Reilun Pelin työkalupakki – Välineitä yhteiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikalle Tervetuloa julkistamistilaisuuteen! Tilaisuuden kulku ● ● ● ● ● ● ● Miksi työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä tarvitaan? Reilun Pelin työkalupakin sisältö Kehittelyn tausta Kuormitusanalyysi esimerkkinä Esimies välineiden käyttäjänä Mitä hyötyä välineiden käytöstä on? Keskustelua Miksi työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä tarvitaan? TEM, Työolobarometri 2013 ‐ muutoksia kymmenessä vuodessa ● Työhyvinvointia on parantanut osalla palkansaajista + Tasapuolinen kohtelu + Kannustavuus + Innostavuus + Luottamus + ─ ● Työhyvinvointia heikentää ─ Työpaikan epävarmuus ─ Vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Työn henkinen ja fyysinen rasittavuus on pysynyt ennallaan Puutteellisen työhyvinvoinnin kustannukset vuonna 2010 – – – – – Sairauspoissaolot: 7 miljardia euroa Ennenaikaiset eläkkeet: 18 miljardia euroa Työtapaturmat: 2 miljardia euroa Sairaana töissä oleminen: 7 miljardia euroa Terveyden ja sairaanhoitokulut: 7 miljardia euroa ● Loppulasku vuosittain: 41 miljardia euroa ● Vrt. valtion budjetti vuonna 2010 oli 50 miljardia euroa (Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa 2013, 12) Puutteellinen työhyvinvointi näkyy esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä ● 53 % menetti työaikaa murehtimalla häiriökäyttäytyjän käytöstä ja kohtaamisia hänen kanssaan ● 28 % menetti tehokasta työaikaa pyrkimällä välttelemään häiriökäyttäytyjää ● 27 % ilmoitti sitoutumisensa organisaatioon heikentyneen ● 22 % vähensi yritteliäisyyttä työssä ● 10 % vähensi työaikaa ● 46 % pohti työpaikan vaihtoa ● 12 % vaihtoi työpaikkaa ( Ari Heiskanen. Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus. Tehyn julkaisusarja F 2/13) Häiriökäyttäytymisen taloudellisia vaikutuksia ● Häiriökäyttäytymisen ja/tai työpaikkakiusaaminen aiheuttaa satojen miljoonien eurojen tuottavuuden menetykset vuositasolla. ● Yhden sairaanhoitopiirin (esimerkkinä Varsinais‐Suomen sairaanhoitopiiri) tuottavuuden menetykset ovat kokoluokkaa 30,5 miljoonaa euroa/vuosi. ● Mitä muut tällä rahalla voisi tehdä? Esim. palkata 600 työntekijää lisää, joille maksetaan 3000 euron bruttopalkka/kk. ( Ari Heiskanen. Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus. Tehyn julkaisusarja F 2/13) Henkilöstön edustajan muuttuva rooli ”Kehittäjäsuuntautunut henkilöstön edustaja voi innostaa koko työpaikan henkilöstön osallistumaan. Näin hän voi yhdessä työnantajan kanssa kartuttaa koko henkilöstön osaamispääomaa. Tällöin yrityksen kilpailukyky ja tuottavuus paranevat, minkä lisäksi myös työpaikkojen säilyminen ja uusien työpaikkojen luominen tulevat aiempaa helpommiksi.” (A. Ryynänen. 2009. Valvojasta kehittäjäksi. Henkilöstön edustajien kehittäjäsuuntautuneisuuden vahvistaminen ryhmävalmennuksella. Erto ry) Reilun Pelin työkalupakki ‐ 11 välinettä työhyvinvoinnin kehittämiseen 1. 2. 3. 4. 5. Psykososiaalisten riskien kartoitus kuormitusanalyysin avulla Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Muutoksen yhteinen käsittely Pelisääntöjen laadinta Perustehtävän kirkastaminen Reilun Pelin työkalupakki – 11 välinettä työhyvinvoinnin kehittämiseen 6. 7. 8. 9. 10. 