Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa

Golf on merenkulkijoiden laji
Merimieseläkekassan asiakaslehti
Golf är sjöfararnas gren s. 12
|
Sjömanspensionskassans kundtidning
|
4/2012
Kari Välimäki
Avoimuus ja
läpinäkyvyys
on erityisen
tärkeää
Öppenhet och tillförlitlighet
är särskilt viktigt s. 4
Sisältö ı Innehåll
4/2012
4 Kurssi kohti uusia tuulia
4 Med kurs på nya vindar
Toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimies­
eläkelain uudistamista suurimpana haasteena
VD Kari Välimäki anser revideringen av sjömans­
pensionlagen vara den största utmaningen.
11 Merenkulun työhyvinvointihankkeet
Tilannekatsaus SeaFit ja
Stay Onboard -hankkeisiin.
4
11 Sjöfartens arbetshälsoprojekt
Lägesrapport för Seafit- och
Stay Onbord -projekten
12 Golf on merenkulkijoiden laji
14 Golf är sjöfararnas gren
Silja Serenaden kokki Esa Tammi on viettänyt
lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä.
Esa Tammi, kocken på Silja Serenade
har utövat grenen i nästan två årtionden.
12
16 Merikapteeni Pekka Partanen
eläkkeelle
18 Sjökapten Pekka Partanen
gick i pension
Laivapäälllystön johtajan pesti vaihtui
remonttihaalareihin.
Hyran som chef för Skeppsbefälsförbundet
byttes till arbetskläder
16
Vakiot
3 Pääkirjoitus | Merimieseläkejärjestelmä
Ordinarie
3 Ledaren | Sjömanspensionssystemet
9 11
15
21
9 11
15
21
osana työeläkejärjestelmää
Tilastot | Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa
Pärjätään | Ikääntyvien työkykyisyys
Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä
Sijoitukset | Merimieseläkekassan
sijoitusperiaatteet
22 Lyhyesti
22
en del av arbetspensionssystemet
Statistik | De åldrandes arbetsförmåga
Vi klarar oss | Arbetshälsa gagnar alla
Michaela svarar | Info om pensionerna
Investering | Principerna för Sjömans
pensionskassans placeringar
22 Smånytt
albatrossen
albatrossi
Päätoimittaja | Huvudredaktör
Kari Välimäki
[email protected]
[email protected]
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare
Marina Paulaharju
[email protected]
[email protected]
Käyntiosoite | Besöksadress
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Postiosoite | Postadress
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Puhelin | Telefon 010 633 990
Telefax 010 633 9938
Sähköposti | E-post
[email protected]
förnamn.slä[email protected]
Osoitteenmuutokset | adressförändringarna
[email protected]
[email protected]
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet
Kari Välimäki, Henrik Lilius,
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju
ISSN-L 1796-8216
ISSN 1796-8216 (painettu)
ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu)
Painos | Upplaga 16 500
Nro | Nr ilmestyy | utges
1/2013 vko | vecka 16
Kannen kuva | Pärmbild
Patrick Lindström
Ulkoasu | Layout
Nymandesign Oy
Painopaikka |
Tryckeri
Libris Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren
4/2012
Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää
Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet
Merimieseläkejärjestelmä on kauimmin yhtenäisesti toiminut
työeläkejärjestelmä Suomessa. Järjestelmän perusrakenteet olivat
myös monilta osin pohjana koko työeläkejärjestelmän luomiselle
1960-luvun alussa. Se on osoittanut vahvuutensa selviämällä
monista eri taloudellisista kriiseistä ja ennen kaikkea pystyttyään
takaamaan luvatut eläkkeet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa järjestelmän kehittämistä.
Sjömanspensionssystemet är det arbetspensionssystem i vårt
land som fungerat fortlöpande längst. Systemets grundstruktur
tjänade också till många delar som grund vid skapandet av hela arbetspensionssystemet i början av 1960-talet. Det har visat sin styrka
genom att överleva många ekonomiska kriser och framförallt genom
att kunna säkerställa utlovade pensioner. Från det här utgångsläget
är det tryggt att fortsätta utvecklingen av systemet.
Merimieseläkejärjestelmä perustuu paitsi koko työeläkejärjestelmän toimiville periaatteille myös alan erityispiirteiden
huomioonottamiselle. Muun työeläkejärjestelmän tapaan meri­
mieseläkkeet ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja sitä hoitaa
toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti itsenäinen
Merimieseläkekassa. Eläketurvan järjestäminen perustuu kollektiiviseen riskinkantoon, pakollisuuteen ja etuusperusteisuuteen. Järjestelmä kattaa kaikki merenkulkijat, ja se on osittain
rahastoiva. Kassan hallinnointi on aidosti kolmikantainen, joten
varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden lisäksi hallinnossa on
myös valtion edustus. Merenkulkijain eläkkeet ovat pääosin hyvin
lähellä muita työeläkkeitä.
Utöver att sjömanspensionssystemet bygger på det totala arbetspensionssystemets verksamhetsprinciper baserar det sig även på att
särdragen i branschen beaktas. Liksom arbetspensionssystemet i
övrigt är även sjömanspensionerna en del av det lagstadgade socialsskyddet och sköts enligt principen för decentralisering av verkställandet av den självständiga Sjömanspensionskassan. Ordnandet av
pensionsskyddet grundar sig på kollektivt risktagande, obligatoriskt
deltagande och uppnådda förmåner. Systemet täcker alla sjöfarare
och är partiellt fonderande. Kassan har en genuin triangeladministration i vilken utöver rederiarbetsgivarna och sjöfararna även
staten är representerad. Sjöfararnas pensioner ligger på en nivå som
huvusakligen är mycket nära övriga arbetspensioner.
Valtion osallistuminen hallintoon on perusteltua siksi, että
valtio rahoittaa suoraan kolmanneksen eläkemenoista. Valtion
rahoitus on puolestaan välttämätön siksi, että merimieseläkelain
mukaista eläkettä saa useampi henkilö kuin merenkulussa on
vakuutettuja. Ei ole mahdollista, että pieni joukko vakuutettuja ja
varustamoja maksaisi vakuutusmaksujen muodossa kaikki ansaitut eläkkeet. Toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti
Merimieseläkekassalla on myös itsenäinen sijoitustoiminta.
Statens deltagande i administrationen är motiverat för en
tredjedel av pensionsutgiften finansieras direkt av staten. Statens
finansiering är igen nödvändig för antalet personer som erhåller
pension enligt sjömanspensionslagen är större än antalet försäkrade
inom sjöfarten. Det är inte rimligt att ett mindre antal försäkrade
och rederier skulle betala alla intjänade pensioner i premieform.
Enligt principen för decentralisering har Sjömanspensionskassan
också en självständig placeringsverksamhet.
Merimieseläkejärjestelmään kohdistuvat samat paineet kuin
koko eläkejärjestelmään. Erityisesti eliniän pidentyminen on merkittävä haaste. Merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen on myös
aivan olennaista Merimieseläkekassan kannalta, koska suurin osa
rahoituksesta tulee joka tapauksessa varustamojen ja merenkulkijoiden vakuutusmaksujen kautta. Merenkulku on puolestaan
täysin välttämätön koko Suomen taloudellisen
kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta.
Sjömanspensionssystemet drabbas av samma tryck som hela
det övriga arbetspensionssystemet. Särskilt den allt längre livslängden är en stor utmaning. Även bibehållandet av sjöfartens konkurrenskraft är ytterst väsentligt för Sjömanspensionskassan, för största
delen av kassans finansiering kommer trots allt via rederiernas och
sjöfararnas försäkringspremier. Sjöfarten för sin del är absolut nödvändig för den ekonomiska utvecklingen i Finland och för landets
underhållssäkerhet.
Merimieseläkejärjestelmän on
omalta osaltaan sopeuduttava yhteiskunnan muutokseen. Muutokset on
toteutettava hyvässä yhteistyössä
merenkulkijoiden ja varustamojen
kanssa. Eläkejärjestelmää tulee aina
kehittää harkitusti ja äkkinäisiä
muutoksia on vältettävä. Näennäissäästöillä voidaan nopeissa ratkaisuissa aiheuttaa suuria vahinkoja koko
kansantalouden kannalta. Nojaamalla
koko työeläkejärjestelmän vahvuuksiin ja ottamalla huomioon
merenkulun erityispiirteet
merimieseläkejärjestelmän uudistamiselle on
löydettävissä rakentava
ja kestävä ratkaisu. o
Sjömanspensionkassan bör för egen del anpassa sig till förändringen i samhället. Förändringarna bör verkställas i nära samarbete
med sjöfararna och rederierna. Utvecklandet av pensionssystemet
bör ske under moget övervägande och plötsliga förändringar bör
undvikas. Skenbara inbesparningar kan vid snabba beslut orsakar
stora skador för hela nationalekonomin. Vid revidering av sjömanspensionssystemet kan konstruktiva och hållbara lösningar hittas
med stöd av hela arbetspensionssystemets starka sidor och med
beaktande av sjöfartens särdrag. o
Kari Välimäki
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör
Albatrossi | Albatrossen
3
Kansi ı
Uusia tuulia
Kurssi kohti
uusia tuulia
Merimieseläkekassan uusi toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain
uudistamista suurimpana haasteena. Erityislaille on hänen mukaansa tarvetta
jatkossakin vaikka sopeuttamiseen on varauduttava.
Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foto Patrick Lindström
Muutama vuosi sitten Merimieseläke­
kassan tuore toimitusjohtaja Kari
Välimäki, 58, alkoi kaivata muutosta
työuralleen. Työ sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä oli
haastava ja palkitseva, mutta aikaa ei
ollut syventyä mihinkään.
”Ministeriössä aiheet vaihtelivat
yksityisestä vakuutustoiminnasta
raittiustyöhön ja kaikkeen mahdolliseen. Työn kiireys johti siihen, ettei
aina välttämättä edes muistanut mitä
edellisenä päivänä oli tehnyt”, hän
tarkentaa.
Merimieseläkekassan toimitusjohtajuus on juuri sellainen muutos mitä
hän hakikin: mahdollisuus syventyä
asioihin. Samalla hän palasi juurilleen,
sillä hänen työuransa alkoi kolme
vuosikymmentä sitten matemaatikkona
sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla.
Välimäki aloitti uudessa tehtäväs­
sään lokakuun alussa. Aiempi tehtävä
Merimieseläkekassan hallituksen pu­
heenjohtajana tutustutti hänet kassan
toimintaan ja henkilöstöön, joten
mitään täysin vierasta tai yllättävää
ei ole vielä tullut vastaan.
”Uutta opittavaa on aina. Esimer­
kiksi kassan sijoitustoimintaan liittyvät asiat vaativat perehtymistä ja on
4
Albatrossi | Albatrossen
hie­noa haastaa itsensä. Meillä on toki
asiantuntemusta mihin on helppo
nojata.”
