Albatrossi 2-3/2014 - Merimieseläkekassa
Sjömanspensionslagen reformeras Vad innebär det i praktiken? s. 3–19 Merimieseläkelaki uudistuu Mitkä ovat käytännön vaikutukset? s. 3–19 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI | SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja | Arbetsgruppens ordförande Heli Backman: Yksimielinen esitys uudeksi merimieseläkelaiksi Enhälligt förslag till ny sjömanspensionslag. s. 4 | 2–3/2014 2–3/2014 Sisältö ı Innehåll 4 Asteittaisia muutoksia merimiesten eläkejärjestelmään. 6 Sjömännens pensionssystem ändras stegvis Uudistusta valmistellut työryhmä on saanut valmiiksi työnsä ja luovuttanut sen sosiaali- ja terveysministeriölle. Arbetsgruppen som berett reformen har slutfört sitt arbete och överlåtit det till social- och hälsovårdsministeriet. 4 8 Merimieseläkelaki uudistuu 13 Sjömanspensionslagen reformeras Vad innebär SjPL-arbetsgruppens förslag i praktiken? Mitä MEL-työryhmän esitykset merkitsisivät toteutuessaan? 22 Minnen från gångna år 20 Muistoja vuosien varrelta Yli neljäkymmentä vuotta merenkulun henkilöstöasioiden kanssa työtä tehnyt merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen jäi eläkkeelle. 8 25 M/S Merikarhun kunnostustyö Haminassa 27 Iståndförsättning av M/S Merikarhu i Fredrikshamn Sjömännen iförståndsätter museibogseraren i Frerikshamn med talkoarbete. Merimiehet kunnostavat Haminan museohinaajaa talkootyönä. 20 30 Yli 50 vuotta merityötä Sjöpersonalchef Ulla Häkkinen, som över 40 år arbetat med personalfrågor inom sjöfarten gick i pension. 32 Över 50 år sjöarbete Ahvenanmaalainen M/S Mariellan buffetkokki Anders Sommarström lähti merille 15-vuotiaana. Ålänningen Anders Sommarström som arbetar som buffetkock ombord på M/S Mariella bar iväg till sjöss som 15-åring. Vakiot 3 Pääkirjoitus | Tasapainoinen ehdotus Ordinarie 3 Ledaren | Ett balanserat förslag 18 19 23 24 34 merimieseläkelain uudistamiseksi Tilastot | Suomalainen merenkulkija 2013 Pärjätään | Merenkulkijaseminaarin kuulumisia Usein kysyttyä eläkkeistä Sijoitukset | Eläkeuudistuksen rahoitus Lyhyesti 25 30 till revidering av SjPL 18 Statistik | Den finländska sjöfararen 2013 19 Vi klarar oss | Nyheter från sjöfararnas hälsoseminarium 23 Vanliga frågor om pensioner 24 Investeringar | Finansieringen av pensionsreformen 34 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund (perhevapaalla – familjeledig) ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 700 Nro | Nr ilmestyy | utges 3/2014 vko | vecka 50 Kannen kuva | Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Erweko Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 2–3/2014 Tasapainoinen ehdotus merimieseläkelain uudistamiseksi Ett balanserat förslag till revidering av SjPL MERIMIESELÄKELAIN uudistusta selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai yksimielisen esityksensä valmiiksi kesäkuussa. Ehdotetut uudistukset, joita tässä lehdessä käsitellään yksityiskohtaisemmin, toisivat merkittäviä muutoksia tuleviin merimieseläkkeisiin. Ikääntyneempien merenkulkijoiden osalta muutokset jäisivät kuitenkin vähäisiksi. Ehdotettu merimieseläkejärjestelmän muutos merkitsisi sitä, etteivät merenkulkijoiden eläkkeet siirtymäkauden jälkeen poikkeaisi juurikaan maalla työtä tekevien eläkkeistä. Yksi merkittävä työryhmän ehdotus on se, että valtio maksaisi edelleen kuitenkin lähes kolmanneksen merimieseläkkeistä. Tämä on välttämätöntä, jotteivät merenkulkijoiden ja työnantajavarustamojen eläkemaksut nousisi kohtuuttomiksi. EHDOTETUT muutokset ovat merenkulkualan vastaus ulkopuolisiin paineisiin. Yleinen eliniän pidentyminen aiheuttaa muutospaineita kaikkiin eläkejärjestelmiin. Eläkkeellä ollaan entistä pidempään. Tämä on johtanut ja johtaa työntekijöiden ja työnantajien eläkevakuutusmaksujen korotuksiin. Valtion budjetti on alijäämäinen, minkä takia hallitus on edellyttänyt säästöjä myös suomalaiselta merenkululta. Työryhmän esitys vastaa näihin paineisiin merenkulun kannalta tasapainoisella tavalla. UUDISTUKSET sisältävät käytännössä eri näkökulmista helposti ja vaikeasti ymmärrettäviä asioita. On luonnollista, että osa merenkulkijoista vastustaa merimiesten eläkeikään tehtäviä muutoksia. Samoin Ptel *) -vähennyksen käyttöönotto ja hautausavustuksen poistaminen ovat olleet esillä keskusteluissa. Kielteiset asiat jättävät usein unhoon parannukset. Merkittävin niistä on merenkulkijoiden eläkemaksun alentaminen muiden työntekijöiden eläkemaksun tasolle. Yhdessä ansioverotuksen merityötulovähennykseen tehtävän muutoksen kanssa eläkemaksun alentaminen näkyisi useimpien palkkapussissa noin 2 prosentin nettomääräisenä korotuksena. Myönteisenä asiana voidaan pitää myös sitä, että käytännössä hyvin monen merenkulkijan vanhuuseläkeikä säilyisi nykyisten säännösten ja ehdotetun siirtymäajan takia ennallaan. Uudistukset ovat aina kipeitä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, ne turvaavat nykyistä paremmin suomalaisille merenkulkijoille työpaikat Suomen lipulla. Työeläke edellyttää työtä. TOIVON, että tämä numero tarjoaa riittävästi ja selkeästi tietoa työryhmän ehdotuksista. Esitystä viimeisteltäessä on arvioitava mahdollisen vuoden 2017 yleisen eläkeuudistuksen ja työryhmän ehdottamien muutosten suhdetta. Molempien ehdotusten yksityiskohdista on syytä olla perillä, kun lakiehdotus menee eduskunnan käsittelyyn. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör *) Ptel-vähennys = palkansaajan maksama työeläkemaksu, joka vähentää työeläkkeen perusteena olevia työansiota. *) Lapl-avdraget = den av löntagaren betalade arbetspensionsprmien, som avdras från den arbetsinkomst som utgör grund för arbetspensionen. DEN TREPARTSARBETSGRUPP, som utrett revideringen av sjömanspensionslagen fick sitt enhälliga förslag klart i juni. De föreslagna ändringarna, som presenteras mera detaljerat i detta nummer av Albtrossen, för med sig betydande förändringar i kommande sjömanspensioner. För de mera åldersstigna sjöfararnas del blir ändringarna dock obetydliga. De föreslagna ändringarna av sjömanspensionssystemet innebär att sjöfararnas pensioner efter en övergångsperiod inte just mera avviker från pensionerna för på land arbetande personer. Ett av arbetsgruppens viktigare förslag är att staten ändå trots allt betalar närmare en tredjedel av sjömanspensionerna. Det här är nödvändigt för att inte sjöfararnas och arbetsgivarrederiernas pensionspremier ska stiga oskäligt mycket. DE FÖRESLAGNA ändringarna är sjöfartsbranschens svar på rådande yttre tryck. Den generellt allt längre livslängden förorsakar ett förändringstryck på alla pensionssystem. Tiden som pensionär blir allt längre. Det här har lett och leder till höjningar av arbetstagarnas och arbetsgivarnas pensionsförsäkringspremier. Statsbudgeten visar underskott och därför har regeringen förutsatt att även den finländska sjöfarten ska göra inbesparingar. Ur sjöfartens synpunkt svarar arbetsgruppens förslag på ett balanserat sätt på trycket. BETRAKTAT ur olika perspektiv omfattar reformerna i praktiken frågor som är såväl lättare som svårare att begripa. Det är naturligt att en del av sjöfararna motsätter sig förändringar som innebär att pensioneringsåldern ändras. Likaså har införandet av Lapl-avdraget *) och borttagandet av begravningsbidraget väckt diskussioner. Negativa frågor lämnar ofta förbättringarna i skymundan. Den viktigaste av de senare är att sjöfararnas pensionspremie sänks till samma nivå som övriga arbetstagares pensionspremie. Tillsammans med den ändring av avdraget för sjöarbetsinkomst som planeras betyder sänkningen av pensionspremien att beloppet kommer att kännas i de flestas lönekuvert som en ca 2 % stor ökning av nettobeloppet. Som en positiv sak ska också ses att åldern för väldigt många sjöfarares ålderspension bibehålls enligt nuvarande bestämmelser tack vare den föreslagna övergångsperioden. Förnyelser tenderar alltid att svida. Jag är dock övertygad om att ifall arbetsgruppens förslag realiseras kommer de att säkerställa de finländska sjöfararnas arbetsplatser under finsk flagg bättre än för närvarande. Arbetspension förutsätter arbete. MIN FÖRHOPPNING är att det här numret av Albatrossen erbjuder tillräcklig och överskådlig information om arbetsgruppens förslag. I samband med finslipningen av förslaget bör det ske en utvärdering av relationen mellan den eventuella allmänna pensionsreformen 2017 och de av arbetsgruppen föreslagna ändringarna. Det är allt skäl att vara insatt i detaljerna i båda förslagen innan lagförslaget lämnas till behandling av riksdagen. o Albatrossi | Albatrossen 3 Eläkejärjestelmä ı Uudistus Asteittaisia muutoksia merimiesten eläkejärjestelmään – Eläkemuutosehdotuksessa on pyritty hyvin maltilliseen muutokseen, toteaa työryhmää johtanut Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä. – I förslaget till ändring av pensionerna har strävan varit en mycket rimlig förändring, konstaterar Heli Backman från social- och hälsovårdsministeriet, som fungerat fom arbetsgruppens ordförande. 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Uutta merimieseläkejärjestelmää valmistellut työryhmä on saanut valmiiksi työnsä ja luovuttanut sen sosiaali- ja terveysministeriölle. Teksti Petra Nikkinen Kuvat Patrick Lindström – TAVOITE OLI viedä merenkulkualan eläkejärjestelmää lähemmäksi yleistä työeläkejärjestelmää Suomen merenkulun kilpailukykyä menettämättä, toteaa työryhmää johtanut Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lakia valmistellut työryhmä ehdottaa, että merenkulkijoiden alennetuista eläkeikäjärjestelyistä luovuttaisiin siirtymäajan jälkeen. Valtaosalla merenkulkijoista eläkeikä on nyt 63–68 vuotta. Vanhuuseläkeiän muutos koskisi käytännössä vain osaa merenkulkijoista, sillä alemman 55 tai 60 vuoden eläkeiän ehdot ovat nykyisellään tiukat. Johtaja Heli Backman kuvaa työryhmän työtä monimutkaiseksi, mutta on tyytyväinen yksimielisiin päätöksiin. – Valmisteilla oleva asia oli laaja ja mutkikas, koska liittymäkohtia muihin kuin eläkeasioihin oli useita. Olen kuitenkin iloinen siitä, että merenkulkualalla on ollut hyvä henki hakea yhteistä ratkaisua. Suurin yhteisymmärrys ryhmässä oli, että ratkaisut on tehtävä siten, että säilytämme merenkulun kilpailuedellytykset. Työryhmässä tarkasteltiin merimieseläkejärjestelmän muutoksia kokonaisuutena, jotta suomalaisen merenkulun kilpailukyky säilyy. – Meidän maatieteellisen sijaintimme takia merenkulkuala on valtion erityisessä huomassa. Toki valtion näkökulmasta ollaan myös sitä mieltä, että kustannuksia pitäisi säästää. Merenkulussa on hyvin erilainen järjestelmä kuin muualla ja tukiverkko sitä myöten monimutkainen ja toisiinsa sidoksissa. Nyt ehdotetuissa muutoksissa valtion menot vähenevät pitkällä aikavälillä, ja se väheneminen on erittäin maltillista. Työryhmä ei siten tavoitellut tältä osin voimakkaita säästötoimenpiteitä. Eläkejärjestelmät uudistuksessa Euroopan väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Väestöennusteiden mukaan EU-maissa vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15–64-vuotiaisiin enemmän kuin kaksinkertaistuu vuosina 2000–2050. Suomen nykyinen eläkepolitiikka linjaakin laaja-alaista työssä jatkamista. – Työurien jatkaminen on yksi hyvin keskeinen hallituksen painopiste. Nyt käynnissä olevien eläkeneuvottelujen aikana tätä asiaa pyritään aktiivisesti edistämään. Neuvottelut ovat parhaillaan meneillään ja tiedämme myöhemmin, mihin eläkejärjestelmä on kokonaisuudessaan menossa. Työryhmän esityksen valmistelu MUUTOSTEN valmistelu jatkuu nyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 alusta. Eläkeikää koskevat muutokset tulisivat voimaan vuonna 2021. Työryhmässä olivat edustettuina Merimieseläkekassa, Suomen Varustamot, Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni, Eläketurvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työryhmä oli ehdotuksistaan yksimielinen. o Merenkulkijoiden ehdotetussa työeläkejärjestelmässä vanhemmille ikäluokille tulisi vähemmän nousua kuin muille. – Nuorille ikäluokille – sellaisille, joiden oletettuun eläkkeelle jäämis ikään on vielä vuosikymmeniä – sanoisin, että talouteen ja terveyteen liittyvillä tekijöillä on vaikutusta eläkejärjestelmän kehitykseen. Kun ympäröivät olosuhteet muuttuvat, myös eläkejärjestelmän tulee muuttua. Nuorilla ikäluokilla on kuitenkin paljon aikaa sopeutua muutokseen. Myös työntekijöiden työeläkevakuutusmaksuun sekä työssä jaksamiseen on uudessa ehdotuksessa kiinnitetty huomiota. Muutosten myötä merenkulkijoiden maksama työeläkevakuutusmaksu laskisi yleisen työeläkejärjestelmän tasolle. Toinen merkittävä asia on työnantajan omavastuumalli. – Nyt valmistellun ehdotuksen mukaan työnantajan käyttöön otettaisiin omavastuumalli, jossa työnantajan maksuun vaikuttaa työkyvyttömien määrä. Työnantajan etu on hoitaa työntekijöidensä työkykyä ja edistää työssäjaksamista, koska alhainen alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentää vakuutusmaksua. Siviilialoista viimeinen Työeläkejärjestelmien yhdenmukaista miset alkoivat 1980-luvun lopussa, jolloin julkisella sektorilla on asteittain luovuttu ns. erityiseläkeikäjärjestelmistä. – Aina eläkeuudistuksista puhut taessa eläkeikä luonnollisesti herättää paljon tunteita ja paljon keskustelua. Merenkulkuala on nyt viimeinen siviiliala, joissa muutoksia tehdään. Poliisien osalta tehtiin vuoden 2013 lopulla ratkaisut, jolla erityisestä eläkeiästä asteittain luovuttiin. Backman muistuttaa, että muutoksessa noudatetaan perustuslain edellyttämiä siirtymäaikoja. – Ehdotuksessa on pyritty hyvin maltilliseen muutokseen. Se ei tapahdu yhtäkkiä, vaan asteittain ja siirtymäaikoja noudattaen. Eläkeikää lähenevien nousut ovat maltillisempia kuin muilla. Uudistusten jälkeen ollaan samalla tasolla muiden alojen työntekijöiden kanssa. o Albatrossi | Albatrossen 5 Pensionssystemet ı Ändringarna Sjömännens pensionssystem ändras stegvis Arbetsgruppen som berett det nya sjömanspensionssystemet har slutfört sitt arbete och överlåtit det till social- och hälsovårdsministeriet. Text Petra Nikkinen Bild Patrick Lindström – MÅLET VAR att föra sjöfartsbran- schens pensionssystem närmare det allmänna arbetspensionssystemet utan att förlora den finländska sjöfartens konkurrenskraft, konstaterar Heli Backman från social- och hälsovårdsministeriet, som fungerat som arbetsgruppens ordförande. Den arbetsgrupp som berett lagen föreslår att arrangemanget med sänkt pensionsålder avslutas efter en övergångsperiod. Pensioneringsåldern för större delen av sjöfararna är nu 63–68 år. I praktiken berör ändringen av åldern för ålderspensionering endast en del av sjöfararna, för villkoren för den lägre pensioneringsåldern 55 eller 60 år är nuförtiden strikta. Direktör Heli Backman konstaterar att arbets gruppens arbete var komplicerat, men är nöjd över de enhälliga besluten. – Det aktuella ärendet var omfattande och komplext, eftersom det fanns många anknytningspunkter till andra än pensionsfrågorna. Jag är dock särskilt glad över att det inom sjöfartsbranschen har rått en positiv vilja att söka en gemensam lösning. Det starkaste samförståndet i gruppen gällde att lösningen måste vara sådan att förutsättningarna för en bibehållen konkurrenskraft bevaras. 