2010 6 Itä-Suomen ylioppilaslehti Uusi alku idässä Valtiovarainministeri Katainen, kertoo olevansa lapsenomaisen innostunut Itä-Suomen yliopistosta » 5 Uljas tarjoaa uusille opiskelijoille ja kampus-swingereille kaupunkioppaan » 12–16 Koti koko opiskeluajaksi! i.fi joensuunell Uljas 6 | 1. 9. 2010 Joensuun Elli 013-223 300 Merimiehenkatu 30 80100 Joensuu Takaisin! Yöpakkasia odotellessa. ”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan Itä-Suomen tapoja. Sisällys | Mitään? 4-5 6-7 10-11 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen toteaa valtion poistuvan takavasemmalle. Vastuu on yliopistojen itsensä harteilla, mutta piikki on auki. Opiskelijoille rahaa ei riittänyt. Hallintojohtaja Petri Lintunen häipyy Itä-Suomen yliopistosta Tampereen yliopistoon. Irtisanomisia ei siellä kuulemma ole luvassa. 14–19 Uusi opiskelija eksyy helposti kampuskaupungin sokkeloihin ilman apua. Uljas kertoo heti alkuun, mitä kannattaa tehdä, nähdä ja hankkia. Riemuylioppilas Martti Sevo jakaa viisauttaan uusille opiskelijoille. Olennaista on intohimo ja sydämen sivistys. Opintoaikojen rajaamisesta hän ei tykkää. 20–21 24–25 Jipon pelaajille jalkapallo on elämäntapa, joka ei jätä muulle paljoa tilaa. Joensuussa on jippolaisten mukaan hyvä olla, vaikkei kaupunkilaisia jalkapallo juuri kiinnosta. Uljas uudisti kulttuuriosionsa. Kiinnosta- vimmat tapahtumat, ilmiöt ja teokset kootaan jatkossa näille sivuille. Humoro nigra | Uljaan selvitymispakkaus uudelle hallintojohtajalle. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Art-Print, Kokkola Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 [email protected] Käyntiosoite Yliopistonranta 3, Kuopio Suvantokatu 6, Joensuu Kansikuva Pääkirjoitus | Uljas linja Kuka sinä olet? V iimeisimmän vuonna 2008 tehdyn Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 27 prosentilla opiskelijoista on psyykkisiä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin sekä valvominen huolien takia. Oman tarinansa kertoo myös se, että haastatelluista opiskelijoista joka kymmenes koki opiskelualansa vääräksi. Ei väistämättä, mutta yleensä opiskelu johtaa oman alan töihin ja näin ollen on oletettavaa, että maassamme on sankka joukko ihmisiä, jotka kokevat myös työnsä vääräksi. Ihminen työskentelee useimmiten kolmasosan vuorokaudesta eli merkittävän osan elämästään, joten voitaneen oikeutetusti väittää, että merkittävä joukko ihmisiä kokee maassamme myös elämänsä vääräksi. Mikä sitten takaa oikean alan opiskeltavaksi? Yhteiskuntamme on ristiriitaisessa tilanteessa, kun se rinnan julistaa ihmisen yksilönoikeuksia ja jokaisen mahdollisuutta olla oman onnensa seppä alueella kuin alueella, ja samaan aikaan se yrittää puristaa opiskelusta yhä suurempia tehoja yhä nopeammin. Suoraan lukiosta yliopistoon, ja 4,5:ssa vuodessa työelämään. Yhtälöstä puuttuu aika. Vakio itsensä ymmärtämisen ja itsetuntemuksen syntymiseen ei ole selvä. Toiset tuntevat itsensä ja alansa jo ala-asteella, mutta toisille omien sisäisten tarpeiden ja ulkoisen painostuksen sekä statusarvojen ja odotusten suhde selviää vasta, kun joukkoon lyödään aikaa ja joutenoloa. Toisaalta on hyvä muistaa, että ihminen ei ole yhtäkuin ammattinsa. Aasinsilta: Uljas ottaa tästä numerosta alkaen tehtäväkseen kanavoida omalta osaltaan opiskelijoita perimmäisten kysymysten pariin. Uljas panostaa vastaisuudessa kampuskaupunkien kulttuuri- ja taidetarjonnan julkituomiseen. Kirjallisuus, kuvataide, musiikki ja teatteri tarjoavat kaikki tarinoita, jotka osaltaan voivat olla samaistumisen kohteita, tai vastakkaista näkemystä, mutta ennen kaikkea minuuden rakentamisen osasia. Tekijät ja käyttäjät kulttuurin bakkanaaleihin, mars! Kulttuurin kerskakulutus on sallittua. ”Merkittävä joukko ihmisiä kokee maassamme myös elämänsä vääräksi. Kuvaaja Terhi Korhonen Uljas 6 | 1. 9. 2010 Gallup Pohdipa sinäkin. Kesä töissä vai lomaillen? Onko energiaa aloittaa opinnot? - Jarkko Kumpulainen & Tuomo Majaniemi, teksti& kuvat Kuopio Henri Jolkkonen lääketiede 1. vsk. On energiaa ja motivaatio on korkealla intti-vuoden jälkeen. Oli fyysinen vuosi, joten hyvä päästä taas aivoja käyttämään. Olin Hannalan varuskunnassa lääkintäaliupseerina. Marja Alatalo farmasia, 4. vsk. On todellakin 13 vuoden tauon jälkeen. Aikoinaan ei loppunut energia vaan motivaatio ja siksi piti päästä välillä töihin. Näin pääsi kuitenkin käymään, että motivaatio taas löytyi. Olli Ervasti farmasia, 3. vsk. Olen kaikki kesät ja joulut töissä, mutta pyrin varaamaan aina vähintään viikon lomailuun. Tänä kesänä olin kaksi ja luulen, että ilman sitä olisi jaksaminen paljon tiukemmassa Joensuu Hanna Pulkka ohjauksen koulutus 2. vsk. On ja ei. Energiaa on kyllä, mutta työprojekti tulee viemään sitä, opintoihin keskityn intensiivisemmin myöhemmin. Kesä meni lonkkaa vetäessä ja lomaillessa. Kesäkuussa tein opintoja. Juha Koikkalainen julkisoikeus, 3. vsk, Tosi hyvin on energiaa syksyksi. Kesällä opiskelin ja lomailin 5050. Tein viime keväänä töitä, niin kesällä ei tarvinnut tehdä töitä ollenkaan. Nyström Ville Englannin kieli ja kääntäminen 6. vsk. Energiaa on normaalisti. Koulun ohella tulee olemaan töitä, niin saa nähdä miten riittää syksyllä. Kesällä minun piti tehdä gradua, mutta isäni kuoli, joten gradu jäi. Uljas 6 | 1. 9. 2010 ” On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle. UEF:n urut | Itä-Suomen yliopisto palkitsi ansioituneet Osa jää ilman asuntoa Joensuun kampuksella aloittavien uusien opiskelijoiden asuntotilanne on huono. Ylioppilaskunnan Joensuussa järjestämään hätämajoitukseen oli jo 23.8. mennessä ilmoittautunut yhdeksän ihmistä. Joensuun Elli ei pysty takaamaan asuntoa kaikille tarvitseville. Savonlinnassa ei hätämajoitusta ole tarpeen järjestää ja Kuopiossa tarve on pieni ”Edes kaikilla kaukaa, eli yli 150 kilometrin päästä tulevilla ei ole vielä asuntoa. Jonossa heitä on muutamia kymmeniä. Tilanne oli haastava jo viime syksynä, mutta se ei ollut mitään tähän syksyyn verrattuna”, asuntotoimistonhoitaja Minna Häyrynen kertoo. Voimakas vuosittainen vaihtelu asuntojen kysynnässä tekee varautumisen vaikeaksi. Tänä vuonna Joensuun tilannetta vaikeuttivat joidenkin maisteriohjelmien myöhään venyneet päätökset opiskelijava- linnoista. Kuopaksen asukaspalvelun esimies Mervi Taira arvioi, että kaikki Kuopion kampuksella aloittavat uudet opiskelijat saadaan majoitettua. Tällä hetkellä nyt aloittavia kauempaa tulevia opiskelijoita on jonossa vielä kymmenkunta, mutta Tairan mukaan heidät saadaan todennäköisesti majoitettua peruutuspaikkojen avulla. ”Peruutuksia tulee päivittäin”, hän sanoo. Savonlinnassa luvataan katto pään päälle kaikille opintonsa aloittaville. Savonlinnan opiskelija-asunnot oy jopa myi pois kaksi kohdetta, eli 72 asuntopaikkaa viime keväänä. ”Vieläkin jää tyhjiä asuntoja, mutta puolet vähemmän kuin aikaisemmin”, SAO:n toimitusjohtaja Vuokko Mustonen toteaa. Pasi Huttunen Opintotuen indeksisuoja jäi haaveeksi Yliopistojen pääomittaminen on valtion tärkeysjärjestyksessä korkealla, mutta opiskelijalle asti ei rahavirta tahdo tyrehtymättä jaksaa. Opintotuki jäi valtion budjettiesityksessä taas kerran sitomatta indeksiin, vaikka jopa valtiovarainministeri Jyrki Katainen myöntää, että se olisi hyvä idea. ”Hallituksen mielestä juuri opiskelijoiden toimeentulon varmistaminen oli ilmeisesti liian kallista. Samaan aikaan sidotaan kuitenkin indeksiin useita muita etuuksia, mikä tulee merkittävästi opintotuen indeksisuojaa kalliimmaksi. On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle”, SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala tilittää. ”Hallitus nosti opintotukea 15 prosenttia ja vapaan tulon rajaa korotettiin enemmän kuin SYL osasi edes vaatia, joten kohtuullisen paljon on pystytty tekemään”, Katainen puolustautuu. SYL ja SAMOK muistuttavat yhteisessä kannanotossaan, että opintotuen edellistä tasokorotusta odotettiin 15 vuotta. Sen reaaliarvo on silti edelleen alhaisempi kuin vuoden 1992 taso. ”Opintotuen koko ajan heikkenevä taso on keskeinen tekijä opintoaikojen pitenemisessä. Indeksiin sitomisella vältettäisiin jatkuva työssäkäynnin lisääntyminen opiskelutahdin kustannuksella”, SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takanen muistuttaa. ”Syy, miksi opintotukea ei nyt voitu sitoa indeksiin oli puhtaasti taloudellinen. Voisi olla hyvä, että kaikki perusetuudet sidottaisiin indeksiin, mutta tiedämme, että sen hintalappu kasvaa