Albatrossi 1/2012 - Merimieseläkekassa
Kansanedustaja Kari Rajamäki lupaa myötäK tuulta suomalaiselle kauppamerenkululle MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI | Riksdagsledamot Kari Rajamäki utlovar förliga vindar för den finska handelssjöfarten s. 4 SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Kauko Komulaiselle moottoripyörä on elämäntapa | 1/2012 s. 12 För Kauko Komullainen är motorcykeln ettt levnadssätt Albatrossi | Albatrossen 1 Sisältö ı Innehåll 6 Den finländska sjöfartens särposition bör framhävas mera på EU-nivå Suomi on saari. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja Suomen lipulla oleva tonnisto ovat pienelle maallemme elintärkeitä. KUVA | FOTO: SDP 4 Suomen merenkulun erityisasema EU:ssa enemmän esille Finland är en östat. Industrins konkurrenskraft, bevarandet av vår know-how och det under finsk flagg seglande tonnaget är livsviktiga. 4 8 Meriseminaari kuivalla maalla 10 Sjöseminariet på torra land Merenkulun asiantuntijat kokoontuivat perinteiseen tapaamiseen Finlandia-talolle. Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter och tjänstemän på Finlandiahuset. 12 Moottoripyörällä mantereet tutuiksi 14 Med motorcykel kors och tvärs över kontinenterna Kotkalainen stuertti Kauko Komulainen jäi vanhuuseläkkeelle 56-vuotiaana kesällä 2006. Eläkepäivistä aika moni on kulunut moottoripyörän satulassa. 8 Kotkabördiga stuerten Kauko Komulainen gick sommaren 2006 i ålderspension som 56-åring. Av pensionärsdagarna har rätt många tillbringats i motorcykelsadeln. 16 Ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 vuoden seilauksella 18 På intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år II konemestari Juhani Ratilainen jäi keväällä 2011 ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden jälkeen ro-ro alus M/V Norqueenilta palveltuaan sillä peräti 31 vuotta. II maskinmästare Juhani Ratilainen går våren 2012 på intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år. I pension går han från ro-rofartyget M/V Norqueen efter att ha tjänstgjort ombord på detta i hela 31 år. Vakiot 11 Pärjätään | Ylilääkärin terveiset 19 Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä 20 Tilastot | Suomalainen merenkulkija 2011 21 Sijoitukset | Kaksijakoinen vuosi 2011 22 Lyhyesti 12 22 Ordinarie 11 Vi klarar oss | Hälsningar från överläkaren 19 Michaela svarar | Info om pensionerna 20 Statistik | Den finländska sjöfararen 2011 21 Investering | Tudelat år 2011 22 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Helena Jaatinen helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset | adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Helena Jaatinen, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 700 Nro | Nr 2/2012 ilmestyy | utges vko/vecka 39 Kannen kuva | Pärmbild Kauko Komulainen Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren Suomalaisen merenkulun tulevaisuus vaakalaudalla Den finländska sjöfartens framtid är i vågskålen ”SUOMI ON SAARI”, on vanha ja käytössä kulunut sanonta. ATT ”FINLAND ÄR EN Ö” är ett gammalt och utslitet talesätt. Ja kuitenkin se mitä suurimmassa määrin pitää paikkansa. Suurin osa viennistämme ja tuonnistamme suuntautuu läntiseen Eurooppaan päin. Toki meillä suuren Venäjän naapurina on tietynlainen erityisasema, jota emme ehkä ole pystyneet täysimääräisesti hyödyntämään. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki vaatiikin suomalaisia tuomaan EU-yhteyksissä esille Suomelle tärkeitä kansallisia etuja ja korostamaan maantieteellisen asemamme merkitystä. Och ändå äger det i högsta grad sin riktighet. Största delen av vår export och import är inriktad på västra Europa. Givetvis har vi som granne till stora Ryssland en viss särställning som vi kanske inte har förstått att utnyttja riktigt helt. Därför fordrar ju ordföranden för statsutskottets trafiksektion, riksdagsledamot Kari Rajamäki, att Finland i EU-sammanhang ska föra fram för landet viktiga nationella fördelar och understryka den betydelse vår geografiska position har. EFTER EN UTDRAGEN behandling fick vi till slut ett positivt PITKÄLLISEN KÄSITTELYN jälkeen saatiin lopulta EU- komissiosta myönteinen vastaus uudelle tonnistoverolainsäädännölle; maaliskuun alussa voimaan tullut laki täyttää suurelta osin varustamoelinkeinon sille asettamat odotukset. Se on merkittävä edistysaskel merenkulun edellytysten parantamisessa. Varustamoilla on nyt erinomaiset mahdollisuudet tonniston uusimiseen. Ja voisiko alusten määrä jopa lisääntyä? TÄMÄ EI kuitenkaan yksin riitä. Merenkulun strategian valmistelu on tarkoitus aloittaa liikennepoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen. Elinkeinon tulevaisuus riippuu kuitenkin strategioista ja hyvistä tarkoituksista huolimatta suurelta osin siitä, miten valtion merenkulkuun kohdistuvat säästötavoitteet aiotaan tulevina vuosina toteuttaa. Vastauksia pitäisi saada jo tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Jaksan uskoa, että säästöjä ei tehdä pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle ja Suomen teollisuudelle. Voisivatko oikein kohdistetut toimenpiteet olla joissakin tapauksissa myös omiaan parantamaan merenkulun toimintaedellytyksiä, vaikka ne säästävät kustannuksia? o svar av EU-kommissionen på den nya lagstiftningen för tonnagebeskattningen. Lagen, som trädde i kraft i början av mars, fyller i stort sett de förväntningar rederinäringen ställde på den. Lagen är ett viktigt steg framåt för förbättrande av förutsättningarna för sjöfartens verksamhet. Rederierna har nu utmärkta möjligheter att förnya sitt tonnage. Kan antalet fartyg rentav utökas? ENBART DETTA räcker dock inte. Efter att den trafikpolitiska redogörelsen färdigställts är det meningen att inleda beredningen av en sjöfartsstrategi. Näringens framtid beror trots allt på strategier och oaktat alla goda avsikter på hur staten under de kommande åren har för avsikt att verkställa sina till sjöfarten fokuserade sparmål. Svar bör erhållas redan fram till dess denna tidning utkommer. Min förhoppning är att sparåtgärder inte genomförs utan att överväga vilka helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår land. Kan måhända rätt inriktade åtgärder i vissa fall också vara ägnade att förbättra sjöfartens verksamhetsförutsättningar trots att de sparar in kostnader? o ”Jaksan uskoa, että säästöjä ei tehdä pohtimatta niiden kokonaisvaikutuksia merenkulkuelinkeinolle ja Suomen teollisuudelle. Min förhoppning är att sparåtgärder inte genomförs utan att överväga vilka helhetsverkningar de kan ha på sjöfartsnäringen och industrin i vår land.” Helena Jaatinen Toimitusjohtaja | Verkställande direktör Albatrossi | Albatrossen 3 Haastattelu ı Kansanedustaja Kari Rajamäki Suomen merenkulun erityisasema EU:ssa enemmän esille Pohjoinen ulottuvuutemme, rajamme Venäjään ja riippuvuutemme merikuljetuksista tekevät Suomesta Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen saarivaltion. Teollisuuden kilpailukyky, osaamisen säilyminen ja Suomen lipulla oleva tonnisto ovat pienelle Suomelle elintärkeää. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju KANSANEDUSTAJA ja valtiovarainvalio- kunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäen mielestä EU-komission papereihin pitäisi saada Suomelle tärkeitä merenkulun linjauksia sekä sitouttaa EU näkemään yhteiset strategiset etumme. ”Teollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen on edellytys Suomen kansalliselle selviytymiselle. Se on meidän pelastusrengas”, Rajamäki toteaa. Hän harmittelee sitä, ettei riittävän ajoissa ole havahduttu miettimään keinoja ja tehty strategiaa, joilla estettäisiin mm. savupiipputeollisuuden katoaminen Suomesta. Suomalaiset ovat liian kolkkapoikamaisia – luotetaan liikaa asioiden hoituvan itsestään. Toisaalta ollaan menty ilman selkeää strategiaa ja poliittista ohjausta niin EU-tason kuin kansainvälisten järjestöjen kokouksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on IMOn rikkipäätös. Suomi on rikkiasiassa ajelehtinut tilanteeseen, jossa päätöksen vaikutukset muodostuvat elinkeinolle ja teollisuudelle katastrofaaliseksi. ”Nyt viimeistään meidän suomalaisten on ryhdyttävä pitämään ääntä ja tuotava esiin kansainvälisillä foorumeilla Suomelle tärkeitä kansallisia asioita sekä erityisasemaa”, hän jatkaa. Suomen EU-liittymissopimukseen olisi aikanaan pitänyt neuvotella erityis- 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen ehtoja poikkeuksellisen ulottuvuuden vaikutuksista maallemme sekä erityisrahoitusta infran kehittämiseen. Muun muassa Irlanti onnistui saarivaltiona saamaan erityisrahoitusta infran kuten satamien ja lentokenttien rakentamiseen. ”Nyt tässä Suomen tilanteessa on tehtävä kaikki mahdollinen. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan”, Rajamäki lausuu. ”Komission papereihin täytyisi saada Suomelle tärkeitä merkintöja ja Suomen on osattava puhua itsensä myös niiden keskiöön.” IMON RIKKIPÄÄTÖKSEN kansallinen aikataulu ja täytäntöönpano on arvioitava uudelleen ja huolehdittava siitä, että jatkossa tällaisia virheitä ei pääse tapahtumaan. Kaikista Itämeren rannikon valtioista Suomelle aiheutuu päätöksestä kaikkein raskain vaikutus. Noin 80 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse Itämerellä. ”Rikkipäätös oli omaan polvilumpioon ampumista”, jyrähtää Rajamäki. Ympäristö- ja ekologiset näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia, mutta Suomella ei ole varaa menettää lisää teollisuutta. ”Ei näin vihreä voi kukaan olla, ettei ajattele samalla Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuutta” hän toteaa. Toisaalta hän toteaa, että ”rikkimääräyksistä voi tulla uusia markkina-alueita suomalaiselle rikkipesureita kehittävälle teollisuudelle. Mutta nyt suunniteltu aikataulu on merenkulkuelinkeinolle aivan liian kireä.” EUROOPAN LAAJUISEN liikenneverkon (TEN-T) rakentamishanke sai vauhtia Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2009. Ruotsi on sen jälkeen lähtenyt voimakkaasti kehittämään omaa liikenneverkkoaan tähtäimenä päästä keskeiseen asemaan pohjoisena maana. Suomen pitää nyt viimeistään tuoda esille Venäjän ja yhteisen rajamme tuomat mahdollisuudet kehitettäessä Euroopan pohjoisten alueiden logistiikkaa. Mahdollisuuksia tarjoavat Suomen luonnonvarat, Koillisväylä ja Barentsin meri, Aasian ja Kiinan kasvavat markkina-asemat sekä yhteistyö Venäjän kanssa. Reitti pohjoisille merille täytyy korvamerkitä Suomen kautta ja lähteä rakentamaan osin EU-rahoituksella raideliikennettä sekä kehittämään satamiamme. Liikenneverkon reititystä Suomen kautta tukee myös talvimerenkulun osaaminen. Komission papereihin täytyisi saada Kari Rajamäki | Kansanedustaja 1983 – | Pohjois-Savon vaalipiiri | Valtiovarainvaliokunnan Liikennejaoston pj. | Syntynyt 15.10.1948 | Kotikunta Varkaus | Puolue SDP | Koulutus Hallintotieteiden maisteri | Perhe Naimisissa, neljä lasta. Suomelle tärkeitä merkintöja ja Suomen on osattava puhua itsensä myös niiden keskiöön. Venäjän naapurimaana Suomella on maantieteellisesti ja myös Eurooppatasolla strateginen asema. ”Miksi emme hyödyntäisi tätä”, hän toteaa. Lisäksi Rajamäki korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä kansallisella tasolla eri toimijoiden kesken.” Emme saa antaa Ruotsille tässä asiassa etusijaa”, Rajamäki sanoo ja jatkaa, että ”Suomella on hyvät mahdollisuudet, jos tahtotilaa vaan löytyy ”. MAAMME HISTORIASSA on perinteisesti lähdetty takamaastosta neuvottelemaan taskurahoista. Rajamäki korostaa, että nyt pitää uskaltaa olla etunojassa ja rohkeasti tuoda rohkeasti esille Suomen strateginen asema ja sen mukanaan tuomat edut koko Euroopalle. Liikennepoliittinen selonteko ja liikenneministeri Merja Kyllösen logistiikkaseminaarissa esille tuoma merenkulun strategia ovat Suomelle nyt entistä tärkeämpiä. Liikennepoliittinen selonteko on lähdössä lausuntokierrokselle ja se annettaneen Eduskunnalle huhtikuussa 2012. Merenkulun strategian valmistelu on ministerin mukaan käynnistymässä. Maaliskuussa voimaan tullut uusi tonnistoverolainsäädäntö tuo Suomen merenkululle uusia mahdollisuuksia. Nopea voimaansaattaminen pitkään kestäneen EU-hyväksymiskäsittelyn jälkeen on malliesimerkki merkittävästä kansallisesta teosta Suomen lipun pelastamiseksi. Tonnistoverolaki tuo entistä paremmat mahdollisuudet tonniston uusiutumiseen, se parantaa kansainvälistä kilpailukykyämmee sekä turvaa tu vaa merenkulun e e ku u osaamisen osaa se säilymisen Suomessa. Kuudessatoista muussa EUn jäsenvaltiossa on oma merenkulun tukijärjestelmänsä. Oli jo aika saada Suomelle aidosti kilpailukykyinen tonnistoverolainsäädäntö. ”Uskomme sen tuovan Suomen lipulle lisää tonnistoa”, Rajamäki summaa eduskunnan käsittelyä. sitä, että nykyisen järjestelmän rjestelmän epäkohtia muutetaan siten, ettää otettaisiin paremmin huomioon alusten en jäissä liikkumisen ominaisuudet. Lisäksi si sen pitäisi kannustaa rakentamaan Suomen n lipulle uusia aluksia, jotka pärjäävät talviolosuhteissa losuhteissa ilman jäänmurtoapua. Lisäksi ksi hän toteaa, ettei jokiproomujen hinaaminen aminen jäissä kansallisella panostuksella ole le Suomen etu. Merenkulun tukiin n kohdistuviin valtiontalouden säästötavoitteisiin avoitteisiin Rajamäki ei halua ottaa kantaa. a. Niitä valmistellaan eri työryhmissä. Hän n kuitenkin toteaa lopuksi, että hänestä ä ei ole tarkoituksenmukaista pienentää elinkeinon mahdollisuuksia suuksia nyt, kun on luotu uusia usia toimintaedellytyksiä Suomen merenkululle toimia kansainvälisillä erittäin kilpailluilla ailluilla markkinoilla. ”KAIKKI NYT hartiavoimin oimin n tehtävä työ, edesauttaa taa Suomea selviytymään n myös tulevaisuudessa”, a” ”, Rajamäki summaa. M Meerenkululla on merkittävä ttävä asema ja sen avulla myös suomalainen teollisuus uus voi menestyä ja voida a paremmin. ”Toivottaavasti saamme nähdä ä yhä useammassa suomalaisen varustamon aluksessa Suomen lipun. Silloin täyttyy myös oma huoltovarmuusvelvoitteemuusve vo tteeem me.” o > NYKYINEN väylämaksujärjestelmä mä kaipaa valtiovarainvaliokunnan myös valtiovarainvaliokun ainvaliokunnan liikennejaoston ja Rajamäen Raj mukaan uudistamista. Jaosto on pitänyt tärkeänä mist Albatrossi | Albatrossen 5 Intervju ı Riksdagsledamot Kari Rajamäki Den finländska sjöfartens särposition bör framhävas mera på EU-nivå Vår nordliga dimension och gränsen mot Ryssland samt vårt beroende av sjötrans-porter gör Finland till en enligt europeisk måttstock exceptionell östat. Industrins konkurrenskraft, bevarandet av vår know-how och det under finsk flagg seglande tonnaget är livsviktigt för lilla Finland. föranden för statsutskottets trafiksektion Kari Rajamäkis åsikt bör sjöfartens för Finland viktiga riktlinjer fås noterade i EU-kommissionens handlingar samt EU fås att förbinda sig vid våra gemensamma strategiska fördelar. ”Säkerställandet av industrins verksamhetsförutsättningar är en förutsättning för att Finland ska klara sig nationellt. Det är vår frälsarkrans”, konstaterar Kari Rajamäki. Han förargar sig över att vi inte vaknat i tid för att fundera på lösningar och utarbeta en strategi som bl.a. skulle förhindra skorstensindustrin från att försvinna från vårt land. Finländarna är alltför vargungelika – de litar för mycket på att sakerna reder sig av sig själv. Å andra sidan har vi deltagit i såväl möten på EU-nivå som internationella organisationers möten utan klar strategi och politisk styrning. Ett exempel på det här är IMOs svavelbeslut. Finland har i svavelfrågan drivits in i en situation där följderna av beslutet blir katastrofala för näring och industri. ”Senast nu bör vi finländare börja föra liv och vid internationella forum föra fram för vårt land viktiga nationella frågor och särställning”, fortsätter han. I tiden borde det också ha förhandlats om särvillkor i Finlands EU-anslutningsfördrag med hänsyn till verkningarna av vårt lands exceptionella geografiska utsträckning samt särfinansiering för utveckling av infrastrukturen. Bl.a. Irland lyckades som östat få särfinansiering för utveckling av sin infra, t.ex. för byggande av hamnar och flygfält. ”I den situation Finland är just nu gäller det att vara aktiv. Framförallt 66 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen inte bli liggande i elden”, säger Rajamäki. DEN NATIONELLA TIDTABELLEN och verkställigheten av IMOs svavelbeslut bör bestämmas på nytt och framöver bör det sörjas för att dylika missar inte sker. Av alla kuststater vid Östersjön drabbas Finland allra hårdast av beslutet. Omkring 80 % av vår export och import rör sig sjövägen över Östersjön. ”Svavelbeslutet var som att skjuta sig i egen knäskål”, dundrar Rajamäki. Miljö- och ekologiska synpunkter är förståeliga och värda att understödas men Finland har inte råd att förlora ytterligare industri. ”Så grön kan ingen vara att personen ifråga inte samtidigt tänker på välfärdsstaten Finlands framtid” konstaterar Rajamäki. Å andra sidan fastslår han att ”svavelbestämmelserna kan föra med sig nya Euroopan komission ehdotus Suomen ydinverkoksi | Europeiska kommissionens förslag till kärnnätverk i Finland Rautatieverkko | Järnvägsnät Tieverkko | Vägnät Satama | Hamn Lentokenttä | Flygfält Yhteydet naapurimaihin | Förbindelser med grannländer Kemi Tornio Torneå Oulu Uleåborg Kokkola Karleby LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO | KÄLLA: TRAFIKVERKET ENLIGT RIKSDAGSLEDAMOTEN och ord- Jyväskylä Itämeren moottoritie Östersjöns motorväg Tampere Tammerfors Turku Åbo Lahti Lahtis Kouvola Vainikkala Hamina–Kotka Fredrikshamn Helsinki Helsingfors Vaalimaa marknadområden för den finländska industri som utvecklar svavelskrubbrar. Men den nu planerade tidtabellen är alldeles för stram för sjöfartsnäringen.” UNDER SVERIGES ordförandeperiod 2009 blev det fart på byggprojektet ”Det transeuropeiska transportnätet (TEN-T). Därefter började Sverige kraftigt utveckla sitt eget transportnätverk i syfte att uppnå en central position bland de nordiska länderna. Senast nu måste Finland lyfta fram de möjligheter den gemensamma gränsen med Ryssland erbjuder vid utveckling av logistiken i Europas nordliga regioner. Möjligheter erbjuder bl.a. naturresurserna i Finland, Nordostpasagen och Barentshav, de växande marknaderna i Asien och Kina samt samarbetet med Ryssland. Leden till de nordliga haven bör öronmärkas via Finland och bygge av ett spårnätverk, delvis med EUfinansiering, inledas. Ytterligare bör utveckling av våra hamnar inledas. En uppläggning av trafiknätverket via Finland stöder även de finländska sjöfararnas know-how inom vintersjöfarten. För Finland betydelsefulla noteringar bör nu fås införda i kommissionens dokument och Finland bör nu kunna plädera för att komma in i kärnan av dessa. Med Ryssland som grannland har Finland en såväl geografiskt som på europeisk nivå strategisk position. ”Varför skulle vi inte utnyttja detta”, konstaterar han. Därtill understryker Rajamäki vikten av ett nära samarbete på nationell nivå mellan olika aktörer.” Vi får inte ge Sverige förtur i den här frågan”, säger Rajamäki och fortsätter med att konstatera ”Finland har nu goda möjligheter om det bara finns vilja”. UNDER VÅRT LANDS historia man traditionellt utgått från utmarkerna för att förhandla om fickpengar. Rajamäki understryker att det nu gäller att våga vara framåt och oförväget föra fram Finlands strategiska position och de fördelar denna för med sig för hela Europa. Den trafikpolitiska redogörelsen och sjöfartens strategi, som presenterades av trafikminister Merja Kyllönen på logistikseminariet, är nu viktigare än någonsin för Finland. Den trafikpolitiska redogörelsen är på väg ut på remiss och torde ges riksdagen i april 2012. Beredningen av strategin för sjöfarten håller enligt ministern på att komma igång. Den nya lagtiftningen om tonnagebeskattningen som trädde i kraft i mars för med sig nya möjligheter för Finlands sjöfart. Det snabba sättandet i kraft efter den långdragna behandlingen i EU för godkännande är ett föredömligt exempel på en betydelsefull nationell gärning för att rädda den finska flaggen. Tonnageskattelagen medför bättre möjligheter än tidigare för förnyelse av tonnaget, den förbättrar vår internationella konkurrenskraft samt tryggar bevarandet av sjöfartens know-how i Finland.16 