6 Albatrossi | Albatrossen Arbetsgruppen granskade ändringarna i sjömanspensionssystemet som en helhet med målet att den finländska sjöfartens konkurrenskraft bevaras. – På grund av vårt geografiska läge står sjöfartsbranschen under statens Beredningen av arbetsgruppens förslag BEREDNINGEN av ändringarna fortsätter nu på social- och hälsovårdsministeriet. Ändringarna är meningen att realisera i början av 2016. Ändringarna gällande pensionsåldern träder i kraft 2021. I arbetsgruppen var Sjömnspensionskassan, Rederiena i Finland, Finlands Maskinbefälsförbund, Finlands Skeppsbefälsförbund, Finlands Sjömans-Union, Pensionsskyddscentralen, socialoch hälsovårdsministeriet och finansministeriet representerade. Arbetsgruppen var enhällig i sina beslut. o särskilda beskydd. Ur statens synpunkt föreligger också synpunkten att kostnader bör sparas. Inom sjöfarten råder ett helt annorlunda system än på annat håll och härav följer att stödnätverken därmed är komplicerade och bundna vid varandra. Vid de nu föreslagna ändringarna sjunker statens utgifter på lång sikt och den sänkningen är ytterst rimlig. Till denna del eftersträvade arbetsgruppen sålunda inte några kraftiga sparåtgärder. Pensionssystemen reformeras Europas befolkning åldras i snabb takt. I EU-länderna mer än fördubblas antalet minst 65 år gamla personer i relation till 15–64-åringarna under åren 2000– 2050 enligt befolkningsprognoserna. Den nuvarande pensionspolitiken i vårt land drar därför upp linjerna för en omfattande fortsättning i arbetet. – En förlängning av arbetslivet är därför numera ett prioriterat inslag i regeringsprogrammet. Under de nu pågående pensionsförhandlingarna är det meningen att aktivt främja den här frågan. Förhandlingarna är som bäst på gång och vi får senare veta i vilken riktning pensionssystemet i sin helhet är på väg. I det för sjöfararna föreslagna arbetspensionssystemet kommer de äldre åldersklasserna att få färre ökningar än de övriga. – Till de yngre åldersklasserna – sådana, vilkas förmodade pensioneringsålder ännu ligger flera årtionden i framtiden – vill jag framhålla, att faktorer med anknytning till ekonomi och hälsa inverkar på pensionssystemets utveckling. När förhållandena i omgivningen förändras ska även pensionssystemet förändras. Unga åldersklasser har ändå rikligt med tid att anpassa sig till förändringen. I det nya förslaget har uppmärksamhet också fästs vid arbetstagarnas försäkringspremie samt vid orkandet i arbetet. Avsikten är att den av sjöfararna betalade försäkringspremien i och med ändringarna sjunker till det allmänna arbetspensionssystemets nivå. En annan viktig sak är arbetsgivarens självriskmodell. – Enligt det nu färdigställda förslaget tas arbetsgivarens självriskmodell i bruk. Enligt modellen påverkas arbetsgivarens premie av antalet arbetsoförmögna arbetstagare. Det är till fördel för arbetsgivaren att sörja för sina arbetstagares arbetsförmåga och främja orkandet i arbetet, eftersom ett lågt antal inledda invalidpensioner sänker försäkringspremien. Den sista av de civila branscherna Samordnandet av arbetspensionssystemen inleddes i slutet av 1980-talet. Efter det har den offentliga sektorn stegvis avstått från de s.k.särskilda ålderspensionssystemen. ”Uudistusten jälkeen ollaan samalla tasolla muiden alojen työntekijöiden kanssa.” – Alltid när det blir tal om pensionsreformer väcker pensionsåldern mycket känslor och diskussioner. Sjöfartsbranchen är nu den sista civila branschen där en reform genomförs. För polisernas del fattades beslutet om att stegvis avstå från särskild pensionsålder. Backman påminner om att i grundlagen förutsatta övergångstider iakttas – I förslaget har vi strävat till ett synnerligen rimligt verkställande. Det sker inte plötsligt utan stegvis och med iakttagande av övergångstider. För dem som närmar sig pensionsåldern är ökningarna rimligare än för övriga. Efter reformen är arbetstagarna i branschen på samma nivå som arbetstagarna i övriga branscher. o ”Efter reformen är arbetstagarna i branschen på samma nivå som arbetstagarna i övriga branscher.” Albatrossi | Albatrossen 7 Eläkejärjestelmä ı Uudistus Mitä MEL-työryhmän esitykset merkitsisivät toteutuessaan? Merimieseläkelaki uudistuu Merimieseläkelain uudistusta valmisteleva kolmikantainen työryhmä sai esityksensä valmiiksi kesäkuussa 2014 ja luovutti ehdotuksensa sosiaali -ja terveysministeriölle. Ehdotus sisältää muutoksia merenkulkijain vanhuuseläkeikään, eläkkeen karttumisprosentteihin, vakuutusmaksun määräytymiseen, MEL -eläkemenon valtionosuuteen, hautausavustukseen, merenkulkijan verotukseen ja työnantajan työkyvyttömyys riskimaksuun. Teksti Merimieseläkekassa Infografiikka Tilastokeskus ja Merimieseläkekassa 1. Miksi merimiesten eläkejärjestelmää halutaan uudistaa? Elinikä on pidentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana (kuvio 1). Sekä miehillä että naisilla elinajanodotteeseen on tullut lisää noin 14 vuotta 1950-luvulta, jolloin nykyiset merimieseläkeiät asetettiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti eläkkeellä oloajan pidentymistä. Kun eläkkeitä maksetaan pidempään, myös eläkemenot ja samalla MEL-vakuutusmaksut nousevat. 1950-luvulla sekä merenkulkijoiden että varustamojen maksut olivat 4 %. Tällä hetkellä ne ovat molemmilla jo 11,4 % bruttopalkasta. Maksujen jatkuva nouseminen on herättänyt vastustusta. Vuotta Naiset Miehet 85 83,6 80 77,5 75 70 65 1951– 1956– 1961– 1966– 1971– 1976– 1981– 1986– 1991– 1996– 2001– 2006– 2011– 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Kuvio 1. Vastasyntyneen elinajanodote sukupuolen mukaan 1951–2013. 8 Albatrossi | Albatrossen Valtio on maksanut alusta alkaen kolmanneksen merimieseläkelain mukaisista eläkkeistä. Tänä vuonna valtion osuus on lähes 60 miljoonaa euroa. Koska julkinen talous on ollut usean vuoden ajan alijäämäinen, on valtio etsinyt säästökohteita myös merenkulusta ja merimieseläkejärjestelmästä. Paine merimieseläkejärjestelmän valtionosuuden pienentämiseen konkretisoitui pääministeri Kataisen hallitusohjelman toteutuksen käynnistyessä. Hallitus esitti alun perin 20 miljoonan euron leikkauksia merenkulun tukiin. Yhtenä kohteena olivat valtion MEL-maksuosuudet. Valtionosuudet merimieseläkejärjestelmään ovat kuitenkin välttämättömät. Ilman valtionosuutta sekä merenkulkijoiden että varustamojen maksut olisivat molemmilla noin 23 % palkasta. Suomalainen merenkulku on mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Viime vuosina tehdyt ratkaisut kuten tonnistoverolainsäädännön uudistus sekä sekamiehityssopimukset ovat merkinneet sitä, että suomalaisten työpaikkojen määrä on säilynyt entisellä tasolla. Suomen lipun alle on tullut uusia laivoja. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää eläkejärjestelmässäkin tehokkaita ja perusteltuja muutoksia. Tästä syystä merimieseläkejärjestelmässä olisi tehtävä sellaisia muutoksia, jotka vastaavat merityössä tapahtuneita muutoksia 1950-luvulta tähän päivään. Työskentelyolosuhteet laivoilla ovat parantuneet, mikä näkyy muun muassa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousussa. (kuvio 2) o Vuotta 64 62 60 58 56 54 52 50 Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys Keskimääräinen 61,3 59,4 52,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 2. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä noussut. 2. Mitä vanhuuseläkeiän muutos tarkoittaisi? Työryhmä esittää, että merenkulkijain (miehistö ja päällystö) eläkeikä määräytyisi tulevaisuudessa samalla tavalla kuin muissa eläkejärjestelmissä. Siirtymäaika määräytyisi siten, että 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana eläkeiän alennusta ansaittaisiin vielä nykyisin voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. 31.12.2020 jälkeen merenkulkijalla olisi oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle siinä alennetussa eläkeiässä, jonka hän mahdollisesti on ansainnut 31.12.2020 mennessä. Lisäksi edellytettäisiin, että merenkulkija täyttäisi muut nyt voimassa olevat alennetun eläkeiän edellytykset. Merenkulkijain eläkeikä määräytyy jo nyt useimmissa tapauksissa samalla tavalla kuin muissa eläkejärjestelmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 – 68 vuoden iässä siten, että alin mahdollinen eläkeikä on 63 vuotta. Voimassa olevan lain mukaan merenkulkijoilla voi kuitenkin olla oikeus vanhuuseläkkeeseen erityisin edellytyksin aiemmin. Alin vanhuuseläkeikä on miehistöön kuuluvalla 55 vuotta ja päällystöön kuuluvalla 60 vuotta. Alennettu vanhuuseläkeikä lasketaan vähentämällä 63 vuoden iästä ne ansaitut MEL-palvelukuukaudet, jotka ylittävät 324 kuukautta (27 vuotta). Alennetun vanhuuseläkeiän edellytyksenä on näin ollen yli 27 vuoden palvelu MEL-työsuhteessa. Lisäksi edellytetään, että MEL-työsuhde jatkuu eläkeikään saakka, MEL-palvelua on ollut viimeisen 3 vuoden aikana vähintään 18 kuukautta ja että MEL-työsuhde päättyy eläkeiän täytyttyä. Työryhmä esittää, että merimieseläkelain mukainen 55 vuoden ja 60 vuoden eläkeikä muuttuisi siirtymäajan puitteissa seuraavasti: – 31.12.2020 välisenä aikana oikeus siirtyä MEL:sta • 1.1.2016 vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä määräytyisi kaikilta osin nyt voimassaolevien sääntöjen mukaisesti 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana ansaittaisiin eläkeiän alennusta entiseen tapaan 31.12.2020 jälkeen ei enää ansaittaisi eläkeiän alennusta Henkilön alennettu eläkeikä määräytyisi sen mukaisesti, minkä alennetun eläkeiän hän on ansainnut 31.12. 2020 mennessä • • • Henkilöllä olisi jatkossa oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle 31.12.2020 mennessä ansaitussa eläkeiässä edellyttäen, että hän täyttää muut nytkin voimassa olevat alennetun eläkeiän lisäedellytykset. Alin eläkeikä voi siis periaatteessa olla tämän jälkeenkin 55 tai 60 vuotta, jos se on ansaittu ennen vuoden 2020 loppua. Ehdotettujen muutosten johdosta osalla merenkulkijoista alin vanhuuseläkeikä nousisi. Vanhuuseläkeikä nousisi sitä enemmän, mitä nuoremmasta merenkulkijasta olisi kysymys. Pitkä MEL-palvelu merkitsisi pienempää nousua eläkeikään. Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä siitä, miten vanhuuseläkkeen ikäraja muuttuisi, jos työryhmän ehdotukset tulisivat voimaan 1.1.2016. Ikä MEL-palvelu Nykyinen 31.12.201531.12.2015 laki Ehdotus Miehistö 55 v 55 v 55 v 55 v 50 v 50 v 50 v 45 v 45 v 45 v 40 v 40 v 35 v 35 v 30 v 25 v 20 v 30 v 25 v 20 v 30 v 25 v 20 v 25 v 20 v 20 v 55 v 57 v 6 kk 60 v 62 v 6 kk 55 v 57 v 6 kk 60 v 55 v 55 v 57 v 6 kk 55 v 55 v 55 v 55 v 57 v 6 kk 60 v 63 v 55 v 60 v 63 v 55 v 60 v 63 v 60 v 63 v 63 v 25 v 20 v 25 v 20 v 15 v 20 v 60 v 62 v 6 kk 60 v 60 v 62 v 6 kk 60 v 60 v 63 v 60 v 63 v 63 v 63 v Päällystö 55 v 55 v 50 v 50 v 50 v 45 v Taulukko 1. Esimerkkejä alimmasta mahdollisesta vanhuuseläkeiästä nykyisen lain ja työryhmän ehdotuksen mukaan iän ja palvelusajan mukaan miehistöllä ja päällystöllä. Vanhuuseläkkeen alarajan muuttuminen riippuisi siten sekä iästä että meripalvelukuukausista, jotka on ehtinyt hankkia vuoden 2020 loppuun mennessä. Merenkulkijoiden vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä on noussut ja lähentynyt muiden työeläkealojen keskimääräistä ikää (kuvio 3). Merenkulkijat siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61 vuoden 3 kuukauden ikäisinä ja muiden yksityisen eläkejärjestelmän piirissä olevat vakuutetut noin 63 vuoden ja 8 kuukauden iässä. > Albatrossi | Albatrossen 9 Eläkejärjestelmä ı Uudistus Ikä Vanhuuseläke, MEL Vanhuuseläke, yksityinen sektori Lkm Miehistö 65 63,8 64 154 200 63 62 61,4 150 61 61 59 50 58 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 26 29 100 60 57 Päällystö 250 60 60 82 43 68 25 55,00 – 55,11 52 56,00 – 56,11 57,00 – 57,11 58,00 – 58,11 59,00 – 59,11 60,00 – 60,11 61,00 – 61,11 62,00 – 62,11 Kuvio 3. Eläkkeelle siirtymisiän keskiarvo, vanhuuseläke. Kuvio 5. Kaiken kaikkiaan 660 merimiestä on jo ansainnut alemman eläkeiän hetkellä 31.12.2013. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan sekä MEL-järjestelmässä että yksityisellä sektorilla molemmissa keskimäärin 52 vuoden iässä. Jos oletetaan, että kaikki nykyiset MEL-palvelussa olevat jatkaisivat yhtäjaksoisesti työtään ja siirtyisivät tämän jälkeen MEL-vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista, yli kolmasosalla eli noin 2 600 merenkulkijalla työryhmän esittämä eläkeikäuudistus ei vaikuttaisi mitenkään heidän nykyiseen eläkeikäänsä (kuvio 4). Moni MEL-eläkeiän saavuttanut jatkaa työssään pitempään. Tämä merkitsee samalla sitä, että heidän eläkkeensä on korkeampi lisäpalveluvuosien ansiosta. MEL-vanhuuseläkkeeseen oikeutetut jatkavat työssään keskimäärin yli vuoden alimman mahdollisen eläkeiän (kuvio 6). o Yli-kk Miehistö Päällystö 30 25 25 Lkm 3000 20 2680 20 2500 15 11 2000 11 10 12 10 5 1500 5 1166 872 1000 346 500 421 385 473 521 4–5 5–6 0 588 55,00 – 55,11 56,00 – 56,11 57,00 – 57,11 58,00 – 59,11 60,00 – 62,11 63,00 Kuvio 6. MEL-eläkeiän saavuttaneiden ylityökuukaudet. 