Golf on merenkulkijoiden laji Merimieseläkekassan asiakaslehti Golf är sjöfararnas gren s. 12 | Sjömanspensionskassans kundtidning | 4/2012 Kari Välimäki Avoimuus ja läpinäkyvyys on erityisen tärkeää Öppenhet och tillförlitlighet är särskilt viktigt s. 4 Sisältö ı Innehåll 4/2012 4 Kurssi kohti uusia tuulia 4 Med kurs på nya vindar Toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimies eläkelain uudistamista suurimpana haasteena VD Kari Välimäki anser revideringen av sjömans pensionlagen vara den största utmaningen. 11 Merenkulun työhyvinvointihankkeet Tilannekatsaus SeaFit ja Stay Onboard -hankkeisiin. 4 11 Sjöfartens arbetshälsoprojekt Lägesrapport för Seafit- och Stay Onbord -projekten 12 Golf on merenkulkijoiden laji 14 Golf är sjöfararnas gren Silja Serenaden kokki Esa Tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä. Esa Tammi, kocken på Silja Serenade har utövat grenen i nästan två årtionden. 12 16 Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle 18 Sjökapten Pekka Partanen gick i pension Laivapäälllystön johtajan pesti vaihtui remonttihaalareihin. Hyran som chef för Skeppsbefälsförbundet byttes till arbetskläder 16 Vakiot 3 Pääkirjoitus | Merimieseläkejärjestelmä Ordinarie 3 Ledaren | Sjömanspensionssystemet 9 11 15 21 9 11 15 21 osana työeläkejärjestelmää Tilastot | Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa Pärjätään | Ikääntyvien työkykyisyys Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä Sijoitukset | Merimieseläkekassan sijoitusperiaatteet 22 Lyhyesti 22 en del av arbetspensionssystemet Statistik | De åldrandes arbetsförmåga Vi klarar oss | Arbetshälsa gagnar alla Michaela svarar | Info om pensionerna Investering | Principerna för Sjömans pensionskassans placeringar 22 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 500 Nro | Nr ilmestyy | utges 1/2013 vko | vecka 16 Kannen kuva | Pärmbild Patrick Lindström Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 4/2012 Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet Merimieseläkejärjestelmä on kauimmin yhtenäisesti toiminut työeläkejärjestelmä Suomessa. Järjestelmän perusrakenteet olivat myös monilta osin pohjana koko työeläkejärjestelmän luomiselle 1960-luvun alussa. Se on osoittanut vahvuutensa selviämällä monista eri taloudellisista kriiseistä ja ennen kaikkea pystyttyään takaamaan luvatut eläkkeet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa järjestelmän kehittämistä. Sjömanspensionssystemet är det arbetspensionssystem i vårt land som fungerat fortlöpande längst. Systemets grundstruktur tjänade också till många delar som grund vid skapandet av hela arbetspensionssystemet i början av 1960-talet. Det har visat sin styrka genom att överleva många ekonomiska kriser och framförallt genom att kunna säkerställa utlovade pensioner. Från det här utgångsläget är det tryggt att fortsätta utvecklingen av systemet. Merimieseläkejärjestelmä perustuu paitsi koko työeläkejärjestelmän toimiville periaatteille myös alan erityispiirteiden huomioonottamiselle. Muun työeläkejärjestelmän tapaan meri mieseläkkeet ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja sitä hoitaa toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti itsenäinen Merimieseläkekassa. Eläketurvan järjestäminen perustuu kollektiiviseen riskinkantoon, pakollisuuteen ja etuusperusteisuuteen. Järjestelmä kattaa kaikki merenkulkijat, ja se on osittain rahastoiva. Kassan hallinnointi on aidosti kolmikantainen, joten varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden lisäksi hallinnossa on myös valtion edustus. Merenkulkijain eläkkeet ovat pääosin hyvin lähellä muita työeläkkeitä. Utöver att sjömanspensionssystemet bygger på det totala arbetspensionssystemets verksamhetsprinciper baserar det sig även på att särdragen i branschen beaktas. Liksom arbetspensionssystemet i övrigt är även sjömanspensionerna en del av det lagstadgade socialsskyddet och sköts enligt principen för decentralisering av verkställandet av den självständiga Sjömanspensionskassan. Ordnandet av pensionsskyddet grundar sig på kollektivt risktagande, obligatoriskt deltagande och uppnådda förmåner. Systemet täcker alla sjöfarare och är partiellt fonderande. Kassan har en genuin triangeladministration i vilken utöver rederiarbetsgivarna och sjöfararna även staten är representerad. Sjöfararnas pensioner ligger på en nivå som huvusakligen är mycket nära övriga arbetspensioner. Valtion osallistuminen hallintoon on perusteltua siksi, että valtio rahoittaa suoraan kolmanneksen eläkemenoista. Valtion rahoitus on puolestaan välttämätön siksi, että merimieseläkelain mukaista eläkettä saa useampi henkilö kuin merenkulussa on vakuutettuja. Ei ole mahdollista, että pieni joukko vakuutettuja ja varustamoja maksaisi vakuutusmaksujen muodossa kaikki ansaitut eläkkeet. Toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti Merimieseläkekassalla on myös itsenäinen sijoitustoiminta. Statens deltagande i administrationen är motiverat för en tredjedel av pensionsutgiften finansieras direkt av staten. Statens finansiering är igen nödvändig för antalet personer som erhåller pension enligt sjömanspensionslagen är större än antalet försäkrade inom sjöfarten. Det är inte rimligt att ett mindre antal försäkrade och rederier skulle betala alla intjänade pensioner i premieform. Enligt principen för decentralisering har Sjömanspensionskassan också en självständig placeringsverksamhet. Merimieseläkejärjestelmään kohdistuvat samat paineet kuin koko eläkejärjestelmään. Erityisesti eliniän pidentyminen on merkittävä haaste. Merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen on myös aivan olennaista Merimieseläkekassan kannalta, koska suurin osa rahoituksesta tulee joka tapauksessa varustamojen ja merenkulkijoiden vakuutusmaksujen kautta. Merenkulku on puolestaan täysin välttämätön koko Suomen taloudellisen kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta. Sjömanspensionssystemet drabbas av samma tryck som hela det övriga arbetspensionssystemet. Särskilt den allt längre livslängden är en stor utmaning. Även bibehållandet av sjöfartens konkurrenskraft är ytterst väsentligt för Sjömanspensionskassan, för största delen av kassans finansiering kommer trots allt via rederiernas och sjöfararnas försäkringspremier. Sjöfarten för sin del är absolut nödvändig för den ekonomiska utvecklingen i Finland och för landets underhållssäkerhet. Merimieseläkejärjestelmän on omalta osaltaan sopeuduttava yhteiskunnan muutokseen. Muutokset on toteutettava hyvässä yhteistyössä merenkulkijoiden ja varustamojen kanssa. Eläkejärjestelmää tulee aina kehittää harkitusti ja äkkinäisiä muutoksia on vältettävä. Näennäissäästöillä voidaan nopeissa ratkaisuissa aiheuttaa suuria vahinkoja koko kansantalouden kannalta. Nojaamalla koko työeläkejärjestelmän vahvuuksiin ja ottamalla huomioon merenkulun erityispiirteet merimieseläkejärjestelmän uudistamiselle on löydettävissä rakentava ja kestävä ratkaisu. o Sjömanspensionkassan bör för egen del anpassa sig till förändringen i samhället. Förändringarna bör verkställas i nära samarbete med sjöfararna och rederierna. Utvecklandet av pensionssystemet bör ske under moget övervägande och plötsliga förändringar bör undvikas. Skenbara inbesparningar kan vid snabba beslut orsakar stora skador för hela nationalekonomin. Vid revidering av sjömanspensionssystemet kan konstruktiva och hållbara lösningar hittas med stöd av hela arbetspensionssystemets starka sidor och med beaktande av sjöfartens särdrag. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör Albatrossi | Albatrossen 3 Kansi ı Uusia tuulia Kurssi kohti uusia tuulia Merimieseläkekassan uusi toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain uudistamista suurimpana haasteena. Erityislaille on hänen mukaansa tarvetta jatkossakin vaikka sopeuttamiseen on varauduttava. Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foto Patrick Lindström Muutama vuosi sitten Merimieseläke kassan tuore toimitusjohtaja Kari Välimäki, 58, alkoi kaivata muutosta työuralleen. Työ sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä oli haastava ja palkitseva, mutta aikaa ei ollut syventyä mihinkään. ”Ministeriössä aiheet vaihtelivat yksityisestä vakuutustoiminnasta raittiustyöhön ja kaikkeen mahdolliseen. Työn kiireys johti siihen, ettei aina välttämättä edes muistanut mitä edellisenä päivänä oli tehnyt”, hän tarkentaa. Merimieseläkekassan toimitusjohtajuus on juuri sellainen muutos mitä hän hakikin: mahdollisuus syventyä asioihin. Samalla hän palasi juurilleen, sillä hänen työuransa alkoi kolme vuosikymmentä sitten matemaatikkona sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla. Välimäki aloitti uudessa tehtäväs sään lokakuun alussa. Aiempi tehtävä Merimieseläkekassan hallituksen pu heenjohtajana tutustutti hänet kassan toimintaan ja henkilöstöön, joten mitään täysin vierasta tai yllättävää ei ole vielä tullut vastaan. ”Uutta opittavaa on aina. Esimer kiksi kassan sijoitustoimintaan liittyvät asiat vaativat perehtymistä ja on 4 Albatrossi | Albatrossen hienoa haastaa itsensä. Meillä on toki asiantuntemusta mihin on helppo nojata.” Lain uudistustyö suurin haaste Välimäki nimeää suurimmaksi haasteeksi merimieseläkelain (MEL) uudistamisen. Uudistustyötä varten ollaan asettamassa työryhmää sosiaali- ja terveysministeriössä. Uusia linjauksia voidaan odottaa jo ensi vuoden aikana. ”Suuri haaste on löytää malli, johon kaikki osapuolet eli työnantajat, merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä.” ”Suuri haaste on löytää malli, johon kaikki osapuolet eli työnantajat, merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä. Uudistamisessa yleiset eläkepoliittiset linjaukset ovat keskeisiä, mutta MEL:n erityispiirteet on syytä säilyttää.” Työeläke- ja merimieseläkelain menettelytapojen on hänen mukaansa oltava niiltä osin yhdenmukaisia, jotta esimerkiksi työkierto pysyy joustavana. ”Loppujen lopuksi vain harva merenkulkijoista on pelkästään MEL:n piirissä. Vakuutetuissa merenkulkijoissa on myös työeläkelain ja muiden eläkelakien piirissä olevia. On tärkeää, että tehtävästä toiseen siirtyminen ei aiheuta heikennyksiä”, Välimäki painottaa. Millaisen johtajan Merimieseläkekassa sitten saa Välimäestä? Erilaiset johtajuustestit ovat luonnehtineet häntä vaativaksi johtajaksi, itselleen ja muille. Välimäki allekirjoittaa nämä tulkinnat: pohjalaiset luonteenpiirteet tulevat selkeästi hänessä esille. Tämä näkyy muun muassa niin, että Välimäen mielipide ei jää epäselväksi. ”Pohjalaisuudessa peruslähtökohdat ovat selkeät, sillä aina yritetään tehdä kaikki paremmin eikä pelätä haasteita. Pidän itseäni suoraviivaisena johtajana, joka pyrkii toimimaan itse kuten johtaa. Katson myös, että toiminnan pitää olla taloudellista.” Välimäki pitää toiminnan avoimuutta erityisen tärkeänä, kun kyse on lakisääteisestä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Hänen mukaansa läpinäkyvyys lisää järjestelmän luotettavuutta. Tiedottamista pyritäänkin lisäämään sekä varustamoille että jäsenistölle. Albatrossi | Albatrossen 5 Kansi ı Uusia tuulia ”Ensi vuodeksi on suunnitteilla varustamoille ja luottamusmiehille tilaisuuksia, joissa kerrotaan muun muassa EU-säännöksistä ja millaista merkitystä niillä on kokonaisuuden kannalta. Tarkoitukseni on myös lisätä hallitukselle jaettavaa informaatiota”, hän kertoo. Työkykyä halutaan tukea enemmän Työurien pidentäminen on yksi ministeriön asettama tavoite kaikille sektoreille. Välimäki huomauttaa, että on työnantajan ja työntekijän edun mukaista, että vakuutetut ovat pidempään töissä. ”Kansantalouden tasapainoa ei auta, että ollaan työelämän ulkopuolella, vaan lähtökohta on, että oltaisiin töissä”, hän sanoo. Välimäki kuitenkin korostaa, että pidempiä työuria ei synny ellei työolosuhteisiin ja työkyvyn ylläpitämiseen kiinnitetä huomiota. Merimieseläkekassa rahoittaakin tällä hetkellä selvitystöitä, joissa kartoitetaan, millaisia työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä merenkulkuun liittyy. ”Näiden tulosten perusteella päästään liikkeelle. Perusviesti on varhainen puuttuminen ja työterveyteen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi poissaoloja pitää tsekata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” Hän kuitenkin painottaa, että saavutetuista etuuksista pidetään kiinni ja mahdollisista muutoksista sovitaan yhteistyössä. ”Mitään äkkinäisiä muutoksia ei voi tehdä, vaan siirtymäkaudet ovat pitkiä”, hän tarkentaa. Välimäen mukaan huomio on kiinnitettävä työkykyyn eikä työkyvyttömyyteen. Pyrkimyksenä täytyy olla, että työstä saadaan palkkio ja sellainen tyydytys oman työn tuloksista, että siellä viihdytään pitkään. ”Työ on niin iso osa elämää, että sen pitää olla mielekästä. Jos työtä tehdään vain pakolla ja siksi, että ”todellinen” elämä mahdollistuisi työn ulkopuolella, ollaan hakoteillä. Työn pitää olla osa hyvää elämää. Merenkul- 6 Albatrossi | Albatrossen kijat ymmärtävät sen varmasti hyvin.” Omalla kohdallaan hän kokee työpaikan vaihdon mahdollisuudeksi pidentää omaa työuraansa. Uudet työtehtävät innostavat ja rytmin vaihdos auttaa jaksamaan. Varhaisessa vaiheessa tehtynä muutos auttaa pysymään työelämässä pidempään. ”Nyt on vielä kymmenen vuotta työelämässä jäljellä, jos terveys kestää”, hän pohtii. Kotonaan Välimäki rentoutuu olemalla mahdollisimman laiska. Hän välttää viimeiseen saakka tekemästä suunnitelmia vapaa-ajalleen, mutta vaimon kanssa yhteinen golf-harrastus tuo merkintöjä kalenteriin. ”Työ on niin iso osa elämää, että sen pitää olla mielekästä. Työn pitää olla osa hyvää elämää.” ”Golf on hieno laji, vaikken sitä koskaan opikaan, sillä aloitin sen liian myöhään. Vaimo tosin sanoo, että kiroilen jonkin verran kentällä, vaik ken muuten sellaista harrasta”, hän naurahtaa. Välimäen kolme aikuista lasta asuvat Helsingissä. Myös 3-vuotias lapsenlapsi tuo iloa elämään. Hän korostaakin tasapainoisen perhe-elämän tärkeyttä työelämässä: se auttaa jaksamaan. Kassan asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin Valtiovarainministeriön työryhmän raportin mukaan pitkällä tähtäimellä on tavoitteena vähentää valtion osuutta merimieseläkejärjestelmässä. Nyt valtio maksaa kolmanneksen vuotuisesta merimieseläkemenosta. Välimäki kuitenkin alleviivaa, että valtion rahoitusjärjestelmästä on käytännössä vaikea luopua, koska vakuutettujen määrä on pienempi kuin eläkeläisten. ”Vakuutustoiminnan rakenne on muuttunut eli maksamme useammalle eläkkeitä kuin saamme vakuutusmaksuja. Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmään ei voi tuoda radikaaleja muutoksia. En näe muuta mahdollisuutta kuin tehdä hienosäätöä.” Työmarkkinaosapuolet ovat Välimäen mukaan olleet yksimielisiä, että asia on ratkaistava kolmikannassa eli valtion, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Silloin keskiöön nousee merenkulun merkitys koko kansantaloudelle. ”Jos noin 80 prosenttia tuonnista ja viennistä menee merenkulun kautta, on selvä, että merenkululla on edellytyksiä työllistää. Ratkaisut pitää tehdä niin, että elinkeinon toimintaedellytykset säilyvät. Kaikki leikkaukset joilla merenkulun toimintaedellytyksiä heikennetään tulevat kansantaloudelle lopulta kalliiksi”, hän pohtii. Välimäki korostaa, että merimieseläkelain erityispiirteet eivät poikkea niin merkittävästi työeläkejärjestelmästä kuin usein luullaan. Esimerkiksi alempi eläkeikä koskee vain pientä joukkoa, noin joka kymmenettä jäsentä. ”Joku voi kysyä, että miksi pitää olla sitten kaksi eri järjestelmää, mutta oman historiallisen kehityksensä vuoksi merimieseläkelaki on syytä säilyttää omanaan”, hän painottaa. Hän uskoo, että Merimieseläkekassaa tarvitaan jatkossakin. ”En näe vuosikymmeniin sellaista mahdollisuutta, että tämä sulautuisi jollain tavalla. On myös vaikea kuvitella, että kaikkiin eläkeyhtiöihin luotaisiin tarvittava MEL-asiantuntemus. En usko, että muilla yhtiöillä olisi edes haluja siihen, sillä se tulisi hallinnollisesti kalliiksi.” Mikä on sitten Välimäen oma suhde mereen? Aika vähäinen, sanoo hän ensin, vaikka pohjalaiset juuret ovat vieneet hänet kalaan muun muassa Merenkurkkuun. Lopulta hän kiteyttää vastauksen yhteen sanaan: asiakas. ”Ministeriössä aikanaan kysyttiin, että mikä on oma suhde sosiaalipolitiikkaan. Vastaus oli, että yhtä lailla kuin tekijä niin asiakaskin. Sama pätee tähänkin”, hän naurahtaa. o Nya vindar ı Omslag Med kurs på nya vindar Sjömanspensionskassans nya vd Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionslagen vara den största utmaningen. Enligt honom finns det även i fortsättningen ett behov av en speciallag även om det är skäl att bereda sig på anpassning. För några år sedan började Sjömans- pensionskassans färska vd Kari Välimäki, 58, känna sig mogen för en förändring i sin karriär. Arbetet som kanslichef på social- och hälsovårdsministeriet var utmanande och berikande, men det fanns inte tid att fördjupa sig i någonting. ”På ministeriet varierade temat från privat försäkringsverksamhet till nykterhetsarbete och allt däremellan. Det jäktiga arbetet ledde till att jag inte alltid nödvändigtvis ens kom ihåg vad som gjorts dagen innan”, preciserar han. Arbetet som verkställande direktör för Sjömanspensionskassan är just en sådan förändring som han sökte: möjligheten att fördjupa sig i frågorna. Samtidigt återvände han till sina rötter, för hans karriär inleddes för tre decennier sedan som matematiker på social- hälsovårdsministeriets försäkringsavdelning. ”Den stora utmaningen är att hitta en modell som alla parter, dvs. arbetsgivare, sjöfarare och staten är nöjda med.” Välimäki inledde arbetet i sin nya uppgift i början av oktober. I sin tidigare uppgift som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse blev han insatt i kassans verksamhet och bekant med personalen, så något helt främmande eller överraskande har han inte ännu mött. ”Det finns alltid något nytt att lära sig. Till exempel kassans placeringsverksamhet är nånting jag måste fördjupa mig i och det känns fint att utmana sig själv. Men vi har ju sakkunskap som det är lätt att stöda sig på.” Revideringen av lagen den största utmaningen Välimäki utser revideringen av sjömanspensionslagen (SjPL) till största utmaning. För revideringsarbetet ska social- och hälsovårdsministeriet tillsätta en arbetsgrupp. Nya riktlinjer är att vänta redan under nästa år. ”Den stora utmaningen är att hitta en modell som alla parter, dvs. arbetsgivare, sjöfarare och staten är nöjda med. Vid revideringen är de allmänna pensionspolitiska riktlinjerna cent rala, men det är skäl att bibehålla särdragen i SjPL.” Enligt Välimäki bör förfaringsAlbatrossi | Albatrossen 7 Omslag ı Nya vindar sätten i arbetspensions- och sjömanspensionslagen till sådana delar vara enhetliga, att t.ex. arbetsrotationen förblir flexibel. ”Sist och slutligen är det endast ett fåtal sjöfarare som enbart omfattas av SjPL. Bland sjöfararna finns också sådana som omfattas av lagen om pension för arbetstagare och andra pensionslagar. Det är viktigt att övergången från en uppgift till en annan inte orsakar försvagning”, understryker Välimäki. Hurdan är då den ledare Sjömanspensionskassan får i Välimäki? Olika ledarskapstester har karaktäriserat honom som en krävande ledare, både av sig själv och andra. Välimäki skriver under dessa tolkningar: de österbottniska karaktärsdragen framträder tydligt hos honom. Det här framgår bland annat av att Välimäkis åsikt inte förblir oklar. ”De österbottniska grundläggande utgångspunkterna är klara, för österbottningen försöker alltid göra allting bättre och är inte rädd för utmaningar. Jag anser själv att jag är en rättfram ledare som försöker fungera själv så som jag leder. Jag anser också att verksamheten ska vara ekonomisk.” Välimäki anser att verksamhetens öppenhet är särskilt viktig då det är fråga om ett lagstadgat socialförsäkringssystem. Enligt honom ökar transparensen systemets tillförlitlighet. Därför ska också informationen till såväl rederierna som sjöfararna utökas. ”För nästa år planeras sammankomster för rederierna och förtroendepersonerna med information om bland annat EUs bestämmelser och vilken betydelse de har för helheten. Min avsikt är också att öka informationen till styrelsen”, berättar Välimäki. Mera stöd önskas för arbetsförmågan En förlängning av arbetslivet är ett av de mål ministeriet har ställt upp för alla sektorer. Välimäki påpekar att det ligger i såväl arbetsgivarens som arbetstagarens intresse att de försäkrade är längre med i arbetslivet. 8 Albatrossi | Albatrossen ”Det hjälper inte balansen i nationalekonomin att vara utanför arbetslivet utan utgångspunkten är att man jobbar”, säger han. Välimäki understryker dock att det inte uppkommer längre arbetskarriärer om det inte fästs uppmärksamhet vid upprätthållandet av arbetsförhållandena och arbetsförmågan. De facto finansierar Sjömanspensionskassan för närvarande utredningsarbeten som kartlägger hur till arbetshälsan knutna särdrag är förknippade med sjöfarten. ”Utgående från resultaten av dessa utredningar kommer vi igång. Det grundläggande budskapet är tidigt ingripande och till arbetshälsan knutna åtgärder. Exempelvis frånvaro bör checkas i ett så tidigt skede som möjligt.” ”Arbetet är en så stor del av livet, att det ska vara meningsfullt. Arbetet ska vara en del av ett bra liv.” Han understryker dock att man bör hålla fast vid uppnådda förmåner och att eventuella ändringar ska överenskommas gemensamt. ”Plötsliga ändringar kan inte genomföras, övergångsperioderna är långa”, preciserar han. Enligt Välimäki ska uppmärksamheten fästas vid arbetsförmåga och inte vid arbetsoförmåga. Målet bör vara att den som jobbar får lön för mödan och en sådan tillfredsställelse över resultaten av det egna arbetet att den som jobbat trivs där länge. ”Arbetet är en så stor del av livet, att det ska vara meningsfullt. Om arbetet utförs under tvång och bara därför att det ”verkliga” livet utanför arbetet ska möjliggöras är man nog ute och cyklar. Arbetet ska vara en del av ett bra liv. Sjöfararna förstår säkert den här saken bra.” För egen del upplever han bytet av arbetsplats som en möjlighet att förlänga sitt eget arbetsliv. De nya arbetsuppgifterna sporrar och bytet av rytm hjälper att orka. När övergången sker i ett tidigt skede bidrar det till stannandet en längre tid i arbetslivet. ”Om hälsan håller har jag ännu tio år kvar i arbetslivet”, funderar han. Hemma kopplar Välimäki av genom att vara så lat som möjligt. Han undviker in i det sista att planera för sin fritid men det med hustrun gemensamma golfintresset ger anledning till anteckningar i kalendern. ”Golf är en fin sport trots att jag aldrig lär mig golfa riktigt bra, jag började för sent. Min hustru säger visserligen att jag svär på greenen fast jag inte annars brukar göra det”, skrattar han. Välimäkis tre vuxna barn bor i Helsingfors. Också ett 3 år gammalt barnbarn bereder glädje. Han understryker vikten av ett harmoniskt familjeliv för arbetslivet: det stöder orkandet. Kassans sakkunskap behövs också i fortsättningen Enligt den rapport finansministeriets arbetsgrupp avgett är målet på lång sikt att minska statens andel i sjömanspensionssystemet. Idag betalar staten en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften. Välimäki understryker dock att det i praktiken är svårt att frångå statens finansieringssystem eftersom antalet försäkrade är mindre än antalet pensionärer. ”De försäkrades struktur har förändrats, dvs. vi betalar pension till fler pensionerade än vi får in premier. Tilastot ı Statistik Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen Därför kan det inte ske radikala förändringar i finansieringssystemet. Jag ser ingen annan möjlighet än att göra en finjustering.” Enligt Välimäki har arbetsmarknadsparterna varit eniga om att frågan ska lösas mellan alla tre parter, staten, arbetstagarna och arbetsgivarna tillsammans. Då hamnar sjöfartens betydelse för hela nationalekonomin i centrum. ”Om ca 80 % av importen och exporten går via sjöfarten är det klart att sjöfarten har förutsättningar för att sysselsätta. Lösningarna bör bli sådana att förutsättningarna för sjöfartens verksamhet bibehålls. Alla nedskärningar som innebär att förutsättnin garna för verksamheten försvagas blir i sista ändan dyra för nationalekonomin”, funderar han. Välimäki understryker att sjömanspensionslagens särdrag inte avviker så väsentligt från arbetspensionsystemet som det ofta antas. T.ex. den lägre pensionsåldern gäller bara för en mindre grupp, omkring var tionde sjöfarare. ”Någon kan fråga varför det behövs två olika system, men redan för sin egen historiska utvecklings skull är det skäl att bevara sjömanspensionslagen separat”, understryker han. Han är övertygad om att Sjömanspensionskassan behövs även i framtiden. ”Jag ser inte på årtionden någon sådan möjlighet att kassan skulle fusioneras på något sätt. Det är också svårt att föreställa sig att det vid alla pensionsbolag skulle skapas den SjPLsakkunskap som behövs. Jag tror inte att de övriga bolagen ens vill något sådant eftersom det skulle bli dyrt i administrativt hänseende.” Vilket är då Välimäkis eget förhållande till havet? Rätt så obetydligt säger han först trots att de österbottniska rötterna har fört honom på fisketurer bl.a. till Kvarken. Till slut sammanfattar han svaret till ett ord: kund. ”På ministeriet frågades det i tiden vilket mitt eget förhållande till socialpolitiken är. Svaret var: sådan upphovsman, sådan kund. Detsamma gäller här”, skrattar han. o Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa Åldersfördelningen för de försäkrade i SPK Vuonna 2011 Merimieseläkekassaan maksoi vakuutusmaksua kaiken kaikki aan 7 640 eri henkilöä. Nämä henkilöt jakaantuvat ikäluokkiin melko tasai sesti: kussakin ikäluokassa on 150–200 henkilöä. ÅR 2011 betalade sammanlagt 7 640 olika personer premier till Sjömanspen sionskassan. Dessa personer fördelar sig relativt jämnt på åldersklasser: 150–200 personer i respektive åldersklass. För manskapets del utgör dock de Miehistön keskuudessa selkeän poik keuksen tekevät kuitenkin 1965–1980 syntyneet ikäluokat, joissa on selkeästi vähemmän henkilöitä kuin nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa. Päällystön kohdalla vastaavanlainen ilmiö on noin viisi vuotta vanhemmilla, mutta ei yhtä voimakkaana. 