Sisällysluettelo 1. Projektin kuvaus..................................................................... 3 1.1. Apunettiprojektin tavoitteet .................................................... 4 1.2. Apunettiprojektin seuranta...................................................... 5 2. Apunetin tuotteet ................................................................... 6 2.1. Internet-sivusto .................................................................... 6 2.2. ATK-opastus ....................................................................... 13 2.3. Voimavaravisiitti.................................................................. 15 2.3.1. Voimavaravisiittien rakenne ............................................ 15 2.3.2. Voimavaravisiitti – kehitys ja käyttö ................................. 17 3. Apunetti-projektin kehitys toimintavuosittain ...................... 24 3.1. Vuosi 2002: Apunetti tuli auttamaan auttajia ........................... 24 3.2. Vuosi 2003: Apunetti ohjaa asiakkaita ”tietoviidakosta tiedon lähteelle” ..................................................................................... 25 3.3. Vuosi 2004: Apunetti edistää digitaalista esteettömyyttä ........... 27 3.4. Vuosi 2005: Tietokoneopastuksia ja käyttäjien palvelutarpeen kartoitusta ................................................................................... 29 3.5. Vuosi 2006: yhteistyötä ja uudistuksia ................................... 31 3.6. Vuosi 2007: Interaktiivisuutta ja uusia virtauksia ..................... 35 3.7. Vuosi 2008: jatkokehittämissuunnitelmia ................................ 39 4. Apunetin yhteistyökumppanit ............................................... 41 4.1. Tampereen kaupunki ........................................................... 41 4.2. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä .................................... 42 4.3. Yhteistyö järjestöjen kanssa.................................................. 42 4.4. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT .................................. 43 4.5. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ...................................... 43 5. Vapaaehtoistyö Apunetissä................................................... 43 5.1. Kokemuksia Apunetin ATK-opastajana .................................... 44 5.2. Joitakin huomioita opastettavista: .......................................... 46 6. Lopuksi ................................................................................. 49 2 1. Projektin kuvaus Apunetti: www.apunetti.net Tietoa ja tukea ikäihmisille ja läheisille ”… Tämä Apunetti on minulle ollut niin suuri henkireikä, etten osaa ajatella, miten olisin selvinnyt ilman tätä nämä viime vuodet…” Omaishoitajat toimivat kotona oman jaksamisensa äärirajoilla ja tarvitsevat tukea jaksaakseen raskaassa työssään. Apunetti tarjosi usein itsekin ikääntyvälle ikäihmisen omaishoitajalle mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja saada vertaistukea ja tietoa asuinpaikasta riippumatta omassa kodissa ilman sijaisjärjestelyjä. Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Apunettiprojekti oli ikäihmisen ja omaishoitajan tukena vuodesta 2002. Keskeisenä painopistealueena oli ikäihmisten ja omaishoitajien yhteisöllisyyden tukeminen ja sosiaalisten verkostojen luominen nettiin. Projektin tavoitteena oli myös edistää digitaalista esteettömyyttä antamalla tukea, tietoa ja opastusta sähköisten viestimien käytössä ikäihmisille sekä heidän vanheneville omaishoitajilleen. Apunetin haasteena oli auttaa ikäihmisiä pysymään tietoyhteiskunnassa mukana toimintarajoitteista huolimatta. Yksilöllinen ATK-opastus tarjosi tähän mahdollisuuden. Apunetti pyrki tavoittamaan erityisesti tietotekniikkaa vierastavia ja omiin taitoihinsa epäillen suhtautuvia ikäihmisiä. Apunetti oli myös kehittämässä sivustolleen muistisairautta sairastavan ja hoitajan avuksi toimivaa avunsaantiväylää arkipäivän pulmatilanteita helpottamaan TunteVa -menetelmän avulla. Palveluohjaustilanteissa Apunetti ohjasi asiakkaita oikean palvelun piiriin. Apunetin luonteen vuoksi ohjaus oli valtakunnallista: asiakaskuntana oli koko Suomi. 3 Toimintansa aikana projektissa kehitettiin tietotekniikkapohjainen toimintamalli, Voimavaravisiitti työvälineeksi ehkäisevään kotikäyntityöhön. Perinteinen palveluneuvonta muotoutui vuosien aikana Apunetin kehittämän Voimavaravisiitin sisällä annettavaksi. Toimintavuosiensa aikana Apunetti keräsi aktiivisesti asiakaspalautetta ATK -opastuksissa käyviltä ja nettisivuilla asioivilta asiakkailta ja kehitti verkkosivustoaan ja palveluitaan palautteen pohjalta ikäihmisten ja omaishoitajien tarpeita vastaaviksi. Apunetti teki toimintansa aikana yhteistyötä muiden ikäihmisten ja omaishoitajien palveluita tuottavien tahojen kanssa ja toimi tiedottajana myös oman järjestön, Tampereen Kaupunkilähetyksen sisällä. 1.1. Apunettiprojektin tavoitteet Apunettiprojektin tavoitteina oli: - Tukea ikääntyvien omaishoitajien henkistä jaksamista: antamalla omaishoitajille vertaistukea ja tietoa ikäihmisten oman nettiyhteisön avulla. - Edistää yhdenvertaista ja esteetöntä yhteiskuntaa: toiminta-ajatuksena, että tietoyhteiskunta kuuluu kaikille, myös toimintarajoitteisille ja omien ATK-taitojensa kehittymiseen epäillen suhtautuville ikäihmisille. - Parantaa ikäihmisen ja omaishoitajan elämänlaatua: tunnistamalla ja vahvistamalla omia voimavaroja, kartoittamalla todellista palvelutarvetta ja kehittämällä ikäihmisten palveluita Voimavaravisiittiohjelman avulla. 4 1.2. Apunettiprojektin seuranta Apunettiprojektin seurannan mahdollistivat: - Apunetin ohjausryhmä, joka kokoontui noin neljä kertaa vuodessa, jäseninään: o Tampereen Kaupunkilähetyksen KoKeVan johtaja Satu Sipola o e-Tampereen viestintäpäällikkö Ulla Hartikainen o VTT:n erikoistutkija Tuula Petäkoski-Hult o Tampereen kaupungin johtava kotipalvelun ohjaaja Kyllikki Raatikainen - Internet-palvelujen sähköinen seuranta/loki - Koulutus-, kehittämis- ja vapaaehtoistyön kuukausipalaverit - Raha-automaattiyhdistyksen raportit, Kaupunkilähetyksen vuosisuunnitelmat ja raportointi/vuosikertomustekstit - Työn kehittämiskeskustelut osaston johtajan kanssa. - Kaupunkilähetyksen laadunkehittämistyöhön osallistuminen ja sisäinen auditointi. 5 2. Apunetin tuotteet Internet-sivusto, ATK-opastus ja Voimavaravisiitti 2.1. Internet-sivusto Apunettisivut olivat ikäihmisten ja omaishoitajien nettisivusto, jonka tavoitteena oli vertaistuki, tiedolla ohjaaminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja sosiaalisten verkostojen luominen nettiin. Sivusto oli osoitteessa www.apunetti.net Omaishoitajien henkisen jaksamisen tukeminen verkkopalvelujen avulla oli Apunetin keskeistä toimintaa. Apunettiprojektin selkeiden ja hyvin toimivien nettisivujen tavoitteena oli madaltaa kynnystä sähköiseen asiointiin verkossa. Toiminnalla haluttiin osoittaa että Internetiin on mahdollista muodostaa myös ikäihmisille suunnattu toimiva yhteisö. Erityisesti Avoimessa verkkokeskustelussa omaishoitajien keskustelu kävi vilkkaana. Keskustelijoiden oli mahdollista kirjoitella rekisteröitymättä, nimimerkin suojissa. Vuonna 2008 verkkokeskustelupalstalla käytiin 197.126 kertaa. 6 Aihe Lähettäjä Vastauksia Luettu Päivän hyvä työ Ajattelin aloittaa tässä uuden aiheen.On totta ett... keskustelija 07.09.06, 11:37 146 2099 Apunetti kehittyy... Pieni Apunetti tää, mielessä kun häämöittää, kun... keskustelija 05.09.06, 10:16 61 1078 71v Hemoglopiini Minulta on otettu kaksi ketaa verikok... keskustelija 02.09.06, 16:23 3 144 miten käy mahdollisessa avioerotilanteessa perimälleni omaisuudelle? Heippa, perheongelmien vuoksi olen pyöritellyt pä... keskustelija 02.09.06, 15:18 6 191 Pyörätuolin mahtuminen autoon Auton vaihto on edessä ja todennäköistä on, että m... keskustelija 30.08.06, 09:56 5 141 Positiivisuusviikko 16. Valtakunnallinen positiivisuusviikko 04.10.09... keskustelija 30.08.06, 08:15 27 427 minne hävisi ? thrombocytosis essentialis=diagnoosi. Pyysin aihee... keskustelija 23.08.06, 18:14 74 1769 Kyy synnyttämässä puussa?! Olen kuullut ihan kummia, että kyy synnyttäisi puu... keskustelija 13.08.06, 23:50 9 173 Apua omilta lapsilta? Uskaltaudun tälle palstalle kysymään mielipiteitä ... keskustelija 10.08.06, 15:31 49 1065 Nimipäivä onnittelut Jos en väärin muista, niin täällä on ollut Salmen... keskustelija 05.08.06, 13:36 52 873 Mitä mieltä alkohol.huume ong. kontaksikodista Keski-Uudellemaalle Olen saaanut sydämelleni nuoret alkoholistit ja na... keskustelija 03.08.06, 15:01 1 89 mitä tehdä? vein vanhan äitini tänään terveyskeskuksen vuode-o... keskustelija 31.07.06, 23:01 47 1286 ”Tämä on ollut minulle sellainen elämän eliksiiri, että olen jaksanut hoitaa äitiäni paremmin. Ennen mietin ja surin itsekseni asioita, kun mieskin on niin paljon poissa kotoa ,eikä aina puhelimessa viitsi vain murheitaan purkaa. Nyt olen saanut purkaa pussini täällä ja on ollut niin paljon helpottunut olo. Tietää myös, ettei ole yksin tällaisissa tilanteissa, vaan on paljon muitakin ja vielä paljon vaikeimmissa olosuhteissa. Kun on itse saanut apua ja 7 ymmärrystä, haluaa auttaa ja kulkea toistenkin rinnalla tukien. Näin menemme eteenpäin koko Apunetti kansa.” Omaishoitajat kokivat keskustelupalstat erittäin tärkeänä henkireikänä arjen aherruksen keskellä. Heille oli merkityksellistä, että vertaistukea oli mahdollista saada omaan aikatauluun sopivalla tavalla: istahtaa koneen ääreen omassa kodissa. ”En ole missään muualla kun tällä palstalla tavannut ihmisiä jotka tajuavat tämän omaishoitajan arkipäivän vaikeudet. Pitäisi olla yhteydessä oman paikkakunnan omaishoitajiin, on minulle kutsuja tullut monesti. Minun on vain vaikea päästä tästä kun mies ei halua tulla mukaan.” Omaishoitajien avoin keskustelupalsta oli koko Apunetin toiminnan ajan keskeinen osa sisältöä. Keskustelupalstaa pidettiin omaishoitajien omana foorumina, jossa ylläpidon rooli oli aina tarkoituksellisesti taka-alalla. Avoimeen verkkokeskusteluun oli mahdollista kirjoittaa rekisteröitymättä, halutessaan nimimerkin suojissa, jolloin osallistuminen oli helppoa. ”Olen kiitollinen teille kaikille. Jollain teistä on jakaa sitä iloa ja jollain taas sitä hirvittävän suurta surua jolloin ne omat surut tuntuu niin äärettömän pieniltä. Joskus minusta tuntuu että Apunetti on se joka minua pitää elämässä kiinni. Te olette ystäviä joita en edes tunne muuten kuin täällä mutta jos ei muita ystäviä ole niin on hyvä että minulla on teidät. Hyvää yötä nyt lähden nukkumaan toivottavasti on rauhallinen yö meillä kaikilla.” Viimeisinä toimintavuosina käyttäjien tarpeiden ja toiveiden pohjalta palvelua kehitettiin interaktiiviseksi antamalla käyttäjille mahdollisuus myös itse aktiivisesti osallistua sisällön tuottamiseen: sivustolla toimi mm. Kuvagalleria, jonne asiakkaat lähettivät omia valokuviaan ja keskustelivat niistä. Galleria oli erittäin suosittu matka- sisustus- lemmikki- ja luontokuvistaan. Monet kotona läheistään hoitavat omaishoitajat matkustelivat ja kyläilivät toistensa luona ”sivujen kautta”. Vuonna 2008 kuvagalleriassa oli 96.589 käyntiä. 