Uljas 6/2010 - Itä-Suomen ylioppilaslehti

2010
6
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Uusi
alku
idässä
Valtiovarainministeri Katainen, kertoo olevansa lapsenomaisen innostunut Itä-Suomen yliopistosta » 5
Uljas tarjoaa uusille opiskelijoille ja kampus-swingereille kaupunkioppaan » 12–16
Koti
koko opiskeluajaksi!
i.fi
joensuunell
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Joensuun Elli
013-223 300
Merimiehenkatu 30
80100 Joensuu
Takaisin!
Yöpakkasia odotellessa.
”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan Itä-Suomen tapoja.
Sisällys | Mitään?
4-5 6-7 10-11
Valtiovarainministeri Jyrki
Katainen toteaa valtion poistuvan takavasemmalle. Vastuu
on yliopistojen itsensä harteilla,
mutta piikki on auki. Opiskelijoille rahaa ei riittänyt.
Hallintojohtaja Petri Lintunen
häipyy Itä-Suomen yliopistosta Tampereen yliopistoon. Irtisanomisia ei
siellä kuulemma ole luvassa.
14–19
Uusi opiskelija eksyy helposti kampuskaupungin
sokkeloihin ilman apua. Uljas kertoo heti alkuun,
mitä kannattaa tehdä, nähdä ja hankkia.
Riemuylioppilas Martti Sevo jakaa
viisauttaan uusille opiskelijoille.
Olennaista on intohimo ja sydämen
sivistys. Opintoaikojen rajaamisesta
hän ei tykkää.
20–21
24–25
Jipon pelaajille jalkapallo on elämäntapa,
joka ei jätä muulle paljoa tilaa. Joensuussa
on jippolaisten mukaan hyvä olla, vaikkei
kaupunkilaisia jalkapallo juuri kiinnosta.
Uljas uudisti kulttuuriosionsa. Kiinnosta-
vimmat tapahtumat, ilmiöt ja teokset kootaan
jatkossa näille sivuille.
Humoro nigra | Uljaan selvitymispakkaus uudelle hallintojohtajalle.
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Päätoimittaja
Jarkko Kumpulainen
044 576 8420
[email protected]
Toimittaja
Pasi Huttunen
044 576 8427
[email protected]
Kustantaja
Itä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunta
Painopaikka
Art-Print, Kokkola
Ilmoitusmyynti
Valto Merta
044 576 8421
[email protected]
Käyntiosoite
Yliopistonranta 3, Kuopio
Suvantokatu 6, Joensuu
Kansikuva
Pääkirjoitus | Uljas linja
Kuka sinä olet?
V
iimeisimmän vuonna 2008 tehdyn
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 27 prosentilla
opiskelijoista on psyykkisiä ongelmia.
Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuvan
ylirasituksen kokeminen, itsensä
kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin sekä
valvominen huolien takia.
Oman tarinansa kertoo myös se, että
haastatelluista opiskelijoista joka kymmenes koki opiskelualansa vääräksi.
Ei väistämättä, mutta yleensä opiskelu
johtaa oman alan töihin ja näin ollen on
oletettavaa, että maassamme on sankka
joukko ihmisiä, jotka kokevat myös
työnsä vääräksi. Ihminen työskentelee
useimmiten kolmasosan vuorokaudesta
eli merkittävän osan elämästään, joten
voitaneen oikeutetusti väittää, että
merkittävä joukko ihmisiä kokee maassamme myös elämänsä vääräksi.
Mikä sitten takaa oikean alan opiskeltavaksi? Yhteiskuntamme on ristiriitaisessa tilanteessa, kun se rinnan julistaa ihmisen yksilönoikeuksia ja jokaisen
mahdollisuutta olla oman onnensa
seppä alueella kuin alueella, ja samaan
aikaan se yrittää puristaa opiskelusta
yhä suurempia tehoja yhä nopeammin.
Suoraan lukiosta yliopistoon, ja 4,5:ssa
vuodessa työelämään.
Yhtälöstä puuttuu aika. Vakio itsensä
ymmärtämisen ja itsetuntemuksen syntymiseen ei ole selvä. Toiset tuntevat
itsensä ja alansa jo ala-asteella, mutta
toisille omien sisäisten tarpeiden ja ulkoisen painostuksen sekä statusarvojen
ja odotusten suhde selviää vasta, kun
joukkoon lyödään aikaa ja joutenoloa.
Toisaalta on hyvä muistaa, että ihminen
ei ole yhtäkuin ammattinsa.
Aasinsilta: Uljas ottaa tästä numerosta alkaen tehtäväkseen kanavoida
omalta osaltaan opiskelijoita perimmäisten kysymysten pariin. Uljas
panostaa vastaisuudessa kampuskaupunkien kulttuuri- ja taidetarjonnan
julkituomiseen. Kirjallisuus, kuvataide,
musiikki ja teatteri tarjoavat kaikki
tarinoita, jotka osaltaan voivat olla
samaistumisen kohteita, tai vastakkaista näkemystä, mutta ennen kaikkea
minuuden rakentamisen osasia. Tekijät
ja käyttäjät kulttuurin bakkanaaleihin,
mars! Kulttuurin kerskakulutus on
sallittua.
”Merkittävä joukko
ihmisiä kokee maassamme
myös elämänsä vääräksi.
Kuvaaja Terhi Korhonen
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Gallup
Pohdipa sinäkin.
Kesä töissä vai lomaillen?
Onko energiaa aloittaa opinnot?
- Jarkko Kumpulainen & Tuomo Majaniemi, teksti& kuvat
Kuopio
Henri Jolkkonen
lääketiede 1. vsk.
On energiaa ja motivaatio on korkealla intti-vuoden jälkeen. Oli fyysinen
vuosi, joten hyvä päästä taas aivoja
käyttämään.
Olin Hannalan varuskunnassa lääkintäaliupseerina.
Marja Alatalo
farmasia, 4. vsk.
On todellakin 13 vuoden tauon jälkeen. Aikoinaan ei loppunut energia
vaan motivaatio ja siksi piti päästä
välillä töihin.
Näin pääsi kuitenkin käymään, että
motivaatio taas löytyi.
Olli Ervasti
farmasia, 3. vsk.
Olen kaikki kesät ja joulut töissä, mutta pyrin varaamaan aina vähintään
viikon lomailuun.
Tänä kesänä olin kaksi ja luulen, että
ilman sitä olisi jaksaminen paljon
tiukemmassa
Joensuu
Hanna Pulkka
ohjauksen koulutus 2. vsk.
On ja ei. Energiaa on kyllä, mutta
työprojekti tulee viemään sitä,
opintoihin keskityn intensiivisemmin
myöhemmin.
Kesä meni lonkkaa vetäessä ja lomaillessa. Kesäkuussa tein opintoja.
Juha Koikkalainen
julkisoikeus, 3. vsk,
Tosi hyvin on energiaa syksyksi.
Kesällä opiskelin ja lomailin 5050. Tein viime keväänä töitä, niin
kesällä ei tarvinnut tehdä töitä
ollenkaan.
Nyström Ville
Englannin kieli ja kääntäminen 6. vsk.
Energiaa on normaalisti. Koulun ohella tulee olemaan töitä, niin saa nähdä
miten riittää syksyllä.
Kesällä minun piti tehdä gradua,
mutta isäni kuoli, joten gradu jäi.
Uljas 6 | 1. 9. 2010
” On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että
280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle.
UEF:n urut | Itä-Suomen yliopisto palkitsi ansioituneet
Osa jää ilman asuntoa
Joensuun kampuksella aloittavien uusien
opiskelijoiden asuntotilanne on huono.
Ylioppilaskunnan Joensuussa järjestämään
hätämajoitukseen oli jo 23.8. mennessä
ilmoittautunut yhdeksän ihmistä. Joensuun
Elli ei pysty takaamaan asuntoa kaikille
tarvitseville. Savonlinnassa ei hätämajoitusta ole tarpeen järjestää ja Kuopiossa tarve
on pieni
”Edes kaikilla kaukaa, eli yli 150 kilometrin päästä tulevilla ei ole vielä asuntoa.
Jonossa heitä on muutamia kymmeniä.
Tilanne oli haastava jo viime syksynä, mutta
se ei ollut mitään tähän syksyyn verrattuna”,
asuntotoimistonhoitaja Minna Häyrynen
kertoo.
Voimakas vuosittainen vaihtelu asuntojen kysynnässä tekee varautumisen
vaikeaksi. Tänä vuonna Joensuun tilannetta
vaikeuttivat joidenkin maisteriohjelmien
myöhään venyneet päätökset opiskelijava-
linnoista.
Kuopaksen asukaspalvelun esimies Mervi Taira arvioi, että kaikki Kuopion kampuksella aloittavat uudet opiskelijat saadaan
majoitettua. Tällä hetkellä nyt aloittavia
kauempaa tulevia opiskelijoita on jonossa
vielä kymmenkunta, mutta Tairan mukaan
heidät saadaan todennäköisesti majoitettua
peruutuspaikkojen avulla.
”Peruutuksia tulee päivittäin”, hän
sanoo.
Savonlinnassa luvataan katto pään päälle
kaikille opintonsa aloittaville. Savonlinnan opiskelija-asunnot oy jopa myi pois
kaksi kohdetta, eli 72 asuntopaikkaa viime
keväänä.
”Vieläkin jää tyhjiä asuntoja, mutta puolet vähemmän kuin aikaisemmin”, SAO:n
toimitusjohtaja Vuokko Mustonen toteaa.
Pasi Huttunen
Opintotuen indeksisuoja jäi
haaveeksi
Yliopistojen pääomittaminen on valtion
tärkeysjärjestyksessä korkealla, mutta opiskelijalle asti ei rahavirta tahdo tyrehtymättä jaksaa. Opintotuki jäi valtion budjettiesityksessä taas kerran sitomatta indeksiin,
vaikka jopa valtiovarainministeri Jyrki
Katainen myöntää, että se olisi hyvä idea.
”Hallituksen mielestä juuri opiskelijoiden toimeentulon varmistaminen oli ilmeisesti liian kallista. Samaan aikaan sidotaan
kuitenkin indeksiin useita muita etuuksia,
mikä tulee merkittävästi opintotuen indeksisuojaa kalliimmaksi. On käsittämätöntä
ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista,
että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin
ulkopuolelle”, SYL:n puheenjohtaja Matti
Parpala tilittää.
”Hallitus nosti opintotukea 15 prosenttia ja vapaan tulon rajaa korotettiin
enemmän kuin SYL osasi edes vaatia, joten
kohtuullisen paljon on pystytty tekemään”,
Katainen puolustautuu.
SYL ja SAMOK muistuttavat yhteisessä
kannanotossaan, että opintotuen edellistä
tasokorotusta odotettiin 15 vuotta. Sen
reaaliarvo on silti edelleen alhaisempi kuin
vuoden 1992 taso.
”Opintotuen koko ajan heikkenevä taso
on keskeinen tekijä opintoaikojen pitenemisessä. Indeksiin sitomisella vältettäisiin
jatkuva työssäkäynnin lisääntyminen
opiskelutahdin kustannuksella”, SAMOK:n
puheenjohtaja Simo Takanen muistuttaa.
”Syy, miksi opintotukea ei nyt voitu
sitoa indeksiin oli puhtaasti taloudellinen.
Voisi olla hyvä, että kaikki perusetuudet sidottaisiin indeksiin, mutta tiedämme, että
sen hintalappu kasvaa aika suureksi jo ensi
vaalikaudella, jolloin meidän täytyy karsia
menoja”, Katainen perustelee.
Hän muistuttaa, että indeksiin sidottiin
lapsilisä ja muita perhe-etuuksia.
”Ymmärrän kritiikin oikein hyvin, mutta
taloudellinen kantokyky tuli tällä kertaa
vastaan. Sen sijaan opiskelijaksi pääsyä
nopeutetaan ensi vuodesta alkaen uudistamalla opiskelijavalintaa. Läpäisyä eri
koulutusasteilla pyritään nopeuttamaan.
Opinto-ohjaukseen tehdään useamman
miljoonan euron panostukset. Uskon,
että opetusministeri Henna Virkkusen
esittämillä toimilla saadaan hyviä tuloksia
aikaan.”
Inflaatio tulee jatkossakin syömään
opintotuen ostovoimaa ja valinta opiskelun
ohessa työskentelyn ja opintolainan välillä
tulee jatkossa eteen yhä useammalle. Katainen kannustaa ottamaan lainaa.
