Uudistu tai surkastu – yhteiskunnan sopeutumiskyvyn ratkaisut
Uudistu tai surkastu – yhteiskunnan sopeutumiskyvyn ratkaisut (2018 teema) Kansalliset ja globaalit nopeat murrokset tarjoavat maallemme uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne haastavat yhteiskunnan sopeutumiskyvyn. Yhteiskunnallisen tason lisäksi myös yhteisöjen ja yksilöiden ratkaisut vaikuttavat siihen, johtavatko muutokset toiminnan uudistumiseen vai surkastumiseen. Siksi on entistä tärkeämpää kyetä tunnistamaan muutosten ajurit ja ennakoimaan niiden mahdollisia vaikutuksia. Teemassa haetaan ratkaisuja siihen, miten yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen ennakointi- ja uudistumiskykyä, itseohjautuvuutta ja omaehtoista kehittämistä voidaan vahvistaa ja miten murrosten luomia uusia mahdollisuuksia voitaisiin parhaiten hyödyntää kaikilla tasoilla. Tutkimuksessa keskeisellä sijalla ovat resurssit ja niiden monipuolinen ja innovatiivinen hyödyntäminen uudistumisen näkökulmasta. Väestörakenteen muuttuessa myös kansalaisten muutoskapasiteetin vahvistamiseen tarvitaan ratkaisuja esimerkiksi elinikäisen oppimisen, sekä elämänhallintaan ja oppimiseen liittyvien taitojen kehittämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvissa asemissa oleviin ryhmiin. Teemassa ratkaisevaan asemaan nousee tutkimukseen pohjautuvien ideoiden muuntaminen toimeenpanokelpoisiksi ratkaisuvaihtoehdoiksi esimerkiksi erilaisten kokeilujen kautta. Tausta Euroopan suuret, toisiinsa kytkeytyneet ongelmat kuten talouskasvun hitaus, työttömyyden pitkittyminen, pakolaiskriisi, ilmastonmuutos ja geopoliittinen tilanne heijastuvat myös Suomeen. Suomalainen yhteiskunta on menettänyt asemiaan kansainvälisissä vertailuissa ja kilpailijat sekä kumppanimaat ovat monella tapaa uudistuneet Suomea nopeammin. Maailmanlaajuisten valtaverkostojen muuttuessa ja tietotaidon ja osaamisen liikkuessa yhä nopeammin toiminta keskittyy erityisesti globaalien virtojen solmukohtiin. Yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöidenkin kyky uudistua muutoksia hyödyntäen tarjoaa uusia kasvun, kehittymisen ja selviytymisen mahdollisuuksia. Joustavuus ja ennakoiva reagointikyky luovat yhteiskunnalle globaalin kilpailuedun. Vuorovaikutusyhteiskunnassa korostuu eri tahojen kyky kommunikoida siten että oppimisella ja uuden oivaltamisella on edellytyksiä, tällöin tieto kulkee päätöksenteossa myös horisontaalisesti, sitä hyödynnetään innovatiivisesti ja kriittisiin tilanteisiin voidaan tarttua ilman siiloutumisen aiheuttamia esteitä tai hidasteita. Uudistumis- ja sopeutumiskyvyn mahdollistajia ovat esimerkiksi toimintakykyä ja tuottavuutta parantavat sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot. Parhaimmillaan uudistumiskyky säteilee koko yhteiskunnan toimintaan, talouden ja yritysten toimintaympäristöön sekä yksilöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Pahimmillaan muutokset johtavat toiminnan surkastumiseen ja esimerkiksi yhteiskunnan huoltovarmuuden ja yhteisen vastuunkannon vähenemiseen. Pilkkoutuvat talouden arvoketjut, kova kansainvälinen kilpailu sekä markkinatalouden kielteiset lieveilmiöt ovat haastaneet nykyiset tuotanto- ja palvelurakenteet sekä niiden arvontuoton jakamisen. Koko yhteiskuntarakenteen kattava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka sekä mekanismit, jotka mahdollistavat yritysten, julkisen vallan, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten käytännön innovatiivisuuden, voivat tarjota ratkaisuja murroksessa. Uudistuva ja joustava yhteiskunta tukee myös väestörakenteen muutosten hallintaa sekä työllisyyden, yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja demokratian edistämistä. Ratkaisuhakuinen tutkimus Yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden uudistuminen pohjautuu ennakointikykyyn, hyvään osaamiseen, riskinottokykyyn, yritteliäisyyteen ja luovuuteen. Tutkimus etsii kattavasti ratkaisuja siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan eri alueilla ja aloilla voitaisiin parhaiten tukea uudistumista ja sen edellytyksiä niin yksityisen, julkisen kuin vapaaehtoissektorin toimesta. Tutkimuksessa tarkastellaan usean sidosryhmän näkökulmasta muutosten ennakointia ja uudistumisen edellytyksiä monialaisesti ja monitieteisesti. Ratkaisuja haettaessa talouden ja yhteiskunnan uudistumis- ja sopeutumiskyvyssä keskeisellä sijalla ovat resurssit ja niiden monipuolinen hyödyntäminen. Keskeistä on, että teemassa tutkimusta tehdään uudistumisen näkökulmasta. Tutkimuksen avulla voidaan edelleen kehittää toimintamalleja, joiden avulla luonnonvarojamme voidaan käyttää sekä kestävästi että tuottavasti. Puhdas luonto ja hiljaisuus ovat jo sellaisinaan ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan hyödyntää uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Ratkaisukeskeistä tutkimusta tarvitaan myös eri sääolosuhteiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien murrosten hallitsemiseksi sekä globaalin maailman ja nopean teknologisen kehityksen tuomiin haasteisiin ja riskeihin. Suomessa on kansainvälisesti verrattuna paljon teknistä osaamista ja korkea koulutustaso. Tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja tarvitaan teknologioiden, esimerkiksi tekoälyn, robotisaation, digitalisaation ja terveysteknologian, tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kestävästi sekä laajasti yhteiskunnassa. Tutkimuksen tunnistamilla ratkaisuilla voidaan myös edistää siirtymistä kohti digitaalisen yhteiskunnan palvelujen täysimääräistä ja ihmiskeskeistä hyödyntämistä. Yhteiskunnassamme on valtavasti henkisiä voimavaroja kuten luottamus, solidaarisuus, auttamishalu sekä pienet yhteiskunnalliset jakolinjat ja erot. Myös kansalaisten osaamisen resurssit luovat perustan uudistumisen haasteisiin vastaamiselle. Tutkimuksella etsitään ratkaisuja siihen, miten väestörakenteen muutoksien luomat yhteiskunnalliset tarpeet, kuten esimerkiksi vanhenevan väestön ja maahanmuuttajien oppimistarpeiden tunnistaminen ja taitojen kehittäminen, voitaisiin parhaiten hoitaa. Tutkimuksen keskiössä ovat mm. elinikäisen oppimisen, sekä elämänhallinnan ja oppimisen ns. metataidot. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin haavoittuviin ryhmiin, joiden asemaa voidaan merkittävästi parantaa toimintaperiaatteita uudistamalla.
© Copyright 2024