1. No category

Antti Kivimaa Senior Advisor
Tiiviisti turve-energia-asiasta 20.2.2013
1
Turve- energiasta ratkaiseva apu Suomen talouteen
• Selvityksen ja esityksen tekijä
• Antti Kivimaa, Diplomi-insinööri (mekaaninen puunjalostus), Ekonomi (laskentatoimi)
• Teollisuudessa ja liikkeenjohdossa 1975 - 2010 myös kahdesti pienen pörssiyhtiön
toimitusjohtajana ja lukuisissa hallitustehtävissä
• VTT Senior Advisor Puutuoteteollisuus 2010 =>
(1.3.2013 osa-aikaisesti)
muu toiminta nyt turve-energia-aktiivina sekä vaikuttaminen erityisesti mekaanisen
metsäteollisuuden ja bioenergia-asioden edistämisessä.
• Pakrak Group Oy hallituksen pj. rakennustoiminta (esim. Kampin puukappeli)
• Finnish Wood Research tutkimustoimikunta (puutuoteteollisuuden yhteistutkimus)
• VAPO Timber hallituksen jäsen (Suomen johtava ei-integroitu sahayhtiö)
• Insinööritoimisto Saloy Oy, hallituksen jäsen ja pienosakas (10 %)
• Sinilevän kartoitus, lähteiden etsintä ja kuormituksen vähentäminen
• Vesialueiden kartoitus ja ravinne- sekä päästölähteiden mittaus ja kartoitus
• Ravinteiden ja humuksen poisto virtavesistä (maatalous, metsä, turvetuotanto)
• Turve-energia-asiasta tekemäni selvitys on helposti omaksuttavissa ja perustuu julkisiin
lähteisiin sekä sisältää toimenpide-ehdotuksen turvemaiden ja tuotantomenetelmien
sertifioinnista ja tarpellisista päätöksistä.
Antti Kivimaa Senior Advisor
Tiiviisti turve-energia-asiasta 20.2.2013
2
Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen
• Uusin suomalaistutkimus (Metla LUT) osoittaa, että aiemmin keskiarvolukuina
käytetyt eri suotyyppien ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu
kertaluokkaa liian pieniksi, verrattuna keskimäärin runsaspäästöisemmiltä
turvemailta syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin (CO2, CH4, N2O). Aikaisempi
ruotsalaistutkimus on osoittanut jo saman tosiasian.
• Tekemäni selvityksen mukaisesti käytetään noin 25 vuoden “energiakvartaalin”
aikana jo nyt ojitetuista ja siten luonnontilansa jo menettäneistä turvemaista
5.000 km2 (vain n. 5 % Suomen koko suo- ja turvealasta) bioenergiaksi ja
biopolttoaineiksi valikoiden turvemaat kasvihuonekaasupäästöjen mukaan ja
käyttäen sertifioituja tiukkoja tuotantomenetelmiä ja vesiensuojelua.
• ”Energiakvartaalin” päättyessä on Suomen kasvihuonekaasupäästöistä
pysyvästi vähentynyt vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalenttia, joka
on samaa suuruusluokkaa kuin kotimaan koko liikenteen nykyiset vuosipäästöt.
Vähennys perustuu noin puoliksi runsaspäästöisten turvemaiden päästöjen
loppumiseen ja istutetun metsänkasvun kaasunieluun ja vaikutus on pysyvä.
• Turve-energialle voidaan marginaalisilla lisäkustannuksilla asettaa hyvin tiukat
tuotannon laatuvaatimukset erityisesti vesien käsittelyssä puhtaammiksi kuin
luonnonsoiden päästöt (kotimaisilla jo tunnetuilla teknologioilla).
Antti Kivimaa Senior Advisor
Tiiviisti turve-energia-asiasta 20.2.2013
3
Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen
• Selvityksessä on laskettu Suomen kauppataseen paranevan yli 4 miljardia
euroa/vuosi ja projektissa työllistyy pysyvästi yli 30.000 henkilöä valtaosin ns.
syrjäseuduilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Hanke on täysin realistinen,
nopeasti toteutettavissa ja edellyttää vain Suomen oman poliittisen päätöksen.
Turve-energian kasvava käyttö parantaa myös oleellisesti Suomen alhaista
energiaomavaraisuutta (nykyisin 2/3 tuonnin varassa ja siitä 2/3 Venäjältä).