”Minä olen tämmöinen lainanpelkääjä,
oli kyse sitten omista tai valtion lainoista, mutta jos ottaa kymppitonnin lainaa,
nopeuttaa sillä valmistumistaan vuodella ja
töihin päästyään maksaa sen nopeasti pois,
on se mielestäni hyvä investointi.”
Pasi Huttunen
”
Kun jotain menee vikaan, niin enää ei kannata soittaa maan hallitukselle, vaan yliopiston hallitukselle Valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Katainen painottaa, että kun yliopistoille nyt on annettu niiden vaatima autonomia, voi valtio poistua ohjaamasta ja paimentamasta. Nyt vastuu selviämisestä ja kilpailukyvyn säilyttämi-
sestä on yliopistoilla itsellään.
Katainen: Yliopistouudistus on
fantastinen juttu!
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
(kok.) hehkuttelee olevansa lapsenomaisen kiinnostunut yliopistomaailman
tapahtumista. Erityisesti hän kertoo
intoilevansa itäsuomalaisten yliopistojen
oma-aloitteisesta yhdistymisestä.
”On hyvin epätavallista, että tällaista
fuusiota lähdetään tekemään oma-aloitteisesti. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa ja herättää kysymyksiä. On silti
mukavampi, että on vaikeaa uudessa
dynamiikassa, kuin vaikeaa vanhoissa
rakenteissa”, hän toteaa.
”Yliopistojen rahoitus on ollut selkeä
prioriteetti. Puhe on sadoista miljoonista
euroista ja pääomittamiseen on periaatteessa piikki auki. Yliopistojen keräämän
yksityisen rahan maksaminen kaksi ja
puolikertaisena on hullu päätös, mutta
uskomme, että se kannattaa.”
Yliopistoissa on nyt Kataisen mukaan
keskityttävä olennaiseen ja keskitettävä
resurssit ydinosaamiseen. Se tarkoittaa
myös alojen karsimista.
”Yliopistot joutuvat nyt laittamaan
rakenteensa sellaiseen kuntoon, että pystyvät ne kantamaan. Meillä on ollut vähän
liian rönsyileviä yliopistoja.”
Hän korostaa, että yliopistot ovat nyt
saaneet haluamansa autonomian. Sen
mukana tulee vastuu.
”Kun jotain menee vikaan, niin enää ei
kannata soittaa maan hallitukselle, vaan
yliopiston hallitukselle”, hän sanoo.
”Koulutukseen on satsattu Suomessa
paljon, mutta siitä saatu yhteiskunnallinen hyöty ei ole ollut riittävä. Viimeisen
20 vuoden aikana Suomesta vientiin
menneiden tuotteiden hinnat ovat laskeneet trendinomaisesti. Mikä tarkoittaa
sitä, että jos aiomme saada yhteiskuntaan
riittävästi verovaroja, on vietävä halvempia tuotteita paljon enemmän tai sitten
tuotettava kalliimpia, innovatiivisempia
ja älykkäämpiä tuotteita, joista asiakas
maksaa enemmän. Halvan massavalmistuksen maata Suomesta ei voi tulla.”
Yksi menestystuote voisi Kataisen
mukaan olla koulutusvienti.
”Oli se totta tai tarua, niin meillä on
brändi. Miksi emme käyttäisi sitä? Eräs
arabimaa halusi Suomen järjestävän
heille opettajankoulutuksen 100 000
opettajalle. Olisi loistavaa, jos tuollaiseen
voitaisiin vastata, että totta kai.”
Yliopistoyhteistyötä Katainen kaipaa
lisää erityisesti naapurimaan Venäjän ja
EU-toiveikkaan Turkin kanssa. Käytännössä koulutusviennin käynnistämiseen
tarvitaan Kataisen mukaan selkeästi ostajamaan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Lisäksi EU/ETA-maiden ulkopuolelta
tulevien lukukausimaksut on sallittava.
”Nykyinen lukukausimaksukokeilu on
liian kommervenkkinen.”
1
Uutinen #
Yliopistojen on valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan
nyt räätälöitävä koulutuksia myyntikuntoon ja karsittava turhat rönsyt oppiainevalikoimistaan. Paimentamisen sijaan valtio avasi rahahanat. – Pasi Huttunen, teksti&kuva
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Kampus
Sekä vakiopalstoja että
päivän tärkein uutinen
”Kehitys on huolestuttavaa, mutta pitää katsoa mitä tapahtuu.
Opiskelijaedustus on vähentynyt
Itä-Suomen yliopistossa
Hallinnon opiskelijaedustus on romahtanut kolmannekseen
entisestä Itä-Suomen yliopiston aloitettua. Opiskelijat on syrjäytetty täysin asioiden valmistelusta. – Pasi Huttunen, teksti &
Jarkko Kumpulainen, kuva
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes on pettynyt siitä, että koulutussuunnittelu-
toimikuntia, joissa opiskelijaedustajat ja henkilökunta ovat voineet käydä tärkeää vuorovaikutustyötä, ei velvoiteta enää yliopiston puolesta.
Tärkeää
Uljas 6 | 1. 9. 2010
2
Uutinen #
Hallinnon opiskelijaedustajien määrä
suhteessa opiskelijoihin on laskenut
kolmasosaan siitä mitä se oli Kuopion
yliopistossa.
”Kuopion yliopiston tiedekuntaneuvostoissa istui keskimäärin yksi opiskelija
272 opiskelijaa kohden. Vastaava luku ItäSuomen yliopistossa on 818”, Kuopion
yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen
entinen puheenjohtaja Veli-Matti Lammentausta sanoo.
Laajemmin muutos näkyy Lammentaustan mukaan opiskelijoiden täydellisenä katoamisena valmisteluvaiheesta.
”Esimerkiksi Kuopion yliopistossa
opiskelijat olivat edustettuina asioita
valmistelevissa elimissä sekä laitos-,
tiedekunta- että hallitustasolla. Itä-Suomen yliopistossa istuu kyllä opiskelijoita
tiedekuntaneuvostoissa ja hallituksessa.
Asioihin vaikuttaminen tapahtuu kuitenkin hyvin paljon juuri valmisteluvaiheessa. Valmisteluunkaan palauttaminen
ei ole aito vaihtoehto, kun valmistelua
tekevät näkymättömät virkamiehet”, hän
kritisoi.
”Itä-Suomen yliopiston odotettiin
tehostavan hallintoa ja tarjoavan opiskelijoille paremman opiskeluympäristön.
Käytännössä YT-neuvottelujen ja uusien
koulutusohjelmien rummutuksen alle
näyttää kätkeytyvän kaikkia opiskelijoita
koskettava muutos. Itä-Suomen yliopiston hallintoa rakennettaessa ei liiemmin
kuunneltu opiskelijoita, eikä etsitty
olemassa olevia hyviä käytänteitä.”
Hallinnon kannalta keskeisimmän
asian, eli hallintojohtosäännön valmistelussa kaikkia ryhmiä kuultiin, mutta
kaikkia ei kuunneltu. Suurimmat ongelmat löytyvät Lammentaustan mukaan
yksittäisten laitosten ja oppiaineiden
tasolta. Koulutussuunnittelutoimikunta
eli Kosti , oli toimielin, jossa henkilökunta ja opiskelijat pystyivät kohtaamaan ja
käymään tärkeää keskustelua jo valmisteluvaiheessa ja näin ollen päätöksenteon
hetkellä asia oli tuttu muillekin kuin sitä
valmistelleille virkamiehille. Kosteista
toivottiin yleistä käytäntöä myös ItäSuomen yliopiston tiedekuntiin, mutta
osa tiedekunnista näyttää jäävän ilman
toimikuntia.
”Itsekin lääketieteellisen koulutussuunnittelutoimikunnassa jäsenenä
olleena, olen nähnyt kuinka hedelmällistä se on. Olen pettynyt, ettei Kosteista
tullut yleistä käytäntöä, vaan päätös
niiden perustamisesta jätettiin tiedekunnille. Kaikki dekaanit eivät tietääkseni
ole päättäneet niiden perustamisesta”,
ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara
Remes toteaa.
Toisaalta myös tiedekuntien koon
kasvamisesta johtuen tiedekuntaneuvostossa
käsiteltävien asioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti, joka on osaltaan
vähentänyt yksittäisiin asioihin käytettävää aikaa.
”Kehitys on huolestuttavaa, mutta
pitää katsoa mitä tapahtuu. Täytyyhän
meidän luottaa siihen, että meidät otetaan huomioon”, Remes vetoaa.
Opiskelijakin saa nykyään sairastua
Sairastaminen on nyt opiskelijalle hiukan
vähemmän helvetillistä, kun Kela helpotti
sairauspäivärahan hakemista. Lyhytaikaisissa sairauksissa opiskelijan ei enää tar-
vitse lakkauttaa opintotukeaan. Vähentyneistä opintosuorituksista saattaa joutua
antamaan selvityksen, mutta ne eivät estä
tuen saamista.
Etsin
Sini Vaittinen
Kuvaraportteja
turuilta pikkunälkään
Uimaretki Pielisjoella
Henna Middeke
Tiedekunta: Kasvatustieteet
Vuosikurssi: 3. vsk.
Syntymäpaikka: Kuopio
Motto: ”Nauti jokaisesta päivästä”
Harrastukset: Lenkkeily, kuntosali
ja ratsastus
Ruoka: Kreikkalainen salaatti
Paikka: Ravintola Carelia
S
yksyn ensimmäisen lounaan Uljas tarjosi luokanopettajaksi opiskelevalle Sini Vaittiselle. Kesätyöt ovat lopuillaan ja
työntäyteinen kesä alkaa taittua ja vaihtua jälleen syksyiseen
kouluahertamiseen. Tämä sopii hyvin kolmatta opiskeluvuottaan
Joensuussa aloittavalle Vaittiselle. Opinnoistaan pitävä Sini kertoo,
että tämä opiskeluvuosi alkaa hänen osaltaan liikunnan opinnoilla,
ja sitten edessä on tutustumista kirjallisuuteen tulevaa portfoliota
varten.
Tuomo Majaniemi, teksti& kuva
Mitä mielellä?
- Odottavainen ja positiivinen olo, kun
työt loppuvat ja koulu alkaa. Toivottavasti kesän kiireet vaihtuvat vähän
rennompaan syksyyn.
JOENSUU Jokikadun uimaseura ui perinteisellä kesäretkellään Tuulaakin laiturilta Honkaniemeen torstaina 12.8. Matkaa kertyi noin 4,2
km. Jokikadun uimaseura on kesällä 2009 muotoutunut Pielisjoen
virtauksissa uivien avoin joukkio. ”Vesillä pitäisi olla kaikkien liikkujien tasa-arvo”, sanoo uimari Juhana Venäläinen.
Millainen olet?
- Elämänmyönteinen.
Jarkko Kumpulainen
Vanhan irstailijan paluu
Mikä sytyttää elämässä?
- Tärkeät ihmiset ja harrastukset
tuovat sisältöä elämään. Nautin myös
kesäajasta ja auringosta, sekä kaikista
uusista kokemuksista.
Haave?
- Valmistuminen jonain päivänä.
Myöhemmin myös onnellinen perheelämä.
Mitä seuraavaksi?
- Haen pari koulukirjaa kirjastosta ja
sitten moikkaamaan kaveria!
Onko olemassa ilmaista lounasta?
- Ei ole. Aina siitä joku maksaa.
KUOPIO Asuntomessuille porttikiellon vilauttelusta saanut Veetimammutti piipahti takaisin Kuopiossa elokuun alussa. Veetin vehkeineen tuo takaisin Kuopioon Eräplus-yhtiö, joka oli asetellut mammutin katselemaan kohti Saaristokaupunkiin johtavaa siltaa.
”Toimme Veetin takaisin osoittaaksemme, ettemme me savolaiset
ole niin kateellisia, jos toisella on vähän isommat kuin itsellä, kertoo
Veetin vehjevastaava Topi Kortelainen.
Veeti on kiertänyt Kuopiosta karkotuksen jälkeen kesän aikana ympäri
Suomen tapahtumia. Kortelaisen mukaan suunnitelmissa on huutokaupata Veetin kalleimpia verhonneet bokserit syksyn tullen.
Lintunen ei ole mikään Sailas
Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajan tehtävästä
Tampereen yliopistoon siirtyvä Petri Lintunen ei
kommentoi arviota, jonka mukaan hänet palkattiin
saneeraajaksi UEF:n näyttöjen perusteella.
”Ehdottomasti en”, hän vastaa kysymykseen,
oletteko yliopistomaailman Raimo Sailas.
