Tohtori Fläppi: Doktor Fläp:
Variation ger krafter i yrkets vardag: Jani Korpelainen berättar s. 24 Vaihtelusta voimia ammatin arkeen: Jani Korpelainen kertoo s. 22 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI | SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING s. 7 Tohtori Fläppi: Doktor Fläp: Tääl majakka loistaa merenkulkijalta tressin poistaa Fyren lyser och leder sjöfararen bort från stressen Muuttolinnut liitää – ajatukset kotisatamaan kiitää Svävandeflyttfåglar för tankarna till hemhamnen | 4/2013 4/2013 Sisältö ı Innehåll 4 Elintapojen muutos auttaa jaksamaan 4 En ändring av levnadsvanorna gör orkandet lättare Hyvä työelämä merellä -seminaarissa pohdittiin, miten merenkulkijoiden työarkea voitaisiin parantaa. Under seminariet Bra arbetsliv på sjön ventilerades frågan om hur sjöfararnas arbetsvardag kunde utvecklas till det bättre. 4 12 Nielseniläiset nostalgiaristeilyllä Lokakuun alussa reilut 170 nielseniläistä seilasi m/s Mariellalla Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. 13 Nielsens nostalgikryssning I början av oktober seglade drygt 170 nielsensjöfarare med m/s Mariella från Helsingfors till Stockholm och tillbaka. 16 Minuuttikisailijalle liikunnasta endorfiinia ja vireyttä Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipaleelle liikkuminen ja itsestään huolehtiminen on nykyään osa arkea. 12 18 Minuttävlaren får endorfin och ork av motionen För kökschefen Hannu Taipale på Silja Serenade är numera motion och månande om egen hälsa en del av vardagen. 22 Vaihtelusta voimia ammatin arkeen 24 Variation ger krafter i yrkets vardag Rutiinien tuulettaminen virkistää laivatyössäkin. Opiskelun kautta saa uusia näkökulmia merityön arkeen. Vädrande av rutiner piggar upp också i fartygsarbete. Via studier kan nya aspekter på sjöarbetets vardag öppna sig. 30 Monikulttuurinen työympäristö merellä 16 Mitä eri kulttuureja edustavat merimiehet voivat oppia toisiltaan? Vakiot 3 Pääkirjoitus | Työhyvinvointi 32 Den mångkulturella arbetsmiljön på haven Vad kan sjömän som representerar olika kulturer lära sig av varandra? 22 Ordinarie 3 Ledaren | Arbetshälsa stöder tukee suomalaista merenkulkua den finländska sjöfarten 12 Pärjätään | MEK:in lähiaikojen toimet 12 Vi klarar oss | SPK:s åtgärder för att merenkulkijoiden työkyvyn edistämiseksi främja sjöfararnas arbetsförmåga 20 Sijoitukset | Kiinteistösijoitukset 2020 21 Tilastot | Merityössä eläkeiän 20 Investering | Fastighetsplaceringar 2020 21 Statistik | I sjöarbete efter att täyttymisen jälkeen 26 Michaela vastaa | Työttömyysuhka ja eläke-etuudet 33 Lyhyesti 30 pensionsåldern intjänats 28 Michaela svarar | Hur påverkar permittering och arbetslöshet sjöfararnas pensionsförmåner? 34 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja | Huvudredaktör Kari Välimäki [email protected] [email protected] Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare Marina Paulaharju [email protected] [email protected] Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite | Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors 22 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Puhelin | Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti | E-post [email protected] förnamn.slä[email protected] Osoitteenmuutokset | adressförändringarna [email protected] [email protected] www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto | Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos | Upplaga 16 800 Nro | Nr ilmestyy | utges 1/2014 vko | vecka 15 Kannen kuva | Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu | Layout Nymandesign Oy Painopaikka | Tryckeri Libris Oy, Helsinki Pääkirjoitus ı Ledaren 4/2013 Työhyvinvointi tukee suomalaista merenkulkua Arbetshälsa stöder den finländska sjöfarten MERIMIESELÄKEKASSA järjesti 17.9.2013 Hyvä työelämä merellä -tilaisuuden. Paikalla oli yli 150 henkilöä, joiden antama palaute päivästä oli hyvä ja kannustava. Merenkulkijoiden työhyvin voinnin parantaminen vaatii yhteistyötä ja siihen näytti olevan halukkuutta kaikilla osapuolilla. On täysin selvää, että keskeiset toimenpiteet täytyy tehdä työpaikoilla työnantajien ja työnteki jöiden sopimalla tavalla. Merimieseläkekassa ja muut työpaikan ulkopuoliset toimijat voivat vain tukea työnantajien ja työntekijöi den toimintaa. Päävastuu työhyvinvoinnista on työpaikoilla. MERIMIESELÄKEKASSA haluaa tukea merenkulkijoiden työhy vinvoinnin parantamista, koska se on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti perusteltua. Mitä useampi jaksaa työssä vanhuus eläkkeelle saakka, sitä helpompi on varautua tulevien eläkkeiden maksamiseen. Tavoitteena on myös se, että eläkkeelle päästään toimintakykyisenä, jotta merenkulkijat voisivat nauttia ansaituista eläkepäivistä. DEN 17.9.2013 arrangerade Sjömanspensionskassan seminariet Bra arbetsliv på sjön. På plats var över 150 personer. Enligt feedbacken från dem var dagen fin och inpirerande. Förbättrandet av sjöfararnas arbetshälsa kräver samarbete och det föreföll som om samtliga par ter skulle ha villighet till ett sådant. Det är helt klart, att de centrala åtgärderna ska vidtas på arbetsplatserna på ett mellan arbetsgivarna och arbetstagarna överenskommet sätt. Sjömanspensionskassan och övriga aktörer ytterom arbetsplatsen kan bara stöda arbetsgivarnas och arbetstagarnas verksamhet. Huvudansvaret för arbetshälsan vilar på arbetsplatserna. SJÖMANSPENSIONSKASSAN önskar stöda en förbättring av sjö fararnas arbetshälsa eftersom det är motiverat såväl ekonomiskt som socialt. Ju fler som orkar arbeta fram till ålderspensionen, dess lättare är det att skapa beredskap för betalning av kommande pen sioner. Målet är också att gå i pension med funktionsförmågan i behåll, för att sjöfararna ska kunna njuta av sina intjänade pen sionsdagar. MERIMIESELÄKEKASSA tukee sekä henkisen että fyysisen hyvin voinnin parantamista. Olemme jo vuosia tukeneet Merimieskir kon laivakuraattoritoimintaa ja ensi vuoden alusta aloitamme yhdessä Merimiespalvelutoimiston kanssa merenkulkijoiden fyysistä hyvinvointia kohentavan Formare -pilottihankkeen. SJÖMANSPENSIONSKASSAN stöder förbättring av såväl psykisk som fysisk välfärd. Vi har redan i många år stött Sjömanskyrkans skeppskuratorsverksamhet och från början av nästa år inleder vi tillsammans med Sjömansservicebyrån pilotprojektet Formare, som syftar till att förbättra sjöfararnas fysiska välfärd. SEMINAARISSA tuli esille myös varhaisen puuttumisen ja kuntou tuksen merkitys. Tämän takia eläkekassa päätti tiivistää yhteis työtä sekä työterveyshuollon että merimieslääkäreiden kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestämme molemmille ryhmille tapaami set. Merimieseläkekassan tarjoamaa ammatillista kuntoutusta ei tunneta riittävästi, vaikka siitä saadut kokemukset ovat olleetkin hyvät. Lisäämme tiedottamista ammatillisesta kuntoutuksesta. Lisäksi pyrimme tukemaan varustamoja työhyvinvoinnin edistä misessä välittämällä asiantuntijapalveluja. UNDER SEMINARIET framkom också betydelsen av ett tidigt ingri pande vid rehabilitering. Som en följd härav beslöt pensionskassan att intensifiera samarbetet med såväl företagshälsovården som sjö mansläkarna. Under 2014 arrangerar vi sammankomster med varde ra gruppen. Den av Sjömanspensionskassan erbjudna yrkesinriktade rehabiliteringen är inte tillräckligt känd trots att erfarenheterna av den har varit goda. Därför ökar vi informationen om den yrkesinrik tade rehabiliteringen. Ytterligare strävar vi till att stöda rederierna i främjandet av arbetshälsan genom att förmedla experttjänster. SEMINAARIA VARTEN ennak koon keräämämme kyselyn tulosten perusteella valtaosa näytti suhtautuvan positiivisesti suomalaisen merenkulun tule vaisuuteen. Sen edellytyksenä on kuitenkin osaava, motivoitunut ja terve merenkulkija. Voimme kaikki osoittaa arvostusta tälle osaamiselle parantamalla yhdessä työhyvinvointia merellä. o UTGÅENDE FRÅN RESULTATEN av den enkät vi genomförde före seminariet visade det sig att största delen av svararna förhöll sig positivt till den finländska sjöfartens framtid. Föutsättningen för en bra framtid är dock en kunnig, motiverad och frisk sjöfarare. Vi kan alla visa respekt för detta kunnande genom att tillsammans förbättra arbershälsan på sjön. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja | Verkställande direktör Albatrossi | Albatrossen 3 Kansi ı Hyvä työelämä merellä -seminaari Elintapojen muutos auttaa jaksamaan Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Hyvä työelämä merellä -seminaarissa pohdittiin, miten merenkulkijoiden työarkea voitaisiin parantaa. Elintapojen muutokseen tarjotaan apukeinoja. Nopea puuttuminen torjuu tehokkaimmin työkyvyttömyyttä. Teksti Text Marina Paulaharju | Kuvat Foton Patrick Lindström 44 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen TYÖKYVYTTÖMYYDEN uhkaa torjutaan parhaiten hoitamalla työntekijällä ilmenneet vaivat ripeästi, korosti Meri mieseläkekassan ylilääkäri Mikael Ojala Hyvä työelämä merellä -seminaarissa syyskuussa. Ojalan mielestä esimerkiksi kuntou tukseen jonottaminen pahentaa usein vaivaa ja vähentää työelämähakui suutta. Myös elintavoilla voi vaikuttaa ratkaisevasti työkykyynsä. Ensimmäistä kertaa järjestetty seminaari keräsi Finlandia-talolle 150 merialan ammattilaista ja sidos ryhmiin kuuluvaa osallistujaa. Se minaarin puheenjohtajana toiminut Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki korosti tiedottamisen tärkeyttä. – Tarkoituksena on lisätä saatavilla olevista hyvinvointipalveluista tie dottamista. Haluamme, että ihmiset jaksaisivat merellä pidempään. Merenkulkijoiden kuntoryhmä Formare on hyvä esimerkki saata villa olevista hyvinvointipalveluista. Merimieseläkekassan ja Merimiespal velutoimiston yhteinen hanke käynnis tyy vuoden alussa ja tähtää pysyvään elämäntavan muutokseen. Se sisältää osallistujille muun muassa viiden kuu kauden kunto-ohjelman ja -ohjaajan. Hanketta on tarkoitus jatkaa useita vuosia. AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA tietää yllättävän harva, mutta se on hyvä tapa pysyä kiinni työelämässä. Se voi olla esimerkiksi kuntoutuksen suunnittelua, työkokeilua tai koulu tusta. Kuntoutuksen tavoitteena ei ole työllistyä välttämättä merialalle, vaan löytää henkilölle sopiva uravaihtoeh to. Yliopistokoulutusta ei kuitenkaan toistaiseksi tueta. Ammatilliseen kuntoutukseen pääs täkseen pitää olla kiinnittynyt työelä mään keskimäärin viisi vuotta. – Kuntoutuksella pitää olla idea sii tä, miten työkyvyttömyyden uhkaa tor jutaan. Kuntoutussuunnitelmassa pitää olla selkeä ajatus eli uudessa ammatis sa pitää pystyä toimimaan. Työkokeilu on hyvä tapa kokeilla uravaihtoehtoja, Ojala tarkensi. Terveellistä muonaa ja aikaa harrastamiselle HYVÄ TYÖELÄMÄ MERELLÄ -seminaarin loppupaneelissa keskusteltiin muun muassa työntekijöiden olosuhteista pitkillä meritaipaleilla. Neste Shippingin päällystön luottamusmies Kristian Heiskanen sitouttaisi työnantajia huolehtimaan työhyvinvoinnista ja panostamaan ennaltaehkäisyyn. Hänen mielestään terveellisen ruokavalion pitäisi olla varustamoiden asialistan kärjessä. – On kuulunut, että monilla rahtialuksilla on puututtu muonabudjetteihin. Tästä olisi hyvä avata keskustelua, Heiskanen sanoi. Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widen piti muona-asiaa tärkeänä ja toivoi, että asiasta keskusteltaisiin jatkossa lisää. – Pitää tietää tarkemmin mitä toivotaan, jotta keskustelu voi jatkua, hän muistutti. Tallink Siljan merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen huomautti, että laivoilla on nykyään hyvät harrastemahdollisuudet. – Merimiespalvelutoimistosta saa myös hyvin tukea, jos tarvitsee jotain. Toisaalta Viking Linen miehistön pääluottamusmies Mika Ojala toi esille työn kuormittavuuden. Hän epäili, ettei moni jaksa huolehtia kunnostaan pitkien ja rankkojen työvuorojen lomassa. Hän korosti myös asuinolosuhteiden tärkeyttä työhyvinvoinnille. – Tällä työintensiteetillä en näe, että eläkeikä voisi olla paljon enempää kuin 60 vuotta, hän kiteytti. Borella varhaisen puuttumisen mallia pidetään tärkeänä. Boren henkilöstö- ja viestintäjohtaja Katarina Hilden korosti kuitenkin oman motivaation merkitystä. – Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lähtee siitä. Pitää kuitenkin myös huomata, miten työkaveri voi ja pohtia, mitä sille voisi tehdä, hän muistutti. o Työkyvyttömyys on kallis vaihtoehto eikä yksilön kannalta ole mielekäs tä ajautua liian aikaisin työelämän ulkopuolelle. Myönteinen eläkepäätös edellyttää objektiivisesti osoitettavaa vakavaa sairautta: pelkkä oireisto ei riitä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätäänkin neljännes. – Ihmisen pitää sairastua työssä olon aikana, jotta voi jäädä eläkkeel le. Jos henkilö on omaan työhönsä työkyvytön, hän voi olla työkykyinen muuten. Esimerkiksi epilepsia on hyvä esimerkki tästä, Mikael Ojala tarkensi. Käytännössä, kun uusi työkyvyttö myyseläke tai kuntoutustuki myönne tään, kassa varaa rahat sen hoitami seen siihen saakka, kun henkilö täyttää 63 vuotta. Se, paljonko rahaa varataan, riippuu henkilön iästä. – Esimerkiksi jos 52-vuotiaalle myönnetään 1 800 euron kuukau sieläke, varataan rahaa 180 000 euroa. Jos henkilö paranee, varaus puretaan. On selvä, että ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa satsata mie luummin vaikka 50 000 euroa, arvioi Merimieseläkekassan aktuaari Kimmo Karppinen. MOTIVOITUNUT JA OSAAVA hen kilökunta edistää turvallisuutta ja kilpailukykyä, korosti Merimiespalve lutoimiston (Mepa) toimitusjohtaja Niklas Rönnberg puheenvuorossaan. Merimiespalvelutoimiston roolik si hän määritteli tukea henkilöstön hyvinvointia ja täydentää varustamon palveluja. – Mepa tarjoaa aktiviteetteja vapaaajalle, esimerkiksi harrastustoiminta auttaa jaksamaan työssä. Merenkulki jan työkykyyn kannattaa panostaa. He tekevät fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, mutta liikkuvat muuta väestöä vähemmän, Rönnberg sanoi. Vireystila on Liikenteen turvalli suusviraston TraFin Liikennelääketie deyksikön erityisasiantuntijan Markku Vanhasen mukana jatkossa asia, johon kiinnitetään enemmän huomiota. Tie detään, että esimerkiksi ylipainoon voi liittyä valveilla olon väsymystä. Albatrossi | Albatrossen 5 Kansi – Uniapnea-tietoisuus on lisäänty nyt, ja lääkärit kysyvät siitä jatkossa enemmän. On olemassa esimerkkejä hoidetusta uniapneasta, kun asiaan puututaan ajoissa esimerkiksi pai nonpudotuksella. Tärkeintähän on, että merimies säilyttää työkykynsä mahdollisimman pitkään, Vanhanen muistuttaa. Merenkulkijan fyysisestä suoritus kyvystä on olemassa niin sanotut STCW-suositukset, joista ilmenee, mitä merenkulkijalta vaaditaan laivalla. Perusvaatimuksena on kyky liikkua ra puissa. Heikentyneeseen toimintakykyyn olisikin kiinnitettävä ajoissa huomiota, jotta ihminen säilyttää työkykynsä. Merimieslääkärien vastuulla on arvioida aika ajoin merimiesten työkuntoa. Tarkkaa tietoa merimieslääkäreiden toiminnasta ei kuitenkaan ole, sillä Trafin tilastoissa näkyvät vain poik keuslupahakemukset eli tilanteet, joissa lääkäri ei ole katsonut merimiestä me rikelpoiseksi ja tähän haetaan muutos ta. Vanhasen mukaan näppituntuma Olof Widén 66 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen on, että tarkastuksia olisi kohennettava esimerkiksi virallisia ohjeistuksia tar kentamalla. – Merenkulkijan pitäisi esimerkiksi pystyä toimimaan hätätilanteissa, mutta ei ole mitään vakiintuneita käytäntöjä testata sitä. Merimieslääkäri on kei noton vaikka näkee, että henkilö on yli painoinen. Miten todentaa esimerkiksi, pystyykö henkilö juoksemaan rapuissa savussa laivalla? Joissain paikoissa me rimiehellä teetetään rasituskoe, mutta useimmiten ei, hän aprikoi. VAPAA-AIKA VIETETÄÄN usein samoissa olosuhteissa, mikä tekee merenkulkijan arjesta haasteellista. Työterveyslaitok sen ylilääkäri Päivi Miilunpalo huo mautti, että ihmissuhteiden merkitys korostuu ja ongelmista niissä voi tulla helposti kuormittavia. – Vapaa-ajalla on merkitystä laivalla. Eristyneisyys ja usein katkonainen yhteydenpito maihin on raskasta. Psyykkinen soveltuvuus onkin tärkeä, Miilunpalo sanoi. Toisaalta elintapojen merkitys ko rostuu, sillä työ on itsessään muuttu nut kevyemmäksi, joten sitä kautta ei tule hyötyliikuntaa. Ruokailu on myös yksi tapa viettää yhdessä aikaa. – Merenkulkijoiden ylipaino on ongelma. Toisaalta ympäristö on fyysisesti kuormittava, sillä laivalla pitää kulkea rappuja paljon ja pitkiä käytäviä. Työpäivät ovat myös pitkiä, jolloin tuki- ja liikuntaelimet ovat rasi tuksessa. Fyysinen kuormitus vaihtelee riippuen missä työskentelet, hän listasi. Seminaarissa piipahtanut liikenne ministeri Merja Kyllönen korosti puheenvuorossaan uskoa merenkulun tulevaisuuteen ja joukkuepeliin. Hän uskoo, että alalla on hyvä tulevaisuus, mutta uusia tekijöitä kaivataan. – Merenkulun koulutusta on kehi tettävä, jotta ala pysyy houkuttelevana nuorille. Logistiikkaketjun on oltava myös toimiva, sillä uusi liikennepoli tiikka on sitä, että ketju toimii maalla, merellä ja ilmassa. o Tohtori Fläppi: Laiva on kuin täplä merel, merenkulkija – ole aina hereil Doktor Fläp: Fartyget är som en fläck på haven, sjöfarare – var därför alltid vaken Suoraan Toijalasta resiinalla Finlandiatalolle saapunut tohtori Fläppi esitti seminaariyleisölle oman reseptinsä merenkulkijoiden työhyvinvointiin. | Doktor Fläp, som anlänt med ressin direkt från Toijala till Finlandiahuset, presenterade för seminariepubliken sitt eget recept för sjöfararnas goda arbetshälsa. Merimieslääkäritoimintaa halutaan uudistaa LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTON TraFin Liikennelääke- tiedeyksikön erityisasiantuntijan Markku Vanhasen mukaan merimieslääkäritoiminta on tällä hetkellä kirjavaa. Tämä ilmeni muun muassa tänä vuonna Työterveyslaitoksen tekemästä kyselystä, johon vastasi alle puolet maan noin 400 merimieslääkäristä. – Merimieslääkäreistä on heikosti tietoa. Osalle tulee tarkastettavia merimiehiä paljon, kun osalle taas tulee vain harvoin. Tälle ryhmälle ei kerry riittävästi kokemusta, joten voi olla, ettei osa ole enää lainkaan toiminnassa mukana, sanoo Hyvä työelämä merellä -seminaarissa puhunut Vanhanen. Käytännössä tarkastuksia kertyy lähinnä meriliikennepaikkakunnilla toimiville. Vanhasen mukaan monet, joille kokemusta ei kerry ovat raportoineet, ettei heillä ole luontevaa konsultointikanavaa. – Tulevaisuudessa merimieslääkäreiden koulutusta pyritäänkin tehostamaan. Yksi tavoite on, että samalla syntyisivät luontevat konsultaatiokanavat. Myös merimieslääkärin valtuutusta on uudistettava. Nykyään valtuutus on ilman määräaikaa. Jatkossa olisi hyvä saada se määräaikaiseksi ja kytkettävä riittävään koulutukseen. Laajempi kysymys on, että tarvitaanko tulevaisuudessa oma lääkäri kolmelle liikennemuodolle. Tällä hetkellä oma pätevyys tarvitaan merimiesilmailu- ja rautatielääkäriksi. Vanhanen huomauttaa, että on mahdollista, että jossain vaiheessa olisi yksi pätevyys: liikennelääkäri. – Voisi olla hyvä, että olisi yksi koulutus, joka antaisi oppia kaikista liikennemuodoista. Erityispiirteistä huolimatta periaatteet ovat näissä samoja. Vähintä mitä voidaan tehdä on, että otetaan eri liikennemuotojen terveystarkastuksista ja kokemuksista oppia niin, että niitä harmonisoitaisiin mahdollisuuksien mukaan. Uudistusta kaipaa myös merimiesterveyskeskusjärjestelmä. Järjestelmä luotiin ennen työterveysjärjestelmää palvelemaan eri paikkakunnille rantautuneita merimiehiä. Nykyisin terveyskeskusten merkitys on kuitenkin vähentynyt työterveyshuollon täyttäessä työntekijöiden tarpeen. – Osa terveyskeskuksista ei edes tiedä olevansa merimiesterveyskeskus, koska kysyntää on niin vähän. Vanhasen mukaan merimiesterveyskeskuksia voisi olla tulevaisuudessa vähemmän, mutta niiden tarve riippuu lainsäädännöstä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan merimiehen on käytävä ensimmäisessä terveystarkastuksessa merimieslääkärikeskuksessa. – Jos laki pysyy samana, merimiesterveyskeskuksille on tarvetta. Tosin joitakin on todennäköisesti mahdollista jättää pois. Tätä ei ole keskusteltu loppuun saakka, mutta olisi mahdollista, että ne olisivat eräänlaisia konsultaatiokeskuksia merimieslääkäreille. o Albatrossi | Albatrossen 7 Omslag ı Bra arbetsliv på sjön En ändring av levnadsvanorna gör orkandet lättare Under seminariet Bra arbetsliv på sjön, som nu ordnades för första gången, ventilerades frågan om hur sjöfararnas arbetsvardag kunde utvecklas till det bättre. För ändring av levnadsvanorna erbjuds hjälpmedel. Arbetsoförmåga förebyggs effektivast genom ett tidigt ingripande. Text Lea Taivassalo | Foton Patrick Lindström ”Haluamme, että ihmiset jaksaisivat merellä pidempään.” ”Kort sagt, vi vill att människorna orkar längre ute på sjön.” Kari Välimäki 88 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen INVALIDITETSHOTET förebyggs bäst genom att snabbt sköta de besvär som plågat arbetstagaren, underströk Sjömanspensionskassans överläkare Mikael Ojala i september på seminariet Bra arbetsliv på sjön. Enligt Ojalas åsikt kan besvären ofta förvärras och lusten att söka sig till arbetslivet avta vid t.ex. långvarigt kö ande till rehabilitering. Även levnads vanorna kan i avgörande grad inverka på arbetsförmågan. Premiärseminariet lockade 150 proffs och deltagare från intressegrup per inom sjöfarten till Finlandiahuset. Sjömanspensionskassans vd Kari Välimäki, som fungerade som seminariets ordförande, underströk informationens betydelse. – Vår avsikt är att öka informatio nen om de välfärdstjänster som står till buds. Kort sagt, vi vill att människorna orkar längre ute på sjön. Sjöfararnas konditionsgrupp For mare är ett bra exempel på de välfärds tjänster som finns att få. Tjänsten, som är ett gemensamt projekt för Sjömans pensionskassan och Sjömansserviceby rån, kör igång i början av nästa år och siktar på en bestående ändring av lev nadsvanorna. För deltagarna omfattar Formare bl.a. ett konditionsprogram och en konditionsinstruktör för fem månaders tid. Avsikten är att projektet ska fortsätta i många år. FÖRVÅNANDE FÅ KÄNNER till den yrkesinriktade rehabiliteringen, som är ett utmärkt sätt att hålla fast vid arbetslivet. Den kan omfatta t.ex. planering av rehabilitering, arbets prövning eller utbildning. Målet för rehabiliteringen är inte nödvändigtvis sysselsättning inom sjöbranschen utan att hitta ett lämpligt yrkesalternativ för personen ifråga. Tillsvidare stöds dock inte universitetsutbildning. För att få delta i den yrkesinriktade rehabiliteringen ska sökanden ha varit ute i arbetslivet i genomsnitt i fem år. – Rehabiliteringsåtgärden ska ha en klar grundtanke om hur den hotande invaliditeten ska förebyggas. Det innebär att det tydligt ska framgå av rehabiliteringsplanen hur rehabili teringsklienten ska klara sig i sitt nya Hälsosam föda och tid för fritidsprogram UNDER BRA ARBETSLIV PÅ SJÖN -SEMINARIETS slutpanel diskutera- des det bland annat om sjöfararnas förhållanden under långa sjöresor. Befälets förtroendeman Kristian Heiskanen på Neste Shipping framförde i sitt inlägg ett förslag om att arbetsgivarna skulle förbinda sig att sörja för arbetshälsan och satsa på förebyggande åtgärder. Enligt Heiskanens åsikt bör en hälsosam meny toppa rederiernas dagordning för långa sjöresor. – Det berättas, att man för många fraktfartygs del ingripit i matbudgeten. Det vore bra att öppna en diskussion om den här frågan, sade Heiskanen. Vd:n för Rederierna i Finland rf, Olof Widen, ansåg matfrågan vara viktig och hoppades att frågan kunde tas upp för ytterligare diskussioner i fortsättningen. – Det behövs exaktare uppgifter om önskemålen för att diskussionen ska kunna fortsätta, påpekade han. Tallink Siljas sjöpersonalchef Ulla Häkkinen noterade att det idag redan finns goda möjligheter att utöva fritidsintressen ombord på fartygen. – Också Sjömansservicebyrån har beredskap för fint stöd vid behov. Manskapets huvudförtroendeman Mika Ojala på Viking Line tog upp arbetets belastning. Han befarade att många inte orkar sörja för sin kondition vid sidan av de långa och hårda arbetspassen. Han underströk också boendeförhållandenas betydelse för arbetshälsan. – Med nuvarande arbetsintensitet kan jag inte se hur pensioneringsåldern skulle kunna vara så mycket högre än 60 år, sammanfattade han. På Bore anses modellen med tidigt ingripande vara viktig. Bores personal- och kommunikationsdirektör Katarina Hildén underströk dock den egna motivationens betydelse. – Allt utgår från omsorgen om det egna välbefinnandet. Självklart följer jag också med hur min arbetskamrat mår och funderar över vad jag kan göra för henne, påpekade hon. o yrke. Arbetsprövning är ett utmärkt sätt att testa alternativa yrken, preciserade Ojala. Arbetsoförmåga är ett dyrt alterna tiv och för den enskilda individen är det inte meningsfullt att alltför tidigt hamna utanför arbetslivet. Förutsätt ningen för ett positivt pensionsbeslut är att en allvarlig sjukdom kan påvisas objektivt: enbart symtom räcker inte. Därför avslås de facto en fjärdedel av ansökningarna om invalidpension. – För att kunna få invalidpension måste folk insjukna medan de är i arbete. Om någon person blir arbetso förmögen i sitt eget arbete, kan han eller hon var helt arbetsför i övrigt. På det här är t.ex. epilepsi ett utmärkt exempel, underströk Mikael Ojala. Då en ny invalidpension eller ett nytt rehabiliteringsstöd beviljas innebär det i praktiken att kassan reserverar medlen för skötseln av dessa ända fram till dess personen ifråga fyller 63 år. Reserveringens storlek beror på perso nens ålder. – Om t.ex. en 52-åring beviljas en pension på 1 800 euro per månad reserveras 180 000 euro. Om perso nen ifråga återhämtar sig upphävs reserveringen. Helt klart är att det är lönsammare ekonomiskt att satsa t.ex. 50 000 euro på förebyggande verksam het, bedömer Sjömanspensionskassans aktuarie Kimmo Karppinen. EN MOTIVERAD OCH KUNNIG personal främjar säkerhet och konkurrenskraft, underströk Sjömansservicebyråns (Mepa) vd Niklas Rönnberg i sitt inlägg. Enligt honom är byråns roll att stöda personalens välbefinnande och komplettera rederiets tjänster. – Mepa erbjuder aktiviteter för fritiden som hjälper sjöfararna att orka i arbetet. Det lönar sig att satsa på sjöfararnas arbetsförmåga. De utför ett fysiskt och psykiskt tungt arbete men rör mindre på sig än befolkningen i övrigt, konstaterade Rönnberg. Enligt experten Markku Vanhanen vid Trafiksäkerhetsverket TraFis enhet för trafikmedicin kommer vitaliteten i fortsättningen att vara ett tillstånd, som det fästs allt större uppmärksam het vid. Känt är att t.ex. trötthet i Albatrossi | Albatrossen 9 BRA ARBETSLIV PÅ SJÖN -SEMINARIET anordnas på svenska tillsammans med Alandia Omslag samband med vakande kan vara för knippad med övervikt. Medvetenheten om sömnapné har ökat och i fortsätt ningen kommer läkarna att ställa mera frågor om sjukdomen. Det finns exem pel på att sömnapné har botats lyckligt genom att gå ner i vikt, om åtgärden inleds i tid. Viktigast är ju att sjöman nen behåller sin arbetsförmåga så länge som möjligt, påminde Vanhanen. STCW har gett rekommendationer om sjöfararens fysiska prestations förmåga. Av dessa framgår vad som krävs av sjöfararen ombord på fartyget. Grundkravet är att kunna röra sig i trappor. Därför vore det skäl att i tid fästa uppmärksamhet vid försvagad funktionsförmåga, så att sjöfararens arbetsförmåga kan bibehållas. Ansvaret för att sjömännens arbetsförmåga tid vis bedöms vilar på sjömansläkarna. Exakta uppgifter om sjömansläkar nas verksamhet finns dock ej att tillgå, för av Trafis statistik framgår endast dispensansökningarna, dvs. situationer 10 10 Försäkring tisdagen den 25.3.2014 på Ålands Sjöfartsmuseum i Mariehamn. Inbjudan till seminariet sänds i januari 2014. Anteckna datumet redan nu i din kalender. där läkaren inte har ansett sjöman nen vara sjöduglig och det ansöks om ändring av detta. Enligt Vanhanen borde granskningarna göras exaktare, exempelvis genom att precisera de of ficiella anvisningarna. – Sjöfararen ska t.ex. kunna fun gera i nödsituationer, men det finns inte någon vedertagen praxis för hur det här kunde testas. Sjömansläkaren har inte något instrument trots att han / hon ser att personen ifråga är överviktig. Hur t.ex. få bekräftelse på att personen ifråga kan röra sig snabbt i rökfyllda trappor på fartyget. På en del orter ska sjömannen genomgå ett arbetsprov men oftast görs det inte, grunnade Vanhanen. FRITIDEN TILLBRINGAS ofta i samma miljö som arbetet, vilket gör att sjöfa rarens vardag blir utmanande. Överlä kare Päivi Miilunpalo vid Institutet för arbetshygien påpekade att de mänskliga relationernas betydelse understryks och problemen i dessa lätt blir en belast ning. – Fritiden är viktig ombord. Isole ringen och den ofta splittrade kontak ten med land är tung. Den psykiska anpassningsförmågan är därför viktig, konstaterade Miilunpalo. Å andra sidan understryks levnads vanornas betydelse, för arbetet i sig har blivit lättare, vilket innebär att det inte mera uppkommer någon nyttig mo tion. Även måltiderna är ett sätt att att tillbringa tiden tillsammans. – Sjöfararnas övervikt är ett pro blem. Å andra sidan är miljön fysiskt belastande, för ombord är sjöfararna tvungna att röra sig mycket i trappor och långa korridorer. Därtill är arbets dagarna långa, vilket betyder att stödoch rörelseorganen ansträngs. Den fysiska belastningen varierar beroende på var sjöfararen arbetar ombord. Seminariet besöktes också av trafik minister Merja Kyllönen, som i sitt an förande underströk tron på sjöfartens Panelistit vasemmalta | Panelister från vänster: Ulla Häkkinen, Mika Ojala, Olof Widén, Katarina Hildén, Päivi Miilunpalo, Markku Vanhanen, Kristian Heiskanen. Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Merja Kyllönen framtid och lagspel. Hon var övertygad om att branschen har en god framtid, men konstaterade samtidigt att det också behövs nya aktörer. Sjöfartens utbildning bör utvecklas så att branschen fortätter att vara lockande för ungdomen. Logistikkedjan ska fungera och beakta att trafikpolitikens utveckling förutsätter att kedjan fungerar såväl på land och på sjön som i luften. o Päivi Miilunpalo Kimmo Karppinen Markku Vanhanen Förnyelse av sjömansläkarverksamheten önskas ENLIGT EXPERTEN vid trafik- säkerhetsverket TraFis enhet för trafikmedicin Markku Vanhanen är sjömansläkarnas verksamhet idag rätt brokig. Det här framgick bland annat innevarande år av en enkät som genomfördes av Institutet för arbetshygien. Den besvarades av under hälften av landets omkring 400 sjömansläkare. – Det är svagt med information om sjömansläkarna. Till en del av dem kommer det många sjömän för att granskas medan det till en del av läkarna kommer endast ett fåtal. Den senare gruppen får inte tillräckligt med erfarenhet, så det kan vara att en del av dessa läkare inte alls är med mera i verksamheten, sade Vanhanen i sitt inlägg under seminariet Bra arbetsliv på sjön. I praktiken hopas gransk- ningarna närmast till läkare som har sin mottagning på sjötrafikorter. Enligt Vanhanen har många av de läkare som inte får erfarenheter rapporterat, att de inte har naturliga konsultationskanaler. – Målet är att i framtiden effektivera sjömansläkarnas utbildning. Ett annat mål är att i samband med utbildningen skapa naturliga konsultationskanaler. Också sjömansläkarnas auktorisation bör förnyas. Idag är auktorisationen utan fastställd tidsbegränsning. I fortsättningen vore det bra att få den tidsbegränsad och kopplad till en tillräcklig utbildning. En mera omfattande fråga är om det i framtiden behövs en egen läkare för var och en av de tre trafikformerna. För närvarande behövs det egen kompetens för såväl sjömans- och luftfartssom järnvägsläkare. Vanhanen påpekar att det är möjligt att det i något skede blir en enda kompetens: trafikläkare. – Det kunde vara bra att det finns bara en enda utbildning, som undervisar i samtliga trafikformer. Trots särdragen är principerna desamma för alla tre trafikformer. Det minsta vi kan göra är att vi tar lärdomar från hälsogranskningar och erfarenheter i alla tre trafikformer för att sedan harmonisera dem så långt det är möjligt. En förnyelse behöver också systemet med sjömanshälsocentraler. Systemet skapades före företagshälsovårdssystemet för att betjäna sjömän som strandat på olika orter. Idag har dock dessa hälsocentralers betydelse minskat anefter företagshälsovården fyllt arbetstagarnas behov. – En del av dessa hälsocentraler är inte ens medvetna om att de är sjömanshälsocentraler på grund av att efterfrågan är så obetydlig. Enligt Vanhanen kunde antalet sjömanshälsocentraler i framtiden vara färre, men behovet av dem är beroende av lagstiftningen. Enligt gällande lagstiftning ska sjömannen besöka sjömanshälsocentralen för sin första hälsogranskning. – Om lagen fortsätter att gälla som sådan finns det ett behov av sjömanshälsocentraler. Sannolikt är det dock möjligt att lämna några av dem bort. Frågan har inte diskuterats igenom helt, men det kan vara möjligt att de kunde fungera som ett slags konsultationscentraler för sjömansläkarna. o Albatrossi | Albatrossen 11 Vapaa-aika ı Nielseniläiset risteilyllä Nielsen-varustamon merenkulkijat kokoontuivat nostalgiaristeilylle Jo neljännen kerran järjestetty tapahtuma on edelleen suosittu. M/s Mariellalla seilasi lokakuun alussa reilut 170 nielseniläistä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Teksti Text | Kuvat Foton Pekka Karppanen Nielsenin johtoryhmään kuulunut Asko Arkkola toimii nykyisin Meriliiton 1. varapuheenjohtajana. | Asko Arkkola, som hörde till Nielsens ledningsgrupp, fungerar numera som första vice ordförande för Meriliitto. OY HENRY NIELSEN AB sai alkunsa vuonna 1923, aluksi nimellä Ab Nielsen & Thordén Oy. Varustamon suuruuden ajat osuivat 1970-luvulle, jolloin oli voimassa laki merenkulun verohuojennuksesta. Nielsenin hoitoon tuli suuri määrä aluksia, joille tarvit tiin paljon merenkulkijoita. Vähitellen laivaluku kuitenkin pieneni, ja Nielsen lopetti miehitystoiminnan kokonaan vuonna 1995. 12 Albatrossi | Albatrossen Hyvämaineisen varustamon laivoil la vallitsi aikoinaan hieno ilmapiiri, puhuttiin Nielsenin hengestä. Laivat ajoivat eksoottisiin satamiin ja viipyivät niissä pitkään. Miehistöä oli 1970- ja 80-luvuilla paljon, työtahti oli lep poisampaa. Toki oli erilaisia haasteita, mutta aika kultaa muistot. Kaikkien neljän nostalgiaristeilyn kokoonkutsujana on toiminut meri kapteeni Jukka Vanhanen. Hän on myös tapahtuman alkuperäisiä suunnitte lijoita. Idea nostalgiaristeilystä syntyi saunassa. – Tapasimme pienellä porukalla Lasse Rikalan mökillä. Lasse oli aikoinaan Nielsenin konttorissa, ja 1990-luvun lopulla työskentelimme kummatkin jäähdytysalusten parissa, Jukka Vanha nen muistelee. Miehet miettivät isompaa tapaa mista. Ensimmäinen risteily tehtiin vuonna 2003, jolloin mukaan lähti 190 henkilöä. Vuonna 2008 matkalla Nielsensjöfarare på kryssning oli 180 nielseniläistä, ja vuoden 2011 risteilyyn osallistui 170 henkilöä. Vanhasen mukaan paine tämän syksyn risteilyyn lisääntyi keväällä. Netissä ja Facebookissa keskustelu kävi kuumana – porukkaa kuolee ja liikkuminen käy huonoksi. Perusteluja tuli jos jonkinlaista, Jukka naureskeli. Sitten hän päätti käydä töihin. Maa ilmalle lähti 400–500 kutsua, joista osa tavallisina kirjeinä. Vanhanen soitti lukemattomia puheluita, viestiä välitet tiin sosiaalisessa mediassa ja merenku lun lehdissä. LOKAKUUN ALUSSA m/s Mariella sai vieraakseen 175 Nielsen -risteily matkustajaa. Harva on osallistunut kaikkiin tapahtumiin, useimmat ovat toisella, tai kolmannella risteilyllään. Satuin sopivasti juuri jäämään lomalle m/t Suulasta, sähkömiehenä seilaava Veikko Malleus kertoo. Hän kuuluu merenkulun tervas kantoihin. Mies aloitti messikallena vuonna 1958 vanhalla s/s Eiralla. Nielsenillä hän työskenteli koko 1970 -luvun. Nykyisin Nesteellä seilaava Malleus on ollut Nielsen-risteilyllä kerran aikaisemmin. Malleuksen pöytäseurana ollut ko nemestari Stig Sagath on ollut jo tovin eläkkeellä. Hän seilasi muun muassa Sevillassa rakennetuilla irtolastialuk silla ja osallistui nostalgiaristeilylle nyt kolmannen kerran. Nielsenin konttoriväkeä oli myös mukana. Lasse Rikalan lisäksi matkalle osallistuivat muiden muassa Pentti Ojamies, Asko Arkkola, Olavi Louna ja Patrick Hoyer. Meklarina toiminut Patrick kohtasi menomatkalla sattu malta läheisen Nielsenin työtoverinsa Joel Järvisen, joka ei ollut kuullutkaan koko risteilystä. Nostalgiaristeilyllä ei ollut varsi naista ohjelmaa. Tukholman päässä kaikki menivät omien mieltymyksiensä mukaan yhdessä tai erikseen. Laiva matkat sujuivat ruokailun ja leppoisan seurustelun merkeissä. Pöytien äärellä muisteltiin menneitä seilauksia, laivoja ja merenkulkijoita. Monet ovat enää muistoissamme, muutamat vielä seilaa vat, suurin osa on virkeitä senioreita. o ı Fritid Rederiet Nielsens sjöfarare samlades för en nostalgikryssning Den redan för fjärde gången arrangerade träffen är fort sättningsvis populär. I början av oktober seglade drygt 170 nielsensjöfarare med m/s Mariella från Helsingfors till Stockholm och tillbaka. OY HENRY NIELSEN AB grundades 1923, till en början under namnet Ab Nielsen & Thordén Oy. Rederiets storhetstider inföll på 1970 -talet, då lagen om skattelättnader för sjöfarten var i kraft. Nielsen administrerade den tiden ett stort antal fartyg, för vilka det behövdes många sjöfarare. Småningom minskade dock antalet fartyg och 1995 avslutade Nielsen bemanningsverksamheten helt. Ombord på det välrenommerade rederiets fartyg rådde i tiden en fin stämning, det talades om Nielsens anda. Fartygen seglade till exotiska hamnar och dröjde länge i dem. På 1970- och 80-talen fanns det mycket manskap och arbetstakten var lug nare. Visst fanns det utmaningar av olika slag, men tiden förgyller min nena. Som sammankallare av alla fyra nostalgikryssningar har sjökapten Jukka Vanhanen fungerat. Han är också en av ursprungliga planerarna av träffen. Idén till nostalgikryss ningen föddes i bastun. Ett litet gäng träffades på Lasse Rikalas stuga. Lasse jobbade i tiden på Nielsens kontor och i slutet av 1990-talet jobbade vi båda med kyl fartyg, påminner sig Jukka Vanha nen. Männen funderade på en större sammankomst. Den första kryss ningen genomfördes 2003. Då deltog 190 personer. På resan 2008 deltog 180 nielsensjöfarare. I kryssningen 2011 deltog 170 personer. Enligt Vanhanen ökade trycket på den här höstens kryssning på våren. På nätet och Facebook gick diskus sionen het – gänget dör bort och rörligheten blir sämre. Motiveringar fanns det av många slag, skrattade Jukka. Paavo Kettunen, Pia Ruonala-Aalto ja Kari Aalto ovat kokeneita Nielsen-risteilijöitä. | Paavo Kettunen, Pia Ruonala-Aalto och Kari Aalto är erfarna deltagare i Nielsenkryssningarna. Albatrossi | Albatrossen 13 Fritid ı Nielsensjöfarare på kryssning Nielsenin merihenkilöstöpäällikkönä toiminut Pentti Ojamies vaihtoi kuulumisia Raimo Lappalaisen ja Arja Laitisen kanssa. | Pentti Ojamies, som verkade som Nielsens sjöpersonalchef, bytte nyheter med Raimo Lappalainen och Arja Laitinen. Marja Rantala, Oili Häyrinen, Reino Almarsund ja Aarno Häyrinen odottelivat show´n alkua Mariellan yökerhossa. | Marja Rantala, Olli Häyrinen, Reino Almarsund och Aarno Häyrinen väntar på att Mariellas nattklubbs show ska börja. Arctia Shippingilta taannoin eläkkeelle jäänyt Rauni Söderlund seilasi Nielsenillä muun muassa m/s Calderetalla. | Rauni Söderlund, som nyligen pensionerades från Arctia Shipping, deltog för första gången i nostagikryssningen. Hos Nielsen seglade han bl.a. på m/s Caldereta. Jukka ”Wintiö” Vanhanen toimii nostalgia risteilyiden kokoonkutsujana. Hän seilasi Nielsenin jälkeen Gustaf Eriksonilla, Engshipilla ja Borella. | Jukka ”Wintiö” Vanhanen fungerar som sammankallare av nostalgi kryssningarna. Efter Nielsen seglade han hos Gustaf Erikson, Engship och Bore. Sen beslöt han sig för att börja jobba. Ut i världen postades 400–500 kallelser. En del av dem som vanliga brev. Vanhanen ringde otaliga samtal, budskapet förmedlades av sociala me dier och sjöfartstidskrifter. Mannen började som mässkalle 1958 på gamla s/s Eira. Hos Nielsen jobbade han hela 1970-talet. Malleus, som numera seglar på Nestes fartyg har deltagit en gång tidigare i en Nielsenkryssning. Maskinmästare Stig Sagath, som var Malleus bordskamrat, har redan länge varit pensionerad. Han seglade bland annat bulklastfartyg, som byggts i Sevilla, och deltog nu i nostalgikryss ningen för tredje gången. Även några av Nielsens kontorsfolk var med. Utöver Lasse Rikala deltog bland annat Pentti Ojamies, Asko Arkkola, Olavi Louna och Patrick Hoyer i resan. Patrick, som jobbat som mäk lare, träffade av en slump på utresan sin nära arbetskamrat på Nielsen, Joel Järvinen, som inte ens hade hört om hela kryssningen. Nostalgikryssningen hade inte något egentligt program. I Stockholm gick alla omkring enligt sina egna funde ringar tillsammans eller ensamma. Båtresorna förflöt otvunget i tecknet av måltider och trivsamt umgänge. Vid borden kom deltagarna ihåg tidigare seglatser, fartyg och sjöfarare. Många är inte kvar annat än i våra minnen, några få seglar ännu, största delen är pigga seniorer. o I BÖRJAN AV OKTOBER fick m/s Mariel la 175 Nielsen-kryssningspassagerare som gäster. Få av dem har deltagit i alla träffar. De flesta har deltagit i två eller tre kryssningar. Jag råkade just lämpligt ta semester från m/t Suula, berättade Veikko Mal leus, som seglar som elektriker. Han hör till sjöfartens krutgubbar. 14 Albatrossi | Albatrossen Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. | Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Merimieseläkekassan lähiaikojen toimet merenkulkijoiden työkyvyn edistämiseksi Sjömanspensionskassans åtgärder under den närmaste framtiden för att främja sjöfararnas arbetsförmåga MERIMIESELÄKEKASSAN (MEK) keskeinen tehtävä on eläketurvan järjestäminen merenkulkijoille. Merimieseläkelaissa on myös mainittu työkyvyttömyyden uhkaa torjuvasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Tämän toiminnan määrä on selvästi lisääntynyt aivan viime vuosina, mitä tervehdin ilolla. Vielä on kuitenkin merialan toimijoita, joille ammatillinen kuntoutus ei ole tuttua, joten asiasta tiedottamista tarvitaan yhä. SJÖMANSPENSIONSKASSANS (SPK) centrala uppgift är att svara för sjöfararnas pensionsskydd. I lagen om sjömanspensioner talas det också om avvärjning av hotande arbetsoförmåga med hjälp av yrkesinriktad rehabilitering. Under de allra senaste åren har den här verksamhetens omfattning klart ökat, vilket välkomnas med glädje. Det finns dock ännu aktörer inom sjöfartsbranschen som inte känner till den yrkesinriktade rehabiliteringen. Därför behövs det fortfarande information om verksamheten. FYYSINEN KUNTO on yksi tärkeä tekijä DEN FYSISKA KONDITIONEN är en viktig faktor niin sairastumisriskin kuin myös työssä selviytymisen kannalta. MEK ja Merimiespalvelutoimiston (MEPA) käynnistävät ensi vuoden alussa Formare-pilottiihankkeen, jossa paneudutaan nimenomaan fyysisen kunnon edistämiseen. Pilottihankkeen lisäksi MEPAlla on merenkulkijoille mm. minuuttikisa. Kisailu on saanut liikkeelle satoja merenkulkijoita. såväl med tanke på risken för insjuknande liksom även på avklarandet av jobbet. SPK och Sjömansservicebyrån (SSB) startar tillsammans i början av inkommande år pilotprojektet Formare. Det här projektet koncentrerar sig uttryckligen på främjande av den fysiska konditionen. Utöver pilotprojektet har SSB bl.a. på gång den så kallade ”minutleken” för sjöfarare. Leken har redan fått hundratals sjöfarare i rörelse. LÄÄKÄREILLÄ on tietysti tärkeä rooli LÄKARNA HAR GIVETVIS en viktig roll när det gäller konstaterande och vård av sjukdomar samt främjande av arbetsförmågan. Inom SPK upplever vi det vara angeläget att öka dialogen mellan SPK och sjöfartens centrala läkargrupper. Till dessa centrala aktörer hör sjömansläkarna och branschens företagsläkare. Inkommande år arrangeras en för dessa läkare avsedd sammankomst. Avsikten är att under denna sammankomst tillsammans dryfta bl.a. uppprätthållande av arbetsförmågan, yrkesinriktad rehabilitering, utarbetande av acceptabla läkarintyg, bedömning av sjövärdighet och fastställande av arbetsförmåga. o sairauksien havaitsemisessa ja hoitamisessa sekä työkyvyn edistämisessä. MEK:ssä koetaan tarpeelliseksi lisätä vuoropuhelua MEK:n ja merenkulkualan keskeisten lääkäriryhmien välillä. Näitä keskeisiä toimijoita ovat merimieslääkärit sekä alan työterveyslääkärit. Tulevana vuonna järjestetään näille lääkäreille tarkoitettu tilaisuus, jossa pohditaan yhdessä mm. työkyvyn ylläpitämistä, ammatillista kuntoutusta, laadukkaiden lääkärinlausuntojen laatimista, merikelpoisuuden arviointia ja työkyvyn määritystä. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläke otteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. www.merimieselakekassa.fi Gör en eko gärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensions utdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. www.sjomanspensionskassan.fi Albatrossi | Albatrossen 15 Työ ja harrastus ı Liikunnasta endorfiinia Minuuttikisailijalle liikunnasta endorfiinia ja vireyttä Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipaleelle liikkuminen ja itsestään huolehtiminen on nykyään osa arkea. Täydellisen elämäntapamuutoksen vuonna 2005 tehnyt minuuttikisalainen haluaa innostaa myös muita merenkulkijoita mukaan kisaan ja liikkumaan. Hyvä ruoka ja viini on kuin hyvä urheilusuoritus. Teksti ja kuvat | Marina Paulaharju MERITYÖN Hannu aloitti Turun linjalla 1983. Silja Serenaden seilaukset Hannu aloitti reilut parikymmentä vuotta sitten. Hän kehuu Helsingin linjaa, sillä merenkulkijalla on satama-aikana päivällä mahdollisuus liikuntaan ja ul koiluun. – Ulkoilmassa reippailu antaa uutta virtaa työhön. Lenkin jälkeen on ihan uusi ihminen, Hannu kertoo. Työterveyslääkärin tarkastuksessa to detut huonot tutkimustulokset, ylipaino ja heikko yleiskunto saivat hänet havah tumaan omasta tilanteestaan. – Keit tiötyössä kiloja kertyy helposti. Ruokia ”närpitään” huomaamatta. Niin kävi Hannullakin – painoa oli vuosien mit taan kertynyt kolminumeroinen luku. – Totesin itselleni ääneen, että ”nyt sinun on Hannu pakko tehdä jotain, muutoin olen jonakin päivänä vielä Medihelin asiakas”. Aloitin kuitenkin varovasti. Aluksi kävelin 20 minuuttia päivässä. Tein myös itselleni suunnitel man säännöllisistä ruoka-ajoista. – KÄVELIN PUOLITOISTA vuotta ja söin pienempiä annoksia lautasmallin mukaan. Puolet kasviksia ja muutoin ihan tavallista messiruokaa. Jätin vaa lean leivän, pullan ja jälkiruoat pois. Kello 18 jälkeen laitoin suuhuni vain hammasharjan. Välillä on kuitenkin sallittava itselleen juhlahetkiä. Näin 16 Albatrossi | Albatrossen motivaatio säilyy paremmin. Tällä menetelmällä painoa putosi mukavas ti ja arvot parantuivat, Hannu arvioi haastattelussa. ”Mikäli haluaa pysyä mukana kiivastahtisessa merityössä, täytyy olla vireyttä.” JUOKSEMISEN hän aloitti vähitellen noin puolentoista vuoden kävelyjakson jälkeen työkaverin kanssa ja hänen neuvojaan kuunnellen. Vuonna 2006 Hannu päätti aloittaa harjoittelun ensimmäiselle maratonille. Tavoittee na oli seuraavan vuoden Tukholman maraton. Työkaveri juoksi rinnalla ensimmäiset 30 kilometriä, mutta siitä eteenpäin Hannu jatkoi yksin. Työkave ri oli todennut ”kai sinä tästä eteen päin pärjäät yksin?”. Ja pärjäsihän hän. Sen jälkeen Hannu on juossut useita maratoneja. Uusin haaste Hannulle on triathlonkisat, joihin hän on osallistu nut muutaman kerran. Harjoituskertoja Hannulle tulee vuodessa noin 220. Kesällä hän juoksee ja pyöräilee. Talvisin hän käy kuntosa lilla. – Kuntosalin avulla ruotu pysyy ryhdissä, hän toteaa. Hän kirjaa jokai sen harjoituskerran – harjoituskirjaan. Mepan käynnistämä ”Minuuttikisa” antaa tähän mukavan avun. Sinne on helppo kirjata suoritukset ja samalla seurata laivakohtaista kilpailua. Sere nade on aktiivinen urheilulaiva. Laivan miehistössä on monenlaista liikkujaa. Riittävä lepo, ravinto ja alkoholin vähäinen kulutus ovat liikunnan lisäksi olennaisia, mikäli haluaa saavuttaa hyviä tuloksia. Hannu toteaa, että pelkästään liikkumalla ei laihdu. Eli mistöllä pitää olla polttoainetta ja sitä saa ravinnosta. Alkoholissa on paljon kaloreita ja sen nauttiminen siirtää liikuntahetken toiseen päivään. Tästä syystä Hannu nauttii alkoholia harki ten eikä työpestin aikana lainkaan. MERITYÖN TAHTI on koventunut ja vaatimukset kasvaneet. Siksi on tärkeää pitää itsensä hyvässä kunnossa. Mikäli haluaa pysyä mukana kiivastahtisessa merityössä, täytyy olla vireyttä. Edellä mainituin tavoin sitä syntyy automaat tisesti. Samalla kartuttaa itselleen lisää elinvuosia. Laivayhteisön työkavereiden kan nustus ja avuliaisuus auttavat myös elintapojen muutoksessa. Hannu ker too saaneensa neuvoja mm. kuntosalil Hannun resepti elämänmuutokseen: 1 2 Päätä aloittaa uusi terveellinen elämä Tee itsellesi ruoka-ajat. Syö riittävän usein ja monipuolisesti. Pienennä ruokaannoksia ja noudata lautasmallia. Älä syö illalla kello kuuden jälkeen mitään. 3 4 Aloita liikkuminen pienin askelin, aluksi 20 minuuttia päivässä Salli itsellesi hetkellinen epäonnistumisen tunne. Jokaiselle tulee repsahduksia ja takapakkia. Jossain kohtaa painonpudotus pysähtyy. Jatka eteenpäin. 5 6 Kaksi kiloa/kuukaudessa on riittävä tahti. Syö kohtuudella hiili hydraatteja ja rasvoja (15 gr/päivä, olivii- ja rypsiöljyt hyvät rasvoja) 7 8 9 10 11 Muista: omena päivässä pitää lääkärin loitolla Vähennä alkoholin kulutusta la. Oma päätös muutoksesta on kaiken alku. Jotkut heräävät lääkärintarkastuk sen tuloksesta, toiset havaitessaan muu toin oman peruskunnon olevan heikko. On tärkeää aloittaa varovasti, etteivät lihakset kipeydy. Vähitellen harjoitusnäl kä ja -määrät kasvavat. MEPAN MINUUTTIKISA on hyvä ”sparraa ja”, sillä kisassa kaikki harjoitukset ovat samanarvoisia. Mummo- ja maantiepyö rällä pyöräily antavat siis samat pisteet. Saman kuntotason omaavien työkaverei den ja myös laivojen kesken tapahtuva hyvähenkinen kisailu pisteistä ovat mi nuuttikisan suola. – Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että jokainen kisaa ensisijai sesti itseään vastaan ja omaksi hyödyksi. Samalla toki työnantaja hyötyy siitä, että töissä on hyväkuntoista porukkaa. Serenaden merenkulkijanaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan minuut tikisaan. He tekevät yhdessä pitkiä kä velylenkkejä. Jotkut ovat jopa lähteneet juoksemaan. Hannu kannustaa jokaista lähtemään mukaan. Kisailijoita on tällä hetkellä reilut 400 ja kisan on tarkoitus jatkua myös ensi vuonna. o Kirjaa liikuntakerrat ja ole ylpeä onnistumisesta Muista levätä riittävästi. Pimeän aikana muista heijastin. Tällä yksinkertaisella reseptillä elämäntapamuutos on mahdollinen meille jokaiselle. Kannustan kokeilemaan. o Albatrossi | Albatrossen 17 Arbete och fritidsintresse ı Motion ger endorfin Minuttävlaren får endorfin och ork av motionen För köksmästaren Hannu Taipale på Silja Serenade är numera motion och månande om egen hälsa en del av vardagen. Minuttävlaren, som 2005 genomförde en fullständig förändring av sina levnadsvanor, vill också sporra andra sjöfarare att delta i tävlingen och motionera. God mat och gott vin är lik en idrottsprestation. Text och foto | Marina Paulaharju SITT SJÖARBETE inledde Hannu på Åbolinjen 1983. Seglandet med Silja Serenade började för hans del för drygt tjugo år sedan. Han uppskattar särskilt Helsingforslinjen, för i H:fors har sjö fararen under den tid fartyget ligger vid kajen möjligheter att motionera och röra på sig utomhus. – Motionerandet i frisk luft ger ny ström för arbetet. Efter rundan känner man sig som en helt ny mänska, berättar Hannu. De i samband med företagsläka rens kontroll konstaterade dåliga undersökningsresultaten, övervikt och skral allmän kondition fick honom medveten om sin egen situation – i köksarbetet samlar det sig lätt kilon. Utan att märka det tar man en slurk av rätterna. Så gick det också för Hannu – under årens lopp hade det samlats ett tresiffrigt tal vikt. – ”Jag konstaterade högt för mig själv; ”nu är du Hannu tvungen att snabbt göra nånting, an nars är du ännu nån dag Medihelis kund”. Jag började ändå försiktigt. Till en början promenerade jag 20 minuter per dag. Jag gjorde också en plan för mig själv för regelbundna måltider”. – Jag promenerade havtannat år och åt mindre portioner enligt tallriksmo dellen. Hälften grönsaker och resten alldeles vanlig mässmat. Jag lämnade bort ljust bröd, bullar och efterrätter. Ef 18 Albatrossi | Albatrossen ter klockan 18 satte jag inte något annat i munnen än tandborsten. Emellanåt måste man ändå unna sig själv feststun der. På det viset upprätthålls motivatio nen bättre. Med den här metoden sjönk vikten rätt hyfsat och värdena förbättra des”, bedömde Hannu under interjun. ”Den som vill hänga med i sjöarbetets intensiva tempo måste vara vital.” LÖPNINGEN inledde han så småningom efter den halvtannat år långa gångpe rioden tillsammans med en arbetskam rat och lyssnande på hans råd. 2006 beslöt Hannu sig för att börja träna för sitt första maratonlopp. Målet var att delta i Stockholms maraton följande år. De första 30 kilometrarna löpte arbetskamraten vid Hannus sida, men därifrån vidare fortsatte Hannu ensam. Kamraten hade konstaterat: ”nu klarar du väl dig härifrån vidare ensam?”. Och visst klarade han sig. Efter det har Hannu löpt ett flertal maratonlopp. Den senaste utmaningen för Hannu är triathlontävlingar. Han har redan del tagit några gånger i sådana tävlingar. Omkring 200 träningsrundor blir det för Hannu per år. Sommartid löper och cyklar han. Vintertid besöker han konditionhallen. – Med besöken på konditionshallen bibehåller roten sin hållning, konstaterar han. Han bokför varje träningstillfälle i sin träningsbok. Den av SSB startade ”Minuttävlingen” ger ett trevligt bidrag till det här. I boken är det lätt att anteckna prestationerna och samtidigt följa upp den fartygs bundna tävlingen. Serenade är ett aktivt idrottsfartyg. I fartygets besättning ingår det idrottsfolk av många slag. Tillräcklig vila, näring och obetydlig alkoholkonsumtion är utöver motionen väsentliga för den som vill prestera goda resultat. Hannu konstaterar att det inte är möjligt att gå ner i vikt enbart genom motion. Organismen behöver bränsle och det erhålls genom näring. Alkoholen innehåller rikligt med kalorier och förtäringen av alko hol flyttar motionsstunden till en an nan dag. Därför nyttjar Hannu alkohol endast efter noggrant övervägande och inte alls under arbetstid. SJÖARBETETS TAKT har blivit hårdare och kraven har ökat. Därför är de viktigt att hålla sig själv i bra trim. Hannus recept för en förändring av livet: 1 2 Beslut dig för börja ett nytt hälsosamt liv Gör en tidtabell för dina egna måltider. Ät tillräckligt ofta och mångsidigt. Minska matportionerna och följ tallriksmodellen. Ät ingenting på kväller efter klockan sex. 3 4 Inled motionen med korta steg, till en början 20 minuter per dag Tillåt dig själv ett ögon blicks känsla av att ha misslyckats. Alla får nångång återfall och bakslag. I något skede stannar viktsänkningen av. Fortsätt framåt. Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipale ja kokki Esa Penjala haastavat kaikki merenkulkijat liikkumaan. | Köksmästaren Hannu Taipala och kocken Esa Penjala på Silja Serenade uppmanar alla sjöfarare att motionera. Den som vill hänga med i sjöarbetets intensiva tempo måste vara vital. På ovannämnda sätt uppkommer vitaliteten automatiskt. Samtidigt intjänas ett ökat antal levnadsår. Även arbetskamraternas stöd och hjälpsamhet i fartygsgemenskapen hjäl per vid förändringen av levnadsvanorna. Hannu berättar att han bl.a. fått råd i konditionshallen. Det egna beslutet om förändring är alltings början. En del vak nar när de ser resultatet från läkarkon trollen, andra när de annars märker att den egna grundkonditionen är svag. Det är viktigt att börja försiktigt så att inte musklerna börjar ömma. Småningom ökar träningshungern och -mängderna. SSBS MINUTTÄVLING är en bra ”spar ringpartner”, för i tävlingen är alla träningstillfällen likvärda. Cyklande med mormors- och landsvägscykel ger sålunda samma poäng. Tävlingen om poängen i god anda mellan arbetskamrater med samma konditionsnivå ävensom tävling en mellan fartygen är sålunda minuttäv lingens salt. – Det får dock inte glömmas bort att envar i första hand tävlar mot sig själv och till egen nytta. Givetvis gagnar det samtidigt arbetsgivaren att dennas anställda har en god kondition. Sjöfararkvinnorna ombord på Sere nade har kommit aktivt med i minut tävlingen. De gör långa promenadrundor tillsammans. En del av dem har till och med börjat löpa. Hannu uppmuntrar dem alla att komma med. För närvaran de är antalet deltagare i minuttävlingen drygt 400. Det är meningen att tävlingen ska fortsätta även nästa år. o 5 6 2 kilo/månad är en tillräcklig takt. Ät en rimlig mängd kol hydrater och fetter (15 gr/dag, oliv- och rypsoljorna bra fetter) 7 8 9 10 11 Kom ihåg: ett äppel per dag håller läkaren borta Minska konsumtionen av alkohol Anteckna antalet motionsgånger och var stolt över att ha lyckats Kom ihåg att vila tillräckligt Kom ihåg reflexbrickan under den mörka tiden Med detta enkla recept är en ändring av levnadsvanorna möjlig för oss alla. Jag uppmuntrar till att försöka. o Albatrossi | Albatrossen 19 Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen | Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Merimieseläkekassan kiinteistösijoitukset 2020 Sjömanspensionskassans fastighetsplaceringar 2020 KIINTEISTÖT MUODOSTAVAT merkittävän ja tärkeän osan Merimieseläkekassan sijoitussalkusta. Lähes 30 prosenttia kaikista sijoituksista on tehty kiinteistöihin. Eläkekassa hakee kiinteistöillä vakaata kassavirtatuottoa, suojaa inflaation varalle sekä hajautushyötyä erityisesti osakkeiden riskeiltä. Kiinteistöt ovat myös tulevaisuudessa iso osa eläkekassan sijoituksia. FASTIGHETSPLACERINGARNA utgör en beaktansvärd och viktig del av Sjömanspensionskassans placeringsportfölj. Närmare 30 % av alla placeringar har gjorts i fastigheter. Med fastigheter söker pensionskassan en fast avkastning för kassaflödet, skydd mot eventuell inflation samt diversifieringsfördelar särskilt med tanke på riskerna med aktier. Fastigheterna utgör även i framtiden en stor del av pensionskassans placeringar. KULUVAN VUOSIKYMMENEN aikana tulemme nostamaan asun- tokohteiden osuutta kiinteistösalkussamme. Samalla vähennämme yksittäisten kiinteistökohteiden lukumäärän noin puoleen nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten kiinteistöjen koko kasvaa ja samalla kiinteistökantaa uudistetaan ja nuorennetaan. UNDER INNEVARANDE DECENNIUM kommer vi att öka bostadsobjektens andel i vår placeringsportfölj. Samtidigt kommer vi att minska antalet enskilda fastighetsobjekt till omkring hälften av nuvarande antal. I praktiken innebär det här att storleken på de enskilda fastigheterna ökar och samtidigt moderniseras och förnyas fastighetsbeståndet. MERIMIESELÄKEKASSA aloittaa lähivuosina useita kiinteistöpro- jekteja. Suurin projekti on Turun Linnan välittömään läheisyyteen rakentuva Harppuunakortteli. Alueelle on suunnitteilla lähes 40.000 kerrosneliön verran asuntoja sekä toimisto- ja liiketilaa. Vain osa kortteliin tulevista kohteista jää eläkekassalle itselleen. TAPIOLAN KESKUSTAA kehitetään parhaillaan uuden metrolinjan yläpuolelle. Eläkekassan pääosin omistama kiinteistö sijaitsee juuri avatun Tapiolan Ainoan sekä tulevan uuden Stockmannin naapurissa. Tulemme hyödyntämään rakennusoikeuden merkittävää kasvua uudistamalla perusteellisesti kiinteistön rakennukset. Lisäksi eläkekassalla on lyhyen kävelymatkan päässä Tapiolan keskustasta kiinteistö, jota pyritään kehittämään asuinrakentamista varten. Merimieseläkekassa on myös aloittamassa asuinkerrostalon rakentamisen uudelle Kruunuvuoren alueelle Helsingissä. RAKENNUSPROJEKTIEN toteuttamiseksi eläkekassan kiinteistö organisaatiota vahvistetaan. Nykyinen kiinteistöpäällikkömme Matti Jokinen keskittyy uusien kehityshankkeiden toteuttamiseen ja uutena kiinteistöpäällikkönä aloittaa Mikko Elosuo. o UNDER DE NÄRMASTE ÅREN inleder Sjömanspensionskassan ett flertal fastighetsprojekt. Det största projektet är kvarteret Harpunen, som uppförs i omedelbar närhet av Åbo slott. Planerna på områdets utnyttjande omfattar närmare 40.000 våningskvadratmeter bostäder samt kontors- och affärsutrymmen. Endast en del av kvarterets kommande objekt stannar i pensionskassans ägo. FÖR NÄRVARANDE utvecklas Hagalunds centrum ovanför den nya metron. En huvudsakligen av pensionskassan ägd fastighet är granne med nyligen öppnade Tapiolan Ainoa och med kommande nya Stockmann i Hagalund. Vi kommer att utnyttja byggnadsrättens avsevärda tillväxt genom en grundlig modernisering av fastighetens byggnader. Ytterligare äger pensionskassan på en kort promenads avstånd från Hagalunds centrum en fastighet som vi har för avsikt att utveckla för byggande av bostäder. Sjömanspensionskassan har också för avsikt att inleda byggandet av ett våningsshus för bostäder på det nya Kronbergsområdet i Helsingfors. INFÖR REALISERANDET av byggnadsprojekten stärker pensions- kassan sin fastighetsorganisation. Vår nuvarande fastighetschef Matti Jokinen koncentrerar sig på verkställandet av de nya utvecklingsprojekten och som ny fastighetschef börjar Mikko Elosuo. o 20 Albatrossi | Albatrossen Xxxxxx ı Lyhyesti ı Smånytt Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen Xxxxxxxxx Vuodenvaihteen kirjeet eläkkeensaajille Merityössä eläkeiän täyttymisen jälkeen I sjöarbete efter att pensionsåldern intjänats TYÖSKENTELY ELÄKEIÄN täyttymisen FÖR ARBETE efter att pensionsåldern jälkeen kerryttää merenkulkijalle ns. ylipalvelukuukausia. Tällaisia kuukausia syntyy, jos merenkulkijan ikä vanhuuseläkkeen alkaessa on suurempi kuin hänen meripalvelukuukausien perusteella määräytyvä eläkeikä. Toisin sanoen hän ei ole siirtynyt eläkkeelle omassa eläkeiässään, vaan on jaksanut työskennellä eläkeiän täyttymisestä huolimatta. Esimerkiksi henkilöillä, joiden meripalvelukuukausien perusteella laskettu eläkeikä on ollut alle 56 vuotta, ylipalvelua on tullut noin kaksi vuotta. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ylipalvelukuukaudet. o intjänats tjänar sjöfararen in så kallade extra intjänade månader. Dylika månader uppkommer om sjöfararens ålder då ålderspensionen börjar är högre än den pensionsålder som fastställs utgående från sjöfararens sjötjänstmånader. Med andra ord har sjöfararen inte gått i pension i sin egen pensionsålder utan har orkat jobba vidare trots uppnådd pensionsålder. Exempelvis för personer, vilkas pensionsålder har beräknats utgående från intjänade sjötjänstmånader och varit under 56 år, har övertjänsten uppgått till omkring två år. Diagrammet här nedan visar övertjänstmånaderna för sjöfarare som gått i ålderspension 2012. o MERIMIESELÄKEKASSA lähettää viikolla 2 eläkkeensaajilleen henkilökohtaisen kirjeen, jossa kerrotaan indeksitarkistetun eläkkeen ja veron ennakonpidätyksen määrä 1.1.2014 alkaen sekä eläkkeiden maksupäivät vuonna 2014. Kirjeessä mainitaan myös vuoden 2013 aikana maksettujen eläkkeiden yhteismäärä ja pidätetyn veron määrä. Vuoden 2014 veroperusteiden mukaan lasketut eläkkeiden ennakonpidätysprosentit otetaan käyttöön 1.2.2014. Tammikuussa eläkkeistä pidätetään veroa joulukuussa 2013 voimassa olevan pidätysprosentin mukaan. Verottaja ilmoittaa helmikuussa käyttöön otettavan vuoden 2014 pidätysprosentin eläkkeensaajille, joten Merimieseläkekassa ei lähetä heille erillistä kirjettä helmikuun ennakonpidätyksen määrästä. Tammikuun eläkkeen maksutiedot voi myös itse käydä katsomassa Lokipalvelusta. Palvelusta voi tulostaa myös todistuksen eläkkeen määrästä. o Årsskiftesbrev till pensionstagarna SJÖMANSPENSIONSKASSAN sänder vecka 2 ett personligt brev till sina pensionstagare där det redogörs för den indexjusterade pensionens belopp och förskottsinnehållningen från och med 1.1.2014 samt pensionsutbetalningsdagarna år 2014. Brevet innehåller även information om det sammanlagda pensionsbeloppet som utbetalts år 2013 och förskottsinnehållningen för samma år. Förskottsinnehållningsprocenten för pensionerna beräknat enligt skattegrunderna för år 2014 tas i bruk 1.2.2014. I januari innehålls skatt på pensionerna enligt innehållningsprocenten för december 2013. Skattemyndigheterna informerar pensionstagarna om den innehållningsprocent som gäller från och med februari 2014. Sjömanspensionskassan sänder således inte ut något separat brev om förskottsinnehållningen i februari. Pensionssumman för januari 2014 kan du också själv kontrollera på Loggtjänsten. Du kan också skriva ut ett pensionsintyg där. o Tilastot ı Statistik Ylikuukaudet | Övertjänstmånader 30 25 25 20 20 15 10 11 10 11 5 0 10 12 5 55.00–55.11 56.00–56.11 57.00–57.11 58.00–59.11 60.00–62.11 päällystö | befäl 63.00 miehistö | manskap % vanhuuseläkkeelle siirtyneistä | % av antalet ålderspensionerade 90 80 80 70 60 67 60 50 51 40 44 30 55 55 38 20 10 0 55.00–55.11 56.00–56.11 57.00–57.11 58.00–59.11 60.00–62.11 63.00 Kaikista vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä miehistön jäsenistä 52 prosenttia ja päällystön jäsenistä 75 prosenttia jatkoi työskentelyä, vaikka eläkeikä täyttyi. Av alla som 2012 gick i ålderspension fortsatte 52 % av manskapet och 75 % av befälet att arbeta trots uppnådd pensionsålder. Albatrossi | Albatrossen 21 Työkyky ı Jatkokouluttautuminen Vaihtelusta voimia ammatin arkeen Rutiinien tuulettaminen virkistää laivatyössäkin. Opiskelun kautta voi saada uusia näkökulmia merityön arkeen. Teksti Sirpa Sutinen | Kuvat Aapo Väänänen MERIKAPTEENI Jani Korpelainen on syk syn ajan työskennellyt jalat tukevasti kuivalla maalla. – Olen päivittänyt varustamon laa tu- ja turvallisuusjärjestelmää, kertoo varsinaissuomalainen merenkulkija. Merikapteenin pätevyyskirjan Kor pelainen sai vuonna 2003. Päällikkönä hän on työskennellyt Oy Langh Ship Ab:n laivoilla pian kuusi vuotta. – Pieni pätkä maissa työskentelyä tuo mukavasti vaihtelua merityöhön. Muitakin syitä kuin vaihtelunhalu syksyiselle konttoripestille toki löytyy. – Vaimo aloitti työt, nuorin lapsista tarhan ja keskimmäinen koulun, selit tää Korpelainen ja kertoo iloitsevansa vaihteeksi siitä, että työpäivän päät teeksi pääsee perheen luokse kotiin. Perheeseen kuuluu 3-, 7- ja 10-vuo tiaat lapset. Laivalle päällikön pestiinsä hän palaa vuodenvaihteessa. opiskelun alusta alkaen mahdollisuu tena. – Laivatyö on usein yksitoikkois ta. Opiskelu toi siihen tervetullutta vaihtelua. Työjaksolla laivallakin kun on va paata aikaa. – Laivalla on tyhjiä hetkiä, miksei niitä käyttäisi omaksi eduksi opiskellen, videoiden katselun sijaan. Koulun järjestämää lähiopetusta oli muutaman päivän jaksoina Raumalla tai Helsingissä. ”Itsensä kouluttaminen kannattaa aina.” TOINENKIN RESEPTI arjen rutiinien tuu lettamiseen merimieheltä löytyy. – Itsensä kouluttaminen kannattaa aina. Keväällä hän sai valmiiksi merenku lun hallinnon tutkinnon. Ammattikor keakoulun jatko-opintojen päätepiste on nimeltään ’Ylempi AMK tutkinto, merikapteeni’. Opinnot alkoivat vuon na 2008. – Aloittaessani olin vielä yliperä mies. Onneksi opinnot sai suorittaa omaan tahtiin, työn ohella. Korpelainen kertoo kokeneensa 22 Albatrossi | Albatrossen HAASTEENSA on aikuisopinnoissakin, varsinkin työn ohessa. –Satakunnan ammattikorkeakoulun opettaja Peter Sandell kannusti eteen päin silloinkin, kun motivaatio tuntui loppuvan. Alussa tuottivat heikot verkkoyhtey det vaikeuksia. Tiedonsiirto oli puhe linyhteyksillä kallista, eivätkä yhteydet toimineet merellä, missä aikaa opis keluun olisi löytynyt. Puhelin toimi satamassa, mutta satamassa on aina kiire. – Työt eivät saa opinnoista kärsiä. Omalla ajalla on opiskeltava. Meripäi vinä siihen löytyi parhaiten aikaa. – Kun laivaan saatiin toimivat satelliittiyhtey det, saattoi materiaaleja ladata netistä ja tentit kin tehdä merillä ilman, että koko ajan yhteydet katkesivat. Korpelainen myön tää, että vastikevapaalla vaati perhe aikaa. – Kotona opiskelin iltaisin tai öisin. Opintojen edetes sä hän huomasi, että opiskelu palvelee myös käytännön merityötä. – Se avarsi käsitystä merenkulusta ja tarjosi varustamon toimin taedellytyksiin uusia näkökulmia. Koulutuksen opinto sisältöihin kuului muun muassa lakiopintoja, sopimusoikeuden kysy myksiä ja merenkulun sopimuskäytäntöjä. KUN TAKANA ON muu tama kuukausi maatyö tä pohtii Korpelainen, että mukava on laivalle kin taas lähteä. Vuo rotteluun laivatyössä kuuluu neljän viikon työjakson jälkeen saman verran vapaata, josta hän on myös varsin tyytyväinen. – Ikävä on lasten takia töihin lähteä, mutta lomalla ollaan tiiviisti perheen kanssa yhdessä. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, pohtii hän. – Mutta vaihtelu virkistää aina, hymyilee tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväinen merenkulkija. – Rutiinit ovat tiettyyn pisteeseen saakka mukavia, sitten ne alkaa kokea tylsinä. Korpelainen toimii kipparina MS Ailassa, joka viime vuodet on kulkenut Suomesta Englantiin ja Eurooppaan. – Ajellaan kontteja Containershipsin rahtauksessa reitillä Helsinki, Pieta ri, Ustluga, Pori, Klaipeda, Teesport, Sheerness, Gent ja Kielin kanavaa Riikaan, luettelee Korpelainen laivan satamia, joissa parin viikon mittaisella reissulla nykyisin käydään. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINNIN mer kityksen laivan päällikkö tunnistaa. Laivatyössä hän itse pitää nimenomaan laivan ajamisesta. – Jos laivalla on kiva porukka, lisää se viihtyvyyttä työssä. Maatöissä pääsee joka päivä pois työyhteisöstä, mutta laivalla ollaan koko ajan yhdessä. Työyhteisöä ja työs sä viihtymistä voi pyrkiä vaalimaan. – Olemme yrittäneet järjestää aina jotain kivaa yhdessä. Vapaa-aikakassan rahoilla on hankittu laivalle virvelit. Joskus on köysityökerhokin järjestetty. Korpelainen korostaa, että hyvä ilmapiiri laivalla vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. – Yhtälö on vaikea, kun aikaa on vähän ja töitä paljon. Seisontapäiville voi yrittää järjestää jotain mukavaa. Kun pienillä asioilla pääsee arjesta pois, sujuu itse työkin mukavammin. Tavallisesti me-henkeä pyritään luo maan laivan porukalla, mutta pienessä varustamossa voi pyrkiä yhdistämään eri laivojen porukkaa. – Olemme osallistuneet varustamon porukalla jo viiden vuoden ajan Mepan sähly- ja jalkapalloturnaukseen. Päällikkönä Korpelainen tunnustaa tiedostavansa vastuunsa yhtenä teki jänä työyhteisön hyvinvoinnissa. Hän iloitsee myös siitä, että oma esimerkki näyttää vaikuttaneen työyhteisössä. Laivan yliperämies on parhaillaan hakeutumassa samoihin opintoihin, joista päälliköllä on todistus jo taskus saan. o Albatrossi | Albatrossen 23 Arbetsförmåga ı Vidareutbildning Variation ger krafter i yrkets vardag Vädrande av rutiner piggar upp också i fartygsarbete. Via studier kan nya aspekter på sjöarbetets vardag öppna sig. Text Sirpa Sutinen | Foto Aapo Väänänen SJÖKAPTEN Jani Korpelainen har hela hösten arbetat med fötterna stadigt på torra land. – Jag har uppdaterat rederiets kva litets- och säkerhetssystem, berättar sjöfararen från Egentliga Finland. Sjökaptens kompetensbevis erhöll Korpelainen 2003. Som befälhavare har han arbetat i snart sex år på Oy Langh Ship Ab:s fartyg. – En kortare tids arbete på land ger trevlig variation i sjöarbetet. Visst finns det också andra orsaker än en önskan om variation med en höstlig kontorshyra. – Min hustru började arbeta igen, de yngsta barnet är på dagis och det mel lersta i skolan, förklarar Korpelainen och berättar att han gläder sig åt att emellanåt kunna åka hem till familjen efter arbetsdagens slut. Till familjen hör 3-, 7- och 10 år gamla barn. Till jobbet som befälhavare på fartyget återvänder han vid årsskiftet. SJÖMANNEN HAR också ett annat re cept för vädrande av vardagens rutiner. – Det lönar sig alltid att vidareut bilda sig. På våren blev han klar med en exa men i sjöfartens förvaltning. Målet för de fortsatta studierna vid yrkeshögsko lan var ’Högre YHS examen, sjökap ten’. Studierna inleddes 2008. – När jag började var jag ännu överstyrman. Lyckligtvis fick studierna bedrivas i egen takt vid sidan av arbe 24 Albatrossi | Albatrossen tet. Korpelainen berättar att han från första början upplevt studierna som en möjlighet. – Fartygsarbetet är ofta enformigt. Studierna tillförde en välkommen omväxling. Även ombord under arbetsperio derna när det är ledig tid. – Ombord finns det tomma stunder, varför inte utnyttja dem till egen nytta för studier istället för att titta på videor. Skolan ordnade närundervisning i form av några dagars perioder i Raumo eller Helsingfors. OCKSÅ VUXENSTUDIER har sina utma ningar, särskilt när de sker vid sidan av arbetet. – Läraren Peter Sandell vid Satakun ta yrkeshögskola sporrade vidare också i stunder då motivationen verkade sina. I början orsakade de svaga nätför bindelserna svårigheter. Överföringen av information via telefonförbindelser na var dyrt och förbindelserna funge rade inte ute på havet där det hade funnits tid för studierna. Telefonen fungerade i hamnen, men i hamnen är det alltid bråttom. – Arbetet får inte lida på grund av studierna. Studerandet ska ske på egen tid. Under dagar ute på havet gick det bäst att hitta den tiden. – När fartyget fick fungerande satel litförbindelser kunde material laddas via nätet och även tenterna avläggas utan att förbindelserna stup i kvarten avbröts. Korpelainen medger att familjen krävde tid under vederlagsledigheterna. – Hemma studerade jag på kvällarna eller nätterna. När studierna fram skred observerade han att de också betjänar det praktiska sjöarbetet. – Det vidgade upp fattningen om sjöfarten och erbjöd nya infalls vinklar för rederiets verksamhetsförutsätt ningar. I utbildningens stu dieinnehåll ingick bland annat juridiska studier, avtalsrättsliga frågor och avtalspraxis inom sjöfarten. EFTER ATT HA ARBETAT några månader på land backen var Korpelainen mogen för att återvända till fartyget. Till avlös ningssystemet i fartygs arbete hör efter en fyra veckor lång arbetsperiod en lika lång ledig tid. Den är han rätt så nöjd med. – Det är tråkigt för barnens skull att bege sig till arbetet, men under den lediga tiden är familjen desto mera tillsammans. Allt har sina goda och dåliga sidor, filosoferar han. – Men variation piggar alltid upp, småler den med stundens situation nöjda sjöfararen. – Rutiner är trevliga till en viss punkt, men sen börjar man uppleva dem som trista. Korpelainen är skep pare på MS Aila, som under de senaste åren har seglat mellan Finland och England och det övriga Europa. – Vi seglar i Containerships fraktfart med containrar på rutten Helsingfors, S:t Petersburg, Ustluga, Björneborg, Klaipeda, Teesport, Sheerness, Gent och via Kiel till Riga, räknar Korpelainen upp de hamnar fartyget anlöper under sin nuvarande två veckor långa resa. FARTYGETS BEFÄLHAVARE är väl medve ten om den betydelse arbetsgemenska pens arbetshälsa har. I fartygsarbetet tycker han själv uttryckligen om att föra fartyget. – Om fartyget har en trevlig besätt ning ökar det trivseln i arbetet. I landarbete kan du varje dag lämna arbetsgemenskapen, men på ett fartyg är gemenskapen hela tiden tillsam mans. Arbetsgemenskapen och trivseln i arbetet kan gemenskapen slå vakt om. – Vi har strävat till att alltid ordna nånting trevligt tillsammans. Med fri tidsskassans medel har vi skaffat svir velspön till fartyget. Nångång har det ordnats en klubb för plattingarbeten. Korpelainen understryker att en god atmosfär ombord påverkar precis allting som görs på fartyget. – Ekvationen är svår när det är ont om tid och massor med arbete. För stil leståndsdagar kan nånting trevligt ar rangeras. Små grejer som för tankarna bort från vardagen kan göra att själva arbetet löper smidigare. Normalt kan en god vi-anda skapas inom ett fartygs besättning, men i ett litet rederi kan målet vara en god anda inom hela rederiet. – Vi har redan i fem års tid deltagit med hela rederiets gäng i SSBs inne bandy- och fotbollsturne. I egenskap av befälhavare erkänner Korpelainen att han är medveten om sitt ansvar för arbetsgemenskapens välmåga. Han gläder sig också över att hans eget exempel ser ut att ha haft verkan i arbetsgemenskpen. Fartygets överstyrman söker sig som bäst till samma studier som befälhavaren redan har betyg över i sin ficka. o ”Det lönar sig alltid att vidare utbilda sig. Albatrossi | Albatrossen 25 Michaela vastaa 4/2013 Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Miten lomautukset ja työttömyys vaikuttavat merenkulkijan eläke-etuuksiin? Useat merenkulkijat ovat olleet tänä vuonna lomautus- tai työttömyysuhan alla. Kokosimme näihin liittyvää hyödyllistä tietoa vaikutuksista merimieseläkelain (MEL) mukaisiin eläke-etuuksiin. Kysymys: Miten lomautus vaikuttaa ansaittuun alempaan vanhuuseläkeikään? Vastaus: Lomautus vaikuttaa ansaittuun eläkeikään seuraavasti: jokainen 2 kuukauden jakso jolloin ei ansaitse meripalvelukuukausia korottaa MELin ansaittua eläkeikää 1 kuukaudella. Merimies on siis jatkossakin oikeutettu vanhuuseläkkeeseen MELin ansaitussa eläkeiässä edellyttäen, että hänellä on riittävästi MEL-palvelua. MEL-työsuhteen on jatkuttava eläkeiän täyttämiseen saakka. Lisäksi edellytetään, että hänellä on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut yhteensä 18 kuukautta MEL-palvelua. o Kysymys: Miten työttömyys vaikuttaa ansaittuun alempaan vanhuuseläkeikään? Vastaus: Jos merimies joutuu työttömäksi ennen eläkeiän täyttämistä, hän pääsääntöisesti menettää oikeutensa siirtyä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä, ja hänen eläkeikänsä nousee 63 vuoteen. Merimiehen oikeus jäädä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä säilyy kuitenkin työttömyydestä huolimatta seuraavin edellytyksin: 26 26 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen • työttömäksi joutuminen on johtunut aluksen myymisestä, aluksen liikenteestä poistamisesta, työvoiman supistamisesta; ja • merimies täyttää eläkkeen saamiseen oikeuttavan alemman, jo ansaitun eläkeikänsä 5 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ja • merimies on koko tältä ajalta oikeutettu työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen, ja hän on jatkuvasti työvoimaviranomaisten välityksellä hakenut merimieseläkelain soveltamispiiriin kuuluvaa työtä tai • jos työvoimatoimisto tarjoaa työtä, josta ei voi kieltäytyä päivärahaa menettämättä, hän ei menetä oikeuttaan alennettuun eläkeikään edellyttäen, että hän pysyy edelleen työnhakijana suomalaiseen laivaan. o makseta, jos työntekoon tulee yli kuuden viikon katkos. Jos työt jatkuvat kuuden viikon katkoksen jälkeen, keskeytettyä osaaikaeläkettä aletaan maksaa uudelleen. Alle kuuden viikon lomautus ei keskeytä osa-aikaeläkkeen maksamista. Jos lomautus kestää yli puoli vuotta, osa-aikaeläke lakkautetaan. Osa-aikaeläkettä voi hakea uudelleen, kun hakija jälleen täyttää osa-aikaeläkkeen edellytykset. Jos osa-aikaeläkeläinen irtisanotaan, niin osa-aikatyö loppuu ja silloin myös osa-aikaeläkkeen maksu loppuu kuuden viikon jälkeen. o Kysymys: Miten lomautusajalta ja työttömyysajalta karttuu eläkettä? Vastaus: Eläkettä karttuu pääsääntöi- Kysymys: Mikä vaikutus lomautuksella on osa-aikaeläkkeeseen? Entä jos osa-aikaeläkeläinen irtisanotaan? Vastaus: Lomautuksesta tulee ilmoittaa Merimieseläkekassaan välittömästi sen jälkeen, kun on saanut lomautusilmoituksen. Lomautus voi keskeyttää osa-aikaeläkkeen, jos lomautus kestää yli kuusi viikkoa. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaeläkettä ei sesti kunakin vuonna saaduista työansioista. Eläkettä karttuu kuitenkin myös määrätyiltä palkattomilta ajoilta, esim. siltä ajalta, jolta saa ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoista karttuu eläkettä. Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta eläkettä ei sen sijaan kerry. Jos siis saat lomautusaikana tai työttömyysaikana ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa, siltä ajalta KUVA | FOTO: PEKKA KARPPANEN karttuu eläkettä, mutta vähemmän kuin jos olisit työssä. Päivärahasta karttuu eläkettä siten, että päiväraha-ajan palkaksi otetaan 75 % siitä palkasta, josta työttömyyspäiväraha oli laskettu. Eläkettä tästä ansiosta karttuu 1,5 % vuotta kohti riippumatta henkilön iästä. o Kysymys: Miten lomautus tai työttömyys vaikuttaa tulevan eläkkeen määrään? Vastaus: Työttömyys kaventaa tulevaa eläkettä siksi, että työttömyysajalta karttuu eläkettä vähemmän kun työssäoloajalta. Alkava työttömyys ja lomautukset eivät vaikuta karttuneeseen eläkkeeseen, se on tallessa eläkevuosia odottamassa. Työttömäksi jäävä saa aikanaan työn päättymiseen saakka karttuneen eläkkeen sekä ansiopäivärahakaudelta karttuneen eläkkeen elinaikakertoimella vähennettynä. Eläkkeen määrän kehittymistä voi seurata sähköisestä työeläkeotteesta. o Kysymys: Minkä ikäisenä voi päästä ns. eläkeputkeen? Vastaus: Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joilla ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen. Heillä toimeentulo turvataan työttömyysturvan lisäpäivillä, joita maksetaan enintään siihen saakka kun täyttää 65 vuotta. Puhutaan ”eläkeputkesta”. Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä jos on syntynyt 1950–1954 ja täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Henkilön tulee siis olla työsuhteen päättyessä vähintään 57 vuoden ja yhden kuukauden ikäinen, jotta voi saada työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä. Vuonna 1955 ja myöhemmin syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta. Työsuhteen tulee siis jatkua vähintään 58 vuoden ja yhden kuukauden ikään. Lisäpäivien saanti edellyttää, että on ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Oikeutensa työttömyyspäivärahaan sekä työttömyyspäivärahan määrän voi tarkistaa omasta työttömyyskassasta. o Kysymys: Voiko ns. eläkeputken jälkeen jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle? Vastaus: Jos on lisäpäivillä ja on täyttänyt 63 vuotta, voi valita jatkaako edelleen lisäpäivillä vai siirtyykö vanhuuseläkkeelle. Lisäpäivillä voi jatkaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täyttää 65 vuotta. Työttömyyspäivärahasta karttuu eläkettä 63 ikävuoteen saakka. Vanhuuseläke vastaa suuruudeltaan siihenastista eläkekertymää työstä ja päiväraha-ajalta. Ennen vuotta 1958 syntynyt voi saada vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana saadessaan työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen myös lisäpäiviltä. o Kysymys: Mitä pitää tehdä irtisanomistilanteessa? Vastaus: Työ- ja elinkeinotoimistossa on käytävä viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa saa vain, jos työnhaku on voimassa. Ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta. Jos ei kuulu työttömyyskassaan, voi hakea Kelan maksamia työttömyysetuuksia. Oikeutensa työttömyyspäivärahaan sekä työttömyyspäivärahan määrän voi tarkistaa omasta työttömyyskassasta. Merimieseläkekassa palvelee kaikissa merenkulkijoita koskevissa työeläkeasioissa verkko-osoitteessa www.merimies elakekassa.fi. Sivuilta löytyy kattavaa eläke- ja kuntoutustietoa sekä ohjeita eläkkeen hakemiseen erilaisissa elämän tilanteissa. o Albatrossi | Albatrossen 27 Michaela svarar 4/2013 Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen [email protected]. Hur påverkar permittering och arbetslöshet sjöfararnas pensionsförmåner? Innevarande år har många sjöfarare hotats av permittering eller arbetslöshet. Vi publicerar därför nedan ett sammandrag av nyttiga fakta om hur ovannämnda hot inverkar på sjöfararnas i sjömanspensionslagen nämnda pensionsförmåner om de realiseras. Fråga: Hur inverkar permittering på intjänad lägre ålderspensionsålder? Svar: Permittteringen inverkar på följande sätt på den intjänade pensionsåldern: Varje två månader långa period under vilken sjöfararen inte intjänar sjötjänstmånader höjer den enligt SjPL intjänade pensionsåldern med en månad. Sjömannen har således även i fortsättningen rätt till ålderspension enligt SjPLintjänad pensionsålder under förutsättning att han/hon har en tillräckligt lång SjPLanställningstid. SjPL-arbetsförhållandet ska vara ända fram till fylld pensionsålder. Ytterligare förutsätts att han/hon under de tre sista arbetsåren har varit totalt minst 18 månader i SjPL-tjänst. o Fråga: Hur inverkar arbetslöshet på intjänad lägre ålderspensionsålder? Svar: Om sjömannen blir arbetslös före uppnådd pensionsålder förlorar han/hon som regel rätten till att gå i pension vid intjänad lägre pensionsålder och hans/ hennes pensionsålder stiger till 63 år. Sjömannens rätt till pensionering vid intjänad lägre pensionsålder bibehålls dock under följande förutsättningar • arbetslöheten beror på att fartyget sålts eller tagits ur trafik eller att arbetskraften minskas; och 28 28 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen • sjömannen uppnår sin redan intjänade, till en lägre pension berättigande pensionsålder inom förloppet av fem år efter att arbetsförhållandet upphört, och • sjömannen är under hela denna tid berättigad till arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd och har fortlöpande via arbetskraftsmyndigheterna sökt arbete som omfattas av sjömanspensionslagens tillämpningsområde eller • om arbetskraftsbyrån erbjuder ett arbete, som man ej kan vägra att ta emot utan att förlora dagpenningen, förlorar sjömannen inte sin rätt till en lägre pensionsålder under förutsättning att han/hon fortsättningsvis söker arbete på ett finländskt fartyg. o Fråga: Vilken inverkan har permittering på en deltidspension? Eller om en deltidspensionär sägs upp? Svar: Man ska omedelbart efter att fått ett meddelande om permittering informera Sjömanspensionskassan om detta. Om permitteringen varar över sex veckor kan det uppstå ett avbrott i deltidspensionen. Det här beror på att deltidspension inte utbetalas om det uppstår ett avbrott i arbetet som varar över sex veckor. Om arbetet fortsätter efter det sex veckor långa avbrottet börjar också den avbrutna betalningen av deltidspensionen på nytt. En under sex veckor lång permittering avbryter inte utbetalningen av deltidspensionen. Om permitteringen varar över ett halvt år indras deltidspensionen. Deltidspension kan sökas på nytt såfort sökanden åter fyller förutsättningarna för deltidspension. Om deltidspensionären sägs upp så upphör deltidsarbetet och då upphör också utbetalningen av deltidspensionen efter sex veckor. o Fråga: Hur intjänas pension under permitterings- och arbetslöshetstiden ? Svar: För det mesta intjänas pension genom de inkomster som erhållits respektive år. Pension intjänas dock också för vissa perioder utan lön, t.ex. för den tid under vilken inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning erhålls. Den inkomstrelaterade dagpenning arbetslöshetskassan betalar tjänar också som tillväxtgrund för pensionen. Om du under permitterings- eller arbetslöshetstiden får inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning ökar pensionen, men mindre än om du skulle ha arbete. Däremot intjänas inte någon pension via den grunddagpenning och det marknadsstöd FPA utbetalar. Då den via dagpenning intjänade pensionen uträknas används som lönegrund 75 % av den lön på vilken arbetslöshetsdagpenningen beräknas. Av den här kalkyllönen intjänas 1,5 % per år oberoende av i vilken ålder personen ifråga är. o Fråga: Hur påverkar permitteringen eller arbetslösheten den kommande pensionens belopp? Svar: Arbetslösheten reducerar den kommande pensionen för att det under den tid arbetslösheten varar intjänas mindre pension än under den aktiva tiden. Inledd arbetslöshet eller permittering inverkar inte på redan intjänad pension, den är sparad i väntan på kommande pensionsår. Den som förblir arbetslös får i sinom tid den pension som intjänats före arbetet upphörde samt den pension som intjänats under den inkomstrelaterade dagpenningens period reducerad med livslängdskoefficienten. Uppföljning av pensionsbeloppets utveckling kan göras med hjälp av det elektroniska arbetspensionsutdraget. o Fråga: I vilken ålder kan man komma med i sk. pensionsslussen? Svar: År 1950 och därefter födda är den första åldersklassen som inte har rätt till arbetslöshetspension. Deras utkomstskydd säkerställs med en extra dagpenning som utbetalas ända tills den arbetslösa fyller 65 år. Det talas om en ”pensionsslussen”. Utöver arbetslöshetsdagpenningen under de första 500 dagarnas maximitid kan extra dagpenning erhållas om den arbetslösa är född 1950–1954 och har fyllt 59 år innan 500 dagars maximitid har gått ut. Personen ifråga ska således då arbetsförhållandet upphör vara minst 57 år och en månad gammal för att få arbetslöshetspenning för extra dagar. Åldersgränsen för 1955 och senare födda för rätten till extra dagar är 60 år. Arbetsförhållandet bör sålunda fortsätta fram till en ålder av minst 58 år och en månad. Erhållandet av extra dagar förutsätter att personen har haft arbete under minst fem år under de senaste 20 åren. Rätten till arbetslöshetsdagpenning samt dagpenningsbeloppet kan kollas hos den egna arbetslöshetskassan. o Fråga: Är det möjligt att gå direkt från den s.k. ”pensions slussen” i ålderspension ? Svar: Om personen ifråga är inne på extra dagar och har fyllt 63 år kan han/hon välja mellan att fortsätta med de extra dagarna eller gå i ålderspension. Att fortsätta med extra dagar kan ske högst till utgången av den kalendermånad under vilken perso- nen fyller 65 år. Arbetslöshetsdagpenningen tjänar som grund för intjänandet av pension fram till 63 års ålder. Ålderspensionen motsvarar i det skedet den dittills intjänade pensionen av arbete och dagpenningtiden. Före 1958 födda kan få ålderspensionen utan förtidsavdrag redan som 62-åringar även då de utöver arbetslöshetsdagpenning under 500 dagar också efter dessa fått extra dagpenning. o Fråga: Vad bör göras i en uppsägningssituation? Svar: Besök arbets- och näringsbyrån senast under den första arbetslösa dagen. Arbetslöshetsdagpenning erhålls endast om arbetssökandet är i kraft. Ansökan om inkomstrelaterad arbetslöshetspenning riktas till den egna arbetslöshetskassan. Sökande som inte hör till en arbetslöshetskassa kan ansöka om av FPA betalade arbetslöshetsförmåner. Rätten till arbetslöshetsdagpenning samt dennas belopp kan kontrolleras i den egna arbetslöshetskassan. Sjömanspensionskassan betjänar sjöfararna i alla frågor som gäller arbetspensioner på webbadressen www.sjömanspensionskassan.fi. På sidorna finns täckande uppgifter om pensioner och rehabilitering samt anvisningar för ansökan om pension i olika livssituationer. o 30 vuotta laivakuraattorityötä Kuratorsverksamhet på fartygen under 30 år SUOMEN MERIMIESKIRKON laivakuraat- FINLANDS SJÖMANSKYRKAS kuratorsverk- toritoimintaa juhlistettiin seminaarilla 7.11.2013 Vuosaaren merimieskirkolla. Suomalaiselle laivakuraattorityölle antoivat mallin mm. ranskalaiset ja italialaiset työläispapit, jotka seilasivat laivojen mukana jo 1940 luvulla. Merimieskirkon laivapappityö käynnistyi jo vuonna 1975, kun ensimmäiset papit lähtivät merille. Toiminta vakiintui 1983 ja tästä vuodesta lasketaan suomalaisen laivakuraattorityön varsinaisesti alkaneen. Merimieseläkekassa on tukenut laivakuraattorityötä taloudellisesti 90-luvun alusta lähtien. o samhet ombord på fartygen firades litet festligare med ett jubileumsseminarium i Nordsjö sjömanskyrka den 7.11.2013. Modellen till det finländska kuratorsarbetet på fartygen gav bl.a. de franska och italienska arbetarprästerna. De seglade med på fartygen redan på 1940-talet. Sjömanskyrkans första fartygspräster inledde sitt arbete och begav till sjöss redan 1975. Verksamheten stabiliserades 1983 och från detta år räknas det finländska fartygskuratorsarbetet ha etablerat sig. Sedan början av 90-talet har Sjömanspensionskassan stött fartygskuratorsarbetet ekonomiskt. o Albatrossi | Albatrossen 29 Monikulttuurinen työympäristö merellä Teksti Petra Nikkinen | Kuvat Petra Nikkinen ja Marina Paulaharju 30 30 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen Monikulttuurisuus ı Työympäristö Maailma muuttuu ja merenkulku sen mukana. Merillä työskentely on aina ollut yksi kansainvälisimmistä ja monikulttuurisimmista ammateista maailmassa. Mitä eri kulttuureja edustavat merimiehet voivat oppia toisiltaan? GLOBALISAATIO ja maailmantalou den muutokset ovat tuoneet monille liiketoiminta-alueille merkittäviä rakennemuutoksia, myös laivaliiken teeseen ja merellä työskentelyyn. Työt kansainvälistyvät, sekoittuvat ja työn luonteet muuttuvat. Turun yliopiston tutkijan Olli-Pekka Brunilan mukaan merillä seilaavilla aluksilla on ollut kymmeniä vuosia monikulttuurisia työyhteisöjä, joten asia on varsin tuttu merenkulkijoille. Silloin sitä ei vain kutsuttu globalisaatioksi. – Meiltä on lähdetty merille jo ai kojen alusta. Ei silloinkaan aina menty suomalaisina suomalaisille laivoille, vaan lähdettiin rohkeasti vaikkapa ruotsalaisiin laivoihin töihin, toteaa Brunila. TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS on tehnyt yli 30 vuotta merenkulkualan tutkimusta. MIMIC (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies) -hankkeen alkukesäs tä valmistuneessa työpaketissa Crew Competence selvitettiin mm. miten Itämerellä ja Suomenlahdella eri aluk set ovat miehitetty ja miten työympä ristön monikulttuurisuus vaikuttaa laivalla työskentelyyn ja turvallisuu teen. Työryhmä Olli-Pekka Brunila, Jenni Storgård ja Nora Berg kävivät tut kimusta varten läpi 453 laivaa, 2 530 päällystön ja 3 507 miehistön jäsentä. Hankkeessa yhdistettiin myös olemassa olevia tutkimustietoja muualta maail masta ja verrattiin tuloksia saatuihin omiin tutkimustuloksiin. – Tämä oli ensimmäinen tämän kaltainen tutkimus. Saimme Suomen Tullilta erityisluvan tutkia laivojen mie histöjen kansallisuuksia. Jouduimme kuitenkin ottamaan mukaan maantie teellisesti suuren alueen, jotta yksittäi siä satamia tai laivoja ei tunnistettaisi tutkimuksesta. Suomen henkilötieto laki on näissä asioissa erittäin tiukka, sanoo Brunila. Valtaosa, n. 85 %, tutkimuksen piiriin kuuluneiden laivojen miehis töstä muodostui kahdesta tai kolmesta eri kansallisuudesta. Usein eri maista saapuneiden merimiesten yhteenhit sautumisessa auttaa yhteinen kieli. – Yhteinen kieli luo yhteisöllisyyttä aluksissa. Myös työkaverin kulttuu rin perusymmärrys auttaa. Käsitys taustoista, kunnioitus toisten tapoja kohtaan ja riittävä kielitaito auttavat jo pitkälle. Kenenkään omaa kulttuuria ei pitäisi tukahduttaa, vaan löytää sen parhaat puolet. Täytyy muistaa, että monikulttuurinen miehistö kulkee mo nikulttuurisessa ympäristössä – meri miehet ovat tottuneita kansainväliseen työympäristöön, tutkija toteaa. ”Meiltä on lähdetty merille jo aikojen alusta – myös ulkomaisilla aluksilla.” Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen vaatii erityisosaamista. Esimiesten pitäisi kyetä ymmärtämään ja kunnioittamaan kulttuurieroja, mutta samalla keskittyä johtamiseen ja työn onnistuneeseen lopputulokseen. Tärkeitä tekijöitä viihtyvyydessä ovat perustarpeiden huomioiminen: tur vallisuus, riittävä lepo, työhyvinvointi ja sopivasti virikkeitä laivalla. Isossa roolissa ovat myös toimivat internet-, sähköposti- ja puhelinyhteydet. Myös urheilu yhdistää luontevasti eri kult tuureja. TYÖRYHMÄ TUTKI MYÖS ONNETTOMUUKSIA ja niitä aiheuttavia tekijöitä. Brunila painottaa turvallisuusjohta misen tärkeyttä ja rohkaisee esimiehiä toimimaan esimerkkeinä. – Tutkimuksen mukaan hyvä ja laadukas turvallisuusjohtaminen sekä turvallisuuskulttuurin edistäminen minimoivat onnettomuuksia. Jokainen miehistön jäsen kannattaa sitouttaa siihen. Onnettomuuksista Brunila toteaa, että valtaosa on ihmisen aiheuttamia. – Inhimilliset erehdykset aiheuttavat valtaosan onnettomuuksista. Mer kittävimpinä ohjausvirheet, väsymys, kommunikaation tai ammattitaidon puute... Niitä sattuu toisinaan, mutta kukaan ei aja laivaa karille tahalleen, tokaisee Brunila. Monikulttuurisuuden johdosta onnettomuudet voivat vähentyä, sillä eri taustoista ja kulttuureista tulevilla ihmisillä on erilaiset tavat ratkoa on gelmia ja jokainen tuo oman osaami sensa mukaan toimintaan. Tässäkin kielitaito on avainasemassa. – Meillä on ollut monikulttuurisia miehistöjä jo kymmeniä vuosia. En näe, miksi asiat tästä dramaattisesti muuttuisivat. Edelleen on tärkeää osata englantia, sen koulutusta ja kehittä mistä kannattaa jatkaa. Suosittelen lämpimästi, että kehitettäisiin yhte näinen Maritime English -kieli, jotta saataisiin työkieli yhteiseksi, kuten lentoliikenteessä on onnistuneesti jo tehty. Vapaa-aikana toki jokainen on oikeutettu puhumaan sitä kieltä, mikä tuntuu mukavimmalta. o Albatrossi | Albatrossen 31 Arbetsmiljön ı Mångkulturalitet Den mångkulturella arbetsmiljön på haven Text Petra Nikkinen, | Foto Petra Nikkinen och Marina Paulaharju Världen förändras och sjöfarten med den. Arbetet på haven har alltid varit ett av de mest internationella och mångkulturella jobben på jorden. Vad kan sjömän som repre senterar olika kulturer lära sig av varandra? 