0 0 alle 1 v. 1–2 2–3 3–4 6–7 7–8 Kuvio 4. Eläkeikien muutos. Aktiivikanta 31.12.2013 (7 452 hlöä), keskiarvo 3,5 v. Käytännössä hyvin harvalla MEL-palvelu jatkuu kuitenkin yli 27 vuotta. Tästä osoituksena on se, että tällä hetkellä aktiiveista merenkulkijoista vain noin 10 prosenttia on jo ansainnut alemman eläkeiän. (kuvio 5) 10 10 Albatrossi | Albatrossen 3. Mitä Ptel-vähennyksen* huomioon ottaminen merkitsisi eläkkeen tasoon? Muissa kuin merimieseläkejärjestelmässä eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä kunkin vuoden työansiosta vähennetään määrä, joka vastaa sanotulle vuodelle vahvistettua työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Vain MEL poikkeaa tästä. (*Ptel-vähennys: Kts. selite pääkirjoituksesta) Koska työryhmä esittää toimeksiantonsa mukaisesti MEL -järjestelmän yhdenmukaistamista muiden eläkejärjestelmien kanssa, olisi myös MEL:ssä otettava mukaan vähentävänä eränä merenkulkijoiden eläkevakuutusmaksu eläkkeen perusteena olevaa vuosityöansiota määrättäessä. MEL:ssä vähennys koskisi vain vuonna 2016 ja sen jälkeen ansaittuja vuosityöansioita. Koska työryhmä esittää myös MEL:n vakuutusmaksun alentamista TyEL-maksun tasolle, vähennys tehtäisiin työntekijän TyEL -maksun suuruisena. Uudistuksella ei olisi merkittävää vaikutusta merenkulkijoiden eläketasoon niissä tapauksissa, joissa merenkulkija on jo pitempään ansainnut MEL-eläkettä. Sen sijaan uusille merenkulkijoille vaikutus olisi suurempi. o 4. Mitä MEL-erityiskarttumien poistaminen merkitsisi? Merimieseläkejärjestelmän nykyiset erityiset eläkkeen karttumisprosentit liittyvät alennettuun eläkeikäjärjestelyyn. Niissä tapauksissa, joissa merenkulkija olisi oikeutettu alempaan vanhuseläkeikään ja hän myös siirtyy aiemmin eläkkeelle, MEL-eläkkeeseen oikeuttava aika muodostuu lyhyemmäksi kuin siinä tapauksessa, että työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle yleisessä vanhuuseläkeiässä. Näissä tapauksissa erityisillä karttumisprosenteilla on turvattu se, että alennettuun eläkeikään oikeutetuille merenkulkijoille karttuu yleisen eläketurvan mukainen taso vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Työryhmä ehdottaa, että MEL:n mukaiset erityiset eläkkeen karttumaprosentit tulisi lakkauttaa vuoden 2016 alusta. Erityisten karttumisprosenttien lakkauttamisella ei ole merenkulkijoiden kokonaiseläketurvan kannalta oleellista merkitystä. Merenkulkijalla olisi oikeus saada vuoden 2015 loppuun mennessä erityisin karttumisprosentein hänelle karttunut eläke vuoden 2015 jälkeenkin, edellyttäen että hän täyttää nyt voimassa olevat erityisten karttumisprosenttien myöntämisen edellytykset eli jää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan MEL -palvelusta. Työryhmän ehdottamilla säännöksillä merenkulkijoille turvattaisiin oikeus erityisiin eläkkeen karttumisprosentteihin ajalta ennen vuotta 2016. o 5. Mitä hautausavustuksen poistaminen 2021 alkaen merkitsisi? Nykyisen lain mukaan alle 67-vuotiaana kuolleen merenkulkijan lähiomaisilla on oikeus hautausavustukseen, jos merenkulkija sai kuollessaan erityisin karttumaprosentein määräytyvää MEL-vanhuuseläkettä tai -työkyvyttömyyseläkettä tai hänellä olisi kuollessaan ollut oikeus tällaiseen eläkkeeseen. Muissa eläkejärjestelmissä ei ole hautausavustusta. Hautausavustuksen merkitys kuolleen merenkulkijan perheen taloudellisena tukena on vähentynyt merkittävästi, koska merenkulkijoiden keskimääräinen elinikä on noussut ja yleinen elintaso parantunut. Tästä syystä työryhmä ehdottaa, että MEL-järjestelmässä luovuttaisiin hautaus avustuksesta 2021 alkaen. Hautausavustukseen on ensisijassa oikeus kuolleen merenkulkijan leskellä. Jos merenkulkija ei ollut kuollessaan avioliitossa, hautausavustus myönnetään merenkulkijan kuolinpesälle edellyttäen, että kuolinpesän osakkaana on merenkulkijalle suoraan etenevässä polvessa oleva sukulainen, merenkulkijan ottolapsi tai vanhempi. Hautausavustuksen suuruus riippuu siitä, minkä ikäinen merenkulkija on kuollessaan. Hautausavustuksen suuruus vaihtelee vajaasta 3 400 eurosta noin 13 500 euroon. MEL-hautausavustuksina on maksettu viime vuosina noin 200 000 euroa vuosittain. Keskimääräisen hautausavustuksen suuruus on ollut noin 6 000 – 7 000 euroa. o 6. Mitä MEL-maksujen muutos ja verotuksen muutos merkitsisivät käytettävissä oleviin tuloihin? Sekä vakuutetun että varustamon merimieseläkemaksu on tällä hetkellä 11,4 prosenttia bruttopalkasta. Merenkulkijan maksu on siten huomattavasti korkeampi kuin muissa eläkejärjestelmissä, joissa se on tänä vuonna 5,55 % palkasta alle 53-vuotiaalle ja 7,05 % 53 vuotta täyttäneelle. Työryhmä esittää, että koska merenkulkijain eläkeetuudet määräytyisivät jatkossa yleisen eläkejärjestelmän mukaan, myös merenkulkijoiden eläkemaksujen tulisi olla samalla tasolla. Esitys merkitsisi siten merenkulkijoille merkittävää eläkevakuutusmaksun alennusta. Merenkulkijoiden verotuksessa on otettu huomioon se, että he ovat yhteiskunnan tarjoamien palvelujen suhteen erilaisessa asemassa kuin maalla työskentelevät. Tätä kompensoidaan merityötulovähennyksellä. Työryhmän esityksen mukaan merityötulovähennykselle on edelleen perusteet. Työryhmän esityksen mukaan meri työtulovähennyksen tasoa voitaisiin kuitenkin tarkistaa, koska merenkulkijoiden eläkevakuutusmaksut alenisivat merkittävästi. Työryhmä esittääkin merityötulovähennyksen yhtenäistämistä valtion ja kunnan verotuksessa. Kokonaisuutena merenkulkijoiden eläkemaksujen alennus ja merityötulovähennykseen tehtävät muutokset merkitsisivät sitä, että merityötuloa 30 000 – 60 000 euroa vuodessa saavien käytettävissä oleva tulo kasvaa noin 535 euroa vuodessa. o > Veroaste, ml. maksut, %-yks. 6 Veroastemuutos (nyky–uusi yli 53 v.) Veroastemuutos (nyky–uusi alle 53 v.) 5 4 3 2 1 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101 111 121 131 141 151 161 171 181 191 201 Kuvio 7. Veroasteen muutos. Albatrossi | Albatrossen 11 Eläkejärjestelmä ı Uudistus Työnantajat Työntekijät MEK-maksut-44 Merenkulun tuet MEK-maksut 44 Verot 51 Muut 5 MEK-maksut-16 Verot -51 • • • • Yhteensä-67 Muutos3 Yhteensä56 Muutos0 Merimieseläkekassa Valtio/kunnat MEK-maksut60 MEK, valtion osuus 55 Verot51 MEK, valtion osuus -55 Merenkulun tuet MEK-maksut -44 Verot -51 Muut -5 • • • Yhteensä115 Muutos-4 Kuvio 8. MEL -järjestelmän rahoitusmuutokset, milj. euroa vuoden 2014 tasossa. 7. Mitä MEL-järjestelmän rahoituksen muutokset merkitsisivät käytännössä? Työryhmän yhdeksi tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti valtion menojen vähentämisen. Nykyisin valtio maksaa merimieseläkkeistä suoraan kolmanneksen ja vielä epäsuorasti merenkulun tuen kautta varustamotyönantajien osuuden. Työryhmän näkemyksen mukaan valtion on myös jatkossa osallistuttava merimieseläkkeiden rahoitukseen, koska muutoin merenkulkijoiden ja varustamojen maksut nousisivat kohtuuttomiksi eli molemmille arvioilta noin 23 prosenttiin palkasta. Työryhmä esittää, että valtion osuus MEL-järjestelmään alenisi asteittain. Vuosina 2016 – 2020 se olisi 31 % ja 2021 alkaen 29 % merimieseläkemenosta. Valtion menot merimieseläkejärjestelmään pienenisivät asteittain ottaen huomioon valtion osuuden, merenkulun tuen muutokset, verotukseen tehtävät muutokset sekä eläkemenon muutokset. Varustamojen kannalta uudistus olisi kokonaisuutena ottaen neutraali. Varustamojen vakuutusmaksut nousisivat, mutta samalla merenkulun tuet muuttuisivat. Yksittäisten varustamojen osalta tapahtuisi muutoksia, koska suuremmille varustamoille tulisi työkyvyttömyysriskiin perustuva maksuosuus. Työkyvyttömyysriskiin perustuva maksunosa perustuisi jatkossa uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään. Mikäli varustamon työntekijät joutuisivat keskimääräistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle, varustamo maksaisi työkyvyttömyyseläkkeistä osan itse 12 Albatrossi | Albatrossen Yhteensä-104 Muutos1 saamatta siihen valtionosuutta. Vastaavasti, jos varustamon työntekijät joutuisivat keskimääräistä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, varustamon nettomaksut jäisivät pienemmiksi. Muissa eläkejärjestelmissä on jo tällä hetkellä vastaava työkyvyttömyysriskiin perustuva työnantajan maksu suuremmille työnantajille. Myöskään MEL-järjestelmässä työkyvyttömyysriskiperusteinen maksu ei koskisi pienempiä varustamoja. Työntekijöiden osuus merimieseläkkeiden rahoituksesta pienenisi eläkemaksujen alentumisen takia. Jos työryhmän esitykset toteutuvat sellaisenaan, kokonaisrahoitusosuudet muuttuvat siten, että valtion menot alenevat asteittain ja Merimieseläkekassan saamat valtionosuudet alenevat. Varustamojen menot säilyisivät entisellä tasolla. Merimieseläkekassan tulojen pienentäminen on mahdollista kassan hyvän vakavaraisuuden ja hyvien sijoitustuottojen ansiosta. (kuvio 8) o 8. Mitä seuraavaksi Työryhmän ehdotus merimieseläkelain uudistuksesta etenee seuraavaksi lainvalmisteluun siten, että nykyinen eduskunta ehtisi lakia käsitellä ja että laki astuisi voimaan 1.1.2016. Ennen lopullista hallituksen esitystä työryhmän ehdotukset on vielä sovitettava yhteen yleiseen eläkejärjestelmään tehtävien uudistusten kanssa. Voit seurata uudistuksen etenemistä Merimieseläkekassan verkkosivuilta etusivun yläpalkin MEL-uudistus -osiosta. Sieltä löytyy myös lisätietoa uudistuksesta. o Vad innebär SjPL-arbetsgruppens förslag i praktiken? Sjömanspensionslagen reformeras Den av tre parter bildade arbetsgruppen, som beredde moderniseringen av sjömans pensionslagen, fick sitt förslag klart i juni 2014 och överlät förslaget till social- och hälsovårdsministeriet. Förslaget omfattar ändringar av sjöfararnas ålder för ålderspensionering, pensionens intjäningsprocent, premiens fastställande, SjPL-pensionsutgiftens statsandel, begravningsbidraget, sjöfararens beskattning och arbetsgivarens riskpremie för arbets oförmåga. Text Sjömanspensionskassan Infografik Statistikcentralen och Sjömanspensionskassan 1. Varför är reformen av sjömännens pensionssystem aktuell? Under de senaste decennierna har livstiden blivit avsevärt längre (diagram 1). Såväl för männen som för kvinnorna har den förväntade livslängden ökat med omkring 14 år sedan 1950-talet, då de nuvarande pensionsåldrarna för sjömän fastställdes. I praktiken har det här de facto inneburit att särskilt tillvaron som pensionär förlängts. I och med att pensioner utbetalas en längre tid innebär det här också att pensionsutgifterna och samtidigt SjPL- premierna stiger. På 1950-talet var såväl sjöfararnas som rederiernas premier 4 %. För närvarande utgör de redan vardera 11,4 % av bruttolönen. Premiernas fortlöpande höjningar har väckt motstånd. År Kvinnor Män 85 83,6 80 77,5 75 70 65 1951– 1956– 1961– 1966– 1971– 1976– 1981– 1986– 1991– 1996– 2001– 2006– 2011– 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Staten har ända från början betalat en tredjedel av de SjPLenliga pensionerna. Innevarande år uppgår statens andel till i det närmaste 60 miljoner euro. Eftersom den offentliga ekonomin redan under ett flertal år uppvisat en negativ balans har staten sökt sparobjekt också inom sjöfarten och sjömanspensionssystemet. Trycket på en sänkning av statsandelen i sjömanspensionssystemet konkretiserades när realiserandet av statsminister Katainens regeringsprogram inleddes. Regeringen föreslog till en början nedskärningar på 20 miljoner euro i sjöfartens stöd. Bland objekten fanns statens SjPL-premieandelar. Statens andelar av sjömanspensionssystemet är dock en nödvändighet. Utan statsandelen vore såväl sjöfararnas som rederiernas premier vardera omkring 23 % av lönen. Den finländska sjöfarten är involverad i en hård internationell konkurrens. Under de senaste åren gjorda beslut, som t.ex. revideringen av tonnagebekattningslagstiftningen samt avtalen om blandbesättningar, har inneburit att antalet finländska arbetsplatser har stannat på sin tidigare nivå. Nya fartyg har införts under finsk flagg. Bevarandet av konkurrenskraften förutsätter också effektiva och motiverade ändringar inom pensionssystemet. Därför bör det vidtas sådana ändringar i sjömanspensionssystemet som motsvarar de förändringar inom sjöarbetet som skett från 1950-talet fram till våra dagar. Ombord på fartygen har arbetsmiljöerna förbättrats, vilket bland annat framgår av den genomsnittliga höjda åldern för pensionering (diagram 2). o > Diagram 1. Den förväntade livslängden1951–2013. Albatrossi | Albatrossen 13 År 64 62 60 58 56 54 52 50 Ålderspension Invalidpension I genomsnitt 61,3 59,4 52,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Diagram 2. Den genomsnittliga åldern för pensionering har stigit. 2. Vad innebär ändringen av åldern för ålderspensioneringen? Arbetsgruppen föreslår, att sjöfararnas (manskapets och befälets) pensionsålder i framtiden fastställs på samma sätt som i övriga pensionssystem. Övergångsperioden fastställs på så sätt, att en sänkning av pensionsåldern ännu kan intjänas enligt idag gällande bestämmelser mellan den 1.1.2016 och den 31.12.2020. Efter sistnämnda datum skulle sjöfararen ha rätt att gå i ålderspension vid den sänkta pensionsålder han / hon eventuellt har intjänat fram till den 31.12.2020. En ytterligare förutsättning är att sjöfararen även fyller övriga nu gällande förutsättningar för en sänkt pensionsålder. Sjöfararnas pensionsålder fastställs redan nu i de flesta fall på samma sätt som i de övriga pensionssystemen. Det här innebär att sjöfararen kan gå i ålderspension i åldern 63 – 68 år på så sätt att den lägsta möjliga pensionsåldern är 63 år. Enligt nu gällande lag kan sjöfararna dock ha rätt till ålderspension tidigare under vissa särskilda förutsättningar. För den som hör till besättningen är lägsta ålder för ålderspension 55 år och för den som hör till befälet 60 år. Den sänkta åldern för ålderspension beräknas genom att från 63 års ålder avdra intjänade SPL-tjänstemånader, som överstiger 324 månader (27 år). Förutsättningen för sänkt ålder för ålderspension är sålunda över 27 års tjänst i SjPL-arbetsförhållande. Ytterligare förutsätts, att SjPL-arbetsförhållandet fortsätter fram till pensioneringen, att SjPL-tjänsten har varat minst 18 månader under de sista 3 åren och att SjPLarbetsförhållandet avslutas efter fylld pensionsålder. Arbetsgruppen föreslår att pensioneringsåldern, som enligt sjömanspensionslagen är 55 års och 60 års ålder, ändras enligt följande inom ramen för övergångsperioden: tiden mellan 1.1.2016 och 31.12.2020 fastställs • Under rätten att ålderspensioneras i sänkt pensionsålder enligt SjPL till alla delar enligt nu gällande bestämmelser Under tiden mellan 1.1.2016 och 31.12.2020 intjänas sänkt pensionsålder såsom tidigare Efter den 31.12.2020 kan inte sänkt pensionsålder mera intjänas Sjöfararens sänkta pensionsålder fastställs enligt den sänkta pensionsålder han / hon har intjänat fram till den 31.12.2020 • • • 14 Albatrossi | Albatrossen Sjöfararen har i fortsättningen rätt att gå i ålderspension i den pensionsålder han / hon intjänat fram till den 31.12.2020 