”Kokemustani haluttiin Tampereella, joten minut
palkattiin, mutta jokainen yliopisto on oma yhteisönsä ja Tampereella toteutetaan yliopiston omaa
strategiaa. En tunne tilannetta vielä niin hyvin, että
lähtisin kommentoimaan. Lähden sinne odottavalla
mielellä”, muotoilee Lintunen.
Tampereella edessä on rajuja rakenteellisia uudistuksia, kun yliopistossa siirrytään school-järjestelmään, jossa pääaineiden, laitosten ja tiedekuntien
tilalle synnytetään laaja-alaisia ja poikkitieteellisiä
koulutusohjelmia. Yliopistot kamppailevat Lintusen
mukaan joka puolella samankaltaisissa muutospai-
neissa, mutta vastaukset haasteisiin ovat erilaisia.
Myös Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli
kieltää jyrkästi, että Lintunen, olisi palkattu saneeraajaksi. Hänen mukaansa rajuin muutos Tampereen
yliopistossa on edessä oleva siirtyminen kolmiportaisesta tutkintojärjestelmästä kaksiportaiseen.
Hollin mukaan Lintunen palkattiin, koska hänellä
on vahva kokemus yliopistomaailmasta.
”Me emme tarvitse saneeraajaa. Uudistusten
tuoma henkilöstövähennystarve hoidetaan normaalin poistuman kautta. Emme ryhdy irtisanomaan”,
hän linjaa.
”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan ItäSuomen tapoja. Täällä asiat ovat sujuneet hyvin
positiivisessa ilmapiirissä. Opiskelijoiden kanssa on
ollut todella hyvää yhteistyötä.”
Pasi Huttunen
Uusi tarra vanhaan korttiin
KUOPIO Opiskelijakortin tarran hakijoita on ollut jonoksi Lukemalla
viime päivinä. Toisin kuin on huhuttu, vanhojen opiskelijoiden ei tarvitse uusia korttejaan UEF:in menemisen myötä. Syksyn ilmoittautumisaika jatkuu 15. syyskuuta saakka, johon asti vanha tarra kelpaa
ruokaloissa. YTHS:llä, VR:llä ja Matkahuollossa vanhat lukukausitarrat eivät enää syyskuussa käy.
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Jarkko Kumpulainen
Itä-Suomen yliopistosta Tampereelle siirtyvä hallintojohtaja Petri Lintunen ei tunnustaudu yliopistomaailman Sailakseksi. Myös Tampereen yliopiston rehtori tyrmää väitteet siitä, että Lintunen tulisi saneeraamaan.
Kampus
Sekä vakiopalstoja että
päivän tärkein uutinen
”Rehtori asetti meille leikkimielisen tavoitteen
olla maailman paras.
Hammaslääkäriopinnot Kuopiossa aloittava espoolainen Milla Merikallio malttaa tuskin odottaa opintojen alkua. Hän matkaa itselleen entuudestaan tuntemattomaan Kuopioon uudis-
raivaajatunnelmissa.
Hammaslääkäriopiskelijoille
täysi työllisyys eläkeikään
Kuopiossa nyt aloittavasta hammaslääkärikoulutuksesta toivotaan apua Itä-Suomen hammaslääkärivajeeseen. 25 paikkaa
täytettiin 164 hakijan joukosta.
Vielä jää nähtäväksi, kuinka moni
Kuopiosta valmistuva jää työskentelemään julkiselle puolelle Itä-Suomeen.
Koulutuksen suunnittelusta vastaava
professori Jari Kellokoski myöntää,
että palkkauksessa eivät itäsuomalaiset
terveyskeskukset voi kilpailla yksityisen
sektorin kanssa.
”Toinen suuri kysymys ovat työn sisällöt terveyskeskuksissa. Nykytilanteessa
yksityisellä on paremmat mahdollisuudet
tehdä mielekkäämpää työtä pienemmällä
kuormituksella.”
Espoolainen Milla Merikallio ei vielä
uskalla luvata jäävänsä valmistuttuaan
Itä-Suomeen julkiselle sektorille töihin,
mutta kertoo hyppivänsä innosta saatuaan opiskelupaikan Kuopiosta.
”Onhan se iso juttu, kun oppiaine
aloittaa uudessa paikassa. Päästään tekemään pioneerityötä. Minulla on takana
välivuosi, joten maltan tuskin odottaa,
että opinnot alkavat”, hän hehkuttaa.
Joensuu
Hammaslääkäripula
vaivaa koko maata, joten työllistymisestä ei hammaslääkäriopiskelijan tarvitse kantaa huolta.
3
”Kyllä me voidaan täysi työllistyminen
eläkeikään saakka taata kaikille opiskelijoille”, koulutuksen suunnittelusta
vastaava professori Jari Kellokoski toteaa.
Ensimmäiset hammaslääkärit valmistuvat Kuopiosta vuonna 2015 ja ennusteiden mukaan hammaslääkäripula on
pahimmillaan samana vuonna.
Hammaslääketieteen opetus ei tule
Kuopioon uutena asiana. Sen opetus alkoi
Kuopion yliopistossa vuonna 1973, mutta
hammaslääketieteellinen tiedekunta
lakkautettiin vuonna 1998. Lakkautus
pahensi Itä-Suomen hammaslääkäripulaa,
josta kärsittiin jo ennen kuin suuret ikäluokat alkoivat eläköitymään. Kuopiosta
ehti valmistua lähes 600 hammaslääketieteen lisensiaattia, 38 tohtoria ja puolensataa erikoishammaslääkäriä. Kellokoski
allekirjoittaa arvion, että hammaslääketieteen lakkauttaminen oli paha moka.
Opetusministeriön selvityksen mukaan
Kuopion koulutusyksikkö oli maan tehokkain. Nytkin tavoitteet ovat korkealla.
”Rehtori asetti meille leikkimielisen
tavoitteen olla maailman paras. Aiomme
toimia alalla veturina. Meillä on nyt tietoa
ongelmista ja mahdollisuus rakentaa uusi
järjestelmä puhtaalta pöydältä”, Kellokoski sanoo.
mutta tämä on hyvä alku”, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.
Suomalaisista yliopistoista vain Helsingin yliopisto on maailman sadan parhaan
yliopiston joukossa sijaluvulla 72. Oulun
yliopisto ja Turun yliopisto sijoittuivat
301-400 maailman parhaan yliopiston
joukkoon.
Uutinen #
Uusista hammaslääkäriopiskelijoista haetaan pelastusta hammaslääkäripulaan. Työllistymisestä ei nyt aloittavien tarvitse
kantaa huolta. – Pasi Huttunen, teksti & Terhi Korhonen, kuva
Itä-Suomen yliopisto pääsi viiden sadan kerhoon
Itä-Suomen yliopisto on päässyt shanghailaisen Jiao Tong -yliopiston rankinglistalla
maailman 400-500 parhaimman yliopiston
joukkoon. Samassa sarjassa ovat Aalto-yli-
Uljas 6 | 1. 9. 2010
opisto ja Jyväskylän yliopisto.
”Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on
päästä maailman 200 parhaan yliopiston
joukkoon,
Ylioppilaskunta jäi
ulos johtoryhmästä
Savonlinnassa
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan
edustaja loistaa poissaolollaan Savonlinnan
kampuksen tulevaisuutta pohtimaan perustetussa laajennetussa johtoryhmässä. Yliopisto
kertoo tiedotteessaan, että ylioppilaskunta saa
edustajansa mukaan, kun ryhmää täydennetään myöhemmin. Laajennetun johtoryhmän
toimikausi alkoi ensimmäinen syyskuuta ja
jatkuu vuoden 2013 loppuun.
Ryhmän puheenjohtajana toimii filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula ja
varapuheenjohtajana yhteiskuntatieteiden ja
kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Juha
Kinnunen. Jäseninä ovat Etelä-Savon ELYkeskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen,
Etelä-Savon Kauppakamarista Savonlinnan
Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen,
Etelä-Savon maakuntaliiton kehitysjohtaja
Eero Aarnio, Savonlinnan kaupunginjohtaja
Janne Laine, Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutujohtaja Marjukka Aarnio, Koulutusja kehittämispalvelu Aducaten koulutusjoh-
taja Ulla Turtiainen, Matkailualan opetus- ja
tutkimuslaitoksen johtaja, professori Antti
Honkanen , Savonlinnan normaalikoulun
johtava rehtori Mikko Ripatti, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston
johtaja, professori Pertti Väisänen ja Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
varajohtaja, professori Anna-Liisa Kosonen. Ryhmän varajäseninä ovat Etelä-Savon
Kauppakamarista S.A. Bovallius- säätiön
toimitusjohtaja Heikki Suopohja, Etelä-Savon
maakuntaliiton projektipäällikkö Eeva Polvi ja
Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja Hannu
Kurki. Sihteerinä toimii hallintopäällikkö Päivi
Peltoperä yliopiston Savonlinnan kampukselta.
Johtoryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää Savonlinnan kampuksella annettavaa opetusta ja tutkimustyötä. Samalla johtoryhmän
on tarkoitus edistää Savonlinnan yksiköiden
välistä ja sisäistä yhteistoimintaa.
Pasi Huttunen
Kolumni | Edustajiston kesä avautuminen
Hyvä karma ja
ranskalaiset autot
K
aikki tuttu ja turvallinen jää taakse
kotoa seikkailemaan lähdettäessä.
Avoinna ovat mahdollisuudet ja
edessä vapaus. Toisaalta kaiken
vapauden keskellä tuntee olevansa aika yksin.
Lähdin kesällä kokeilemaan siipiäni Ranskaan. Kielitaidottomana vieraassa maassa
sattui ja tapahtui. Sain kuitenkin samalla
tärkeän muistutuksen tuntemattomien ystävällisyydestä.
Olin rannikolla päiväretkellä. Tulkitsin
paluuaikataulun väärin ja myöhästyin viimeisestä bussista.
Näin ollen taksi oli majapaikkaan pääsyn
ainoa vaihtoehto ja matkabudjetin sellainen
tuhoaa täysin. Katkerana sanakirjaa tavaillen yritin kahvilasta saada itselleni kyydin
tilatuksi.
Melkoisella yksittäissanojen ja elekielen
sekamelskalla selvitettyäni minne haluan
päästä, koko asia järjestyikin yllättävästi.
Minulle tarjoutui kyyti erään ateriaansa lopettelevan asiakkaan matkassa.
Autossa istuttiin hiljaa ilman yhteistä
kieltä. Välillä kuljettajani osoitti jonkin nähtävyyden – hymyilimme. Kyydistä jäin hostellini
ovella.
”Kiitos”
Sama toistui, kun olin lähdössä hostellilta
varhaiseen
aamuju”Kannattaa uskaltaa ottaa
naan. Hosapua vastaan. Ja kannattaa
telli sijaitsi
luottaa, että sitä myös löytyy.. metsän
keskellä ja
melkoisen
kävelymatkan päässä asemasta. Puoli viiden
isäkkäät
aikaan
hoitavat
on Ranskassa
jälkeläisiään,
vielä ja
pilkkosen
koiran pimeää.
kantamuoto,
Flunssaisena,
susi, panostaa
rinkkaselässä
niihin ulos
huo-katsoessani
mattavan
iski eloonjäämisvietit
paljon. Koska pentujen
päälle.tarvitsee
ainoastaan imeä Olin
ravintonsa
jo uupumuksesta
emonsa nisästä,
ja pelosta
ne valmis
eivät tarvitse vahvoja
lösähtämään
leukoja,
lattialle
jotenjaniiden
heittämään
kuonokalliin
on lyhyt.
paikkalippuni takkaan.
Toisaalta, pennun
Yksinsyntyessä
on vaan huono
sen aivojen
romahtaa,
on joten
hyvä olla mahdollisimman
rauhoituin ja pohdin
suuret. hetken.
