Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Teemana liikennepolitiikka. s. 8 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI Fackmän behövs även i framtiden. Tema sjöfartspolitik s. 8 | SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING | 2–3/2013 Liikenneministeri Trafikminister Merja Kyllönen: Teknologia tuo etumatkaa Teknologi ger försprång s. 4 2–3/2013 Sisältö ı Innehåll 4 Uusi teknologia antaa etulyöntiaseman 4 Ny teknologi erbjuder en position som initiativtagare Liikenneministeri Merja Kyllönen haluaa kääntää uudet ympäristösäännökset voitoksi merenkulkualalle. Trafikminister Merja Kyllönen vill vända över de nya miljöbestämmelserna i framgång för sjöfartsbranschen. 4 8 Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa 10 Fackmän behövs även i framtiden Tonnageskatten har hämtat ett rekordantal fartyg tillbaka under finsk flagg: sjöfartens aktörer och intressegrupper kommenterar. Tonnistovero on tuonut ennätysmäärän aluksia Suomen lipun alle: merenkulkualan toimijat ja sidosryhmät kommentoivat. 14 Det inspirerande arbetet skjuter fram pensioneringen 12 Innostava työ siirtää eläkkeelle lähtöhetkeä Konekorjausmies Hannu Keron pitkään merimiesuraan liittyy monta mukavaa tarinaa ja tapahtumaa. 12 Maskinreparatören Hannu Keros långa sjömanskarriär är full av många trevliga historier och händelser. 20 God hälsa ger bättre resultat 18 Hyvinvoinnilla parempiin tuloksiin Borerederiet premierades återigen med Årets tryggaste Arbetsplats-priset. Laivanvarustamo Bore palkittiin jälleen Vuoden Turvallisin Työpaikka -palkinnolla. 22 Merimies ja muusikko Petri Päivärinnan käsissä pysyvät soppakauhat ja rumpupalikat. 24 Sjöman och musiker 18 I Petri Päivärintas händer hålls såväl soppslevar som trumpinnar. Vakiot 3 Pääkirjoitus | Hyvä työ tässä ja nyt 21 Pärjätään | MEK:n rooli merenkulkijan Ordinarie 3 Ledaren | Ett bra jobb här och nu 21 Vi klarar oss | SPK:s roll för sjöfararens työhyvinvoinnissa 23 Sijoitukset | Sijoituksista kohtuullinen tuotto alkuvuonna 25 Tilastot | Henkilömäärät kasvussa 27 Lyhyesti 27 Michaela vastaa arbetshälsa 23 Investering | Rimlig avkastning av placeringarna under början av året 25 Statistik | Antalet personer ökar 27 Smånytt 27 Michaela svarar 22 albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 400 Nro | Nr ilmestyy | utges 4/2013 vko | vecka 50 Kannen kuva | Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 2–3/2013 Hyvä työ tässä ja nyt Ett bra arbete här och nu TYÖSSÄ VIIHTYMINEN on kiinni monesta tekijästä. Hyvä johtaminen, haasteelliset työt ja hyvä työilmapiiri ovat perusedellytyksiä, mutta nekään eivät aina riitä. Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jota on vaikea jakaa. Jos kotona on ongelmia, vaikuttaa se myös työhön ja päinvastoin. Jos työtä tehdään tai joudutaan tekemään vain siksi, että voisimme elää täysipainoista elämää työn ulkopuolella, muodostuu työstä rasite. Työnteko vie suuren osan valveillaoloajastamme, joten työhyvinvointiin on meidän kaikkien syytä kiinnittää huomiota. Työ ja työpaikka voivat olla myös jaksamisen tuki. Työhyvinvointiin vaikuttavat sekä työnantaja, työtoverit että jokainen meistä itse. Viihtyvyys on kiinni myös omasta asenteestamme. OIKEA ASENNOITUMINEN työhön on terveellistä myös eläke- politiikan kannalta. Varhaisessa työelämässä pitäisi välttää ”sitten kun -asennetta”. Työelämän alussa syyllistymme hyvin helposti ajattelumalliin, jossa työtä paiskitaan rajusti tulevaa elämää varten (”sitku-ihmiset”). Työ vie voiton kaikesta ja perhe-elämä kärsii. Elämän tasapainon kärsiminen jättää helposti jälkensä myös myöhempiin elämänvaiheisiin. MYÖHEMMIN ELÄMÄSSÄ tulee vaihe, jossa löytyy kaikenlaisia syitä olla tekemättä jotain. Uusille ja mielenkiintoisille ja mukavuusalueemme ulkopuolella oleville asioille sanomme helposti; mutta kun… Uskallus loppuu ja työelämä alkaa turhauttaa. Työelämässä alkaa vaihe, jossa haaveillaan eläkkeelle pääsystä. Erityisen vaarallista on ajatella, että työkyvyttömyyseläkkeelle päästään eikä jouduta. JOS KAIKKI menee oikein tyypil- TRIVSELN I ARBETET kan bero på många faktorer. Bra ledar- skap, utmanande arbeten och en god anda på arbetsplatsen är grundförutsättningar, men alltid räcker inte ens de till. Människans välbefinnande är en helhet som är svår att dela upp. Finns det problem hemma så påverkar det också jobbet och och vice versa. Om arbetet utförs eller vi är tvungna att jobba enbart för att vi ska kunna leva ett fullvärdigt liv utanför detta så blir jobbet en belastning. Arbetet upptar en stor del av vår vakna tid, så vi har all orsak att fästa uppmärksamhet vid arbetshälsan. Men arbetet och arbetsplatsen kan också vara ett stöd för orkandet. Arbetshälsan påverkas av såväl arbetsgivaren som av arbetskamrater och envar av oss själva. Trivseln beror i hög grad också på våra egna attityder. EN RIKTIG inställning till arbetet är också ur pensionspolitisk synpunkt sund. I ett tidigt skede av arbetslivet bör vi undvika en ”sedan när… -inställning”. I början av vårt arbetsliv faller vi mycket lätt för en tankemodell, enligt vilken vi jobbar hårt för vårt kommande liv (”sedan när”-människor). Arbetet prioriteras före allt annat och familjelivet lider. Livets obalans lämnar lätt sina spår också på senare skeden i livet. SENARE I LIVET kommer ett skede då det uppfinns alla möjliga orsaker för att lämna någonting ogjort. Till nya och intressanta saker som ligger ytterom vårt bekvämlighetsområde säger vi lätt; ”men därför att…”. Modet sviker, arbetslivet börjar frustrera. I arbetslivet inleds ett skede när vi börjar drömma om pensioneringen. Särskilt farligt är det då tankarna börjar ta formen får istället för hamnar på invalidpension. NÄR SEDAN ALLT följer ett riktigt typiskt mönster går den åldrande arbetstagaren i pension och kommer samtidigt in i ”voi ändå-skedet”. Nu börjar pensionären gräma sig över allt det som kunde ha gjorts om bara modet räckt till. liseen tahtiin, ikääntyneenä ja eläkkeellä siirrytään, ”voi, kun -vaiheeseen”. Haikaillaan, miten paljon olisi voinut tehdä, jos vain olisi uskaltanut. DESSA ”SEDAN NÄR”-, ”men därför att”– och ”voi ändå” – NÄMÄ ”SITKU”-, ”mutku”- ja ”voiku” -vaiheet ovat meille kaikille liian tyypillisiä. Eiköhän oteta itsestämme kiinni – niin työntekijöinä kuin työnantajinakin – ja eletä tätä päivää antaumuksellisesti työtämme ja muiden työtä kunnioittaen. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör skeden är alltför typiska för oss alla. Ska vi inte ta oss själva i kragen – såväl i egenskap av arbetstagare som arbetsgivare – och hängivet leva i nuet med respekt för både vårt eget och andras arbete. Albatrossi | Albatrossen 3 Teema ı Liikennepolitiikka Uusi teknologia antaa etulyöntiaseman Liikenneministeri Merja Kyllönen haluaa kääntää uudet ympäristösäännökset voitoksi merenkulkualalle. Väylämaksun täysremontti vaatii vielä enemmän tietoa. Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foton Patrick Lindström SUOMALAISEN MERENKULUN kilpailu- kyvyn säilyttäminen on keskeinen kysymys koko Suomen kannalta, arvioi liikenneministeri Merja Kyllönen. Hänen mukaansa alan suurimpina haasteina ovat erilaiset ympäristösäädökset, joista suurimpana vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi. – Nyt vastataan rikkihaasteeseen päällimmäisenä. On tärkeää turvata kilpailukyky muihin kansainvälisiin toimijoihin nähden. Suomen lipun alla olon on oltava houkuttelevaa jatkossakin ja tähän pyrimme erilaisilla tukitoimilla. Tonnistovero on tästä onnistunut esimerkki, hän pohtii. Kyllönen uskoo, että uudet säännökset voidaan kääntää voitoksi suomalaisen osaamisen ja tietotaidon avulla. Huolta on herättänyt se, että monet säännökset tulevat voimaan ensin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja vasta myöhemmin muualla. Kyllönen kuitenkin muistuttaa, että samat säännökset tulevat voimaan laajalla alueella. – On tärkeää, että maat ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla, että kaikilla on samat pelisäännöt. Kun olemme nyt pakostakin etunenässä, meillä on 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen mahdollisuus ottaa uusi teknologia käyttöön ja osoittaa muille tulevina vuosina, että meillä on myös osaamista ja tietotaitoa rakentaa laivoja uudella tavalla. YMPÄRISTÖTUKEA MYÖNTÄMÄLLÄ on valtiovalta pyrkinyt tukemaan merenkulkualaa. Tukea myönnetään esimerkiksi rikkipesureiden asentamiseen ja muihin ympäristöinvestointeihin. Kyllönen huomauttaa, että aiemmin on tehty päätös myös LNG-terminaalin rakentamisen tuesta. Vielä on kuitenkin auki, mihin terminaali rakennetaan: Eurooppa-tason terminaalista kisaa käydään Suomen ja Viron välillä. Päätös siitä saataneen ehkä jo tämän vuoden puolella tai viimeistään keväällä. – Meillä on valmista infraa ja tur vallinen ja vakaa ympäristö. Nyt on kysymys siitä mikä asia painaa enemmän eurooppalaisessa päätöksenteossa. Voimme vain toivoa Suomelle suotuisaa päätöstä. Ministeri pitää väylämaksun alentamista hyvänä keinona kompensoida rikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia. Väylämaksut putoavat suunnilleen puoleen vuosina 2015–2017, mikäli liitot kattavasti hyväksyvät työmarkkinasovun. Hän ei osaa tässä vaiheessa sanoa, miten väylämaksua tulisi kehittää tulevaisuudessa. – Jatkossa nähdään, onko poliittista painetta kehittää väylämaksua johonkin suuntaan. On ollut keskustelua siitä, pitäisikö ympäristöystävällisiä aluksia suosia tai millä tavoin suhtaudutaan risteilyaluksiin ja massa-aluksiin. On ollut myös toiveita huomioida jäävahvistetut alukset jotenkin. Nämä ovat sellaisia asioita, joita mietitään tulevina vuosina, hän listaa. KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA merenkulun rooli on ministerin mukaan ehdoton. Kyllösen aloitteesta tehtiin selvitys kaivosyhteyksistä Pohjois- ja Itä-Suomessa. – Selvästi satamien liikkuvuuden turvaaminen on sellainen asia, jota joudutaan tulevina vuosina miettimään. Perämeren satamat ovat iso kysymys, mutta olemme riippuvaisia siitä, mitä kaivostoimintaa käynnistyy Pohjois-Suomessa, hän tarkentaa. Kyllönen huomauttaa, että kaivosteollisuus vaikuttaa katsovan taas eteenpäin vuoden 2008 taloudellisen notkahduksen jälkeen. Hän arveleekin, että vuosina 2014–2015 saadaan kaivosyhtiöiltä tietoa tulevasta toiminnasta. Tämä tieto auttaa tekemään logistisia ratkaisuja. Merireitti on Pohjois-Suomessa hänen mielestään kaikista kustannustehokkain, vaikka rikkidirektiivin vaikutukset kustannuksiin huolestuttavat. Kyllönen korostaa, että jatkossa päästökauppa rasittaa myös kumipyöräliikennettä, joten merenkulkuala ei ole lisärasitteiden edessä yksin. Hän korostaakin, että logistisia ratkaisuja on tarkasteltava kokonaisuutena. – Olemme erilaisilla toimilla pyrkineet säilyttämään merenkulun kilpailukyvyn, mutta aika näyttää ovatko toimet olleet riittäviä. KOILLISVÄYLÄN MAHDOLLISUUS olisi ”Kun olemme nyt pakos takin etunenässä, meillä on mahdollisuus ottaa uusi teknologia käyttöön ja osoittaa muille tulevina vuosina, että meillä on myös osaamista ja tieto taitoa rakentaa laivoja uudella tavalla.” ”Då vi nu ohjälpligen går i täten har vi möjligheter att ta i bruk ny teknologi och under kommmande år visa andra att vi också har know-how för byggande av fartyg på ett nytt sätt.” Kyllösen mukaan siinä, että se lyhentäisi paljon tavarankuljetusreittejä. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä tavaraa sen kautta voitaisiin kuljettaa. – Se ei ole helppo keikka. Väylä on suhteellisen matala eivätkä alukset voi olla samoja kuin muilla valtamerillä seilaavat. Kysymys on, kenellä on tarvittava taloudellinen kapasiteetti, jonka siellä liikennöinti vaatii. Kyllönen muistuttaa, että myös Venäjän suunnitelmat vaikuttavat päätöksiin ja norjalaiset tarjoavat omaa kuljetusreittiään vaihtoehdoksi. – Siellä on kisa käynnissä. On parasta, että Pohjoismaat ja Venäjä käyvät vuoropuhelua, jotta tiedämme, mitä kukakin on tekemässä. Venäjä on Kyllösen mukaan aidosti sekä mahdollisuus että kilpailutekijä. Esimerkiksi raideliikenteen kehittämisen kautta Suomen satamat voivat tarjota naapurilleen sujuvia ja turvallisia satamayhteyksiä. – He ovat olleet omassa politiikassaan sitä mieltä, että Suomeen suuntautuvia raideyhteyksiä kehitetään. Suomi on myös valmis kehittämään omia yhteyksiään Venäjälle. Kokonaisuus on positiivinen asia Suomen merenkululle ja satamille. JÄÄNMURRON OSAAMISTA Kyllönen pitää suuressa arvossa ja korostaa peruskapasiteetin säilyttämisen tärkeyttä. Jäänmurtajat varmistavat vuosittain noin puolen vuoden ajan, että tuotteet ja ihmiset liikkuvat meritse. Albatrossi | Albatrossen 5 Teema ı Liikennepolitiikka – Tällä hetkellä näyttää, että suomalaisille aluksille on käyttöä. Esimerkiksi ruotsalaiset tarvitsevat apua jäänmurrossa, sillä heilläkin on muuttunut sopimuspohja omalla alueellaan. Hän korostaa Suomen yhteistyön merkitystä Ruotsin, Venäjän ja Baltian maiden kesken. – On tärkeää, että pelaamme samoilla pelisäännöillä esimerkiksi öljyturvallisuuden osalta. Voisimme myös auttaa toinen toistamme. Tuntuu järjettömältä, että meillä kaikilla olisi valtava kalusto eikä mitään yhteiskäyttöä, vaikka merialueet ovat jään kanssa toimittaessa valtavat. Hän pitää myös tärkeänä, että telakoiden tulevaisuutta turvataan. Investointipäätös on tehty esimerkiksi käyttöikänsä päähän tulleen jäänmurtaja Voiman korvaamisesta. MERENKULUN KOULUTUKSEN tule- vaisuus nousee ministerin mielessä suureksi kysymykseksi. Hänen mukaansa haasteena on antaa oikea viesti ulospäin: merenkulku ei ole auringon laskun vaan auringon nousun ala. Hän on huolissaan myös opiskelijoiden hankaluudesta saada harjoittelupaikkoja lähisatamista. – Olisi parempi, että harjoitteluun pääsisi lähtemään lähisatamista ja siitä maailmalle. Mielestäni Ruotsin malli, jossa yhteiskunnallisen tuen saamisen edellytyksenä varustamoille ja yhtiöille, on tarjota harjoittelupaikkoja oman maan opiskelijoille, olisi yksi ratkaisumalli Suomeenkin. Kyllönen aikoo pohtia opetusministeri Krista Kiurun kanssa logistiikkaalojen koulutuskokonaisuutta. – On tärkeä osa meriliikennestrategiaa käydä alan kanssa keskustelua, miten koulutuksen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Opiskelijoita olisi myös hyvä kuulla. Merenkulun kilpailukyvyn turvaaminen kytkeytyy Kyllösen mielestä kaikkiin teemoihin tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvassa meriliikennestrategiassa. Hän muistuttaa, että alan toimijoilla on vielä mahdollisuus päästä mukaan keskusteluun, jos kokee jääneensä kuulematta. o 6 Albatrossi | Albatrossen Ny teknologi erbjuder en position som initiativtagare Trafikminister Merja Kyllönen vill vända över de nya miljöbestämmelserna i framgång för sjöfartsbranschen. En total översyn av fartygsavgiften kräver ytterligare information. Trafikpolitik UPPRÄTTHÅLLANDET av den finländ- ska sjöfartens konkurrenskraft är en väsentlig fråga för hela Finland, framhåller trafikminister Merja Kyllönen. Enligt henne utgör mångfalden av olika miljöbestämmelser branschens största utmaningar. Störst bland dem är det kommande svaveldirektivet, som träder i kraft 2015. – Just nu ska vi i första hand svara på svavelutmaningen. Det är viktigt att säkerställa konkurrenskraften i förhållande till övriga internationella aktörer. Seglandet under finsk flagg ska också i fortsättningen kännas lockande. Till det här strävar vi med hjälp av olika stödåtgärder. Tonnageskatten är ett lyckat exempel på det här, begrundar hon. Kyllönen är övertygad om att de nya bestämmelserna kan vändas över i framgång med hjälp av finländsk know-how. Att många av bestämmelserna träder först i kraft i Europa och Nordamerika och senare på annat håll har väckt oro. Kyllönen påpekar dock att samma bestämmelser träder ikraft inom ett mycket vidsträckt område. – En väsentlig utgångspunkt är att alla länder utgår från samma baslinje, dvs att de har samma procedurregler. Då vi nu ohjälpligen går i täten har vi möjligheter att ta i bruk ny teknologi och under kommmande år visa andra att vi också har know-how för byggande av fartyg på ett nytt sätt. GENOM ATT bevilja miljöstöd har staten önskat stöda sjöfarten. Stöd beviljas exempelvis för att installera svaveltvättare och andra miljöinvesteringar. Kyllönen påpekar, att det redan tidigare fattats beslut om stöd för att bygga en LNG-terminal: Finland och Estland konkurrerar om att bygga en terminal som håller Europanivå. Beslutet om det här torde fattas redan innevarande år, dock senast inkommande vår. – Vi har en färdig infrastruktur och en säker och stabil miljö. Nu är det fråga om vad som väger mera i det europeiska beslutsfattandet. Vi kan bara hoppas att det blir ett beslut som är gynnsamt för Finland. Minister Kyllönen anser att sänkningen av farledsavgiften är ett bra sätt att kompensera de extrakostnader svaveldirektivet orsakar. Förutsatt att förbunden i täckande omfattning godkänner arbetsmarknadsuppgörelsen kommer farledsavgifterna i stort sett att halveras åren 2015-2017. I det här skedet kan minister Kyllönen inte säga hur farledsavgiften borde utvecklas i framtiden. – I fortsättningen får vi se om det uppstår ett politiskt tryck på utvecklingen av farledsavgiften i någon riktning. Det har diskuterats både om huruvida miljövänliga fartyg borde gynnas och om hur vi ska förhålla oss till kryssningsfartyg. Det har också förekommit önskemål om att beakta isförstärkta fartyg på något sätt. Det här är frågor som vi ska ta upp och fundera på under kommande år, räknar hon upp. UR GRUVINDUSTRINS synpunkt är sjöfartens roll oomtvistlig, enligt ministern. På initiativ av Kyllönen har det gjorts en utredning av gruvornas kommunikationer i norra och östra Finland. – Säkerställandet av kommunikationen med hamnarna är en fråga som vi om några år är tvungna att dryfta. Hamnarna vid Bottenviken är en stor fråga, men vi är beroende av hur gruvindustrin i norra Finland kommer igång, preciserar hon. Kyllönen påpekar att det förefaller som om gruvindustrin åter skulle se framåt efter den ekonomiska nedgången 2008. Därför förmodar hon att gruvbolagen under åren 2014-2015 kan ge besked om sin kommande verksamhet. Det här beskedet underlättar fattandet av beslut om logistiska lösningar. Enligt minister Kyllönens åsikt är havsleden den absolut kostnadseffektivaste av alla i norra Finland, trots att svaveldirektivets inverkan på kostnaderna bekymrar. Kyllönen understryker att utsläppshandeln i fortsättningen också belastar gummihjulstrafiken, så sjöfarten står inte ensam inför extra belastningar. Därför ı Tema understyker hon att logistiska lösningar ska granskas som en helhet. – Genom olika åtgärder har vi strävat till upprätthålla sjöfartens konkurrenskraft. Tiden får utvisa om åtgärderna varit tillräckliga. NORDOSTPASSAGENS möjligheter ligger enligt Kyllönen i att de i hög grad förkortar varutransportlederna. Kärnfrågan är dock hurdant gods det går att transportera den vägen? – Det är inte något enkelt jobb. Farleden är relativt grund och fartygen kan inte vara av samma typ som de som seglar på andra världshav. Frågan lyder: Vem har den ekonomiska kapacitet som krävs för trafiken på nordostpassagen? Kyllönen påpekar att också de ryska planerna inverkar på besluten. Även norrmännen erbjuder sina transportleder som ett alternativ. – Där är full konkurrens på gång. Det är bra att de skandinaviska länderna och Ryssland för en