8 ”Hienoa, kun tulee kuvia katseltavaksi. Tämä on piristävän raikas syyskuvasarja. Kiitokset Kuvailijalle. Pankaahan muutkin tulemaan hienoja syysnäkymiä ja muitakin, kun kuitenkin niitä napsitte kulkiessanne.” ”Kiitos, kun saimme ’kutsun käydä kotonasi’. Oletko itse ommellut nuo verhot?” ”On varmaan antoisan kivaa kulkea tuolla luontopolulla, on niin vehmaan näköistä.” ”Vei sanattomaksi. Saisinpa siirrettyä kotipihaani tai taloni tuolle rannalle. LUMOAVAA” ”Heh... olet päästänyt sorsat lammikolta suojaan lämmittelemään. Vai olisiko kuvankäsittely ne päästänyt, mokoma?” ”Oikein arvattu. Siirsin sorsat toisesta kuvasta tänne, hyi hyi tuhmaa tekoani. Kohta minun kuviani ei enää uskota ollenkaan oikeiksi kuviksi.” Apunetin verkkosivujen käyttäjät ympäri Suomen pääsivät nauttimaan kulttuurielämyksiä katselemalla Tampereen Kaupunkilähetyksen Senioriinstituutti -projektin Kulttuuripysäkillä vierailevien taiteilijoiden teoksia. 9 Apunetin käyttäjät vierailivat vuonna 2008 Kulttuuripysäkki-sivustolla 13.498 kertaa Sivustolla esiteltiin: • Kari Kivisaaren öljyvärimaalauksia • Anita Vilpposen ikoneita • Anna-Maija Edelmannin töitä 10 Eettistä keskustelua avaamaan kehitettiin Blogi -tyyppinen "nettikansalaisen kannanotto"-osio, jossa keskustelua käytiin kirjoituksen herättämän aiheen pohjalta. Vuonna 2008 Nettikansalaisen kannanotossa oli 3227 käyntiä ”Kiitos mielenkiintoisesta tietopaketista. Mitenkähän se toimii käytännössä? Varmaankin esteettömyysasiamies pitää meidän puoliamme. Kiitos siitä jo etukäteen.” 11 ”Maija Könkkölä puhui juuri näistä esteettömisasioista, että yhteiskunta pitää rakentaa niin, että jokaisella on esteetön kulkeminen. Katsoitteko ohjelman?” Asiakaspalautteen pohjalta Apunetti kehitti toimivaa avunsaantiväylää helpottaakseen muistisairautta sairastavan ja hänen hoitajansa arkipäivän pulmatilanteita TunteVa -menetelmän avulla. Vuonna 2008 TunteVa – keskustelupalstalla käytiin 1560 kertaa Aihe Lähettäjä Vastauksia Luettu Kysymys: Mieheni sairastaa dementiaa. Mitä teen, kun hän ky... keskustelija 03.09.07, 13:00 1 175 Kysymys Aviopuolisollani on diagnosoitu Alzheimerin tauti ... keskustelija 03.09.07, 12:58 1 140 12 2.2. ATK-opastus Apunetin ATK-opastus oli ikäihmisille ja omaishoitajille suunnattua, asiakkaan tarpeista lähtevää opastusta tietokoneen käyttöön. Henkilökohtainen opastusaika varattiin tunniksi kerrallaan. Opastus tapahtui pääosin vapaaehtoistyönä, vertaisohjaajan avustuksella. Opetustilana oli esteetön, rauhallinen opastushuone, joka mahdollisti myös toimintarajoitteisten (kuulo, näkö, liikkuminen) asiakkaiden vastaanoton. ATK-taidot kuuluvat olennaisena osana nyky-yhteiskuntaan ja helpottavat siinä toimimista. Omanarvontuntoa kohottaa kyky pystyä itse hoitamaan esim. pankkiasiansa. Apunetti tuki ikäihmistä nykyaikaan olennaisesti kuuluvien tietotekniikkataitojen omaksumisessa. ”Tietokoneen käyttö avaa ikäihmiselle mahdollisuuden itsenäiseen ajantasaiseen yhteiskunnan palvelujen ja tiedon hankintaan sekä käyttöön. Näin ollen opiskelu on mielekästä ja palkitsevaa.” Projekti tarjosi henkilökohtaista, asiakkaan omista tarpeista lähtevä ATKohjausta. Opastusta annettiin myös toimintarajoitteisille etenemistä toivoville asiakkaille. Tietotekniikkaa taitoihinsa epäillen suhtautuva ikäihminen oppimisympäristön ja selkokielistä, vertaisen ja vierastava, hidasta omiin tarvitsee turvallisen antamaa tietoa ja konkreettista opastusta. 13 ”… Apunetti on ollut minulle avain tietokoneen käyttöön. Rauhallinen myönteinen ilmapiiri taitavan ohjaajan tukemana on mahdollistanut yksilöllisen, omien edellytysten mukaiseen opiskeluun.” Tarvittaessa asiakas sai myös neuvontaa ja opastusta ATK-laitteisiin kehitetyistä toimintaa helpottavista apuvälineistä. Lisäksi Apunetin tiloissa asiakkaalla oli mahdollisuus tutustua laitteisiin ja saada henkilökohtaista ohjausta niiden käyttöönotossa. Apunetin ohjaajat olivat pääosin eläkeläisiä ja opastus toteutettiin suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Koska Apunetin tarjoama vertaistuki ja palvelut toimivat netissä, opastuksella haluttiin tarjota omaishoitajille mahdollisuus myös oppia käyttämään heille räätälöityä sivustoa ja hyödyntämään Apunettipalveluita. Apunetti kulki asiakkaidensa kanssa ajan virrassa ja kehitti innovatiivisia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja sekä sovelsi jo käytössä olevia ikäihmisten tarpeita vastaaviksi. ”Apunetti on juuri oikeaan osunut nettiapu ikäihmisten tieto- koneen käytön opetuksessa! Vanhemmalla ihmisellähän on usein arkuutta uuden oppimiseen. Kurssimuotoisessa opiskelussa saattaa tulla aukkoja, jotka hidastavat tai jopa ehkäisevät opetuksen seurantaa. Kun näin "putoaa pois kelkasta" saattaa opiskelukin jäädä silleen. Apunetissä sen sijaan jokainen voi edetä omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Opitun kertaukseen on aina mahdollisuus.” ”Keski-iän kohoamisen myötä ns. ikähuonokuuloisuus on lisääntynyt. Huonontunut kuulohan johtaa helposti syrjäytymiseen. Mahdollisesti heikentynyt näkökään ei ole este tietokoneen käyttöön. Jo em. syistä tietokoneen avulla voi ikäihminen selviytyä omatoimisemmin yhteiskunnan palveluista. Myöskin tiedon ja viihteen kannalta on tietokone oiva lisä. Olen löytänyt Apunetistä viime vuosien aikana verrattoman, mielekkään harrastuksen ja käyntikohteen.” 14 ”Lämpimät kiitokseni Teille Apunetti-vuosista. Ne ovat antaneet juuri sellaista sisältöä eläkepäiviini, mitä olen kaivannut. Käynnit siellä ovat olleet suorastaan terapeuttisia. Ilmasto sinällään on ollut niin positiivinen ja lämminhenkinen. Tuntuu suorastaan tyhjältä, kun ei ole sinne käyntiaikaa. Opettajana Tapio on ollut vertaansa vailla.” 2.3. Voimavaravisiitti Apunetin kehittämä tietokonepohjainen toimintamalli ehkäisevään vanhustyöhön Voimavaravisiitti on ikäihmisen luokse tehtävä kotikäynti, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi oman elämän erilaiset voimavarat sekä kartoittaa mahdolliset huolen aiheet. Tiedon keräämisen apuna käytetään tilanteeseen kehitettyä tietokoneohjelmaa. Voimavaravisiitin taustalla on sosiokulttuurinen seniori- ja vanhustyö: visiitillä tunnistetaan ja vahvistetaan ihmisen sosiaalisia ja kulttuurisia voimavaroja. Visiitin aikana ei tehdä mittauksia, muistitestejä eikä kuntokartoituksia, vaan tarkoitus on tarkastella senhetkistä elämäntilannetta asiakkaan omista lähtökohdista. Tarkoituksena on saattaa voimavaravisiitin asiakas huomaamaan omia vahvuuksiaan arjen elämässä, tiedottaa tarjolla olevista palveluista sekä kerätä tietoa kotonaan asuvan vanhusväestön elämästä ja olosuhteista, jotta palvelut voidaan suunnitella ja suunnata tarpeisiin sopiviksi. Palveluntarpeen, myös piilevän, kartoittaminen ja omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen parantaa ikäihmisen ja omaishoitajan elämänlaatua ja auttaa oikean palvelun löytämisessä. Visiitintekijä on sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan ammattilainen ja hänellä on mukanaan internet-yhteydellä varustettu kannettava tietokone. 2.3.1. Voimavaravisiittien rakenne Voimavaravisiitin rakenne on ennalta suunniteltu. Se mahdollistaa asiakkaan tilanteen tarkastelun uudella tavalla ja sen tulee elää asiakkaan tarpeiden mukaan. Kotikäynti rakentuu keskustelulle ja yhdessä mietityille ratkaisuille. Tilanne aloitetaan ja päätetään positiivisilla asioilla ja huolet ja 15 murheet käsitellään visiitin keskivaiheessa. Tällä menetelmällä kotikäynti saa heti alussa myönteisen sisällön ja tarkoitus on, että visiitti päättyy myönteisiin tunnelmiin. Tärkeintä on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan. Verkostokartta piirretään asiakkaan kanssa käyttäen tietokonetta apuna. Kartan täyttämisessä keskustelu on pääosassa: Yhdessä tarkastellaan tapahtumia, asiakasta lähellä olevien ihmisten kokonaisuutta ja tämänhetkistä elämäntilannetta. Keskustelun kuluessa asiakas tiedostaa oman sosiaalisen verkostonsa ja pystyy itse vaikuttamaan siihen. Verkostokarttaa seuraavassa osiossa asiakkaalla on mahdollisuus miettiä ja kertoa merkityksellisistä rooleistaan elämänsä aikana. Visiitillä käydään läpi huolen vyöhykkeet, jotka kirjataan tietokoneen lomakkeelle. Yhdessä mietitään selviytymiskeinoja ja etsitään niitä tukevia ratkaisuja. Pyritään löytämään asiakasta palveleva ratkaisu, johon hän on valmis sitoutumaan. Yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan omia voimavaroja elämän eri alueilla. Mietitään mahdollisuuksia, jotka edistävät omassa arjessa selviytymistä. Tässäkin on tietokone apuna kirjaamisessa. Ohjelman avulla muodostetaan Elämänkuvapyramidi, jossa asiakas näkee huolensa ja voimavaransa ja pystyy tarkastelemaan niiden välistä suhdetta. Ohjelman Symbolikuvien avulla asiakkaan on mahdollista kerrata vielä omien verkostojensa, huoltensa ja voimavarojensa keskeisimmät kohdat ja pohtia niitä. 16 Voimavaravisiitin lopuksi ohjelma avaa asiakkaan katseltavaksi luontokuvia, joista hän valitsee itselleen sopivan mielenmaiseman. Ympäristöpsykologian kokeelliset tutkimukset todistavat, että luontonäkymä laskee verenpainetta, auttaa rauhoittumaan ja parantaa mielialaa. Jopa valokuvan katseleminen auttaa. ”Suomalainen silmä lepää usein maisemassa, jossa on vettä ja vihreyttä. Mielimaisemaan vaikuttavat muistot, tunnelmat ja yksityiskohdat. Elvyttävä maisema ei ole välttämättä dramaattinen kansallismaisema tai kaunis paratiisi, vaan se voi olla myrskyinen ranta, kivinen joenuoma, kuusen alus, saunapolku tai kaupunkimaisema. Elvyttävien ympäristöjen tutkimus on osoittanut, että luontoympäristöllä on erityisen voimakas elvyttävä vaikutus. Elvyttävällä ympäristöllä tarkoitetaan paikkoja, joissa on mahdollista vapautua stressistä ja ladata akkuja. Ellei luontoon pääse, voi elvyttävän luontokokemuksen tuoda muukin luontoelementti, esimerkiksi luontokuva:” Voimavaravisiittiin suositellaan tehtäväksi uusintakäynti muutaman kuukauden kuluttua, jolloin tarkastellaan asiakkaan tilannetta ja palveluohjauksen tarvetta uudelleen. Voimavaravisiittiin liittyy aina käyttöön ohjaus / koulutus, jonka toteutuksesta vastaa Tampereen Kaupunkilähetys. Koulutus on pääsääntöisesti toteutettu kahtena neljän tunnin jaksona ja arviointitapaamisena noin kuuden kuukauden kuluttua, kun visiittikäyntejä on tehty. (Koulutusrunko liitteenä) 2.3.2. Voimavaravisiitti – kehitys ja käyttö Tampereen Kaupunkilähetyksen Apunettiprojektin kehitystehtäväksi muotoutui kehittää palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteyteen lisäarvoa tuova tietokonepohjainen toimintamalli työvälineeksi asiakaslähtöiseen ja voimavaraistavaan kohtaamiseen. Ehkäisevään vanhustyöhön haluttiin luoda toi17 mintamalli uudenlaisista lähtökohdista. Apunettiprojektin tarkoituksena oli digitaalisen esteettömyyden edistäminen. Siksi haluttiin luoda tietokonepohjainen ohjelma, joka samalla tutustuttaisi ikäihmisiä tietokoneen käyttöön ja tarjoaisi tietotekniikan tarjoamia visuaalisia elämyksiä. Kehittämistyötä tukemaan ja ohjaamaan perustettiin kehittämistyöryhmä, jossa olivat mukana Tampereen Kaupunkilähetyksen KoKeVan johtaja Satu Sipola, VTT:n erikoistutkija Tuula Petäkoski-Hult, Tampereen kaupungin johtava kotipalvelun ohjaaja Kyllikki Raatikainen sekä e-Tampereen viestintäpäällikkö Ulla Hartikainen. Tampereen Päivärinta kaupungin on ollut ikäihmisten avainhenkilö palvelujen tilaajapäällikkö toimintamallin luomisessa Eeva ja kehittämisessä. Voimavaravisiitin teoriaosuuden kokosi ja kirjoitti tutkija Minna Zechner Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitokselta. Projektikoordinaattorina toimi terveydenhoitaja / sosionomi Riitta Albers Tampereen Kaupunkilähetyksen Apunetti-projektista. Voimavaravisiittikäynti perustuu asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Kotikäyntien taustalla olevassa ajatuksessa ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija ja kykenee parhaiten ratkaisemaan tielleen osuvia ongelmia rauhallisessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutussuhteessa yhdessä visiitintekijän kanssa. Voimaantuminen, empowerment, on henkilökohtainen prosessi, joka lähtee ihmisestä itsestään: voimaa ei voi antaa toiselle, mutta prosessia voidaan tukea. Palveluohjaus ei ole ainoastaan saatavilla oleviin palveluihin ohjaamista vaan asiakkaan kanssa yhdessä mietittyjä, hänelle räätälöityjä ratkaisuja, joihin hän itse sitoutuu. Voimavaravisiittiin liittyvät osiot mahdollistavat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja myös piilevä avuntarve tulee esille. Toimintamalli suunniteltiin niin, että visiittikäyntiin liittyy kaksi tapaamista asiakkaan kanssa. Ensimmäinen käynti painottuu toimintaohjelmaan, jolloin saavutetaan asiakkaan luottamus ja turvallinen ilmapiiri asiakkaan todellisten tarpeiden ja piilevän avuntarpeen esille saamiseksi. Rauhallisesti etenevässä ohjelmassa mietitään mm. asiakkaan sosiokulttuurista ympäristöä ja tarvittaessa kohdistetaan tukitoimia myös sinne. Toisella käynnillä painottuu 18 varsinainen palveluohjaus ja visiitin liittäminen esim. palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteyteen. Jo alusta asti pidettiin tärkeänä ohjelman teknisen osuuden yksinkertaista ja helppoa toteutusta. Yhteistyötä tehtiin alan asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman teknisen osuuden toteuttajaksi valittiin Data-Universum Oy. Tampereen Kaupunkilähetys yhdessä Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen kanssa toteuttivat Voimavaravisiitit -kokeiluhankkeen touko-kesäkuussa 2005. Henkilötiedot poistettuina visiiteillä kerättyjä tietoja oli tarkoitus käyttää myös tutkimukseen ”Sosiaalinen pääoma, luottamus ja hoiva – ”Miten informaali ja formaali hoivapääoma syntyvät ja jakautuvat hyvinvointiyhteiskunnissa?” -tutkimushankkeessa. Hankkeessa Voimavaravisiitit toimintamallia ja tietokonepohjaista ohjelmaa testattiin tekemällä visiitti kymmenen Tampereen Kaupunkilähetyksen asiakkaan tai hänen läheisensä luo. Kokeiluhankkeen arviointi ja sen raportointi hankittiin Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta, ja toteutuksesta vastasi projektipäällikkö, TtM, ft Tarja Heinonen. Hankkeen kuluessa pidettiin tärkeänä, että Voimavaravisiitti-toimintamallin ”arvioitsija” oli itse mukana visiiteillä, kuulemassa ikäihmisten puhetta ja aistimassa tunnelmaa ja havainnoimassa visiitin etenemistä. Visiitin varsinaisina tekijöinä / haastattelijoina toimivat Riitta Albers, terveydenhoitaja ja sosionomi Tampereen Kaupunkilähetyksestä sekä Minna Zechner, tutkija Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitokselta. Arvioinnin tekijä, Tarja Heinonen osallistui kahdeksalle visiitille kymmenestä. Heinonen osallistui kotikäynnille tasavertaisena visiitin toteuttajana, ei pelkästään ulkopuolisena arvioijana. Näin pyrittiin mahdollisimman luontevaan tilanteeseen ikääntyneen kodissa. Yhdelle visiiteistä osallistui myös lehtori Anja Merilahti ja kahdelle fysioterapeuttiopiskelija Annukka Volotinen, molemmat Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Kokeiluhankkeesta on tehty arviointiraportti ” Sokokselle kun palvelubussi vie, siinä se elämä on”. Asiakkaat kokivat kotikäynnit tavanomaisista poikkeavina ja positiivisina: ”Ymmärtää oman elämänsä hyvyyden, vaikka se on ollut tiedossa aikaisemminkin..” 19 ”…joutunut miettimään ja pysähtymään…” ”Se, että sai vapaasti puhua, on tavallaan sielunhoitoa” Kokeiluhankkeen jälkeen toimintamallin kehitystyö jatkui yhdessä kehittämistyöryhmän kanssa. Apunettiprojekti oli luonteensa mukaisesti halukas kokeilemaan uuden tietotekniikan luomia mahdollisuuksia: Voimavaravisiiteillä käytettävään tietokoneeseen hankittiin ”verkkokortti”, vuonna 2005 vielä harvinainen mobiililaajakaista -yhteys, jolla kotikäyntien yhteydessä mahdollistui pääsy Internetiin ja visiittikäyntien palveluohjaustilanteet paranivat. Loppuvuodesta 2005 käynnistyi Tampereen Kaupunkilähetyksen toimesta laajempi, varsinainen pilottihanke yhdessä Tampereen kaupungin kotihoidon, Lempäälän Ehtookodon ja Peurankalliokeskuksen kanssa. Hanketta suunniteltiin työntekijöiden toiveiden pohjalta. Tampereen kaupunki osoitti pilottialueiksi kaksi hyvin erilaista aluetta: Amurin ja Annalan kotihoidon. Amurin alueelta kohderyhmäksi valittiin henkilöitä, jotka olivat saaneet tukipalveluita kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta, mutta heihin ei oltu kotihoidon toimesta oltu yhteydessä sen jälkeen. Annalan alueella kohderyhmän muodostivat 70 -ikävuotistarkastusta lähestyvät asukkaat. Kaupungin kanssa käytiin lukuisia neuvotteluja sekä kaupungin Tietotekniikkaosaston (TIO) että valittujen alueiden palveluesimiesten kanssa. Voimavaravisiitistä järjestettiin kaksi koulutusiltapäivää, jossa osallistujat saivat opastuksen ja ohjeistuksen visiittien tekemiseen. Visiitit toteutettiin osallistujatahojen oman henkilökunnan ja Tampereen Kaupunkilähetyksen työntekijöiden toimesta. Loppuraportin pilottihankkeesta teki Apunettiprojektin osa-aikainen projektityöntekijä, perushoitaja Päivi Sipilä. Purku- ja kehityspalavereja pidettiin osallistujien kesken pilotin aikana ja sen jälkeen. Tuloksista pidettiin myös laajempi tiedotustilaisuus pilottihankkeen loputtua. Voimavaravisiittiasiakkaiden kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Hyvin iäkkäillä henkilöillä kannettavan tietokoneen pieni näyttö hankaloitti visiitin toimivuutta. Osalle kotihoidon työntekijöistä tietokoneen käyttö oli vierasta ja hankaloitti visiitintekoa. Palaute otettiin huomioon Voimavaravisiittikoulutuksen jatkokehittämisessä. Myös työntekijöiden perus- tietojenkäsittelytaitojen hallintaan ohjeistettiin jatkossa kiinnittämään huomiota 20 valittaessa Voimavaravisiittiä tekeviä henkilöitä: asia, joka tulevaisuudessa tulee korjaantumaan osin itsestään tietojenkäsittelytaitojen parantumisen myötä. Hankkeen jälkeen Voimavaravisiittejä tehtiin Kaupunkilähetyksen Koulutusja vapaaehtoistyön projektien sisällä ja erityisesti Apunetti-projektissa, jossa myös kehitystyötä jatkettiin palautteiden pohjalta. Erityisesti kehitettiin ja parannettiin ohjelmaan liittyviä ja hankaliksi koettuja asiakkaalle annettavia tulosteita ja siihen liittyvää