Lain uudistustyö
suurin haaste
Välimäki nimeää suurimmaksi haasteeksi merimieseläkelain (MEL) uudistamisen. Uudistustyötä varten ollaan
asettamassa työryhmää sosiaali- ja
terveysministeriössä. Uusia linjauksia
voidaan odottaa jo ensi vuoden aikana.
”Suuri haaste on löytää
malli, johon kaikki osapuolet eli työnantajat,
merenkulkijat ja valtio
ovat tyytyväisiä.”
”Suuri haaste on löytää malli,
johon kaikki osapuolet eli työnantajat,
merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä.
Uudistamisessa yleiset eläkepoliittiset
linjaukset ovat keskeisiä, mutta MEL:n
erityispiirteet on syytä säilyttää.”
Työeläke- ja merimieseläkelain
menettelytapojen on hänen mukaansa
oltava niiltä osin yhdenmukaisia, jotta
esimerkiksi työkierto pysyy joustavana.
”Loppujen lopuksi vain harva
merenkulkijoista on pelkästään MEL:n
piirissä. Vakuutetuissa merenkulkijoissa on myös työeläkelain ja muiden
eläkelakien piirissä olevia. On tärkeää,
että tehtävästä toiseen siirtyminen
ei aiheuta heikennyksiä”, Välimäki
painottaa.
Millaisen johtajan Merimieseläkekassa sitten saa Välimäestä? Erilaiset
johtajuustestit ovat luonnehtineet
häntä vaativaksi johtajaksi, itselleen ja
muille. Välimäki allekirjoittaa nämä
tulkinnat: pohjalaiset luonteenpiirteet
tulevat selkeästi hänessä esille. Tämä
näkyy muun muassa niin, että Välimäen mielipide ei jää epäselväksi.
”Pohjalaisuudessa peruslähtökohdat
ovat selkeät, sillä aina yritetään tehdä
kaikki paremmin eikä pelätä haasteita.
Pidän itseäni suoraviivaisena johtajana,
joka pyrkii toimimaan itse kuten johtaa. Katson myös, että toiminnan pitää
olla taloudellista.”
Välimäki pitää toiminnan avoimuutta erityisen tärkeänä, kun kyse on
lakisääteisestä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Hänen mukaansa läpinäkyvyys lisää järjestelmän luotettavuutta.
Tiedottamista pyritäänkin lisäämään
sekä varustamoille että jäsenistölle.
Albatrossi | Albatrossen
5
Kansi ı
Uusia tuulia
”Ensi vuodeksi on suunnitteilla
varustamoille ja luottamusmiehille tilaisuuksia, joissa kerrotaan muun muassa
EU-säännöksistä ja millaista merkitystä
niillä on kokonaisuuden kannalta. Tarkoitukseni on myös lisätä hallitukselle
jaettavaa informaatiota”, hän kertoo.
Työkykyä halutaan
tukea enemmän
Työurien pidentäminen on yksi
ministeriön asettama tavoite kaikille
sektoreille. Välimäki huomauttaa, että
on työnantajan ja työntekijän edun
mukaista, että vakuutetut ovat pidempään töissä.
”Kansantalouden tasapainoa ei
auta, että ollaan työelämän ulkopuolella, vaan lähtökohta on, että oltaisiin
töissä”, hän sanoo.
Välimäki kuitenkin korostaa, että
pidempiä työuria ei synny ellei työolosuhteisiin ja työkyvyn ylläpitämiseen
kiinnitetä huomiota. Merimieseläkekassa rahoittaakin tällä hetkellä selvitystöitä, joissa kartoitetaan, millaisia
työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä
merenkulkuun liittyy.
”Näiden tulosten perusteella
päästään liikkeelle. Perusviesti on
varhainen puuttuminen ja työterveyteen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi
poissaoloja pitää tsekata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”
Hän kuitenkin painottaa, että saavutetuista etuuksista pidetään kiinni
ja mahdollisista muutoksista sovitaan
yhteistyössä.
”Mitään äkkinäisiä muutoksia ei
voi tehdä, vaan siirtymäkaudet ovat
pitkiä”, hän tarkentaa.
Välimäen mukaan huomio on
kiinnitettävä työkykyyn eikä työkyvyttömyyteen. Pyrkimyksenä täytyy olla,
että työstä saadaan palkkio ja sellainen
tyydytys oman työn tuloksista, että siellä viihdytään pitkään.
”Työ on niin iso osa elämää, että
sen pitää olla mielekästä. Jos työtä
tehdään vain pakolla ja siksi, että
”todellinen” elämä mahdollistuisi työn
ulkopuolella, ollaan hakoteillä. Työn
pitää olla osa hyvää elämää. Merenkul-
6
Albatrossi | Albatrossen
kijat ymmärtävät sen varmasti hyvin.”
Omalla kohdallaan hän kokee
työpaikan vaihdon mahdollisuudeksi
pidentää omaa työuraansa. Uudet työtehtävät innostavat ja rytmin vaihdos
auttaa jaksamaan. Varhaisessa vaiheessa tehtynä muutos auttaa pysymään
työelämässä pidempään.
”Nyt on vielä kymmenen vuotta
työelämässä jäljellä, jos terveys kestää”,
hän pohtii.
Kotonaan Välimäki rentoutuu
olemalla mahdollisimman laiska. Hän
välttää viimeiseen saakka tekemästä
suunnitelmia vapaa-ajalleen, mutta
vaimon kanssa yhteinen golf-harrastus
tuo merkintöjä kalenteriin.
”Työ on niin iso
osa elämää, että sen
pitää olla mielekästä.
Työn pitää olla osa
hyvää elämää.”
”Golf on hieno laji, vaikken sitä
koskaan opikaan, sillä aloitin sen liian
myöhään. Vaimo tosin sanoo, että
kiroilen jonkin verran kentällä, vaik­
ken muuten sellaista harrasta”, hän
naurahtaa.
Välimäen kolme aikuista lasta
asuvat Helsingissä. Myös 3-vuotias
lapsenlapsi tuo iloa elämään. Hän
korostaakin tasapainoisen perhe-elämän tärkeyttä työelämässä: se auttaa
jaksamaan.
Kassan asiantuntemusta
tarvitaan jatkossakin
Valtiovarainministeriön työryhmän raportin mukaan pitkällä tähtäimellä on
tavoitteena vähentää valtion osuutta
merimieseläkejärjestelmässä. Nyt valtio
maksaa kolmanneksen vuotuisesta
merimieseläkemenosta. Välimäki kuitenkin alleviivaa, että valtion rahoitusjärjestelmästä on käytännössä vaikea
luopua, koska vakuutettujen määrä on
pienempi kuin eläkeläisten.
”Vakuutustoiminnan rakenne on
muuttunut eli maksamme useammalle
eläkkeitä kuin saamme vakuutusmaksuja. Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmään ei voi tuoda radikaaleja muutoksia. En näe muuta mahdollisuutta kuin
tehdä hienosäätöä.”
Työmarkkinaosapuolet ovat Välimäen mukaan olleet yksimielisiä, että
asia on ratkaistava kolmikannassa eli
valtion, työntekijöiden ja työnantajien
kesken. Silloin keskiöön nousee merenkulun merkitys koko kansantaloudelle.
”Jos noin 80 prosenttia tuonnista ja viennistä menee merenkulun
kautta, on selvä, että merenkululla on
edellytyksiä työllistää. Ratkaisut pitää
tehdä niin, että elinkeinon toimintaedellytykset säilyvät. Kaikki leikkaukset
joilla merenkulun toimintaedellytyksiä
heikennetään tulevat kansantaloudelle
lopulta kalliiksi”, hän pohtii.
Välimäki korostaa, että merimieseläkelain erityispiirteet eivät poikkea niin
merkittävästi työeläkejärjestelmästä
kuin usein luullaan. Esimerkiksi alempi eläkeikä koskee vain pientä joukkoa,
noin joka kymmenettä jäsentä.
”Joku voi kysyä, että miksi pitää
olla sitten kaksi eri järjestelmää, mutta
oman historiallisen kehityksensä vuoksi merimieseläkelaki on syytä säilyttää
omanaan”, hän painottaa.
Hän uskoo, että Merimieseläkekassaa tarvitaan jatkossakin.
”En näe vuosikymmeniin sellaista
mahdollisuutta, että tämä sulautuisi
jollain tavalla. On myös vaikea kuvitella, että kaikkiin eläkeyhtiöihin luotaisiin tarvittava MEL-asiantuntemus.
En usko, että muilla yhtiöillä olisi edes
haluja siihen, sillä se tulisi hallinnollisesti kalliiksi.”
Mikä on sitten Välimäen oma suhde
mereen? Aika vähäinen, sanoo hän
ensin, vaikka pohjalaiset juuret ovat
vieneet hänet kalaan muun muassa
Merenkurkkuun. Lopulta hän kiteyttää
vastauksen yhteen sanaan: asiakas.
”Ministeriössä aikanaan kysyttiin,
että mikä on oma suhde sosiaalipolitiikkaan. Vastaus oli, että yhtä lailla
kuin tekijä niin asiakaskin. Sama pätee
tähänkin”, hän naurahtaa. o
Nya vindar
ı Omslag
Med kurs
på nya vindar
Sjömanspensionskassans nya vd Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionslagen vara den största utmaningen. Enligt honom finns det även i fortsättningen ett behov av en speciallag även om det är skäl att bereda sig på anpassning.
För några år sedan började Sjömans-
pensionskassans färska vd Kari Välimäki,
58, känna sig mogen för en förändring
i sin karriär. Arbetet som kanslichef på
social- och hälsovårdsministeriet var
utmanande och berikande, men det fanns
inte tid att fördjupa sig i någonting.
”På ministeriet varierade temat från
privat försäkringsverksamhet till nykterhetsarbete och allt däremellan. Det
jäktiga arbetet ledde till att jag inte alltid
nödvändigtvis ens kom ihåg vad som
gjorts dagen innan”, preciserar han.
Arbetet som verkställande direktör för
Sjömanspensionskassan är just en sådan
förändring som han sökte: möjligheten
att fördjupa sig i frågorna. Samtidigt återvände han till sina rötter, för hans karriär
inleddes för tre decennier sedan som
matematiker på social- hälsovårdsministeriets försäkringsavdelning.
”Den stora utmaningen
är att hitta en modell
som alla parter,
dvs. arbetsgivare,
sjöfarare och staten
är nöjda med.”
Välimäki inledde arbetet i sin nya
uppgift i början av oktober. I sin tidigare
uppgift som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse blev han insatt
i kassans verksamhet och bekant med
personalen, så något helt främmande eller
överraskande har han inte ännu mött.
”Det finns alltid något nytt att lära sig.
Till exempel kassans placeringsverksamhet är nånting jag måste fördjupa mig i
och det känns fint att utmana sig själv.