aika suureksi jo ensi vaalikaudella, jolloin meidän täytyy karsia menoja”, Katainen perustelee. Hän muistuttaa, että indeksiin sidottiin lapsilisä ja muita perhe-etuuksia. ”Ymmärrän kritiikin oikein hyvin, mutta taloudellinen kantokyky tuli tällä kertaa vastaan. Sen sijaan opiskelijaksi pääsyä nopeutetaan ensi vuodesta alkaen uudistamalla opiskelijavalintaa. Läpäisyä eri koulutusasteilla pyritään nopeuttamaan. Opinto-ohjaukseen tehdään useamman miljoonan euron panostukset. Uskon, että opetusministeri Henna Virkkusen esittämillä toimilla saadaan hyviä tuloksia aikaan.” Inflaatio tulee jatkossakin syömään opintotuen ostovoimaa ja valinta opiskelun ohessa työskentelyn ja opintolainan välillä tulee jatkossa eteen yhä useammalle. Katainen kannustaa ottamaan lainaa. ”Minä olen tämmöinen lainanpelkääjä, oli kyse sitten omista tai valtion lainoista, mutta jos ottaa kymppitonnin lainaa, nopeuttaa sillä valmistumistaan vuodella ja töihin päästyään maksaa sen nopeasti pois, on se mielestäni hyvä investointi.” Pasi Huttunen ” Kun jotain menee vikaan, niin enää ei kannata soittaa maan hallitukselle, vaan yliopiston hallitukselle Valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Katainen painottaa, että kun yliopistoille nyt on annettu niiden vaatima autonomia, voi valtio poistua ohjaamasta ja paimentamasta. Nyt vastuu selviämisestä ja kilpailukyvyn säilyttämi- sestä on yliopistoilla itsellään. Katainen: Yliopistouudistus on fantastinen juttu! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) hehkuttelee olevansa lapsenomaisen kiinnostunut yliopistomaailman tapahtumista. Erityisesti hän kertoo intoilevansa itäsuomalaisten yliopistojen oma-aloitteisesta yhdistymisestä. ”On hyvin epätavallista, että tällaista fuusiota lähdetään tekemään oma-aloitteisesti. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa ja herättää kysymyksiä. On silti mukavampi, että on vaikeaa uudessa dynamiikassa, kuin vaikeaa vanhoissa rakenteissa”, hän toteaa. ”Yliopistojen rahoitus on ollut selkeä prioriteetti. Puhe on sadoista miljoonista euroista ja pääomittamiseen on periaatteessa piikki auki. Yliopistojen keräämän yksityisen rahan maksaminen kaksi ja puolikertaisena on hullu päätös, mutta uskomme, että se kannattaa.” Yliopistoissa on nyt Kataisen mukaan keskityttävä olennaiseen ja keskitettävä resurssit ydinosaamiseen. Se tarkoittaa myös alojen karsimista. ”Yliopistot joutuvat nyt laittamaan rakenteensa sellaiseen kuntoon, että pystyvät ne kantamaan. Meillä on ollut vähän liian rönsyileviä yliopistoja.” Hän korostaa, että yliopistot ovat nyt saaneet haluamansa autonomian. Sen mukana tulee vastuu. ”Kun jotain menee vikaan, niin enää ei kannata soittaa maan hallitukselle, vaan yliopiston hallitukselle”, hän sanoo. ”Koulutukseen on satsattu Suomessa paljon, mutta siitä saatu yhteiskunnallinen hyöty ei ole ollut riittävä. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomesta vientiin menneiden tuotteiden hinnat ovat laskeneet trendinomaisesti. Mikä tarkoittaa sitä, että jos aiomme saada yhteiskuntaan riittävästi verovaroja, on vietävä halvempia tuotteita paljon enemmän tai sitten tuotettava kalliimpia, innovatiivisempia ja älykkäämpiä tuotteita, joista asiakas maksaa enemmän. Halvan massavalmistuksen maata Suomesta ei voi tulla.” Yksi menestystuote voisi Kataisen mukaan olla koulutusvienti. ”Oli se totta tai tarua, niin meillä on brändi. Miksi emme käyttäisi sitä? Eräs arabimaa halusi Suomen järjestävän heille opettajankoulutuksen 100 000 opettajalle. Olisi loistavaa, jos tuollaiseen voitaisiin vastata, että totta kai.” Yliopistoyhteistyötä Katainen kaipaa lisää erityisesti naapurimaan Venäjän ja EU-toiveikkaan Turkin kanssa. Käytännössä koulutusviennin käynnistämiseen tarvitaan Kataisen mukaan selkeästi ostajamaan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Lisäksi EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksut on sallittava. ”Nykyinen lukukausimaksukokeilu on liian kommervenkkinen.” 1 Uutinen # Yliopistojen on valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan nyt räätälöitävä koulutuksia myyntikuntoon ja karsittava turhat rönsyt oppiainevalikoimistaan. Paimentamisen sijaan valtio avasi rahahanat. – Pasi Huttunen, teksti&kuva Uljas 6 | 1. 9. 2010 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Kehitys on huolestuttavaa, mutta pitää katsoa mitä tapahtuu. Opiskelijaedustus on vähentynyt Itä-Suomen yliopistossa Hallinnon opiskelijaedustus on romahtanut kolmannekseen entisestä Itä-Suomen yliopiston aloitettua. Opiskelijat on syrjäytetty täysin asioiden valmistelusta. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes on pettynyt siitä, että koulutussuunnittelu- toimikuntia, joissa opiskelijaedustajat ja henkilökunta ovat voineet käydä tärkeää vuorovaikutustyötä, ei velvoiteta enää yliopiston puolesta. Tärkeää Uljas 6 | 1. 9. 2010 2 Uutinen # Hallinnon opiskelijaedustajien määrä suhteessa opiskelijoihin on laskenut kolmasosaan siitä mitä se oli Kuopion yliopistossa. ”Kuopion yliopiston tiedekuntaneuvostoissa istui keskimäärin yksi opiskelija 272 opiskelijaa kohden. Vastaava luku ItäSuomen yliopistossa on 818”, Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen entinen puheenjohtaja Veli-Matti Lammentausta sanoo. Laajemmin muutos näkyy Lammentaustan mukaan opiskelijoiden täydellisenä katoamisena valmisteluvaiheesta. ”Esimerkiksi Kuopion yliopistossa opiskelijat olivat edustettuina asioita valmistelevissa elimissä sekä laitos-, tiedekunta- että hallitustasolla. Itä-Suomen yliopistossa istuu kyllä opiskelijoita tiedekuntaneuvostoissa ja hallituksessa. Asioihin vaikuttaminen tapahtuu kuitenkin hyvin paljon juuri valmisteluvaiheessa. Valmisteluunkaan palauttaminen ei ole aito vaihtoehto, kun valmistelua tekevät näkymättömät virkamiehet”, hän kritisoi. ”Itä-Suomen yliopiston odotettiin tehostavan hallintoa ja tarjoavan opiskelijoille paremman opiskeluympäristön. Käytännössä YT-neuvottelujen ja uusien koulutusohjelmien rummutuksen alle näyttää kätkeytyvän kaikkia opiskelijoita koskettava muutos. Itä-Suomen yliopiston hallintoa rakennettaessa ei liiemmin kuunneltu opiskelijoita, eikä etsitty olemassa olevia hyviä käytänteitä.” Hallinnon kannalta keskeisimmän asian, eli hallintojohtosäännön valmistelussa kaikkia ryhmiä kuultiin, mutta kaikkia ei kuunneltu. Suurimmat ongelmat löytyvät Lammentaustan mukaan yksittäisten laitosten ja oppiaineiden tasolta. Koulutussuunnittelutoimikunta eli Kosti , oli toimielin, jossa henkilökunta ja opiskelijat pystyivät kohtaamaan ja käymään tärkeää keskustelua jo valmisteluvaiheessa ja näin ollen päätöksenteon hetkellä asia oli tuttu muillekin kuin sitä valmistelleille virkamiehille. Kosteista toivottiin yleistä käytäntöä myös ItäSuomen yliopiston tiedekuntiin, mutta osa tiedekunnista näyttää jäävän ilman toimikuntia. ”Itsekin lääketieteellisen koulutussuunnittelutoimikunnassa jäsenenä olleena, olen nähnyt kuinka hedelmällistä se on. Olen pettynyt, ettei Kosteista tullut yleistä käytäntöä, vaan päätös niiden perustamisesta jätettiin tiedekunnille. Kaikki dekaanit eivät tietääkseni ole päättäneet niiden perustamisesta”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara Remes toteaa. Toisaalta myös tiedekuntien koon kasvamisesta johtuen tiedekuntaneuvostossa käsiteltävien asioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti, joka on osaltaan vähentänyt yksittäisiin asioihin käytettävää aikaa. ”Kehitys on huolestuttavaa, mutta pitää katsoa mitä tapahtuu. Täytyyhän meidän luottaa siihen, että meidät otetaan huomioon”, Remes vetoaa. Opiskelijakin saa nykyään sairastua Sairastaminen on nyt opiskelijalle hiukan vähemmän helvetillistä, kun Kela helpotti sairauspäivärahan hakemista. Lyhytaikaisissa sairauksissa opiskelijan ei enää tar- vitse lakkauttaa opintotukeaan. Vähentyneistä opintosuorituksista saattaa joutua antamaan selvityksen, mutta ne eivät estä tuen saamista. Etsin Sini Vaittinen Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Uimaretki Pielisjoella Henna Middeke Tiedekunta: Kasvatustieteet Vuosikurssi: 3. vsk. Syntymäpaikka: Kuopio Motto: ”Nauti jokaisesta päivästä” Harrastukset: Lenkkeily, kuntosali ja ratsastus Ruoka: Kreikkalainen salaatti Paikka: Ravintola Carelia S yksyn ensimmäisen lounaan Uljas tarjosi luokanopettajaksi opiskelevalle Sini Vaittiselle. Kesätyöt ovat lopuillaan ja työntäyteinen kesä alkaa taittua ja vaihtua jälleen syksyiseen