• Turpeesta voidaan jo koetellulla tekniikalla ja nykyhinnoilla kannattavasti tehdä
bioöljyä ja pian biohiiltä, sekä lähitulevaisuudessa myös bioetanolia aivan kuten
puubiomassasta. Nämä polttoaineet vähentävät radikaalisti fossiilisten hiilen,
raakaöljyn ja maakaasun tuontitarvetta Suomeen.
• Toimenpide on toteutettavissa ilman mitään tukirahoja ja projektin päättyessä
Suomen uusiutuva metsäala on kasvanut 500.000 hehtaarilla, joita voidaan
hyödyntää pysyvästi uusiutuvana teollisuuden raaka-aine- ja energialähteenä.
• 25 vuoden “energiakvartaalin” aikana muodostuu kansantalouden säästöä yli
100 miljardia euroa. Samalla luodaan edellytykset puumateriaalin laajempaan
energiakäyttöön sekä vahvistetaan uusiutuvan energian ympärille rakentuvan
kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisen klusterin voimakasta kehittymistä,
jolla on merkittäviä vientimahdollisuuksia.
Antti Kivimaa Senior Advisor
Tiiviisti turve-energia-asiasta 20.2.2013
4
Turve- energian ratkaiseva panos talouden parantamiseen
• Tuotanto on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen eikä vaaranna
ruokahuoltoa. Projektissa ei käytetä yhtään ojittamattomia tai luonnonarvoltaan
arvokkaita suoalueita (kuten ne on määritetty kansallisessa suostrategiassa).
• Koska EU-alueen suo- ja turvemaista noin 9/10 sijaitsee Suomessa, Ruotsissa
ja Virossa, on näillä mailla oltava sananvalta EU:ssa päätettäessä turvemaiden
käytöstä. Voimme energia-asiassa ottaa mallia Norjasta, jonka öljyrahasto
kasvaa voimakkaasti nykyisestä 460 miljardista eurosta.
• Suomessa kansallisena tavoitteena - käyttäen vain sertifioituja ja valikoituja
turvemaita, jotka käytön jälkeen heti metsitetään ja käyttäen tuotannossa vain
sertifioituja ympäristöystävällisiä ja tiukkoja tuotantomenetelmiä - on määrittää
turpeelle samanlainen uusiutuvan biomassan status, kuin metsäbioenergialla.
Tämä mahdollistaa turpeen energiakäytön erittäin merkittävän lisäämisen.
• Kotieläintuotannolle hyvin tärkeän ympäristöturpeen merkitys on nykyisin 25-30
miljoonaa euroa ja välttämätön esim. kanankasvatuksessa.
• Turve on myös biokomposiittien raaka-aineena aivan puun veroinen.
• 20.2.2013 Senior Advisor (DI, Ekonomi) Antti Kivimaa
5
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Tosiasiat suo- ja turvemaista Suomessa löytyvät kaavioista
• Turvemaista on metsäojitettu 80-kertaisesti ja pelloksi yli 5-kertainen määrä
turvetuotantoon verrattuna
• Suo- ja turvemaiden sijainti
Vertailuna Sveitsin pinta-ala on 4,13 milj. ha
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
6
Suomen turvemaiden määrästä
• Turpeen nykyinen vuosikasvu on selvästi suurempaa kuin sen käyttö
• Suo- ja turvemaita on noin 1/3 Suomen maapinta-alasta
• Suo- ja turvemaista on ojittamattomia 41.400 km2 (Sveitsin kokoinen)
• Metsäojitettuja noin puolet, 47.600 km2
• Luonnontilaisia soita noin 40.000 km2
• Turvetuotannon käytössä nykyisin noin 600 km2 (eli 0,6 %)
• Suo- ja turvemaista on noin 1/3 Lapin läänissä, noin 1/3 Oulun läänissä
•
•
•
•
•
ja noin 1/3 muualla Suomessa
Valtaosa (85 %) pinta-alasta, 82.000 km2, ei sovellu turvetuotantoon
Loput (15 %) pinta-alasta, 12.000 km2, sisältävät käyttökelpoisesta
turve-energiasta yli 40 %
Näiden turpeesta noin 20 % soveltuu parhaiten ympäristöturpeeksi
Loput 80 % sisältävät teknisesti käyttökelpoista turve-energiaa noin
12.800 TWh
Selvityksen mukaiseen käyttöön näistä alueista tarvitaan vain n. 40 % .