under förutsättning, att sjöfararen fyller de övriga tilläggsförutsättningar, som är i kraft redan idag. Den lägsta pensionsåldern kan sålunda i princip även senare vara 55 eller 60 år, om den är intjänad före utgången av 2020. På grund av de föreslagna ändringarna kommer den lägsta åldern för ålderspensionen att stiga för en del av sjöfararna. Ju yngre sjöfarare det är fråga om, dess mer kommer åldern för ålderspensionen att stiga. En lång SjPL-tjänst innebär med andra ord en mindre höjning av pensionåldern. Följande tabell visar exempel på hur ålderspensionens åldersgräns förändras när arbetsgruppens förslag träder ikraft den 1.1.2016. Ålder SjPL-tjänst Nuvarande 31.12.201531.12.2015 lag Förslag Manskap 55 år 55 år 55 år 55 år 50 år 50 år 50 år 45 år 45 år 45 år 40 år 40 år 35 år 35 år 30 år 25 år 20 år 30 år 25 år 20 år 30 år 25 år 20 år 25 år 20 år 20 år 55 år 57 år 6 mån 60 år 62 år 6 mån 55 år 57 år 6 mån 60 år 55 år 55 år 57 år 6 mån 55 år 55 år 55 år 55 år 57 år 6 mån 60 år 63 år 55 år 60 år 63 år 55 år 60 år 63 år 60 år 63 år 63 år 25 år 20 år 25 år 20 år 15 år 20 år 60 år 62 år 6 mån 60 år 60 år 62 år 6 mån 60 år 60 år 63 år 60 år 63 år 63 år 63 år Befäl 55 år 55 år 50 år 50 år 50 år 45 år Tabell 1. Exempel på lägsta möjliga ålder för ålderspension enligt nuvarande lag och enligt arbetsgruppens förslag vid olika ålder och tjänstetid för manskap och för befäl. Ändringen av ålderspensionens nedre gräns beror sålunda såväl på ålder som på antalet sjötjänstmånader som sjöfararen hunnit arbeta före utgången av 2020. Medelåldern för sjöfararna vid ålderspensioneringen har stigit och närmat sig medelåldern i de övriga arbetspensionsbranscherna (diagram 3). I snitt går sjöfararna vid 61 års och 3 månaders ålder i ålderspension och de försäkrade inom övriga privata pensionssystem vid omkring 63 års och 8 månaders ålder. Ålder Ålderspension SjPL Ålderspension, privata sektorn 65 Antal Manskap 63,8 64 154 200 63 62 61,4 150 61 61 59 50 58 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Diagram 3. Medelvärde för pensioneringsålder, ålderspension. Såväl inom SjPL-systemet som inom den privata sektorn förekommer det invalidpensioneringar. Inom vardera sektorn i genomsnitt i 52 års ålder. Om vi antar att alla nuvarande sjöfarare i SjPL-tjänst fortsätter utan avbrott i sina arbeten och därefter går i SjPLålderspension så fort det är möjligt skulle den av arbetsgruppen presenterade pensionsreformen inte alls påverka den nuvarande pensioneringsåldern för över en tredjedel av de försäkrade, dvs omkring 2600 sjöfarare (diagram 4). 0 26 29 100 60 57 Befäl 250 60 60 82 43 68 25 55,00 – 55,11 52 56,00 – 56,11 57,00 – 57,11 58,00 – 58,11 59,00 – 59,11 60,00 – 60,11 61,00 – 61,11 62,00 – 62,11 Diagram 5. Allt som allt har redan 660 sjömän intjänat en lägre pensionsålder per den 31.12.2013. Många av dem som nått SjPL-pensionsålder fortsätter i sitt arbete. Det betyder samtidigt att deras pension tack vare de extra tjänsteåren är högre. De som är berättigade till SjPLålderspension fortsätter i genomsnitt över ett år sitt arbete över den lägsta möjliga pensionsåldern (diagram 6) o Övermånader Maskap Befäl 30 25 25 Antal 3000 20 20 2680 2500 15 2000 10 1500 5 11 10 11 10 12 5 1166 872 1000 346 500 421 385 473 521 588 0 55,00 – 55,11 56,00 – 56,11 57,00 – 57,11 58,00 – 59,11 60,00 – 62,11 63,00 Diagram 6. Antal månader överarbete för sjöfarare som nått SjPL-pensionsålder. 0 0 alle 1 v. 1–2 2–3 3–4 4–5 5–6 6–7 7–8 Diagram 4. Pensionsålderns förändring. Aktivt bestånd 31.12.2013 (7 452 personer), medeltal 3,5 år. I praktiken fortsätter dock SjPL-tjänsten för ytterst få över 27 år. Ett bevis på det här är det faktum att det för närvarande är endast omkring 10 % av de aktiva sjöfararna som redan har intjänat en lägre pensionsålder. (diagram 5) 3. Hur inverkar Lapl-avdraget* på pensionsnivån? När respektive års arbetsinkomster, som tjänar som grund för pensionen för alla andra pensionssystem utom sjömanspensionssystemet, fastställts, avdras ett belopp från arbetsinkomsten som motsvarar arbetstagarens för året ifråga fastställda arbetspensionspremie. Från detta avviker endast SjPL. Eftersom arbetsgruppen i enlighet med sitt uppdrag föreslår att SjPL-systemet förenhetligas med de övriga pensionssystemen bör det även i SjPL intas en bestämmelse om ett avdrag som motsvarar sjöfararnas pensionsförsäkringspremie och tjänar som grund för pensionen efter att årets arbetsinkomst fastställts. > *Lapl-avdraget: Se förklaringen i ledaren Albatrossi | Albatrossen 15 För SjPL:s del gäller avdraget endast 2016 och därefter erhållen årlig arbetsinkomst. Eftersom arbetsgruppen även föreslår en sänkning av SjPL:s premie till ArPL-avgiftens nivå, bör avdraget få samma storlek som arbetstagarens ArPL-avgift har. Reformen har inte någon inverkan av betydelse på pensionens nivå för sjöfarare i de fall sjöfararen redan under en längre tid tjänat in SjPL-pension. Däremot är effekten större för nya sjöfarare. o 4. Vad innebär det i praktiken att SjPL:s särskilda intjänade förmåner slopas? Sjömanspensionssystemets nuvarande särskilda intjäningsprocenter för pensionen anknyter till ett arrangemang för sänkt pensionsålder. I de fall sjöfararen är berättigad till en lägre ålder för ålderspension och också går tidigare i pension blir den till SjPL-pension berättigande tiden kortare än i ett sådant fall, att arbetstagaren har rätt att gå i pension i den allmänna åldern för ålderspension. I dessa fall har det med särskilda intjäningsprocenter säkerställts, att den till sänkt pensionsålder berättigade sjöfararen garanteras en nivå som motsvarar det allmänna pensionsskyddets nivå vid övergången till ålderspension. Arbetsgruppen föreslår, att de särskilda intjäningsprocenterna för pension enligt SjPL indras från början av 2016. Indragningen av de särskilda intjäningsprocenterna har inte någon väsentlig betydelse för sjöfararnas totala pensionsskydd. Sjöfararen har rätt att få den fram till utgången av 2015 av honom / henne enligt särskilda intjäningsprocenter intjänade pensionen även efter 2015 under förutsättning att sjöfararen fyller nu gällande villkor för beviljande av de särskilda intjänandeprocenterna, dvs går i ålders- eller invalidpension direkt från SjPL-tjänsten. Med de av arbetsgruppen föreslagna bestämmelserna säkerställs sjöfararnas rätt till särskilda intjäningsprocenter för pensionen under tiden före 2016. o 5. Vad innebär det i praktiken att begravningsbidraget slopas från 2021? Enligt nu gällande lag har som under 67 år gammal avliden sjöfarares närmaste anhöriga rätt till ett begravningsbidrag, om sjöfararen vid sin bortgång erhöll med särskild intjäningsprocent fastställd SjPL-ålders- eller invalidpension eller om sjöfararen vid sin bortgång hade rätt till en sådan pension. I de övriga pensionssystemen förekommer inte begravningsbidrag. Begravningsbidragets betydelse som ekonomiskt stöd för den avlidna sjöfararens familj har minskat avsevärt, för sjöfararnas medellivslängd har ökat och den allmänna levnadsstandarden har förbättrats. Därför föreslår arbetsgruppen att begravningsbidraget slopas i SjPL-systemet från 2021. Rätt till begravningsbidrag har i första hand den avlidna sjöfararens änka / änkling. Om sjöfararen vid sin bortgång inte hade ingått äktenskap beviljas begravningsbidraget 16 Albatrossi | Albatrossen sjöfararens dödsbo under förutsättning att någon av boets delägare är en släkting i direkt ned- eller uppstigande led, adoptivbarn eller förälder. Begravningsbidragets storlek beror på i vilken ålder sjöfararen var vid sitt frånfälle. Begravningsbidragets storlek varierar mellan knappa 3 400 euro till omkring 13 500 euro. Under de senaste åren har det utbetalats omkring 200 000 euro per år i SjPL-begravningsbidrag. I genomsnitt har begravningsbidragens storlek varit omkring 6 000 – 7 000 euro. o 6. Vad kan ändringen av SjPL-premierna och beskattningen betyda för de disponibla intäkterna? Såväl den försäkrades som rederiets sjömanspensionspremie är för närvarande 11,4 % av bruttolönen. Sjöfararens premie är sålunda avsevärt högre än i de övriga pensionssystemen. Dessa ligger i år på 5,55 % av lönen för under 53 år gamla och 7,05 % för 53 år fyllda. Arbetsgruppen föreslår, att eftersom sjöfararnas pensionsförmåner i fortsättningen ska fastställas enligt det allmänna pensionssystemet så ska också sjöfararnas pensionspremier ligga på samma nivå. Förslaget innebär sålunda en betydande sänkning av sjöfararnas pensionsförsäkringspremie. Vid beskattningen av sjöfararna har det beaktats att de beträffande av samhället erbjudna tjänster befinner sig i en annorlunda position än på land arbetande. Det här kompenseras med sjömansinkomstavdraget. Enligt arbetsgruppens förslag är sjömansinkomstavdraget fortfarande motiverat. Enligt förslaget kunde dock sjömansinkomstavdragets nivå ses över eftersom sjöfararnas pensionsförsäkringspremier kommer att sjunka märkbart. Arbetsgruppen föreslår även att sjömansinkomstavdragen i stats- och kommunalbeskattningen förenhetligas. Som helhet betraktat innebär sänkningen av sjöfararnas pensionspremier och de ändringar som bör göras för sjömansinkomstavdragets del, att den disponibla inkomsten för dem som har en årlig sjöarbetsinkomst på 30 000 – 60 000 euro ökar med i genomsnitt cirka 535 euro per år. o Skatteuttaget inkl. premier, %-enheter 6 Skatteuttagets ändring (nuv. – ny över 53 år) Skatteuttagets ändring (nuv. – ny under 53 år) 5 4 3 2 1 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101 111 121 131 141 151 161 171 181 191 201 Diagram 7. Ändring av skatteuttaget. Arbetsgivarna Arbetstagarna SPK-premier-44 Sjöfartens stöd SPK-premier 44 Skatter 51 Övrigt 5 SPK-premier-16 Skatter -51 • • • • Total-67 Ändring3 Total56 Ändring0 Sjömanspensionskassan Staten/kommuner SPK-premier60 SPK, statens andel 55 Skatter51 SPK, statens andel -55 Sjöfartens stöd SPK-premier -44 Skatter -51 Övrigt -5 • • • Total115 Ändring-4 Diagram 8. Ändringarna i SjPL-systemets finansiering, milj. euro på nivån 2014. 7. Vad innebär förändringarna i finansieringen av SjPL-systemet i praktiken? En av de uppgifter social- och hälsovårdsministeriet förelade arbetsgruppen var att sänka på statens utgifter. Idag betalar staten direkt en tredjedel av sjömanspensionerna och ytterligare indirekt via sjöfartsstödet rederiarbetsgivarnas andel. Enligt arbetsgruppens uppfattning bör staten även i fortsättningen delta i finansieringen av sjömanspensionerna. Annars stiger sjöfararnas och rederirnas insatser till en orimligt hög nivå, dvs uppskattningsvis för vardera till cirka 23 % av lönerna. Arbetsgruppen föreslår, att statens andel i SjPL-systemet sjunker stegvis. Åren 2016–2020 föreslås att den är 31 % och från och med 2021 29 % av sjömanspensionsutgiften. Statens utgifter för sjömanspensionssystemet sjunker sregvis med beaktande av statens andel, förändringar i sjöfartsstödet, förändringar i beskattningen samt förändringar i pensionsutgiften. Ur rederiernas synpunkt bör reformen som helhet betraktad vara neutral. Rederiernas försäkringspremier stiger men samtidigt ändras sjöfartsstöden. För enskilda rederiers del kommer det att ske förändringar. För de större rederierna införs en premieandel som grundar sig på risken för arbetsoförmåga. Premieandelen för risken för arbetsoförmåga grundar sig framöver på antalet nya fall av invalidpension. Om rederiets arbetstagare oftare än i genomsnitt får lov att gå i invalidpension ska rederiet betala en del av invalidpensionerna själv utan att erhålla någon statsandel. Om igen rederiets arbetstagare mera säl- Total-104 Ändring1 lan än i genomsnittet går i invalidpension sjunker rederiets nettopremier. I de övriga pensionssystemen fungerar redan nu ett motsvarande på risken för arbetsoförmåga grundad arbetsgivarpremie i de större rederierna. Den på risken för arbetsoförmåga grundade premien kommer inte att beröra de mindre rederierna i SjPL–systemet heller. Arbetstagarnas andel av finansieringen av sjömanspensionerna kommer att minska på grund av att pensionspremierna sjunker. Om arbetsgruppens förslag realiseras som sådant förändras andelarna i den totala finansieringen på så sätt, att statens utgifter stegvis sjunker och de av Sjömanspensionskassan erhållna statsandelarna sjunker. Rederiernas utgifter förblir på tidigare nivå. Sänkningen av Sjömanspensionskassans intäkter är möjlig tack vare kassans goda solvens och utmärkta avkastning på placeringarna. (diagram 8) o 8. Vad härnäst ? Arbetsgruppens förslag till reform av sjömanspensionslagen avancerar i det följande till lagberedningen så att den nuvarande riksdagen hinner behandla lagen och att lagen skulle träda i kraft den 1.1.2016. Före regeringens slutliga proposition ska arbetgruppens förslag ännu anpassas till det allmänna pensionssystemet. Du kan följa med hur reformen avancerar i avsnittet SjPLreformen på Sjömanspensionskassans webbsidor. Där hittar du också mera information om reformen. o Albatrossi | Albatrossen 17 Xxxxxx ı Tilastot Xxxxxxxxx ı Statistik Suomalainen merenkulkija 2013 Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen ammattiryhmä/sukupuoli | yrkesgrupp/kön miehistö | manskap päällystö | befäl lukumäärä | antal % kaikista | % av alla miehet | män 3 555 59 % 46 % naiset | kvinnor 2 493 41 % 32 % yhteensä | totalt 6 048 miehet | män 1 696 97 % 22 % 54 3% 78 % ELÄKEKASSAN toimintapiiriin kuului naiset | kvinnor vuonna 2013 noin 7 800 merenkulkijaa. Se vastasi noin 5 580 henkilötyövuotta. Vakuutettujen merenkulkijoiden määrä hieman nousi edellisestä vuodesta. Suomalaisten varustamoiden vuonna 2013 työllistämistä 7 800 merenkulkijasta kolmannes on naisia ja kaksi kolmannesta miehiä. Miehistöön kuuluu 78 prosenttia ja päällystöön 22 prosenttia merenkulkijoista. yhteensä | totalt 1 750 22 % miehet | män 5 250 67 % naiset | kvinnor 2 548 33 % yhteensä | totalt 7 798 yhteensä | sammanlagt 1% Suomalaisten varustamoiden työllistämät henkilöt. | De av finländska rederier 2013 sysselsatta sjöfararna. ammattiryhmä/sukupuoli | yrkesgrupp/kön miehistö | manskap matkustaja | kuivarahti | passagerar torrfrakt säiliö | tank miehet | män 60 % 26 % 8% ENITEN SUOMALAISIA merenkulkijoita naiset | kvinnor 87 % 9% 2% työllistivät matkustajavarustamot, joiden palveluksessa oli noin 4 600 merenkulkijaa. Kuivarahti- ja säiliövarustamoissa työskenteli noin 2 730 merenkulkijaa, ja suomalaisilla jäänmurtajilla seilasi noin 300 merimiestä ja -naista. Suurimmat suomalaiset meriliikenteen työnantajat olivat matkustajaliikenteessä toimivat Viking Line ja Tallink Silja. Muita suuria työllistäjiä olivat Neste Shipping, Finnlines ja Bore. Kaikkiaan vuonna 2013 Merimieseläkekassan piiriin kuuluvia merenkulkijoita työskenteli 140 eri aluksella 44 työnantajan palveluksessa. yhteensä | totalt 71 % 20 % 5% miehet | män 19 % 56 % 12 % naiset | kvinnor 9% 57 % 29 % yhteensä | totalt 19 % 56 % 12 % miehet | män 47 % 36 % 9% naiset | kvinnor 85 % 10 % 3% yhteensä | totalt 59 % 28 % 7% päällystö | befäl yhteensä | sammanlagt Henkilöiden jakautuminen eri alusluokkiin. | Sjöfararnas spridning på olika fartygsklasser. ammattiryhmä/sukupuoli | yrkesgrupp/kön miehistö | manskap päällystö | befäl SUOMALAISEN merenkulkijan keski-ikä vuonna 2013 oli 41,6 vuotta, ja meripalvelua oli takana noin 10,2 vuotta. Merenkulkija ansaitsi keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen kuukausipalkka oli vajaa 3 400 euroa ja miesten 4 300 euroa. Miehistön keskimääräinen kuukausiansio oli noin 3 500 euroa ja päällystön 5 500 euroa. o matkustaja | kuivarahti | passagerar torrfrakt miehet | män 12,3 10,8 12,5 naiset | kvinnor 11,3 8,3 14,1 yhteensä | totalt 11,8 10,3 12,8 miehet | män 16,9 13,5 16,2 naiset | kvinnor 10,6 8,1 10,0 yhteensä | totalt 16,8 13,4 15,7 ammattiryhmä/sukupuoli | yrkesgrupp/kön miehistö | manskap matkustaja | kuivarahti | passagerar torrfrakt säiliö | tank miehet | män 3 570 3 610 3 580 naiset | kvinnor 3 310 3 460 3 590 yhteensä | totalt 3 440 3 580 3 580 miehet | män 5 570 5 270 5 970 naiset | kvinnor 4 770 4 080 4 600 yhteensä | totalt 5 560 5 230 5 870 Keskikuukausipalkat eri alusluokissa. | Genomsnittliga månadslöner i olika fartygsklasser. Albatrossi | Albatrossen säiliö | tank Keskimääräiset meripalveluvuodet eri alusluokissa. | Genomsnittliga sjötjänstår i olika fartygsklasser. päällystö | befäl 18 % amm.ryh. | % av yrkesgr. Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Den finländska sjöfararen 2013 Nyheter från Merenkulkijaterveysseminaarin sjöfararnas kuulumisia hälsoseminarium ÅR 2013 omfattade pensionskassans MERIMIESELÄKEKASSA järjesti toukokuussa 2014 Helsingissä seminaarin, jossa käsiteltiin merenkulkijoiden terveysasioita eri näkökulmista. I MAJ 2014 arrangerade Sjömanspensionskassan i Helsingfors ett seminarium under vilket sjöfararnas hälsofrågor belystes ur olika perspektiv. MONIA SAIRAUKSIA voidaan ennalta ehkäistä. Ihmisten elintavat ovat tässä tärkeitä, mutta myös työterveyshuollolla voisi olla nykyistä pontevampi ote elämäntapasairauk sien torjunnassa. Sairauksien varhainen havaitseminen ja niiden ripeä hoito sekä muut merityön edellyttämien tekijöiden, kuten hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon arviointi ovat tietysti koko terveydenhuoltojärjestelmän tehtävää. MÅNGA SJUKDOMAR kan förebyggas på förhand. Här är människornas levnadsvanor viktiga, men också företagshälsovården kunde ha ett kraftigare grepp än idag om förebyggandet av de så kallade levnadsvanesjukdomarna. Konstaterande av dessa sjukdomar i ett tidigt skede och en rask vård av dem, samt en ordentlig utvärdering av övriga faktorer, som är en förutsättning för sjöarbetet, exempelvis en god fysisk och psykis kondition. Det här är givetvis hela hälsovårdssystemets uppgift. verksamhet omkring 7 800 sjöfarare. Det innebar omkring 5 580 årsverken. Antalet försäkrade sjöfarare steg något från året innan. Av de 7 800 sjöfarare som 2013 sysselsattes av de finländska rederierna var en tredjedel kvinnor och två tredjedelar män. Av dessa sjöfarare hörde 78 % till manskapet och 22 % till befälet. FLEST FINLÄNDSKA sjöfarare syssel- sätts av passagerarrederierna. Omkring 4 600 sjöfarare var 2013 anställda av dessa rederier. Torrfrakt- och tankrederierna sysselsatte omkring 2 730 sjöfarare, och på finländska isbrytare seglade omkring 300 sjömän och -kvinnor. De största finländska arbetsgivarna inom sjötrafiken var Viking Line och Tallink Silja, som vardera verkade inom passagerartrafiken. Andra större arbetsgivare inom sjötrafiken var Neste Shipping, Finnlines och Bore. Under 2013 arbetade sjöfarare som omfattades av Sjömanspensionskassans verksamhet totalt på 140 olika fartyg i 44 arbetsgivares tjänst. DEN FINLÄNDSKA sjöfararens medel ålder 2013 var 41,6 år och i genom snitt hade sjötjänsten varat ca 10,2 år. Sjöfararen tjänade i genomsnitt 4 000 euro per månad. Kvinnornas genomsnittliga månadslön uppgick till knappa 3 400 euro och männens till 4 300 euro. Manskapets genomsnittliga månadslön uppgick till ca 3 500 euro och befälets till 5 500 euro. o MERIMIESLÄÄKÄRIT ottavat kantaa nimenomaan merikelpoisuuteen, jolloin esimerkiksi elämäntapaneuvonta on yleensä sivuosassa. Tulevaisuudessa olisi eduksi, että merikelpoisuustodistuksen kirjoittava lääkäri olisi samalla hoitava lääkäri (vaikkapa työterveyshuollossa), jolloin lääkärissäkäynnin hyödyt lisääntyisivät. Moni varustamo edellyttää jo nyt joka toisen merimieslääkärintarkastuksen tehtävän työterveyshuollossa. Tämä on yksi hyvä tapa linkittää kyseinen tarkastus työterveyshuoltoon. MERIMIESELÄKEKASSALLA (MEK) ei ole lakisääteistä tehtävää edistää terveydenhuollon toimintaa. Mutta eläkekassa voi toiminnallaan edistää työhyvinvointia muutoin esimerkiksi järjestämällä asiaan liittyviä seminaareja sekä osallistumalla hankkeisiin. Työuran pidentämiseen MEK voi vaikuttaa myös mm. ammatillista kuntoutusta tukemalla. MEK:n kuntoutusasioiden määrä onkin lupaavassa kasvussa. MERITERVEYDEN tämän hetken ajankohtaisia aiheita ovat laiva-apteekkien uudistaminen, merimieseläkejärjestelmän kehittäminen ja Työterveyslaitoksen merimieslääkäritarkastusohjeen uudistaminen. o SJÖMANSLÄKARNA tar uttryckligen ställning till sjödugligheten, varvid t.ex. levnadsvanerådgivningen som regel spelar en biroll. I framtiden skulle det vara en fördel, att den läkare som skriver ut sjöduglighetsintyget samtidigt skulle vara vårdande läkare (t.ex. vid företagshälsovården), varvid nyttan av läkarbesöket skulle öka. Många rederier förutsätter redan nu att varannan sjömansläkarkontroll ska göras av företagshälsovården. Det här är ett bra sätt att remittera kontrollen ifråga till företagshälsovården. FÖR SJÖMANSPENSIONSKASSAN (SPK) är det inte någon lagstadgad uppgift att främja företagshälsovårdens verksamhet. Men pensionskassan kan med sin verksamhet främja arbetshälsan på annat sätt, t.ex. genom att arrangera till saken knutna seminarier samt delta i projekt. Genom att stöda den yrkesrinriktade rehabiliteringen kan SPK bl.a. även påverka förlängning av levnadsbanan. Omfattningen av SPKs rehabiliteringsärenden har de facto ökat lovande. AKTUELLA SJÖHÄLSOÄRENDEN är för närvarande förnyandet av fartygsapoteken, utvecklingen av sjömanspensionssystemet och förnyandet av föreskrifterna för sjömansläkarkontrollen (Institutet för arbetshygien). o Albatrossi | Albatrossen 19 Eläkkeelle ı Merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen Muistoja vuosien varrelta Sattuma toi merenkulun pariin Yli neljäkymmentä vuotta merenkulun henkilöstöasioiden kanssa työtä tehnyt ja syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Tallink Silja Oy:n merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen tuntee merimiehensä vuosien varrelta hyvin. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju AKTIIVINEN yhteydenpito ja kommu- nikointi puhelimitse ja henkilökohtaisesti on hänestä tärkeää. Ullan pitkä historia merenkulun parissa on kunnioitettavaa. Näiltä ajoilta on monia mukavia mutta myös surullisia muistoja. Näiden muistojen siivittäminä toivotamme Ullalle mukavia eläkepäiviä. ELETTIIN VUOTTA 1972, kun ruotsinkielinen matkatoimistoalalle valmistunut Ulla Häkkinen haki töihin Effoan matkatoimistoon. Työhaastattelussa ilmeni, että yrityksessä oli tarjolla myös toinen työpaikka – henkilöstöosastolla. Länsi-Uudeltamaalta kotoisin oleva Ulla ei osannut juurikaan suomen kieltä, mutta henkilöstöpäällikkö Holmström halusi ilmeisesti ruotsinkielen osaajan osastolle töihin. Ulla päätti aloittaa henkilöstöosastolla, saihan sielläkin työskennellä globaalisti ja käyttää kieliä. Effoalla (FÅA) oli siihen aikaan reilut 50 alusta, joista valtaosa selasi ympäri maapalloa. Työhuoneen seinällä oli maailmankartta ja sieltä näki, millä kaikilla mantereilla laivat seilasivat. Asiointi laivoille ja ulkomaailmaan tapahtui pääosin teleksillä. Lisäk- 20 Albatrossi | Albatrossen si varustamon henkilökunnalla oli mahdollisuus matkustaa varustamon rahtilaivoilla ja sillä tavalla tutustua varustamotoimintaan. Työelämä oli siihen aikaan kovin erilaista, hierarkia organisaatiossa oli valtaisa. Esimiehiä ja vanhempia kollegoita rouviteltiin ja herroiteltiin. Ulla muistelee lämmöllä esimiestään ”Pappa Lindströmiä”, joka toimi silloin merihenkilöstöpäällikkönä. Hän oli monessa suhteessa legendaarinen ja tunnettu. Olihan hän ollut mukana luomassa merenkulkijoiden sosiaaliturvaa. Henkilökunnasta, niin merellä kuin varustamon toimistossa, pidettiin monin tavoin erittäin hyvää huolta. VUONNA 1985 Ulla siirtyi perustet- tavaan Silja Line-varustamoon merihenkilöstöosastolle. Pian sen jälkeen Siljan tonnisto kasvoi. Ensin Finnjet, sitten Sally ja viimeisenä Vasa tulivat konserniin ja merihenkilöstö siirtyi ”siljalaisiksi”. Ulla muistelee sen aikaista laajentunutta merihenkilöstöä lämmöllä. – Heidän sitoutumisensa omaan laivaan oli ainutlaatuista, hän jatkaa. MEPA, MEK JA MERIMIESKIRKKO ovat olleet Ullalle hyviä ja erittäin tarpeellisia yhteistyötahoja. – Ne ovat kaikki merenkulkijan työuran vaiheissa eri tavoin tärkeitä, myös merenkulkijoille. Hyvällä alulla ovat niin MEPAn ja MEKin yhteinen ForMare-hanke kuin MEKin työhyvinvointitoiminta seminaareineen ja varustamoyhteyksineen. Merenkulkijat ovat Ullan mukaan erittäin sitoutuneita merellä työskentelyyn ja mahdollisuutta jatkaa työuraa merellä tulisi tukea kaikin tavoin, hän summaa. Ulla on seurannut monen merenkulkijan pitkiä työuria jo Effoan ajoilta lähtien. Hän on huolehtinut merenkulkijoista kuin omista perheenjäsenistään. Merenkulun erityispiirteiden hallinta ja hyvä ihmistuntemus ovat auttaneet Ullaa selviytymään kiperimmistäkin tilanteista. Yhä vielä monet nyt jo eläkkeelle siirtyneet merenkulkijat soittelevat Ullalle kuulumisiaan. Tämä, jos mikä osoittaa Ullan olevan arvostettu henkilöstöpäällikkö. Kynnys soittaa Ullalle on matala. Hän kuuntelee ja järjestää asioita parhain päin. – Ilman luottamusta olisi vaikea toimia, Ulla toteaa. > ”Ilman luottamusta olisi vaikea toimia.” ”Utan förtroende skulle det vara svårt att fungera.” Albatrossi | Albatrossen 21 Till pension ı Sjöpersonalchefen Ulla Häkkinen TYÖHYVINVOINTI on Ullalle tärkeää. Hänen kiinteitä yhteistyökumppaneitaan ovat laivan esimiehet, laivasairaanhoitajat ja työterveyshuolto. Työterveyshuoltoon päin Ulla peräänkuuluttaa avoimuutta. – Edistystä asiassa on toki viime vuosina tapahtunut myös varhaisen välittämisen mallin myötä. Eihän työntekijöiden terveyttä voi muutoin edistää, Ulla toteaa. Merimieslääkärijärjestelmää Ulla toivoo pian uudistettavan. Merimieslääkäreitä on aivan liikaa ympäri Suomen. – Suomessa ei ole paria sataa satamaa, Ulla toteaa sarkastisesti. SALLY ALBATROSSIN JA ESTONIAN suuronnettomuudet saavat Ullan hetkeksi vakavoitumaan. Nämä onnettomuudet vaikuttivat monen merenkulkijan elämään. – Albatrossin merihenkilöstölle järjestettiin pikaisesti kriisiapua onnettomuuden jälkeen. Ulla kertoo, että Silja oli Suomessa ensimmäinen yritys, joka aloitti henkilöstön keskuudessa debriefing-toiminnan onnettomuustilanteissa. – Kiersin silloin monissa tilaisuuksissa kertomassa kriisinhoitomallistamme ja yhteistyöstämme psykologien kanssa, Ulla kertoo. Laivakuraattoreilla ja psykologeilla oli usein tilausta, mutta olihan Ullan tiimillä laivoja ja merihenkilöstöä huolehdittavana enemmän. Nykyään se on osa normaalia esimiestyötä laivayhteisössä. Tarpeen tullen laivan esimies kutsuu apua suoraan. – Uskon nopean kriisinhoidon voimaan, yhä edelleen Ulla kiteyttää. ULLA TOIVOO suomalaiselle merenku- lulle menestyksekästä tulevaisuutta. – Olemme saari ja tarvitsemme tonnistomme. Toivon myös, että nuoret luottaisivat enemmän merenkulun ammattiin. Monikansallistuva merenkulun työ tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, hän summaa pitkällä kokemuksella. – Lopuksi haluan todeta, että Tallink Siljalla on hyvä ja osaava merihenkilöstö. Heitä tulen kaipaamaan. o 22 Albatrossi | Albatrossen Minnen från gångna år – slumpen förde mig till sjöfarten Sjöpersonalchefen Ulla Häkkinen vid Tallink Silja Oy, som i över 40 år arbetat med personalfrågor inom sjöfarten och i september gått i pension, har under årens lopp lärt känna sina sjömän rätt bra. AKTIV KONTAKT och kommunikation per telefon och personligen är enligt henne viktigt. Ullas långa historia inom sjöfarten är aktningsvärd. Från dessa tider finns det många trevliga men också många sorgliga minnen. Drivna av dessa minnen önskar vi Ulla trevliga pensionärsdagar. ÅRET 1972 hade svenspråkiga Ulla Häkkinen utexaminerats inom resebyråbranschen och sökte arbete på Effoas resebyrå. Under arbetsintervjun framgick det att företaget också hade lediganslagit en annan plats – på personalavdelningen. Ulla, som är hemma från Västra Nyland, kunde just ingen finska, men personalchef Holmström ville uppenbart anställa en person som kunde svenska på avdelningen. Ulla beslöt sig för att börja på personalavdelningen, där fick man ju också arbeta globalt och använda språk. Effoa (FÅA) hade den tiden drygt 50 fartyg. Av dem seglade större delen runt kring hela världen. I arbetsrummet fanns det på väggen en världskarta och av den framgick det inom vilka kontinenter fartygen seglade. Kontakten med fartygen och yttervärlden upprätthölls huvudsakligen med telex. Ytterligare hade rederiets personal möjligheter att resa med rederiets fraktfartyg och på det viset bekanta sig med rederiverksamhet. Arbetslivet var på den tiden mycket annorlunda, hierarkin i organisationen var enorm. Förmän och äldre kolleger tilltalades med fru eller herr den och den. Ulla minns med värme sin förman ”Pappa Lindström”, som då fungerade som sjöpersonalchef. Han var i många hänseenden legendarisk och känd. Han hade ju varit med och skapat sjöfararnas socialskydd. Rederiet tog på många sätt mycket väl hand om personalen, såväl till sjöss som på rederikontoret. Viimeinen neuvonpito ennen eläkkeellesiirtymistä M/S Serenaden kippari Antti Rossin kanssa. | Den sista rådplägningen med Antti Rossi, skeppare på M/S Serenade, innan Ulla går i pension. 