11. Suunnittelun välineet Sähköpostietiketin tekeminen Toimenkuvien täsmentäminen Työkäytäntöjen kehittäminen Kiireen vähentäminen Perehdyttäminen Mitä työkalupakkiin kuuluu? ● ● ● ● 11 diasarjaa ja ohjeet niiden käyttöön Tullaan nauhoittamaan esittelyjä/ohjeistuksia Koulutukset Lisäksi – Reilu Peli –käsikirja (pohjana työkalupakille) – Reilu Peli verkosto (henkilöstön edustajien oppimis‐ ja vertaistukiverkosto) Työkalupakin kehittely vaiheet ● Aikajana Esimerkki välineestä: Psykososiaalisten riskien kartoitus kuormitusanalyysin avulla Kuormitusanalyysi käynnistyy ● Mikä sinua kuormittaa työssäsi/työpaikallasi? – Kirjaa ylös – Jokainen työskentelee 5 minuuttia itsekseen, jotta saa koottua omat ajatuksensa – annetaan työrauha! Kuormitusanalyysi jatkuu pienryhmissä ● Mikä sinua kuormittaa työssäsi ja työpaikallasi? – Muodostakaa neljän hengen ryhmät ja käykää läpi kirjaamanne asiat niin, että kukin sanoo vuorollaan yhden asian – Valitkaa niistä neljä teitä kaikkia eniten kuormittavaa asiaa Kuormitusanalyysin tulokset nostetaan esille ● Kukin ryhmä kertoo yhden kuormitustekijän ja vetäjä/vetäjät kirjaavat ne fläppitaululle ● Fläppipaperit kiinnitetään seinään sitä mukaa, kun ne tulevat täyteen ● Jokaiselta ryhmältä pyydetään sellaisia asioita, joita ei ole ennätetty jo kirjata fläpille Kuka asioihin voi vaikuttaa? ● Käydään kukin kuormitustekijä erikseen läpi ja pohditaan yhdessä: – Voiko työyhteisömme (esimies ja henkilöstö) vaikuttaa kyseiseen kuormitustekijään? – Jos ei voi vaikuttaa, niin kuka voi? – Vedetään sellaiset kuormitustekijät listasta pois, joihin työyhteisö ei voi vaikuttaa – Sovitaan, kuka vie eteenpäin niitä kuormitustekijöitä, joihin joku muu organisaatiossa voi vaikuttaa Kuormitustekijöiden priorisointi ● Neljän hengen ryhmät jakaantuvat kahtia, jolloin seuraavaksi työskennellään pareittain ● Parit käyvät valitsemassa seinällä olevista kaikista kuormitustekijöistä kolme eniten kuormittavaa, joille pitäisi heti tehdä jotain – kyseisten asioiden kohdalle merkitään punainen pystyviiva Keskeisten kuormitustekijöiden toteaminen ● Todetaan yhteisesti keskeisimmät kuormitustekijät ● Kerrotaan, että seuraavassa tilaisuudessa lähdetään hakemaan yhdessä keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää Esimerkki kuormitustekijöistä eräältä työpaikalta Hyvät asiat nostetaan lopuksi esille ● Mitkä asiat meillä toimii? – Listataan nämä myös fläppitaululle ● Tähän päättyy ensimmäinen tilaisuus Esimerkki työpaikalta: Nämä asiat toimivat ● Pieni organisaatio – on helppo kehittää asioita matalalla kynnyksellä, matka työntekijätasolta henkilöstöpäällikköön on lyhyt ● Perustehtävä on kristallin kirkas ● Työtehtävät kehittyvät ja on itse mahdollisuus kehittyä ● Palaute on hyvää ● Tasapuolinen ja oikeudenmukainen esimies ● Kehittämismyönteinen työyhteisö Esimerkki työpaikalta: Nämä asiat toimivat ● ● ● ● ● Hyvät työkaverit Loistavat työajat ja saa vaikuttaa työvuoroihin Ei ole tylsää – päivät ovat erilaisia ja värikkäitä Pääsee koulutuksiin Äärettömän hyvä työilmapiiri: pystyy antamaan ja saamaan palautetta, hyvä huumorintaju, myös vapaa‐ajantoimintaa yhdessä ● Hyvät työtilat ja –välineet Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Mitä teemme? Kuinka Kuka Mihin