Evento114_Bisneslounas Mennala

Bisneslounaalla
Työhyvinvointi
lähtee
johtamisesta
Työnilo lähtee hyvin johdetusta organisaatiosta ja oikeista työkaluista.
Työhyvinvointiin panostaminen vaatii yksittäisten toimenpiteiden
sijasta systemaattisuutta ja suunnitelmaa. Eikä pidä unohtaa,
että työtyytyväisyyskysely on lupaus teoista, muistuttaa
toimitusjohtaja Hannele Mennala.
TEKSTI JAANA VAINIO KUVAT EERO KOKKO
P
uheet työurien pidentämisestä käyvät taas vilkkaana. Toisaalta eletään aikaa, jolloin yhä
useampi yritys joutuu irtisanomaan työntekijöitään. Yhtälö
on haasteellinen, mutta yksi
keino yrityksille selvitä kunnialla tilanteesta on panostaa henkilöstön
työhyvinvointiin.
– Se on entistä tärkeämpää nyt ja jatkossa,
kun on tiukat ajat. Henkilökunta joutuu venymään entistä enemmän, kun väkeä vähennetään. Onneksi yhä useampi fiksu yritys on
tajunnut, että hyvinvoiva henkilöstö on myös
tuottavampi, työhyvinvoinnin johtamisen palveluita tarjoavan PROimpact Oy:n perustajaosakas Hannele Mennala sanoo.
46 evento
1/2014
Panostus työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa, sillä se näkyy tyytyväisen henkilökunnan kautta asiakkaalle asti. Tämä puolestaan
parantaa työntekijän tuottavuutta ja parantaa
yrityksen tuloksellisuutta.
Omaleimainen yrityskulttuuri ja henkilöstöön panostaminen ovat yrityksen valtteja
myös rekrytointitilanteessa. Työntekijät arvostavat esimerkiksi joustavuutta elämäntilanteen
mukaan ja etätyömahdollisuutta. Etenkään
nuoret eivät tee työtä enää pelkästään rahan
takia. He etsivät uuden paikan, jos kokevat
ettei henkilöstöön panosteta.
– On todettu, että hyvin toimiva työyhteisö sitouttaa usein paremmin kuin palkat.
Kun tehdään töitä pienellä porukalla, on entistä tärkeämpää saada töihin parhaat tekijät
>
Bisneslounaalla
On todettu, että hyvin toimiva työyhteisö
sitouttaa paremmin kuin palkat.
ja myös pitää heidät. Vahva yrityskulttuuri
luo myös yhteishenkeä, joka auttaa tässä tavoitteessa.
Ei pelkkiä yksittäisiä toimenpiteitä
Miten työhyvinvointia sitten voisi parantaa?
Mennalan mukaan yrityksissä tehdään yleisesti ottaen jo monia asioita oikein. Ongelmana on se, etteivät kaikki työntekijät ole
välttämättä tietoisia toimenpiteistä. Esimerkiksi henkilöstölle tarjolla olevaa jumppa ei
auta ja siihen sijoitetut rahat menevät hukkaan, jos siitä ei ole tiedotettu selvästi.
– Yrityksissä tehdään usein vain yksittäisiä
toimenpiteitä. Tärkeintä olisi laatia tavoitteet
sekä vuosikellon mukainen kirjallinen työhyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on tärkeä viestiä
johdonmukaisesti henkilöstölle.
Haasteelliseksi suunnitelman laatimisen
tekee se, että yrityksissä on harvoin riittävästi
resursseja määrittää miten henkilöstöä voitaisiin tukea paremmin ja mihin asioihin panostamista työntekijät pitävät tärkeänä.
– Monet esimerkiksi pitävät liikunta- ja
kulttuuriseteleitä työsuhde-etuna, vaikka niillä
48 evento
1/2014
kuten lounasseteleilläkin pyritään edesauttamaan työntekijöiden jaksamista.
Suunnitelmaa varten pitää sopia mittarit,
joilla tavoitteen mukaista etenemistä seurataan.
Tarvitaan useampi tapa mitata, sillä muuten tulos jää varsin yksipuoliseksi. Esimerkiksi pelkkien sairauspoissaolojen seuraaminen ei riitä,
sillä silloin tilannetta tarkastellaan taaksepäin
katsomalla. Yrityksen eri osastojen on hyvä laatia yhdessä seurantamalli, jossa huomioidaan
kaikki osa-alueet.
