1. No category

Motionera! Var aktiv!
uppmanar purser Reijo Kajaus s. 22
Liiku! Ole aktiivinen!
kehottaa purseri Reijo Kajaus s. 22
MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI
Barbro Sillanpää
Merimiesten
terveydentila
on parantunut
Sjömännens hälsotillstånd
har förbättras s. 4
|
SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING
|
1/2014
1/2014
Sisältö ı Innehåll
4 Merimiesten työterveyshuoltoa
turkulaisittain
6 Företagshälsovård för
sjömän på åbobornas vis
Pitkän pestin merimiesten työterveyshuollossa tehnyt
työterveyshoitaja Barbro Sillanpää jää eläkkeelle.
Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää
går i pension i maj 2014.
10 Kehitysaskelia Tekesin avulla
Tekes tukee yrityksiä, jotka ovat valmiina uudistamaan
rohkeasti omaa toimintaansa.
4
Tekes stöder företag som är redo att modigt
förnya sin egen verksamhet.
16 Från radiotelegrafist till skeppare
14 Radiosähköttäjästä kippariksi
Merikapteeni Jan ”Janne” Wikströmin ensikosketus
merimieselämään tapahtuí hänen lähtiessään
radiosähköttäjäkoulutukseen 16-vuotiaana.
8 Framsteg med bistånd av Tekes
10
Sjökapten Jan ”Janne” Wikströms första kontakt
med sjömanslivet var då han som 16-åring begav
sig för att utbilda sig till radiotelegrafist.
18 Arkkitehtikilpailulla innovatiivisia
vuokra-asuntoja
19 Nya sjömansbostäder till
Helsingfors Kronbergsfjärden
22 Liiku! Ole aktiivinen!
24 Motionera! Var aktiv!
M/s Finnmaidin purseri Reijo Kajaus on onnistunut
yhdistämään urheilun, perhe-elämän ja työn.
14
M/s Finnmaids purser Reijo Kajaus har lyckats förena
sport, familjeliv och arbete.
28 Työeläkekuntoutus on
kannattavaa kaikille osapuolille
28 Arbetspensionsrehabilitering
är givande för alla parter
Vakiot
3 Pääkirjoitus | Merimieseläkekassalla
Ordinarie
3 Ledaren | Ny strategi för
uusi strategia
8 Pärjätään | Ammatillisella kuntoutuksella
18
työkyvyttömyyden uhkaa torjumaan
21 Sijoitukset | Asunnot kiinteistösijoitusten
kivijalka
30 Michaela vastaa
33 Tilastot | Missä eläkeläiset luuraavat?
34 Lyhyesti
22
Sjömanspensionskassan
8 Vi klarar oss | Förebyggande av hotande
invaliditet med yrkesinriktad rehabilitering
21 Investering | Bostäderna är stenfoten
för fastighetsplaceringar
30 Michaela svarar
33 Statistik | Var lurar pensionärerna?
34 Smånytt
albatrossen
albatrossi
Päätoimittaja | Huvudredaktör
Kari Välimäki
[email protected]
[email protected]
Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare
Marina Paulaharju
[email protected]
[email protected]
Käyntiosoite | Besöksadress
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Postiosoite | Postadress
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Puhelin | Telefon 010 633 990
Telefax 010 633 9938
Sähköposti | E-post
[email protected]
förnamn.slä[email protected]
Osoitteenmuutokset | adressförändringarna
[email protected]
[email protected]
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet
Kari Välimäki, Henrik Lilius,
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju,
Michaela Björklund
ISSN-L 1796-8216
ISSN 1796-8216 (painettu)
ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu)
Painos | Upplaga 16 550
Nro | Nr ilmestyy | utges
2/2014 vko | vecka 39
Kannen kuva | Pärmbild
Marina Paulaharju
Ulkoasu | Layout
Nymandesign Oy
Painopaikka |
Tryckeri
Erweko Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren
1/2014
Merimieseläkekassalla uusi strategia
Ny strategi för Sjömanspensionskassan
MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄ on lakisääteisistä eläkejärjestelmistä
vanhin ja sen perusrakenteet ovat edelleen vahvat. Suomalaisen
merenkulun ja koko lakisääteisen eläkejärjestelmän muutokset
edellyttävät kuitenkin merenkulkijoiden eläkejärjestelmän ajanta­
saistamista. Merimieseläkekassan hallitus hyväksyi marraskuussa
2013 uuden strategian, joka luo erinomaisen perustan merenkul­
kijoiden eläkkeet turvaavalle järjestelmälle.
Strategian peruslinjauksena on luotettavan eläketurvan turvaami­
nen merenkulkijoille kustannustehokkaasti. Tavoitteena on merimies­
eläkejärjestelmä, joka on lähempänä muuta työeläkejärjestelmää,
mutta joka säilyttää samalla merenkulun edellyttämät erityispiir­
teet muun muassa rahoituksen ja siirtymäsäännösten suhteen.
AV DE LAGSTADGADE pensionssystemen är Sjömanspensionskas­
sans det äldsta och dess grundstrukturer är fortsätningsvis starka.
Förändringarna inom den finländska sjöfarten och inom det totala
lagstadgade pensionssystemet förutsätter dock en uppdatering av
sjöfararnas system. I november 2013 godkände Sjömanspensions­
kassans styrelse en ny strategi, som skapar en utmärkt grund för ett
system, som säkerställer sjöfararnas pensioner.
Grundlinjen för strategin är att kostnadseffektivt säkerställa ett
tillförlitligt pensionsskydd för sjöfararna. Målet är ett pensionssys­
tem för sjömän som är närmare det övriga arbetspensionssystemet
men samtidigt bibehåller de av sjöfarten förutsatta särdragen, bland
annat vad gäller finansiering och övergångsbestämmelser.
HYVINVOIVA merenkulkija on kaikkien eduksi. Tämän takia
merimieseläkekassa panostaa yhä määrätietoisemmin merenkulun
työhyvinvoinnin parantamiseen yhdessä varustamojen ja meren­
kulkijoiden kanssa. Syyskuussa 2013 järjestettiin Hyvä työelämä
merellä -seminaari, jossa viitoitettiin eläkekassan tulevaa roolia.
Tulemme jatkossa tiivistämään yhteistyötä eri kumppaneiden
kanssa ja siten osaltamme parantamaan merenkulkijoiden fyysistä
ja henkistä työhyvinvointia.
Haluamme myös lisätä kustannustehokkuuttamme. Hallin­
nolliset kulumme ovat alentuneet jo useamman vuoden ajan ja
tavoitteena on edelleen tehostaa toimintaa muun muassa siirty­
mällä yhä määrätietoisemmin sähköisiin palveluihin ja asiointiin.
SJÖFARARE SOM mår bra gagnar alla. Därför satsar Sjömanspen­
sionskassan tillsammans med rederierna och sjöfararna allt mer
målmedvetet på en förbättring av arbetshälsan inom sjöfarten. I
september 2013 ordnades seminariet Bra arbetsliv på sjön. Under
seminariet utstakades pensionskassans kommande roll. I fortsätt­
ningen kommer vi att intensifiera kontakterna med våra samarbets­
partner och på så vis för vår del förbättra sjöfararnas fysiska och
psykiska arbetshälsa
SIJOITUSTOIMINNASSA tavoitteenamme on olla paras eläkelaitos.
Sijoitustoimintamme tuotot ovat olleet viimeisten 10 vuoden ai­
kana hyvät verrattuna muihin eläkelaitoksiin. Myös vuoden 2013
tuotot eli 8,6 % olivat vertailukelpoiset. Kiinteistösijoitustoiminta
ja erityisesti kiinteistökantamme kehittäminen tulevat olemaan
lähivuosien strategisia painotuksiamme sijoitustoiminnassa.
MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄMME on täysin sidoksissa suoma­
laiseen merenkulkuun. Vaikka kokonaistaloudellinen tilanne
heijastui negatiivisesti koko merenkulkuun, ovat aiemmin tehdyt
päätökset kuitenkin luoneet pohjaa suomalaisen merenkulun säi­
lyttämiseksi. Maksutulomme nousi viime vuonna yli 6 prosenttia.
Tulevaisuus on kuitenkin täynnä haasteita, minkä vuoksi kansalli­
sen merenkulun strategian toteuttaminen on otettava vakavasti. o
Kari Välimäki
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör
”Hyvinvoiva merenkulkija
on kaikkien eduksi.”
”Sjöfarare som mår bra
gagnar alla.”
VI VILL OCKSÅ öka vår kostnadseffektivitet. Våra förvaltnings­
kostnader har redan under ett flertal år sjunkit och avsikten är att
ytterligare effektivera verksamheten, bl.a. genom att i allt högre
grad övergå till handläggande av tjänster och uträttande av ärenden
elektroniskt.
För placeringsverksamhetens del är vårt mål
att vara den bästa pensionsanstalten. Under
de senaste 10 åren har avkastningen av
vår placeringsverksamhet varit god
jämfört med övriga pensionsanstalter.
Också avkastningen 2013, d.v.s.
8,6 %, var jämförbar. Under de när­
maste åren kommer fastighetsplace­
ringarna och särskilt utvecklingen av
vårt fastighetsbestånd att ha strategisk
prioritet i placeringsverksamheten.
VÅRT SJÖMANSPENSIONSSYSTEM är
helt bundet vid den finländska sjöfarten.
Trots att den totala ekonomiska situatio­
nen återspeglades negativt på hela
sjöfarten har tidigare fattade
beslut ändå skapat en grund
för den finländska sjöfartens
överlevnad. Senaste år steg
vår premieinkomst över 6
%. Framtiden är dock fylld
av utmaningar. Därför bör
genomförandet av den
nationella strategin för
sjöfarten tas på allvar. o
Albatrossi | Albatrossen
3
Työterveys ı
Barbro Sillanpään terveiset
Työterveyshoitaja Barbro Sillanpää eläkkeelle
Merimiesten
työterveyshuoltoa
turkulaisittain
Pitkän pestin merimiesten työterveyshuollossa tehnyt työterveyshoitaja Barbro
Sillanpää jää eläkkeelle toukokuussa 2014. Barbron tuntevat tuhannet suomalaiset
merimiehet vuosien ajoilta. Hän aloitti Turun Merimiesterveyskeskuksessa pian sen
perustamisen jälkeen 1980-luvun alussa. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju
TURUN KAUPUNGIN terveydenhuollon
tavoitteena Merimiesterveyskeskuksen
perustamiselle Turkuun vuonna 1981
oli mm. taata merimiehille terveyden­
huollon saatavuus ja oma erillinen
terveyden – ja sairaudenhoito. Työ­
terveyshuollon eri ammattihenkilöt,
lääkärit, fysioterapeutit, psykologit ja
työterveyshoitajat toimivat tiiminä
edistäen merimiesten terveydentilaa.
Yhdellätoista muulla paikkakunnalla ja
alueella toimii Merimiesterveyskeskus.
Lain mukaan jokaisessa näistä meri­
miesterveyskeskuksista työterveyslääkä­
ri on myös samalla merimieslääkärin
pätevyyden omaava.
MERIMIEHEN ARKI laivalla on Barbrolle
tuttua. Hän on tehnyt vuosittain useita
laivakäyntejä. – Aiemmin pidimme lai­
vakäyntien yhteydessä lääkärin kanssa
sairasvastaanottoa, mutta nykyään lai­
voilla käydään pääasiassa työfysiotera­
peutin kanssa. Merimiesten kanssa kes­
kustellaan, kuulostellaan ja selvitellään
mm. heidän työolojaan, työilmapiiriä,
työergonomiaa ja riskitekijöitä, Barbro
summaa menneitä vuosia laivoilla.
Käynnit raportoidaan kirjallisesti.
4
Albatrossi | Albatrossen
– Työfysioterapeutti Seija Sunnanborgin kanssa olemme tehneet yh­
dessä yli viisikymmentä laivakäyntiä
vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyömme
on sujunut todella sutjakkaasti, he
toteavat yhteen ääneen. – Välillä on
naurettu niin, että vedet valuu silmis­
tä. Tunnemme toisemme niin hyvin,
että toisen puolikkaasta lauseesta jo
ymmärsi, mitä toinen oli sanomassa
tai tarkoitti Barbro muistelee. Selkeästi
nuo naiset muodostavat melkoisen
laivakäyntien tehokaksikon, joita moni
merimies varmasti jää kaipaamaan.
TURUN MERIMIESTERVEYSKESKUKSESSA
työskentelee useita merimieslääkäreitä,
joista yksi on muutamana päivänä
viikossa työskentelevä työterveyslääkäri
Päivi Miilunpalo, joka on monelle tuttu
mm. Työterveyslaitoksen ylilääkärin
tehtävistä ja merenkulun eri hankkeis­
ta. Barbro ja Päivi ovat tehneet yhdessä
töitä merimiesten työterveyshuollossa
useita vuosia ja yhteistyö on ollut
saumatonta.
– Barbro on opettanut minulle, mil­
laista työ merellä on. Uskomaton oppi­
äiti ja niin sydämellinen, Päivi kertoo.
Aktiivinen ja välitön Barbro on
ilahtunut merimiesten parantuneesta
terveydentilasta. Tupakointi ja alkoho­
linkäyttö on vähentynyt merkittävästi
ja omasta kunnosta pidetään nykyään
paremmin huolta. Päihteiden nollato­
leranssi laivoilla on vaikuttanut myös
siihen, että terveydentila ja ilmapiiri
ovat kohentuneet sekä tapaturmia sat­
tuu vähemmän – Muutos entiseen on
suuri ja erityisen ilahtunut olen siitä,
että se näkyy kaikissa ikäluokissa myös
työuran loppuvaiheessa, hän toteaa.
Barbro luettelee haastattelun aikana
useita työterveyshuollon työtä helpot­
tavia ja työterveyttä edistäviä tekijöitä.
Laivasairaanhoitajat matkustajaaluksissa tekevät erittäin hyvää työtä.
Yhteydenpito työterveyshuollon ja
laivasairaanhoidon välillä on ollut
säännöllistä ja aktiivista, puolin ja
toisin. Varustamojen kustantamat
laivakäynnit erityisesti rahtialuksissa
antavat potkun merimiehille mm.
käyttää laivan kuntosalia ja terveellisiin
elintapoihin. Messiruoka on myös laa­
dullisesti parantunut. Se on terveellistä
ja monipuolista sekä valinnan vaihto­
ehtoja on useita.
MERIMIESLÄÄKÄRINTARKASTUKSESTA ja
sen yhteydessä kirjoitettavasta meri­
kelpoisuustodistuksesta Barbro esittää
toiveen, että sen uusiminen tapah­
tuisi varustamon työterveyshuollossa
ainakin joka toinen kerta. Samalla
tulisi tehtäväksi työterveyshuoltolain
edellyttämä terveystarkastus. Työter­
veyshuollossa tutkitaan terveydentilaa
perusteellisesti ja voidaan puuttua
ongelmakohtiin, koska työntekijän
työolosuhteet ja työpaikan riskit ovat
työterveyshuollon tiedossa.
Kuntoutuslainsäädännön mahdol­
listaman ja työeläkelaitoksen järjes­
tämän ammatillisen kuntoutuksen
ja työkokeilun Barbro näkee vain
myönteisenä asiana. Haasteen työko­
keilussa muodostaa merimiesten vahva
ammatti-identiteetti ja sitoutuminen.
Merityöstä luopuminen tuottaa mo­
nelle suurta tuskaa, ja se on ymmär­
rettävää, hän summaa kokemuksen
äänellä.
Barbro Sillanpää
•
•
•
Kotoisin Särkisalosta
Asuu Turussa
Perheeseen kuuluvat eläkkeellä
oleva mies, kolme aikuista
lasta ja kolme lastenlasta
Koulutukseltaan sairaan hoitaja, terveydenhoitaja ja
erikoistunut työterveyshuoltoon.
Työskennellyt Turun Merimiesterveyskeskuksessa
vuodesta 1984. Kouluttanut
itseään vuosittain ja pitänyt
yllä osaamistaan osallistumalla
mm. merenkulun työterveys huollon henkilöstön koulutustilaisuuksiin.
Harrastuksena on marjojen
poimiminen, luonnossa
liikkuminen ja mökkeily. o
•
•
•
ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 64-vuotiaa­
na ja hyväkuntoisena oli Barbrolle
suunnitelmallista. Hänen miehensä
on jo ollut pari vuotta eläkkeellä ja
eläkeläisenä hän voisi olla enemmän
lastenlasten lähellä sekä viettää vapaaaikaa mökillä.
– Olen ylpeä siitä, että olen saanut
työskennellä päätoimisesti merimiesten
kanssa ja siten luoda siitä oman vahvan
osaamisalueeni hän summaa eläkepäi­
vien kynnyksellä. Merimiesten kanssa
on ollut mukava työskennellä. Mutta
ilman varustamojen myötävaikutusta ja
ymmärrystä työterveyshuollon merki­
tyksestä työtä ei olisi voinut tehdä.
Lopuksi Barbro haluaa kiittää
merimiehiä, laivasairaanhoitajia ja
varustamojen henkilöstöhallintoa yh­
teistyöstä. Merimiehet ovat lämpimiä
ja avoimia ihmisiä. Laivasairaanhoita­
jat ovat avainasemassa laivayhteisössä.
Henkilöstöhallinnolle kiitos merimies­
ten saamasta tuesta. o
Albatrossi | Albatrossen
5
Arbetshälsa ı
Hälsningar av Barbro Sillanpää
Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää går i pension
Företagshälsovård för
sjömän på åbobornas vis
Företagshälsovårdaren Barbro Sillanpää, som bakom sig har en lång hyra inom
sjömännens företagshälsovård, går i pension i maj 2014. Tusentals finländska
sjömän känner Barbro sedan många års tid. Hon anställdes vid Åbo Sjömanshälsocentral
kort efter att denna grundats i början av 1980-talet. Text och foton Marina Paulaharju
MÅLET FÖR ÅBO STADS hälsovård vid
grundandet av Sjömanshälsocentra­
len i Åbo 1981 var bl.a. att garantera
tillgången på hälsovård för sjömän­
nen och en egen separat hälso– och
sjukvård. Arbetshälsovårdens proffs,
läkarna, fysioterapeuterna, psykologer­
na och företagshälsovårdarna fungerar
som team för att främja sjömännens
hälsotillstånd. Sjömanshälsocentralen
har verksamhet på elva andra orter.
På alla dessa sjömanshälsocentraler
ska företagshälsoläkaren enligt lagen
också ha sjömansläkares kompetens.
SJÖMANNENS VARDAG ombord på
fartyget är välbekant för Barbro. Hon
har årligen gjort ett flertal fartygsbe­
sök. – Tidigare hade vi i samband med
fartygsbesöken sjukmottagning med
Päivin ja Barbron yhteistyö on jatkunut vuosien ajan. |
Päivi och Barbro har arbetat tillsammans i flera år.
66
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
läkaren men nuförtiden besöker jag far­
tygen huvudsakligen tillsammans med
arbetsfysioterapeuten. Vi diskuterar med
sjömännen, lyssnar på dem och utreder
bl.a. deras arbetsförhållanden, arbetskli­
mat, arbetsergonomi och riskfaktorer,
summerar Barbro sina gångna år på
fartygen. Besöken rapporteras skriftligt.
– Tillsammans med arbetsfysiotera­
peuten Seija Sunnanborg har vi gjort
över femtio fartygsbesök sedan 1994.
Vårt samarbete har verkligen fung­
erat som smort, konstaterar de med
en mun. – Emellanåt har vi skrattat
så ögonen tårats. Vi känner varandra
så bra att den andra bara behövt säga
en halv mening så har det klarnat
vad den andra tänkt säga eller menat,
minns Barbro. Uppenbart är, att de
här två damerna bildat ett så högef­
fektivt radarpar under fartygsbesöken
att mången sjöman säkert kommer att
sakna dem.
Barbro Sillanpää
• Bördig från Finby
• Bor i Åbo
• Till familjen hör pensionerad
man, tre vuxna barn och tre
barnbarn
Utbildad sjukskötare och
hälsovårdare, specialiserad på
företagshälsovård.