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
7
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
8
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
9
Muu kuin turpeen energiakäyttö on myös tärkeätä
• Ympäristöturpeen merkitys on jo nykyisellään 25-30 milj.€ vuodessa
• Jakaantunut kolmeen suureen osioon :
•
Kuiviketurve (kotieläintuotanto),
• Kasvuturve ja
• Komposti/Maanparannusturve
• Voidaan tuottaa käytännössä vain “uusista alueista” ja parhaiten sopivat ei
ojitetut suoalueet, joiden saanti tulevaisuudessa yhä vähenee
• Monissa käyttökohteissa turpeen arvo lisääntyy merkittävästi jalostuksen
prosesseissa turpeen noston jälkeen ja työllistää merkittävästi
• Erityisen vaikeaa on kuiviketurpeen korvaaminen kanankasvatuksessa
• Merkittävää on myös ympäristövahinkojen hoitaminen imeytyksellä
• Tuotantoa nykyisellään noin kymmenesosalla koko turvetuotantoalasta
• Tuotannon kasvu mahdollistaisi merkittävää viennin kasvattamista .
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
10
Luonnontilaisten soiden kasvihuonekaasupäästöistä
• Luonnontilaisten ja ojitettujen suo- ja turvemaiden päästöistä on tehty tutkimuksia, joiden
tulokset ovat hämmentävän kaukana toisistaan, vaikka niiden pitäisi mitata samaa asiaa.
• Ruotsalaisen IVL:n Nilsson&Nilsson tutkimuksen mukaan käytettävä arvo on 840
gCO2/m2/a ja arvojen hajautuma 0 – 2300 gCO2/m2/a
• VTT ja Metla raportin mukaan käytettävä arvo on 224 gCO2/m2/a ja arvojen hajautuma
0 – 448 g/CO2/m2/a, (luvuissa mukana metsien sidonta, jonka määrää ei esitetä)
• SYKE on tehnyt Critical Review:n, joka yllättävästi (?) päätyy esittämään kaikkein pienintä
lukua 112 gCO2/m2/a (liekö sattumalta tasan puolet jo alhaisesta VTT/Metlan luvusta).
• Uusi LUT Metla tutkimus, jossa ei ole luonnontilaisia soita, vaan jo “pilattuja” turvemaita on
nettotasearvojen hajautuma 580 – 1878 gCO2/m2/a, ehkä keskiarvona 1280 gCO2/m2/a,
sekä ilman alueella olevan metsän vaikutusta 1400 – 2800 gCO2/m2/a
• Kun turpeen käyttö sertifioidaan, kuten selvityksessäni esitän, ja suunnataan yksinomaan
runsaspäästöisille alueille, niin SYKEn ja VTT/Metlan luvut ovat perustaltaan virheellisiä
kohdistuessaan koko suoalaan, mukana jopa kansallisen suostrategian “kielletyt” alueet.
• Suuntaamalla uusien turvemaiden käyttö runsaspäästöisille alueille voidaan alittaa
oleellisesti turve-energian tuotannossa hiilen päästöt ja olla noin öljyn päästöjen tasossa.
• On perusteltua luokitella sertifioitu turve-energia hiilineutraaliksi ja ympäristöystävälliseksi.
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
11
Paljon tunnetta ja luuloja – vähän turvevastaista faktaa
• Turvetuotannon vesistöpäästöistä taitetaan peistä pääosin tai kokonaan
tunnetasolla faktoista suuremmin välittämättä
• Neljä kuvaavaa esimerkkiä tämän väitteeni taakse
• Ajankohtaisen Kakkosen (2010 syksy) Aalavuden Mulkkujärven veden laatu.
• Iiro Viinasen väitteet Siikavedestä
- ”ei tässä mitään tutkimuksia ja mittauksia tarvita, kaikkihan tietävät että
turvetuotanto pilaa vedet”.
• Keski-Suomessa Saarijärvellä tehty 2007-2008 sedimenttitutkimus
- täysin käsittämättömän erilaiset tulkinnat ja ympäristötekopalkinto ??
• Kyyjärven tutkimukset humuksesta ja kiintoaineesta eri virtaamilla.
• Eikä näitä tehtyjä tutkimuksia voi kutsua ”pelletutkimuksiksi”
• Erittäin tärkeätä on, että vesienpuhdistustoimenpiteet aloitetaan heti kun
turvemaata aletaan valmistella tuotantoon, aivan ensimmäiseksi.