tekniikkaa. Valtakunnallinen sosiaalialan kehittämisohjelma kehitti gerontologista sosiaalityötä, vanhusten toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointia sekä ehkäisevää vanhustyötä. Tampereen Gero -hankkeessa (1.9.2005– 31.10.2007) Voimavaravisiitti otettiin käyttöön vuonna 2007 hankkeen käytännön kehittämistyöhön liittyvään pilottiin. Tampereen kaupunki valitsi mukaan kuusi kotihoidon tiimiä eri asuinalueilta. Jokainen tiimi valitsi viisi asiakasta. Voimavaravisiitti-menetelmän soveltuvuutta päätettiin kokeilla tässä ”kotihoitopilotissa”. Jokaisesta kotihoitopilotin tiimistä osallistui työntekijä kaksi iltapäivää kestävään voimavaravisiittikoulutukseen. Tiimit tekivät Voimavaravisiittejä kesän 2007 aikana. Lopulta vain puolet, eli kolme tiimiä, oli ehtinyt tehdä visiittejä asiakkailleen hankkeen kuluessa. Visiittejä tehneet kotihoidon työntekijät antoivat kirjallista palautetta visiiteistä todeten, ettei se sovi kaikille kotihoidon asiakkaille, joko asiakkaiden huonokuntoisuuden tai työntekijöiden resurssien riittämättömyyden takia. ”Voimavaravisiitti tehtiin ja asiakas unohti hetkeksi yksinäisyytensä, kun elämää käytiin yhdessä läpi. Visiitin hyödystä kotihoitoa järjestettäessä yhtenä apuvälineenä en oikein osaa sanoa koska asiakas on meille jo entuudestaan tuttu ja paljon hänen historiastaan on jo tiedossa ja hyödynnettynä. Aikaa visiitin tekoon menee yllättävän paljon koska mielestäni tilanne on oltava rauhallinen/kiireetön ja asiakkaan on saatava kertoa elämästään niin halutessaan vähän laveammin kuin mitä itse kysymykseen vastaaminen vaatisi. Mielestäni voimavaravisiitti ei sovi läheskään kaikille kotihoidon asiakkaille tehtäväksi, sinällään ihan mielenkiintoinen kokemus.” 21 ”… Mielestäni soveltuu hyvin esim. 3 sektorin työvälineeksi tai vaikka nettikahvilan tai ryhmän kanssa työskentelyyn. Itse pidän ohjelmasta. Antaa erilaista näkökulmaa ja konkretisoi huolet ja laittaa ne mittakaa- vaan. Vaikea vain ajatella, että tällä työtahdilla visiitin käyttöä voisi nivouttaa mitenkään omaan työhön tai vanhuskäsitykseen. Tulevaisuudessa kun koneenkäyttö on jo asiakkaalle tutumpaa voisi varmasti ohjelmaa hyödyntää enemmän siten, että asiakas tekisi ja työntekijä ohjaisi.” Voimavaravisiittiä on esitelty Apunettiprojektin toimesta eri alan asiantuntijoille. Ohjelma on käytössä osassa Tampereen Kaupunkilähetyksen Koulutus-, kehittämis- ja vapaaehtoistyön projekteista. Ehkäisevään perhetyöhön kuuluva Kimpassa -projekti suunnittelee ja kehittää Voimavaravisiittiä toimintaansa tukevaksi Perhevisiitiksi. Voimavaravisiittikäyntiin kuluu aikaa noin 2h. Visiitin luonteen vuoksi sitä ei voi eikä hyödytä tehdä kiireen sävyttämässä ilmapiirissä. Voidaan kysyä onko Voimavaravisiittiin kuluva kaksituntinen kustannustehokas aika, jos tässä ajassa pystytään luomaan tasavertainen ja luottamuksellinen asiakassuhde. Asiakas pysähtyy oman elämänsä äärelle, saa tunteen omista voimavaroistaan ja tulee kokonaisvaltaisesti kuulluksi. Lisäksi pystytään kartoittamaan ikäihmisten tarpeita, saamaan selville asiakkaan todellinen avuntarve ja sitoutuminen yhdessä mietittyihin ratkaisuihin. ”…Tuntui hyvältä, että tullaan minua varten ja minä saan kertoa, miltä minusta tuntuu. Pysähtyminen oli tärkeä, sillä ihminen ei ole kone. Ellei huolla omia voimavarojaan, ei jaksa. Jumalakaan ei ole mikään orjapiiskuri, ja käskyissä Jeesus sanoo: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Monesti vain tuo toinen osa, eli itsensä rakastaminen unohtuu.” ”…Minä sain kerrankin miettiä, mitä minulle itselleni kuuluu. Joku oli kiinnostunut juuri minusta. Aikaisemmin olin vain miettinyt, mitä läheisilleni kuuluu ja miten heitä auttaisin. Visiittihetkellä monenlaiset huolet varjostivat päiviäni – ne olivat valloittaneet jo ison osan ajatusmaailmaani. Sitten yllättäen huomasin, että minullahan on paljon voimavaroja, jotka on muis22 tettava ottaa käyttöön: olen terve ja minulla on ystäviä joiden kanssa voin puhua.” Erityisesti toimintamallin on nähty sopivan työvälineeksi kolmannen sektorin toimijoille, mielenterveystyöhön ja sosiaalisektorille. Voimavaravisiitti on käytössä Hämeenlinnan seudun vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke Vankkurissa ja visiitistä on valmistumassa opinnäytetyö Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialalta. www.voimavaravisiitti.fi 23 3. Apunetti-projektin kehitys toimintavuosittain 3.1. Vuosi 2002: Apunetti tuli auttamaan auttajia Apunetti-projektin suunnittelu aloitettiin v. 2001 osin vapaaehtoistyönä ja varsinaisen toiminnan edellyttämät työt käynnistyivät Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätöksen varmistuttua helmikuussa 2002. Projektin lähtökohtana oli tukea ikäihmisen kotiin hoidettavuutta. Apunetin tavoitteeksi asetettiin lähiomaisen ja omaishoitajan monipuolisen tiedon saannin sähköinen kehittäminen sekä samalla rohkaista heitä käyttämään tietotekniikkaa apuna hoidon suunnittelussa, palvelujen tilaamisessa ja myös oman jaksamisen arvioinnissa. Yhteydenoton Apunettiin ei haluttu tuntevan paikkakuntarajoja: tarkoituksena oli, että myös kauempana asuva lähiomainen saa joustavasti yhteyden ja sitä kautta tietoa ja apua vanhukselleen. Apunetti suunniteltiin myös täydentämään Tampereen Kaupun- kilähetys ry:n muita vanhus- ja omaishoitajaprojekteja. Projektin toteuttaminen käynnistyi teknisten valmiuksien ja palvelusisällön työstämisellä. Tekniseksi toteuttajaksi valittiin tarjousten perusteella Data Universum Oy. DUWEBB -käyttöjärjestelmä mahdollisti tietojen jatkuvan, itse hoidettavan päivittämisen, jolloin Apunetin tiedot voitiin pitää aina ajan tasalla. Apunetti valmistui tekniikaltaan ja palvelusisällöltään heinäkuun alussa. Varsinainen aktiivinen tiedottaminen aloitettiin syksyllä apunettiosoitteen tunnetuksi tekevällä “etsivällä työllä”: esittelemällä palvelua henkilökohtaisesti omaishoitajia ja vanhuksia lähellä oleville yhdistyksille, palveluntuottajille, virkamiehille ja oppilaitoksille. Lehti-ilmoitukset, esitteet ja ikäihmisille suunnatut messutapahtumat täydensivät tiedottamista. Jo aloitusvuotenaan Apunetti alkoi verkostoitua muiden ikäihmisiä lähellä olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Apunetin tavoitteena oli koota ja välittää tietoa sekä ikäihmisten lähiomaisten ja omaishoitajien tarpeisiin liittyvien toimijoiden palveluita ”yhdestä osoitteesta” eli luoda laadukas asiakaspalvelukeskus. Tällä idealla Apunetti osallistui myös ensimmäisenä toimintavuotenaan e-Idea -kilpailuun. 24 Projektityöntekijä toimi 15.2.2002 alkaen 3 pv/vko. Osan päivystyksistä työntekijä teki vapaaehtoistyönä. 3.2. Vuosi 2003: Apunetti ohjaa asiakkaita ”tietoviidakosta tiedon lähteelle” Apunetin tekniset valmiudet mahdollistivat jo käynnissä olevien palvelujen edelleen kehittämisen. Tavoitteena oli uusien toimintamallien ja -tapojen luominen täydentämään Tampereen alueen tietoverkkopalveluja yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Apunetin yksi tärkeä rooli oli tarjota monipuolista tietoa ja tuoda asiakkaansa palvelujen äärelle eettisiä periaatteita noudattaen ja "lämpimällä asenteella". Projekti toimi myös tienraivaajana tietotekniikan ja Internetin käyttöön tottumattomille omaishoitajille. Tärkeänä osana oli omaishoitajien tukeminen tiedollisesti, tietoteknisesti ja vertaistukea antaen. Kotisivulle kehitettiin monipuolinen ajankohtaispalsta linkkisivustoineen. Palvelutilaus/lisätietoja –lomakkeen kautta asiakkaalle tarjottiin mahdollisuus tilata Apunetin kautta mm. Nääsville ry:n kohderyhmälle tarjottavia palveluita. Tampereen Kaupunkilähetyksen omaisverkostonhoitaja -palveluun liittyvä palvelu- ja hoitosuunnitelman suunnitteleminen aloitettiin Apunetissä moni ammatillisessa tiimissä. Yhteistyö Tampereen Terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa mahdollisti neljän lähihoitajaoppilaan työssäoppimisen kuukauden jakson projektiin tutustuen. Vanhuksen 25 omaishoitajien keskinäinen aktivoiminen ja tukimuotojen kehittäminen nousi esiin Apunetin kerran kuukaudessa kokoontuvassa vertaisryhmässä ja voimakkaasti kasvaneessa omaishoitajien Apunetissä olevassa avoimessa verkkokeskustelussa. www.apunetti.net Vuonna 2003 tiedottamisessa oli keskeistä -sivuston tunnetuksi tekeminen omaishoitajatahoille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, kolmannen sektorin palveluntuottajille, yhdistyksille Apunetin toimiessa ja vastaavia ikäihmisten palveluja tuottaville toimijoille "verkonkutojana”. Toiminnasta tiedotettiin mm. radio Dei:ssä, TV-Tampere:ssa ja kohderyhmälle suunnatuissa lehdissä. Tietoportaaleja tuottavien tahojen kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena valmistui kaksi kohderyhmää palvelevaa portaalia: e-Tampere ja www.jarjesto.info. Omaishoitajien jaksamisen tueksi toteutettiin Nääsville ry:n ja Apunetin yhteinen ”omaishoitajien Edenissä” luentoillat” ja ”virkistysviikonloppu Nokian Apunetin organisoimana. Apunetti aloitti myös yhteistyön Tam- pereen Kaupungin Ikäpisteen ( ikäihmisten neuvontapiste) ja Tammelakeskuksen (vanhusten päiväkeskus) kanssa pitäen siellä Apunetti-infoja ja antaen tietotekniikan opastusta. Apunetti toimi osana Tampereen Kaupunkilähetys ry:n moniammatillista tiimiä ja se laajensi yhteistyöverkostoaan koko ajan. Apunetissä toimi projektityöntekijä 3pv./vk. ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää tietokoneopastustehtävissä. 26 3.3. Vuosi 2004: Apunetti edistää digitaalista esteettömyyttä Tiedolla ohjaava Apunetti edisti elinikäistä oppimista ja ehkäisi syrjäytymistä tarjoamalla ikäihmiselle mahdollisuuden osallistua teknistyvään yhteisölliseen elämään ja hyödyntää arkielämässään tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia. Verkkosivuille kootun tietoportaalin avulla pystyttiin palvelemaan myös kauempana asuvia lähiomaisia. Apunetti tarjosi vertaistukea keskustelupalstoillaan. Reaaliaikaisen vertaistukiryhmän ja omaishoitajan nettineuvontapalvelun perustamista nettiin suunniteltiin, jolloin tapaamisiin voisi osallistua asuinpaikasta riippumatta ja omassa kodissa. Suunnitteluvaiheessa asiakkaat olivat kiinnostuneita kokeilusta, mutta toteutusvaiheessa todettiin tekniikan olevan vielä liian monimutkaista tai aikaa vievää, jotta palvelu hyödyttäisi omaishoitajaa. Verkostokumppaneihin pidettiin yhteyttä ja uusia yhteistyökumppaneita etsittiin ja toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti mm. erilaisissa infotilaisuuksissa. Tietotekniikan opastuksen tarve lisääntyi, ja kolmas vapaaehtoistyöntekijä aloitti tietotekniikkaopastuksen Apunetissä. Tieto palvelusta levisi, ja palveluohjauspyyntöjä tuli ympäri Suomen omaishoitajilta, ikäihmisiltä ja alan ammattilaisilta, etupäässä puhelimitse tai netin välityksellä. Apunetti palveli tavoitteensa mukaan verkonkutojana esim. vanhustyössä toimivien tahojen eri projektien toimintoja yhdistäen, asiakkaan parhaaksi. Asiakkaiden toivomuksesta alettiin apunettisivustolle suunnitella loppuvuodesta Data Universumin kanssa yhdessä ”Tullaan tutuksi” –palstaa, jossa verkkosivuilla kävijät voisivat vaihtaa sähköpostiosoitteitaan ja tutustua henkilökohtaisesti. Palvelu avattiin joulukuussa, ja uusi palsta saavutti suuren suosion 395 käyntiä. Apunetti oli yhtenä yhteistyökumppanina kehittämässä Tampereen kaupungin palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Suunnittelutyöhön osallistuminen edellytti projektityöntekijältä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuutta. Apunetissä aloitti kokopäiväinen projektityöntekijä kehitystehtävissä. Kaupungin kanssa sovittiin kehittämiskokeilusta, jossa Apunetin projektityöntekijä arvioi reflektoiden kaupungin kotihoidon toimijoiden kanssa olemassa olevia 27 toimintakäytäntöjä sekä kehittää palvelu- ja hoitosuunnitelman toimivuutta ja toteuttamistapaa. Tärkeänä tavoitteena toiminnalle oli sähköisen tiedonvälityksen hyödyntäminen sekä saumattomiin palveluketjuihin pyrkiminen. Apunetin projektityöntekijä osallistui kaupungin palvelu- ja hoitosuunnitelmaan liittyvään Pegasos-koulutukseen. Loppuvuoden osalta toiminta pai- nottui lukuisiin palaveritapaamisiin eri hoitoalan toimijoiden kanssa, joissa suunniteltiin tulevia toimintamuotoja ja kehitettiin palvelu- ja hoitosuunnitelmaa sisällöllisesti. Myöhemmin kaupunki ilmaisi pitävänsä palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittämisen omana tehtävänään, jolloin loppuvuodesta kehittämistyö painottui Apunetin osalta ennakoivan, palvelu- ja hoitosuunnitelmaan lisäarvoa tuovan tietotekniikkapohjaisen kotikäyntiohjelman (Voimavaravisiitti) luomiseen palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteyteen. Apunetin ohjausryhmä käynnistettiin 25.8.2004. Asiantuntijat olivat Tampereen kotipalvelun, e-Tampereen, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Tampereen Kaupunkilähetyksen alueilta. Ryhmä kokoontui noin neljä kertaa vuodessa. Apunetin vapaaehtoistyöntekijä aloitti työvoimatoimiston järjestämän työelämävalmennuksen Apunetissä 4h/pv. Opastukset lisääntyivät, ja toiminnan monipuolistuessa Apunetin toimitilat Senioripysäkki-projektin yhteydessä kävivät ahtaiksi. Apunetti muutti omiin toimitiloihinsa Hallituskadulle joulukuussa 2004. 28 3.4. Vuosi 2005: Tietokoneopastuksia ja käyttäjien palvelutarpeen kartoitusta Voimavaravisiitti-toimintamallin kehitystyö käynnistyi Vuoden alusta Apunetti kartoitti asiakastarpeita panostamalla tiedottamiseen tietokoneopastuksesta. Apunettiopastuksen lisääminen mahdollistui Apunetin vapaaehtoistyöntekijän aloittaman työelämän harjoitusjakson puitteissa. Apunetti osallistui Ikäpisteessä järjestettyyn ikäihmisille tarkoitettuun ATK-infoon, jossa tavoitti paljon ihmisiä ja sai 28 uutta asiakasta. Alkuvuodesta toiminta painottui ATK-opastuksiin, asiakkaiden tiedolla ohjaamiseen ja neuvontaan. Apunetin verkkosivujen uusi ”Tullaan tutuiksi”-palsta saavutti suuren suosion: tammi-huhtikuussa yht. 1794 käyntiä. Henkilökohtaisia yhteydenottoilmoituksia jätettiin yht. 5 kpl. Alkuinnostuksen jälkeen toiminta hiljeni loppuvuoden käyntimäärään yht. noin 100 käyntiä kuukaudessa; asiakkaiden siirryttyä mahdollisesti henkilökohtaisiin keskusteluihin, jotka eivät näy Apunetin tilastoissa. 29 Huhtikuussa aloitti uusi vapaaehtoistyöntekijä ATK-opastuksissa. Voimavaravisiitin kehitystyö oli v.2005 projektin keskeistä toimintaa. Kehittämistyötä tukemaan perustettiin kehitystyöryhmä, jossa asiantuntijat olivat Tampereen Kaupunkilähetyksen, VTT:n, Tampereen kaupungin ja eTampereen alueelta. Asiantuntijana ja voimavaravisiitin teoriaosuuden kokoajana oli Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen tutkija Minna Zechner. Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta oli avainhenkilö toimintamallin luomisessa ja kehittämisessä. Voimavaravisiittiin liittyvän tietokonepohjaisen ohjelman teknisestä toteuttamisesta vastasi Data Universum Oy. Tutkija Minna Zechner Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitokselta käytti Voimavaravisiitti-toimintamallia tieteellisessä tutki- 30 muksessaan koskien ikääntyvien hoivan ja avun tarpeita, tavoitteena ikäihmisten hoivapalvelujen kehittäminen. Voimavaravisiitti-toimintamallista ja kokeiluhankkeen tuloksista pidettiin esittelytilaisuus Tampereen kaupungin ja lähikuntien päättäjille ja toimintamallia esitettiin monissa palavereissa eri palveluntuottajille, Tampereen kaupungin vanhustyössä toimiville ja kaupungin konsernihallinnossa. Loppuvuodesta suunniteltiin Voimavaravisiitti-pilottihanketta Tampereen kaupungin kanssa. Hanketta suunniteltiin kaupungin työntekijöiden toiveiden pohjalta. Tampereen pilottialueiksi valittiin Amurin ja Annalan kotihoito. Lempäälän Ehtookoto ja Tampereen Kaupunkilähetyksen Peurankalliokeskus lähtivät myös mukaan pilottihankkeeseen. Visiitit alkoivat marraskuussa. Apunettiopastukseen tuli uusi vapaaehtoinen opastaja kahden lähdettyä toisiin tehtäviin. Projektissa aloitti myös puolipäiväinen projektityöntekijä alkavan Voimavaravisiittihankkeen suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Apunetti osallistui Voimavaravisiitti-toimintamallilla MINDTREK Grand Prixvoittaja -kilpailusarjaan. 3.5. Vuosi 2006: yhteistyötä ja uudistuksia Vuoden 2006 haasteena oli Voimavaravisiitin jatkokehittäminen ja vuosi alkoi Voimavaravisiitti-pilottihankkeen purkupalavereilla. Kaupungin työntekijöiden kanssa pidettiin palavereja visiittikäynteihin ja toimintamallin kehitykseen liittyen. 31 Elonpolkuja -järjestöjen laaja yhteiskokous järjestettiin Peurankalliokeskukseen Apunetin toimesta. Järjestöille tarjoutui mahdollisuus tutustua Kaupunkilähetyksen toimintaan. Apunetti osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Omaishoito valokeilassa – seminaariin kertoen siellä Kaupunkilähetyksen toiminnasta. Tampereella alkavasta Gerontologisen sosiaalityön projektista kävi tutustujia Apunetissä ja päätettiin Apunetin osallistumisesta kahteen projektin työryhmistä. Voimavaravisiittien kehitystyötä tehtiin lukuisissa palavereissa Data-Universumin ja Apunetin ohjausryhmän kanssa. Visiittiä kehitettiin sisällöllisesti mm. liittämällä siihen uusi Symbolit – osio. Laajempi yhteistyö Kaupunkilähetyksen muiden projektien ja yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollistui projektin toisen osapäiväisen työntekijän myötä. Apunetin projektityöntekijä osallistui Senioripysäkkiprojektin tiedolla ohjaavan Perjantaipysäkin toimintaan. Vastavuoroisesti Senioripysäkin psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti ikäihmisten mielenterveyttä tukevan luottamuksellisen keskustelupalstan pitämisen Apunetin verkkosivuilla. Kokeilun kuluessa ilmeni kuitenkin, että palstan käyttäjiksi valikoituivat nuoret mielenterveysongelmista kärsivät eivätkä Apunetin kohderyhmään kuuluvat. Koska nuorten jatkohoitoon ohjausasiat veivät suuren osan hoitajan työajasta, palvelu lopetettiin ja Apunetin toimintoja keskitettiin ikäihmisten ja omaishoitajien palveluihin. Apunetti osallistui Tampereen ev.lut. seurakuntien Unelmista totta – tutkimukseen tekemällä kuusi haastattelua ikäihmisten luo. Myös Voimavaravisiittejä tehtiin Apunetin omille asiakkaille, joka mahdollisti osaltaan ohjelman kehittämistä. Ikäihmiset kokivat hämmennystä ja ahdistusta digiaikaan siirtymisen johdosta. Apunettiin tuli runsaasti yhteydenottoja televisioiden digitalisointiin ja niihin liittyviin ongelmiin liittyen. Toimintasuunnitelmansa mukaan, Digitaalisen esteettömyyden edistäjänä, Apunettiin hankittiin televisio ja digisovitin, ja niihin liittyvä opastus alkoi Apunetissä yhteistyössä Tampereen ev.lut. seurakuntien ”Suurella sydämellä” – digi-TV -kampanjan kanssa. 32 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyöhön liittyen Tampereen Kaupunkilähetys ja Koulutus-, kehitys-, ja vapaaehtoistyön yksikön projektien toiminta oli esittelyssä VTT:n digi-tv -verkossa: Lähi-TV – kokeilussa. Kokeiluun osallistuminen ja yhteistyö herättivät kehitysajatuksen Voimavaravisiitin toteuttamisesta digi-tv – sovelluksena, jossa hyödynnettäisiin Voimavaravisiitistä saatuja kokemuksia. Digitaalisen version tavoitteena oli helpottaa ikäihmisten tiedon saamista, ja tiedollista tasa-arvoisuutta tutun ja aktivoivan välineen avulla. Sovelluksessa olisi käytetty hyväksi televisioruudun mahdollistamaa visuaalisuutta ja elämyksellisyyttä kuvien ja äänen avulla. Apunetti haki rahoitusta hankkeelle Opetusministeriön Audiovisuaalisen kulttuurinedistämiskeskuksen Digitaaliset Demot – määrärahasta sekä teki anomuksen Miina Sillanpää – säätiölle. Kehityshanke raukesi Apunetin osalta, koska rahoitusta ei saatu. Apunettiprojektin työntekijä valittiin Koulutus-, kehittämis- ja vapaaehtoistyön (KoKeVa) yksikön laatuvastaavaksi ja Tampereen järjestöjen yhteinen laatukoulutus alkoi. Perustettiin pikkulaaturyhmä kehittämään KoKeVan laatutyötä. Apunetti sai uuden vapaaehtoisopastajan joka myöhemmin jatkoi projektissa työharjoittelijana ja sen jälkeen osa-aikaisena työntekijänä ATK-asiantuntijatehtävissä. Apunetin työntekijät olivat osallistuneet Helsingin raamattuopiston Toimiva verkkoympäristö – kurssille, joka antoi kimmokkeen Apunetin nettisivujen ilmeen ja toimintojen uudistamiselle. Tähän uudistustyöhön antoi merkittävän panoksen em. työntekijän Pasi Järvisen asiantuntijuus ja ideointi nettisivustoon liittyen. Apunettisivuston ilme suunniteltiin uudistuvaksi vuodenaikojen mukaan neljännesvuosittain. 33 Projekti alkoi panostaa opastustaan myös yhä enemmän toimintarajoitteisten ohjaamiseen. Opastushuoneeseen hankittiin tietokoneen käyttöä helpottavia apuvälineitä joihin käyttäjillä oli mahdollisuus tutustua ja saada opastusta niiden käyttöön ja hankintaan. Kotikäyntejä asiakkaiden luo tehtiin harkinnanvaraisesti, yleensä silloin, kun se toimi tarkoituksenmukaisena ratkaisuna asiakasta parhaiten auttaen. Apunetissä alkoi kokoontua Pasi Järvisen ohjaamana naisten ja miesten ATK-kerhot. Tämän mahdollisti yhteistyö Seniori-instituutin kanssa. Uutena toimintamuotona käynnistettiin ”Vertaiset verkossa” omaishoitajien reaaliaikaista keskustelukerhoa, joka suunniteltiin toimivaksi Skype-ohjelmiston avulla. Omaishoitajat kokivat kuitenkin tekniikan vielä niin vieraana, että tarvittavaa pilottiryhmää ei saatu kokoon. Vuonna 2006 Apunetin verkkokeskustelun tietosuojaa jouduttiin miettimään uudelleen. Sivustolle alkoi ilmaantua roskapostia; erilaisia internet-osoitteita, lääkkeiden tilaus- ja seksipalvelujen tarjoajia. Roskapostin ilmaantuminen sivuille toisaalta myös innosti keskustelusivujen käyttäjiä: keskustelujen määrä lisääntyi normaalista kaksinkertaiseksi syys- ja lokakuussa. Ratkaisuna ongelmaan sivustolle estettiin ulkomailta saapuva liikenne, ja joulukuussa keskustelutilanne oli jo normaalilukemissa. Tietosuojan parantamiseen liittyen ja Data-Universumin palvelimien uusimisen vuoksi jouduttiin Apunettisivuston toimintatapaa muuttamaan. Apunettipalaute oli kiukkuista. Positiivisena näkökulmana tähän voitiin todeta Apunetin onnistuneen toiminnassaan: omaishoitajat todella pitivät Apunettisivustoa omana yhteisönään, ja ylläpidon tehtävänä oli toimia taustatu34 kena. Alkukankeuden vuoksi pakollinen muutos ymmärrettiin ja ”lopussa kiitos seisoi”. ”…Miksi sivu muutettiin kuka sitä halusi? Me omaishoitajatko? Miksi meidän mielipidettä ei kysytty? Jos idea oli teidän niin ettehän te näitä sivuja käytä….” ”Ompa hirveää....Nyt lopetan täällä käynnin ei tänne enään voi kirjoitella” ”Älä vielä lähde pois, vaikka itsellenikin tuli aivan sama tunne avattuani tämä uusittu malli.” ”…Kiitos. Nyt tämä alkaa ehkä sujua…” …Kyllä nämä nyt toimivat. …Ei voi valittaa, uusi on vaikeampaa omaksua kun ikää tulee. …Mainiosti toimiva sivusto, kun alkukankeudesta päästiin. Ten points ja papukaijamerkki Apunetille.” Data-Universumin palvelimien uusimisen vuoksi sähköinen tilastointi oli Data-Universumissa mennyt rikki eikä tarkkoja tilastoja vuodelta 2006 pystytä esittämään. Tilastoinnin puuttuminen kyseiseltä vuodelta hanka- loittaa myös Apunetin toimintavuosien yhteistilastointia vuoden 2006 -tilastotietojen ollessa osin puutteellisia. 3.6. Vuosi 2007: Interaktiivisuutta ja uusia virtauksia Tietotekniikan huiman kehityksen myötä Apunetin verkkotoimintoja haluttiin kehittää asiakkaiden tarpeisiin vastaten ja tietoyhteiskunnan kehittymistä seuraten. Sivustoja suunniteltiin interaktiivisiksi: haluttiin mahdollistaa verkkosivuston käyttäjien osallistuminen sivuston toimintaan eri tavoin. Apunettiin haluttiin perustaa oma ikäihmisten ja omaishoitajien nettiyhteisö. Kuluvana vuonna tehtiin paljon toimintojen suunnittelutyötä ja yhteistyötä Data-Universumin kanssa. 35 ATK-maailmassa nettikirjoittelu ja erityisesti nettipäiväkirjojen, Blogien, pitäminen kasvatti suosiotaan. Apunettiin avattiin Nettikansalaisen kannanotto –blogi: ”persoonallinen kirje asiakkaille ja alasta kiinnostuneille”. Apunetti pyysi kirjoittajiksi eri alojen asiantuntijoita, jotka kirjoittivat ajankohtaisista tai itselleen tärkeistä asioista. Uusin kirjoitus oli aina ensimmäisenä esillä ja vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit olivat myös sivustolla luettavissa. Kannanottoja haluttiin pitää suhteellisen kauan kommentoitavina, että myös harvemmin sivustolla kävijät pääsivät osallistumaan keskusteluun. Nettikansalaisen kannanottoja olivat: Ihminen on vanhanakin aikuinen Satu Sipola Koulutus ja vapaaehtoistyön johtaja Kannanotto H-mollissa Jukka Raitio Petäjäkodin sosiaalityöntekijä Elämän monisäikeisyys Helka Lumijärvi teol.maisteri, Tunteva-kouluttaja, eläk. Vanhus - vai Maija, Eeva, Sirpa? Sirpa Tietäväinen Opettaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Eläkkeellesiirtymisen ”sietämätön keveys” Kirsti Vaajamo-Kivisaari Olen saanut tehdä 45 vuoden työrupeaman. Olen nyt yksi Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistyöntekijöistä. Kaupunki ikääntyy – esteettömyyden merkitys lisääntyy Jukka Kaukola vammais- ja esteettömyysasiamies Tampereen kaupunki 36 Maaliskuussa – 07 avattiin Apunettisivustolle Kuvagalleria Pasi Järvisen aloitteesta ja ideoimana. Galleria saavutti heti valtavan suosion, ja on säilyttänyt suosioasemansa käyttäjätilastoinnin kakkosena heti verkkokeskustelujen jälkeen. Gallerian ”hoito”: kuvien lisääminen ja muokkaaminen on vaatinut taitoa ja aikaa kuvienlähettäjän ATK-taidoista riippuen. Kuvagalleria on interaktiivisuutta parhaimmillaan! Kuluvanakin vuonna tiedotettiin Apunettitoiminnasta ja pidettiin Voimavaravisiitti-esittelyjä. Valtakunnallisen sosiaalityön kehittämisprojekti, Tampe- 37 reen Gero-hanke otti Voimavaravisiitin kokeilukäyttöön. Visiitteihin liittyvät suunnittelupalaverit ja koulutuksen järjestäminen kuuluivat tähän vuoteen. Apunettiprojekti osallistui myös Kaupunkilähetyksen 100-vuotisjuhlajärjestelyihin. Projekti organisoi kesäkuukausiksi Kaupunkilähetystoimintoja esittelevän Info-auton Laukontorille. Tampereen Kaupunkilähetyksen Koulutus-, kehittämis-, ja vapaaehtoistyön yksikkö KoKeVa muutti uusiin tiloihin Aleksanterinkatu 31:n. Toimitilojen avajaistilaisuus oli samalla Voimavaravisiitti-toimintamallin julkistamistilaisuus, jossa kutsuvieraille esiteltiin ohjelmaa ja kerrottiin pilottihankkeista. Voimavaravisiittiä esiteltiin myös Tampereen ev.lut.kirkon Sosiaalifoorumissa. Apunettitoiminnat auditoitiin loppuvuodesta Kaupunkilähetyksen laatukoulutukseen liittyen. Apunettiprojekti kertoi toiminnastaan tilaisuuksissa Violakodin Senioriklubilla ja omaishoitajien tapaamisissa. Erityisesti haluttiin saada selville omaishoitajien tarpeita uuteen Muisti TunteVa -sivustoon liittyen. Sivustolla tarjottaisiin mahdollisuus arjen ongelmien jakamiseen ja selvittämiseen TunteVa -menetelmää soveltaen. Sivusto avattiin lokakuussa 2007. Muistisairautta sairastavien omaishoitajien tukemiseen on TunteVa – sivuston alkamisajasta lähtien etsitty tarkoituksenmukaista keinoa. Omaishoitajat ja sivuston käyttäjät ovat kuitenkin kokeneet vaikeana kirjoittaa koostettuun muotoon kotielämän tapahtumia ja ongelmatilanteita. Lisäksi kirjoittaminen on vaatinut asiakaspalautteen mukaan liian paljon aikaa ja voimavaroja. Apunetissä suunniteltiinkin jälleen nykytekniikkaan kuuluvan Skype-ohjelmiston käyttöä, nyt muistisairaiden omaishoitajien avunsaantiväyläksi, jolloin reaaliaikaista keskustelua olisi voitu käydä omaishoitajien ja Tunteva- 38 asiantuntijan kanssa. Apunetin asiakkaat eivät olleet kuitenkaan halukkaita kokeiluun, koska hoitotilanteet kotona olivat muuttuvia ja säännöllinen kokoontumisaika koettiin rasitteena. Omaishoitajat kokivat myös nykytekniikan vieraana: kotiin ei haluttu ottaa toiminnan vaatimia laitteita. Apunetin käyttäjät käyvät katsomassa Tunteva –sivustoa, mutta kysymyksiä tai kommentteja aiheeseen liittyen sivustolle ei olla saatu. Omaishoitajilta saadun palautteen mukaan tarvetta muistisairaiden omaishoitajien arjen pulmatilanteiden tukemiseen on. Tämän tarpeen huomioiminen ja siihen vastaaminen olikin yksi projektin jatkosuunnitelmista. 3.7. Vuosi 2008: jatkokehittämissuunnitelmia Vuosi 2008 oli Apunettiprojektin viimeinen toimintavuosi. Vuoteen kuului paljon tulevaisuuspalavereja ja jatkosuunnitelmien miettimistä Apunettisivustoon, nykytekniikan hyväksikäyttöön ja Voimavaravisiitti-toimintamalliin liittyen. Tietotekniikan yleinen kehittyminen ja Internetin yhä uusien käyttömahdollisuuksien lisääntyminen olisivat mahdollistaneet uusien toimintatapojen kehitystyötä vuosiksi eteenpäin. Voimavaravisiittejä tehtiin Apunetin asiakkaille, ja niistä saadun palautteen mukaan suunniteltiin visiittiin liitettävää uutta selviytymissuunnitelma – osiota, joka olisi auttanut asiakasta palvelutarpeensa hahmottamisessa ja sopivan palvelun tai palvelukokonaisuuden löytämisessä ja valitsemisessa. 39 Palvelutarpeiden kartoitus olisi myös tuonut tietoa uusien, myös kotiin tuotettujen palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Apunetin tulevaisuuden suunnitelmana oli myös nykytekniikkaa hyväksikäyttäen olla mukana luomassa erityisesti kotona asuvan muistisairautta sairastavan elämään ja lyhytaikaishoitoon inhimillisyyttä ja hyvää oloa asiakkaan oman historian ja sosiaalisen ulottuvuuden ollessa läsnä hoitotilanteissa kotihoidossa ja laitoksessa. Vuoden 2007 lopussa ideoitu Kulttuuripysäkki kasvatti suosiotaan. Erityisesti kesäkuukausina ja joulukuussa haluttiin vierailla kulttuurin parissa. Voimavaravisiitti-toimintamalli ostettiin ja otettiin käyttöön Hämeenlinnan seudun vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke Vankkurissa. Suunnittelupalaverit ja koulutuksen järjestelyt kuuluivat projektitoimintaan. Apunettitoimintaa esiteltiin uusille ihmisille Tampereen kaupungin organisaatiossa, mm. kotitori-hankkeeseen ja palveluintegraattori Lisäksi -toimintaan vierailtiin liittyen. järjestöissä ja messutapahtumissa. 40 4. Apunetin yhteistyökumppanit 4.1. Tampereen kaupunki Heti aloitusvuotenaan v. 2002 Apunetti aloitti yhteistyön Tampereen kaupungin omaishoidon vastuuhenkilöiden kanssa. Koko projektin olemassaolon ajan Tampereen kaupungin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Apunettiprojektia ja Voimavaravisiittiä on käyty esittelemässä kaupungin virkamiehille konsernihallinnossa, vanhustyön johtaville henkilöille, työryhmille ja projekteille. Voimavaravisiitti-toimintamalli on ollut kaupungin kotihoidossa kokeilussa kaksi kertaa. Tampereen kaupungin Gerontologisen sosiaalityön projektissa Apunetti oli mukana kahdessa kehittämistyöryhmässä. Tampereen kotihoidosta vastaavat olivat mukana, kun 15 Oulun seudulta olevaa vanhustyön johtavaa henkilöä oli tutustumassa Apunetin toimintaan ja Voimavaravisiittiin. Apunetti on osallistunut Tampereen kaupungin Ikäpisteen toiminta- ja tiedotustapahtumiin. Alkuvuosina Ikäpisteen ATK-opastustoiminta hoidettiin apunettivoimin. Apunetistä on myös ollut edustus Ikäpisteen yhteistyöryhmässä. Tampereen kaupungin palvelukeskusten kanssa on tehty yhteistyötä. Apunetti käynnisti Tammelan palvelukeskuksen tietokoneopastuksen palvelukeskuksen kirjastossa. Tampereen kaupungin ja järjestöjen yhteisessä Elonpolkuja -verkostossa Apunetti on ollut mukana verkon perustamisesta alkaen, ja hoitanut tiedotusta Tampereen Kaupunkilähetyksen muille toimijoille. Apunetti järjesti myös omalla vuorollaan ison järjestökokouksen Peurankalliokeskukseen, jolloin järjestöillä oli mahdollisuus tutustua lähemmin Kaupunkilähetyksen toimintaan. Apunetti on myös ollut aina aktiivisesti suunnittelemassa jokavuotista järjestöjen yhteistä Ikäihmisten viikkoa, siihen liittyvää seminaaria ja Ikäihmisten tapahtumapäiviä. 41 4.2. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Apunettiprojekti on esitellyt toimintaansa ja Voimavaravisiittiä Tampereen seurakunnissa, seurakuntakerhoissa ja kirkontuvissa. Voimavaravisiitti oli esittäytymässä myös Kirkon sosiaalifoorumin Tampereen aluefoorumissa ja Apunetin osa-aikainen työntekijä Päivi Sipilä osallistui haastattelijana aluefoorumin toteuttamaan ikäihmisten unelmia kartoittavaan ”Unelmista totta” haastattelututkimukseen. Television digisovittimiin liittyvää opastusta ikäihmisille Apunetti teki yhteistyössä Tampereen ev.lut. seurakuntien ”Suurella sydämellä” – digi-TV kampanjan kanssa. ”Yhteistyö” Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän kanssa jatkuu edelleen Apunettiprojektin lopetettua toimintansa. Apunetin monivuotinen vapaa- ehtoisopastaja siirtyi jatkamaan vapaaehtoistyötään ”Suurella Sydämellä” – vapaaehtoistoimintaan. 4.3. Yhteistyö järjestöjen kanssa Koko toimintansa ajan projekti on tehnyt tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluohjaustilanteissa Apunetti on toiminut ”verkonkutojana” yhdistäen eri projektien toimintoja asiakasta palvelevaksi kokonaisuudeksi: esimerkiksi järjestämällä helsinkiläisen tyttären Tampereella asuvalle äidille onnistuneen laitoksesta kotiuttamisen kolmen eri järjestön projektin yhteistyönä. Apunetti on ollut mukana jokavuotisessa Alzheimer-keskusliiton Tampereen Alzheimer-päivässä ja Elonpolkuja -verkoston yhteyshenkilön tehtävät ovat mahdollistaneet tutuksi tulemisen eri järjestöjen toimijoiden kanssa. Viola-kodin omaishoitajien virkistyspäivillä Apunetti ja Voimavaravisiitti on esittäytynyt monta kertaa. Toiminta on tullut tutuksi niin Tampereen Hengitysyhdistykselle kun Teiskon Martoillekin. Apunetti on toiminut verkonkutojana myös Kaupunkilähetyksen omien toimintojen välillä ja oman yhdistyksensä yhdyshenkilönä ja tiedottajana. 42 4.4. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT VTT on ollut Apunetin yhteistyökumppanina tuomassa projektiin teknologiaosaamista. Apunetti on esitellyt toimintansa laitoksella ja VTT:n erikoistutkija Tuula Petäkoski-Hult oli Apunetin ohjausryhmän jäsen. VTT:n kanssa suunniteltiin myös Voimavaravisiitti-toimintamallin digi-sovellusta. Tampereen Kaupunkilähetys ja Koulutus-, kehitys- ja vapaaehtoistyön yksikön projektien toiminta oli esittelyssä VTT:n digi-TV -verkossa:lähi-TV – kokeilussa. 4.5. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset Alkuvuosistaan lähtien Apunettiprojekti on tehnyt yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Apunetissä on ollut eri alojen opiskelijoita harjoitusjaksoilla. Voimavaravisiittiä on esitelty Tampereen Terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaksi geronomi-opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyvän harjoitusjakson Voimavaravisiittiohjelmaan tutustuen ja visiittejä tehden. Apunetti suunnitteli sivustolleen uusia virtuaalitoimintoja tutustumalla Hämeen ammattikorkeakoulun e-learning Centren Tieto virtaa – hankkeen tuottamaan Learning by Gaming – elämänkaaripeliin. Peli oli tutustumiskäytössä Apunetin asiakkailla. Yhteistyötä Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen kanssa tehtiin laitoksen tutkijan Minna Zechnerin osallistuttua Voimavaravisiitin kehitystyöhön. Voimavaravisiittiä esiteltiin myös laitoksella. 5. Vapaaehtoistyö Apunetissä Apunetin vapaaehtoistyö on toteutunut pääasiassa tietokoneopastuksena ja Apunettisivuston ylläpidossa. Opastajina on ollut etupäässä eläkkeellä olevia ohjaajia. Myös opastustyö on haluttu toteuttaa osin vertaistukena. Vapaa43 ehtoistyö on ollut haastavaa Apunettiopastuksen luonteen vuoksi. Opastusta on tarjottu hidasta etenemistä toivoville ja toimintarajoitteisille ikäihmisille. Kahdella Apunetin vapaaehtoisista vapaaehtoistyö on jatkunut työharjoitteluna projektissa. Toimintavuosiensa aikana Apunetissä on ollut yhteensä kahdeksan vapaaehtoistyöntekijää. Ainoastaan yksi opastaja on ollut Apunetin vapaaehtoistyöntekijänä koko projektin toiminnan ajan. 5.1. Kokemuksia Apunetin ATK-opastajana Omat atk-opastukseni Kaupunkilähetyksen Tampereen Apunettiprojektin vapaaehtoisena alkoivat toukokuussa 2003. Vuoden 2004 loppupuolelle saakka suoritettiin Apunetin toimesta opastuksia myös teellä Tammela- ja kaupungin Ikäpis- keskuksessa, muutamia kertoja kuukaudessa, Apunetin toimistossa tapahtuvan opastuksen lisäksi. Ikäpisteellä ja Tammela- keskuksessa Apunetin antamaa atk- opastusta kävi hakemassa yhteensä noin kolmisenkymmentä henkeä, mutta myöhemmin tietotekniikkaopastukset keskitettiin Apunetin toimistolle, jossa oli hyvät tilat ja tietokoneet opastuksen toteuttamiseksi. Muutamia kotikäyntejäkin on suoritettu, mutta pääosaltaan opastus on annettu Apunetin toimistolla. Ensin alkuun Rongankadulla-, sitten Laukontorin laidalla ja pisimmän ajan Hallituskadulla sijainneessa toimipisteessä. Aluksi itselläni oli opastusta Apunetin toimistolla vain yhtenä päivänä viikossa kahdelle opastettavalle, tunti per henkilö, mutta aika pian sitten siirryttiin antamaan opastusta kahtena päivänä viikossa. Omat opastukseni ovat tapahtuneet maanantaisin ja torstaisin, kaksi tuntia kumpanakin päivänä, eli viikoittain yhteensä neljä opastustuntia ja opastettavaa. 44 Vapaaehtoisia opastajia on Apunettiprojektissa ollut muitakin, mutta omalle osalleni on Apunetin toimistolla yhden tunnin opastustuokioita kertynyt, kuluneen kuuden vuoden aikana noin 580 istuntoa. Opastettavia on vuosien aikana ollut yhteensä yli 120 eri henkilöä, joista naisia n. 90 ja miehiä n. 30. Enimmäkseen opastettavat ovat siis olleet naisia, mutta muutamia miehiäkin on mukaan saatu. Kaikki opastusta saaneet ovat olleet eläkeikäisiä ja jopa yli 80 -vuotiaita senioreita on ollut opastuksessa mukana. Jotkut opastettavista ovat olleet omaishoitajia tai heidän läheisiään, mukana on ollut yksineläjiä ja pariskuntia. Osalla on ollut erilaisia ikääntymisen tuomia terveydellisiä ongelmia, kuulon, näön tai liikkumisen suhteen, mutta yhteistä kaikille on ollut tarve ja halukkuus tietokoneen käytön oppimiseen. Tästä aktiivisuudesta johtuen asian oppiminenkin on ollut melko tuloksellista, ainakin heidän antamiensa palautteiden perusteella. Yksi miellyttävä palaute on ollut useiden opastettavien toteamus, kuinka tietokoneen kanssa työskentely virkistää mieltä ja muistia. Asiahan on myös tutkitusti todettu, että tietokoneen käyttäminen suorastaan hidastaa aivotoiminnan ennenaikaista rappeutumista. Myös toinenkin tärkeä seikka, jonka opastettavat ovat usein tuoneet esiin on se, että oppiessaan tietokoneen käytön ikäihmiset tuntevat pysyvänsä mukana tietoyhteiskunnassa, eikä syrjäytymisen tunne pääse hiipimään mieleen. Useat opastettavat ovat ilahtuneet huomatessaan opastuksen myötä pystyvänsä hallitsemaan tietotekniikkaa, joka ehkä noin yleisesti on mielletty vain nuorten osaamisalueeksi. Apunettiopastusten alkuaikoina oli omia tietokoneita opastettavilla vain noin puolella kävijöistä, mutta nykyisin likimain kaikilla opastettavilla on kotonaan käytettävissä oma tietokone ja pääasiassa koneena on nykyään kannettava PC. Useat opastettavat ovat jopa tuoneet oman kannettavan tietokoneensa mukanaan opastukseen, ja se onkin ollut melko tehokas tapa päästä sisälle koneensa käytön opiskeluun. 45 Opastusaiheita on ollut melko laajalta alueelta, luettelo alkaen yleisimmin käsitellyistä: 1. Internet selailu ja tiedon haku verkkosivustoilta. 2. Sähköpostin hallitseminen, monille on tehty oma sähköpostiosoitekin. 3. Pankkiyhteyden harjoittelu, pankkien verkkopankki opastusohjelmilla. 4. Tiedostohallinta, tallennus, kansion luonti, kopiointi, siirto. 5. Tekstinkäsittely, esim. päiväkirjan pito istunnoista ym. 6. Kuvankäsittely. 7. Taulukkolaskenta. 8. PowerPoint Mahdollisuuksien mukaan on pyritty ratkaisemaan kaikkia niitä ongelmia, joita opastettaville on koneensa kanssa tullut, yleensä ohjelmien käytössä. 5.2. Joitakin huomioita opastettavista: Muutamat Apunettiopastukseen tulevat ikäihmiset ovat jo aiemmin käyneet jollakin atk- kurssilla, joko Kansalaisopistossa tai yleisemmin Mukanetin kurssilla. Opastettavat ovat Apunettiin tullessaan itse oma-aloitteisesti kertoneet, kuinka heidän käymillään kursseilla opetusvauhti on useimmiten ollut liian kiireinen, juuri hänen vastaanottokykyynsä nähden ja moni pienikin asia on jäänyt selvittämättä ja aiheuttaa jatkossa hämmennystä koko tietotekniikan käytössä. Osa opastettavista on tullut hakemaan alkupotkua ja rohkaisua tietokoneen käyttöön, uskaltaakseen sitten myöhemmin ilmoittautua jollekin edellä mainitulle atk-kurssille. Tietotekniikkakursseillahan on omat opetustavoitteensa eli aikataulunsa, jonka mukaan edetään, joten kovin kauan aikaa ei luonnollisestikaan voida käyttää jokaisen yksityiskohdan selvittämiseen, vaan opiskelijan oletetaan selvittävän asioita itsekseen, tavalla tai toisella. 46 Oppimista hämmentävä seikka kursseilla on usein myös se, että joukossa on aina mukana jo enemmän osaavia, jotka silloin tällöin ”yrittävät loistaa tiedoillaan” ja opettajan kanssa keskustellessaan yrittävät mennä asioiden edelle ja siten saavat hitaammat oppijat entistä enemmän hämilleen. Useilla meistä lienee kokemusta siitä, kuinka joukossa on kiusallista esittää kysymyksiä, omasta mielestään yksinkertaisista asioista ja silloinhan on helpompi jättää kysymättä, ettei vaan vaikuttaisi tyhmältä. Monet uudet Apunettiin tulleet opastettavat ovatkin leikillisesti ensitöikseen kysyneet, että saako täällä tehdä tyhmiä kysymyksiä. Vastaus tietenkin on, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan, vaan juuri kysymysten avulla saadaan vietyä oppimista eteenpäin. Siis kahden kesken opastajan kanssa, oppiminen on opastettavien mielestä ollut helpompaa, kun voi kysyä mitä vaan, eikä tarvitse esittää mitään, eikä pelätä ”kasvojen menettämistä.” Ajan käytössä ei myöskään ole ollut rajoitusta, vaan samaa asiaa voidaan kerrata aina tarpeen tullen uudelleen niin kauan, että juttu selviää. Opastuksessa on edetty siis aina opastettavan omaksumiskyvyn ja tarpeiden mukaan, eikä pyöritetä ennalta laadittua ”omaa levyä”. Kiinteää opetussuunnitelmaa kun ei ole valmiina, eikä voikaan olla tämänlaisessa opastuksessa. Kaikki opastus on siis koko ajan tapahtunut ”asiakkaiden” ehdoilla ja heidän omaan henkilökohtaiseen tahtiinsa, jolloin istunnot ovat heille toivottavasti olleet mahdollisimman hyödyllisiä ja antoisia. Usein on opastettavan kanssa myös istunnon aikana pohdittu muutakin maailman menoa ja jotkut ovat halunneet keventää mieltään muissakin asioissa, kuin tietotekniikan kanssa painimisessa. Yleisesti he ovat kuitenkin olleet hyvillään siitä, että tietokoneen kanssa touhutessa unohtuvat muut huolet, ja se auttaa taas jaksamaan eteenpäin. Ikäihmisille atk-opastuksella on suuri merkitys, koska yhä useammat toiminnot kuten pankkiyhteydet, matkan varaukset, verkko-ostokset, kunta- 47 laisten informaatio ym. suoritetaan nykyään lisääntyvässä määrin internet sivustoilla. Päästäkseen alkuun tietokoneen käytössä, on aloittelijan luonnollisesti saatava riittävästi opastusta, kannustusta ja apua pystyäkseen omatoimisesti jatkamaan tietotekniikan opiskelua. Omakohtaisesti varmaan jokainen, tottunutkin tietokoneen käyttäjä, on silloin tällöin joutunut tilanteeseen, jossa kone ei kerta kaikkiaan tottele käyttäjäänsä. Pienikin opastus siinä tilanteessa yleensä auttaa jatkamaan työskentelyä koneella. Vasta-alkaja seniorikansalainen yleensä vaatii vähän pidemmän, perinpohjaisemman ja rauhallisemman opastuksen, päästäkseen ensin alkuun ja rohkaistuakseen kokeilemaan itsenäisesti tietokoneen erilaisia käyttömahdollisuuksia. Siinä opastuksessa Apunetti on ollut osaltaan auttamassa ikääntyviä kanssaihmisiä pääsemään mukaan tietoyhteiskuntaan ja ainakin saamamme palautteen mukaan, jollain lailla olemme asiassa onnistuneetkin. Apunettiprojektin atk-opastaja / vapaaehtoistyöntekijä Tapio Tamminen Apunetti-opas tus 400 350 300 250 200 opas tus 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 48 6. Lopuksi Apunettiprojekti toimi alkamisvuodestaan v.2002 yhtenä tietoportaalien prototyyppinä. Projekti syntyi v.2001 markkinointisihteeri Kirsti VaajamoKivisaaren omaan tarpeeseen. Äitinsä omaishoitajana hän ei onnistunut löytämään tarvitsemiaan palveluja puhelinluettelon eikä Internetin avulla. Palveluja oli siroteltu monien virastojen sivuille ja kokonaiskuvaa oli vaikea saada. Näiden kokemusten perusteella Kirsti Vaajamo-Kivisaari alkoi kehitellä omaa suunnitelmaansa hakijan tarpeista lähtevän palvelukokonaisuuden luomiseksi. Apunetin toimintavuosien aikana Internetiin on syntynyt uusia laajoja viranomaisten ja yhdistysten ylläpitämiä tietoportaaleja. Tampereen kaupunki perusti niin ikään Internet-sivustolleen omat Ikäpisteen neuvontasivut. Tietotekniikkaa käyttävät vastauksien etsijät siirtyvät myös yhä enemmän käyttämään suuria hakukoneita (esim. Google) ja löytävät asiasanalla nopeasti kysymykseensä liittyvää täsmätietoa. Yhteisöllinen toiminta Internetissä on paljolti siirtymässä suuriin verkkoyhteisöihin kuten Facebook, Suomi24, Seniorinetti. Näihin on mahdollista perustaa omia pienempiä yhteisöjä, vaikkapa omaishoitajat oman yhteisönsä Facebookiin. Suurten verkkoyhteisöjen toiminta ja tietoturva-asiat pidetään kunnossa suurten käyttäjämäärien ja keskinäisen kilpailun vuoksi. Tampereen kaupunki on toimintojaan kehittämällä pystynyt paremmin tavoittamaan palveluohjausta ja neuvontaa tarvitsevia asiakkaita. Apunetin tehtäväksi on muotoutunut etsiä syystä tai toisesta palveluohjauksen saavuttamattomissa olevia henkilöitä, jolloin Apunetin palveluohjaus on muuntunut Voimavaravisiitin sisällä annettavaksi. Voimavaravisiitti-toimintamalli säilyy Tampereen Kaupunkilähetyksen tuotteena ja toiminnassa Apunettiprojektin päätyttyäkin. Loppuvuosinaan Apunetti profiloitui kehittämään verkkosivustoaan tavoitteena omaishoitajien vertaistuki ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. 49 Apunettisivusto tullaan keräämään talteen osaksi Kansalliskirjaston verkkoarkistoa. Kansalliskirjaston verkkoarkistoon kerättyjä aineistoja voi käyttää vapaakappaletyöasemilla, joita avataan käyttöön ensin keväällä-09 Kansalliskirjastossa ja myöhemmin Eduskunnan kirjastossa, Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa sekä vapaakappalekirjastoissa Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Lähes koko Apunetin toimintavuosien ajan opastajana toiminut vapaaehtoistyöntekijä siirtyi opastajaksi Tampereen ev.lut. seurakuntien ”Suurella sydämellä” -vapaaehtoistoimintaan. Apunetissä toteutunut asiakkaan tarpeista lähtevä henkilökohtainen opastus jatkaa siellä toimintaansa. Toimintavuosiensa aikana Apunetti on ollut ikäihmisen ja omaishoitajan asialla: auttanut ikääntyneitä pysymään sosiaalisesti aktiivisina ja tietoyhteiskunnan virrassa mukana. Ikääntyvän omaishoitajan henkisen jaksamisen tukeminen on ollut projektin päätavoite koko toiminnan ajan. Apunetin verkkokeskustelut ovat täyttäneet tehtävänsä hyvin. ”… tämä kun on ainoa paikka missä omaishoitaja tulee kunnolla ymmärretyksi.” 200000 180000 160000 140000 120000 V erkkokes kus telut 100000 nettipalvelut 80000 60000 40000 20000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 50 VOIMAVARAVISIITTIKOULUTUS Koulutuksen periaatteet: 1. Suunnitteluvaihe Yksikkökohtaiset tarpeet: ATK-valmiudet Kannettavat tietokoneet, joissa Internet-valmius (verkkokortti tai vastaava) Tulostusmahdollisuus 2. Voimavaravisiitti-taitojen hankkimisvaihe 3. Voimavaravisiitillä tarvittavien taitojen osoittamisvaihe 4. Visiitin arviointivaihe Arviointitapaaminen n. kuuden kuukauden kuluttua Kohderyhmä: Vanhustenhuollon sektorilla toimivat työntekijät Peruskoulutus: Sosiaali- ja/tai terveysalan perustutkinto Koulutuksen kesto: 4+4+2h (koulutuskertojen välissä kahden viikon järjestelyaika ) Koulutusmenetelmät: Luennot ja harjoitukset. Koulutus edellyttää kannettavan tietokoneen käyttöä. Koulutuksen tavoite: Valmentaa Voimavaravisiitti -ohjelman käyttöön KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ensimmäinen jakso (4h) Tausta ja perusnäkemys: Taustalla vaikuttavat teoriat: - Verkostokartta - Huolen vyöhykkeet - Voimavarat - Symbolit Orientaatio Voimavaravisiitin toimintatekniikkaan Voimavaravisiitin tarkoitus ja tavoite ( Miksi tehdään ja mitä ) • • • • Visiitintekijän toimintatapa (ei mittauksia, kartoituksia) Visiittihenkeen virittäytyminen Visiittiasiakkaan alkuinfo o Vapaaehtoisuus o Tärkeät asiat o Tietojen käsittely Visiittiohjelman läpikäynti ohjaajan opastuksella o Verkostokartan täyttö ja sen viestit o Huolet ja voimavarat, avainsanan löytäminen o Roolit o Mielenmaisemaan liittyvät ”tavoitteet” o Symbolit, niiden yhteen kokoava merkitys o Visiitin arviointi (merkityksen korostaminen) Toinen jakso (4h) Käytännön harjoittelu • Pariharjoitus (työntekijät) • Käytännön valmiudet ( ohjelman lataaminen ja tarvittavat säädöt ) • Harjoitus (asiakas) Arviointitapaaminen (2h) • 6 kuukauden kuluttua, jolloin vähintään 10 voimavaravisiittikäyntiä on tehty KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET • Opastus 4+4h • Suunnittelu 2 x 2h • Arviointitapaaminen 2h • Matkakustannukset • Majoituskustannukset • Päivärahakustannukset • Tilaajaorganisaatio järjestää koulutuspaikan ja vastaa muista tarvittavista järjestelyistä, esim. koulutusryhmän kokoamisesta.