Arbetat vid Åbo Sjömans hälsocentral sedan 1984.
Utbildat sig årligen och
upprätthållit sitt kunnande
bl.a. genom att delta i fortsatt
utbildning för företagshälso vårdens personal inom
sjöfarten.
Fritidsintressen bärplockning,
strövande i naturen och
sommarstugeliv. o
•
•
VID ÅBO SJÖMANSHÄLSOCENTRAL
arbetar ett flertal sjömansläkare. En
av dem är företagshälsoläkaren Päivi
Miilunpalo, som jobbar några dagar i
veckan på centralen. Hon är bekant för
många, bl.a. i egenskap av överläkare
vid Institutet för arbetshygien och från
olika projekt inom sjöfarten. Barbro
och Päivi har arbetat tillsammans i
flera år inom sjömännens företags­
hälsovård och det har varit ett mycket
välfungerande samarbete.
– Barbro har lärt mig hurdant arbetet
på sjön är. En otrolig läromästare och
så varm och innerlig, berättar Päivi.
Den aktiva och omedelbara Barbro
gläder sig över sjömännens förbättrade
hälsotillstånd. Rökningen och alkohol­
bruket har minskat avsevärt uch nu­
mera sköter sjömännen bättre om sin
egen kondition. Även nolltoleransen
för rusmedlens del ombord på fartygen
har gjort att både hälsotillståndet och
atmosfären ombord har förbättrats och
det sker också färre olyckor – Jämfört
med det tidigare är förändringen stor
och särskilt gläder jag mig över att det
syns i alla åldersklasser, också i slut­
skedet av levnadsbanan, konstaterar
Barbro.
Under intervjun räknar Barbro upp
ett flertal faktorer som underlättar fö­
retagshälsovårdens arbete och främjar
arbetshygienen. Fartygssjukskötarna på
passagerarfärjorna gör ett ytterst bra
arbete. Kontakterna mellan företags­
hälsovården och fartygssjukvården
har varit regelbundna och aktiva på
bägge sidor. De av rederierna finansie­
rade besöken på fartygen, särskilt på
fraktfartygen, har gett sjömännen ny
energi, bl.a. för att utnyttja fartygets
•
Moni merimies jää kaipaamaan Barbron ja työfysioterapeutti Seija Sunnanborgin
hymyä. | Många sjömän kommer att sakna både Barbro och arbetsfysiotarepeuten
Seija Sunnanborg och dess skratt.
motionshall och övergå till sundare
levnadsvanor. Mässmaten har förbätt­
rats också kvalitativt. Den är hälsosam
och mångsidig och det finns flera
alternativ.
OM SJÖMANSLÄKARKONTROLLEN och
det sjöduglighetsintyg som ska utfärdas
i samband med kontrollen framför
Barbro önskemålet att förnyandet av
kontrollen åtminstone varannan gång
skulle ske på rederiets företagshälso­
vårds mottagning. Samtidigt borde den
hälsokontroll göras som förutsätts i
företagshälsovårdslagen. I samband
med hälsokontrollen undersöks häl­
sotillståndet grundligt och vid eventu­
ella problem kan företagshälsovården
ingripa, för där finns uppgifter om
arbetstagarens arbetsförhållanden och
riskerna på arbetsplatsen.
Den av rehabiliteringslagstiftningen
möjligjorda och av arbetspensions­
anstalten ordnade yrkesinriktade
rehabiliteringen och arbetsprövningen
upplever Barbro enbart som en positiv
sak. Sjömännens starka yrkesidentitet
och bindning vid yrket utgör dock en
verklig utmaning vid arbetsprövningen.
Att dra sig tillbaka från sjömansarbetet
är för många ytterst plågsamt och det
är förståeligt, sammanfattar Barbro
med erfarenhetens röst.
FÖR BARBRO är pensioneringen vid
64 års ålder och i god kondition helt
genomtänkt. Hennes man har redan
varit pensionerad i ett par år och som
pensionär kan Barbro tillbringa mera
tid med barnbarnen och vistas på stu­
gan under fritiden.
– Jag är stolt över att jag som huvud­
syssla har fått arbeta tillsammans med
sjömännen och därigenom kunnat
skapa ett eget starkt kunskapsområde,
sammanfattar Barbro på tröskeln
till pensionärsdagarna. Det har varit
trevligt att arbeta tillsammans med
sjömännen. Men utan rederiernas
medverkan och förståelse för företags­
hälsovårdens betydelse skulle arbetet
inte ha kunnat utföras.
Till slut önskar Barbro tacka
sjömännen, fartygssjukskötarna och
rederiernas personaladministration för
samarbetet. Sjömännen är varma och
öppna människor. Fartygssjukskötarna
har en nyckelposition i fartygsgemen­
skapen. Ett tack till personaladminis­
trationen för det stöd sjömännen får. o
Albatrossi | Albatrossen
7
Pärjätään ı Vi klarar oss
Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |
Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin.
Ammatillisella
kuntoutuksella
työkyvyttömyyden
uhkaa torjumaan
Förebyggande av
hotande invaliditet
med yrkesinriktad
rehabilitering
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ on jo pitkälti toistakymmentä
I VÅRT ARBETSPENSIONSSSYSTEM har det redan i drygt tio års tid
funnits en möjlighet att med stöd av rehabiliteringslagstiftningen
erhålla professionellt stöd för yrkesplanering, arbetsprövning och
utbildning av vederbörande pensionsanstalt i situationer där sjukdom hotar att leda till förtida pensionering. Inom ramen för SjPL
har den här möjligheten utnyttjats njuggt, men under de senaste
åren har situationen förändrats i positiv riktning. De senaste två
åren har antalet rehabiliteringsfall inom SPK fördubblats medan
däremot antalet nya invalidpensionsfall sjunkit något.
vuotta ollut kuntoutuslainsäädännön mukaan mahdollista saada
eläkelaitoksen tukemaa ammatillista tukea urasuunnitteluun,
työkokeiluun tai koulutukseen tilanteissa, joissa sairaus uhkaa aiheuttaa ennenaikaisen eläköitymisen. MEL:n piirissä tätä mahdollisuutta on aikaisempina vuosina käytetty niukasti, mutta viime
vuosina tilanne on muuttunut myönteiseen suuntaan. Kahden
vuoden sisällä MEK:n kuntoutustapausten määrä on kaksinkertaistunut, kun samana aikana uusien työkyvyttömyyseläkkeiden
määrä on ollut pienessä laskussa.
siihen, että lääkärit ovat tästä mahdollisuudesta paremmin tietoisia. MEK on myös pyrkinyt tiedottamaan tästä palvelusta sekä
yksittäisten merenkulkijoiden eläkehakemusten yhteydessä että
erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Järjestämme 21.5.2014 Helsingissä merimies- ja työterveyslääkäreille kohdennetun seminaarin
teemalla ”Työkykyinen merimies”. Odotamme seminaariin ja
samalla yhteiseen keskustelufoorumiin runsasta osanottoa.
AKTIVERINGEN inom den yrkesinriktad rehabiliteringen torde
bl.a.bero på att läkarna blivit mera medvetna om den här möjligheten. SPK har strävat till att informera om den här tjänsten såväl
i samband med enskilda sjöfarares ansökan om pension som vid
olika utbildningstillfällen. Den 21.5.2014 ordnar vi i Helsingfors ett
seminarium med temat ”Den arbetsföra sjömannen”. Seminariet är
avsett för sjömans-och företagsläkare. Vi förväntar oss att deltagandet i seminariet och det därtill anslutna gemensamma diskussionsforumet blir talrikt.
YHÄ EDELLEEN ammatillinen kuntoutus on kuitenkin kyselytut-
ENLIGT UTFÖRDA gallupundersökningar är den yrkesinriktade
kimusten mukaan puutteellisesti tunnettua ja kuntoutustoimet
alkavat yleensä liian myöhään. Näkemyksemme mukaan työterveyshuolto on tässä kohdin merkittävässä roolissa ennalta
tunnistamaan kuntoutuksen tarpeen.
rehabiliteringen fortfarande bristfälligt känd och rehabiliteringsåtgärderna inleds som regel alltför sent. Enligt vår åsikt har dock
företagshälsovården en central roll när det gäller att på förhand
identifiera behovet av rehabilitering.
KUNTOUTUSOIKEUDEN saamiseksi tulee olla työkyvyttömyyden
uhkaa aiheuttava sairaus. Lisäksi edellytetään, että henkilö on
kiinnittynyt työelämään. Jos näin ei ole, Kela saattaa olla oikea
kuntoutusta tukeva taho.
FÖR ATT VARA berättigad till rehabilitering ska personen ifråga
AKTIVOITUMINEN ammatillisessa kuntoutuksessa liittynee mm.
LISÄÄNTYVÄ KUNTOUTUS on eduksi niin merenkulkijalle kuin
yhteiskunnallekin työurien pidentyessä. Uudet kuntoutushakemukset toivotetaan tervetulleiksi: haluamme olla ”Merimiesten
kuntoutus- ja eläkekassa”. o
8
Albatrossi | Albatrossen
ha en sjukdom som ugör ett hot mot arbetsförmågan. Ytterligare
förutsätts att personen ifråga är etablerad i arbetslivet. Om så
inte är fallet kan det hända att den rätta instansen för stödet av
en rehabilitering är FPA.
DEN ÖKANDE tillämpningen av rehabilitering gagnar såväl sjöfa-
rarna som samhället när det aktiva arbetslivet förlängs. De nya ansökningarna om rehabilitering hälsas därför välkomna: vi vill gärna
vara ”Sjömännens rehabiliterings-och pensionskassa”. o
Työhyvinvointi ı
Arbetshälsa
ForMare-hanke käynnistyi vuodenvaihteessa
MERIMIESELÄKEKASSAN ja MEPAn työhy­
vinvointiprojektiin valittiin yhteistyössä
varustamon kanssa parikymmentä Silja
Serenaden merenkulkijaa, joilla oli maalis­
kuun alussa jo useita tapaamisia takana.
Hanketta vetää MEPAn hyvinvointivastaava
Johan Treuthardt.
– Serenaden merenkulkijat toimivat
pilottiryhmänä. Jokaista ohjaa opintojensa
päätösvaiheessa oleva terveys- ja liikunta­
tiedon opiskelija Arcada -ammattikorkea­
koulusta, Treuthardt sanoo.
Kunto-ohjelmat laaditaan yhdessä R5
Athletics and health -yrityksen kanssa,
joka on erikoistunut kuntotestaukseen ja
valmennukseen. Ohjelmaan valitut me­
renkulkijat kävivät tammikuussa testeissä
Arcadassa, jossa heille osoitettiin myös
henkilökohtainen ohjaaja.
Ohjaaja ja ohjattava ovat säännöllisesti
yhteydessä ja kontrolloivat, miten ohjelma
edistyy. Parin kuukauden jälkeen useim­
milla oli jo lähtenyt paino putoamaan.
– Hienoa nähdä, että merenkulkijat
ovat sitoutuneet projektiin. Myös oh­
jaajina toimivat opiskelijat ovat hyvin
motivoituneita, kehui TallinkSiljan Ulla
Häkkinen laivalla järjestetyssä infotilai­
suudessa.
Pilottiryhmässä on merenkulkijoita eri
työvuoroista, joten kaikki tapaamiset jär­
jestetään kahteen kertaan. R5 -yrityksen
ammattivalmentajat Mikael Paajanen ja
Mari Lindström käyvät myös laivalla vetä­
mässä harjoituksia ja antamassa ohjausta
yhdessä Johan Treuthardtin kanssa. o
Tee ekoteko
– valitse
sähköinen
työeläkeote
Sähköisen työeläke­
otteen voit valita
Merimieseläkekassan
verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on
saatavilla aina tarvit­
taessa – nopeasti ja
kätevästi. Se on myös
ekologinen vaihtoehto.
www.merimieselakekassa.fi
Projektet ForMare startade vid årsskiftet
I SAMRÅD med rederiet utsågs i början av
året tjugo av Silja Serenades sjöfarare för
Sjömanspensionskassans och Sjömans­
servicebyråns (Mepas) gemensamma
arbetshälsoprojekt Formare. I början av
mars hade dessa sjöfarare redan ett flertal
träffar bakom sig. Projektet leds av Mepas
hälsoansvarige Johan Treuthardt.
– Sjöfararna på Serenade fungerar som
en pilotgrupp. Varje sjöfarare får personlig
handledning av studenter vid yrkeshög­
skolan Arkadas avdelning för hälsa och
välfärd. De är på slutrakan i sina studier,
berättar Treuthardt.
Konditionsprogrammen utarbetas
tillsammans med företaget R5 Athletics
and health, som har specialiserat sig på
konditionstestning och träning. I ja­
nuari besökte de till programmet valda
sjöfararna Arcada för att testas och blev
samtidigt också anvisade sina personliga
handledare.
Handledaren och den handledda har
regelbunden kontakt och kollar program­
mets fortskridande. Efter två månader
hade redan vikten börjat gå ned för de
flesta.
– Fint att se hur sjöfararna har bun­
dit sig vid projektet. Också de studenter
som fungerar som handledare är mycket
motiverade, berömde TallinkSiljas Ulla
Häkkinen vid ett infotillfälle som ordnats
ombord på fartyget.
I pilotgruppen ingår sjöfarare från
skilda arbetsskift, vilket innebär att alla
träffar ordnas två gånger. R5-företagets
proffstränare Mikael Paajanen och Mari
Lindström besöker också fartyget för att
tillsammans med Johan Treuthardt leda
övningar och ge handledning. o
Gör en eko­
gärning – välj
ett elektroniskt
arbetspensions­
utdrag
Det elektroniska
arbetspensions­
utdraget kan väljas
via Loggtjänsten på
Sjömanspensionskas­
sans webbsajt. Du
kan alltid vid behov
få utdraget – snabbt
och behändigt. Det är
också ett ekologiskt
alternativ.
www.sjomanspensionskassan.fi
Albatrossi | Albatrossen
9
Työelämä ı
Tekesin tuella toimintaa uudistamaan
Kehitysaskelia
Tekesin avulla
Tulevia nousevia trendejä työelämässä ovat osallistava johtaminen ja yhdessä
innovointi. Johtavan asiantuntijan Tuomo Alasoinin mukaan Tekes tukee yrityksiä,
jotka ovat valmiina uudistamaan rohkeasti omaa toimintaansa.
Teksti Petra Nikkinen Kuvat Marina Paulaharju
10
10
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
THINKSTOCK
SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on ollut
murroksessa viimeiset vuosikymmenet.
Positiivisena kehityksenä tehtävän­
kuvat ovat muuttuneet väljemmiksi,
työajat joustavat elämäntilanteen
mukaan, tiimityöskentely on kasvanut
ja Suomessa ovat maailman itseohjau­
tuvimmat organisaatiot. Työelämää
yli 30 vuotta tutkinut ja lukuisissa eri
hankkeissa mukana ollut suomalaisen
työelämän huippuasiantuntija, Tekesin
Tuomo Alasoini löytää silti vielä kehi­
tettävää erityisesti johtamisesta.
– Pullonkaulana meillä on ihmis- ja
henkilöstöjohtaminen. Täällä osataan
johtaa järjestelmiä ja prosesseja, mutta
ihmisjohtamisen osaaminen ontuu.
Samalla Alasoini kuitenkin toteaa,
että suomalainen kulttuurikin tuo
Tuomo Alasoini on työskennellyt koko työuransa työelämän
kehittämisasioissa. Tekesissä hän
vastaa työelämän tutkimuksesta ja
kehittämisestä sekä työelämäinnovaatioiden edistämisestä.
oman panoksensa tähän. Usein
suomalaiset tekevät mielellään asioita
itsekseen ja arvostavat muodollista
asiantuntijuutta.
”Nyt tarvitaan
sellaisten palveluiden
ja tuotteiden kehittelyä,
joilla selvitään pitkällä
aikavälillä ja saadaan
kasvua.”
Tuomo Alasoini peräänkuuluttaa
uudelleenajattelua ja innovointia eri­
tyisesti nyt taloudellisen laskukauden
aikana. Silti kompastutaan taas käyttä­
mään hyväksi perinteisiä keinoja.
– Sekä yksityisellä että julkisella
sektorilla karsitaan kustannuksia,
ohennetaan organisaatioita ja viilataan
prosesseja viimeiseen asti kustan­
nussäästöjen toivossa. Nyt tarvitaan
sellaisten palveluiden ja tuotteiden
kehittelyä, joilla selvitään pitkällä aika­
välillä ja saadaan kasvua.
Osaamista suomalaisilta työpaikoil­
ta löytyy, mutta sen hyödyntäminen ei
ole toivottavan vahvaa.
– Jos innovaatioita tehdään, niin ne
tehdään usein jossain kovin virallisessa
rakenteessa. Senhän pitäisi olla ihan
arkipäiväistä työtä.
mutta toisaalta rohkeasti toimintaansa
uudistavia – sellaisia, jotka hyödyttävät
suomalaista työntekoa. Rahoituspää­
töstä edistää innovaatio tai riskialttiim­
pi muutos, missä on innovatiivisuutta
mukana.
MERENKULKUALAN YRITYKSIÄ ei ole
tutkimushankkeissa juuri näkynyt. Ala­
soini ei osaa sanoa, mistä se johtuu.
– Samanlaisia yhteisöjähän ne ovat
kuin mitkä tahansa muutkin. Ehkä
yksi syy voi olla, että ympäristö merellä
on tavallisesta poikkeava.
Tällä hetkellä rahoitusta hakevat
erityisesti metalliteollisuus, sosiaali- ja
terveystoimi sekä tietotekniikka- ja
ohjelmistotalot. Näistä ohjelmistota­
lot ovat usein nuoria ja dynaamisia
organisaatioita, joista vanha kulttuuri
puuttuu ja johto haluaa kokeilla aktii­
visesti uutta.
TEKES RAHOITTAA työelämän tutkimus­
Innovaatioiden kehittämis­
keskus Tekes rahoitti viime
vuonna eri yrityksiä ja
hankkeita 570 miljoonalla
eurolla. Siitä noin kolme
prosenttia liittyi työelämän
kehittämiseen.
ta sekä yritysten omia kehittämishank­
keita, jotka kohdistuvat esimerkiksi
työn organisoinnin muutoksiin, työ­
menetelmien muutoksiin, johtamiseen
ja esimiestyöhön. Tekesin suurin nyt
tällä alueella käynnissä oleva hanke on
Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta
ja työniloa -ohjelma, jonka yksi tavoite
on nostaa Suomen työpaikat Euroopan
parhaiksi vuoteen 2020 mennessä.
Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mu­
kaan hankkeeseen ja siihen voi liittyä
mukaan vuoteen 2018 asti.
– Haluamme tukea isoja kehitys­
askeleita. Liiderissä on tällä hetkellä
mukana 66 eri hanketta ja kahdeksan
eri tutkimushanketta. Haemme ensi­
sijaisesti yrityksiä, jotka ovat kasvavia,
Alasoini rohkaisee merenkulku­
alan toimijoita mukaan hankkeeseen.
Merenkulkualalla, kuten muillakin toi­
mialoilla, on tarpeen miettiä työnteon
tapoja uusiksi.
– Kaipaisimme erityisesti sellaisia
yrityksiä mukaan Liideriin, jotka otta­
vat henkilöstön mukaan kehittämään
yrityksen toimintaa. Pitäisi miettiä
uusia tapoja tehdä työtä ajatuksella,
että toimitaan verkostomaisesti ja
itseohjautuvasti sekä johtajuus on
enemmän jaettua. Laivoilla voisi olla
tärkeää kehittää osallistavaa toimintaa
ihmisten kanssa, jotka ovat taustoil­
taan hyvin erilaisia. o
Albatrossi | Albatrossen
11
Arbetslivet ı
Utveckling av arbetslivet med Tekes stöd
Framsteg med
bistånd av Tekes
Kommande trender i arbetslivet är deltagande ledarskap och
gemensam innovation. Enligt ledande experten Tuomo Alasoini
stöder Tekes (Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer)
företag som är redo att modigt förnya sin egen verksamhet.