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
12
Ylä-Kälkäjärven kunnostuksen velvoitetarkkailu, kiintoainekuormitus
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
13
Selvitys kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksista Saarijärven reitin
alueella; 2007-2008 luotaus ja sedimentit GTK:n toimesta
”Sedimentin pintaosien hyvin korkeat aktiivisuuspitoisuudet viittasivat siihen, että vuoden 1986 Chernobylin
ydinonnettomuuden jälkeen kerrostuneet sedimentit olivat aivan näytesarjojen yläosissa (5-8 cm)”
”Havaitun lyijyisotooppien sedimentaatiomallin mukaan toisen maailmansodan jälkeen syntyneet
kerrostumat, 1970- luvulle saakka, sijoittuvat 20-10 cm:n syvyyteen, ja 10 cm yläpuolella näkyy
nykyinen ilmansuojelutoimista johtuva lyijykuormituksen lasku”
”Koska vuoden 1986 cesiumlaskeuma on hautautunut noin kymmenen sentin syvyydelle liejuun,
esimerkiksi 1960- luvun sedimenttien voidaan karkeasti arvioida alkavan noin kahdenkymmenen
sentin syvyydestä”
”Viimeaikaisen ihmistoiminnan aiheuttama humusaineksen kerrostuminen ei ole synnyttänyt
alun perin pelättyjä paksuja (kymmenien senttien) orgaanisia kerrostumia syvännealueille,
vaikka kerrostumisnopeus onkin todennäköisesti kiihtynyt”
”Oman mielenkiintoisen osan tutkimuksessa muodosti pohjakerrostuman iän määritys. Yhtenä aineena
tutkittiin Cesium-137 pitoisuudet, jotka antavat luotettavaa tietoa radioaktiivisen aineen käytöstä.
Cesium-137 pitäisi esiintyä vasta 60-luvun alusta eteenpäin. Selvisi kuitenkin, että Pääjärvestä otetussa
sedimenttinäytteessä löytyi 170 cm:n syvyydestä korkeita Cesium-137- arvoja. Samasta syvyydestä
löytyi teollistumisen ja liikenteen päästöistä johtuvaa nokea ja lyijyisotooppia” .
14
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Saloy ja NabLabs humus- ja kiintoainemittaukset Kyyjärvellä 2012
• Turvetuotannon vastustat väittävät, että turvetuotanto aiheuttaa moninkertaisia humus-
ja kiintoainepäästöjä kun vesimäärät nousevat suuriksi, vaan faktat taas sen kumoavat.
Aika
Tekijä
26.4.2012
Saloy Oy
27.6-28.6.2012
Virtaama
Nopolanjoessa
m3/vrk
Turvetuotannon osuus
% virtaamasta
3 586 600
2,46
Nablabs Oy
82 900
3,46
11.7-12.7.2012
Nablabs Oy
359 400
25.7.2012
Nablabs Oy
14.-15.8.2012
Osuus (%)
kiintoaineesta
0,4 um
Osuus (%)
kiintoaineesta
1,2 um
Osuus (%)
CODMn
mg/l O2
1,39
2,32
3,29
2,30
4,38
Aika3,06
Aika
1,72
0,84
3,40
227 700
1,85
0,74
1,16
2,26
Nablabs Oy
453 600
1,89
1,49
1,37
2,05
22.-23.8.2012
Nablabs Oy
94 090
2,05
1,11
1,60
2,01
5.9.2012
Nablabs Oy
88 517
2,46
3,06
1,84
2,69
18.9.2012
Nablabs Oy
56 765
4,76
2,93
3,34
5,69
2..10-3.10.2012
Nablabs Oy
174 590
2,82
2,32
1,95
3,18
16.10-17.10.2012
Nablabs Oy
1036 800
2,24
1,15
1,21
2,57
30.10-31.10.2012
Nablabs Oy
349 920
2,11
1,91
1,70
2,26
2,65
1,97
1,70
2,98
keskiarvot
15
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Typen ja fosforin pitoisuudet turvesuolta lähtevässä
vedessä ovat hyvin pieniä
 Turvemaat ovat yleensä ravinneköyhiä mistä johtuen
myös valumavedet ovat ravinteiden suhteen laimeita
 Turvetuotannossa ei missään vaiheessa käytetä
 Osa turvetuotannon kuivatusveden ravinteista on
