sisällys
numero 3• 2017
MAIDONTUOTANTO
8
14
18
GEA on punaisen ja sinisen vihreä haastaja
Kolme vuotta suunnittelua ja kuusi kuukautta rakentamista
Navettayhtiö pisti työt uusjakoon ja pellot käyttöön
ELÄINTERVEYS
8
Ensimmäiset GEAlypsyrobotit aloittivat
työnsä vuoden vaihteen
molemmin puolin
Toholammilla. Yhden
kiinnityksen periaate ja
neljänneskohtainen lypsy
saavat uutuusmerkin
käyttäjiltä kiitosta.
2
4
2
8
31
34
Onnistunut umpikausi kannattaa
Eläimen poistosta iso kustannus uusintasiemennyksiin verrattuna
Lehmän kiiman kesto on lyhentynyt
Kohtutulehduksien syy voi löytyä ruokinnasta – tai stressistä
KONEURAKOINTI
36
3
9
Maansankarit helpottavat karjatilan arkea
39
Myllyauto jauhaa tilaviljasta väkirehua
NAUDANLIHANTUOTANTO
4
2
46
Luomueläintiloilla ovat nyt odotukset korkealla
Monet karjatilat teettävät väkirehut rahtityönä
hyödyntääkseen omaa viljaa ja keventääkseen
työkuormaansa sanoo Hilannon Myllyn yrittäjä
Janne Hilanto.
Lihakarjaa kolmeen navettaan
LAMMASTALOUS
61
TOISTUVAT
Nurmolaisella Alatalon tilalla
kasvatetaan broilereita kolmessa
hallissa. Kustannustehokkuutta on
haettu toimivalla logistiikkaketjulla,
hakelämmöllä ja omalla rehuviljalla
eläinhyvinvointia unohtamatta.
3 6 13 23
66 Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Maitopoika
Saappaat ravassa
Maailmalta
51
Suomen ainoa pässiasema tähtää maailmanmarkkinoille
SIKATALOUS
54
56
Yläneen ympäristössä
toimiva Maansankarit
Oy helpottaa nyt
viidenkymmenen
karjatilan arkea hoitamalla
lannanlevitystä ja
rehunkorjuuta. Tapio
Sankari ja Kai Maanpää
odottavat innolla sesongin
alkamista.
Nordic Soya laajentaa härkäpapuun
Hollantilaismallia sovelletaan Vihdissä menestyksellä
SIIPIKARJATUOTANTO
61
Logistiikka kuntoon siipikarjatilalla
34
Kohdun tulehduksellisten
sairauksien syyt ovat
monimutkaisia. Poikimisen
yhteydessä kohtuun päätyy usein
bakteereita, mutta vain pieni osa
lehmistä sairastuu.
36
18
Osakeyhtiömuotoisessa
Navettakankaassa
rakennustarvikkeet
hankittiin kilpailutuksen
jälkeen muutamalta
kymmeneltä eri
toimittajalta. Osakkaat
vasemmalta Tapani ja Eija
Martikainen sekä Arto
Ovaskainen.
Suomalainen
lammasjalostus otti
harppauksia eteenpäin,
kun HH Embryo Oy ja
hollantilainen van Aken
Texel ryhtyivät yhteistyöhön.
Sen tuloksena perustettiin
lampaiden jalostukseen
keskittyvä yritys Global
Sheep Genetics.
51
Kannen kuva: Pekka Fali  Seuraava Eläin-liite ilmestyy 5.4.2017
4
5
Päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Toimituspäällikkö
Vesa Jääskeläinen
Puh. 0400 235 788
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
[email protected]
Tilaajien e-arkisto
pellervo-e-lehdet.fi
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
telekopio
(09) 694 8845
sähköpostiosoite
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit
[email protected]
Julkaisija
Pellervo-Media Oy
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 2242-6396
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
LIKASANKOJOURNALISMIA
V
iime viikkoina on suomalaista ruuantuotantoa lyöty kuin vierasta sikaa, tai siltä se
ainakin tuntuu. Paskaa on satanut niskaan niin Helsingin Sanomien julkaisemasta
Itämerilaskurista kuin myös WWF:n Lihaoppaasta, joihin nähden EU:n saunapalvikielto vaikuttaa oman aikansa kurkkudirektiiviltä. Ansioton loanheitto ei kuitenkaan
ole pelkkää likasankojournalismia, sillä rivien välissä on myös valopilkkuja.
Itämerilaskuri pyrkii tekemään maataloudesta suurimman syntipukin Suomenlahden saastumiselle. Laskuri antaa kuluttajien tekemistä valinnoista suurimman painoarvon ruualle, peräti 60
prosenttia. Mitä enemmän kuluttaja käyttää eläinperäistä ruokaa, lähinnä maitotuotteita ja naudanlihaa, sitä enemmän hän rehevöittää merta.
Itämeri-jalanjäljen mittareina käytetään levä-ämpäreitä. Ämpärimäärä laskee heti, kun syö
enemmän kalaa, mitä toki voi pitää hyvänä asiana myös terveysnäkökulmasta. Varsinainen ekoteko olisi lopettaa syöminen kokonaan, mutta siinä voisi käydä kuin ammoin mustalaisen hevoselle. Helsingin Sanomien kannattaisi tehdä Itämerilaskurista kauppatuote ja markkinoida se ensi töiksi Venäjälle, Baltian maihin ja Puolaan sekä muihin rantavaltioihin.
Ympäristöjärjestö WWF lyttää Lihaoppaassaan lihat lihalaji kerrallaan. Luettelossa ovat niin
nauta, sika, broileri, lammas, kananmuna, juusto ja riista. Alakoulutyyliin tehdyt punaiset, keltaiset ja vihreät liikennevalot näyttävät, mitä pitää välttää, harkita tai syödä kohtuudella. Kaikissa
kohdissa päällimmäisenä huolenaiheena on vastuuttoman soijarehun käyttö, joka aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta etenkin Etelä-Amerikassa.
Kestävästi pyydetty riista on oppaan mukaan oiva vaihtoehto, kun haluaa syödä ympäristön kannalta parempaa lihaa. Hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris saavat siinä synninpäästön,
vaikka ne eivät kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynäkään kattamaan tämänhetkistä lihankulutustamme. Poroa ei suositeta mutta ei kielletäkään, koska se ei ole riistaa. Citykanit ja -rotat eivät ole saaneet mitään mainintaa.
WWF jättää ilmeisen tarkoitushakuisesti mainitsematta antibioottien ja vesivarojen käytön
eläintuotannossa muualla maailmassa, koska se voisi suosia kotimaisia eläintuotteita. Nyt vihreää valoa vilautetaan hieman vain luomutuotannolle. Kokonaisuutena oppaan sanoma on se, että
maailma pelastuu vain kasvisyönnillä – olipa lautasella sitten ulkomaisia soijatuotteita tai seitania.
Kuluttajien kelkkaa nämä viimeaikaiset laskurit ja mittarit tuskin hetkessä kääntävät, sillä kulutusmuutokset tapahtuvat hitaasti ja enin osa kantaa huolta ilmastonmuutoksesta ja Itämeren tilasta. Hiilijalanjälkeä ja ympäristön kuormitusta pitää voida katsoa kokonaisuutena eikä ämpärimitalla.
Vesa Jääskeläinen
3