Niin kauan
Illalla
kuin
olin
aivojen täytyytutustunut
jatkaa kasvuaan
hostellin
syntymän
keittiössä
jäl-ranskalaiseen
keen, kallon saumat
nuoreen
eivät
- ja hänen
voi luutua
autoonsa.
kiinni,Kokosin
mikä itseni
heikentää kallon
ja koputin
rakennetta.
ovelle,
Toisaalta,
pyysin apua.
pitkälle
Ja unenpöppekehittyneet aivot
röstä
voivat
hänenalkaa
selvittyään
oppimaan
sitätehoksainkin.
kaasti heti syntymän
”Kiitos”
jälkeen. Niinpä pennun otsa
on korkea. Ja koska
Ei me
pentujen
olla niin
eiyksin.
tarvitse
Kaikkihan
juosta, ne
täällä on
taapertavat lyhyillä
kuitenkin
jaloilla.
lopulta uutta. Kannattaa uskaltaa
Aikuinen susi
ottaa
tarvitsee
apua vastaan.
vahvatJa
leuat,
kannattaa
ison nenäluottaa, että
ontelon hajuaistimiaan
sitä myös ja
löytyy.
hengitysilman lämmönsäätelyä varten, sekä
Me olemme
nopeat jalat.
kaikkiIhminen
nyt uuden
ja susi
edessä
aloittivat yhteiselonsa
ensimmäisen
noin syksyn
15 000 alkaessa
vuotta sitten,
Itä-Suomen
ja
saivat yhdessäyliopistossa.
paremmin saalista kuin kumpikaan
yksinään. SudellaEpävarmaa
oli parempi
on,hajutuoko
ja uutuus
kuuloaisti,
mukanaan
mahdollisuuksia vai uhkia.
Uhkakuvistakin voi kuitenkin syntyä jotakin ennalta-arvaamattoman hyvää, jos meillä
on rohkeutta kohdata ne yhdessä.
N
Sara Remes
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Uljas 5 | 21. 5. 2010
”
Parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen tieto kaikilla herkuilla
Martti ja
sydämen
sivistys
Martti Servo on valtakuntamme tunnetuin riemuylioppilas ja ikuinen opiskelija. Uljas yritti inttää Servon kanssa, jotta tämä avaisi menneisyyttään ja opiskeluhistoriaansa, mutta Servo vaalii tiukasti yksityisyyttään. Erinäisten käänteiden kautta Martti päätyi kuitenkin jakamaan kokemustaan Itä-Suomen yliopistossa opiskelunsa
aloittaville. -Jarkko Kumpulain, teksti & Spinefarm, kuva
M
artti Servo pitää tarkkaa rajaa julkisen
ja yksityisen minän välillä. Servo ei tunnusta opiskelleensa, mutta internetin
saloja tonkiessa herää epäilys, josko sittenkin Servolla olisi ollut elämää ennen Marttiakin.
Siinä meni yksi jutun kärki, mutta kuunnellaan silti.
”Tyhjyydestä olen syntynyt ja ei kai Martilla ole
tietääkseni edes äitiä. Martti ei ole maisteri ja ainoa
opinahjo on ollut kiertokoulu”, Servo kertoo.
Eikö edes ala-astetta tunnusta Martti käyneensä?
Voi rähmä, juttu, jossa oli tarkoitus kysyä Martilta
neuvoja uusille opiskelijoille opiskelusta, opiskelijaelämästä ja näiden yhteensovittamisesta uhkaa
lässähtää kasaan, kunnes messiaanisen syntymän
kokenut Martti, tunnustaa kuitenkin arvostavansa
akateemisuuden korkealle.
”Opiskelijaksi ryhtyessä täytyy olla suunnaton
tiedon nälkä. Sitä ei pidä pelätä, että tietoa ahmiessaan saattaa vahingossa kasvaa ihmisenä”, Servo
pohdiskelee.
Ahaa. Reissumiehen maineessa oleva Martti siis
tunnustaa uskovansa maantien varsilta kerätyn kokemukseen lisäksi painettuun sanaan ja tutkimukseen.
”Tieto itsessään on jo korkea-arvoista, mutta
parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen
tieto kaikilla herkuilla”, Servo kertoo.
Epäilykset alkavat näyttäytyä todeksi. Servon
peruukin alla vaanii muutakin kuin oma tukka.
”Luen aina kun mahdollista ja useista asioissa on
hyvä tietää edes vähän. Itse pyrin laaja-alaisuuteen, ja
Marttihan on kaikkien alojen diletantti eli taiteiden
ja tieteiden suuri harrastelija”, Servo innostuu.
Laaja-alaisuus johtaa Servon mukaan sydämen
sivistykseen.
”Voi sanoa, että sydämen sivistykseen suhtaudun
erittäin lämpimin tuntein. Yhden alan syvätieto ei
siihen usein riitä”, Servo sanoo.
Pänttäämisen vastapainoksi Martti tarjoaa
opiskelijalle yllättäen perisuomalaisen ratkaisun.
Tuoretta opiskelijaa Servo kannustaa saunomaan.
”Täydellinen aivojen nollaaminen voi olla toisinaan paikallaan, enkä tarkoita välttämättä mitään
kemikaaleja, sillä pian voi olla, ettei ole aivoja mihin
opiskella. Jokaisen tarpeet ovat tietysti yksilöllisiä,
mutta itse sanoisin termodynamiikan perusteiden
pänttäämisen jälkeen, että eiku saunaan”, Servo
hahmottelee.
Selvä homma, mutta mitenkähän Martti suhtautuu koulutuspolitiikkaan. Marttihan mainitsi
arvostavansa tietoa itsessään, jota taas yliopisto
uudistus ei välttämättä tee, ellei se tieto sitten
osoittaudu tarpeeksi tuottavaksi löytääkseen tekijälleen rahoituksen. Mitä olet Martti mieltä uudesta
yliopistolaista?
”Toivon todella, ettei mitään peruuttamatonta
vahinkoa saada aikaan. Toisaalta lakiuudistukseen
voi ehkä suhtautua vielä suhteellisen rauhallisesti ja
katsoa miten se etenee. Se on sitä nykyajan meininkiä, joka on toisaalta myös vanha tapa. Muun muassa renessanssin opinahjothan saivat rahoituksensa
rikkailta mesenaattisuvuilta”, Servo pohdiskelee.
Opintoaikojen rajaukset puolestaan saavat Servon nytkähtämään varpailleen.
”No, näin riemuylioppilaana sanoisin, että
opintoaikojen rajaaminen on vähän ongelmallista. Ihmiset ovat erilaisia ja muottiin laittaminen
sekä piiskan tarjoaminen, ei ehkä johda oikeisiin
tuloksiin. Kyllä mielestäni pitäisi enemmän pyrkiä
löytämään se oma intohimo tekemiseen, kuin että
piiskalla sivallellaan eteenpäin”, Servo arvelee.
Milloinkas ihminen on sitten valmis?
”Kai ihminen lopulta valmistuu tässä maailmassa
sitten, kun mätänemisprosessi alkaa”, Servo toteaa.
Nyt Martilla on kuitenkin valmistunut uusi levy
Kestävällä pohjalla! Mitäs Martti tekee seuraavaksi?
”Levyn julkaisua juhlitaan ja sitten keikkaillaan
ahkerasti”, Servo kertoo.
Entäpä kuinka Martti itse nollaa itsensä?
”Käytän kotona sellaisia varrettomia huopatossuja, jotka vedän kotiin tultuani jalkaan, avaan tv:n ja
heittäydyn tiedottomaksi sohvalle”, Servo kertoo.
Huopatossut. Meistä on moneksi.
Uljas 6 | 1. 9. 2010
11
12
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Žȱ”Šž™ž—’—ȱ™Š›Šœȱ™Š——ž™’££Š
- ȱ
ǯǯǯŸŠ’””Šȱ”Š’”’••Šȱ§¢Ž’••§Ƿ
–Šƺ˜ȱŗŜƺŘřǯřŖȱȱȱȱ™ŽȱŗśƺŘŚ
•ŠȱŗŚƺŘŚȱȱȱȱœžȱŗŚƺŘŘǯřŖ
”˜›’••Š
Š
™’œ”Ž•ħ
Š
Š•Ž——žœ
Ž’’ãȱŠŸ˜’——ŠDZȱ
œžƺ˜ȱŘŗǯřŖȱ“Šȱ™Žƺ•ŠȱŘřȱœŠŠ””ŠǷ
ž‹ȱ’££Ž›’Šǰȱȱƺ˜’”ŽžŽ
ǯœž––Ž›‘˜Ž•Ž••’ǯęȦŠžŽ
§—œ’”ŠžȱŗŞǰȱ™ǯȱŖŗŖȱŚŘŗȱśŜŗŖ
Uusia alkeisryhmiä mm. hiphop
ANNAMME TANSSIn taiteenPERUSOPETUSTA
IKÄ JA TAITOTASOITTAIN
.$833$.(6.866(.725,
62,7$
Edullinen opintolaina helpompaa
opiskeluaikaa varten
Nordea Pankki Suomi Oyj
ZZZNXRSLRQWDQVVLVWXGLRFRP
-ROMUSXK]SKUUKKXK]KK^KSNY]^SON_VVS]^KYZSX^YVKSXKK
¬SVWKXTs\TO]^OVcZKVUUSY^K=YS^KZ`WWZW
WK¬ZO"¬^KSUc]cUYX^^Y\S]^KWWO
24 h
Niiralankatu 25 Kuopio, puh. 010 762 9803
Teemme sen mahdolliseksi
Niirala
Savonlinna, Kuopio, Joensuu
nordea.fi
Uljas
Uljas56| 21.
| 1. 9.
5. 2010
1
SIVUTIE
14
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Jos tällä ei selviä, niin
ei sitten.
Kampus
ABC
Kaupunkiopas kehittyneemmille
ja vasta-alkajille
Uljas 6 | 1. 9. 2010
15
KUOPIO
+
-
Kuopio, kyllä!
1.
Syksy - pimeät illat, lämpimästi päälle, itseensä kääntymistä, talven tuloon varustautumista, mikä voisi olla parempaa?
2.
Pyöräily - Kuopio on just sopivan kokoinen pyöräilykaupunki
3.
Jos ei kuitenkaan halua vain käpertyä odottamaan talvea, parasta on käydä Kuvakukossa elokuvissa, Kanelissa kahvilla, konserteissa tai keikoilla, kulttuuritapahtumissa ym ym..
1.
Toriremontti (ja muut katujen repimiset) -Ainainen melu ja ahtaus
alkaa jo tuntua. Tästä on lupsakkuus kaukana.
2.
Autot - Ainainen melu ja ahtaus...Keskusta autottomaksi!!!
3.
Kontti Leväselle - Sitten sinne pääsee autolla ja saa auton parkkiin. Jee.
Kuopio, eih!
Mari Halonen
kuopiolaisen Micragirlsin laulaja
Ravintolat
Hummaus
Kuopiossa kompaktisti keskittyneet ravitsemusliikkeet mahdollistavat tehokkaan
kapakasta toiseen hyppimisen. Maljasta
löytyy asiallinen olutvalikoima ja terassi on
ruuhkainen vielä syyskuussa. Alakerrassa
ilmainen internet ja sohvaloosit, yläkerrassa intiimi viinibaari treffiherutukseen.
Pannuhuone on Maljan veroinen alkuillan baari valikoimaltaan ja tunnelmaltaan.
Pubissa on hyvää viskiä ja joskus ohjelmaa.
Alkuillan voi aloittaa mukavasta
kulttuurikuppila Bierstubesta. Matkalla yliopistolta keskustaan se on hyvä välietappi.
Stuben ruoka on täyttävää ja halvahkoa,
ja ravintolassa majailevaa kulttuuri- ja
teatteriväkeä voi käydä ahdistelemassa
ensimmäisen vuoden opiskelijan itsevarmoilla mielipiteillä.
Myös S-ketjun paikat ja Sedulat löytyvät
Kuopiosta. Yökerhoon pääsee myös Passionissa ja Puikkarissa.
Ketjuravintoloiden vastakohtana
Vuorikadulla seisoo K-Klubi. Undergroudbaarin ja räkälän välimuodossa tuolit on
rikki, henkilökunta vittuilee ja kaljaa tilataan kannuittain. Klubi on köyhälle kuin
Neuvostoliitto pioneerille: kaikki mäsänä,
mutta tunnelma lämmin. Kooppari on
Kuopion elävän musiikin ja alakulttuurin
intohimoisin kehto.
Loppuillan klassikko on Henry’s pub,
jossa voi kantapeikkojen seassa törmäillä
neljään asti ja nähdä välillä bändejä. Henkan sijaan voi viettää iltaa Introssa, jossa
voi rytmimusiikin tahtiin jopa tanssia.
Pussikalja
Valkeisenlammen teinikaljoittelulle poliisi
laittoi stopin. Puistoja lajin harjoittamiseen löytyy kuitenkin ympäri kaupungin.
Vuorikadun laituri Kuopion lahdella on
alan klassikko, mutta napakka lounaistuuli
pitää osallistujamäärät syksyisin matalina.