kouluahertamiseen. Tämä sopii hyvin kolmatta opiskeluvuottaan Joensuussa aloittavalle Vaittiselle. Opinnoistaan pitävä Sini kertoo, että tämä opiskeluvuosi alkaa hänen osaltaan liikunnan opinnoilla, ja sitten edessä on tutustumista kirjallisuuteen tulevaa portfoliota varten. Tuomo Majaniemi, teksti& kuva Mitä mielellä? - Odottavainen ja positiivinen olo, kun työt loppuvat ja koulu alkaa. Toivottavasti kesän kiireet vaihtuvat vähän rennompaan syksyyn. JOENSUU Jokikadun uimaseura ui perinteisellä kesäretkellään Tuulaakin laiturilta Honkaniemeen torstaina 12.8. Matkaa kertyi noin 4,2 km. Jokikadun uimaseura on kesällä 2009 muotoutunut Pielisjoen virtauksissa uivien avoin joukkio. ”Vesillä pitäisi olla kaikkien liikkujien tasa-arvo”, sanoo uimari Juhana Venäläinen. Millainen olet? - Elämänmyönteinen. Jarkko Kumpulainen Vanhan irstailijan paluu Mikä sytyttää elämässä? - Tärkeät ihmiset ja harrastukset tuovat sisältöä elämään. Nautin myös kesäajasta ja auringosta, sekä kaikista uusista kokemuksista. Haave? - Valmistuminen jonain päivänä. Myöhemmin myös onnellinen perheelämä. Mitä seuraavaksi? - Haen pari koulukirjaa kirjastosta ja sitten moikkaamaan kaveria! Onko olemassa ilmaista lounasta? - Ei ole. Aina siitä joku maksaa. KUOPIO Asuntomessuille porttikiellon vilauttelusta saanut Veetimammutti piipahti takaisin Kuopiossa elokuun alussa. Veetin vehkeineen tuo takaisin Kuopioon Eräplus-yhtiö, joka oli asetellut mammutin katselemaan kohti Saaristokaupunkiin johtavaa siltaa. ”Toimme Veetin takaisin osoittaaksemme, ettemme me savolaiset ole niin kateellisia, jos toisella on vähän isommat kuin itsellä, kertoo Veetin vehjevastaava Topi Kortelainen. Veeti on kiertänyt Kuopiosta karkotuksen jälkeen kesän aikana ympäri Suomen tapahtumia. Kortelaisen mukaan suunnitelmissa on huutokaupata Veetin kalleimpia verhonneet bokserit syksyn tullen. Lintunen ei ole mikään Sailas Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajan tehtävästä Tampereen yliopistoon siirtyvä Petri Lintunen ei kommentoi arviota, jonka mukaan hänet palkattiin saneeraajaksi UEF:n näyttöjen perusteella. ”Ehdottomasti en”, hän vastaa kysymykseen, oletteko yliopistomaailman Raimo Sailas. ”Kokemustani haluttiin Tampereella, joten minut palkattiin, mutta jokainen yliopisto on oma yhteisönsä ja Tampereella toteutetaan yliopiston omaa strategiaa. En tunne tilannetta vielä niin hyvin, että lähtisin kommentoimaan. Lähden sinne odottavalla mielellä”, muotoilee Lintunen. Tampereella edessä on rajuja rakenteellisia uudistuksia, kun yliopistossa siirrytään school-järjestelmään, jossa pääaineiden, laitosten ja tiedekuntien tilalle synnytetään laaja-alaisia ja poikkitieteellisiä koulutusohjelmia. Yliopistot kamppailevat Lintusen mukaan joka puolella samankaltaisissa muutospai- neissa, mutta vastaukset haasteisiin ovat erilaisia. Myös Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli kieltää jyrkästi, että Lintunen, olisi palkattu saneeraajaksi. Hänen mukaansa rajuin muutos Tampereen yliopistossa on edessä oleva siirtyminen kolmiportaisesta tutkintojärjestelmästä kaksiportaiseen. Hollin mukaan Lintunen palkattiin, koska hänellä on vahva kokemus yliopistomaailmasta. ”Me emme tarvitse saneeraajaa. Uudistusten tuoma henkilöstövähennystarve hoidetaan normaalin poistuman kautta. Emme ryhdy irtisanomaan”, hän linjaa. ”Toivottavasti Lintunen ei tuo mukanaan ItäSuomen tapoja. Täällä asiat ovat sujuneet hyvin positiivisessa ilmapiirissä. Opiskelijoiden kanssa on ollut todella hyvää yhteistyötä.” Pasi Huttunen Uusi tarra vanhaan korttiin KUOPIO Opiskelijakortin tarran hakijoita on ollut jonoksi Lukemalla viime päivinä. Toisin kuin on huhuttu, vanhojen opiskelijoiden ei tarvitse uusia korttejaan UEF:in menemisen myötä. Syksyn ilmoittautumisaika jatkuu 15. syyskuuta saakka, johon asti vanha tarra kelpaa ruokaloissa. YTHS:llä, VR:llä ja Matkahuollossa vanhat lukukausitarrat eivät enää syyskuussa käy. Uljas 6 | 1. 9. 2010 Jarkko Kumpulainen Itä-Suomen yliopistosta Tampereelle siirtyvä hallintojohtaja Petri Lintunen ei tunnustaudu yliopistomaailman Sailakseksi. Myös Tampereen yliopiston rehtori tyrmää väitteet siitä, että Lintunen tulisi saneeraamaan. Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Rehtori asetti meille leikkimielisen tavoitteen olla maailman paras. Hammaslääkäriopinnot Kuopiossa aloittava espoolainen Milla Merikallio malttaa tuskin odottaa opintojen alkua. Hän matkaa itselleen entuudestaan tuntemattomaan Kuopioon uudis- raivaajatunnelmissa. Hammaslääkäriopiskelijoille täysi työllisyys eläkeikään Kuopiossa nyt aloittavasta hammaslääkärikoulutuksesta toivotaan apua Itä-Suomen hammaslääkärivajeeseen. 25 paikkaa täytettiin 164 hakijan joukosta. Vielä jää nähtäväksi, kuinka moni Kuopiosta valmistuva jää työskentelemään julkiselle puolelle Itä-Suomeen. Koulutuksen suunnittelusta vastaava professori Jari Kellokoski myöntää, että palkkauksessa eivät itäsuomalaiset terveyskeskukset voi kilpailla yksityisen sektorin kanssa. ”Toinen suuri kysymys ovat työn sisällöt terveyskeskuksissa. Nykytilanteessa yksityisellä on paremmat mahdollisuudet tehdä mielekkäämpää työtä pienemmällä kuormituksella.” Espoolainen Milla Merikallio ei vielä uskalla luvata jäävänsä valmistuttuaan Itä-Suomeen julkiselle sektorille töihin, mutta kertoo hyppivänsä innosta saatuaan opiskelupaikan Kuopiosta. ”Onhan se iso juttu, kun oppiaine aloittaa uudessa paikassa. Päästään tekemään pioneerityötä. Minulla on takana välivuosi, joten maltan tuskin odottaa, että opinnot alkavat”, hän hehkuttaa. Joensuu Hammaslääkäripula vaivaa koko maata, joten työllistymisestä ei hammaslääkäriopiskelijan tarvitse kantaa huolta. 3 ”Kyllä me voidaan täysi työllistyminen eläkeikään saakka taata kaikille opiskelijoille”, koulutuksen suunnittelusta vastaava professori Jari Kellokoski toteaa. Ensimmäiset hammaslääkärit valmistuvat Kuopiosta vuonna 2015 ja ennusteiden mukaan hammaslääkäripula on pahimmillaan samana vuonna. Hammaslääketieteen opetus ei tule Kuopioon uutena asiana. Sen opetus alkoi Kuopion yliopistossa vuonna 1973, mutta hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin vuonna 1998. Lakkautus pahensi Itä-Suomen hammaslääkäripulaa, josta kärsittiin jo ennen kuin suuret ikäluokat alkoivat eläköitymään. Kuopiosta ehti valmistua lähes 600 hammaslääketieteen lisensiaattia, 38 tohtoria ja puolensataa erikoishammaslääkäriä. Kellokoski allekirjoittaa arvion, että hammaslääketieteen lakkauttaminen oli paha moka. Opetusministeriön selvityksen mukaan Kuopion koulutusyksikkö oli maan tehokkain. Nytkin tavoitteet ovat korkealla. ”Rehtori asetti meille leikkimielisen tavoitteen olla maailman paras. Aiomme toimia alalla veturina. Meillä on nyt tietoa ongelmista ja mahdollisuus rakentaa uusi järjestelmä puhtaalta pöydältä”, Kellokoski sanoo. mutta tämä on hyvä alku”, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen. Suomalaisista yliopistoista vain Helsingin yliopisto on maailman sadan parhaan yliopiston joukossa sijaluvulla 72. Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoittuivat 301-400 maailman parhaan yliopiston joukkoon. Uutinen # Uusista hammaslääkäriopiskelijoista haetaan pelastusta hammaslääkäripulaan. Työllistymisestä ei nyt aloittavien tarvitse kantaa huolta. – Pasi Huttunen, teksti & Terhi Korhonen, kuva Itä-Suomen yliopisto pääsi viiden sadan kerhoon Itä-Suomen yliopisto on päässyt shanghailaisen Jiao Tong -yliopiston rankinglistalla maailman 400-500 parhaimman yliopiston joukkoon. Samassa sarjassa ovat Aalto-yli- Uljas 6 | 1. 9. 