sitoutunut kiintoaineeseen (turve, savi yms.), joten
kiintoainekuormituksen pienentäminen alentaa myös
ravinnekuormaa
 Kosteikot sekä pintavalutuskentät vähentävät myös
liukoisten ravinteiden kuormitusta
Tyypillisiä pitoisuuksia
puhdistetussa vedessä
Typpi mg/l
Fosfori mg/l
Turvetuotannon valumavesi
1,4
0,05
Kunnallinen asumajätevesi
20
< 0,30-0,70
Haja-asutusalueen jätevesi
< 76
< 3,0
Lähde: SYKE, 2008 tilasto
lannoitteita
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Suomen eri lähteiden koko kiintoainekuormitus vesistöihin
•
Suomessa eri lähteiden
kiintoainekuormitus vesistöön
on noin 3.500.000 t/a (SYKE)
•
Turvetuotannon osuus
kiintoainekuormituksesta 0,2 %
eli 3.600 t/a
Maataloudesta aiheutuvan
kiintoainekuormituksen osuus
86 %, joka on 875-kertainen
nykyiseen turvetuotantoon
verrattuna
Metsätaloudesta aiheutuvan
kiintoainekuormituksen osuus
on 5,2 %, joka on 26-kertainen
nykyiseen turvetuotantoon
verrattuna
Kuva ei sisällä luonnonhuuhtouman kiintoainekuormitusta (noin 60 %).
•
•
•
•
(Eri maankäyttömuotojen
kuormitus, Pöyry, 2010)
16
17
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Soiden ja turvemaiden strategia 2 / 2011:
turvemaiden kiintoainekuormitus
Turvemaiden vesistöihin kohdistuva
kiintoaineen ominaiskuormitus, kg/ha/a
Kiintoaineen huuhtoumat
turvemailta Suomessa
Turvepeltojen viljely: 151
Turvepeltojen
Viljely: 37 500 t
Turvetuotanto:
4 580 t
Suometsätalouden
kunnostusojitukset:
71 000 t
Suometsätalous,
kunnostusojitukset*: 93
Turvetuotanto: 60
* suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä
suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita.
•
•
17
Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maaja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet
Turveteollisuusliitto arvioi, että turvetuotannon osuus kaikista
kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti.
Virtaus m3/vrk
Kyyjärven COD-kuormitus (Saloy)
2 600
COD mg/l
44,2
COD kg/vrk
120
Virtaus m3/vrk
3 800
Virtaus m3/vrk
600
COD mg/l
53,0
COD mg/l
51,3
COD kg/vrk
200
COD kg/vrk
31
Virtaus m3/vrk
COD mg/l
Virtaus m3/vrk
150
COD mg/l
37,4
COD kg/vrk
Virtaus m3/vrk
COD mg/l
COD kg/vrk
COD kg/vrk
43,0
4 000
6
280 000
51,4
14 200
Virtaus m3/vrk
9 700
COD mg/l
41,8
COD kg/vrk
410
Virtaus m3/vrk
Virtaus m3/vrk
93 000
6 500
8 600
COD mg/l
36,2
COD kg/vrk
310
Virtaus m3/vrk
COD mg/l
62,2
Virtaus
COD kg/vrk
400
COD mg/l
m3/vrk
COD kg/vrk
1 600
54,0
84
4 300
COD mg/l
43,4
COD kg/vrk
190
19
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
Luonnontilaisten vesien luokittelua humuksen ja fosforin suhteen
Luonnontilaisten järvien
luokittelu humuspitoisuuden suhteen
Kirkas/väritön
Melko
kirkasvetinen
Lievästi
ruskeavetinen
Ruskeavetinen
Veden väriluku (mg Pt/l) *
< 15
20 - 40
40 - 80
> 80, jopa 200
Kemiallinen hapenkulutus,
CODMn (mg O2/l) *
<4
4 - 10
10 - 20
> 20
Rauta (µg/l) **
Kokonaisfosfori (µg/l) **
N. 50 …
Pitoisuudet luontaisesti korkeammat
ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä
… jopa ~1000
Karu vesistö:
Pitoisuudet luontaisesti hieman
korkeammat ruskeavetisissä kuin
kirkkaissa järvissä
Karu vesistö:
Pitoisuudet luontaisesti korkeammat
ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä
Karu vesistö:
< 10
Kokonaistyppi (µg/l) **
Karu vesistö:
200 – 500
Luokittelu veden
ravinteisuuden suhteen
Kokonaisfosfori (µg/l) *
… 15
… jopa ~1000
Karu
(oligotrofia)
Lievästi rehevä
Rehevä (eutrofia)
Erittäin rehevä
< 15
15 - 25
25 - 100
> 100
Saloyn ympärivuotinen kevyt kemikalointi
Ferrisulfaatti
Tuleva
vesi
Annostelija
Pystylaskeutus,
vesi johdetaan
altaan pohjalle
Eristys
Lähtevä
vesi
V-aukko
Laskeutusallas
Tulvapato
Sakka
Vesi nousee painovoimaisesti
ylöspäin, sakka laskeutuu pohjalle
Tuloksia Luumäen Leppisuo 2010, Saloyn 1. laitteisto
Laboratoriot:
KCL Kymen Laboratorio Oy (Kuusankoski), Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (Lappeenranta)
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
22
Saloyn sähkötön kevyt kemikalointi, kustannustaso
• Suuntaa-antava mitoitusesimerkki
•
•
•
•
- 100 ha:n turvetuotantoalue
- keskim. vrk-valunta 2 160 m3/vrk (25 l/s/100 ha keskivalunta)
- kemikaalin annostelu noin 1:20 000 eli 1 l : 20 m3
- tavoite 50 %:n humus- (ja fosfori) reduktiot (jolloin yleensä alitetaan
luonnonsoiden päästöt)
• Kustannukset 100 hehtaarilta
• - kemikalointilaitteiston investointi maatöineen enintään 50 000 € (sisältää
aggregaatti + uppopumppu), 10 vuoden poisto vuosikustannus 5 000 €/v,
• - kemikaalin vuosikustannus noin 14 000 €/v
• - kemikaali (ferrisulfaatti) maksaa n. 360 €/m3
• - kemikaalikulutus 1:20 m3-annostelulla 0,108 m3/vrk (2160 m3: 20 m3)
• - kemikaalikustannus 38,9 €/vrk (0,108 m3 x 360)
• Laitteiston ja kemikaalin vuosikustannukset yhteensä 19 000 €/vuosi.
• Nykykokemusten perusteella kevytkemikaloinnin kustannus 10 v. poistoilla
ja arvioidulla kemikaalikulutuksella on n. 3-4 % turpeen energiasisällön
hinnasta polttolaitokselle toimitettuna (energiaturve n. 10 €/MWh)
28.8.2012
Turpeen radikaali uudelleenarviointi
23
Ympäristöministeriön RaKi hankkeen kevyt kemikalointi laitteet Sauvossa
Uuden maatalouden vesienpuhdistukseen soveltuvan prototyypin laitteistot menossa asennukseen
05.02.2013
Uusi palaturvementelmä Multilayer
Monikerros kuivaus menetelmä (Multilayer)
Tutkimusraportti VTT-R-08728-11
24
05.02.2013
Uusi palaturvementelmä Multilayer
Monikerros kuivaus menetelmä (Multilayer)
Tutkimusraportti VTT-R-08728-11
25
05.02.2013
Uusi palaturvementelmä Multilayer
Monikerroskuivaus menetelmä
(Multilayer)
Tutkimusraportti VTT-R-08728-11
26
05.02.2013
Uusi palaturvementelmä Multilayer
Monikerroskuivaus menetelmä (Multilayer)
Tutkimusraportti VTT-R-08728-11
27
05.02.2013
Uusi palaturvementelmä Multilayer
Monikerroskuivaus menetelmä (Multilayer)
Tutkimusraportti VTT-R-08728-11
28
Antti Kivimaa Senior Advisor
Tiiviisti turve-energia-asiasta 20.2.2013
29
Mihin perustuu kansantalouden säästö, vaihtotaseen parannus ja
pysyvä työllistyminen
• Selvityksessä on laskettu
•
•
•
•
•
Suomen kauppataseen paranevan yli 4 miljardia euroa/vuosi ja
• Projektissa työllistyvän pysyvästi yli 30.000 henkilöä.
• Toimintaa valtaosin syrjäseuduilla erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa.
• Hanke on täysin realistinen, nopeasti toteutettavissa ja edellyttää vain
Suomen oman poliittisen päätöksen.