– Työtyytyväisyyden lisäksi tulee seurata lisääntyykö tuottavuus ja asiakastyytyväisyys. On
tärkeää varmistaa, että henkilöstöön panostaminen tukee liiketoimintastrategiaa. Kun tiedetään
mihin yritys on menossa, pitää varmistaa, että
henkilökunta menee samaan suuntaan.
Jos tilanne on kehittynyt haastavaksi pelkät
päälle liimatut yksittäiset työhyvinvointiaktivoinnit eivät auta paikkaamaan asiaa pitkällä
tähtäimellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että
esimerkiksi liikunnalliset työhyvinvointipäivät
kannattaisi poistaa.
– Tällaiset päivät ovat tärkeitä hengen kohottamisen kannalta ja ne voivat sopia hyvin
osaksi suunnitelmaa.
Tyytyväisyyskysely
vaatii parikseen tekoja
Työtyytyväisyyskyselyt ovat yleisiä ja niiden
avulla saadaan usein hyödyllistä tietoa. Ongelmaksi nousee se, ettei pelkkä kysely riitä.
Tarvitaan myös tekoja tulosten pohjalta.
– Yritysten pitäisi muistaa, että työtyytyväisyyskysely on lupaus siitä, että esiin nousseille
epäkohdille tehdään jotain. Jos asioille ei tehdä mitään, tyytyväisyys vain laskee jatkossa.
On myös selvää, että tuloksissa näkyy se, onko
tutkimus tehty yt-neuvotteluiden aikaan vai kesälomien tai pikkujoulujen jälkeen.
Näiden tyytyväisyyskyselyiden ongelma on
myös se, että ne tehdään yleensä kerran vuodessa. Tämän takia tarvitaan kevyempiä pulssimittareita ympäri vuoden, jotta päästään ongelmiin
nopeammin kiinni.
Työhyvinvointia luovat elementit ovat yrityskohtaisia. Tähän asti on ollut hankalaa mitata, lisäävätkö sitä esimerkiksi virkistyssetelit
vai olisivatko erilaiset koulutukset parempia.
Myös tuloksellisuuden mittaaminen on haastavaa. PROimpact kehittää uusia mittareita
mittaamiseen TEKESin rahoittamana yhdessä
tiedeyhteisön kanssa.
>
Bisneslounaalla
Työntekijät tarvitsevat myös oikeat työkalut,
jotta työn tekeminen on mielekästä.
– Kehitämme sovelluksia, joiden avulla
voidaan seurata useampaa muuttujaa kerralla. Tarkoituksena on luoda sovelluksia,
joilla selvitetään millä alueella panostaminen kannattaa.
Apua käynnistämiseen
Työnilo kumpuaa Mennalan mukaan ennen
kaikkea hyvin johdetusta organisaatiosta.
Työntekijät tarvitsevat myös oikeat työkalut,
jotta työn tekeminen on mielekästä. Kun nämä asiat ovat kunnossa ja työ sujuu, voivat
työntekijät paremmin. Haaste kuitenkin on,
ettei yrityksissä ole resursseja miettiä näitä
asioita ja tehdä niille jotain. Avainasemassa
olisi saada toiminta systemaattisemmaksi.
– Tilanteeseen voi löytyä apu yrityksen
ulkopuolisesta resurssista. Häneltä saa apua
suunnitelman tekemiseen ja käynnistämiseen
sekä esimerkiksi esimieskoulutuksiiin.
– Ulkopuolinen konsultti voi myös tuoda
toimintaan systematiikkaa ja parhaita käytäntöjä muualta. Hänen avullaan päästään
nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle.
Kun ei mene aikaa opetteluun, voi heti laittaa toimeksi.
50 evento
1/2014
Mennala muistuttaa, että vastuuta työhyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Se on aina yrityksen
johdolla sekä myös työntekijöillä itsellään.
Parhaat käytännöt jakoon
Suomi on tiukoista ajoista huolimatta edelläkävijä mitä työhyvinvointiin tulee. Meillä
sitä ovat ylläpitämässä muutkin tahot, kuten työterveyshuolto ja työeläkevakuutusyhtiöt. Monissa yrityksissä on löydetty oma tapa ylläpitää työtyytyväisyyttä ja henkilöstön
jaksamista. Mennala haluaakin yhtiökumppaninsa Anna-Marja Vainion kanssa tuoda
esille näitä onnistumisia voivottelun sijasta.
– Haluamme jakaa parhaita käytäntöjä ja
pitää yllä keskustelua aiheesta. Tästä syystä
olemme järjestäneet vuodesta 2012 Työhyvinvoinnin TulosFoorumi-tapahtumia, joissa
kuullaan käytännön esimerkkejä henkilöstön
hyvinvoinnin ja tuloksellisesta johtamisesta.
Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä interaktiviinen seminaari on suunnattu liiketoimintajohdolle.
– Ihmiset ovat kiireisiä ja pelkät kalvot saisi
internetistäkin. Sen takia mahdollisuus vuorovaikutukseen on tärkeää. Näissä tilaisuuksissa
keskustelu ja ajatusten vaihtaminen ovat erittäin tervetulleita.
– Valitsemme tarkkaan puhujat, sillä tavoitteena on saada hyvä kokonaisuus kiinnostavia
puhujia eri aloilta. Puhujakaarti on muodostunut eturivin yhteiskunnallisista vaikuttajista
ja alan asiantuntijoista sekä yrityksistä, jotka
ovat panostaneet työhyvinvointiin. Foorumin
puhujina ovat olleet muun muassa Esko
Aho, Jyri Häkämies ja Matti Vanhanen. Huhtikuun 2014 tilaisuudessa kuullaan Alexander
Stubbia.
Ensimmäinen tilaisuus oli Finlandia-talolla, mutta nyt paikaksi on vakiintunut Marina
Congress Center. Työhyvinvoinnin TulosFoorumi on aamiaistilaisuus, jossa osallistujat
istuvat aktiivisen keskustelun ylläpitämiseksi
pyöreissä pöydissä. Tapahtumaa kehitetään
jokaisen foorumin jälkeen kerätyn palautteen
avulla. Kiitosta on tullut etenkin aihepiirin
kiinnostavuudesta ja interaktiivisuudesta.
– Osallistujien vaatimustaso on korkea eli
kaiken on sujuttava moitteettomasti kutsuista
ja muistutuksista aikataulutukseen asti. On
ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa järjestää
tällaisia tilaisuuksia, Mennala sanoo.
!
BISNESLOUNAALLA
!
Kuka
+ Hannele Mennala
+ Syntynyt 1970 Jämsässä.
+ Kauppatieteiden maisteri, lisäksi muutosjohtamisen
opintoja Aalto-yliopistossa.
+ Perusti Anna-Marja Vainion kanssa PROimpact Oy:n
vuonna 2011 havaitessaan, että yrityksissä kaivataan
kokonaisvaltaisempaa työhyvinvoinnin johtamisen
palvelua ja työhyvinvoinnin tuloksellisuuden mittaamista.
+ Yli 15 vuoden monipuolinen kokemus liiketoiminnan
kehittämisestä, muutoshankkeiden vetämisestä sekä
markkinoinnista kansainvälisistä ja kotimaisista yrityksistä.
+ Asuu Espoossa, perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.
+ Harrastaa monipuolisesti liikuntaa muun muassa
kuntosalilla treenaamista, laskettelua, lumilautailua
sekä rentoa yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa.
Vapaa-ajalla matkustaa mielellään, matkaillut yli 60 maassa
mm. Pohjois-Koreassa ja Tongalla.
+ Intohimona muutosjohtaminen ja tuloksellisuuden
kehittäminen hyvässä hengessä.
Paikka: Ravintola Pastis
Ravintola Pastiksen ruokafilosofia perustuu ranskalaisen keittiön
klassisiin herkkuihin. Vieraille tarjotaan maalaiskeittiöstä tuttuja
selkeitä ja runsaita makuja. Kaikki raaka-aineet hankitaan huippulaatuun sitoutuneilta toimittajilta. Pastiksessa tarjoiltava ruoka valmistuu perinteisen menetelmin käsityönä Timo ”Sir Lintsi”
Linnamäen johdolla. Hänet tunnetaan erityisesti herkullisista terriineistä, patéista ja jälkiruoista.
Hannele Mennala on nauttinut illallisia yhteistyökumppaneiden kanssa samojen omistajien Ravintola Murussa, ja halusi testata huhtikuussa 2013 avatun Ravintola Pastiksenkin.
– Pidän ravintoloista, joissa tarjotaan konstailematonta, hyvistä raaka-aineista valmistettua hyvää ruokaa. Pidän myös siitä, että paikassa on sopivan rento tunnelma ja hyvä palvelu,
Mennala kertoo.
Mitä syötiin?
Alkuun ankanmaksaa au tourchon, briossia ja marinoitua viikunaa. Pääruokana paistettua kyyhkyä kastanja-sienitäytteellä,
madeirakastiketta ja pyu-linssipaistosta. Jälkiruoaksi glögisavariinia, appelsiinijäätelöä ja Pastis-lientä.
Proimpact.fi
Pastis.fi
1/2014 evento
51