toteutamme? vastaa? mennessä? Mistä Kuinka Mikä on saamme seuraam‐ hyöty/ tukea? me? tavoite? Reilun Peli työkalupakki esimiehen työvälineenä Palvelupäällikkö Jaana Perälä‐Haapa‐aho, Seinäjoen Lääkäritalo Välineiden käytön hyötyjä Työpaikkojen hyöty ● Kehittyvä ja oppiva organisaatio, jonka jäsenet osaavat kehittää työtä ja työpaikan käytäntöjä – Kaikki osallistuu – yhteisöllisyys kasvaa ja opitaan tuntemaan toisemme – Koko työyhteisön kehittämisosaaminen lisääntyy ● Löytyy toimintatavat, joiden avulla epäkohtiin voidaan tarttua ja vahvistaa hyviä toimintatapoja Kerättyä palautetta työpaikoilta TJS:n hankkeessa ● Hanke oli henkilöstölle erittäin tärkeä tukipilari muutosten keskellä. ● Hankkeessa onnistuttiin parhaiten parantamaan viestintää ja yhteistyötä ja luomaan yhteiset pelisäännöt. ● Palaverikäytäntöjen luominen ja kehittäminen onnistui hyvin ● Työilmapiirin kehittäminen onnistui osassa työpaikkoja. ● Huonoimmin onnistuttiin vähentämään kiireen tuntua työssä. ● Loppukysely: – 74 % vastaajista halusi kehittää työhyvinvointia, 30 % työpaikan ilmapiiriä. – Arviointikyselyyn vastanneista lähes 70 % arvioi, että kehittämishankkeella onnistuttiin parantamaan työturvallisuutta – Jaksaminen kohentui osassa työpaikkoja TJS:n valmentajien huomioita välineiden käytöstä ● Mitä sitoutuneempia organisaation johto ja esimiehet ovat, sitä paremmin kehittäminen onnistuu ‐ Organisaation johto osallistuu kehittämistyöhön ja näyttää esimerkkiä ● Henkilöstön sitouttaminen onnistuu yhteisellä suunnittelulla ja suunnitelmien toteuttamisella ● Vahvistetaan työsuojelutoimikunnan/yt‐toimikunnan roolia työhyvinvointityössä ● Kannattaa olla sisukas: muutokset etenevät hitaasti ja heikosti havaittavin askelin ● Ennakoiva ja tasapuolinen viestintä tarpeen – viestitään, mitä on saatu aikaan ● Henkilöstölle tarjotaan tilaisuuksia määritellä työpaikan ongelmakohdat ja hyvän työyhteisön suuntaviivat. Mitä hyötyä kehittämistyöstä on ollut TJS Opintokeskuksessa? ● Yhteinen ymmärrys asiakaskunnasta, toiminnan tavoitteista ja perustehtävästä on muodostunut ● Työkäytännöt ovat kehittyneet ja yhtenäistyneet ● Laatu, yhdessä tekeminen ja suunnittelu on parantunut ● Kaikki ovat oppineet uutta ja useat kouluttajat osaavat kouluttaa samoja koulutuksia ● Sähköiset järjestelmämme ovat uudistuneet ja hallinnolliset rutiinit hoituvat ”markun” avulla ● Viestintä on parantunut asiakkaan tarpeiden mukaisesti ● Työhyvinvointi on kohentunut ja jatkuvat muutokset tuntuvat hallitummilta Mitä ammattijärjestöt tästä hyötyvät? ● Työelämän laadun parantuminen – jäsenten työhyvinvointi kohenee ● Yksityisen ja julkisen sektorin kannattavuuden parantuminen – Mm. lisää käsiä sosiaali‐ ja terveysalan tehtäviin ● Entistä osaavampia henkilöstön edustajia, esimiehiä ja toimihenkilöitä ● Oppivia ja kehittämisintoisia organisaatioita ja työyhteisöjä →Ammattijärjestöt pystyvät enemmän keskittymään palkansaajien edunvalvontaan Mistä löydät välineet? ● http://www.tjs‐opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman‐ kehittaminen/reilu‐peli ● Annetaan myös Innokylän sivuille sekä lisätään myöhemmin Slide Share ‐palveluun. Kiitos! TJS Opintokeskus sikke.leinikki@tjs‐opintokeskus.fi paivi.lohi‐aalto@tjs‐opintokeskus.fi www.tjs‐opintokeskus www.reilupeli.net