1965–1980 födda årsklasserna ett klart undantag. I de klasserna finns det klart färre personer än i de yngre och de äldre åldersklasserna. För befälet yttrar sig motsvarande fenomen för omkring fem år äldre personers del, men inte lika starkt. Fenomenet torde vara en följd av att Ilmiö lienee seurausta siitä, että kyseiset ikäluokat ovat tulleet työelä mään juuri 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Tällöin aluksia ulosliputettiin eikä uusia työntekijöitä juurikaan palkattu. Tämä näkyy aikanaan myös Merimieseläkekas sassa eläkehakemusten määrän pienene misenä. o åldersklasserna ifråga kommit in i ar betslivet just på 80-talet och i början av 90-talet. De tiderna utflaggades fartyg och det anställdes knappt alls nya ar betstagare. Det här kommer i sinom tid även att märkas på Sjömanspensions kassan i form av ett minskat antal pensionsansökningar. o HLÖ | PERSONER 250 200 150 100 50 0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 Ikä | Ålder Miehistö | Manskap Matkustaja-alukset | Pasagerarfartyg miehistö päällystö Päällystö | Befäl Muut alukset | Övriga fartyg Albatrossi | Albatrossen 9 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Ikääntyvien työkykyisyys De åldrandes arbetsförmåga Useimmat työelämässä olevat ihmiset tietävät itse, miten vanheneminen vaikuttaa elimistöön. Jo 30-vuotias voi nähdä muutoksia ihossaan ja vaikkapa urheilusuorituksissaan, vaikkei tässä voi vielä puhua ikääntymisestä. Yli 50-vuotiaat kokevat ole vansa kankeampia, hitaampia oppimaan, vähemmän innostuvia. Myös unen määrä ja laatu usein muuttuvat tässä iässä. Kuiten kaan normaali ikääntyminen ei mainittavasti vaikuta työkykyyn muutoin kuin fyysisesti kaikkein vaativimmilla aloilla. Terveillä ih misillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tiedon käsittely (”hoksottimet”) heikkenee vain hiukan 50–60 vuoden iässä nuorempiin verrattuna. Fyysisen kunnon erot eri ihmisten välillä ovat ikääntyvillä ihmisillä paljon suurempia kuin nuorilla. Oleellista on, tuleeko henkilölle sairauksia, jotka alentavat toimintakykyä. Tosiasia on, että hoitoa vaativat sairaudet yleis tyvät suorassa suhteessa kasvaviin ikävuosiin: lähes kaikilla yli 50-vuotiailla on jokin seurantaa tai hoitoa edellyttävä sairaus. Näistä kuitenkin monet, esimerkiksi verenpainetauti, eivät vaikuta mitenkään toimintakykyyn – mutta aiheuttaa hoitamattomana suuria tulevaisuuden riskejä. 55 vuoden ikää voi pitää sellaise na ikävaiheena, jonka jälkeen varsin monet haitalliset sairaudet yleistyvät suuresti. Esimerkkeinä voisi mainita suolistosyövät, verenkiertosairaudet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti. De flesta av de människor som är ute i arbetslivet är själva medvetna om hur åldrandet påverkar kroppen. Redan 30-åringen kan se förändringar i sin hud och exempelvis i sina idrottsprestatio ner trots att vi inte ännu i det här skedet kan tala om åldrande. Över 50-åringar upplever sig vara styvare, långsammare vid inhämtande av kunskaper, trögare att entusiasmeras. I den här åldern förändras också ofta sömnens mängd och kvalitet. Normalt åldrande inverkar dock inte nämnvärt på arbetsförmågan annat än i de fysiskt allra mest krävande branscherna. På friska människor gjorda undersök ningar har visat att hjärnans databehandling (”klyftigheten”) i 50– 60 års ålder försvagas endast en aning jämfört med yngre personer. Hos åldrande människor är skillnaderna i den fysiska konditionen mellan olika människor mycket större än hos unga. Väsentligt är om personen drabbas av sjukdom som sänker funktionsförmågan. Faktum är att sjukdomar som kräver vård står i direkt relation till stigande ålder: nästan alla över 50-åringar har någon sjukdom som kräver uppföljning eller vård. Av dessa är det dock många, t.ex. blodtryckssjukdomar, som inte på något sätt på verkar funktionsförmågan men som om de inte sköts orsakar stora risker i framtiden. 55 års ålder kan hållas som ett åldersskede, efter vilket rätt många skadliga sjukdomar blir vanligare. Som exempel kan nämnas tarmcancer, blodcirkulationssjukdomar, Alzheimers sjukdom och Parkinsons sjukdom. Merenkulkualalla on muusta työelämästä poikkeavia varhai sempia eläkeikiä, mutta eläkejärjestelmä nykyisessä muodossaan ei mahdollista sellaista harkintaa, että normaalin ikään liittyvän hidastumisen ja kulumisen perusteella voisi siirtyä ennenai kaiselle eläkkeelle. Tällainen mahdollisuus oli vielä yksilöllisen varhaiseläkkeen aikana, mutta tämä eläkemuoto on lakkautettu. Nykyinen työkyvyttömyyseläke on ”sairauseläke” siinä mielessä, että eläkkeelle siirtymisen perusteena tulee olla riittävän vakava sairaus, joka lisäksi alentaa merkittävästi toimintakykyä. Sen takia esimerkiksi selkärangan iänmukainen rappeuma kipuineen ei ole yleensä eläkeperuste. Merenkulkuala on kuormittava ikääntyvälle työntekijälle mm. pitkien työvuorojen ja epäsäännöllisten työaikojen takia. Lisäk si tulisi olla valmius toimia onnettomuustilanteissa vaativissa pelastustehtävissä. Työssä jatkamista ja jaksamista voidaan pyrkiä edistämään työolosuhteiden suunnittelulla, hyvällä sairauksien hoidolla, oman kunnon vaalimisella ja muilla hyvillä elämänta voilla sekä tarvittaessa ammatillisella kuntoutuksella, jos sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. o 10 Albatrossi | Albatrossen Inom sjöfartsbranschen förekommer det från det övriga arbetslivet avvikande tidigare pensionsåldrar, men i sin nuvarande form möjliggör inte pensionssystemet en prövning som går ut på att förtida pensionering skulle vara möjlig pga. normal till åldern knuten långsamhet och förslitning. En sådan möjlighet ännu under den individuella förtida pensionens tid, men den här pensionsfor men har upphört. Nuvarande invalidpension är såtillvida ett slags ”sjukpension”, att pensioneringen ska motiveras med en tillräckligt allvarlig sjukdom, som därtill ska nedsätta funktionsförmågan avsevärt. Därför är t.ex. åldersrelaterad degeneration av ryggraden med åtöljande smärtor som inte är regel grund för pension. Bland annat på grund av långa arbetsskift och oregelbundna arbetstider är sjöfartsbranschen betungande för den åldrande arbetstagaren. Ytterligare borde det finnas beredskap vid olyckssi tuationer att funktionera i krävande räddningsuppgifter. Fortsatta arbetsuppgifter och orkandet kan främjas genom översyn av arbetsförhållandena, god vård av sjukdomar, skötsel av den egna konditionen och i övrigt goda levnadsvanor samt vid behov genom professionell rehabilitering om sjukdomen förorsakar invaliditetshot. o Merenkulku ı Työhyvinvointihankkeet Sea Fit ja Stay Onboard Merenkulun poikkeustilan- teiden fyysisen kuormittavuuden ja toimintakykyä arvioiva tutkimushanke SeaFit-hanke on käynnistynyt vauhdilla. Hankkeen vastuuyhteisö Työterveyslaitos on marraskuussa käynnistänyt savusukellusmittaukset. Lisäksi tehdään kuntotestauksia ja pelastusharjoitusmittauksia joulukuusta ensi vuoden alkupuolelle. Hankkeessa ovat mukana Neste Shipping ja Viking Line. – Mukaan lähteneet merenkulkijat näistä varustamoista ovat olleet innostuneita hankkeesta ja siihen liittyvistä mittauksista, kertoo hankkeesta vetovastuussa oleva lääketieteen lisensiaatti, merimieslääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitokselta. Sjöfarten ı Stay Onboard -hankkeessa tuotetaan merenkulun työhyvinvointia koskevaa tutkimustietoa ja toimialan työntekijöiden hyvinvointia tukeva toimenpidemalli. Tunnistetaan tutkimuksen keinoin laivalla työskentelevän henkilöstön työhyvinvoinnin erityishaasteit ja ne työhyvinvointia tukevat tekijät, jotka saavat henkilöstön pysymään työssään merellä. Tutkimuksen kohteena ovat koko toimialan työntekijät, joille suunnataan työhyvinvointia koskeva kysely. Kysely toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa tammikuussa 2013. Kyselyaineistoa täydennetään kevään aikana tehtävillä teemahaastatteluilla, sekä mahdollisesti havainnointimenetelmien avulla. o Arbetshälsoprojekten Sea Fit ja Stay Onboard Forskningsprojektet SeaFit, som bedömer hur undantagstillstånd inom sjöfarten påverkar den fysiska belastningsoch handlingsförmågan har rivstartat. Projektets ansvarsgemenskap Institutet för arbetshygien har i november inlett mätningar vid rökdykning. Ytterligare utförs konditionstester och mätningar vid räddningsövningar från december till början av inkommande år. I projektet deltar Neste Shipping och Viking Line. – Sjöfarare från nämnda rederier som deltar har varit entusiastiska över projektet och de mätningar som ingår i projektet, berättar medicine licenciat, sjömansläkare Päivi Miilunpalo från Institutet för arbetshygien, som ansvarar för projektet. I Stay Onboard-projektet produceras forskningsmaterial som gäller arbetshälsan inom sjöfarten och en åtgärdsmodell som stöder branschens arbetstagares hälsa. Med forskningens medel identifieras den på fartygen arbetande personalens särskilda utmaningar för arbetshälsans del, samt de faktorer som stöder arbetshälsan och får personalen att hållas kvar i sitt arbete på sjön. Målgrupp för en enkätundersökning som gäller arbetshälsa är arbetstagarna inom hela branschen. Enkäten genomförs i samarbete med intressegrupperna i januari 2013. Enkätmaterialet kompletteras under vårens lopp med temaintervjuer, samt eventuellt även med hjälp av observationsmetoder. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeotteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. www.merimieselakekassa.fi Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista ja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är datasäkert och avgiftsfritt. Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensions utdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. www.sjomanspensionskassan.fi Albatrossi | Albatrossen 11 Työ ja harrastus ı Reikäpallon taikaa Golf on merenkulkijoiden laji Viheriöillä kävely, raikas ulkoilma ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat elementtejä, jotka ovat tehneet golfista satojen merimiesten ja -naisten suositun harrastuksen. Silja Serenadella kokkina seilaava Esa Tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen ”Välillä sitä ajattelee, että tästä on tullut hienomekaanikon hommaa.” 12 12 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Nimellä E.T. tunnettu merimiesgolffari on vienyt lajia eteenpäin ja innostanut myös työkavereitaan kokeilemaan. Hän on menestynyt hyvin merenkulkijoiden kisoissa. ”Onhan niitä voittoja tullut varsinkin sen jälkeen, kun Olli Noronkoski jäi maihin”, Esa Tammi kertoo. Hän ei painota niinkään kilpailusaavutuksia, vaan tähdentää golfin etuja hyvän mielen ja kunnon tuojana. Laji sopii kaikille. Varsinkin keski-ikäiselle ja ikääntyvälle merenkulkijalle se on hyvä liikuntamuoto. Taitojen vaiheittainen mutta jatkuva kehitys pitää mielenkiintoa yllä. ”Minulta vei kymmenisen vuotta päästä ’singelimieheksi’”, nykyisin tasoituksella 8.2 pelaava Esa toteaa. Hän pelaa kesäisin keskimäärin 60–70 kierrosta. Talvisin tulee golfattua turistimatkojen yhteydessä etelässä. Turussa syntynyt Tammi aloitti merimiesuransa 1973 m/s Finn-Enson messikallena päästyään Rauman merimiesammattikoulusta. Hän kävi myöhemmin kokkiluokan ja eteni kakkoskokista ykköskokiksi. Pohjois-Amerikka, Karibia ja Persianlahden maat tulivat tutuiksi Finnlinesin aluksilla. ”Finntimberillä kiersimme maapallon. Aikaa meni kymmenisen kuukautta”, Esa Tammi muistelee. Vuonna 1982 merenkulun lama ja ulosliputusuhka saivat Esan hakeutumaan matkustajalautta Finlandialle, josta hän sai puolen vuoden vikaeerauksen jälkeen vakituisen kokin paikan. Miehen urheilutausta edesauttoi työnsaantia. Nuorena jääkiekkoa ja jalkapalloa pelannut Tammi alkoi heti kiinnostaa m/s Finlandian jalkapallotiimiä, jota vetivät Kari Luotola ja Markku Knuutinen. ”Mukana oli monta legendaarista pelaajaa. Voitimme matkustajalaivojen Suomen mestaruuden kahdesti”, Esa kehuu. Hän muistelee myös Viking Linen suosineen aikoinaan hyviä jalkapalloilijoita rekrytoinnissa. Golfin pariin Esa ajautui toimimalla ystävien ”caddienä”. Maila istui hyvin entisen jääkiekkoilijan käteen ja ennen pitkää laji vei miehen. Oppia hän sai Harjattula Golf&Country Clubin PGAPro Mika Mäeltä, joka on kouluttanut Tammen ohella satoja merenkulkijoita Merimiespalvelutoimiston järjestämillä kursseilla. Laivakin vaihtui Silvia Reginan ja Silja Serenaden kautta Silja Europaksi, jonne oli pesiytynyt ryhmä merimiesgolffareita. ”Siljan oma golfklubi kukoisti 1990- luvun puolivälin jälkeen. Christer ”Aba” Abrahamsson oli sen voimahahmoja”, Esa muistelee. Kerhossa oli parhaimmillaan 80 jäsentä varustamon toimitusjohtajaa myöten. Siljan laivastoon kuului tuolloin myös gts Finnjet, jonka golfpromoottorina toimi konepäällikkö Carl Stenius. Silja Golf Club järjesti omia kisoja, myöhemmin mukaan tulivat Silja Linen ja Viking Linen yhteiskilpailut. Takaisin Silja Serenadelle Tammi siirtyi muutama vuosi sitten. ”Lähdin Silja Europalle konsultoimaan, kun alus päätyi Rederi AB Sliten konkurssin jälkeen Siljalle. Komennus venähti 14 vuoden mittaiseksi”, Esa naurahtaa. Hän on viihtynyt varustamon laivoilla, vaikka omistaja on muutamaan otteeseen vaihtunut. Vuosien saatossa on kokin työ muuttunut. ”Välillä sitä ajattelee, että tästä on tullut hienomekaanikon hommaa. Vaatimukset, tekniikat ja raaka-aineet ovat kehittyneet”, Esa Tammi pohtii. Positiivinen asenne ja liikunnalliset harrastukset saavat merimiehen jaksamaan. Golfia pelatessa saa nauttia kauniista luonnosta ja ulkoilmasta. Kierros kestää neljä, viisi tuntia ja kävelyä tulee reilut kymmenen kilometriä. Laivalla ollessaan Esa viettää päivävapaansa pyöräillen tai kävellen. Talvella lomat kuluvat hiihdon ja laskettelun merkeissä. o Albatrossi | Albatrossen 13 Arbete och fritidsintressen ı In i golfsvingen Golf är sjöfararnas gren Vandringen på greenen, den friska luften och det sociala umgänget är element som har gjort golf till ett populärt fritidsintresse för hundratals sjömän och -kvinnor. Esa Tammi, kocken som seglar på Silja Serenade, har utövat grenen i nästan två årtionden. Text och foto Pekka Karppanen Den under namnet E.T. välkända sjömansgolfaren har såväl fört grenen framåt som sporrat sina arbetskamrater att pröva på den. Han har också haft fina framgångar i sjöfararnas tävlingar. ”Visst har det också blivit segrar, särskilt efter att Olli Noronkoski stannade på landbacken”, berättar Esa Tammi. Han lägger inte så stor vikt vid sina tävlingsresultat utan understryker det fina med golf, grenen som gör utövaren på gott humör och stärker konditionen. Den passar för alla. Särskilt för en medelålders eller litet äldre sjöfarare är golfen en utmärkt motionsform. Skicklighetens stegvisa men fortlöpande utveckling håller intresset uppe. ”Det tog kring tio år för mig att bli s.k.’singelman’”, konstaterar Esa, som numera spelar med handikapp 8.2. Sommartid spelar han i genomsnitt 60–70 rundor. Vintertid blir det golfat på turistresor till södern. Tammi, som är född i Åbo inledde sin sjömanskarriär 1973 som mässkalle på m/s Finn-Enso efter att ha utexaminerats från Raumo sjömansyrkesskola. Senare gick han kockklassen och avancerade från andre kock till förste kock. På Finnlines fartyg lärde han känna länderna i Nordamerika, Karibien och vid Persiska viken. ”Med Finntimber seglade vi runt jorden. Det tog tio månader”, minns Esa Tammi. Sjöfartens recession 1982 och hotet om utflaggning fick Esa att söka sig till passagerarfärjan Finlandia. På den fick han efter ett halvårs vikariat fast anställning som kock. Mannens idrottsliga bakgrund bidrog till att han fick jobbet. Tammi, som spelat ishockey och fotboll som ung, blev genast intresserad av m/s Finlandias fotbollsteam som leddes av Kari Luotola och Markku Knuutinen. ”Det fanns många legendariska spelare med i gänget. Vi vann två gånger Finlands mästerskap för passagerarbåtar”, skryter Esa. Han påminner sig också att Viking Line i tiden gynnade goda fotbollsspelare vid rekryteringen. Golfspelandet började i tiden för Esa genom att fungera som caddie för goda vänner. Klubban satt bra i den tidigare ishockeyspelarens hand och det dröjde inte länge förrän han var såld. Mera lärdom fick han av Harjattula Golf&Country Clubs PGA-Pro Mika Mäki, som utöver Tammi lärt 14 14 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Michaela vastaa ı Michaela svarar hundratals sjöfarare spela golf på av Sjömansservicebyrån arrangerade kurser. Via Silvia Regina och Silja Serenade byttes fartyget till Silja Europa där en stor grupp sjömansgolfare rotat sig. ”Siljas egen golfklubb blomstrade under senare hälften av 1990-talet. Christer ”Aba” Abrahamsson var en av klubbens kraftgestalter”, minns Esa. Klubben hade som bäst 80 medlemmar rederiets vd medräknad. I Siljas flotta ingick den tiden också gts Finnjet. Som klubbens golfpromotor fungerade maskinmästaren Carl Stenius. Silja Golf Club ordnade egna tävlingar som senare blev gemensamma för Silja Line och Viking Line. Tillbaka till Silja Serenade flyttade Tammi för några år sedan. ”Jag flyttade till Silja Europa för att egentligen fungera som konsult när fartyget efter Rederi AB Slites konkurs övergick i Siljas ägo. Kommenderingen blev 14 år lång”, skrattar Esa. ”Emellanåt verkar det nog som om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb.” Han har trivts ombord på rederiets fartyg trots det har bytt ägare i några repriser. Under årens lopp har kockens arbete förändrats. ”Emellanåt verkar det nog som om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb. Kraven, tekniken och råvarorna har utvecklats”, filosoferar Esa Tammi. En positiv inställning och motionsdominerade fritidsintressen får sjömannen att orka. Under spelets gång får golfspelaren njuta av vacker natur och frisk luft. En runda tar fyra, fem timmar och vandringssträckan blir drygt tio kilometer. Ombord på fartyget tillbringar Esa sin fritid cyklande eller promenerande. Vintertid tillbringas semestrarna i tecknet av skidåkning och slalom. o Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. Kysymys: Poistuuko varhennettu vanhuuseläke kokonaan työeläkelaeista? Vastaus: Kyllä, varhennettu vanhuuselä Fråga: Slopas den förtida ålderspensionen helt ur arbetspensionslagarna? Svar: Ja, den förtida ålderspensionen som ke eläkemuotona lakkautetaan kokonaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneille. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat vielä siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. o arbetspensionsslag slopas helt för personer födda år 1952 och senare. På personern som är födda före 1952 tillämpas ännu reglerna för förtida ålderspension kan fort farande övergå i förtida ålderspension. o Kysymys: Olen kuullut, että osaaikaeläkkeen ikäraja nousee ensi vuonna. Pitääkö tämä paikkansa? Vastaus: Kyllä, vuonna 2013 osa-aika Fråga: Jag har hört att deltidspensionens åldersgräns höjs nästa år. Stämmer detta? Svar: Ja, deltidspensionens åldersgräns eläkkeen ikäraja nousee vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. Näin ollen 1953 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaana. o stiger med ett år 2013 för 1954 och senare födda. Åldersgränsen för deltidspension höjs med ett år d.v.s. till 61 år för 1954 och senare födda. År 1953 födda är således den sista åldersgruppen som kan övergå i deltidspension vid 60 års ålder. o Kysymys: Miten osa-aikaeläkkeeni käy, jos sairastun? Vastaus: Osa-aikaeläkkeesi jatkuu Fråga: Hur går det med deltidspensionen om jag insjuknar? Svar: Din deltidspension fortsätter att sairauspäivärahan rinnalla. Sairauspäi värahakauden aikana sinulle maksetaan osa-aikatyön palkan mukaan laskettua sairauspäivärahaa ja osa-aikaeläke jatkuu entisen suuruisena. Sairauspäivärahakausi kestää noin vuoden. Osa-aikaeläkeläinen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä sairau den perusteella. o löpa vid sidan av sjukdagpenningen. Under sjukdagpenningsperioden får du sjukdag penning som beräknas enligt deltidslönen medan deltidspensionen betalas ut till samma belopp som tidigare. Sjukdagpen ning betalas i ca ett år. En deltidspensionär kan på grundvalen av sjukdomen söka invalidpension. o Kysymys: Olen jäämässä ensi vuonna vuorotteluvapaalle. Pienentääkö se eläkettäni? Vastaus: Eläkettä karttuu myös vuorot Fråga: Jag kommer nästa år att ha alterneringsledighet. Minskar den pensionen? Svar: Pension intjänas också under alter teluvapaan ajalta, mutta jonkin verran vä hemmän kuin työskentelystä. Vuorottelu vapaan ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka on 75 % vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä on 1,5 % vuodessa. Työnteosta sen sijaan eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien perusteella vuosiansioista. Vuorotteluva paallaolo korottaa eläkeikää koska 1.1.2007 alkaen MEL- palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu. o neringsledighetstiden, men något mindre än av arbete. För tiden med alternerings ledighet beräknas pension på en inkomst, som uppgår till 75 % av den inkomst som tjänas som grund för alterneringsersätt ningen. Intjäningsprocenten på denna är 1,5 % per år. För arbete intjänas pension däremot enligt åldersrelaterade procentsat ser av årsinkomsten. Alterneringsledigheten höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007 beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak utgående från de dagar för vilka lön har betalats. o Albatrossi | Albatrossen 15 Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle Laivapäällystön johtajan pesti vaihtui remonttihaalareihin Paimiossa asuva lahtelainen merikapteeni Pekka Partanen jätti Suomen Laivapäällystöliiton toiminnanjohtajan pestin siirtyessään eläkkeelle marraskuun alussa 2012. Ennen siirtymistään maatöihin omaan ammattiliittoon hän ehti seilata yli 30 vuotta monella merellä ja useissa laivoissa. Läksiäishaastattelussa hän muistelee omaa meriuraansa ja haluaa luoda suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle uskoa tulevaisuuteen. Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foto Pekka Partasen kotialbumi, Pekka Partanens album Kausalan lapsuuden maisemissa asui salaperäinen merikapteeni, joka ei ollut koskaan kotona. ”Leikin hänen lastensa kanssa, ja siitä varmaan sain ensikipinän meriuralle”, Pekka muistelee. Monenlainen merikirjallisuus faktasta romaaneihin kiinnosti myös nuorta miestä. Elettiin vuotta 1971 kun Pekka lähti Lahdesta Raumalle merimiesammattikouluun. Päästyään koulusta keväällä 1972 Pekka lähti ensi kerran merille jungmannin pestiin. Sen jälkeen tuli armeija. Varusmiespalvelun toisen puoliskon Pekka oli Kaartin pataljoonan kunniakomppaniassa. Seisoessaan Presidentinlinnan edessä vartiossa, hän haikeana katsoi merelle päin, kun laivat lähtivät satamasta valtamerille. Hän päätti, että sinne oli päästävä takaisin. 16 Albatrossi | Albatrossen Armeijasta päästyään Pekka meni tapaamaan merimieskaveriaan Katajanokalla olleeseen laivaan. Laivan perämies pyysi häntä töihin, ja niin Pekka pääsi takaisin merille. ”Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade… onhan niitä monia ollut.” Haaveena oli kuitenkin pääsy pidemmille reissuille. Tankkilaiva Nanna tarjosikin hänelle vuoden yhtämittaisen pestin ja maailman meret tuli kierreltyä näin aika tavalla. Rumpujen soittaminen ja musiik- ki ovat myös Pekalle tärkeitä asioita. Oman bändin kaverit saivatkin 70-luvun puolivälissä Pekan jäämään hetkeksi maihin, mutta armeijan ker tausharjoitusten jälkeen hän päätti lähteä uudelleen merille. Päätös meriuran jatkamisesta vei Pekan uudelleen Raumalle. Kaksivuotinen perämiesluokka, seilaukset välissä ja sen jälkeen kaksivuotinen kippariluokka antoivat Pekalle merikapteenin pätevyyden vuonna 1982. Merikapteenin pätevyyden turvin oli hyvä lähteä hakemaan töitä. Eteen on tullut niin rahti- kuin ropaxlaivoja pääosin Finnlinesilla. ”Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade”, Pekka muistelee ja jatkaa, että ”onhan niitä monia Albatrossi | Albatrossen 17 ollut”. Muutamia hän on seurannut rakennusvaiheesta lähtien tai ainakin lipunvaihdon Suomen lippuun. Ensimmäisen päällikön jobin hän teki Finnsailorissa. Vireitä eläkepäiviä edellyttävät tänä päivänä pestin ottaes saan, että laivassa on nykyaikainen välineistö ja mahdollisuus yhteydenpitoon myös merellä. Toista oli ennen, Pekka muistelee. Etelämantereelle suuntautunut seitsemän kuukautta kestänyt pesti Finnpolariksella vuonna 1986 on jäänyt syvästi Pekan mieleen. Matkaan lähdettiin Turusta. Ensimmäinen kohdemaa oli Italia, jossa lastattiin matkalle mukaan tulevan italialaisen retkikunnan välineistöä. Matka jatkui Jeddan kautta Uuteen Seelantiin, jossa lastattiin rakennustarvikkeita ja -koneita, italialainen retkikunta, rakennusporukkaa sekä uusseelantilainen helikopteri sekä lentäjiä. Mennyttä aikaa muistellessaan Pekka toteaa, että tänä päivänä muun muassa yhteydenpito läheisiin on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin ennen. Lisäksi vuorottelujärjestelmä tuo merenkulkijan useammin kotiin. Valmistuneet nuoret merenkulkijat 18 18 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen ”Uhkakuvia on jatkuvasti mutta usko Suomen lippuun täytyy säilyttää jatkossakin.” Vaihtaessaan merityön maapuolen hommiin Pekka mietti hetken. Palloteltuaan eri näkökulmia hän totesi, että jos haluaa kokeilla työskentelyä maissa tämä mahdollisuus voisi olla viimeinen. Pekka oli toiminut liiton luottamustehtävissä tätä ennen. Viimeisin tehtävä oli liiton hallituksen puheen johtajana. Hän tiesi kyllä, mihin ympäristöön tulee töihin mutta ei sitä, mitä se tarkoittaa elämälle. ”Vaimoni totesikin tästä ”pestistä”, että lähde Pekka takaisin merelle töihin. Olisit enemmän kotona.” Eläkepäiville Pekalla riittää hommia, sillä tekemätöntä työtä on paljon. ”Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen niin sisällä kuin ulkona, tietää millä päivänsä täyttää. Musiikki ja lukeminen tulevat myös olemaan päivieni ohjelmassa. Minulla on edelleen rummut ja soittotaito on tallella. Ken tietää, jos vanha bändi vielä lähtisi uudelle reunion-keikalle, kuten tapahtui 2011. Soitimme 40 vuoden jälkeen yhdessä Lahden Roots & Blues -tapahtumassa eikä se niin huonosti mennyt”, hän kertoo. Pekan suunnitelmista kalastaa, ve- neillä ja tehdä erilaisia kunnostustöitä mm. Paraisilla sijaitsevalla karjalaismaatilalla huomaa, että vapaa-aika on viime vuosina ollut kortilla. Merille hän ei ainakaan nyt halaja ja pätevyyskirjakin on vanhentunut, mutta hänen kuva | foto: marina paulaharju Merenkulun tervaskannot ı Pigga pensionärsdagar ı Sjöfartens krutgubbar Sjökapten Pekka Partanen gick i pension Hyran som chef för Skeppsbefälet byttes till arbetskläder sanoin – eihän sitä koskaan tiedä kun aikaa kuluu. Siihen asti hän nauttii ajasta eläkeläisenä. ”Varmaan joudun nyt myös hevoskuljettajaksi – nuorimmat tyttäreni harrastavat kilparatsastusta”, hän toteaa. Työ laivapäällystön etuja valvoen on Pekan mukaan ollut mielenkiintoista, joskin varsin työllistävää. Merityö on historiaperspektiivissä muutamassa vuodessa muuttunut entistä kiivastah tisemmaksi – se näkyy myös laivapäällystön kuormittumisena. Helpotusta tähän ei ole luvassa. Siitä pitävät huolen kansainväliset merenkulun säädökset ja määräykset. Tulevaisuuteen Pekka suhtautuu kuitenkin varovaisen myönteisesti. Rahtimarkkinat ovat tällä hetkellä huonot ja maailmantalouden tila myös. Se heijastuu väistämättä myös suomalaisiin varustamoihin. Uhkakuvia on jatkuvasti, mutta usko Suomen lippuun täytyy säilyttää jatkossakin. Sekamiehityssopimukset ovat yksi tervetullut ruiske, jolla on saatu elvytettyä suomalaista kauppalaivastoa. Hän ymmärtää hyvin, ettei se miellytä kaikkia osapuolia, mutta muistuttaa, että ilman sitä suomalaisen tonniston määrä voisi olla aivan toinen ja sen myötä myös suomalaiset merityöpaikat. On myös entistä tärkeämpää, että tälle tonnistolle on tarjolla päteviä suomalaisia merenkulkijoita. Lopuksi eläkeläismerikapteenimme Pekka Partanen toivoo, että ihmiset ja erityisesti merenkulkijat jaksaisivat joskus vaikeidenkin aikojen yli. Hän valaa uskoa tulevaan. ”Uskoa pitää olla, ei näistä ajoista muuten selvitä.” o Lahtisbördige sjökapten Pekka Partanen, som bor i Pemar, lämnade hyran som verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund då han pensionerades i början av november 2012. Före han övergick till arbetet på landbacken i sitt eget fackförbund hann han segla över 30 år på många hav och med många fartyg. I sin avskedsintervju berättar han om sin egen sjömanskarriär och önskar skapa framtidstro för den finländska sjöfarten och sjöfararen. I barndomens landskap i Kausala Också spelandet på trumma och bodde en mystisk sjökapten som aldrig var hemma. ”Jag lekte med hans barn och fick säkert då