dialog så får vi veta vad envar av dem sysslar med. Enligt Kyllönen är Ryssland genuint såväl en möjlighet som en konkurrent. Genom att till exempel utveckla bantrafiken kan de finländska hamnarna erbjuda sin granne flexibla och säkra hamnförbindelser. – De har i sin egen policy varit av den åsikten att de till Finland ledande spårförbindelserna ska utvecklas. Också Finland är redo att utveckla sina egna förbindelser med Ryssland. Helheten är en positiv sak för den finländska sjöfarten och hamnarna i vårt land. ISBRYTNINGENS know-how sätter Kyl- lönen stort värde på och betonar vikten av att upprätthålla baskapaciteten. Isbrytarna säkerställer årligen under omkring ett halvt års tid att produkter och människor kan röra sig sjövägen. – För närvarande ser det ut som om de finländska fartygen skulle kunna utnyttjas. T.ex. svenskarna behöver hjälp med isbrytningen, för även i Sverige har avtalsgrunden ändrats inom det egna området. Albatrossi | Albatrossen 7 Teema ı Liikennepolitiikka Kyllönen understryker vikten av samarbetet med Sverige, Ryssland och de baltiska länderna för Finland. – Det är av stor betydelse att vi arbetar enligt samma spelregler exempelvis för oljesäkerhetens del. Vi kunde även hjälpa varandra. Det verkar helt huvudlöst att vi alla ska ha enorma mängder utrustning och inget koordinerat utnyttjande, trots att vårt sammanhängande havsområde är enormt vintertid. Minister Kyllönen anser det även vara viktigt att varvens framtid säkerställs. För t.ex. ersättandet av isbrytaren Voima, som nått sin driftsålders ände, har investeringsbeslutet fattats I MINISTERNS tankar växer framtiden för utbildningen inom sjöfarten till en stor fråga. Enligt henne är den centrala utmaningen att ge korrekt signal till omvärlden: sjöfarten är inte solnedgångens utan soluppgångens bransch. Hon är också bekymrad för att det är så svårt för studerandena att få praktikantplatser i närhamnar. – Det vore bättre om praktiken kunde inledas i närhamnarna och fortsätta därifrån ut i världen. Enligt min åsikt skulle den svenska modellen vara en lämplig lösning också här i vårt land. För att rederier och bolag i Sverige ska beviljas samhällsstöd förutsätts det att de erbjuder praktikplatser för svenska studerande. Kyllönen har för avsikt att tillsammans med undervisningsminister Krista Kiuru dryfta logistiksektorns utbildningshelhet. – En viktig del av strategin för sjötrafiken är att tillsammans med representanter för branschen föra en diskussion om hur utbildningen kunde göras mera lockande. Det vore givetvis bra att höra studerandenas åsikt. Enligt Kyllönens uppfattning är säkerställandet av sjöfartens konkurrenskraft kopplad till alla teman i strategin för sjötrafiken, som färdigställs före utgången av innevarande år. Hon påpekar att aktörerna i branschen ännu har möjligheter att delta i diskussionen om personen ifråga upplever sig ha blivit ohörd. o 8 Albatrossi | Albatrossen Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa Tonnistovero on tuonut ennätysmäärän aluksia Suomen lipun alle, mutta joiden merenkulun alojen jatkuva työvoimapula ja yhteiskunnan rakennemuutos huolestuttavat, kommentoivat merenkulkualan toimijat ja sidosryhmät. Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foton Marina Paulaharju, Suomen Laivanpäällystöliitto, Teknologiateollisuus | Finlands Skeppsbefälsförbund, Teknologi-industrin HEIKENTYNEISTÄ talousnäkymistä huo- limatta tonnistovero on tuonut aivan uutta potkua suomalaiselle merenkululle. – Suomen lipun alla seilaava tonnisto kasvoi viime vuonna liki 20 prosenttia, kun kilpailijamaissa kehitys on päinvastainen. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia, huomauttaa Suomen Varustamot toimitusjohtaja Olof Widén. – Yksi vahvuuksistamme on myös, että Suomen lipun alla olevista aluksista on 85 prosenttia jäävahvistettuja kahteen korkeimpaan jääluokkaan 1A super ja 1A. Widén mainitsee alan heikkoudeksi pitkän poissaolon globaaleilta hakurahtimarkkinoilta. – Sinne pitäisi päästä takaisin, mutta se vaatii pitkän tähtäimen toimintaa. Olisi mentävä mukaan laajentaen pikku hiljaa. KOULUTUSTASOA pidetään suoma- laisten merenkulkijoiden vahvuutena, mutta alan koulutusohjelmat ovat kärsineet aiempina vuosina opiskelijakadosta. Vaikka oppilasmäärät ovat kasvaneet, esimerkiksi konepäällystöä eläköityy edelleen vuosittain enemmän kuin alan kouluista valmistuu. – Tuntuu, etteivät kiinnostuneet löydä opiskelumahdollisuuksia. Toisaalta kansipuolella on taas selkeää ylituotantoa, pohtii Suomen Konepäälllystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström. Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja Risto Blomquistin ”Rahtimarkkinoiden olisikin oltava mahdollisimman toimivat ilman rikkidirektiivin kaltaisia lisäkustannuksia.” Jorma Turunen ”Redan utan dessa extra kostnader av typ svaveldirektivet bör trampmarknaden fungera så bra som möjligt.” ”Globaaleille markkinoille olisi päästävä takaisin.” Olof Widén ”Kaikki kiinnostuneet eivät löydä koulutusmahdollisuuksia.” ”Oppilaitokset kilpailevat samoista resursseista ja oppilaista.” ”Tarvitaan tietoa siitä, mitä meillä kuljetetaan tulevaisuudessa.” Leif Wikström Risto Blomquist Minna Kivimäki Albatrossi | Albatrossen 9 Teema ı Liikennepolitiikka mukaan Suomessa on liikaa merenkulun ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia. Hänen mukaansa merenkulkuala pitäisi erottaa myös ammattikorkeakoulujärjestelmästä omaksi yksikökseen. – Kaikki neljä oppilaitosta kamp pailevat samoista resursseista ja oppilaista. Henkilökohtainen kantani on, että kaksi oppilaitosta riittäisi. YHTEISKUNNAN rakennemuutos luo uhkakuvia merenkulun tulevaisuudelle. Kaivosteollisuuden tulevaisuuden tarpeiden jarruna pidetään Pohjois-Suomesta puuttuvaa tie- ja raideliikenneinfraa, joka lisäisi myös meriliikennettä. Päätöksiä joudutaan kuitenkin vielä odottamaan. – Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä meillä kuljetetaan tulevaisuudessa. Liikennepuolella täytämme tarpeita sitä mukaa, kun niitä ilmenee eikä toisin päin, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Minna Kivimäki. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen mielestä logistiset ratkaisut loisivat mahdollisuuksia myös muille toimijoille teollisuuden ja merenkulun lisäksi. – Raideliikenne elävöittää niiden paikkakuntien talouselämää, joiden kautta rata kulkee. Turusen mielessä teollisuuden näkökulmasta uhkiksi nousevat merenkulkua rasittavat verot ja maksut, jotka syövät kannattavuutta. Hän muistuttaa, että Suomessa valtaosa tuotteista tulee ja lähtee meriteitse. – Se tuo lisäpaineita. Rahtimarkkinoiden olisikin oltava mahdollisimman toimivat ilman rikkidirektiivin kaltaisia lisäkustannuksia. Yksi tapa kompensoida rikkidirektiivin kustannuksia olisi hänen mukaansa väylämaksun poistaminen. Kivimäen mukaan sen poistamisessa pitää arvioida myös toimenpiteen sivuvaikutuksia. – Se voisi olla yksi väline, mutta sitä pitää vielä tarkastella yhdessä meriliikennestrategian kanssa. Nykyjärjestelmässä väylämaksun alentaminen voisi olla mahdollista ehkä nopeallakin aikataululla. o 10 10 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Fackmän behövs även i framtiden Tonnageskatten har hämtat ett rekordantal fartyg tillbaka under finsk flagg. Den fortlöpande bristen på arbetskraft inom sjöfartens ifrågavarande sektorer och strukturförändringen i samhället oroar trots allt, konstaterar sjöfartens aktörer och intressegrupper i sina kommentarer. TROTS FÖRSVAGADE ekonomiska utsikter har tonnageskatten ändå satt helt ny fart på den finländska sjöfarten. Minna Kivimäki – Det under finsk flagg seglande tonnaget utökades ifjol med inemot 20 % medan utvecklingen i konkurrentländerna är den motsatta. Trafikpolitik ı Tema Det här skapar helt nya möjligheter, påpekar Olof Widén, vd för Rederierna i Finland rf. – En av våra starka sidor är att 85 % av de fartyg som seglar unde finsk flagg är isförstärkta i de två högsta isklasserna 1A super och 1A. Som branschens svaghet nämner Widén den långa frånvaron från den globala trampfartsmarknaden. – Vi borde komma tillbaka ut på den, men det kräver långsiktig verksamhet. Återgången bör ske genom att så småningom bredda verksamheten. Risto Blomquist UTBILDNINGSNIVÅN anses vara de fin- ländska sjöfararnas styrka, men under tidigare år har branschens utbildningsprogram lidit av brist på studeranden. Trots att antalet elever har ökat pensioneras det exempelvis fortfarande fler maskinbefäl än det utexamineras från branschens skolor. – Det verkar som om de intresserade inte skulle hitta studiemöjligheterna. Å andra sidan råder det på däckssidan en klar överproduktion, funderar Leif Wikström , verksamhetsledare för Finlands Maskinbefälsförbund. Enligt verksamhetsledaren Risto Blomquist på Finlands Fartygsbefälsför bund finns det för många läroinrättningar som utbildar fackfolk för sjöfarten i vårt land. Enligt honom borde sjöfartsbranschen lösgöras helt från yrkeshögskolesystemet till en fristående enhet. – Alla fyra nuvarande läroinrättningar kämpar om samma resurser och elever. Min personliga åsikt att det skulle räcka med två skolor. STRUKTURFÖRÄNDRINGEN i samhället skapar hotbilder för sjöfartens framtid. Avsaknaden av infrastruktur för väg- och spårtrafiken i Norra Finland anses bromsa gruvindustrins framtida behov i landsdelen. En komplettering av infran skulle också öka sjötrafiken. Besluten låter dock ännu vänta på sig. – Det behövs mera kunskaper om ”Vi borde komma tillbaka ut på den globala trampfartsmarknaden” Olof Widén ”Det verkar som om de intresserade inte skulle hitta studie-möjligheterna” Leif Wikström ”Alla nuvarande läroinrättningar kämpar om samma resurser och elever” Risto Blomquist ”Det behövs mera kunskaper om vad vi transporterar i framtiden.” Minna Kivimäki vad vi transporterar i framtiden. På trafiksidan kompletterar vi nu behoven anefter de dyker upp och inte tvärtom, säger trafik- och kommunikationsministeriets avdelningschef Minna Kivimäki. Enligt Teknologiindustrin rf:s vd Jorma Turunens åsikt skulle de logistiska lösningarna skapa möjligheter också för andra aktörer utöver industrin och sjöfarten. – Spårtrafiken ger liv åt näringslivet på de orter som ligger invid järnvägen. Enligt Turunen kan det ur industrins synpunkt uppstå hot mot lönsamheten om skatter och avgifter som belastar sjöfarten tär på lönsamheten. Han påpekar att största delen av de produkter som importeras till och exporteras från Finland transporteras sjövägen. – Det skapar ett extra tryck. Redan utan dessa extra kostnader av typ svaveldirektivet bör trampmarknaden fungera så bra som möjligt. Ett sätt att kompensera svaveldirektivets kostnader vore enligt Turunen att avveckla farledsavgiften. Vid ett avvecklande av avgiften bör även åtgärdens biverkningar beaktas. – Det kunde vara en möjlighet, men den bör ännu granskas tillsammans med sjötrafikens strategi. I det nuvarande systemet kan en eventuell sänkning av farledsavgiften rentav vara möjlig enligt en snabbare tidtabell. o Albatrossi | Albatrossen 11 Innostava työ siirtää eläkkeelle lähtöhetkeä Teksti ja kuvat Text och foton Marina Paulaharju 12 12 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Työuran pidentäminen ı Merenkulun tervaskannot Konekorjausmies Hannu Kero viihtyy työssään Finnstarilla konehuoneessa, menninkäisen luolassa, kuten hän sitä itse leikkisästi kutsuu, hyvin. Hänellä ei ole suunnitelmissa vielä jäädä vanhuuseläkkeelle, vaikka siihen olisi ollut ansaitusti mahdollisuus jo kahdeksan vuotta sitten. Pitkään merimiesuraan liittyy monta mukavaa tarinaa ja tapahtumaa, joita Hannu muistelee kaiholla. SEITSEMÄSTÄ VELJEKSESTÄ nuorimpana Hannu tai tuttavallisemmin Jäärä lähti Vaasan kotikonnuilta maailman merille nuorena miehenä vuonna 1968. Siihen aikaan moni muukin nuori mies haaveili merimiehen työstä. Hänen isänsä ja veljensäkin olivat olleet merillä, ja lisäksi hän oli pikkupojasta asti haaveillut merille lähdöstä. 70-luku oli suomalaisille merimiehille haasteellista aikaa, laivat vaihtoivat lippua, reittejä oli tiheään ja pestit olivat usein lyhyitä. – Töitä kuitenkin aina sai. Eikä poikamiehelle ollut väliä, mille laivalle pestin ottaa, Jäärä muistelee. Hän on seilannut monilla merillä, käynyt Australiassa, Amerikassa ja Etelä-Amerikassa muutamia mainitakseen. ”Lastina oli 35 tonnia irtosementtiä eikä purkusatamasta ollut varmuutta.” TYÖSSÄ VIIHTYMINEN on Jäärälle yksi syy jatkaa työssä. – Täällä on hyvä porukka. Ei minulla ole täältä kiirettä pois. Mielelläni olen aina myös töihin lähtenyt. Tilanne voisi olla toinen, jos minulla olisi omakotitalo, jossa voisi puuhailla kaiket ajat. Nyt vapaa-aika kuluu kaupungilla pyöräillen ja vaimon kanssa rivitalossa Turussa. Merimiehen työssä laitostuu helposti, hän toteaa. Kaipuu takaisin merelle töihin vapaan jälkeen on valtaisa. Albatrossi | Albatrossen 13 Merenkulun tervaskannot URANSA ALKUVAIHEITA Hannu muiste- lee mielellään. Pestit merillä ja odotusajat satamissa toivat oman suolansa nuoren miehen elämään. – Kyllähän sitä tuli tehtyä yhtä ja toista silloin aikanaan, mutta tänä päivänä ajat ovat aivan toiset. Satamissa ollaan lyhyen aikaa, lastin purku ja lastaus tehdään nopeasti ja sitten paluumatkalle, Hannu pohdiskelee. Ennen satamat olivat avoimia kaikille. Laivoja ja niiden miehistöjä saattoi tulla rantaan katsomaan ja tapaamaan. Hannu muistelee yhtä reissua Tanskasta Venezuelaan. Lastina oli 35 tonnia irtosementtiä eikä purkusatamasta ollut varmuutta. Uuden sementtisiilon ensimmäisen laivalastin purku oli takkuista ja hidasta. – Olimme satamassa 2,5 kuukautta. MERIMIEHEN TYÖ on ollut hänen uran- sa aikana jatkuvan muutoksen alla. – Miehistön koko on pienentynyt mutta hommat hoituvat siitä huolimatta, hän toteaa. Edellytyksenä toki on, että jokaisen on hoidettava oma hommansa eikä kaikkia korjaushommia voi enää tehdä itse. – Ei sitä ehtisikään, hän tuumailee Ammattinimikkeet ovat myös muuttuneet vuosien saatossa. Aiemmin konekorjausmiestä kutsuttiin merimiesslangilla ”donkeymaniksi”. Vanhat nimikkeet olivat jo silloin ja vielä yhäkin maallikoille vaikeita ymmärtää. Esimerkkinä tästä Hannu kertoo tarinan pestistään Meksikoon, jolloin häneltä hävisi sataman huminoissa lompakko ja lompakon myötä ajokortti ja pankkikirja. Palattuaan kotiin Vaasaan hän meni poliisilaitokselle tekemään katoamisilmoituksen. Poliisin kysyessä Hannun ammattia ilmoitukseen, vasta kolmannella kerralla hänen ammattinsa tuli jotenkuten oikein kirjattua. TÖRNILTÄ KOTIIN Turkuun vaimon luo Hannu palaa aina mieluusti. Yhteiselo aiemmin merimiesammatissa työskennelleen vaimonsa kanssa alkoi Montrealissa 1998. Vaimon sanoin ”Hannu tarttui Pohjois-Atlantilta mukaan”. – Minulla on oma komento kotona, Hannu toteaa leikkisästi ja jatkaa naurahtaen. – Työtovereilta 50-vuotislahjaksi saamaani konetelegrammiin vaimoni laittoi heti ”bridgekontrollin” päälle. Merenkulkijapariskuntien törnit eivät aina mene yksiin. Hannu ja vaimonsa seilasivat molemmat yhdessä vaiheessa Amerikan linjoilla, mutta eri laivoilla. Silloin he tapasivat puolen vuoden välein. – Kerran radiosähköttäjä tuli kertomaan, että vaimoni laiva oli muutaman merimailin päässä minun laivastani. Siinä sitten puheltiin niin kutsutulla juorukanavalla tärkeimmät asiat. Eri laivapestien muistoja on lukemattomia. – Yhdellä laivalla vedettiin tropiikin yössä lakana valkokankaaksi kannelle ja katsottiin elokuvia. Satamissa vaihdettiin toisten merimiesten kanssa elokuvia, Hannu kertoo, mutta toteaa lopuksi, että venäläisillä oli silloin paras valikoima eri elokuvia. – Yhdessä tehtiin paljon juttuja – nykyään sosiaalinen kanssakäyminen työtovereiden kanssa rajoittuu paljolti omaan osaston porukkaan, hän huokaisee. VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA on Hannun eteen tullut merillä useita. Työ konehuoneessa on muuttunut laivojen myötä. Nyt automatiikkaa on paljon ja nuorilla on siihen taitoja. Hannu toteaa kuitenkin, että hyvästä peruskoulutuksesta huolimatta itse työ opettaa edelleen paljon enemmän. Työ on hänetkin hommaan opettanut. Lopuksi Hannu toivoo, että nuorille olisi nyt ja tulevaisuudessa yhtä mielekästä työtä tarjolla kuin hänelle aikanaan on ollut. Silloin jaksaa työskennellä hiukan pidempäänkin, kuten hän on tehnyt. o Maskinreparatören Hannu Kero trivs bra i sitt arbete i Finnstars maskinrum. Han själv kallar maskinrummet skämtsamt för ”menninkäinens grotta”. Han har inga planer ännu på att gå i pension trots att han redan för åtta år sedan hade tjänat in möjligheten att göra det. Hannus långa sjömanskarriär är full av många trevliga historier och händelser som han minns med vemod. SOM DEN YNGSTA av sju bröder lämnade Hannu, eller mera familjärt Jäärä, hemknutarna i Vasa och begav sig som ung man ut på världshaven 1968. På den tiden fanns det många andra unga män som ockå drömde om att bli sjöman. Både hans far och hans bröder hade jobbat på sjön och själv hade han ända sedan knattetiden drömt om att åka till sjöss. För 14 14 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen finländska sjömän var 70-talet en utmanande tid, fartygen bytte flagg, rutter stup i kvarten och hyrorna var korta. – Arbete fanns ändå alltid. Och för en ungkarl var det inte så noga på vilket fartyg han tog hyra, påminner sig Jäärä. Han har seglat på många hav och besökt Australien, Amerika och Sydamerika, för att nämna några. TRIVSELN I ARBETET är en av orsakerna varför Jäärä fortsätter att arbeta. – Här finns ett fint gäng. Jag har ingen brådska bort härifrån. Jag har också alltid gärna kommit till jobbet. Situationen kanske skulle vara en annan om jag hade ett egnahemshus där jag kunde pyssla med nånting hela tiden. Nu går fritiden till att cykla på stan och vara tillsammans med min hustru i rad- Förlängning av arbetskarriären ı Sjöfartens krutgubbar Det inspirerande arbetet skjuter fram pensioneringen Albatrossi | Albatrossen 15 Sjöfartens krutgubbar ”Lasten bestod av 35 ton lös cement och upp gifterna om lossningshamnen var osäkra.” huslokalen i Åbo. I sjömansarbetet institutionaliseras man lätt, konstaterar han. Längtan tillbaka till arbetet på sjön efter ledigheten är enorm. HANNU TÄNKER GÄRNA på karriärens första tider. Hyrorna på havet och väntetiderna i hamnarna kryddade på sitt eget sätt den unga mannens liv. – Visst gjorde man både det ena och det andra i tiden, men idag är tiderna helt andra. I hamnarna dröjer man bara en kort tid, lossning och lastning av lasterna sker snabbt och sen startar man på returresan, filosoferar Hannu. Förr var hamnarna öppna för alla. Det kunde 16 16 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen komma folk till stranden för att se på fartygen och träffa dessas besättningar. Hannu kommer ihåg en resa från Danmark till Venezuela. Lasten bestod av 35 ton lös cement och uppgifterna om lossningshamnen var osäkra. Lossningen av den första fartygslasten till en ny cementsilo var trög och långsam. – Vi låg 2,5 månad i hamnen. SJÖMANSARBETET har under hans hela karriär varit föremål för en fortlöpande förändring. – Besättningens storlek har minskat men jobben blir trots det skötta, konstaterar han. Förutsättningen är givetvis att alla sköter sina egna uppgifter och alla reparationer kan inte mera fixas av den som ansvarar för uppgiften. – Det skulle man inte ens hinna, funderar Jäärä. Yrkesbenämningarna har också förändrats med åren. Tidigare kallades maskinreparatören på sjömansslang för ”donkeyman”. De gamla benämningarna var redan då och är fortfarande svåra att förstå för en lekman. Som ett exempel på det här berättar Hannu en historia från sin hyra till Meksiko. I hamnens virrvarr försvann hans plånbok och med den hans körkort och bankbok. Efter att ha återvänt hem till Vasa gick han till polisinrättningen för att göra en anmälan om försvinnandet. När polisen frågade om Hannus yrke för att fylla i anmälan blev hans yrke något så när korrekt antecknat först på tredje gången. Hem från törnen till Åbo och hustrun återvänder Hannu alltid gärna. Livet tillsammans med hustrun, som tidigare arbetat i sjömansyrke, inleddes i Montreal 1998. Enligt hustuns utsago ”fastnade Hannu på norra Atlanten och kom med”. – Jag har eget befäl här hemma konstaterar Hannu skämtsamt och fortsätter skrattande. – På min 50-årsdag fick jag i present en maskintelegraf i vilken min fru genast lade ”bridgekontrollen” på. SJÖFARARPARETS TÖRNAR sammanfaller inte alltid. Hannu och hans hustru seglade i ett skede båda på Amerikalinjer men på olika fartyg. Den tiden träffades de en gång per halvår. – En gång kom telegrafisten för att berätta att hustruns fartyg befann sig på några sjömils avstånd från mitt fartyg. Efter det samtalade vi sedan om de viktigaste frågorna på den så kallade skvallerkanalen. Minnena från olika fartygshyror är otaliga. – På ett fartyg spände vi i tropiknattens mörker ett lakan som vit duk och tittade på filmer. I hamnarna brukade vi byta filmer med andra sjömän, berättar Hannu men konstaterar till slut att ryssarna då hade det bästa urvalet av olika filmer. – Vi gjorde många grejer tillsammans – idag begränsas det sociala umgänget med arbetskamraterna långt till gänget på den egna avdelningen, suckar han. PÅ HAVET har Hannu råkat ut för många fartfyllda och farliga situationer. Arbetet i maskinrummet har förändrats i och med att fartygen förändrats. Idag finns det mycket automatik och ungdomen har färdigheter för den. Hannu konstaterar dock att själva arbetet trots den goda grundundervisningen fortsättningsvis ger mera lärdomar. Arbetet har även lärt honom jobbet. Till slut hoppas Hannu att det nu och i framtiden ska finnas lika mycket intressant arbete för de unga som det i tiden har funnits för honom. Då orkar man också jobba litet längre, såsom han har gjort. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeotteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. www.merimieselakekassa.fi 31.12.2013 mennessä sähköisen eläkeotteen valinneiden kesken arvotaan Apple iPad Mini 16 G Wi-Fi. Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista ja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är datasäkert och avgiftsfritt. Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Mellan alla som före utgången av 2013 gjort ett elektroniskt val utlottas en Apple iPad Mini Wi-Fi. Det elektroniska arbetspensionsutdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. www.sjomanspensionskassan.fi Albatrossi | Albatrossen 17 Työhyvinvointi ı Vuoden turvallisin työpaikka Hyvinvoinnilla parempiin tuloksiin Vanhuuseläkkeelle siirtymishalukkuus minimissä. Tilastoidusti vähäisin määrä vahinkoja työ- ja vapaa-ajalla. Polkupyöriä ja lentopalloverkkoja laivojen kansilla. Laivanvarustamo Boren pitkäjänteinen kehitystyö henkilöstön viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi on tuottanut tulosta. Varustamo palkittiin jälleen Vuoden Turvallisin Työpaikka -palkinnolla. Teksti Petra Nikkinen | Kuvat Bore Ltd:n arkisto, Marina Paulaharju MERIVAKUUTUSYHTIÖ Alandia Ma- rinen Turvallisin Työpaikka 2013 -palkinto ei tullut aivan yllätyksenä laivanvarustamo Boren henkilöstö- ja viestintäjohtajalle Katarina Hildénille. – Voitimme saman palkinnon myös viime vuonna. Työskentelemme jatkuvasti parantaaksemme viihtyvyyttä laivoilla sekä minimoidaksemme niillä sattuvia onnettomuuksia. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN kiinni- tetään Borella erityistä huomiota. Terveydenhoitojärjestelmään on yhdistetty mukaan merimieslääkärintarkastukset, jolloin sekä ennakointi että jälkihoito toimivat esteettä ja ilman informaatiokatkoksia. Varustamon kehittämä työterveyshuollon johtamisprosessi alkaa välittömästi uuden ihmisen tullessa varustamon palvelukseen. – Toki käymme normaalin prosessin läpi, jossa merimies tuo lääkärintodistuksen mukanaan. Jos sellaista ei ole, se hankitaan. Jos todistus on vanha, se päivitetään. Varustamon palveluksessa olevista työntekijöistä pidetään niin ikään hyvää huolta. Erityishuomiota kiinnitetään sellaisten henkilöiden terveyden- 18 Albatrossi | Albatrossen tilaan, jotka ovat syystä tai toisesta olleet pitkällä sairauslomalla. – Pitkältä sairauslomalta palaava henkilö käy meillä aina lääkärintarkastuksessa ennen työhön saapumistaan. Lääkäri arvioi, onko työntekijä riittävän hyvässä kunnossa palatakseen takaisin tehtäviinsä. Hildén painottaa reilun, mutta jämäkältä kuulostavan linjan tavoitteena olevan kaikkien hyvinvointi. – Laivalla työskennellessään täytyy olla terveenä ja täydessä työkunnossa. Jos työskentelee toipilaana tai edelleen sairaana, se ei ole kenenkään etu – ei varustamon, ei laivalla työskentelevän henkilöstön eikä varsinkaan henkilön itsensä. BOREN MAAILMALLA SEILAAVILLE aluk- sille on tehty useita fyysistä kuntoa ja viihtymistä tukevia hankintoja. Jokaisen aluksen henkilöstö päättää yhdessä tarvittavista urheiluvälineistä, ja niitä anotaan perusteluineen Boren toimistolta. Katarina Hildén painottaa henkilöstön omaa aktiivisuutta. – Jos haluaa asioiden kehittyvän ja parantuvan, täytyy itse olla aktiivinen. Toimiston henkilökunta kannustaa ja tukee, mutta onnistuaksemme tarvitsemme siihen avuksi alusten henkilöstön mukanaoloa. Aluksilla pelataan lentopalloa, kuntoillaan, uidaan paljussa, lenkkeillään – ja pyöräillään. – Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita eräs laiva, jonka sääkannelle on kiinnitetty kuntopyöriä, joilla on mukava kuntoilla ja nauttia samalla esimerkiksi Kielin kanavan näkymistä, hymyilee Hildén. ” Jos haluaa asioiden kehittyvän ja parantuvan, täytyy itse olla aktiivinen.” ”Den som vill att sakerna utvecklas och förbättras ska själv vara aktiv.” Ennakoivaa hyvinvointia edistetään myös Merimiespalvelutoimiston kanssa, jonka asiantuntija käy laivoilla antamassa neuvoja oikeasta ruokailusta ja liikunnasta. Alukset eivät aina seilaa ilman myrskyjä. Kun ikäviä asioita tapahtuu, merimieskirkon kuraattori astuu laivaan. – Meillä on oma nimetty kuraattori, joka on henkilöstön tukena kriisin tai muun ongelmatilanteen sattuessa. Hänen kanssaan ei ole pakollista keskustella, mutta hän on laivalla ja tarvittaessa jokaisen käytettävissä. ENNALTAEHKÄISEVILLÄ TOIMILLA on paitsi terveydellinen, myös rahallinen hyöty. Boren panostama suurempi budjetti ennakoivaan työterveydenhuoltoon on tuonut vielä suuremmat säästöt merkittävästi vähentyneissä sairauspoissaoloissa. – Henkilöstömme sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti. On sanomattakin selvää, että kun laivalla ollaan terveinä ja motivoituneina, onnettomuuksien riski minimoituu. Merityössä on oltava skarppina. Kun ihmiset voivat paremmin, myös tuottavuus ja tehokkuus kasvavat. Sellaisia säästöjä ei aina voi mitata rahassa. o Albatrossi | Albatrossen 19 Arbetshälsa ı Årets tryggaste arbetsplats God hälsa ger bättre resultat Önskan om att få gå i ålderspension har sjunkit till ett minimum. Statistiskt minimalt antal olyckor i arbetet och på fritiden. Cyklar och volleybollnät på fartygens däck. Borerederiets långsiktiga utvecklingsarbete för att öka personalens trivsel och säkerhet har burit frukt. Rederiet premierades återigen med Årets tryggaste Arbetsplats-priset. Text Petra Nikkinen | Foto: Bore Ltd:s arkiv, Marina Paulaharju SJÖFÖRSÄKRINGSBOLAGET Alandia Marines pris Årets tryggaste Arbetsplats 2013 kom inte helt som en överraskning för Borerederiets personal- och kommunikationsdirektör Katarina Hildén. – Vi premierades också ifjol med samma pris. Vi jobbar fortlöpande på att förbättra trivseln ombord på fartygen samt för att minimera antalet olycksfall ombord. PÅ BOREREDERIET FÄSTS SÄRSKILD upp- märksamhet vid personalens välbefinnande. Hälsovårdssystemet har kombinerats med sjömansläkarkontroller, vilket innebär att såväl förebyggande åtgärder som eftervård fungerar utan hinder och utan informationsavbrott. Den av rederiet utvvecklade styrningsprocessen för företagshälsovården inleds direkt när en ny person träder i rederiets tjänst. – Självfallet går vi igenom den normala processen om sjömannen har ett läkarintyg med sig. Om ett sådant inte finns så skaffar vi det. Om intyget är gammalt så uppdaterar vi det. Vi sköter också väl om arbetstagare i rederiets tjänst. Särskild uppmäksamhet fäster vi vid sådana personers hälsotillstånd, som av en eller annan anledning har haft en lång sjukledighet. – Hos oss besöker en person som återvänder från en lång sjukledighet alltid läkaren för kontroll innan det är 20 20 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen dags för att komma på jobb. Läkaren bedömer om arbetstagaren är i tillräckligt god kondition för att återvända till sina uppgifter. Hildén understryker att målet för den rejäla linjedragningen, som eventuellt kan låta sträng, är allas välbefinnande. – Den som jobbar ombord på ett fartyg måste vara frisk och ha full arbetsförmåga. Den som jobbar som konvalescent eller fortfarande är sjuk är inte till nytta för någon – inte för rederiet, inte för den arbetande personalen ombord och allra minst för sig själv. För de av Bores fartyg som seglar ute i världen har det gjorts