32 32 Albatrossi Albatrossi || Albatrossen Albatrossen GLOBALISATIONEN och förändringar na i världsekonomin har för många affärsområden medfört betydande strukturförändringar. Så också för fartygstrafiken och arbetandet på sjön. Jobben internationaliseras, blandas upp och förändras till sin karaktär. Enligt forskaren Olli-Pekka Brunila vid Åbo universitet har de fartyg som seglar på haven redan i tiotals år varit mångkulturella arbetsgemenskaper. Saken är därför rätt så bekant för sjöfa rarna. I tiden kallades den bara inte för globalisation. – Ända sedan tidernas begynnelse har man begett sig till sjöss från oss. Inte heller då valde man att alltid som finländare bege sig till sjöss på finländska fartyg. Djärvt kunde de potentiella finländska sjöfararna ta hyra på t.ex. svenska skepp, konstaterar Brunila. av manskapet. I projektet sammanför des befintligt forskningsmaterial från andra delar av världen. Det erhållna materialets resultat jämfördes med erhållna egna forskningsresultat. – Det här var den första undersök ningen av den här typen. Av den finska tullen fick vi ett specialtillstånd för un dersökning av skeppsbesättningarnas nationaliteter. Vi blev dock tvungna att ta med ett geografiskt stort område för att enskilda hamnar och fartyg inte skulle kunna identifieras i undersök ningen. I de här frågorna är vår lag om personuppgifter ytterst strikt, berättade Brunila. Största delen, ca 85 %, av besätt ningen på de fartyg som omfattades av undersökningen var sammansatt av två eller tre nationaliteter. Till sammansvetsningen av sjömän som kommit från olika länder hjälper ofta ett gemensamt språk. SJÖFARTSBRANSCHENS utbildnings- och forskningscentral vid Åbo universitet har i över 30 år bedrivit forskning inom sjö fartsbranschen. Inom ramen för projektet MIMIC (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies) fär digställdes arbetspake tet Crew Competence i början av sommaren. Paketet utredde bl.a. hur olika fartyg på Östersjön och i Finska viken var bemannade och hur den mångkul turella arbetsmiljön inverkade på arbe tet och säkerheten ombord på fartygen. Arbetsgruppen OlliPekka Brunila, Jenni Storgård och Nora Berg gick under forsk ningsarbetet igenom 453 skepp, 2 530 medlemmar av befälet och 3 507 medlemmar ”Ända sedan tider nas begynnelse har man begett sig till sjöss från oss – inte alltid på finländska fartyg.” –Det gemensamma språket ska par gemenskap ombord. Också en grundförståelse för arbetskamra tens kultur hjälper. En uppfattning om bakgrund, respekt för de andras vanor och tillräckliga språkkunskaper hjälper redan långt. Alla försök att kväva arbetskamratens egen kultur bör undvikas. Istället bör försök göras för att hitta dennes bästa sidor. Det är skäl att komma ihåg att en mångkulturell besättning rör sig i en mångkulturell omgivning – sjömännen är vana vid en internationell arbetsmiljö, konstaterar forskaren. Ledandet av en mångkulturell arbetsgemenskap kräver specialkuns kaper. Förmännen bör ha förmåga att förstå och respektera kulturskillnader, men samtidigt kunna koncentrera sig på ledningen och ett lyckat slutresul tat i arbetet. För trivseln är det viktigt att beakta grundbehoven: säkerhet, tillräcklig vila, arbetshälsa och lämpligt med stimulerande incitament ombord. En stor roll har också fungerande in ternet-, e-post- och telefonförbindelser. Även idrotten förenar olika kulturer på ett naturligt sätt. ARBETSGRUPPEN UNDERSÖKTE också olyckor och faktorer som orsakade sådana. Brunila underströk vikten av en säkerhetsledning. Han uppmunt rade också förmän att fungera som föredömen. – Enligt undersökningen minimerar en bra och högklassig ledning av säker heten och främjande av säkerhetskul turen olyckor. Det lönar sig att få alla medlemmar i besättningen att binda sig vid säkerhetsfrågorna. Om olyckor konstaterade Brunila, att största delen av dessa orsakas av människan. – De mänskliga misstagen förorsaka största delen av olyckorna. Till de mera betydande misstagen hör styrningsfel, trötthet, brister i kommunikationen eller yrkesskickligheten... Sådant hän der ibland, men ingen styr avsiktligt fartyg på grund, utbrister Brunila. Det är möjligt att antalet olyckor kommer att minska tack vare mång kulturen, för de människor som sammanstrålar från olika kulturer har olika bakgrund och olika sätt att lösa problem och var och en hämtar med sig sitt eget kunnande till verksamhe ten. Även i den här frågan är språkuns kapen i nyckelposition. – Vi har redan i tiotals år haft mångkulturella besättningar. Jag kan inte se varför sakerna nu skulle förändras dramatiskt. Fortfarande är det viktigt att kunna engelska. Därför lönar det sig att fortsätta undervisnin gen och utvecklingen av engelskan. Jag rekommenderar varmt att det utvecklas ett enhetligt Martime-English för att få ett gemensamt arbetsspråk, på samma sätt som man redan lyckats göra i flygt rafiken. På fritiden har givetvis var och en rätt att tala det språk som känns bekvämast. o Albatrossi | Albatrossen 33 4/2013 Lyhyesti ı Smånytt MEL-vakuutusmaksu 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on vahvistanut MEL-vakuutusmaksun vuodelle 2014. Vakuutusmaksu nousee yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2014 ja on näin ollen sekä työntekijän että työn antajan osalta 11,4 % merimieseläkelain 78 §:n mukaisesti määräytyvästä työ ansiosta. Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista on haettu ainoastaan vuodelle 2014. o Ylläksen mökin varaukset Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju Uusi kiinteistöpäällikkö Merimieseläkekassaan MERIMIESELÄKEKASSAN uudeksi kiin- teistöpäälliköksi 1.12.1013 alkaen on valittu tekniikan lisensiaatti Mikko Elosuo. Mikko Elosuo tulee toimimaan myös Merimieseläkekassan johtoryhmän jäsenenä, oman tiiminsä lähiesimiehenä sekä MEK-Huolto Oy:n toimitusjohtajana ja huoltohenkilöstön lähiesimiehenä. Samassa yhteydessä kiinteistöpäällikkö Matti Jokinen siirtyy projektipäälliköksi johtamaan nimettyjä kiinteistökehityshankkeita. o MERIMIESELÄKEKASSAN Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin varaustoiveita tuli jälleen tulevalle talvikaudelle enemmän kuin vuokrausviikkoja oli mahdollista jakaa. Mökkiviikot jaettiin merenkulkijoille periaatteella, että samalle viikolle toiveen esittäneistä enemmän meripalvelukuukausia omaava merenkulkija, joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut, sai vuokrata mökin. Mahdollisia vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi kysellä eläkekassan toimistosta puh. 010 633 990. Eläkekassan nettisivuilla www.merimieselakekassa on kuvia Ylläksen mökiltä. Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2014. Hakuilmoitus julkaistaan Albatrossin numerossa 1/2014. o Albatrossi-lehti vuonna 2014 ALBATROSSI-LEHTI ilmestyy myös ensi vuonna nelinumeroisena, joista yksi numero on kaksoisnumero. Ilmestymisaikataulu julkaistaan lehdessä nro 1/2014, joka ilmestyy huhtikuun alussa. o Merimieseläkekassan joulukorttirahat Itämeren suojeluun MERIMIESELÄKEKASSA lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat John Nurmisen Säätiön rehevöitymistä vähentävään Puhdas Itämeri- hankkeeseen ja haluaa lahjoituksellaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa. Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2014. o 34 Albatrossi | Albatrossen Työeläkeindeksiluvut vuodelle 2014 on vahvistettu SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on vahvistanut työeläkeindeksiluvut ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on 2509. Työeläkkeet nousevat siten ensi vuoden alusta noin 1,4 prosenttia. Etuuksien laskennassa käytettävä palkkakerroin nousee noin 1,7 prosenttia, ja se on ensi vuoden alusta 1,350. o Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2014 työssäoloon. Ajatuksena on, että samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaikutusta on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidempään. Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. o Tee ekoteko – valitse sähköinen työeläkeote SÄHKÖISEN työeläkeotteen voit vali- ta Merimieseläkekassan verkkosivujen Loki-palvelusta. Ote on sähköisessä Loki-palvelussa saatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. o www.mermieselakekassa.fi 31.12.2013 mennessä sähköisen eläkeotteen valinneiden kesken arvotaan Apple iPad Mini 16 G Wi-Fi. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN vahvistama vuoden 2014 elinaikakerroin on 0,97552. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1952 syntyneiden vuonna 2014 tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä noin 2,4 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2014 myönnettäviä työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin perheeläkkeisiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä eliniästä käytetään Mellan alla som före utgången av 2013 gjort ett elektroniskt val utlottas en Apple iPad Mini Wi-Fi. Gör en ekogärning – välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag DET ELEKTRONISKA arbetspensionsutdra- get kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Via den elektroniska Loggtjänsten kan du alltid vid behov få utdraget – snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. o www.sjomanspensionskassan.fi SPL-premien 2014 SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET har fastställt SjPL-premien för 2014. Premien stiger sammanlagt med 0,2 procentenheter år 2014 och är sålunda för arbetstagarens som för arbetsgivarens del vara 11,4 % av den arbetsinkomst som fastställs enligt 78 § i sjömanspensionslagen. Fastställande av pensionsförsäkringspremien har sökts endast för 2014. o Reservering av Yllässtugan ÄN EN GÅNG inlämnades det fler önske- mål om reservering av Sjömanspensionskassans semesterstuga vid Ylläsjärvi under den inkommande vinterperioden än det finns semesterveckor att hyra. Veckorna fördelades till sjöfararna enligt principen att av de sjöfarare som önskat få samma vecka den som har fler sjötjänstmånader och inte tidigare har hyrt stugan fick göra det nu. Förfrågningar om eventuella lediga veckor eller återbud av reserveringar kan riktas till pensionskassans kontor, tfn 010 633 990. På pensionskassans webbsidor, www. sjomanspensionskassan.fi finns det foton av stugan. Senvårens och sommarens veckor kan sökas på våren 2014. Annons om sökandet publiceras i Albatrossen nummer 1/2014. o Albatrossen 2014 ALBATROSSEN utkommer också nästa år med fyra nummer, av vilka ett är dubbelnummer. Utgivningstidtabellen publiceras i nummer 1/2014. Numret utkommer i början av april. o Sjömanspensionskassans julkortsmedel doneras till skyddet av Östersjön Indextalen för arbetspensionerna för år 2014 SJÖMANSPENSIONSKASSAN donerar har fastställt indextalen för arbetspensioner för det inkommande året. För de arbetspensioner som nu ska betalas är indextalet 2509. Från början av inkommande år stiger arbetspensionerna sålunda med ca 1,4 procent. Den vid beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger med ca 1,7 procent och uppgår från början av nästa år till 1,350. o innevarande år julkortsmedlen till John Nurminens Stiftelses projekt Ett rent Östersjön och önskar genom sin donation delta i förbättrandet av tillståndet i Östersjön. Vi utmanar samtidigt Albatrossens läsare att föreviga sitt eller en väns namn i skyddet av Östersjöns historia genom att delta i John Nurminens Stiftelses och Östersjöutmaningens gemensamma donationskampanj. Genom att donera 50 euro får donatorn en stålplatta med sitt namn på konstverket Horisont, som ska uppföras på Busholmen i Helsingfors. Donationen är också en trevlig julgåva som blir kvar permanent på Busholmen. Ytterligare info om kampanjen: www.puhdasitameri.fi Vi önskar alla våra kunder och samarbetspartner en fridfull jul och ett gott nytt år 2014. o Sjömanspensionskassaan får ny fastighetschef TILL SJÖMANSPENSIONSKASSANS nya fastighetschef har från 1.12.1013 valts teknologie licensiat Mikko Elosuo. Mikko Elosuo blir även medlem av Sjömanspensionskassans ledningsgrupp, förman för sitt eget team samt vd för SPK-Fastighetsservice Ab och förman för servicepersonalen. Samtidigt är fastighetschef Matti Jokinen utsedd till projektchef för vissa fastställda projekt för utveckling av fastigheter. o SOCIAL- JA HÄLSOVÅRDSMINISTERIET Livslängdskoefficienten fastställd för år 2014 DEN AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET fastställda livslängdskoefficient för år 2014 är 0,97552. Den fastställda livslängdskoefficienten minskar de ålderspensioner enligt arbetspensionslagen som börjar betalas år 2014 eller därefter med ca 2,4 procent för personer som är födda år 1952. Livslängdskoefficienten minskar också de invalidpensioner som beviljas år 2014 med undantag av pensionsdelen för återstående tid som kan ingå i invalidpensionen. Dessutom påverkar livslängdskoefficienten familjepensioner som beviljas år 2014. Avsikten med livslängdskoefficienten är att i enlighet med hur den förväntade genomsnittliga livslängden förändras anpassa pensionsutgiften och nivån på de nya arbetspensionerna som börjar betalas. Om den genomsnittliga livslängden fortsätter att öka, minskar livslängdskoefficienten månadspensionerna. Avsikten är att arbetstagare kompenserar livslängdskoefficientens minskande effekt på pensionen genom att fortsätta längre i arbetslivet. Livslängdskoefficienten tillämpades för första gången år 2010. o Albatrossi | Albatrossen 35 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta ! 2014 God jul och gott nytt år !
© Copyright 2024