Text Petra Nikkinen Foton Marina Paulaharju
DET FINLÄNDSKA arbetslivet har under
de senaste decennierna upplevt en
brytningstid. En positiv utveckling har
varit att befattningsbeskrivningrna har
blivit liberalare, arbetstiderna flexar
enligt livssituationen, teamarbetet har
ökat och att vårt land har världens
mest självstyrande organisationer. Men
Tekes Tuomo Alasoini, toppsakkunnig
inom finländskt arbetsliv, som i över
30 år bedrivit forskning i ämnet och
deltagit i ett stort antal olika projekt,
hittar ändå utvecklingsbara frågor
särskilt i ledarskapet.
– Flaskhalsen hos oss är ledningen
av människor och personal. Vi kan
leda system och processer, men då
det gäller att leda människor haltar
ledarskapet.
Samtidigt konstaterar dock Alasoini
att även den finländska kulturen har
sitt finger med i spelet. Finländarna
utför ofta och gärna saker för sig själva
och värdesätter formell sakkunskap.
Tuomo Alasoini efterlyser nytänkan­
de och innovationer, särskilt nu under
den ekonomiska lågkonjukturen. Trots
det snubblar man igen in på utnytt­
jande av goda traditionella medel.
– Såväl inom den privata som den
offentliga sektorn gallras det kost­
nader, utglesas organisationer och
filas processer in i det sista i hopp om
inbesparing av kostnader. Nu behövs
det utveckling av sådana tjänster och
12
12
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
produkter som gör att vi klarar oss
på lång sikt och får till stånd tillväxt.
Know- how hittas på de finländska ar­
betsplatserna, men utnyttjandet av den
är inte så stark som vore önskvärt.
– Om det görs innovationer, så ges
de ofta en väldigt officiell struktur. De
borde ju representera helt vardagligt
arbete.
TEKES FINANSIERAR undersökningar
kring arbetslivet samt företagens egna
utvecklingsprojekt, som exempelvis
fokuseras t.ex. till ändringar av arbetets
organisation, ändringar av arbetsme­
toder, ledning och förmansarbete.
Tekes för närvarande största pågående
projekt inom det här området är Liideri – programmet ”affärsverksamhet,
produktivitet och arbetsglädje”. Ett av
projektets mål är att fram till 2020
höja Finlands arbetsplatser till Europas
bästa. Företagen har aktivt kommit
med i projektet och kan fram till 2018
anmäla sitt deltagande i projektet.
– Vi vill stöda stora utvecklingssteg.
För närvarande deltar 66 olika projekt
och åtta olika forskningsprojekt i Liideri.
I första hand söker vi företag, som är un­
der tillväxt, men å andra sidan också så­
dana som modigt förnyar sin verksamhet
– sådana som gagnar finländskt arbete.
Finansieringsbesluten främjar innovatio­
ner och en riskfullare ändringar där det
finns innovationer med i bilden.
INOM SJÖFARTSBRANSCHENS företag
har forskningsprojekt knappt alls synts
till. Alasoini kan inte säga vad det
beror på.
– De är ju likadana gemenskaper
som vilka som helst andra. En orsak
kan vara att havsmiljön avviker från
den vanliga.
För närvarande söks finansiering
särskilt av metallindustrin, social- och
hälsovårdsfunktioner samt datatek­
nik- och programvaruhus. Av dessa
är programvaruhusen ofta unga och
dynamiska organisationer, som saknar
den gamla kulturen och ledningen vill
aktivt pröva på något nytt.
Alasoini uppmuntrar sjöfartens ak­
törer att komma med i projektet. Inom
sjöfartsbranschen finns det precis som
inom andra branscher ett behov av att
fundera på nya sätt att arbeta.
– Vi vill särskilt ha sådana företag
med i projektet Liideri, som tar perso­
nalen med för att utveckla företagets
verksamhet. Särskilt vore det skäl att
fundera på nya sätt att utföra arbetet
med tanke på att vi fungerar i nätverk
och är självstyrande samt att ledarska­
pet är mera fördelat. På fartygen kan
det vara viktigt att utveckla den delta­
gande verksamheten med människor,
som har mycket olikartad bakgrund. o
Tuomo Alasoini har under hela sin
arbetskarriär jobbat med arbetslivets utvecklingsfrågor. Inom Tekes
ansvarar han för forskning inom
och utveckling av arbetslivet samt
för främjandet av innovationer
inom arbetslivet.
”Nu behövs det utveckling av sådana
tjänster och produkter som gör att vi klarar
oss på lång sikt och får till stånd tillväxt.”
Utvecklingscentralen för innovationer Tekes
finansierade ifjol olika företag och projekt
med 570 miljoner euro. Därav anknöt circa
tre procent till utveckling av arbetslivet.
Albatrossi | Albatrossen
13
Merenkulku ı
Viestintätekniikan muutokset
TI-TI-TAA Menneen ajan viestintävälineistä nykyajan tekniikkaan
Radiosähköttäjästä
kippariksi
Merikapteeni Jan ”Janne” Wikström ensikosketus merimieselämään tapahtuí hänen
lähtiessään Maarianhaminaan radiosähköttäjäkoulutukseen 16-vuotiaana. Ensimmäi­
nen pesti radiosähköttäjänä MT Dagnyllä siivitti hänen meriuraansa tähän päivään ja
edelleen. Janne on työskennellyt uransa aikana useissa eri laivatyypeissä ja tehtävissä
päätyen hollantilaisvalmisteiseen MS Serafinaan kippariksi. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju
HELSINGISSÄ SYNTYNYT yksitoistavuo­
tias Janne muutti perheensä kanssa
Tammisaaren Tenholaan 1970-luvun
alussa. Samalla hänen isänsä äidin­
kieli ruotsi vaihtui koulukieleksi.
Vuosi 1978 oli käänteentekevä Jannen
elämässä. Peruskoulu oli päättynyt ja
luontevinta oli ruotsinkielisenä lähteä
jatko-opintoihin Maarianhaminaan.
Valikoitunut opinahjo valmensi häntä
radiosähköttäjän tehtävään.
Töitä merellä ei ollut kuitenkaan
heti tarjolla, joten valmistumisen
jälkeen hän toimi ensin muutaman
kuukauden Mariehamn Radion
palveluksessa. Ensimmäiset meri­
pestit olivat lyhyitä mutta opastivat
merimieselämään. Jannen mieleen on
jäänyt mukavia muistoja noilta ajoilta.
Puheluita ei juurikaan kotiin soitettu,
kortti tai kaksi kuukaudessa isoäidil­
le tai perheelle riitti. Korttien tekstit
olivat lyhyitä: ”Täällä on lämmintä ja
hyvin menee”.
AIKAA ENNEN kännyköitä, internetiä ja
sähköpostia kuvastaa hyvin juuri eri­
laiset postikortit, kirjeet ja eri maiden
puhelinkortit. Kotiin soitettiin harvoin,
sillä puhelut olivat kalliita. Laivoilla
ollut silloinen viestintätekniikka oli
tarkoitettu ensisijaisesti varustamon ja
laivanpäällikön viestittelyyn. Radio­
yhteydet laivalta kotiin eivät suoneet
14
Albatrossi | Albatrossen
yksityisyyttä keskusteluun. Keskusteluja
saattoi kuunnella kuka vain.
1990 LUVULLA KÄNNYKÄT alkoivat
yleistyä myös merenkulkijoilla, mutta
kaukana maayhteyksistä ei ollut eikä ole
vieläkään kuuluvuusalueita. Känny­
köillä soittaminen ulkomailta oli myös
merkittävän arvokasta. Tästä syystä
90-luvulla ostettiin vielä eri maiden
puhelinkortteja ja soitettiin satamien
puhelinkopeista. Puhelut olivat lyhyitä
ja vain tärkeimmät asiat puhuttiin.
Vasta vuosikymmenen loppupuolella
laivoihin saatiin sateliittiyhteydet ja
tietokoneet käyttöön. Näin sähköposti­
liikenne varustamon ja laivan pääl­
lystön välillä yleistyi. Alkuun sateliit­
tiyhteyden käytön kalleus esti koko
miehistöä käyttämästä varustamon
yhteyttä. Nykyään suurimpien rahtija matkustaja-alusten koko henkilö­
kunnalla on käytössään nettiyhteys –
vähintään satamassa.
”Radiosähköttäjän työ ja
laitteistot korvattiin 90luvun vaihteessa gmdss-jär­
jestelmällä. Tässä vaiheessa
Janne toimi jo matkustajaaluksessa purserina.”
si. – 2000-luku on mennyt erilaisissa
laivoissa. MS Serafinalla Janne aloitti
noin vuosi sitten. – Varustamo oli myy­
nyt MS Christan taloustilanteen takia
ja hommat loppuivat, Janne kertoo.
Onnekseni uusi pesti oli tarjolla noin
kuukauden kuluttua.
– Kuljetamme lähinnä Itämerel­
lä kaikkea, mikä mahtuu ruumaan.
Olimme hiljattain Rotterdamissa maa­
ilman suurimman Maersk-varustamon
rahtilaivan takana kiinnittyneenä
laituriin. Kontrasti alusten välillä oli
melkoinen, Jan hymyilee.
merimiesharjoittelijaa Rauman meri­
kouluista. Yksi heistä opiskeli sähkö­
mieheksi ja toinen perämieheksi.
Työt yliperämies Staffan Teromaan
kanssa hoituvat yhteen hiileen puhal­
taen. – Olemme tuttuja jo MS Christan
ajoilta. 6/6-vuorottelun hoidamme
sujuvasti, Staffan kertoo. Janne hoitaa
aina satamaan tulon ja lähdön, Staffan
taasen hoitaa satamassa lossaukset ja
lastaukset. Siinä välissä riippuen reitistä
ja sen pituudesta nukumme ja Janne te­
kee paperihommia. Keikkoja tulee sinne
ja tänne. Sen mukaan mennään. – Tässä
hommassa täytyy pystyä nukkumaan
vaikka päiväsaikaan, molemmat totea­
vat yhteen ääneen. Luksuskeikka on
vaikkapa Suomesta Saksaan. Siinä ehtii
nukkua, he kertovat hymyssä suin.
NS. KIPPARITIKKU on yhä vielä useissa
pienissä rahtialuksissa ainut varus­
tamon tarjoama yhteys ja sekin vain
laivan kipparilla käytössä. Satamissa
miehistö voi käyttää joko omaa tai
varustamon tarjoamaa internetyhteyttä
ja lukea sähköpostia tai lukea uutisia.
Puhelut kotiväelle hoidetaan omilla
kännyköillä. Janne kertoo, että nuo­
remmat merenkulkijat eivät aina ym­
märrä, että ainut hetki olla ulkomaa­
ilmaan yhteydessä voi olla esimerkiksi
pari tunnin ajan Gotlannin kohdalla.
Muuten ollaan ns. pimennossa eli
kantavuusasemia ei merellä ole.
VUOSI 2000 oli Jannen elämässä toinen
käänteentekevä ajankohta. Silloin hän
aloitti Kotkan merikoulun tähtäimessä
merikapteenin pätevyys. Talvet hän
opiskeli tiiviisti koulussa ja kesät seila­
ERIKOISIN KULJETUS Jannen menneen
KIPPARI JANNE viihtyy työssään pienellä
rahtialuksella oman tehotiiminsä kans­
sa. Laivan miehistö koostuu kuudesta
henkilöstä: yliperämies, konepäällikkö,
pari täkkäriä, kokki/puolimatruusi,
matruusi ja puolimatruusi. Haastat­
telun aikaan laivassa oli myös kaksi
ajan muisteloissa on roskien kuljetus
Pohjois-Afrikasta Espanjaan. – Tuntui
aika hullulta jutulta, mutta Espanjassa
oli kai paremmat edellytykset jälleen­
käsitellä jätteitä, Janne muistelee. MS
Serafinan päällystön mukaan heillä
on hyvähenkinen ja erittäin ammat­
titaitoinen miehistö, jonka kanssa on
ilo työskennellä. – Eihän sitä muuten
täällä neljää viikkoa kerralla viihtyisi,
summaavat sekä Janne että Staffan.
Pohdinnoissa, minkä laivan tulevai­
suuden nuori valmistuva merenkulkija
työpaikakseen valitsee Janne toteaa,
että varmasti toimivammat ja parem­
mat yhteydenpitovälineet ulkomaa­
ilmaan tarjoava varustamo on tässä
suhteessa etulyöntiasemassa toisiin
nähden. o
Albatrossi | Albatrossen
15
Sjöfart ı
Ändring av kommunikationstekniken
TI-TI-TAA Från gångna tiders kommunikationsmedel till dagens teknik
Från radiotelegrafist
till skeppare
Sjökapten Jan ”Janne” Wikströms första kontakt med sjömanslivet var då han
som 16-åring begav sig till Mariehamn för att utbilda sig till radiotelegrafist.
Den första hyran som radiotelegrafist på MT Dagny satte sprätt på hans sjökarriär
fram till dags dato och ännu framöver. Under sin karriär hade Janne jobbat på
ett flertal olika fartygstyper och i olika uppgifter för att till slut hamna som
skeppare på Hollandsbyggda MS Serafina. Text och foton Marina Paulaharju
FÖDD I HELSINGFORS flyttade elvaårige
Janne med familjen till Ekenäsgrannen
Tenala i början av 1970-talet. Samti­
digt förvandlades hans fars modersmål
svenska till Jannes skolspråk. Året 1978
var omvälvande i Jannes liv. Grund­
skolan hade avslutats och det kändes
naturligt som svenskspråkig att bege
sig till Mariehamn för fortsatta studier.
Det valda lärosätet utbildade honom
till radiotelegrafistens uppgift.
Det erbjöds dock inte genast arbete
till sjöss så efter att ha utexaminerats
jobbade Janne först några månader på
Mariehamns Radio. De första sjöhy­
rorna var kortvariga men gav handled­
ning in i sjömanslivet. Från de tiderna
har Janne enbart trevliga minnen.
Telefonsamtal hem blev det just inte,
ett kort eller två i månaden till farmor
eller familjen fick räcka. Texterna på
korten var korta: ”Här är varmt och
det går bra ”.
Tiden före mobilerna, internet och
e-posten avspeglas bra just av olika
postkort, brev och telefonkort från oli­
ka länder. Det blev sällan telefonsam­
tal hem för de var dyra. Den kommu­
nikationsteknik som den tiden fanns
på fartygen var i första hand avsedd för
kommunikationen mellan rederiet och
fartygets befälhavare. Radioförbindel­
16
Albatrossi | Albatrossen
serna från fartyget hem gav inte rum
för privatliv i diskussionen. Vem som
helst kunde lyssna på diskussionen.
PÅ 1990-TALET började mobiltelefo­
nerna bli allt vanligare också bland sjö­
fararna men långt borta från landkon­
takterna fanns det inte hörbarhet i alla
områden och finns fortfarande inte.
Samtal med mobiltelefon var dessutom
ytterst värdefulla. Därför köptes ännu
på 90-talet olika länders telefonkort
och samtalen togs från hamnarnas te­
lefonhytter. Samtalen var korta och det
talades bara om de viktigaste ärendena.
”Radiotelegrafistens arbete
och apparatur ersattes vid
90-talets slut med gmdsssystemet. I det skedet job­
bade Janne redan på ett pa­
sagerarfartyg som purser.”
Först mot slutet av decenniet utrus­
tades fartygen med satellitförbindelser
och datorer togs i bruk. Nu blev e-post­
trafik mellan rederiet och fartygsbefälet
vanligare. Till en början blev det dyra
nyttjandet av satellitförbindelsen ett
hinder för att hela besättningen skulle
ha kunnat använda rederiets kontakt.
Nuförtiden har hela besättningen på
de största frakt- och passagerarfartygen
nätkontakt till sin disposition – åt­
minstone i hamnen.
DEN S.K. SKEPPARSTICKAN är fortfa­
rande på många mindre fraktfartyg den
enda kontaktmöjligheten som erbjuds
av rederiet och den också används
endast av skepparen. I hamnarna kan
besättningen använda antingen sin
egen eller av rederiet erbjuden internet­
kontakt och läsa e-post eller nyheter.
Samtalen med familjen sköts med egna
mobiler. Janne berättar, att de yngre
sjöfararna inte alltid förstår, att det
enda ögonblicket att vara i kontakt
med yttervärlden kan vara exempelvis
under ett par timmars tid i höjd med
Gotland. Annars är vi för hörbarhetens
del i mörker, Det finns inte.hörbar­
hetsstationer på havet.
ÅRET 2000 var tidpunkten för den
andra omvälvande händelsen i Jannes
liv. Då inledde han studier vid Kotka
yrkeshögskola med sikte på sjökaptens
kompetens. Om vintrarna studerade
han intensivt, om somrarna seglade
han. – 2000-talet har gått på olika far­
tyg. På MS Serafina började Janne för
omkring ett år sedan. – Rederiet hade
sålt MS Christa pga. den ekonomiska
situationen och jobbet upphörde,
berättar Janne. Till all lycka erbjöds den
nya hyran efter omkring en månad.
– Vi transporterar allt som ryms i
lastrummet, närmast inom Östersjön.
Nyligen var vi i Rotterdam och låg
vid kajen strax bakom ett av Maersks,
världens största rederis lastfartyg.
Kontrasten mellan båtarna var enorm,
småler Jan.
ända sedan MS Christas tider. 6/6
–alterneringen sköter vi smidigt, berät­
tar Staffan. Janne har alltid hand om
infarten till och utfarten från hamnen,
Staffan sköter igen lossningarna och
lastningarna i hamnen. Däremellan,
beroende på rutten och dess längd, så
sover vi och Janne sköter pappersexer­
cisen. Uppdragen för oss hit som dit.
Enligt det åker vi iväg. – I det här job­
bet måste man kunna sova fast
SKEPPAREN JANNE trivs i sitt arbete
på ett litet fraktfartyg tillsammans
med sitt eget effektiva team. Fartygets
besättning består av sex personer:
överstyrmannen, maskinchefen, ett par
däcksmatroser, en kock/halvmatros, en
matros och halvmatros. Under inter­
vjun fanns det också två sjömansprak­
tikanter från Raumo sjömansskola
ombord. Den ena av dem studerade till
elektriker och den andra till styrman.
Tillsammans med överstyrman
Staffan Teromaa fixas arbetet genom
att dra åt samma håll. – Vi är bekanta
på dagen, konstaterar båda med en
mun. Ett verkligt lyxuppdrag är t.ex. en
transport från Finland till Tyskland. På
den resan hinner vi sova, berättar de
småleende.
DEN SÄREGNASTE transporten Janne
kommer ihåg från det förgångna är en
transport av avfall från Nordafrika till
Spanien. – Det kändes som en ganska
märklig historia men det fanns väl
bättre förutsättningar i Spanien att
hantera avfallet, påminner sig Janne.
Enligt befälet på MS Serafina råder en
mycket god anda i besättningen och
den är ytterst yrkeskunnig. Det är en
glädje att jobba tillsammans med den
besättningen. – Inte skulle vi annars
trivas här fyra veckor i ett sträck, sam­
manfattar såväl Janne som Staffan.
Under begrundandet över hurdant
det fartyg är som framtidens just
utexaminerade sjöfarare väljer som sin
arbetsplats konstaterar Janne, att ett
rederi som erbjuder säkrare fungerande
och bättre kontaktredskap till omvärl­
den har i det här avseendet initiativet
jämfört med andra. o
Jan Wikströmin ja Staffan Teromaan yhteistyö alkoi
MS Christalla. | Jan Wikström och Staffan Teromaa
är bekanta ända sedan MS Christas tider.
Albatrossi | Albatrossen
17
Kiinteistösijoitukset ı
Uusia merimiesasuntoja
Arkkitehtikilpailulla
innovatiivisia
vuokra-asuntoja
Helsingin kaupungilla on rakenteilla Kruunuvuorenselän itärannalle uusi
kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Laajasalon tuntumaan rakentuva alue
tarjoaa huikeat näkymät merelle, useita kilometrejä rantaviivaa, kartanopuistoja
ja aitoa luonnonmaisemaa. Teksti Marina Paulaharju Kuvat Marina Paulaharju, Arkkitehtitoimisto SIGGE Oy
ALUEELLE SUUNNITELLAAN myös mer­
kittävää raitiotie-, pyöräily- ja jalankul­
kuyhteyttä siltateitse, joka yhdistäisi
Kruunuvuorenrannan kantakaupun­
kiin. Kaupunkialue koostuu kahdek­
sasta osa-alueesta, jotka ovat Borgströ­
minmäki, Gunillankallio, Kaitalahti,
Kruunuvuori, Hopealaakso, Haakonin­
lahti, Koirasaaret ja Stansvikinnum­
mi. Suunnitelmien mukaan uudella
alueella asuu 2020-luvun puolivälissä
11 000 asukasta.
Merimieseläkekassalla on tonttivara­
us vapaarahoitteisen asuinkerrostalon
rakentamiseksi Kruunuvuorenrannan
Gunillankallioon. Eläkekassan asuin­
kerrostalon suunnittelusta järjestet­
tiin tontin varausehtojen mukainen
arkkitehtikutsukilpailu yhteistyössä
naapuritontin haltijan Alkuasunnot
Oy:n kanssa.
Kilpailun tavoitteena oli toteuttaa
uusi korkeatasoinen asuinalue, jonka
kortteleissa erityistä on rakennetun
ja olemassa olevan poikkeuksellisen
hienon kallioisen ympäristön suhde
toisiinsa. Arvosteluperiaatteina olivat
mm. kaupunkikuvaan sopiva, arkkiteh­
tuuriltaan ja sisämiljööltään korkea­
tasoinen ratkaisu, jossa on huomioitu
sijainti, julkisivut ja sisäänkäynnit,
asuntojen toiminnallisuus ja muun­
18
Albatrossi | Albatrossen
neltavuus, tekniset ratkaisut, käyttö- ja
ylläpitonäkökulmat ja kustannustaso.
KILPAILUUN OSALLISTUI neljä erilaista
ehdotusta, joista voittajaksi valikoitui
Arkkitehtitoimisto SIGGE Oy:n ehdotus
Gun. Kilpailun voittaja julkistettiin hel­
mikuussa 2014. Kilpailuraadin mukaan
Gun vastasi parhaiten kilpailuohjelmas­
sa annettuja toiminnallisia ja kaupun­
kikuvallisia tavoitteita. Selkeä ja komea
ehdotus sisältää kiinnostavia ratkaisuja.
Julkisivu kadulle on kilpailun parhaita,
asuntosuunnittelu on laadukasta ja luo­
vaa sekä rakennuksen rakennetekniset
ratkaisut ovat selkeitä.
– Ehdotuksen keskikäytäväratkaisu
antaa tehoa ja muunneltavuutta asun­
toihin. Valoisuutta luodaan mm. raken­
nuksen kaksipuolisella sisäänkäynnillä,
asuntojen sijoittelulla ja vaalealla väri­
tyksellä, toteavat Gunin suunnittelija,
arkkitehti,SAFA Pekka Mäki ja arkkitehti,
SAFA Rauno Lehtinen.
Rakennukseen tulee noin 70 asun­
toa ja itse rakentamisen arvioidaan
alkavan vuoden lopulla. Talo valmistu­
nee vuokrattavaksi vuonna 2016.
Kruunuvuorenalueen suunnittelua
ja rakentumista voi seurata internetsi­
vuilta: www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta. o
”Ehdotuksen keskikäytävä­
ratkaisu antaa tehoa
ja muunneltavuutta
asuntoihin.”
”Lösningen med en
central korridor ger
bostäderna effektivitet och
gör dem ändringsbara.”
Vasemmalta: arkkitehti, SAFA Pekka Mäki, arkkitehti, SAFA Rauno Lehtinen ja
Merimieseläkekassan uusi kiinteistöpäällikkö Mikko Elosuo. | Från vänster:
arkitekt, SAFA Pekka Mäki, arkitekt, SAFA Rauno Lehtinen och Sjömanspensionskassans nya fastighetschef Mikko Elosuo.
Fastighetsplaceringar ı
Nya sjömansbostäder
Nya sjömansbostäder till
Helsingfors
Kronbergsfjärden
Text Marina Paulaharju
Foton Marina Paulaharju,
Arkitektbyrå Sigge Ab
HELSINGFORS STAD har under byggnad
en ny stadsdel på Kronbergsfjärdens östra
strand, Kronbergsstranden. Området, som
reser sig på västra stranden av Degerö,
erbjuder en svindlande utsikt över Kron­
begsfjärden, flera kilometer strandbryn,
herrgårdsparker och äkta natur. Till om­
rådet planeras även betydande spårvagns-,
cykel- och fotgängarförbindelser via en bro
som ska förbinda Kronbergsstranden med
stadskärnan. Stadsområdet består av åtta
delområden: Borgströmsbacken, Gunil­
laberget, Hålviken, Kronberget, Silverdalen,
Håkansvik, Hundholmarna och Stansviks­
slätten. Enligt planerna bor det i medlet av
2020-talet 11 000 invånare i området.
Sjömanspensionskassan har en tomt
reserverad för byggande av ett fritt finan­
sierat bostadshöghus i Kronbergsstrandens
delområde Gunillaberget. För planeringen
av pensionskassans bostadshöghus ar­
rangerades i enlighet med villkoren för
tomtreserveringen en inbjudningstävling
för arkitekter i samarbete med granntom­
tens innehavare Alkuasunnot Oy. Målet
för tävlingen var att realisera ett nytt
bostadsområde av hög klass, vars speciella
karaktär understryks av förhållandet mel­
lan redan etablerad bebyggelse i kvarteren
och den exceptionellt förnäma bergsmil­
jön. Till principerna för utvärderingen av
tävlingsbidragen hörde bl.a. att lösningen
skulle smälta in i stadsbilden, arkitekto­
niskt och till den inre miljön hålla en hög
nivå som beaktat läget, fasaderna
Albatrossi | Albatrossen
19
Eläkekassan sijoitukset
lähes 900 miljoonaa euroa
och ingångarna, bostädernas funktio­
nalitet och ändringsmöjligheter, de
tekniska lösningarna, synpunkter på
nyttjande och underhåll samt kost­
nadsnivån.
I TÄVLINGEN deltog fyra olika förslag.
Av dessa kvalificerade sig Arkkitehti­
toimisto SIGGE Oy:s förslag Gun till
vinnare. Tävlingens vinnare offentlig­
gjordes i februari 2014. Enligt täv­
lingens jury motsvarade Gun bäst de i
tävlingsprogrammet givna funktionella
och stadsbildsmässiga målen. Det klara
och förnäma förslaget omfatttar intres­
santa lösningar. Fasaden mot gatan
hör till tävlingens bästa, bostadspla­
neringen är högklassig och innovativ.
Byggnadens konstruktionstekniska
lösningar är klara.
– Lösningen med en central korridor
ger bostäderna effektivitet och gör dem
ändringsbara. Ljus skapas bl.a. med
ingångar från två sidor, placeringen
av bostäderna och den ljusa färgsätt­
ningen, konstaterar konstruktörerna
bakom Gun, arkitekt,SAFA Pekka Mäki
och arkitekt, SAFA Rauno Lehtinen.
Byggnaden kommer att omfatta om­
kring 70 bostäder och själva byggandet
bedöms börja i slutet av året. Huset
torde stå klart för uthyrning 2016.
Planerandet och byggandet på
Kronbergsområdet kan följas upp på
adressen www.uuttahelsinkia.fi/fi/
kruunuvuorenranta. o
20
20
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
VUONNA 2013 eläkekassan sijoitukset
kasvoivat 66 miljoonalla eurolla ja
olivat vuoden lopussa 892 miljoonaa.
Sijoitussuunnitelmassaan eläkekas­
sa jakaa sijoitussalkkunsa kolmeen
pääryhmään: osake-, reaali- ja korkosi­
joituksiin. Suurimman ryhmän muo­
dostavat osakesijoitukset, joita oli lähes
42 prosenttia. Tähän ryhmään luetaan
noteeratut osakkeet ja pääomarahas­
tot. Reaalisijoituksia eli kiinteistöjä ja
infrastruktuurisijoituksia oli lähes 40
prosenttia. Loput 18 prosenttia sijoitus­
salkusta oli korkosijoituksia.
Merimieseläkekassan sijoitusten
tuotto oli 8,6 prosenttia vuonna 2013.
Verrattuna työeläkeyhtiöihin tuot­
toa voidaan pitää hyvänä. Viimeiseltä
10 vuodelta laskettu keskimääräinen
vuosituotto on eläkekassalla 6,1 prosent­
tia, mikä on parempi kuin yhdelläkään
työeläkeyhtiöllä. Vuonna 2013 eläke­
kassan eri sijoitusten tuotot olivat hyvin
erilaiset. Käytännössä vain länsimaiset
osakkeet ja kiinteistöt tuottivat positiivi­
sesti. Länsiosakkeiden tuotot olivat noin
24 prosenttia, joista kotimaiset osakkeet
pääsivät lähes 30 prosenttiin. Kiinteistöt
pääsivät erittäin hyvään yli 10 prosen­
tin tuottoon. Suurimman pettymyksen
toivat kehittyvien markkinoiden joukko­
lainat ja osakkeet. Niiden tuotot jäivät
5–10 prosenttia miinukselle.
Merimieseläkekassan vakavaraisuus­
pääoma kasvoi euroissa mitattuna yli
20 miljoonalla eurolla yhteensä 284
miljoonaan. Lainsäädännön muuttu­
misen seurauksena eläkekassan vaka­
varaisuusaste laski vuoden 2013 alussa
noin kuudella prosenttiyksiköllä. Tästä
johtuen vakavaraisuusaste vuoden lopus­
sa pysyi melko tarkkaan samalla tasolla
kuin edellisvuonna eli 46,2 prosentissa.
Vakavaraisuus on edelleen vahva. o
Pensionskassans placeringar
nästan 900 miljoner euro
ÅR 2013 ökade pensionskassans place­
ringar med 66 miljoner euro och uppgick
vid utgången av året till 892 miljoner
euro. I sin placeringsplan delar pensions­
kassan upp sin placeringsportfölj i tre
huvudgrupper: aktie-, real- och räntepla­
ceringar. Den största gruppen utgör ak­
tieplaceringarna, som omfattar nästaan
42 % av alla placeringar. Till den här
gruppen hänförs de noterade aktierna
och kapitalfonderna. Realplaceringarnas,
dvs fastigheternas och infrastrukturpla­
ceringarnas andel uppgick till nästan 40
%. Resten, dvs 18 % av placeringsportföl­
jen bestod av ränteplaceringar.
År 2013 uppgick avkastningen av
Sjömanspensionskassans placeringar
till 8,6 %. I jämförelse med arbetspen­
sionsbolagen kan avkastningen anses
vara god. Pensionskassans för de 10
senaste åren beräknade genomsnittliga
årsavkastning uppgick till 6,1 %, vilket är
bättre än vartenda ett av arbetspensions­
bolagen nådde. 2013 var avkastningen
av pensionskassans olika placeringar
ytterst olika. I praktiken var det endast de
västerländska aktierna och fastigheterna
om gav positiv avkastning. Västaktiernas
avkastning uppgick till omkring 24 %. Av
dem nådde de inhemska aktierna när­
mare 30 %. Fastigheterna nådde ytterst
goda över 10 % avkastning. Den största
besvikelsen gav u-marknadens masskul­
debrevslån och aktier. Avkastningen av
dessa stannade på 5–10 % minus.
Sjömanspensionskassans solvens­
kapital ökade mätt i euro med över 20
miljoner euro till totalt 284 miljoner.
Som en följd av att lagstiftningen änd­
rats sjönk pensionskassans solvensnivå
i början av 2013 med omkring sex
procentenheter. På grund härav hölls
solvensnivån i slutet av året på i stort
sett samma nivå som året innan, dvs
vid 46,2 %. Solvensen är fortsättnings­
vis stark. o
Sijoitukset ı Investering
Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen |
Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering
Asunnot kiinteistösijoitusten kivijalka
Bostäderna är stenfoten för fastighetsplaceringar
MERIMIESELÄKEKASSAN sijoitukset kiinteistöihin ovat kaikki-
aan 270 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia kaikista sijoituksista.
Kiinteistöillä eläkekassa hakee tasaista kassavirtatuottoa, suojaa
inflaation mahdolliselle kiihtymiselle sekä hajautusta osakemarkkinoiden riskejä vastaan.
SJÖMANSPENSIONSKASSANS placeringar i fastigheter uppgår
totalt till 270 miljoner euro, dvs. till 30 % av samtliga placeringar.
Med fastigheterna söker pensionskassan en jämn avkastning för
kassaflödet, skydd mot eventuellt stegrad inflation samt spridning
som skydd mot aktiemarknadens risker.
ERILAISIA OSAKE- JA LAINASIJOITUKSIA yritystoimintaan elä-
PENSIONSKASSAN har redan ett stort antal placeringr av olika
kekassalla on runsaasti. Tästä syystä ei yritysriskiä kiinteistösijoituksiin kuten toimistotiloihin haluta lisätä. Kassan tavoitteena on,
että puolet kiinteistövarallisuudesta olisi asuntokohteissa. Lisäksi
pyrkimyksenä on keskittää asuntosijoitukset sellaisille alueille,
joissa väestönkasvun myötä on kysyntää vuokra-asunnoille.
Selkeä painopiste tulee olemaan pääkaupunkiseudussa. Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä lähes 1,1 miljoonaa henkilöä.
Koko Suomen väestön kasvusta pääkaupunkiseudun osuus on 70
prosenttia, vaikka seudulla asuu vain noin 20 prosenttia väestöstä.
slag i aktier och lån inom företagsverksamhet. Därför vill vi inte
öka företagsrisken på fastighetsplaceringarnas sida med t.ex.
placeringar i kontorsfastigheter. Kassans mål är att hälften av fastighetstillgångarna är placerade i bostadsobjekt. Ett ytterligare mål
är att placeringarna i bostadsfastigheter koncentreras till områden
där efterfrågan på hyresbostäder ökar i takt med befolkningens
tilläxt. En klar tyngdpunkt kommer att ligga på huvudstadsregionen. För närvarande bor det inemot 1,1 miljoner personer i regionen. Huvudstadsregionens andel av befolkningens tillväxt i hela
landet är 70 %, trots att endast omkring 20 % av landets totala
befolkning bor inomm regionen.
ELÄKEKASSAN OMISTAMISTA vuokra-asunnoista, joita on tällä
hetkellä noin 1100, runsaat puolet on pääkaupunkiseudulla. Iso
osa asuinkohteista on rakennettu ennen 1980-luvun alkua ja
niistä useimpiin on tehty peruskorjaukset jo 1990-luvulla. Kuitenkin uusin asuintalo on valmistunut vuosituhannen vaihteessa
eli lähes 15 vuotta sitten. Tavoitteena on uudistaa ja nuorentaa
asuinkantaa tulevina vuosina. Uudiskohteet tulevat keskittymään pääkaupunkiseudulle, mutta myös entiseen pääkaupunkiin
Turkuun. Pyrkimyksenä on, että asuinkohteet muodostaisivat
alueellisia kokonaisuuksia, joiden kiinteistöhuolto on helpompi
järjestää. Merimieseläkekassa on vuodesta 2010 lähtien hoitanut
kiinteistöjensä huollon oman yhtiön MEK-Huolto Oy:n kautta.
Asiakkailta saatu myönteinen palaute puoltaa huollon pitämistä
omissa käsissä.
SEURAAVAN VUOSIKYMMENEN aikana eläkekassa tulee raken-
tamaan uutta asuinkantaa noin 500 asunnon verran. Osalla korvataan vanhempaa asuntokantaa ja osa on kokonaan uutta. Turun
Linnan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Harppuunakortteliin tulee merkittävä määrä vuokra-asuntoja. Espoossa Tapiolan
läheisyydessä pyritään kehittämään eläkekassan kiinteistöä asuinrakentamista varten. Helsingissä tärkeimmät kasvualueet ovat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuoren alue. Merimieseläkekassalla
on tonttivaraus Gunillankalliolla Kruunuvuoressa. Eläkekassa pyrkii
edelleen lisäämään korkeatasoisten vuokra-asuntojen rakentamista niin Kruunuvuoreen kuin muuallekin Helsingissä. o
FÖR NÄRVARANDE äger pensionskassan omring 1100 hyresbos-
täder. Av dessa är drygt hälften belägna inom huvudstadsregionen.
En stor del av bostadsobjekten är byggda före början av 1980-talet. I de flesta av dessa har de grundläggande renoveringarna
utförts redan på 1990-talet. Trots detta har det senast uppförda
nybygget blivit klart vid sekelskiftet, dvs. närmare 15 år sedan.
Målsättningen är att förnya och föryngra bostadsbeståndet under
de närmast kommande åren. Förnyelseobjekten kommer att
koncentreras till huvudstadsregionen, men ockå till den tidigare
huvudstaden Åbo. Avsikten är att bostadsobjekten ska bilda områdesvisa helheter så att underhållet av fastigheterna blir enklare
att organisera. Sedan 2010 har Sjömanspensionskassan skött
underhållet av de egna fastigheterna via det egna bolaget MEKHuolto Oy. Den positiva feedback som erhållits av kunderna talar
för att underhållet ska hållas i egna händer.
UNDER DET KOMMMANDE decenniet kommer pensionskassan
att utöka bostadsbeståndet med omkring 500 bostäder. En del
av utökningen kommer att ersätta gammalt bestånd och en del
kommer att vara helt nytt. I kvarteret Harpunen i närheten av Åbo
slott kommer ett ansenligt antal nya hyresbostäder att uppföras.
I närheten av Hagalund i Esbo kommer en av kassan ägd fastighet
att utvecklas för att bebyggas med bostäder. De viktigaste tillväxtområdena i Helsingfors är Busholmen, Fiskhamnen och Kronbergsområdet. Sjömanspensionskassan har reserverat en tomt på
Gunillaberget i Kronbergsområdet. Pensionskassan har för avsikt
att ytterligare utöka byggandet av högklasiga hyresbostäder såväl
på Kronberget som på annat håll i Helsingfors. o
Albatrossi | Albatrossen
21
Vapaa-aika ı
Karatea kilpatasolla
Meri- ja karatemies Reijo Kajaus:
Liiku!
Ole aktiivinen!
M/s Finnmaidin purseri on onnistunut yhdistämään urheilun, perhe-elämän ja työn.
Mies on säännöllisesti saavuttanut palkintosijoja veteraanien MM-, EM- ja SM-kisoissa.
Kipinää riittää vielä. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen
22
22
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
”Korostan edelleen sitä, kuinka tärkeää omasta kunnosta huolehtiminen on.”
JÄRVENPÄÄSSÄ ASUVAN Reijo Kajauksen
seuraava tavoite on shukokai -karaten
EM-kisat Sveitsissä keväällä 2015.
– Vasen polvi operoidaan maalis­
kuussa, joten ehdin kesällä kuntoutua
ja alkaa valmistautua kisoihin, Reijo
suunnittelee.
Hän on nuorena harrastanut kara­
tea, mutta aktivoitui uudelleen lasten
aloitettua lajin parissa vuonna 2002.
Sen jälkeen innostus on säilynyt ja
menestystä kilpailuistakin on tullut.
Reijon harjoitusohjelma on kilpaur­
heilutasoa. Lomalla hän treenaa kara­
tea viidesti viikossa, käy juoksulenkeillä
ja nostaa autotallissa puntteja. Laivalla
ollessaan hän hoitaa fysiikkapuolta
Finnmaidin kuntosalilla, jossa käyttää
juoksumattoa, crosstraineria, kunto­
pyörää ja soutulaitetta. Keulapakan
alla olevassa tilassa voi myös nostaa
puntteja.
– Parhaimmillaan olen suorittanut
10 harjoitusta viikossa, eikä tähän las­
keta koiran ulkoilutusta, Reijo kertoo.
Finnmaidin kuntosali on ahkerassa
käytössä, ja jopa lisääntynyt MEPAn
minuuttikisan tuoman innostuksen
vuoksi. Laivalla on päästy juomaan
mitalikahvitkin, kun Reijo voitti
vuonna 2012 MM -pronssia Atlantic
Cityssa. Viime syksynä tuli SM -prons­
sia Lappeenrannasta.
KAJAUS TYÖSKENTELI maissa vielä
90-luvun alkupuolella, kun otti pestin
lehti-ilmoituksen perusteella m/s
Finnhansaan baarimestariksi. Veneiden
ja meren kanssa pienestä pitäen tou­
hunnut Reijo sopeutui nopeasti uuteen
ympäristöön.
– Vuosituhannen vaihteessa työsken­
telin purserina m/s Finnsailorissa, joka
ajoi Nordlinkin liikenteessä Malmö–
Travemünde reitillä, Kajaus muistelee.
Puolentoista vuoden pestin jälkeen
hän palasi Hansa -luokan laivoihin
purseriksi ja siirtyi vuonna 2006 Finn­
maidiin.
Reijo kiittelee perhettään ja työtove­
reitaan, jotka ovat kannustaneet sekä
joustaneet harjoitusleirien ja kilpailu­
matkojen sattuessa.
– Työvuorot ovat kolmen viikon mit­
taisia. Vaihtokavereiden ja varustamon
kanssa olen aina pystynyt sopimaan,
kun olen tarvinnut vapaata karateta­
pahtumia varten, Kajaus kehuu.
Hän viettää yleensä koko työjakson
laivalla. Satama-ajat ovat niin kiirei­
siä, että juoksulenkitkin pitää tehdä
kuntosalilla.
HARRASTUS- JA KILPAILUTOIMINNAN
lisäksi Reijo valmentaa junioreita.
Omat lapset ovat jo lopettaneet, mutta
miehellä riittää ohjattavia seurassa.
– En tosin voi ottaa vastuulleni
omaa valmennusryhmää tai vakio­
vuoroa työni ja oman treeniohjelmani
takia. Avustan monessa eri ryhmässä
mahdollisuuksien mukaan, Reijo
kertoo.
Suomessa on 14 shukokai-karate­
seuraa. Reijo toimii Järvenpään
Shukokai Karatessa, jossa on jäseniä
kuusivuotiaista eläkevaareihin asti.
Valmentajilla on mustat vyöt, Reijo sai
1. danin vyön vuonna 2011.
– Liiton päävalmentaja myöntää
vyöt. En edes ajattele 2.danin vyökoet­
ta, ennen kuin polvi on täysin kunnos­
sa, Reijo pohtii.
Miehellä riittää edelleen motivaatio­
ta – liike on verissä. Vaikka ikää tulee
ja palautuminen hidastuu, on hänen
vaikeaa olla liikkumatta edes kipeänä.
– Korostan edelleen sitä, kuinka tär­
keää omasta kunnosta huolehtiminen
on, Reijo Kajaus tähdentää.
Hyvä yleiskunto hyödyttää meren­
kulkijaa itseään paremman jaksamisen
muodossa, sekä myös kanssaihmisiä
mahdollisen vaaratilanteen sattuessa. o
Albatrossi | Albatrossen
23
Fritid ı
Karate på tävlingsnivå
Sjö- och karateman Reijo Kajaus:
Motionera! Var aktiv!
M/s Finnmaids purser har lyckats förena sport, familjeliv och arbete.
Vid de VM-, EM- och FM-mästerskapstävlingar för veteraner
han deltagit i har han återkommande fått stiga upp på prispallen.
Ännu glöder gnistan. Text och foton Pekka Karppanen
HÄRNÄST FÖLJANDE MÅL för Träskän­
dabon Reijo Kajaus är Europamäster­
skapen i shukokai-karate i Schweiz
våren 2015.
– Mitt vänstra knä ska opereras i
mars, så jag hinner rehabiliteras under
sommaren och därefter börja förbereda
mig för tävlingarna, planerar Reijo.
Som ung var Reijo intresserad av
karate. Sedan blev det en paus, men
när barnen började utöva grenen
aktiverades han på nytt 2002. Därefter
har intresset hållits vid liv och han har
också varit framgångsrik i tävlingar.
Reijos träningsprogram är på
tävlingsidrottarnivå. Under semestern
tränar han karate fem gånger i veckan,
löper motionsrundor och lyfter tyngder
i garaget. Ombord på fartyget sköter
han den fysiska sidan i Finnmaids
motionshall. Där finns både jog­
gingmatta, crosstrainer, motionscykel
och roddapparat. I ett utrymme under
förbacken kan också tyngder lyftas.
– Som bäst har jag haft tio tränings­
pass i veckan. Då är inte hundens rast­
ning medräknad, berättar Reijo.
Finnmaids motionshall är i flitig
användning och den har rentav ökat
tack vare det intresse SSBs minuttäv­
ling väckte. Ombord på fartyget har
det till och med bjudits på medaljkaffe,
efter att Reijo 2012 vann VM–brons i
Atlantic City. I Villmanstrand kom det
senaste höst igen FM-brons.
ÄNNU I BÖRJAN AV 90-TALET arbetade
Kajaus på landbacken. Då svarade
24
Albatrossi | Albatrossen
han på en tidningsannons som ledde
till att han tog hyra som barmästare
på m/s Finnhansa. Reijo, som ända
sedan barndomen rört sig med båtar
på havet, anpassade sig snabbt till den
nya miljön.
– Vid millennieskiftet jobbade jag
som purser på m/s Finnsailor, som
gick i Nordlinks trafik på rutten Mal­
mö–Travemünde, påminner sig Reijo.
Efter halvtannat års hyra återvände
han till Hansa-klassens fartyg som
purser och började 2006 på Finnmaid.
Reijo tackar sin familj och sina
arbetskamrater, som har uppmuntrat
honom samt varit flexibla när det varit
aktuellt med träningsläger och täv­
lingsresor.
– Arbetsperioderna är tre veckor
långa. Jag har alltid kunnat komma
överens med arbetskamraterna och
rederiet då jag behövt ledighet för
karate-evenemangen, lovordar Kajaus.
Som regel tillbringar han hela
arbetsperioden ombord. Hamntiderna
är såpass jäktiga, att också joggnings­
rundorna måste löpas i motionshallen.
UTÖVER SIN EGEN intresse- och
tävlingsverksamhet instruerar Reijo
också juniorer. De egna barnen har
slutat, men för pappa Reijo finns det
tillräckligt med instruktionsarbete i
föreningen.
– För mitt arbetes och mitt eget trä­
ningprograms skull kan jag visserligen
inte ta ansvaret för en egen tränings­
grupp. Men jag medverkar så mycket
som möjligt i många olika grupper,
säger Reijo.
Det finns 14 shukokai-karateför­
eningar i vårt land. Reijo är medlem i
Träskända Shukokai Karate. Medlem­
marnas ålder varierar från sexåringar
till gamla pensionärsgubbar. Instruk­
törerna har svarta bälten, Reijo fick sitt
bälte i klassen 1 dan 2011.
– Förbundets förste tränare beviljar
bältena. Jag kan inte ens tänka på
provet för bältet av klass 2 dan innan
knäet är fullt återställt, funderar Reijo.
Reijo är fortfarande tillräckligt moti­
verad – han har rörelsen i blodet. Trots
att åldern ökar och återhämtningen
blir långsammare har han svårt att låta
bli att röra sig ens som sjuk.
– Jag understryker fortsättningsvis
hur viktigt det är att sörja för sin egen
konditon, framhåller Reijo Kajaus.
En bra allmänkondition gagnar
också sjöfararen själv i form av bättre
ork och även medmänniskor när even­
tuella risksitutioner inträffar. o
”Jag understryker
fortsättningsvis hur
viktigt det är att sörja
för sin egen konditon.”
Albatrossi | Albatrossen
25
Työhyvinvointi ı
Alustavia tuloksia
Stay Onboard
-väliseminaari
Stay Onboard projekti etsii keinoja merenkulkualan kiinnostavuuden, alalla
pysymisen sekä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Viime kesänä toteutetun kyselyn
sekä haastatteluiden tuloksia on jo alustavasti analysoitu syksyn aikana ja niitä
on esitelty mm. ohjausryhmälle. Tammikuun lopulla kokoonnuttiin laajemmalla
joukolla väliseminaarin merkeissä. Teksti Sanna Haavisto Kuva Marina Paulaharju
STAY ONBOARD -hankkeessa tutkijana
työskentelevä Juhani Pekkola esitteli
seminaariyleisölle projektissa tehdyn
kyselyn sekä haastatteluiden alusta­
via tuloksia. Tulosten analysointi on
kesken ja alustavat tulokset olivat
lähinnä koko aineistosta ajettuja.
Kysely toteutettiin eri alustyypeillä,
26
26
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
sekä eri henkilöstöryhmille. Otanta
tehtiin merimieseläkekassan rekisteris­
tä. Vastauksia saatiin 1954 joista 1406
on aktiivisesti merityössä olevia sekä
548 merityöstä poistuneita henkilöitä.
Haastatteluja on tehty yhteensä 63.
Haastateltavista 33 oli merityössä ak­
tiivisesti tällä hetkellä toimivia tai maa­
töihin siirtyneitä ja loput merenkulun
asiantuntijoita eri organisaatioista.
SEMINAARISSA esitettyjen alustavien
tulosten mukaan merenkulkijat pitivät
merityöhön vetävinä tekijöinä mm.
palkkausta, työn ja vapaa-ajan suh­
detta, sekä myös merenkulun liikku­
Preliminära resultat av projektet
vuutta ja kansainvälisyyttä. Merityössä
pitävistä tekijöistä nousi esiin kyselyn
alustavien tulosten mukaan työn ja
vapaa-ajan suhde, sosiaalisten suhtei­
den määrä ja laatu laivalla, palkkaus,
sekä odotettavissa oleva eläketurva.
Tekijöitä, jotka saavat merenkulkijoita
siirtymään mm maatöihin ovat kyselyn
alustavien tulosten mukaan mm.
perhe- ja lähisuhdesyyt sekä merityön
vaikutus haastavasti myös muihin
merityön ulko­puolisiin ihmissuhtei­
siin. Väsymys ja terveyteen liittyvät syyt
nousivat esiin mm. haastatteluissa.
”Merityöhön vetävinä teki­
jöinä pidettiin palkkausta,
vapaa-ajan määrää, liikku­
vuutta ja kansainvälisyyttä.”
Mellanseminariet
Stay Onboard
Projektet Stay Onboard söker idéer för hur sjöfartens drag­
ningskraft och stannandet inom branschen kunde ökas
samt arbetshälsan förbättras. Resultaten av den senaste
sommar verkställda enkäten och gjorda intervjuer har redan
under hösten preliminärt analyserats och har bl.a. presente­
rats för projektets styrgrupp. I slutet av januari samlades en
litet större grupp i tecknet av ett mellanseminarium.
Text Sanna Haavisto Foto Marina Paulaharju
JUHANI PEKKOLA, som jobbar som forska-
analysoimalla tuloksia esim alustyy­
peittäin, ikäryhmittäin sekä ammatti­
ryhmittäin. Aineisto on riittävä, joten
tuloksia on odotettavissa. Hankkeen
alustavia tuloksia esiteltiin maaliskuun
alussa myös Turussa Merimiesterveys­
keskusten sekä merenkulun työter­
veyshuollon henkilöstölle suunnatussa
koulutuksessa mm. merenkulkijoiden
koetusta työkyvystä, sekä työterveys­
huoltoon liittyvistä tekijöistä.
re inom ramen för projektet Stay Onboard,
presenterade de preliminära resultaten av
sommarens enkät och gjorda intervjuer för
seminariepubliken. Analysen av resultaten är inte ännu helt slutförd och de
preliminära resultaten kommer närmast
från körningen av det totala materialet.
Enkäten verkställdes dels på förekommande fartyg av olika typ, dels inom olika
personalgrupper. Samplingen utfördes med
hjälp av Sjömanspensionskassans register.
Svar erhölls av 1954 personer. Av dem är
1406 ännu i aktivt sjöarbete medan 548
personer har lämnat sjöarbetet. Antalet
utförda intervjuer stannade vid sammanlagt 63. Av de intervjuade arbetade 33
personer aktivt i sjöarbete för närvarande
eller hade övergått till landarbete och arbetade som sjöfartssakkunniga inom olika
organisationer
VÄLISEMINAARISSA nousi esiin myös
ENLIGT de vid seminariet presenterade
se, että yhä enemmän löytyy eläkkeellä
olevia merenkulkijoita, jotka edelleen
työskentelevät aluksilla. Toisaalta
monen nuoren merenkulkijan vasta­
uksista nousi epäilys, jaksaako jat­
kaa ammatissa eläkeikään asti. Stay
Onboardin yksi tarkoitus onkin juuri
merihenkilöstön alalla pysymisen
edistäminen.
Seminaariin osallistunut Työterve­
yslaitoksen ylilääkäri Päivi Miilunpalo
painotti työhyvinvointiin panostami­
sen olevan sijoitus, ei kulu. o
preliminära resultaten ansåg sjöfararna
bl.a. avlöningen och förhållandet mellan
arbete och fritid vara faktorer som fungerar som dragplåster till sjöarbetet. Också
sjöfartens rörlighet och internationella
drag suger. Som faktorer som håller sjöfararna kvar i sjöarbetet framhölls enligt de
preliminära resultaten förhållandet mellan
arbete och fritid, mängden och kvaliteten på de sociala förhållandena ombord,
lönesättningen samt det pensionsskydd
som väntar. Faktorer som får sjöfararna att
gå över till landarbete är enligt enkätens
”Avlöningen, mängd av
fritid, rörlighet och inter­
nationella drag suger till
sjöarbetet.”
TULOSTEN analyysiä jatketaan mm
ı Arbetshälsa
preliminära resultat bl.a. familje- och
andra nära förhållanden ävensom sjöarbetets utmanande inverkan på mänskliga
relationer ytterom sjöarbetet. I samband
med intervjuerna framkom bl.a. trötthet
och till hälsan knutna frågor.
ANALYSEN av resultaten går i följande
steg mera in på detaljer, bl.a. enligt fartygstyp, åldersgrupper och yrkesgrupper.
Material finns det så det räcker, så resultat
är att vänta. I början av mars presenterades projektets preliminära resultat också i
Åbo i samband med en kurs för personalen
vid Sjömanshälsocentralerna och sjöfartens företagshälsovård. Kursens program
omfattade bl.a. frågor kring av sjöfararna
upplevda problem med arbetsförmågan,
samt till företagshälsovården knutna
frågor.
UNDER mellanseminariet framkom det
även att det i allt större omfattning
förekommer att redan pensionerade sjöfarare fortsättningsvis arbetar ombord på
fartygen. Å andra sidan framkom det också
av många unga sjöfarares svar tvivel på
att de orkar fortsätta i yrket ända fram till
pensioneringen. Ett av syftena med projektet Stay Onboard är just främjandet av att
sjöpersonalen stannar i branschen.
Överläkaren vid Institutet för arbetshygien, Päivi Miilunpalo, underströk
att satsningen på arbetshälsa inte är en
kostnad utan en placering. o
Albatrossi | Albatrossen
27
Palvelut ı
Tjänster
Sähköinen asiointi
helppoa ja ajasta
riippumatonta
MERIMIESELÄKEKASSAN yhtenä strategisena painopistealuee­
na on sähköisen asioinnin lisääminen ja sähköisten palvelu­
jen kehittäminen. Olemme käynnistämässä verkkosivujem­
me uudistustyön syksyn 2014 aikana tästä näkökulmasta.
Haluaisimme uudistustyöhön mukaan myös käyttäjiä. Mikäli
sinua kiinnostaa tulla raatiin vielä ennen kesälomia, ota
yhteyttä hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharjuun
([email protected]).
Elektroniskt uträttande
av ärenden är enkelt
och obundet av tiden
ETT AV SJÖMANSPENSIONSKASSANS prioriterade strategiska
områden är en utökning av det elektroniska uträttandet av
ärenden och utveckling av de elektroniska tjänsterna. Vi lig­
ger i startgroparna för att ur den här synvinkeln förnya våra
nätsidor under hösten 2014. Vi önskar att också våra använ­
dare kommer med i förnyelsearbetet. Om du är intresserad av
att delta i rådets arbete redan före semestertiden ber vi dig ta
kontakt med administrations- och informationschef Marina
Paulaharju ([email protected]).
LOKI-PALVELU on sähköinen asiointikanavamme henkilöasi­
akkaille eli merenkulkijoille. Lokipalvelusta voi mm. valita
LOGGTJÄNSTEN är vår elektroniska kanal för personkunder­
nas, dvs sjöfararnas uträttande av ärenden. På
sähköisen MEL-eläkeotteen,
Loggtjänsten kan du bl.a. skriva ut ett elektro­
simuloida tulevaisuuden elä­
”Lokipalveluun voi kirjautua
kettä eläkelaskurilla, tarkistaa
niskt SjPL-pensionsutdrag, simulera framtidens
missä vaan. Sitä paitsi turhaa
MEL-työsuhdetietojaan sekä
pension med en pensionskalkylator, kolla SjPLlähettää meille viestiä. Myös
uppgifterna om dina arbetsförhållanden samt
paperia tulee muutenkin
asuntoasioissa Loki-palvelu
sända meddelanden till oss. Loggtjänsten är ett
tarpeeksi.”
on oiva väline. Sitä kautta voi
ypperligt medium också i bostadsfrågor. Via den
hakea Merimieseläkekassan
kan du söka en hyresbostad av Sjömanspensions­
”Inloggningen till tjänsten kan
kassan eller säga upp ett hyresavtal. Uträttan­
vuokra-asuntoa tai irtisanoa
ske var som helst. Dessutom
det av ärenden via Loggtjänsten är datasäkert.
vuokrasopimuksen. Asiointi
Inloggningen till tjänsten sker med bankkoder.
Loki-palvelussa on tietoturval­
kommer det tillräckligt med
lista. Kirjautuminen palveluun
onödigt papper.”
UNDER HÖSTENS LOPP frågade vi dem som valt
tapahtuu pankkitunnuksilla.
ett elektroniskt SjPL-pensionsutdrag om deras
KYSYIMME syksyn aikana sähköisen MEL-eläkeotteen
åsikt om uträttandet av ärenden via Loggtjänsten, orsakerna
valinneilta mielipidettä Loki-palvelussa asioimisesta, syitä
till valet av ett elektroniskt utdrag, hur lättanvänd tjänsten
sähköiseen otevalintaan, palvelun helppokäyttöisyydestä
verkar vara vid användning och om framtida önskemål. Vi
ja tulevaisuuden toiveista. Saimme runsaasti vastauksia ja
fick rikligt med svar och i huvudsak upplevde svararna att
pääsääntöisesti vastaajat kokivat asioinnin helpoksi ja he
uträttandet av ärenden var enkelt och de var rätt nöjda med
olivat varsin tyytyväisiä sähköisiin palveluihimme. Sähköi­
våra elektriniska tjänster. Enligt svararnas åsikt förordas
sen MEL-eläkeotteen valintaa puoltaa vastaajien mielestä
valet av ett elektroniskt SjPL-pensionsutdrag just av tjänstens
palvelun vaivattomuus, ajasta riippumattomuus, siirtymi­
lättskötthet, oberoendet av tiden, övergången till användar­
nen sähköisten palvelujen käyttäjiin, vastauksen saaminen
na av elektroniska tjänster, det snabba erhållandet av svar,
hetkessä, paperiotteen lähetystiheyden muutos ja turhan
ändringen av sändningstiden för pappersutdrag och undvi­
kandet av onödigt papper. De här motiveringarna är precis
paperin välttäminen. Nämä perusteet ovat juuri sellaisia,
vad som eftersträvats när tjänsten erbjudits.
joita palvelun tarjoamisella on tavoiteltu.
– Inloggningen till tjänsten kan ske var som helst. Det är
– Lokipalveluun voi kirjautua missä vaan. Se on ensisijai­
nen syy. Ja toiseksi, turhaa paperia tulee muutenkin tarpeek­
den primära orsaken. Och för det andra kommer det annars
si, toteaa yksi merenkulkijanainen vastauksessaan.
också tillräckligt med onödigt papper, konstaterar en av
sjöfararkvinnorna i sitt svar.
YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA tuli myös monessa vastauksessa
OCKSÅ MILJÖSYNPUNKTEN kom fram i många svar. Därför
esille. Siksi haastammekin edelleen kaikkia merenkulkijoita
utmanar vi alltjämt alla sjöfarare att välja ett elektroniskt
valitsemaan sähköisen MEL-eläkeotteen. Se säästää luontoa
SjPL-pensionsutdrag. Det sparar naturen men också pen­
mutta myös eläkekassan varoja. Ilmoitamme valinnan teh­
neille joko tekstiviestillä tai sähköpostitse vuosittain uuden
sionskassans medel. Vi meddelar årligen antingen med ett
otteen valmistumisesta ja näkymisestä Loki-palvelussa.
textmeddelande eller per e-post dem som gjort valet om att
Tee siis ekoteko ja tee valintasi jo tänään. o
ett nytt utdrag har färdigställts och kan ses på Loggtjänsten.
Teksti | Text Marina Paulaharju
Gör alltså en ekogärning och ditt val redan idag. o
28
28
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Evenemang
ı Tapahtumat
Bra arbetsliv på sjön
-seminaari 25.3.2014
Maarianhaminassa
Den 25.3.2014 hölls
seminariet Bra arbetsliv
på sjön i Mariehamn
MERIMIESELÄKEKASSA ja Alandia Försäkring järjestivät yhdes­
SJÖMANSPENSIONSKASSAN och Alandia Försäkring arrange­
sä Bra arbetsliv på sjön -seminaarin Merimuseossa Maarian­
haminassa. Ruotsinkielinen seminaari oli jatkoa viime
syksyn suomenkieliselle Hyvä työelämä merellä -seminaarille.
Noin 70 hengen osallistujajoukossa oli varustamoedustajia,
merenkulun opiskelijoita, työmarkkinaosapuolten ja eri
sidosryhmien edustajia.
Päivän aikana kuultiin alustuksia työtapaturmien ja
työkyvyttömyyden ehkäisystä sekä kustannuksista, ForMarepilottihankkeesta ja Minuuttikisasta, merenkulun tulevai­
suuden näkymistä ja merikelpoisuudesta. Päivän ohjelma
päättyi paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin eri muutoste­
kijöitä ja haasteita tulevaisuuden merenkulkijan työssä ja
työhyvinvoinnissa.
Seminaariaineisto löytyy Merimieseläkekassan verkkosi­
vuilta www.merimieselakekassa.fi osiosta työhyvinvointi. o
Teksti ja kuva Marina Paulaharju
rade tillsammans seminariet Bra arbetsliv på sjön på Sjöfarts­
museet i Mariehamn. Den svenska versionen av seminariet
utgjorde en fortsättning på det finskspråkiga seminariet
Hyvä työelämä merellä på hösten ifjol. I den omkring 70
personer stora deltagarskaran fanns det representanter för
rederierna, arbetsmarknadsparterna,och intressegrupperna
samt inte minst sjöfartsstuderande.
Under dagens lopp fick deltagarna höra inledningsanfö­
randen om arbetsolycksfall, förebyggande av arbetsoförmå­
ga och kostnader för dessa åtgärder, pilotprojektet ForMare,
Minuttävlingen, framtidsutsikterna för sjöfarten och sjödug­
lighet. Dagens program avslutades med en paneldiskussion
under vilken olika förändringsfaktorer och utmaningar som
i framtiden inverkar på sjöfararens arbete och arbetshälsa
begrundades.
Seminariematerialet finns tillgängligt på Sjömanspen­
sionskassans webbsajt, www.sjomanspensionskassan.fi på
webbplatsen arbetshälsa. o
Text och foto Marina Paulaharju
Albatrossi | Albatrossen
29
Työeläkekuntoutus ı
Kannustamme kuntoutukseen
Työeläkekuntoutus
on kannattavaa
kaikille osapuolille
Kun työntekijän työkyvyttömyys onnistutaan torjumaan, kaikilla osapuolilla on syytä
tyytyväisyyteen. Terveys ja työkyky ovat jokaiselle meistä tärkeitä toimeentulon turvaami­
seksi. Työnantajalle puolestaan on arvokasta saada kokenut ja ammattitaitoinen työntekijä
pysymään töissä. Yhteiskunnan ja MEL- eläkejärjestelmän kannalta jokainen onnistunut
kuntoutus säästää merkittävästi eläkemenoja. Teksti Michaela Björklund Kuva Marina Paulaharju
MEL- VAKUUTETTUJEN terveydentilan
edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy
on Merimieseläkekassassa nostettu tärkeimpien tavoitteiden joukkoon.
Painotamme nimenomaan ennalta
ehkäisevän työn merkitystä. Syyskuussa
järjestetty Hyvä työelämä merellä seminaari merenkulun eri sidosryhmille
sekä tammikuussa 2014 yhdessä Merimiespalvelutoimiston kanssa käynnistynyt
pilottiprojekti ForMare-hanke ovat osa
uudistunutta toimintamuotoamme.
Näiden lisäksi olemme mukana kahdessa
eri tutkimushankkeessa. StayOnboard -tutkimus- ja kehittämishankkeessa arvioidaan
työolosuhteiden tilaa ja etsitään suosituksia
ja ratkaisuja työn laadun parantamiseksi
siten, että jaksaminen paranee ja työssä
jatkaminen käy entistä houkuttelevammaksi. SeaFit- tutkimushankkeessa selvitetään
merenkulkijoiden terveydentilavaatimuksia
erityisesti poikkeustilanteissa.
Työkyvyn tukeminen edellyttää hyvin
toimivaa työterveyshuoltoa ja yhteistyötä
työpaikan ja työterveyshuollon välillä ns.
työterveysyhteistyötä. Keskeisiä päämääriämme ovat varustamojen, työterveyshuollon, työsuojelun ja merenkulkijan työterveyttä ja -kykyä edistävän yhteistyön
tehostaminen ja sen saaminen toimivaksi,
jokapäiväiseksi käytännöksi.
Kaikkia ongelmia ei voida työeläkekuntoutuksellakaan hoitaa. Työeläkekuntoutuksella ja työeläkevaroin ei voida
paikkailla terveydenhoitojärjestelmää,
työnantajan vastuuta työhyvinvoinnista,
esimiesten työtä ja vastuuta toimivista
käytännöistä tai yksilön omaa vastuuta
30
Albatrossi | Albatrossen
osaamisensa ylläpidossa. Työn loppuminen
voi myös olla syy työn tekemisen vaikeuteen. Näissä tilanteissa apuun tulevat
muut keinot: työnantajan ja työpaikan
järjestelyt sekä koulutusjärjestelmä sekä
työvoimahallinnon apu.
Työeläkekuntoutuksen
edellytyksenä työkyvyttömyyden uhka
Yksi tavallisimmista eläkeratkaisijoille
esitetyistä kysymyksistä koskee ammatillisen kuntoutuksen saannin edellytyksiä.
Ammatillisen kuntoutuksen keskeinen
edellytys on työkyvyttömyyden uhka.
Sillä tarkoitetaan, että hakijan sairaus
tai vamma on todennäköisesti ilman
ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä johtamassa työkyvyttömyyseläkkeen
myöntämiseen viiden vuoden kuluessa,
vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.
Lisäksi edellytetään, että hakija on jo ollut
vakiintuneesti työelämässä ja hänellä on
ammatti. Jos työhistoriaa ei ole, kuntoutusta haetaan Kelalta. Kela vastaa myös
lääkinnällisestä kuntoutuksesta.
Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on mahdollistaa työnteon jatkaminen. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
muun muassa se, voidaanko työkyvyttömyys sen avulla estää tai sen alkamista
myöhentää ja onko todennäköistä, että
henkilö voi jatkaa työelämässä. Ammatilliseen kuntoutukseen luetaan vain selvästi
työhön liittyvät toimenpiteet, esimerkiksi
ammatillinen koulutus, työkokeilu ja työhönvalmennus.
Kiinnostus kuntoutuksen hyödyntämiseen on lisääntynyt ja kuntoutujamäärät ovat kasvaneet. Viimeisimpinä
vuosina kasvu on ollut todella voimakasta.
Merimieseläkekassa antoi vuonna 2013 50
prosenttia enemmän kuntoutuspäätöksiä
kuin kaksi vuotta sitten vuonna 2011.
Kaikkiaan työeläkejärjestelmässä kuntoutettiin vuonna 2012 jo yli 11 000 henkilöä
ja kuntoutukseen käytettiin 93 miljoona
euroa. Kuntoutujista 64 prosenttia palasi
takaisin työelämään ja 15 prosenttia
siirtyi eläkkeelle.
Työeläkekuntoutuksella
ohjataan takaisin työelämään
Ammatillinen kuntoutus on yksilöllistä.
Kuntoutus tapahtuu hakijan tarpeista
lähtevän suunnitelman mukaan. Lähtökohtana on yhteistyö oman työpaikan
kanssa. Ensin pyritään selvittämään mahdollisuudet työtehtävien uudelleenjärjestämiseen henkilön työ- ja toimintakyvyn
sekä ammatillisen osaamisen mukaan.
Ammatillinen kuntoutus voi olla myös
uusien työtehtävien oppimiseen tähtäävää
valmennusta, kursseja sekä lisä- ja täydennyskoulutusta, joista saadaan valmiuksia
hakeutua terveydentilan perusteella sopivaksi katsottavaan uuteen työhön.
Kuntoutuksen keinovalikoimaan
kuuluu myös työkokeilu, silloin kun arvioidaan uuden työn sopivuutta, vaihdetaan työtehtävää tai kun tarvitaan tukea
työhön paluussa pitkän sairausloman
jälkeen. Pisimmälle vietynä ammatillinen
kuntoutus on kokonaan uuteen ammattiin
kouluttamista.
Yhteistyöllä hyvään
lopputulokseen
Oikea-aikainen kuntoutustarpeen
havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää.
Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus tarkoittaa ennen kaikkea varhaista
käynnistämistä. Ongelmien varhaisen
tunnistamisen merkitystä ei voi korostaa
tarpeeksi kuntoutuksen onnistumiselle,
se ennakoi sekä kuntoutuksen sujuvuutta
että työhön paluuta. On tärkeätä, että
työnantajat ja työterveyshuolto oppivat
riittävän ajoissa tunnistamaan henkilöt,
joille ammatillinen kuntoutus on oikea
keino ja joiden työkyvyttömyyttä voidaan
ehkäistä. Mikään ei estä virittelemästä
työhön paluun suunnitelmia jo sairauspäivärahakaudella. Se on sairausvakuutuslain
velvoittamanakin tehtävä. Myös Kelan
osasairauspäivärahakautta on jatkettu 120
päivään työhön paluuta helpottamaan.
Pitkältä sairaslomalta palaava tarvitsee tukea työhön palaamisessa, mutta
sairasloma ei ole kuntoutuksen saamisen
edellytys. Päinvastoin on parempi, jos
kuntoutustarve huomataan jo aiemmin.
Kuntoutustarpeen tunnistaa siitä, kun
työnteko ja työtehtävistä suoriutuminen
eivät enää oikein luonnistu sairausongelmien takia.
Työntekijää, jolle työssä jatkaminen on
alkanut tuntua raskaalta, pitäisi kääntyä
työterveyshoitajan, työterveyslääkärin,
esimiehen tai henkilöstöpäällikön puoleen.
Aloite ammatillisesta kuntoutuksesta
voi tulla myös työnantajan taholta. Tilanteesta on hyvä keskustella – työntekijän
suostumuksella – henkilöstön edustajan ja
työterveyshuollon kanssa. Näissä keskusteluissa tulisi miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia henkilöllä on sijoittua omalla
työpaikalla terveydentilansa kannalta
sopivaan työhön.
Työterveyshuolto toimii kuntoutusasioissa paljon vartijana. Sen rooli
on kuntoutustarpeen selvittelyssä hyvin
tärkeä, koska sillä on tietoa työntekijän
sairaushistorian lisäksi työstä ja työympäristöstä. Kun terveydentila ja työn vaatimukset on tutkittu, työntekijä voidaan
ohjata tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin.
Joskus muutokset työpaikalla ovat jo
riittäviä eikä jatkotoimenpiteitä tarvita.
Työterveydenhuollon henkilökunnan tuella
kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvittavat asiakirjat syntyvät. Liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa ottamalla yhteyttä
työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri voi
arvioida työkykyä, työeläkekuntoutuksen
ajankohtaisuutta ja ottaa kantaa työkyvyttömyyden uhkaan sekä laatia ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten
tarvittavan B-lausunnon.
Kuntoutumiseen
kannustetaan myös
korvauksin
Kuntoutuspäätöksen jälkeen kuntoutujalla on oikeus saada kuntoutusrahaa siltä
aktiivikuntoutuksen ajalta, jona hän on
estynyt tekemään työtään. Kuntoutustuella olevaa kuntoutujaa tuetaan samoin
perustein määräytyvällä kuntoutustuella
ja -korotuksella.
Kuntoutusajalta kuntoutujalle maksettavaa korvausta on luonnehdittu jopa
kannustavaksi, sillä se on suurempi kuin
työkyvyttömyyseläke. Kuntoutusrahan
suuruus on yleensä 70 – 80 prosenttia
palkasta. Sen pohjana on täysi työkyvyttömyyseläke, jonka määrä korotetaan 33:lla
prosentilla. Kuntoutujalle voidaan korvata
lisäksi kuntoutuksesta johtuvia opiskeluja matkakustannuksia.
Merimieseläkekassa
on apunasi
Kuntoutusasioista MEL- vakuutetut ja
työnantajat saavat ajantasaista tietoa
mm. eläkekassan nettisivuilta osoitteesta
www.merimieseläkekassa.fi kohdasta
Kuntoutus.
Tietoa on tarjolla myös esitteissä, ja
lisäksi henkilökohtainen neuvonta on
MEKissä edelleen tärkeä palvelumuoto.
Jos työeläkekuntoutus kiinnostaa, ota
yhteyttä Merimieseläkekassaan ja juttele
tilanteestasi. Kun kuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät (sinulla on
työkyvyttömyyden uhka, kuntoutuksella
voidaan sinua auttaa ja olet MEL- työsuhteessa tai sen päättymisestä ei ole kulunut
kauaa aikaa) ja suunnitelma on tarkoituksenmukainen, asian käsittely etenee
sujuvasti ja ripeästi. o
Miten
kuntoutusta
haetaan
KUNTOUTUKSEN hakumenettelyssä
tarvitaan hakemuksen lisäksi myös
lääkärinlausunnot. Hakuprosessi etenee
seuraavasti:
Kuntoutusta haetaan aina hakijan allekirjoittamalla kuntoutushakemuksella. Liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto
nykyterveydentilasta sekä työnantajan
kuvaus nykyisestä työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista.
Hoitava lääkäri tuo lausunnossaan
esiin mm. ne lääketieteelliset perusteet, joiden takia aiempi työtehtävä
ei sovi, ja kertoo, millaiset tehtävät
sopisivat paremmin.
Jos kuntoutuksen järjestämiselle
hakijan nykyisessä työpaikassa ei
ole mahdollisuuksia tai edellytyksiä,
eikä hakijalla itsellään ole valmista
kuntoutussuunnitelmaa, autamme sen
laatimisessa.
Lähtökohtana kuntoutuksen suunnittelussa on, että terveydentilalle sopivaa työtä mietittäessä hyödynnetään
mahdollisuuksien mukaan työntekijällä
jo olevaa osaamista ja koulutusta.
Hakija voi saada Merimieseläkekassasta ennakkopäätöksen siitä, onko
hänellä terveydentilan puolesta oikeus
ammatilliseen kuntoutukseen.
•
•
•
•
•
Jos ennakkopäätös on myönteinen,
hakijaa pyydetään lähettämään kuntoutussuunnitelma. Ennakkopäätös on
voimassa 10 kuukautta.
Neuvomme ja ohjaamme kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa, sekä autamme
varsinaisen kuntoutussuunnitelman
aikaansaamiseksi. Yksilöllisestä suunnitelmasta selviävät ne toimet, joita hakija
suunnittelee työelämään paluunsa tai
työelämässä pysymisensä tueksi. Hakijan
oma motivaatio ja aktiivisuus ovat ratkaisevia kuntoutuksen onnistumiselle.
Ennakkopäätösmenettelyn ansiosta
kuntoutusasian käsittelyä voidaan
aikaistaa ja ohjata hakijaa suunnittelemaan työkokeilua, työhönvalmennusta
tai koulutusta hänen terveydentilansa
kannalta sopivalle alalle. o
Albatrossi | Albatrossen
31
Arbetspensionsrehabilitering ı
Vi uppmuntrar till rehabilitering
Arbetspensionsrehabilitering är
givande för alla parter
När förebyggandet av arbetstagarens arbetsoförmåga lyckas har samtliga parter orsak att
vara nöjda. Hälsa och arbetsförmåga är viktiga för oss alla för säkerställandet av vår utkomst.
För arbetsgivarens del är det värdefullt att få en erfaren och yrkeskunnig arbets­tagare
att hållas kvar i arbetet. För samhället och SjPL- pensionssystemet innebär varje lyckad
rehabilitering avsevärda inbesparingar av pensionsutgifter. Text Michaela Björklund Foto Marina Paulaharju
FRÄMJANDET AV hälsotillståndet och fö-
rebyggandet av arbetsoförmåga för de SjPLförsäkrade har upptagits bland de viktigaste
målen i Sjömanspensionskassans verksamhet.
Vi betonar uttryckligen det förebyggande
arbetets betydelse. Det i september ordnade
seminariet ”Bra arbetsliv på sjön” för sjöfartens olika intressegrupper samt det tillsammans med Sjömansservicebyrån i januari
2014 startade pilotprojektet ForMare utgör
en del av våra utvecklade verksamhetsformer.
Utöver de nämnda verksamheterna
deltar vi i två separata forskningsprojekt.
StayOnboard-forsknings- och utvecklingsprojektet utvärderar arbetsmiljöernas
tillstånd. Samtidigt utvecklar projektet
rekommendationer och lösningar för förbättring av arbetets kvalitet med målet att
förbättra orken i arbetet och öka lockelsen
att fortsätta jobbandet. Forskningsprojektet
SeaFit utreder kraven på sjöfararnas hälsa,
särskilt under exceptionella förhållanden.
Stödet av arbetsförmågan förutsätter en
välfungerande företagshälsovård och ett bra
samarbete mellan arbetsplatsen och företagshälsovården. Till våra centrala mål hör
effektivering av samarbetet mellan rederier,
företagshälsovården, arbetarskyddet och
sjöfararen och utveckla detta samarbete så
att det blir en daglig fungerande praxis.
Alla problem kan inte klaras av ens med
arbetspensionsrehabilitering, Vare sig
arbetspensionsrehabilitering eller arbetspensionsmedel kan lappa hälsovårdsystemet, arbetsgivarens ansvar för arbetshälsan, förmännens arbete och ansvar för
fungerande praxis eller individens ansvar
för upprätthållandet av sitt kunnande. Att
32
Albatrossi | Albatrossen
arbetet upphör kan också vara en orsak
till svårigheten att utföra arbetet. I dylika
situationer kommer andra utvägar till
hjälp: arrangemang av arbetsgivaren och
arbetsplatsen, utbildningssystemet samt
arbetskraftsförvaltningens stöd.
Förutsättningen för
arbetspensionsrehabilitering
är hotande invaliditet
En av de vanligaste till pensionshandläggare ställda frågorna gäller förutsättningarna för att få yrkesinriktad rehabilitering.
En central förutsättning för att få
yrkesinriktad rehabilitering är hotande
arbetsoförmåga. Med detta avses att
sökandens sjukdom eller skada sannolikt
utan yrkesinriktad rehabiliteringsåtgärder inom fem år leder till beviljande av
invalidpension trots att de möjligheter
vård och medicinsk rehabilitering beaktas.
Ytterligare förutsätts att sökanden redan
har varit fast anställd i arbetslivet och har
ett yrke. Om arbetshistoria saknas söks
rehabiliteringen av FPA, som även svarar
för medicinsk rehabilitering.