Men vi har ju sakkunskap som det är lätt
att stöda sig på.”
Revideringen av lagen
den största utmaningen
Välimäki utser revideringen
av sjömanspensionslagen
(SjPL) till största utmaning. För revideringsarbetet ska social- och
hälsovårdsministeriet
tillsätta en arbetsgrupp. Nya riktlinjer är att vänta
redan under
nästa år.
”Den stora
utmaningen
är att hitta
en modell
som alla
parter, dvs.
arbetsgivare,
sjöfarare och
staten är nöjda
med. Vid revideringen är de allmänna pensionspolitiska
riktlinjerna cent­
rala, men det är
skäl att bibehålla
särdragen i SjPL.”
Enligt Välimäki
bör förfaringsAlbatrossi | Albatrossen
7
Omslag ı
Nya vindar
sätten i arbetspensions- och sjömanspensionslagen till sådana delar vara
enhetliga, att t.ex. arbetsrotationen
förblir flexibel.
”Sist och slutligen är det endast ett
fåtal sjöfarare som enbart omfattas av
SjPL. Bland sjöfararna finns också sådana som omfattas av lagen om pension
för arbetstagare och andra pensionslagar. Det är viktigt att övergången från
en uppgift till en annan inte orsakar
försvagning”, understryker Välimäki.
Hurdan är då den ledare Sjömanspensionskassan får i Välimäki? Olika
ledarskapstester har karaktäriserat
honom som en krävande ledare, både
av sig själv och andra. Välimäki skriver
under dessa tolkningar: de österbottniska karaktärsdragen framträder
tydligt hos honom. Det här framgår
bland annat av att Välimäkis åsikt inte
förblir oklar.
”De österbottniska grundläggande
utgångspunkterna är klara, för österbottningen försöker alltid göra allting
bättre och är inte rädd för utmaningar.
Jag anser själv att jag är en rättfram ledare som försöker fungera själv så som
jag leder. Jag anser också att verksamheten ska vara ekonomisk.”
Välimäki anser att verksamhetens
öppenhet är särskilt viktig då det är
fråga om ett lagstadgat socialförsäkringssystem. Enligt honom ökar
transparensen systemets tillförlitlighet.
Därför ska också informationen till
såväl rederierna som sjöfararna utökas.
”För nästa år planeras sammankomster för rederierna och förtroendepersonerna med information om bland
annat EUs bestämmelser och vilken
betydelse de har för helheten. Min
avsikt är också att öka informationen
till styrelsen”, berättar Välimäki.
Mera stöd önskas
för arbetsförmågan
En förlängning av arbetslivet är ett av
de mål ministeriet har ställt upp för
alla sektorer. Välimäki påpekar att det
ligger i såväl arbetsgivarens som arbetstagarens intresse att de försäkrade är
längre med i arbetslivet.
8
Albatrossi | Albatrossen
”Det hjälper inte balansen i nationalekonomin att vara utanför arbetslivet utan utgångspunkten är att man
jobbar”, säger han.
Välimäki understryker dock att det
inte uppkommer längre arbetskarriärer om det inte fästs uppmärksamhet
vid upprätthållandet av arbetsförhållandena och arbetsförmågan. De facto
finansierar Sjömanspensionskassan
för närvarande utredningsarbeten som
kartlägger hur till arbetshälsan knutna
särdrag är förknippade med sjöfarten.
”Utgående från resultaten av dessa
utredningar kommer vi igång. Det
grundläggande budskapet är tidigt
ingripande och till arbetshälsan
knutna åtgärder. Exempelvis frånvaro
bör checkas i ett så tidigt skede som
möjligt.”
”Arbetet är en så stor
del av livet, att det ska
vara meningsfullt.
Arbetet ska vara en del
av ett bra liv.”
Han understryker dock att man bör
hålla fast vid uppnådda förmåner och
att eventuella ändringar ska överenskommas gemensamt.
”Plötsliga ändringar kan inte
genomföras, övergångsperioderna är
långa”, preciserar han.
Enligt Välimäki ska uppmärksamheten fästas vid arbetsförmåga och inte
vid arbetsoförmåga. Målet bör vara att
den som jobbar får lön för mödan och
en sådan tillfredsställelse över resultaten av det egna arbetet att den som
jobbat trivs där länge.
”Arbetet är en så stor del av livet, att
det ska vara meningsfullt. Om arbetet
utförs under tvång och bara därför att
det ”verkliga” livet utanför arbetet ska
möjliggöras är man nog ute och cyklar.
Arbetet ska vara en del av ett bra liv.
Sjöfararna förstår säkert den här saken
bra.”
För egen del upplever han bytet av
arbetsplats som en möjlighet att förlänga sitt eget arbetsliv. De nya arbetsuppgifterna sporrar och bytet av rytm
hjälper att orka. När övergången sker i
ett tidigt skede bidrar det till stannandet en längre tid i arbetslivet.
”Om hälsan håller har jag ännu tio
år kvar i arbetslivet”, funderar han.
Hemma kopplar Välimäki av genom
att vara så lat som möjligt. Han undviker in i det sista att planera för sin
fritid men det med hustrun gemensamma golfintresset ger anledning till
anteckningar i kalendern.
”Golf är en fin sport trots att jag
aldrig lär mig golfa riktigt bra, jag
började för sent. Min hustru säger visserligen att jag svär på greenen fast jag
inte annars brukar göra det”, skrattar
han.
Välimäkis tre vuxna barn bor i Helsingfors. Också ett 3 år gammalt barnbarn bereder glädje. Han understryker
vikten av ett harmoniskt familjeliv för
arbetslivet: det stöder orkandet.
Kassans sakkunskap behövs
också i fortsättningen
Enligt den rapport finansministeriets
arbetsgrupp avgett är målet på lång sikt
att minska statens andel i sjömanspensionssystemet. Idag betalar staten
en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften. Välimäki understryker
dock att det i praktiken är svårt att
frångå statens finansieringssystem
eftersom antalet försäkrade är mindre
än antalet pensionärer.
”De försäkrades struktur har
förändrats, dvs. vi betalar pension till
fler pensionerade än vi får in premier.
Tilastot ı Statistik
Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen
Därför kan det inte ske radikala förändringar i finansieringssystemet. Jag
ser ingen annan möjlighet än att göra
en finjustering.”
Enligt Välimäki har arbetsmarknadsparterna varit eniga om att frågan ska
lösas mellan alla tre parter, staten, arbetstagarna och arbetsgivarna tillsammans. Då hamnar sjöfartens betydelse
för hela nationalekonomin i centrum.
”Om ca 80 % av importen och
exporten går via sjöfarten är det klart
att sjöfarten har förutsättningar för att
sysselsätta. Lösningarna bör bli sådana
att förutsättningarna för sjöfartens
verksamhet bibehålls. Alla nedskärningar som innebär att förutsättnin­
garna för verksamheten försvagas blir
i sista ändan dyra för nationalekonomin”, funderar han.
Välimäki understryker att sjömanspensionslagens särdrag inte avviker så
väsentligt från arbetspensionsystemet
som det ofta antas. T.ex. den lägre pensionsåldern gäller bara för en mindre
grupp, omkring var tionde sjöfarare.
”Någon kan fråga varför det behövs
två olika system, men redan för sin
egen historiska utvecklings skull är det
skäl att bevara sjömanspensionslagen
separat”, understryker han.
Han är övertygad om att Sjömanspensionskassan behövs även i framtiden.
”Jag ser inte på årtionden någon
sådan möjlighet att kassan skulle
fusioneras på något sätt. Det är också
svårt att föreställa sig att det vid alla
pensionsbolag skulle skapas den SjPLsakkunskap som behövs. Jag tror inte
att de övriga bolagen ens vill något
sådant eftersom det skulle bli dyrt i
administrativt hänseende.”
Vilket är då Välimäkis eget förhållande till havet? Rätt så obetydligt säger
han först trots att de österbottniska
rötterna har fört honom på fisketurer
bl.a. till Kvarken. Till slut sammanfattar han svaret till ett ord: kund.
”På ministeriet frågades det i tiden
vilket mitt eget förhållande till socialpolitiken är. Svaret var: sådan upphovsman, sådan kund. Detsamma gäller
här”, skrattar han. o
Vakuutettujen
ikäjakauma
MEK:ssa
Åldersfördelningen för de
försäkrade i SPK
Vuonna 2011 Merimieseläkekassaan
maksoi vakuutusmaksua kaiken kaikki­
aan 7 640 eri henkilöä. Nämä henkilöt
jakaantuvat ikäluokkiin melko tasai­
sesti: kussakin ikäluokassa on 150–200
henkilöä.
ÅR 2011 betalade sammanlagt 7 640
olika personer premier till Sjömanspen­
sionskassan. Dessa personer fördelar sig
relativt jämnt på åldersklasser: 150–200
personer i respektive åldersklass.
För manskapets del utgör dock de
Miehistön keskuudessa selkeän poik­
keuksen tekevät kuitenkin 1965–1980
syntyneet ikäluokat, joissa on selkeästi
vähemmän henkilöitä kuin nuoremmissa
ja vanhemmissa ikäluokissa. Päällystön
kohdalla vastaavanlainen ilmiö on noin
viisi vuotta vanhemmilla, mutta ei yhtä
voimakkaana.
1965–1980 födda årsklasserna ett klart
undantag. I de klasserna finns det klart
färre personer än i de yngre och de
äldre åldersklasserna. För befälet yttrar
sig motsvarande fenomen för omkring
fem år äldre personers del, men inte lika
starkt.
Fenomenet torde vara en följd av att
Ilmiö lienee seurausta siitä, että
kyseiset ikäluokat ovat tulleet työelä­
mään juuri 80-luvulla ja 90-luvun alussa.
Tällöin aluksia ulosliputettiin eikä uusia
työntekijöitä juurikaan palkattu. Tämä
näkyy aikanaan myös Merimieseläkekas­
sassa eläkehakemusten määrän pienene­
misenä. o
åldersklasserna ifråga kommit in i ar­
betslivet just på 80-talet och i början av
90-talet. De tiderna utflaggades fartyg
och det anställdes knappt alls nya ar­
betstagare. Det här kommer i sinom tid
även att märkas på Sjömanspensions­
kassan i form av ett minskat antal
pensionsansökningar. o
HLÖ | PERSONER
250
200
150
100
50
0
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68
Ikä | Ålder
Miehistö | Manskap
Matkustaja-alukset |
Pasagerarfartyg
miehistö
päällystö
Päällystö | Befäl
Muut alukset |
Övriga fartyg
Albatrossi | Albatrossen
9
Pärjätään ı Vi klarar oss
Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |
Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin.