2010 opisto ja Jyväskylän yliopisto. ”Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on päästä maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon, Ylioppilaskunta jäi ulos johtoryhmästä Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustaja loistaa poissaolollaan Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta pohtimaan perustetussa laajennetussa johtoryhmässä. Yliopisto kertoo tiedotteessaan, että ylioppilaskunta saa edustajansa mukaan, kun ryhmää täydennetään myöhemmin. Laajennetun johtoryhmän toimikausi alkoi ensimmäinen syyskuuta ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Ryhmän puheenjohtajana toimii filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula ja varapuheenjohtajana yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Kinnunen. Jäseninä ovat Etelä-Savon ELYkeskuksen kehityspäällikkö Tuija Toivakainen, Etelä-Savon Kauppakamarista Savonlinnan Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen, Etelä-Savon maakuntaliiton kehitysjohtaja Eero Aarnio, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutujohtaja Marjukka Aarnio, Koulutusja kehittämispalvelu Aducaten koulutusjoh- taja Ulla Turtiainen, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, professori Antti Honkanen , Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston johtaja, professori Pertti Väisänen ja Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen varajohtaja, professori Anna-Liisa Kosonen. Ryhmän varajäseninä ovat Etelä-Savon Kauppakamarista S.A. Bovallius- säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja, Etelä-Savon maakuntaliiton projektipäällikkö Eeva Polvi ja Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Kurki. Sihteerinä toimii hallintopäällikkö Päivi Peltoperä yliopiston Savonlinnan kampukselta. Johtoryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää Savonlinnan kampuksella annettavaa opetusta ja tutkimustyötä. Samalla johtoryhmän on tarkoitus edistää Savonlinnan yksiköiden välistä ja sisäistä yhteistoimintaa. Pasi Huttunen Kolumni | Edustajiston kesä avautuminen Hyvä karma ja ranskalaiset autot K aikki tuttu ja turvallinen jää taakse kotoa seikkailemaan lähdettäessä. Avoinna ovat mahdollisuudet ja edessä vapaus. Toisaalta kaiken vapauden keskellä tuntee olevansa aika yksin. Lähdin kesällä kokeilemaan siipiäni Ranskaan. Kielitaidottomana vieraassa maassa sattui ja tapahtui. Sain kuitenkin samalla tärkeän muistutuksen tuntemattomien ystävällisyydestä. Olin rannikolla päiväretkellä. Tulkitsin paluuaikataulun väärin ja myöhästyin viimeisestä bussista. Näin ollen taksi oli majapaikkaan pääsyn ainoa vaihtoehto ja matkabudjetin sellainen tuhoaa täysin. Katkerana sanakirjaa tavaillen yritin kahvilasta saada itselleni kyydin tilatuksi. Melkoisella yksittäissanojen ja elekielen sekamelskalla selvitettyäni minne haluan päästä, koko asia järjestyikin yllättävästi. Minulle tarjoutui kyyti erään ateriaansa lopettelevan asiakkaan matkassa. Autossa istuttiin hiljaa ilman yhteistä kieltä. Välillä kuljettajani osoitti jonkin nähtävyyden – hymyilimme. Kyydistä jäin hostellini ovella. ”Kiitos” Sama toistui, kun olin lähdössä hostellilta varhaiseen aamuju”Kannattaa uskaltaa ottaa naan. Hosapua vastaan. Ja kannattaa telli sijaitsi luottaa, että sitä myös löytyy.. metsän keskellä ja melkoisen kävelymatkan päässä asemasta. Puoli viiden isäkkäät aikaan hoitavat on Ranskassa jälkeläisiään, vielä ja pilkkosen koiran pimeää. kantamuoto, Flunssaisena, susi, panostaa rinkkaselässä niihin ulos huo-katsoessani mattavan iski eloonjäämisvietit paljon. Koska pentujen päälle.tarvitsee ainoastaan imeä Olin ravintonsa jo uupumuksesta emonsa nisästä, ja pelosta ne valmis eivät tarvitse vahvoja lösähtämään leukoja, lattialle jotenjaniiden heittämään kuonokalliin on lyhyt. paikkalippuni takkaan. Toisaalta, pennun Yksinsyntyessä on vaan huono sen aivojen romahtaa, on joten hyvä olla mahdollisimman rauhoituin ja pohdin suuret. hetken. Niin kauan Illalla kuin olin aivojen täytyytutustunut jatkaa kasvuaan hostellin syntymän keittiössä jäl-ranskalaiseen keen, kallon saumat nuoreen eivät - ja hänen voi luutua autoonsa. kiinni,Kokosin mikä itseni heikentää kallon ja koputin rakennetta. ovelle, Toisaalta, pyysin apua. pitkälle Ja unenpöppekehittyneet aivot röstä voivat hänenalkaa selvittyään oppimaan sitätehoksainkin. kaasti heti syntymän ”Kiitos” jälkeen. Niinpä pennun otsa on korkea. Ja koska Ei me pentujen olla niin eiyksin. tarvitse Kaikkihan juosta, ne täällä on taapertavat lyhyillä kuitenkin jaloilla. lopulta uutta. Kannattaa uskaltaa Aikuinen susi ottaa tarvitsee apua vastaan. vahvatJa leuat, kannattaa ison nenäluottaa, että ontelon hajuaistimiaan sitä myös ja löytyy. hengitysilman lämmönsäätelyä varten, sekä Me olemme nopeat jalat. kaikkiIhminen nyt uuden ja susi edessä aloittivat yhteiselonsa ensimmäisen noin syksyn 15 000 alkaessa vuotta sitten, Itä-Suomen ja saivat yhdessäyliopistossa. paremmin saalista kuin kumpikaan yksinään. SudellaEpävarmaa oli parempi on,hajutuoko ja uutuus kuuloaisti, mukanaan mahdollisuuksia vai uhkia. Uhkakuvistakin voi kuitenkin syntyä jotakin ennalta-arvaamattoman hyvää, jos meillä on rohkeutta kohdata ne yhdessä. N Sara Remes Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Uljas 6 | 1. 9. 2010 Uljas 5 | 21. 5. 2010 ” Parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen tieto kaikilla herkuilla Martti ja sydämen sivistys Martti Servo on valtakuntamme tunnetuin riemuylioppilas ja ikuinen opiskelija. Uljas yritti inttää Servon kanssa, jotta tämä avaisi menneisyyttään ja opiskeluhistoriaansa, mutta Servo vaalii tiukasti yksityisyyttään. Erinäisten käänteiden kautta Martti päätyi kuitenkin jakamaan kokemustaan Itä-Suomen yliopistossa opiskelunsa aloittaville. -Jarkko Kumpulain, teksti & Spinefarm, kuva M artti Servo pitää tarkkaa rajaa julkisen ja yksityisen minän välillä. Servo ei tunnusta opiskelleensa, mutta internetin saloja tonkiessa herää epäilys, josko sittenkin Servolla olisi ollut elämää ennen Marttiakin. Siinä meni yksi jutun kärki, mutta kuunnellaan silti. ”Tyhjyydestä olen syntynyt ja ei kai Martilla ole tietääkseni edes äitiä. Martti ei ole maisteri ja ainoa opinahjo on ollut kiertokoulu”, Servo kertoo. Eikö edes ala-astetta tunnusta Martti käyneensä? Voi rähmä, juttu, jossa oli tarkoitus kysyä Martilta neuvoja uusille opiskelijoille opiskelusta, opiskelijaelämästä ja näiden yhteensovittamisesta uhkaa lässähtää kasaan, kunnes messiaanisen syntymän kokenut Martti, tunnustaa kuitenkin arvostavansa akateemisuuden korkealle. ”Opiskelijaksi ryhtyessä täytyy olla suunnaton tiedon nälkä. Sitä ei pidä pelätä, että tietoa ahmiessaan saattaa vahingossa kasvaa ihmisenä”, Servo pohdiskelee. Ahaa. Reissumiehen maineessa oleva Martti siis tunnustaa uskovansa maantien varsilta kerätyn kokemukseen lisäksi painettuun sanaan ja tutkimukseen. ”Tieto itsessään on jo korkea-arvoista, mutta parasta tietoa on laaja-alainen renessanssi-ihmisen tieto kaikilla herkuilla”, Servo kertoo. Epäilykset alkavat näyttäytyä todeksi. Servon peruukin alla vaanii muutakin kuin oma tukka. ”Luen aina kun mahdollista ja useista asioissa on hyvä tietää edes vähän. Itse pyrin laaja-alaisuuteen, ja Marttihan on kaikkien alojen diletantti eli taiteiden ja tieteiden suuri harrastelija”, Servo innostuu. Laaja-alaisuus johtaa Servon mukaan sydämen sivistykseen. ”Voi sanoa, että sydämen sivistykseen suhtaudun erittäin lämpimin tuntein. Yhden alan syvätieto ei siihen usein riitä”, Servo sanoo. Pänttäämisen vastapainoksi Martti tarjoaa opiskelijalle yllättäen perisuomalaisen ratkaisun. Tuoretta opiskelijaa Servo kannustaa saunomaan. ”Täydellinen aivojen nollaaminen voi olla toisinaan paikallaan, enkä tarkoita välttämättä mitään kemikaaleja, sillä pian voi olla, ettei ole aivoja mihin opiskella. Jokaisen tarpeet ovat tietysti yksilöllisiä, mutta itse sanoisin termodynamiikan perusteiden pänttäämisen jälkeen, että eiku saunaan”, Servo hahmottelee. Selvä homma, mutta mitenkähän Martti suhtautuu koulutuspolitiikkaan. Marttihan mainitsi arvostavansa tietoa itsessään, jota taas yliopisto uudistus ei välttämättä tee, ellei se tieto sitten osoittaudu tarpeeksi tuottavaksi löytääkseen tekijälleen rahoituksen. Mitä olet Martti mieltä uudesta yliopistolaista? ”Toivon todella, ettei mitään peruuttamatonta vahinkoa saada aikaan. Toisaalta lakiuudistukseen voi ehkä suhtautua vielä suhteellisen rauhallisesti ja katsoa miten se etenee. Se on sitä nykyajan meininkiä, joka on toisaalta myös vanha tapa. Muun muassa renessanssin opinahjothan saivat rahoituksensa rikkailta mesenaattisuvuilta”, Servo pohdiskelee. Opintoaikojen rajaukset puolestaan saavat Servon nytkähtämään varpailleen. ”No, näin riemuylioppilaana sanoisin, että opintoaikojen rajaaminen on vähän ongelmallista. Ihmiset ovat erilaisia ja muottiin laittaminen sekä piiskan tarjoaminen, ei ehkä johda oikeisiin tuloksiin. Kyllä mielestäni pitäisi enemmän pyrkiä löytämään se oma intohimo tekemiseen, kuin että piiskalla sivallellaan eteenpäin”, Servo arvelee. Milloinkas ihminen on sitten valmis? ”Kai ihminen lopulta valmistuu tässä maailmassa sitten, kun mätänemisprosessi alkaa”, Servo toteaa. Nyt Martilla on kuitenkin valmistunut uusi levy Kestävällä pohjalla! Mitäs Martti tekee seuraavaksi? ”Levyn julkaisua juhlitaan ja sitten keikkaillaan ahkerasti”, Servo kertoo. Entäpä kuinka Martti itse nollaa itsensä? ”Käytän kotona sellaisia varrettomia huopatossuja, jotka vedän kotiin tultuani jalkaan, avaan tv:n ja heittäydyn tiedottomaksi sohvalle”, Servo kertoo. Huopatossut. Meistä on moneksi. Uljas 6 | 1. 