1985 FLYTTADE ULLA ÖVER till sjöpersonalavdelningen på Silja Line-rederiet, som grundades då. Snart därefter började Siljas tonnage öka. Först införlivades Finnjet, sedan Sally och sist Vasa med koncernen och sjöpersonalen blev ”Siljapersonal”. Ulla kommer med värme ihåg den tidens utvidgade sjöpersonal. – Deras bindning vid sitt eget fartyg var unik, fortsätter hon. MEPA, SPK OCH SJÖMANSKYRKAN har varit Ullas goda och ytterst nödvändiga samarbetspartner. – De är i alla skeden av sjöfararens arbetsliv viktiga på olika sätt, också för sjöfararna. På god väg är såväl MEPAs och SPKs gemensamma Formareprojekt som SPKs arbetshälsoverksamhet med sina seminarier och rederikontakter. Enligt Ulla är sjöfararna ytterst bundna vid sitt arbete på sjön och därför ska deras möjligheter att fortsätta sitt arbete på sjön stödas på alla sätt, sammanfattar hon. Ulla har följt upp många sjöfarares långa arbetskarriärer ända sedan Effoas tider. Hon har sörjt för sjöfararna som för sina egna familjemedlemmar. Behärskandet av sjöfartens särdrag och god människokännedom har hjälpt Ulla att klara sig ur de mest knepiga situationer. Fortfarande är det många redan pensionerade som ringer till Ulla för att berätta sina nyheter. Detta om något visar att Ulla är en respekterad personalchef. Tröskeln är låg för att ringa till Ulla. Hon lyssnar och ordnar saker på bästa sätt. – Utan förtroende skulle det vara svårt att fungera, konstaterar Ulla. ARBETSHÄLSA ÄR viktig för Ulla. Hennes fasta samarbetspartner är fartygets förmän, sjukskötare och företagshälsovården. För företagshälsovårens del efterlyser Ulla öppenhet. – Visst har det skett framsteg i frågan under de senaste åren också för det tidiga förmedlandets del. Inte kan ju arbetstagarnas hälsa annars främjas, konstaterar Ulla. Hon hoppas att sjömansläkarsystemet snart revideras. Det finns ju alldeles för många sjömansläkare runtom i Finland. – Det finns inte 200 hamnar i vårt land, konstaterar Ulla sarkastiskt. SALLY ALBATROSS OCH ESTONIAS katastrofer får Ulla att bli allvarligare för ett ögonblick. Dessa olyckor inverkade på många sjöfarares liv. – För Albatrossens sjöpersonal ordnades det snabbt krishjälp efter olyckan. Ulla berättar, att Silja var det första företaget i Finland som inledde debriefing-verksamhet för personalen i samband med katastrofsituationer. – Jag cirkulerade då vid många sammankomster för att berätta om vår modell för skötseln av kriser och om vårt samarbete med psykologer, berättar Ulla. Fartygskuratorerna och psykologerna hade då ofta beställningar, men visst hade Ullas team fler fartyg och sjöpersonaler att sörja för. Numera är det en del av normalt förmansrbete i fartygsgemenskapen. Vid behov kallar fartygets förman direkt på hjälp. – Jag tror fortsättningsvis på kraften i snabb krisvård, sammanfatttar Ulla. ULLA ÖNSKAR den finländ- ska sjöfarten en framgågsrik framtid. – Vi utgör en ö och behöver vårt tonnage. Jag hoppas också att ungdomen skulle lita mera på sjöfarten som yrke. Det allt multinationellare sjöfartsarbetet erbjuder rikligt med möjligheter och intressanta arbetsuppgifter, sammanfattar hon med sin långa erfarenhet. – Till slut vill jag konstatera att Tallink Silja har en god och kunnig sjöpersonal. Dem kommer jag att sakna. o Usein kysyttyä ı Vanliga frågor Kysymys: Olen ammatillisessa kuntoutuksessa. Milloin Merimieseläkekassa maksaa opintoihini liittyviä suorituksia? Vastaus: Merimieseläkekassa maksaa kuntoutukseen liittyviä korvauksia (esim. matkakuluja) nykyään kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 15. päivä ja kuukauden viimeinen päivä. Jos maksupäivä on muu kuin arkipäivä, suoritus on tililläsi edellisenä pankkipäivänä. Edellytyksenä maksusuoritukselle tietysti on, että siihen liittyvät kuitit ja laskut ovat hyvissä ajoin ennen suorituspäivää Merimieseläkekassassa käsiteltävänä. o Kysymys: Olen jäämässä vanhuuseläkkeelle. Mistä voin tarkistaa, että kaikki meripalvelu ja myös jäänmurtajalla tehty valtion palvelu on kaikki oikein rekisterissä? Vastaus: Kaikki merimieseläkelain mukainen palvelu näkyy ansiotyöluettelosta. Helpoiten tarkistat ansiotyöluettelon tiedot Merimieseläkekassan Loki-verkkopalvelusta, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Tarkista ansiotyöluettelo. Jos siitä puuttuu jokin ansiotieto, pyydä Merimieseläkekassaa korjaamaan tiedot. Valtion tai kunnan työskentelystä voit pyytää otteen KEVAsta osoitteesta [email protected]. o Fråga: Jag genomgår som bäst arbetslivsinriktad rehabilitering. När betalar Sjömanspensionskassan ut stöd som hör till mina studier? Svar: Sjömanspensionskassan betalar numera ut ersättningar som hör till rehabiliteringen (t.ex.resekostnader) två gånger per månad: den 15 och den sista i månaden. Om betalningsdagen infaller någon annan än en vardag sker utbetalningen till ditt konto bankdagen innan. Förutsättningen för utbetalningen är givetvis, att de kvitton och fakturor som hör till utbetalningen kommer Sjömanspensionskassan tillhanda i god tid före utbetalningsdagen. o Fråga: Jag kommer inom närmaste framtid att gå i ålderspension. Var kan jag kontrollera att all sjötjänst inklusive på isbrytare tjänad statlig tjänst är korrekt registrerad? Svar: All tjänst enligt sjömanspensionslagen framgår ur förvärvsarbetsförteckningen. Enklast kontrollerar du uppgifterna i förvärvsarbetsförteckningen på Sjömanspensionskassans Loggtjänst. Den loggar man in på med nätbankskoder. Kontrollera din förvärvsarbetsförteckning. Om det saknas någon arbetsuppgift ska du be Sjömanspensionskassan korrigera uppgifterna. Om arbete i statens eller kommunens tjänst kan du be om ett utdrag av KEVA på adressen [email protected]. o Albatrossi | Albatrossen 23 Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Eläkeuudistuksen rahoitus Finansieringen av pensionsreformen MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄN uudistamisen yhtenä perustavoitteena on eläke-etuuksien rahoituksen kehittäminen yhdenmukaisemmaksi TyELjärjestelmän kanssa. Tavoitteena on vähentää merimieseläkejärjestelmän kustannuksia ja niihin kohdistuvaa valtion osuutta. ETT AV DE GRUNDLÄGGANDE målen för reformen av sjömännens pensionssystem är att utveckla finansieringen av pensionsförmånerna så att den harmoniseras mera med ArPL-systemet. Syftet är att minska såväl pensionssystemets kostnader som statens till dessa fokuserade andel. MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄ saa tulonsa pääosin vakuutusmaksuina, valtion maksamana osuutena eläkemenosta ja Merimieseläkekassan sijoitustoiminnan tuottona. Myös työeläkkeiden yhteisestä vastuunjaosta ja työttömyysvakuutusrahastosta kertyy tuloja. SJÖMÄNNENS pensionssystem får huvuddelen av sina intäkter i form av försäkringspremier, den av staten erlagda andelen av pensionsutgiften och avkastningen av Sjömanspensionskassans placeringsverkamhet. Intäkter inflyter också från arbetspensionernas gemensamma ansvarsfördelning och från arbetslöshetsförsäkringsfonden. NYKYISELLÄÄN MEL-vakuutusmaksun maksavat yhtä suurina osuuksina työntekijät ja työnantajat. Vakuutusmaksuprosentti on kuluvana vuonna 22,8 prosenttia, josta työntekijät ja työnantajat siis maksavat kumpikin 11,4 prosenttia. Euromääräisesti tästä kertyy vakuutusmaksua tänä vuonna kaikkiaan noin 60 miljoonaa euroa. Vakuutusmatemaattisen ennusteen mukaan euroissa laskettu vakuutusmaksukertymä pysyisi nykylain mukaisin ehdoin samalla tasolla pitkälle tulevaisuuteen. VALTIO MAKSAA kolmanneksen merimieseläkelain mukaisista eläkkeistä. Vuonna 2014 valtion maksaman osuuden arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa euroa. Kuten koko työeläkealalla, myös Merimieseläkekassan maksamat vuosittaiset eläkkeet ovat tasaisessa kasvussa. Tämän vuoksi myös valtion maksama osuus kasvaa ja sen arvioidaan nykyisen lain mukaan nousevan kymmenen vuoden kuluessa noin 80 miljoonaan euroon vuodessa. MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄN uudistuksen yhteydessä sen rahoitukseen ehdotetaan useita muutoksia. Lähtökohtana on kuitenkin, että työntekijöille ja työnantajille muutosten vaikutus jäisi neutraaliksi ja valtion osalta kustannukset alenisivat. Työntekijöiden vakuutusmaksu alenisi TyEL:n mukaiselle tasolle ja toisaalta merityötulovähennyksen määrää tiukennettaisiin. Yhteisvaikutuksena arvioidaan, että nettomääräisesti työntekijöille kertyisi noin 2 miljoonaa euroa lisää tuloa nykyiseen verrattuna. Työnantajien osalta vakuutusmaksu kasvaisi, mutta erilaisten tukien myötä kokonaisvaikutus jäisi nykyiselle tasolle. Valtion maksama osuus eläkemenosta vähenisi kuluvan vuosikymmenen lopussa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja vähennys kasvaisi 2020-luvulla selvästi yli 10 miljoonaan euroon vuodessa. Kun muiden maksavien osapuolten kustannukset alenevat tai pysyvät ennallaan, on selvää, että Merimieseläkekassan maksuosuus kasvaisi. MERIMIESELÄKEKASSAN sijoitustoiminnasta saatavilla tuotoilla kustannetaan osa merimieseläkelain mukaisesta eläkemenosta. Tuo kustannusosa kasvaisi nykyiseen verrattuna aluksi noin 7 miljoonaa euroa vuodessa ja ensi vuosikymmenellä määrä kasvaisi selvästi yli 10 miljoonaan euroon. Eläkekassan erinomainen vakavaraisuus mahdollistaa sen varojen käytön siihen, mihin ne on tarkoitettukin, eli eläkkeiden maksamiseen. Ehdotettu kokonaisuudistus takaisi myös sen, että tulevina vuosikymmeninä sijoitustoiminnan tuotoilla voitaisiin edelleen vähentää eläkevakuutusmaksujen nousupaineita. o 24 Albatrossi | Albatrossen IDAG ERLÄGGER arbetstagarna och arbetsgivarna SjPL-försäkringspremien som lika stora andelar. Innevarande år uppgår premieprocenten till 22,8 %. Av denna premie betalar sålunda arbetstagarna och arbetsgivarna 11,4 % var. Det under innevarande år inflytande premiebeloppet kommer att angivet i euro uppgå till totalt omkring 60 miljoner euro. Enligt en försäkringsmatematisk prognos kommer det i euro beräknade premieinflödet att hållas på samma nivå långt in i framtiden med villkoren i nu gällande lag. STATEN BETALAR en tredjedel av de lagliga SjPL-pensionerna. Den av staten betalade andelen uppskattas uppgå till omkring 56 miljoner euro 2014. Precis som för alla andra arbetspensionsanstalter inom hela arbetspensionsbranschen är också de av Sjömanspensionskassan utbetalade årliga pensionerna under jämn tillväxt. Därför ökar också den av staten betalade andelen och enligt den nuvarande lagens bestämmelser beräknas den inom tio år stiga till omkring 80 miljoner euro per år. I SAMBAND med sjömanspensionssystemets reformarbete föreslås det ett flertal förändringar av finansieringen. Utgångspunkten är dock att reformens verkningar blir neutrala för arbetstagare och arbetsgivare och att kostnaderna sjunker för statens del. För arbetstagarna sjunker premien till ArPL:s nivå medan å andra sidan beloppet för sjöinkomstavdraget skärps. Samverkan mellan dessa två åtgärder uppskattas leda till att arbetstagarna kan räkna med en ökning av lönen med ett nettobelopp på omkring 2 miljoner euro jämfört med dagens situation. För arbetsgivarnas del stiger premien, men tack vare olika stöd stannar den sammanlagda effekten på nuvarande nivå. Den av staten betalade andelen av pensionsutgiften sjunker i slutet av decenniet med cirka 5 miljoner euro per år och minskningstakten ökar under 2020-talet klart till över 10 miljoner euro per år. När de övriga betalande parternas kostnader sjunker eller hålls på tidigare nivå är det klart att Sjömanspensionskassans avgiftsandel ökar. EN DEL AV den SjPL-enliga pensionsutgiften finansieras med avkastning från Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet. Jämfört med dagens situation ökar den avsedda kostnadsandelen till en början med omkring 7 miljoner euro per år. Följande decennium ökar beloppet klart till över 10 miljoner euro. Kassans eminenta solvens möjliggör medlens användning till det de är avsedda för, betalning av pensioner. Den föreslagna totalreformen utgör också en garanti för att Sjömanspensionskassan under kommande decennier fortsättningsvis kan sänka höjningstrycket på pensionspremierna med avkastning från placeringsverksamheten. o Museohinaajan kunnostus ı Harrastukset Merimiehet kunnostavat Haminan museohinaajaa talkootyönä M/s Merikarhu palveli satamahinaajana olympiavuodesta 1952 aina 1980 -luvulle asti. Omistus on edelleen säilynyt Haminan kaupungilla ja laivaa ehostaa nyt joukko innokkaita merieläkeläisiä. Toki mukana on välillä muutamia aktiiviseiloreita. > Teksti ja kuvat Pekka Karppanen Merikarhun kone on käynnissä, kun laivan keula käännetään merelle päin. Pekka Lappi komentosillalla, Simo Tuomaala, Tom Hurtta ja Hannu Timonen kansimiehinä. Merikarhus maskin arbetar när fartygets stäv vänds ut mot havet med Pekka Lappi på kommandobryggan samt Simo Tuomaala, Tom Hurtta och Hannu Timonen som matroser. Albatrossi | Albatrossen 25 Harrastukset ı Museohinaaja KUNNOSTUSTYÖT alkoivat uusin voimin kesällä 2012, kun perustettiin Merikarhun Perinneyhdistys ry. M/s Hesperiasta eläkkeelle jäänyt konemestari Lasse Piispa on tehnyt talkootyötä yhdistyksen perustamisesta lähtien. Pari kertaa olen palannut aktiivimerenkulkijaksi, kun ovat töihin hälyttäneet, kertoi Lasse Piispa, joka ei ole juuri lepäillyt eläkepäivillään. Talkootöiden ohella hän harrastaa metsästystä. Piispan mukaan Merikarhun konehuoneessa ja muuallakin aluksessa on tehty pari talvea kovasti töitä. Pääkonetta käytettiin viime vuoden elokuussa ja ensimmäinen merikoeajo tehtiin viime keväänä. Se oli hieno hetki ahkeralle talkooporukalle. Viikoittain laivalla on työskennellyt kuudesta kahdeksaan henkilöä. Piispa ja pitkän uran laivojen kansipuolen uudisrakennusvalvojana tehnyt Tom Hurtta ovat ”kalustoon kuuluvia” ammattilaisia. Hurtan kokemuksesta on ollut paljon hyötyä – toki jokainen EERO ARVO, Tom Hurtta, Hannu Timonen ja Pekka Lappi päiväkahvilla Merikarhun keulakannella Haminan Tervasaaressa. EERO ARVO, Tom Hurtta, Hannu Timonen och Pekka Lappi dricker eftermiddagskaffe på Merikarhus fördäck vid Tervasaari kaj. 26 26 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen talkoomies on tärkeä. Merikarhun Perinneyhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti, tällä hetkellä meitä on 83, kertoi yhdistyksen sihteeri Eero Arvo. Hän suunnittelee alukselle ja yhdistykselle omia nettisivuja yhdessä Haminan kaupungin kanssa. MUSEOVIRASTO MYÖNSI KEVÄÄLLÄ 10 000 EURON AVUSTUKSEN Haminan kaupungille Merikarhun kunnostukseen. Alus oli hyväksytty perinnelaivarekisteriin jo 1990 -luvulla. Haminan kaupunki on itsekin antanut varoja ja materiaalitukea. Lahjoituksia ja tavaraa on tullut monilta tahoilta, mutta kyllä tällaiselle antaumukselliselle talkooporukalle pitää antaa erityistunnustus, kiittelee Haminan kaupunkia edustava Veikko Lahtela. Museohinaajan ylläpito on hyväksi myös Haminan maineelle merikaupunkina. Lahtelan mukaan Merikarhu kuuluu kiinteästi kaupungin histori- aan ja hienoon kuntoon saatua alusta on esitelty monille ryhmille. Lahtela oli organisoimassa Haminan varikon porukan risteilyä, jota kipparoi Pekka Lappi. Silloin piti vielä alusliikennepalvelun ilmoitukset hoitaa kännykällä. Elokuussa saimme asennettua erään yksityishenkilön lahjoittaman VHF -radiopuhelimen, Lappi kehui. Hän on todella tyytyväinen VHF -radioon; taajuutta kuuntelemalla pysyy selvillä muusta liikenteestä ja apua voi pyytää nopeasti, jos jotain sattuu. Kaakonkulman vedet ovat paikkakunnan miehille tuttuja, mutta apuna käytetään Eero Arvon iPadilla olevaa navigointiohjelmaa. Merikarhu on rekisteröity huvialukseksi. TALKOOPORUKALLA ON HYVÄ YHTEISHENKI ja töiden lomassa heitetään hurt- tia huumoria. Merimiesjuttuja kerrotaan ja kehutaan kavereiden työpanosta, kuten pursimies Tom Hurtan ammattitaitoa ja yhdistyksen puheenjohtajan Museibogserarens iståndsättning ı Hobbyn Simo Tuomaalan sorvaajan kykyjä. Ilmapiiri täällä on loistava. Olen todella tyytyväinen, kun kevättalvella päätin aloittaa talkoot, kertoi kokkistuertti Hannu Timonen, joka tekee yleismiehen ja kokin töitä. Merikarhun konehuone, komentosilta ja muut tilat ovat miehille tuttuja. Talkootunteja on parin vuoden aikana tehty yli 5 000. Aluksen historia on myös hallussa. Alun perin Normandian maihinnousua varten rakennettu alus ostettiin Puolustusvoimille miinanraivaajaksi ja tuli sitten muutostöiden jälkeen satamahinaajaksi. Hinaustöiden jo loputtua Merikarhu lähti vuoden 1991 elokuussa Neuvosto-Viroon. Jorma ”Patu” Patasen organisoiman retken aikana Neuvostoliitto hajosi ja paluumatkalle lähdettiin Viron lippu vierasmastossa. Tänä kesänä on tehty viisi risteilyä. Kotkan Meripäivillä Merikarhu oli avoinna yleisölle ja paljon porukkaa kävi tutustumassa myös Hamina Tattoon aikana, jolloin museohinaaja oli ajettu kotisatamaansa Tervasaaren laituriin. Kiinnostuneimmat vieraat olivat Japanin itsepuolustusjoukkojen soittokunnasta. Syyskuun lopulla tehdään vielä yksi risteily Virolahdelle Klamilan silakkamarkkinoille. Talveksi on luvassa konehuoneen maalausta ja kunnostusta sekä muita sisätöitä. o Sjömännen iståndsätter museibogseraren i Fredrikshamn med talkoarbete M/s Merikarhu tjänade som hamnbogserbåt från olympiaåret 1952 ända fram till 1980-talet. Fredrikshamn är fortfarande bogserarens ägare och båten rustas som bäst upp av en skara entusiastiska sjöpensionärer. Självfallet deltar även några aktiva sjöfarare emellanåt. Text och bild Pekka Karppanen SOMMAREN 2012 startade iståndsätt- ningen med nya krafter när traditionsföreningen Merikarhun Perinneyhdistys ry grundades. Ända sedan föreningen grundades har maskinmästare Lasse Piispa talkojobbat ombord på Merikarhu. Han hade i lagom tid därförinnan pensionerats från m/s Hesperia. Ett par gånger har jag blivt aktiv sjöfarare för en tid när jag larmats till arbetet, berättade Lasse Piispa, som just inte vilat under sina pensionärsdagar. Vid sidan av talkoarbetet har han jakt som hobby. Enligt Piispa har det under ett par vintrars tid jobbats hårt i Merikarhus maskinrum och andra delar av fartyget. Huvudmaskinen var senast i använd- ning i augusti ifjol och den första testkörningen till sjöss gjordes i våras. Det var ett fint ögonblick för det flitiga talkogänget. Under veckorna har det jobbat sex till åtta personer ombord. Piispa och Tom Hurtta, som har en lång karriär bakom sig som övervakare av däckssidan på fartygsnybyggen, är båda proffs som ”hör till inventarierna” ombord på Merikarhu. Hurttas erfarenhet har varit till stor nytta. Antalet medlemmar i traditions föreningen har ökat stadigt, för när varande är vi 83, berättade föreningens sekreterare Eero Arvo. Tillsammans med Fredrikshamns stad planerar han en egen webbplats för båten och föreningen. > LASSE PIISPA esittelee pääkonetta, 400 hevosvoiman Atlas Imperialia. Talkoissa on käynyt useita konemestareita ja konepäälliköitä, joiden taidoista on ollut paljoin hyötyä. Varaosia on usein pitänyt valmistaa itse. LASSE PIISPA demonstrerar huvudmaskinen, en 400 hästkrafters Atlas Imperialia. Många maskinmästare och maskinchefer har deltagit i talkot. Dessas skicklighet har varit till stor nytta. Det har ofta varit nödvändigt att själv fixa reservdelar. Albatrossi | Albatrossen 27 Hobbyn ı Museibogserare MUSEIVERKET BEVILJADE på våren Fredrikshamns stad ett bidrag på 10 000 euro för iståndsättning av Merikarhu. Fartyget har redan på 1990-talet intagits i registret för traditionsfartyg. Staden har även själv bidragit med medel och material. Donationer och varor har det kommit från många håll, men visst måste man ge ett så här hängivet talkogäng en alldeles särskild eloge, lovordar Veikko Lahtela, som representerar staden. Underhållet av museibogseraren är även ett plus för Fredrikshamns renommé som havsstad. Enligt Lahtela är Merikarhu intimt förknippad med stadens historia och efter att ha iståndsatts har fartyget presenterats för många grupper. Bl.a. organiserade Lahtela en kryssning för ett sällskap från stadens garnison. Som skeppare fungerade då Pekka Lappi. Då var vi ännu tvungna att sköta anmälningarna till fartygstrafiktjänsten med mobiltelefon. I augusti kunde vi installera en VHF-radiotelefon, en donation av en privatperson, rosade Lappi. Han är verkligt nöjd med VHFradion; genom att lyssna på frekvensen kan skepparen följa med övrig trafik och kalla snabbt på hjälp om det inträffar någonting. De sydöstra vattnen är välbekanta för ortens män, men som hjälp används ytterligare ett navigationsprogram som finns på Eero Arvos iPad. Merikarhu är registrerad som lustjakt. YHDISTYKSEN puheenjohtaja Simo Tuomaala ja sihteeri Eero Arvo sähkötöissä. Ennen nykyistä yhdistystä aluksesta vastasi Tervasaaren Pukseeri ry. | Föreningens ordförande Simo Tuomaala och sekreterare Eero Arvo i elarbete. Före den nuvarande föreningen ansvarade föreningenTervasaaren Pukseeri ry för bogserbåten. TALKOGÄNGET HAR EN GOD VI-ANDA och medan vi jobbar slängs det friskt käft. Det berättas sjömanshistorier och kamraternas arbetsinsatser rosas, som t.ex. båtsman Tom Hurttas yrkesskicklighet och föreningens ordförandes, Simo Tuomaalas svarvarfärdigheter. Andan här är prima. Jag är verkligt nöjd över att jag på vårvintern beslöt mig för att gå med i talkojobbet, berättade kockstuerten Hannu Timonen, som sköter alltiallons och kockens jobb. Maskinrummet, kommandobryggan och övriga utrymmen ombord på Merikarhu är välbekanta för männen. Under ett par års tid har det gjorts totalt över 5 000 talkotimmar. Alla 28 Albatrossi | Albatrossen KOKKISTUERTTI Hannu Timonen keittää sopat ja kahvit, tekee yleismiehen töitä ja tallentaa tunnelmia kamerallaan. | Kockstuerten Hannu Timonen tillreder soppor, kokar kaffe och sköter alltiallons jobb, bl.a. har han föreviga stämningen ombord med sin kamera. behärskar också fartygets historia. Fartyget, som ursprungligen byggdes för landstigningen i Normandie, köptes av försvarsmakten för att tjäna som minsvepare och blev sedan efter ändringsarbeten hamnbogserbåt. Efter att bogseringsarbetet redan upphört ångade Merikarhu i augusti 1991 iväg till Råds-Estland. Under den av Jorma ”Patu” Patanen organiserade expeditionen upplöstes Sovjetunionen och på returfärden vajade Estlands flagg i gästmasten. Innevarande sommar har det genomförts fem kryssningar. Under Sjödagarna i Kotka var Meri karhu öppen för allmänheten. Också Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote VEIKKO LAHTELA ja Pekka Lappi komentosillalla. Haminan kaupunkia edustava Lahtela on tyytyväinen yhdistyksen kanssa tehtyyn hoitosopimukseen. | Veikko Lahtela och Pekka Lappi på kommandobryggan. Lahtela, som representerar Fredrikshamn, är nöjd med det avtal om underhåll som staden ingått med föreningen. Sähköisen työeläke otteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on saatavilla aina tarvit taessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. www.merimieselakekassa.fi Gör en eko gärning – välj ett elektroniskt arbetspensions utdrag MERIKARHU lähdössä risteilylle Haminan kaupungin Varikon väen kanssa. | Merikarhu lägger ut för en kryssning med garnisonsfolk från staden. i samband med Tattoo-evenemanget i Fredrikshamn besöktes museibogserbåten av många gäster. Museibogseraren hade då förflyttats till sin hemhamn vid Tervasaari kaj. Medlemmar i musikkåren vid Japans självförsvarskår lär ha visat det största intresset bland gästerna. I slutet av september företas ännu en kryssning, den här gången till Klamila strömmingsmarknad i Vederlax. Till vintern har det utlovats målningsarbeten och iståndsättningsarbeten i maskinrummet samt andra arbeten ombord. o Det elektroniska arbetspensions utdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskas sans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. www.sjomanspensionskassan.fi Albatrossi | Albatrossen 29 Merenkulun tervaskannot Hurtti huumori ja oikea asenne avittavat Yli 50 vuotta merityötä Ahvenanmaalainen Anders Sommarström oli vain kahdeksanvuotias kun hän aloitti työnteon kalastajana ja kotikylän puhelinvaihteenhoitajana perheen maatilalla. Täytettyään 15 vuotta hän lähti merille töihin. Tähän mennessä hänelle on kertynyt reilut 500 meripalvelukuukautta – valtaosa Viking Linen palveluksessa ja työ Viking Linen MS Mariellan buffetkokkina jatkuu edelleen. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju NUOREN NELJÄTOISTAVUOTIAAN mie- hen alun hinku lähteä merille oli kova. Olihan sinne lähtenyt myös hänen vanhempi veljensä. Monilapsisen perheen elättäminen kuusikymmenluvun Ahvenanmaalla oli rankkaa. Maatilan omavaraisuus ja kalastus olivat tärkeitä elinehtoja. Ikää oli kuitenkin liian vähän, ja Anders joutui odottamaan merille pääsyä vuoden. Viisitoista täytettyään hän pääsi pestautumaan ensimmäiseen jobiin messikallena Ålandsfärjanille reitille Maarianhamina-Kapellskär. Siihen aikaan eivät matkustajalaivat liikennöineet talvella, joten töitä riitti alkukeväästä loppusyksyyn. Talvella oltiin kotona ja autettiin maatilalla mm. metsätöissä. VUONNA 1965 oli kova talvi. Silloin Anders työskenteli Gustav Eriksson -varustamon kylmärahtialuksella, joka kuljetti mm. kalaa Islannista eri maihin sekä minkinruokaa Pohjanmaan rannikolle. – Välillä tarvittiin kaksi jäänmurtajaa auttamaan alusta kulkemaan jäissä. Pesti kesti vuoden. Pian sen jälkeen Anders suoritti Maarianhaminassa merenkulkuoppilaitoksessa kokin kurssin ja lähti hakemaan kokin töitä. Andersille, eikä monelle muullekaan, ollut töitä Ahve- 30 Albatrossi | Albatrossen nanmaalla ja Suomen lipulla tarjolla, joten ruotsinkielisenä hänen oli vaivatonta lähteä Ruotsiin hakemaan uutta pestiä. Muutama vuosi Ruotsin lipulla seilaavissa rahtialuksissa kului. – En suostu enää syömään banaania, hän kertoo hymyillen ja jatkaa. – Kuljetimme silloin vihreitä Chiquitabanaaneja Keski-Amerikasta muun muassa Japaniin. Matkan aikana ”luontoisetuna” olivat banaanit. Niitä syötiin ja valmistettiin eri tavoin, Anders muistelee. – Muitakin hedelmiä kuten omenoita ja appelsiineja kuljetettiin mm. Eurooppaan. Lastaus kesti noin viikon ja sen aikaa tutustuimme paikalliseen kulttuuriin mm. vuokra-autoilla. Melbournesta kuljetimme puolikkaita liharuhoja Odessaan. Matka kesti viisi viikkoa ja Odessassa oli vastassa kylmää ja suuria lumikinoksia. Osa aluksen miehistöstä ei ollut koskaan aiemmin nähnyt lunta saati ollut lumimyrskyssä eikä heillä ollut tarpeellisia talvivarusteita. – Erikoinen kokemus on varmaan säilynyt heidän muistoissaan näihin päiviin asti, Anders toteaa. – Työskentelin hetken myös kuiva rahtialus Dadassa, jonka tekninen suunnittelu ei ollut kovin onnistunutta. Epäonnisesta alustyypistä kirjoitettiin laajasti Euroopan lehdissä. Sen jälkeen, kun Lloydsin vaatimuksesta alukseen oli lisätty aluksen vakautta lisäävää rautaa ja laiva sai seilausluvan, se rullasi kuin troolari. Välillä keikuimme merenkäynnissä aalloilla niin, että keitokseni löytyivät byssan katosta. Ei siinä auttanut kuin ryhtyä uutta kastiketta miehistölle valmistamaan, hän naurahtaa. NÄILTÄ AJOILTA ovat myös Anders Sommarströmin muistot valtamerten takaa. – Monissa eksoottisissa paikoissa on poikamiehenä tullut käytyä. Pestit kestivät kuusi kuukautta ja pestin jälkeen oli vapaata kaksi kuukautta. Sitten tapasin suomenkielisen vaimoni ja perustimme perheen Ahvenanmaalle. Olen siitä lähtien työskennellyt Viking Linen eri matkustajalaivoilla, viimeisimpänä 90-luvun alusta lähtien MS Mariellalla. Anders kertoo, kuinka sopivaa on työskennellä laivalla, joka käy säännöllisesti kotisatamassa Ahvenanmaalla. – Pestin alussa astuu laivaan ja pestin päättyessä pois. Alle puolessa tunnissa on jo kotona nauttimassa vapaa-ajasta ja Ahvenanmaan saariston kauneudesta varhaisena aamuna. LAIVATYÖ ON MUUTTUNUT vuosikym- menten aikana myös keittiössä paljon. ”Välillä keikuimme merenkäynnissä aalloilla niin, että keitokseni löytyivät byssan katosta.” Ennen keittiöhenkilökunta kantoi olallaan ruokatarvikkeet keittiöön ja kaikki ruoat valmistettiin alusta lähtien itse. Hissit ja muut nykyaikaiset työkalut korvaavat nykyään entisajan miestyövoimaa. Osa ruokatarvikkeista tulee keittiöön puolivalmisteina, jotka sitten valmistetaan loppuun laivan keittiössä. Andersin mukaan vanhaan aikaan ei ole paluuta jo pelkästään sen takia, että buffetissa ruokitaan tuhansia matkustajia päivässä eikä henkilökuntaresurssit ja työaika millään riittäisi. Myöskään keittiötilat eivät ole riittäviä. Mielenkiintoinen työ, mukavat työkaverit ja hyvä kunto sekä oi- kea asenne ovat pitäneet Andersin kokin ammatissa MS Mariellalla pitkään eikä hänellä ole kiirettä siirtyä eläkkeelle. – Ei pidä antaa asioiden päästä iholle, vaan ajatella muuta. On paljon itsestäkin kiinni, miten viihtyy