den första gnistan till sjömanskarriären”, berättar Pekka. Marinlitteratur av många slag från fakta till romaner intresserade den unga mannen. År 1971 reste Pekka från Lahtis till Raumo för att studera vid sjömansyrkesskolan. Efter att ha klarat av skolan våren 1972 gick Pekka för första gången till sjöss, nu som jungman. Sedan följde värnplikten. Den senare hälften av beväringstiden fullgjorde Pekka i Gardesbataljonens hederskompani. Då han stod på vakt framför presidentens slott tittade han vemodigt ut över Södra hamnen när fartygen stävade ut mot oceanerna. Då beslöt han att ännu återvända dit. Efter att ha avtjänat värnplikten besökte Pekka ett fartyg som låg vid Skatuddens kaj för att träffa sina sjömanskamrater. Fartygets styrman erbjöd honom arbete och så kunde Pekka gå till sjöss på nytt. Han närde dock drömmen om att få komma ut på längre resor. Hur det nu var så erbjöd tankfartyget Nanna honom ett års oavbruten hyra och på den resan fick han rätt så rejält kryssa på världens hav. musiken är viktiga för Pekka. I medlet av 70-talet fick kamraterna i det egna bandet Pekka att stanna en tid i land men efter repetitionsövningar i armén beslöt han sig för att på nytt bege sig till sjöss. Beslutet om att fortsätta sjömanskarriären förde Pekka på nytt till Raumo. Två år på styrmansklassen, seglande emellan och därefter två år på skepparklassen gav Pekka kompetens som sjökapten 1982. Med stöd av kompetensen som sjökapten var det tryggt att börja söka arbete. Jobb har funnits på såväl frakt- som ropaxfartyg, i huvudsak hos Finnlines. Pekka radar upp Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner och Finntrade och fortsätter med att konstatera att det nog har varit rätt många. En del har han följt upp ända från byggnadsskedet eller åtminstone från bytet till finsk flagg. På Finnsailor jobbade han som första befälhavare. Den sju månader långa hyran på Finn- polaris 1986 med Antarktis som mål har rotat sig djupt i Pekkaminne. Resan inleddes i Åbo. Det första målet var Italien. Där togs en del av den kommande italienska expedtionens utrustning ombord. Resan fortsatte via Jedda till Nya Zeeland Albatrossi | Albatrossen 19 Sjöfartens krutgubbar ı Pigga pensionärsdagar ”Finnsailor, Finnmade, Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner, Finntrade… det nog har varit rätt många.” där byggnadsmaterial och maskiner, den italienska expeditionen, byggarbetslaget samt en nyzeeländsk helikopter inklusive flygare togs ombord. När han tänker på gångna tider konstaterar Pekka, att bl.a. kontakten med de närmaste idag är mycket lättare och snabbare än förut. Dessutom för alterneringssystemet oftare hem sjöfararen. ”De utexaminerade unga sjöfararna förutsätter i dag när de tar hyra att det finns modern utrustning och möjlighet till kontakt även på havet ombord. Det var annat tidigare”, kommer Pekka ihåg. Då han bytte sjöarbetet till jobbet på land funderade Pekka nog en stund. Efter att ha bollat ur olika synvinklar konstaterade han att om han vill pröva på att arbeta i land kan den här möjligheten nog vara den sista. Pekka hade före det här skött olika förtroendeuppgifter i förbundet. Den senaste uppgiften var ordförandeskapet för förbundets styrelse. Han kände nog till den miljö inom vilken han skulle arbeta men inte vad det skulle betyda för livet. ”Min hustru konstaterade nog om den här ”hyran”, att gå du bara till sjöss igen Pekka. Då är du mera hemma.” Under sina pensionärsdagar har Pekka jobb så det räcker, för det finns 20 Albatrossi | Albatrossen mycket ogjort. Det behövs bara en titt runtom såväl inne som ute så är dagens program klart. ”Musik och läsning kommer också att ingå i programmet, jag har fortfarande både trummor och spelskickligheten i behåll. Vem vet, kanske det gamla bandet ännu kan åka ut på en ny ”reunion”-turné som det gjorde 2011. Vi spelade tillsammans efter 40 år under Lahden Roots & Blues-evenemanget och det gick inte alls så illa”, berättar han. Av Pekkas planer på att fiska, vara ute med båten och jobba med olika renoveringsarbeten, bl.a. på den i Pargas belägna karelska lantgården, framgår att fritiden under den senaste tiden har varit på kort. Till sjöss åstundar han åtminstone inte för närvarande och dessutom har kompetensbrevets giltighetstid gått ut, men för att låna hans egna ord – man kan ju aldrig veta, tiden går. Till dess njuter han av tiden som pensionär. ”Säkert blir jag nu också hästbilsförare – mina yngsta döttrar tävlingsrider”, konstaterar han. Bevakningen av skeppsbefälets intressen har enligt Pekka varit ett intressant jobb även om det varit rätt så jobbigt. I historiskt perspektiv har sjöarbetet inom ett fåtal år förändrats och blivit allt intensivare – det yttrar sig också som belastning för fartygsbefälet. Lättnader är inte att vänta för dettas del. För det sörjer de internationella författningarna och bestämmelserna om sjöfarten. Till framtiden förhåller han sig dock försiktigt positivt. För närvarande är fraktmarknaden svag, så även världsekonomins tillstånd. Det reflekteras oundvikligen även på de finländska rederierna. Hotbilder finns det fortlöpande men tron på den finska flaggen bör bevaras även i fortsättningen. Blandbemanningsavtalet är en välkommen spruta som har fått liv i den finländska handelsflottan. Han förstår också bra att det inte tilltalar alla parter men påpekar att utan det kunde det finländska tonnagets omfattning vara ett helt annat och därmed också de finländska sjöarbetsplatserna. Det är också viktigare än tidigare att det finns ett utbud av kompetenta sjöfarare för det här tonnaget. Till slut önskar vår pensionerade sjökapten Pekka Partanen att människorna och särskilt sjöfararna ska orka över ibland t.o.m. rätt svåra tider. Han gjuter tro på framtiden. ”Tilltro måste det finnas, annars går det inte att klara sig över dessa tider.” o Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Merimieseläkekassan sijoitusperiaatteet Principerna för Sjömanspensionskassans placeringar Merimieseläkekassa on pitkäaikainen sijoittaja, jonka varoilla on tarkoitus maksaa eläkkeistä syntyvät vastuut. Näistä vastuista noin 80 prosenttia maksetaan 10 vuoden kuluttua tai sitä myö hemmin. Tälle pohjalle eläkekassa on määritellyt sijoituskäsityk sensä eli perusperiaatteet sijoittamiselle. Tärkein periaate on se, että saadakseen riskitöntä sijoitusta parempaa tuottoa, on otettava riskiä. Eläkekassa pyrkii saamaan lisätuottoa ottamalla lähinnä kahdenlaista riskiä. Merkittävin on yritystoimintaan liittyvä riski osakesijoitusten ja yritysten joukko lainojen muodossa. Toinen riskiluokka, johon eläkekassa sijoittaa on epälikvidit varat. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöt, joita on vaikeampi myydä kuin vaikkapa joukkolainoja tai osakkeita. Toinen eläkekassan sijoitusperiaate on se, että pitkän aika välin sijoittaminen tarjoaa etuja. Kassa voi sijoittaa kiinteistöihin, koska sillä ei ole kiire myydä niitä. Pitkä sijoitusaika myös tasoit taa suhdanteista johtuvan kurssiheilunnan vaikutusta ja mahdol listaa tuottotavoitteisiin pääsemisen. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös pyrkiä ostamaan silloin, kun kurssit ovat pudonneet. Kolmantena sijoituskäsityksenä on, että sijoitusten hajaut taminen vähentää koko sijoitussalkun riskiä. Yleensä eri sijoi tuslajit menestyvät eri tavoin eri suhdannevaiheissa. Eläkekassa on jakanut sijoituksensa kolmeen pääluokkaan: osake-, reaali- ja korkosijoituksiin. Näissä luokissa tuoton lähteet ovat erilaiset. Osakkeissa tuottoa syntyy yritysten maksamien osinkojen ja odotuksia kuvastavien kurssimuutosten kautta. Asuinkiinteistöissä tuottoa saadaan vuokrina, jotka yleensä ovat elinkustannusindek sin muutoksiin sidottuja. Valtioiden liikkeelle laskemissa joukkolai noissa saadaan ennalta määrättyä korkotuottoa yleensä varmoilta maksajilta. Sijoitussalkun rakennetta koskeva päätös on eläkekassan riskien ja siten myös sijoitustuottojen kannalta tärkein. Kuinka paljon sijoitetaan osakkeisiin, joukkolainoihin, kiinteistöihin ja muihin varoihin ratkaisee Merimieseläkekassan sijoitustoimin nan menestyksen. Tämän päätöksen taustalla ovat eläkekassan sijoituskäsitykset. o Sjömanspensionskassan är en långsiktsplacerare. Syftet med de influtna medlen är att betala förpliktelser som uppstår genom pensionerna. Av dessa förpliktelser betalas ca 80 % efter 10 år eller senare. Utifrån den här grunden har pensionskassan fastställt sin uppfattning om placeringarna, dvs grundprinciperna för placerings verksamheten. Den viktigaste principen är: för att få bättre avkastning än av en riskfri placering bör det tas risker. Pensionskassan strävar till att erhålla tilläggsintäkter närmast genom att ta risker av två slag. Den mest betydande risken anknyter till företagsverksamhet i form av placeringar i aktier och i företagens masslån. Den andra riskklassen i vilken pensionskassan placerar är inkuranta tillgångar. Dylika är t.ex. fastigheter som är svårare att sälja än t.ex. masslån eller aktier. Den andra av pensionskassans placeringsprinciper är: placering på lång sikt erbjuder fördelar. Kassan kan placera i fastigheter för det är inte bråttom med att sälja dem. En lång placeringstid jämnar även ut verkningarna av den kursvolatilitet konjunkturerna förorsakar och möjliggör uppnående av målen för avkastningen. En långsiktsplacerare kan även sträva till att köpa då kurserna har fallit. Den tredje uppfattningen om placeringar är: spridning av place ringarna minskar riskerna för hela placeringsportföljen. Som regel avviker de olika placeringsslagens framgångar från varandra i olika konjunkturskeden. Pensionskassan har indelat sina placeringar i tre huvudklasser: aktie-, real- och ränteplaceringar. I dessa klasser är avkastningens källor olikartade. För aktiernas del uppstår avkast ningen via de av företagen betalade dividenderna och aktiernas kursförändringar som avspeglar förväntningarna. För bostadsfas tigheternas del erhålls avkastningen i form av hyror, som i regel är bundna vid förändringar i levnadskostnadsindexet. För de masslån staten emitterar erhålls en på förhand fastställd ränta av vanligen säkra betalare. Beslutet gällande placeringsportföljens struktur är det viktigaste för pensionskassans riskers del och sålunda även för placeringar nas avkastnings del. Hur mycket som placeras i aktier, masslån, fastigheter och andra tillgångar avgör framgången för Sjömans pensionskassans placeringsverksamhet. I bakgrunden för det här beslutet finns pensionskassans uppfattningar om placeringar. o Albatrossi | Albatrossen 21 4/2012 Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Ylläs- mökin varaukset Työeläkeindeksiluvut vuodelle 2013 on vahvistettu Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työ eläkeindeksiluvut ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläk keiden indeksiluku on 2475. Työeläkkeet nousevat siten ensi vuoden alusta 2,82 prosenttia. Etuuksien laskennassa käytettävä palkkakerroin nousee 2,78 prosenttia, ja se on ensi vuoden alusta 1,237. Työeläkkeiden, jotka vuoden 2005 työeläkeuudistuksen mukaan määräytyvät vanhojen sääntöjen mukaan, laskennassa käytetään siirtymäajan indeksilukua 2738. o MEL-vakuutusmaksuun pieni korotus Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut MELvakuutusmaksun vuodelle 2013. Vakuutusmaksu nousee yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2013 ja on näin ollen sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,3 % meri mieseläkelain 78 §:n mukaisesti määräytyvästä työansiosta. Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista on haettu ainoastaan vuodelle 2013. o Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2013 elinaikakertoimeksi 0,97914. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia vanhuus eläkkeitä noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2013 myönnettäviä työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidenty neestä eliniästä käytetään työssäoloon. Ajatuksena on, että samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaiku tusta on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidem pään. Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. o 22 Albatrossi | Albatrossen Merimieseläkekassan Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin varaustoiveita tuli jälleen tulevalle talvikaudelle enemmän kuin vuokrausviikkoja oli mahdollista jakaa. Mökkiviikot jaettiin me renkulkijoille edelleen periaatteella, että samalle viikolle toiveen esittäneistä enemmän meripalvelukuukausia omaava merenkulkija, joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut, sai vuokrata mökin. Mah dollisia vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi kysellä eläkekassan toimistosta puh. 010 633 990. Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2013. Hakuilmoitus julkaistaan Albatrossin numerossa 1/2013. o Albatrossi-lehti vuonna 2013 Albatrossi-lehti ilmestyy myös ensi vuonna nelinume roisena, joista yksi numero on kaksoisnumero. Ilmestymis aikataulu julkaistaan lehdessä nro 1/2013, joka ilmestyy huhtikuun alussa. Lehden teema vuonna 2013 on työhy vinvointi. Lehden toimituskunta etsii haastateltavia merenkulki joita kertomaan omia uratarinoitaan. o MEKin joulukorttirahat vesiensuojeluun Merimieseläkekassa lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat Saaristomeren suojelurahastolle käytettäväksi vesillä liikkumisen vesistökuormituksen vähentämiseen. Centrum Balticum -sää tiön Saaristomeren suojelurahasto kerää varoja konkreettisiin vesiensuojeluhankkeisiin Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Rahaston tavoitteena on vaikuttaa alueen rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseen ja vesien tilan yleiseen kohenemiseen. Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneil lemme rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013. o Niklas Rönnberg MEPAn toimitusjohtajaksi Niklas Rönnberg vd för SSB Laivanrakennusinsinööri Niklas Rönnberg (43) Skeppsbyggnadsingenjör Niklas Rönnberg (43) valittiin uudeksi Merimies palvelutoimiston toimitus johtajaksi 1.2.2013 alkaen nykyisen toimitusjohtajan Martti Karlssonin siirtyes sä eläkkeelle. Rönnberg on toiminut Merimiespalvelutoi miston hallituksessa ja siirtyy uuteen tehtävään Suomen Varustamot ry: stä. o valdes till ny verkställande direktör för Sjömansservice byrån från 1.2.2013 då nu varande vd Martti Karlsson går i pension. Rönnberg har varit medlem av styrelsen för Sjömansservicebyrån och övergår till den nya uppgif ten från Rederierna i Finland rf. o Reserveringen av Ylläs-stugan Det inflöt återigen fler önskemål om reservering av veckor på semesterstugan vid Ylläsjärvi under den kommande vintersäsongen än det var möjligt att fördela. Stugveckorna fördelades fortsätt ningsvis enligt principen att av de sjöfarare som önskat samma vecka fick den som hade mest sjötjänstmånader och inte tidigare hade hyrt stugan nu göra det. Förfrågningar om eventuellt lediga eller avbokade veckor kan göras på pensionskassans kontor, tfn 010 633 990. Ansökan om veckor under slutet av våren och sommaren 2013 kan göras på våren. Annons om ansökan publiceras i Albatrossen nummer 1/2013. o Tidningen Albatrossen 2013 Albatrossen utkommer även nästa år med fyra nummer, av dem ett dubbelnummer. Tidtabellen för utgivningen publiceras i nr 1/2013, som utkommer i början av april. Tid ningens tema under 2013 är arbetshälsa. Tidningens redaktion söker sjöfarare för intervjuer om deras egna karriärer till sjöss. o Arbetspensionsindextalen för 2013 har fastställts Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt arbetspensionsindextalen för nästa år. De nu betalade arbetspensionernas indextal är 2475. Arbetspensionerna stiger sålunda från början av nästa år med 2,82 %. Den vid beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger med 2,78 % och är från början av nästa år 1,237. För de arbetspensioners del, som enligt arbetspensionsrevideringen 2005 fastställs enligt de gamla bestämmelserna används övergångsperiodens indextal 2738 vid beräkningen. o En mindre höjning av SPL-premien Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt Sjömanspensionskassans julkortsmedel till vattenskyddet Innevarande år done rar Sjömanspensionskas san julkortsmedlen till Skärgårdshavets skydds fond för att användas vid åtgärdandet av den belastning av vattendraget som orsakas av sjötrafi ken. Centrum Balticumstiftelsens skyddsfond för Skärgårdshavet samlar medel för konkreta vat tenskyddsprojekt inom Skärgårdshavet och dess avrinningsområde. Fondens mål är att påverka stop pandet av eutrofieringen i området samt medverka till en allmän förbättring av tillståndet i vattnen. Vi önskar alla våra kunder och samarbetspart ner en fridfull jul och ett lyckosamt år 2013. o SjPL-premien för 2013. Premien stiger sammanlagt med 0,2 procentenheter år 2013 och är sålunda för såväl arbetsta garens som arbetsgivarens del 11,3 % av den arbetsinkomst som fastställs enligt sjömanspensionslagens 78 §. Faststäl lande av premien har ansökts endast för 2013. o Livslängdskoefficienten fastställd för 2013 Social- och hälsovårdsministeriet har fastställt livslängdskoefficienten för 2013 till 0,97914. Den nu fastställda livslängdskoefficienten sänker ålder pensioner som börjar 2013 eller senare för 1951 födda med omkring två procent. Livslängdskoefficienten sänker också invalid- och familjepensioner som beviljas 2013. Syftet med livslängdskoefficienten är att anpassa nivån för arbetspensioner som börjar och pensionsutgiften framöver till hur den förväntade genomsnittliga livsläng den ändras. Om den genomsnittliga livslängden fortsät ter att stiga sänker livslängdskoefficienten de månatliga pensionerna. Syftet med livslängdskoefficienten är att få en del av den förlängda livslängden utnyttjad till en förlängd arbets karriär. Tanken är att det ska vara möjligt att uppnå en lika stor pension som utan livslängdskoefficientens inverkan genom att arbeta längre. Livslängdskoefficienten togs i bruk 2010. o Albatrossi | Albatrossen 23 Glögiä, pikkupurtavaa ja pipareita Merimieseläkekassan asiakasaulassa keskiviikkona 19.12. klo 10–15. Tervetuloa Det bjuds glögg, tilltugg och pepparkakor i Sjömanspensionskassans kundfoajè onsdagen 19.12. kl. 10–15. Välkommen Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013! God jul och gott nytt år 2013!