16
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Syömingit
Sampon muikkuja on kuopiolaisen
pakko maistaa. Ravintolan romanttinen
miljöö on säilytetty kantajuoppoja vaille
entisenlaisena.
Keskustan lounastarjonnasta suosittelemme OS-ravintolaa Sokoksen
takana. Gourmet-ruokaa järkevään
hintaan, mutta vain päivällä. Henkasta
pari ovea kujakatua alaspäin sijaitseva
lounasravintola Kallavesj tarjoaa myös
kelpo lounaan päiväsaikaan.
Jos kyläilevä pappa maksaa, niin
sopivia illallispaikkoja ovat Isä Camillo
(laaja lista), Hiili (hyvät pihvit), Musta
Lammas (tosi-gourmeta paksulle lompakolle).
Löytönä ehdotamme pientä thairavintolaa Käsityökadulla. Ankeasta
kopperosta saa mainiota thaimaalaisia
aterioita myös mukaan.
Kebab-pizzerioista Duran sekä Kemer
Muotoiluakatemian vieressä Niiralankadulla ovat lähimpänä yliopistoa.
Hanna Partasen kalakukkoleipomo
teatterin lähellä on jo itsessään nähtävyys. Tuoreita levonnaisia voi hankkia
vaikka erityispitkän baari-illan jälkeen
kello kuusi aamulla.
Kulttuuri
Kuopion ylioppilasteatteri tarjoaa
opiskelijoille sekä tehtäväksi että
nähtäväksi kulttuuria. Teatteri järjestää tällä syyskuun alussa tilaisuuden
päästä mukaan toimintaan. Kuopion YT
kaipaakin tekijöitä, sillä tänä vuonna
syksyn ensimmäistä ensi-iltaa saadaan
odotella marraskuulle.
Kaupunginteatterissa kiinostavimmat esitykset pyörivät studiolla, ellet
sitten ole riemukkaiden kansanmusikaalien tai hulvattomien farssimusikaalien ystävä.
Hyvien kuvien leffakerho Kuvakukossa tarjoaa halvan laatuleffojen
elämyksen torstai-iltaisin. Kevätkauden
leffakortti kannattaa ostaa hyvissä ajoin
ISYY:n toimistosta Lukemalta.
Elävää musiikkia pitkin viikkoa tarjoavat K-Klubi ja Henry’s pub. Muutoin
bändejä esiintyy sattumanvaraisesti
milloin missäkin baarissa.
Musiikkikeskuksella on jazzklubi,
mutta keikkoja järjestetään harvakseltaan.
Tanssiteatteri Minimi tekee raikkaita
ja kiinnostavia juttuja, ja Sotkulla jäähallin läheisyydessä muutakin kulttuuririentoa.
VB-keskus Tuomiokirkon takana on
erän Suomen arvostetuimmista valokuvagallerioista. Hyviä näyttelyitä ympäri
vuoden. Kesällä päästiin ihailemaan Henry Cartier Bressonin aikaisia otoksia.
Hankinnat
Levykauppa Äx torin nurkalla on paras
ja ainut levykauppa. Henkilökunta osaa
asiansa.
Kesällä avattiin uusi kirjakauppa
kaupungintalon taakse. KiPa tuo vaihtelua
Suomalaiselle kirjakaupalle, joita kaupungista löytyy kaksin kappalein. KiPan
naapurissa on kaksikerroksinen kirppari,
joka on käymisen arvoinen.
Maailmankauppa Elämänlanka sijaitsee
katutasossa Torikadulla. Elintarvikkeiden
ja kehitysmaakrääsän lisäksi jokaisen
tiedostavan opiskelijan ostoslistalla ovat
ekologiset pesuaineet ja hygieniatuotteet.
Daiga Daiga Duu -puoti Puijonkadulla myy suomalaisten suunnittelijoiden
tuotteita, 60- ja 70-lukujen secondhand
-vaatteita sekä äänilevyjä.
Yksilöllisistä lahjatavaroista suosittelemme pientä Daxhund Ceramicsia
Niiralasta, joka on tunnettu ärtsyistä
niittimukeistaan.
JOENSUU
Ravintolat
Hummailu
Perinteiseltä valitukselta Joensuun puutteellisesta baarikentästä uhkaa pudota
pohja, kun jopa Kerubi saadaan takaisin
ensi vuonna.
Kesällä auenneesta Murusta on hyvä
aloittaa jo päivällä. Se on hinnoiltaan
opiskelijaystävällinen ja myöhemmin
illalla paikka jatkaa yökerhona.
Perinteisemmän ystävää palvelee
klassikkojuottola Wanha Jokela, joka on
koonnut järjestö- ja kulttuuriväkeä ammoisista ajoista. Paras paikka sunnuntaiselle päiväoluelle.
Palaverissa voi käydä maistelemassa
oluita. Valikoima on laajin kaupungissa.
Aidompaa tunnelmaa voi hakea ravintola Mikosta, jolla on kenties kaupungin
pienin ja varjoisin terassi. Olut on halpaa
ja jukeboksi vertaansa vailla.
Jos koet itsesi tyylikkääksi nuoreksi
aikuiseksi, niin Gloriassa kannattaa käydä
drinkillä, mutta häivy ennen kuin yökerhopuolen dj aloittaa.
Elävää musiikkia löytyy ravintola Kellarista Ilosaaressa. Teatteriklubi tarjoaa
myös live-musiikkia ja klubeja.
Yökerhotarjonta on paljolti ketjujen
varassa, mutta halukas löytänee omansa.
Syömingit
Jokelan muikut tai pyttipannu kannattaa
kokea, kun siellä muutenkin iltaa istuu.
Kiinalaisen ystäville klassisin on Deli China, josta saa Arpisen akan tulista lihaa.
Pieni ja intiimi Kielo kuuluu kaupungin
laadukkaimpiin ravintoloihin. Sinne
on hyvä viedä sukulainen, joka haluaa
tarjota. Isä maksaa -paikoista kannattaa
mainita myös Teatteriravintola ja Astoria.
Penttilän luonnonkauniin rakennustyömaamontun keskeltä löytyy italialainen
La Passione, jonka yhteydessä on myös
herkkupuoti.
Kulttuuri
Joenranta voi olla juottolasi!
Jos budjetti on tiukalla, niin pussikalja on aina ratkaisu. Muutama perussääntö: Jätä
Ilosaari, pullojen särkeminen sekä paikkojen roskaaminen ja tuhoaminen teineille.
Esimerkiksi joen rannasta keskustan puolelta löytyy paikka jos toinenkin missä istuskella.
Ammattilaiset menevät mastolle. Paikka sijaitsee Niinivaaralla keskussairaalan
kupeessa. Siellä on muuntajakoppi, jonka puhaltama lämmin ilma mahdollistaa ympärivuotiset ulkoilmaelämykset. Sitä emme merkitse karttaan, mutta etsivä löytää.
Hankinnat
Kun Mokkamaasta haettu aamukahvi on
porissut pannussasi, olet valmis suuntaamaan kohti kampuksen haasteita.
Kannattaa varustautua hyvin. Itäsillan
keskustan päässä sijaitsee Antikvaarinen
kirjakauppa, josta voi tehdä todellisia
löytöjä. Pääoman sai sieltä taannoin
todella kohtuulliseen hintaan. Loistava
apu pikkunälkään on Punnitse & Säästä,
josta saa haettua luentoevääksi vaikka
pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä.
Maailmankauppa Päiväntasaajasta voit
hakea reilun kaupan kengät, joilla on
mukava kävellä kampukselle saakka.
Musiikin suhteen ehdoton levykauppa on
Levy-Eskot ja jos haluat itse soittaa, niin
+
-
hae vaikka kitara Karjalan Musiikista.
Kampuksella täytyy näyttää hyvältä
myös kengistä ylöspäin, joten köyhän
opiskelijan kannattaa suosiolla suunnata
kirpputorille. Esimerkiksi SPR:n Kontti
ja Valintakirppis löytyvät Teollisuuskadulta. Fida lähetystori puolestaan
Torikadulta.
Joensuu, kyllä!
1.
Kulttuurityö - Ilosaarirock, Jazzkeho-76, laadukas levykauppa Levy-Eskot, muu musiikki- ja
klubikenttä. Kaupungin kokoluokkaan nähden todella laajaa ja monipuolista toimintaa.
2.
Kerubi tulee kaikkien näiden vuosien jälkeen Joensuun komeimmalle paikalle Ilosaareen.
Vuosia vajaakäytössä olleesta Karjalantalosta tulee todellinen, moderni kulttuurikeskus!
3. Pielisjoki määrittää Joensuun identiteetin. Pussikalja tai piknikit keskusta-alueella joen
rannassa, yöuinnit mattolaiturilta ja Ilosaari; Joensuulaista kaupunkikulttuuria.
1.
Kulttuuritarjontaa voi katsomisen
lisäksi olla tuottamassa. Siihen tarjoavat
mahdollisuuksia esimerkiksi ylioppilasteatteri ja ylioppilaskunnan jaostot ja
kerhot. Myös Väen talolla Jokikadulla on
tarjolla monenlaista teatteriproduktioista tanssiharjoituksiin ja ympäristötaiteteosten tekoon – Jokikadun uimaseurasta
puhumattakaan.
Elokuvateatterikeskus Tapiossa voi
käydä tiiraamassa hittileffat. Se myös
toimii paikkana Suomen parhaalle rockelokuvafestivaalille, Rokumentille.
Liikuntamahdollisuuksia riittää kattavasta latuverkostosta astangajoogaan
ja capoeiraan. Joensuun seudun kansalaisopiston tarjontaan kannattaa myös
tutustua.
Joensuu, eih!
Keskustan kehitys osoittaa aliarviointia ja lyhytnäköistä säästöjen tavoittelua. Poikkeuksena Taitokortteli, esimerkki kuinka vanhaa Joensuuta voi modernisoida tyylillä.
2.
Rasismi - Vanha leima pysyy sitkeästi, ja uudet liikehdinnät lisäävät vettä myllyyn. Onneksi on myös porukkaa, jotka aktiivisesti kampanjoivat suvaitsevaisen Joensuun puolesta.
3.
Jengi hakkaa toisiaan ihan liikaa. Tilastoja löytyy suuntaan ja toiseen, mutta
kyllä se vain niin on että Joensuun yössä nyrkki viuhuu liian herkästi.
Oskari Huttu
Joensuu orienrtoitunut Reindeersportting elokuvan tuottaja
Uljas 6 | 1. 9. 2010
17
Kuopio
RAVINTOLAT JA BAARIT
BAARIT:
Malja (Kauppakatu 29)
Pannuhuone (Kauppakatu 25)
Bierstube (Kasarmikatu 5-7)
Amarillo (Kirjastokatu 10)
Rosso (Haapaniemenkatu 24-26)
Armas (Kauppakatu 18)
Onnela (Vuorikatu 18)
Passion Club (Kauppakatu 16)
Henry’s pub (Kauppakatu 18)
Intro (Kauppakatu 20)
RUOKA:
Sampo (Kauppakatu 13)
OS-ravintola (Tulliportinkatu 46-48)
Kallavesj (Käsityökatu 19)
Isä Camillo (Kauppakatu 25-27)
Hiili (Käsityökatu 25)
Musta Lammas (Satamakatu 4)
Siam-Thai (Käsityökatu 35)
Kemer (Tulliportinkatu 56)
Hanna Partasen kalakukkoleipomo (Kasarmikatu 15)
Foodi (Kauppakatu 22)
4.
KULTTUURI
1.
3.
Kuopion Ylioppilasteatteri (Työnkulma), (Rupla),
Maaherrankatu 25
Kuopion kaupunginteatteri (Niiralankatu 2)
Kuvakukko (Vuorikatu 27)
Kuopion Musiikkikeskuksen Jazzklubi (Kuopionlahdenkatu 23)
Tanssiteatteri Minimi (Suokatu 42/2)
VB-keskus (Kuninkaankatu 14)
HANKINNAT
Levykauppa Äx (Tulliportinkatu 27)
Maailmankauppa Elämänlanka (Torikatu 17)
Ethic (Kauppakatu 55-57)
Daiga Daiga Duu (Puijonkatu 12)
KiPa (Maljalahdenkatu 31)
Daxhund Ceramics (Rovastinkatu 6)
2.
6.
Uljas 5 | 21. 5. 2010
7.
5.
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Yliopistonranta 3
Yliopistonranta 3
KIRPPUTORI
SECOND HAND SHOP
Ma - Pe 10:00 -18:00 La ja Su 10:00 -16:00
6.
7.
1.
2.
3.
4.
5.