työssään. Myönteinen suhtautuminen auttaa, hän kiteyttää lopuksi. HAASTATTELUN ja kuvauksen aikana huomaa, kuinka Anders nauttii työstään ammattiylpeydellä. Henki laivan keittiössä ja hurtti huumori antavat kenelle tahansa syyn työskennellä Mariellan keittiössä. o > Albatrossi | Albatrossen 31 Sjöfartens krutgubbar Frispråkig humor och riktig inställning hjälper Över 50 år sjöarbete Ålänningen Anders Sommarström var bara åtta år när han började jobba som fiskare och hembyns telefonväxelskötare på familjens gård. Efter att ha fyllt 15 bar det iväg på jobb till sjöss. Hittills har han tjänat in dryga 500 sjötjänstmånader – av dessa största delen i Viking Lines rullor. Arbetet som buffékock ombord på Viking Lines MS Mariella fortsätter alltjämt. Text och bild Marina Paulaharju DEN FJORTONÅRIGE unga mannens trängtan till sjöss var hård. Hans äldre bror hade ju också begett sig till sjöss. M/S Mariellan keittiössä on mukava ja leppoisa työilmapiiri toteavat Anders ja esimiehensä keittiömestari Kjell Holmström yhteen ääneen. | I m/s Mariellas kök råder ett trivsamt och angenämt arbetsklimat konstaterar Anders och hans förman köksmästaren Kjell Holmström med en mun. 32 32 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Försörjningen av en barnrik familj på sextiotalets Åland var ett tungt jobb. Gårdens självförsörjning och fisket var väsentliga livsvillkor. Åldern räckte ändå inte till och Anders var tvungen att vänta ännu ett år innan han kunde bege sig till sjöss. Efter att ha fyllt femton fick han sin första hyra som mässkalle ombord på Ålandsfärjan på rutten Mariehamn–Kapellskär. På den tiden var inte passagerarfärjorna i trafik vintertid, så jobbet varade från tidig vår till sen höst. På vintern stannade han hemma och hjälpte till på gården, bl.a. med skogsarbete. VINTERN var hård 1966. Den vintern jobbade Anders på Gustav Erikssonrederiets kylfartyg, som bl.a. transporterade fisk från Island till olika länder samt minkföda till den österbottniska kusten. – Ibland behövdes det två isbrytare för att hjälpa fartyget i isen. Hyran var ett år lång. Snart därefter avlade Anders en kockkurs vid sjöfartläroverket i Mariehamn och kunde därefter söka kockarbete. För Anders och mången annan fanns det inte jobb på Åland och under finsk flagg, så för honom såsom svenskspråkig var det enkelt att åka över till Sverige för att söka ny hyra. Några år förflöt på fraktfartyg som seglade under svensk flagg. – Jag vill inte mera äta bananer, berättar han småleende och fortsätter: – Vi transporterade då gröna Chiquita-bananer från Centralamerika till bland annat Japan. Under resans gång var bananerna en ”naturaförmån. Vi åt bananer och tillredde dem på olika sätt, drar sig Anders till minnes. –Vi transporterade också andra frukter som t.ex. äpplen och apelsiner till bl.a. Europa. Lastningen tog omkring en vecka och under den tiden bekantade vi oss med den lokala kulturen, bl.a. med hyrda bilar. Från Melbourne transporterade vi halva nötkroppar till Odessa. Resan tog fem veckor och i Odessa möttes vi av kyla och väldiga snödrivor. En del av fartygets besättning hade aldrig sett snö tidigare för att inte tala om att de skulle ha varit med om en snöstorm och de hade inte heller behövlig vinterutrustning. Den speciella upplevelsen har säkert stannat i deras minne ända till dessa dagar, konstaterar Anders. - Jag jobbade också en kortare tid på torrlastfartyget Dada, vars tekniska konstruktion inte var särskilt lyckad. Det skrevs vitt och brett i Europas tidningar om den otursföljda fartygstypen. Efter Lloyds påtryckningar hade fartygets stabilitet förbättrats med järnvikter och fartyget fick seglingstillstånd, men båten rullade ju som den värsta trålare. Emellanåt gungade vi på vågorna i sjögången så att mina såser landade i byssans tak. Det var bara att tillreda en ny sats sås åt manskapet, skrattar Anders. Emellanåt gungade vi på vågorna i sjögången så att mina såser landade i byssans tak. FRÅN DESSA TIDER är också Anders Sommarströms minnesbilder från andra sidan oceanerna. – Som ungkarl besökte jag många exotiska platser. Hyrorna var vanligen sex månader långa. Efter de sex månaderna följde en två månader lång ledighet. Sedan träffade jag min finskspråkiga hustru och vi bildade familj på Åland. Sedan dess har jag jobbat på Viking Line passagerarfärjor. Den senaste ända sedan början av 90-talet är MS Mariella. Anders berättar hur bekvämt det är att arbeta på ett fartyg, som regelbundet besöker hemhamnen på Åland. Hyran börjar när han stiger ombord på fartyget och avslutas när han stiger iland. På en knapp halvtimme är han redan hemma och får njuta av fritiden och Ålands vackra skärgård tidigt på morgonen. FARTYGSARBETET har under årtionden- as gång ändrats mycket också i köket. Tidigare bar kökspersonalen matvarorna på sina axlar till köket och alla maträtter tillreddes på platsen av personalen ända från början. Hissar och andra moderna arbetsredskap ersätter idag den tidigare manliga arbetskraften. En del av matvarorna kommer till köket som halvfabrikat som sedan färdigbereds i fartygets kök. Enligt Anders finns det ingen återvändo till den gamla tiden redan bara för det faktum, att i buffén serveras det dagligen mat för tusentals passagerare och varken personalresurser eller arbetstiden skulle räcka till. Inte heller köksutrymmena är tillräckliga. Ett intressant arbete, trevliga arbetskamrater och en god kondition samt en riktig inställning har hållit Anders länge kvar i kockens yrke ombord på MS Mariella och han har ingen brådska med att gå i pension. – Man ska inte låta känslorna påverka saker utan tänka på något annat. Det beror mycket på en själv hur du trivs i jobbet. En positiv inställning hjälper, sammanfattar han till slut. UNDER INTERVJUN och fotograferingen framgår det tydligt hur den yrkesstolte Anders njuter av sitt arbete. Andan i fartygets kök och den frispråkiga humorn motiverar vem som helst att jobba i Mariellas kök. o Albatrossi | Albatrossen 33 2–3/2014 Lyhyesti ı Smånytt Vuoden 2014 MEL-työeläkeote Lokipalvelussa VUODESTA 2013 lähtien työeläkeotteen postitusta on harvennettu niin, että ote lähetetään vakuutetuille joka kolmas vuosi. Otteen voi kuitenkin vuosittain tarkistaa verkossa Merimieseläkekassan Loki-palvelusta. Kuluvan vuoden työeläkeotteen saa verkosta lokakuun alussa. Sähköinen ote on samanlainen kuin paperinen. Otteen voi halutessaan tulostaa paperille. Verkossa työeläkeote on aina saatavilla. Palvelussa on käytössä myös eläkelaskurit sekä muita hyödyllisiä palveluita: • vanhuuseläkelaskurilla saa arvion tulevasta vanhuuseläkkeestä ja voit tarkistaa vanhuuseläkeiän • osa-aikaeläkelaskurilla saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä • MEL- ansiotyöluettelosta näkee reaaliaikaisesti meripalvelukuukausiilmoitukset • työeläkeotteen voi tilata sähköisessä muodossa • voi tilata todistuksen eläkkeen määrästä • voi kysyä omasta eläketurvasta. Palvelun käyttämiseen tarvitsee henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Jos ei halua tarkistaa tietojaan verkossa, työeläkeotteen saa postitse kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran postitamme otteen vuonna 2015. Koska eläketiedot ovat verkossa helposti ja aina saatavilla – vain klikkauksen päässä, voi paperiotteen peruuttaa kokonaan valitsemalla sähköisen työeläkeotteen Loki-palvelussa. o Merimieseläkekassan seinäkalenteri 2015 Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Hyvät, pahat pojat -dekkarille jatkoa MERENKULUN piiristä monelle tuttu sekä laivoilla ja varustamoliiketoiminnassa elämäntyönsä tehnyt Harri Winter on kirjoittanut varustamomaailmassa liikkuvan ja hyvin todenmukaisen jännityskirjan Hyvät, pahat pojat. Albatrossin lukijat voivat tilata Hyvät pahat pojat dekkarin suoraan kustantajalta tarjoushintaan 23 €, kotiin postitettuna Suomeen. TILAUSOHJEET: Lähetä sähköpostia suoraan kustantajalle: [email protected]. Kirjoita sähköpostiin: ”Harri Winterin kirjan tilaus”, kappalemäärä ja oma nimi ja toimitusosoite. Kirjaa 34 Albatrossi | Albatrossen KESÄKUUSSA 2014 ilmestynyt esikoisteos saa keväällä 2015 jatkoosan. More Justicen mukaansatempaava tarina jatkuu uusissa ympäristöissä. Vauhti kiihtyy entisestään. Yksilön moraalista oikeutusta illegaalisti tarttua ongelmiin, joihin yhteiskunnan oikeusjärjestelmät eivät ulotu, punnitaan taas ihan uusilla vaa’oilla. o Fortsättning på deckaren Hyvät, pahat pojat DEN FÖR MÅNGA i sjöfartskretsar välkända författaren Harri Winter, som gjort sin livsgärning såväl på fartygen som inom rederiverksamheten, har skrivit den mycket sanningsenliga thrillern Hyvät, pahat pojat, som utspelar sig i rederivärlden. Albatrossens läsare kan beställa Hyvät pahat pojat direkt från förlaget till förmånspriset 23 €, (inkl. hempostning). MEK:IN SEINÄKALENTERI vuodelle 2015 postitetaan perinteisen tavan mukaan kaikille Albatrossin lukijoille lehden vuoden viimeisen numeron liitteenä. Lehti ilmestyy joulukuun alussa. o löytyy myös Akateemisesta kirjakaupasta, Suomalaisesta kirjakaupasta ja pienempienkin kauppojen myymälöistä sekä nettikaupoista ja e-kirjana. BESTÄLLNINGSANVISNING: Sänd e-post direkt till förläggaren: [email protected]. Skriv följande meddelande: “Beställning av Harri Winters bok”, ange antal, och eget namn samt adress för leverransen. Boken saluförs också i Akademiska bokhandeln, Suomalainen kirjakauppa och alla mindre bokhandlar samt i nätaffärer och som e-bok. DET I JUNI 2014 utkomna debutverket får i juni 2015 en fortsättning. Den fascinerande More Justice -historien fortsätter i nya miljöer. Farten tilltar. Individens moraliska rätt att illegalt ingripa i problem som samhällets rättssystem inte når övervägs nu med helt nya vikter. o Merimieseläkelain uudistus – lisätietoa verkossa SPLs arbetspensionsutdrag på Loggtjänsten OLEMME KOONNEET kaiken tällä het- FRÅN 2013 framåt har postningen av arbetspensionsutdrag utglesats så att utdraget idag sänds till de försäkrade vart tredje år. Utdraget kan dock årligen kontrolleras på webben på Sjömanspensionskassans Loggtjänst. Ett arbetspensionsutdrag för innevarande år kan fås på webben från början av oktober. Ett elektroniskt utdrag är likadant som ett pappersutdrag. Om så önskas kan ett pappersutdrag skrivas ut. På webben går det alltid att få ett arbetspensionsutdrag. På tjänsten finns det också räkneverk för beräkning av pensioner och andra nyttiga tjänster: • med räkneverket för ålderspension kan du få en uppskattning av din kommande ålderspension och kontrollera din ålder vid ålderspensioneringen • med räkneverket för deltids pension får du en uppskattning av beloppet för deltidspension • ur SPL-förvärvsarbetesförteck ningen framgår anmälningarna av sjötjänstmånader i realtid • arbetspensionsutdraget kan beställas i elektronisk form • du kan betälla ett intyg i elektronisk form över pensionsbeloppet • du kan ställa frågor om ditt eget pensionsskydd. kellä käsillä olevan materiaalin ja tiedon merimieseläkelain uudistuksesta omaan sivustoon Merimieseläkekassan verkkosivulle www.merimieselakekassa.fi > MEL-eläkeuudistus. Sivustoa täydennetään uudistuksen edetessä. o Merimieseläkekassan toimiston uudet palveluajat MERIMIESELÄKEKASSAN toimiston pal- velee 1.10.2014 alkaen arkisin klo 9–15 välisenä aikana. Eläkeneuvonnan palveluajat ovat arkisin klo 9–11 sekä 13–14. Merimieseläkekassan verkkopalvelut ovat käytettävissä silloin kun asiakkaalle parhaiten sopii. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote För att kunna utnyttja tjänsten behövs det personliga nätbankskoder eller ett chipsförsett personkort. Vill du inte kolla dina uppgifter på nätet får du ett arbetspensionsutdrag Sähköisen työeläke otteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on saatavilla aina tarvit taessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi vart tredje år per post. Följande gång vi postar utdraget blir 2015. Eftersom uppgifterna om pensionen på nätet är lättillgängliga och alltid finns till buds – på bara en klicknings håll, kan pappersutdraget avbeställas helt genom att välja det elektroniska arbetspensionsutdraget på Loggtjänsten. o Sjömanspensionskassans väggkalender 2015 SPK:S väggkalender 2015 postas på traditionellt sätt till allla läsare av Albatrossen som en bilaga till tidningens sista nummer för året. Numret utkommer i början av december. o Sjömanspensionslagen reformeras – ytterligare info på nätet VI HAR SAMMANSTÄLLT allt för närvarande tillgängligt material om sjömanspensionslagens reform till en egen webbplats på Sjömanspensionskassans nätsida www.sjomanspensionskassan.fi > SPL-pensionsreformen. Webbplatsen kompletteras anefter reformen framskrider. o Sjömanspensionskassan får nya öppethållningstider FRÅN den 1.19.2014 håller Sjömans- pensionskassan öppet vardagar kl. 9–15. Pensionsrådgivningens öppethållningstider är vardagar kl. 9–11 och 13–14. Pensionskassans nättjänster är tillgängliga de tider som passar kunden bäst. o DET ELEKTRONISKA arbetspensions utdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. Albatrossi | Albatrossen 35 Talvi- ja kevätlomalle Ylläkselle! Fira vinter- och vårsemester i Ylläs! Nyt kaksi mökkiä a! vuokrattavan Nu två stugor att hyras! MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisät SJÖMANSPENSIONSKASSANS vierekkäiset lomamökit (2 kpl) Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana talvi- ja kevätlomaviikoiksi. Varattavina ovat viikot 49/2014– 18/2015. Varaustoiveet 31.10.2014 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökkien sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkejä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijalle ja eläkkeensaajille. o trivsamma semesterstugor (2 st.) bredvid varandra vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under vinter- och vårsesongen. Veckor 49/2014–18/2015 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 31.10.2014 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugornas läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www.sjomanspensionskassan.fi. Stugorna uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Reserveringar av stugan per e-post [email protected] eller per telefon 010 633 990. KUVA | FOTO: THINKSTOCK Mökkivaraukset sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 010 633 990. Hyvää lomaa! Trevlig semester! Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi
© Copyright 2024