Ikääntyvien työkykyisyys
De åldrandes arbetsförmåga
Useimmat työelämässä olevat ihmiset tietävät itse, miten
vanheneminen vaikuttaa elimistöön. Jo 30-vuotias voi nähdä
muutoksia ihossaan ja vaikkapa urheilusuorituksissaan, vaikkei
tässä voi vielä puhua ikääntymisestä. Yli 50-vuotiaat kokevat ole­
vansa kankeampia, hitaampia oppimaan, vähemmän innostuvia.
Myös unen määrä ja laatu usein muuttuvat tässä iässä. Kuiten­
kaan normaali ikääntyminen ei mainittavasti vaikuta työkykyyn
muutoin kuin fyysisesti kaikkein vaativimmilla aloilla. Terveillä ih­
misillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tiedon­
käsittely (”hoksottimet”) heikkenee vain hiukan 50–60 vuoden
iässä nuorempiin verrattuna. Fyysisen kunnon erot eri ihmisten
välillä ovat ikääntyvillä ihmisillä paljon suurempia kuin nuorilla.
Oleellista on, tuleeko henkilölle sairauksia, jotka alentavat
toimintakykyä. Tosiasia on, että hoitoa vaativat sairaudet yleis­
tyvät suorassa suhteessa kasvaviin ikävuosiin: lähes kaikilla yli
50-vuotiailla on jokin seurantaa tai hoitoa edellyttävä sairaus.
Näistä kuitenkin monet, esimerkiksi verenpainetauti, eivät vaikuta
mitenkään toimintakykyyn – mutta aiheuttaa hoitamattomana
suuria tulevaisuuden riskejä. 55 vuoden ikää voi pitää sellaise­
na ikävaiheena, jonka jälkeen varsin monet haitalliset sairaudet
yleistyvät suuresti. Esimerkkeinä voisi mainita suolistosyövät,
verenkiertosairaudet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti.
De flesta av de människor som är ute i arbetslivet är själva
medvetna om hur åldrandet påverkar kroppen. Redan 30-åringen
kan se förändringar i sin hud och exempelvis i sina idrottsprestatio­
ner trots att vi inte ännu i det här skedet kan tala om åldrande. Över
50-åringar upplever sig vara styvare, långsammare vid inhämtande
av kunskaper, trögare att entusiasmeras. I den här åldern förändras
också ofta sömnens mängd och kvalitet. Normalt åldrande inverkar
dock inte nämnvärt på arbetsförmågan annat än i de fysiskt allra
mest krävande branscherna. På friska människor gjorda undersök­
ningar har visat att hjärnans databehandling (”klyftigheten”) i 50–
60 års ålder försvagas endast en aning jämfört med yngre personer.
Hos åldrande människor är skillnaderna i den fysiska konditionen
mellan olika människor mycket större än hos unga.
Väsentligt är om personen drabbas av sjukdom som sänker
funktionsförmågan. Faktum är att sjukdomar som kräver vård står
i direkt relation till stigande ålder: nästan alla över 50-åringar har
någon sjukdom som kräver uppföljning eller vård. Av dessa är det
dock många, t.ex. blodtryckssjukdomar, som inte på något sätt på­
verkar funktionsförmågan men som om de inte sköts orsakar stora
risker i framtiden. 55 års ålder kan hållas som ett åldersskede, efter
vilket rätt många skadliga sjukdomar blir vanligare. Som exempel
kan nämnas tarmcancer, blodcirkulationssjukdomar, Alzheimers
sjukdom och Parkinsons sjukdom.
Merenkulkualalla on muusta työelämästä poikkeavia varhai­
sempia eläkeikiä, mutta eläkejärjestelmä nykyisessä muodossaan
ei mahdollista sellaista harkintaa, että normaalin ikään liittyvän
hidastumisen ja kulumisen perusteella voisi siirtyä ennenai­
kaiselle eläkkeelle. Tällainen mahdollisuus oli vielä yksilöllisen
varhaiseläkkeen aikana, mutta tämä eläkemuoto on lakkautettu.
Nykyinen työkyvyttömyyseläke on ”sairauseläke” siinä mielessä,
että eläkkeelle siirtymisen perusteena tulee olla riittävän vakava
sairaus, joka lisäksi alentaa merkittävästi toimintakykyä. Sen takia
esimerkiksi selkärangan iänmukainen rappeuma kipuineen ei ole
yleensä eläkeperuste.
Merenkulkuala on kuormittava ikääntyvälle työntekijälle mm.
pitkien työvuorojen ja epäsäännöllisten työaikojen takia. Lisäk­
si tulisi olla valmius toimia onnettomuustilanteissa vaativissa
pelastustehtävissä. Työssä jatkamista ja jaksamista voidaan pyrkiä
edistämään työolosuhteiden suunnittelulla, hyvällä sairauksien
hoidolla, oman kunnon vaalimisella ja muilla hyvillä elämänta­
voilla sekä tarvittaessa ammatillisella kuntoutuksella, jos sairaus
aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. o
10
Albatrossi | Albatrossen
Inom sjöfartsbranschen förekommer det från det övriga
arbetslivet avvikande tidigare pensionsåldrar, men i sin nuvarande
form möjliggör inte pensionssystemet en prövning som går ut på
att förtida pensionering skulle vara möjlig pga. normal till åldern
knuten långsamhet och förslitning. En sådan möjlighet ännu under
den individuella förtida pensionens tid, men den här pensionsfor­
men har upphört. Nuvarande invalidpension är såtillvida ett slags
”sjukpension”, att pensioneringen ska motiveras med en tillräckligt
allvarlig sjukdom, som därtill ska nedsätta funktionsförmågan
avsevärt. Därför är t.ex. åldersrelaterad degeneration av ryggraden
med åtöljande smärtor som inte är regel grund för pension.
Bland annat på grund av långa arbetsskift och oregelbundna
arbetstider är sjöfartsbranschen betungande för den åldrande
arbetstagaren. Ytterligare borde det finnas beredskap vid olyckssi­
tuationer att funktionera i krävande räddningsuppgifter. Fortsatta
arbetsuppgifter och orkandet kan främjas genom översyn av
arbetsförhållandena, god vård av sjukdomar, skötsel av den egna
konditionen och i övrigt goda levnadsvanor samt vid behov
genom professionell rehabilitering om sjukdomen förorsakar
invaliditetshot. o
Merenkulku ı
Työhyvinvointihankkeet
Sea Fit ja Stay Onboard
Merenkulun poikkeustilan-
teiden fyysisen kuormittavuuden ja toimintakykyä arvioiva
tutkimushanke SeaFit-hanke
on käynnistynyt vauhdilla.
Hankkeen vastuuyhteisö Työterveyslaitos on marraskuussa
käynnistänyt savusukellusmittaukset. Lisäksi tehdään
kuntotestauksia ja pelastusharjoitusmittauksia joulukuusta
ensi vuoden alkupuolelle.
Hankkeessa ovat mukana Neste
Shipping ja Viking Line.
– Mukaan lähteneet merenkulkijat näistä varustamoista ovat olleet innostuneita
hankkeesta ja siihen liittyvistä
mittauksista, kertoo hankkeesta vetovastuussa oleva
lääketieteen lisensiaatti, merimieslääkäri Päivi Miilunpalo
Työterveyslaitokselta.
Sjöfarten ı
Stay Onboard -hankkeessa
tuotetaan merenkulun työhyvinvointia koskevaa tutkimustietoa ja toimialan työntekijöiden hyvinvointia tukeva
toimenpidemalli. Tunnistetaan
tutkimuksen keinoin laivalla
työskentelevän henkilöstön
työhyvinvoinnin erityishaasteit
ja ne työhyvinvointia tukevat
tekijät, jotka saavat henkilöstön
pysymään työssään merellä.
Tutkimuksen kohteena ovat
koko toimialan työntekijät,
joille suunnataan työhyvinvointia koskeva kysely. Kysely
toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa tammikuussa
2013. Kyselyaineistoa täydennetään kevään aikana tehtävillä teemahaastatteluilla, sekä
mahdollisesti havainnointimenetelmien avulla. o
Arbetshälsoprojekten
Sea Fit ja Stay Onboard
Forskningsprojektet SeaFit,
som bedömer hur undantagstillstånd inom sjöfarten påverkar den fysiska belastningsoch handlingsförmågan har
rivstartat. Projektets ansvarsgemenskap Institutet för arbetshygien har i november inlett
mätningar vid rökdykning. Ytterligare utförs konditionstester
och mätningar vid räddningsövningar från december till
början av inkommande år. I
projektet deltar Neste Shipping
och Viking Line. – Sjöfarare
från nämnda rederier som deltar har varit entusiastiska över
projektet och de mätningar
som ingår i projektet, berättar
medicine licenciat, sjömansläkare Päivi Miilunpalo från
Institutet för arbetshygien, som
ansvarar för projektet.
I Stay Onboard-projektet
produceras forskningsmaterial
som gäller arbetshälsan inom
sjöfarten och en åtgärdsmodell
som stöder branschens arbetstagares hälsa. Med forskningens medel identifieras den på
fartygen arbetande personalens särskilda utmaningar för
arbetshälsans del, samt de faktorer som stöder arbetshälsan
och får personalen att hållas
kvar i sitt arbete på sjön.
Målgrupp för en enkätundersökning som gäller arbetshälsa
är arbetstagarna inom hela
branschen. Enkäten genomförs
i samarbete med intressegrupperna i januari 2013. Enkätmaterialet kompletteras under
vårens lopp med temaintervjuer,
samt eventuellt även med hjälp
av observationsmetoder. o
Tee ekoteko –
valitse sähköinen
työeläkeote
Sähköisen työeläkeotteen
voit valita Merimieseläkekassan
verkkosivujen Loki-palvelusta.
Ote on saatavilla aina tarvittaessa
– nopeasti ja kätevästi. Se on myös
ekologinen vaihtoehto.
www.merimieselakekassa.fi
Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä
löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina
ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista
ja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med
nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste
arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och
en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är
datasäkert och avgiftsfritt.
Gör en ekogärning
– välj ett elektroniskt
arbetspensionsutdrag
Det elektroniska arbetspensions­
utdraget kan väljas via Loggtjänsten
på Sjömanspensionskassans webbsajt.
Du kan alltid vid behov få utdraget
– snabbt och behändigt. Det är
också ett ekologiskt alternativ.
www.sjomanspensionskassan.fi
Albatrossi | Albatrossen
11
Työ ja harrastus ı
Reikäpallon taikaa
Golf
on merenkulkijoiden laji
Viheriöillä kävely, raikas ulkoilma ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat elementtejä,
jotka ovat tehneet golfista satojen merimiesten ja -naisten suositun harrastuksen.
Silja Serenadella kokkina seilaava Esa Tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari
vuosikymmentä. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen
”Välillä sitä ajattelee,
että tästä on tullut hienomekaanikon hommaa.”
12
12
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Nimellä E.T. tunnettu merimiesgolffari
on vienyt lajia eteenpäin ja innostanut
myös työkavereitaan kokeilemaan. Hän
on menestynyt hyvin merenkulkijoiden
kisoissa.
”Onhan niitä voittoja tullut varsinkin sen jälkeen, kun Olli Noronkoski jäi
maihin”, Esa Tammi kertoo.
Hän ei painota niinkään kilpailusaavutuksia, vaan tähdentää golfin etuja
hyvän mielen ja kunnon tuojana. Laji
sopii kaikille. Varsinkin keski-ikäiselle
ja ikääntyvälle merenkulkijalle se on
hyvä liikuntamuoto. Taitojen vaiheittainen mutta jatkuva kehitys pitää
mielenkiintoa yllä.
”Minulta vei kymmenisen vuotta
päästä ’singelimieheksi’”, nykyisin
tasoituksella 8.2 pelaava Esa toteaa.
Hän pelaa kesäisin keskimäärin
60–70 kierrosta. Talvisin tulee golfattua turistimatkojen yhteydessä etelässä.
Turussa syntynyt Tammi aloitti
merimiesuransa 1973 m/s Finn-Enson
messikallena päästyään Rauman
meri­miesammattikoulusta. Hän kävi
myöhemmin kokkiluokan ja eteni kakkoskokista ykköskokiksi. Pohjois-Amerikka, Karibia ja Persianlahden maat
tulivat tutuiksi Finnlinesin aluksilla.
”Finntimberillä kiersimme maapallon. Aikaa meni kymmenisen kuukautta”, Esa Tammi muistelee.
Vuonna 1982 merenkulun lama ja
ulosliputusuhka saivat Esan hakeutumaan matkustajalautta Finlandialle,
josta hän sai puolen vuoden vikaeerauksen jälkeen vakituisen kokin paikan.
Miehen urheilutausta edesauttoi
työnsaantia. Nuorena jääkiekkoa ja
jalkapalloa pelannut Tammi alkoi heti
kiinnostaa m/s Finlandian jalkapallotiimiä, jota vetivät Kari Luotola ja
Markku Knuutinen.
”Mukana oli monta legendaarista
pelaajaa. Voitimme matkustajalaivojen
Suomen mestaruuden kahdesti”, Esa
kehuu.
Hän muistelee myös Viking Linen
suosineen aikoinaan hyviä jalkapalloilijoita rekrytoinnissa.
Golfin pariin Esa ajautui toimimalla
ystävien ”caddienä”. Maila istui hyvin
entisen jääkiekkoilijan käteen ja ennen
pitkää laji vei miehen. Oppia hän sai
Harjattula
Golf&Country
Clubin PGAPro Mika
Mäeltä, joka
on kouluttanut Tammen
ohella satoja
merenkulkijoita
Merimiespalvelutoimiston
järjestämillä
kursseilla.
Laivakin
vaihtui Silvia Reginan ja Silja Serenaden kautta Silja Europaksi, jonne oli
pesiytynyt ryhmä merimiesgolffareita.
”Siljan oma golfklubi kukoisti 1990-
luvun puolivälin jälkeen. Christer
”Aba” Abrahamsson oli sen voimahahmoja”, Esa muistelee.
Kerhossa oli parhaimmillaan 80
jäsentä varustamon toimitusjohtajaa
myöten. Siljan laivastoon kuului tuolloin myös gts Finnjet, jonka golfpromoottorina toimi konepäällikkö Carl
Stenius. Silja Golf Club järjesti omia
kisoja, myöhemmin mukaan tulivat Silja Linen ja Viking Linen yhteiskilpailut.
Takaisin Silja Serenadelle Tammi
siirtyi muutama vuosi sitten.
”Lähdin Silja Europalle konsultoimaan, kun alus päätyi Rederi AB Sliten
konkurssin jälkeen Siljalle. Komennus
venähti 14 vuoden mittaiseksi”, Esa
naurahtaa.
Hän on viihtynyt varustamon laivoilla, vaikka omistaja on muutamaan
otteeseen vaihtunut. Vuosien saatossa
on kokin työ muuttunut.
”Välillä sitä ajattelee, että tästä on
tullut hienomekaanikon hommaa.
Vaatimukset, tekniikat ja raaka-aineet
ovat kehittyneet”, Esa Tammi pohtii.
Positiivinen asenne ja liikunnalliset
harrastukset saavat merimiehen jaksamaan. Golfia pelatessa saa nauttia kauniista luonnosta ja ulkoilmasta. Kierros
kestää neljä, viisi tuntia ja kävelyä tulee
reilut kymmenen kilometriä. Laivalla
ollessaan Esa viettää päivävapaansa
pyöräillen tai kävellen. Talvella lomat
kuluvat hiihdon ja laskettelun merkeissä. o
Albatrossi | Albatrossen
13
Arbete och fritidsintressen ı
In i golfsvingen
Golf är sjöfararnas gren
Vandringen på greenen, den friska luften och det sociala umgänget är
element som har gjort golf till ett populärt fritidsintresse för hundratals
sjömän och -kvinnor. Esa Tammi, kocken som seglar på Silja Serenade,
har utövat grenen i nästan två årtionden. Text och foto Pekka Karppanen
Den under namnet E.T. välkända
sjömansgolfaren har såväl fört grenen
framåt som sporrat sina arbetskamrater att pröva på den. Han har också
haft fina framgångar i sjöfararnas
tävlingar.
”Visst har det också blivit segrar,
särskilt efter att Olli Noronkoski stannade på landbacken”, berättar Esa
Tammi.
Han lägger inte så stor vikt vid sina
tävlingsresultat utan understryker det
fina med golf, grenen som gör utövaren
på gott humör och stärker konditionen. Den passar för alla. Särskilt för en
medelålders eller litet äldre sjöfarare är
golfen en utmärkt motionsform. Skicklighetens stegvisa men fortlöpande
utveckling håller intresset uppe.
”Det tog kring tio år för mig att bli
s.k.’singelman’”, konstaterar Esa, som
numera spelar med handikapp 8.2.
Sommartid spelar han i genomsnitt
60–70 rundor. Vintertid blir det golfat
på turistresor till södern.
Tammi, som är född i Åbo inledde sin
sjömanskarriär 1973 som mässkalle på
m/s Finn-Enso efter att ha utexaminerats från Raumo sjömansyrkesskola.
Senare gick han kockklassen och avancerade från andre kock till förste kock.
På Finnlines fartyg lärde han känna
länderna i Nordamerika, Karibien och
vid Persiska viken.
”Med Finntimber seglade vi runt
jorden. Det tog tio månader”, minns
Esa Tammi.
Sjöfartens recession 1982 och hotet
om utflaggning fick Esa att söka sig
till passagerarfärjan Finlandia. På
den fick han efter ett halvårs vikariat
fast anställning som kock. Mannens
idrottsliga bakgrund bidrog till att han
fick jobbet. Tammi, som spelat ishockey
och fotboll som ung, blev genast intresserad av m/s Finlandias fotbollsteam
som leddes av Kari Luotola och Markku
Knuutinen.
”Det fanns många legendariska spelare med i gänget. Vi vann två gånger
Finlands mästerskap för passagerarbåtar”, skryter Esa.
Han påminner sig också att Viking
Line i tiden gynnade goda fotbollsspelare vid rekryteringen.
Golfspelandet började i tiden för
Esa genom att fungera som caddie för
goda vänner. Klubban satt bra i den
tidigare ishockeyspelarens hand och
det dröjde inte länge förrän han var
såld. Mera lärdom fick han av Harjattula Golf&Country Clubs PGA-Pro
Mika Mäki, som utöver Tammi lärt
14
14
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Michaela vastaa ı Michaela svarar
hundratals sjöfarare spela golf på av
Sjömansservicebyrån arrangerade
kurser.
Via Silvia Regina och Silja Serenade byttes fartyget till Silja Europa
där en stor grupp sjömansgolfare
rotat sig.
”Siljas egen golfklubb blomstrade
under senare hälften av 1990-talet.
Christer ”Aba” Abrahamsson var en
av klubbens kraftgestalter”, minns
Esa.
Klubben hade som bäst 80 medlemmar rederiets vd medräknad. I
Siljas flotta ingick den tiden också gts
Finnjet. Som klubbens golfpromotor fungerade maskinmästaren Carl
Stenius. Silja Golf Club ordnade egna
tävlingar som senare blev gemensamma för Silja Line och Viking Line.
Tillbaka till Silja Serenade flyttade
Tammi för några år sedan.
”Jag flyttade till Silja Europa för
att egentligen fungera som konsult
när fartyget efter Rederi AB Slites
konkurs övergick i Siljas ägo. Kommenderingen blev 14 år lång”, skrattar Esa.
”Emellanåt verkar
det nog som om det
här skulle ha blivit
ett finmekanikerjobb.”
Han har trivts ombord på rederiets
fartyg trots det har bytt ägare i några
repriser. Under årens lopp har kockens arbete förändrats.
”Emellanåt verkar det nog som
om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb. Kraven, tekniken och
råvarorna har utvecklats”, filosoferar
Esa Tammi.
En positiv inställning och motionsdominerade fritidsintressen får
sjömannen att orka. Under spelets
gång får golfspelaren njuta av vacker
natur och frisk luft. En runda tar
fyra, fem timmar och vandringssträckan blir drygt tio kilometer.
Ombord på fartyget tillbringar Esa
sin fritid cyklande eller promenerande. Vintertid tillbringas semestrarna i
tecknet av skidåkning och slalom. o
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen
Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse
osoitteeseen [email protected]. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här
spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS
(märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected].
Kysymys: Poistuuko
varhennettu vanhuuseläke
kokonaan työeläkelaeista?
Vastaus: Kyllä, varhennettu vanhuuselä­
Fråga: Slopas den förtida
ålderspensionen helt ur
arbetspensionslagarna?
Svar: Ja, den förtida ålderspensionen som
ke eläkemuotona lakkautetaan kokonaan
vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneille.
Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat vielä
siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. o
arbetspensionsslag slopas helt för personer
födda år 1952 och senare. På personern
som är födda före 1952 tillämpas ännu
reglerna för förtida ålderspension kan fort­
farande övergå i förtida ålderspension. o
Kysymys: Olen kuullut, että osaaikaeläkkeen ikäraja nousee ensi
vuonna. Pitääkö tämä paikkansa?
Vastaus: Kyllä, vuonna 2013 osa-aika­
Fråga: Jag har hört att deltidspensionens åldersgräns höjs
nästa år. Stämmer detta?
Svar: Ja, deltidspensionens åldersgräns
eläkkeen ikäraja nousee vuonna 1954 ja
sen jälkeen syntyneillä. Osa-aikaeläkkeen
alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61
vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.