9. 2010 11 12 Uljas 6 | 1. 9. 2010 ȱȱȱ££ - ȱ ǯǯǯȱȱ§¢§Ƿ ƺȱŗŜƺŘřǯřŖȱȱȱȱȱŗśƺŘŚ ȱŗŚƺŘŚȱȱȱȱȱŗŚƺŘŘǯřŖ ħ ãȱǱȱ ƺȱŘŗǯřŖȱȱƺȱŘřȱǷ ȱ££ǰȱȱƺ ǯǯęȦ §ȱŗŞǰȱǯȱŖŗŖȱŚŘŗȱśŜŗŖ Uusia alkeisryhmiä mm. hiphop ANNAMME TANSSIn taiteenPERUSOPETUSTA IKÄ JA TAITOTASOITTAIN .$833$.(6.866(.725, 62,7$ Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten Nordea Pankki Suomi Oyj ZZZNXRSLRQWDQVVLVWXGLRFRP -ROMUSXK]SKUUKKXK]KK^KSNY]^SON_VVS]^KYZSX^YVKSXKK ¬SVWKXTs\TO]^OVcZKVUUSY^K=YS^KZ`WWZW WK¬ZO"¬^KSUc]cUYX^^Y\S]^KWWO 24 h Niiralankatu 25 Kuopio, puh. 010 762 9803 Teemme sen mahdolliseksi Niirala Savonlinna, Kuopio, Joensuu nordea.fi Uljas Uljas56| 21. | 1. 9. 5. 2010 1 SIVUTIE 14 Uljas 6 | 1. 9. 2010 Jos tällä ei selviä, niin ei sitten. Kampus ABC Kaupunkiopas kehittyneemmille ja vasta-alkajille Uljas 6 | 1. 9. 2010 15 KUOPIO + - Kuopio, kyllä! 1. Syksy - pimeät illat, lämpimästi päälle, itseensä kääntymistä, talven tuloon varustautumista, mikä voisi olla parempaa? 2. Pyöräily - Kuopio on just sopivan kokoinen pyöräilykaupunki 3. Jos ei kuitenkaan halua vain käpertyä odottamaan talvea, parasta on käydä Kuvakukossa elokuvissa, Kanelissa kahvilla, konserteissa tai keikoilla, kulttuuritapahtumissa ym ym.. 1. Toriremontti (ja muut katujen repimiset) -Ainainen melu ja ahtaus alkaa jo tuntua. Tästä on lupsakkuus kaukana. 2. Autot - Ainainen melu ja ahtaus...Keskusta autottomaksi!!! 3. Kontti Leväselle - Sitten sinne pääsee autolla ja saa auton parkkiin. Jee. Kuopio, eih! Mari Halonen kuopiolaisen Micragirlsin laulaja Ravintolat Hummaus Kuopiossa kompaktisti keskittyneet ravitsemusliikkeet mahdollistavat tehokkaan kapakasta toiseen hyppimisen. Maljasta löytyy asiallinen olutvalikoima ja terassi on ruuhkainen vielä syyskuussa. Alakerrassa ilmainen internet ja sohvaloosit, yläkerrassa intiimi viinibaari treffiherutukseen. Pannuhuone on Maljan veroinen alkuillan baari valikoimaltaan ja tunnelmaltaan. Pubissa on hyvää viskiä ja joskus ohjelmaa. Alkuillan voi aloittaa mukavasta kulttuurikuppila Bierstubesta. Matkalla yliopistolta keskustaan se on hyvä välietappi. Stuben ruoka on täyttävää ja halvahkoa, ja ravintolassa majailevaa kulttuuri- ja teatteriväkeä voi käydä ahdistelemassa ensimmäisen vuoden opiskelijan itsevarmoilla mielipiteillä. Myös S-ketjun paikat ja Sedulat löytyvät Kuopiosta. Yökerhoon pääsee myös Passionissa ja Puikkarissa. Ketjuravintoloiden vastakohtana Vuorikadulla seisoo K-Klubi. Undergroudbaarin ja räkälän välimuodossa tuolit on rikki, henkilökunta vittuilee ja kaljaa tilataan kannuittain. Klubi on köyhälle kuin Neuvostoliitto pioneerille: kaikki mäsänä, mutta tunnelma lämmin. Kooppari on Kuopion elävän musiikin ja alakulttuurin intohimoisin kehto. Loppuillan klassikko on Henry’s pub, jossa voi kantapeikkojen seassa törmäillä neljään asti ja nähdä välillä bändejä. Henkan sijaan voi viettää iltaa Introssa, jossa voi rytmimusiikin tahtiin jopa tanssia. Pussikalja Valkeisenlammen teinikaljoittelulle poliisi laittoi stopin. Puistoja lajin harjoittamiseen löytyy kuitenkin ympäri kaupungin. Vuorikadun laituri Kuopion lahdella on alan klassikko, mutta napakka lounaistuuli pitää osallistujamäärät syksyisin matalina. 16 Uljas 6 | 1. 9. 2010 Syömingit Sampon muikkuja on kuopiolaisen pakko maistaa. Ravintolan romanttinen miljöö on säilytetty kantajuoppoja vaille entisenlaisena. Keskustan lounastarjonnasta suosittelemme OS-ravintolaa Sokoksen takana. Gourmet-ruokaa järkevään hintaan, mutta vain päivällä. Henkasta pari ovea kujakatua alaspäin sijaitseva lounasravintola Kallavesj tarjoaa myös kelpo lounaan päiväsaikaan. Jos kyläilevä pappa maksaa, niin sopivia illallispaikkoja ovat Isä Camillo (laaja lista), Hiili (hyvät pihvit), Musta Lammas (tosi-gourmeta paksulle lompakolle). Löytönä ehdotamme pientä thairavintolaa Käsityökadulla. Ankeasta kopperosta saa mainiota thaimaalaisia aterioita myös mukaan. Kebab-pizzerioista Duran sekä Kemer Muotoiluakatemian vieressä Niiralankadulla ovat lähimpänä yliopistoa. Hanna Partasen kalakukkoleipomo teatterin lähellä on jo itsessään nähtävyys. Tuoreita levonnaisia voi hankkia vaikka erityispitkän baari-illan jälkeen kello kuusi aamulla. Kulttuuri Kuopion ylioppilasteatteri tarjoaa opiskelijoille sekä tehtäväksi että nähtäväksi kulttuuria. Teatteri järjestää tällä syyskuun alussa tilaisuuden päästä mukaan toimintaan. Kuopion YT kaipaakin tekijöitä, sillä tänä vuonna syksyn ensimmäistä ensi-iltaa saadaan odotella marraskuulle. Kaupunginteatterissa kiinostavimmat esitykset pyörivät studiolla, ellet sitten ole riemukkaiden kansanmusikaalien tai hulvattomien farssimusikaalien ystävä. Hyvien kuvien leffakerho Kuvakukossa tarjoaa halvan laatuleffojen elämyksen torstai-iltaisin. Kevätkauden leffakortti kannattaa ostaa hyvissä ajoin ISYY:n toimistosta Lukemalta. Elävää musiikkia pitkin viikkoa tarjoavat K-Klubi ja Henry’s pub. Muutoin bändejä esiintyy sattumanvaraisesti milloin missäkin baarissa. Musiikkikeskuksella on jazzklubi, mutta keikkoja järjestetään harvakseltaan. Tanssiteatteri Minimi tekee raikkaita ja kiinnostavia juttuja, ja Sotkulla jäähallin läheisyydessä muutakin kulttuuririentoa. VB-keskus Tuomiokirkon takana on erän Suomen arvostetuimmista valokuvagallerioista. Hyviä näyttelyitä ympäri vuoden. Kesällä päästiin ihailemaan Henry Cartier Bressonin aikaisia otoksia. Hankinnat Levykauppa Äx torin nurkalla on paras ja ainut levykauppa. Henkilökunta osaa asiansa. Kesällä avattiin uusi kirjakauppa kaupungintalon taakse. KiPa tuo vaihtelua Suomalaiselle kirjakaupalle, joita kaupungista löytyy kaksin kappalein. KiPan naapurissa on kaksikerroksinen kirppari, joka on käymisen arvoinen. Maailmankauppa Elämänlanka sijaitsee katutasossa Torikadulla. Elintarvikkeiden ja kehitysmaakrääsän lisäksi jokaisen tiedostavan opiskelijan ostoslistalla ovat ekologiset pesuaineet ja hygieniatuotteet. Daiga Daiga Duu -puoti Puijonkadulla myy suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita, 60- ja 70-lukujen secondhand -vaatteita sekä äänilevyjä. Yksilöllisistä lahjatavaroista suosittelemme pientä Daxhund Ceramicsia Niiralasta, joka on tunnettu ärtsyistä niittimukeistaan. JOENSUU Ravintolat Hummailu Perinteiseltä valitukselta Joensuun puutteellisesta baarikentästä uhkaa pudota pohja, kun jopa Kerubi saadaan takaisin ensi vuonna. Kesällä auenneesta Murusta on hyvä aloittaa jo päivällä. Se on hinnoiltaan opiskelijaystävällinen ja myöhemmin illalla paikka jatkaa yökerhona. Perinteisemmän ystävää palvelee klassikkojuottola Wanha Jokela, joka on koonnut järjestö- ja kulttuuriväkeä ammoisista ajoista. Paras paikka sunnuntaiselle päiväoluelle. Palaverissa voi käydä maistelemassa oluita. Valikoima on laajin kaupungissa. Aidompaa tunnelmaa voi hakea ravintola Mikosta, jolla on kenties kaupungin pienin ja varjoisin terassi. Olut on halpaa ja jukeboksi vertaansa vailla. Jos koet itsesi tyylikkääksi nuoreksi aikuiseksi, niin Gloriassa kannattaa käydä drinkillä, mutta häivy ennen kuin yökerhopuolen dj aloittaa. Elävää musiikkia löytyy ravintola Kellarista Ilosaaressa. Teatteriklubi tarjoaa myös live-musiikkia ja klubeja. Yökerhotarjonta on paljolti ketjujen varassa, mutta halukas löytänee omansa. Syömingit Jokelan muikut tai pyttipannu kannattaa kokea, kun siellä muutenkin iltaa istuu. Kiinalaisen ystäville klassisin on Deli China, josta saa Arpisen akan tulista lihaa. Pieni ja intiimi Kielo kuuluu kaupungin laadukkaimpiin ravintoloihin. Sinne on hyvä viedä sukulainen, joka haluaa tarjota. Isä maksaa -paikoista kannattaa mainita myös Teatteriravintola ja Astoria. Penttilän luonnonkauniin rakennustyömaamontun keskeltä löytyy italialainen La Passione, jonka yhteydessä on myös herkkupuoti. Kulttuuri Joenranta voi olla juottolasi! Jos budjetti on tiukalla, niin pussikalja on aina ratkaisu. Muutama perussääntö: Jätä Ilosaari, pullojen särkeminen sekä paikkojen roskaaminen ja tuhoaminen teineille. Esimerkiksi joen rannasta keskustan puolelta löytyy paikka jos toinenkin missä istuskella. Ammattilaiset menevät mastolle. Paikka sijaitsee Niinivaaralla keskussairaalan kupeessa. Siellä on muuntajakoppi, jonka puhaltama lämmin ilma mahdollistaa ympärivuotiset ulkoilmaelämykset. Sitä emme merkitse karttaan, mutta etsivä löytää. Hankinnat Kun Mokkamaasta haettu aamukahvi on porissut pannussasi, olet valmis suuntaamaan kohti kampuksen haasteita. Kannattaa varustautua hyvin. Itäsillan keskustan päässä sijaitsee Antikvaarinen kirjakauppa, josta voi tehdä todellisia löytöjä. Pääoman sai sieltä taannoin todella kohtuulliseen hintaan. Loistava apu pikkunälkään on Punnitse & Säästä, josta saa haettua luentoevääksi vaikka pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä. Maailmankauppa Päiväntasaajasta voit hakea reilun kaupan kengät, joilla on mukava kävellä kampukselle saakka. Musiikin suhteen ehdoton levykauppa on Levy-Eskot ja jos haluat itse soittaa, niin + - hae vaikka kitara Karjalan Musiikista. Kampuksella täytyy näyttää hyvältä myös kengistä ylöspäin, joten köyhän opiskelijan kannattaa suosiolla suunnata kirpputorille. Esimerkiksi SPR:n Kontti ja Valintakirppis löytyvät Teollisuuskadulta. Fida lähetystori puolestaan Torikadulta. Joensuu, kyllä! 