Turpeesta voidaan jo koetellulla tekniikalla ja nykyhinnoilla kannattavasti tehdä
bioöljyä ja pian biohiiltä, sekä lähitulevaisuudessa myös bioetanolia aivan kuten
puubiomassasta. Nämä vähentävät radikaalisti fossiilisten hiilen, raakaöljyn ja
maakaasun tuontia Suomeen ja mahdollistavat biopolttonesteiden viennin.
Turve-energian kasvava käyttö parantaa myös oleellisesti Suomen hyvin
alhaista energiaomavaraisuutta (nyt 2/3 tuonnin varassa ja siitä 2/3 Venäjältä).
Toimenpide on toteutettavissa ilman mitään tukitoimia tai tukirahoja
Projektin päättyessä Suomen uusiutuva metsäala on lisääntynyt noin 500.000
hehtaarilla, joita voidaan pysyvästi hyödyntää uusiutuvana raaka-aine- ja
energialähteenä.
ET Ympäristöseminaari 31.1.2013
30
Energian hintojen kehitys 20 viime vuoden aikana
• Ympäristöturpeen merkitys on jo nykyisellään 25-30 milj.€ vuodessa
• Jakaantunut kolmeen suureen osioon : Kuiviketurve (kotieläintuotanto),
Kasvuturve ja Komposti/Maanparannusturve
• Voidaan tuottaa käytännössä vain “uusista alueista” ja parhaiten sopivat
ei ojitetut suoalueet, joiden saanti tulevaisuudessa yhä vähenee
• Monissa käyttökohteissa arvo lisääntyy merkittävästi jalostuksen
prosesseissa turpeen noston jälkeen ja työllistää merkittävästi
• Erityisen vaikeaa on kuiviketupeen korvaaminen kanankasvatuksessa
• Merkittävää on myös ympäristövahinkojen hoitaminen imeytyksellä
• Tuotantoa nykyisellään noin kymmenesosalla koko turvetuotantoalasta
• Tuotannon kasvu mahdollistaisi merkittävää viennin kasvattamista.
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
31
Energian tuonnista ja sen korvaamisesta
• Polttoaineiden tuonti Suomeen 2011 oli yli 13 miljardia €
• - öljy ja öljytuotteet noin 10 miljardia €
• - hiili ja koksi 0,9 miljardia €
• - eri kaasut 1,6 miljardia €
• - sähkön tuonti 0,8 miljardia €
• - ydinpolttoaine 0,1 miljardia €
• Öljyjalosteiden vienti oli noin 5,2 miljardia €
• => Energian tuonnin nettokustannukset olivat noin 9 miljardia €
• Ratkaisussa pyritään hyvin nopeasti korvaamaan
• - sähkön tuonnista 100 % ja voidaan siirtyä sähkön vientiin
• - hiilen tuonnista 90 %
• - öljyn nettotuonnista 70 %
• - kaasun tuonnista 70 % (maakaasusta – ei biokaasusta)
• Teknisesti periaatteessa mahdollista, mutta täysimääräisesti vaikeata .
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
32
Kansainvälinen näkemys turpeesta (IPCC ja EU)
• EU luokitti 2001 turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomateriaaliksi
• Suomessa Eduskunnan suuri valiokunta vuonna 2002 - äänten mentyä
tasan - arpaa heittämällä luokitti turpeen ei-uusiutuvaksi (suuri virhe ja
valtava taloudellinen vahinko Suomelle)
• Päätöstä seuraten EU kumosi turpeen uusiutuvuuden
• Ennen 2006 IPCC luokitti turpeen fossiiliseksi, mutta 2006 Suomen
esityksestä omaksi luokakseen (ei kuitenkaan enää uusiutuvaksi)
• 1) uusiutuvat polttoaineet
• 2) turve
• 3) fossiiliset polttoaineet
• Suuri osa suo- ja turvemaista on kasvihuonekaasujen päästölähteitä ja
ne voidaan turve-energian käyttämisen jälkeen metsittää ja siten
muuttaa kasvihuonekaasujen nieluiksi. Perusteet näiden soiden uudelle
arvioinnille faktapohjalta ovat olemassa sekä EUssa että IPCC:ssä .