Joensuu
5.
KULTTUURI
Väen talo (Jokikatu 8)
Joensuun seudun kansalaisopisto (Papinkatu 3)
Joensuun kaupunginteatteri (Rantakatu 20)
Joensuu Areena (Mehtimäenaukio 2)
Pakkahuone (Rantakatu 2 B)
Joensuun kuntokeidas (Linnunlahdentie 10)
Viihdekeilahalli Cosmic (Torikatu 31)
Elokuvateatterikeskus Tapio (Kauppakatu 27)
HANKINNAT
Mokkamaa (Kirkkokatu 27)
Antikvaarinen kirjakauppa (Siltakatu 4)
Punnitse & Säästä (Siltakatu 12c)
Maailmankauppa Päiväntasaaja (Koskikatu 11)
SPR Kontti (Teollisuuskatu 21)
Valintakirppis (Teollisuuskatu 4)
Fida lähetystori (Torikatu 26)
Levy-Eskot (Kauppakatu 27)
Karjalan Musiikki (Torikatu 30)
3.
RAVINTOLAT JA BAARIT
BAARIT:
Muru (Siltakatu 10)
Wanha Jokela (Torikatu 26)
Palaveri (Siltakatu 4)
Mikko (Suvantokatu 12)
Gloria (Siltakatu 12)
Kellari (Siltakatu 1)
Teatteriklubi (rantakatu 20)
Night (Itäranta 1)
Gigglin Marlin (Koskikatu 5-7)
Bepop (Siltakatu 8)
RUOKA:
Deli China (Koskikatu 7)
Kielo (Suvantokatu 12)
Teatteriravintola (Rantakatu 20)
Astoria (Rantakatu 32)
La Passione (Penttilänranta, Vallilanaukio 1)
2.
1.
6.
4.
7.
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Suvantokatu 6
1.
2.
4.
3.
6.
5.
Suvantokatu 6
7.
Ajatus
Töitä työn takaa...
5.
2.
1.
4.
3.
”
Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muotikengistä. Täällä on hyvä olla.
Tuntemattomat
taistelijat
Intohimoa vai hulluutta? Maamme nurmikentillä kirmaa miehiä ja naisia panokseenaan avioliitot, koulutus ja keskiluokkainen idylli. Palaute ja kiitos ei
välttämättä kuulu suurilta kannustusjoukoilta, mutta ilmeisesti pelissä on jotain elämää suurempaa. - Ilmari Kavén, teksti & Antti Schroderus, kuvitus.
A
violiitto, bileet, festarit sekä elämän sirpaleisuus kaikki uhreina jalkapallon alttarille. Onko jalkapallo tylsää pallon perässä
kirmailua vai katugallupiin vastanneen
sanoin, hyvin tärkeä sosiaalinen funktio,
joka suuressa yhteiskunnallisessa mittakaavassa simuloi
sodankäyntiä, jotta nuoret miehet pysyisivät tyytyväisinä? Ja ovatko nämä uhraukset turhia? Kun käännämme
katseen muuhun kulttuuriin, on yleinen suhtautuminen
erilaista.
Nälkätaiteilija ei liene elämänvalintana kenellekään
tuntematon käsite. Erakko herättää ihmettelevää kunnioitusta. Tieteellinen metodikin oli aikoinaan suuren
väheksynnän ja harhaluulojen kohde. Miten on laita jalkapallon, tuon universaalin kielen ja ensimmäisen maailmansodan pienoismallin sekä 1800-luvun imperialismin
lapsen, kun tullaan periferiaan susirajan taakse pohjoiseen
Euroopan nurkkaan?
Mitä teille merkitsee jalkapallo?
”Eipä juuri mitään, paska laji, tylsää, potkupalloa”,
vastaavat kadunkulkijat Joensuun keskustan kävelykadulla.
Ketä kiinnostaa? Ei juuri ketään.
Joensuulaisen jalkapallojoukkueen, Jipon, katsomon
keskiarvo kertoo karuja lukuja. Alle kolme sataa kävijää
keskimäärin tällä kaudella, kun samassa kaupungissa jääkiekolla ja pesäpallolla mitataan samoja lukuja tuhansissa!
Onko Suomen taso todella niin alhainen?
”Paskat tasolla oo mitään väliä”, toteaa Tuomas Korpela, paikallinen jalkapallolegenda, jo kahden sadan Miesten
Ykkösen ottelun kokemuksella.
”Ei sillä oo mitään merkitystä miten hyvä, joku joukkue
on, jos sitä kannattaa, vaikka olis vitosdivarissa. Ongelma
on siinä, että joukkue ei merkitse mitään paikalliselle”, hän
summaa.
”Fyrkka vituttaa, raha on käytännössä pilannut isot
kuviot, monelta tuntuu unohtuvan, että kyse on urheilusta,
kun laitetaan miljoonat tiskiin. Perusfutis on siistiä”, Korpela huudahtaa ja listaa suosikkijoukkueikseen Simpeleen
urheilijat sekä brittiläisen Wimbledonin.
Mutta kysyttäessä kokeeko pelaaja uhraavansa jotain
jalkapallolle, vastaus on selvä.
”Jalkapallo on elämäntapa. Ei se, mistä välität vaadi uhrauksia. Muu sen ulkopuolelle jäävä ei vain kuulu elämääsi.”
Lopettaneen Kuopion Kingsin kannattajaksi tunnustautuva Petteri Rönkkö kertoo haaveekseen sen, että saisi
joskus tulevaisuudessa kahden vuoden sopimuksen, jotta
voisi rakentaa muutakin elämää. Tällä hetkellä Rönköllä on
tavarat jaettu viiteen osoitteeseen Joensuussa ja neljään
Kuopiossa.
Korpelan asumishistoria kertoo samaa tarinaa MikkeliTampere-Mikkeli-Hämeenlinna-Jyväskylä, ja kuitenkin
kertoessaan tästä molemmat katsovat selkä suorana silmiini. Katumuksesta ei näy merkkiäkään. Katsojia ei kiinnosta,
mutta ei sillä lopulta ole merkitystä. Tätä on jalkapallo,
taistelua.
”Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä,
(neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muotikengistä. Täällä on hyvä olla”, kuvailee Hans Ekroos.
”Joensuu on kaupunkina hieno. Ihmiset ovat ystävällisiä
ja elämä on todellista, eikä trendien perässä juoksemista.”
Samaan yhtyy myös Englannista asti tullut Jipon päävalmentaja Mark Dziadulewicz, entinen Wimbledonin pelaaja, joka on alkanut pitää Joensuuta kotinaan. Hän sanoo
suurimmaksi uhrauksekseen avioliittonsa. Se jäi taakse kun
hän päätti ottaa pestin Jipon valmentajana.
Mieli on kuitenkin nöyrä. Suuri osa jippolaisista sanoo
uuden hienomman stadionin saamista Joensuuhun unelmakseen. Joku rohkea saattaa unelmoida suuremmista
kuvioista.
Santeri Sjöblom, sanoo unelmakseen, että Jippo
voittaa Uefan Champions Leaguen. Ei hassumpaa, unelma taitaa pitää sisällään myös uuden stadionin. Mutta
kun keskustellaan Sanden omasta tulevaisuudesta, on
lupaavan nuoren miehen sanoissa paljon enemmän
malttia. Opiskelu onkin yllättäen ensisijalla, ja sen perässä ollaan muuttamassa. ”Toki jos tarjouksia tulee, niin
ainahan suunnitelmat voi laittaa uusiksi”, Sjöblom sanoo
leveä hymy kasvoillaan.
Joitakin uhrautuvia yksilöitä
1.
Mark ”Piällysmies” Dziadulewicz
Heimon uljas päällikkö. Hänen sanansa on laki.
Mies, joka on valmis uhraamaan itsensä yhteisen
hyvän nimissä, ja antaa kaikkensa omiensa puolesta. Valistunut yksinvaltius lienee mahdollista, on
sanoma, jonka ruumiillistuma tämä mies on.
2.
Hans ”Taikuri” Ekroos
Taikuri ei ole ikinä väärässä. Tietämättään hän
tekee muiden ihmisten elämästä helpompaa, ja on
kaikista luonteensa vioista huolimatta hieno mies.
Jutun iskijänä Taikuri hakee vertaistaan. Pelipaikka
on puolustuksessa.
3.
Petteri ”Pepe” Rönkkö
Maaliahne hyökkääjä, joka tekee paikasta maalit. Häviää mielummin 4-3 jos tekee hattutempun,
kuin voittaaa 1-0, jos ei itse tee maalia. Mukava
mies, jolta jutut eivät lopu kesken. Pelipaikka on
kärjessä.
4. Santeri ”Sande” Sjöblom
Nuori luonnonlahjakkuus, joka saa pallon potkimisen näyttämään helpolta. Tämä lupaus tulee
vielä valloittamaan monen sydämen niin kentällä
kuin sen ulkopuolella. Katsoo silmiin puhuttaessa ja vielä hymyilee kaupan päälle. Pelipaikka on
keskikenttä.
5.
Tuomas ”Korne” Korpela
Legenda jo eläessään. Hän ei pelkää ketään
tai mitään. Hänessä kiteytyykin Jipon henki ja
taistelutahto. Kapteenin roolissa hän kantaa
joukkuetta selässään. Pääpelissä, niin henkisessä
kuin fyysisessäkin, maailmanluokan tasoa. Mies
paikallaan.
Itä-Suomen yliopisto ja ylioppilaskunta jakavat
ylioppilaskunnan jäsenille ilmaisia lippuja 4. syyskuuta kello 15.00 pelattavaan JIPPO-FC KooTeePee
-otteluun.
Uljas 6 | 1. 9. 2010
21
Suunnitteletko usein
auttavasi muita?
Luovuta.
/82987$2-(11$. 7(6,
/XRYXWD YHUWD -RHQVXXQ WDL .XRSLRQ YHULSDOYHOXWRLPLVWRLVVD WDL OLLNNXYDQ YHULSDOYHOXQ WLODLVXXNVLVVD s ,WÀ6XRPHQ
\OLRSLVWRQ-RHQVXXQNDPSXVPDNORt.DUHOLDUDNHQQXVNUVs,WÀ6XRPHQ\OLRSLVWRQ.XRSLRQNDP
SXV WL NOR t 6WXGHQWLDQ OLLNXQWDVDOL s 6DYRQLD $0. RSLVWRWLHQ NDPSXV NH OLLNXQWDVDOL s 6D
YRQOLQQD WL MD PD s 7DUNHPPDW WLHGRW ZZZYHULSDOYHOXàYHULSDOYHOXWRLPLVWRW WDL OLLNNXYDQ YHULSDO
YHOXQ NDOHQWHUL s 3RWLODDW WDUYLWVHYDW MRND DUNLSÀLYÀ \OL YHUHQOXRYXWWDMDQ DSXD 0DNVXWRQ OXRYXWWDMDLQIR
2WDYLUDOOLQHQKHQNLOÒWRGLVWXVPXNDDQ
XPPHPSLVlPS\O
W
l
W
l
WLV
(Q
www.memphis.fi
MEMPHIS Kuopio
Minna Canthin katu 18
puh. (017) 192 2181
Avoinna 12-23,
ti-to 12-00,
pe-la 12-01, su 13-20
Puikkarin syyskuun opinto-ohjelma:
To 2.9. Reckless Love
- 8 e / 6 e S-Etu, avaus klo 21, keikka klo 22
La 4.9. Dr Feelgood
To 30.9. Jenni Vartiainen
Savo Car, Bike & Tattoo show,
- Ennakko 1.9. alk. Lippu.fi (+palv.
- Näyttely Puijonsarven parkkihalleissa
maksu)13.9. alk. Ravintola Memphis
la klo 15-24, su klo 12-18
- avaus klo 20, keikka klo 22
To 9.9. Opiskelijabileet, Lonestar
- avaus klo 22
män nostetta!
Puikkarissa enem
Pe 10.9. Amorphis
Lapin Kulta III
- Ennakkomyynti Ravintola Memphis, Lippu3,00€
(0,4 l 4,7 %)
palvelu (+palv.maksu)
rit
de
sii
na
Upcider ha
- avaus klo 21
3,00€
(0,33 km 4,7 %)
Ti 14.9. Opiskelijabileet järj. Kinra ry
010
0.2
Voimassa 1.9.-31.1
• Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi
Maaherrankatu 5 • Kuopio puh. (017) 192 2000
Uljas 6 | 1. 9. 2010
The New
ain
whole gr
14,40
Norm. 18,90
–19,48
H
[
X
/
H
'
%XUJHU
O
D
V
X
U
0LOOHUK%HHGHHOPlPHKXO
WDL
memphis.fi
0 g,
ihviä yht. 22
anjauhelihap , pekonia, cheddarKaksi naud
lä
py
äm
tta,
äysjyväs
BQ-kastike
Memphis-t
ajoneesia, B
lia
em
pu
st
si
au
na
m
pu
juustoa,
arinoitua
maattia, m
Voimassa
1.9.
–
31.10.
salaattia, to
.
nperunoita
sekä ranska
ka
il t a
Dj
jo
TAPAHTUU
torstaisin
liVe musaa
bilebänDi
showtime
klo 23.00
Vapaa pääsy
Kauppakatu 18, Kuopio
Puh. (017) 1926 700
www.peeassaravintolat.fi
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Kulttuuri
Perinteitä punkilla ja elektrolla
Sweatmaster lunasti
odotukset
Uljaan toimitus pitää The Micragirlsista. Koska micragirlsit kehuivat ennakkoon kuulemaansa
Sweatmasterin uutuuslevyä Dig
up the Knife, päätti Uljaskin pitää
siitä. Onneksi levy on sen arvoinen. Laadukasta rokkia. Edelleen
tunnistettavaa, mutta uusiakin
sävyjä on löytynyt.
Hanti-Mansilainen kokoonpano H-Ural saapuu Suomeen Sugri-Rock kiertueen kera.
Suomi-Venäjä-Seuran tuottama Sugri-rock
saapuu Joensuuhun ja Kuopioon. Kiertueen
mukana kulkee neljä yhtyettä Venäjältä ja
yksi Suomesta. Kuopioon Apteekkariin joukko saapuu 2. syyskuuta ja Joensuu Teatteriklubille päivää myöhemmin.
Joensuussa esiinty kolme yhtyettä,
joista Hanti-mansilainen rockbändi H-Ural
Jekaterinburgista on ensimmäinen hanti- ja
mansi-musiikkia rokkiin ja elektromusiikkiin
yhdistävä yhtye. Laulut esitetään sekä hantin,
venäjän että englannin kielellä.
Pairem Marin tasavallasta esittää uudelleen
muokattuja kansanlauluja, omia sävellyksiään
ja marilaisten runoilijoiden teksteihin tehtyjä
lauluja. Ryhmä yhdistää marin kansanmusiikkia, heavy-metallia, punkkia ja jazzia.
Saamelainen Spire & Salut on Sombysta ja
Tiina Sanilan bändistä tehty kokoonpano.
”Marin, hantin, mansin tai saamen kielellä
esiintyvä rock-yhtye tekee arvokasta työtä
pitääkseen harvinaiseksi käyvää äidinkieltään
voimissaan”, toteaa Katja Jylhä Joensuun Venäjän Ystävät ry:stä.
Kuopioon saapuvat puolestaan bändit
Silent Woo Goore, Santtu Karhu&Talvisovat ja
Folkswagen. Woo Goore. yhdistää uutta melodista rytmiä udmurtien folkloreen ja nuorten
udmurttirunoilijoiden teksteihin.
Santtu Karhu&Talvisovat on jo ehtinyt
niittää mainetta Suomessa ja on ainoa karjalan kielellä soittava rock ryhmä maailmassa.
Yhtye on esiintynyt Suomen lisäksi ahkerasti
Venäjällä ja Euroopassa.
Joensuulaisen Folkswagenin uran merkkipaaluja on puolestaan muun muasssa Sandra
Of St. Mura –radiohitti, joka mukaili vanhaa kunnon
Suhmuran Santraa englanniksi.
Sugrirock Kuopion Apteekkarissa 2.9. kello 20.00
ja Joensuun Teatteriklubilla 3.9. kello 21. Joensuussa liput 5 euroa. Kuopiossa vapaa pääsy.
Huomenta Kuopio!
tapahtumien järjestäminen ja kulttuurin esilletuonti ovat Kuopiossa
harvoissa käsissä, ja se
on kaventanut tarjontaa”,
kertoo Petteri Palonen,
yksi yhteisön perustajajäsenistä.
Tällä hetkellä Kuopio
onkin yliopistokaupunkien vertailussa kulttuurintarjonnan suhteen
vaisu. Instituutiot kyllä
löytyvät sekä tapahtumia
on ja järjestetään, mutta
kaupungin oma sisäMust Control Musicin Anna Korhonen, Sampsa Daavitsainen,
syntyinen kulttuuri on
Tomi Huttunen ja Petteri Palonen kadonneen kulttuurin jäljillä.
ajautunut harvojen huviksi
Kuopion kulttuurinkenttään asteli heinäyllättävän pieniin pesäkkeisiin. Eläväksi
kuussa uusi tekijä. Must Control Music on
kulttuurikaupungiksi Kuopiota on vaikea
yhteisö, jonka tavoitteena on tuoda esille
hahmottaa. Onko Kuopio siis kipsissä?
jäsentensä musiikkia ja järjestää tapahtumia
”Kyllä on. Tekijöitä löytyy, mutta ihmisiä
sekä antaa piristysruiske kuopiolaisille kultjoutuu potkimaan liikkeelle. Harvemmin
tuurintekijöille ja -käyttäjille.
ihmiset innostuvat tyylin, wou, tuntematon
”Kuopio tarvitsee monimuotoisuutta. Nyt
bändi, nyt mennään kuuntelemaan. Kyllä
24
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Käsikirja vetää
kuivat
Itsetyydytyksestä ei paljoa
puhuta, mutta hiljaista tietoa
aiheeseen liittyy valtavasti.
Roman Schatzin ja Pertti Jarlan
odottaisi pystyvän koskettavan,
merkittävän ja hauskan teoksen
tekemiseen siitä. Yhteistyön lopputulos Käsikirja on kuitenkin
rimanalitus, jossa on yksi hyvä
vitsi. Yksin miehet osaavat paljon
paremmin.
ANTI pullollaan
nykytaidetta
Parhaillaan Kuopiossa meneillään oleva ANTI – Contemtämä yhdistys tahtoisi kannustaa irti urauporary Art Festival on maailman
tuneista illan vietoista ja innostaa ihmisiä
ainoa kansainvälinen nykytaideaktivoimaan itsensä?”, Palonen kertoo.
festivaali, joka keskittyy pelkäsMust Control Music -yhteisön takana
tään julkisiin tiloihin tehtyihin
on neljä kuopiolaista bändiä, Death Rockstar paikkasidonnaisiin teoksiin.
Society, John Denver Mayhem, Royal Lips ja
Festivaali jatkuu 3. lokakuuta
Floristi. Vaikka yhteisö on nimensä perussaakka. Lisäinfoa osoitteesta:
teella suuntaunut musiikkiin, on tähtäimessä www.antifestival.com
tuoda esille taidemuotoja myös laajemmin.
Yhteisö kutsuukin kaikkia kiinnostuneita
ottamaan yhteyttä ja liittymään mukaan.
”Tavoite on kutsua kokoon kaikkia, jotka
haluavat äänensä kuuluviin. Yhdistämme
tapahtumissamme eri taidemuotoja, ja
seuraavaan tapahtumaan on tulossa kahden Hyvät Kuvat on Itä-Suomen Ylibändin lisäksi teatteria”, kertoo Sampsa
opiston Ylioppilaskunnan (ISYY)
Daavitsainen, joka on myös yksi yhteisön
Kuopion kampuksen elokuvaperustajista.
kerho, joka näyttää vuosittain 24
elokuvaa, 12 syksyllä ja 12 keväällä.
Must Control Musicin seuraava tapahtuma
Esityspaikkana on Kino KuvaEvent #2 järjestetään K-Klubilla 18. syyskuuta.
kukko ja syyskausi käynnistyy
Tilaisuudessa esiintyy Ruudt ja Klezmerper9. syyskuuta. Lisätietoa löytyy
seet. Lisäksi illan aikana nähdään Bambi Q
kerhon verkkosivuilta: http://www.
–niminen ravintolateatteri esitys. Liput 2 euroa kyy.fi/hyvatkuvat/hk/index.php
ja ennen 20:30 vapaa sisäänpääsy.
Laatuleffoja
Kuopiossa
YT:t tarjoavat sokeutta ja
kesäteatteria syksyyn
Teatterit
Vauhtia ja
klassikoita
Joensuussa esityskauden avaa 17. syyskuuta Ryhmäteatterissa pari vuotta sitten nähty ja kehuttu
uustulkinta Gogolin novellista Päällystakista.
Komedia kertoo työelämän huononemisesta.
Näytelmän ohjaa vierailija Janne Suutarinen.
Seuraavana iltana 18. syyskuuta on tarjolla niin
ikään klassikko: Cabaret-musikaali. Sen tapahtumat sijoittuvat berliiniläiseen kapakkaan juuri
ennen toisen maailmasodan puhkeamista. Asiakkaat, työntekijät sekä kabaree taiteilijat elävät kuin
viimeistä päivää.
Myös lokakuun 30. nähtävä Kullervo on
uusi tulkinta klassisesta aiheesta. Käsikirjoittaja
Anna Viitalan ja teatterin uuden ohjaajan Perttu
Leinosen koominen tragedia päivittää myyttisen
kertomuksen episodein nykyaikaan. Ohjelmistossa jatkaa komedia Viimeinen sikari, estradishow
Akkapakka ja Päästä irti -improt.
Näkyvin uusi kasvo on elokuun alussa pestinsä
aloittanut teatterinjohtaja Tero Heinämäki, jonka
ohjaus Charles Dickensin Nicholas Nicklebyn
elämä ja seikkailut, nähdään keväällä.
Kuopion kaupunginteatterin Studiossa on puolestaan luvassa vauhtia ja vallattomia tilanteita,
kun elokuun lopulla sai ensi-iltansa irlantilaisen
Marie Jonesin maailmanmenestys Kiviä taskussa.
Siinä näyttelijä duo Karri Lämpsä ja Mikko Paana-
35-vuotta täyttävä Joensuun ylioppilasteatteri aloittaa syyskautensa
näytelmällä Operaatio Onnenkalu. Teksti on teatterin omaa tuotantoa
ja sen on käsikirjoittanut Tommi Kaplas ja Samu Heikinmatti, joka on
myös ohjannut näytelmän.
Elävää musiikkia sisältävä absurdi näytelmä parodioi perinteistä kesäteatteria, mutta pinnan alla liikkuvat teemat muun muassa anteeksiannosta.
Ensi-ilta on 24. syyskuuta kello 19.00 Pakkahuoneella.
Kuopiossa syyskauden ensimmäistä ensi-iltaa saadaan odotella
näillä näkymin marraskuulle, jolloin saa ensi-iltansa José Saramagon
kirjaan Kertomus sokeudesta perustuvaa näytelmää. Uuden dramatisoinnin kirjasta on tehnyt Johanna Leksis, joka myös ohjaa näytelmän.
nen esittävät yhteensä 15 roolia.
Syyskuussa saa ensi-iltansa Tommi Auvisen
Maiju Lassilan teksteistä dramatisoima Kilpakosijat. Näytelmän musiikki on Sari Kaasisen.
Tampereen Työväen Teatterissa viimesyksynä
kantaesityksessä ollut Sirkku Peltolan Pieni raha
saa ensi-iltansa Kuopiossa lokakuun lopulla.
Koko seuraava näytäntökausi sisältää Kuopiossa yhteensä kahdeksan ensi-iltaa. Keväällä
Suurella näyttämöllä on luvassa muun muassa
Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira sekä
Minna Canthin Papin perhe tammikuussa.
Viime keväältä ohjelmistossa jatkavat Elonkorjuujuhla, Räjähdysvaara ja Punainen pallo.
Savonlinnan Teatterin syysnäytäntökauden
aloittaa 18. syyskuuta ensi-iltansa saava Raija Talvion kirjoittama ihmissuhdedraama Viimeinen juna
länteen. Jatkosodan viimeisiin hetkiin sijoittuvan
näytelmän tapahtumat vievät juhannusviikolle
1944, Karjalan Äänislinnaan.
Lämminhenkinen musikaalikomedia The Full
Monty - Housut pois saa ensi-iltansa keväällä.
Iloinen asu
betonikuutioille
Ylioppilasteatterit etsivät tekijöitä
Joensuun ja Kuopion ylioppilasteatterit järjestävät syksyn aikana
valintatilaisuuden uusille teatterista kiinnostuneille tekijöille. Joensuussa tilaisuus järjestetään 25. syyskuuta Väen talolla ja Kuopiossa
lokakuun alussa. Kuopion tarkempi ajankohta selviää KYTin nettisivuilta, kertoo puheenjohtaja Jari Pulkkinen.