1. Kulttuurityö - Ilosaarirock, Jazzkeho-76, laadukas levykauppa Levy-Eskot, muu musiikki- ja klubikenttä. Kaupungin kokoluokkaan nähden todella laajaa ja monipuolista toimintaa. 2. Kerubi tulee kaikkien näiden vuosien jälkeen Joensuun komeimmalle paikalle Ilosaareen. Vuosia vajaakäytössä olleesta Karjalantalosta tulee todellinen, moderni kulttuurikeskus! 3. Pielisjoki määrittää Joensuun identiteetin. Pussikalja tai piknikit keskusta-alueella joen rannassa, yöuinnit mattolaiturilta ja Ilosaari; Joensuulaista kaupunkikulttuuria. 1. Kulttuuritarjontaa voi katsomisen lisäksi olla tuottamassa. Siihen tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi ylioppilasteatteri ja ylioppilaskunnan jaostot ja kerhot. Myös Väen talolla Jokikadulla on tarjolla monenlaista teatteriproduktioista tanssiharjoituksiin ja ympäristötaiteteosten tekoon – Jokikadun uimaseurasta puhumattakaan. Elokuvateatterikeskus Tapiossa voi käydä tiiraamassa hittileffat. Se myös toimii paikkana Suomen parhaalle rockelokuvafestivaalille, Rokumentille. Liikuntamahdollisuuksia riittää kattavasta latuverkostosta astangajoogaan ja capoeiraan. Joensuun seudun kansalaisopiston tarjontaan kannattaa myös tutustua. Joensuu, eih! Keskustan kehitys osoittaa aliarviointia ja lyhytnäköistä säästöjen tavoittelua. Poikkeuksena Taitokortteli, esimerkki kuinka vanhaa Joensuuta voi modernisoida tyylillä. 2. Rasismi - Vanha leima pysyy sitkeästi, ja uudet liikehdinnät lisäävät vettä myllyyn. Onneksi on myös porukkaa, jotka aktiivisesti kampanjoivat suvaitsevaisen Joensuun puolesta. 3. Jengi hakkaa toisiaan ihan liikaa. Tilastoja löytyy suuntaan ja toiseen, mutta kyllä se vain niin on että Joensuun yössä nyrkki viuhuu liian herkästi. Oskari Huttu Joensuu orienrtoitunut Reindeersportting elokuvan tuottaja Uljas 6 | 1. 9. 2010 17 Kuopio RAVINTOLAT JA BAARIT BAARIT: Malja (Kauppakatu 29) Pannuhuone (Kauppakatu 25) Bierstube (Kasarmikatu 5-7) Amarillo (Kirjastokatu 10) Rosso (Haapaniemenkatu 24-26) Armas (Kauppakatu 18) Onnela (Vuorikatu 18) Passion Club (Kauppakatu 16) Henry’s pub (Kauppakatu 18) Intro (Kauppakatu 20) RUOKA: Sampo (Kauppakatu 13) OS-ravintola (Tulliportinkatu 46-48) Kallavesj (Käsityökatu 19) Isä Camillo (Kauppakatu 25-27) Hiili (Käsityökatu 25) Musta Lammas (Satamakatu 4) Siam-Thai (Käsityökatu 35) Kemer (Tulliportinkatu 56) Hanna Partasen kalakukkoleipomo (Kasarmikatu 15) Foodi (Kauppakatu 22) 4. KULTTUURI 1. 3. Kuopion Ylioppilasteatteri (Työnkulma), (Rupla), Maaherrankatu 25 Kuopion kaupunginteatteri (Niiralankatu 2) Kuvakukko (Vuorikatu 27) Kuopion Musiikkikeskuksen Jazzklubi (Kuopionlahdenkatu 23) Tanssiteatteri Minimi (Suokatu 42/2) VB-keskus (Kuninkaankatu 14) HANKINNAT Levykauppa Äx (Tulliportinkatu 27) Maailmankauppa Elämänlanka (Torikatu 17) Ethic (Kauppakatu 55-57) Daiga Daiga Duu (Puijonkatu 12) KiPa (Maljalahdenkatu 31) Daxhund Ceramics (Rovastinkatu 6) 2. 6. Uljas 5 | 21. 5. 2010 7. 5. Itä-Suomen ylioppilaslehti Yliopistonranta 3 Yliopistonranta 3 KIRPPUTORI SECOND HAND SHOP Ma - Pe 10:00 -18:00 La ja Su 10:00 -16:00 6. 7. 1. 2. 3. 4. 5. Joensuu 5. KULTTUURI Väen talo (Jokikatu 8) Joensuun seudun kansalaisopisto (Papinkatu 3) Joensuun kaupunginteatteri (Rantakatu 20) Joensuu Areena (Mehtimäenaukio 2) Pakkahuone (Rantakatu 2 B) Joensuun kuntokeidas (Linnunlahdentie 10) Viihdekeilahalli Cosmic (Torikatu 31) Elokuvateatterikeskus Tapio (Kauppakatu 27) HANKINNAT Mokkamaa (Kirkkokatu 27) Antikvaarinen kirjakauppa (Siltakatu 4) Punnitse & Säästä (Siltakatu 12c) Maailmankauppa Päiväntasaaja (Koskikatu 11) SPR Kontti (Teollisuuskatu 21) Valintakirppis (Teollisuuskatu 4) Fida lähetystori (Torikatu 26) Levy-Eskot (Kauppakatu 27) Karjalan Musiikki (Torikatu 30) 3. RAVINTOLAT JA BAARIT BAARIT: Muru (Siltakatu 10) Wanha Jokela (Torikatu 26) Palaveri (Siltakatu 4) Mikko (Suvantokatu 12) Gloria (Siltakatu 12) Kellari (Siltakatu 1) Teatteriklubi (rantakatu 20) Night (Itäranta 1) Gigglin Marlin (Koskikatu 5-7) Bepop (Siltakatu 8) RUOKA: Deli China (Koskikatu 7) Kielo (Suvantokatu 12) Teatteriravintola (Rantakatu 20) Astoria (Rantakatu 32) La Passione (Penttilänranta, Vallilanaukio 1) 2. 1. 6. 4. 7. Itä-Suomen ylioppilaslehti Suvantokatu 6 1. 2. 4. 3. 6. 5. Suvantokatu 6 7. Ajatus Töitä työn takaa... 5. 2. 1. 4. 3. ” Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muotikengistä. Täällä on hyvä olla. Tuntemattomat taistelijat Intohimoa vai hulluutta? Maamme nurmikentillä kirmaa miehiä ja naisia panokseenaan avioliitot, koulutus ja keskiluokkainen idylli. Palaute ja kiitos ei välttämättä kuulu suurilta kannustusjoukoilta, mutta ilmeisesti pelissä on jotain elämää suurempaa. - Ilmari Kavén, teksti & Antti Schroderus, kuvitus. A violiitto, bileet, festarit sekä elämän sirpaleisuus kaikki uhreina jalkapallon alttarille. Onko jalkapallo tylsää pallon perässä kirmailua vai katugallupiin vastanneen sanoin, hyvin tärkeä sosiaalinen funktio, joka suuressa yhteiskunnallisessa mittakaavassa simuloi sodankäyntiä, jotta nuoret miehet pysyisivät tyytyväisinä? Ja ovatko nämä uhraukset turhia? Kun käännämme katseen muuhun kulttuuriin, on yleinen suhtautuminen erilaista. Nälkätaiteilija ei liene elämänvalintana kenellekään tuntematon käsite. Erakko herättää ihmettelevää kunnioitusta. Tieteellinen metodikin oli aikoinaan suuren väheksynnän ja harhaluulojen kohde. Miten on laita jalkapallon, tuon universaalin kielen ja ensimmäisen maailmansodan pienoismallin sekä 1800-luvun imperialismin lapsen, kun tullaan periferiaan susirajan taakse pohjoiseen Euroopan nurkkaan? Mitä teille merkitsee jalkapallo? ”Eipä juuri mitään, paska laji, tylsää, potkupalloa”, vastaavat kadunkulkijat Joensuun keskustan kävelykadulla. Ketä kiinnostaa? Ei juuri ketään. Joensuulaisen jalkapallojoukkueen, Jipon, katsomon keskiarvo kertoo karuja lukuja. Alle kolme sataa kävijää keskimäärin tällä kaudella, kun samassa kaupungissa jääkiekolla ja pesäpallolla mitataan samoja lukuja tuhansissa! Onko Suomen taso todella niin alhainen? ”Paskat tasolla oo mitään väliä”, toteaa Tuomas Korpela, paikallinen jalkapallolegenda, jo kahden sadan Miesten Ykkösen ottelun kokemuksella. ”Ei sillä oo mitään merkitystä miten hyvä, joku joukkue on, jos sitä kannattaa, vaikka olis vitosdivarissa. Ongelma on siinä, että joukkue ei merkitse mitään paikalliselle”, hän summaa. ”Fyrkka vituttaa, raha on käytännössä pilannut isot kuviot, monelta tuntuu unohtuvan, että kyse on urheilusta, kun laitetaan miljoonat tiskiin. Perusfutis on siistiä”, Korpela huudahtaa ja listaa suosikkijoukkueikseen Simpeleen urheilijat sekä brittiläisen Wimbledonin. Mutta kysyttäessä kokeeko pelaaja uhraavansa jotain jalkapallolle, vastaus on selvä. ”Jalkapallo on elämäntapa. Ei se, mistä välität vaadi uhrauksia. Muu sen ulkopuolelle jäävä ei vain kuulu elämääsi.” Lopettaneen Kuopion Kingsin kannattajaksi tunnustautuva Petteri Rönkkö kertoo haaveekseen sen, että saisi joskus tulevaisuudessa kahden vuoden sopimuksen, jotta voisi rakentaa muutakin elämää. Tällä hetkellä Rönköllä on tavarat jaettu viiteen osoitteeseen Joensuussa ja neljään Kuopiossa. Korpelan asumishistoria kertoo samaa tarinaa MikkeliTampere-Mikkeli-Hämeenlinna-Jyväskylä, ja kuitenkin kertoessaan tästä molemmat katsovat selkä suorana silmiini. Katumuksesta ei näy merkkiäkään. Katsojia ei kiinnosta, mutta ei sillä lopulta ole merkitystä. Tätä on jalkapallo, taistelua. ”Itä-Suomi on