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
33
Kivimaan turveteesit Kauppalehden tiivistämänä
• Turpeen käyttö kuusinkertaistetaan nykyisestä
• Turpeelle laaditaan sertifikaatti, joka takaa että aines on peräisin runsaasti
päästöjä aiheuttavilta ja ilmastoa kuormittavilta soilta
• Soiden pinta-alasta vain 5 prosenttia olisi turvekäytössä, vain ei-
neitseellisiä soita ja vedet puhdistetaan tehokkaasti
• Turpeesta tehdään bioöljyä ja biohiiltä, joka vähentää oleellisesti
raakaöljyn ja hiilen ostoa Suomeen energiakäyttöön
• Kääntää kauppataseen positiiviseksi ja vähentää valtiontalouden vajetta
• Maksaa pois julkisesta velasta ison osan 25-30 vuodessa
• Työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäseuduilla, kotimaisen
lisätyöpanoksen arvo 1,7 mrd euroa vuodessa
• Vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja.
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
34
Selvityksen ulkopuolisia ajatuksia pohdittavaksi
• Selvityksen laskelmissa on periaatteessa oletettu sekä energian kulutus
että energian tuotanto suunnilleen nykyisensuuruisiksi.
• Todellisuudessa energian kulutus varmasti vähenee ja päästöttömien
uusiutuvien energioiden volyymi kasvaa jollain uralla.
• Siirtymää liikennepolttoaineista (öljy) sähkön käyttöön tapahtunee hyvin
hitaasti ja toisaalta talojen lämmityksen volyymi laskee, jotka vähentävät
kotimaista energiankulutusta, mutta ydinvoimaloiden alasajo Saksassa
puolestaan kasvattaa voimakkaasti sähkön tarvetta.
• Mikäli Suomessa ydinvoiman määrä ei nousisi suunnitellusti se lisäisi
sähköenergian tuotannon tarvetta ja erityisesti tässä skenaariossa turveenergia lisäisi työllisyyttä ja syrjäseutujen työmahdollisuuksia.
• Selvityksen ydin on, että turve-energiasta on moneen käyttöön, se korvaa
fossiilisia lähteitä ja on – sertifioiduilta alueilta – ympäristöystävällistä,
sekä mahdollistaa biopohjaisten polttonesteiden laajemmankin viennin.
Tiivistelmä turpeesta 09.11.2012
35
Tiivis perustelu uuteen suhtautumiseen turve-energian käyttöön
• Uuden Metla-LUT tutkimuksen mukaan suuri osa turvemaista on kasvihuonekaasujen suuria
päästölähteitä
• Turpeesta voidaan olemassa olevalla tekniikalla jo nykyhinnoilla kannattavasti tehdä bioöljyä ja
pian biohiiltä, jotka vähentävät radikaalisti raakaöljyn ja hiilen ostotarvetta Suomeen, ja energian
hintojen nousun vuoksi vinoutunut kauppatase voidaan kääntää positiiviseksi.
•
• Uusi nykyiseen nähden 5-6 kertainen tuotanto vähentäisi merkittävästi valtiontalouden vajetta ja
kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi yli 1,7 mrd € vuodessa ja työllistäisi varmasti jopa 30.000
ihmistä syrjäseuduilla. Suomen suo- ja turvemaiden pinta-alasta tähän tarvitaan 25 v. aikana vain
alle 5 %, eikä yhtään luontoarvoja sisältävää suota, vain jo “pilattuja” ojitettuja alueita.
• Turve-energian tuottamiselle voidaan marginaalisilla lisäkustannuksilla asettaa hyvin tiukat
tuotannon laatuvaatimukset erityisesti vesien käsittelyssä (puhtaampaa kuin luonnonsuot) ja
tekemäni selvityksen mukaisesti turve-energian käytön merkittävä lisääminen voidaan toteuttaa
nopeasti ilman mitään tukitarvetta ja kokonaan kotimaiseen teknologiaan nojautuen.
•
• Tuotanto on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja selvityksessä perustellusti
vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. “Energiakvartaalin” päättyessä on Suomen khkaasupäästöistä vähentynyt pysyvästi n. 10 miljoonaa tn. CO2 ekviv./vuosi, joka on samaa
suuruusluokkaa kuin kotimaan liikenteen nykyiset päästöt. Pysyvä vähennys perustuu puoliksi
runsaspäästöisten soiden päästöjen loppumiseen ja istutetun metsänkasvun nieluun.
• Asiasta tekemäni selvitys on nopeasti luettavissa ja omaksuttavissa ja perustuu kokonaan
julkisiin lähteisiin sekä sisältää toimenpide-ehdotuksen tuotannon ja soiden sertifioinnista.