Bisneslounaalla Työhyvinvointi lähtee johtamisesta Työnilo lähtee hyvin johdetusta organisaatiosta ja oikeista työkaluista. Työhyvinvointiin panostaminen vaatii yksittäisten toimenpiteiden sijasta systemaattisuutta ja suunnitelmaa. Eikä pidä unohtaa, että työtyytyväisyyskysely on lupaus teoista, muistuttaa toimitusjohtaja Hannele Mennala. TEKSTI JAANA VAINIO KUVAT EERO KOKKO P uheet työurien pidentämisestä käyvät taas vilkkaana. Toisaalta eletään aikaa, jolloin yhä useampi yritys joutuu irtisanomaan työntekijöitään. Yhtälö on haasteellinen, mutta yksi keino yrityksille selvitä kunnialla tilanteesta on panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. – Se on entistä tärkeämpää nyt ja jatkossa, kun on tiukat ajat. Henkilökunta joutuu venymään entistä enemmän, kun väkeä vähennetään. Onneksi yhä useampi fiksu yritys on tajunnut, että hyvinvoiva henkilöstö on myös tuottavampi, työhyvinvoinnin johtamisen palveluita tarjoavan PROimpact Oy:n perustajaosakas Hannele Mennala sanoo. 46 evento 1/2014 Panostus työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa, sillä se näkyy tyytyväisen henkilökunnan kautta asiakkaalle asti. Tämä puolestaan parantaa työntekijän tuottavuutta ja parantaa yrityksen tuloksellisuutta. Omaleimainen yrityskulttuuri ja henkilöstöön panostaminen ovat yrityksen valtteja myös rekrytointitilanteessa. Työntekijät arvostavat esimerkiksi joustavuutta elämäntilanteen mukaan ja etätyömahdollisuutta. Etenkään nuoret eivät tee työtä enää pelkästään rahan takia. He etsivät uuden paikan, jos kokevat ettei henkilöstöön panosteta. – On todettu, että hyvin toimiva työyhteisö sitouttaa usein paremmin kuin palkat. Kun tehdään töitä pienellä porukalla, on entistä tärkeämpää saada töihin parhaat tekijät > Bisneslounaalla On todettu, että hyvin toimiva työyhteisö sitouttaa paremmin kuin palkat. ja myös pitää heidät. Vahva yrityskulttuuri luo myös yhteishenkeä, joka auttaa tässä tavoitteessa. Ei pelkkiä yksittäisiä toimenpiteitä Miten työhyvinvointia sitten voisi parantaa? Mennalan mukaan yrityksissä tehdään yleisesti ottaen jo monia asioita oikein. Ongelmana on se, etteivät kaikki työntekijät ole välttämättä tietoisia toimenpiteistä. Esimerkiksi henkilöstölle tarjolla olevaa jumppa ei auta ja siihen sijoitetut rahat menevät hukkaan, jos siitä ei ole tiedotettu selvästi. – Yrityksissä tehdään usein vain yksittäisiä toimenpiteitä. Tärkeintä olisi laatia tavoitteet sekä vuosikellon mukainen kirjallinen työhyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on tärkeä viestiä johdonmukaisesti henkilöstölle. Haasteelliseksi suunnitelman laatimisen tekee se, että yrityksissä on harvoin riittävästi resursseja määrittää miten henkilöstöä voitaisiin tukea paremmin ja mihin asioihin panostamista työntekijät pitävät tärkeänä. – Monet esimerkiksi pitävät liikunta- ja kulttuuriseteleitä työsuhde-etuna, vaikka niillä 48 evento 1/2014 kuten lounasseteleilläkin pyritään edesauttamaan työntekijöiden jaksamista. Suunnitelmaa varten pitää sopia mittarit, joilla tavoitteen mukaista etenemistä seurataan. Tarvitaan useampi tapa mitata, sillä muuten tulos jää varsin yksipuoliseksi. Esimerkiksi pelkkien sairauspoissaolojen seuraaminen ei riitä, sillä silloin tilannetta tarkastellaan taaksepäin katsomalla. Yrityksen eri osastojen on hyvä laatia yhdessä seurantamalli, jossa huomioidaan kaikki osa-alueet. – Työtyytyväisyyden lisäksi tulee seurata lisääntyykö tuottavuus ja asiakastyytyväisyys. On tärkeää varmistaa, että henkilöstöön panostaminen tukee liiketoimintastrategiaa. Kun tiedetään mihin yritys on menossa, pitää varmistaa, että henkilökunta menee samaan suuntaan. Jos tilanne on kehittynyt haastavaksi pelkät päälle liimatut yksittäiset työhyvinvointiaktivoinnit eivät auta paikkaamaan asiaa pitkällä tähtäimellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi liikunnalliset työhyvinvointipäivät kannattaisi poistaa. – Tällaiset päivät ovat tärkeitä hengen kohottamisen kannalta ja ne voivat sopia hyvin osaksi suunnitelmaa. Tyytyväisyyskysely vaatii parikseen tekoja Työtyytyväisyyskyselyt ovat yleisiä ja niiden avulla saadaan usein hyödyllistä tietoa. Ongelmaksi nousee se, ettei pelkkä kysely riitä. Tarvitaan myös tekoja tulosten pohjalta. – Yritysten pitäisi muistaa, että työtyytyväisyyskysely on lupaus siitä, että esiin nousseille epäkohdille tehdään jotain. Jos asioille ei tehdä mitään, tyytyväisyys vain laskee jatkossa. On myös selvää, että tuloksissa näkyy se, onko tutkimus tehty yt-neuvotteluiden aikaan vai kesälomien tai pikkujoulujen jälkeen. Näiden tyytyväisyyskyselyiden ongelma on myös se, että ne tehdään yleensä kerran vuodessa. Tämän takia tarvitaan kevyempiä pulssimittareita ympäri vuoden, jotta päästään ongelmiin nopeammin kiinni. Työhyvinvointia luovat elementit ovat yrityskohtaisia. Tähän asti on ollut hankalaa mitata, lisäävätkö sitä esimerkiksi virkistyssetelit vai olisivatko erilaiset koulutukset parempia. Myös tuloksellisuuden mittaaminen on haastavaa. PROimpact kehittää uusia mittareita mittaamiseen TEKESin rahoittamana yhdessä tiedeyhteisön kanssa. > Bisneslounaalla Työntekijät tarvitsevat myös oikeat työkalut, jotta työn tekeminen on mielekästä. – Kehitämme sovelluksia, joiden avulla voidaan seurata useampaa muuttujaa kerralla. Tarkoituksena on luoda sovelluksia, joilla selvitetään millä alueella panostaminen kannattaa. Apua käynnistämiseen Työnilo kumpuaa Mennalan mukaan ennen kaikkea hyvin johdetusta organisaatiosta. Työntekijät tarvitsevat myös oikeat työkalut, jotta työn tekeminen on mielekästä. Kun nämä asiat ovat kunnossa ja työ sujuu, voivat työntekijät paremmin. Haaste kuitenkin on, ettei yrityksissä ole resursseja miettiä näitä asioita ja tehdä niille jotain. Avainasemassa olisi saada toiminta systemaattisemmaksi. – Tilanteeseen voi löytyä apu yrityksen ulkopuolisesta resurssista. Häneltä saa apua suunnitelman tekemiseen ja käynnistämiseen sekä esimerkiksi esimieskoulutuksiiin. – Ulkopuolinen konsultti voi myös tuoda toimintaan systematiikkaa ja parhaita käytäntöjä muualta. Hänen avullaan päästään nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle. Kun ei mene aikaa opetteluun, voi heti laittaa toimeksi. 50 evento 1/2014 Mennala muistuttaa, että vastuuta työhyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Se on aina yrityksen johdolla sekä myös työntekijöillä itsellään. Parhaat käytännöt jakoon Suomi on tiukoista ajoista huolimatta edelläkävijä mitä työhyvinvointiin tulee. Meillä sitä ovat ylläpitämässä muutkin tahot, kuten työterveyshuolto ja työeläkevakuutusyhtiöt. Monissa yrityksissä on löydetty oma tapa ylläpitää työtyytyväisyyttä ja henkilöstön jaksamista. Mennala haluaakin yhtiökumppaninsa Anna-Marja Vainion kanssa tuoda esille näitä onnistumisia voivottelun sijasta. – Haluamme jakaa parhaita käytäntöjä ja pitää yllä keskustelua aiheesta. Tästä syystä olemme järjestäneet vuodesta 2012 Työhyvinvoinnin TulosFoorumi-tapahtumia, joissa kuullaan käytännön esimerkkejä henkilöstön hyvinvoinnin ja tuloksellisesta johtamisesta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä interaktiviinen seminaari on suunnattu liiketoimintajohdolle. – Ihmiset ovat kiireisiä ja pelkät kalvot saisi internetistäkin. Sen takia mahdollisuus vuorovaikutukseen on tärkeää. Näissä tilaisuuksissa keskustelu ja ajatusten vaihtaminen ovat erittäin tervetulleita. – Valitsemme tarkkaan puhujat, sillä tavoitteena on saada hyvä kokonaisuus kiinnostavia puhujia eri aloilta. Puhujakaarti on muodostunut eturivin yhteiskunnallisista vaikuttajista ja alan asiantuntijoista sekä yrityksistä, jotka ovat panostaneet työhyvinvointiin. Foorumin puhujina ovat olleet muun muassa Esko Aho, Jyri Häkämies ja Matti Vanhanen. Huhtikuun 2014 tilaisuudessa kuullaan Alexander Stubbia. Ensimmäinen tilaisuus oli Finlandia-talolla, mutta nyt paikaksi on vakiintunut Marina Congress Center. Työhyvinvoinnin TulosFoorumi on aamiaistilaisuus, jossa osallistujat istuvat aktiivisen keskustelun ylläpitämiseksi pyöreissä pöydissä. Tapahtumaa kehitetään jokaisen foorumin jälkeen kerätyn palautteen avulla. Kiitosta on tullut etenkin aihepiirin kiinnostavuudesta ja interaktiivisuudesta. – Osallistujien vaatimustaso on korkea eli kaiken on sujuttava moitteettomasti kutsuista ja muistutuksista aikataulutukseen asti. On ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa järjestää tällaisia tilaisuuksia, Mennala sanoo. ! BISNESLOUNAALLA ! Kuka + Hannele Mennala + Syntynyt 1970 Jämsässä. + Kauppatieteiden maisteri, lisäksi muutosjohtamisen opintoja Aalto-yliopistossa. + Perusti Anna-Marja Vainion kanssa PROimpact Oy:n vuonna 2011 havaitessaan, että yrityksissä kaivataan kokonaisvaltaisempaa työhyvinvoinnin johtamisen palvelua ja työhyvinvoinnin tuloksellisuuden mittaamista. + Yli 15 vuoden monipuolinen kokemus liiketoiminnan kehittämisestä, muutoshankkeiden vetämisestä sekä markkinoinnista kansainvälisistä ja kotimaisista yrityksistä. + Asuu Espoossa, perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta. + Harrastaa monipuolisesti liikuntaa muun muassa kuntosalilla treenaamista, laskettelua, lumilautailua sekä rentoa yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa. Vapaa-ajalla matkustaa mielellään, matkaillut yli 60 maassa mm. Pohjois-Koreassa ja Tongalla. + Intohimona muutosjohtaminen ja tuloksellisuuden kehittäminen hyvässä hengessä. Paikka: Ravintola Pastis Ravintola Pastiksen ruokafilosofia perustuu ranskalaisen keittiön klassisiin herkkuihin. Vieraille tarjotaan maalaiskeittiöstä tuttuja selkeitä ja runsaita makuja. Kaikki raaka-aineet hankitaan huippulaatuun sitoutuneilta toimittajilta. Pastiksessa tarjoiltava ruoka valmistuu perinteisen menetelmin käsityönä Timo ”Sir Lintsi” Linnamäen johdolla. Hänet tunnetaan erityisesti herkullisista terriineistä, patéista ja jälkiruoista. Hannele Mennala on nauttinut illallisia yhteistyökumppaneiden kanssa samojen omistajien Ravintola Murussa, ja halusi testata huhtikuussa 2013 avatun Ravintola Pastiksenkin. – Pidän ravintoloista, joissa tarjotaan konstailematonta, hyvistä raaka-aineista valmistettua hyvää ruokaa. Pidän myös siitä, että paikassa on sopivan rento tunnelma ja hyvä palvelu, Mennala kertoo. Mitä syötiin? Alkuun ankanmaksaa au tourchon, briossia ja marinoitua viikunaa. Pääruokana paistettua kyyhkyä kastanja-sienitäytteellä, madeirakastiketta ja pyu-linssipaistosta. Jälkiruoaksi glögisavariinia, appelsiinijäätelöä ja Pastis-lientä. Proimpact.fi Pastis.fi 1/2014 evento 51