Näin ollen 1953 syntyneet ovat viimeinen
ikäluokka, joka voi jäädä osa-aikaeläkkeelle
60-vuotiaana. o
stiger med ett år 2013 för 1954 och senare
födda. Åldersgränsen för deltidspension
höjs med ett år d.v.s. till 61 år för 1954 och
senare födda. År 1953 födda är således
den sista åldersgruppen som kan övergå i
deltidspension vid 60 års ålder. o
Kysymys: Miten osa-aikaeläkkeeni käy, jos sairastun?
Vastaus: Osa-aikaeläkkeesi jatkuu
Fråga: Hur går det med deltidspensionen om jag insjuknar?
Svar: Din deltidspension fortsätter att
sairausp­äivärahan rinnalla. Sairauspäi­
värahakauden aikana sinulle maksetaan
osa-aikatyön palkan mukaan laskettua
sairauspäivärahaa ja osa-aikaeläke jatkuu
entisen suuruisena. Sairauspäivärahakausi
kestää noin vuoden. Osa-aikaeläkeläinen
voi hakea työkyvyttömyyseläkettä sairau­
den perusteella. o
löpa vid sidan av sjukdagpenningen. Under
sjukdagpenningsperioden får du sjukdag­
penning som beräknas enligt deltidslönen
medan deltidspensionen betalas ut till
samma belopp som tidigare. Sjukdagpen­
ning betalas i ca ett år. En deltidspensionär
kan på grundvalen av sjukdomen söka
invalidpension. o
Kysymys: Olen jäämässä ensi
vuonna vuorotteluvapaalle.
Pienentääkö se eläkettäni?
Vastaus: Eläkettä karttuu myös vuorot­
Fråga: Jag kommer nästa år att
ha alterneringsledighet.
Minskar den pensionen?
Svar: Pension intjänas också under alter­
teluvapaan ajalta, mutta jonkin verran vä­
hemmän kuin työskentelystä. Vuorottelu­
vapaan ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka
on 75 % vuorottelukorvauksen perusteena
olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä
on 1,5 % vuodessa. Työnteosta sen sijaan
eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien
perusteella vuosiansioista. Vuorotteluva­
paallaolo korottaa eläkeikää koska 1.1.2007
alkaen MEL- palvelukuukaudet lasketaan
pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta
palkkaa on maksettu. o
neringsledighetstiden, men något mindre
än av arbete. För tiden med alternerings­
ledighet beräknas pension på en inkomst,
som uppgår till 75 % av den inkomst som
tjänas som grund för alterneringsersätt­
ningen. Intjäningsprocenten på denna är
1,5 % per år. För arbete intjänas pension
däremot enligt åldersrelaterade procentsat­
ser av årsinkomsten. Alterneringsledigheten
höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007
beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak
utgående från de dagar för vilka lön har
betalats. o
Albatrossi | Albatrossen
15
Merenkulun tervaskannot ı
Vireitä eläkepäiviä
Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle
Laivapäällystön
johtajan pesti
vaihtui remonttihaalareihin
Paimiossa asuva lahtelainen merikapteeni Pekka Partanen jätti Suomen
Laivapäällystöliiton toiminnanjohtajan pestin siirtyessään eläkkeelle
marraskuun alussa 2012. Ennen siirtymistään maatöihin omaan
ammattiliittoon hän ehti seilata yli 30 vuotta monella merellä ja useissa
laivoissa. Läksiäishaastattelussa hän muistelee omaa meriuraansa ja haluaa
luoda suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle uskoa tulevaisuuteen.
Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foto Pekka Partasen kotialbumi, Pekka Partanens album
Kausalan lapsuuden maisemissa
asui salaperäinen merikapteeni, joka ei
ollut koskaan kotona. ”Leikin hänen
lastensa kanssa, ja siitä varmaan sain
ensikipinän meriuralle”, Pekka muistelee. Monenlainen merikirjallisuus
faktasta romaaneihin kiinnosti myös
nuorta miestä. Elettiin vuotta 1971
kun Pekka lähti Lahdesta Raumalle
merimiesammattikouluun. Päästyään
koulusta keväällä 1972 Pekka lähti ensi
kerran merille jungmannin pestiin. Sen
jälkeen tuli armeija. Varusmiespalvelun toisen puoliskon Pekka oli Kaartin
pataljoonan kunniakomppaniassa.
Seisoessaan Presidentinlinnan edessä
vartiossa, hän haikeana katsoi merelle
päin, kun laivat lähtivät satamasta
valtamerille. Hän päätti, että sinne oli
päästävä takaisin.
16
Albatrossi | Albatrossen
Armeijasta päästyään Pekka meni
tapaamaan merimieskaveriaan Katajanokalla olleeseen laivaan. Laivan
perämies pyysi häntä töihin, ja niin
Pekka pääsi takaisin merille.
”Finnsailor, Finnmade,
Finnarrow, Finnclipper,
Finnpartner, Finntrade… onhan niitä
monia ollut.”
Haaveena oli kuitenkin pääsy pidemmille reissuille. Tankkilaiva Nanna
tarjosikin hänelle vuoden yhtämittaisen pestin ja maailman meret tuli
kierreltyä näin aika tavalla.
Rumpujen soittaminen ja musiik-
ki ovat myös Pekalle tärkeitä asioita. Oman bändin kaverit saivatkin
70-luvun puolivälissä Pekan jäämään
hetkeksi maihin, mutta armeijan ker­
tausharjoitusten jälkeen hän päätti
lähteä uudelleen merille. Päätös
meriuran jatkamisesta vei Pekan
uudelleen Raumalle. Kaksivuotinen
perämiesluokka, seilaukset välissä ja
sen jälkeen kaksivuotinen kippariluokka antoivat Pekalle merikapteenin
pätevyyden vuonna 1982.
Merikapteenin pätevyyden turvin
oli hyvä lähteä hakemaan töitä. Eteen
on tullut niin rahti- kuin ropaxlaivoja pääosin Finnlinesilla. ”Finnsailor,
Finnmade, Finnarrow, Finnclipper,
Finnpartner, Finntrade”, Pekka muistelee ja jatkaa, että ”onhan niitä monia
Albatrossi | Albatrossen
17
ollut”. Muutamia hän on seurannut
rakennusvaiheesta lähtien tai ainakin lipunvaihdon Suomen lippuun.
Ensimmäisen päällikön jobin hän teki
Finnsailorissa.
Vireitä eläkepäiviä
edellyttävät tänä päivänä pestin ottaes­
saan, että laivassa on nykyaikainen
välineistö ja mahdollisuus yhteydenpitoon myös merellä. Toista oli ennen,
Pekka muistelee.
Etelämantereelle suuntautunut
seitsemän kuukautta kestänyt pesti Finnpolariksella vuonna 1986 on
jäänyt syvästi Pekan mieleen. Matkaan
lähdettiin Turusta. Ensimmäinen
kohdemaa oli Italia, jossa lastattiin
matkalle mukaan tulevan italialaisen
retkikunnan välineistöä. Matka jatkui
Jeddan kautta Uuteen Seelantiin, jossa
lastattiin rakennustarvikkeita ja -koneita, italialainen retkikunta, rakennusporukkaa sekä uusseelantilainen
helikopteri sekä lentäjiä.
Mennyttä aikaa muistellessaan
Pekka toteaa, että tänä päivänä muun
muassa yhteydenpito läheisiin on
paljon helpompaa ja nopeampaa kuin
ennen. Lisäksi vuorottelujärjestelmä
tuo merenkulkijan useammin kotiin.
Valmistuneet nuoret merenkulkijat
18
18
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
”Uhkakuvia on
jatkuvasti mutta
usko Suomen lippuun
täytyy säilyttää
jatkossakin.”
Vaihtaessaan merityön maapuolen
hommiin Pekka mietti hetken. Palloteltuaan eri näkökulmia hän totesi, että
jos haluaa kokeilla työskentelyä maissa
tämä mahdollisuus voisi olla viimeinen. Pekka oli toiminut liiton luottamustehtävissä tätä ennen. Viimeisin
tehtävä oli liiton hallituksen puheen­
johtajana. Hän tiesi kyllä, mihin ympä­ristöön tulee töihin mutta ei sitä, mitä
se tarkoittaa elämälle. ”Vaimoni totesikin tästä ”pestistä”, että lähde Pekka
takaisin merelle töihin. Olisit enemmän kotona.”
Eläkepäiville Pekalla riittää hommia,
sillä tekemätöntä työtä on paljon. ”Ei
tarvitse kuin katsoa ympärilleen niin
sisällä kuin ulkona, tietää millä päivänsä täyttää. Musiikki ja lukeminen
tulevat myös olemaan päivieni ohjelmassa. Minulla on edelleen rummut
ja soittotaito on tallella. Ken tietää, jos
vanha bändi vielä lähtisi uudelle reunion-keikalle, kuten tapahtui 2011.
Soitimme 40 vuoden jälkeen yhdessä
Lahden Roots & Blues -tapahtumassa
eikä se niin huonosti mennyt”, hän
kertoo.
Pekan suunnitelmista kalastaa, ve-
neillä ja tehdä erilaisia kunnostustöitä
mm. Paraisilla sijaitsevalla karjalaismaatilalla huomaa, että vapaa-aika on
viime vuosina ollut kortilla. Merille
hän ei ainakaan nyt halaja ja pätevyyskirjakin on vanhentunut, mutta hänen
kuva | foto: marina paulaharju
Merenkulun tervaskannot ı
Pigga pensionärsdagar
ı Sjöfartens krutgubbar
Sjökapten Pekka Partanen gick i pension
Hyran som chef för
Skeppsbefälet byttes
till arbetskläder
sanoin – eihän sitä koskaan tiedä kun
aikaa kuluu. Siihen asti hän nauttii
ajasta eläkeläisenä. ”Varmaan joudun
nyt myös hevoskuljettajaksi – nuorimmat tyttäreni harrastavat kilparatsastusta”, hän toteaa.
Työ laivapäällystön etuja valvoen on
Pekan mukaan ollut mielenkiintoista,
joskin varsin työllistävää. Merityö on
historiaperspektiivissä muutamassa
vuodessa muuttunut entistä kiivastah­
tisemmaksi – se näkyy myös laivapäällystön kuormittumisena. Helpotusta
tähän ei ole luvassa. Siitä pitävät
huolen kansainväliset merenkulun
säädökset ja määräykset.
Tulevaisuuteen Pekka suhtautuu
kuitenkin varovaisen myönteisesti.
Rahtimarkkinat ovat tällä hetkellä huonot ja maailmantalouden tila myös. Se
heijastuu väistämättä myös suomalaisiin varustamoihin.
Uhkakuvia on jatkuvasti, mutta
usko Suomen lippuun täytyy säilyttää
jatkossakin. Sekamiehityssopimukset
ovat yksi tervetullut ruiske, jolla on
saatu elvytettyä suomalaista kauppalaivastoa. Hän ymmärtää hyvin, ettei
se miellytä kaikkia osapuolia, mutta
muistuttaa, että ilman sitä suomalaisen tonniston määrä voisi olla aivan
toinen ja sen myötä myös suomalaiset
merityöpaikat.