Syftet med den yrkesinriktad rehabiliteringen är att den möjliggör fortsatt
arbete. Vid utvärderingen av rehabiliteringens ändamålsenlighet utreds bland annat
huruvida det är möjligt att med hjälp av
rehabiliteringen förhindra eller framskjuta
arbetsomörmågan och huruvida det är
sannolikt att personen ifråga kan fortsätta
i arbetslivet. Till den yrkesinriktad rehabiliteringen hänförs endast åtgärder som klart
anknyter till arbetet, t.ex. yrkesutbildning,
arbetsprövning och arbetsträning.
Såväl intresset för utnyttjande av
rehabiliteringen som antalet rehabiliteringsklienter har ökat. Under de senaste
åren har ökningen varit verkligt stor.Året
2013 fattade Sjömanspensionskassan 50
% fler beslut om rehabilitering än två år
tidigare. Redan 2012 rehabiliterades totalt
över 11 000 personer inom arbetspensionssystemet. Det året användes över
93 miljoner euro för rehabilitering. Av
rehabiliteringsklienterna återvände 64 %
till arbetslivet medan 15 % pensionerades.
Med hjälp av arbetspensionsrehabilitering styrs arbetstagarna tillbaka till arbetslivet
Den yrkesinriktad rehabiliteringen är
individuell. Rehabiliteringen sker enligt
en plan som utgår från sökandens behov.
Utgångspunkten är ett samarbete med
den egna arbetsplatsen. Den första åtgärden är en utredning av möjligheterna att
omställa arbetsuppgifterna för personen
ifråga enligt dennas arbets- och handlingsförmåga samt yrkeskunnande. Den
yrkesinriktad arbetsträning kan omfatta
preparationskurser samt tilläggs- eller
fördjupande utbildning som siktar på inlärning av nya arbetsuppgifter och ger beredskap för sökande av sådant nytt arbete,
som kan anses vara lämpligt med hänsyn
till hälsotillståndet.
Till urvalet av former för rehabiliteringen hör också arbetsprövning. Den sker
i samband med utvärderingen av ett nytt
arbete, vid byte av arbetsuppgift eller när
det behövs stöd vid återkomsten till arbetet
efter en lång sjukledighet. Längst driven
innebär den yrkesinriktad rehabiliteringen
utbildning till ett helt nytt yrke.
Gott slutresultat
genom samarbete
Att konstatera behovet av rehabilitering
i rätt tid är av största vikt. För yrkesinriktad rehabilitering innebär rätt tid framför
allt tidig start. Betydelsen av att problemen diagnostiseras tidigt för att rehabiliteringen ska lyckas kan inte nog understrykas. Det förebådar såväl en smidig
rehabilitering som en återgång till arbetet.
Det är viktigt att arbetsgivarna och företagshälsovården lär sig att i tillräckligt god
tid identifiera personer för vilka yrkesinriktad rehabilitering är rätt metod och för
vilka arbetsoförmåga kan förebyggas. Det
finns inte något hinder för att redan under
sjukdagpenningperioden inleda planeringen av återgången till arbetet. Enligt
sjukförsäkringslagen är det en skyldighet
att göra detta. Också FPAs delsjukdagpenningsperiod har förlängts till 120 dagar
för att underlätta återgången till arbetet.
Den som återvänder från en lång sjukledighet till arbetet behöver stöd, men sjukledigheten är inte en förutsättning för att
få rehabilitering. Tvärtom är det bättre om
behovet av rehabilitering observeras redan
tidigare. Rehabiliteringsbehovet uppmärksammas när arbetet och avklarandet av
arbetsuppgifterna inte mera riktigt lyckas
på grund av sjukproblemen.
Arbetstagare, för vilken arbetet börjat
kännas för tungt för att fortsätta, bör vända
sig till företagshälsovårdaren, företagsläkaren, sin förman eller personalchefen.
Initiativet till yrkesinriktad rehabilitering
kan också komma från arbetsgivarens sida.
Det är bra med en diskussion om situationen – med arbetstagaren samtycke – med
en representant för personalen och med
företagshälsovården. Vid dessa diskussioner
vore det bra att fundera på, vilka möjligheter det finns för personen ifråga att på sin
egen arbetsplats placeras i ett med hänsyn
till sitt hälsotillstånd lämpligt arbete.
I rehabiliteringsfrågor fungerar företagshälsovården långt som väktare. Dess
roll vid utredningen av rehabiliteringsbehovet är helt central, för företagshälsovården
har utöver uppgifter om arbetstagarens
sjukhistoria även kännedom om dennas
arbete och arbetsmiljö. Efter att hälsotillståndet och arbetets fordringar har
undersökts kan arbetstagaren efter behov
styras till fortsatta undersökningar. Ibland är
redan ändringar på arbetsplatsen tillräckliga
och därefter behövs det inte fler åtgärder.
Med hjälp av företagshälsovårdens personal
upprättas de handlingar som behövs som
bilagor till ansökan om rehabilitering. Det
lönar sig att sätta igång i tid genom att ta
kontakt med företagshälsovården. Företagsläkaren kan bedöma arbetsförmågan och
hur aktuell tidpunkten för arbetspensionsrehabilitering är, ta ställning till eventuellt
risk för arbetsoförmåga samt skriva det för
ansökan om yrkesinriktad rehabilitering
behövliga B-utlåtandet.
Rehabilitering uppmuntras
även med ersättningar
Efter rehabiliteringsbeslutet har rehabiliteringsklienten rätt att erhålla rehabiliteringspenning för den aktiva rehabiliteringstid under vilken klienten är förhindrad
att utföra sitt arbete. På samma grunder
fastställs rehabiliteringsstödet och -tillägget för rehabiliteringsklient som beviljats
rehabiliteringsstöd.
Den ersättning som utbetalas till klienten under rehabiliteringstiden har t.o.m.
karaktäriserats som sporrande, för den
är större än invalidpensionen. Rehabiliteringspenningens storlek är som regel 70
– 80 % av lönen. Som grund för den tjänar
full invalidpension, vars belopp höjs med
33 %. Rehabiliteringsklienten kan därtill
ersättas för studie- och resekostnader som
förorsakats av rehabiliteringen.
Sjömanspensionskassan
hjälper dig
De SjPL- försäkrade och arbetsgivarna får
aktuell info om rehabilitering på bl.a. pensionskassans nätsidor på adressen www.
sjomanspensionskassan.fi / Rehabilitering.
Information finns också i våra broschyrer. Ytterligare är SPKs personliga rådgivning fortsättningsvis en viktig serviceform.
Om arbetspensionsrehabiliteringen väcker
intresse, ta kontakt med Sjömanspensionskassan och diskutera din situation.
Om förutsättningarna för erhållande
av rehabilitering uppfylls (du hotas av
arbetsoförmåga, du kan få hjälp genom
rehabilitering och du står i ett SjPL- arbetsförhållande eller det inte är länge
sedan ett sådant avslutats) och planen
är ändamålsenlig fortskrider ärendets
behandling smidigt och raskt. o
Hur söks
rehabilitering
UTÖVER SJÄLVA ANSÖKAN behövs också
läkarutlåtanden vid ansökan om rehabilitering. Ansökningsprocessen framskrider steg för steg enligt följande:
Ansökan om rehabilitering sker alltid
med en av sökanden undertecknad blankett för ansökan om rehabilitering. Som
bilagor behövs ett utlåtande av läkare om
nuvarande hälsotillstånd samt arbetsgivarens beskrivning av nuvarande arbete och
möjligheterna till arbetsarrangemang.
I sitt utlåtande framför den behandlande läkaren bl.a. de medicinska grunder
som är orsaken till varför den tidigare arbetsuppgiften inte är lämplig och berättar
hurdana uppgifter vore lämpligare.
Om det inte på sökandens nuvarande
arbetsplats finns möjligheter eller förutsättningar att arrangera rehabilitering och
sökanden själv inte har en färdig plan för
rehabiliteringen hjälper vi med utarbetandet av en sådan.
Utgångspunkten för planeringen av rehabiliteringen är att det kunnande och den
utbildning arbetstagaren redan har utnyttjas så långt som möjligt vid begrundandet
av för hälsotillståndet lämpligt arbete.
Sökanden kan få ett förhandsbeslut av
Sjömanspensionskassan om huruvida sökanden för hälsotillståndets del har rätt till
yrkesinriktad rehabilitering. Om förhandsbeslutet är positivt ombeds sökanden
inlämna en rehabiliteringsplan. Förhandsbeslutet är i kraft 10 månader.
•
•
•
•
•
Under rehabiliteringens planeringsskede
ger vi råd och handleder, samt hjälper
till vid utarbetandet av den egentliga
rehabiliteringsplanen. Av den individuella planen framgår de åtgärder sökanden
planerar som stöd för återgången till
arbetslivet eller kvarblivandet i arbetslivet. Sökandens egen motivation och
aktivitet är avgörande för att rehabiliteringen ska lyckas.
Tack vare förfarandet med förhandsbeslut kan handläggningen av
rehabiliteringsärendet tidigareläggas
och sökanden styras till planering av
arbetsprövning, förberedelse för arbete
eller utbildning till ett arbete inom en
bransch som lämpar sig för sökandens
hälsotillstånd. o
Albatrossi | Albatrossen
33
Tutkimus ı
Forskning ı
SeaFit-projekti
SeaFit -projektet
MERITURVAN palokoulu-
tuskeskuksessa toteutetun
Seafit III-osahankkeen
tavoitteena oli saada
savusukellusharjoituksen
kautta täydentävää kuvailevaa tietoa pelastustyön
kuormituksesta, stressistä
ja siitä palautumisesta. | Syftet med Seafits
tredje forskningsdel, som
verktälldes på brandutbildniningscentralen
Meriturva, var att via en
rökdykningsövning erhålla
kompletterande och bekrivande fakta om räddningsarbetets belastning, stress
och återhämtning därifrån.
TUTKIMUKSEN I-OSAHANKKEESSA tehtiin laivan savusukellus-
tehtävistä vastaaville tutkimushenkilöille lihasvoimaa, -kestävyyttä ja liikkuvuutta kartoittavat kuntotestaukset. | I forskningsprojektets första del gjordes konditionstester som kartlade
muskelkraften, -uthålligheten och rörligheten på sjöfarare som
ansvarar för fartygets rökdykningsuppgifter.
SeaFit-projektin kuulumisia
MERENKULUN poikkeustilannetehtävien kuormittavuutta
MARRASKUUSSA 2013 läpiviedyssä kolmannessa tutkimus­
ja niissä selviytymiseen turvaavan fyysisen toimintakyvyn
arviointia selvittävä Seafit-hanke on edennyt raportointi- ja
analysointivaiheeseen. Hankkeessa on toteutettu kolme eril­
listä, toisiaan täydentävää mittauskokonaisuutta. Erilaisten
pelastustehtäviä arvioivien kenttämittausten lisäksi kartoi­
tettiin koehenkilöiden taustatietoja kyselytutkimuksilla ja
kuntotestauksilla. Merimieslääkäreille suunnatulla säh­
köisellä kyselyllä kartoitettiin nykyään kliinisessä käytössä
olevia poikkeustilannetehtävien suoriutumiskykyä arvioivien
kuntotestausmenetelmien sisältöä, käyttöaiheita ja yleisyyttä.
Tutkimushankkeen ensimmäisessä syksyllä 2012 ja
tammikuussa 2013 toteutetussa tutkimusosiossa keskityt­
tiin allasolosuhteissa suoritettavien pelastautumistehtävien
kuormittavuusmittauksiin, savusukellustehtävistä vastaavien
merenkulkijoiden kuntotestauksen pilotointiin sekä koehen­
kilöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kyselytutki­
mukseen.
osiossa mitattiin ja selvitettiin merenkulkijoiden peruskou­
lutukseen sisältyvän STCW-säädösten mukaisen palokou­
lutuksen kuormittavuutta ja harjoituksesta palautumista.
Savusukellusharjoitukset toteutettiin alusolosuhteita mal­
lintavassa harjoitussimulaattoreissa. Harjoituksiin sisältyi
reitti- ja pelastussukellusosiot.
Tutkimuksella pyritään saamaan kuvailevaa perustietoa
pelastautumistehtävien fyysisestä kuormittavuudesta sekä
saamaan monipuolisilla ja luotettavilla tutkimusmenetel­
millä mittaustuloksia tehtäväkohtaisten arviointikäytäntöjen
kehittämiseksi. Saatu tieto palvelee merenkulkijoiden työter­
veyshuollon ja työturvallisuuden kehittämistä.
Hankkeen tavoitteena on parantaa merenkulkijoiden ja
heidän työterveyshuoltohenkilöstönsä tietämystä poikkeus­
tilanteisiin liittyvien pelastustehtävien laadusta ja niiden
vaatimasta fyysisestä suorituskyvystä.
ENSI SYKSYLLE on suunnitteilla työpaja, jossa yhdessä meren­
HUHTIKUUSSA 2013 toteutetussa hankkeen toisessa tut­
kimusosiossa mitattiin ja selvitettiin pelastustehtävien
kuormittavuutta kenttäolosuhteissa merellisessä suur­
onnettomuusharjoituksessa. Tällä tutkimuksella saatiin
täydentävää tietoa mahdollisimman autenttisen kaltaisessa
merionnettomuustilanteessa pelastustehtävissä aiheutuvasta
kuormituksesta. Harjoitukseen osallistuville onnettomuusa­
luksen miehistön rooleissa toimineille koehenkilöille tehtiin
fysiologinen sykevälipohjainen kuormittavuusmittaus.
34
34
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
kulun sidosryhmien ja työterveyshuoltojen kanssa työstetään
suosituksia merenkulkijoiden tehtäväkohtaisiin fyysisen
toimintakyvyn testauksiin ja työterveyshuoltojen varhaisen
tuen toimintojen kehittämiseen.
Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen koordinoi ja toteut­
taa Työterveyslaitos. Hanketta rahoittavat Työsuojelura­
hasto, Työterveyslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
ja Merimieseläkekassa. o Teksti ja kuvat Päivi Miilunpalo,
Työterveyslaitos
HUHTIKUUSSA 2013 moniviranomaisyhteistyönä järjestetyn suuren
merionnettomuusharjoituksen yhteydessä tehtiin mittauksia myös
harjoitukseen osallistuneille MIRG-ryhmän jäsenille, jotka osallistuivat
aluksen konehuoneen palonsammutukseen sekä loukkaantuneen miehistön jäsenen evakuointiin. | I samband med en maritim katastrof­
övning som arrangerades i samarbete mellan ett flertal myndigheter
i april 2013 utfördes mätningar också på medlemmarna i MIRG-gruppen, som deltog i släckningen av en brand i fartygets maskinrum samt
i evakueringen av en skadad medlem av besättningen.
KOEHENKILÖINÄ savusukellusharjoituksessa oli merikapteeni-
linjan opiskelijoita, joille STCW-auditoitu palokoulutus oli osa
koulutukseen kuuluvaa turvallisuuden peruskurssia (basic safety
training). | Som försökspersoner vid rökdykningsövningen
fungerade studerande vid sjökaptenslinjen. För dem utgjorde den
STCW-kontrollerade brandutbildningen en del av deras grundkurs
i säkerhet.
Nyheter från projektet SeaFit
PROJEKTET SEAFIT, som utreder hur belastande sjöfartens
VID DEN TREDJE forskningsdelen, som genomfördes i novem­
uppgifter är vid undantagstillstånd och bedömer den fysiska
handlingskraft som krävs för att överlevnaden ska säkerstäl­
las, har avancerat till rapport- och analysskedet. Inom ramen
för projektet har tre separata mätningshelheter, som dock
kompletterar varandra, genomförts. Utöver fältmätningar, som
utvärderade olika räddningsuppgifter, kartlades försöksperso­
nernas bakgrundsuppgifter med enkäter och konditionstester.
Med en till sjömansläkarna riktad elektronisk enkät kartlades
användningen av metoder för testning av konditionen i kliniskt
bruk. Det frågades närmast efter metodernas innehåll och
teman för användningen samt hur vanlig användningen är.
I forskningsprojektets första del, som verkställdes hösten
2012 och i januari 2013, koncentrerade vi oss på uppgifter
som kunde genomföras i bassängförhålladen; mätningar
av räddningsuppgifternas belastning, pilotstudie av kondi­
tionstest för sjöfarare som ansvarar för rökdykningsuppgifter
samt enkätundersökning av försökspersonernas hälsa samt
arbets- och funktionsförmåga.
ber 2013, mättes och utreddes belastning och återhämtning
efter övningar i samband med den brandutbildning enligt
STCWs föreskrifter, som ingår i sjöfararnas grundutbildning.
Övningarna i rökdykning verkställdes i övningssimulatorer
som återger förhållandena ombord på fartyget. Övningarna
omfattar en dykvägsdel och en räddningsdykningsdel.
Målet är att genom forskning erhålla beskrivande grund­
data för räddningsuppgifternas fysiska belastning samt att
med mångsidiga och tillförlitliga forskningsmetoder erhålla
mätresultat för att kunna utveckla uppgiftsrelaterad utvärde­
ringspraxis. Den erhållna kunskapen tjänar utvecklingen av
sjöfararnas företagshälsovård och skydd i arbetet.
Projektets syfte är att förbättra sjöfararnas och persona­
lens vid deras företagshälsovård know-how om de till un­
dantagssituationer knutna räddningsuppgifternas karaktär
och den fysiska prestationsförmåga dessa kräver.
UNDER PROJEKTETS andra forskningsdel, som verkställdes
i april 2013, mättes och utreddes räddningsuppgifternas
belastning i fältförhållanden i samband med en maritim ka­
tastrofövning. Vid den här undersökningen erhöll vi komplet­
terande fakta om den belastning som orsakas av räddnings­
uppgifterna vid en maritim olyckssituation som var så lik en
autentisk katastrofsituation som möjligt. På de försöksperso­
ner som deltog i övningen i rollerna som manskap utfördes en
fysiologisk pulsfrekvensgrundad mätning av belastningen.
TILL INKOMMANDE HÖST planeras en workshop där sjö­
fartens intressegrupper och respektive företagshälsovård
tillsammans bearbetar rekommendationer för testning av
uppgiftsrelaterad fysisk prestationsförmåga och utveckling av
företagshälsovårdens funktioner för tidigt stöd.
Den till projektet knutna forskningen koordineras och
verkställs av Arbetshälsoinstitutet. Projektet finansieras av
Arbetarskyddsfonden, Arbetshälsoinstitutet, Trafiksäkerhets­
verket Trafi och Sjömanspensionskassan. o
Text och foton Päivi Miilunpalo, Arbetshälsoinstitutet
Albatrossi | Albatrossen
35
Michaela vastaa | Michaela svarar
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi,
kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI
(kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen
[email protected].
Kysymys: Voiko eläkehakemuksen
käsittelyä nopeuttaa lähettämällä
hakemuksensa reilusti etuajassa?
Vastaus: Vastaus on, ettei voi eikä tarvitsekaan. Paras tapa varmistaa käsittelyn sujuvuus on toimittaa hakemus eläkekassaan
oikeaan aikaan: vanhuuseläkehakemus
noin kuukausi ennen kuin eläkkeen pitäisi
alkaa ja esimerkiksi työkyvyttömyyseläketai kuntoutushakemus noin kaksi kuukautta etukäteen. Kannattaa tarkistaa, että
hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot
sekä allekirjoitus.”
Työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuspäätöksiä joudutaan odottamaan
kauemmin kuin muita päätöksiä, sillä
niiden tekemiseen tarvitaan MEKin
asiantuntijalääkärin, eläkekassan lakimiehen ja tarvittaessa myös muiden tahojen
kannanottoja. o
Kysymys: Miksi vanhuuseläkepäätöstä ei voi saada hyvissä ajoin
ennen eläkkeelle jäämistä?
Vastaus: Vanhuuseläkepäätös voidaan
antaa vasta viimeisen palkan jälkeen.
Viimeisten palkkatietojen selvittäminen
vie aikansa. Tämän vuoksi on tärkeää, että
työnantajan, eläkkeenhakijan ja eläkekassan yhteistyö toimii saumattomasti, jotta
hakijan toimeentuloon ei tule tarpeettomia katkoja.
Jos vanhuuseläkkeen halutaan alkavan vaikkapa huhtikuun ensimmäisenä
päivänä, joudutaan odottamaan maaliskuun palkanlaskentaa, joka valmistunee
Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten
på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan,
PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”),
eller per e-post till adressen [email protected].
4.–5.4. ja on maksussa 10.4. Jos työnantaja lähettää MEKiin viimeiset palkkatiedot samalla kun laskee viimeisen palkan
maksuun, vakuutettu voi odottaa saavansa
vanhuuseläkepäätöksen ja myös ensimmäisen eläkemaksun huhtikuussa. Kun
eläkkeenhakija jättää huolella täytetyn
hakemuksensa oikeaan aikaan ja työnantaja ilmoittaa viimeiset palkat ripeästi
rekisteriin, ratkaisuprosessi toimii kaikkien
kannalta hyvin. o
Kysymys: Voiko eläkeasioitaan
hoitaa myös Merimieseläkekassan
verkkopalvelussa?
Vastaus: Merimieseläkekassa tarjoaa
MEL-vakuutetuille ja -eläkeläisille monipuolisia palveluja verkkosivuillaan www.
merimieselakekassa.fi. Palveluun on
kerätty tietoa merenkulkijoiden eläketurvasta sekä vastauksia usein kysyttyihin
kysymyksiin. Loki-palvelusta saa entistä
helpommin henkilökohtaista tietoa myös
virka-ajan ulkopuolella. Palvelu mahdollistaa myös sähköisen asioinnin: sen kautta
MEL-vakuutetut ja eläkkeenhakijat saavat
henkilökohtaista eläketietoa, kuten oman
ansiotyöluettelonsa ja työeläkeotteensa
nähtäväksi suoraan verkossa. Vakuutetut voivat laskea verkossa odotettavissa
olevan vanhuuseläkkeensä arviomäärän,
tarkistaa eläkeikänsä ja myös hakea vanhuuseläkettä. Eläkkeensaajat voivat tarkistaa omaa eläkettään koskevia tietoja sekä
tulostaa todistuksen eläkkeen määrästä. o
Uudistuneet eläkkeiden hakemuslomakkeet on julkaistu
KÄYTTÄJÄT OVAT OLLEET MUKANA kehittämässä ja testaamassa uusia eläk-
keiden hakemuslomakkeita. Päivitetyt lomakkeet on nyt julkaistu ja käytettävissä Merimieseläkekassan, Kelan, Eläketurvakeskuksen sivuilla. Uudistuksella on
tavoiteltu yksinkertaisempia ja selkeämpiä hakemuslomakkeita. Nyt julkaistut
lomakkeet ja niihin liittyvä ohje on uudistettu Kelan ja työeläkejärjestelmän
yhteistyönä. Päivitetyt lomakkeet ovat: Vanhuuseläke (ETK/Kela 7001)
Työkyvyttömyyseläke (ETK/Kela 7002), Leskeneläke (ETK/Kela 7004), Lapseneläke (ETK/Kela 7005) ,Tietoa eläkkeenhakijalle (ETK/Kela 7007o). o
36
36
Albatrossi
Albatrossi || Albatrossen
Albatrossen
Fråga: Går behandlingen av ansökningarna snabbare om ansökan
lämnas in rejält i förtid?
Svar: Svaret är att det inte hjälper och att
det inte heller behövs. Det bästa sättet att
säkerställa att handläggningen går smidigt
är att lämna in ansökan till pensionskassan vid rätt tidpunkt: ansökan om ålderspension cirka en månad före pensionen
skall börja löpa och t.ex. ansökningar om
invaliditetspension och rehabilitering cirka
två månader på förhand. Det lönar sig
att kontrollera, att alla behövliga uppgifter finns med i ansökan och att den
är undertecknad. När det gäller beslut
om invaliditetspension och rehabilitering
blir det längre väntan än på andra beslut
därför att det för deras del behövs ställningstaganden av SjPLs sakkunnigläkare,
pensionskassans jurist och vid behov även
av andra berörda. o
Fråga: Varför kan man inte få
ålderspensionsbeslutet i god tid
före man övergår i pension?
Svar: Beslutet om ålderspension kan ges
först efter den sista lönen För beräkningen
av pensionen behövs också uppgifter om
sökandens sista löner. Utredningen av de
sista löneuppgifterna tar sin tid. Därför är
det också viktigt att samarbetet mellan
arbetsgivaren, pensionssökanden och pensionskassan fungerar friktionsfritt så att
det inte uppstår onödiga avbrott i sökandens utkomst. Om ålderspensionen önskas
börja t.ex. från den första april måste man
vänta på löneberäkningen för mars, som
förmodligen blir klar 4–5.4 och betalas
10.4. Om arbetsgivaren skickar in de sista
löneuppgifterna till SPK samtidigt som den
sista lönen utanordnas kan den försäkrade
vänta sig ett beslut om ålderspension och
utbetalning av pension redan i april. Då
pensionssökanden inlämnar sin omsorgsfullt ifyllda ansökan vid rätt tidpunkt och
arbetsgivaren raskt meddelar de sista
lönerna till registret fungerar beslutsprocessen till allas belåtenhet. o
Xxxxxx ı
Tilastot ı Statistik
Aktuaari | Aktuarie Kimmo
Karppinen
Xxxxxxxxx
Fråga: Kan man sköta sina
pensionsärenden på Sjömans­
pensionskassans nättjänst?
Svar: Sjömanspensionskassan erbjuder
SjPL-försäkrade och -pensionärer mångsidiga tjänster på sin webbplats www.
sjomanspensionskassan.fi. Tjänsten
omfattar samlade uppgifter om sjöfararnas pensionsskydd samt svar på frågor
som ofta ställs. Via LOGG-nättjänsten är
det allt lättare att få personliga uppgifter
också ytterom tjänstetiden. Tjänsten gör
det möjligt att också elektroniskt uträtta
ärenden: via tjänsten får SjPL-försäkrade
och pensionssökande personliga pensionsuppgifter för kontroll, som t.ex. sin
egen förteckning över förtjänstarbete och
arbetspensionsutdraget direkt från nätet.
De försäkrade kan beräkna ett uppskattat
belopp för den pension som är att vänta,
kontrollera sin pensionsålder och också
ansöka om ålderspension via nättjänsten.
Pensionstagarna kan kontrollera uppgifter
om sin egen pension och skriva ut intyg
över pensionsbeloppet. o
Missä eläkeläiset luuraavat?
Var lurar
pensionärerna?
MERIMIESELÄKEKASSA maksoi vuoden
2013 lopussa eläkettä kaiken kaikkiaan
8 526 henkilölle. Suurin osa eläkkeistä
maksetaan Lounais-Suomeen, mutta
koko rannikkoseutu on hyvin edustettuna. Jakautuminen noudattaa luonnollisesti aktiivikannan sijoittumista. Ulkomaille maksetaan noin kolme prosenttia
eläkkeistä.
VID UTGÅNGEN av 2013 betalade Sjö-
SUOMEN ULKOPUOLELLE eläkkeitä mak-
PENSIONER BETALADES till 603 personer
som bor utomlands. De flesta av dessa
pensioner gick till Sverige och Spanien.
De längst bort bosatta pensiontagarna
påträffas i Australien, Sydamerika (Chile,
Argentina) och Afrika (Tanzania, Sudan). o
settiin 603 henkilölle. Eniten eläkkeitä
maksettiin Ruotsiin ja Espanjaan. Kaukaisimmat eläkkeensaajat löytyvät Australiasta, Etelä-Amerikasta (Chile, Argentiina)
ja Afrikasta (Tansania, Sudan). o
manspensionskassan pension till sammanlagt 8526 personer. Största delen av
pensionerna går till Sydvästra Finland,
men hela kustbygden är väl representerad. Fördelningen följer helt naturligt de
aktiva pensionärernas val av boningsort.
Omkring tre procent av pensionerna
betalas till utrikes ort.
%
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
Varinais-Suomi
Egentliga Finland
Pääkaupunkiseutu
Huvudstadsregionen
Ahvenanmaa
Åland
Kymenlaakso
Kymmenedalen
Uusimaa
Nyland
Pohjanmaa
Österbotten
Satakunta
Satakunta
Pirkanmaa
Birkaland
Päijät-Häme
Päijänne-Tavastland
Pohjois-Pohjanmaa
Norra Österbotten
Etelä-Savo
Södra Savolax
Kanta-Häme
Egentliga Tavastland
Keski-Suomi
Mellersta Finland
Pohjois-Savo
Norra Savolax
Etelä-Karjala
Södra Karelen
Etelä-Pohjanmaa
Södra Österbotten
Pohjois-Karjala
Norra Karelen
Lappi
Lappland
Keski-Pohjanmaa
Mellersta Österbotten
Kainuu
Kajanaland
Ulkomaille
Utomlands
0,0
De förnyade pensionsansökningsblanketterna har
publicerats
ANVÄNDARNA HAR VARIT MED
%
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
Muut maat
Övriga länder
Australia
Australien
Britannia
Storbritannien
Yhdysvallat
USA
Viro
Estland
Norja
Norge
Suomi
Finland
Puola
Polen
Saksa
Tyskland
Espanja
Spanien
0,0
Ruotsi
Sverige
och utveckla och testa de nya ansökningsblanketterna. De förnyade
blanketterna har nu publicerats och
kan användas på Sjömanspensionskassans, FPA:s och Pensionsskyddscentralens sidor. Målsättningen med
förnyelsen har varit att få enklare
och klarare ansökningsblanketter.
De nu publicerade blanketterna och
anvisningen om hur man skall fylla i
har förnyats av FPA och arbetspensionssystemet. De förnyade blanketterna är: Ålderspension (ETK/Kela
7001r), Invalidpension (ETK/Kela
7002r), Efterlevandepension (ETK/
Kela 7004r), Barnpension (ETK/Kela
7005r), Anvisningar för ansökan om
pension (ETK/Kela 7007or). o
% kaikista ulkomailla maksetuista eläkkeistä |
% av alla till utlandet betalade pensioner
Albatrossi | Albatrossen
37
1/2014
Lyhyesti ı Smånytt
Merimieseläkekassan
vuosi 2013 – edelleen vahva
vakavaraisuus ja yhä
alentuneet liikekulut
ELÄKEKASSAN toimintavuosi 2013 oli
taloudellisesti jälleen erinomainen. Sijoitustoiminnan tuotot kipusivat vaihtelevasta vuodesta riippumatta 8,6 %:iin. Myös
vakavaraisuus vahvistui. Tilinpäätöksen
tulopuolen positiivista kehitystä täydensi
kokonaisliikekulujen pieneneminen 9,2
%:lla. Vuonna 2013 eläkekassan tuotot olivat kaiken kaikkiaan 33,6 miljoonaa euroa.
Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2013 julkaistaan erillisenä
liitteenä tämän lehden välissä. Tarkemmat
tilinpäätöstiedot julkaistaan verkkosivuilla
osoitteessa www.merimieselakekassa.fi
osiossa ”Yleistä”. o
MEL-uudistuksesta
omat sivut verkossa
MERIMIESELÄKEKASSAN verkkosivuilla
www.merimieselakekassa.fi on avattu
osio MEL-eläkeuudistukselle. Sieltä voi
seurata uudistuksen etenemistä.
Työryhmän työ jatkuu edelleen. Sosiaalija terveysministeriö on pidentänyt työryhmän määräaikaa 15.6.2014 saakka. o
Työkykyinen merimies
– lääkäriseminaari
21.5.2014 Helsingissä
MERIMIESELÄKEKASSA järjestää tiistaina
21.5.2014 klo 9.00 – 16.30 Unioninkadun
juhlahuoneistossa Helsingissä kutsutilaisuutena lääkäriseminaarin teemalla Työkykyinen merimies. Seminaari
käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja
useiden tapausesimerkkien kautta. Päivän
tavoitteena on kehittää lääkärikunnan ja
Merimieseläkekassan yhteistyötä ja siten
myös edistää suomalaisten merimiesten
työkykyä.
Tilaisuus on tarkoitettu merimies- ja
työterveyslääkäreille. o
38
Albatrossi | Albatrossen
Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju
Merenkulun
teemapalkinto 2014
Nils-Erik Eklundille
MERENKULUN teemapalkinto luo-
vutettiin 1.4. Merenkulkualan XXIX
teemapäivän yhteydessä Helsingissä.
Teemapalkinnon sai tänä vuonna Viking Linen pitkäaikainen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund. Hän on tehnyt
pitkän uran maamme merenkulun
parissa aina vuodesta 1963, jolloin
hän aloitti tiskaajana Ålandsfärjan
palveluksessa ja eteni Viking Linen
toimitusjohtajaksi, jossa toimi aina
vuoteen 2010 asti. Työvuosinaan hän
oli myös pitkään Merimieseläkekassan
valtuuskunnan jäsen.
Eklund on toiminnallaan kehittänyt
maamme merenkulkua ja työllistänyt
merenkulkijoita. Hän vaikuttaa edelleen
suomalaisen merenkulun olosuhteisiin
ja tulevaisuuteen mm. toimimalla Viking Linen hallituksen jäsenenä. Eklund
työskentelee myös aktiivisesti omassa
yrityksessään Ecolocus Ab:ssa, jonka
toimialana ovat energiatehokkuus ja
uusiutuva energia. o
Sjöfartens temapris 2014
tillföll Nils-Erik Eklund
SJÖFARTENS TEMAPRIS överläts den
1.4 i samband med Sföfartsbranschens
XXIX temadag i Helsingfors. Årets
temapris erhöll Viking Lines långvarige
vd Nils-Erik Eklund. Han har bakom
sig en lång karriär inom vårt lands sjöfart, ända sedan 1963, då han inledde
sin bana på Ålandsfärjan som diskare
och med åren avancerade till vd på
Viking Line, där han verkade ända fram
till 2010. Under sina arbetsår var han
också länge medlem av Sjömanspensionskassans fullmäktige.
Med sin verksamhet har Eklund
utvecklat sjöfarten i vårt land och
sysselsatt sjöfarare. Han påverkar
fortsättningsvis förhållandena inom
finländsk sjöfart och dess framtid,
bl.a. i egenskap av medlem av styrelsen för Viking Line. Eklund arbetar
även aktivt i sitt eget företag Ecolocus Ab, vars verksamhetsområde är
effektiv energi och förnybar energi. o
Meriliikennestrategia
2014–2022
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN
johdolla on valmisteltu Suomen meriliikennestrategiaa. Maaliskuussa 2014
valmistuneella strategialla on luotu
kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä
uusia ympäristönormeja huomioon ottava
näkemys vuosille 2014–2022.
Strategiassa on analysoitu menneinä
vuosina tapahtuneet muutokset, edessä
olevat haasteet ja valmisteltu visio vuodelle
2030 sekä tunnistettu sen saavuttamiseksi
tarvittavat toimenpiteet. Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen
merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen
toimintakyky ottaen samalla huomioon
kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset.
Strategia löytyy julkaisuna: www.lvm.
fi/uusimmat_julkaisut. o
Sjömanspensionskassan 2013
– alltjämt stark solvens och
fortsättningsvis sjunkande
rörelsekostnader
PENSIONSKASSANS verksamhetsår 2013
var omigen ypperligt ekonomiskt. Avkastningen av placeringsverksamheten steg
oberoende av det nyckfulla året upp till
8,6 %. Även solvensen stärktes. Den positiva utvecklingen för bokslutets intäktssida
kompletterades av att de totala rörelsekostnaderna sjönk med 9,2 %. Pensionskassans avkastning 2013 uppgick allt som
allt till 33,6 miljoner euro.
En översikt över Sjömanspensionskassans verksamhetsår 2013 publiceras även
som ett särskilt instick till det här numret
av Albatrosssen. Mera detaljerade uppgifter om bokslutet publiceras på nätet på
adressen www.sjomanspensionskassan.
fi , delen ”Allmänt”. o
Läkarseminariet Arbetsför
sjöman 21.5.2014 i Helsingfors
SJÖMANSPENSIONSKASSAN arrangerar
tisdagen den 21.5.2014 kl. 9.00 – 16.30
i Unionggatans festvåning i Helsingfors
ett läkarseminarium med temat Arbetsför
sjöman för särskilt inbjudna deltagare. Under seminariet behandlas temat praktiskt
med ett flertal fall som exempel. Syftet
med dagen är att utveckla läkarkårens
och Sjömanspensionskassans samarbete
och därigenom också främja de finländska
sjömännens arbetsförmåga.
Seminariet är avsett för sjömans- och
företagsläkare. o
Särskilda sidor på nätet om
SjPL-pensionsreformen
PÅ SJÖMANSPENSIONSKASSANS nät­
sidor www.sjomanspensionskassan.fi
har det öppnats en särskild avdelning för
SjPL-pensionsreformen. Där kan intresserade följa upp hur reformen avancerar.
Arbetsgruppsarbetet fortsätter. Socialoch hälsovårdsministeriet har förlängt arbetsgruppens mandat fram till 15.6.2014. o
Sjötrafikstrategin 2014–2022
UNDER LEDNING av trafik-och kommunika-
tionsministeriet har en sjötrafikstrategi för
Finland utarbetats. Med strategin, som färdigställdes i mars 2014, har det skapats en övergripande syn på åren 2014–2022 som tjänar
ekonomin, näringslivet och sysselsättningen i
vårt land samt beaktar nya miljönormer.
Strategin har analyserat under gångna
år inträffade förändringar, utmaningar vi
har framför oss och berett en vision för år
2030 samt identifierat åtgärder som behövs
för att nå visionen. Det centrala målet är
att säkerställa funktionsdugligheten för de
finländska sjötransporterna och de marina
näringarna samtidigt beaktande den nationalekonomiska konkurrenskraften samt
miljö- och säkerhetsfrågorna.
Strategin hittas som publikation på adressen: www.lvm.fi/uusimmat_julkaisut. o
Tule ja kysy merimieseläkkeestäsi!
Åland Maritime Day 15.5.2014
Kom och fråga om din sjömanspension!
Åland Maritime Day 15.5.2014
MERIMIESELÄKEKASSAN eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan
SJÖMANSPENSIONSKASSANS pensionshandläggare finns på
merenkulun messuilla torstaina 15.5.2014 klo 9.00 – 15.30
vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä
eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan
etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse (michaela.bjorklund@
merimieselakekassa.fi tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat
vastaukset kysymyksiisi. Paikka: Alandica kultur och kongress,
Strandgatan 29 B, Maarianhamina, Ahvenanmaa o
plats på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 15.5.2014 kl. 9.00
– 15.30 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går
även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att
boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@
sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du
att du får svar på dina frågor. Plats: Alandica kultur och kongress,
Strandgatan 29 B, Mariehamn, Åland o
Albatrossi | Albatrossen
39
Kesä- ja syyslomille Ylläkselle!
Fira sommar- och höstsemester i Ylläs!
MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä
SJÖMANSPENSIONSKASSANS triv-
lomamökki Ylläsjärvellä Tunturi-Lapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi.
Varattavina ovat viikot 19–48.
Varaustoiveet 5.5.2014 mennessä,
mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia
varausten peruutuksia voi tiedustella
senkin jälkeen MEKistä.
Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista löytyvät
verkkosivuiltamme: www.merimieselakekassa.fi.
Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti
merimieseläkelain piiriin kuuluville
aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. o
samma semesterstuga vid Ylläs sjö
i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommar- och höst­
sesongen.
Veckor 19–48 kan reserveras.
Bokningsförfrågningar senast den
5.5.2014 men förfrågningar om lediga
veckor eller eventuella återbud av
reserveringar kan göras också därpå
hos SPK.
Uppgifter om stugans läge,
utrustningsnivå samt hyror kan
hittas på vår webbtjänst www.
sjomanspensionskassan.fi.
Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare
och pensionärer som omfattas av
sjömanspensionslagen. o
Mökkivaraukset sähköpostitse
[email protected] tai
puhelimitse 010 633 990.
Hyvää lomaa!
Trevlig semester!
Reserveringar av stugan per e-post
[email protected]
eller per telefon 010 633 990.
Sähköposti [email protected] | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fi
E-post [email protected] | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi