Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
6/12
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Sosiaalinen media
muuttaa
työskentelytapoja
Valittamisesta
vaikuttamiseen
KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI
& JOHTAMINEN
MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON 10.11.2008 08:24 Page 1
13.
n
PÄÄKIRJOITUS 6/2012
Arvon hekin
ansaitsevat
T
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
Kuva: Saija ahvenainen
ämä lehden numero on täynnä asiaa elintarvikkeen vierestä. Teemana on koulutus, työhyvinvointi & johtaminen. Kaikki ovat aiheita,
joista jatkuvasti toivotaan juttuja lehteen, vaikka ne eivät olekaan
suoraan elintarvikeasiaa. Niinhän se on, että elintarvikeketjussa
toimivien ammattilaisten koulutuksen, työhyvinvoinnin ja johtamisen pitää olla kunnossa, jos mieli jaksaa tehdä laadukkaita tuotteita tuotetietoisille ja yhä vaativammille kuluttajille.
Vaikka peruskoulutus on kunnossa, niin maailman muuttuessa täydennyskoulutusta tarvitaan. Ajanmukainen täsmäkoulutus parantaa myös johtamiskäytäntöjä ja lisää työhyvinvointia. Eläkeikien noustessa työelämässä on yhä
enemmän varsin korkeassa iässäkin olevia työntekijöitä, joiden tulisi pärjätä
eri tavalla ajattelevien nuorten, ns. Y-sukupolven kanssa. Ja luonnollisesti tietysti päinvastoin!
Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan surullisia uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tähän asti hyvin menestyneissäkin elintarvikeyrityksissä.
Ja moni ammattilainen on kokenut potkut suoraan nahoissaan. Syitä irtisanomisiin on varmasti monia, ja useimmat syyt lienevät pinnan alla, suuren yleisön
tavoittamattomissa. Toivoa vain voi, että syynä ei ainakaan olisi väärä pelko,
hätiköinti ja toivottomuus.
Uskon, että hyvällä ennakoivalla täydennyskoulutuksella ja johtamisella on
mahdollisuus tehdä uudelleen suuntauksia niin ajoissa, että irtisanomisiin ei
tarvitsisi mennä. Ja toisaalta asianmukainen koulutus ja johtaminen parantavat työhyvinvointia, jolloin työntekijät jaksavat puhaltaa yhteen hiileen ja jopa
innovoida arkisen työn keskellä.
Tänä päivänä kuluttajat pyritään saamaan tuotekehitykseen mukaan, mutta
miten ovat yrityksen ns. linjatyöntekijät? Kuunnellaanko heitä? Eihän vai käy
niin, että potkujen myötä pannaan ulos myös monta hyvää ideaa ja myös sitä
perustaa, mihin laadukkaat elintarvikkeet ovat kautta aikojen perustuneet?
Kuka muuten opettaa Y-sukupolven ihmiset samaan vastuullisuuteen, mikä
monissa vanhemmissa työntekijöissä on nähtävissä? Suomessa on pitkälti vaikuttanut sotien jälkeinen jälleenrakentamisen meininki. Ollaanko se vähitellen
menettämässä? Onko itsekkyys ja oman edun tavoittelu syrjäyttämässä elintarvikealallakin vuosikymmenien saatossa syntyneen pääoman?
Joulun lähestyessä monet kuitenkin pysähtyvät pohtimaan elämän arvoja.
Tosin pinnallisuus ja markkinahumu saattavat antaa äkkiseltään aivan toisen
kuvan siitä, mikä ihmiselle on tärkeää. Toivon mukaan vuoden vaihtuessa meillä elintarvikealan ammattilaisilla on entistä suurempi into taistella kotimaisen
laadukkaan ruuan puolesta. Se onnistuu vain arvostamalla ammattilaisia,
kuuntelemalla heitä.
Ja jos nyt niin pahasti kävisi, että vielä joudutaan irtisanomisiin, niin autetaan työtöntä ammattilaista auttamaan itseään elämässä eteenpäin. Ketään ei saa jättää tyhjän päälle. Auttaminen on viimeinen kiitos ansioituneelle, selkänahkansa yhteisen hyvän eteen antaneelle työntekijälle.
Arvon hekin ansaitsevat!
Toimituksen väki
toivottaa lehden
lukijoille lämpöisiä
joulutunnelmia ja
toiveikasta Uutta
Vuotta!
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
s.30
Sisältö 6 • 2012
14.12.2012
Pääkirjoitus: Arvon hekin ansaitsevat, Raija Ahvenainen-Rantala................................................3
Kolumni: Näkökulman vaihdos tarpeen – valittamisesta vaikuttamiseen, Marja-Liisa Manka .......8
Puheenvuoro: Pidetään työpaikat Suomessa, Risto Tanskanen................................................ 12
Puheenvuoro: Miksi ruokapalvelut eivät johda ruokatoimialan kehittymistä!
Jarmo Markula................................................................................................................................... 13
Pakina: Johtamisoppeja ja -floppeja, Heikki Manner .....................................................................59
Traineesta junior
brändipäälliköksi
n Ajankohtaista
ETM Riikka Mononen päätyi trainee-ohjelman kautta Valion
ruoanvalmistustuotteiden junior
brändipäälliköksi.
n Teema:
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
s.32
Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa, Leena Hyrylä.................................................... 14
Tekesin julkinen tutkimus uudistui, Jari Toivo ................................................................................... 16
Uutta näkemystä kouluruokailuun, Margit Kojo ............................................................................... 18
Hyvällä mentorilla aikaa
Elintarvikeylioppilaiden MentorKlubin puheenjohtaja Tiia Mörsky
sanoo, että hyvällä mentorilla on
aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin
Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen
Työhyvinvointi henkilöstöhallinnon suurin haaste, Pirjo Huhtakangas ............................................20
Tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan on petrattava,
Elina Ravantti & Rauno Pääkkönen ..................................................................................................22
Työn imulla on paljon hyviä seurauksia, Anna Vanhala .....................................................................26
Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja, Pirjo Huhtakangas .................................................28
Trainee-ohjelman kautta junior brändipäälliköksi Valiolle, Pirjo Huhtakangas.................................30
Opiskelija ja konkari oppivat mentor-työskentelyssä, Pirjo Huhtakangas ........................................32
Innovaatioita nopeuttamassa OECD:n tutkijana Espanjassa, Hannu Haapala ..................................34
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja, Enni Mertanen ........................36
Elintarvikebiotekniikan opetus uudistuu Kuopiossa, Jenni Korhonen ..............................................38
Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa, Johanna Mattila ......................38
n Ravitsemus
& terveys
Ravitsemuksen merkitys terveydelle on selkeä, mutta haastava, Kaisu Meronen ............................40
n Talous
& markkina
Puheenvuoro: Myynnin uusi aika, Mikko Sihvonen & Maria Itkonen ...............................................42
Ruuan valintaperusteet muuttuvat, Ari Peltoniemi & Tapani Yrjölä .................................................44
Ruokia julistettu pannaan ja toisia ylistetty, Mia Hemming ..............................................................46
Neljä vuosikymmentä porkkananviljelijänä, Tuulevi Aschan .............................................................48
n Tiede
& tutkimus
Mikrobit ja entsyymit hyvän leivän leipureina, Katri Hartikainen .................................................... 50
Elintarviketeollisuuden työasuhygieniassa kehitettävää, Pertti Moilanen .......................................52
Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................54
n Tapahtumia
Huippututkijat pohtivat ravinnon ja ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan,
Marjukka Kolehmainen, Matti Uusitupa & Kaisa Poutanen ............................................................56
Ruotsin elintarvikepäivät ilman rajoja, Virpi Varjonen ......................................................................58
Juhlaseminaarissa pohdittiin yrittäjyyden menestyksen avaimia, Raija Ahvenainen-Rantala .........60
SIAL – maailman elintarvikkeet ja teknologia Pariisissa, Heikki Manner .........................................63
s.46
Perusasiat säilyvät
trendeistä huolimatta
Ruokatrendit ovat tulleet ja menneet, mutta perusasiat ovat säilyttäneet arvonsa.
Kuva: Saarioinen
n Palstat
Alkupaloja .......................................................................................................................................... 10
Tunnustuksia .....................................................................................................................................64
Nimityksiä ..........................................................................................................................................65
Haarukassa ........................................................................................................................................66
Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................68
Hankintaopas.....................................................................................................................................69
n ETS-sivut
IPSJ syysretkellä Iisalmessa, Kaisa Raninen .....................................................................................73
ATJ vieraili Saarioisella, Suvi Luoma ..................................................................................................74
ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................74
Kuva: jaaKKo jaSKari, oy jaSKari WorldWide ltd
s.20
Työhyvinvointi henkilöstötyön
suurin tulevaisuuden haaste
Vuoden 2010 lopussa toteutetun henkilöstöbarometrikyselyn mukaan työhyvinvointi on
tulevaisuuden suurin haaste työpaikoilla. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRYn toiminnanjohtaja
Leena Malin sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla on oleellista myös itsensä johtaminen.
– Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki
ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat työhön, Malin tähdentää.
Teemat & erikoisteemat
Nro ilmestyyteema
6/2012 14.12.
1/2013 22.2.
2/2013 10.4.
3/2013 11.6.
4/2013 27.9.
5/2013 1.10.
6/2013 11.12.
Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen
Analytiikka & tuotekehitys
Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu
Kalateollisuus
Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka
Raaka-aineet & lisäaineet
Sopimusvamistus
Hygienia & jäljitettävyys
Lihateollisuus
Yrittäjyys, markkinointi & koulutus
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
5
www.roquette.com
Roquette Nordica Oy
Ahventie 4 A 20
02170 Espoo, Finland
Tel. 09 315 85 700
fax 09 8632 113
www.roquette-food.com
TärkkelyssiirapiT
Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden
makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus
riippuvat siirappien koostumuksesta.
Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina,
kiteytymisen estoaineina, sideaineina,
rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina.
Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot,
jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset,
keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset
kastikkeet.
Ota yhteyttä niin kerromme lisää!
n
KOLUMNI
Näkökulman vaihdos tarpeen
– valittamisesta vaikuttamiseen
Kävin kesällä Retretissä, jonne oli pystytetty
maailmanlopun meiningistä kertovia teoksia,
luolavertauksia. Pimeälle seinälle elävästi
heijastettu teos Viimeinen kvartaali miltei pysäytti veret. Se loihti silmien eteen oikean hikipajan: maan uumenissa työläiset hakkasivat kalliota hakkaamasta päästyäänkin monotonisen musiikin säestyksellä. Siinä oli Fukusimaa, ulkoistamista ja tulosvaroitusta kerrakseen. Jäljelle jäi vain autio saari tyhjyyteen.
Valituskuorojen esitykset eri maailmankolkilta viimeistelivät tuhon tunnelman. Suomesta alkunsa saanut valituskuoroliike on levinnyt maailmalle, kuoroja on jo yli sata. Valittamisen aiheista ei ole pulaa – kenellä on
kamala esimies ja kenellä ilkeä työkaveri. Valittaminen on kuitenkin vaarallista, koska negatiivisuuden kierre imaisee helposti mukaansa, niin henkilökohtaisesti kuin maailmanlaajuisestikin.
Eräs teos viritti kuitenkin toivoa: kuvanveistäjä Pekka Jylhän Vielä ei ole liian myöhäistä -teoksessa kymmenen täytettyä metsäjänistä piti ringissä toistensa käpälistä.
Mutta mitä tähän tarvittaisiin? Ehkäpä meidän pitäisi nousta luolasta päivänvaloon ja
miettiä tietoisesti yhdessä, miten voisimme
vahvistaa kaikkea sitä hyvää, mikä jo on ulottuvillamme sen sijaan, että etsimme jatkuvasti valittamisen aiheita. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta myönteisyys
laajentaa havaintokykyämme. Keksimme silloin paremmin ratkaisuja pulmiimme, siitä
kertovat monet tutkimukset. Ja niitä ideoita
kaipaamme juuri tällä hetkellä.
Työpaikalla pitäisikin nyt keskittyä siihen,
mikä lisäisi tekemisen meininkiä, työn imua
ja innostusta. Erityisesti johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli toiveikkuuden ja myönteisyyden lietsomisessa, koska ne tarttuvat. Palaverit voisi aloittaa kyselemällä, mitä hyvää
työntekijöille on viime aikoina sattunut, työssä tai kotona. Jokaisen työn arvostaminen ja
hyvistä suorituksista kehuminen lisäävät yh-
8
teisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa. Sen on todettu vähentävän sairastamista ja myös masennuksen ilmenemisen riskiä.
Vastuu yhteisöllisyyden kasvattamisesta
jakautuu myös työyhteisölle ja sen jokaiselle
jäsenelle. Eräällä työpaikalla oli vuosia pidetty kahvihuoneen pöydällä murinalaatikkoa,
johon kukin saattoi laittaa nimettömästi valituksiaan. Siitä tehtiin hyvän mielen laatikko,
johon jokainen sai kirjoittaa kiitoksen ja ilon
aiheitaan, arjen pieniä pilkahduksia.
Toisella työpaikalla eräs työntekijä lähetti
jokaiselle työkaverilleen sähköpostin otsikolla suruviesti: ”Tervetuloa hautajaisiin. Kaikkien työntekijöiden läsnäolo on tarpeellinen.
Laitetaan kuoppaan Joku Muu.” Sen jälkeen
alkoi tapahtua: kukin otti itse vastuun tekemisistään ja huolehti, että työympäristö pysyy siistinä ja turvallisena ja taukotilassa on
aina tuoretta kahvia työkavereillekin.
Hyvinvoivat työntekijät ovat jokaiselle
työnantajalle tulevaisuuden menestystekijä.
Aineettomat tuotannontekijät muodostavat
jopa 50–90 % yrityksen tulevaisuuden arvosta, sen sijaan koneiden ja automaation tuoma
arvo on huomattavasti pienempi. Aineeton
pääoma kasvaa hyvästä ilmapiiristä, reilusta
johtamisesta, organisaation toimivuudesta,
sananvallasta oman työn tekemiseen sekä
työntekijöiden hyvinvoinnista. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työpaikoilla voidaan.
Työhyvinvointia on syytä johtaa, sille pitää
asettaa tavoitteet, miettiä toimenpiteet ja
seurata niiden toteutumista sopivilla tunnusluvuilla, ei vain peräpeiliin katsovilla sairauspoissaoloilla. Näillä uusilla, joustavuutta, johtamisen laatua, yhteisöllisyyttä ja työniloa
kuvaavilla mittareilla voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia. Mitä aikaisemmin tartutaan työhyvinvoinnin haasteisiin, sitä pienempinä riskit toteutuvat.
Työntekijöidenkin on syytä olla mukana toimenpiteiden suunnittelussa, koska siten tavoitteisiin sitoudutaan paremmin. Suunnitelman tekeminen voidaan aloittaa kysymällä,
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: Merja ojala
mikä meillä lisäisi työniloa?
Lisäksi jokainen voisi kysyä itseltään, mitä
minä voisin tehdä? Elämässä on hyvä olla
muutakin kuin työtä. Joka päivä kannattaa
tehdä jotakin kivaa: liikkua, lukea, oppia, harrastaa ja haaveilla. Eräässä tutkimuksessa
työntekijät kirjasivat päivittäin ilonaiheitaan
ja opettelivat rentoutumisen taidon, minkä
ansiosta heidän voimavaransa lisääntyivät,
muun muassa elämäntyytyväisyys ja hallinnan tunne. Samalla myös terveydentila koheni.
Marja-Liisa Manka
professori, työhyvinvointi, FT, YTM
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto
Kehittyvä
Elintarvike
23. vuosikerta
Aikakauslehtien liiton
ISSN-L 0787-8273
jäsenlehti
ISSN 0787-8273 (Painettu)
ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu)
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
[email protected]
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
[email protected]
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 6/2012
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
Eila Järvenpää
Tiina Luoma
Heikki Manner
Erkki Vasara
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
[email protected]
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA 2013
Kestotilaus 59€/vsk.
määräaikaistilaus 65€/vsk.
oppilaitokset 48€/vsk.
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut
Hintoihin lisätään arvonlisävero
KANSIKUVA
Plugi
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
assistentti-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
[email protected]
www.ets.fi
www.algolchemicals.fi
Laadukkaat ja
tutkitut teoLLisuuden
raaka-aineet
suoLasta sitruunahappoon varmasti
ja ajaLLaan.
n a l K u P a l o j a
Lapin luonnonantimet kiinnostavat
Lapin luonnonmarjojen, yrttien ja vihannesten tulevaisuutta pohdittiin joulukuussa, kun
luonnontuotealan tutkijat, ammattilaiset
sekä alasta kiinnostuneet kokoontuivat Tulevaisuuden mahdollisuudet -seminaariin Rovaniemelle.
Päivän aikana paneuduttiin muun muassa
väinönputken aromiaineisiin sekä pakurikäävän bisnesmahdollisuuksiin. Pakurikääpä on
raaka-aine, jolle on nyt paljon kysyntää. Sen
jälkeen kun Evira salli pakurikäävän käytön
ravintolisissä, Suomenkin markkinoille on
tullut runsaasti pakurikääpätuotteita. Suurimmat markkinat ovat kuitenkin Kaukoidässä, vanhempi tutkija Rainer Peltola MTT:n
Kasvintuotannon tutkimuksesta kertoi.
Väinönputki on sipulin ohella Pohjolan ensimmäisiä viljelykasveja. Pakurikääpä esiintyy
luonnossa useimmiten hies- ja rauduskoivuissa.
Muovipakkausten öljy voidaan korvata
VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla
biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat ekologisia ja
ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset.
Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata koko-
naan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä
vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista
noin 40 % käytetään pakkauksiin.
lisätietoja:
tutkimusprofessori ali harlin, [email protected]
Ruuan ilmastovaikutusten
laskenta yhdenmukaiseksi
Suomalaiset elintarvikealan yritykset saivat
käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten eli
hiilijalanjälkien laskentaa yhdenmukaistavan
suosituksen. Luotettava ja vertailukelpoinen
tieto auttaa kuluttajaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. MTT:ssä kehitetty laskentasuositus tukee myös yrityksiä päästöjen vähentämisessä.
MTT:n Foodprint -hankkeessa kehitetty laskentasuositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja kotitalouksiin asti.
Suositus kattaa kaikki elintarvikeryhmät.
– Tämäntasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla maailmassa, tutkija
Hannele Pulkkinen kertoo.
Suositusta on tehty tiiviissä yhteistyössä
elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa.
MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet
muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila.
lisätietoja:
www.mtt.fi/foodprint, www.mtt.fi/vastuullisuus
Luomuvalvonta yksityistettäväksi tai Eviraan?
Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Sampsa Heinonen ehdottaa, että
maataloustuotannon luomuvalvonta joko siirretään ELY-keskuksilta Eviran hoidettavaksi
tai yksityistetään.
Valvonnan keskittäminen Eviraan tehostaisi
resurssien käyttöä. Tässä mallissa käytännön
10
valvontaa hoitaisivat Eviran alueelliset toimipaikat, joita on kahdeksalla paikkakunnalla
eri puolilla Suomea. Luomuvalvonnan yksityistäminen puolestaan olisi varmin tapa saada valvontaan joustavasti lisää uusia voimavaroja. Luomuvalvontaa hoitavat yksityiset organisaatiot useimmissa EU-maissa.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
MSC-kalatuotteiden
määrä kasvaa
Suomessa
Suomen vähittäiskauppa on innostunut ympäristömerkityistä kala- ja äyriäistuottei sta.
MSC-merkittyjen tuotteiden määrä Suomen
markkinoilla on yli kaksinkertaistunut vuoden
aikana. Suomi onkin yksi MSC:n (Marine Stewardships Council) nopeimmin kasvavista
markkina-alueista koko maailmassa. Kasvun
ansiosta suomalaiset voivat valita jo 360 erilaisesta MSC-merkitystä kala- tai äyriäistuotteesta.
lisätietoja:
http://www.msc.org/
Luonnonlaidunlihalle
kehitetään kriteerejä
WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät yhdessä eläintuottajien
kanssa kriteerejä luonnonlaidunlihan tuotannolle. Perinneympäristöt, eläimet ja ihmiset
hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan kriteeristöstä.
Tänä syksynä perustetussa kahdeksanhenkisessä työryhmässä on edustajia WWF Suomesta, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta.
lisätietoja:
www.metsalaidun.fi
Villiruualle oma ilme
Suomalaista villiruokaa (Wild Food)
viedään maailmalle uuden ilmeen
voimalla. Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruualle oman
visuaalisen ilmeen. ELO-säätiö on
määrittänyt villiruuan yhdeksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudeksi. Wild Food on nouseva ruokatrendi, jonka povataan yltävän vientituotteeksi saakka.
Uusi visuaalinen Wild Food -ilme henkii suomalaista aitoutta, puhtautta ja mytologiaa. Ilme sisältää tunnuksen, logon ja
värimaailman. Visuaalisen ilmeen suunnitteluryhmään kuuluivat Klaus Haapaniemen lisäksi ELO-säätiön hallituksen jäsen
ja muotoilija Harri Koskinen sekä graafinen suunnittelija Leena Solastie.
Kalkkunaketjulle portaali
Kalkkunankasvattajien, teurastamon ja alkutuotannon neuvonnan työkaluksi on valmistunut uusi Kalkkunaketju.fi -portaali. Järjestelmän avulla lintujen kasvatuksen seurantatiedot
voidaan siirtää internetiin ja siten tuottaa ajantasaista tietoa
koko kasvatuksen ajan. Tällä tavoitellaan nopeaa reagointia ja
tilojen taloudellisen tuloksen parantamista.
Portaali tehtiin osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta, jota koordinoi Satafood
Kehittämisyhdistys ry ja toteuttavat myös Helsingin yliopiston
Ruralia-instituutti, Vaasan yliopisto sekä MTT. Hankealueeseen kuuluvat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi
ja Pohjanmaa. Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset, ja yksityisestä rahoitusosuudesta
vastaa Länsi-Kalkkuna Oy.
TEGERA® 8180 STAR 3
Vinyylikäsine, jossa ei ole ftalaatteja.
Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin, kuten suurkeittiöihin. Kuvioitu kämmen.
Cat. III
EN 388
EN 374
EN 374
2000
TEGERA® 8190 STAR 2
Puolipitkä vinyylikäsine. Joustava, ergonomisesti muotoiltu ja erittäin pitävä.
Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin.
Cat. III
EN 388
EN 374
EN 374
2000
TEGERA® 993
Joustava viiltosuojakäsine Dyneema®
-kuidusta, jota voi käyttää myös
aluskäsineenä.
Cat. II
EN 388
1442
Ruokaketju työllistää
Ruokaketju on merkittävä työllistäjä maakunnissa, ilmenee
ainutlaatuisista ruuantuotannon talousvaikutuksia koskevista
selvityksistä. Ala työllistää suoraan lähes 40 000 ihmistä Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja PäijätHämeessä yhteensä. Selvästi suurin työllistävä vaikutus on
Varsinais-Suomessa, jossa elintarvikealalla toimii 17 000 työntekijää.
Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voi nousta neljänneksellä eli noin 344 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Päijät-Hämeessä kasvuluvut ovat noin 186 miljoonaa, Kanta-Hämeessä ja KeskiSuomessa vajaat 100 miljoonaa euroa.
Ruokaketjun eri osista elintarvikkeiden kaupalla on suurin
vaikutus talouteen ja työllisyyteen kaikissa tutkituissa maakunnissa: elintarvikkeiden kaupan työllisyysvaikutus nousee
kerrannaisvaikutuksineen yhteensä yli 41 000 henkilöön.
Ruoantuotannon vaikuttavuus -raportit löytyvät sähköisinä
versioina osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/
TEGERA® 817
Joustava ja kestävä vinyylikertakäyttökäsine. Ftalaatiton, puuteroimaton.
Sopii esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja terveydenhoitoalalle.
Cat. III
EN 388
1000
www.ejendals.com
EN 374
n P u h e e n v u o r o
Pidetään työpaikat Suomessa
Liian moni yritys pohtii, pitäisikö tuotantoa
siirtää Suomesta lähemmäksi markkinoita,
halvempien työvoimien maihin. Suomalaisen
työn kannalta on syytä huoleen, kun satoja
teollisuus- ja teollisuuden palveluyrityksiä
laskee toimintansa olevan kannattavampaa
esimerkiksi Puolassa, Baltian maissa tai Kiinassa.
Eniten työpaikkoja on menetetty teknologiateollisuudessa, kun tuotantoa siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Elintarviketeollisuuden hyvin kehittynyt vienti Venäjälle tasapainottaa alan työpaikkojen pysymistä Suomessa, vaikka myös elintarvikealan
tuotantoa on siirtynyt Viroon, Puolaan ja Venäjälle.
Suomalainen työvoima on tulevaisuudessakin rakennemuutospuheista huolimatta
riippuvainen teollisuustuotannosta. Palvelusektori ei kompensoi teollisuuden työpaikkojen vähentymistä, koska palvelut ovat suurelta osin teollisuudesta ulkoistettuja töitä.
Nämä palvelutyöt lisääntyvät ja vähenevät
tuotantotyön muutoksien vanavedessä.
Suomalaisten työpaikkojen erityispiirrettä
tarvitaan. Johto ja työntekijät ovat tiukan paikan tullen löytäneet toisensa, lyöneet kättä
päälle ja ruvenneet kehittämistoimiin. Porukalla on uudistettu sujuvampia työtapoja
sekä karsittu turhia töitä ja kustannuksia.
Taantuman aikana elintarviketeollisuuden
rooli työllistäjänä korostuu. Alan suhdanteet
eivät vaihtele hyvien ja huonojen aikojen
myötä muiden alojen tapaan, koska ruoka on
ihmisille jokapäiväinen ostos. Suomalaisen
ruuan laadulla sekä ruoka-aineiden alkuperän ja lähiruuan arvostuksen lisääntymisellä
on positiivisia vaikutuksia suomaiselle elintarviketeollisuudelle ja työpaikkojen pysymiselle Suomessa.
Kallis työvoima kompensoitava
Tuottavuustoiminnan tavoitteena on työpaikkojen pitäminen Suomessa ja uusien luominen. Tuottavuutta on lisättävä, jotta voidaan
kompensoida kilpailijoita kalliimpia työvoima- ja kuljetuskustannuksia. Palkkoja ei voida alentaa, joten työpaikkojen resurssit on
saatava tehokkaaseen käyttöön. Hyvällä työn
organisoimisella ja johtamisella varmistetaan
tuotteiden ja palvelujen kilpailukyky: toimitusnopeus ja -varmuus, laatu sekä kustannustehokkuus.
Tuottavuus -sanalla on huono kaiku, koska
12
tuottavuustoimintaan ryhdytään usein liian
myöhään. Tuottavuuden laiminlyönti johtaa
saneeraustoimiin. Tuottavuustoiminnan tarkoitus on joka päivä varmistaa, että olemassa
olevat resurssit ovat tehokkaassa käytössä.
Se edellyttää panostamista henkilöstön työnjakoon, motivoitumista edistävään johtamiseen ja hyvään osaamiseen.
Esimiesten toiminta on avainasemassa.
Johtamisen tarkoitus on saada aikaan yhteinen ymmärrys esimiehen ja työporukan kesken työpaikan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kun yhteinen ymmärrys saavutetaan
ja luodaan osallistumisen foorumit, ihmiset
ovat valmiita kehittämään työpaikalleen fiksumpia ja tuottavampia työtapoja.
Tuotteiden ja työmenetelmien uudistamiseksi tarvitsemme uutta, tehokkaampaa innovaatioiden tuottamista työpaikoille. Innovaatiot eivät saa olla enää vain johdon ja
suunnittelijoiden yksinoikeus, vaan on kehitettävä foorumit koko henkilöstön osallistumiselle. Tavoitteena on moninkertaistaa ideoiden määrä ja lisätä uusia näkökulmia innovaatioiden tuottamiseen, kun toiminta ulotetaan työpaikan kaikille organisaatiotasoille.
Vanhat keinot tuottavuuden lisäämiseksi
eivät enää toimi. Tuottavuus ei parane työntekijöiden juoksunopeutta lisäämällä. Sen tuloksina on saatu sairauspoissaolokustannuksia ja kuluja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Nykyaikainen tuottavuustoiminta
edellyttää tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhdistämistä.
Johtaminen ja esimiestyö ratkaisevat
Ihmisten johtamisen mysteeri on, miten
muuttaa painostus uteliaisuudeksi. Työpaikoilla tarvitaan uteliaisuutta ideoida ja tuottaa uusia työnteon tapoja, joita ei ainakaan
välittömästi kopioida kilpailijamaihin. Painostusta kokeva ryhmän jäsen ei luo uutta, vaan
tarrautuu toimintatapoihin, joilla on siihen
saakka tullut toimeen.
Ketään ei voida määrätä motivoitumaan,
mutta hyvällä esimiehen ja työporukan yhteistyöllä luodaan motivoitumista vahvistava ilmapiiri. Esimieheltä odotetaan valmentavaa
roolia ja työyksikön kehittämistä, jossa erilaiset persoonat voivat hyödyntää henkilökohtaiset vahvuutensa. Kehittäminen tarkoittaa
nopeampia toimitusaikoja, toimitusvarmuutta, tuotteiden ja prosessien toiminnan laatua
sekä turhien kustannusten vähentämistä.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: SaMi Kulju
Palaverit ovat kehittämisen
foorumeja
Uusien työmenetelmien kehittäminen vaatii
systemaattisuutta. Palaverit ovat oikein toteutettuina jatkuvan kehittämisen foorumeja.
Ne ovat kuin työn pysäkkejä, joissa säännöllisesti pysähdytään ratkaisemaan ongelmiksi
koettuja asioita. Nykyaikainen faktapalaute
tarkoittaa, että työpaikalle on sovittu mittarit,
joiden trendeistä jokainen näkee osallistumisensa vaikutukset.
Parhaimmillaan palaverit ja arkityö muodostavat kehittämisprosessin, kun palaverissa ratkaistaan työryhmän voimin työn sujumista hankaloittavia ongelmia, löydetään ratkaisu ja tehdään ratkaisun mukaisia muutoksia työtapoihin. Palaverien tarkoituksena on
toimia foorumeina, joissa yhdessä muutetaan
työmenetelmiä siten, etteivät työssä kohdatut ongelmat toistu. Sen jälkeen arkityössä
ajetaan uudet työtavat sisään ja seurataan
niiden vaikutuksia yksikön työn kehittymiseen. π
Risto Tanskanen
tuottavuusasiantuntija
Työelämän kehittäminen ja tuottavuus
Työturvallisuuskeskus TTK
Miksi ruokapalvelut eivät
johda ruokatoimialan
kehittymistä!
Toimialan politisoitumisella on hintansa. Olen päätynyt tähän tosiasiaan vetäessäni ruokapalveluita käsittelevää kurssia yli kymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi yliopistolla Viikissä. Onhan Suomessa elintarviketoimialan alku- ja loppupäät eli maatalous ja ruokapalvelut ne alueet, joissa politiikan suora vaikutus on hyvin vahva. Yli puolet ruokapalvelujen volyymista kulkee edelleen julkisen
sektorin yksiköiden kautta.
Vaikka alalla on yksityisiäkin yhtiöitä, sitä on leimannut julkishallinnon intressit. Analogiaa voisi hakea siitä, missä elintarviketeollisuus olisikaan, jos yli 50 prosenttia sen volyymista kulkisi kuntien
ja valtion sinänsä hyvää tarkoittavien valmistajien ja ostajien sisäpiirissä.
Mitä ruokapalveluissa olisikaan tapahtunut, jos poliittinen ote
alueesta ei olisi ollut yhtä tiukka, vaan julkisen sektorinkin yksiköt
olisivat joutuneet toimimaan omillaan? Spekuloidaanpa hiukan.
Varmaankin yhteistyön kehitys olisi ollut aikaisempaa ja nopeampaa. Pienten keittiöiden olisi pitänyt löytää nopeammin toisensa
ilman valtion tai kunnan taustaa.
Ala ei ole vielä löytänyt vienti-identiteettiään
Analogiaa voi hakea alueen yksityisen puolen kehityksestä. Ruokapalveluiden nykykuva olisi tällaisen kehityksen jälkeen kotimaisten
ja kansainvälisten ketjujen värittämä. Nythän sillä isolla ruokapalvelupuolella eli kuntapuolella tämä on vasta alussa. Kunnat ovat
joutuneet ottamaan myös toimialakehittäjän roolin, kun ovat ruokapalveluliikelaitosten omistajia.
Todennäköisesti kansainväliseen toimintaan olisi vapaan mallin
kautta saatu paremmat lähtökohdat, jos sitä olisi päästy aiemmin
harjoittelemaan. Suomalainen ruokapalveluala ei ole vielä löytänyt
omaa vienti-identiteettiään. Suurimmalle osalle toimijoista se on
ollut myös saavuttamattomissa.
Nykyisen tiukan talouden aikana suomalainen ”ikeamainen” järkiote ruokapalveluihin olisi varmasti kysyttyä: edullisesti hyvää perusruokaa kaikille. Nyt vain vaikuttaa siltä, että ala jää sekavan tilanteensa vuoksi jälkilaineisiin seuraavassakin kansainvälistymisen
aallossa, kun siirrytään yksilökeskeisempään ruoka-aikaan.
Teollistuvat ruokapalvelut haastavat
valmisruokateollisuuden
Kotimaassa sentään edetään ja investoidaankin. Valmisruokateollisuus saa teollistuvista ruokapalveluista kovan kilpailijan. Perinteisellä valmisruokateollisuudella oli etsikkoaikansa, mutta se ei siihen tarttunut. Modernit mallit kuten massaräätälöinti jäivät ajatusten tasolle. Mihinkään logistiikkaa kummempaan yhteistyöhön kaupan kanssakaan valmisruokateollisuus ei päässyt.
Totuuden hetki koittaa, kun siitä tutusta lähikeskuskeittiöstä,
joka on päiväsaikaan hoitanut koulut, päiväkodit, työpaikat ja muut
julkiset alat, tulee kotiovelle tarjous: ”Meiltä saat makaronilaatikkosi 20 reseptistä valiten tuoreena kotiovellesi kotiin palatessasi.
Samalla täydennämme ruoka- ja jääkaappisi!”
Kun tähän päästään, voidaan puhua jo ruokatoimialan johtajuudesta – palveluilla. π
Jarmo Markula
yrittäjä
Innoliito
www.algolchemicals.fi
eurooppaLainen
asiantuntijaverkostomme tukee
asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä
eri maassa.
n a j a n K o h t a i S t a
Elintarviketeollisuus tarjoaa
työtä ja toimeentuloa
Syksyllä 2012 julkaistun pkyritysbarometrin mukaan yrityksistä
35 prosenttia arvioi toimialan
suhdannenäkymien paranevan
tulevan vuoden aikana ja vain
15 prosenttia ennakoi näkymien
heikkenevän.
Elintarvikeyritykset suhtautuvatkin pääosin
luottavaisesti tulevaisuuteen. Elintarvikealaa
pidetään melko vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Taantuma kuitenkin vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen, jolloin kuluttajat suosivat valinnoissaan
edullisempia perustuotteita sekä kauppojen
private label -tarjontaa.
Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvun ja työllisyyden
takia. Noin puolet pk-yritysbarometriin vastanneista elintarvikeyrityksistä luonnehti itseään mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti kasvuhakuiseksi.
Vahvaa kasvua hakevien yritysten määrä
on melko pieni, sillä vain kahdeksan prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä kuvasi itseään voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Yrityskentässä tapahtuu muutoksia vuosittain:
osa lopettaa, osa ajautuu konkurssiin, mutta
alalle perustetaan myös uusia yrityksiä.
Toimialaraportin julkistamistilaisuudessa Esa Wrang
listasi kasvupotentiaalia ja
mahdollisuuksia suomalaiselle
osaamiselle mm. seuraavilla
segmenteillä:
· terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät
tuotteet
· allergiavapaat elintarvikkeet
· luomutuotteet
· eettiseen kuluttamiseen perustuvat
tuotteet
· Convenience & Premium -tuotteet
· etnoruoka/suomalainen ruoka/ ”villi
ruoka”
· kauratuotteet
· lasten tuotteet
· seniorituotteet
14
Vuonna 2011 alalle syntyi 141 yritystä ja toimintansa lopetti 105 yritystä. Myös erilaisia
lähi- ja luomuruokamyymälöitä on perustettu
viime vuosina.
Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, missä jatkuvasti investoidaan tuotantotiloihin ja teknologiaan. Ala on merkittävä investoija. Sen tälle vuodelle suunnittelemat
kotimaan investoinnit ovat lähes 490 miljoonaa euroa. Viime vuonna elintarviketeollisuus
investoi Suomeen noin 405 miljoonalla ja
vuonna 2010 noin 314 miljoonalla eurolla.
Elintarviketeollisuudessa keskeisin investoinnin tarkoitus on ollut vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen ja samalla automatisoinnin lisääminen. Osa kapasiteetista on vajaakäytössä, ja myyntiä ei yleensä kapasiteetin puute rajoita.
Muuttuva toimintaympäristö
suuntaa kehittämistä
Investointien lisäksi yritykset panostavat tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Elintarvikeyritysten on vastattava eri tahoilta tuleviin
odotuksiin sekä tarjottava hyvänmakuisia ja
vastuullisesti tuotettua ruokaa yksilöityvämmälle ja nauttimastaan ruuastaan kiinnostuneelle kuluttajalle. Ruuasta on tullut tärkeä
harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa.
Elintarvikealan kehittämistä suuntaavat
erilaiset kuluttajatrendit sekä arvomaailmat.
Ne kuuluvat ruokamaailmaan yhtä kiinteästi
kuin vaateteollisuuteen. Esimerkiksi viime
vuonna yritykset panostivat lisäaineiden käytön vähentämiseen.
Toisaalta muutokset luovat mahdollisuuksia. Karppaus eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio vähensi erityisesti leivän kulutusta viime
vuonna. Monet leipomot tekivät onnistuneesti kauppaa tuotteilla, joissa hiilihydraattipitoisuutta oli alennettu.
Yritysten kokema epävarmuus trendeihin
reagoimiseen johtuu usein siitä, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan ilmiö kestää ja
miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Lisäksi trendien runsaus vaikeuttaa valintoja.
Vuorovaikutus ruuan tuottajien ja kuluttajien välillä on lisääntynyt esimerkiksi sosiaa-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
lisen median kautta. Yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä kehittyvän teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi asiakas- tai markkinatiedon keräämisessä sekä
tuotekehityksessä. Sosiaalinen media voidaan valjastaa palvelemaan kuluttajien ja
yrittäjien välistä vuorovaikutusta. Tuotekehityksessä yhtenä metodina voidaan käyttää
joukkoistamista (crowdsourcing). Esimerkiksi
Moilas-konsernissa on lanseerattu parvileipomispalvelun kautta kehitettyjä uusia tuotteita.
Kasvu on mahdollista
Elintarvikeala nähdään kasvualueena eri tahoilla, vaikka kulutus kotimarkkinoilla ei merkittävästi kasva. Kasvua on haettava maamme rajojen ulkopuolelta tai tuotteiden jalostusarvon nostamisesta. Lisäksi on kehitettävä kuluttajia kiinnostavia tuoteuutuuksia tai
-parannuksia. Erikoistuminen sekä luomu- ja
lähiruoka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään luomu- ja lähiruuan käyttöä.
Ruoka tarjoaa mahdollisuuksia ja lisäarvoa
myös matkailun kehittämiselle ja elämysten
tarjontaan. Valinnoilla on myös työllisyysvaikutus. Elintarviketeollisuusliiton Syö Suomi
Kasvuun -kampanjalla on muistutettu, että
valinnoilla voi vaikuttaa suomalaiseen elintarvikeketjuun ja hyvinvointiin. Jos jokainen
ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla enemmän Suomessa valmistettuja ruokia tai juomia, syntyy maahamme vuodeksi 1500 uutta
työpaikkaa.
Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Venäjä on tärkein
vientimaa 26,5 ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3
prosentin osuudella koko viennistä viime
vuonna. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat
juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo
vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa.
Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes
4,0 miljardin euron arvosta, jossa kasvua
edelliseen vuoteen oli 13,6 prosenttia. Tuon-
Teollisuus ja alkutuotanto
kulkevat käsi kädessä
Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin
kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon
arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala. Elintarviketeollisuus on erittäin
merkittävä kotimarkkinatoimija ja Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.
Ala on riippuvainen yhä enemmän kannattavuuden heikkenemisen kanssa painiskelevasta alkutuotannosta. Ala tarvitsee
kotimaisia, kohtuuhintaisia, laadukkaita
raaka-aineita ja luonnontuotteita sekä hyvää vettä vastatakseen lisääntyvään elintarviketuontiin.
Elintarviketeollisuus työllistää yli 32 000
henkilöä noin 1 900 toimipaikassa. Yritysten
ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat tilastoittain. Ruoka Suomi -teemaryhmän keräämien tilastojen mukaan Suomessa on lähes
2 900 elintarvikeyritystä.
Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoittaa elintarvikkeiden jalostusta, määrä
nista merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Ruuan
kauppatase on valitettavan alijäämäinen.
Kohti kansainvälisiä markkinoita
Toimialajohtaja, johtava konsultti Esa Wrang
totesi TEMin toimialapalvelun elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkistamistilaisuudessa, ettei suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen ole tuotteista kiinni,
vaan tekemisestä. Wrangin mukaan vienti olisi mahdollista kaksinkertaistaa. Ruotsin elintarvikevienti on arvoltaan noin kolme miljardia euroa.
Suurelle osalle kansainvälistymään pyrkivistä suomalaisista elintarvikeyrityksistä potentiaalisimmat markkinat löytyvät Suomen
lähialueilta. Itämeren alueen maat ovat luonnollisin kansainvälistymisen kohdealue, niin
kilpailukykymme, kulutustottumusten kuin
logistiikankin osalta.
Suomen nykyinen elintarvikevienti ja elin-
on laskenut 2000-luvulla. Valtaosa elintarvikeyrityksistä on mikroyrityksiä. Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus, missä suuret yritykset vastaavat volyymistä ja pienet yritykset tarjoavat
valikoimiin monipuolisuutta ja paikallisia
erikoisuuksia.
Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on
kaikkialla Suomessa. Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63 prosentissa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Koko
elintarvikeketju työllistää noin 300 000
henkilöä eli 12 prosenttia työllisestä työvoimasta.
Vaikka työntekijöiden määrän väheneminen elintarviketeollisuudessa jatkuu, ala
tarvitsee ammatillisesti erilaisia työntekijöitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa on paljon nuorta työvoimaa. Leivän voi
tienata myös perustamalla oma yritys. Elintarvikealalla on myös paljon kausityöpaikkoja.
tarviketeollisuuden ulkomaille etabloitunut
liiketoiminta ovat alueellisesti erittäin fokusoituneita. Kuitenkin kaukaisia markkinoita, kuten Aasiaa tai USA:ta, voidaan valloittaa
vain terävillä kärki- tai niche-tuotteilla.
Suomalaisyritysten mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla ovat parhaat korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvissa tuotteissa (Taulukko).
Kun haetaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, kohderyhmän valinta ja tuotteistaminen ovat tärkeitä. Kansainvälisillä markkinoilla korostuu viimeisteltyjen tuotteiden tarve.
Myös tuotteiden lisäarvo on tuotava selvästi
esille, ja brändäyksen pitää olla kunnossa.
Kansainvälistymiseen liittyviin kotiläksyihin kuuluu kansainvälistymisstrategian suunnittelu ja valinta, markkinaselvitykset, kilpailija-analyysit, soveltuvien jakelupartnereiden
valinta, kohdemarkkinoiden trendien ja kuluttajien ostokäyttäytymisen tunteminen, myyntikanavien valinta ja kehittäminen sekä varautuminen riittävillä resursseilla pitkään proses-
Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia tarjoaa
muun muassa villiruoka, kuten suomalaisille
tutut riista, järvikalat, metsämarjat ja sienet.
Kuvat: raija ahvenainen-rantala & Pirjo huhtaKangaS
siin. Esa Wrang kertoi, että yleensä läpimenon minimiaika on 18 kuukautta. π
Leena Hyrylä
toimialapäällikkö
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
p. 029 502 9047
elintarviketeollisuuden toimialaraportti julkaistiin
30.10.2012. Siihen sisältyy Finpro ry:n laatima
kansainvälistymiskatsaus teemalla Market
opportunities of health enhancing Food Products.
Katsaus on kattava ja sisältää lukuisia benchmarkesimerkkejä kaikista tutkituista markkina-alueista
(italia, Saksa, venäjä, iso-Britannia, uSa ja aasia).
lisätietoja:
www.temtoimialapalvelu.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
15
n a j a n K o h t a i S t a
Tekesin julkinen
tutkimus uudistui
Kiinnostus uusia rahoitusmuotoja
kohtaan on ollut yllättävän suurta.
Tekesin nykyisen strategian myötä uudistettiin myös julkisen tutkimuksen rahoitusta.
Uudet projektityypit ovat olleet käytössä tämän vuoden alusta ja pikku hiljaa niistä on
kertynyt kokemusta – niin asiakkailla eli tutkimusorganisaatioilla kuin Tekesin omassa
toiminnassa.
Täysin uusia projektityyppejä on kaksi: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa ja
Strategiset tutkimusavaukset. Tärkein huomio on se, että kiinnostus on ollut jopa ennakoitua suurempi. Kehittymistä kuitenkin edelleen vaaditaan.
Tutkimusongelmien ratkomista
Kaikille Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen kanssa tekemisissä olleille on tuttua
projektityyppi Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus. Se on siis projektityyppi, jossa tutkimuksen ohjauksessa ja
seuraamisessa on kiinteästi mukana mahdollisia hyödyntäjiä (yleensä yrityksiä) ja jossa
nämä myös osallistuvat tutkimuksen kustannuksiin. Emme vain aiemmin käyttäneet projektityypistä juuri tätä nimeä.
Aiemmin tällaisia projekteja rahoitettiin
niin ohjelmissa kuin kohdentamattomissa ns.
vapaissa hauissa. Ohjelmat jatkavat kuten aiemminkin, mutta vapaita hakuja ei enää järjestetä. Tämä on ollut monelle pettymys, mutta muutos on perusteltua, jotta saamme aikaiseksi isompia kokonaisuuksia valituille
tutkimusaiheille ja sitä kautta parempaa vaikuttavuutta.
Kaupallista hyödyntämistä
Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektityyppi antaa mahdollisuuden
aloittaa kaupallistamisen valmistelun toimet
samalla, kun itse tutkimusta vielä viedään
eteenpäin. Tavoitteena pitää olla joko uuden
yrityksen syntyminen tai kaupallistaminen
olemassa olevan yrityksen uutena liiketoimintana.
Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella
on saatu hyviä projektiehdotuksia ja aika
montaa on rahoitettukin. Isoimpina puutteina
on havaittu kaupallistamisen valmistelun irrallisuus eli projektiehdotus on naamioitu tämän projektityypin mukaiseksi, mutta ei sitä
aidosti ole. Vaatimuksena on, että idea on sillä asteella, että kaupallistamisen valmistelu
on ajankohtainen.
Toinen yleinen puute on ollut idean kaupallisen merkittävyyden rajallisuus, eli arvioitu
liiketoiminnan laajuus ei ole houkutteleva.
Tavoitteena tutkimustoiminnan
tehostaminen
Tekesin elintarvikealan ohjelmien aikaan ja
sen jälkeen vapaissa hauissa rahoitettujen
tutkimusprojektien tuloksena on syntynyt
paljon hyvää uutta osaamista ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavia tuloksia. Samalla näiden projektien yksi tärkeä merkitys eli verkottaminen on toteutunut hyvin.
Jo päättyneiden projektien ja kokonaisuuksien tarkastelu kuitenkin osoittaa, että
aina kaikki ei ole onnistunut, kuten on alun
perin kuviteltu. Monessa tapauksessa tutkimusriski on toteutunut ja tuloksissa ei ole
päästy lähellekään tavoitetta. Se on hyväk-
16
syttävä tosiseikka, eli näin aina välillä käy
ja se on osa riskinottoa.
Joskus taas näkyy se, että tutkimus on
edennyt suunnitelman mukaisesti ja uutta
tietoa ja osaamista on syntynyt, mutta hyödyntäjiä ei ole löytynyt. Tämä on tietenkin
laajempi asia, eikä mitenkään elintarvikealan oma ongelma.
Moni oikeaksi kaupalliseksi innovaatioksi päätynyt idea on lähtöisin julkisen tutkimuksen maailmasta. Tätä kehityskaarta yritetään nyt osaltaan tehostaa uusilla projektityypeillä.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Tekesin rahoitusjohtaja Jari Toivo kehottaa
elintarvikealan tutkijoita olemaan aktiivisia
ja esittämään ehdotuksia strategisten
tutkimusavausten teemoiksi, joissa
visioidaan pitkälle tulevaisuuteen eli
kurkotetaan vastarannalle, ei lähisaarelle.
Kuva: elina toivo
Visioiden toteuttamista
Strategisilla tutkimusavauksilla pyritään saamaan liikkeelle uusia ja merkittäviä aloitteita,
joilla voidaan arvioida olevan suuri merkitys
tulevaisuudessa. Hyödyntämisen aikajänne
saa olla pitkä ja riski suuri, mutta samalla asian merkityksen pitää olla iso.
Tekesin julkisen
tutkimuksen
projektityypit
Elinkeinoelämän kanssa verkottunut
julkinen tutkimus
• Kehitetään osaamista ja ratkaisuja
elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhteistyössä sen kanssa.
Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa
• Tutkimusprojekteissa edistetään
idean kehittymistä ja valmistellaan
samanaikaisesti sen kaupallistamista uutena liiketoimintana.
Strategiset tutkimusavaukset
• Strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista
elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille.
www.algolchemicals.fi
Tekes toteutti kohdennetun haun aiheesta Yksilöllinen
terveys ja hyvinvointi, johon tuli satakunta hakemusta.
Niiden joukossa oli joitakin erittäin onnistuneita, mutta
valitettavasti suuri osa vanhojen asioiden kirjoittamista
uudelleen. Sama havainto on muidenkin aihepiirien
hauista. Tavoitteena on, että projektit ovat aidosti loikkia
uusiin asioihin.
Uudet aloitteet tervetulleita
Tällä hetkellä elintarvikealaan liittyvään tutkimukseen ei
Tekesissä ole suoraan kohdistettuja panostuksia kuten
esimerkiksi elintarvikealan ohjelmaa. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa seurata muiden Tekesin ohjelmien aiheita ja hakuja. Mukana on ohjelmia, jotka osittain soveltuvat elintarvikealan tutkimukseen. Yksi tällainen on
Green Growth – Tie kestävään talouteen.
Tekes on juuri käynnistänyt ohjelmavalmistelun aiheesta Biologisen tiedon hallinta. Jos ohjelma toteutuu, on se
aihepiiriltään elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen kannalta mielenkiintoinen.
Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa olla aktiivisia esittämään ehdotuksia Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -hauissa. Tällöin täytyy pitää mielessä, että idea
on siinä vaiheessa, että kaupallistamisen valmistelu on
ajankohtaista. Eli tutkimuspohjaa pitää olla riittävästi ja
myös visiota siitä, minkälaisesta ja minkä suuruisesta liiketoiminnasta saattaisi olla kysymys. Oleellista on myös
varmistaa, että tutkimusorganisaatiolla on oikeudet kyseisen idean hyödyntämiseen. Tässä vaiheessa olevista
ideoista kannattaa keskustella Tekesin asiantuntijoiden
kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä. Seuraava haku
päättyy 28.2.2013.
Strategisten tutkimusavausten osalta ei ole tällä hetkellä valmiiksi suunniteltua hakuteemaa, joka suoraan koskisi elintarvikealan tutkimusta. Tällainen on ollut suunnittelupöydällä, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Elintarvikealan tutkijoilla onkin tuhannen taalan paikka tehdä
Tekesin asiantuntijoille aloitteita mahdollisista hakuteemoista tuleville hakukierroksille. Tekes kartoittaa mahdollisia aiheita ja keskusteluttaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Siitä huolimatta tutkijoiden oma aktiivisuus on tärkeää – eli perusteltuja toiveita on tarpeen tuoda pöytään.
Elintarviketoimiala on meille kaikille tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, ja varmasti valmis tarpeelliseen uudistumiseen. Sitä tukemaan tarvitaan ensiluokkaista erilaisia
osaamisia yhdistävää hyvin johdettua tutkimusta! π
Jari Toivo
rahoitusjohtaja
julkinen tutkimus
Tekes
jari.toivo(at)tekes.fi
Luodaan yhdessä
yksiLöLLinen
tuote LaadukkaiLLa
ja turvaLLisiLLa
teoLLisuuden
raaka-aineiLLa.
n a j a n K o h t a i S t a
Uutta näkemystä
kouluruokailuun
Kaikkea ei ole vielä tehty kouluruuan
arvostuksen kohentamiseksi.
Kouluruoka voi parhaimmillaan olla
koulun brändi.
Lisäksi ovat mm. viralliset suositukset ja
lautasmallit, kouluruokailun käsikirja, kouluruokailusuositus, raportit, hankkeet, edistämisohjelmat, EU:n kouluhedelmätuki, huolilausunnot ja nettiversiot.
Maa- ja metsätalousministeriön hanke tarjoaa mielenkiintoisia ideoita koulujen ruokapalvelujen käytön lisäämiseksi. Tammikuun
loppuun mennessä pidetään kahdeksan kouluruuan arvostuksen nostamistilaisuutta eri
puolella Suomea.
Kouluruokailusta vastaavat ammattilaiset
vakuuttavat, kuinka kouluaterian laatutavoitteet on määritelty ja kuvattu, kuinka kouluateria täyttää annetut ravitsemussuositukset,
kuinka ruoka valmistetaan korkealaatuisista
raaka-aineista, kuinka oppilaat osallistuvat
ruokalistojen suunnitteluun ja miten verovaroilla tehdään hyvää ja monipuolista ruokaa.
Kouluruokailun vastuut ja vaikuttamiset
ovat pirstaloituneet liiaksi. Sen parissa toimivat mm. Opetushallitus, Valtion ravitsemuskeskus, Maito- ja terveys, Leipätiedotus,
Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Suomen kuluttajaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL), Kuntaruokailun asiantuntijat
(KRA), Suomen Sydänliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Elo-säätiö jne.
Puheet ja teot eivät vielä kohtaa
Miksi nämä panostukset ja toiminnot eivät
saa riittävästi aikaan muutoksia kouluruokailun käytettävyydessä? Miksi kouluruoka on
pettymys liian usealle oppilaalle ja valmistetun ruuan hävikki huomiota herättävää arkikäytäntöä?
THL:n kouluterveyskysely vuonna 2011
osoitti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun
kouluissa alhaisimmillaan vain noin 43 % ilmoitti syövänsä koululounaan joka päivä, ja
koko maassa vain 70 % oppilaista käyttää
koulujen ruokapalveluja kokonaan tai osittain. Suomen lasten parlamentin mukaan lapsia kuullaan kouluruoka-asiassa vain neljäsosassa Suomen kouluja.
EU:n mittakaavassa katsottuna suomalainen kouluruokailu on edelläkävijä. Mittareina
ovat kouluruuan saatavuus ja sen lakisääteisyys: jokaisella koululaisella on oikeus maksuttomaan ateriaan. Suomalaista kouluruokailua esitellään myös maailmalla.
Useimmiten käytännössä todellisuus on
toista. Suomalainen kouluruokailu on oman-
Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti
Margit Kojo toivoo koulujen rehtoreilta
ja opettajilta suurempaa mielenkiintoa
kouluruokailua kohtaan.
Kuva: Foto Mannelin
laistansa, ja Suomessa on tuudittauduttu
upean kouluruuan illuusioon. Esimerkiksi
MMM:n Ruokavisa-hankkeen aikuiset ja viralliset tahot esittävät asioita näin:
”Nuoria voidaan auttaa ymmärtämään yhteisöllisyyttä, ihmissuhteiden hoitoa, ja kokonaisvaltaista inhimillistä hyvinvointia ja oppilas oppii tekemään vastuullisia valintoja eri
tilanteissa.”
Tämä, jos mikä, on ympäripyöreää liturgiaa, missä arkikäytännön konkretia puuttuu.
Siksi puheet ja teot eivät aina kohtaa.
Asiakaspalvelu keskiössä
Viimeisimmät tutkimukset Suomen lasten
parlamentin 2010 mukaan osoittavat, että
kouluruokailun kehittämisessä on erityisesti
huomioitava asiakkaiden mielipiteet nykyistä
laajemmin ja mitattava asiakastyytyväisyyttä.
Kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuudet
Lehden ilmestymispäivään mennessä on pidetty kuusi kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuutta kahdeksasta
MMM:n hankerahoituksella eri puolella
Suomea.
Tilaisuuksien keskiönä ovat olleet kouluruokailun vaateet käytettävyyden edistämiseksi ja asiakkaan arvostuksen nostaminen
aikuinen/lapsi -asenteesta asiakaspalvelija/asiakas -asenteeseen sekä sen tiedostaminen, että asiakas – lapsi tai nuori – on
työnantaja.
Kouluyhteisön henkilöstön vaikuttavuudella on merkitystä oppilaiden tukemisessa
ja ohjaamisessa käyttämään ruokapalveluja
oman jaksamisen ja virkeytensä edistämiseksi.
Oleellisinta on, miten ammattilaiset
18
muuttavat ruuan lasten ja nuorten mielissä
itsestäänselvyydestä merkitykselliseksi, jotta ruoka käy kaupaksi. Kouluruokailu on
nähtävä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna, missä ruoka-alan ammattilaiset tuovat tuotettaan esille ja seisovat ruokansa takana. Tämä lisää koululaisten mielenkiintoa
ja luotettavuutta kouluruokailua kohtaan.
Tilaisuuksien aihe ja ajankohtaisuus ovat
olleet mielenkiinnon kohteena. Se on saanut kouluyhteisön eri sidosryhmiä osallistumaan tilaisuuksiin, mutta erityisesti koulujen rehtorien ja opettajien kiinnostus saisi
olla vielä laajempaa. Onko kouluruokailu
niin arkinen, itsestään selvä asia, että se sujuu omalla painollaan vai onko aikuisten
asenteissa muutostarvetta?
Tilaisuuksien aihealueet ovat tuoneet
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kuulijoille laajempaa näkökantaa siitä, miten aikuisella on myös vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta edistää osaltaan kouluruokailun arvostusta lasten ja nuorten keskuudessa.
Se, miten kouluruoka muutetaan itsestään selvyydestä merkitykselliseksi, tuo aikuisille haasteita ja panostamisen tarvetta.
Tilaisuudet ovat saaneet aikaiseksi keskustelua kouluruokailusta. Myös päättäjät ovat
havahtuneet näkemään, että kouluruokailu
parantaa terveyttä ja hyvinvointia ja laskee
kustannuksia.
Vastuu lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ja tavoista kuuluu vanhemmille, kouluyhteisöille ja kuntapäättäjille. Kaikki yhdessä
voivat lisätä kouluruuan arvostusta ja sen kehittymistä. Ensinnäkin koulujen ruokailuajat
on laitettava uuteen tarkasteluun ja järkevämpiin jaksottamisiin. Opetushallituksen ja
Stakesin raportti Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen peruskouluissa vuodelta 2007
sisältää mm. selvitystä kouluruokailun liian
aikaisesta aloituksesta, ja tähän asiaan törmään käytännössä edelleen. Ruokailu on aivan liian varhain, aloitus klo 10.15 on aika
yleistä, jopa klo 10.00, kun sen tulisi olla aikaisintaan klo 10.30. Käytännössä toimivampi
järjestely onnistuu, kun kouluyhteisön vastuulliset aikuiset ensin itse sisäistävät asian
ja lähtevät yhteistyössä edelleen kehittämään ja toteuttamaan piintyneistä tavoista
poikkeavaa käytäntöä.
Toiseksi on lisättävä osallistavaa vuorovaikutusta kouluruuan ympärillä osana arkikäytäntöä, jossa ruoka-alan ammattilaiset vastaavat ruokailijoiden muuttuviin tarpeisiin,
toteuttavat asiakaspalvelua ja ottavat oppilaita mukaan ruuan tarjoamiseen, pienempien opastamiseen ja keittiöissä pienien tehtävien jakamiseen.
Lisäksi on otettava käytännöksi opettajien,
rehtorien ja kouluavustajien osallistuminen
kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa.
Samalla he tuovat opetuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa ruokailutapahtumaan.
Myös oppilaiden vanhemmat, terveydenhoitajat, koululääkärit ja kuntapäättäjät on
haastettava ja sitoutettava aidosti kehittämään ja nostamaan kouluruuan arvostusta.
Lasten saatava vaikuttaa
Uutta näkemystä kouluruokalautaselle saadaan lasten ja nuorten vaikuttamisen kautta,
mitä ei ratkaista rahalla, vaan innovatiivisilla
näkemyksillä. Oppilaat ottavat tehtäviä mielellään vastaan, kun he pääsevät yhdeksi peluriksi, vaikuttamaan ”meidän koulun ruokaan”.
Kouluruokailussa on erittäin paljon rakenteellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia osallistua oppilaiden ruokakasvatukseen. Näitä
päämääriä voidaan avata lapsille ja heidän
vanhemmilleen esimerkiksi siten, että keittiöhenkilöstö kertoo oppilaille luokassa, miksi
eri ruokalajeja on listalla, mikä on niiden ruokakulttuurinen tausta ja miten aina ei heti tarvitse pitää kaikesta, vaan ruokia voi opetella
syömään.
Lasten ruokakasvatus edellyttää kokemuksellista osallistumista. Siksi mm. uudet ruokalajikkeet laitetaan etukäteen maistettavaksi ennen varsinaista linjastotarjoilua. Tällä ta-
valla vaikutetaan suoranaisesti myös valmistetun ruuan hävikkiin.
Ruokailutila on tekemisen paikka
Parhaimmillaan koulun ruokailutila parantaa
oppimista ja lisää lasten ja nuorten mielenkiintoa koko ruokailutapahtumaa kohtaan.
Kouluruokailussa voidaan oppilaiden osallistuvuutta lisätä mm. asettamalla ruokasaliin
emäntä tai isäntä ohjaamaan pienempiä oppilaita ruokalinjastossa, ruokalinjaston siisteyden ylläpidossa tai astiapalautuksen ja lajittelun ohjauksessa.
Muita osallistavia keinoja ovat mm. oppilaiden työt ruokasalissa, toisin sanoen ”taidenäyttely”, kouluruokalajien kehittäminen
esim. luokat vuorotellen, kouluruokailun alistaminen oppilaitten avoimeen arviointiin ja
yhteistoiminnallinen kehittämistyöryhmä,
jossa on oppilasedustus mukana.
Rehtorilla yksikkönsä johtajana ja tavoitteiden luojana on toimintavalta tarjota eväitä,
joiden avulla opettajat ensisijaisesti voivat
edesauttaa kouluruuan käyttöä ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, joka kirjataan
myös opetussuunnitelmaan.
Koko kouluyhteisössä voidaan vaikuttaa
eri tavoilla: mm. pöytäjärjestelyt ja vaihtelut
ruokailutilassa, vanhempien ja valtuuston
henkilöiden kutsuminen kouluruokailuun
sekä koulukohtainen jaettava ”kouluruoka
kunniakirja” hyvin suunnitellusta menekkiruuasta. Erilaisia tekemisiä löytyy, mutta niiden ideoiminen on annettava ensin lasten ja
nuorten tehtäväksi, eikä vain aikuisten.
Ruokailutottumusten ja tapojen muuttaminen ei tapahdu pelkästään uuden tiedon avulla. Muutos lähtee siitä, että ruokaan liittyvät
käytännöt ovat tulleet ensinnäkin aktiiviseen
keskusteluun ja kouluyhteisön sisällä herätetään keskustelua.
Kun asiat tehdään näkyviksi ja tuodaan yhteiseen pohdintaan, uudet ratkaisutkin tulevat hyväksyttäviksi ja kirjattavaksi, jolloin
asianomaisia on helpompi sitouttaa ja asioiden toteutumista seurata. Se mahdollistaa
uusien ideoiden syntymistä.
Ajankohtaisimpia haasteita on saada etenkin 8- ja 9-luokkalaiset ruokailemaan, mutta
näiden varttuneempien kapinointiin ei pidä
kuitenkaan keskittyä. Heidät pitää ottaa mukaan yhteistyöhön ja huomioida omassa palveluroolissa sopeutumiskykyä ja tilannehallintaa, sillä nuoret ovat haastava ryhmä sekä
ruoka-asiakkaina että opetettavina. π
Margit Kojo
ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti
p. 040 584 9147
margit.kojo(at)kolumbus.fi
Liinat pöydillä lisäävät viihtyvyyttä.
Kuva: Margit Kojo
Kaunis esille laitto lisää ruokien
houkuttelevuutta.
Kuva: Margit Kojo
Värilliset, kauniit astiat lisäävät oppilaiden
ruokaviihtyisyyttä ja arvostusta ruokaa kohtaan.
Kuva: Margit Kojo
Lapin alueella sijaitsevan koulun ruokalan
esimerkillisen siisti linjasto kalaruokapäivänä.
Menekki oli hyvä,ja palautteena ruuasta oli sen
maistuvuus.
Kuva: Margit Kojo
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
19
n t e e M a
Työhyvinvointi
henkilöstötyön
suurin haaste
Uudet sukupolvet valtaavat työelämää. Työmarkkinoille on jo tullut 1980-luvulla syntynyt
Y-sukupolvi ja nyt myös 1990-luvulla syntynyt
Z-sukupolvi. He vaativat aivan toisenlaista
johtamisotetta kuin aiemmat sukupolvet.
Nämä diginatiivit haluavat elämältään muutakin kuin rahaa ja menestystä.
Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin perää työpaikoille
valmiuksia aitoon dialogiin työn sisällöstä,
vapaa-ajasta, palkitsemisesta ja johtamisjärjestelmistä. Hän kehottaa miettimään, mitkä
arvot ohjaavat ihmisiä ja työntekoa työpaikoilla.
– 1940-luvulla syntyneen tango-sukupolven ja 1950-luvulla syntyneen rock-sukupolven taustat heijastuvat työelämässä. Y-sukupolvessa on enemmän niitä, joille työ ei ole
samanlainen arvo kuin vanhemmille sukupolville. Z-sukupolvea leimaa kaiken lävistävä
tietotekniikka ja pinnallisuus. Heille kaikki pitäisi tarjota twitter-muodossa. Työpaikoilla on
ikärasismia puolin ja toisin, eikä kanssakäyminen ole helppoa. Toisaalta erot eri sukupolvien välillä voivat olla pieniä ja nuoret melko
konservatiivisia, Leena Malin kertoo.
X-sukupolvi jatkaa
työelämässä pitkään
Muutoksia työn tekemisen tapoihin tulee vääjäämättä. Suomessa ja Pohjoismaissa työpaikoilla on entistä vähemmän hierarkista johtamista. Sekä työntekijät että esimiehet ovat
hankkineet hyvän koulutuksen ja keskustelevat entistä tasapuolisemmin keskenään. Nyt
parikymppiset nuoret ovat kasvaneet kansainvälisessä maailmassa ja verkoissa.
– Keskustelukulttuuri työpaikoilla muuttuu
niin, että keskusteluihin osallistuu jokainen
työntekijä. Työpaikoilla pitää arvioida omia
asenteita ja arvoja suhteessa tulijoiden asenteisiin ja arvoihin ja käydä avointa keskuste-
20
lua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan.
Esimiestyö on yhä vaativampaa, kun töitä tehdään yhteisillä ehdoilla, Leena Malin tarkentaa.
Mutta millaisia työpaikat ovat vuonna
2020, kun uudet sukupolvet ottavat ohjia käsiinsä? Leena Malin uskoo, että 1950-luvulla
syntynyt X-sukupolvi on niin hyväkuntoinen
ja hyvin koulutettu, että se jatkaa työelämässä tavalla tai toisella pitkään.
HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin
toivoo, että suomalaisilla työpaikoilla
arvioidaan omia asenteita ja arvoja
suhteessa uusien työntekijöiden asenteisiin
ja arvoihin ja käydään avointa keskustelua
siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan.
Kuva: jaaKKo jaSKari, oy jaSKari WorldWide ltd
Kauppatieteilijästä tuli
henkilöstöammattilainen
HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin on
kauppatieteilijä, joka tähtäsi opiskeluaikanaan kansainväliseen kauppaan. Noin
30-vuotiaana hänestä tuli Mikkelin kesäyliopiston toiminnanjohtaja, missä työssä vierähti 16–17 vuotta. Hän oli järjestämässä yritysjohdolle ja henkilöstölle suunnattua tapahtumaa, Mikkelin kesäpäiviä, kun yhteistoimintalaki oli juuri tullut voimaan.
– Ensimmäiset Mikkelin kesäpäivät järjestettiin vuonna 1980, ja innostunutta väkeä oli paikalla yli 300. Tapahtuma on edelleen yt-toimikuntien traditio vuosittain ja
varmasti omassa kategoriassaan maan pisimpään jatkunut työelämätapahtuma. Se
oli neutraali foorumi keskustella yt-laista ja
alan asioista. Mikkelin kesäpäivät -tapahtuma johdatti minut myös HENRYyn, Leena
Malin kertoo.
HENRY ry perustettiin vuonna 1990, mutta sen juuret juontavat vuonna 1946 perustettuun Sosiaalipäälliköiden kerhoon, jossa
olivat mukana lähinnä suurten yritysten
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
henkilöstöjohtajat. Koulutuspäälliköiden
yhdistys perustettiin 1950-luvulla ja Henkilöstöhallinnollinen yhdistys 1960-luvulla.
Nämä järjestöt yhdistyivät HENRYksi.
Leena Malin aloitti Henryn toiminnanjohtajan tehtävässä vuonna 1997. Nyt järjestössä on noin 3 000 jäsentä, joista satakunta on kannattajajäsenyrityksiä.
Vuodesta 2002 lähtien on järjestetty joka
toinen vuosi HENRY Foorumi, joka on henkilöstöalan suurin koulutustapahtuma. Idea
syntyi vuonna 2000, kun HENRY täytti kymmenen vuotta. Vuorovuosin pidetään HENRY Foorumi ja kaksipäiväinen Uudista ja uudistu -messutapahtuma.
Mikä HENRYssä koukuttaa sen toiminnanjohtajaa vielä 15 työvuoden jälkeenkin?
– Monipuolisuus, työelämän ja johtamisen erilaiset näkökulmat, toiminnan vapaus
sekä vuorovaikutus jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä saa nähdä koko
suomalaisen työelämän kirjon, hän summaa.
Henkilöstöbarometrin tuloksia
Syksyllä 2010 kerätty HR Barometriaineisto
painottuu suuriin yrityksiin ja julkisorganisaatioihin. Kyselyyn osallistui 1890 henkilöä
ylimmästä johdosta työntekijöiden edustajiin ja henkilöstöammattilaisiin.
Barometrin mukaan henkilöstötyön merkitys korostuu tulevaisuudessa edelleen.
Organisaatio voi onnistua vain, jos sen henkilöstö on tavoitteiden mukainen: määrällisesti oikea, osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva.
Ihmisten johtamisessa
parannettavaa
Y-sukupolven tuoma muutos työyhteisöihin
ja henkilöstötyöhön nousi vahvasti esille.
Myös iäkkäiden työntekijöiden osuuden lisääntyminen pakottaa henkilöstökäytäntöjen kehittämiseen.
Vastaajat painottivat ylivoimaisesti eniten osaamisen, uudistumisen ja johtamisen
merkitystä. Liiketoimintajohtoa ja esimiehiä
huolestutti osaajien rekrytointi tulevaisuudessa, mutta henkilöstöammattilaisia ei lä-
heskään yhtä paljon.
Johtamisen laadun parantamisessa nähtiin ratkaisu moniin asioihin. Ihmisten johtamisessa voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan.
nikulttuurisuuden näkökulmasta. Henkilöstä ei voi jatkossa käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan erilaisten ryhmien kokoonpanona, joista kukin odottaa organisaatiolta
hieman erilaisia asioita.
Työhyvinvointi on laaja käsite
Sosiaalinen media noteerataan
heikosti
Vastaajien mielestä ylivoimaisesti tärkein
asia, johon henkilöstötyössä pitäisi pystyä
vastaamaan, on kuitenkin työhyvinvointi.
Siinä tulisi huomioida nykyistä paremmin
psykososiaaliset ja fyysiset työolot sekä
työn ja yksityiselämän välinen tasapaino.
Suurimpia näkemyserot olivat kansainvälistymisen kohdalla. Liikejohto ja esimiehet
näkivät sen kaikkein tärkeimpänä henkilöstötyön haasteena, mutta henkilöstöammattilaiset ja luottamushenkilöt pitivät sitä
haasteista vähiten tärkeänä. Kyvykkyys
kansainvälisessä kilpailussa ja johdon/esimiesten osaaminen huoletti erityisesti johtoa.
Työyhteisöjen monimuotoistuminen nousi vahvasti esille myös laajemmin kuin mo-
Vaikka aineistossa oli vahvasti esille Y-sukupolven uudenlainen arvomaailma ja ajattelutapa, sosiaalisen median merkitystä ei aineistossa tuotu esille juurikaan. Sen aseman voimistuminen oli noteerattu jonkin
verran henkilöstötyöhön vaikuttavaksi tulevaisuuden asiaksi henkilöstöammattilaisten ja luottamushenkilöiden keskuudessa,
mutta ei liiketoimintajohdon ja esimiesten
joukossa. π
lähde:
viitala r., Suutari v. & järlström M. (toim.).
ikkunoita henkilöstötyön tulevaisuuteen –
tutkimuksia henkilöstöbarometrin 2010
tuloksista. vaasan yliopiston julkaisuja.
Selvityksiä ja raportteja 171. 2011.
Suosituksia tulevaisuuden esimiestyöhön
Aikaa esimiestyölle
Esimiehisyydelle on huutava tarve organisaatioissa. Esimiesten aika kuluu businesstehtävien lisäksi toissijaisiin hallinnollisiin
tehtäviin, jotka voi hyvin tehdä joku muukin.
Esimiestyölle pitää raivata huomattavasti
enemmän aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimiesten työnkuvien selkiyttämistä ja
karsimista niin, että tilaa jää myös esimiestyölle.
Paradoksien ja ristiriitojen sieto
Esimiesten työ on lähtökohtaisesti ristiriitaista, mutta ristiriitojen läpi voi elää ja niitä
voi oppia sietämään. Esimerkiksi kerran
kuukaudessa pidettävä esimiesten tapaaminen, jossa keskustellaan esimiestyössä kohdatuista haasteista, antaa uusia näkökulmia
ja vertailukohtia oman tehtävän haasteisiin.
– Heitä näkyy työpaikoilla vielä vuonna
2020. Nuorin sukupolvi lyöttäytyy yhteen hoitamaan etujaan.
Vastuu, ilo ja anteeksianto
kuuluvat työhön
Leena Malinin viesti suomalaisille työpaikoille
on selkeä: oleellista on itsensä johtaminen.
Eroon management/leadership -jaottelusta
Asiantuntijaorganisaatiossa voidaan kestää
paremmin jopa tilanne, jossa esimies tuntee
vain päällisin puolin kenttänsä erityisalueiden sisällöt, mutta on taitava ihmisten johtaja. Tärkein edellytys pärjäämiselle tällöin
on kyky kuunnella ja prosessoida asiantuntijoiden kanssa asioita ja taito hahmottaa
niistä muodostuva kokonaisuus.
Näkymättömien johtajuuskäytäntöjen näkyväksi tekeminen
Asiantuntijaorganisaatioissa esimiehen työ
on auttaa, kannustaa ja mahdollistaa asiantuntijoiden työtä.
seen muotoon. Moniäänisyyden salliminen
ja siihen kannustaminen on nykyaikaa.
Kuunteleminen on taitolaji. Pään tason
kuunteleminen kohdistuu sisältöön, sydämen tason kuunteleminen tunteisiin ja mielentiloihin ja käsien tason kuunteleminen
toisen tahtotilaan ja pyrkimyksiin, sitoutumiseen ja voimavaroihin.
Kohtuullisuus
Esimiehet voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen korostamalla kohtuullisuuden merkitystä: monissa
tehtävissä riittää kohtuullinen suoritus. Esimies voi soveltaa kohtuullisuuden hyvettä
myös omaa työsuoritustaan kohtaan.
Dialogi ja kuuntelu jakamisen edistäjänä
Asiantuntijoiden johtaja pärjää kannustamalla ja muotoilemalla kritiikin hellävarai-
– Ihmisten pitää lakata olemasta uhreja ja
ottaa vastuu tekemisistään. On myös huonoa
alaisuutta, ei vain huonoa esimiestyötä. Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat
työhön. Ei itselle eikä muille saa olla liian ankara, ja positiivisella suhtautumisella saa-
daan parhaita tuloksia, Leena Malin vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että työelämässä on ratkaisevaa, millaisilla pelisäännöillä työpaikoilla
tehdään töitä. Etätyölläkin on omat pelisääntönsä, tavoitteensa ja toimenkuvansa. π
Pirjo Huhtakangas
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
21
n t e e M a
Tietoja ja taitoja
työhyvinvointitoimintaan
on petrattava
Työhyvinvointi yhdistetään harvoin
yrityksen talouteen liittyviin asioihin,
vaikka yritysten arvoperustassa ja
päätöksenteossa talouteen liittyvät
asiat ovat usein etusijalla.
Työterveyslaitos selvitti työpaikkojen nykyisiä tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan
haastattelemalla 15 yrityksen työhyvinvoinnista vastaavaa henkilöä. Elintarvikkeiden
valmistusta edusti selvityksessä kaksi yritys-
tä. Selvityksen haastattelujen perusteella etsittiin työhyvinvointiin ja sen toteuttamiseen
liittyviä kehittämiskohteita.
Tulokset osoittavat, että työntekijän työhyvinvoinnista seuraavaa työnantajan hyötynäkökulmaa tunnetaan vähemmän, sillä työntekijän ja koko Suomen kannalta työhyvinvoinnista seuraavia hyötyjä kuvattiin kattavammin. Organisaatioiden työhyvinvointitoimet
keskittyivät usein lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseen, eivätkä niinkään hyvän
edistämiseen.
Työhyvinvoinnilla on monia
osatekijöitä
Käsitteenä työhyvinvointi ymmärrettiin pääosin laajaksi kokonaisuudeksi, johon liittyy
monia osatekijöitä. Tärkeimmiksi työhyvinvoinnin osatekijöiksi nähtiin työterveyshuollon toiminta, työkyvyn ylläpitäminen ja varhaisen tuen mallin toteuttaminen. Osaamiseen, turvallisuuteen, ilmapiiriin ja johtamiseen liittyviä asioita nostettiin usein esille.
Työntekijän kokemusta kuvasi myös työssä
viihtyminen, työn mielekkyys ja vaihtelevuus
sekä työn hyvä organisointi. Haastatellut arvioivat työhyvinvointitoimintaa suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi arjen työksi, johon linkittyy vahvasti myös yksilön
vastuu oman elämän hallinnasta.
Työsuojelu liitettiin työhyvinvointia tukevaksi toiminnaksi. Onnistu-
nut rekrytointi ja työuran kehittäminen edistivät työhyvinvointia.
Kolmeksi tärkeimmäksi työhyvinvoinnin
osatekijäksi arvioitiin hyvä johtaminen ja esimiestyö, henkilöstö ja työyhteisö sekä osaa-
22
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 Kehittyvä
Elintarvike 6/2012 I I www.kehittyvaelintarvike.fi
minen. Sairauspoissaolojen ja toimivan työkyvynhallinnan mallin tärkeys arvioitiin suhteessa toteutettuihin toimiin hyvin vähäiseksi.
Työhyvinvointiin liittyviä asioita oli useimmin toteutettu työterveyshuollon toimialueella. Yleisimmät toimet olivat Tyky-toimintaa,
varhaista puuttumista ja sairauspoissaolojen
seurantaa. Ennalta ehkäisevät toimet koettiin
liittyvän turvallisuuteen eli tapaturmien ehkäisyyn ja riskien arviointiin. Kehittävää työotetta kuvattiin henkilöstökyselyillä, kehityskeskusteluilla ja muulla henkilöstöä osallistavalla yhteistoiminnalla.
Kattavasti työpaikoilla organisoituun työsuojeluun verrattuna työhyvinvointiin liittyvä
organisoituminen oli huomattavasti vähäisempää. Alle puolet haastatelluista oli organisoinut työhyvinvointitoimintaa. Myös koulutusta oli tulosten perusteella järjestetty,
mutta sen todettiin olevan yrityksissä vielä
hyvin hajanaista ja jäsentymätöntä.
Taloudellinen merkitys tulisi
ymmärtää
Haastatelluilla ei ole työhyvinvoinnista kovin
selkeää ja jäsentynyttä kuvaa, vaikka työhyvinvointiin liitettiin monipuolisesti erilaisia tekijöitä. Merkittävää on myös se, että työhyvinvointi yhdistettiin hyvin harvoin yrityksen
talouteen liittyviin asioihin, vaikka yritysten
arvoperustassa talouteen liittyvät asiat ovat
usein ensisijaisia. Tätä tilannetta kuvaa myös
olemassa oleva työhyvinvoinnin tietous, sillä
sen yhteyttä talouteen, tuottavuuteen ja kannattavuuteen on tutkittu hyvin vähän ja siihen
liittyvää materiaalia on niukasti saatavilla.
Työhyvinvoinnin käsitteeseen liittyvän ymmärryksen johdonmukaistamiseksi ja työhyvinvoinnin vaikuttavuuden lisäämiseksi vaaElina Ravantti on tehnyt pro gradu
-työnsä Turun kauppakorkeakoululle
aiheesta Työhyvinvointi yhteiskunnallisen
markkinoinnin tuotteena työnantajan
näkökulmasta.
Kuva: MiKa ravantti
Ruuan tekeminen on mielekästä työtä.
Kuva: rauno PääKKönen
Tulosten perusteella voidaan todeta uskomuksen kannattavuuteen olevan erittäin vahva, vaikka yrityksillä ei ollut mitään yksiselitteitä tapaa tai näyttöä osoittaa tätä todeksi.
Työhyvinvointitoiminnan kannattavuuden perusteita voidaan todeta tunnettavan hyvin
heikosti. Tämä antaa perusteen olettaa, että
näiden perusteiden tuntemusta vahvistamalla on mahdollista lisätä ja monipuolistaa yritysten työhyvinvointitoimintaa.
ditaankin runsaasti lisää tietoa erityisesti työhyvinvoinnin ja talouteen liittyvien tekijöiden
välisestä yhteydestä.
Kaikki haastatelluista uskoivat työhyvinvointitoiminnan olevan yritykselle kannattavaa. Kannattavuus oli usein uskomus, ja sen
mittaamisen todettiin olevan vaikeaa. Kannattavuutta perusteltiin ensisijaisesti sairauspoissaolokustannusten sekä eläke- ja työkyvyttömyysmaksuluokkien alhaisuutena.
Työhyvinvointityön kannattavuutta peilattiin myös koetun palvelun laadun tasokkuuteen opetus- ja hoitotyössä. Lisäksi haluttavana työnantajana pysyminen mainittiin osoitukseksi työhyvinvoinnin kannattavuudesta.
rolltechnic k_elint_B_0712xx.pdf
Työhyvinvoinnin mittaus kaipaa
yhtenäistämistä
Haastatelluista yli puolet vastasi mittaavansa
työhyvinvoinnin tilaa. Käsitykset työhyvin1
23.11.2012
11.10
voinnin tuottavuuden mittaamisen tavoista
olivat erilaisia. Näytöksi mainittiin henkilöstö-, työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt, sairauspoissaolokustannukset ja työkyvyttömyysmaksuluokat. Työhyvinvoinnin hyötyjen mittaamisen todettiin olevan vaikeaa ja kovia perusteita työhyvinvoinnin tuottavuudelle oli
vaikeaa löytää.
Työhyvinvoinnin tilaa mitataan organisaatioissa, mutta mittaamisen tavat ovat hajanaisia, eivätkä ne ole riittävässä suhteessa tehtyihin toimenpiteisiin. Työhyvinvointitoiminnan hajanainen seuranta voi johtaa puutteellisten hyötyperusteiden takia osin vääristyneeseen päätöksentekoon ratkaistaessa lii- >>
n t e e M a
Elintarvikeyritysten toimia työhyvinvoinnin edistämiseen
Elintarvikealan työalatoimikunnan kokouksessa Lappeenrannassa 2012 pohdittiin
työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä elintarvikealalla. Kaiken kaikkiaan kokouksessa korostui työhyvinvoinnin merkitys koko
elintarvikealan arvostukseen.
Kokouksessa todettiin muun muassa
seuraavaa: ”Työhyvinvointi on tärkeä asia,
sillä kiroillen töihin lähteminen merkitsee
vaikutusta kaikkeen tekemiseen, ja tällä on
taipumus myös tarttua muihin. Työssä pitää myös viihtyä, sillä sairaslomista aiheu-
>> ketoiminnan menestykseen liittyviä kysymyksiä. Olemassa olevien mittareiden tuntemuksen lisääminen ja uusien mittaamisen tapojen
tarve nousi siis ilmeiseksi.
Tulosten perusteella tulisi myös arvioida
sitä, kuinka luotettavina nykyisiä työhyvinvoinnin mittaamisen tapoja ja indeksejä työhyvinvoinnin tuottavuudesta pidetään.
Hyvä työyhteisö sekä hyvä johtaminen
nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi hyvien työntekijöiden sitouttamiseksi. Lisäksi tärkeäksi
nostettiin työn houkuttelevuuden merkitys.
Hyvää työterveyshuoltoa, palkkausta ja hyviä
työetuja sekä työympäristöä arvotettiin vähiten merkityksellisiksi tekijöiksi.
Haastatelluille esitetyn listan ulkopuolelta
tuvat kustannukset voivat kuukaudessa
maksaa yhtä paljon kuin valmistuksessa
aiheutuva hävikki.”
Työurien pidentäminen mietityttää. Yrityksillä on käytössä senioriohjelmia, joiden
myötä työpaikkojen eläköitymisikä on
noussut. Työssä viihdytään pidempään,
mutta toisaalta pitäisi käydä myös nuorten
työurakeskustelua. Osaamisen kehittämiseksi hiljaista tietoa pyritään jatkuvasti
siirtämään (mestari-kisälli osaaminen).
Hyvinvoivan henkilöstön avulla on luotu
haluttiin nostaa myös vahvan brändin ja työnantajamaineen merkitystä. Haastateltavat kuvasivat työhyvinvoinnin merkitystä sekä työntekijän että Suomen kilpailukyvyn kannalta
kattavasti. Sen sijaan työnantajan hyötyjä
työntekijän hyvinvoinnista kuvattiin epävarmemmin, sillä työnantajan hyötynäkökulma
tunnetaan ilmeisesti puutteellisemmin.
Työhyvinvoinnin ja lakisääteisten asioiden
linkittyminen koettiin hyväksi perusturvaksi
ja työkaluksi, jonka tarjoaman minimitason
päälle koettiin voitavan rakentaa työhyvinvointiin liittyvää toimintaa. Lakien lähekkäisten vaatimusten nähtiin muodostavan perustan, joka pitää olla kunnossa. Toisiaan tukevina ja kansanvälisestikin vertailtuna järjestelmä nähtiin onnistuneeksi. Vastaajista kukaan ei siis kaivannut työhyvinvoinnille omaa
lainsäädäntöä, vaan vastaajat pitivät nykyistä
järjestelyä toimivana käytäntönä toteuttaa
työhyvinvointiin liittyvää työtä.
Kokemuksista enemmän oppia
käytäntöön
Työhyvinvointiin liittyvä myönteinen ajattelu
ei korostunut haastateltujen vastauksista, ja
sen voikin ymmärtää olleen osin tuntematon
alue. Työhyvinvointiin liittyvää määrittelyä on
vähemmän tehty myönteisten kokemusten kautta, joten tämän voidaan katsoa vaikuttaneen vastanneiden tietämykseen.
Asia herättää pohdintaa siitä, miksi työhyvinvointiin
kytkeytyvät hyvät asiat ovat
niin vähän tunnettuja. Tulisiko työhyvinvointiin liittyvien hyvien asioiden tunte-
hyvä työnantajaimago, esimerkiksi perheyrityksessä yksi kvartaali voi olla 25 vuotta.
Työhyvinvointiin liittyvissä toimissa hyödynnetään työnkiertoa ja ylimääräisiä, fysikaalisia hoitoja. Lisäksi työvuororyhmiä
järjestetään niin, että kaikki tulevat keskenään toimeen.
Kokouksessa alan kehittämistarpeiksi
luettiin edelleen monia perinteisiä asioita
kuten jauhopöly, koneturvallisuus, melu,
kemikaalit, pakkotahtinen toistotyö ja johtaminen.
musta edistää yrityksissä, ja miten tätä tietoa
siirrettäisiin parhaiten työyhteisöjen käyttöön?
Myös haastateltujen työhyvinvoinnin toteuttamiseen liittyviä huonoja kokemuksia
kartoitettiin. Eniten niitä oli saatu ns. turhista
tutkimuksista tai hankkeista, jolloin hyötyjä
ei ole saatu integroitua käytäntöön tai ylin
johto ei ole sitoutunut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Luottamuksessa ilmenevät puutteet koettiin yleiseksi haasteeksi, jolloin esimerkiksi varhaisen tuen malli on
voitu kokea työntekijän kyttäämiseksi. Luottamuspula heijastuu myös viestimiseen, ytneuvotteluihin ja henkilöstön osallistamiseen
suurten muutosten yhteydessä.
Kaikki vastanneet pitivät työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin tärkeänä vaikuttajana.
Sen roolia kuvattiin kumppaniksi, ohjaajaksi,
tukijaksi, auttajaksi, asiantuntijaksi, ”katalysaattoriksi” ja ”ukkosenjohdattimeksi”. Tiiviin yhteistyön merkitys nousi useissa vastauksissa, ja työterveyshuollon aktiivisuus yrityksiin jalkautumisena koettiin tärkeänä.
Työnantajien nykyiset tehokkuusvaatimukset huomioiden voi olla perusteltua olettaa
työhyvinvointitoimintaa vastuutettavan toisinaan liiaksi työterveyshuollolle, koska kokonaisvaltaisesti toteutetun työhyvinvointitoiminnan hyötyjä ei ymmärretä riittävän hyvin.
Hyvää ajattelua ja organisointia
on lisättävä
Oleellisen tärkeää on lisätä työhyvinvointiin
liittyvää hyvää ajattelua, mutta kriittisintä on
lisätä yrityksen tasolla vaikuttavia hyviä ajatuksia, kuten kilpailukyvyn turvaamista yhä
kiihtyvässä muutostahdissa ylläpitämällä
Työterveyslaitoksen teemajohtaja Rauno Pääkkönen on selvittänyt yhdessä
asiantuntija Elina Ravantin kanssa työhyvinvoinnin tilannekuvaa.
Kuva: Birgitta KaPrali
24
työntekijöiden motivoitunutta toimintatapaa. Työhyvinvointitoimintaan liittyviä taitoja ja kykyjä on, mutta koulutuksen
sekä sen sisällön systematisoinnille nähdään tarvetta, jotta
riittävät taidot ja kyvyt työhyvinvointitoimintaan voidaan
turvata.
Työhyvinvointitoiminnan pitää olla ennakkoluulotonta ja
kaavoihin kangistumatonta, mikä on haaste yrityksen arjessa. Varmasti ajoittain kannattaisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat juuri nyt tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat
tekijät yrityksessä ja voidaanko tekijöihin jollakin tavalla
vaikuttaa suotuisasti.
Vaikka työhyvinvointitoiminta voitiin katsoa organisoituneen, näkemykset suosivat vahvasti työhyvinvointitoiminnan yhteistoiminnallisuutta. Tämä tekijä voi vaikuttaa työhyvinvointitoiminnan kokonaisvaltaisuuteen: Jos työhyvinvointitoimintaa ei organisoida, myös sen toteuttamisen tavat voivat jäädä hajanaisiksi.
Onko yrityksesi
innovaatio seuraava
Tähtituote?
Ennakkoluulottomia kehitysideoita kaivataan
Työhyvinvoinnin tilannekuvaa on laajemmasta näkökulmasta katsottuna hajanainen. Saatavilla ei ole kokonaisvaltaista näkemystä työhyvinvoinnista, jota yritykset voisivat soveltaa omiin tarkoituksiinsa. Työhyvinvoinnin käsite on
työntekijän työhyvinvoinnin käsitys, mihin vaikuttavat sekä
yksilön tilanne että työpaikan mahdollisuudet edistää työhyvinvointia.
Lisäksi työturvallisuus, työyhteisöongelmat ja monet
muut perinteiset asiat ovat työhyvinvointiin liittyen rajattuja näkökulmia, jolloin käsitystä pakotetaan tiettyyn malliin.
Näin käsityksen ulkopuolelle jää monia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja kuva muodostuu hajanaiseksi.
Miten sitten tilannetta voisi kehittää? Perustana on sosiaali- ja terveysministeriön esittämä näkemys, että perinteisen työturvallisuuden ja työympäristön pitää olla yrityksessä ensin kunnossa, minkä jälkeen yrityksessä tulisi ennakkoluulottomasti pohtia esiin nousevia mahdollisuuksia työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tällaisia osa-alueita
ovat esimerkiksi osaaminen, muutosten hallinta, työn häiriötekijöiden hallinta, työn organisointi ja työtehtävien
suunnittelu sekä työntekijöiden työkyvyn hallinta työterveyshuollon näkökulmasta.
Tarvitaan hyviä esimerkkejä työpaikoilta. Yhtä oikeaa näkemystä ei liene. π
Elina Ravantti
asiantuntija, KTM
Työhyvinvointi ja turvallisuus
Työterveyslaitos
elina.ravantti(at)ttl.fi
Rauno Pääkkönen
teemajohtaja, dosentti, TkT
Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut -teema
Työterveyslaitos
rauno.paakkonen(at)ttl.fi
lähteet
ravantti, e. & Pääkkönen, r. (2012) työhyvinvoinnin tilannekuva
www.ttl.fi/thvtilannekuva verkkokirja.
ravantti, e. (2012) työhyvinvointi yhteiskunnallisen
markkinoinnin tuotteena työnantajan näkökulmasta. Pro gradu,
turun kauppakorkeakoulu.
Tähtituote 2013 -kilpailu etsii suomalaisen elintarviketeollisuuden maistuvinta ja nerokkainta
tuoteuutuutta. Tunnistatko nämä piirteet yrityksesi uutuustuotteesta?
Ilmoita tuote mukaan kisaamaan
tavoitellusta Tähtituote-voitosta!
Asiantuntijaraati valitsee kilpailuun ilmoitetuista
tuotteista viisi finalistia kevään 2013 aikana pidettävään yleisöäänestykseen. Kilpailun voittaja julkistetaan 7.5.2013 Elintarvikepäivässä.
Ilmoita tuote kilpailuun arvioitavaksi 31.1.2013
mennessä.
Lisätiedot: www.etl.fi/tahtituote
www.facebook.com/vuodentahtituote
Kilpailuun voivat osallistua Suomessa kehitetyt
ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat
tulleet myyntiin vuoden 2012 aikana.
2013
n t e e M a
Työn imulla
on paljon hyviä seurauksia
Työhyvinvoinnista puhutaan paljon,
ja sitä kehitetään työpaikoilla.
Usein huomio kiinnittyy kuitenkin
ensimmäiseksi työelämän ongelmiin.
Niistäkin on tärkeä keskustella, mutta
ne eivät yksin anna riittävää kuvaa
työpaikkojen arjesta.
Työssä myös voidaan hyvin, ollaan innostuneita ja nautitaan: ollaan työn imussa. Silloin
työnteolla on lukuisia, hyviä seurauksia niin
yksilön, ryhmän kuin organisaationkin tasolla. Työn imu on aidosti hyvää vointia kuvaava
käsite. Sillä tarkoitetaan suhteellisen pysyvää
myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä.
Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin
ilmenemät, esimerkiksi työuupumus, työn
imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Vaikka työn
imun käsite olisikin ennestään tuntematon,
ilmiö on suurimmalle osalle ihmisistä omakohtaisesti tuttu.
Työn imussa oleva työntekijä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista.
Hänellä on halua panostaa työhön ja sinnikkyyttä löytyy myös vastoinkäymisissä. Työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Omasta työstä tun-
netaan myös ylpeyttä. Työn imua kuvaa lisäksi syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön. Työstä saadaan nautintoa ja
aika kuluu sen parissa kuin huomaamatta.
Työn imun teoreettiset juuret ovat positiivisessa psykologiassa, joka keskittyy myönteisten ilmiöiden tarkasteluun. Positiivisessa
psykologiassa pohditaan, mikä tekee elämästä elämisen arvoista – mitkä ovat ne inhimilliset olosuhteet, jotka johtavat onnellisuuteen,
täyttymykseen ja kukoistukseen. Huomio
kiinnitetään ongelmien ja puutteiden sijaan
siihen, mikä yksilössä, työyhteisössä ja organisaatiossa on toimivaa, vahvaa ja mahdollista.
Mistä työn imua?
Kaikilta aloilta – puhtaanapidosta johtamistyöhön – löytyy niitä, jotka kokevat paljon
työn imua sekä niitä, jotka kokevat sitä harvoin ja ovat väsyneitä työhönsä.
Kun ihmiset lähtevät pohtimaan työtään
vaihteeksi myönteisestä näkökulmasta, nousee nopeasti esiin hienoja käytännön esimerkkejä työn imusta. Yksi on saanut potkua
työhönsä perehdyttämällä innostunutta uutta
kollegaa, toinen sijaistamalla työtoveriaan ja
kolmas palvelemalla hankalia asiakkaita
mahdollisimman ystävällisesti. Kun työtä on
tehty työn imussa, kokemus työpäivän jälkeen voi olla vaikkapa seuraavanlainen:
"onpa minulla energinen ja aikaansaanut
olo!”
Tyypillisiä työn imua tukevia voimavaroja
ovat esimerkiksi työn vaihtelevuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä esimiehen tuki, sujuva yhteistyö ja arvostus työyhteisössä. Moni saa työhönsä imua "tuunaamalla" eli muokkaamalla työtään omaehtoisesti innostavampaan ja merkityksellisempään suuntaan, esimerkiksi sisällyttämällä
siihen uusia, mielenkiintoisia tehtäviä tai vaikuttamalla joiltakin osin siihen, kuinka tehtävät tekee. Myös hyvä, työntekoa ja työntekijöitä palveleva johtaminen on keskeistä.
Työn imussa, innostuneena ja tarmokkaana, löytyy helpommin ratkaisuja arjen haasteisiin. Myönteisiin asioihin panostamisen
ohella ongelmiinkin on toki puututtava. Työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu sekä epäkohtiin puuttumalla että voimavaroja tunnistamalla, varmistamalla ja hyödyntämällä. Kun
Työn imun ulottuvuudet
Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila työssä,
johon kuuluvat seuraavat kolme ulottuvuutta:
Tarmokkuus:
• On energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun
halua myös vastoinkäymisissä.
Omistautuminen:
• On työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta,
työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä.
Uppoutuminen:
• On syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä
koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta.
Työterveyslaitoksen
kehittämiskonsultti
Anna Vanhala edistää
työn imua työpaikoilla.
Kuva: MeriKe Mehine
26
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
työssä ja työyhteisössä tehdään pieniäkin parannuksia, tästä
seuraa tutkimusten mukaan laajempia myönteisen kehityksen kehiä. Pienikin käytännön asia, johon on yhdessä panostettu, vaikuttaa usein moneen muuhunkin asiaan myönteisesti.
Miksi työn imua kannattaa edistää?
Tutkimusten mukaan työn imusta on lukuisia hyötyjä. Työn
imua kokevat työntekijät saavat työssään paljon aikaan ja
ovat aloitteellisia sekä auttavat työtovereitaan. He ovat muita innovatiivisempia ja käyttäytyvät myös työturvallisuutta
edistävästi työpaikallaan. Työnimuinen työntekijä on sitoutunut työhönsä ja aikoo myös jatkaa pidempään työelämässä. Lisäksi työn imua kokevat työntekijät tartuttavat muitakin
imullaan.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan työn imu ja tuottavuus kulkevat rinnakkain. Työyksikkötason työn imu oli merkittävässä myönteisessä yhteydessä liiketoiminnallisiin tuloksiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Myönteisessä yhteydessä työn imu oli myös espanjalaisten hotelli- ja ravintoalan asiakkaiden asiakasuskollisuuteen ja arvioihin työntekijöiden hyvästä työsuorituksesta. Hollantilaisilla yritysjohtajilla työn imun korkea taso ennusti vähäisempiä, toistuvia
sairauspoissaoloja ja parempia kassatuloja kreikkalaisen pikaruokaravintolan työntekijöillä.
Lisäksi työn imulla on lukuisia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myönteisiä seurauksia, kuten hyvät yöunet
ja tyytyväisyys parisuhteeseen.
Työelämä vaatii "superhyvinvointia"
Niukkenevien resurssien ja kovenevan kilpailun maailmassa
työntekijän panokseksi ei enää useinkaan riitä, että työpaikalle tullaan suhteellisen terveenä ja vietetään siellä kellokortin vaatima aika. Muutosten ja epävarmuuksien keskellä
työpaikoille kaivataan optimaalisesti toimivia, laadukkaaseen työsuoritukseen pyrkiviä, vastuullisia, osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä. Työntekijöiden tulisi lisäksi olla valmiita työskentelemään nykyistä pidempään.
Keskeinen kysymys on, mikä työssä innostaa ja tuottaa
monipuolisesti hyvää työyhteisöille, työntekijöille ja asiakkaille. Tärkeää on työn erilaisten voimavarojen havaitseminen, vahvistaminen ja kehittäminen. π
Anna Vanhala,
kehittämiskonsultti, VTL
Työyhteisöpalvelut
Työterveyslaitos
anna.vanhala(at)ttl.fi
työterveyslaitos toteuttaa työpaikoilla työn imu -polku® -nimistä
palvelua, jonka avulla työyhteisöissä päästään vahvempaan työn
imuun ja sen seurauksena uudistumiskykyiseen, hyvinvoivaan
työpaikkaan.
työn imusta on luettavissa lisää työterveyslaitoksen
internetsivuilta (www.ttl.fi/tyonimu) ja esimerkiksi jari hakasen
(vanhempi tutkija, vtt) kirjasta työn imu (2011, työterveyslaitos).
KLERAT-
palasyötti
Rotan ja hiiren
torjuntaan
elintarviketeollisuudessa,
siististi ja
helposti!
Käyttöohje:
Valmistetta
käytetään
sellaisenaan.
Sijoita palasyötit
lukittaviin
syöttilaatikoihin.
• Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti
• Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä
• Valmistettu ISO 9002 standardin
mukaan
Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot
ennen käyttöä.
Neuvonta 0207 91 4040
Klerat_palasyötti_90x270mm.indd 1
10.10.2005 12:18:49
n t e e M a
Sosiaalinen media
muuttaa työskentelytapoja
Sosiaalisen media on jo muuttanut
työyhteisöjen työskentelytapoja,
mutta jatkossa sen käyttö laajenee ja
arkipäiväistyy.
bookissa on hyviä ryhmiä, ja se on hyvä jakelukanava, kuten myös Twitter, LinkedIn ja
Google+. Slideshare sopii esitysten jakoon,
Katri Luukka listaa suosikkejaan.
Parviäly seuraava kehitysaskel
Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori
Katri Luukka on käyttänyt some-työkaluja aktiivisesti jo vuosikausia ja tehnyt MBA-päättötyönsäkin sosiaalisesta mediasta johtamisen välineenä.
– Sähköpostityöskentely vähenee ja siirtyy
ulkoiseksi viestinnän välineeksi. Samalla sosiaalinen intranet korvaa sähköpostia sisäisen online-työskentelyn välineenä, Luukka
kertoo.
Hänen mielestään hyviä ryhmätyöskentelyn työkaluja ovat muun muassa blogit, Facebook, Linkedln, Yammer ja Sharepoint. Toiminnanohjauksessa ja laadunhallinnassa wiki-ympäristö on erinomainen.
– Käytän työssäni kaikkia edellä mainittuja
ja lisäksi Skypeä ja Lynciä. Suosikkeihini kuuluu esimerkiksi Facebook, koska haluan olla
mukana siellä, missä asiakkaatkin ovat. Face-
Luukka muistuttaa, että some-työkaluja on
satoja erilaisiin tarkoituksiin, ja lisää keksitään koko ajan.
– Ne muuttuvat viihteestä työkaluiksi, mistä Facebook on hyvä esimerkki. Facebookin
ryhmät ovat oivia työkaluja myös siksi, että
niissä voidaan säädellä yksityisyyttä hyvin.
Oleellista on, että olemalla Facebookissa opitaan yhteisöllistä online-työskentelyä ja jakamisen työkulttuuria. Olennaista on jakaa keskeneräisiä asioita ja työskennellä yhdessä,
Katri Luukka tähdentää.
Hän arvioi, että seuraava sosiaalisen median kehitysaskel on parviäly, jossa henkilöstön
osaamista jaetaan yli organisaatiorajojen.
– Sosiaaliset intranet-ympäristöt merkitsevät johtamisen todellista muutosta kohti
open leadershipiä. Vanhoilla ylhäältä alas
-johtamismalleilla ei pärjätä jatkossa, hän vakuuttaa.
Luukka epäilee, onko b2b -bisnestä oikeasti edes olemassa, vai onko kyse person to person -bisneksestä tai vain social netsworks to
social netsworks -bisnestä.
– Parviälyn käyttö tarkoittaa myös ns. hiljaisen tiedon esiin nostamista. Samoissa some-yhteisöissä vanhemmilla sukupolvilla on
mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan työn
sisällöistä nuoremmille sukupolville, Luukka
tähdentää.
Hän on vakuuttunut myös siitä, etteivät
nuoremmat sukupolvet odota yhtä vuotta pääsyä kehityskeskusteluun esimiehen kanssa.
– Miksi pitäisikään? Kyllä meillä keski-ikäisillä on joustamattomat tavat tehdä töitä. Etätyömahdollisuudet ovat vielä kovin kehittymättömiä, eikä ymmärretä, miten sosiaalinen
media edistää kestävää kehitystä. Senhän on
loistava kilpailuvaltti kaikille yrityksille, kun
mietitään organisaation toimintatapojen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä, hän painottaa.
Tiedonpanttaus hidaste
Johtaja Outi Ihanainen-Rokio Descom Oy:stä
arvioi, että sosiaalisen median työkaluista tulee arkea sitten, kun jokainen ymmärtää,
Henkilöstön johtamisessa monia haasteita
Henkilöstöjohtamisen suurin haaste on mukauttaa oma johtamiskäyttäytymisensä ympäristön vaatimusten mukaiseksi, toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis
Oy:stä arvioi.
– Vastaus vaikuttavaan johtamiseen löytyy lopulta siitä, miten esimies kykenee luomaan johdettaviinsa luottamuksellisen suhteen, hän tiivistää.
Johtamisen kannalta yksi keskeinen kysymys on, miten hiljainen tieto saadaan siirrettyä eläköityjiltä organisaation hyödyksi.
– Miten vanha ja nuorempi sukupolvi löytävät toisensa uudella tavalla? Millä hiljainen tieto tehdään näkyväksi? Mistä tunnistetaan kriittinen osaaminen? Yleensä parhaimmat tietäjät eivät pidä itsestään melua,
vaan osaavat tehdä asiat todella kustannustehokkaasti. Tarvitaan innovatiivisia työväli-
28
neitä ja prosesseja, jossa saadaan nuoret ja
vanhat keskustelemaan toistensa kanssa
luonnollisesti, Ristikangas sanoo.
Hänen mukaansa yksi varteenotettava
tapa on yhdistää ”coachaava” ote näihin pareihin.
– Usein osataan toimia, mutta ei kertoa,
mitkä tekijät ovat oleellisia, ennen kuin toinen kyselee näitä asioita työnteon ohessa.
Osassa yrityksiä tätä parityöskentelyä ja
työnkiertoa tehdään osana työkulttuuria.
Siitä ei tehdä mitään isoa numeroa, vaan se
koetaan mukavaksi, sisäiseksi tavaksi oppia
toisilta uusia asioita.
Nuori Y-sukupolvi haluaa tasavertaista ja
heidän näkökulmiaan kunnioittavaa käyttäytymistä.
– Tärkeää on arvostava, osallistava ja
osaamista kunnioittava työskentely ja kes-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kustelu. Osa Y-sukupolven käytöksestä
menee tosin myös ylimielisyyden ja välinpitämättömyyden piiriin, Ristikangas toteaa.
Myös asiantuntijuuden ja esimiehisyyden
yhdistäminen on haastavaa. Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja uskovat
enemmän ”omiin juttuihinsa”. Ratkaisuna
Ristikangas näkee valmentavan johtamisen.
– Valmentavan esimiehen tulee rakastaa
työntekijöitään ja pyrkiä tekemään heistä
tähtiä. Valmentava esimiestyö ei perustu
hierarkiaan, vaan potentiaalin näkemiseen
ja yhteistyöhön, jossa yksilöt löytävät omat
vahvuutensa ja osaavat käyttää niitä työssään, Ristikangas tarkentaa.
lähde: valmentava johtajuus WSoypro 2010.
ristikangas Marjo-riitta & ristikangas vesa
kuinka tärkeää vastavuoroisuus on organisaation arjessa.
– Omaa työtapaa voi muuttaa ja se kannattaa tehdä, sillä silloin muutkin alkavat jakaa
osaamistaan. Tiedonpanttaus on liiketoiminnan hidaste, ei ediste. Välineet eivät ole vaikeita, mutta oman ajattelun muuttaminen voi
aluksi olla. Työtavat muuttuvat sitä mukaa,
kun ihmiset saavat positiivisia kokemuksia,
Outi Ihanainen-Rokio summaa.
Hänen oma suosikkinsa on Descomin
oman sosiaalisen intranetin, Domen, lisäksi
ruokasovellus PicDish.
– Facebook-käyttöni on lähes olematonta
ja Twitteriä käytän lähinnä mielenkiintoisten
lähteiden seuraamiseen. Suosikikseni nousi
viime kesänä vapaa-aikaan liittyvä PicDish,
jota käytän omalla puhelimellani. Sen ideana
on jakaa kuvia ja lyhyitä viestejä ruokakokemuksista. On ollut todella koukuttavaa seurata, miten ihmiset ympäri maailmaa jakavat
omia kokkauksiaan ja ruokakokemuksiaan.
On mahtavaa saada kommentteja omista ruokakuvista ihmisiltä, joita en tunne, mutta joiden kanssa jaan yhteisen kiinnostuksen kohteen.
Yrityksen oma some-järjestelmä
Toimintakulttuurin muutos haaste
Descomin oman intranetin alustana on IBM
Connections -yhteisöjärjestelmä, sillä yritys
rakentaa IBM-ratkaisuihin perustuvia sähköisiä asiointi- ja kaupankäyntiratkaisuja asiakkailleen.
– On luontevaa käyttää välineitä, joita tarjoamme myös asiakkaillemme. Siinä on edistyksellisiä, valmiita työkaluja, ja yhteisöpohjainen rakenne sopii hyvin asiantuntijaorganisaation viestintään ja työntekoon, Outi
Ihanainen-Rokio kertoo.
Domessa on kymmenittäin yhteisöjä: tukipalveluille, johtamiseen ja käytännön töihin
(mm. projektit, palvelut ja asiantuntija-alueet). Tiedon löytämistä helpottavat personointimahdollisuudet ja uutisetusivu.
– Dome on uutiskanava, työn ohjauksen väline ja yhteisen tiedon luomisen paikka. Se on
myös Descomin työyhteisön virtuaalinen jatke, sillä kaikki descomilaiset ovat siellä. Jatkossa kehitämme erityisesti tiedon löydettävyyttä ja koko yrityksen läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on, että intrasta selviää nopeasti,
mitä Descomin eri toiminnan alueille kuuluu
juuri nyt, Ihanainen-Rokio täsmentää.
Monenlaisia hyviä some-työkaluja
Muutoshalukkaat innostavat
Outi Ihanainen-Rokion mielestä blogit, wikit
ja keskustelupalstat ovat erinomaisia viestinnän työkaluja.
– Descomilla blogeja käytetään sekä tiedotukseen että pohdintaan, esimerkiksi jonkin
teeman keskustelun herättelyyn. Keskustelupalstoja on introissa ollut jo pitkään. Niitä voi
välineenä soveltaa vaikkapa simppelistä osta-myy-palstasta intensiiviseen asiantuntijakeskusteluun, hän sanoo.
Jatkuvasti päivittyvät, monen ihmisen ylläpitämät dokumentit voi korvata wikillä.
– Palavereja voi valmistella ensin wikillä
agendan kooten, ja tulokset viedä takaisin wikiin, jolloin se muuttuu muistioksi. Wikiä voi
käyttää myös valmisteluun. Some-välineet tukevat työprosesseja ja auttavat yhteistyössä
erityisesti silloin, kun työ on vielä kesken.
Täydellisen kaunista taittojulkaisua tavoittelevat työt ovat sitten oma juttunsa.
Sosiaalisen median elementtejä voi Ihanainen-Rokion mielestä soveltaa tiedostojen
kommentointiin, tehtävävirtojen etenemisen
seuraamiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitoon
vaikkapa tilapäivityksinä.
– Mitä teen juuri nyt? Minkä idean haluan
jakaa? Keneltä voisin saada apua? Kuka ansaitsee tunnustuksen hyvin tehdystä työstä?
Nämä kaikki ovat tyypillisiä sisältöjä esimerkiksi meidän yrityksemme sisäisessä tilapäivitysvirrassa, hän kertoo.
Toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis Oy:stä sanoo, että työyhteisössä voi
hyödyntää yritysten omia, sisäisiä sosiaalisen
median työkaluja osana organisaation vuorovaikutusmaailmaa tai massiivisempia, nettipohjaisia työkaluja kuten Lynciä, joka tarjoaa
sisäisen keskustelun foorumeja.
– Nämä korvaavat osan face to face -palavereista ja sähköposteista. Niissä voi laittaa
kysymyksiä ja ne, joilla on aikaa, voivat kirjoittaa ideoita ja vastauksia ongelmiin, Ristikangas sanoo.
Hänen omia suosikkejaan ovat skype,
www-sivut, blogit, Linkedln ja Facebook.
– Näistä löytyy verkostoa, ihmisiä ja uusia
ajatuksia. Ne ovat ajatusten jatkotyöstöpaikkoja ihmisten kanssa, kun heitä ei välttämättä tapaa muualla, Ristikangas tiivistää.
Hänen mukaansa sosiaalisen median työkalut muuttuvat arkipäiväksi aktiivikäyttäjien
kautta.
– Muutoshalukkaat henkilöt ovat niitä, jotka innostavat toisia ottamaan käyttöön sometyökaluja. Riippuu organisaatiosta, miten onnistutaan ottamaan käyttöön ihmisten persoonalliset vahvuudet tässä arkipäiväistämisessä. Jos siitä tehdään iso ja raskas byrokraattinen hanke, käytäntö alkaa tökkiä.
Jos siitä tehdään luonnollinen tapa toimia,
jossa toiset osaavat auttavat toisia, edistyminen on helpompaa.
Toimitusjohtaja Janne Ruohisto Intunex Oy:tä
sanoo, että sosiaalisen median suurin haaste
on toimintakulttuurin muutos, ei tekninen
osaaminen.
– Ennen tieto oli valtaa ja sitä pihdattiin, nyt
päinvastoin. Toisaalta sosiaalinen media ei
tuo mitään uutta, sillä kyse on ennen kaikkea
ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Mikä
on hyvää vuorovaikutusta kasvokkain, pätee
sosiaalisessa mediassa, Ruohisto tarkentaa.
Jokainen käyttäjä tai käyttäjäryhmä voi olla
aktiivinen viestijä, ja some-työkaluja voi hyödyntää työyhteisön sisäisessä ja ulkoisessa
viestinnässä.
– Sosiaalinen media on toimintatapa, joka
nivoutuu kaikkiin yrityksen prosesseihin ja
toimintakulttuuriin. Sosiaalisia teknologioita,
joita voi hyödyntää työyhteisössä, on runsain
mitoin, kuten verkosto- ja yhteisöpalvelut, sisällön jakopalvelut, blogit, wikit ja muut yhteiskirjoittamistyökalut, mikroblogit, RSSsyötteet, sosiaaliset kirjanmerkit jne. Käytän
sosiaalista teknologiaa melkein kaikessa
työssäni, Ruohisto sanoo.
Intunex kehittää yritykselle tarkoitettua sovellusta osaamisen jakamiseen ja yhdistämiseen organisaation sisällä.
– Sen lisäksi käytän päivittäin oman tiimin
sisäiseen ryhmä- ja pikaviestintään Yammeria. Yhteiskirjoittamisessa ja dokumenttien
jakamisessa on käytössä Googlen palvelut ja
markkinointiviestinnässä laajasti eri sosiaaliset verkostopalvelut (mm. Linkedin, Twitter,
Facebook), kuvienjakopalvelut, videonjakopalvelut, esitysten jakamiseen tarkoitetut
palvelut ja yrityksen blogi. Kullakin sovelluksella on oma käyttötarkoituksensa, ja ne linkittyvät aina tilanteen mukaan joustavasti toisiinsa, Ruohisto kertoo. π
Pirjo Huhtakangas
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
29
n t e e M a
Trainee-ohjelman
kautta junior brändipäälliköksi Valiolle
Riikka Mononen valmistui pari
vuotta sitten elintarviketieteiden
maisteriksi. Hän työskenteli vuoden
tutkimusyrityksessä tutkijana,
ennen kuin hän haki Valion traineeohjelmaan. Lokakuusta 2012
lähtien hän on työskennellyt Valion
ruoanvalmistustuotteiden junior
brändipäällikkönä.
Riikka Monosen mielestä trainee-ohjelma oli
luonteva jatke koulutustaustan vuoksi, sillä
Valio oli tullut tutuksi jo yliopistoaikana.
– Syksyllä 2011 bongasin Valion trainee-ohjelman, joka alkoi tammikuun alussa 2012.
Kannatti ehdottomasti hakea. Tämä on mielettömän hieno mahdollisuus vastavalmistuneille, Riikka kehuu.
Nyt hänen vastuullaan ovat Valion hapankermat, jälkiruokakastikkeet ja Valio Viola®
-valmiskeitot, minkä lisäksi hän vastaa Valio
Kotiruokaa™ -esitteestä. Riikka toimii aktiivisesti myös Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaostossa.
Valion HR-asiantuntija Liisa Jenkins kertoo, että trainee-ohjelmaan on valittu kyvykkäitä ja motivoituneita nuoria monilta eri koulutusaloilta. Tavoitteena on tarjota vastavalmistuneille tai uransa alkuvaiheessa oleville
kehittymisväylä. Hän kiteyttää traineen kriteerit kolmeen sanaan: osaaminen, motivaatio ja asenne.
– Pitää olla halua kehittää osaamistaan,
motivaatiota tehdä töitä ja oikea asenne itsensä ja työnsä kehittämiseen.
Vuoden 2012 tammikuussa alkaneeseen
trainee-ohjelmaan haki noin 400 nuorta, joista finalistit valittiin ryhmä- ja yksilöhaastattelujen ja erilaisten tehtävien kautta. Kutakin
paikkaa haki 2–3 finalistia, jotka tekivät ongelmanratkaisutaitoja vaativia harjoituksia.
Lopulta kahdeksan nuorta läpäisi tiukan seulan ja pääsi mukaan trainee-ohjelmaan.
Monipuolinen koulutusohjelma
Ohjelman sisältö on ollut monipuolinen ja tarjonnut heti alusta lähtien oikeita työtehtäviä.
Töiden ohessa on ollut koulutusjaksoja, jois-
30
Trainee-ohjelma vaatii sitoutumista. Jo hakuprosessi on vaativa. Se sopii erityisesti sellaisille,
joilla on kipinä kehittää itseään, Riikka Mononen kertoo.
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
sa traineet ovat tutustuneet Valion koko maitoketjuun alkutuotannosta ruokakauppaan.
– Traineet ovat käyneet maitotilalla, olleet
mukana maitoauton kyydissä ja hyllyttäneet
kaupan maitohyllyjä. Eri toimintoja on käyty
läpi käytännössä, tehty projektitehtäviä yhdessä ja yksin sekä tuotu esiin omia ajatuksia
ja kehittämisideoita. Meille trainee-ohjelma
on ollut mainio tilaisuus kuulla raikkaita näkemyksiä ja ajatuksia Valion toimintatavoista,
Liisa Jenkins tarkentaa.
Hän on työskennellyt Valiolla parisen vuotta, mutta tehnyt sitä ennen uraa HR-tehtävissä konsulttialalla ja viimeksi teknologiayrityksessä henkilöstöpäällikkönä.
– Valio on kiinnostava yrityksenä: Suomen
johtavin maitotalo, markkinajohtaja useimmissa tuoteryhmissä ja maun ja ravitsemuksen edelläkävijä. Valiolla on myös tekemisen
meininki, ja täältä löytyy laaja kirjo erilaisia
työtehtäviä ja monipuolista osaamista, Jenkins kertoo.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Riikka Mononen on tyytyväinen siitä, että
hän on päässyt tekemään konkreettista tuoteryhmätyötä ja itsenäisiä töitä. Trainee-ohjelma on kulkenut rinnalla erilaisine tehtävineen.
– Koko maitoketjuun tutustumisesta on ollut mielettömästi hyötyä. Ohjelma on selkiyttänyt oman uran askelmerkkejä ja antanut
kattavan kuvan Valiosta. Silti on ollut mielekästä se, että on oma työporukka ja työtehtävät, Riikka arvioi.
Trainee ja yritys hyötyvät
Liisa Jenkinsin mukaan traineet ovat päässeet
hyvin sisälle yritykseen ja työtehtäviin.
– Ohjelma on myös verkostoitumisen ja tutustumisen väylä, sillä Valiolla on töissä Suomessa yhteensä noin 3 700 työntekijää, hän
huomauttaa.
Kotiutumista on helpottanut ”vanhojen”
valiolaisten myönteinen suhtautuminen trainee-nuoriin.
Korkeakouluista osaajia eri tehtäviin
Valiolla on vuosien kokemus harjoittelujaksoista, opinnäytetöiden ohjaamisesta ja
erilaisista projekteista korkeakoulujen
kanssa. Valiolla on myös oma trainee-ohjelma ja sen rinnalla mentorointiohjelma.
Korkeakouluopintonsa päättäville suunnatun kolmannen trainee-ohjelman hakuprosessi vietiin läpi syksyn 2011 aikana.
Monipuolinen, teorian ja käytännön yhdistävä koulutusohjelma alkoi tammikuun
alussa 2012 ja päättyi vastikään.
Ohjelman päätarkoituksena on kasvattaa nuoria kykyjä asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Traineet ovat sijoittuneet markkinoinnin, lähialuemyynnin ja kansainväli-
sen myynnin, ostojen, logistiikan sekä tietohallinnon asiantuntija- tai esimiestehtäviin.
Koulutusohjelman aikana traineet ovat
saaneet monipuolisen kuvan Valion eri toiminnoista. He ovat työskennelleet päätoimisesti tietyssä tehtävässä niin, että työ on
joustanut ohjelman mukaan. Ohjelma on
koostunut käytännönläheisistä harjoittelujaksoista, niitä tukevista koulutusjaksoista
ja mahdollisesti työskentelystä Valion ulkomaisissa yhtiöissä.
Valion ensimmäinen laaja, kaupalliseen
alaan kohdistunut trainee-ohjelma päättyi
tammikuussa 2007.
HR-asiantuntija Liisa Jenkins ja junior
brändipäällikkö Riikka Mononen kertovat,
että Valion arvo – vastuu hyvinvoinnista – on
helppo allekirjoittaa.
Mentoroinnissa on voinut irtaantua täysin
työtehtävästä ja miettiä laajemmin ura- ja
perhe-asioita mentorin kanssa.
Valio on puolestaan saanut ennakkoluulottomia ja rohkeita työntekijöitä, jotka ovat kehittyneet ja osoittaneet jo trainee-kaudellaan
osaamistaan.
Kova halu kehittyä edelleen
Vuoden 2012 Valion trainee-ryhmään ovat kuuluneet eturivissä vasemmalta Ilari Pulkkinen,
Jenni Rantasalo, Eeva Ignatius, Hannu Nyman ja Jussi-Pekka Lumme. Takarivissä Reeta
Hammarén (vas.), Paula Pohjola ja Riikka Mononen.
Kuva. valio oy
– Meihin on suhtauduttu positiivisesti, ja
olemme tavanneet paljon valiolaisia oman
mielenkiinnon mukaan. Olen tavannut varmasti lähemmäs sata valiolaista, sillä jo
omassa tulosyksikössä työskentelee 20 henkilöä, Riikka Mononen laskee.
Trainee-ohjelma on pakottanut miettimään
omaa uraa ja kasvattanut itsetuntemusta.
– Alusta alkaen kykyihin on luotettu ja ilmapiiri on ollut kannustava, vaikka varsinkin
aluksi kyseenalaistin omia kykyjäni. Olemme
välillä saaneet kiitosta siitä, että tuomme uudenlaisia näkökulmia ja tapoja työntekoon,
Riikka kertoo.
Hän oli jo hakuvaiheessa kiinnostunut
asiantuntijatyöstä, mutta myös esimiestyö on
alkanut kiinnostaa, koska projektin johtaminen on myös ihmisten johtamista.
– Trainee-ohjelmassa on saanut haastaa itseään, mutta luottamustakin on tullut. Ei ole
kyseenalaistettu, pärjäänkö. Haluan olla sen
luottamuksen arvoinen, eikä töitä tarvitse toisaalta tehdä yksin, hän sanoo.
Liisa Jenkins muistuttaa, että mentorointiohjelma on kulkenut trainee-ohjelman ohessa esimies- ja kollegaverkostojen lisäksi.
– Olemme käyneet tosi arvokkaita keskusteluja muun muassa itsensä kehittämisestä.
Valiolaisten keski-ikä on tällä hetkellä noin 41
vuotta, mutta työnteossa on kyse enemmän
persoonista kuin vuosista.
– Kokeneemmat ja nuoremmat tekevät työtä sulassa sovussa. Se on vain rikkautta, Riikka vakuuttaa.
Hän tuntee saavuttaneensa trainee-ohjelman tavoitteet ja tekee työtä haluamassaan
tehtävässä.
– Työssä on hyvä kerätä kokemusta, mutta
suunta on vain ylöspäin. Tällä hetkellä haluan
kehittää osaamistani ja katson sitten talon sisällä muita tehtäviä. Kova tahto on kehittää
itseäni edelleen, hän tähdentää.
Myös kansainväliset tehtävät ovat työssä
vahvasti mukana. Esimerkiksi marraskuussa
hän tapasi kollegojaan Tukholmassa ja Pietarissa. Kansainvälisyys näkyy päivittäisessä arkityössä, ja työkielenä on usein englanti.
Liisa Jenkinsin mielestä trainee-ohjelma
mahdollistaa paljon, mutta myös vaatii. Uudesta ohjelmasta ei ole Valiolla tehty vielä
päätöstä. Ensin kerätään ainakin palaute nyt
päättyneestä ohjelmasta. π
Pirjo Huhtakangas
n t e e M a
Opiskelija ja konkari oppivat
mentor-työskentelyssä
Elintarvikeylioppilaiden Mentor-Klubi
on toiminut vuodesta 1998 lähtien ja
saattanut yhteen kymmeniä mentorpareja. Tänä lukuvuonna työskentelee
kahdeksan opiskelijan ja työelämän
konkarin paria.
Viljateknologiaa pääaineenaan Viikissä opiskeleva Anna Häkämies ja BonaDux Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Korpelainen aloittivat
mentor-parina alkusyksystä 2012 ja tapaavat
kuukausittain toukokuuhun 2013 saakka.
Anna Häkämies valmistui restonomiksi
vuonna 2004 ja oli töissä viitisen vuotta. Hän
hakeutui jatko-opintoihin, koska haluaa kehittää ammatillista osaamistaan. Opiskelut
Viikissä ovat nyt loppuvaiheessa: pro gradun
teko alkaa joulun jälkeen.
Ilkka Korpelaisella on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä
markkinoinnin ja henkilöstöjohtamisen tehtä-
vistä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1975
taloustieteiden maisteriksi valmistunut Korpelainen työskenteli Unileverilla yli 32 vuotta
ensin markkinoinnin, sitten henkilöstöhallinnon tehtävissä, viimeksi henkilöstöjohtajana.
– Suomen Unileverin henkilöstöjohtajana
perin neljän Pohjoismaan ulkoistamisprojektin, jossa ulkoistin myös oman työni. Sen jälkeen tein kaksi vuotta HR-toimeksiantoja
kahdessa eri konsulttifirmassa, kunnes perustin oman yrityksen kesällä 2011, Ilkka Korpelainen kertoo.
Hän on kirjoittanut myös alan oppikirjan
Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen –
Euroja hyvästä esimiestyöstä. Se tarjoaa käytännön työkaluja ihmisten johtamiseen.
Mentor-toimintaa organisoivan MentorKlubin puheenjohtaja Tiia Mörsky opiskelee
hänkin nykyisin viljateknologiaa. Alun perin
hän luki humanistisessa tiedekunnassa pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä, mutta
vaihtoi opinnot elintarviketeknologiaan.
– Humanistinen tiedekunta ei ollut minun
paikkani. Olen ollut aina kiinnostunut ruuasta
ja ravitsemuksesta, mutta en halunnut ravitsemusta pääaineeksi. En heti aluksi tiennyt,
että haluan opiskella juuri viljateknologiaa.
Se valkeni, kun tein kandin tutkinnon härkäpavuista, hän tarkentaa.
Halu kehittyä ja auttaa motivoi
Anna Häkämies on Ilkka Korpelaisen neljäs
mentoroitava. Mentor-ura alkoi, kun hän sai
vuonna 2009 Mentor-Klubilta sähköpostitse
pyynnön ryhtyä mentoriksi.
– Tämä on kiva tapa pitää yllä omaa osaamista ja auttaa nuoria. Olen tutustunut mentorina neljään fiksuun nuoreen, joiden yhteisiä piirteitä ovat tavoitteellisuus ja halu kehittyä. Mentorointi on antanut hyvää oloa, ideoita ja tuntumaa, millaista opiskelijaelämä on
nykyisin. Tämä on mieluinen harrastus, Ilkka
Korpelainen kiteyttää.
Anna Häkämies haki mentor-ohjelmaan,
koska hän haluaa kehittää itseään opiskelujen ohessa.
– Mentoroitavan pitää tehdä töitä itsekin,
jos haluaa saavuttaa mentoroinnille asetetut
omat tavoitteet. Minulla on oma oppimispäiväkirja, ja Ilkka on lähettänyt materiaalia. Tähän mennessä on tehty SWOT-analyysi, joka
toi esiin omat vahvuudet ja heikkoudet: oma
tilanne selkeni.
Ilkka Korpelainen sanoo, että jos haluaa
edetä missä tahansa organisaatiossa, esi-
Mitä mentorointi on?
Opiskelija ja konkari oppivat toisiltaan, kun kumpikin sitoutuu yhteiseen mentortyöskentelyyn. Anna Häkämies ja Ilkka Korpelainen sanovat, että yhteinen sävel löytyi heti
ensimmäisellä tapaamisella.
32
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ekonomia Oy:n julkaisema Johdon ja
asiantuntijoiden kehitysmenetelmä:
Mentorointi -kirja määrittelee mentoroinnin näin:
Mentorointi tarkoittaa sellaista ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu, senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityshaluiselle ja -kykyiselle
nuoremmalle henkilölle. Kyseessä on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa molemminpuolinen avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus.
Mentor-Klubi saattaa opiskelijat ja
konkarit yhteen
Viikissä on ollut mentor-toimintaa vuodesta 1998 lähtien. Idean isä oli vierailevana
luennoitsijana tutuksi tullut diplomi-insinööri Tuomas Massinen. Mentor-Klubin
pitkäaikaisena kummisetänä toimi Pauligin
hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig.
Nykyinen kummisetä on Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaa Heikki Juutinen.
Mentoroinnin tarkoituksena on saattaa
yhteen työelämän edustajia ja opiskelijoita, joiden mielenkiinnon kohteet ovat samansuuntaiset. Tällä pyritään monipuoliseen ja molempia osapuolia hyödyttävään
vuorovaikutukseen. Mentor-tapaamiset
ovat opiskelijan ja mentorin välisiä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia.
Mentor-ohjelman kulku
Kevätkaudella Mentor-Klubi rekrytoi ja valitsee mentoroitavat opiskelijat, hakee
mentorit ja saattaa heidät yhteen alkukesästä. Koko mentor-ryhmälle järjestetään syksyllä yhteinen aloitustilaisuus. Sen
jälkeen mentor-parien yhteydenpito jatkuu
kahdenkeskisillä tapaamisilla.
Kevättalvella klubi järjestää seurantatapaamisen, jossa katsotaan, miten mentorsuhteet ovat edenneet. Päätöstapaamisessa keväällä käydään läpi lukukauden kestäneiden mentor-suhteiden edistyminen ja
jaetaan tietoa ja kehitysehdotuksia.
Mentor-ohjelman tarkoituksena on saattaa yhteen 6–8 mentor-paria. Viimeisin ryhmä aloitti syksyllä 2012. Seuraavia mentoreita haetaan keväällä 2013 ja opiskelijoita
vapun korvalla. Uusi mentor-ohjelma alkaa
syksyllä 2013.
Lukuvuoden 2012–2013 mentorit edustavat useita yrityksiä: Roche Oy (mentoroitavan pääaine ravitsemustiede), Laurea
ammattikorkeakoulu (elintarvike-ekonomia), BonaDux Oy (viljateknologia), Valio
Oy (elintarvikekemia), Fazer Oy (viljateknologia), HK Ruokatalo Oy (2 opiskelijaa, pääaineet elintarvike-ekonomia ja elintarviketeknologia) ja Sunspiron Oy (elintarvikekemia).
Mentor-Klubi tekee tiivistä yhteistyötä
Agronomiliiton kanssa.
lisätietoja:
www.mentor-klubi.fi
Tiia Mörskyn mukaan hyvällä mentorilla
on aikaa mentorointiin ja laajat verkostot
ohjata nuorta eteenpäin. Mentoroitavan
pitää kuitenkin kantaa itse vastuu
oppimisestaan.
Kuvat: Pirjo huhtaKangaS
Ilkka Korpelaisen mielestä Mentor-Klubilla
on melko hyvä ja toimiva mentorointisysteemi jo nyt.
– Ei kannata tehdä liian mutkikasta tapaa;
mentorointi muotoutuu aina parin kesken.
Kaikki parit ja ihmiset ovat erilaisia. Jos kemia
ja motivaatio eivät toimi, mikään ei auta.
Nuori sukupolvi haastaa työpaikat
miestehtäviä tulee eteen takuuvarmasti kenties jo hyvin nuorena.
– Mutta tulokset saadaan aikaan vain porukan kautta. Siksi on hyvä miettiä, miten osaan
johtaa niin, että ihmiset ovat innostuneita,
työmäärät sopivia ja he saavat sopivasti palautetta. Kun olin itse nuori, ei puhuttu swoteista eikä erilaisista persoonallisuuksista. Se
olisi auttanut jo silloin ymmärtämään paremmin itseään ja muita, ja monta turhaa väärinkäsitystä olisi vältetty, Korpelainen sanoo.
Molempien vahva panos tärkeä
Millainen sitten on hyvä mentor ja mentoroitava?
– Hyvä mentor on innostunut, ja hänellä on
pitkä työkokemus, Anna Häkämies tiivistää.
Tiia Mörskyn mukaan hyvällä mentorilla on
oikeasti aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin.
– Mentor-Klubi järjestää mentor-pareille
kolme yhteistä tapaamista, mutta varsinainen
mentor-työ on parin vastuulla. Joskus osa
opiskelijoista kuvittelee saavansa töitä ohjelman kautta, mutta mentorin tehtävä ei ole
hankkia työpaikkaa mentoroitavalle, hän tähdentää.
Ilkka Korpelaisen mielestä hyvä mentoroitava on terävä, motivoitunut, tavoitteellinen
ja ahkera, ja hän haluaa oppia.
Naismentoreista on pulaa
Mentor-Klubin hallituksessa kullakin jäsenellä on nimetyt tehtävät, mutta käytännössä
työt tehdään yhdessä. Uusien mentoreiden
haku alkaa vuodenvaihteessa, opiskelijahaku
huhti-toukokuussa, ja alkukesästä sovitaan
mentor-pareista. Opiskelijat voivat esittää toivomuksia mentorista. Viimeksi hakijoita oli 18
ja paikkoja kahdeksan, joihin mentoroitavat
valittiin hakemusten perusteella.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana joka
vuosi on ollut vain yksi naismentor. Ohjelmaan taas hakee enemmän naisopiskelijoita,
joista osaa saattaa kiinnostaa työn ja äitiyden
yhdistäminen. Myös naisia kaivataan mentoreiksi, Tiia Mörsky vihjaisee.
Mentorin ei tarvitse välttämättä olla ihan
omalta alalta. Anna Häkämiehen mielestä on
jopa hyödyllisempää, jos mentor on joltakin
muulta kuin tiukasti omalta opiskelualalta.
– Mentorointi on kokonaisvaltaista kehittämistyötä, ja mentor-ohjelman keskeyttäminen
on erittäin harvinaista, Tiia Mörsky toteaa.
Ilkka Korpelainen muistuttaa, ettei nyt opiskeleva sukupolvi ota asioita niin annettuina
kuin hänen oma sukupolvensa.
– He uskaltavat haastaa ja kyseenalaistaa. Nämä nuoret kaupittelevat omaa työpanostaan ja menevät sinne, mistä saavat sopivan kokonaispaketin. Valintaan vaikuttavat työnantajan brändi, työkulttuuri, palkitseminen ja edut. He valitsevat kuin buffetpöydästä.
Anna Häkämies vahvistaa asian.
– Työpaikassani sain palautetta, mutta pitkän tähtäimen tavoitteet puuttuivat. Se sai
miettimään omaa roolia ja tehtävää organisaatiossa, hän kertoo.
Ilkka Korpelainen sanoo, että 35 vuotta sitten käsitys itsestä oli suppea.
– Iän ja kokemuksen kautta on laajentunut
ymmärrys, miten työni vaikuttaa kokonaisuuteen. Nuorilla on jo nyt avarampi näkökulma,
ja ihmisjohtamisen työkaluja voi opiskella.
– Moni kuvittelee, että meidän pitää olla
valmiita johtajia, kun valmistumme yliopistosta, mutta ei se niin mene, Tiia Mörsky lisää. π
Pirjo Huhtakangas
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
33
n t e e M a
Innovaatioita
nopeuttamassa OECD:n
tutkijana Espanjassa
Tutkimusjohtaja Hannu Haapala
Seinäjoen ammattikorkeakoulusta
toteutti pitkäaikaisen unelmansa
tekemällä tutkimustyötä Espanjassa. Se
avasi uusia näkökulmia, joista hyötyy
myös eteläpohjainen elintarviketalous.
Elintarviketalous on kehittynyt vuosituhansien aikana varsin hitaasti, ja radikaaleja innovaatioita on esiintynyt vähän. Olenkin jo pidempään miettinyt, miksi sinänsä hienot tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset eivät
johda innovaatioihin, jotka parantaisivat ratkaisevasti energiataloutta, ympäristöystävällisyyttä, jalostusarvoa, kilpailukykyä ja kaikin
puolin lisäisivät hyvinvointia.
Henkilökohtainen mielenkiintoni aiheeseen on kasvanut vuosien kuluessa. Vuosina
1990–1994 tein väitöskirjani Suomen Akatemian Kestävän kehityksen tutkimusohjelmassa. Hankkeideni tavoitteena oli parantaa
maataloustuotannon kestävyyttä uuden teknologian avulla.
Sovelsin aiemmin lisensiaattityössäni käyt-
tämääni paikannustekniikkaa (GPS), paikkatietotekniikkaa (GIS), matemaattista mallinnusta ja simulointia. Lisäksi tein ryhmäni
kanssa laajoja käytännön kokeita. Tuloksena
saimme aikaan uuden viljelyjärjestelmän,
jonka nimesimme vuonna 1995 täsmäviljelyksi.
Se ei kuitenkaan yleistynyt odotuksieni
mukaan. Havaitsin, että innovaatioiden hitaus pätee moniin muihinkin huipputekniikan
aiheisiin. Tutkijat käyttävät paljon aivoenergiaa ja fyysisiä resursseja ilman, että tulokset
johtaisivat markkinoilla kannattavaan ja laajamittaiseen liiketoimintaan, ts. innovaatioita
ei synny.
OECD:n Research Fellow Espanjassa
Hitaat innovaatiot häiritsivät mielenrauhaani
vuosikausia. Kuinka paljon Suomessa haaskataankaan innovaatioiden siemeniä? Mikä
voisi parantaa tilannetta? Lopulta laitoin
nämä innovaatiopohdintani hakemuksen
muotoon OECD:n Co-operative Research -ohjelmaan. Aiheeni oli Sustainable agricultural
engineering through User-Centered Design
(Kestävää agroteknologiaa käyttäjäkeskeisen
IVIA-tutkimuskeskuksen johtaja professori
Florentino Juste Perez (vas.) toimi mainiona
isäntänäni.
suunnittelun avulla). Hypoteesini oli, että innovaatioiden hitaus johtuu siitä, ettei innovaatioprosessissa kuunnella tarpeeksi tuotteiden loppukäyttäjiä.
Hakemukseni kiinnosti OECD:tä, ja sain
puolen vuoden Research Fellowshipin. Onnekseni työnantajani, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, uskoi tämän aiheen olevan
hyödyllistä myös ammattikorkeakoululle.
Sain viiden kuukauden työelämäjakson, jonka aikana olin vierailevana tutkijana Kataloniassa Espanjassa. Isäntäorganisaationi oli Valencian lähellä sijaitseva IVIA-tutkimuskeskus
Käytännön järjestelyt vievät energiaa
Käytännössä tutkimus on pääosin, paikasta
riippumatta, istumalihaksia puuduttavaa
arkista puurtamista.
Kuvat: Maarit hellStedt
34
Kaikki, jotka ovat oleskelleet hieman pidempään ulkomailla, tietävät, että käytännön järjestelyt voivat viedä energiaa uskomattoman paljon. Espanja ei todellakaan
tee poikkeusta tästä säännöstä. Yksinomaan kännykkäliittymän hankinta vaati
ylimitoitettuja byrokraattisia manöövereitä, puhumattakaan majapaikan internetliittymän hankinta. Ulkomaalainen tarvitsee näihin hankintoihin ns. NIE-numeron
(El Número de Identificación de Extranjeros), jonka hankintaan meni useampi viikko.
Kulttuurieroista silmiinpistävin oli ehkäpä suhtautuminen sähköposteihin. Espanjalainen ei vastaa sähköposteihin, piste.
Jos sinulla on asiaa, soita tai mene käy-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
mään. Ensin meni vähän aikaa sopeutua,
sillä oma tyylini on aikalailla sähköpostiorientoitunut.
Keskustelu on tärkeää espanjalaiselle,
joten kaikesta keskustellaan laajasti. Ruotsalaisuuteen liitetty ”diskutera-kulttuuri”
ei ole vielä mitään espanjalaiseen verrattuna. Lisäksi keskusteluissa saavutettu
näennäinen konsensus siitä, mitä tehdään,
ei todellakaan ole suomalaisen tavan mukainen sovittu asia, vaan saattaa muuttua
yllättäen.
Hannu Haapala
(Instituto Valenciano de Investigaciones Agrarias).
Espanjassa tutkimuksen tekeminen oli sinänsä samanlaista kuin missä tahansa. Ympäröivä kulttuuri kuitenkin antoi siihen uusia
sävyjä. Keskittymisrauha yhteen hankkeeseen oli ylellistä. Ja tulosta tuli. Tutkimusvälineenä käytin pääosin tietokonetta, kuten
aina. Tein maailmanlaajuisen nettikyselyn ja
haastattelin asiantuntijoita useista maista.
Aineiston saamiseksi käytin verkostojani
Euroopan maatalousinsinöörien järjestössä
(ENGAGE), jonka puheenjohtaja olen ollut
neljän vuoden ajan. Rakensin myös tutkimuksestani blogin (www.agrinnotech.com), jota
mainostin laajasti. Liityin useisiin kansainvälisiin tutkijoiden, kehittäjien, loppukäyttäjien
ja asiantuntijoiden LinkedIn-verkostoihin.
Näiden kontaktien avulla sain tutkimukseen
laajan ja edustavan vastaajapohjan.
Tutkimuksesta
innovaatiokeskittymätyöhön
Tutkimustulosteni mukaan huipputekniset innovaatiot ovat hitaita, koska tuotteita ja palveluja kehitettäessä ei oteta tarpeeksi huomioon loppukäyttäjiä. Tästä vastaajat ja haastateltavat olivat hyvin yksimielisiä.
Innovaatiotoiminta tarvitsee Dream Teamin, johon kuuluu designereiden ja insinöörien lisäksi markkinoinnin ammattilaisia ja,
tärkeimpinä ja tasavertaisina jäseninä, käyttäjiä. Käyttäjät pitäisi ottaa kehitykseen mukaan mahdollisimman aikaisin, jolloin vältyttäisiin kalliilta virheiltä. Nopeutta innovaatioon tulee, koska käyttäjien aktiivinen rooli vähentää merkittävästi tuotekehityksen iteraatiota ja helpottaa tuotteen käyttöönottoa.
Palattuani takaisin Suomeen sain välittömästi hienon tilaisuuden osallistua INKA-ohjelmaan (Innovatiiviset kaupungit) liittyvään
Seinäjoen seudun elintarviketalouden innovaatiokeskittymän valmisteluun. Työnantajani, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, rooli tulevassa innovaatiokeskittymässä on toimia
laaja-alaisena koulutuksen sekä tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaajana.
Innovaatioiden edistäminen alueellamme
jatkuu mielenkiintoisella ja konkreettisella
tavalla. Espanjan-kokemukset antavat tähän
erinomaisen uuden näköalan ja motivaation. π
Hannu Haapala
tutkimusjohtaja, MMT
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
hannu.haapala(at)seamk.fi
Mielenkiintoisia linkkejä:
www.agrinnotech.com
www.ivia.es
http://www.tem.fi/inka
n t e e M a
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja
Ylempien ammattikorkeakoulujen
opinnäytetyöt pureutuvat ruokapalvelujen käytännön ongelmien
ratkaisuun.
Restonomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavaa
koulutusta on annettu matkailu-, ravitsemisja talousalalla ammattikorkeakoulussa vuodesta 2006 alkaen.
Tutkinnot ovat tuoneet ruokapalvelujen kehittäjille kokonaan uuden koulutustason ja
siten myös mahdollisuuden oman alansa kehittämiseen. Niille on alusta alkaen asetettu
työelämän kehittämisvaatimus. Opiskelijat
ovat pääsääntöisesti töissä opintojen aikana
ja kehittävät taustaorganisaatioitaan.
YAMK-opinnäytetöillä monia
käytännön vaikutuksia
Olen luokitellut Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa
tehdyt opinnäytetyöt kolmeen luokkaan sen
mukaan, kehittävätkö ne tuotetta, prosessia
vai systeemiä Rodgersin (2009) elintarvikealan
tutkimuksen luokittelun mukaisesti.
Ruokapalveluihin liittyviä opinnäytetöitä
on kesään 2012 mennessä valmistunut 25 kpl
eli 46 % koulutusohjelman opinnäytetöistä.
Kaksi kolmasosaa ruokapalveluja kehittävistä opinnäytetöistä on kohdistunut prosessien
kehittämiseen (Taulukko 1).
Tutkinnon suorittaneet arvioivat opinnäytetöittensä vaikuttaneen valmistumisen jälkeen
seuraavilla tavoilla:
• ravitsemusopetusta on kehitetty
• on tiedostettu, että ruokapalvelujen henkilöstön ja asiakkaiden kansainvälistyessä
tarvitaan entistä parempaa johtamista
• opinnäytetyön tekeminen on lisännyt
päättäjien tietämystä ruokapalveluista
• toimintojohtamiseen siirtyminen edellytti
koko joukon ensin kuntoon laitettavia asioita, mutta toi kustannukset näkyviin ja
helpotti muutosta
• edelleen ruokapalvelujen tuotekehitykseen rakennettu prosessimalli mahdollisti
jatkuvan parantamisen
• tuotannonohjausjärjestelmä mahdollisti
laadun kehittämisen ruokapalveluissa.
Ruokapalvelujen kehittäminen
on jatkuvaa
Yliopettaja Enni Mertanen on luotsannut vuodesta 2006 lähtien ylempiä ammattikorkeakouluntutkintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan
koulutusohjelmassa.
Kuva: linda SauKKo-rauta
36
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen
lähtökohta on työelämän kehittäminen. Vaikka kaikki opinnot ja opintojaksojen tehtävät
sidotaan työelämän kehittämiseen, opinnäytetyö on kuitenkin merkittävin. Opinnäytetyöt
ovat julkisia ja helposti saatavissa ammattikorkeakoulujen verkkokirjastosta (www.theseus.fi).
Joitakin opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleita on myös julkaistu ammattilehdissä, jolloin työn keskeiset tulokset ovat helposti löydettävissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ruokapalveluja kehittävistä opinnäytetöistä koottu artikkelikirja (Mertanen 2012b)
edelleen helpottamaan opinnäytetöiden laajempaa hyödyntämistä.
Ylemmän ammattikorkeakoulun jokainen
opinnäytetyö on omalta osaltaan vastannut
opinnäytetyön taustaorganisaation kehittämistarpeisiin pureutuen yhteen kohtaan kerrallaan, vaikka kaikissa organisaatiossa on
aina monia kehittämiskohtia. Opinnäytetöitä
soisi luettavan ja käytettävän apuna muidenkin ruokapalvelujen kehittämiseen. Kehittä-
YAMK-tutkinnot työelämän ongelmien ratkaisijoina
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK)
on voinut suorittaa kolmessa koulutusohjelmassa (palveluliiketoiminta, matkailu ja
englanninkielinen turismi), joista palveluliiketoiminnan koulutusohjelma on yleisin.
Koulutusohjelmien rakenne on samanlainen
kaikissa niitä toteuttavissa ammattikorkeakouluissa, vaikkakin jokaisella ammattikorkeakoululla on omia painotuksiaan.
Aikaa 90 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamiseen on 3+1 vuotta, joten tutkinnon vaikutuksen pitäisi alkaa näkyä alan
kehittymisessä lähivuosina. Taulukkoon 2
on koottu opintonsa aloittaneet, opiskelijat
ja valmistuneet vuoteen 2011 saakka.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on lakiluonnoksen
mukaan mahdollista järjestää niissä ammattikorkeakouluissa, jotka hakevat ja saavat
koulutusvastuun matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon. Luonnoksen mukaan alalle on tulossa vain yksi
ammattikorkeakoulututkinto ja yksi ylempi
ammattikorkeakoulututkinto. (OKM 2012.)
Opinnäytetyö on YAMK-tutkinnoissa aina
30 opintopisteen laajuinen eli kokopäivätoimisesti tehtynä puolen vuoden työpanosta
vastaava kehittämisprojekti, joka pääsääntöisesti tehdään opiskelijan työpaikan toi-
misprojektille voi olla eduksi, jos tietää, mitä
siinä on odotettavissa.
Ruokapalvelujen kehittäminen on jatkuvaa. Tulossa on kuntauudistus, jonka seurauksena eri kehitysvaiheissa olevia ruokapalveluja yhdistetään samaan organisaatioon. Toivottavasti ruokapalvelut lähtevät
aloitteellisesti hakemaan jo ennen pakkoa
yhteistyötä alueen muista ruokapalveluorganisaatioista ja yhdistämään toimintojaan, jos
meksiannosta ja työpaikan kehittämiseksi.
YAMK-opinnäytetöiltä edellytetään selkeää tutkimuksellista otetta, mutta erotuksena pro gradu-töihin, pelkkä tutkimus ei riitä.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
opinnäytetyön tavoitteet on määritelty asetuksessa (423/2005) seuraavasti: ”Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää
valittuja menetelmiä työelämän ongelmien
erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta
itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.”
YAMK-tutkinnot ovat olleet koko olemassaolonsa ajan tutkimuksen kohteena. Opinnäytetyön on todettu olevan keskeinen ja
monitahoinen työelämän kehittämisen väline (Ojala ja Ahola 2009). Sillä on merkitystä
niin opiskelijalle, hänen toimeksiantajalleen, ammattialalleen kuin ammattikorkea-
koululle (Mertanen 2012a). YAMK-opinnäytetöitä voidaan pitää alan soveltavana tutkimuksena, mikä onkin nostettu esiin tulevassa rahoitusmallissa (OKM 2012).
Opinnäytetyön toimeksiantaja hyötyy siitä jo työn tekoaikana saaden myös kilpailuetua. Töiden julkisuus mahdollistaa tehdyn
työn hyödyntämisen ja alan kehittämisen.
Parhaimmillaan opinnäytetyöt tuottavat
alaa kehittävää teoriaa, jota voidaan käyttää myös opetuksessa. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa vaikkapa vaativampiin
tehtäviin.
Opinnäytetyön tarkoitus on sitoa yhteen
ja tuoda näkyviin koko koulutuksen tuoma
asiantuntijuus. Ammattikorkeakoululle
opinnäytetyöt voivat olla tutkimusohjelman
osia ja niistä kumuloituu osaamista ja toimialatietoa opetuskäyttöön.
Taulukko 2. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ja
tutkinnot vuosina 2006−2011.
Aloittaneet
opiskelijat
Kaikki
opiskelijat
Tutkinnot
Valmistuneet
yhteensä
2006
128
2007
99
2008
117
2009
142
2010
231
2011
131
132
218
288
360
485
494
-
6
6
43
59
65
124
74
198
89
296
lähde: vipunen 27.10.2012
se on järkevää. Toinen selkeä kehityssuunta
on ruokapalvelujen yhdistäminen muihin palveluihin.
Ravitsemukseen liittyvät ruokapalvelujen
kehittämiskohteet näyttäytyvät selkeänä
puutteena: ravitsemuksellista laatua koskevia opinnäytetöitä on jonkin verran, mutta
ruokapalvelujen ravitsemuksellisen laadun
kehittämiseen liittyy vain muutama YAMKopinnäytetyö.
Taulukko 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan
koulutusohjelmasta valmistuneet opinnäytetyöt kehittämiskohteen
mukaan luokiteltuna vuosina 2006−2012.
Palveluliiketoiminnan koulutus­
ohjelma yhteensä (n=54)
Ruokapalvelujen kehittäminen
(n=25)
Tuotteen
kehittäminen
13
24 %
2
8%
Prosessin
kehittäminen
29
54 %
17
68 %
Systeemin
kehittäminen
12
22 %
5
20 %
Muut palveluliiketoiminnan asian­
tuntijuusalueet (n=29)
11
38 %
12
41 %
7
24 %
Suomalaisissa ruokapalveluissa toimitaan
kuitenkin kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellisesti. Meillä on ammatilliset ruokapalveluorganisaatiot, niissä kehitetään toimintaa ja ammattialaa. Kustannustehokkuus on
ehkä jo liiankin pitkälle vietyä ja turha vaatimattomuus vaivaa monesti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt paikkaavat ansiokkaasti tutkimuksen puutetta ja
tuottavat alan tutkimustietoa sekä kehittävät
tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. π
Enni Mertanen
yliopettaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
enni.mertanen(at)jamk.fi
artikkelissa käytetyt lähteet ovat tarvittaessa
saatavissa kirjoittajalta.
lisätietoja:
Mertanen, e. (toim.) 2012. ruokapalveluja
kehittämässä. jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 129. 143 s.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
37
n t e e M a
Elintarvikebiotekniikan
opetus uudistuu Kuopiossa
Suomen yliopistot ovat käyneet läpi monenlaisia muutoksia, ja uudistustyö jatkuu. ItäSuomen yliopistossa muutokset ovat koskeneet myös ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan koulutusta, joka on jopa siirtynyt tiedekunnasta toiseen. Elintarvikebiotekniikkaa
on syksystä 2011 lähtien opiskeltu terveystieteiden tiedekunnassa kansanterveystieteen
ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Ravitsemustiedettä opiskelemaan valitaan
vuosittain 30 uutta opiskelijaa. Uudistuneessa koulutuksessa kolmivuotinen kandidaattivaihe on kaikille yhteinen. Kolmantena vuotena opiskelijoista 20 jatkaa kliinisen ravitsemustieteen ja kymmenen elintarvikebiotekniikan koulutuslinjalla. Nämä maisterivaiheen
opinnot kestävät kaksi vuotta.
Kentän toiveet huomioidaan
Professori Atte von Wright luotsaa
elintarvikebiotekniikan koulutusta ItäSuomen yliopistossa.
Kuva: raija törrönen
Uutta elintarvikebiotekniikan opiskelussa on
perusopintojen pohjautuminen vahvemmin
ravitsemustieteeseen biotieteiden sijaan.
Tämä ei kuitenkaan tapahdu esimerkiksi
solu- ja molekyylibiologian tai biokemian
opiskelun kustannuksella. Lähtökohtana
opetuksessa onkin yksi Itä-Suomen yliopis-
ton strategisista tutkimuksen vahvuusaloista
eli terveys ja hyvinvointi, jolla se profiloituu
myös valtakunnallisesti.
– Kuuntelemme tarkasti elintarvikekentältä
tulevia viestejä siitä, millaisia yliopistokoulutuksen saaneita osaajia erityisesti tarvitaan.
Tuotekehitys on selkeästi yksi suomalaisten
elintarvikeyritysten keino erottua massasta.
Uudistuneessa opintosuunnitelmassamme
erityisesti tätä näkökulmaa on painotettu,
professori Atte von Wright valottaa.
– Opiskelijoiden yhteyksiä elintarvikealan
yrityksiin edistetään nyt jo opiskeluaikana,
sillä olemme lisänneet sekä kandidaatti- että
maisterivaiheeseen pakolliset neljän ja kuuden viikon mittaiset harjoittelut, von Wright
lisää.
– Opiskelija voi sisällyttää myös lisää harjoittelua vapaasti valittaviin opintoihin.
Koulutusta kehitetään jatkuvasti
Opintojaksojen kehittäminen on jatkuvaa työtä jokaisessa yliopistossa. Itä-Suomen yliopistossa pidetään elintarvikebiotekniikan
opetuksessa tärkeänä tiedon soveltamista ja
kokonaisuuksien hallintaa. Valmistuessaan
Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa
Uudet tuulet puhaltavat korkeakoulutettujen
täydennyskoulutusmaailmassa. Monimuotoistuvassa ja kiihtyvässä työelämän murroksessa yliopistotutkinnon suorittaneilla ilmenee työuran aikana tarpeita syventää, laajentaa ja jalostaa osaamistaan sekä asiantuntemustaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Erikoistumiskoulutusten toteutus yliopistoissa -hankkeen (ERKO) tavoitteena on
selvittää, millainen maisteritutkinnon jälkeinen asiantuntemuksen kehittämisen malli olisi yliopistoissa toimiva.
38
Hankkeen yhdeksi pilot-koulutusalaksi on
valikoitunut elintarvikeala. Muut pilotit ovat
seuraavilta koulutusaloilta: työelämä- ja henkilöstöasiat, opetus, vaikuttajaviestintä, kulttuurien välinen osaaminen sekä kuntapalvelujen ulkoistamisen ohjaus ja johtaminen. Toteutuessaan erikoistumiskoulutukset käynnistyisivät aikaisintaan vuonna 2014.
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on
elintarvikealan asiantuntijana kehittyminen
joko syventämällä substanssiosaamista (mm.
elintarviketurvallisuus, ravitsemus- ja terveysosaaminen, kestävä ruuantuotanto) ja/
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tai laajentamalla osaamista muualle kuin
elintarvikealalle (mm. johtamistaito, liiketoimintaosaaminen, viestintä).
Keskeisenä tavoitteena ovat elinikäisen oppimisen sisällyttäminen osaksi työnkuvaa ja
joustavasti työn ohella kouluttautumisen onnistuminen. Koulutuksen avulla osallistuja
pystyy laajentamaan verkostojaan oman alan
asiantuntijaverkostoihin ja saa tätä kautta
vertaistukea ja sparrausta oman asiantuntijuuden kehittämiseen.
Elintarvikealan erikoistumiskoulutuksen
keskeisimpiä osaamistavoitteita on työstetty
opiskelijan on kyettävä näkemään tuote eri näkökulmista: sen
mikrobiologiseen laatuun ja kemialliseen koostumukseen liittyvät seikat mukaan lukien vaikkapa lisäaineet – aistittavaa laatua
ja elintarvikelainsäädännön vaatimuksia unohtamatta.
Tietyissä opintojaksoissa, kuten elintarvikeprosesseissa, lähestymistapa puolestaan on ongelmanratkaisukeskeinen. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat pro gradu -tutkielmat ovat
myös yksi väylä tiivistää yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä.
– Paras palkintomme opetustyöstä on koulutusta vastaaviin
töihin sijoittunut vastavalmistunut. Ilahduttavasti tämänhetkinen
maisteriemme työllistyminen erilaisiin elintarviketeollisuuden
tuotekehitys- ja laatutehtäviin on jopa ylittänyt odotuksemme,
Atte von Wright summaa myhäillen.
Työmarkkinoiden tarpeita vastaava koulutus onkin kaikkien
etu. π
Jenni Korhonen
lisätietoja:
Professori atte von Wright
itä-Suomen yliopisto
kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
[email protected]
ELINTARVIKEALAN TUTKINTOJEN
KEHITTÄMISPÄIVÄ
lisätietoja opintojen rakenteesta terveystieteiden opinto-oppaassa
www.uef.fi/opiskelu/opinto-oppaat ja Kansanterveystieteen ja
kliinisen ravitsemustieteen sivuilta www.uef.fi/kttravi/perusopetus
Uusinta tietoa elintarvikealan tutkintojen
kehittämisestä ja tulevaisuuden näkymistä,
tule päivittämään tietosi!
21.3.2013, Helsinki, Opetushallitus
Koulutus soveltuu erityisesti aikuis- ja ammatillisten
oppilaitosten opettajille ja koulutusalavastaaville,
näyttötutkintojen järjestäjille, tutkintotoimikuntien
edustajille, työpaikkaohjaajille sekä alan yritysten ja
liittojen edustajille.
yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta erikoistumiskoulutuksen sisältö ja rakenne vastaisivat kentän todellisia osaamistarpeita.
ERKO-hanke on Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus
Brahean ja Tampereen yliopiston yhteistyöhanke. Elintarvikealan
pilot-yhteistyössä ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Turun
yliopistot. π
lisätietoja:
johanna Mattila
projektipäällikkö
turun yliopisto
[email protected]
Koulutuksessa käsitellään seuraavia teemoja:
Ajankohtaiset koulutuksen kehittämisasiat
Elintarvikealan lainsäädäntö
Harmaan talouden torjuminen
Laadullinen ennakointi
Alan tutkintojen perusteiden toimeenpanon seuranta
ja kehittäminen
Arviointi, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Ilmoittautuminen 25.2.2013 mennessä:
www.oph.fi/koulutus
[email protected], puh. 029 533 1346
n r a v i t S e M u S & t e r v e y S | K a i s u M e r o n e n
Ravitsemuksen merkitys
terveydelle selkeä mutta haastava
Ravitsemustutkimus painottuu jatkossa
ruokavaliokokonaisuuksien vaikutusten
selvittämiseen.
Ravitsemus vahvistaa tai heikentää terveyttä
ihmisen omien valintojen tuloksena, mutta
myös ympäristötekijöillä ja lähiyhteisöllä on
ratkaiseva ja vastuullinen rooli. Hyvä ravitsemus lisää terveyttä ja säästää euroja, mutta
siitä huolimatta terveydenedistämistyössä
riittää haastetta.
Koska suurin osa ravitsemuksen vaikutuksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä, on vaativaa perustella vakuuttavasti hyvään ravitsemukseen panostamista. Ravitsemukseen terveyden edistäjänä paneuduttiin lokakuussa
Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä, joita
vietettiin jo 20. kerran.
Terveyttä edistäviä valintoja voidaan tukea
monin eri tavoin, ja tilaisuudessa kuultiin alan
asiantuntijoiden esityksiä aiheesta sekä esiteltiin useita malleja elämäntapamuutosten
ohjaamiseen lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.
Ravitsemuksella hyvinvointia
-opas kuntapäättäjille
Kuntavaalien alla sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva kehotti ravitsemusasiantuntijoita
vaatimaan valtuutetuilta ravitsemuksen ottamista vakavasti. Kunnissa päätetään muun
muassa terveydenedistämisen strategioista,
joukkoruokailun resursseista ja hankinnoista
sekä terveysneuvonnan järjestämisestä ja
tarvittavista viroista.
Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia
aiempaa suunnitelmallisempaan terveydenedistämiseen, ja tätä varten kuntapäättäjille
on julkaistu uusi opas Ravitsemuksella hyvinvointia. Oppaan avulla voi testata oman kunnan tilannetta ravitsemusasioiden hoidossa
ja löytää hyviä esimerkkejä ja toimivia käytänteitä malliksi.
Syömmekö paremmin
vai huonommin?
Suomalaisten syöminen ja elintarvikevalikoima ovat muuttuneet sadassa vuodessa sekä
huonompaan että parempaan suuntaan.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan meillä on periaatteessa
mahdollisuus syödä terveyden kannalta paremmin kuin koskaan ennen. Ympärillämme
on kuitenkin riittävästi kiusauksia estämään
terveydenkannalta parhaat valinnat.
– Ympäristöajurit ohjaavat ja muokkaavat
valintojamme. Olemme tietyllä tavalla markkinavoimien armoilla, Fogelholm sanoi.
Ruoka vaikuttaa eri tavoin kuin
yksittäiset ravintoaineet
Fogelholmin mielestä ravitsemuskeskustelu
ja -tutkimus ovat viime vuosikymmeninä pai-
nottuneet liikaa yksittäisiin ravintoaineisiin,
eikä metsää ole osattu nähdä puilta. Fogelholmin mukaan näyttää siltä, että ruuan ja
ruokavalioiden yhteys terveyteen on vahvempi ja ristiriidattomampi kuin ravintoaineiden.
– Ruuan vaikutukset terveyteen eivät selviä
tutkimalla yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksia. Esimerkiksi yksilön ruuankäyttö ennustaa ravintoaineiden saantia paremmin riskiä sairastua elintasosairauksiin.
Korjausliike tutkimuspuolella on jo käynnissä. Fogelholmin mukaan erityisesti viime
vuosien väestötutkimukset ovat parantaneet
tilannetta, sillä ne ovat syventyneet ruokavalioiden, ruokaryhmien sekä elintarvikkeiden
ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen.
On herätty tutkimaan kokonaisuuksien eli
myös ”unohdettujen” aineiden vaikutusta.
– Ruoka on paljon enemmän kuin yksittäiset ravintoaineet. Ruoka sisältää lukuisan
määrän aineita, joista on sekä hyötyä että
haittaa terveydelle, kertoi Fogelholm.
Esimerkkeinä tästä massasta hän mainitsee flavonoidit ja bioaktiiviset peptidit.
Ruuan muut aineet voivat osaltaan selittää,
miksi tutkimuksissa ravintoaineen ja terveyden väliltä ei ole aina löytynyt yhteyttä.
– Tähän asti on ajateltu, että mitä pienempiin ravintoaineisiin mennään, niin sitä hienompaa. Ravintoaineisiin rajoittuvassa tarkastelussa kuitenkin menetetään osa terveysvaikutuksista. Reduktionistista lähesty-
Ikihyvä-ryhmänohjauksilla rohkaisevia tuloksia
Elämäntapamuutosten ohjaamisessa haastavaa on muun muassa se, että muutos vie
aikaa, mutta ihmiset haluaisivat välittömiä
tuloksia.
– Elämäntapaohjaus on tavoitteellista toimintaa ja voimaannuttavaa vuorovaikutusta. Tärkeää on saada osallistujissa syntymään pystyvyyden tunne, kertoi tuore Ravitsemusvaikuttaja 2012, filosofian tohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Raisa Valve
Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä.
Ravitsemusvaikuttaja Valve työskentelee
40
kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa
Lahdessa, ja hänet tunnetaan muun muassa
tehokkaan Ikihyvä-elintapaohjaus -hankkeen kehittäjänä. Hän on vaikuttanut vahvalla osaamisellaan ja innovatiivisuudellaan
uusien yhteistyömallien syntymiseen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille.
Ikihyvä-ryhmäohjauksessa diabeteksen
riskiryhmään kuuluvat henkilöt osallistuvat
kahdeksan kuukauden ajanjaksolla kuuteen
ryhmätapaamiseen, joista viisi ensimmäistä
on kahden viikon välein. Elintapaohjaus si-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sältää lyhyitä tietoiskuja, ryhmäkeskusteluja, käyttäytymisen omaseurantaa, tavoitteiden asettelua ja konkreettisten keinojen etsimistä. Muutostavoitteet koskevat rasvan
laatua, kuidun määrää, liikuntaa ja painonpudotusta.
Ikihyvä-ryhmänohjauksesta saatu näyttö
ja kokemukset tukevat sitä, että tavoitteellista ryhmäohjausta kannattaa järjestää perusterveydenhuollossa pelkän riskitekijöiden seurannan sijaan.
mistapaakin tarvitaan, mutta ajatus olla tutkimatta ruoka-aineryhmiä on ollut väärä ratkaisu, Fogelholm pohti.
Myös viestinnällisesti on selkeämpää antaa helposti ymmärrettäviä ohjeita ruoka-aineiden käytöstä kuin useista yksittäisistä vitamiineista tai hivenaineista.
Pohjoismainen ruokavalio
päihittää muotidieetit
Fogelholm kertoi, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten on valmisteltu useita
poikkeuksellisen laajoja kirjallisuuskatsauksia. Ne julkaistaan kaikki lähiaikoina Food
and Nutrition Research -lehdessä.
Väestötutkimuksissa terveyttä edistäviksi
ruuiksi ovat osoittautuneet vihannekset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, pähkinät, kala
sekä oliivi- ja rypsiöljy. Esimerkiksi systemoitu katsaus kymmeniin tutkimuksiin ruuan ja
painonhallinnan yhteydestä vahvistaa nykysuosituksia.
– Terveellinen ruokavalio on lähes poikkeuksetta yhteydessä vähäisempään painonnousuun, Fogelholm sanoi.
Laatuerot näkyvästi esiin
Kuidun runsaasta saannista on hyötyä painonhallinnassa, ja hyvälaatuiset hiilihydraatit
sisältävät paljon terveydelle edullisia aineita
kuten lignaaneja ja flavonoideja.
– Sen sijaan vaalea vilja käyttäytyy aivan eri
tavalla. Runsas vaalean viljan käyttö on yhteydessä painonnousuun, Fogelholm totesi.
Peruna ei näyttäisi suojaavan, muttei
myöskään lisäävän painonnousua, etenkin
jos puhutaan keitetyistä perunoista. Punainen ja prosessoitu liha sen sijaan saattavat
olla yhteydessä lihavuuteen. Lihankäytön vähentämistä Fogelholm piti järkevänä myös
ympäristön kannalta.
Maitovalmisteiden käyttö, jopa rasvapitoisuudesta riippumatta, näyttäytyy myönteisenä terveydelle. Silti tutkimuksissa rasvattomista tuotteista on lähes poikkeuksetta ollut
enemmän terveyshyötyä kuin rasvaisista.
– On paljon tutkimuksia, joissa rasvaisten
maitotuotteiden hyödyllisyys on osoitettu.
Kuitenkin kalan rasvan ja öljyjen terveyshyödyistä on niin vahva tutkimusnäyttö, ettei
maitorasvaa tule syödä niiden kustannuksella, Fogelholm perusteli nykysuosituksia.
Kala on puolestaan tyypillinen esimerkki
ruuasta, jossa on ravintoaineiden lisäksi useita haitta-aineita. Niistä huolimatta kalansyöntiä suositellaan lisättävän.
– Kalastajien ennenaikainen kuolleisuus ja
kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli
viidenneksen muita pienempi siitä huolimatta, että kalastajien ympäristömyrkkyjen saan-
Terveys on sekä yksilön omien valintojen että yhteisön toiminnan tulos. Hyvä ravitsemus olisi
saatava osaksi arkea.
Kuva: Plugi
ti on korkea, Fogelholm viittasi viime keväänä
tehtyyn väitöstutkimukseen suomalaisten kalastajaperheiden terveydestä.
Pohjoismaiset raamit
ravitsemussuosituksille
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan, ja ne julkaistaan 2013 vuoden alkupuolella. Noin neljä vuotta kestänyt
päivitystyö on edennyt luonnokseksi, joka
esiteltiin 10. Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa Reykjavikissa kesäkuussa.
Luonnos on syntynyt perusteellisen tieteellisen arvioinnin tuloksena, ja mukana on ollut
yli sata asiantuntijaa. Suositusluonnoksella
on edessä vielä avoin lausuntokierros, kun
kaikki tausta-aineistot ovat valmistuneet.
FT, dosentti Ursula Schwabin mukaan suosituksiin ei näillä näkymin olisi tulossa suuria
muutoksia, vaan ainoastaan pieniä tarkennuksia. Yksittäisten ravintoaineiden sijaan
painotetaan runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sekä pehmeitä rasvoja sisältävän ruokavaliokokonaisuuden merkitystä terveyden
edistämiselle ja kroonisten sairauksien ehkäisylle.
Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta,
ja valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa ne vuoden 2013 aikana. π
lähde:
ravitsemus terveyden edistäjänä – 20.
valtakunnalliset ravitsemuspäivät 8.–9.10.2012.
lisätietoja:
hyvä ravitsemus kuntalaisten terveyden
edistäjänä.”ravitsemuksella hyvinvointia” -opas:
http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/
hyvinvointikunta/ravitsemus/Sivut/default.aspx
ikihyvä -hanke:
http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/mita.
html
Pohjoismaisen ravitsemussuositusluonnoksen
taustaa:
http://www.norden.org/en/news-and-events/
news/new-nordic-recommendations-2013-focuson-the-whole-diet
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
41
n t a l o u S & M a r K K i n a | P u h e e n v u o r o
Myynnin uusi aika
Klassinen kuva kenttämyyjästä on yhden miehen armeija, joka saavuttaa tavoitteensa henkilökohtaisen charmin, juonikkuuden, sisäpiiritietojen, peräänantamattomuuden ja pettämättömän pokan ansiosta. Tulevaisuuden
taisteluita ei ikävä kyllä voiteta pelkästään
näillä avuilla.
Sankareita tarvitaan edelleen, mutta ostajat tulevat vaatimaan yhä enemmän pyrkiessään saamaan rahoilleen enemmän vastinetta
kustannussäästöpaineiden kasvaessa. Internetin ansiosta heillä on pääsy uskomattomaan määrään tuote- ja hinnoittelutietoja. Ostonkin voi tehdä jo napin painalluksella. Lisäksi virtuaaliset sosiaalisen median ammatilliset
verkostot ja niiden käyttö lisääntyvät jatkuvasti. Ei siis ihme, että perinteisin asein ja kyvykkyyksin varustetun myyjän on hankala
osoittaa arvonsa tulevaisuuden markkinassa.
Kun markkina muuttuu ja valta siirtyy uudelle kuluttaja- ja työntekijäsukupolvelle,
edessä voi olla fundamentaalinen muutos
koko myyntityön tekemisessä ja sen johtamisessa. Seuraavan viiden vuoden aikana muutokset tulevat olemaan merkittäviä. Aikaansa
seuraavat yritykset ymmärtävät käynnissä
olevan murroksen jo nyt ja alkavat muokata
myyntiprosesseja, -organisaatiota, -rooleja ja
tukijärjestelmiä vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita.
Kohdattavana entistä
kriittisempi asiakas
Myyntityö, kuten perinteinen tuotantokin, on
jo käynyt läpi useampia kehitysvaiheita, joille
tämä 2010-luvun muutos on vain jatkumoa.
Tällä kertaa muutos on kuitenkin erityisen
moniulotteinen kanavien hajaantuessa, asiakkaiden muuttuessa yhä tiedostavammiksi
ja toiminnan tasojen eriytyessä maantieteellisesti.
Myös asiakasrajapinta pirstaloituu, osaksi
sosiaalisen median myötä. Kasvokkain tapahtuva myynti säilyttänee tulevaisuudessakin
valta-asemansa, mutta esimerkiksi kontakteja tullaan tulevaisuudessa luomaan yhä
enemmän epäsuorasti sosiaalisen median välityksellä.
Myynti on muun organisaation ja asiakkaan
välissä yhä kiivaammassa odotusten ristitulessa. Mitä pidempään maailmantalous räm-
42
Kuvat: deloitte
pii, sitä tiukemmalle ruuvia vedetään myös
myyntiorganisaatiossa. Johto odottaa parempia tuloksia yhä pienemmin resurssein. Asiakkaat puolestaan vaativat selkeitä perusteluja ja todellista erottautumista kilpailijoista
hyväksyäkseen korkeamman hinnan.
Asiakkaiden valtaa lisää tulevaisuuden monikanavaympäristö, jossa asiakkaalla on yhä
suurempi määrä tietoa ostopäätöksensä tueksi. Osa asiakkaista ei myöskään tyydy pelkkään tavaran tai palvelun toimittamiseen,
vaan odottaa myynnin yhteydessä konsultaatiota heidän yrityksensä kehittämiseen.
Liiketoiminnan kehitykseen erikoistuneet
myyjät voivat olla yksi ratkaisu entistä vaativampien asiakkaiden haasteeseen. Tämä
spesialistien ryhmä voi tarjota asiakkaille näiden vaatimaa kehitystyötä ja ongelmanratkaisua ja toimia muun myyntitiimin rinnalla täydentäen myyntivolyymiin keskittynyttä myyntityötä. Vastaavasti tarve perinteisille, volyymi-orientoituneille myyjille voi vähentyä, jos
asiakkaat siirtyvät hyödyntämään yhä aktiivisemmin esimerkiksi sähköisiä myyntikanavia.
Työnkuva laajenee myynnin
ulkopuolelle
Muutokset markkina- ja toimintaympäristössä tarkoittavat, että tämän päivän myyntiorganisaatio ei voi luottaa samaan osaamiseen
kuin kymmenen vuotta sitten. Mahdollisuudet hyödyntää monipuolista analytiikkaa ja
esimerkiksi asiakaspalautetta myynnin johta-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
misessa vaativat myyntihenkilöstöltä kykyä
käsitellä, analysoida ja tuottaa dataa.
Teknologiset valmiudet on nostettava uudelle tasolle ja uusia myyntityötä tukevia järjestelmiä ja sovelluksia opittava käyttämään
nopeasti ja nikottelematta. Samoin riskien
tunnistaminen, hallinta ja valvonta liittyvät
entistä kiinteämmin myös myyntityöhön. Entistä monipuolisemman työnkuvan myötä
rooleja ja vastuualueita on kehitettävä ja kirjoitettava uusiksi.
Myyntitiimeihin tullaankin tulevaisuudessa
rekrytoimaan yhä moninaisempaa osaamista,
ja 2010-luvun työntekijöiltä näitä valmiuksia
odotetaan löytyvän. Kuitenkin, Y- ja Z-sukupolvet voivat olla kyvykkäitä teknologian ja
analytiikan käyttäjiä, mutta tottuneita vaatimaan vastinetta työpanokselleen ja tasapainoa työpäiviin.
Kannustimien tulee mukautua toimintaympäristön ja työnkuvan muutokseen. Kannustinrakenteita voidaan tehdä paremmin liiketoimintaa ajaviksi esimerkiksi eri palkitsemismuotoja vaihtelemalla. Moderni myyntitiimi
kerryttääkin kokonaispalkkiotaan hyvästä
työstä lyhytaikaisella kannustimella, kuten
myyntikomissiolla, sekä pitemmän tähtäimen
mittariin, kuten kuukausimyynnin kasvuun,
perustuvalla palkkiolla.
Lokaalilla myynnillä sijansa
globaalissa maailmassa
Kokonaisuudessaan myyntityön kehittämi-
sessä lentokorkeuden täytyy olla riittävällä
tasolla. Yli aluerajojen harmonisoidut, selkeästi dokumentoidut ja ohjeistetut myyntiprosessit ja käytännöt tyypillisesti johtavat toiminnallisesti tehokkaampaan myyntiin. Äärimmäisyyksiin ei keskittämisessäkään kuitenkaan kannata mennä, sillä lokaalilla myynnillä on arvonsa myös globaalissa maailmassa.
Asiakkaan on oltava myyntityön lähtökohta, ja usein asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat
muovautuneet elinalueen mukaan. Myyntityön näkökulmasta tämä tarkoittaa myynnin
kehittämistä alueen asiakkaiden palvelemiseksi paikallisen asiakaspalautteen pohjalta
ja esimerkiksi juuri tietyn alueen myyntityön
tueksi kehitettyjä prosesseja ja innovaatioita.
Optimaalisimmillaan myynti on siis tehokas
yhdistelmä virtaviivaista globaalia prosessia
ja paikallista tietotaitoa.
Myyntiorganisaation johdon on lunastettava paikkansa myyntityön meneillään olevassa
murroksessa. Heidän haasteenaan on selkeyttää viestejä ja muutostarpeita myyntihenkilöstölle. Roolien uudelleen määrittelyyn
ja kirkastamiseen on varattava aikaa, samoin
tiimirakenteiden remontoimiseen.
Koko muutokseen, sen vaatimaan aikaan ja
valmisteluun, on suhtauduttava realistisesti.
Charminsa ja bisnesvainunsa avulla myyntiä
kartuttavasta, itsenäisestä myyntimiehestä ei
hetkessä tule iPadia ja verkkokauppaa asiakkaan kanssa käyttävää myyntitykkiä, jonka
toimintaa linjaavat globaalit prosessit.
Muutoksen tie vie perinteisestä myyntimiesten joukosta kohti joustavaa, koko yri-
tyksen yhteistä osaamista hyödyntävää
myyntiorganisaatiota. Tätä muutosta pyörittäessään myyntijohdon on kuitenkin edelleen säilytettävä yksi elementti kristallinkirkkaana: oikean myyntiasenteen lujittaminen
tälle bisneksen kannalta keskeiselle joukolle
– jotta yritys myy ja menestyy myös 2010-luvulla. π
Maria Itkonen
konsultti
Mikko Sihvonen
konsultti
Kuluttajatuotteet ja kauppa
Deloitte
Maistuvaa joulun aikaa!
Kiitämme asiakkaitamme
ja yhteistyökumppaneitamme
kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille
hyvää ja rauhaisaa joulua!
Joulutervehdyksenä lahjoitamme tänä vuonna
joulupuuroriisit kaikille Naantalin alueen kouluille,
päiväkodeille ja vanhainkodeille sekä tuemme
Suomen syöpäsäätiön toimintaa.
n t a l o u S & M a r K K i n a
Ruuan valintaperusteet muuttuvat
Kuluttajat ovat kiinnostuneita lähi- ja
luomuruuasta, arvostavat entistä
enemmän kotimaista ruokaa ja
haluavat tuottajan saavan kunnon
korvauksen työstään.
Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju -hankkeessa toteutetussa kyselyssä
vuonna 2011 selvitettiin suomalaisten kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ruuan valintaan vaikuttavista tekijöistä sekä ruuan vaihtoehtoisista tuotantotavoista. Lisäksi kuluttajaosion antamia vastauksia verrattiin vuonna
2005 toteutettuun kuluttajakyselyyn (Piiroinen & Järvelä 2006).
Tällä hetkellä kaupassa asioiva kuluttaja
pitää ruokakoria täyttäessään eri ruuan ominaisuuksia tärkeinä kuin kuluttaja muutama
vuosi sitten. Kuluttajat suhtautuvat muun
muassa lähi- ja luomuruokaan eri tavalla kuin
kuusi vuotta aikaisemmin. Lähi- ja luomuruoka ovat selvästi lisänneet merkitystään
ruuan valinnassa. Vuonna 2011 kuluttajista
59 % piti lähiruokaa ja 39 % luomua ruuan
valintatilanteessa vähintään melko tärkeänä
asiana. Vuonna 2005 vastaavat osuudet olivat 41 % ja 26 %.
Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus lähi- ja
luomuruokaan sekä niiden arvostuksen kohoaminen lisää tulevaisuudessa myös niiden
tarjontaa. Uusien lähi- ja luomuruokaan erikoistuneiden myymälöiden määrä kasvaa, ja
muiden päivittäistavarakauppojen valikoima
laajenee lähi- ja luomuruuan suuntaan.
Kotimaisuutta arvostetaan niin ikään ruuan
valintatilanteessa reippaasti enemmän kuin
aiemmin. Kansallismielisyyden voimistuminen ruuan ostopäätöksissä saattaa ainakin
osittain kummuta viime vuosina euroaluetta
ravistelleista talousongelmista.
Suomalaisen ruuan arvostusta on lisännyt
myös se seikka, että Suomi on välttynyt monia muita maita rasittaneilta suuremman mittaluokan ruokaskandaaleilta, kuten lintuinfluenssalta ja ruokamyrkytysepidemioilta.
Asenne rasvaan on muuttunut
Kulutustrendien muutos näkyy vähärasvaisuuden merkityksessä ruuan valintakriteerinä. Karppaus, jossa hiilihydraatit pyritään
korvaamaan muilla ravintoaineilla, kuten proteiineilla ja rasvoilla, saavutti suuren suosion
vuoden 2011 aikana. Tämän myötä osa kuluttajista näyttää muuttaneen käsityksiään rasvan suureen kulutukseen perinteisesti liite-
44
Vuorovastuu-hanke etsii ratkaisuja tuottajien
ja kuluttajien kohtaamisen haasteisiin
Suomalainen ruokajärjestelmä on monessa mielessä varsin tehokas. Tehokkuus ei
kuitenkaan takaa sitä, että ruokaketju
tuottaa kaikille sen osille parhaan mahdollisen tuloksen. Kuluttajien valintoja ruokakaupassa rajoittaa tarjolla oleva valikoima. Suomalaisille kuluttajille myydään
esimerkiksi lihaa pääasiassa jalosteina,
jauhelihana ja fileinä, vaikka kuluttajia
saattaisi kiinnostaa ostaa muunkinlaista
lihaa.
Tuottajat ja kuluttajat ovat elintarvikeketjussa kaukana toisistaan, joten heidän
keskinäiset vuorovaikutustilanteet ovat
harvinaisia. Usein kuluttajat eivät tiedä,
mitä kaikkea tuottajat tuottavat tai pystyi-
tyistä terveysriskeistä.
Vuonna 2005 kolme neljästä kuluttajasta
näki vähärasvaisuuden ruuan ostotilanteessa vähintään melko tärkeänä tekijänä, mutta vuonna 2011 näin ajatteli enää 59 prosenttia. Kuluttajien aikaisempaa myönteisempi suhtautuminen rasvaan on herättänyt keskustelua asennemuutoksen mahdollisista vaikutuksista kansanterveyteen.
Nuoret tyytymättömämpiä
ruokakauppojen valikoimiin
Noin 90 % niin tuottajista kuin kuluttajistakin
2011
sivät tuottamaan. Vastaavasti tuottajilla ei
ole tietoa siitä, mitä kuluttajat haluaisivat
syödä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja Kuluttajatutkimuskeskuksen, Pellervon taloustutkimuksen sekä MTT Taloustutkimuksen yhteistyössä toteuttama
hanke Vuorovaikutteinen ja vastuullinen
elintarvikeketju vuosina 2011–2013 pyrkii
lisäämään kuluttajien ja tuottajien välistä
vuorovaikutusta ja helpottamaan sille
luontevan foorumin luomista.
lisätietoja:
www.ptt.fi
www.kulutajatutkimuskeskus.fi
on vähintään melko tyytyväisiä käyttämänsä
ruokakaupan tuotevalikoimiin. Tuottajista
kuitenkin hieman suurempi osa (26 %) kuin
kuluttajista (19 %) on erittäin tyytyväinen
yleensä käyttämänsä ruokakaupan tuotevalikoimiin.
Nuorimmat, alle 25-vuotiaat kuluttajat ovat
kriittisimpiä ruokakauppojen valikoimaa kohtaan. Heistä noin 17 % on tyytymättömiä
kauppansa elintarvikevalikoimaan, kun muissa ikäryhmissä tyytymättömien osuus jää alle
11 prosentin.
Tähän vaikuttaa se, että nuoret kuluttajat
2005
Herkullisuus
91
Terveellisyys
87
90
83
86
Hinta
Kotimaisuus
76
76 81
Tuttuus
59
60
61
57
63
52
Vähärasvaisuus
Vähäsuolaisuus
Lisäaineettomuus
Valmistaja tai tuotemerkki
Lähiruoka
34
Tuotannon luonnomukaisuus
26
0
10
20
30
75
73
59
62
41
Eläinten kasvatusolosuhteet
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
97
97
39
40
50
60
70
80
90 100
Niiden vastaajien prosenttiosuudet, jotka pitivät kysyttyjä
ruuan ominaisuuksia vähintään melko tärkeinä vuosina 2005
ja 2011.
ovat vaativampia ja usein valveutuneempia ruuan ostajia kuin hieman iäkkäämmät kuluttajat. Tiedon lisääntymisen ja parantuneen
saatavuuden sekä koulutuksen parantumisen myötä nuoret ovat entistä tietoisempia ruuan ominaisuuksista ja uusista kulutustrendeistä. Lisäksi nuorten kulutustottumukset ovat globalisoitumisen seurauksena usein selvästi monipuolisempia kuin vanhempien.
Tuottajista luomutuottajat olivat keskimäärin muita vähemmän
tyytyväisiä käyttämänsä kaupan tuotevalikoimiin. Tämä saattaa kertoa siitä, että myös kauppaostoksissaan luomutuotteita suosivat
luomutuottajat eivät koe saavansa kaupasta riittävästi luomutuotteita.
Kaiken kaikkiaan sekä kuluttajien että tuottajien vastauksista voidaan päätellä, että suomalaisten ulottuvilla on ruokakauppoja, joiden tuotevalikoimat vastaavat pääsääntöisesti vähintään melko hyvin asiakkaiden tarpeita.
Kaupan omat merkit vähentävät
tuotemerkkien merkitystä
Kuluttajien ja tuottajien näkemykset kuluttajien tärkeinä pitämistä
asioista ruuan hankintatilanteessa eroavat jonkin verran toisistaan.
Esimerkiksi valmistajan ja tuotemerkin merkitys kuluttajien ruuan
valintapäätöksissä on pienempi, kuin mitä tuottajat olettavat. Tuottajien arvioiden mukaan yli 77 % kuluttajista pitää valmistajaa tai
tuotemerkkiä vähintään melko tärkeänä ruuan valintakriteerinä, kun
kuluttajista vastaava osuus on noin 63 %.
Tämä johtuu osittain päivittäistavarakauppojen lisääntyneestä panostuksesta kaupan omien merkkien valikoiman kasvattamiseen.
Kaupan omat merkit ovat vieneet hyllytilaa valmistajien merkkituotteilta eli brändituotteilta. Harva ostaa omia merkkejä merkin takia.
Usein valmistajan selvittämiseksi on nähtävä ainakin vähän vaivaa,
joten valmistajan merkitys ruuan valintakriteerinä on vähentynyt.
Myös lähiruuan painoarvo ruuan valintakriteerinä on tuottajien näkemyksissä suurempi. Tuottajista noin 70 % pitää lähiruokaa vähintään melko tärkeänä ruoan valintakriteerinä kuluttajien ruokahankinnoissa, kun kuluttajien mukaan heidän osuus jää 59 prosenttiin.
Tuottajan saama korvaus työstään
tärkeää myös kuluttajille
Tuottajan saama korvaus työstään on asia, jota kuluttajat pitävät
huomattavasti tärkeämpänä ruuan valintakriteerinä, kuin mitä tuottajat uskovat sen kuluttajille olevan. Kuluttajista 65 % pitää tuottajan
saamaa korvausta vähintään melko tärkeänä valintakriteerinä, kun
tuottajat uskovat vain 43 prosentin kuluttajista ajattelevan niin.
Merkittävä osa kuluttajista pyrkii siis ruokaa valitessaan huomioimaan myös sen, että tuottajien tulotaso pysyy riittävänä. Tämä saattaa merkitä sitä, että kuluttajat olisivat jatkossa valmiita maksamaan
hyvästä ja laadukkaasta ruuasta korkeampaa hintaa. π
Ari Peltoniemi
erikoistutkija
Kuluttajatutkimuskeskus
ari.peltoniemi(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi
Tapani Yrjölä
maatalousekonomisti
PTT
tapani.yrjola(at)ptt.fi
lisätietoja:
Peltoniemi, a. & yrjölä, t. Kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ruoan
ostopäätöksistä ja tuotantotavoista. Kuluttajatutkimus, työselosteita ja
Huolehdi lämpötiloistasi
ja säästä rahaa
Tilaa
heti!
LANGATTOMAN lämpötilaseurantaohjelman
avulla pystyt seuraamaan liiketoiminnallesi
tärkeitä lämpötiloja mistä tahansa ja WebAx
Temp-ohjelma lähettää sinulle hälytyksen, mikäli
lämpötiloissa tapahtuu muutoksia. Tällä tavalla
vältät mahdolliset taloudelliset menetykset.
WEBAX TEMPIN HYÖDYT OVAT:
AUTOMAATTINEN LÄMPÖTILAN
SEURANTA JA TALLENNUS
MAHDOLLISUUS TARKASTAA LÄMPÖTILOJA VERKKO-OHJELMAN KAUTTA MYÖS
MATKAPUHELIMELLA
SÄHKÖPOSTI- TAI TEKSTIVIESTIHÄLYTYSMAHDOLLISUUS
MAHDOLLISUUS PIENENTÄÄ ENERGIAKULUTUSTA SEKÄ TUOTTEIDEN HÄVIKKIÄ
Ota yhteyttä jo tänään.
Asiakaspalvelu | p. 0207 495 706
[email protected]
www.racx.fi
n t a l o u S & M a r K K i n a
Ruokia julistettu pannaan
ja toisia ylistetty
Suomessa on kampanjoitu aiheellisesti
erilaisten ruoka-aineiden käytön
vähentämiseksi ja toisten lisäämiseksi.
Lisäksi erilaiset ruokatrendit ottavat
vähän väliä tuulta alleen, ja niistä toiset
vaikuttavat toisia mielekkäämmiltä.
Kaiken myötä suomalainen
ruokakulttuuri on muuttunut ja
muuttuu, mutta perusasiat ovat
säilyttäneet arvonsa.
Vielä jokin aikaa sitten suola oli säilöntäaineena erittäin arvostettua. Suolalla lisättiin
ruokaan makua, eikä sen annostelussa
terveyden tähden kursailtu. Suolan käyttö on
nyt merkittävästi vähentynyt erilaisten terveyskampanjoiden vaikutuksesta, mitä kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta pitää hyvänä asiana.
– Toisaalta en ole huolissani sormisuolojen
yleistymisestä, sillä niiden käyttömäärä on tavallisesti pienempi kuin tavallisen suolan.
Myös rasvan määrää on onnistuttu vähentämään, mutta edelleen pitäisi kiinnittää huomiota rasvan laatuun. Tämä ei tarkoita sitä,
ettei voisi lainkaan käyttää voita, mutta pehmeä rasva on paljon terveellisempää, HopsuNeuvonen tarkentaa.
Paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat kovia rasvoja, joita voi olla esimerkiksi perunalastuissa, ranskan perunoissa, valmiissa kakuissa ja kekseissä.
– Näitä ei aina muista, jolloin voi saada kovaa rasvaa huomaamattaan, Hopsu-Neuvonen huomauttaa.
Lisäksi hän on mielissään siitä, että viime
vuosina on ryhdytty varoittelemaan sokerin
liiallisesta saannista. Valkoisesta sokerista
puuttuvat kaikki ravintoaineet, ja sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen vie tilaa täysipainoiselta ruualta.
– Olisi hyvä välttää erityisesti niin sanottua
piilosokeria, esimerkiksi rasvattomissa jogurteissa saattaa olla paljon sokeria.
Kaikki ruokavaliokampanjat eivät ole keskittyneet varoittamiseen, vaan niillä on pyritty
myös lisäämään tiettyjen tuotteiden kulutusta. Muun muassa vihannesten syömistä on
yritetty edistää.
– Vihannesten määrä suomalaisten ruokavaliossa väheni siinä vaiheessa, kun ihmiset
muuttivat maalta kaupunkeihin.
Ruokatrendejä tulee ja menee
Kiisseli on perinteinen, suomalainen
jälkiruoka, jonka Arja Hopsu-Neuvonen
toivoo nousevan uudelleen suosioon.
Kuva: Saarioinen
46
Suomalainen ruokakulttuuri on elävä kokonaisuus, jota Suomessa asuvat kuluttajat luovat päivittäisillä ruokavalinnoillaan. Muun
muassa karppaus on ollut jonkin aikaa yksi
kehityskuluista, mistä Arja Hopsu-Neuvonen
ei ole ollut mielissään.
– Täysjyvävilja on suomalaisten ruokavaliossa kuidun lähteenä lähes korvaamaton.
Toisaalta karppausbuumin synnyttämä keskustelu on hyvä asia; viljojen kuidun merkitys
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ravintona on päässyt hyvin esille.
Hopsu-Neuvonen ei kuitenkaan ole kovin
huolissaan karppauksen yleistymisestä, sillä
ruokatrendejä tulee ja menee. Karppaustuotteiden myynti onkin jo hiipunut. Sen sijaan
lähiruokatrendi ilahduttaa Hopsu-Neuvosta.
– Esimerkiksi luonnon yrtit olivat unohduksissa, mutta nyt näyttää siltä, että niitä on
ryhdytty taas käyttämään. Ja piimän – vanhan
hyvän juoman – kulutus vaikuttaisi lisääntyvän. Perusruoka on mielestäni ihan selvästi jo
trendi, muun muassa Uudenmaan Martoilla
perusruokakurssit täyttyvät nopeasti. Lähes
yhtä nopeasti ovat alkaneet täyttyä kalan käsittelykurssit. Kursseilla lähdetään kokonaisesta kalasta liikkeelle, kunnes se on lautasella valmista syötäväksi, Hopsu-Neuvonen
kertoo.
Lähiruuan myötä on ryhdytty arvostamaan
myös sesonkiruokaa. Myös Martat on puhunut sen puolesta.
– Mainitsemani juurekset sopivat hyvin sesonkiajatteluun. Ne eivät talvella nuukahda
matkalla kaupasta kotiin ja säilyvät pitkään.
Ja myös kaaleista saa hyvää talviruokaa.
Suomen ruokakulttuurin
vähättelyyn ei ole syytä
Suomessa riista, kala, sienet ja marjat ovat
kuuluneet perinteisesti ruokavalioon. Maatalousmaassa on käytetty myös jauhoja, leipää
ja maitoa. Omavaraisuus on ollut arvossaan,
samoin säästeliäisyys ja aidot raaka-aineet.
Suomalainen perusruoka on ollut hyvin yksinkertaista, mikä on helpottanut arjen sujumista.
– Edelleenkään arkisin ei ehditä valmistaa
monimutkaisia aterioita, jolloin ruokaperinteestämme voisi ammentaa hyviä, helposti
valmistua ruokia. Esimerkiksi uuniruuat uunipuurot mukaan lukien ovat helppoja ja vaivattomia. Toivoisin myös kiisselin nousevan
taas suosioon. Se on unohtunut ruokavaliosta jälkiruokien pois tippumisen myötä. Jälkiruuat ovat kyllä ennen kuuluneet suomalai-
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
2012
10.2.
e_1_1
arvik
elint
tyva_
kehit
Elin
okaa
hiru ittiöihin
KiiltoClean Oy:n
sää lä
ratkaisut korkeaa Li mattike
am
hygieniatasoa
vaativiin kohteisiin
C
jäsenlehti
Kehittyvä
2/12
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Raaka-aineiden
hintojen vaihtelu
– uhka vai mahdollisuus?
oilla
kein ruokaa ?
Milläuullista apöytiin
vast isiin ruok
julk
tapauuteen
anto
Tuotn tehokk
avai
Luonnollisuus yhä
ylivoimainen trendi
Suomessa
vahvaa osaamista
valmisruoka-alalla
t&
eittiö
attiksemus
Amm
Ravit
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
KiiltoCleanin vahvan asiantuntijaorganisaation osaaminen on käytettävissä kaikkien elintarviketeollisuuden
toimialojen hygieniaratkasuihin. Asiantuntijamme räätälöivät asiakas- ja kohdekohtaiset ratkaisut eri kohteisiin niin,
että asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn yhteistyöstä niin hygieenisessä kuin taloudellisessakin
mielessä.
Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme
periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme
suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset.
Kehitty
Elintarvvä
Elintarviketietei
vike.fi
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
1
Elinta
.pdf
2_KLC
13.20
rviket
ieteid
en Seura
n jäsen
lehti
aelintar
kehittyv
den Seuran
2
1/1
ttyvä
Kehi tarvike
Elintar
kaipaa viketeollisuu
analyysinopeampia s
menete
lmiä
3/12
kehittyvaeli
ike
ntarvike.fi
Jäljitettä
vyys
vaatii
mittare
ita
Suom
pakkauen
nousu-usteollisuus
ralla
JÄLJITE
TTÄVYY
PAKKAU S & ANALYT
IIKKA
STEOLL
ISUUS
Raaka-aineet & Lisäaineet
Valmisruokateollisuus
Farmos ja Kiiltoclean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi vuonna 2011.
KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401
[email protected], www.kiiltoclean.fi
Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakansi_3-2012.indd 1
30.3.2012 13:15:29
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
Arja Hopsu-Neuvonen on hyvin moniruokainen, mutta
nostaa pyydettäessä yhdeksi lempiruuakseen maksapihvin
perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera. Jälkiruokana hän
nauttii mielellään marjakiisseliä vaniljakastikkeen kanssa.
Kuva: Marttaliitto/Kerttu Malinen
seen ruokakulttuuriin, Arja Hopsu-Neuvonen mainitsee.
Myös kansainvälinen kauppa, matkailu ja maahanmuutto
ovat muuttaneet Suomen ruokakulttuuria. Suomessa opitaan
uutta ja välillä pelätään tuliaisten rapauttavan omaperäistä
kansallista ruokaidentiteettiä.
– Vaikutteiden ottaminen muualta maailmasta on hyvä asia,
mutta samalla ei saisi unohtaa Suomen omaa ruokaperinnettä. Muualla ei tehdä yhtään sen parempaa ruokaa kuin Suomessakaan: ei ole aihetta vähätellä suomalaista ruokaa. Onneksi suomalaisen ruuan arvostus on lisääntynyt, mistä kertoo
esimerkiksi ruokakulttuurin professuurin perustaminen. Suomessa on syytä olla ylpeä kotimaisesta ruokakulttuurista, Arja
Hopsu-Neuvonen tähdentää. π
Mia Hemming
lisätietoa:
arja hopsu-neuvonen & Milla härkönen. niukkuudesta nautintoon.
Suomalaisen kotiruoan vuosikymmenet. Marttaliitto.2010
• Kestotilaus 59€, oppilaitokset
48€/vuosikerta + ALV
• Määräaikaistilaus 65€/
vuosikerta + ALV
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl, 2,50€/
kpl (+ ALV) + postituskulut
• Näytenumero ja tilaukset:
[email protected]
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Etsi hakusanalla juttuja
lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden
viiveellä ilmestymisestä
koko elintarvikealan
kattava ammattilehti
n t a l o u S & M a r K K i n a
Neljä vuosikymmentä
porkkananviljelijänä
Lähimarketin vihanneslaarissa on
komea keko oransseja pusseja, joiden
kupeessa hymyilee hyväntuulinen
porkkanapoika. Kupeessa lukee
Ristiinan porkkanaa. Pussi on tullut
vuosikymmenten aikana tutuksi, mutta
mistä se mahtaa olla kotoisin?
Markku Laasonen lähti 1960-luvun lopussa
maanviljelyskouluun ja kaavaili kaupallista
alaa. Vanhemmat olivat ansainneet leipänsä
lehmiä lypsämällä, mutta se ei nuorta
miestä innostanut. Maatalouskauppa kiinnosti. Sitten äiti
halvaantui ja isä alkoi suunnitella koko tilan
myymistä.
Kotipaikasta luopuminen tuntui huonolta
ratkaisulta, ja Markku mietti muita elinkeinoja. Karja ei tullut kysymykseen, vihannesviljely viehätti vähän. Siskon 4H-palstan porkkanat tuottivat pieneltä alalta hyvän sadon, paremman kuin oma sokerijuurikaspläntti.
Kun vuoden 1968 Pellervon kolmosnumero
ilmestyi, Markku löysi siitä toimittaja Veli Vihosen jutun. Se kertoi Vehkalahden Kolsilassa porkkanaa viljelleestä Väinö Kestin
perheestä. Johan kirkastui. Porkkanaa peltoon ja sillä liikkeelle.
Lehmät lähtivät ja porkkana tuli
Hommasta kuultuaan lypsykonekauppias arveli, että nuori mies tulee katumapäälle ja
hommaa vielä mansikit takaisin. Naapurit pitivät kylähulluna, kun Markku karjahuutokaupan jälkeen pisti kolme nurmihehtaaria porkkanalle ja toisen mokoman perunalle. Pottumaata Koivakkalan kylällä oli pidetty aiemmin
vain kotitarpeiksi, porkkanaa oli viljelty vielä
vähemmän.
Vihannesviljelijän ura alkoi pystymetsästä.
Ensimmäinen sato meinasikin jäädä käsiin,
kun ei ollut markkinoita, joille myydä. Anoppikokelas kirjoitti tulevan vävyn aikeista ystävättärelleen. Tämä vastasi ja kertoi pojas-
Satokauden alussa nostetaan sen
verran tavaraa, mitä seuraavana
päivänä saadaan pakattua.
Loppusyksystä tahti kiihtyy, kun
porkkanaa nostetaan varastoon.
48
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 Kehittyvä
Elintarvike 6/2012 I I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kuva: juuli aSChan
Kuva: KotiMaiSet KaSviKSet/Sanna PeuraKoSKi
na on, että porkkana olisi samalla peltolohkolla vain yhden kesän.
Porkkanoita ja tähdenlentoja
taan, joka työskenteli Haminan vihannestukussa. Laittoi vielä puhelinnumeronkin mukaan.
Ensimmäinen kuorma lähti Haminaan muutaman viikon päästä puhelinsoitosta. Nykytilanteesta Markku Laasonen kiittääkin juuri
hyvää starttia: Haminan vihannestukkua ja
paikallista osuuspankkia. Pankki tunnisti hyvän idean ja rahoitti aloituksen. Haminan Vihannestukku ilmoitti ostavansa koko sadon.
Laasonen on myynyt porkkanan pestynä ensimmäisestä kuormasta saakka. Markkinoiden auettua myös pesu- ja käsittelylinjaa on
kehitetty, osittain yhteistyössä asiakkaiden
kanssa.
Toiminta laajeni vauhdilla, ja pian kauppa
kävi Keskon ja Tukon kanssa. SOK:ta seurasi
Tuotevälitys ja sen jälkeen nykyinen INEX
Partners Oy. Myös Veikko Laine Oy, maan johtava hedelmien ja vihannesten tukkumyyjä,
on Laasosen pitkäaikainen asiakas. Parhaimmillaan asiakkaita on ollut yli kymmenen. Kun
kauppa on keskittynyt, keskeisten asiakkaiden määrä on kuihtunut alle viiteen.
– Toivon, että keskisuuret tukkurit kestävät
hengissä. Kaupan keskittyminen ei tee hyvää
kenellekään, Laasonen sanoo.
Muuttuvat markkinat
Ennen EU-aikaa kysynnän ja tarjonnan laki
toimi, ja markkinat määräsivät hinnan luontevasti. EU-aikana kate on käynyt ohueksi. Ulkomaisen porkkanan hinta vaikuttaa jossain
määrin myös kotimaisen porkkanan hinnoitteluun.
Ensimmäisen vuoden kuudesta hehtaarista
kokonaispeltoala on reilussa neljässäkymmenessä vuodessa kasvanut liki sataan. Osa pelloista on levossa ja osaa viljellään. Enimmillään porkkana-ala on ollut noin 35 hehtaaria,
nykyisin reilusti alle 30 hehtaaria. Omia ja
vuokrapeltoja on Ristiinan lisäksi Hirvensalmella, Mäntyharjulla ja Mikkelissä. Tavoittee-
Multaporkkanat alkavat olla kuvia mummolan albumissa. Laasosen mäellä kaikki porkkanat pestään ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Porkkanan lisäksi Laasonen on viljellyt
lanttua, naurista ja kiinankaalia. Ne ovat jääneet tähdenlennoiksi. Porkkana on pysynyt
mukana koko ajan.
– Kiinankaali oli alussa sellainen menestys,
että siinä meinasi porkkanakin unohtua.
Laasonen oli yksi Suomen ensimmäisiä kiinankaalin viljelijöitä ja hyötyi sen vuoksi uuden vihanneksen lumosta. Ensimmäiset taimet istutettiin peltoon kylmänä keväänä räntäsateessa. Taimet kasvoivat loistavasti, ja
sato oli hyvä. Koivakkalantie vain pölisi, kun
päivittäinen kuorma-autollinen kiinankaalia
lähti asiakkaille. Parhaimmillaan kilohinta oli
kuudentoista markan tietämillä. Suosio kantoi nelisen vuotta. Kun viljelijäjoukko laajeni,
tarjonta kasvoi ja hinta laski. Laasonen luopui
kiinankaalista ja jatkoi porkkanalla.
Pakkaamo ja kaksi
porkkanannostokonetta
Vanhaan aikaan Laasosen palkkalistoilla oli
enimmillään satakin henkeä. Silloin porkkana
nostettiin ja käsiteltiin käsityönä. Töitä riitti
oman ja naapurikylänkin nuorisolle ja monelle mökin mummolle. Tilit laskettiin käsin yötä
myöten. Paikallisella kyläkoululla Laasonen
järjesti satokauden päättäjäiset ja jakoi tunnustuksen parhaille nostajille. Hauskoissa
juhlissa oli ohjelmaa ja lopuksi pidetyissä
tansseissa laulusolisti.
Tätä nykyä homma pyöri reilun kymmenen
hengen voimin. Pakkausporukan lisäksi nostossa tarvitaan 5–6 ihmistä. Konenostoon siirryttiin 1990-luvun alussa. Sato korjataan kahdella koneella, ja traktorikuskin lisäksi hommaan tarvitaan koneenhoitaja. Markku Laasonen istuu aina itse traktorin ratissa. Pakkaamisen hoitaa automatisoitu pakkauskone. Mitä pitemmälle talvi kuluu, sitä enemmän varastotavaraa pitää lajitella. Siinä tarvitaan tarkkoja silmiä ja näppäryyttä.
Vanhassa navetassa olleen pakkaamon tilalle Laasonen rakennutti vuonna 1987 sen
ajan mittapuun mukaan nykyaikaisen pakkaamon. Halli koneistettiin kolmen seuraa-
Markku Laasoselta porkkanannostokoneen
ajo käy kätevästi. Taidot ovat hioutuneet
äärimmilleen yli kahdenkymmenen
konenostovuoden aikana.
Kuva: juuli aSChan
van vuoden aikana. Nyt se pitäisi jo uudistaa.
– Käsin porkkanat saadaan ojennukseen
samaan suuntaan. Kallis ihmistyö ja halvat
tuottajahinnat ovat kuitenkin yhtälö, joka pakottaa koneellistamaan. Koneella pakkaaminen laskee työvoimakuluja ja varmistaa kannattavuuden kiristyvän katteen aikana.
Ei vain se määrä
Satotaso vaihtelee sään ja kasvuolosuhteiden mukaan. Hehtaarilla kasvaa normaalisti
noin 40–60 tonnia porkkanaa. Vuonna 2011
saatiin huikein sato neljäänkymmeneen vuoteen. Edellisvuoteen taas osui kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Tänä vuonna kylmyys ja
sateet pudottavat satotasoa rutkasti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkkä määrä, vaan
myös laatu.
– Maun pitää olla sellainen, että jälkimaku
saa haluamaan lisää, Laasonen sanoo.
– Siihen vaikuttaa monta tekijää: sää, maan
laatu, lajike ja lannoitus. Laasonen esittelee
tarkat muistiinpanot.
Kaikki se, mikä voidaan, ennakoidaan ja
suunnitellaan. Peltoa ei voi huijata. Satoa tulee vain, kun pelto on kunnossa ja levännyt.
Kehittyminen viljelijänä on ollut Laasosen
elämäntyö ja ammatillinen intohimo. Laasonen vertaa porkkanaa ihmiseen. Kun kroppa
on epätasapainossa, se vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, näkyy ihossa ja hiuksissa. Samoin
on porkkanassa. Jos kaikki osatekijät ovat
kunnossa, sen huomaa porkkanan ulkonäössä ja maussa. π
Tuulevi Aschan
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
49
n t i e d e & t u t K i M u S
Mikrobit ja entsyymit
hyvän leivän leipureina
Esitaikina eli hapantaikina on tuhansia vuosia
vanha biotekninen työkalu leivän valmistuksessa, jossa mikrobien ja entsyymien avulla
voidaan nostattaa leipä, parantaa sen makua
ja säilyvyyttä ja jopa muokata leivän ravitsemuksellista arvoa.
Juuritaikinan monimutkainen biokemia ja
uudet mahdollisuudet hyödyntää esitaikinateknologiaa seuraavan sukupolven viljatuotteissa ilman lisäaineita ovat alkaneet täysin
avautua tutkijoille vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Hapantaikinaleivonta puhuttikin tutkijoita
kovasti lokakuussa järjestetyssä vilja-alan International Symposium on Sourdough -asiantuntijasymposiumissa.
Eksopolysakkaridit leivän parantajana
Tutkimuksessa selvästi näkyvissä oleva trendi on eksopolysakkaridien (EPS) hyödyntäminen leivän ominaisuuksien parantajana. EPSit
ovat mikrobien tuottamia polysakkarideja,
jotka antavat hapantaikinalle viilimäisen, venyvän rakenteen. EPSit parantavat leivän rakennetta varsinkin gluteenittomassa leivonnassa, jossa gluteenin eli vehnäproteiinin sijasta tarvitaan muita polymeerejä stabiloimaan leivän rakennetta.
Lisäksi EPSien ravitsemukselliset ominai-
Vieraat maistelivat innolla suomalaisten ruisleipien parhaimmistoa.
suudet, kuten prebioottisuus, kiinnostavat.
Symposiumissa kuultiin mm. Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Ndegwa H. Mainan
väitöstyön tuloksia viljatuotteisiin soveltuvan
EPSin, dekstraanin, rakenteesta.
Lesettäkin voidaan hyödyntää
Suomalaisena erikoisuutena symposiumissa
Hapantaikinatutkimus kiinnostaa
Vilja-alan International Symposium on
Sourdough -asiantuntijasymposiumiin kokoontui lokakuun alussa yli 150 hapantaikinoista kiinnostunutta tutkijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja teollisuudesta.
Symposium houkutteli paikalle konferenssivieraita niin Suomesta ja Keski-Euroopasta kuin myös kauempaa Afrikasta
ja Kaakkois-Aasiasta asti. Tilaisuus järjestettiin viidennen kerran ja tällä kertaa Suomessa Helsingissä Hilton Strand -hotellissa.
Edellisen kerran hapantaikinan ystävät
kokoontuivat vuonna 2009 Freisingissa,
Saksassa.
50
Kiinnostus hapantaikina- eli raskitutkimukseen ja sen sovelluksiin on lisääntynyt, sillä osallistujien määrä oli selvästi
korkeampi kuin kolme vuotta sitten. Myös
vilja-alan teollisuus oli hyvin edustettuna
symposiumissa.
Teema Cereal Fermentation for Future
Foods innosti osanottajat keskustelemaan hapantaikinan käytöstä ja prosessoinnista aina taikinan molekyylitason
muutoksista parannuksiin lopputuotteen
aistein havaittavissa ominaisuuksissa.
Symposium järjestetään kolmen vuoden välein. Seuraava symposium on Ranskan Nantesissa vuonna 2015.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
esiteltiin rukiin hyödyntämistä hapantaikinaleivonnassa. Konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, ETT Kati Katina
VTT:ltä esitteli ruisleseen fermentoinnin vaikutusta ruisleseleivän fenolisten yhdisteiden
vapautumiseen ihmisen suolistossa.
Samasta aiheesta jatkoi symposiumin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Kaisa Poutanen VTT:ltä. Hän
korosti terveellisten viljatuotteiden valmistukseen liittyvien teknologioiden kehittämisen tärkeyttä sekä tuottajan että kuluttajan
näkökulmasta. Esimerkkinä oli VTT:llä tehtävä tutkimus lesefermentoinnin edistävästä
vaikutuksesta leivän ominaisuuksiin.
– Hyödyntämällä mikrobeja optimaalisesti
voidaan valmistaa ravitsemukseltaan ja maultaan nykyistä ja perinteistäkin leipää parempia tuotteita ja jopa laajentaa hapantaikinateknologian käyttöä muissa tuoteryhmissä
kuin leivässä, Poutanen painotti.
Kansainvälisiä erikoisuuksia
Symposiumissa kuultiin myös muiden maiden hapatetuista viljatuotteista. Esimerkiksi
meksikolainen fermentoitu viljapohjainen
juoma, atole-agrio, sekä turkkilainen hapatettu viljatuote, tarhana, kiinnostivat molem-
HELSINGIN YLIOPISTO
RURALIA-INSTITUUTTI
ELINTARVIKETALOUDEN PD-OHJELMA (60 OP)
(Professional Development)
 yliopistollinen erikoistumisohjelma
 auttaa kasvamaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja
vastaamaan elintarvikealan tulevaisuuden haasteisiin
 räätälöitävissä organisaatiokohtaiseksi toteutukseksi
AGROLOGISTA AGRONOMIKSI -OPINTOPOLKU
Konferenssin järjestäjät ETT Kati Katina (toinen oik.) ja
akatemiaprofessori Kaisa Poutanen (toinen vas.) nauttivat
symposiumin ohjelmasta.
Kuvat: juhani SiBaKov
 yliopistollisia opintojaksoja
 avoimena yliopisto-opetuksena
 joustavasti työn ohessa opiskellen
Opintopolkujen suunnittelu on osa Metka – Maatalous- ja elintarvikealan
työelämälähtöiset koulutustoteutukset -hanketta, jota rahoittaa Euroopan
sosiaalirahasto.
Lisätiedot: koulutuskoordinaattori Katja Perttu,
puh. 050 538 9670, katja.perttu@helsinki.fi
www.helsinki.fi/ruralia
mat yleisöä. Tarhanaa verrattiin suomalaiseen talkkunajauhoon käyttönsä ja makunsa vuoksi.
Myös afrikkalainen erikoisuus, fonio, nousi esille mahdollisena vehnän korvaajana gluteenittomassa leivonnassa.
Foniojauho valmistetaan foniojyvistä fermentoimalla, kuivaavalla ja jauhamalla.
Afrikkalais-italialaisen yhteistyön tuloksia esitteli sekä
tohtori Moji Edema Pretorian yliopistosta Etelä-Afrikasta
että tohtori Rossana Coda Barin yliopistosta, Italiasta. Codan mukaan kotitalouksissa käytettyjen hapatusprosessien
tutkimus parantaa perinteisten vehnättömien tuotesovellusten hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuo arvokasta tietoa teolliseen käyttöön soveltuvista mikrobikannoista.
Esimerkkinä suomalainen ruisleivonta
Suomalaisen ruisteollisuuden puheenvuoron käytti tuotekehitys- ja tutkimuspäällikkö Markku Mikola Fazer Myllystä. Hän esitteli konferenssivieraille perinteisen suomalaisen
ruisleivän valmistusprosessia, jossa tärkeimpänä laatukriteerinä on hapanjuurella aikaan saatu täyteläinen ruisleivän
maku. Mikolan mukaan keskiverto suomalainen mies syö
100 g ja nainen 70 g ruisleipää päivässä.
Käytännössä vieraat pääsivät tutustumaan suomalaiseen
ruisperinteeseen symposiumin tervetuliaisvastaanotolla
keskiviikkoiltana, kun Ruisveljien valitsemat Suomen parhaat ruisleivät olivat symposiumvieraiden maisteltavana.
Ruisveljet on suomalaisen ruisleivän ystävien yhteenliittymä, joka on perustettu vuonna 2004 pitämään yllä suomalaisesta rukiista leivotun ruisleivän asemaa. Leipiä oli
esittelemässä elintarvikeasiantuntija, MMM Heikki Manner. π
Katri Hartikainen
tutkija
VTT
katri.hartikainen(at)vtt.fi
Kehittyvä
Elintarvike
ANALYTIIKKA &
TUOTEKEHITYS
-teemanumero
Lisäjakelu:
ChemBio-messut &
Kemian Päivät 20.–21.3.
Varaa paikka ilmoitukselle
22.1. mennessä!
infoteam oy
p. (09) 441 133,
[email protected]
n t i e d e & t u t K i M u S
Elintarviketeollisuuden
työasuhygieniassa kehitettävää
Elintarvikealan työasuhuoltoprosesseissa on kehitettävää.
Suurin tutkimustarve on elintarvikepatogeenien pesunkestävyyden
selvittämisessä.
Itä-Suomen yliopistossa Pertti Moilasen tekemän pro gradu -työn aihe oli elintarviketeollisuuden työasuhygienia käyttöönottovaiheessa. Viime talvena tutkittiin kolmen elintarvikelaitoksen asuja, joista kahden yrityksen työasuhuollossa käytettiin perinteistä
lämpödesinfektioon perustuvaa pesuprosessia ja yhden matalalämpöpesuprosessia.
Työasuhuollon pisimmälle viedyssä palvelumallissa pesula hoitaa tekstiilihuollon koko
ketjun. Asiakkaalle vuokratut työasut haetaan likaisina tietystä pisteestä, ja puhtaat
jaetaan asiakkaan työntekijöiden henkilökohtaisiin lokerikkoihin. Työasut ovat tärkeä osa
työhygieniaa ja ruokamyrkytysten eliminoin-
nissa. Työasut suojaavat työntekijää elintarvikkeiden raaka-aineiden biologisilta vaaroilta ja elintarviketta työntekijän mikrobeilta.
Pesulahygieniaan panostetaan
Pesulatoiminnalle ja pestyjen asujen hygienialle ei ole Suomessa ja länsimaissa lainsäädäntöä, mutta tästä huolimatta pesulahygieniaan panostetaan. Maailmalla käytetään
yleistä toimintamallia, jossa kansallinen etujärjestö, Suomessa tekstiilihuoltoliitto ry, ohjeistaa pesulahygieniaa ja omavalvontaa. Ohjeistuksen päätarkoitus on varmistaa pesuprosessin desinfiointiteho ja estää tekstiilien
uudelleen kontaminoituminen. Vaarojen arvioinnissa käytetään elintarviketeollisuuden
HACCP:tä vastaavaa Risk Analysis Biocontamination Control (RABC)-vaarojen arviointia.
Työasuhuolto koostuu vastaanotosta, lajittelusta, pesusta, viimeistelystä, pakkauksesta ja jakelusta. Tekstiilihuoltoketjun valvontapisteitä ovat pääpesun aika, lämpötilat ja kemikaalit. Suurin osa bakteereista poistuu esipesussa. Pääpesussa varmistetaan korkea
VUODEN 2013 AMMATTITAPAHTUMIA
tuotehygienia 10 minuutin ja 70 ˚C lämpödesinfektiolla tai matalalämpöpesussa 50–
60 ˚C kemiallisella desinfioinnilla. Pyykin uudelleen kontaminoituminen estetään vastaavalla tavalla kuin elintarviketeollisuudessa,
hyvällä käsi- ja tuotantohygienialla sekä asujen suojaamisella kuljetuksen aikana.
Laatujärjestelmä seuraa prosessia
Suomessa käytetään SFS-EN 14065 -laatujärjestelmää. Sillä seurataan prosessia, mutta ei
tekstiilien bakteeritasoja väliseinättömiä pesuloita lukuun ottamatta. Pesuainetoimittaja
toimii ulkopuolisena pesun auditoijana ja koneiden pesuparametrien ja -kemikaalien säätäjänä.
Prosessi validoidaan muutaman kerran
vuodessa tai prosessimuutosten jälkeen bioindikaattoribakteeritestillä. Tämän lisäksi
prosessin valkaisutehoa, pH:ta, vedenkovuutta, lämpötila-antureiden toimivuutta ja
pesuainejäämiä mitataan tietyin väliajoin.
Laatujärjestelmien keskeinen tavoite ei ole
pyrkiä steriileihin tekstiileihin, vaan kustan-
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
ChemBio & Kemian Päivät
20.–21.3. Helsingissä, www.chembio.fi
Elintarvikepäivä
7.5. Helsingissä: www.elintarvikepaiva.fi
FoodTec & PacTec -messut
4.–5.9. Helsingissä, www.foodtechelsinki.fi, www.pactec.fi
52
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ELINTARVIKEHYGIENIAN
PERUSTEET 2012
nustehokkaasti tuotettuihin patogeenittömiin tekstiileihin.
Pestyjen asujen hygienia on verrattavissa
työpintoihin. Työasujen kokonaisbakteeritasot täyttivät pesula-alan kansainväliset kriteerin alle 50 pmy/dm2, joka oli puolet mukana olleiden yritysten työpinnoille asettamista
raja-arvoista. Löydetyt bakteerit olivat pääasiassa grampositiivisia Staphylococcus-,
Micrococcus- ja Corynebacterium -suvun bakteereja. Asuissa oli myös vähän grampositiivia itiöllisiä Bacillus-bakteereja, hiivoja ja homeita. Gramnegatiivisia bakteereja löytyi lähinnä matalalämpöpestyistä asuista.
Tuoteturvallisuuden kannalta patogeenibakteerit ovat kokonaisbakteereja olennaisempia. Asuista ei löydetty S. aureus -bakteeria ja enterobakteereja. Salmonella ja Listeria
tutkittiin rikastusviljelymenetelmällä. Yhdestä validoimattomalla ohjelmalla pestystä
tummasta asusta löydettiin Listeria welshmeri -bakteeria.
Elintarvikepatogeenien
pesunkestävyys selvitettävä
Pääosa elintarvikeyrityksistä vaatii työasuiltaan tahrattomuutta ja hajuttomuutta, mutta
niiden bakteriologiaan ei ole kiinnitetty huomiota. Yksi tutkimuksessa mukana olleesta
yrityksestä oli määritellyt, kuinka tekstiilit
pestään ja jälkikäsitellään. Korkean hygieniasektorin asujen huuhteluvedestä ei saa löytyä
bakteereja. Yritys käyttää vain VTT:n sertifioimia SFS-EN 14065 -standardin mukaisia pesuloita. Tekstiilihuollolle asetetut vaatimukset liittyvät osittain Venäjän vientilaitos -statuksen saamiseen. Laatujärjestelmän aktiivinen kehittäminen ja sen sertifiointi terävöittävät pesulan kykyä reagoida prosessipoikkeamiin.
Pro gradu -työssä osoitettiin, että elintarvikealan työasuhuoltoprosesseissa ja pesuloiden tuotehygienian markkinoinnissa on kehitettävää. Vaikka pestyistä asuista lähtöisin
olevia ruokamyrkytyksiä ei ole raportoitu
maailmalta, pesulat ovat keskeisessä asemassa eri lähteistä tulevien patogeenien leviämisen ehkäisyssä.
Pesulateollisuus ei tunne elintarviketeollisuuden mikrobiologisia laatuvaatimuksia.
Elintarviketeollisuuden kannattaisi huomioida tuotantolaitoksensa mikrobiologia, riskipatogeenit ja niihin liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset. Tutkimusta voidaan pitää
päänavauksena, ja suurin tutkimustarve olisi
elintarvikepatogeenien pesukestävyyden selvittämisessä. Asujen peseminen bakteerilakanatestillä validoidulla ohjelmalla on paras
tae patogeenittömille tekstiileille. π
lisätietoja:
Pertti Moilanen
elintarvikebiotekniikka FM
moilanenpe(at)hotmail.com
Hiivat & homeet
www.kehittyvaelintarvike.fi
▶ lehtiarkisto
Enterobakteerit
A­laitos
Likainen Puhdas
>400
18±24
>400
8±16
>400
14±14
B­laitos
Likainen Puhdas
5±8
13±18
3±2
C­laitos
Likainen Puhdas
>272
11±13
>260
6±7
>140
12±15
34±35
49±32
15±22
1±2
0
31±53
-
0
17±15
16±11
1±2
0
5±2
3±4
1±2
1±2
0
0
0
0
2±4
0
0
0
0
www.sefo-konsultointi.fi
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
Taulukko. A-, B- ja C-laitoksen työasujen hygieeninen tila
monitorointivaiheessa, keskiarvo ± keskihajonta (pmy/dm2).
Kokonaisbakteeriluku
Tuorein kieliversio espanja.
10±14
8±18
0
0
0
0
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
53
n t i e d e & t u t K i M u S | o P i n n ä y t e t ö i t ä
Persoonallisuudella on merkitystä työmarkkinoilla
KTM Jutta Viinikaisen kansantaloustieteen
väitöskirja Personality and labour market outcomes tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa
kesäkuussa.
Viinikainen tarkastelee, miten viisi persoonallisuuden piirrettä (avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja tunne-elämän epätasapainoisuus) ovat yhteydessä yksilön tuloihin,
erityisesti palkkatuloihin, sekä työttömyyteen
ja työllisyyteen. Hän havaitsi, että ulospäinsuuntautuneisuus on yhteydessä korkeampiin
tuloihin 42-vuotiaana, kun huomioidaan henkilön aiempi koulutus sekä työ- ja työttömyyshistoria. Yhteys persoonallisuuden ja tulojen
välillä on kauaskantoinen, sillä myös konstruktiivinen käyttäytyminen 8-vuotiaana, jota kuvaa aktiivinen ja hyvin kontrolloitu käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, on yhteydessä
korkeampiin tuloihin 42-vuotiaana.
Viinikainen huomasi yhteyden myös persoonallisuuden ja työttömyyden välillä. Avoimuus uusille kokemuksille on yhteydessä pitempään työttömyyden kokonaiskestoon ikävuosien 33 ja 50 välillä. Syynä tähän näyttää
olevan se, että avoimuus on yhteydessä suurempaan työttömyysjaksojen määrään – ei
niinkään pitkään yksittäisen työttömyysjak-
son kestoon. Viinikainen havaitsee myös, että
tunne-elämän epätasapainoisuus on yhteydessä työttömyysjakson pidempään kestoon,
mutta tämä yhteys voi johtua myös siitä, että
työttömyyskokemukset lisäävät tunne-elämän epätasapainoisuutta.
Miksi persoonallisuudella on
merkitystä?
On olemassa kolme mahdollista selitystä sille, miksi persoonallisuus on yhteydessä menestymiseen työmarkkinoilla: persoonallisuus on ominaisuus, joka voi vaikuttaa tuottavuuteen ja yksilön mieltymyksiin ja persoonallisuuden perusteella voi tapahtua syrjintää työmarkkinoilla.
Persoonallisuutta voidaan pitää ominaisuutena, joka vaikuttaa tuottavuuteen. Esimerkiksi tunnollisuus voi nostaa tuottavuutta
ja myyntitehtävissä ulospäinsuuntautuneisuus saattaa parantaa työsuoritusta.
Toisaalta persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin henkilö hakeutuu
ja miten hän suhtautuu työskentelyyn ja työuran merkitykseen. Tästä syystä tietyntyyppiset ihmiset saattavat esimerkiksi hakeutua
aloille, joilla on korkea ansiotaso. Persoonallisuus voi myös vaikuttaa siihen, kuinka tär-
keänä ihminen pitää työmarkkinoilla menestymistä tai kuinka paljon hän arvostaa vapaaaikaa.
Lisäksi on mahdollista, että persoonallisuuden perusteella tapahtuu positiivista tai
negatiivista syrjintää työmarkkinoilla. Tällöin
jotkin persoonallisuuden piirteet vaikuttavat
yksilön menestymiseen työmarkkinoilla, vaikka näillä piirteillä ei olisikaan mitään tekemistä työssä suoriutumisen kanssa.
Aineiston keruu alkoi jo vuonna 1968
Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettuun Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen, jossa vuodesta 1968 lähtien on seurattu satunnaisotosta keskisuomalaisista kansakoulun toisen luokan oppilaista. Aineiston keruu aloitettiin, kun tutkittavat olivat 8-vuotiaita ja viimeisimmät tiedot perustuvat vuoteen 2009,
jolloin otoshenkilöt olivat 50-vuotiaita.
lisätietoja:
jutta.viinikainen(at)jyu.fi
Hintamielikuva ja sen herättämä tunne
vaikuttavat ostopäätökseen
KTM Outi Somervuoren liikkeenjohdon systeemit aineeseen kuuluva väitöskirja Essays
on Behavioral Pricing tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa lokakuussa.
Somervuoren väitös osoitti, että hinnan herättämä mielikuva ostajassa ja mielikuvan aiheuttama tunne vaikuttavat enemmän ostopäätökseen kuin tarkka hinta. Somervuori tutki väitöskirjassaan ostajien hintakäyttäytymisen psykologiaa ja pyrki ymmärtämään kuluttajien välillä epäjohdonmukaiselta tuntuvia
valintoja sekä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä.
Somervuoren mukaan myyjän oletus, että
ostaja vertaa hintaa tuotteesta saamaansa
hyötyyn, on väärä. Ostaja vertaa tuotteesta
saamaansa hintamielikuvaa sisäiseen referenssihintaansa. Referenssihinta on ostajan
54
arvio siitä, mikä tuotteen hinta kuuluisi olla.
Ostopäätökseen vaikuttaa se, minkälaisen
tunteen tuotteen hintamielikuva saa aikaan
ostajassa suhteessa sen referenssihintaan.
Tutkimuksen mukaan juuri ostettujen tuotteiden hintojen unohtaminen ei johdu siitä,
että kuluttajat eivät ottaisi huomioon hintoja
tehdessään ostopäätöksiä. Päinvastoin, kuluttajat tietävät yleensä tarkasti, oliko juuri
tehty ostos edullinen tai kallis. Hintojen unohtaminen johtuu ihmisen muistiprosessista.
Pitkäkestoiseen muistiin ei aina tallennu tietoa tarkasta hinnasta vaan arviointiprosessin
lopputulos – oliko ostos kuluttajan mielestä
hyvä vai huono.
Somervuori tutki väitöskirjassaan erityisesti referenssihinnan vaikutusta ostopäätökseen ja miten tunteet ja motivaatio vaikuttavat
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tähän prosessiin. Tunteiden ja motivaatioiden
vaikutusta selvitettiin psykofysiologisten mittareiden avulla. Mittaamalla kasvolihasaktiviteettia (EMG) ja ihon sähkönjohtavuutta (EDA)
sekä aivosähkökäyrää (EEG) voitiin tutkia ostopäätökseen liittyviä psykologisia prosesseja ostopäätöksen eri vaiheissa.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syvennytään tarkastelemaan niitä keinoja, joilla yritykset voivat vaikuttaa ostajan hintamielikuvaan.
lisätietoja:
outi.somervuori(at)aalto.fi
Ravintokuidut ja
ruuan rakenne
säätelevät ruokahalua
ja elimistön toimintaa
Terveystieteiden maisteri Kristiina Juvosen kliinisen ravitsemustieteen väitöstutkimus Appetite control - the role of food composition and
structure osoitti, että ravintokuiduilla ja ruuan
rakenteella voidaan vaikuttaa ruokahaluun ja
siihen liittyviin aterianjälkeisiin elimistön vasteisiin. Väitös tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa.
Juvosen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin
erilaisten ravintokuitujen ja proteiinien sekä
niiden rakenteen muokkauksen vaikutuksia.
Tutkimukseen osallistui nuoria terveitä normaalipainoisia henkilöitä.
Tutkimuksessa havaittiin, että ravintokuitujen ominaisuudet, etenkin kuitujen aikaansaama viskositeetti eli geelimäinen rakenne,
muokkasivat aterianjälkeisiä elimistön vasteita. Niihin vaikutti myös se, miten kiinteässä
muodossa ruoka nautittiin. Vaikutukset heijastuivat osaltaan myös ruokahaluun, mutta ne
riippuivat kuitenkin myös tutkitusta tuotteesta.
Useimmin kuidun mukanaolo tuotteessa tai
tuotteen kiinteämpi olomuoto lisäsivät kylläisyyden tunnetta. Tutkimustulokset vahvistavat
käsitystä siitä, että ruuan koostumuksella, erityisesti sen kuitupitoisuudella ja rakenteella,
on selvä vaikutus elimistön aterianjälkeiseen
toimintaan.
lisätietoja:
kristiina.juvonen(at)uef.fi
Vähähiilinen Suomi
on saavutettavissa
Noin 50 asiantuntijaa VTT:n eri tutkimusalueilta on arvioinut Low Carbon Finland
2050 -tutkimuksessa, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa EU:n asettama tavoite kasvihuonekaasupäästöistä. Niiden tulisi olla EU:ssa 80 % pienemmät vuonna 2050 kuin vuonna 1990.
Omarahoitteisella hankkeellaan VTT haluaa avata keskustelun Suomen teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille.
Tutkijoiden mukaan tavoite on kova,
mutta mahdollista tavoittaa, jos kaikki
energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit
osallistuvat päästötavoitteisiin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä
tulee vähentää. Suomi tarvitsee teolliseen toimintaan, ihmisten, tavaroiden ja
palvelujen liikuttamiseen, asumiseen ja
työskentelytapoihin uusia teknologisia
ratkaisuja. Toisaalta teknologia voi lisätä
hyvinvointia ja helpottaa jokapäiväistä
elämää. Ihmisten valinnoilla ja käyttäytymisellä on tulevaisuuden kannalta suuri
merkitys.
Jos puhtaita energiamuotoja ja energian tehokasta käyttöä kehitetään merkittävästi ja otetaan käyttöön, Suomi voisi
olla päästöoikeuksien ja puhtaan energian myyjä. Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi olla jopa 60 %
energian loppukäytöstä, jolloin Suomi
maksaisi viisi miljardia vähemmän tuontipolttoaineista.
Kustannustehokas siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää monipuolista energiarakennetta, jossa uusiutuvilla
energialähteillä, ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla on oma roolinsa myös tulevaisuudessa. Energiankäyttöä tulee
merkittävästi tehostaa liikenteessä, rakennuksissa ja teollisuudessa.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota
Ruuan koostumuksella, erityisesti
kuitupitoisuudella ja rakenteella, on
selvä vaikutus elimistön aterianjälkeiseen
toimintaan.
Kuva: leiPätiedotuS ry
Tutkijat määrittelivät kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota nimeltään
Tonni, Inno ja Onni, joissa Suomi siirtyy
vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen
2050 mennessä.
Tonni-vaihtoehdossa Suomen teolli-
suusrakenne ja sen tuotevalikoimat sekä
yhdyskuntarakenne säilyvät nykyisen kaltaisina. Energiaintensiivisen teollisuuden
tuotantovolyymit kasvavat lineaarisesti,
ja päästöjen vähentäminen saavutetaan
verrattain kypsän teknologian avulla.
Inno-skenaariossa teknologian kehitys
on voimakasta ja hyvinvointi perustuu uusien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja vientiin. Väestö keskittyy enenevästi muutamiin keskuksiin, mikä tarjoaa lupaavan kasvuympäristön esimerkiksi energiatehokkaalle liikenteelle.
Onni-vaihtoehdossa teollinen tuotanto
siirtyy vähemmän energiaa kuluttavaan
suuntaan ja paikalliset ja pienimuotoiset
palveluyritykset lisääntyvät. Perinteisen,
energiaintensiivisen teollisuuden tuotanto vähenee.
Suomen energia- ja
ilmastostrategia valmisteilla
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee parhaillaan päivitettyä energia- ja
ilmastostrategiaa Suomelle hallitusohjelman mukaisesti. Strategian pitäisi valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä.
Myös EU:ssa on valmisteilla vastaava
strategia.
Strategioitten pohjalta TEM laatii Suomen tiekartan vuoteen 2050. Laadinnassa käytetään hyväksi muun muassa Low
Carbon 2050 -tutkimusprojektin loppuraporttia ja Tekesin asiantuntemusta.
VTT:n Low Carbon 2050 -tutkimusprojektin loppuraportti löytyy osoitteesta
http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/
V2.pdf π
lisätietoja:
Kai Sipilä
tutkimusjohtaja
vtt
p. 020 722 5440
kai.sipila(at)vtt.fi
n t a P a h t u M i a
Huippututkijat pohtivat ravinnon ja
ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan
Tutkijat ovat montaa mieltä siitä,
päästäänkö tulevaisuudessa
personoituun ravitsemukseen.
Ravinnon, ympäristön ja geenien yhteistoiminta houkutteli noin 170 tutkijaa eri puolilta
maailmaa kesän harvoina aurinkoisina päivinä Kalastajatorpan rannoille, kun Helsingissä
järjestettiin NuGO week 2012 -kokous elokuun lopulla. Tänä vuonna NuGO week-kokouksen järjestämisvastuu oli Itä-Suomen yliopistolla, ja sen vetämällä pohjoismaisella
huippututkimusyksiköllä SYSDIETilla (Nordic
Centre of Excellence on Systems Biology in
carefully controlled dietary interventions and
cohort studies).
Kokouspäivien aikana keskusteltiin aktiivisesti mm. geenien ja ravinnon vuorovaikutuksista sekä ympäristötekijöiden vaikutuksista
geenien toimintaan ja kroonisten tautien syntyyn.
Kokous avattiin kehitysministeri Heidi Hautalan tervehdyksellä. Nauhoitetussa puheessaan Hautala totesi, että lasten terveyden ennuste ja hyvinvointi ovat parantuneet viimeisen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisesti. Silti lasten aliravitsemus on jopa lisääntynyt joissakin kehitysmaissa. Niissä lähes
joka viides lapsi on aliravittu – köyhissä perheissä aliravittuja on jopa yli 30 prosenttia.
Ministeri Hautala korosti hyvän ravitsemuksen merkitystä lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja siten maiden kehitykselle ylipäänsä.
Tarjolla viimeisintä tietoa
Tieteellinen ohjelma käsitteli laajasti ravinnon, muiden elintapojen ja geneettisten tekijöiden vuorovaikutuksia muuttuvassa ympäristössä. Kutsutut puhujat edustivat alansa
huippututkimusta mm. genetiikan, ravitsemusgenomiikan, epigenetiikan, proteomiikan
ja ympäristötutkimuksen aloilta. Tapahtumassa oli yhteensä 16 kutsuttua puhujaa ympäri maailmaa, mikä kertoo kokouksen korkeasta arvostuksesta tutkijoiden keskuudessa.
Alan tutkijat lähettivät kokoukseen arvioitavaksi yhteensä 109 tiivistelmää, joista 15
valittiin suullisesti esitettäviksi ja loput olivat
esillä posteriesityksinä koko kokouksen ajan.
56
NUGO week -kokouksen aikana saatiin nauttia kauniista kesäsäästä. Luentojen välissä
palaveroitiin ulkona.
Kuva: Ben van oMMen
Nämä esitykset toivat viimeisintä tietoa ravitsemuksen ja geenien välisestä vuorovaikutuksesta, epigenetiikan vaikutuksista sairauksien synnyssä, lasten ravitsemuskysymyksistä ja kehittyvien maiden ravitsemustilanteesta. Keskustelu oli ilahduttavan aktiivista
sekä suullisten että postereina esitettyjen
tutkimustulosten ympärillä.
Personoitu ruokavalio kiinnostaa
Esitykset ravitsemuksen ja geneettisten tekijöiden vuorovaikutuksista olivat erityisen
mielenkiintoisia: monitekijäisten sairauksien,
kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen ja niihin vaikuttavien riskitekijöiden taustalla on useita geneettisiä tekijöitä, jotka altistavat kyseisille taudeille.
Kuitenkin on selvää, että terveyttä edistävän
ravitsemuksen ja muiden elintapojen avulla
riskiä sairastua voidaan merkittävästi pienentää.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Tällä hetkellä tunnettujen geneettisten tekijöiden merkitys esimerkiksi tavallisen lihavuuden synnyssä on hyvin pieni. Ne selittävät
vain muutamia prosentteja yksilöiden välisistä painoeroista. Ilahduttavaa on, että näiden
geenivaihteluiden usein epäedullisia vaikutuksia voidaan vähentää ruokavaliovalinnoin.
NuGOweek-tapahtumassa on perinteisesti
keskusteltu paljon personoidun ruokavalion
mahdollisuuksista. Tavoitteena on lisätä motivaatiota itsestä huolehtimiseen ravitsemuksen keinoin yksilöimällä yleisiä suosituksia
henkilökohtaisiksi ruokavalioiksi.
Osa tutkijoista uskoo personoidun ravitsemuksen olevan arkipäivää tulevaisuudessa,
osa taas on sitä mieltä, että sellaiseen ei
päästä – geneettiset tekijät ovat liian monimuotoiset eri yksilöillä. Nykyisten suositusten kaltainen ruokavalio on joka tapauksessa
sopivaa ruokaa useimmille meistä. Personoinnilla pyritään rakentamaan yksilölliset
Claudine Manach, ensimmäisen posteripalkinnon voittaja (oik.) ja Kathrine
Vinknes, joka voitti toisen palkinnon.
Nykyisten suositusten kaltainen ruokavalio on sopivaa
ruokaa useimmille ihmisille.
Kuva: ingeBorg van leuWen-Bol
Kuva: irMa KorteKallio
tarpeet, perintötekijät ja muut ominaisuudet
huomioiva ruokavalio. Tämä edellyttää kuitenkin geenidiagnostiikan tarkentamista ja
lukuisia ruokavaliotutkimuksia – ja myös makumieltymyksien huomioimista.
Parhaat palkittiin
Kokouksen lopuksi jaettiin palkinnot kolmelle
parhalle posterille. Ensimmäisen palkinnon
sai ranskalainen Claudine Manach työryhmineen (INRA, Human Nutrition Unit – INRA Re-
search Center Clermont-Ferrand-Theix, Ranska) tutkimuksestaan, jossa etsittiin kasviperäisen ruuan biomarkkereita. Työssä pyrittiin
osoittamaan, että tiettyjen kasvisten, kuten
tomaatin, banaanin, vihreiden vihannesten,
punaisten marjojen sekä viinin ja suklaan
käyttöä ja määrää voidaan seurata verenkierron biomarkkereita seuraamalla.
Toisen palkinnon sai Kathrine Vinknes ja
työryhmä (University of Oslo, Department of
Nutrition, Norja ja University of Oxford, De-
NuGO week
NuGO week on vuosittain järjestettävä kansainvälinen tieteellinen kokous, jonka ydinaiheena on ravitsemusgenomiikka tai nykyään ravitsemuksen systeemibiologia. Järjestäjänä toimii NuGO association (www.
nugo.org), joka tieteellisenä yhdistyksenä
kokoaa yhteen alan eurooppalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset. Ravitsemus-, elintarvike-, biolääkelääketieteen ja bioinformatiikan osaajat muodostavat monitieteellisen ainutlaatuisen yhteisön.
NuGO toimi alun perin EU:n kuudennen
puiteohjelman huippuyksikkönä (European
nutrigenomics organisation), ja on tuon
kauden jälkeen jatkanut menestyksekästä
toimintaansa NuGO Associationa. Sen tavoitteena on edistää ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan sekä ravitsemus-systeemibiologian kehitystä yhdistämällä nämä
terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Lisäksi NUGOn tavoitteena on kehittää ja
hyödyntää ravitsemusbioinformatiikan
osaamista ja tuottaa analysointipalveluja.
NuGO Association toiminta käsittää tieteellisiä kokouksia, yhteistyötutkimuksia ja
alan koulutusta. Tänä vuonna NuGO week
-kokouksen järjestämisvastuu oli Itä-Suomen yliopistolla, ja sen vetämällä pohjoismaisella huippututkimusyksiköllä SYSDIETilla. Huippuyksikkö toimii kaikissa viidessä Pohjoismaassa, joissa sillä on 12 osapuolta.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö koordinoi NCoE SYSDIETia. Huippuyksikköä johtavat professori
Matti Uusitupa ja akatemiaprofessori Kaisa
Poutanen. Konsortion tieteellisenä sihteerinä toimii dosentti Marjukka Kolehmainen.
partment of Pharmacology, Iso-Britannia),
jossa havaittiin yhteys plasman stearoyl-CoA
desaturaasi-entsyymin (SCD1) aktiivisuuden
ja painon välillä norjalaisessa populaatiossa.
Ko. entsyymi säätelee mm. ruuan mukana tulevan tyydyttyneen rasvahapon aineenvaihduntaa. Lisäksi havaittiin, että edullisilla ruokavalinnoilla oli vaikutusta SCD1-entsyymin
aktiivisuuteen, mikä saattaa vaikuttaa lihomisalttiuteen.
Kolmas palkinto annettiin José Serrano Casasolan työryhmälle (University of Lleida, Experimental Medicine, Montserrat Roig, Espanja). Työryhmä löysi uuden mahdollisen vaikutusmekanismin osalle soijan terveysvaikutuksista. Soijan esitettiin lisäävän aktiivisen Dvitamiinin määrää vaikuttamalla D-vitamiinin
aktivoitumiseen osallistuvien geenien ilmentymiseen. π
Kolehmainen Marjukka 1,2
dosentti
Uusitupa Matti 1,3
professori
Poutanen Kaisa 1,2
akatemiaprofessori
1
itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus,
Kansanterveystieteen ja kliinisen
ravitsemustieteen yksikkö, kliininen
ravitsemustiede, Pl 1627, 70211 Kuopio
2
vtt, Pl 1000, 02044 vtt, espoo, Kuopio
3
tutkimusyksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala
lisätietoja:
Marjukka Kolehmainen
marjukka.kolehmainen(at)uef.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
57
n t a P a h t u M i a
Ruotsin elintarvikepäivät
ilman rajoja
Livsmedelsföreningenin puheenjohtaja Johan
Ununger perusteli syyskuun alussa pidettyjen
elintarvikepäivien Gränslöst-teeman valintaa
sillä, että Ruotsissa on asetettu viralliseksi tavoitteeksi tuplata elintarvikkeiden vienti vuoteen 2020 mennessä. Esityksissä puhuttiin
vientiin ja tuontiin liittyvistä käytännön asioista, mutta tälläkin kertaa osallistujia heräteltiin
myös uudistamaan totuttuja ajatusmalleja.
yleistämättä. Esimerkiksi Afrikan maat eivät
ole samanlaisia, vaan kussakin niissä on oma
tilanteensa, painotti Staffan Landin ruotsalaiskuulijoille.
Hänen mukaansa periaatteessa ruoka tulee riittämään maapallon koko väestölle jatkossakin. Kysymys on vain sitä, miten ruoka
saadaan jaettua tasaisesti.
– Kaikki eivät voi syödä yhtä paljon lihaa
kuin me, ja hyvinvointi on väistämättä lisännyt ympäristön kuormitusta ja pahoinvointa.
Myös elintarvikeyritysten tulee olla mukana
löytämässä vastuullisia teknisiä ratkaisuja
elinympäristömme säilyttämiseksi.
Maailma on tullut paremmaksi
Ruotsissa ei synny trendejä
Maailma muuttuu päivä päivältä paremmaksi. Tilastot osoitaivat totuuden asiantuntija
Staffan Landinin (Gapminder) pitämän Ruotsin elintarvikepäivien avauspuheenvuoron
mukaan. Sodista ja katastrofeista huolimatta
moni asia etenee maailmalla oikeaan suuntaan.
Esimerkiksi köyhyys vähenee, lapsikuolleisuus pienenee ja yhä useampi lapsi saa mahdollisuuden käydä koulua. Tänä päivänä lapsia syntyy maailmassa keskimäärin 2,5 naista
kohti ja yhdeksän kymmenestä lapsesta käy
koulua (lue lisää http://www.millenniemalen.
nu/blir-varlden-battre/)
– Meidän täytyy kuitenkin muistaa olla
Retro ei ole enää trendikästä.
– En kestä enää yhtään jauhopakettia, joka
näyttää siltä, että se olisi peräisin 40-luvulta.
Äitini mielestäni ne ovat hienoja. Siitä tiedän,
että trendi on kuollut, haastoi trendiasiantuntija Stefan Nilsson kuulijoita (Trendgruppen).
Trendi on jotain uutta ja kiinnostavaa. Trendit syntyvät maailman metropoleissa ja leviävät niistä kuin renkaat vedessä.
– Trendejä ei synny Ruotsissa. Ne tosin etenevät täällä nopeasti, koska me ruotsalaiset
näytämme samanlaisilta ja tykkäämme tehdä
samanlaisia asioita. Lisäksi olemme kiinnostuneita seuraamaan, mitä maailmalla tapahtuu, Nilsson kertoi.
Elintarvikeyrityksiä hän opasti, että kenenkään ei tarvitse tulla trendikkäämmäksi, mutta yritysten pitäisi olla selkeämpi oman asemansa suhteen: haluaako yritys toimia uusien
trendien ytimessä vai lähempänä valtavirtaa?
Ruotsin elintarvikepäivillä puitiin
ruotsalaisen elintarvikealan nykytilaa
viennin ja tuonnin näkökulmasta.
Yksi tämänhetkisistä trendeistä on Pure.
Haluamme elää puhtaasti ja tehdä detoxkuurin elämällemme, trendiasiantuntija
Stefan Nilsson kertoi.
Kuvat: ÅSa leiFe
Mystinen tarina Burträskistä myy
Livsmedelsdagarna pidetään vuosittain
meren rannalla Tylösandissa, Malmön ja
Göteborgin puolessa välissä.
58
Mieleenpainuva tarina on tärkeä osa tavaramerkkiä. Norrlantilainen meijeriyritys Norrmejerier on valmistanut Burträskin meijerissä
Västerbottensost-juustoa samalla tavalla jo
vuodesta 1872 alkaen.
Juuston markkinoinnissa käytetään voimakkaasti juustoon liittyvää mystiikkaa: yrityksistä huolimatta juustoa ei voida valmistaa
muualla kuin Burträskissä. Spekulointi juuston salaisuudesta on vahva osa juuston tavaramerkkiä (kts. mainosvideo http://vaster-
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Joka toinen ruotsalainen tuntee
Västerbottensost-juuston. Anna-Karin Karlsson
Norrmejerieristä opetti yleisön lausumaan
nimeen oikein: VästerbottenSSSSSSSost – siinä
on S-kirjain keskellä!
n
PAKINA
Johtamisoppeja ja
-floppeja
bottensost.com/dokumentar/)
Norrmejerier aloitti Västerbottensost-juuston viennin jo 60-luvulla Ikean kautta. Sen jäl
keen yritys on valinnut tarkkaan kohdemaat
ja vientitavat. Nykyinen juustontuotanto aiotaan lähiaikoina tuplata ja jopa kolminkertaistaa nimenomaan viennillä, jossa tavaramerkki ja tarina ovat tärkeässä osassa. Suomessa juustoa on myyty jo jonkin aikaa, ja
tavoitteena on panostaa juuston tunnettuuden nostamiseen.
– Pitää ottaa riskejä ja uskaltaa voittaa. Pitää olla myös pitkäjänteinen ja sopeuttaa tuote ja tavaramerkki kohdemaahan, markkinointi- ja innovaatiojohtaja Ann-Karin Karlsson kertoi.
Hän lisäsi, että esimerkiksi Suomessa pakkauksissa ei voi käyttää Kunglig Hovleverantör -merkkiä, sillä suomalaiset ovat kateellisia
Ruotsin kuningashuoneesta.
Isovelikin ontuu
Voi meitä suomalaisia ja meidän kateuttamme. Kuulostaa kummalliselta, että tuotteessa
oleva Ruotsin kuningashuoneeseen viittaava
merkki estää meitä kuluttajia ostamasta tuotetta!
Tosin eipä siellä Ruotsissa kaikki asiat ole
paremmin. Ainakin elintarvikeala on ihan yhtä
huonolla tolalla kuin Suomessa: isot elintarvikeyritykset jyräävät, kauppa on keskittynyt
ja hintapaineet ohjaavat alan kehitystä.
Ruotsin elintarvikepäivät on periaatteessa
ainut koko elintarvikealan kohtaamispaikka
Ruotsissa. Ohjelma on hyvä, ja mahdollisuuksia ajatustenvaihtoon löytyy. Silti päiviltä
puuttuivat valmistavat elintarvikeyritykset
käytännössä kokonaan. Isoja yrityksiä ei ollut
paikalla laisinkaan ja pieniäkin vain erittäin
vähän.
Ei ole olemassa yhtenäistä ja monipuolista
elintarvikealaa – ei meillä Suomessa eikä
myöskään Ruotsissa. Voisimmeko me suomalaiset olla kerrankin jossain ruotsalaisia parempia? π
Virpi Varjonen
konsultti, DI
Invenire Marketing Intellegence Oy
virpi.varjonen(at)invenire.fi
Syksyn kirjasato on tuleentunut ja ostajien
korjattavissa. Johtamiskirjoja on taas putkahtanut ilmoille kuin keittokirjoja konsanaan.
Ruuanlaiton perusprosessit ovat olleet
samat jo alkuräjähdyksestä: pilkkomista,
raastamista, repimistä, keittämistä, paistamista ja muuta laittamista. Raaka-aineita
tulee ja menee, milloin on muotia jokin
maailman raaka-aine, milloin peräkylän.
Johtaminen sen sijaan keksitään jatkuvasti uudelleen. Malleja haetaan milloin armeijasta, tosielämästä, parisuhteesta, historian merkkihenkilöistä, luonnosta, satukirjoista tai jopa lasten kasvatuksesta. Miltä
kuulostavat seuraavat tosielämän esimerkit: Tsingis Kaan johtajana, Gogolin anti johtamiselle, Steve Jobsin tai Tolkienin satujen
johtamisopit?
On tavoitejohtamista, prosessijohtamista, laatujohtamista, toimintojohtamista,
viestintäjohtamista, kaverijohtamista, tuloskorttijohtamista ja osaamisen johtamista, vain muutamina näin maistiaisina.
Tavoitejohtamisessa tavoite karkaa koko
ajan edellä ja enemmän tai vähemmän onnettomat perässähiihtäjät yrittävät edes jollain tavalla sitä tavoittaa, kunnes huomaavat, että se oli alun perinkin saavuttamattomissa.
Toimintojohtaminen on sukua erilaisten
toimitusten johtamiselle, jota johtaa toimitusjohtaja. Poimintojohtaminen sopii taas
erityisen hyvin marjan poimimiseen. Etelän
rypälemarjojen korjuussa on käytössä erityinen koneellinen poimintojohtaminen,
josta soisi sovelluksen löytyvän meillekin.
Viestintä voisi suomennettuna olla suunpieksentäjohtamista. Usein se johtaa väärinkäsityksiin. Ehkä sitä olisi syytäkin johtaa.
Tulosjohtaminen on kärsinyt inflaation;
siitä on tullut yleistä ulosjohtamista.
Pelkojohtaminen sopii hyvin suomalaiseen management by järkäle -tyyliin. Melkojohtaminen on sille sukua.
Osaamisen johtamisessa yksi tyhmä ky-
syy enemmän, kuin mitä kymmenen viisasta ehtii vastata. Se tyhmä sattuu olemaan
usein juuri se johtaja.
Arvojohtaminen soveltuu hyvin samannimisille johtajille.
Kaverijohtaminen on sukua toverijohtamiselle, jonka kokeilu kesti itänaapurissa
70 vuotta ja joka nykyään tunnetaan korruptiojohtamisen eli kaverille sitä vasta jätetäänkin -johtamisen nimellä.
Laatujohtamisen pitäisi olla taattua laatua, mutta entäpä sen itsensä laatukriteerit? Ehkä kyseessä on vain plootujohtamisen muunnos. Muuten, Saksassa taannoin
kokeiltu aatujohtaminen sen sijaan johti
puoli maailmaa elämän laadulliseen katastrofiin.
Prosessijohtaminen soveltuu elintarvikealalle. Koko alahan on täynnä erilaisia prosesseja, kyllä sinne vielä yksi johtamisprosessi mahtuu. Hyvä on tietty sijoittaa hallintokin muiden mukaan prosessikaavioon.
Pastörointiprosessia voidaan johtaa tuijottamalla pastöörin lämpötilakiekkoa silmä
herkeämättä ja käsi höyryn säätöventtiilillä,
tai sitten annetaan automatiikan hoitaa
koko asia. Pilkkomisprosessin johtamiseen
soveltuu taas veitsi kurkulla tai tomaatilla
-menetelmä. Prosessijohtamisen alalajeja
ovat lämmöllä johtaminen, kylmäjohtaminen ja paahtamis- ja käristysjohtaminen.
Kun johtamisoppeja tarkastelee tarkemmin, tuntuu moni niistä harhaanjohtamiselta. Johtamisopit ovat kuin laihdutusmenetelmät, harva niistä antaa pitkäaikaista tehoa, ellei perusasioita, syömis- tai liikkumistapoja muuteta pysyvästi. Laihdutusmenetelmistä moni onkin harhaanjohtamista.
Entäpä jos johtamisen pohtimisen sijasta ruvettaisiinkin tekemään töitä, ihan aikuisten oikeasti? Kukin sitä, mitä tekemän
pitää. Vaikka sitten johtamisen johtamista. π
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
59
n t a P a h t u M i a
ETS:n tuore jäsen, Xema Oy:ssä
työskentelevä Tatja Purhonen (vas.)
keskusteli projektipäällikkö Laura
Mattisen kanssa kahvitauolla.
Seminaarissa oli tiivis tunnelma. Edessä toimitusjohtaja Esa Luomanperä Jokilaakson Juusto
Oy:stä (vas.), vastaava markkinatutkija Juuli Seppälä Foodwest Oy:stä ja professori Harri
Luomala Vaasan yliopistosta.
Juhlaseminaarissa pohdittiin
yrittäjyyden menestyksen avaimia
Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotisjuhlaseminaari Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen
avaimia kokosi lokakuun lopulla noin 50 alan
innostunutta ammattilaista Tieteiden Talolle
Helsingissä.
Seuran kunniapuheenjohtaja, professori
Kari Salminen avasi tilaisuuden pohtimalla,
millä eväillä pienten yritysten ideat saataisiin
kaupallistettua. Hänen esityksensä on kokonaan ohessa.
Kolme ensimmäistä esitystä toi tutkimuksissa syntyneitä näkökulmia aiheeseen. Professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta valotti kuluttajan ruokaan kytkemiä maku- ja
terveellisyysmielikuvia sekä kirjallisuuden
että erityisesti hankkeissa syntyneiden tulosten pohjalta. Luomalan mukaan maukkauden
ja terveellisyyden yhdistäviä elintarvikkeita,
jopa kevytruokia, voidaan kehittää. Maku- ja
terveellisyysmielikuvat ovat monen tekijän
summa. Pienilläkin asioilla, kuten pakkausratkaisuilla, voidaan vaikuttaa.
Projektipäällikkö Laura Mattinen Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta puolestaan vastasi kysymykseen, millaiselle elintarvikejalostukselle on jatkossa kysyntää. Mattisen esitys pohjautui pitkälti Var-
60
sinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen VARRUn tuloksiin. Pääsanoma Mattisen
puheessa oli, että biokausi haastaa elintarvikejalostuksen toimimaan uudella tavalla.
Erikoistutkija Pekka Stenholm herätteli
kuulijoita puhumalla menestyvistä vastavirtaan kulkijoista. Maaseudun kasvuyrityksille
on tunnusomaista muun muassa se, että menestyminen ja kasvu ovat olleet sarja päätöksiä, joissa vuorottelevat halu, kyvyt ja mah-
Esitykset herättivät keskustelua niin tauoilla kuin seminaarin lopussa pidetyssä paneelissa.
Muun muassa teollisuus, valvonta ja kauppa kohtasivat: johtajat Elina Ussa (vas.) ja Marleena
Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, pääjohtaja Matti Aho Evirasta ja laatupäällikkö Tiina
Luoma (selin) Inex Partners Oy:stä.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Tiedekahvila oli loihtinut maukasta tarjottavaa. Edessä
yliopettaja Tuija Pirttijärvi (HAMK) ja erikoistutkija
Anne Pihlanto (MTT).
dollisuudet. Menestys on syntynyt tarttumalla mahdollisuuksiin.
Viranomaisnäkökulmaa tuoneessa puheenvuorossa Eviran pääjohtaja Matti Aho
muistutti muun muassa siitä, ettei elintarvikeviranomainen ole poliisi, vaan lainsäädännön jalkautusta ja valvontatyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Tuote, toimitusvarmuus ja
verkostoituminen A ja O
Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) johtaja Ilkka Nieminen evästi kuulijoita, millä keinoin
pienet elintarvikejalostajat pääsevät kaupan
tavaratoimittajiksi. Esitys perustui osittain
PTY:n vuonna 2007 tavarantoimittajille ja
kaupalle lanseeraamaan oppaaseen sekä
PTY:n luotsaamaan mikroyrityskoulutushankkeeseen vuosina 2011–2012. Hankkeessa lanseerattiin mm. tuotekortti kaupan ja pienten
yritysten yhteistyön välineeksi. Esitys poisti
vääriä ennakkokäsityksiä ja valoi myönteistä
uskoa pienten toimittajien mahdollisuuksiin.
Päivän kaksi viimeistä esitystä veivät konkreettisesti yritystoiminnan arkipäivään. Toimitusjohtaja Esa Luomanperä kertoi omasta
Toimitusjohtaja Maria Vaissi ehti vaihtaa viimehetken kuulumiset
tutkimusprojektipäällikkö Mauri Yli-Kyynyn (Fazer) kanssa, ennen kuin hän lähti
ajamaan takaisin kotiin Haapamäelle illan jo pimentyessä. Kuvat: Pirjo huhtaKangaS
urakehityksestään ja Jokilaakson Juusto Oy:n
synnystä, kuinka kaikki lähti tyhjästä hallista
päätyen tällä hetkellä menestyvään, 25 henkeä työllistävään yritykseen. Toimiva logistiikka, nopeus ja joustavuus sekä riittävä uskallus tehdä hommia etunojaisesti ovat Luomanperän mukaan tärkeimpiä menestyksen tekijöitä.
Vaikka päivä oli jo pitkällä, toimitusjohtaja
Maria Vaissi sai kaikki kuulijat pysymään hereillä kertomalla paikoin jännittävänkin tarinan Vaissi Oy:n synnystä ja kehityksestä. Yritys tekee sopimusvalmistusperiaatteella
kaikki Suomen tukuissa, vähittäiskaupoissa
ja Horeca-sektorilla myytävät kaalikääryleet.
Vientiä on viisi prosenttia tuotannosta. Vaissi
Oy:n menestyksen avain on tuotantoketjun
hallitseminen kaalipellolta ruokapöytään.
Paneelissa tuuleteltiin
Jovant Oy:n toimitusjohtaja ja ETS:n varapuheenjohtaja Heikki Manner haastoi Matti
Ahon ja Ilkka Niemisen muutamalla paljon puhetta aiheuttaneella kysymyksellä.
Ensimmäinen kysymys koski valvonnan
harmonisointia. Mannerin mukaan elintarvikevalvojat toimivat eri tavalla eri puolilla Suo-
mea ja myös Euroopassa ja jopa niin, että Etelä-Euroopassa firmat pääsisivät helpommalla
kuin täällä Pohjolassa.
Matti Aho sanoi väitteen olevan urbaanilegenda tai vähintäänkin vain osatotuus. Ahon
mukaan Kreikassa ja Portugalissa asiat ovat
paremmin kuin meillä.
Asiassa taitaa kuitenkin olla jotain perää,
koska Aho kertoi seuraavista toimenpiteistä:
• Vuoden 2013 alusta lähtien viranomaiset
on koottu 64 ympäristöterveydenhuollon
yhteistoiminta-alueeseen ja yksikköön.
Tämä mahdollistaa viranomaisten ammattitaidon kehittämisen.
• Toimijoitten auditointi on käynnistetty,
mutta se vie vuosia.
• Vuoden 2013 toukokuun alussa käynnistyy OIVA-hymynaamajärjestelmä, minkä
pitäisi myös auttaa valvonnan yhtenäistämisessä.
Aho painotti myös sitä, että kussakin yrityksessä tilanteet ovat erilaisia ja jokaista toimijaa pitää käsitellä tilanteen mukaan.
Ilkka Nieminen totesi, että kaupan puolella
he toivovat OIVA-järjestelmän lähtevän liikkeelle matalalla profiililla.
Toinen Mannerin esittämä kysymys oli koh- >>
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
61
n t a P a h t u M i a
Elintarviketieteiden Seura 65 vuotta
Samalla kun onnittelen Elintarviketieteiden
Seuraa ja sen nykyjohtoa merkkipäivän johdosta, haluan korostaa tieteen ja tutkimuksen keskeistä merkitystä elintarviketaloutemme tulevaisuudelle yhä kiristyvässä kilpailussa. Lainaan lainausta:
Nykyään tunnustetaan jo yleisesti, ettei
mitään teollisuuden haaraa voida kohottaa
kyllin korkealle yksinomaan käytännöllisessä työssä saavutettujen kokemusten perusteella, vaan tarvitaan siihen välttämättä tiede avuksi. Ja viime aikojen kokemus on lisäksi osoittanut, että vain sellainen maa,
jonka koko talouselämä perustuu tieteeseen, voi saavuttaa ja säilyttää ensimmäisen sijan kansojenvälisessä taloudellisessa
taistelussa.
Tämä oli nobelistimme Artturi Ilmari Virtasen mielisiteeraus. Alkuperäinen lausuma on kirjattu Valion johtokunnan pöytäkirjaan vuonna 1916, kun se päätti Valion laboratorion perustamisesta. Näin suomalaiset
maidontuottajat sitoutuivat erittäin merkittävään tutkimus- ja tiedeinvestointiin. Tästä
lähti kapea polku, joka avartui tieteellä ja
tutkimuksella kivetyksi tieksi kohti Nobelin
kemian palkintoa ja johti yrityksen kansainvälisesti merkittäväksi ja kilpailukykyiseksi
meijeriteollisuudeksi.
Minusta on itsestään selvää, että lainaus
pitää yhä edelleenkin, lähes sata vuotta
myöhemmin paikkansa. Kun tänään tarkastelemme pääasiassa pienen elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia nousta alansa
eturintamaan kotimaassa, saati sitten kan-
>> distettu Niemiselle. Manner halusi tietää, miten käytännössä saadaan toimimaan Niemisen esityksessä vakuuteltu mahdollisuus
pienten elintarvikejalostajien pääsystä kaupan tavarantoimittajiksi. Niemisen mukaan
lähtövaiheessa riski on myyjän puolella. Lisäksi alueelliset osuuskaupat ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia paikallisille yrittäjille.
Kolmas kysymys tuli yleisöltä: Minkälainen
koulutus on tarkastajille? Ahon mukaan suurin osa terveystarkastajista valmistuu Mikkelin ammattikorkeakoulusta, mutta sitä voi
miettiä, onko elintarvikealan koulutus riittävä, koulutus on nimittäin painottunut ympäristöasioihin.
Ravitsemusriskien hallinta mietitytti
Seuraavakin kysymys tai pohdinta nousi kuu-
62
sainvälisesti, nousee esille kaksi keskeistä
kysymystä, jotka ovat pitkään askarruttaneet mieltäni.
Pienen yrityksen idea saattaa olla yhtä
mittava ja merkitsevä kuin suurenkin yrityksen. Idean kehittäminen tuotteeksi vaatii
useimmiten suurehkoa tutkimus- ja kehittämispanosta. Siinä, missä suuri yritys voi
sijoittaa muutamia satoja tuhansia euroja,
pienen yrityksen on vaikeaa panostaa kymmenesosaakaan tuosta summasta. Julkinen
tuki seurailee näitä panostuksia. Siten pienen yrityksen panostus rajoittuu parhaassakin tapauksessa muutamaan kymmeneen tuhanteen vuotuiseen euroon. Sillä ei
vielä rahoiteta esimerkiksi kunnollista kliinistä tutkimusta. Mikä neuvoksi?
Idea on innovaatio vasta, kun se on löytänyt kuluttajansa. Nykypäivän pirstoutuneessa markkinassa tarvitaan sen hyvää
tuntemusta ja tuotteen kohdennettua tehokasta brändimarkkinointia. Jälleen kysytään
varoja. Jos tutkimus- ja kehittämisvarojen
haalimisessa on hankaluuksia, ne korostuvat markkinoinnissa. Julkisia varoja tähän
tarkoitukseen on niukasti, jos ollenkaan tarjolla. Mistä siis riittävät varat markkinointitoimenpiteisiin?
Mainitut kaksi asiaa muodostavat kuolemanlaakson, missä rahaa menee, muttei tule. Useimmiten pienen elintarvikeyrityksen strategiaksi jääkin ehkä hieman
varioiden ”me too”-tuotteiden valmistus
ja markkinointi. Se – toimintaa mitenkään väheksymättä – harvoin johtaa
lijoiden joukosta: Jos yritys korjaa tuotteensa
ravitsemuksellista profiilia, sitä ei voi tuoda
väitteenä esiin ilman kalliita kliinisiä tutkimuksia. Toisaalta tällä hetkellä on paljon ns.
mielikuvakeskustelua, mutta siihen ei puutu
kukaan vaatien näyttöä. Lisäksi kun yritykset
tekevät tuotteissaan koostumusmuutoksia
esimerkiksi rasvan, sokerin tai suolan suhteen, mennäänkö oikeasti parempaan suuntaan? Muun muassa sokeri auttaa monien ravintoaineiden hyödyntämisessä parantamalla
maittavuutta.
Matti Aho kommentoi tähän sanomalla olevansa iloinen, että ravitsemuksellista riskinhallintaa on ruvettu jo tekemään, koska se on
joka tapauksessa tulossa. Lisäksi hankala ravitsemusväiteprosessi on kuluttajan kannalta
hyvä, koska kuluttajille ei saa esittää pötyä.
Kari Salminen toi esiin myös sen seikan,
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
suureen menestykseen kotimaassa puhumattakaan kansainvälisestä, edes lähimarkkinoiden valloittamisesta.
Seuraa vielä kerran onnitellen toivon,
että tämänpäiväinen juhlaseminaarimme
pohdiskelisi mm. esille ottamiani aiheita ja
antaisi osviittoja pienyritysten, miksei suurtenkin elintarvikeyritysten tuleville menestysmahdollisuuksille.
Seuran kunniapuheenjohtajan, professori
Kari Salmisen avauspuheenvuoro
elintarviketieteiden Seura ry:n
65-juhlaseminaarissa 30.10.2012.
että kukaan viranomainen ei ole koskaan
puuttunut perusteettomasti esitettyihin negatiivisiin väitteisiin.
Mannerin viimeinen kysymys oli Niemiselle: miksi lähiruokaa on tuhat kilometriä pohjoiseen, mutta ei tuhat kilometriä etelään?
Nieminen vastasi kolmella sanalla: ”Se johtuu
kuluttajapsykologiasta.” π
Teksti: Raija Ahvenainen-Rantala
Seminaarin esitykset ovat etS:n kotisivuilla
www.ets.fi.
SIAL – maailman elintarvikkeet ja
teknologia Pariisissa
Paria edellistä tapahtumaa vaivannut anemia
oli tipotiessään tänä syksynä pidetyillä SIALmessuilla. Varsinaisen näyttelyn lisäksi
oheisohjelma oli suorastaan hengästyttävä.
Euroopan SIAL (Salon International Alimentaire) järjestettiin Pariisissa lokakuussa. Näytteilleasettajia kymmenessä hallissa oli noin
5000 ja kävijöitä 150 000. Maailman suurilla
ruokamailla ja niiksi aikovilla oli ruokahalunsa mukaiset kansalliset osastot. Euroopan
perinteisistä maatalous- ja ruokamaista Italialla, Espanjalla ja Kreikalla oli valtavat kansalliset osastot, isäntämaalla Ranskalla jopa
maakunnalliset. USA:n ja Kanadan kansalliset
osastot koostuivat pääasiassa pientuottajista!
Kertoneeko pohjoismaisen kiinnostuksen
hiipumisesta ranskankielisiä markkinoita
kohtaan se, ettei yhdelläkään Skandinavian
maalla ollut kansallista osastoa? Baltian maat
olivat sen sijaan satsanneet SIALiin senkin
edestä. Suomalaisista yrityksistä osastot olivat Valiolla ja Koneteollisuudella.
Tämänkertaisessa SIALissa olivat näyttävästi esillä teknologia, tulevaisuuden elintarviketehdas ja innovaatiot, jotka tosin olivat jo
edellisilläkin messuilla. Seminaareja, luentoja ja erilaisia oheistapahtumia oli runsaasti,
olipa kaupunkiinkin ripoteltu näkemisen arvoisia elintarvikevalmistajia ja -myymälöitä.
Elintarviketeknologialle ja tulevaisuuden elintarviketehtaalle oli omistettu yksi halli.
Vaahto- ja sumueväsinnovaatioita
Edellisen SIALin energiajuomien pahin hyöky
Patonkiautomaatti, toimii euron kolikolla
ja antaa uunilämpimän patongin minuutin
kuluttua.
Norjalaisen Tinen osasto.
oli jo laantunut, vaikka apajille oli yhä vielä
ilmaantunut uusia toiveikkaita yrittäjiä, nyt
luomuna ja muina luontaisina raaka-aineina
vallitsevan esanssisen makuisen makean litkun rinnalle. Uusinta ja palkittua uutta oli AeroDesigns Inc:in esittelemä Aeroshot -energiasumute.
Sen sijaan monet palkitut täysjyvätuotteet
tuntuivat suomalaisesta jo itsestään selvyyksiltä. Vaikka luomu oli näkyvästi esillä omassa hallissaan, yhä useampi tuote julisti olevansa ”100% naturelles/all natural”. Kylmäpuristettu pastöroimaton englantilainen
Coldpress-hedelmämehu herätti osastollaan
runsaasti mielenkiintoa. Tulevaisuuden syötävät Wikicell-pakkaukset olivat myös yksi innovaatiopalkituista. Niihin oli pakattu mm.
jäätelöä ja jogurttia.
Tulevaisuuden elintarviketehdas
jo tätä päivää
Elintarviketeknologiaa esittelevä IPA (salon
International Process et du Conditionnement
Alimentaire) on palannut SIALin yhteyteen.
Tapahtuma on ottanut tunnuslauseekseen
”The Global Food Factory”. IPA esitteli osastollaan tulevaisuuden elintarviketehdasta.
Tulevaisuuden elintarviketehdas on energiatehokas, käyttää vain uusiutuvaa energiaa ja
mahdollisesti jopa tuottaa sitä yli oman tarpeen. Vesikierto on mahdollisimman pitkälti
suljettu, ja jätteet hyödynnetään vähintään
energiantuotannossa.
Tulevaisuuden elintarviketehtaan malliksi
oli valittu vastikään Sojami SA:lle LounaisRanskaan Agropole -elintarviketeollisuuspuistoon valmistunut tuotantolaitos, josta oli
tehdasvierailun muotoon tehty videoesitys.
Sen englanninkielinen selostus muistutti taas
SIALin pitopaikasta: esitys oli niin surkea,
että se avautui vain ranskaa taitaville.
Sojami valmistaa soijapavusta maitohappobakteereilla fermentoimalla erilaisia voin,
margariinien ja juuston sijasta käytettäviä levitteitä, joita oli myös maisteltavana. Tehdas
toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja tuottaa suuren osan energiastaan itse
aurinkokennoilla. Prosessihöyry saadaan voimalaitoksesta, joka käyttää polttoaineenaan
alueen elintarvikeyritysten toimittamia rasvajätteitä.
Teksti ja kuvat: Heikki Manner
Sumutettavaa energiaa.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
63
n tunnuStuKSia
Topin Maatilamyymälä Vuoden Luomuyritys 2012
Luomuliiton palkitsemana Vuoden Luomuyritys 2012 on Topin Maatilamyymälä PohjoisSavon Muuruvedeltä. Myymälä perustettiin
vuonna 1999 ja laajennettiin vuonna 2011.
Laajennusosan avajaiset olivat taitekohta,
kun toimitusjohtaja Niina Laitinen nousi esiin
myymälän perustaneen isänsä Topi Laitisen
työn jatkajana.
Kesän kynnyksellä 2012 Topin Maatilamyymälä avasi Topin Nettikaupan, mikä on erikoistunut luomun, lähiruuan ja ekotuotteiden
myyntiin. Myymälässä on noin 2000 tuotteen
valikoima omaleimaisia tuotteita.
Pirkanmaan luomuyhdistys on palkinnut
Rekolan biodynaamisen maatilan yrittäjät
Vuoden Luomukeksijöinä. Tila sijaitsee Kangasalla. Se on 1970-luvulla aloittaneena vanhin yhä toiminnassa oleva biodynaaminen
maatila Suomessa.
lisätietoja:
www.topinmaatilamyymala.fi
www.rekolabiodyn.fi
Vuoden kalkkunayrittäjä tuottaa siitosmunia
Vuoden kalkkunatuottajaksi on valittu yrittäjäpariskunta Anne-Mari ja Vesa Ritola Jalasjärveltä. Ritolat tuottavat vuosien kokemuksella kalkkunan siitosmunia, joista saadaan
untuvikot kasvamaan perhetiloilla lihakalkkunoiksi.
Vuoden kalkkunatuottajan valinnassa ratkaisivat aktiivinen tuotannon kehittäminen,
jossa huomioidaan eläinten hyvinvointi, tark-
ka ja huolellinen työ ketjun alkupäässä sekä
yhteistyökyky. Kalkkunatuotanto aloitettiin
Ritoloiden tilalla vuonna 2000 ja tuotantoa
laajennettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tällä
hetkellä tilalla on 2500 munintapaikkaa.
Muninnan aikana työllistetään myös kaksi
tilan ulkopuolista työntekijää. Vuoden kalkkunatuottajan valitsevat Suomen Siipikarjaliitto
sekä Länsi-Kalkkuna Oy.
Marvacon pakkaustöille kultaa ja kunniaa Lontoosta
Maailman parhaat fleksopainotyöt olivat esillä 14. kertaa järjestettävässä FlexoTech International Print & Innovations Awards 2012 -kilpailussa. Marvaco ylsi kilpailun finaaleihin
näyttävästi kolmella eri työllä ja voitti sarjassaan kultaa. Kaksi muuta työtä sai kunniamaininnan korkeasta laadustaan. Työt on painanut Rosenlew RKW Finland Oy.
Saavutukset jatkavat Marvacon menestys-
putkea: viimeisen kymmenen vuoden aikana
palkintoja ja kunniamainintoja on kertynyt jo
yli 20 kappaletta.
Marvaco Oy on vuodesta 1984 toiminut
Pohjoismaiden palkituin prepress-talo. Marvacolla on 65 työntekijää ja liikevaihto 6,5
Meur. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Ulvilassa, Tampereeella ja Kokkolassa.
Suomen
leipurimaajoukkueelle
pronssia Norjassa
Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue leipoi pronssille Norjassa pidetyissä Pohjoismaiden välisissä leipomoalan mestaruuskilpailuissa. Tiukassa kilpailussa voitto meni
Tanskaan, Ruotsi tuli toiseksi ja isäntämaa
Norja jäi neljänneksi.
Kilpailussa kolmihenkiset joukkueet valmistivat kahden päivän aikana ruokaleipiä,
kahvileipiä ja leipätaitotyön. Suomen joukkueessa taitotyön teki Katri Mäkinen, Elonen Oy
Leipomo, Jämsä. Ruokaleivät leipoi Joachim
Wunsch, Fazer Leipomot Oy, Helsinki ja kahvileipien tekemisestä vastasi Jari Viljamaa,
Harjun Leipomo Oy, Kokkola. Joukkuetta valmensi Kai Renlund, VAASAN Oy, Kotka.
Suomen parhaat juustot
Juustoportti Oy:n valmistama Vuohen Viinitarhuri- juusto arvioitiin Suomen parhaaksi kypsytetyksi juustoksi ja Valio Oy Kaitsorin tehtaan Valio Mustapekka® -mustapippuri Suomen parhaaksi tuorejuustoksi Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys ry:n, Suomen Pienjuustolayhdistys ry:n ja Juustovalmistajain
säätiön valtakunnallisessa juustojen laatukilpailussa.
Kilpailujuustot arvioitiin kahdessatoista
sarjassa, ja sarjojen voittajien keskinäisessä
arvioinnissa määritettiin vuoden 2012 paras
kypsytetty- ja tuorejuusto. Kilpailuun osallistui 20 juustoa valmistavaa laitosta 105 tuotteella.
Seurakunnan emännille voitto reseptikilpailussa
Ammattikeittiöosaajat ry:n koordinoimassa kilpailussa ammattikeittiöitä kannustettiin kehittelemään itämerellisiä lounasmenuita lähiraakaaineista. Mikkelin seurakuntayhtymän emännät
Tarja Lappalainen ja Sari Torn rakensivat voittajamenunsa Puumalan lohen ympärille. Voittajamenun pääraaka-ainetta täydentävät tutut juurekset: peruna ja punajuuri. Suussa sulavan lounaskokonaisuuden kruunasi kylmäpuristetusta
tyrnimehusta loihdittu pehmeä jälkiruoka.
Tuomaristo kiitteli voittajamenun, Menu Mer
Baltiquen, tasapainoisuutta ja ruokalajien selkeyttä: Ruismurulla hunnutettu lohi säilyttää siistin
ulkomuodon paistonkin jälkeen ja sitä on helppo
annostella, perunasose tekee kokonaisuudesta
64
helposti nieltävän ja toteutukseltaan selkeä tyrnijälkiruoka vie kielen mennessään.
Voittajat palkittiin tuhannen euron kannustuspalkinnolla Ammattikeittiöosaajat ry:n seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Kilpailu oli osa
Ammattikeittiöosaajat ry:n koordinoimaa ja
maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa
Herkkuammatti-kampanjaa.
Mikkelin seurakuntayhtymän emännät Tarja
Lappalainen (vas.) ja Sari Torn rakensivat
voittajamenunsa Puumalan lohen ympärille.
Kuva: virPi KuloMaa
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n
Merja Penttilälle
Wihurin palkinto
Tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:ltä on saanut Wihurin kansainvälisen palkinnon, 150 000
euroa. Penttilän erikoisalaa on teollinen biotekniikka, erityisesti hiivojen ja homeiden molekyylibiologia.
Hänen työllään on ollut merkittävä vaikutus
prosesseihin, joilla valmistetaan nykyisin polttoaineita ja kemikaaleja toisen sukupolven lignoselluloosapohjaisista raaka-aineista. Penttilä on johtavia ksyloosin ja muiden pentoosisokerien käytön tutkijoita.
Tekesille Suomen
Laatupalkinto
Tekes on voittanut Excellence Finland -laatupalkintokilpailun 2012 julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Laatupalkinnon
lisäksi Tekes on saanut eurooppalaisen Recognised for Excellence 5 stars -tunnuksen.
Eläinlääkäriliiton
hyvinvointipalkinto Heikki
Kempille
Suomen Eläinlääkäriliiton hyvinvointipalkinnon
2012 saaja, agrologi Heikki Kemppi on vaikuttanut suomalaisten vasikoiden olosuhteiden ja hoidon parantamiseen lähes kaksi vuosikymmentä
toimiessaan myyntipäällikkönä Valiolla. Erityisesti hän on vaikuttanut vasikoiden ravitsemukseen
ja hoitoon.
Mirva Kylmäkorpi Suomen
Olutmestari 2013
Baarimestari Mirva Kylmäkorpi Helsingistä HOKElannon ravintoloista on Suomen Olutmestari
2013. Olutkisälleiksi valittiin Jussi Meronen (Helsinki, Ravintola Bruuveri) ja Antti Peltonen (Rovaniemi, Ravintola Oliver’s Corner).
Suomen Olutmestari 2013 on tehnyt ravintolaalan töitä vasta kolme vuotta. Tällä hetkellä hän
opiskelee pienpanimo-oluiden ja tilaviinien valmistamista. Mirva työskentelee HOK-Elannon ravintoloissa, enimmäkseen Ruoholahden Amsterdamissa.
niMityKSiä
• KTM Kirsi Romppainen on nimitetty Suomen Lähikauppa Oy:ssä valikoimapäälliköksi vastuualueena makeiset, snacksit ja
kuivat hedelmät 2.7.2012 alkaen, tradenomi Jutta Konttila valikoimapäälliköksi
vastuualueena leivonta, aamiaistuotteet,
kuivaleipä, hillot ja lastentuotteet 6.8.2012
alkaen ja Ari Hyvönen Kaupallisiin toimintoihin valikoimaprosessipäälliköksi
1.8.2012 alkaen.
• KTM Mika Rautiainen on nimitetty Ruokakesko Oy:n K-supermarket-ketjun johtajaksi ja KTM Jorma Rauhala K-citymarket elintarvikkeen johtajaksi. Nimitykset ovat astuneet voimaan 1.10.2012.
• Tommi Tervanen on nimitetty Kotipizza- ja
55 Burger, Cola, Fries -ketjut omistavan
Frankis Group Oy:n toimitusjohtajaksi
1.11.2012 alkaen.
• Leaf Suomen Refreshment-kategorian
markkinointipäälliköksi on nimitetty
1.9.2012 alkaen KTM Laura Forsman ja KTM
Hanna Korhonen markkinointijohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 29.10.2012 alkaen.
• Leijona Catering Oy:n toimitusjohtajaksi
on nimitetty Ritva Paavonsalo, myyntijohtajaksi Päivi Leppänen, kehitysjohtajaksi
Jaana Jaroma ja liiketoimintajohtajaksi Elina Latvanen-Nieminen.
• Valio Oy:n Ruotsissa toimivan tytäryhtiön,
Valio Sverige AB:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.11.2012 alkaen Iiro Wester. Hänen
toimipaikkansa on Tukholmassa.
• Valio Oy:n Yhdysvalloissa toimivan tytäryhtiön, Finlandia Cheesen hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Ilkka Nivari on nimitetty myös Finlandia Cheesen toimitusjohtajaksi 15.10.2012 alkaen.
• Elintarviketeollisuusliiton liittokokous valitsi 19.11.2012 Fazerin konsernijohtaja Karsten Sloten liiton puheenjohtajaksi vuonna
2013. Alkava kausi on Sloten kolmas peräkkäinen vuosi elintarviketeollisuuden kattojärjestön puheenjohtajana. ETL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä ja
toisena varapuheenjohtajana Oy Sinebrychoff Ab:n toimitusjohtaja Pekka Tiainen.
• Jarmo Salonen on nimitetty 13.8.2012 alkaen A.C. Nielsen Finland Oy:n asiakaspäälliköksi Merchandising Services -tiimiin.
• MMM Tuija Järvenpää on nimitetty Sensonin uudeksi myyntijohtajaksi 15.10.2012 alkaen. Ennen Sensonille tuloaan hän on toiminut mm. Piiras Kartanon myynti- ja kehitysjohtajana sekä MP-Maustepalvelu Oy:n
toimitusjohtajana.
• Jyrki Stolt on nimitetty Linkosuon Leipomo Oy:n avainasiakaspäälliköksi 1.9.2012.
• Kesko Oyj:n pääjohtaja, vuorineuvos Matti Halmesmäki jatkaa Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 2013. Elinkei-
noelämän keskusliiton hallituksessa Kaupan liittoa edustavat pääjohtaja Matti Halmesmäki ja pääjohtaja Kuisma Niemelä
SOK:sta.
• Myyntijohtaja Janne Pyrrö on nimitetty
Finn-ID:n toimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaen.
• KTM Leena Silvennoinen on nimitetty toimialajohtajaksi Helsinki Business & Science Parkiin. Tehtävä on uusi ja toteuttaa
HBSP:n uutta strategiaa ja muutosta hautomotoimijasta innovaatiokeskittymätoimijaksi. Silvennoisen vastuutoimiala on
"smart living". Hänen keskeiset tehtävänsä
ovat HBSP:n osaamispohjainen palvelutarjoama yrityksille, smart living tematiikan
uusien innovaatiokeskittymien ja keihäänkärkihankkeiden käynnistäminen sekä
HBSP:n vastuulla oleva elintarvikekehityksen osaamiskeskustoiminta.
• Tradenomi Eija Wall on nimitetty Moilas
Oy:n myyntijohtajaksi 26.9.2012 alkaen.
• Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viestintäjohtajana on aloittanut FM, sosionomi
Varpu Seppälä.
• KTM Thomas Isaksson on nimitetty VAASAN-kosernin Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueesta vastaavaksi johtajaksi
ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2012 alkaen.
• FL Kirsi Gröhn on nimitetty Ordior Oy:n
toimitusjohtajaksi.
• FT Tero Soukka on nimitetty Turun yliopiston biotekniikan professoriksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2012–31.7.2017.
• DI Kalevi Korjala on nimitetty Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtajana 13.9. alkaen..
• KTM Anne-Mari Niemelä on nimitetty
Condite Oy:n markkinointipäälliköksi
18.9.2012 alkaen.
• Oy Emil Halme Ab:n toimitusjohtajaksi on
nimitetty Stefan Åsten.
• KTM Susanna Takkunen on nimitetty Valion markkinointijohtajaksi 3.9.2012 alkaen.
• ETM Hanna Kasari on nimitetty A-Tuottajien markkinointipäälliköksi ja MMM, agronomi Niina Immonen AtriaSikapalvelun kehityspäälliköksi.
• ETM Mari Vasamo on nimitetty kemistiksi
Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen.
• Servaali Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Ertti Hermanson.
• Palvelualojen työnantajat PALTAn uutena
puheenjohtajana aloittaa 1.1.2013 Maintpartner Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Tuomo Rönkkö.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
65
n
HAARUKASSA
Kotimainen pesuainesarja
Pistekirjoituksella ja Joutsenmerkillä varustettu Pohjan Neito ja Pohjan
Akka -pesuainesarja on ekologinen, tehokas ja biohajoava. Tuotteille on
myönnetty myös Avainlipputunnus. Etiketeistä löytyy Braille -painatus,
mikä helpottaa näkövammaisten mahdollisuutta tutustua tuotteisiin.
Syksyn uutuutena markkinoille tulee Pohjan Neidon Siivoussalkku,
joka sisältää viisi puhdistusainetta erilaisille pinnoille sekä kaksi laadukasta siivousliinaa. Marraskuun alussa on avautunut Pohjan Neidon verkkokauppa osoitteessa www.pohjanneito.fi
Uusi työntömastotrukki
Uusilla BT Reflex O-sarjan työntömastotrukeilla on mahdollista suorittaa
tehtäviä sekä ulkona että sisällä. Trukki on varustettu pehmeillä kumipyörillä. Korkea maavara ja erinomainen pito mahdollistavat käytön epätasaisilla ja huonoilla pinnoilla. Malli soveltuu esimerkiksi ajoneuvon lastaamiseen ja purkamiseen, ja se voidaan varustaa myös ohjaamolla ja lämmityksellä. Nostokyky on 1600 kg ja enimmäisnostokorkeus 7500 mm.
lisätietoja:
www.toyota-forklifts.fi.
Kotitekoista makkaraa
Kotitekoisen makkaran valmistus on nouseva trendi kotikokkien keskuudessa. Braun G1500
-lihamyllyn avulla kotitekoisten makkaroiden valmistus hoituu käden käänteessä. G1500 on
tehokas lihamylly, joka jauhaa lihan, kalan ja kasvikset. Siinä on kolme ruostumattomasta
teräksestä valmistettua paneelia, joista on valittavana eri kokoja (3 mm, 4,5 mm ja 8 mm) eri
karkeuksille. Makkaratorvien avulla massasta saadaan valmiita makkaroita.
lisätietoja:
Peter Wallentin, Pr-päällikkö, Braun norden, [email protected]
Yksilöllisiä älypakkauksia
Pakkausten kehittäminen aktiiviseksi ja vuorovaikutteiseksi mediaksi on Pyroll Kouvolan digitaalisen kotelotehtaan toimintaidea. Konsepti kantaa nimeä PackageMedia. Yksilöllisiin pakkauksiin voidaan liittää personoituja viestejä tai varustaa ne turva-, aitous- ja älyteknologiaa sisältävillä elementeillä. Pakkaukseen voidaan
liittää kolmiulotteisia elementtejä tai jopa ääntä.
PackageMedian -palveluun kuuluvat mm. kampanjasuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa, yksilölliset painotuotteet ja pakkaukset, verkkokampanjointi, kampanjasivustot ja asiakaspostitukset. Älyratkaisujen ansiosta pystytään tarkkaan seuraamaan eri kuluttajaryhmien ostokäyttäytymistä ja saamaan arvokasta tietoa
tuotteiden ja niiden markkinoinnin edelleen kehittämiseksi.
Pyroll Kouvola palkittiin viime vuoden lopulla pohjoismaisella Scanstar-pakkauspalkinnolla tietoturvayhtiö
F-Securelle suunnitellusta digipainetusta kartonkikotelosta. Pakkausta käytetään virustorjuntaohjelmistoille
ja muille tietoturvatuotteille, joita toimitetaan eri puolille maailmaa. Jokaisessa pakkauksessa on integroitu
lisenssikortti sekä yksilöllinen pintaan painettu kaksiulotteinen koodi, jonka avulla pakkaus voidaan tunnistaa logistisessa ketjussa. Pakkauksessa on huomioitu myös energian ja pakkausmateriaalin säästö.
lisätietoja:
www.packagemedia.fi
66
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Suolainen
suklaauutuus
TV Mix Choco Crunch -pussin täyteläisiin suklaapaloihin on sekoitettu suolaista
mantelia sekä ihanan rapeaa crispiä.
Rouheat suklaapalat valmistetaan sekoittamalla kaikki ainekset suklaamassaan ja pursottamalla ne palasiksi. Uutuusmakeispussia myydään 120 gramman pussissa.
lisätietoja:
Sanna Kylmänen
leaf Suomi oy
[email protected]
Talvikahvia
Cafe Hieno -tuoteperhe laajeni, kun täyteläinen tumma ja vivahteikas vaalea saivat rinnalleen uuden Cafe Hieno Winter
Editionin. Pakkauksen sympaattinen kuvitus vie huurteisiin talven
tunnelmiin lumihiutaleineen, jouluruusuineen ja
tähtineen.
lisätietoja:
Marleena Bask
[email protected]
Kasviskokkikoulutusta
oppisopimuksella
Helsingin oppisopimuskoulutustoimisto
on hakenut julkista rahoitusta kasviskokkikoulutusta varten. Tavoitteena on
mm. edistää terveellisen ja monipuolisen
ruuan tuottamista ja tietoutta raaka-aineiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksista ruokatuotantoon. Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena Edupolissa 15.1.–26.9.2013. Kouluttajana on
ruokapalvelun- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo. Koulutus on
osallistujalle ja työnantajalle maksutonta, ja kohderyhmänä ovat ruokapalvelun
ja ravitsemusalan ammattilaiset.
lisätietoja:
edupoli helsingin oppisopimustoimisto,
eija lenkkeri p. 040 7768 728 ja Pirjoliisa Kangasniemi p. 050 559 3171
Luomusiideriä ja ananaslonkeroa
Somersby tuo joulukuussa, suomalaisten suosikkisiidereistä ensimmäisenä, valikoimaansa luomun.
Talven tuiskuihin ehtii myös kesää enteilevä lonkerouutuus: Kurko Sombrero.
Somersby Organic Apple 4,5 til-% on omenasiideri, joka saa makeutensa sokerista ja sisältää kaikkien
Somersby-siidereiden tapaan vain luonnollisia aromeja. Se valmistetaan luonnonmukaisesti viljeltyjen omenoiden mehusta
Carlsbergin tehtaalla Ruotsissa. Tuotteelle on myönnetty EU-luomumerkki.
Tammikuun lonkerouutuus on Kurko Sombrero. Sen maussa ananaksen
raikkaus yhdistyy rakuunan miellyttävään mausteisuuteen.
lisätietoja:
Markkinointipäällikkö Salla eklund, [email protected]
Reilun kaupan uutuuksia
Hot Chocolate Spoons -suklaalusikat Reilun
kaupan suklaasta sulavat kuumaan maitoon.
Saatavilla on kaksi makua, tumma suklaa ja
minttusuklaa. Suklaalusikoita tuo maahan
Reilun kaupan TÄHTI Oy.
Malmö Chokladfabrikin Tant Rut -suklaakonvehdeissa on monta makua: päärynä-kardemumma, kahvi-kookos, sitruuna-lakritsi ja
appelsiini-inkivääri. Näitä herkullisia konvehteja
maahantuo Coffea Oy.
Maailman ensimmäisen Reilun kaupan merkinnän saaneen viinin, Thandin, tuotevalikoima laajenee. Perheen uutukainen, Thandi Merlot, on joulun 2012
kausiviini, ja on tullut myyntiin Alkoihin 15.10. Thandin viinitila on yhteisö, jossa asuu ja työskentelee 250 perhettä. Viiniä myydään Alkoissa vain jouluun asti.
Alkoholitonta glögiä maailman
pohjoisimmasta viinatislaamosta
Maailman pohjoisimmaksi viinatislaamoksi itseään tituleeraava Shaman Spirits Oy on valmistanut alkoholituotteita jo lähes 15 vuoden
ajan. Tämän talven ehdoton suosikki on Seita Glögi: aidoista suomalaisista puolukoista valmistettu valmis glögijuoma. Seita glögiin on
käytetty hieman myös kotimaista mustikkaa.
Shaman Spiritsin viinatislaamo sijaitsee Tyrnävällä Oulun kupeessa
keskellä perunapeltoja. Osan alkoholituotannostaan yritys valmistaa
sopimusvalmistuksena asiakkaille, mutta suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee edelleen Alkon vähittäismyynnistä ja ravintoloista.
lisätietoja:
www.shamanspirits.com
Gourmet-kahvia
ympäristöystävällisessä pakkauksessa
Ranskalainen ylellisten kahvien tuottaja Malongo ryhtyy käyttämään
kahvinapeissa pakkauksia, jotka on valmistettu ympäristöystävällisistä kierrätysmateriaaleista. Walki, ruotsalainen paperivalmistaja Korsnäs ja Malongo ovat yhteistyössä kehittäneet uudenlaisen pakkauksen. Kahvinapit on tähän asti valmistettu asti muovista.
Kahvinappien pahvirenkaaseen valittiin Walki® Pack Bio X, joka on
biologisesti hajoava ja myrkytön pahvin polymeeripinnoite. Itse kahvinappi pakataan yksinkertaiseen pakkaukseen, jonka oli oltava sekä
kierrätettävä että toimittava ennen kaikkea myös barriäärinä kaasulle,
aromeille, kosteudelle ja höyrylle. Tämän lisäksi pakkauksen oli oltava
lämpömuotoiltava, lämpösinetöitävä, helposti avattava, painettava ja
biologisesti hajoava.
lisätietoja:
www.walki.com
Pohjoinen puhtaus -teos julki
Käsintehtyä kotimaista suklaata
Suklaan ystäviä hemmotellaan suomalaisella, käsintehdyllä Kultasuklaa Luomu-mustikka 75 % tummalla suklaalla ja Kultasuklaa Omena-kaneli valkoisella suklaalla.
Kultasuklaa Luomu-mustikka 75 % tumma suklaa
80g on valmistettu puhtaasti luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista ja kotimaisista marjoista. Lomusertifikaatti merkitsee, että suklaa on luonnonmukaisesti ilman lannoitteita ja torjunta-aineita tuotettua,
eikä valmistuksessa saa käyttää keinotekoisia väriaineita, keinotekoisia makeutusaineita, keinotekoisia aromeja eikä myöskään geenimuunneltuja tai säteilytettyjä ainesosia.
Kultasuklaa Omena-kaneli valkoinen suklaa, 80 g viehättää lempeän syksyisillä mauillaan. Tuttu valkosuklaa saa oivallisesti kontrastia rouheisista
omenanpaloista ja mausteisesta kanelista. Sopii hyvin esimerkiksi glögin
kumppaniksi.
Kultasuklaan kaikki suklaat valmistetaan käsityönä. Valmistuksessa käytetään ainoastaan parhaita raaka-aineita ja suositaan kotimaisia marjoja.
lisätietoja:
www.kultasuklaa.fi
Lapin tutkimusseuran julkaisemaan Pohjoinen puhtaus -artikkeliteokseen on koottu faktatietoa mm. Lapin ilman, maaperän, kasvillisuuden
ja riistan puhtaudesta. Tällaista tietopakettia ovat toivoneet erityisesti
elinkeinonharjoittajat. Lapin luonnosta kertova uutuusteos on tarkoitettu myös kaikille lappilaisesta luonnosta kiinnostuneille, opiskelijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille sekä Lappi-brändiä markkinoiville.
Teoksen verkkoversion voi ladata osoitteesta http://www.lapintutkimusseura.fi/
Uusi yrttiteesarja
Clipperin teesarjasta löytyy vaihtoehtoja kaikille teen ystäville päivän
jokaiseen hetkeen. Clipperin uusi luomu yrttiteesarja sisältää kuusi
erilaista uutuusmakua: Rise & Shine-sitrustee, After Dinner Mint -yrttitee, Love Me Truly -chai yrttitee, Cloud Nine -yrtti-hedelmätee ja Snore
& Peace -yrttitee.
Kaikki Clipperin teet on tuotettu luonnollisista ja korkealaatuisista
raaka-aineista, eikä niihin ole lisätty mitään keinotekoisia ainesosia.
Uuden yrttiteesarjan tuotteet ovatkin saaneet Soil Association -järjestön luomuserftifikaatin. Osa Clipperin tuotteista, kuten luomukahvit,
on saanut myös Reilun kaupan merkin.
lisätietoja:
www.aduki.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
67
n
ta Pa h t u M a K a l e n t e r i
Suomessa
Lisää luomua 8.1.2013 Pori, 10.1.2013
Tervola ja 16.1.2013 Laukaa, http://www.luomu.
fi/pro-luomu-ry/lisaa luomua/
Tieteen päivät 9.–13.1.2013 Helsinki,
www.tieteenpaivat.fi
Ratkaisu13 10.1.2013 Helsinki,
www.logica.fi/ratkaisu
Pakkausalan Peruskurssi nro 76 III jakso
15.–16.1.2013 Kirkkonummi,
www.pakkaus.com
Luomusuunnitelmat ja -asiakirjat, dokumentointi ja merkinnät 17.–18.1.2013
Mikkeli, [email protected]
Sipuliviikko 21.–27.1.2013
Perunaviikko 11.–17.2.2013
Tavoitteena turvallinen juomavesi 14.2.2013
Espoo, www.vesi-instituutti.fi/seminaari
easyFairs Ravintola 2013 27.–28.2.2013
Helsinki, www.finnexpo.fi
easyFairs Fastfood & Cafe 2013 27.–28.2.2013
Helsinki, www.finnexpo.fi
Sieniviikko 4.–10.3.2013
Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä
15.3.2013
Healthy to go - Food Innovation -verkkokurssi
15.3.–10.5.2013, www.oncampus.de
ChemBio Finland & Kemian Päivät
20.–21.3.2013 Helsinki, www.chembiofinland.fi
Esimies & henkilöstö 20.–21.3.2013 Helsinki,
www.easyFairs.com/henkilosto
Maailman kotitalouspäivä 21.3.2013
Helsinki, www. finnexpo.fi
Suomen Eläinlääkäriliton maakuntakierros
2013 10.4. Lahti, 11.4. Jyväskylä, 16.4. Turku,
17.4. Kokkola, 18.4. Rovaniemi ja 23.4. Joensuu,
www.sell.fi
Kurkkuviikko 8.–14.4.2013
Flexoforum 16.4.2013 Jyväskylä,
www.flexoforum.fi
FinnGraf, FinnVisual, FinnMark & FinnPack
17.–19.4.2013 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi
Valtakunnallinen kotimaisen ruuan päivä
20.4.2013
Lähiruoka & luomu -tapahtuma 26.–28.4.2013
Helsinki, www.finnexpo.fi
Elintarvikepäivä 2013 7.5.2013, Helsinki,
www.etl.fi/elintarvikepaiva
Tomaattiviikko 13.–19.5.2013
Keliakia 2013 -messut 17.–18.5.2013 Tampere,
www.keliakialiitto.fi
Nordic Workshop in Sensory Science
22.–23.5.2013 Helsinki www.sensorik.dk
Maailman maitopäivä 1.6.2013
Futures for Food -konferenssi 6.–7.6.2013
Turku, www.futuresconference.fi/2013
The 26th IAPRI Symposium on Packaging 2013
10.–13.6.2013 Espoo, [email protected]
Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013,
www.helsinkicf.eu
Mansikkaviikko 1.–7.7.2013
Farmari 2013 3.–6.7.2013 Seinäjoki
Herkkujen Suomi 22.–24.8.2013 Helsinki,
www.herkkujensuomi.fi
Keliakiaviikko 2.–8.9.2013,
www.keliakiaviikko.fi
PacTec, FoodTec, GrafTec & PlasTec 3.–5.9.2013
Helsinki, www.finnexpo.fi
Alihankinta 24.–26.9.2013 Tampere,
www.alihankinta.fi
Luomuviikko 30.9.–6.10.2013
Maailman ruokapäivä 16.10.2013
Pororuokaviikko 4.–10.11.2013
Eläinlääkäripäivät 2013 26.–29.11.2013
Ulkomailla
Grüne Woche 18.–27.1.2013 Berliini,
www.grunewoche.de
ISM 27.–30.1.2013 Köln, www.biofach.de
Upakovka/Upak Italia & Interplaastica 29.1.–
1.2.2013 Moskova,
www.upakovka-upakitalia.de
System Dynamics and Innovation in Food
Networks 18.–22.2.2013 Innsbruck-Igls,
Itävalta, www.fooddynamics.org
TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA
• KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi­
tärkeimmäksiammatti­
tuksistahyödyllistätietoa
lehdeksilehtienvälisessä
• KehittyväElintarvike­lehti
vertailussa
onselkeästitärkeinETS:n
• 88%vastaajistalukee
tarjoamistajäseneduista
lehdenilmoituksia
Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy
68
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Copenhagen Food Fair 24.–27.2.2013,
www.tema2013.dk
4th MoniQA International Conference
26.2.–1.3.2013 Budapest, www.moniqa.org
•
Second International Congress
of Translational
Research in Human Nutrition 8.–9.3.2013
Clermont-Ferrand, Ranska,
www.ictrhn2013.com
EuroFoodChem XVII 7.–10.5.2013 Istanbul,
www.arber.com.tr/eurofoodchemxvii.org
Mediterranean Food on Health and Disease
20.–21.5.2013 Reus, Espanja,
www.worldnutrition2013.com
Cereals & Europe Spring Meeting
2013 29.–31.5.2013 Leuven, Belgia,
http://cespringmeeting2013.org
Nordic Dairy Congress 2013 6.–8.6.2013
Norjan Lofooteilla, www.dairycongress.no
Third International Symposium on GLUTEN
FREE Cereal Products and Beverages
12. –14.6.2013 Wien, http://gf2013.icc.or.at/
Institute of Food Technologists Annual Meeting and Food Expo 13.–17.7.2013 Chicago,
www.ift.org
RIGAFOOD 2013 4.–7.9.2013 Riika,
www.rigafood.com
IUNS 20th International congress on nutrition
15.–20.9.2013 Granada, Espanja,
www.icn2013.com
DrinkTec 2013 16.–20.9.2013 München,
www.drinktec.com
RAFA 2013 - Recent advances in food analysis
5.–8.11.2013 Praha, www.conffidence.eu
Indoplas, Indopack & Indoprint 2014 3.–6.2014
Jakarta, Indonesia, www.indoplas.net,
www.indopack.net, www.indoprint.net
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia
tapahtumia osoitteella
[email protected]
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin,
kerromme mielellämme lisää.
Infoteam Oy,
p. (09) 441133,
[email protected]
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: [email protected]
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax 0207 463 999
www.aines.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: [email protected]
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: [email protected]
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: [email protected]
www.ammeraalbeltech.fi
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: [email protected]
www.auraprint.fi
BANG & BONSOMER GROUP OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: [email protected]
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Äyritie 16
01510 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: [email protected]
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: [email protected]
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5990
Fax 020 741 5993
email: [email protected]
www.caldic.com
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax (09) 41355320
email: [email protected]
www.bedika.fi
Duni Oy
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax. (09) 1462133
[email protected]
www.duni.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: [email protected]
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
HTC Keilaniemi, Keilaranta 19
02150 ESPOO
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: [email protected]
www.imcd.fi
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax 020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: [email protected]
www.ecolab.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
email: [email protected]
www.faerchplast.com
INFORMA OY
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email [email protected]
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
INSPEx OY
FINN FOOD TECH
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax 0207 410 991
email: [email protected]
www.inspex.fi
OY FOODFILES LTD
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: [email protected]
www.jauhetekniikka.fi
PL 11
60101 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
email: [email protected]
www.finnfoodtech.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
email: [email protected]
www.foodfiles.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: [email protected]
www.kermetar.fi
OY CELEGO AB
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: [email protected]
www.celego.fi
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
email: [email protected]
www.clsoy.fi
CONDITE OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
email: [email protected]
www.condite.fi
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax +46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: [email protected]
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
CORTEx OY
Bedika Oy
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: [email protected]
www.dosetec.fi
BERNER OY
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: [email protected]
www.alert.fi
DOSETEC ExACT OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: [email protected]
www.cortex.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: [email protected]
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
email: [email protected]
www.klueber.com
LABNET OY
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
email: [email protected]
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: [email protected]
www.laihianmallas.fi
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: [email protected]
www.bemis-europe.com
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: [email protected]
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: [email protected]
www.larscon.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: [email protected]
www.orat.fi
ORBIS OY
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
email: [email protected]
Kotisivu: www.orbis.eu
TT-TÄRYLAITE OY
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: [email protected]
www.satafood.net
ORGANIC FOOD FINLAND
LEIPURIN OY
Tahkotie 1 E 2
01530 VANTAA
Puh. (09) 521 70
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: [email protected]
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax (06) 527 1197
email: [email protected]
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax 020 112 1501
email: [email protected]
[email protected]
www.mediq.fi
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
email: [email protected]
www.organic-finland.com
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: [email protected]
www.pa-hu.fi
PACCOR FINLAND OY
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
email: [email protected]
www.paccor.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: [email protected]
www.laatuetiketti.fi
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
email: [email protected]
www.mesmec.fi
PYROLL PAKKAUKSET
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
email: [email protected]
www.pyroll.com
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Hankintaopas
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: [email protected]
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
email: [email protected]
www.scanegg.fi
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
[email protected]
www.sealedair-emea.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
email: [email protected]
www.racx.fi
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
email: [email protected]
www.ravatek.fi
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: [email protected]
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
SOFTWARE POINT OY
Metsäneidonkuja 6
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: [email protected]
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: [email protected]
www.cobrasys.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:[email protected]
www.tarratuote.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax (09) 8632 113
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
email: [email protected]
www.saltia.com
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: [email protected]
www.uvisable.com
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: [email protected]
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: [email protected]
www.vesantti.fi
SEFO-KONSULTOINTI
TARRATUOTE OY
MP-MAUSTEPALVELU OY
UVA FINLAND
VALIO OY
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: [email protected]
www.packcompany.fi
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: [email protected]
www.tarylaite.fi
TIETO OYJ
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
email: [email protected]
www.tieto.com
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 523 9566
Fax (09) 319 36554
email: [email protected]
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
45371 VALKEALA
Puh. (015) 7700 700
email: [email protected]
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Tarjoamme
innovatiivisia
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
email:
[email protected]
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
www.worldcourier.com
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.fi
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
email: [email protected]
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Multivac Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
Orat Oy
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
– WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
– Business Intelligence -ratkaisut
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
Busch Vakuumteknik Oy
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Cobra Systems Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
Inspex Oy
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
nopea toimitus suoraan varastoltamme
World Courier (Finland) Oy
– lavankäärintäkoneet
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tieto Oyj
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Brenntag Nordic Oy
– tyhjiöpumput
Cortex Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Algol Chemicals Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
Bedika Oy
Software Point Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Tankki Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Caldic Finland Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– räätälöidyt seokset
– pakkaamispalvelut
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
luonnon väriaineet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Labnet Oy
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
Saltia Oy
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huolto- ja
asennuspalvelut
Multivac Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
–
–
–
–
–
–
–
–
mikrobiologiset elatusaineet
elintarvikkeiden testikitit
lämpötilamittaukset elintarvikkeista
pH- ja johtokykymittarit
petrimaljat ja valmiit maljat
laboratoriolasit
näytteenottovälineet
laboratoriolaitteet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena ja Gallery
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kuitu
lipidit
vitamiinit
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Hankintaopas
Oy Ecolab Ab
Oy Mesmec Ab
Pa-Hu Oy
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Linseed Oy
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Pyroll Pakkaukset
PAKKAAMINEN
A&R Carton Oy
Ravatek Oy
kartonkipakkaukset
muovipussit ja -kassit
paperipussit, -kassit ja -kääreet
ratakalvot
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
Sealed Air Oy – Cryovac
Auraprint Oy
–
–
–
–
tarrat, tuote-etiketit
RFID-tarrat
sleeverit wrap-around-etiketit
kampanjatarrat
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Duni Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
Bang & Bonsomer Group Oy
–
–
–
–
–
–
sakeutus- ja hyytelöimisaineet
proteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
rasvat, -kuorrutteet, -täytteet
aromit, värit
Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Laihian Mallas Oy
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Roquette Nordica Oy
- natiivit ja modifioidut tärkkelykset
- tärkkelyssiirapit
- poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
- proteiinit
- kuidut
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Kasvua ja kumppanuutta
– markkinatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Larscon Oy
–
–
–
–
HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvontaja lämpömittarit
tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Raksystems Anticimex
–
–
–
–
elintarvikehygieniapalvelut
koulutus
näytteenottopalvelut
tuhoeläintorjunta
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Viikki Food Centre
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy ------
Leipurin Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
Foodwest Oy
Senson Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Informa Oy
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huolto- ja
ylläpitopalvelut
Organic Food Finland
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Bemis Valkeakoski Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
–
–
–
–
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
MP-Maustepalvelu Oy
AmiHelp Oy
– tuotekehitys- ja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
VOITELUAINEET
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Kermetar Oy
Viikki Food
Centre on valittu
toteuttamaan kansallista
- Elkalub
voiteluaineet
(NSF)
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
www.viikkifoodcentre.fi
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Lihel Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
PACCOR Finland Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
72
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
– ravitsemusasiantuntijapalvelut
Finn Food Tech
Elintarvikealan kehityspalvelut:
– tuotannon kehittäminen
– pakkaamisen kehittäminen
– kehitysprojektit ja hankkeet
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
n e t S - S i v u t
IPSJ-läiset saivat oppia oluen panemisesta panimomestari Pentti Pelttarilta. Kuvassa vasemmalta Pentti Pelttari, Otto Mykkänen, Irma
Klemetti, Anja Lapveteläinen, Tiina Ovaskainen, Marja-Leena Laitinen, Sari Väänänen ja Kati Väkeväinen.
Kuva: KaiSa raninen
IPSJ syysretkellä Iisalmessa
ETS:n Itä- ja Pohjois-Suomen jaostolla on 97
jäsentä eripuolilta Suomea. Toiminta on keskittynyt kuitenkin pääasiassa Kuopioon. Jäsenten toiveesta päätettiin tänä vuonna piipahtaa muualla, ja kohteeksi valikoitui Iisalmi. Mukaan retkelle lähti 16 IPSJ:n jäsentä.
IPSJ:n johtoryhmällä on edustusta Olvi
Oyj:n juomatehtaalla Iisalmessa, joten vierailu tehtaalle saatiin järjestymään. Oppaana
panimokierroksella toimi panimomestari
Pentti Pelttari. IPSJ-läiset saivat oppia oluen
panemisesta ja siiderin valmistuksesta. Pelttari kertoi Olvin historiasta ja esitteli, miten
nykyaikainen panimo toimii tuotekehitys-,
valmistus- laadunvarmistus-, pakkaamo-, ja
lähettämöyksiköineen.
Tuli todettua, että suomalaisella nykypanimolla on suuret tilat, hienot laitteistot ja paljon automatiikkaa. Prosessit ovat tarkkoja ja
hyvin valvottuja. Ihasteltiin tilojen siisteyttä ja
Suomessa hyvin toimivaa pullonpalautusjärjestelmää. Pakkausrobotista tuli mieleen pipetointirobotti suuremmassa mittakaavassa.
IPSJ-läiset olivat hyvin kiinnostuneita aiheesta, joten kierros venähti odotettua pidemmäksi. Sen lopuksi saatiin mukaan virvoitusjuomauutuuksia maistiaisiksi.
Panimokierroksen jälkeen nautittiin illallinen ravintola Pikku-Iitassa ja pidettiin IPSJ:n
vuosikokous. Johtoryhmään valittiin vuodelle
2013 Jani Koponen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kaisa Raninen (Itä-Suomen yli-
opisto), Ilona Ikonen (Olvi), Annakaisu Kuokkanen (Valio) ja Tiina Ovaskainen (Savonia
AMK opiskelija).
Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi järjestää ainakin yksi tapahtuma joka
vuosi ja lisäksi vapaamuotoisempi jäsentapaaminen. Vuodeksi 2013 ehdotettiin kala ja
terveys -aiheista seminaaria Kuopioon. Kokouksen jälkeen iloinen retkisakki lähti mahat
täynnä kotimatkalle vilkkaasti keskustellen.
Kaisa Raninen
sihteeri
IPSJ:n johtoryhmä
[email protected]
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
• Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
• Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)ets.fi,
sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012
73
n e t S - P a l S t a | anna Kojo
Seuran syyskokous pidettiin 27.11. Logicalla
Seuran syyskokous pidettiin 27.11. Logica
Oy:n tiloissa Pitäjänmäellä klo 17 alkaen. Tilaisuuden alussa oli kahvitarjoilu, minkä jälkeen asiakaspalvelupäällikkö Asko Hörkkö
kertoi Logican toiminnasta otsikolla Logica
elintarvikealan arvoketjussa.
Esityksen jälkeen pidettiin varsinainen
syyskokous, ja seuran puheenjohtaja Eila Järvenpää (MTT) kertoi jäsenkyselyn tuloksista
kuulijoille. Tuloksista keskusteltiin vilkkaasti
ja mietittiin jatkotoimenpiteitä.
Opinnäytetyöstipendi
Seuran hallitus sai tänä vuonna seitsemän
kovatasoista ehdotusta opinnäytestipendin
saajaksi. Hallitus päätti myöntää yhden, 500
euron arvoisen opinnäytetyöstipendin TtM
Kaisa Pulkkiselle Itä-Suomen yliopistosta.
Hänen työnsä aihe on Sopiiko tuote painonhallintaan? Kuluttajat pakkausinformaation
tulkitsijoina.
Paljon onnea Kaisalle hienosta työstä!
Syksyn 2012 tapahtumia
Syksyllä 2012 seura ja lehti olivat esille kolmessa ammattitapahtumassa. Pakkaus-mes-
sut pidettiin 26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa, Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät
8.–9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingin Messukeskuksessa.
Vuoden 2013 tapahtumia
Vuonna 2013 seura ja lehti ovat esillä kolmes-
Seuralla uusi sähköpostiosoite
Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on [email protected]. Aiemmin käytössä olleet [email protected] ja [email protected] sähköpostiosoitteet eivät ole
enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
ATJ vieraili Saarioisella
Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston yritysekskursio suuntautui tänä vuonna Saarioisille 22. marraskuuta. Tuotekehitysjohtaja
Mirja Lonkan johdolla vierailijat pääsivät
tutustumaan Sahalahden uuteen tuotekehitysyksikköön: Innolaan.
Vierailun aikana kävijät saivat kuulla tämän päivän Saarioisesta sekä nähdä uutuuttaan hohtavat upeat tilat. Rakennuksen
ulkomuoto on saanut inspiraationsa legendaarisesta maksalaatikosta ja ilme on toteutettu erittäin tyylikkäästi.
Saarioisella on Suomessa kuusi toimipistettä. Tuotenimikkeitä on yli tuhat. Parasta
aikaa tuotanto toimii joulukiireiden alla kolmessa vuorossa.
velloessa perinteisin reseptein ja menetelmin tehty maksalaatikko onkin myyntihitti:
tuotteen lisäaineettomuus on lisäarvo!
Suvi Luoma
ATJ:n johtoryhmä
[email protected]
Tuotekehitysjohtaja
Mirja Lonka esitteli
vierailijoille Saarioisen
uutta luovaa tilaa,
jollaista on toivottu
yritykseen jo pitkään.
Maksalaatikko on hittituote
Mirja Lonka kertoi myös valmisruokatalon
haasteista markkinoiden muuttuvien toiveiden keskellä. Valmisruuan imago on kärsinyt muun muassa luonnollisuusbuumista
kuluttajan toivoessa mahdollisimman luonnollista ja lisäaineetonta ruokaa.
Hieman yllättäen lisäainekeskustelun
74
Kuvat: Suvi luoMa
Vierailijat ruokaherkkujen äärellä.
Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
sa tapahtumassa. ChemBio & Kemian Päivät
järjestetään 20.–21.maaliskuuta, Elintarvikepäivä 7.toukokuuta ja FoodTec & PacTec 4.–
5.9. Kaikki tapahtumat pidetään Helsingin
Messukeskuksessa.
Jaostojen toimintaa
ATJ vieraili Saarioisella Sahalahdessa 22.11.
Vierailulla tutustuttiin Saarioisen uusiin tiloihin ja uuteen tuotekehitysyksikköön: Innolaan. Lue lisää vierailusta ohesta.
IPSJ järjesti syysretken 13.11. Iisalmeen.
Retkellä vierailtiin Olvin panimolla panimomestari Pentti Pelttarin johdolla. Vierailun
jälkeen ruokailtiin Pikku-Iita-ravintolassa ja
pidettiin IPSJ:n vuosikokous. Lue lisää retkestä sivulta 73.
PTJ järjesti ekskursion 29.11. VAASAN Oy:n
tehtaille ja TETS 22.11. vierailun MTT:lle Jokioisiin.
Kevääksi 2013 on luvassa useita vierailuja.
EHJ järjestää keväällä yritysvierailuista ja
mahdollisesti luennoista koostuvan retken
Turkuun, ETMJ vierailee Viking Linella, ja PTJ
suunnittelee ekskursiota Kantvikiin. Vierailuista tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla.
ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.–
23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk.
TETS pitää vuosikokouksensa keväällä
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab /
Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
2013 yritysvierailun merkeissä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin syyskokouksessa 27.11. Tatja Purhonen, Karoliina Väisänen
ja Tytti-Maria Tukiainen. Tervetuloa mukaan
seuran toimintaan!
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
ETS:n
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu
Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille
yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki
kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä
Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua
vastaan + halutessaan lisäksi 1–5
kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 %
alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin
seminaareihin.
seuran kotisivulla www.ets.fi
Pysykää kuulolla!
Mukavaa joulua toivottaen
Anna Kojo
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
FT Eila Järvenpää
MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus
Myllytie 1, 31600 JOKIOINEN
p. 040 513 3574
[email protected]
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
[email protected]
TtM Anne­Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. 050 389 0121
[email protected]
Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen)
Foodwest Oy
Åkerlundinkatu 2 a
33100 TAMPERE
p. 040 707 6013
[email protected]
ELT Elina Säde
Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden
osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
[email protected]
ETM Erkki Vasara
MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus
31600 JOKIOINEN
p. 0400 699 209
[email protected]
Elintarviketieteiden
seuran toimihenkilöt
HuK, tradenomi Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 000241 HELSINKI
p. 050 337 1070
[email protected]
PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot
löytyvät osoitteesta www.ets.fi
BUSINESS
NETWORKING
INNOVATIONS
Kemian ja bioalan vuoden
tärkein kohtaamispaikka
20.–21.3.2013
Helsingin Messukeskus
Avoinna: ke 9–17 ja to 9–16
Tervetuloa kouluttautumaan ilmaisiin ja laadukkaisiin seminaareihin, tutustumaan yrityksiin ja
uutuuksiin, seuraamaan ajankohtaista ohjelmaa
ja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa.
Varaa aika kalenteristasi ja rekisteröidy
maksutta kävijäksi: www.chembiofinland.fi
Rekisteröitymällä ennakkoon kävijäksi voit voittaa
lahjakortin teatterielämyksiin Helsingin Kansallisteatterissa (à 150 ¤).
SAVE THE WORLD
by Finnish Industry
FoodTec tulee jälleen. Varaa päivä kalenteristasi!
3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus
Kontakteja yli toimialarajojen
Samaan aikaan myös PacTec, GrafTec ja PlasTec -messut.
www.foodtechelsinki.fi