On myös entistä tärkeämpää, että
tälle tonnistolle on tarjolla päteviä suomalaisia merenkulkijoita.
Lopuksi eläkeläismerikapteenimme
Pekka Partanen toivoo, että ihmiset
ja erityisesti merenkulkijat jaksaisivat
joskus vaikeidenkin aikojen yli. Hän
valaa uskoa tulevaan. ”Uskoa pitää olla,
ei näistä ajoista muuten selvitä.” o
Lahtisbördige sjökapten Pekka Partanen, som bor i Pemar,
lämnade hyran som verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund då han pensionerades i början av november
2012. Före han övergick till arbetet på landbacken i sitt eget
fackförbund hann han segla över 30 år på många hav och
med många fartyg. I sin avskedsintervju berättar han om
sin egen sjömanskarriär och önskar skapa framtidstro för
den finländska sjöfarten och sjöfararen.
I barndomens landskap i Kausala
Också spelandet på trumma och
bodde en mystisk sjökapten som aldrig
var hemma. ”Jag lekte med hans barn
och fick säkert då den första gnistan
till sjömanskarriären”, berättar Pekka.
Marinlitteratur av många slag från fakta
till romaner intresserade den unga mannen. År 1971 reste Pekka från Lahtis till
Raumo för att studera vid sjömansyrkesskolan. Efter att ha klarat av skolan
våren 1972 gick Pekka för första gången
till sjöss, nu som jungman. Sedan
följde värnplikten. Den senare hälften
av beväringstiden fullgjorde Pekka i
Gardesbataljonens hederskompani. Då
han stod på vakt framför presidentens
slott tittade han vemodigt ut över Södra
hamnen när fartygen stävade ut mot
oceanerna. Då beslöt han att ännu
återvända dit.
Efter att ha avtjänat värnplikten
besökte Pekka ett fartyg som låg vid
Skatuddens kaj för att träffa sina sjömanskamrater. Fartygets styrman erbjöd
honom arbete och så kunde Pekka gå till
sjöss på nytt. Han närde dock drömmen
om att få komma ut på längre resor.
Hur det nu var så erbjöd tankfartyget
Nanna honom ett års oavbruten hyra
och på den resan fick han rätt så rejält
kryssa på världens hav.
musiken är viktiga för Pekka. I medlet av
70-talet fick kamraterna i det egna bandet Pekka att stanna en tid i land men
efter repetitionsövningar i armén beslöt
han sig för att på nytt bege sig till sjöss.
Beslutet om att fortsätta sjömanskarriären förde Pekka på nytt till Raumo. Två
år på styrmansklassen, seglande emellan
och därefter två år på skepparklassen gav
Pekka kompetens som sjökapten 1982.
Med stöd av kompetensen som sjökapten var det tryggt att börja söka arbete. Jobb har funnits på såväl frakt- som
ropaxfartyg, i huvudsak hos Finnlines.
Pekka radar upp Finnsailor, Finnmade,
Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner och
Finntrade och fortsätter med att konstatera att det nog har varit rätt många. En
del har han följt upp ända från byggnadsskedet eller åtminstone från bytet
till finsk flagg. På Finnsailor jobbade
han som första befälhavare.
Den sju månader långa hyran på Finn-
polaris 1986 med Antarktis som mål har
rotat sig djupt i Pekkaminne. Resan inleddes i Åbo. Det första målet var Italien.
Där togs en del av den kommande italienska expedtionens utrustning ombord.
Resan fortsatte via Jedda till Nya Zeeland
Albatrossi | Albatrossen
19
Sjöfartens krutgubbar ı
Pigga pensionärsdagar
”Finnsailor, Finnmade,
Finnarrow, Finnclipper,
Finnpartner, Finntrade…
det nog har varit rätt
många.”
där byggnadsmaterial och maskiner, den
italienska expeditionen, byggarbetslaget
samt en nyzeeländsk helikopter inklusive flygare togs ombord.
När han tänker på gångna tider
konstaterar Pekka, att bl.a. kontakten
med de närmaste idag är mycket lättare
och snabbare än förut. Dessutom
för alterneringssystemet oftare hem
sjöfararen. ”De utexaminerade unga
sjöfararna förutsätter i dag när de tar
hyra att det finns modern utrustning
och möjlighet till kontakt även på
havet ombord. Det var annat tidigare”,
kommer Pekka ihåg.
Då han bytte sjöarbetet till jobbet på
land funderade Pekka nog en stund.
Efter att ha bollat ur olika synvinklar
konstaterade han att om han vill pröva
på att arbeta i land kan den här möjligheten nog vara den sista. Pekka hade
före det här skött olika förtroendeuppgifter i förbundet. Den senaste uppgiften var ordförandeskapet för förbundets styrelse. Han kände nog till den
miljö inom vilken han skulle arbeta
men inte vad det skulle betyda för livet.
”Min hustru konstaterade nog om den
här ”hyran”, att gå du bara till sjöss
igen Pekka. Då är du mera hemma.”
Under sina pensionärsdagar har
Pekka jobb så det räcker, för det finns
20
Albatrossi | Albatrossen
mycket ogjort. Det behövs bara en
titt runtom såväl inne som ute så är
dagens program klart. ”Musik och läsning kommer också att ingå i programmet, jag har fortfarande både trummor
och spelskickligheten i behåll. Vem vet,
kanske det gamla bandet ännu kan
åka ut på en ny ”reunion”-turné som
det gjorde 2011. Vi spelade tillsammans efter 40 år under Lahden Roots
& Blues-evenemanget och det gick inte
alls så illa”, berättar han.
Av Pekkas planer på att fiska, vara
ute med båten och jobba med olika renoveringsarbeten, bl.a. på den i Pargas
belägna karelska lantgården, framgår
att fritiden under den senaste tiden
har varit på kort. Till sjöss åstundar
han åtminstone inte för närvarande
och dessutom har kompetensbrevets
giltighetstid gått ut, men för att låna
hans egna ord – man kan ju aldrig
veta, tiden går. Till dess njuter han av
tiden som pensionär. ”Säkert blir jag
nu också hästbilsförare – mina yngsta
döttrar tävlingsrider”, konstaterar han.
Bevakningen av skeppsbefälets
intressen har enligt Pekka varit ett intressant jobb även om det varit rätt så
jobbigt. I historiskt perspektiv har sjöarbetet inom ett fåtal år förändrats och
blivit allt intensivare – det yttrar sig
också som belastning för fartygsbefälet.
Lättnader är inte att vänta för dettas
del. För det sörjer de internationella
författningarna och bestämmelserna
om sjöfarten.
Till framtiden förhåller han sig dock
försiktigt positivt. För närvarande är
fraktmarknaden svag, så även världsekonomins tillstånd. Det reflekteras
oundvikligen även på de finländska
rederierna. Hotbilder finns det fortlöpande men tron på den finska flaggen bör bevaras även i fortsättningen.
Blandbemanningsavtalet är en välkommen spruta som har fått liv i den
finländska handelsflottan. Han förstår
också bra att det inte tilltalar alla
parter men påpekar att utan det kunde
det finländska tonnagets omfattning
vara ett helt annat och därmed också
de finländska sjöarbetsplatserna. Det är
också viktigare än tidigare att det finns
ett utbud av kompetenta sjöfarare för
det här tonnaget.
Till slut önskar vår pensionerade
sjökapten Pekka Partanen att människorna och särskilt sjöfararna ska orka
över ibland t.o.m. rätt svåra tider. Han
gjuter tro på framtiden. ”Tilltro måste
det finnas, annars går det inte att klara
sig över dessa tider.” o
Sijoitukset ı Investering
Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen |
Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering
Merimieseläkekassan sijoitusperiaatteet
Principerna för Sjömanspensionskassans placeringar
Merimieseläkekassa on pitkäaikainen sijoittaja, jonka varoilla
on tarkoitus maksaa eläkkeistä syntyvät vastuut. Näistä vastuista
noin 80 prosenttia maksetaan 10 vuoden kuluttua tai sitä myö­
hemmin. Tälle pohjalle eläkekassa on määritellyt sijoituskäsityk­
sensä eli perusperiaatteet sijoittamiselle.
Tärkein periaate on se, että saadakseen riskitöntä sijoitusta
parempaa tuottoa, on otettava riskiä. Eläkekassa pyrkii saamaan
lisätuottoa ottamalla lähinnä kahdenlaista riskiä. Merkittävin on
yritystoimintaan liittyvä riski osakesijoitusten ja yritysten joukko­
lainojen muodossa. Toinen riskiluokka, johon eläkekassa sijoittaa
on epälikvidit varat. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöt, joita on
vaikeampi myydä kuin vaikkapa joukkolainoja tai osakkeita.
Toinen eläkekassan sijoitusperiaate on se, että pitkän aika­
välin sijoittaminen tarjoaa etuja. Kassa voi sijoittaa kiinteistöihin,
koska sillä ei ole kiire myydä niitä. Pitkä sijoitusaika myös tasoit­
taa suhdanteista johtuvan kurssiheilunnan vaikutusta ja mahdol­
listaa tuottotavoitteisiin pääsemisen. Pitkäaikainen sijoittaja voi
myös pyrkiä ostamaan silloin, kun kurssit ovat pudonneet.
Kolmantena sijoituskäsityksenä on, että sijoitusten hajaut­
taminen vähentää koko sijoitussalkun riskiä. Yleensä eri sijoi­
tuslajit menestyvät eri tavoin eri suhdannevaiheissa. Eläkekassa
on jakanut sijoituksensa kolmeen pääluokkaan: osake-, reaali- ja
korkosijoituksiin. Näissä luokissa tuoton lähteet ovat erilaiset.
Osakkeissa tuottoa syntyy yritysten maksamien osinkojen ja
odotuksia kuvastavien kurssimuutosten kautta. Asuinkiinteistöissä
tuottoa saadaan vuokrina, jotka yleensä ovat elinkustannusindek­
sin muutoksiin sidottuja. Valtioiden liikkeelle laskemissa joukkolai­
noissa saadaan ennalta määrättyä korkotuottoa yleensä varmoilta
maksajilta.
Sijoitussalkun rakennetta koskeva päätös on eläkekassan
riskien ja siten myös sijoitustuottojen kannalta tärkein. Kuinka
paljon sijoitetaan osakkeisiin, joukkolainoihin, kiinteistöihin ja
muihin varoihin ratkaisee Merimieseläkekassan sijoitustoimin­
nan menestyksen. Tämän päätöksen taustalla ovat eläkekassan
sijoituskäsitykset. o
Sjömanspensionskassan är en långsiktsplacerare. Syftet med
de influtna medlen är att betala förpliktelser som uppstår genom
pensionerna. Av dessa förpliktelser betalas ca 80 % efter 10 år eller
senare. Utifrån den här grunden har pensionskassan fastställt sin
uppfattning om placeringarna, dvs grundprinciperna för placerings­
verksamheten.