andra medlemsstater i EU har egna stödsystem för sjöfarten. Det var på tiden att Finland fick en genuint konkurrenskraftig beskattningslagstiftning för tonnaget. ”Vi är övertygade om att den för med sig mera tonnage under finsk flagg”, summerar Rajamäki behandlingen i riksdagen. OCKSÅ DET NUVARANDE systemet för farledsavgifter kräver förnyelse enligt statsutskottets trafiksektion och Rajamäki. Sektionen har hållit för viktigt att olägenheterna i det nuvarande systemet ändras så att fartygens egenskaper vid gång i is beaktas bättre. Ytterligare borde systemet sporra till byggande av nya fartyg under finsk flagg som klarar sig i vinterförhållanden utan hjälp av isbrytare. Därtill konstaterar han att bogsering av flodpråmar i is med nationella insatser inte är någon fördel för Finland. RAJAMÄKI VILL INTE ta ställning till statsfinansernas sparmål för sjöfarten. De bereds i olika arbetsgrupper. Han konstaterar dock till slut att det enligt honom inte är ändamålsenligt att minska näringens möjligheter nu när det har skapats nya förutsättningar för den finska sjöfarten att fungera på en internationell marknad där konkurrensen är ytterst hård. Till slut summerar riksdagsledamot Kari Rajamäki: ”Allt det arbete som nu satsas hjälper Finland att klara sig även i framtiden”. Sjöfarten har en viktig position och med dess hjälp kan också den finska industrin vara framgångsrik och må bättre. ”Förhoppningsvis får vi se en finsk flagg på allt fler finska rederiers fartyg. Då fylls också vår egen skyldighet att stå för underhållssäkerhet”. o > Kari Rajamäki | Riksdagsledamot 1983 – | Norra Savolax valdistrikt | Ordf. för statsutskottets trafiksektion Född 15.10.1948 | Hemkommun Varkaus | Parti SDP | Utbildning Förvaltningsmagister | Familj Gift, fyra barn. o | Albatrossi | Albatrossen 7 Tapahtumat ı Merenkulun seminaari 8.2.2012 Merenkulun asiantuntijat Finlandia-talolla Meriseminaari kuivalla maalla Kiirettä on kaikkialla. Kesti aikansa, ennen kuin kuudenkymmenen henkilön kalenterista löytyi sopiva ajankohta. Keskeisellä paikalla sijaitseva Finlandia-talo sopi hyvin seminaarin pitopaikaksi. Kansanedustajien ja merenkulkuihmisten lisäksi paikalla oli virkamiehiä ministeriöistä ja eduskunnan valiokunnista. Teksti ja kuvat Text och foto Pekka Karppanen SUOMALAISESSA merenkulussa on tuskin koskaan ollut seesteistä aikaa, mutta 2010-luvulla on tapahtunut lievää positiivista kehitystä. Eikä vähiten sen vuoksi, että kaikki veneessä olijat ovat alkaneet meloa samaan suuntaan. Järjestöjen yhteisymmärrys ja valtiovallan vastaantulo ovat alkaneet näkyä tonniston keski-iän nuorentumisessa ja työpaikkojen laskun pysähtymisessä. Uudistettu tonnistoverolaki ja työehtosopimukset, sekä miehistötuet ilmentävät merenkulkupolitiikan pitkäjänteisyyttä. Suomen merenkulun kilpailuasema on parantunut. Suomen Varustamot Ry:n puheenjohtaja Thomas Franck ja Suomen Merimiesunioni ry:n puheenjohtaja Simo Zitting olivat samoilla linjoilla. telmät toimivat ja kapasiteettia riittää niiden asentamiseen kaikkiin, tai edes uudisrakennuslaivoihin. Seminaariväessä herätti keskustelua valmisteilla oleva rikkidirektiivi. Edustaja Kari Rajamäki puolusti voimakkaasti elinkeinon kantaa voimaantulon liian nopeasta aikataulusta. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenisi, jos rikkidirektiivi rajoittuisi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Suomalaisia työpaikkoja katoaisi ja merenkulku kärsisi muiden kuljetusmuotojen kustannuksella. Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenneja viestintäministeriöstä muistutti, että valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. Merenkulun tukiin on kiinnitetty huomiota kohteita etsittäessä. Tummia pilviä taivaalla Kauppa-alusten energiatehokkuusindeksi Suomalaisvarustamot ovat varsin ennakkoluulottomasti lähteneet tekemään pioneerityötä ympäristönsuojelun eteen. Laivoihin asennetaan painolastivesien ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä. Uusia polttoaineratkaisuja kehitetään. Kestää kuitenkin aikansa, että järjes- 88 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n energiatehokkuusindeksi EEDI tulee pakolliseksi vuoden 2013 alusta uusille kontti-, kuivabulk-, tankki- ja matkustaja-aluksille. Tarkoitus on konetehoja pienentämällä vähentää päästöjä. Toimitusjohtaja Olof Widen Suomen Varustamot Ry: stä tähdensi, että Suomen talviset olosuhteet vaativat laivoilta suurta konetehoa. Kuljetuksia hoidetaan paljon roro- ja ropax- aluksilla. Talviolosuhteet pitää huomioida myös maan huoltovarmuutta suunniteltaessa. Toimitusjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskuksesta huomautti kotimaisen tonniston merkityksestä yhteiskunnan kuljetusten turvaamiseksi poikkeusoloissa. Arktisen merenkulun osaamista Teknologiateollisuuden puheenvuoron käytti toimitusjohtaja Jorma Turunen. Hän tähdensi toimivan jäänmurron tärkeyttä ja kehotti tilaamaan uuden murtajan kotimaiselta telakalta. Olemassa olevaa huippuosaamista saadaan näin ylläpidettyä ja kehitettyä. Hän vastusti voimakkaasti rikkidirektiiviä, joka maksaisi Suomelle jopa 12000 – 24000 työpaikkaa. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta Merenkulussa on tapahtunut käänne myönteisempään suuntaan aivan viime vuosina järjestöjen ja valtiovallan yhteistyön ansiosta, Simo Zitting totesi. | Tack vare samarbetet mellan organisationerna och statsmakten har det under de allra senaste åren skett en vändning i en gynnsammare riktning inom sjöfarten, konstaterade Simo Zitting. Seminaariin osallistui kansanedustajia, merenkulkualan vaikuttajia sekä virkamiehiä ministeriöistä ja valiokunnista. | I seminariet deltog riksdagsledamöter, sjöfartsbranschens påverkare samt tjänstemän från ministerier och utskott. MEPAn toimitusjohtaja Martti Karlsson toimi seminaarin puheenjohtajana yhdessä MEKin toimitusjohtajan, Helena Jaatisen kanssa. | SSBs vd Martti Karlsson fungerade tillsammans med SPKs vd Helena Jaatinen som seminariets introduktörer. kehotti elinkeinoa olemaan valppaana Koillisväylän ja muiden arktisten vesien hyödyntämisessä. Hereillä on oltukin. Nesteen tankkerit purjehtivat Muurmanskista Kiinaan ja Arctian kaksi monitoimimurtajaa on rahdattu Alaskan vesille. Hernesniemi totesi merenkulkijoiden ikärakenteen olevan terve, nuoria on sopivasti. Hänen mukaansa kou- Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne- ja viestintäministeriöstä muistutti, että valtiontaloudella on kovat säästöpaineet. | Överdirektör Minna Kivimäki från kommunikationsministeriet påpekade att de råder ett hårt spartryck på statsfinanserna. lutusta olisi järkeistettävä toimintoja yhdistelemällä. Hänellä oli myös keino jäänmurtajakaluston uudistamiseen. ”Myydään monitoimimurtajat ja offshore -liiketoiminta. Saaduilla rahoilla kustannetaan uusia murtajia.” Seminaarin loppukeskustelun veti ja päätössanat lausui hallituksen puheenjohtaja Kari Välimäki Merimieseläkekassasta. o > TILAISUUDEN ISÄNTINÄ toimivat Merimiespalvelutoimisto ja Merimieseläkekassa. MEPA:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lonka avasi seminaarin. Toimitusjohtajat Martti Karlsson (MEPA) ja Helena Jaatinen (MEK) toimivat puheenjohtajina. o Albatrossi | Albatrossen 9 Evenemang ı Sjöfartseminariet 8.2.2012 Sjöfartens beslutsfattare, riksdagsledamöter och tjänstemän på Finlandiahuset Det traditionella seminariet hölls nu på torra land Bråttom, bråttom överallt. Det tog sin tid innan det hittades en lämplig tidpunkt i sextio personers kalendrar. Det centralt belägna Finlandiahuset lämpade sig utmärkt som plats för seminariet. Utöver riksdagsledamöter och sjöfartsmänniskor fanns det tjänstemän från ministerier och riksdagens utskott på plats. MEPAn hallituksen puheenjohtaja, valtakunnansovittelija Esa Lonka piti seminaarin avauspuheen. | Ordföranden för SSBs styrelse, riksförlikningsman Esa Lonka höll seminariets öppningsanförande. INOM DEN FINLÄNDSKA sjöfarten har det knappast någonsin funnits lugna tider men under 2010-talet har det skett en svagt positiv utveckling. Och inte minst för att alla som finns med i båten har börjat ro åt samma håll. Organisationernas samförstånd och statsmaktens tillmötesgående har börjat ses i form av en sänkt medelålder för tonnaget och av att den sjunkande trenden för antalet arbetsplatser avstannat. Den reviderade tonnageskattelagen och kollektivavtalen samt manskapsstöden är uttryck för en långsiktig sjöfartspolitik. Den finländska sjöfartens konkurrensläge har förbättrrats. Ordföranden för Rederierna i Finland rf Thomas Franck och ordföranden för Finlands Sjömans-Union FS-U rf Simo Zitting var på samma linje. Mörka moln på himlen De finländska rederierna har rätt fördomsfritt inlett ett pionjärarbete som 10 10 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen gagnar miljöskyddet. På fartygen installeras reningssystem för barlastvattnet och avgaserna. Nya bränslelösningar utvecklas. Det tar dock sin tid innan systemen fungerar och kapaciteten räcker för att installera dessa system i alla fartyg för att inte tala om nybyggen. Svaveldirektivet, som är under beredning, väckte livlig debatt bland seminariedeltagarna. Riksdagsledamoten Kari Rajamäki försvarade kraftigt näringens ståndpunkt att ikraftträdandet sker med en alltför snabb tidtabell. Den finländska industrins konkurrenskraft skulle försvagas om svaveldirektivet träder i kraft enligt den ursprungliga tidsplanen. Finska arbetsplatser skulle försvinna och sjöfarten skulle lida på bekostnad av andra transportformer. Överdirektör Minna Kivimäki från kommunikationsministeriet påpekade att de råder ett hårt spartryck på statsfinanserna. Vid sökandet efter objekt har uppmärksamhet fästs vid sjöfartens stöd. Handelsfartygens index för energieffekten Från början av 2013 blir den internationella sjöfararorganisationen IMO:s index för energieffekten EEDI obligatoriskt för nya container-, torrbulk-, tank- och passagerarfartyg. Avsikten är att genom sänkning av maskineffekten minska utsläppen. Rederierna i Finland rf:s vd Olof Widen framhöll att förhållandena vintertid i Finland kräver stor maskineffekt av fartygen. Transporterna sköts i stor utsträckning av roro-och ropaxfartyg. Förhållandena vintertid bör beaktas även vid planering av vårt lands försörjningssäkerhet. Vd Ilkka Kananen från Försörjningsberedskapscentralen underströk det inhemska tonnagets betydelse för tryggandet av samhällets transporter under exceptionella förhållanden. Pärjätään ı Vi klarar oss Pärjät Know-how om arktisk sjöfart Teknologiindustrins anförande hölls av vd Jorma Turunen. Han underströk vikten av fungerande isbrytning och rekommenderade att vid beställning av nya isbrytare göra det av ett inhemskt varv. På så sätt kan vi upprätthålla och utveckla existerande toppkunnande. Han motsatte sig starkt svaveldirektivet. Det skulle kosta Finland upp till 12000 – 24000 arbetsplatser. Forskningsdirektör Hannu Hernesniemi vid Näringslivets forskningsinstitut (ETLA) uppmanade näringen att vara på alerten när det gäller att utnyttja Nordostpasagen och andra arktiska vatten. Det har också några aktörer varit. Nestes tankfartyg seglar från Murmansk till Kina och Arctias två multipurposeisbrytare har fraktats till Alaskas vatten. Hernesniemi konstaterade att sjöfararnas åldersstruktur är sund, antalet ungdomar är lämpligt. Enligt honom kunde utbildningen rationaliseras genom att sammanslå funktioner. Han har också en lösning för förnyandet av isbrytarmaterielet. ”Sälj multipurposeisbrytarna och offshore-affärsverksamheten. Sedan kan nya isbrytare finansieras med de erhållna pengarna.” Seminariets slutdiskussion leddes och avslutningsorden uttalades av ordföranden för Sjömanspensionskassans styrelse Kari Välimäki. o SOM VÄRDAR för begivenheten fungerade Sjömansservicebyrån (SSB) och Sjömanspensionskassan (SPK). Ordföranden för SSBs styrelse Esa Lonka öppnade seminariet. Verkställande direktörerna Martti Karlsson (SSB) och Helena Jaatinen (SPK) fungerade som seminariets ordförande. o Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Hyvinvointia työssä Välmående i arbetet ON PALJON PERUSTEITA, joiden nojalla DET FINNS MÅNGA orsaker som stöder tan- ihmisen tulisi käyttää työntekoon osa koko ajan pidentyvästä eliniästään. Jotta tämä olisi kohtuullista merenkulkualan kaltaisessa fyysisestikin vaativassa työssä, olisi eläkeikäkeskusteluun liitettävä pohdinta siitä, miten pärjäämistä voitaisiin edistää. Tässä ja vuoden muissa Albatrosseissa nostan esiin tähän liittyviä keskeisiä asioita. ken att människan ska använda en del av sin allt längre livslängd för arbete. För att detta ska vara rimligt också i ett fysiskt krävande arbete av det slag sjöfartsbranschen erbjuder bör till den här diskussionen om pensionsåldern även fogas ett begrundande av hur avklarandet av den längre arbetskarriären kunde främjas. I det här och årets övriga nummer av Albatrossen kommer jag att ta upp till detta knutna centrala frågor. KUKIN MEISTÄ voi vaikuttaa omaan työssä jaksamiseensa merkittävästi. Vain osa vakavista sairauksista on sellaisia, että ne voivat iskeä elämäntavoista riippumatta. Tällaisia ovat mm. monet syöpäsairaudet, mutta näiden osuus ennenaikaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä on vähäinen. Suuria eläkkeelle vieviä sairausryhmiä ovat masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat ja aivoverenkierron häiriöt. Niiden syntyyn henkilö itse voi vaikuttaa, vaikka toki vain osaksi. Tukielinongelmia voidaan ainakin osaksi hallita hyvällä fyysisellä kunnolla ja pysymällä normaalipainoisena. Aivoverenkierron sairaudet liittyvät usein korkeaan verenpaineeseen (ylipaino ja alkoholi pahentavat) ja tupakointiin. Masennuksen syyt ovat moninaiset, mutta selvää on, että alkoholin suurkulutus on masennusta pahentava tekijä. KAIKKIEN MERENKULKIJOIDEN elämän- tapoja ei voine sanoa esimerkillisiksi. Laiva työpaikkana vaikeuttaa edellä mainittujen riskitekijöiden hallintaa, ja paljon riippuu itse kunkin merihenkilön omasta motivaatiosta kehon ja mielen huoltamiseen. Työnantaja voi toki edistää kuntoilua ja terveellistä ravitsemusta, työterveyshuolto voi hoitaa sairauksia. Terveellisten elämäntapojen noudattamisessa ja erityisesti alkoholin ja tupakoinnin rajoittamisessa peiliin katsominen on ensisijainen toimenpide. o ENVAR AV OSS kan i hög grad påverka sitt eget orkande i arbetet. Bara en del av de allvarligare sjukdomarna är sådana att de kan slå till oberoende av levnadsvanor. Av det slaget är bl.a. många former av cancer men dessas andel av orsakerna till förtida invalidpensioner är obetydlig. Stora grupper av sjukdomar som kan leda till pension är depression, muskuloskeletala sjukdomar och störningar i hjärnans blodcirkulation. På uppkomsten av dessa kan envar själv inverka om också bara till en del. En del av problem med stödorganen kan åtminstone delvis fås under kontroll genom god fysisk kondition och genom att hålla normalvikt. Sjukdomar i samband med störningar i hjärnans blodcirkulation har ofta samband med högt blodtryck (övervikt och alkohol förvärrar) och rökning. Orsakerna till depression är mångahanda men klart är att storkonsumtion av alkohol är en förvärrande faktor. ALLA SJÖFARARES levnadsvanor torde inte kunna sägas vara exemplariska. Fartyget som arbetsplats försvårar kontrollen över ovannämnda riskfaktorer och mycket beror på respektive sjöfarares egen motivation till vård av sin egen kropp och själ. Arbetsgivaren kan givetvis främja kondition och sund kost och företagshälsovården kan sköta sjukdomar. Men när det gäller iakttagande av sunda levnadsvanor och särskilt begränsning av alkohol och rökning är den primära åtgärden att se sig i spegeln. o Albatrossi | Albatrossen 11 Työ ja harrastus ı Matkalla maailmalla Stuertti Kauko Komulaisen tarinat Moottoripyörällä mantereet tutuiksi Laivan työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi esimiestyö ja koko porukan fiilis tehdä yhdessä töitä, summaa kotkalainen stuertti Kauko Komulainen. Kauko jäi vanhuuseläkkeelle 56-vuotiaana kesällä 2006 seilattuaan 415 meripalvelukuukautta. Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foto Kaukon ja Marjatan kotialbumi | Kaukos och Marjattas album ”KUN OLI SE MAHDOLLISUUS ja siltä tuntui, jäin pois», Kauko Komulainen kertoo. Lokakuussa 2007 hän palasi takaisin merille töihin – mutta sijaisena. Näin hänellä oli myös paremmat mahdollisuudet moottoripyöräreissuihin, joita hän on avosiippansa Marjatan kanssa tehnyt jo useita. Viimeisin reissu oli Uuteen Seelantiin ja seuraavaksi mennään taas Amerikkaa valloittamaan. Tilapäinen työnteko vanhuuseläkkeellä on ihan mukavaa. Siitä saa ylimääräistä rahaa – moottoripyöräreissuihin ja eläkettäkin kertyy lisää, vaikka lisäyksen eläkkeeseen saakin vasta täytettyään 68 vuotta.” hän summaa. Kauko lähti aikanaan merille 19-vuotiaana konemestarin uran kiilto silmissä. ”Minun ja Suomen kauppalaivaston onneksi konejobeja ei silloin ollut ja näin päädyin laivakeittiöön töihin hän muistelee. Kaukon ensimmäinen pesti suuntautui ”byssakallena” Amerikkaan vanhan Finnsailorin kanssa. Sen jälkeen on seilattu kaikki valtameret sekä nähty lukuisia satamia, kaupunkeja, maita ja mantereita. Finnpolariksen kanssa Kauko teki kolme matkaa jopa Antartikselle. 12 Albatrossi | Albatrossen INNOSTUS MOOTTORIPYÖRIIN alkoi jo nuorena miehenä mutta kaverin moottoripyöräonnettomuus vakuutti Kaukon isän harrastuksen vaarallisuudesta. Isä kielsi moottoripyörän hankinnan. Asia jäi kuitenkin Kaukolle kytemään. Täytettyään 50 vuotta vuonna 1999 hän hankki ensimmäisen oman moottoripyörän. ”Kai se oli osaltaan tätä merenkulkijan niin sanottua laitostumista”, Kauko toteaa. Muutamilla seilauskavereilla oli moottoripyörät ja he innostivat minuakin hankkimaan sellaisen. Ensimmäisen Custom-mallisen moottoripyörän ajaminen kotiin oli jännittävä hetki. Marjatta, Kaukon avosiippa ajoi autolla perässä ja huolehti siitä, ettei kukaan pääse väliin. Jännittävä ensimmäinen ajo sujui hyvin ja siitä lähtien Marjatta on voinut luottaa Kaukon ajotaitoihin. Vuosien mittaan pyörien moottoritilavuudet ovat ensimmäisestä kasvaneet. Nykyisin Kauko ja Marjatta ajavat 2 300 kuutioisella Triumph Rocketilla. ”Pyörä on madallettu, jotta tällainen ”persjalkainen” mies pystyy sitä ajamaan”, hän kertoo. Rocket on maailman suurin tehdasvalmisteinen moottoripyörä - pyörien kuninkuusluokkaa. Vaikka pyörässä on valtavasti voimaa, sitä on n helppo käsitellä. Pyörän mataluus ja alhainen painopiste tekevät ajonautinnosta huippuhienon. KOTIMAASSA ja muualla Euroopassa Kauko ja Marjatta ovat ajelleet useita kesiä. Moottoripyörä korvaa kesäisin henkilöauton. ”Ajamme vuodessa 20 000–27 000 km. Päiväetappimme pyrimme pitämään 400–600 kilometrissä, mutta joskus voi mennä tuhatkin kilometriä rikki. Silloin pitää kyllä välillä pysähtyä huilaamaan,” Marjatta ja Kauko kertovat. Eräänkin kerran Marjatta on vahtinut tien poskessa huilaavaa Kaukoa ja moottoripyörää tavaroineen. ”Joskus on vaan otettava pienet nokkaunet, jotta jaksaa jatkaa määränpäähän, Kauko toteaa. Valtamerten yli toiselle mantereelle moottoripyöräreissuun Kauko ja Marjatta suuntasivat ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Klassikkoreitti Route 66 Chicagosta Los Angelesiin oman moottoripyöräkerhon porukassa innosti heitä uusiin reissuihin. Mutta ajo kahdestaan kiinnosti enemmän kuin porukassa ajaminen. ”Kun ajaa Chigaco jautti pyörän vauriot, palautti pyörän Cancuniin ja lensi perässä kotiin. Meksikon reissusta toivottuaan Kaukoa alkoi kutkuttaa tutun matkajärjestäjän Uuden Seelannin reissu. Vakuutusrahat olivat tulleet tilille ja seilauksiakin oli ollut sopivasti tarjolla, joten matkarahat näyttivät kertyvän kokoon. Marjatan jalkakin oli tervehtynyt hyvin ja näin Kauko ja Marjatta ilmoittautuivat reissulle mukaan. Kaukon mielissä siinsi myös seilausmuistot 80-luvulta tästä erittäin upeasta maasta. Tammikuussa 2011 matkaan siis lähdettiin. Matkareitti meni Hongkongin kautta menomatkalla ja paluumatkan he tekivät Rio de Janeiron kautta. Siellä he huilasivat ja Kauko muisteli menneitä: mm. Florida baari oli paikallaan Praca Maualla. ”Maapallo tuli samalla kierrettyä”, muistelee Kauko. ama USS Alab porukassa, k haasteeksi h t k i muodostuu d t porukan pysyminen yhdessä. Kaupunkien liikennevalot, ruuhkat ja erilaiset käännökset jakavat ajoporukan helposti, he toteavat. Talvella 2008–2009 Kauko suunnitteli ensimmäistä omaa Meksikon reissua, mutta matka meni puihin kun H1N1 eli sikainfluenssa-aalto pyyhkäisi yli maapallon. Ensimmäiset hälyttävät uutiset taudin leviämisestä tulivat juuri Meksikosta. Matkavaraukset piti perua ja miettiä uutta kohdetta. Mantereen yli piti päästä ja niin Kauko ja Marjatta suuntasivat Meksikon sijaan Amerikan etelävaltioiden alueelle syvään etelään. Matkallaan Miamista New Orleansiin he kiersivät monet musiikin mekat Graceland mukaan lukien Elvis Presleyn Gracelandin ja syntymäkodin Tupelossa. MEKSIKOON Kauko ja Marjatta pääsivät sitten kesällä 2010. Siellä sattui yhteenajo pakettiauton kanssa ja pyörän kaatuminen ja onnettomuus katkaisi Marjatalta sääriluun. Se on Kaukon mukaan ainut reissuilla sattunut onnettomuus. Sitäkin he pitävät enemmän kokemuksena kuin harmituksena. Onnettomuus sattui pienessä kylässä Tyynenmeren rannikolla ja vertaansa vailla olevan ystävällisen paikallisväestön sekä vakuutusyhtiön SOS-palvelun avustuksella Marjatta saatiin onnellisesti Acapulcon kautta koti-Suomeen toipumaan. Kauko jäi Meksikoon, kor- PARISKUNNAN Amerikan valloitus jatkuu tulevana kesänä, kun he suuntaavat uuteen reissuun. Matkan valmistelut ovat jo pitkällä: uudet ajopuvut ja kypärät on hankittu sekä lentoliput ja moottoripyörä varattu. Tutut merimiessäkit otetaan tällekin reissulle mukaan. Ne on niin helppo sitoa pyörän taakse eikä tavaraa ole liikaa. Reissulla he viipyvät reilu pari kuukautta ja eräänä kohteena on tällä kertaa maailman suurin moottoripyörätapahtuma Sturgisissa South Dakotassa elokuussa. ”Ajamme New Yorkista suurten järvien ympäri Los Angelesiin, josta lennämme Honoluluun. Havaijilla ajelemme moottoripyörällä kolme päivää. Kotiin lennämme Pekingin kautta. Siellä tyydymme ihailemaan nähtävyyksiä ihan jalkamiehinä”, Kauko kertoo seuraavasta reissusta. Kauko ja Marjatta ottavat reissuiltaan paljon kuvia sekä pitävät matkapäiväkirjaa. Matkoilla mukana on videokamera, sanelin ja tavallinen kamera. Matkakertomuksia kuvineen on julkaistu netissä osoitteessa www. moottoripyora.org _matkailu_matkakertomukset_kotkan-ja-marjatan[kohde]-reissu toisten harrastajien iloksi ja hyödyksi. Sieltä he myös ovat löytäneet vinkkejä uusista kohteista. o Albatrossi | Albatrossen 13 Arbete och fritidsintressen ı Resor ute i världen Med motorcykel kors och tvärs över kontinenterna Arbetsgemenskapens välbefinnande på fartyget påverkas avsevärt av förmansarbetet och av hela gängets känsla för att arbeta tillsammans, summerar Kotkabördige stuerten Kauko Komulainen. Kauko gick sommaren 2006 i ålderspension som 56-åring efter att ha seglat i 415 sjötjänstmånader. Grand Can yon Tahko Mississippi “NÄR DEN MÖJLIGHETEN fanns och det kändes bra så hoppade jag av”, berättar han. I oktober 2007 återvände han till arbetet på sjön – men som vikarie. Så här hade han också bättre möjligheter att bege sig ut på motorcykelresor tillsammans med sin sambo Marjatta. Redan tidigare hade de gjort flera sådana resor. Den senaste gick till Nya Zeeland och målet för följande färd är att på nytt erövra Amerika.” ” Att som pensionär jobba tillfälligt 14 Albatrossi | Albatrossen känns riktigt bra. Det ger extra prassell för motorcykelfärderna och det får ju också pensionen att växa, fast det tillskottet till pensionen får man ju först efter att ha fyllt 68”, sammanfattar han. Kauko gick i tiden till sjöss som 19-åring med en karriär som maskinmästare hägrande för ögonen. ”Till min och Finlands handelsflottas lycka fanns det inte maskinjobb den tiden och så hamnade jag på jobb i fartygsköket”, kommer han ihåg. Kaukos första hyra förde som ”b ”bysskalle” h fö ö d honom h k ll ” till Amerika ombord på gamla Finnsailor. Efter det har han seglat på alla världshav och sett otaliga hamnar, städer, länder och kontinenter. Med Finnpolaris gjorde Kauko t.o.m. tre resor till Antarktis. INTRESSET FÖR MOTORCYKLAR vaknade redan som ung men en kamrats motorcykelolycka övertygade Kaukos far om intressets riskfylldhet. Fadern förbjöd Kauko att skaffa sig en motorcykel. Tanken grodde dock inom Kauko. Efter att han fyllt 50 år skaffade han 1999 sin första egna motorcykel. ”Till saken kanhända också bidrog den här så kallade institutionaliseringen som sjöfarare råkar ut för”, konstaterar Kauko.”Men några av hans seglarkamrater hade motorcyklar och de uppmuntrade mig att också skaffa en sån”. Hemkörandet av den första motorcykeln av modell Custom var ett spännande ögonblick. Kaukos sambo Marjatta följde efter med bil och sörjde för att ingen kilade in emellan dem. Den spännande första turen förlöpte bra och efter det har Marjatta litat på Kaukos körskicklighet. Sedan den första motorcykeln har cyklarnas motorvolym under årens lopp ökat. Idag kör Kauko och Marjatta med en 2300 kubiks Triumph Rocket. ”Cykeln har gjorts lägre så att en sån här kortbent gubbe ska kunna köra den”, berättar Kauko. Rocket är världens största fabrikstillverkade motorcykel – cyklarnas kungsklass. Trots att den har enorma krafter är den lätt att manövrera. Cykelns låghet och låga tyngdpunkt ger en toppenfin körnjutning. Under många somrar har Kauko och Marjatta åkt omkring såväl i vårt eget land som i det övriga Europa. Motorcykeln ersätter sommartid personbilen. ”Vi kör årligen 20 000 – 27 000 km. Dagsetappen försöker vi hålla vid 400–600 km men det händer ibland att tusen kilometer överskrids. Då måste vi nog stanna för att vila,” berättar Marjatta och Kauko. En gång har det t.o.m. hänt att Marjatta vaktat den invid vägen vilande Kauko och den parkerade motorcykeln med all utrustning. ”Ibland är det bara så att man måste ta sig en liten tupplur för att orka fortsätta ända till dagsetappens mål”, konstaterar Kauko. Första gången Kauko och Marjatta styrde motorcykelfärden över oceaner till en annan kontinent var 2008. Den klassiska leden Route 66 från Chicago till Los Angeles tillsammans med gänget från den egna motorcykelklubben inspirerade dem till nya färder. Men körandet på tumanhand var mera intressant än att färdas med gänget. ”När man kör som ett gäng blir det en utmaning att hålla ihop gänget. Trafikljusen i städerna, rusningstiderna och olika vändningar splittrar lätt gänget”, konstaterar de. VINTERN 2008–2009 planerade Kauko den första egna färden till Mexico men färden torkade in när H1N1, dvs vågen av svininfluensa svepte över jorden. De första alarmerande nyheterna om sjukdomens spridning kom just från Mexico. Reserveringarna för resan måste avbokas och nytt resemål planeras. Avsikten var att färdas tvärs över kontinenten och det resulterade i att Kauko och Marjatta istället för att åka till Mexico åkte till de amerikanska sydstaterna djupt i södern. På sin färd från Miami till New Orleans besökte de månget musikens mecka inklusive Elvis Presleys Graceland och födelsehemmet i Tupelo. Mexico Till Mexico kunde Kauko och Marjatta sedan åka sommaren 2010. Där inträffade en kollision med en paketbil, motorcykeln välte och vid olyckan bröt Marjatta ett skenben. Enligt Kauko är det enda gången det inträffat en olycka på någon av deras färder. Och den gången anser de vara mera en erfarenhet än ett förargelsemoment. Olyckan inträffade i en liten by vid Stillahavskusten och med hjälp av en vänlig lokalbefolkning utan like och försäkringsbolagets SOS-tjänst kunde Marjatta via Acapulco resa hem till Finland för att återhämta sig. Kauko stannade i Mexico, lät reparera motorcykelns skador, återställde den till Cancun och flög sedan också han hem. När Kauko återhämtat sig efter Mexicoresan började en Nya Zeelandresa som ordnades av en bekant researrangör fresta Kauko. Försäkringspengarna hade landat på kontot och även seglatser hade erbjudits i lämplig omfattning, så det verkade som om tillräckligt med resepengar skulle samlas. Marjattas ben hade tillfrisknat tillfredsställande och så kunde Kauko och Marjatta anmäla sig till resan. I Kaukos tankar hägrade också minnen från seglatser på 80-talet till detta synnerligen storslagna land. I januari 2011 anträddes så resan. Utresan gick via Hongkong och returen förde dem via Rio de Janeiro. Där vilade de och Kauko återkallade gångna dagar i minnet, bl.a. Florida-baren fanns ännu på plats i Praca Maua. ”Samtidigt rundade vi jorden”, minns Kauko. PARETS ERÖVRING av Amerika fortsätter inkommande sommar när de beger sig på en ny resa. Förberedelserna för resan är redan långt komna: nya kördräkter och hjälmar har anskaffats samt flygbiljetter och motorcykel reserverats. De bekanta sjömanssäckarna tas med också på den här resan. De är lätta att binda baktill på cykeln och det kommer inte för mycket utrustning med. På färden stannar de drygt två månader. Den här gången är ett av målen världens största motorcykelevenemang i South Dakota i augusti. ”Från New York kör vi runt de stora sjöarna till Los Angeles, därefter flyger vi till Honolulu. På Hawaii kör vi runt med motorcykel i tre dagar. Hem flyger vi via Peking. Där nöjer vi oss med att beundra sevärdheter till fots”, berättar Kauko om följande resa. Kauko och Marjatta tar mycket foton på sina resor och för resedagbok. Med sig på resorna har de videokamera, diktafon och vanlig kamera. Reseberättelser med foton har de publicerat på nätet på adressen www. moottoripyora.org_matkailu_matkakertomukset_kotkan-ja-marjatan[resemål]-reissu andra resenärer till glädje och nytta. Där har de också själva hittat tips om nya resemål. o Albatrossi | Albatrossen 15 Merenkulun tervaskannot ı II konemestari Juhani Ratilainen Ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 vuoden seilauksella ”Aluksen koneen sielua pitää ymmärtää ja käydä välillä myös konehuoneen puolella”, II konemestari Juhani Ratilainen ohjeistaa nuorempia. Hän jää keväällä 2011 ansaitulle vanhuuseläkkeelle 45 seilausvuoden jälkeen. Koko meriuransa hän on työskennellyt Bore-varustamolla. Eläkkeelle hän siirtyy ro-ro alus M/V Norqueenilta, palveltuaan sillä peräti 31 vuotta. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju PITKÄ MERIPALVELU alkoi 15-vuotiaana kun Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Juhani Ratilainen jutteli merellä työskentelevien serkkujensa kanssa. Serkut saivat Juhanin houkuteltua merelle töihin. Ensimmäiset pestit olivat messipoikana ja salonkivillenä. Konehuoneeseen hän siirtyi 1965. Moottoripuoli ja koneet ovat aina kiinnostaneet Juhania. Hän päätti pätevöityä merityössä konepuolelle ja hankkikin pätevyyskirjan II konemestariksi 70-luvun alussa käymällä kurssimuotoisen alikonemestarin koulutuksen. Siihen aikaan hankittiin praktiikkaa myös telakkatyöstä ja tämä vaihe vei Juhani hetkeksi töihin Turun telakalle. Se jäi Juhanin ainoaksi maapuolen työksi. Ainut, mitä Juhani harmittelee niiltä ajoilta on, ettei hän jatkanut opiskeluja ja pätevöitynyt I konemestariksi. Tietoa ja taitoa olisi ollut jatko-opintoihinkin mutta työ merellä veti pidemmän korren. ”Kannustan nuoria mestareita 16 Albatrossi | Albatrossen jatkamaan opintoja ja hankkimaan mahdollisimman laajan pätevyyden – silloin ei ole lasikattoa tiellä.” ”KONEHUONEESSA tapahtuu seilauksen aikana paljon, joten mestareiden pitää koneensa tuntea. Nuorten, uransa alkutaipaleella olevien pitäisi käydä myös ”ropaamassa” koneita ja niiden muttereita, venttiileitä ja muita tärkeitä osia. Kaikki elämä ei ole tietokoneissa ja niiden ohjaimissa vaikka toki valvonta tapahtuukin valtaosaltaan myös vanhoissa laivoissa nykyään päätteillä”, hän muistuttaa. Vanhempia laivoja, joiden tekniikka on aivan erilaista kuin uusien, on vielä pitkään vesillä vaikka uusia korvaavia tulee koko ajan myös Suomen lipulle. Seilauksen aikana tehdään koneille ja laitteille pienempiä korjauksia ja säätöjä. Laivan päältä löytyy aina varaosina mm. laakereita, mäntiä ja sylintereitä. MERIELÄMÄ OLI ennen oli aika hurjaa aikaa. Juhani muistelee pestiään 80-luvulla kuivarahtialuksessa, joka kuljetti Afrikkaan käytettyjä romuautoja ja muuta kappaletavaraa. Takaisin tuotiin kaakaota ja tukkeja mutta usein osin tyhjänäkin. Pari vuotta yhteen mittaan siinä hurahti mutta ”mitäs poikamies nyt silloin olisi muuta tehnyt” hän naurahtaa. Aina tuon tuosta oli salamatkustajiakin mukana ja niitä sitten pudotettiin seuraavassa satamassa pois. Ne olivat aikoja ne, muistelee Ratilainen. Muutokset laivayhteisöissä ovat myös olleet vuosien aikana väistämättömiä. Enää ei ole erillisiä päällystö- ja miehistömessejä. Kaikilla on oma ”yksiö ilman keittomahdollisuutta”, jossa voi vapaa-aikana levätä. Henkilöstön määrä on pienentynyt ja työtahti on kiristynyt. Nykytekniikan avulla voi pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Vapaa-ajan viettäminen laivayhteisössä on myös saanut uusia ulottuvuuk- sia. Turvallisuusmääräyksin suljetut satamat ja nopeat lastausajat satamissa asettavat omat rajoituksensa poistua laivasta, summaa Juhani lopuksi ja toteaa, ”että monessa suhteessa on menty eteenpäin mutta nostalgia merityöstä on samalla kadonnut”. VIIMEISET seilausvuodet Juhanin laiva Norqueen on ollut linjaliikenteessä Belgian Zeebrücken ja Englannin Tilburyn välillä. Yöllä seilataan ja päivällä lastataan. Neljän viikon vuorottelujaksoissa työskennellään, sitten lennetään Lontoosta Kuopioon ja edelleen taksilla Rantasalmella. Siellä odottaa oma koti järven rannalla sekä veneily- ja kalastusharrastukset. ”Mukavaahan on aina kotiin tulla ja puuhaa riittää, jos ei muuten niin vanhaa mersua ”roplaten”. o > ”Kannustan nuoria mestareita jatkamaan opintoja ja hankkimaan mahdollisimman laajan pätevyyden – silloin ei ole lasikattoa tiellä. Jag uppmuntrar unga mästare att fortsätta studierna och skaffa sig en så bred kompetens som möjigt – då finns det inte något glastak i vägen.” Albatrossi | Albatrossen 17 Sjöfartens krutgubbar ı II maskinmästare Juhani Ratilainen På intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år ”Det är viktigt att förstå maskinens själ och emellanåt ta en sväng i maskinrummet”, säger II maskinmästare Juhani Ratilainen som ett välmenande råd till yngre kolleger. Han går våren 2012 på intjänad ålderspension efter att ha seglat i 45 år. Under hela sin sjökarriär har han arbetat på rederiet Bore. I pension går han från ro-rofartyget M/V Norqueen efter att ha tjänstgjort ombord på detta i hela 31 år. DEN LÅNGVARIGA sjötjänsten inleddes som 15-åring efter att från Norra Karelen bördiga Juhani Ratilainen pratat med sina kusiner som jobbade på sjön. Kusinerna lyckades locka också Juhani ut på sjön. De första hyrorna var jobb som mässpojke och salongsville. Till maskinrummet flyttade han 1965. Motorer och maskiner har alltid intresserat Juhani. Han beslöt sig för att skaffa kompetens i sjöarbete på maskinsidan och genomgick i början av 70-talet i kursform en utbildning till undermaskinmästare varefter han erhöll kompetensbrev som II maskinmästare. Den tiden hörde det till att också praktisera på varv och det här skedet förde Juhani för en kortare tid till varvet i Åbo. Det blev Juhanis enda arbete på landbacken. Det enda som förargar Juhani från de där tiderna är att han inte fortsatte studierna och fick kompetens som I maskinmästare. Kunskaper och färdigheter skulle ha funnits också för de fortsatta studierna men arbetet på sjön drog det längre strået. ”Därför uppmuntrar jag unga mästare att fortsätta studierna och skaffa sig en så bred kompetens som möjigt – då finns det inte något glastak i vägen.” ”I MASKINRUMMET händer det mycket under seglatsen. Därför ska mästarna känna sina maskiner. Ungdomar i början av sin yrkeskarriär borde också ge sig tid att titta in i maskinrummet och ”pilla” på maskinerna och dessas muttrar, ventiler och andra viktiga delar. Allt liv hänger inte på datorer 18 18 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen och dessas manöverdon även om övervakningen nuförtiden också på gamla fartyg för det mesta sker med terminaler”, påpekar han. Äldre fartyg, som har en helt annan teknik än de nya, kommer det ännu att finnas länge av på vattnen trots att det hela tiden kommer nya ersättande även under finsk flagg. Under den tid fartyget seglar görs det mindra reparationer och justeringar på maskiner och anordningar. På fartyget finns det alltid reservdelar, bl.a. lager, kolvar och cylindrar. LIVET PÅ HAVET var tidigare en ganska vild tid. Juhani drar sig till minnes en hyra på 80-talet på ett torrlastfartyg som transporterade begagnade skrotbilar och annat styckegods till Afrika. På returen hämtade vi kakao och timmer men seglade ofta tilbaka delvis tomma. Ett par år försvann där i ett nafs, ”men vad annat skulle nu en ungkarl ha gjort då”, skrattar han. Nu och då fanns det en fripassagerare med och dessa droppades sedan av i följande hamn. Det var tider det, minns Juhani. Juhani täytti eläkehakemuksensa Merimieseläkekassan toimistossa ja sai samalla vastauksia eläkekysymyksiin. | Juhani fyllde i sin pensionsansökan på Sjömanspensionskassans kontor och fick samtidigt svar på sina frågor om pensionen. Michaela vastaa ı Michaela svarar Under årens lopp har även förändringar i fartygsgemenskaperna varit oundvikliga. Numera finns det inte mera separata mässar för befäl och manskap. Alla har en egen ”etta utan kokmöjligheter” där det går att vila under fritiden. Personalen har blivit mindre och arbetstakten högre. Med hjälp av dagens teknik kan kontakt upprätthållas med anhöriga och vänner. Även tillbringandet av fritiden i fartygsgemenskapen har fått nya dimensioner. Med säkerhetsbetämmelser slutna hamnar och snabba lastnings- och lossningstider i hamnarna sätter sina begränsningar på möjligheterna att avlägsna sig från fartyget, summerar Juhani till slut och konstaterar ”att det i många avseenden har skett framsteg men sjöarbetets nostalgi har samtidigt försvunnit”. UNDER JUHANIS sista seglingsår har hans fartyg Norqueen gått i linjetrafik mellan Zeebrücken i Belgien och Tilbury i England. Det seglas på nätterna och lastas på dagarna. Arbetet sker i fyra veckors alterneringsperioder, sedan flyger Juhani från London till Kuopio och reser vidare med taxi till Rantasalmi. Där väntar det egna hemmet vid stranden av en sjö samt båt- och fiskeintresset. ”Visst är det alltid lika trevligt att komma hem och pyssel finns det tillräckligt av, om inte annat så ”pillrar” jag på min gamla mersa”. o Åland Maritime Day 26.4.2012 Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi. Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi. Kysymys: Voinko työskennellä vanhuuseläkkeen ohella? Vaikuttaako työskentely vanhuuseläkkeen ohella pienentävästi Merimieseläkekassan maksamaan vanhuuseläkkeeseeni? Fråga: Kan jag arbeta vid sidan av min ålderspension? Inverkar arbete vid sidan om ålderspensionen minskande på den ålderspension som utbetalas av Sjömanspensionskassan? Vastaus: Vanhuuseläkkeellä ollessa voit tehdä ansiotyötä. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen aikana ansaitut tulot eivät vähennä eläkettä. o Svar: Som ålderspensionär kan du utföra förvärvsarbete. Inkomster som förtjänas efter ålderspensionering eller förtida ålderspensionering minskar inte pensionen. o K: Pidätetäänkö palkastani eläkemaksu vaikka jo saan vanhuuseläkettä? V: Kyllä. Työeläkemaksu pidätetään työntekijän palkasta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Tämä koskee myös eläkkeellä olevaa työntekijää. Vanhuuseläkkeen ohella ansaituista palkoista karttuu uutta eläkettä, jonka saa hakemuksesta 68-vuotiaana. o K: Minkä ikäisenä voin saada vanhuuseläkkeen jos olen jo työkyvyttömyyseläkkeellä? V: Työkyvyttömyyseläkkeellä, joissa eläketapahtuma (työkyvyttömyyden alkaminen) on 1.1.2006 tai sen jälkeen, vanhuuseläkeikä on 63 vuotta. Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen vuotta 2006, vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeikäsi täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. o F: Innehålls pensionsavgift av min lön fastän jag redan är på ålderspension? S: Ja. Arbetspensionsavgift innehålls av arbetstagarens lön fram till utgången av den månad arbetstagaren fyller 68 år. Det här gäller också för redan pensionerad arbetstagare. Genom de löner som erhålls vid sidan av pension en intjänas ny pension, som på ansökan erhålls efter fyllda 68 år. o F: I vilken ålder kan jag få ålderspension om jag redan är på invalidpension? S: Invalidpension där pensionsfallet (arbetsoförmågans början) är 1.1.2006 eller senare har en ålderspensionsålder på 63 år. Ifall arbetsoförmågan har börjat före år 2006 är pensionsåldern 65 år. Invalidpensionen ändras automatiskt till ålderspension från ingången av månaden närmast efter att du uppnått pensionsåldern. o Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi! Kom och fråga om din sjömanspension! MERIMIESELÄKEKASSAN eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan SJÖMANSPENSIONSKASSANS pensionshandläggare finns på plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 26.4.2012 kl. 9.00 – 16.00 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@ sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du att du får svar på dina frågor. o Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland merenkulun messuilla torstaina 26.4.2012 klo 9.00 – 16.00 vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse (michaela. bjorklund@merimieselakekassa.fi tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat vastaukset kysymyksiisi. o Paikka: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa Albatrossi | Albatrossen 19 Tilastot ı Statistik Til Koonnut aktuaari | Sammanställt aktuarie Kimmo Karppinen Suomalainen merenkulkija ja eläkeläinen 2011 Den finländska sjöfararen och pensionären 2011 ELÄKEKASSAN TOIMINTAPIIRIIN kuului vuonna 2011 noin 7560 merenkulkijaa ja noin 8750 eläkkeensaajaa. Henkilötyövuosia tehtiin noin 5400. Vakuutettujen merenkulkijoiden määrä pysyi kutakuinkin samana kuin edellisenä vuonna, mutta eläkeläisten määrä jatkoi kasvuaan. Suomalaisten varustamoiden vuonna 2011 työllistämistä 7560 merenkulkijasta kolmannes on naisia (2400) ja kaksi kolmannesta miehiä (5160). Päällystöön kuului noin 1750 merenkulkijaa, joista naisia kuitenkin vain 56. Eniten suomalaisia merenkulkijoita työllistivät matkustajavarustamot, joiden palveluksessa oli vajaa 4400 merenkulkijaa. Kuivarahti- ja säiliövarustamoissa työskenteli noin 2650 merenkulkijaa, ja suomalaisilla jäänmurtajilla seilasi noin 400 merimiestä ja –naista. Suurimmat suomalaiset meriliikenteen työnantajat olivat matkustajaliikenteessä toimivat Viking Line ja Tallink Silja. Muita suuria työllistäjiä olivat Neste Shipping, Finnlines, Bore ja Arctia Shipping. Kaikkiaan vuonna 2011 Merimieseläkekassan piiriin kuuluvia merenkulkijoita työskenteli 151 eri aluksella 45 työnantajan palveluksessa. o SJÖMANSPENSIONSKASSANS verksamhetsområde omfattade 2011 omkring 7560 sjöfarare och omkring 8750 pensionärer. Under året utfördes ca 5400 årsverken. Antalet försäkrade sjöfarare höll sig i stort sett på samma nivå som året innan medan antalet pensionärer fortsatte att öka. Av de 7560 sjöfarare som sysselsattes av finländska rederier 2011 är en tredjedel kvinnor (2400) och två tredjedelar män (5160). Till befälet hör omkring 1750 sjöfarare. Av dem är dock bara 56 kvinnor. Mest sysselsattes finländska sjöfarare av passagerarrederierna. I dessas tjänst var knappa 4400 sjöfarare. Torrlast- och tankrederierna sysselsatte omkring 2650 sjöfarare och på finländska isbrytare seglade kring 400 sjömän och -kvinnor. De största arbetsgivarna inom den finländska sjötrafiken var Viking Line och Tallink Silja som arbetade inom passagerartrafiken. Andra stora arbetsgivare var Neste Shipping, Finnlines, Bore och Arctia Shipping. Under 2011 arbetade de sjöfarare som omfattades av Sjömanspensionskassans verksamhet totalt på 151 olika fartyg i 45 olika arbetsgivares tjänst. o Henkilöiden jakautuminen eri alusluokkiin, % | Sjöfararna fördelade på olika fartygsklasser, % Sukupuoli Kön Matkustaja Passagerar Kuivarahti Torrlast Säiliö Tank Jäänmurtaja Isbrytare Muu Övriga Yhteensä Totalt Miehet | Män Naiset | Kvinnor Yhteensä | Totalt 45 85 58 35 9 28 10 3 8 6 2 5 4 1 2 100 100 100 Keskimääräiset maksussa olevat eläkkeet | Genomsnittliga betalbara pensioner Eläkelaji/lukumäärä Pensionsslag /antal Kaikki | Alla Vanhuuseläke | Ålderspension Työkyvyttömyyseläke | Invalidpension Perhe-eläke | Familjepension Osa-aikaeläke | Deltidspension 20 20 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Keskiarvo Genomsnitt Mediaani 50 % Median 50 % 8 750 1 280 1 210 5 796 1 460 1 490 1 352 1 240 1 390 1 487 650 590 102 920 900 SUOMALAISEN MERENKULKIJAN keski-ikä vuonna 2011 oli 42,1 vuotta. Merenkulkija ansaitsi keskimäärin 3800 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen kuukausipalkka oli vajaa 3200 euroa ja miesten 4100 euroa. Päällystön keskimääräinen kuukausiansio oli noin 5100 euroa Suomalainen merenkulkija jäi vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 58,7-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,4 vuoden iässä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen vuotta nuorempana, 51,5-vuotiaana. Merimieseläkekassa maksoi vuonna 2011 eläkkeitä reilut 131 miljoonaa euroa 8750 merenkulkijalle. Eläkkeitä koskevia päätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaa 800 kappaletta. o Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Keskimääräiset iät | Genomsnittlig ålder Ammattiryhmä Yrkesgrupp Miehistö | Manskap • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Päällystö | Befäl • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Kaikki | Alla • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Keskiarvo Medeltal 41,0 42,4 41,6 44,1 33,5 43,8 42,1 42,2 42,1 Keskikuukausipalkat | Medelmånadslöner Ammattiryhmä Yrkesgrupp Miehistö | Manskap • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Päällystö | Befäl • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Kaikki | Alla • Miehet | Män • Naiset | Kvinnor • Kaikki | Alla Keskiarvo Medeltal 3 480 3 170 3 360 5 120 4 000 5 090 4 060 3 190 3 800 DEN FINLÄNDSKA SJÖFARARENS medelålder var 2011 42,1 år. I genomsnitt tjänade sjöfararen 3800 euro per månad. Kvnnornas genomsnittliga månadslön uppgick till knappt 3200 euro och männens till 4100 euro. Befälets genomsnittliga månadsinkomst uppgick till omkring 5100 euro. Den finländska sjöfararen gick 2011 i pension i genomsnitt som 58,7-åring. Ålderspensionerad blev sjöfararen i genomsnitt som 61,4-åring och invalidpensionerad i genomsnitt 10 år yngre som 51,5-åring. Sjömanspensionskassaan betalade under 2011 ut pensioner för drygt 131 miljoner euro åt 8750 sjöfarare. Under året fatttades knappa 800 pensionsbeslut. o Kaksijakoinen vuosi 2011 Tudelat år 2011 VUOSI 2011 OLI Merimieseläkekassan sijoitustoiminnalle kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen puolisko sujui melko hyvin, mutta toisella puoliskolla osakkeiden tuotto putosi negatiiviseksi. Pörssinoteerattujen osakkeiden koko vuoden tuotto jäi -14,5 prosenttiin. Toisaalta eläkekassan kaikkien muiden sijoituslajien tuotot olivat positiiviset ja odotusten mukaiset. Koko sijoitussalkun tuotto oli -2,0 prosenttia, joka työeläkeyhtiöihin verrattuna oli toiseksi paras tulos. Pidemmällä aikavälillä Merimieseläkekassa on menestynyt yhtiöihin verrattuna hyvin. Eri aikajaksoilla laskettuna eläkekassan saavuttama tuotto on joko paras tai toiseksi paras. MERIMIESELÄKEKASSAN vakavarai- suus on pysynyt erinomaisena. Vuoden 2011 lopussa vakavaraisuusaste oli 36,1 prosenttia. Parhaimman työeläkeyhtiön vakavaraisuus oli vajaat 25 prosenttia ja heikoimman alle 16 prosenttia. ELÄKEKASSA on jo usean vuoden aikana muuttanut sijoitussalkkunsa rakennetta vähentämällä joukkolainojen osuutta. Perusteena on ollut varsin alhaiseksi pudonnut korkotaso, joka ei nykyisellään riitä edes inflaation kattamiseen. Lisäksi aiemmin turvaavina pidetyt valtioiden lainat ovat muuttuneet selvästi riskipitoiseksi. Eläkekassa on painottanut sijoituksissaan reaaliomaisuutta eli sijoittanut kiinteistöihin ja infrastruktuuriin. Näistä sijoituksista odotetaan kohtuullista tuottoa, joka lisäksi antaa suojaa inflaatiota vastaan. Toinen painopiste eläkekassan sijoituksissa on ollut yritystoiminta. Nämä sijoitukset tehdään noteerattuihin osakkeisiin, pääomarahastoihin ja yrityslainoihin. o FÖR SJÖMANSPENSIONSKASSANS placeringsverksamhet var 2011 tudelat. Det första halvåret förlöpte relativt bra men under det andra halvåret föll aktiernas avkastning och blev negativ. För de börsnoterade aktiernas del stannade avkastningen för hela året på -14,5 %. Å andra sidan var avkastningen för alla andra placeringsklassers del positiv och sammanföll med förväntningarna. Avkastningen för hela placeringsportföljen uppgick till -2,0 %, vilket jämfört med arbetspensionsbolagen var det nästbästa resultatet. Beräknat på en längre period har Sjömanspensionskassan i jämförelse med bolagen klarat sig bra. Beräknat på olika långa tidsperioder är den av pensionskassan uppnådda avkastningen antingen bäst eller nästbäst. SJÖMANSPENSIONSKASSANS solvens har hållit sig på en utmärkt nivå. Vid utgången av 2011 uppgick solvensnivån till 36,1 %. Det bästa arbetspensionsbolagets solvensnivå låg på knappa 25 % medan den svagaste nivån underskred 16 %. PENSIONSKASSAN har redan under ett flertal år omstrukturerat placeringsportföljen genom att minska andelen massskuldebrev. Orsaken har varit att räntan för dessa sjunkit till en så låg nivå att den inte mera ens räcker till för att täcka inflationen. Dessutom har de tidigare som säkra ansedda statliga lånen förändrats och blivit klart riskfyllda. Pensionskassan har för sina placeringars del nu prioriterat realtillgångar, dvs placerat i fastigheter och infrastruktur. För dessa placeringars del förväntas en rimlig avkastning som därtill ger skydd mot inflationen. Företagsverksamhet har varit ett annat prioriterat område bland pensionskassans placeringar. De här placeringarna sker i noterade aktier, kapitalfonder och företagslån. o Albatrossi | Albatrossen 21 Lyhyesti ı Smånytt Lyhy M/S Viking Grace – seuraa rakentamista Merenkulun teemapalkinto 2012 VIKING LINEN uudisrakennus sai helmikuussa 2012 nimen M/S Viking Grace. Aluksen nimikilpailuun tuli yli 23000 ehdotusta. Nimi kuvaa valitsijaraadin mukaan hyvin uutta alusta, joka edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa. Tämän uuden ympäristöystävällisen aluksen rakentamisen vaiheita voi seurata aluksen omilta verkkosivulta www. vikinggrace.com. Sivuston ydin muodostuu asiantuntijoiden ja projektiryhmän blogeista ja kuvamateriaalista. Alus aloittaa liikennöinnin tammikuussa 2013 reitillä TurkuAhvenanmaa-Tukholma. o MERENKULUN TEEMAPALKINTO on tänä vuonna myönnetty Merimiespalvelutoi- Laivalehden uudet kotisivut avautuneet SUOMEN Laivahistoriallinen yhdistyksen ja ja sen julkaiseman LAIVA-lehden uudet kotisivut ovat auenneet. Yhdistys kerää historiallista tietoa ja aineistoa suomalaisesta vesiliikenteestä. Käy tutustumassa sivuihin osoitteessa: www.slhy-laiva.fi ja www. laivalehti.fi. o on astunut voimaan 1.3.2012. Lakia voidaan soveltaa jo vuoden 2011 verotukseen. Tonnistoverolain edellytykset täyttävä varustamoyhtiö voi valita lastin ja matkustajien kuljettamisen ja siihen läheisesti liittyvän toiminnan osalta tuloverotuksen sijasta tonnistoverotuksen. Tonnistoverotus määräytyy alusten nettovetoisuuden perusteella. Varustamoyhtiön on sitouduttava järjestelmään koko tonnistoverokaudeksi, jonka pituus on 10 vuotta. Lisätietoa tonnistoverolaista www.vero.fi. o Merenkulun strategiatyö käyntiin LIIKENNEMINISTERI Merja Kyllönen on käynnistänyt merenkulun strategian valmistelutyön. Ministerin mukaan strategiassa on muiden muassa otettava kantaa väylämaksujärjestelmään, jäänmurtojärjestelmään, satamapolitiikkaan sekä siihen, miten sopeudutaan laivaliikenteen kiristyviin rikkipäästörajoituksiin. Valmistelutyöhön pyydetään myös muita ministeriöitä mukaan ja kuullaan laajasti alan toimijoita ja elinkeinoelämää. o 22 Albatrossi | Albatrossen KUVA | FOTO: MARINA PAULAHARJU Uusi tonnistoverolaki voimaan KAUAN ODOTETTU uusi tonnistoverolaki Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju mistolle (MEPA). Palkinnosta päätti raati, johon kuuluvat Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Palkinto jaettiin merenkulun teemapäivässä 21.3.2012 M/S Mariellalla. Raadin perustelu yksimieliselle valinnalle on, että MEPA on pitkään, liki neljänkymmenen vuoden ajan tehnyt aktiivisesti työtä merimiesten hyvinvoinnin edistämiseksi. MEPAlla on myös merkittävä rooli maamme merenkulun eri osapuolten yhteistyön kehittäjänä. Raati haluaa tunnustuksellaan lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että MEPAn tärkeä toiminta jatkuisi ja sen rahoitus olisi turvattu. Kiitospuheenvuorossaan toimitusjohtaja Martti Karlsson (kuvassa) kiitti huomionosoituksesta ja puolestaan kiitti hyviä yhteistyökumppaneitaan Merimieseläkekassaa ja Suomen Merimieskirkkoa. Onnittelut MEPAlle! o Sjöfartens temapris 2012 SJÖFARTENS TEMAPRIS har innevarande år beviljats Sjömansservicebyrån (SSB). Beslutet om priset fattades av en jury till vilken hör Viking Line Abp, Tallink Silja Oy Ab, Rederierna i Finland rf, Finlands Sjömans-Union FS-U rf, Finlands Skeppsbefälsförbund rf, Finlands maskinbefälsförbund rf och Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral inom Åbo universitet. Priset utdelades ombord på M/S Mariella sjöfartens temadag 21.3.2012. Juryns enhälliga motivering av valet är att SSB under en nära fyrtio år lång tid utfört ett aktivt arbete för främjande av sjömännens välbefinnande. SSB har även en viktig roll som utvecklare av samarbetet mellan parterna inom vårt lands sjöfart. Genom att visa sin erkänsla önskar juryn därtill fästa uppmärksamheten vid att det viktiga arbete SSB utför ska fortsätta och byråns finansiering tryggas. I sitt tacktal tackade vd Martti Karlsson (på fotot) för uppvaktningen och tackade för sin del sina goda samarbetspartner Sjömanspensionskassan och Finlands Sjömanskyrka. Vi önskar SSB lycka till! o Merimieseläkekassa 2011 KATSAUS Merimieseläkekassan Tidskriften Laivas nya hemsidor öppnades FINLANDS SKEPPSHISTORISKA förenings och den av föreningen publicerade tidskriften LAIVAs nya hemsidor har öppnats. Föreningen samlar historisk information och material som har anknytning till finländsk sjötrafik. Bekanta dig med sidorna på adressen: www.slhy-laiva.fi och www. laivalehti.fi o Den nya tonnageskattelagen trädde i kraft DEN LÄNGE FÖRVÄNTADE nya tonnageskattelagen har trätt i kraft den 1.3.2012. Lagen kan tillämpas redan vid beskattningen av 2011. Rederibolag som fyller förutsättningarna kan istället för inkomstbeskattning välja tonnagebeskattning för transport av last eller passagerare eller nära anknuten annan verksamhet. Tonnageskatten fastställs utgående från fartygens nettodräktighet. Rederibolaget ska binda sig vid systemet för hela tonnageskattperioden som är tio år lång. Ytterligare info om tonnageskatten på adressen www.skatt.fi. o M/S Viking Grace – följ upp bygget VIKING LINES nybygge fick i februari 2012 namnet M/S Viking Grace. Vid fartygets namntävling gavs över 23000 förslag. Namnet ger enligt valjuryn en bra bild av det nya fartyget som representerar stil, design och stämning. Byggandet av det nya miljövänliga fartyget kan följas upp steg för steg på fartygets egen webbsajt: www.vikinggrace.com. Sakkunnigas och projektgruppens blogginlägg och bildmaterial utgör sajtens kärna. Fartyget inleder trafik i januari 2013 på rutten Åbo-Åland -Stockholm. o toimintavuoteen 2011 julkaistaan erillisenä liitteenä tämän lehden välissä. Tarkemmat tilinpäätöstiedot on julkaistu verkkosivuilla osoitteessa www.merimieselakekassa.fi osiossa ”Yleistä”. o Sjömanspensionskassan 2011 EN ÖVERSIKT över Sjömanspen- sionskassans verksamhetsår 2011 publiceras som en särskild bilaga till detta nummer av Albatrossen. Detaljerade bokslutsuppgifter har publicerats på nätet under adressen www.sjomanspensionskassan.fi i delen ”Allmänt”. o Sjöfartens strategiarbete inleds TRAFIKMINISTER Merja Kyllönen har startat beredningsarbetet för en strategi för sjöfarten. Enligt ministern ska det i strategin bl.a. tas ställning till systemet med farledsavgifter, isbrytarsystemet, hamnpolitiken samt till frågan om hur anpassningen till de strängare begränsningarna av svavelutsläpp i fartygstrafiken ska ske. Även andra ministerier ombeds delta i beredningsarbetet. Aktörer och näringslivet i branschen kommer att höras i omfattande utsträckning. o TEN-T liikenneverkko Transportnätet TEN-T EU:N LIIKENNEMINISTERIT ovat hyväksyneet yleisnäkemyksen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoista ministerineuvoston kokouksessaan 22.3.2012. Suomen ja muidenkin jäsenmaiden esittämien huolien johdosta komission alkuperäisen ehdotuksen liikenneverkkoa koskevia teknisiä vaatimuksia ja verkon toteuttamiseen liittyvien määräaikojen sitovuutta kevennettiin merkittävästi. Näin ollen toteuttamiskustannukset eivät olisi yhtä suuret kuin alkuperäisen komission ehdotuksen. Komissio antoi ehdotuksen Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoista lokakuussa 2011. Liikenneverkko jakautuu kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon. Kattava verkko sisältää liikenneverkkojen laajan peruskerroksen. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteen sisämarkkinoilla sekä EU:n ja kolmansien maiden välillä. Suomen osalta ydinverkkoon kuuluvat Pohjolan kolmio (E18 ja TurkuVainikkala -rata), merten moottoritiet (meriyhteydet Itämeren maiden välillä) ja Rail Baltica (Helsinki-Tallinna-Varsova -liikennekäytävä) sekä Botnian käytävä (Helsinki-Tornio -rata, valtatie 4 Helsinki-Jyväskylä-Kemi). (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö) o EU:S TRAFIKMINISTRAR har god- känt helhetsynen på riktlinjerna för det transeuropeiska transportnätet (TEN-T) vid ministerrådets möte den 22.3.2012. På grund av den oro Finland och en del andra medlemsländer framfört har kommissionen avsevärt mildrat de tekniska krav som framfördes i det ursprungliga förslaget gällande transportnätet och bundenheten vid utsatta tidsfrister för verkställandet av nätet. Sålunda blir kostnaderna för verkställandet inte lika stora som i kommissionens ursprungliga förslag. Kommissionen gav sitt förslag till riktlinjer för det transeuropeiska transportnätet i oktober 2011. Transportnätet är uppdelat på ett täckande nät och ett kärnnät. I det täckande nätet ingår ett omfattande fysiskt skikt av transportnät. Kärnnätet omfattar huvudleder och trafikkorsninggar, Dessa är livsviktiga för trafiken på den interna marknaden samt för trafiken mellan EU och tredje länder. I kärnnätet ingår för Finlands del den Nordiska triangeln (E18 och ÅboVainikkala-banan), havets motorvägar (sjöförbindelserna mellan Östersjöländerna) och Rail Baltica (HelsingforsTallinn-Warszawa-trafikleden) samt Botniakorridoren (Helsingfors-Torneåbanan, huvudväg 4 HelsingforsJyväskylä-Kemi). (Källa: Kommunikationsministeriet). o Albatrossi | Albatrossen 23 Kesä- ja syyslomille Ylläkselle! Fira sommar- och höstsemester i Ylläs! MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi. Varattavana on viikot 19–48. Varaustoiveet 2.5.2012 mennessä, mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi tiedustella senkin jälkeen MEKistä. Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi. Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville aktiivimerenkulkijalle ja eläkkeensaajille. o Reserveringar av stugan per e-post yllas@sjomanspensionskassan.fi eller per telefon 010 633 990. KUVA | FOTO: THINKSTOCK Mökkivaraukset sähköpostitse yllas@merimieselakekassa.fi tai puhelimitse 010 633 990. SJÖMANSPENSIONSKASSANS trivsamma semesterstuga vid Ylläs sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höstsesongen. Veckor 19–48 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den 2.5.2012 men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därpå hos SPK. Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror kan hittas på vår webbtjänst www. sjomanspensionskassan.fi. Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas av sjömanspensionslagen. o Hyvää lomaa! Trevlig semester! 24 Albatrossi | Albatrossen Sähköposti yllas@merimieselakekassa.fi | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi E-post yllas@sjomanspensionskassan.fi | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi
© Copyright 2024