Puoleen hintaan teatteriin
Kuopiossa ja Joensuussa opiskelijat pääsevät äkkilähdöillä puoleen
hintaan teatteriin. Opiskelijat voivat lunastaa teatterin lippukassalta
lipun esityspäivänä puoleen hintaan. Lippuja ei voi varata ennakkoon.
Käytäntö on ollut Joensuussa käytössä jo joitakin vuosia, mutta se aloitettiin tänä syksynä myös Kuopiossa.
Elämää varjoissa
Kuvataiteen opiskelija Katja Pirisen toinen yksityisnäyttely on esillä
Joensuun Galleria Harhassa. Nähtävillä on maalauksia ja valokuvia,
jotka keskittyvät varjoihin ja hämärään. Maalaukset ovat yksityiskohtia valokuvista, jotka on otettu Joensuun keskustan läheisyydessä.
Töillään Pirinen haluaa kiinnittää huomion valon ja auringon palvomisen sijaan siihen, että varjoissakin on elämää. Näyttely keskittyy
varjon olemukseen.
1.9 - 30.9 2010 Katja Pirisen ”Elämää varjoissa” Galleria Harhassa Kauppakatu 44:ssä.
Elokuvafestivaali Vilimit
Elokuvafestivaali Kuopion Vilimit avaa ovet elokuvien maailmaan
näyttelijän työn, lavastuksen ja puvustuksen näkökulmista. 23.26.9.2010 voi käydä katsomassa mitä se tarkoittaa. Tai sitten voi
mennä osoitteeseen: http://vilimit.kuopio.fi/home
Pharaoh Pannuhuoneella
Kuopion oma Pharaoh Pirttikangas esiintyy soolona 3. syyskuuta
Pannuhuoneella. Bändinsä kanssa parhaillaan levyttävä Pharaoh.
Pirttikankaan lauluissa pirttivirsi löytää kaukaisen sukulaisensa juurimusiikin rosoista. Pirttikangas tunnetaan paremmin myös bändistään Cosmo Jones Beat Machine.
Pharaoh Pirttikangas Pannuhuoneella 3. syyskuuta kello 21.00.
Projektikoordinaattori Hanna Pulkka kertoo betonikuutioiden päälle tulevan ympäristötaideteoksen tavoit-
televan iloa ja leikkimielisyyttä. Harmaassa ja kivisessä funkkisympäristössä tehtävä kuulostaa haastavalta.
Perinteisesti Penttilä on ollut Joensuussa se
harmaa ja ei-tunnelmallisesti ränsistynyt alue,
joka tunnetaan lähinnä natseista. Nyt perinnettä
rakennetaan uusiksi taiteen keinoin.
Jokikatu 8:n piharemontin yhteydessä
paikalle on ilmestynyt neljä betonikuutiota,
jotka toimivat alustoina Penttilän ympäristötaideprojektille. Torikadun talonvaltauksen
jälkeisten neuvottelujen seurauksena Jokikadulle siirtyneen Väen talon porukka on muodostanut työryhmän, joka toteuttaa taideprojektin.
Sen on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun
mennessä.
”Avainsanana on toiminut iloisuus. Haluamme jotain leikkimielistä, selkeää ja hiukan
rappiollista. Piha kunnostetaan funkkiskiinteistön tyyliin sopivaksi ja siihen täytyy myös
taideteosten istua”, taideprojektin koordinaattori
Hanna Pulkka kertoo.
Projektin toteutuksen mahdollistavat Uuden
Kulman kannatusyhdistys ry, Euroopan Youth in
Action ohjelmaan kuuluva Nuori kulma -hanke
sekä Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, ELY.
Uljas 6 | 1. 9. 2010
5
”Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meriilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestykseltä.
todistaa arjen ihmeeksi.
Lankeemuksen hajut
LET’S BESSERWISSER!
Itäiset Turhan Tietäjät ry
1
Kuka sottapytty ja merkittävä melamies: ”Hän ei
koskaan käynyt kylvyssä, paitsi joskus harvoin yksityisessä uima-altaassa. Puhdistautuminen lämpimillä
pyyhkeillä saattoi joskus tulla kysymykseen. Hän ei
harjannut koskaan hampaitaan ja sai siksi suuontelon
tulehduksia. Siitä oli seurauksena huolestuttava hengityksen
haju. Hän sai luonnollisesti sukupuolitauteja, joita hän tartutti
naisesta toiseen. Hän oli sitä mieltä, ettei tarvinnut pestä
itseään: ”Huuhtelen itseni naisteni mehuilla.” Mitään hoitoa
krooniseen klamydiatartuntaan tai sukupuoliherpekseen hän
ei hyväksynyt”?
1) Mao. X) Casanova. 2) Pentti Saarikoski.
2
Russell Crowen repliikki elokuvassa Gladiator: “My
name is Maximus Decimus Meridius. Commander of
the armies of the north, general of Felix legions, loyal
servant to the true emperor __________________.
Father to a murdered son, husband to a murdered
wife…….. and I will have my vengeance, in this life or next.”
Mainitse tämä keisari, joka oli valtakaudellaan lähes jatkuvasti
sodassa naapureidensa kanssa ja joka toisaalta muistetaan
stoalaisena filosofina. Teos Itsetutkiskeluja kuvaa hänen pyrkimystään mielenrauhaan ja sitä voidaan lukea yleisessä mielessä
henkisen kehityksen oppikirjana.
1) Marcus Antonius. X) Trajanus. 2) Marcus Aurelius.
3
Minkä kuuluisan ja huonomaineisen rock-kappaleen alun erittäin vapaa suomennos?
«Saanen esittäytyä, olen varakas ja hienostunut
mies. Olen ollut mukana kuvioissa jo ikuisuuden.
Varastin monen sielun ja uskon ja olin paikalla Jeesus Kristuksen tuskan ja epäilyksen hetkenä. Tein varmaksi, että Pilatus
pesi kätensä ja sinetöi hänen kohtalonsa. Hauska tutustua,
arvaatte kai nimeni?»
1) Iron Maiden: The Number of the Beast. X) The Rolling
Stones: Sympathy for the Devil. 2) Procol Harum: Devil came
from Kansas.
Lapsi ei lemua vahvasti, vaikka olisi viettänyt päivänsä leikkikentällä
juosten. Puberteetissa hikoilu lisääntyy ja hajustavat isot hikirauhaset aktivoituvat. Jos suihkussa ei muista tässä vaiheessa käydä, saattaa siitä pian muistuttaa lähiympäristö. – Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva
M
uodonmuutoksemme jälkeen suuri
osa ajastamme kuluu itsemme puhdistamiseen ja hikisten vaatteidemme
vaihtamiseen. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut.
Ihminen kuljeskeli syntyseuduillaan Afrikassa
melko vähäisissä vetimissä. Hiki viilensi auringon
alla, ja isojen hikirauhasten erittämä ominaishaju
leijui ihotaipeista toisten hajuaistimiin. Jokainen
haisi itseltään, mutta neniä tuskin nyrpisteltiin.
Hien haju on nimittäin huomattavasti siedettävämpi, jos hiki pääsee haihtumaan heti eikä
jää muhimaan vaatteiden alle, jossa bakteerit
muuttavat sen sisältämiä yhdisteitä pahanhajuisiksi aineenvaihduntatuotteikseen.
Kun ihminen vaelsi viileämmille alueille, ja
toisaalta oppi häpeämään kehoaan, hän alkoi
käyttää peittävämpiä vaatteita. Nämä kuitenkin
estivät hikeä haihtumasta iholta yhtä hyvin kuin
ennen. Pulmia alkoivat tuottaa paitsi kainalot,
myös alapää. Ennen ulkoilmassa vapaasti tuulettuneet lisäkkeet sullottiin nyt housujen hankaan
tiukaksi mytyksi, joka sai hautua omassa hiessään – ja muissa eritteissään - kaiken päivää.
26
Uljas 6 | 1. 9. 2010
Nykyihminen ratkaisee nämä ongelmat
pesemällä paikkojaan ahkerasti ja käyttämällä
yhdisteitä, jotka joko estävät hikeä erittymästä
tai peittävät sen hajun omallaan. Niitä tuottamaan on kehittynyt kokonainen teollisuudenala.
Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meriilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestykseltä.
Kaikki tämä toiminta ei voi kuitenkaan kokonaan vaientaa hikemme kemiallista viestiä.
Hikeen päätyy kehosta kaikenlaista, muun muassa yksilön immuunijärjestelmän osia. Eliöön
on ohjelmoitu taipumus maksimoida jälkikasvunsa elinmahdollisuudet, joita hyvin toimiva immuunijärjestelmä parantaa. Tällaisen
puolestaan saa, kun vanhempien järjestelmät
ovat mahdollisimman erilaiset. Naisväkeen
vetoaakin eniten immuunijärjestelmältään
mahdollisimman erilaisen miehen haju. Tekijän merkitys monimuuttujallisessa maailmassamme on vielä epäselvä, mutta selvää lienee,
että vaikka omaa hajuaan kuinka yrittäisi
peitellä, se tulee jossain vaiheessa läpi.
4
Eräässä kuopiolaisessa pop-kappaleessa – ja suattaapa tuo olla niitä suuria savolaisia klassikoita,
vaikka onkin alun perin Elton Johnin tuotantoa
– lauletaan: ”Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun,
pojat koulutiellä joutuu tappeluun. Vanha maitoauto vartin myöhästyy, jossain viheltelee yksinäinen pyy. Eilen
Lindin Kaisan kaupan luona näin, taitaa taaskin raukka olla pieniin päin, meitä pyysi pärekattotalkoisiin kun hän lainakirvestä
vei naapuriin… Kappale on tietenkin Petri&Pettersson Brassin
Maalaismaisema. Tiedätkö kuka on sanoittanut sen?
1) Vexi Salmi. X) Juice Leskinen. 2) Jukka Virtanen.
5
Mikä kansallisesti huomattava teksti ilmestyi Helsingin Olympiastadionin ilmoitustaululle 19.7.1952
kello 14.30 ja herätti nurmelle järjestyneiden urheilijoiden keskuudessa melkoista kiinnostusta?
1) ”Olympiasoihdun tuo stadionille Paavo Nurmi.” X) ”Presidentti Paasikivi avaa olympialaiset.” 2) ”Viimeinen sotakorvausjuna on lähtenyt Vainikkalasta.”
Nimi 1
2
Oikeat vastakset sivulla 28.
Uljas 5 | 21. 5. 2010
3
4
5
Anssi Ylirönni | Matias
Uljas 6 | 1. 9. 2010
27
fabrik.fi
Tervetuloa!
Joensuun Tiedepuisto Oy 20 vuotta
Avoimet ovet
Juhlanäyttely ja Tiedepuiston torni
yleisölle avoinna syyskuussa
>Juhlanäyttely
Avoinna koko syyskuun keskiviikosta 1.9. klo 12.00 alkaen
Avajaisviikon opastetut juhlanäyttelyyn tutustumiset seuraavasti
Keskiviikkona 1.9. klo 12.00 ja 14.00
Torstaina 2.9. ja perjantaina 3.9. klo 10.00, 12.00 ja 14.00
Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti koko syyskuun ajan
Tiedepuiston aukioloaikoina klo 8.00–16.00 Tiedepuiston
pääaulassa, Länsikatu 15, Joensuu.
>Tiedepuiston torni
Torni avoinna koko syyskuun aina
Lauantaista maanantaihin klo 12.00–16.00
Tule ja näe kaupunki 31,5 metrin korkeudesta!
Kymmenen kerrosta, 200 porrasta. Hissi vain 5. kerrokseen asti.
Joensuun Tiedepuisto Oy
Länsikatu 15, 80110 Joensuu
puh. (013) 267 7110 | www.carelian.fi
UUTUUS!
Viime
hetken
lippu
Opiskelijat ja koululaiset
teatteriin
viime hetken lipulla
puoleen hintaan.
Liput teatterin lippukassalta samana päivänä. Ei ennakkovarauksia! Alennus lasketaan peruslipun hinnasta. Huom!
ei koske aikaisempia varauksia eikä jo alennettuja lippuja.
www.teatteri.kuopio.fi
Palvelunumero 0600 061616
(0,99e/min+pvm)
Sivun 26 BESSERWISSERIN oikeat vastaukset ovat 1 2 X 2 1.
Uljas 6 | 1. 9. 2010