Den viktigaste principen är: för att få bättre avkastning än
av en riskfri placering bör det tas risker. Pensionskassan strävar
till att erhålla tilläggsintäkter närmast genom att ta risker av två
slag. Den mest betydande risken anknyter till företagsverksamhet
i form av placeringar i aktier och i företagens masslån. Den andra
riskklassen i vilken pensionskassan placerar är inkuranta tillgångar.
Dylika är t.ex. fastigheter som är svårare att sälja än t.ex. masslån
eller aktier.
Den andra av pensionskassans placeringsprinciper är: placering
på lång sikt erbjuder fördelar. Kassan kan placera i fastigheter
för det är inte bråttom med att sälja dem. En lång placeringstid
jämnar även ut verkningarna av den kursvolatilitet konjunkturerna
förorsakar och möjliggör uppnående av målen för avkastningen.
En långsiktsplacerare kan även sträva till att köpa då kurserna har
fallit.
Den tredje uppfattningen om placeringar är: spridning av place­
ringarna minskar riskerna för hela placeringsportföljen. Som regel
avviker de olika placeringsslagens framgångar från varandra i olika
konjunkturskeden. Pensionskassan har indelat sina placeringar i tre
huvudklasser: aktie-, real- och ränteplaceringar. I dessa klasser är
avkastningens källor olikartade. För aktiernas del uppstår avkast­
ningen via de av företagen betalade dividenderna och aktiernas
kursförändringar som avspeglar förväntningarna. För bostadsfas­
tigheternas del erhålls avkastningen i form av hyror, som i regel är
bundna vid förändringar i levnadskostnadsindexet. För de masslån
staten emitterar erhålls en på förhand fastställd ränta av vanligen
säkra betalare.
Beslutet gällande placeringsportföljens struktur är det viktigaste
för pensionskassans riskers del och sålunda även för placeringar­
nas avkastnings del. Hur mycket som placeras i aktier, masslån,
fastigheter och andra tillgångar avgör framgången för Sjömans­
pensionskassans placeringsverksamhet. I bakgrunden för det här
beslutet finns pensionskassans uppfattningar om placeringar. o
Albatrossi | Albatrossen
21
4/2012
Lyhyesti ı Smånytt
Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju
Ylläs- mökin varaukset
Työeläkeindeksiluvut
vuodelle 2013
on vahvistettu
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työ­
eläkeindeksiluvut ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläk­
keiden indeksiluku on 2475. Työeläkkeet nousevat siten
ensi vuoden alusta 2,82 prosenttia. Etuuksien laskennassa
käytettävä palkkakerroin nousee 2,78 prosenttia, ja se
on ensi vuoden alusta 1,237. Työeläkkeiden, jotka vuoden
2005 työeläkeuudistuksen mukaan määräytyvät vanhojen
sääntöjen mukaan, laskennassa käytetään siirtymäajan
indeksilukua 2738. o
MEL-vakuutusmaksuun
pieni korotus
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut MELvakuutusmaksun vuodelle 2013. Vakuutusmaksu nousee
yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2013 ja on näin
ollen sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,3 % meri­
mieseläkelain 78 §:n mukaisesti määräytyvästä työansiosta.
Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista on haettu
ainoastaan vuodelle 2013. o
Elinaikakerroin
vahvistettu vuodelle 2013
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden
2013 elinaikakertoimeksi 0,97914.
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951
syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia vanhuus­
eläkkeitä noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää
myös vuonna 2013 myönnettäviä työkyvyttömyys- ja
perhe-eläkkeitä.
Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien
työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos
keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin
pienentää kuukausieläkkeitä.
Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidenty­
neestä eliniästä käytetään työssäoloon. Ajatuksena on, että
samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaiku­
tusta on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidem­
pään. Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. o
22
Albatrossi | Albatrossen
Merimieseläkekassan Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin
varaustoiveita tuli jälleen tulevalle talvikaudelle enemmän kuin
vuokrausviikkoja oli mahdollista jakaa. Mökkiviikot jaettiin me­
renkulkijoille edelleen periaatteella, että samalle viikolle toiveen
esittäneistä enemmän meripalvelukuukausia omaava merenkulkija,
joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut, sai vuokrata mökin. Mah­
dollisia vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi kysellä eläkekassan
toimistosta puh. 010 633 990.
Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2013.
Hakuilmoitus julkaistaan Albatrossin numerossa 1/2013. o
Albatrossi-lehti vuonna 2013
Albatrossi-lehti ilmestyy myös ensi vuonna nelinume­
roisena, joista yksi numero on kaksoisnumero. Ilmestymis­
aikataulu julkaistaan lehdessä nro 1/2013, joka ilmestyy
huhtikuun alussa. Lehden teema vuonna 2013 on työhy­
vinvointi.
Lehden toimituskunta etsii haastateltavia merenkulki­
joita kertomaan omia uratarinoitaan. o
MEKin joulukorttirahat vesiensuojeluun
Merimieseläkekassa lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat
Saaristomeren suojelurahastolle käytettäväksi vesillä liikkumisen
vesistökuormituksen vähentämiseen. Centrum Balticum -sää­
tiön Saaristomeren suojelurahasto kerää varoja konkreettisiin
vesiensuojeluhankkeisiin Saaristomerellä ja sen valuma-alueella.
Rahaston tavoitteena on vaikuttaa alueen rehevöitymiskehityksen
pysäyttämiseen ja vesien tilan yleiseen kohenemiseen.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneil­
lemme rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013. o
Niklas Rönnberg MEPAn
toimitusjohtajaksi
Niklas Rönnberg
vd för SSB
Laivanrakennusinsinööri Niklas Rönnberg (43)
Skeppsbyggnadsingenjör Niklas Rönnberg (43)
valittiin uudeksi Merimies­
palvelutoimiston toimitus­
johtajaksi 1.2.2013 alkaen
nykyisen toimitusjohtajan
Martti Karlssonin siirtyes­
sä eläkkeelle. Rönnberg on
toiminut Merimiespalvelutoi­
miston hallituksessa ja siirtyy
uuteen tehtävään Suomen
Varustamot ry: stä. o
valdes till ny verkställande
direktör för Sjömansservice­
byrån från 1.2.2013 då nu­
varande vd Martti Karlsson
går i pension. Rönnberg har
varit medlem av styrelsen
för Sjömansservicebyrån och
övergår till den nya uppgif­
ten från Rederierna i Finland
rf. o
Reserveringen av Ylläs-stugan
Det inflöt återigen fler önskemål om reservering av veckor på
semesterstugan vid Ylläsjärvi under den kommande vintersäsongen
än det var möjligt att fördela. Stugveckorna fördelades fortsätt­
ningsvis enligt principen att av de sjöfarare som önskat samma
vecka fick den som hade mest sjötjänstmånader och inte tidigare
hade hyrt stugan nu göra det. Förfrågningar om eventuellt lediga
eller avbokade veckor kan göras på pensionskassans kontor, tfn
010 633 990.
Ansökan om veckor under slutet av våren och sommaren 2013
kan göras på våren. Annons om ansökan publiceras i Albatrossen
nummer 1/2013. o
Tidningen Albatrossen 2013
Albatrossen utkommer även nästa år med fyra nummer,
av dem ett dubbelnummer. Tidtabellen för utgivningen
publiceras i nr 1/2013, som utkommer i början av april. Tid­
ningens tema under 2013 är arbetshälsa.
Tidningens redaktion söker sjöfarare för intervjuer om
deras egna karriärer till sjöss. o
Arbetspensionsindextalen för 2013
har fastställts
Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt
arbetspensionsindextalen för nästa år. De nu betalade
arbetspensionernas indextal är 2475. Arbetspensionerna
stiger sålunda från början av nästa år med 2,82 %. Den vid
beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger
med 2,78 % och är från början av nästa år 1,237. För de
arbetspensioners del, som enligt arbetspensionsrevideringen
2005 fastställs enligt de gamla bestämmelserna används
övergångsperiodens indextal 2738 vid beräkningen. o
En mindre höjning
av SPL-premien
Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt
Sjömanspensionskassans julkortsmedel till vattenskyddet
Innevarande år done­
rar Sjömanspensionskas­
san julkortsmedlen till
Skärgårdshavets skydds­
fond för att användas
vid åtgärdandet av den
belastning av vattendraget
som orsakas av sjötrafi­
ken. Centrum Balticumstiftelsens skyddsfond för
Skärgårds­havet samlar
medel för konkreta vat­
tenskyddsprojekt inom
Skärgårdshavet och dess
avrinningsområde. Fondens
mål är att påverka stop­
pandet av eutrofieringen
i området samt medverka
till en allmän förbättring
av tillståndet i vattnen.
Vi önskar alla våra
kunder och samarbetspart­
ner en fridfull jul och ett
lyckosamt år 2013. o
SjPL-premien för 2013. Premien stiger sammanlagt med 0,2
procentenheter år 2013 och är sålunda för såväl arbetsta­
garens som arbetsgivarens del 11,3 % av den arbetsinkomst
som fastställs enligt sjömanspensionslagens 78 §. Faststäl­
lande av premien har ansökts endast för 2013. o
Livslängdskoefficienten
fastställd för 2013
Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt
livslängdskoefficienten för 2013 till 0,97914.
Den nu fastställda livslängdskoefficienten sänker ålder­
pensioner som börjar 2013 eller senare för 1951 födda med
omkring två procent. Livslängdskoefficienten sänker också
invalid- och familjepensioner som beviljas 2013.
Syftet med livslängdskoefficienten är att anpassa nivån
för arbetspensioner som börjar och pensionsutgiften
framöver till hur den förväntade genomsnittliga livsläng­
den ändras. Om den genomsnittliga livslängden fortsät­
ter att stiga sänker livslängdskoefficienten de månatliga
pensionerna.
Syftet med livslängdskoefficienten är att få en del av
den förlängda livslängden utnyttjad till en förlängd arbets­
karriär. Tanken är att det ska vara möjligt att uppnå en lika
stor pension som utan livslängdskoefficientens inverkan
genom att arbeta längre. Livslängdskoefficienten togs i
bruk 2010. o
Albatrossi | Albatrossen
23
Glögiä, pikkupurtavaa
ja pipareita
Merimieseläkekassan asiakasaulassa
keskiviikkona 19.12. klo 10–15.
Tervetuloa
Det bjuds glögg, tilltugg
och pepparkakor
i Sjömanspensionskassans kundfoajè
onsdagen 19.12. kl. 10–15.
Välkommen
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!
God jul och gott nytt år 2013!