ett flertal anskaffningar som stöder den fysiska konditionen och trivseln. Personalen ombord på varje fartyg beslutar gemensamt om vilka idrottsredskap som behövs och lämnar en motiverad ansökan till Bores kontor. Katarina Hildén understryker personalens egen aktivitet. – Den som vill att sakerna utvecklas och förbättras ska själv vara aktiv. Kontorspersonalen uppmuntrar och stöder, men för att vi ska lyckas är det nödvändigt att fartygspersonalen medverkar. Ombord på fartygen spelas det volleyboll, motioneras, simmas i baljan, joggas – och cyklas. – Som ett bra exempel kan jag berätta om ett av fartygen som har monterat konditionscyklar på väderdäcket. Där är det skönt att konditionscykla och samtidigt t.ex. njuta av vyerna vid genomfarten av Kielkanalen, småler Hildén. Tillsammans med Sjömansservicebyrån ordnas det även förebyggande rådgivning som främjar välbefinnandet. SSB:s sakkunniga besöker fartygen och ger råd om hälsosam kost och motion. Fartygen seglar inte alltid utan stormar. Då det händer tråkiga saker, stiger Sjömanskyrkans kurator ombord. – Vi har en egen utsedd kurator, som fungerar som personalens stöd när det inträffar en kris eller annan problematisk situation. Det finns inget tvång att diskutera med honom, men han finns ombord och vid behov kan var och en vända sig till honom. FÖREBYGGANDE ÅTGÄRDER för inte bara hälsovårdande utan också ekonomisk nytta med sig. Den större budget för förebyggande företagshälsovård som Bore har satsat på har hämtat ännu större inbesparingar i form av att sjukledigheterna minskat avsevärt. – Vår personals sjukledigheter har minskat dramatiskt. Det säger sig självt att då personalen ombord är frisk och motiverad minimeras risken för olyckor. I sjöjobb ska man vara skärpt. Då människorna mår bättre ökar också produktiviteten och effektiviteten. Sådana inbesparingar kan inte alltid mätas i pengar. o Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. MEK:n rooli merenkulkijan työhyvinvoinnissa SPK:s roll för sjöfararens arbetshälsa MERIMIESELÄKEKASSAN (MEK) keskeisin tehtäviä on huolehtia merenkulkijoiden lakisääteisestä eläketurvasta. Osa eläketurvaa on ammatillisen kuntoutuksen tarjoaminen kuntoutuslainsäädännön määräysten mukaan. Lainsäädäntö on ollut voimassa kymmenisen vuotta. Sen avulla MEK tukee yksittäisen merenkulkijan työelämässä jatkamista silloin, kun sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. SJÖMANSPENSIONSKASSANS (SPK) centrala uppgift är att sörja för sjöfararnas lagstadgade pensionsskydd. Erbjudandet av yrkesinriktad rehabilitering enligt bestämmelserna i lagstiftningen om rehabilitering utgör en del av pensionsskyddet. Lagstiftningen har varit i kraft omkring tio år. Med stöd av den här lagstiftningen hjälper SPK den enskilda sjöfararen att fortsätta i arbetslivet när sjukdom hotar att leda till arbetsoförmåga. ON LISÄKSI kuitenkin yritys- ja ryhmätasoista toimintaa, jolla voidaan torjua työkyvyttömäksi joutumista: tätä kutsutaan työhyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Tämän piiriin kuuluu hyvän työterveyshuollon ja elämäntapojen edistämisen lisäksi yrityksen hyvät johtamis- ja viestintäkäytännöt, merenkulkijoiden ammatillisen osaamisen kehittäminen, työnteolle myönteisen asenneilmaston edistäminen jne. Kyseessä on laaja-alainen toiminta, joka kuuluu kaikkien organisoitavaksi. On kuitenkin syytä kysyä, mikä voisi olla lisäksi MEK:n rooli merenkulkualan työhyvinvoinnin edistämisessä. Suomalaisessa työelämässä työeläkeyhtiöt ovat viime vuosina aktivoituneet paljonkin tällä sektorilla. DET FINNS DOCK ytterligare verksamhet på företags- och grupp- MEK EI VOI OLLA järjestämässä merenkulkijoille hyvää SPK KAN INTE DELTA i organiserande av god hälsovård för sjöfa- terveydenhuoltoa eikä muuttaa epäedullisia elämäntapoja suotuisaan suuntaan. Myöskään ammatillisen osaamisen kehittäminen tai lähiesimiestaitojen parantaminen eivät voi olla eläkekassan toimintaa. Sen sijaan näkisin tärkeänä, että MEK vaikuttaisi entistä enemmän esimerkiksi kouluttamalla ja tiedottamalla niistä seikoista, joiden tiedetään olevan tärkeitä työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Suomessa ei ole liikaa muita toimijoita, joille tällainen koulutustoimi kuuluisi. Tiedon jakaminen voisi tapahtua alan yleisissä seminaareissa, kuten 17.9. järjestetyssä tapahtumassa, mutta jatkossa mahdollisesti myös siten, että MEK:n toimihenkilö voisi tehdä varustamokohtaista kehitystyötä tällä saralla. Parempi työhyvinvointi on kaikkien yhteinen etu. o rarna eller ändring av ogynnsamma levnadsvanor i en gynnsammare riktning. Pensionskassans verksamhet kan inte heller omfatta utveckling av yrkesmässigt kunnande eller närförmännens ledarförmåga. Däremot anser jag att det är viktigt att SPK i högre grad än tidigare tar upp frågor som gäller erkänt viktiga arbetshälsofrämjande faktorer, t.ex. i form av kurser och information. I vårt land finns det inte alltför många andra aktörer för vilka en sådan verksamhet är naturlig. Spridning av information kan ske t.ex. i anknytning till allmänna seminarier av den typ som ordnades den 17.9. I fortsättningen kan det eventuellt även ske så att en sakkunnig från SPK utför rederirelaterat utvecklingsarbete på detta fält. En bättre arbetshälsa är i allas gemensamma intresse. o nivå som kan förebygga arbetsoförmåga: den här typen av aktiviteter kallas för arbetshälsofrämjande verksamhet. Den här verksamheten omfattar utöver främjandet av god företagshälsovård och hyfsad livsstil även god lednings- och kommunikationspraxis inom företaget, utveckling av sjöfararnas yrkesmässiga kunnande, främjande av ett positivt attitydklimat gentemot arbetet mm. Det är fråga om en omfattande verksamhet. I organiserandet av den bör alla engagera sig. Man kan dock fråga sig vilken ytterligare roll SPK kunde ha i främjandet av arbetshälsan inom sjöfartsbranschen. Under de senaste åren har arbetspensionsbolagen varit mycket aktiva inom den här sektorn av det finländska arbetslivet. Hyvä työelämä merellä Bra arbetsliv på sjön MERIMIESELÄKEKASSA järjesti 17.9.2013 Fin- DEN 17.9.2013 arrangerade Sjömanspensionskassan seminariet landiatalolla Hyvä työelämä merellä -seminaarin merenkulun eri sidosryhmille. Reilut 150 osallistujaa kokoontui keskustelemaan miten merityöyhteisössä voidaan edistää hyvinvointia ja mistä hyvä työkyky muodostuu? Seminaariaineisto löytyy Merimieseläkekassan verkkosivuilta osiosta Hyvinvointi. Seminaarikooste julkaistaan Albatrossi-lehden seuraavassa numerossa, joka ilmestyy joulukuun alussa. o Bra arbetsliv på sjön på Finlandiahuset för sjöfartens olika intressegrupper. Drygt 150 deltagare samlades för att dryfta frågor kring teman som hur välbefinnandet kunde främjas i sjöarbetsgemenskaperna och hur en bra arbetsförmåga skapas? Seminariematerialet finns tillgängligt på Sjömanspensionskassans webbplats under rubriken Arbetshälsa. Ett sammandrag av seminariet publiceras i följande nummer av Albatrossen, som utkommer i början av december. o Albatrossi | Albatrossen 21 Merenkulkija harrastaa ı Kokkistuertti ja rumpali Merimies ja muusikko Petri Päivärinnan käsissä pysyvät soppakauhat ja rumpupalikat. Teksti: Pekka Karppanen | Kuvat: Petri Päivärinnan kokoelmat, Tiina Poimio VAASASSA SYNTYNYT ja Raumalla asuva ”Piku” Päivärinta on viimeiset vuodet seilannut Langh Ship Oy:n m/s Lindassa kokkistuerttina. Satamakaupungin kasvatti aloitti merenkulkualan vuonna 1983 Rauman Merimiesammattikoulussa suorittamalla talousapulaisen linjan. Ensimmäinen laiva oli merenmittausalus Kalla. Kolmekymmenvuotiseen uraan mahtuu useita jaksoja työskentelyä merellä ja maissa. Nyt on taas reilun kolmen kuukauden virkavapaa, kun olen mukana koulualus Fannyn syyspurjehduksilla, Päivärinta kertoo. Aikaisemmilla ”maajaksoilla” mies on pyörittänyt ravintoloita ja soittanut rumpuja eri yhtyeissä. Merenkulkijan ja muusikon hommat alkoivat jo 1980 -luvulla kun kaveripiirissä oli porukkaa kummaltakin alalta. Päivärinta soitti rumpuja Bluebirds-nimisessä yhtyeessä, joka vuonna 1981 soitti eräällä keikalla jopa J. Karjalaisen lämmittelybändinä. – Kaverini Nuuska Ulkuniemi veti tuon aikuiset kelanauhat mp3-muotoon, joista on työstetty CD-levy, Petri Päivärinta sanoo. KUVAMATERIAALIA oli tallessa sen ver- ran, että riitti levyn kanteen. Meri kutsui miestä, ja ammattitaito 22 Albatrossi | Albatrossen laajeni YT-kurssien myötä myös kansija konepuolelle. Päivärinta työskenteli Merenkulkuhallituksen leivissä, muun muassa Saaristossa ja jäänmurtaja Hansessa. – Jäänmurtaja-aikoina osallistuin jo merimiesurheiluun ja pärjäsin hyvin pöytätenniksessä, Petri muistelee. Hän on osallistunut myös Merimiespalvelutoimiston järjestämiin jalkapallo- ja jääkiekkoturnauksiin. Vuonna 2012 hän pelasi laivajoukkueiden jääkiekkomestaruuden voittaneessa Langh Shipin joukkueessa. Lajista on hyvä pohja juniorivuosilta Rauman Lukosta. Ikäluokasta tuli monta liigapelaajaa Jari Torkista ja Erik Hämäläisestä lähtien. Merimiesura jatkui Finnarctiksessa, joka ajoi muun muassa Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan. Päivärinta siirtyi myöhemmin Nesteen m/t Sotkan kautta Sijoitukset ı Investering Engshipille ja Langh Shipille, jossa seilasi m/s Lauralla ja m/s Hjör diksellä. Soittohommat jatkuivat lomilla ja taito säilyi. Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering VUOSITUHANNEN LOPULLA oli jälleen musiikin vuoro – henkilöstöpäällikkö Timo Rostedt myönsi virkavapaata. Päivärinta soitti rumpuja K. Juva & Haavekuva -nimisessä yhtyeessä. Bändi oli koko maassa suosittu, 15 viikkoa ykkösenä Suomi tanssii -listalla. Keikkaa pukkasi ja rahaakin tuli. – Vanha totuus on, että mikä soittaen tulee, se laulaen menee, Päivärinta naureskelee. Haavekuva teki myös cd-levyn. Bändin riveissä Petriltä meni neljä vuotta. Sen jälkeen hän pyöritti ravintolaa Raumalla, kunnes palasi jälleen Langh Shipin laivoille vuonna 2007, aluksi m/s Ailaan. Myöhemmin hän siirtyi m/s Lin daan, jossa on työskennellyt näihin päiviin asti. Musiikki on edelleen vahvasti mukana kuvioissa. PETRIN NYKYISEN bändin nimi on Teukka and his Jayhawkers. Laulusolistina on Teuvo ”Teukka” Aalto. Mukana on pitkän linjan muusikoita, Päivärinta soittaa rumpuja. Kokoonpanoa voidaan laajentaa tarpeen mukaan neljästä aina kahdeksaan, yhdeksään soittajaan, jos vaaditaan vaikka puhallinsoittimia. Kaikilla on kokemusta nimekkäidenkin tähtien säestyksestä. Yhtye kiertää Rauman lähialueita ja on esiintynyt usein esimerkiksi moottoripyöräkerhojen juhlissa. Petri on itsekin Harley Davidson -miehiä jo 90-luvulta. – Olemme ”ammattilaisia puoliammattilaisia”, jotka tekevät musiikkia muiden töiden ehdoilla, ”Piku” kuvailee. Syyskuun aikana on tarkoitus tehdä studiossa nippu promobiisejä. Julkisella keikalla Petri Päivärinnan bändiä voi kuunnella ainakin joulukuussa ravintola Kalliohovissa Raumalla. o Sijoituksista kohtuullinen tuotto alkuvuonna Rimlig avkastning av placeringarna under början av året MERIMIESELÄKEKASSAN SIJOITUKSET tuottivat vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,1 prosenttia. Verrattuna työeläkeyhtiöihin kokonaistuottomme oli kohtuullisen hyvä. Kuudesta yhtiöstä kaksi sai Merimieseläkekassaa paremman tuoton ja neljä heikomman. UNDER DET FÖRSTA halvåret av 2013 avkastade Sjömanspensionskassans placeringar 2,1 %. I jämförelse med de övriga arbetspensionsbolagen var vår totala avkastning rimligt god. Av de sex bolagen erhöll två en bättre avkastning än Sjömanspensionskassan medan fyra erhöll en sämre. OSAKESIJOITUSTEN HYVÄ alkuvuoden tuotto kääntyi kesäkuussa voimakkaaseen laskuun. Myös yrityslainat kokivat kovia samaan aikaan. Taustalla oli epävarmuus keskuspankkien tukitoimien jatkumisesta ja korkotason nousu. Erityisen huonosti tuottivat kehittyvien markkinoiden osakkeet ja joukkolainat. Kummassakin luokassa tuotot jäivät alkuvuonna noin 7 prosenttia negatiiviseksi. Eläkekassan osakkeiden tuotto tammi-kesäkuussa oli 3,8 prosenttia, kiinteistöjen 3,0 prosenttia, kun taas joukkolainojen lähes 2 prosenttia miinuksella. SIJOITUSTOIMINNAN RISKIEN puskurina toimiva vakavaraisuus on pysynyt erinomaisena. Lainsäädännön muuttumisen seurauksena eläkekassan vakavaraisuusaste aleni vuodenvaihteessa 46,3 prosentista 40,4 prosenttiin. Kesäkuussa vakavaraisuusaste oli noussut 40,9 prosenttiin. Parhaimman työeläkeyhtiön vakavaraisuus oli vajaat 29 prosenttia ja heikoimman 18 prosenttia. o DEN UTMÄRKTA avkastningen av ak- tieplaceringarna i början av året vände i juni över i en stark nedgång. Samtidigt upplevde också företagslånen hårda tider. I bakgrunden spökade osäkerheten kring fortsättningen för centralbankernas stödåtgärder och den stigande räntenivån. Särskilt skralt avkastade utvecklingsmarknadernas aktier samt obligationerna. I vardera klassen stannade avkastningen på omkring minus 7 %. Avkastningen av pensionskassans aktier under perioden januarijuni uppgick till 3,8 %, av fastigheterna till 3,0 %, medan obligationernas avkastning låg nere på nästan minus 2 %. SOLVENSEN, som fungerar som buffert för riskerna i placeringsverksamheten, har hållits på en utmärkt nivå. Som en följd av en ändring av lagstiftningen sänktes pensionskassans solvensnivå vid årsskiftet från 46,3 % till 40,4 %. I juni hade solvensnivån stigit till 40,9 %. Det bästa arbetspensionsbolagets solvensnivå låg vid knappa 29 % och det svagastes vid 18 %. o Albatrossi | Albatrossen 23 Hobbyer ı Kockstuert och trummis Sjöman och musiker I Petri Päivärintas händer hålls såväl soppslevar som trumpinnar. Text: Pekka Karppanen | Foto: Petri Päivärintas samlingar, Tiina Poimio VASABÖRDIGE ”Piku” Päivärinta, nume- ra bosatt i Raumo, har de senaste åren seglat på Langh Ship Oy:s m/s Linda som kockstuert. Hamnstadens gosse inledde sin karriär inom sjöfartsbranschen 1983 efter att ha utexaminerats från linjen för ekonomibiträden vid Raumo Sjömansyrkesskola. Det första fartyget var sjömätningsfartyget Kalla. Hans trettioåriga karriär omfattar ett flertal arbetsperioder både till sjöss och på land. Nu har jag igen en drygt tre månader lång tjänstledighet. Den här gången för att delta i skolskeppet Fannys höstseglatser, berättar Päivärinta. Under sina tidigare ”landperioder” har mannen drivit restauranger och spelat trummor i olika band. Kombinationen av sjöfarar- och musikerjobb började redan på 1980-talet då det fanns ett gäng kompisar i vardera branschen. Päivärinta var trummis i ett band som hette Bluebirds. På em turné 1981 spelade de t.o.m. som uppvärmingsband för J. Karjalainen. Min kompis Nuuska Ulkuniemi överförde den tidens bandningar till mp3format. Det här materialet bearbetades sedan till en cd-skiva, berättar Petri Päivärinta. Det fanns också tillräckligt med fotografier för att illustrera skivans fodral. SJÖN LOCKADE MANNEN IGEN. Yrkes- kunskapen breddades till däcks- och maskinsidan med hjälp av kurser. Päivärinta jobbade för Sjöfartsstyrelsen, bl.a. på Saaristo och isbrytaren Hanse. Under isbrytartiden började jag 24 Albatrossi | Albatrossen delta i sjömansidrott av olika slag. I t.ex. pingis klarade jag mig rätt hyfsat, påminner sig Petri. Han har också deltagit i av Sjömansservicebyrån arrangerade fotbolls- och ishockeyturneringar. 2012 spelade han i Langh Ships lag, som det året vann fartygslagens ishockeymästarskap. Junioråren i Rauman Lukko gav en god grund för grenen. Av den åldersklassens spelare blev många ligaspelare börjande med Jari Torkki och Erik Hämäläinen. Sjömanskarriären fortsatte på Finn arctis, som bl.a. seglade till USA och Brasilien. Senare flyttade Päivärinta via Tilastot ı Statistik Nestes m/t Sotka till Engship och Langh Ship. Hos de sistnämnda rederierna seglade han på m/s Laura respektive m/s Hjördis. Under semestrarna fortsatte spelandet och färdigheten upprätthölls. I SLUTET AV MILLENNIET blev det igen musikens tur – personalchefen Timo Rostedt beviljade tjänstledighet. Päivärinta var trummis i ett band som hette K. Juva&Haavekuva. Bandet var populärt i hela landet. 15 veckor etta på Finland dansarlistan. Turnén lyckades och det kom också schaber. – En gammal sanning är att med spel förvärvat blir med sång fördärvat, skrattar Päivärinta. Haavekuva gjorde också en CDskiva. För Petri gick det fyra år i bandets led. Efter det drev han en restaurang i Raumo tills han 2007 återvände till Langh Ships fartyg, till en början till m/s Aila. Senare flyttade han till m/s Linda. På det fartyget har han jobbat intill dessa dagar. Musiken är fortsättningsvis starkt närvarande. PETRIS NUVARANDE BAND heter Teukka and his Jayhawkers. Sångsolist är Teuvo ”Teukka” Aalto. De övriga i bandet är alla garvade musiker. Päivärinta är trummis. Sammansättningen kan vid behov breddas från fyra upp till åtta–nio musiker. Om det behövs kan också blåsinstrument tas med. Alla i bandel har erfarenhet av att ha ackompanjerat kända stjärnor. Orkestern cirkulerar i Raumos närmaste omgivning och har ofta uppträtt på exempelvis motorcykelklubbarnas fester. Ända sedan 90-talet har också Petri själv varit en Harley Davidson-man. Vi är ”professionella halvproffs” som gör musik på andra arbetens villkor, beskriver ”Piku”. Avsikten är att under september göra en bunt promolåtar i studion. Under en offentlig turné i december kan intresserade lyssna på Petri Päivärintas band, åtminstone på restaurang Kalliohovi i Raumo. o Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen Henkilömäärät kasvussa Antalet personer ökar VUODEN 2013 ALUSTA LÄHTIEN me- FRÅN BÖRJAN av 2013 har antalet sjöfa- rimieseläkelain mukaan vakuutettujen merenkulkijoiden lukumäärä on ollut noin viiden prosentin kasvussa (kuva 1). Tähän ovat syynä erityisesti uudet matkustajaalukset (Grace, Finlandia) sekä vilkastunut Merenkurkun liikenne, mutta myös rahtialuksia on liputettu takaisin Suomeen. rare som har försäkrats enligt lagen om sjömanspenisoner ökat med omkring 5 % (diagram 1). Orsaken till det här är främst de nya passagerarfärjorna (Grace, Finlandia) samt den återupplivade Kvarkentrafiken, men det har även förekommit att fraktfartyg återflaggats till Finland . KUVASSA 2 on esitetty esitetty henki- DIAGRAMMET NEDAN visar fluktuationer- löiden ja henkilötyövuosien lukumäärät. Vuosien 2008 ja 2009 aikana määrät pienentyivät noin tuhannella lukuisten ulosliputusten takia. Merimieseläkekassan vakuutetuista 2/3 työskentelee matkustaja-aluksilla, joten tilastossa näkyy selvästi myös merenkulun kausivaihtelu. o na för antalet personer och årsverken mellan åren 2008 och 2013. Åren 2008 och 2009 sjönk antalet med omkring tusen på grund av de många utflaggningarna. Av de sjöfarare som är försäkrade i Sjömanspensionskassan arbetar 2/3 på passagerarfärjor. Därför syns sjöfartens säsongvariationer tydligt också i statistiken. o % (Kuva | Bild 1) 10,0 5,0 0 -5,0 -10,0 -15,0 -20,0 2008 2009 2010 Henkilöt | Personer 2011 2012 2013 Henkilötyövuodet | Årsverken v | år (Kuva | Bild 2) 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 2008 2009 2010 2011 2012 2012 2013 Albatrossi | Albatrossen 25 2–3/2013 Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Merimieseläkekassan seinäkalenteri 2014 Suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi MEK:IN SEINÄKALENTERI vuodelle 2014 SUOMALAINEN suoraveloituspalvelu päättyy EU-asetuksen mukaisesti tammikuussa 2014. Muutamme vuokra-asukkaiden voimassa olevat suoraveloitukset automaattisesti suoramaksuksi yhteistyössä pankkien kanssa joulukuusta 2013 alkaen. Muutoksen jälkeen pankki veloittaa vuokran suoraan samalta tililtä, jolta se nyt vuokralaiselta suoraveloitetaan. Muutos ei edellytä vuokralaiselta toimenpiteitä. Lähetämme syyskuun aikana nykyisille suoraveloitusasiakkaille asiasta erillisen kirjeen ohjeineen. o postitetaan perinteisen tavan mukaan kaikille Albatrossin lukijoille lehden vuoden viimeisen numeron liitteenä. Lehti ilmestyy joulukuun alussa. o Vuoden 2013 MEL-työeläkeote Lokipalvelussa MERIMIESELÄKEKASSA tuottaa MEL- vakuutetuilleen työeläkeotteen vuosittain sähköisesti Loki-verkkopalveluun. Uusin vuoden 2013 MEL-työeläkeote on tarkistettavissa ja niin halutessaan tulostettavissa lokakuun alussa Lokissa. Vuoden 2013 sähköinen työeläkeote käsittää vuoden 2012 loppuun kertyneen eläkkeen määrän, eläkeiän ja eläkearvion. Otteen liitteessä on lueteltu ansiotiedot vuodesta 2006 lähtien yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Koko MEL-työhistoriansa voi aina tarkistaa Lokipalvelun osiosta Ansiotyöluettelo. Lue lisää työeläkeotteesta ”Michaela vastaa” -palstalta tässä lehdessä. o Stay Onboard hanke etenee KYMENLAAKSON ammattikorkeakou- lun koordinoima työhyvinvointihanke StayOnboard etenee hyvin. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn saatiin vastauksia vajaa 2000 kpl, valtaosa täydentävistä henkilöhaastatteluista on tehty ja laivatyön ympäristön havainnointikäynnit ovat alkamassa. Alustavien tulosten pohjalta käynnistetään työhyvinvointimallien kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Pyrkimyksenä on saavuttaa pitkäkestoinen kehittämissuunnitelma, joka tukee kehittäviä urapolkuja merenkulkuelinkeinon piirissä. ESR-rahoitteinen hanke on hakenut jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun. o Stay Onboard-projektet framskrider DET AV KYMMENEDALENS yrkeshögskola koordinerade arbetshälsoprojektet Stay Onboard går raskt framåt. På den av TNS Gallup verkställda enkäten erhölls knappa 2000 svar. Lejonparten av de kompletterande personintervjuerna är utförda och observationsbesöken i fartygens arbetsmiljöer är i startgroparna. Med de preliminära resultaten som grund inleds utvecklingen av arbetshälsomodeller i samarbete med intressegrupperna. Målet är att skapa en långsiktig utvecklingsplan, som stöder karriärer inom sjöfartsnäringen som bör utvecklas. Det ESR-finansierade projektet har ansökt om förlängd tid till utgången av 2014. o Merenkulkijoiden työhyvinvointihanke ForMare käynnistyy Sjöfararnas arbetshälsoprojekt ForMare startar MERIMIESPALVELUTOIMISTO (MEPA) ja Merimieseläkekassa (MEK) käynnistävät yhdessä Arcada Yrkeshögskolanin ja liikuntaalan yrityksen R5 kanssa uuden merenkulkijoille räätälöidyn työhyvinvointia edistävän hankkeen ForMare. Hanke käynnistyy 20 merenkulkijan pilotilla alkuvuodesta 2014. Projektivastaavana toimii MEPAn hyvinvointivastaava Johan Treuthardt ja sitä johtaa erillinen projektiryhmä. Tavoitteena on auttaa merenkulkijoita elämäntapamuutoksen alkuun, lisätä työssä jaksamista sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeesta lisätietoa saa MEPAsta Johan Treuthardtilta. o SJÖMANSSERVICEBYRÅN (MEPA) och Sjö- 26 26 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen manspensionskassan (SPK) startar tillsammans med yrkeshögskolan Arcada och idrottskonsultföretaget R5 det nya för sjöfarare skräd darsydda arbetshälsofrämjande projektet ForMare. Projektet inleds i början av 2014 med ett pilotavsnitt med 20 deltagande sjöfarare. Som projektansvarig fungerar MEPAs arbets hälsoansvarige Johan Treuthardt. Projektet styrs av en separat projektgrupp. Målet är att hjälpa sjöfarare att starta en ändring av sitt livsföringsmönster, dvs sin livsstil, stärka sitt orkande i arbetet samt minska på sjukfrånvaron. Ytterligare information om projektet ger Johan Treuthardt på MEPA. o Michaela vastaa ı Michaela svarar Sjömanspensionskassans väggkalender 2014 SPK:S VÄGGKALENDER för 2014 postas traditionellt till alla läsare av Albatrossen som ett instick i årets sista nummer av tidningen som utkommer i början av december. o SjPL-arbetspensionsutdraget för 2013 på Loggtjänsten FÖR SINA SJPL-FÖRSÄKRADE tillhanda- håller Sjömanspensionskassan årligen ett elektoniskt arbetspensionsutdrag via Loggtjänsten. Det senaste SjPLarbetspensionsutdraget, för 2013, kan granskas och om så önskas skrivas ut i början av oktober via Loggtjänsten. Det elektroniska arbetspensionsutdraget omfattar beloppet för den fram till utgången av 2012 intjänade pensionen, pensioneringsåldern och en uppskattning av pensionsbeloppet. I bilagan till utdraget är uppgifterna om inkomster inom den privata och den offentliga sektorn från och med 2006 förtecknade. Hela din SjPL-yrkesbana kan du alltid kontrollera under Loggtjänstens rubrik Förteckning över förvärvsarbeten. o Direktdebiteringen ändras till direktbetalning I ENLIGHET med EU-förordningen avslutas den finländska direktdebiteringstjänsten i januari 2014. I samarbete med bankerna ändrar vi hyresgästernas gällande direktdebiteringar automatiskt till direktbetalning från december 2013. Efter ändringen debiterar banken hyran direkt från samma konto från vilket hyran nu direktdebiteras av hyresgästen. Ändringen förutsätter inte åtgärder av hyresgästen. Vi skickar under september ett separat brev med anvisningar om ändringen till de nuvarande direktdebiteringskunderna. o Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimies eläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. Kysymys: Työeläkeotteeni ei ole vielä tänä vuonna tullut postissa? Vastaus: Vuodesta 2013 lähtien työeläkeotteen postitusta harvennetaan niin, että ote lähetetään vakuutetuille joka kolmas vuosi. Voit kuitenkin jatkossa jatkaa vuosittaista työeläkeotteesi tarkistamista verkossa Merimieseläkekassan Loki -palvelusta. Kuluvan vuoden työeläkeotteesi saat verkosta lokakuun alussa. Sähköinen ote on samanlainen kuin paperinen. Halutessasi voit tulostaa otteen paperille. Verkossa työeläkeote on aina saatavillasi. Palvelussa käytössäsi on myös eläkelaskurit sekä muita hyödyllisiä palveluita: • vanhuuseläkelaskurilla saat arvion tulevasta vanhuuseläkkeestäsi ja voit tarkistaa vanhuuseläkeikäsi • osa-aikaeläkelaskurilla saat arvion osa-aikaeläkkeesi määrästä • MEL- ansiotyöluettelostasi näet reaaliaikaisesti meripalvelukuukausi-ilmoitukset • voit tilata työeläkeotteesi sähköisessä muodossa • voit tilata todistuksen eläkkeen määrästä • voit kysyä omasta eläketurvastasi. Palvelun käyttämiseen tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Jos et halua tarkistaa tietojasi verkossa, saat työeläkeotteesi postitse kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran postitamme otteen vuonna 2015. Koska eläketietosi ovat aina vain klikkauksen päässä, voit peruuttaa paperiotteen kokonaan valitsemalla sähköisen työeläkeotteen Loki-palvelussa. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote www.merimieselakekassa.fi Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag www.sjomanspensionskassan.fi Fråga: Mitt arbetspensionsutdrag har inte ännu kommit med posten i år? Svar: Postningen av arbetspensionsutdraget kommer från 2013 att ske med glesare tidtabell så att utdraget sänds vart tredje år till de försäkrade. Du kan dock om du vill också i fortsättningen årligen kontrollera ditt arbetspensionsutdrag på nätet via Sjömanspensionskassans Loggtjänst. Ditt arbetspensionsutdrag för innevarande år får du på nätet i början av oktober. Det elektroniska utdraget är likadant som pappersutdraget. Om du så önskar kan du ta en utskrift av utdraget. Arbetspensionsutdraget finns alltid tillgängligt för dig på nätet. På tjänsten finns också ett pensionsräkneverk och andra nyttiga tjänster till din disposition: • med ålderspensionsräkneverket får du en uppskattning av din kommande ålderspension och kan kontrollera din pensionsålder • med deltidspensionsräkneverket får du en uppskattning av beloppet för din deltidspension • av din förteckning över SjPL-för värvsarbeten framgår anmälningarna av sjötjänstmånader i realtid • du kan beställa ditt arbetspensions utdrag i elektronisk form • du kan beställa ett intyg över pensionens belopp • du kan ställa frågor om ditt eget pensionsskydd. För utnyttjandet av tjänsten behöver du personliga nätbankskoder eller ett chipsförsett ID-kort. Om du inte vill kontrollera dina uppgifter på nätet får du ett arbetspensionsutdrag vart tredje år per post. Följande gång postar vi utdraget 2015. Eftersom dina pensionsuppgifter aldrig kräver mer än en klickning för att nås kan du annullera ditt pappersutdrag helt genom att välja ett elektroniskt arbetspensionsutdrag via Logg-tjänsten. o Albatrossi | Albatrossen 27 Talvi- ja kevätlomalle Ylläkselle! Fira vinter- och vårsemester i Ylläs! MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä lo- SJÖMANSPENSIONSKASSANS triv- mamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana talvi- ja kevätlomaviikoiksi. Varattavina ovat viikot 49/2013–18/2014. Varaustoiveet 23.10.2013 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijalle ja eläkkeen saajille. o samma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under vinteroch vårsesongen. Veckor 49/2013–18/2014 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 23.10.2013 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www.sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Reserveringar av stugan per e-post [email protected] eller per telefon 010 633 990. KUVA | FOTO: THINKSTOCK Mökkivaraukset sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 010 633 990. Hyvää lomaa! Trevlig semester! Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi