Hyvät käytännöt - Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy
MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ? VTT, Timo Aro 19.4.2012, Tampere © Timo Aro 2012 1 MINUUTIN HISSIPUHE 1. Kehittämishankkeen ja osahankkeiden hissipuhe © Timo Aro 2012 SISÄLTÖ: I Mitä ovat hyvät käytännöt? II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hankkeen elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua © Timo Aro 2012 I Mistä me puhumme, kun puhumme hyvistä käytännöistä? © Timo Aro 2012 Porinatuokio 1. Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen käsitteestä ’hyvä käytäntö’? © Timo Aro 2012 ”Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi. Kaste on kansallinen ohjelma, jossa luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012-2015, s. 8 © Timo Aro 2012 Mikä ihmeen hyvä käytäntö? uusi idea… …tuotos; tuote, palvelu, palvelutuote …kokeilu, pilotti …malli, menetelmä, prosessi …innovaatio …jne. © Timo Aro 2012 Hyvän käytännön määrittely on haastavaa… Hyvä käytäntö liitetään usein hallintatapaan, jossa pyritään toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon ns. avoimen koordinaation menetelmällä (OMC) EU:n rakennerahastohankkeissa hyvä käytäntö viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta Kuntaliiton mukaan hyvä käytäntö on esimerkillinen ja muista erottuva tapa tuottaa palveluita tai järjestää hallintoa STM:n ja THL:n mukaan sosiaali- ja terveysalalla hyvä käytäntö on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu. Käytäntö on tällöin kuvattu, dokumentoitu ja tiivistetty yleistettävissä olevaan muotoon © Timo Aro 2012 Määrittely on haastavaa, mutta… …hyvissä käytännöissä on usein vahva kontekstisidonnaisuus yleensä ei suoraan siirrettävissä …kuka määrittelee, mikä on hyvä käytäntö? koordinaattori, partnerit, ohjausryhmä, kohderyhmät, rahoittaja, ulkopuoliset asiantuntijat…? hyvä käytäntö perustuu yleensä eri osapuolten yhteiseen näkemykseen vaatii tuekseen vertailutietoa, jolla hyvyys/paremmuus voidaan todentaa © Timo Aro 2012 Jos on pakko määritellä… Hyvät käytännöt kytkeytyvät aina määrättyyn paikkaan, aikaan ja toimintaympäristöön eli eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muualle Hyvät käytännöt ovat aina enemmän tai vähemmän katsojan silmissä eli hyvyys saattaa olla erilainen tekijästä tai näkökulmasta riippuen Hyvät käytännöt perustuvat aina eri osapuolten yhteiseen näkemykseen ja ne ovat aina suhteessa johonkin aikaisempaan. Hyvälle käytännölle ei hanketoiminnassa ole virallista määrittelyä, mutta… …avainsanoina voi käyttää esim. toimivuus – käyttökelpoisuus, muutos – parannus ja siirrettävyys - hyödynnettävyys © Timo Aro 2012 Tunnistamisen kriteerit: - Tarve- ja kysyntälähtöisyys (sosiaalinen tilaus) - Toimivuus ja tuloksellisuus (vertaaminen, arviointi) - Mallinnettavuus ja tuotteistaminen (huolellinen dokumentointi) - Siirrettävyys, käytettävyys ja hyödynnettävyys (suunnitelmallinen prosessi) - Kontekstuaalisuus (määrätty aika, paikka ja toimintaympäristö) - Jaettu kehittämisvastuu (yhteinen näkemys) © Timo Aro 2012 ”Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke” © Timo Aro 2012 ”Hyvää käytäntöä ei siirretä, vaan hyvää käytäntöä koskevaa tietoa” -Ilse Julkunen 2009 - © Timo Aro 2012 ”Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu, kun ratkaiseva osa onkin pinnan alla” (Robert Arnkill) © Timo Aro 2012 Vaihtoehtoiset tavat tunnistaa hyviä käytäntöjä: I Hyvien käytäntöjen luokittelu kahteen ulottuvuuteen ja liittäminen osaksi hankkeiden elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua II Hyvien käytäntöjen luokittelu projektin elinkaaren mukaan III Hyvien käytäntöjen luokittelu teeman tai näkökulman mukaan © Timo Aro 2012 Hyvien käytäntöjen luokittelu Hankkeen hyvät käytännöt voidaan luokitella käyttökohteen mukaan kahteen luokkaan työ- ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt (työkäytännöt) hanketyöhön liittyvät työkäytännöt voidaan jaotella hankkeen elinkaaren eri vaiheisiin tai eri teemoihin kevyt kuvauspohja substanssiin ja tuotoksiin liittyvät käytännöt (tuote- ja menetelmäkäytännöt) järjestelmällinen kuvaamis- ja arviointiprosessi © Timo Aro 2012 99 % työkäytäntöjä 1% Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöjä © Timo Aro 2012 Työkäytännöt Työkäytännöt ovat vähäisiä muutoksia, parannuksia tai korjauksia kehittämishankkeen ja osahankkeiden ”arkityössä”: asiat tehdään toisella ja paremmaksi koetulla tavalla. Työkäytäntöjä otetaan käyttöön ja hyödynnetään sellaisenaan ilman suuria juhlapuheita. Taustalla ei ole suunnitelmallisesti hyödynnetty arviointi-, palaute- tai muuta näyttöön perustuvaa dokumentaatiotietoa. Työkäytännöt hyödyttävät ensisijaisesti kehittämis- tai osahanketta itseään tai lähiympäristöä eivätkä ole sellaisenaan siirrettävissä toisenlaiseen ympäristöön Työkäytännöillä ei ole yleisempää tai laajempaa merkitystä TIEDON- JA KOKEMUKSENVAIHTO KOROSTUU ESIMERKIKSI KEHITTÄMISHANKKEEN MUODOSTAMA OPPIMISVERKOSTO © Timo Aro 2012 TYÖKÄYTÄNNÖN LYHYT KUVAUS? Hyvän työkäytännön tiivis kuvaus Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän? Millä tavalla käytäntöä voidaan hyödyntää hanke- ja arkityössä? Hyvä työkäytäntö A: Hyvä työkäytäntö B: Hyvä työkäytäntö C: Hyvä työkäytäntö D: © Timo Aro 2012 Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt Konkreettisia tuotteita, palveluita, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon ja näyttöön sekä ovat toistettavissa toisenlaisessa toimintaympäristössä. Taustalla vahvaa arviointi-, seuranta-, palaute- ja muuta dokumentaatiotietoa Voidaan esittää prosessikuvauksina, purkaa prosessi osiin, mallinnittavissa jne. Omaavat luonteeltaan yleisempää ja laajempaa merkitystä, jolla on käyttöarvoa vastaavan viiteryhmän, teeman, ongelman jne. ratkaisemisessa Ovat ”paketoituna” siirrettävissä, levitettävissä ja hyödynnettävissä toisenlaiseen toimintaympäristöön, mutta edellyttävät suunnitelmallista hyödyntämis- ja levittämisprosessia S.O.S. –HANKKEEN KEHITTÄMISALUSTA, JOHON KUVATAAN YHTEISEKSI HYÖDYKSI OSAHANKKEIDEN KESKEISIMMÄT TUOTOKSET © Timo Aro 2012 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE Hyvän käytännön kuvaus Kuvaa muutamalla lauseella, millaisesta hyväksi arvioidusta käytännöstä on kyse. Kiinnitä kuvauksessa huomiota siihen, että ulkopuolinen ymmärtää mistä on kysymys. Perustele lyhyesti, miksi tai millä tavalla käytäntö on hyvä tai mikä tekee siitä aikaisempaa paremman. Toimijat Hyvän käytännön toimivuus edellyttää muidenkin kuin hanketyöntekijöiden panosta. Kuvaa millaisia ominaisuuksia tai työnjakoa on muiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita ovat hankkeen lisäksi taustaorganisaation avainhenkilöt, ohjausryhmä, kumppanit, yritys, oppilaitos, kunta, konsultti jne. Rakenne Kuvaa, millaisia välttämättömiä tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti siis ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Prosessi Tässä kohden kuvataan käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Tulokset Kuvaa, millaisia tuloksia hyvästä käytännöstä on saatu esimerkiksi käyttäjäkokemusten, pilottien, kokeilujen, asiakaspalautteen, arvioinnin jne. perusteella Levittämissuunnitelma Kuvaa, miten hyvää käytäntöä aiotaan suunnitelmallisesti levittää sidosryhmien, välineiden, resurssien jne. näkökulmasta Tekijät Tiivistelmän tekijät ja yhteystiedot. © Timo Aro 2012 TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE: Hyvä käytäntö A: Hyvän käytännön kuvaus Toimijat Rakenne Prosessi Tulokset Levittämissuunnitelma Tekijät © Timo Aro 2012 Case-esimerkki hankkeesta, jonka asiakkaita olivat alle 25-vuotiaat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat Työkäytäntöjä: Asiakkaan haastattelulomake Haastattelutilanteen käsikirja hankehenkilöstölle Räätälöidyt ostopalvelukurssit eri kohderyhmille Opintopiirit Avointen ovien päivät eri viranomaisten luona Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt: Asiakasrekisterin luominen Kustannushyöty –analyysit (CBA) eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta Urasuunnittelun asiakasprosessin kuvaus Työpari –toimintamalli Systemaattinen julkaisutoiminta Henkilöstön viikkopalaverit Jne noin 30 muuta työkäytäntöä. © Timo Aro 2012 Miten eteenpäin HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN osalta S.O.S –hankkeessa? Käyttöönotto Hyödyntäminen Vaikuttaminen Levittäminen Tuotteistaminen Kuvaaminen/ Arvioiminen Mallintaminen (työkäytännöt ja Tunnistaminen C tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöt) B A Miten hankkeessa: a) tunnistetaan hyvät käytännöt b) kuvataan ja mallinnetaan tuotokset c) miten ja minne ne sen jälkeen siirretään hyödynnettäväksi ja käyttöönotettavaksi? © Timo Aro 2012 Lähde: Mukaillen Ilse Julkunen Hyvät käytännöt ideaaliprosessina 3. Konsultaatio 2. Arviointi 1. Tiedon kokoaminen • Hyvien käytäntöjen hyvistä käytännöistä tunnistaminen kehittämishankkeesta • Hyvien käytäntöjen •tiedon tiivistäminen •tiedon syventäminen •tiedon levittäminen Hyvät käytännöt luokittelu Uudet tulokset Tietoaukkojen tunnistaminen Lisää dokumentaatiota/ © Timo Aro 2012 Ehdotus: S.O.S –hankkeen hyviä käytäntöjen tunnistaminen toimintalinjojen tavoitteiden/teemojen mukaisesti Toimintalinja 1: Aktivoivat ja kuntouttavat asiakastyön hyvät käytännöt (asiakkaiden osallisuus, kokemusasiantuntijuus, asiakassegmentointi, palveluprosessien kehittäminen jne.) Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet (toimijamatriisit, yhteistyörakenteen toimintamalli, palveluprosessien kehittäminen jne.) Toimintalinja 3: Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne (paikalliset käytännöt ja menetelmät jne.) © Timo Aro 2012 Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E © Timo Aro 2012 Palveluverkostoon ja yhteistyörakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E © Timo Aro 2012 Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä Kuvaus: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöä kehitetään ja mitä tavoitellaan Tyyppi: Työ- vai tuotekäytäntö tai vaihtoehtoisesti teema Käyttöönotto: Toimeenpano käytännön hyödyntämiseksi ja käyttöönotettavaksi Kehittäjät ja vastuuhenkilö: Seuranta ja arviointi: Hyvä käytäntö A Hyvä käytäntö B Hyvä käytäntö C Hyvät käytäntö D Hyvä käytäntö E © Timo Aro 2012 II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hankkeen elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua © Timo Aro 2012 Projektin elinkaarimalli (Project Cycle Management) TARVEKARTOITUKSET YMS. PÄÄTTÄMISVAIHE Kiinnitetään liian vähän huomiota! SUUNNITTELUVAIHE TUOTOSTEN LEVITTÄMISJA HYÖDYNTÄMISVAIHE Kiinnitetään liian vähän huomiota! TOIMEENPANOVAIHE ALOITTAMISVAIHE Kiinnitetään liikaa huomiota! © Timo Aro 2012 2010 KAKSI PERUSLÄHTÖKOHTAA 1. Vaikuttavuuden mittaaminen on keskeistä kaikessa hankeja kehittämistoiminnassa 2. ’Hyvät käytännöt’ ovat hankkeiden tuotoksia, joita hyödynnetään tai levitetään joko suppealla tai laajalla tasolla © Timo Aro 2012 Miksi hyvät käytännöt osaksi vaikutusketjuajattelua? 1. 2. Projektin tarve, panokset, toimenpiteet, tuotokset , tulokset ja vaikutukset on integroitava toinen toisiinsa vaikuttavaksi loogiseksi ketjuksi Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista arvioida hankkeiden tuotoksia (so. hyviä käytäntöjä) laajemmin suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin © Timo Aro 2012 Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä Input Esim. tämän koulutuspäivän järjestämiseen liittyvät henkilöstö-, aika- ja tilaresurssit Output Esim. tämän koulutuspäivän alustusmateriaali, kortit, linkit, muu materiaali jne. Tulokset Results Esim. tämän koulutuspäivän oppimistulosten käyttäminen ja hyödyntäminen hanke- ja kehittämistyössä Vaikutukset Outcomes (Impacts, Effects) Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin Vaikuttavuus Effectiveness Vaikutusten suhde asetettuihin tavoitteisiin Relevanssi Relevance Tavoitteiden mielekkyys suhteessa © Timo Aro 2012 tarpeisiin Panokset Tuotokset 5. Vaikutus 4. Tulos 4. Tuotos 3. Toimenpiteet 2. Panos 1. Tarve Hankkeen keskeisin intressi Loppukäyttäjien/ rahoittajien intressi Taustaorganisaation keskeisin intressi © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 1. Tarve Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen asia Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b) rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia, sosiaalisia jne. perusteluita Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä (”hissipuhe”) © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 2. Panokset Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit Käytettävissä olevat muut resurssit © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 3. Toimenpiteet Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana? Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota, seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä, liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien luomista jne. © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 4. Tuotokset Tuotokset ovat projektin resurssien myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne. Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!! Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 5. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!! Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne. Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi © Timo Aro 2012 Keskeiset käsitteet ja sisällöt 6. Vaikutukset ja vaikuttavuus Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne. Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakin Esimerkki työllisyysvaikutukset: Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä, Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta © Timo Aro 2012 Esimerkki tämä aamupäivä Tampereella 19.4.2012 Tarve = Saada tietoa hyviin käytäntöihin liittyvistä asioista Panos = Kaste –hankkeen projektihenkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuvien käyttämä työaika, järjestäjän tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon hankkiminen paikalle. Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, hyvien käytäntöjen tunnistamisen apuvälineet, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne. Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotoksia eli pystyvät luokittelemaan hyviä käytäntöjä ja täyttämään vaikutusketjukortit omasta kehittämispilotistaan. Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi hyvät käytännöt tai vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään. Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (hyvien käytäntöjen luokittelu, vaikutusketjukortit jne.) jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti kehittämistyössä jatkossa. © Timo Aro 2012 Etelä-Pohjanmaan S.O.S –hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE © Timo Aro 2012 POHJANMAAN S.O.S –hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE © Timo Aro 2012 PÄIJÄT-HÄMEEN S.O.S –hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE © Timo Aro 2012 TAMPEREEN S.O.S –hankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET OSAHANKKEEN TULOKSET OSAHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) OSAHANKKEEN TOIMENPITEET OSAHANKKEEN PANOKSET OSAHANKKEEN TARVE © Timo Aro 2012 S.O.S –kehittämishankkeen vaikutusketjukortti VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TUOTOKSET (ml. hyvät käytännöt) KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMENPITEET KEHITTÄMISHANKKEEN PANOKSET KEHITTÄMISHANKKEEN TARVE © Timo Aro 2012 http://www.valkky.fi/tiedostot/Vaikutusketjukortit.pdf © Timo Aro 2012 ESIMERKKI 1: OPINPOLUT MAASTA MAAHAN / SataEdu Oy © Timo Aro 2012 VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS PROJEKTIN VAIKUTUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma - Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli -Opinpolkuihin liittyviä malleja - Testit (yhteismitallinen) -Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen - Koulutuspäivien päiväkirjat - Verkostomalli hankkeiden välillä -Tutkimus - Lehtiartikkelit -Verkosto- ja seminaaritilaisuudet PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?) - Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta) - Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla -Yritystilaisuudet - Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.) - Osaamiskartoitusten tekeminen - Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen PROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa -Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit - Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta -Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta PROJEKTIN TARVE Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan järjestää kohdennetusti koulutusta. Taustalla tutkimuksellinen puoli vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Korostuu hyvien ja toimivien mallien kehittäminen Esimerkki 2: Puuteollisuuden virtuaalikoulu / WinNova Oy © Timo Aro 2012 VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS PROJEKTIN VAIKUTUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN TUOTOKSET Puuteollisuuden virtuaalimalli -Koulutukset valituille kohderyhmille -Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun -Uudet oppimisaineistot -Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin) -Yhteisen koulutusmallin kuvaus -Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö) - PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri osatoteuttajien luona -Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaan moodle –verkko-oppimisympäristö) -Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen) -Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia) -”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus) -Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli -Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua, virtuaalimallin kokeileminen) PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus, käyttöönotto) ja amkkumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen -Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa -Hankkeen budjetti 274 000 euroa -Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset) PROJEKTIN -Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan olla tulevaisuuden ala mm. ekologiisesti. Upea oppimisympäristö on ollut aikaisemmin Porin metsäopiston entisissä tiloissa, mutta ei enää. Tämän tilalle tarvittiin monimuotomalliin perustuva ”Tarvitaan hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi” © Timo Aro 2012 Kiitokset kiinnostuksesta! Lisätietoja: www.timoaro.net 045 657 7890 [email protected] Kuvat: www. istockphoto.com © Timo Aro 2012
© Copyright 2024