vielä vapaa barbeque-trendeistä, (neo)sunnuntaitansseista ja Ruotsista ostetuista muotikengistä. Täällä on hyvä olla”, kuvailee Hans Ekroos. ”Joensuu on kaupunkina hieno. Ihmiset ovat ystävällisiä ja elämä on todellista, eikä trendien perässä juoksemista.” Samaan yhtyy myös Englannista asti tullut Jipon päävalmentaja Mark Dziadulewicz, entinen Wimbledonin pelaaja, joka on alkanut pitää Joensuuta kotinaan. Hän sanoo suurimmaksi uhrauksekseen avioliittonsa. Se jäi taakse kun hän päätti ottaa pestin Jipon valmentajana. Mieli on kuitenkin nöyrä. Suuri osa jippolaisista sanoo uuden hienomman stadionin saamista Joensuuhun unelmakseen. Joku rohkea saattaa unelmoida suuremmista kuvioista. Santeri Sjöblom, sanoo unelmakseen, että Jippo voittaa Uefan Champions Leaguen. Ei hassumpaa, unelma taitaa pitää sisällään myös uuden stadionin. Mutta kun keskustellaan Sanden omasta tulevaisuudesta, on lupaavan nuoren miehen sanoissa paljon enemmän malttia. Opiskelu onkin yllättäen ensisijalla, ja sen perässä ollaan muuttamassa. ”Toki jos tarjouksia tulee, niin ainahan suunnitelmat voi laittaa uusiksi”, Sjöblom sanoo leveä hymy kasvoillaan. Joitakin uhrautuvia yksilöitä 1. Mark ”Piällysmies” Dziadulewicz Heimon uljas päällikkö. Hänen sanansa on laki. Mies, joka on valmis uhraamaan itsensä yhteisen hyvän nimissä, ja antaa kaikkensa omiensa puolesta. Valistunut yksinvaltius lienee mahdollista, on sanoma, jonka ruumiillistuma tämä mies on. 2. Hans ”Taikuri” Ekroos Taikuri ei ole ikinä väärässä. Tietämättään hän tekee muiden ihmisten elämästä helpompaa, ja on kaikista luonteensa vioista huolimatta hieno mies. Jutun iskijänä Taikuri hakee vertaistaan. Pelipaikka on puolustuksessa. 3. Petteri ”Pepe” Rönkkö Maaliahne hyökkääjä, joka tekee paikasta maalit. Häviää mielummin 4-3 jos tekee hattutempun, kuin voittaaa 1-0, jos ei itse tee maalia. Mukava mies, jolta jutut eivät lopu kesken. Pelipaikka on kärjessä. 4. Santeri ”Sande” Sjöblom Nuori luonnonlahjakkuus, joka saa pallon potkimisen näyttämään helpolta. Tämä lupaus tulee vielä valloittamaan monen sydämen niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Katsoo silmiin puhuttaessa ja vielä hymyilee kaupan päälle. Pelipaikka on keskikenttä. 5. Tuomas ”Korne” Korpela Legenda jo eläessään. Hän ei pelkää ketään tai mitään. Hänessä kiteytyykin Jipon henki ja taistelutahto. Kapteenin roolissa hän kantaa joukkuetta selässään. Pääpelissä, niin henkisessä kuin fyysisessäkin, maailmanluokan tasoa. Mies paikallaan. Itä-Suomen yliopisto ja ylioppilaskunta jakavat ylioppilaskunnan jäsenille ilmaisia lippuja 4. syyskuuta kello 15.00 pelattavaan JIPPO-FC KooTeePee -otteluun. Uljas 6 | 1. 9. 2010 21 Suunnitteletko usein auttavasi muita? Luovuta. /82987$2-(11$. 7(6, /XRYXWD YHUWD -RHQVXXQ WDL .XRSLRQ YHULSDOYHOXWRLPLVWRLVVD WDL OLLNNXYDQ YHULSDOYHOXQ WLODLVXXNVLVVD s ,WÀ6XRPHQ \OLRSLVWRQ-RHQVXXQNDPSXVPDNORt.DUHOLDUDNHQQXVNUVs,WÀ6XRPHQ\OLRSLVWRQ.XRSLRQNDP SXV WL NOR t 6WXGHQWLDQ OLLNXQWDVDOL s 6DYRQLD $0. RSLVWRWLHQ NDPSXV NH OLLNXQWDVDOL s 6D YRQOLQQD WL MD PD s 7DUNHPPDW WLHGRW ZZZYHULSDOYHOXàYHULSDOYHOXWRLPLVWRW WDL OLLNNXYDQ YHULSDO YHOXQ NDOHQWHUL s 3RWLODDW WDUYLWVHYDW MRND DUNLSÀLYÀ \OL YHUHQOXRYXWWDMDQ DSXD 0DNVXWRQ OXRYXWWDMDLQIR 2WDYLUDOOLQHQKHQNLOÒWRGLVWXVPXNDDQ XPPHPSLVlPS\O W l W l WLV (Q www.memphis.fi MEMPHIS Kuopio Minna Canthin katu 18 puh. (017) 192 2181 Avoinna 12-23, ti-to 12-00, pe-la 12-01, su 13-20 Puikkarin syyskuun opinto-ohjelma: To 2.9. Reckless Love - 8 e / 6 e S-Etu, avaus klo 21, keikka klo 22 La 4.9. Dr Feelgood To 30.9. Jenni Vartiainen Savo Car, Bike & Tattoo show, - Ennakko 1.9. alk. Lippu.fi (+palv. - Näyttely Puijonsarven parkkihalleissa maksu)13.9. alk. Ravintola Memphis la klo 15-24, su klo 12-18 - avaus klo 20, keikka klo 22 To 9.9. Opiskelijabileet, Lonestar - avaus klo 22 män nostetta! Puikkarissa enem Pe 10.9. Amorphis Lapin Kulta III - Ennakkomyynti Ravintola Memphis, Lippu3,00€ (0,4 l 4,7 %) palvelu (+palv.maksu) rit de sii na Upcider ha - avaus klo 21 3,00€ (0,33 km 4,7 %) Ti 14.9. Opiskelijabileet järj. Kinra ry 010 0.2 Voimassa 1.9.-31.1 • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi • www.peeassaravintolat.fi Maaherrankatu 5 • Kuopio puh. (017) 192 2000 Uljas 6 | 1. 9. 2010 The New ain whole gr 14,40 Norm. 18,90 –19,48 H [ X / H ' %XUJHU O D V X U 0LOOHUK%HHGHHOPlPHKXO WDL memphis.fi 0 g, ihviä yht. 22 anjauhelihap , pekonia, cheddarKaksi naud lä py äm tta, äysjyväs BQ-kastike Memphis-t ajoneesia, B lia em pu st si au na m pu juustoa, arinoitua maattia, m Voimassa 1.9. – 31.10. salaattia, to . nperunoita sekä ranska ka il t a Dj jo TAPAHTUU torstaisin liVe musaa bilebänDi showtime klo 23.00 Vapaa pääsy Kauppakatu 18, Kuopio Puh. (017) 1926 700 www.peeassaravintolat.fi Uljas 6 | 1. 9. 2010 Kulttuuri Perinteitä punkilla ja elektrolla Sweatmaster lunasti odotukset Uljaan toimitus pitää The Micragirlsista. Koska micragirlsit kehuivat ennakkoon kuulemaansa Sweatmasterin uutuuslevyä Dig up the Knife, päätti Uljaskin pitää siitä. Onneksi levy on sen arvoinen. Laadukasta rokkia. Edelleen tunnistettavaa, mutta uusiakin sävyjä on löytynyt. Hanti-Mansilainen kokoonpano H-Ural saapuu Suomeen Sugri-Rock kiertueen kera. Suomi-Venäjä-Seuran tuottama Sugri-rock saapuu Joensuuhun ja Kuopioon. Kiertueen mukana kulkee neljä yhtyettä Venäjältä ja yksi Suomesta. Kuopioon Apteekkariin joukko saapuu 2. syyskuuta ja Joensuu Teatteriklubille päivää myöhemmin. Joensuussa esiinty kolme yhtyettä, joista Hanti-mansilainen rockbändi H-Ural Jekaterinburgista on ensimmäinen hanti- ja mansi-musiikkia rokkiin ja elektromusiikkiin yhdistävä yhtye. Laulut esitetään sekä hantin, venäjän että englannin kielellä. Pairem Marin tasavallasta esittää uudelleen muokattuja kansanlauluja, omia sävellyksiään ja marilaisten runoilijoiden teksteihin tehtyjä lauluja. Ryhmä yhdistää marin kansanmusiikkia, heavy-metallia, punkkia ja jazzia. Saamelainen Spire & Salut on Sombysta ja Tiina Sanilan bändistä tehty kokoonpano. ”Marin, hantin, mansin tai saamen kielellä esiintyvä rock-yhtye tekee arvokasta työtä pitääkseen harvinaiseksi käyvää äidinkieltään voimissaan”, toteaa Katja Jylhä Joensuun Venäjän Ystävät ry:stä. Kuopioon saapuvat puolestaan bändit Silent Woo Goore, Santtu Karhu&Talvisovat ja Folkswagen. Woo Goore. yhdistää uutta melodista rytmiä udmurtien folkloreen ja nuorten udmurttirunoilijoiden teksteihin. Santtu Karhu&Talvisovat on jo ehtinyt niittää mainetta Suomessa ja on ainoa karjalan kielellä soittava rock ryhmä maailmassa. Yhtye on esiintynyt Suomen lisäksi ahkerasti Venäjällä ja Euroopassa. Joensuulaisen Folkswagenin uran merkkipaaluja on puolestaan muun muasssa Sandra Of St. Mura –radiohitti, joka mukaili vanhaa kunnon Suhmuran Santraa englanniksi. Sugrirock Kuopion Apteekkarissa 2.9. kello 20.00 ja Joensuun Teatteriklubilla 3.9. kello 21. Joensuussa liput 5 euroa. Kuopiossa vapaa pääsy. Huomenta Kuopio! tapahtumien järjestäminen ja kulttuurin esilletuonti ovat Kuopiossa harvoissa käsissä, ja se on kaventanut tarjontaa”, kertoo Petteri Palonen, yksi yhteisön perustajajäsenistä. Tällä hetkellä Kuopio onkin yliopistokaupunkien vertailussa kulttuurintarjonnan suhteen vaisu. Instituutiot kyllä löytyvät sekä tapahtumia on ja järjestetään, mutta kaupungin oma sisäMust Control Musicin Anna Korhonen, Sampsa Daavitsainen, syntyinen kulttuuri on Tomi Huttunen ja Petteri Palonen kadonneen kulttuurin jäljillä. ajautunut harvojen huviksi Kuopion kulttuurinkenttään asteli heinäyllättävän pieniin pesäkkeisiin. Eläväksi kuussa uusi tekijä. Must Control Music on kulttuurikaupungiksi Kuopiota on vaikea yhteisö, jonka tavoitteena on tuoda esille hahmottaa. Onko Kuopio siis kipsissä? jäsentensä musiikkia ja järjestää tapahtumia ”Kyllä on. Tekijöitä löytyy, mutta ihmisiä sekä antaa piristysruiske kuopiolaisille kultjoutuu potkimaan liikkeelle. Harvemmin tuurintekijöille ja -käyttäjille. ihmiset innostuvat tyylin, wou, tuntematon ”Kuopio tarvitsee monimuotoisuutta. Nyt bändi, nyt mennään kuuntelemaan. Kyllä 24 Uljas 6 | 1. 9. 2010 Käsikirja vetää kuivat Itsetyydytyksestä ei paljoa puhuta, mutta hiljaista tietoa aiheeseen liittyy valtavasti. Roman Schatzin ja Pertti Jarlan odottaisi pystyvän koskettavan, merkittävän ja hauskan teoksen tekemiseen siitä. Yhteistyön lopputulos Käsikirja on kuitenkin rimanalitus, jossa on yksi hyvä vitsi. Yksin miehet osaavat paljon paremmin. ANTI pullollaan nykytaidetta Parhaillaan Kuopiossa meneillään oleva ANTI – Contemtämä yhdistys tahtoisi kannustaa irti urauporary Art Festival on maailman tuneista illan vietoista ja innostaa ihmisiä ainoa kansainvälinen nykytaideaktivoimaan itsensä?”, Palonen kertoo. festivaali, joka keskittyy pelkäsMust Control Music -yhteisön takana tään julkisiin tiloihin tehtyihin on neljä kuopiolaista bändiä, Death Rockstar paikkasidonnaisiin teoksiin. Society, John Denver Mayhem, Royal Lips ja Festivaali jatkuu 3. lokakuuta Floristi. Vaikka yhteisö on nimensä perussaakka. Lisäinfoa osoitteesta: teella suuntaunut musiikkiin, on tähtäimessä www.antifestival.com tuoda esille taidemuotoja myös laajemmin. Yhteisö kutsuukin kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä ja liittymään mukaan. ”Tavoite on kutsua kokoon kaikkia, jotka haluavat äänensä kuuluviin. Yhdistämme tapahtumissamme eri taidemuotoja, ja seuraavaan tapahtumaan on tulossa kahden Hyvät Kuvat on Itä-Suomen Ylibändin lisäksi teatteria”, kertoo Sampsa opiston Ylioppilaskunnan (ISYY) Daavitsainen, joka on myös yksi yhteisön Kuopion kampuksen elokuvaperustajista. kerho, joka näyttää vuosittain 24 elokuvaa, 12 syksyllä ja 12 keväällä. Must Control Musicin seuraava tapahtuma Esityspaikkana on Kino KuvaEvent #2 järjestetään K-Klubilla 18. syyskuuta. kukko ja syyskausi käynnistyy Tilaisuudessa esiintyy Ruudt ja Klezmerper9. syyskuuta. Lisätietoa löytyy seet. Lisäksi illan aikana nähdään Bambi Q kerhon verkkosivuilta: http://www. –niminen ravintolateatteri esitys. Liput 2 euroa kyy.fi/hyvatkuvat/hk/index.php ja ennen 20:30 vapaa sisäänpääsy. Laatuleffoja Kuopiossa YT:t tarjoavat sokeutta ja kesäteatteria syksyyn Teatterit Vauhtia ja klassikoita Joensuussa esityskauden avaa 17. syyskuuta Ryhmäteatterissa pari vuotta sitten nähty ja kehuttu uustulkinta Gogolin novellista Päällystakista. Komedia kertoo työelämän huononemisesta. Näytelmän ohjaa vierailija Janne Suutarinen. Seuraavana iltana 18. syyskuuta on tarjolla niin ikään klassikko: Cabaret-musikaali. Sen tapahtumat sijoittuvat berliiniläiseen kapakkaan juuri ennen toisen maailmasodan puhkeamista. Asiakkaat, työntekijät sekä kabaree taiteilijat elävät kuin viimeistä päivää. Myös lokakuun 30. nähtävä Kullervo on uusi tulkinta klassisesta aiheesta. Käsikirjoittaja Anna Viitalan ja teatterin uuden ohjaajan Perttu Leinosen koominen tragedia päivittää myyttisen kertomuksen episodein nykyaikaan. Ohjelmistossa jatkaa komedia Viimeinen sikari, estradishow Akkapakka ja Päästä irti -improt. Näkyvin uusi kasvo on elokuun alussa pestinsä aloittanut teatterinjohtaja Tero Heinämäki, jonka ohjaus Charles Dickensin Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut, nähdään keväällä. Kuopion kaupunginteatterin Studiossa on puolestaan luvassa vauhtia ja vallattomia tilanteita, kun elokuun lopulla sai ensi-iltansa irlantilaisen Marie Jonesin maailmanmenestys Kiviä taskussa. Siinä näyttelijä duo Karri Lämpsä ja Mikko Paana- 35-vuotta täyttävä Joensuun ylioppilasteatteri aloittaa syyskautensa näytelmällä Operaatio Onnenkalu. Teksti on teatterin omaa tuotantoa ja sen on käsikirjoittanut Tommi Kaplas ja Samu Heikinmatti, joka on myös ohjannut näytelmän. Elävää musiikkia sisältävä absurdi näytelmä parodioi perinteistä kesäteatteria, mutta pinnan alla liikkuvat teemat muun muassa anteeksiannosta. Ensi-ilta on 24. syyskuuta kello 19.00 Pakkahuoneella. Kuopiossa syyskauden ensimmäistä ensi-iltaa saadaan odotella näillä näkymin marraskuulle, jolloin saa ensi-iltansa José Saramagon kirjaan Kertomus sokeudesta perustuvaa näytelmää. Uuden dramatisoinnin kirjasta on tehnyt Johanna Leksis, joka myös ohjaa näytelmän. nen esittävät yhteensä 15 roolia. Syyskuussa saa ensi-iltansa Tommi Auvisen Maiju Lassilan teksteistä dramatisoima Kilpakosijat. Näytelmän musiikki on Sari Kaasisen. Tampereen Työväen Teatterissa viimesyksynä kantaesityksessä ollut Sirkku Peltolan Pieni raha saa ensi-iltansa Kuopiossa lokakuun lopulla. Koko seuraava näytäntökausi sisältää Kuopiossa yhteensä kahdeksan ensi-iltaa. Keväällä Suurella näyttämöllä on luvassa muun muassa Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira sekä Minna Canthin Papin perhe tammikuussa. Viime keväältä ohjelmistossa jatkavat Elonkorjuujuhla, Räjähdysvaara ja Punainen pallo. Savonlinnan Teatterin syysnäytäntökauden aloittaa 18. syyskuuta ensi-iltansa saava Raija Talvion kirjoittama ihmissuhdedraama Viimeinen juna länteen. Jatkosodan viimeisiin hetkiin sijoittuvan näytelmän tapahtumat vievät juhannusviikolle 1944, Karjalan Äänislinnaan. Lämminhenkinen musikaalikomedia The Full Monty - Housut pois saa ensi-iltansa keväällä. Iloinen asu betonikuutioille Ylioppilasteatterit etsivät tekijöitä Joensuun ja Kuopion ylioppilasteatterit järjestävät syksyn aikana valintatilaisuuden uusille teatterista kiinnostuneille tekijöille. Joensuussa tilaisuus järjestetään 25. syyskuuta Väen talolla ja Kuopiossa lokakuun alussa. Kuopion tarkempi ajankohta selviää KYTin nettisivuilta, kertoo puheenjohtaja Jari Pulkkinen. Puoleen hintaan teatteriin Kuopiossa ja Joensuussa opiskelijat pääsevät äkkilähdöillä puoleen hintaan teatteriin. Opiskelijat voivat lunastaa teatterin lippukassalta lipun esityspäivänä puoleen hintaan. Lippuja ei voi varata ennakkoon. Käytäntö on ollut Joensuussa käytössä jo joitakin vuosia, mutta se aloitettiin tänä syksynä myös Kuopiossa. Elämää varjoissa Kuvataiteen opiskelija Katja Pirisen toinen yksityisnäyttely on esillä Joensuun Galleria Harhassa. Nähtävillä on maalauksia ja valokuvia, jotka keskittyvät varjoihin ja hämärään. Maalaukset ovat yksityiskohtia valokuvista, jotka on otettu Joensuun keskustan läheisyydessä. Töillään Pirinen haluaa kiinnittää huomion valon ja auringon palvomisen sijaan siihen, että varjoissakin on elämää. Näyttely keskittyy varjon olemukseen. 1.9 - 30.9 2010 Katja Pirisen ”Elämää varjoissa” Galleria Harhassa Kauppakatu 44:ssä. Elokuvafestivaali Vilimit Elokuvafestivaali Kuopion Vilimit avaa ovet elokuvien maailmaan näyttelijän työn, lavastuksen ja puvustuksen näkökulmista. 23.26.9.2010 voi käydä katsomassa mitä se tarkoittaa. Tai sitten voi mennä osoitteeseen: http://vilimit.kuopio.fi/home Pharaoh Pannuhuoneella Kuopion oma Pharaoh Pirttikangas esiintyy soolona 3. syyskuuta Pannuhuoneella. Bändinsä kanssa parhaillaan levyttävä Pharaoh. Pirttikankaan lauluissa pirttivirsi löytää kaukaisen sukulaisensa juurimusiikin rosoista. Pirttikangas tunnetaan paremmin myös bändistään Cosmo Jones Beat Machine. Pharaoh Pirttikangas Pannuhuoneella 3. syyskuuta kello 21.00. Projektikoordinaattori Hanna Pulkka kertoo betonikuutioiden päälle tulevan ympäristötaideteoksen tavoit- televan iloa ja leikkimielisyyttä. Harmaassa ja kivisessä funkkisympäristössä tehtävä kuulostaa haastavalta. Perinteisesti Penttilä on ollut Joensuussa se harmaa ja ei-tunnelmallisesti ränsistynyt alue, joka tunnetaan lähinnä natseista. Nyt perinnettä rakennetaan uusiksi taiteen keinoin. Jokikatu 8:n piharemontin yhteydessä paikalle on ilmestynyt neljä betonikuutiota, jotka toimivat alustoina Penttilän ympäristötaideprojektille. Torikadun talonvaltauksen jälkeisten neuvottelujen seurauksena Jokikadulle siirtyneen Väen talon porukka on muodostanut työryhmän, joka toteuttaa taideprojektin. Sen on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä. ”Avainsanana on toiminut iloisuus. Haluamme jotain leikkimielistä, selkeää ja hiukan rappiollista. Piha kunnostetaan funkkiskiinteistön tyyliin sopivaksi ja siihen täytyy myös taideteosten istua”, taideprojektin koordinaattori Hanna Pulkka kertoo. Projektin toteutuksen mahdollistavat Uuden Kulman kannatusyhdistys ry, Euroopan Youth in Action ohjelmaan kuuluva Nuori kulma -hanke sekä Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY. Uljas 6 | 1. 9. 2010 5 ”Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meriilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestykseltä. todistaa arjen ihmeeksi. Lankeemuksen hajut LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Kuka sottapytty ja merkittävä melamies: ”Hän ei koskaan käynyt kylvyssä, paitsi joskus harvoin yksityisessä uima-altaassa. Puhdistautuminen lämpimillä pyyhkeillä saattoi joskus tulla kysymykseen. Hän ei harjannut koskaan hampaitaan ja sai siksi suuontelon tulehduksia. Siitä oli seurauksena huolestuttava hengityksen haju. Hän sai luonnollisesti sukupuolitauteja, joita hän tartutti naisesta toiseen. Hän oli sitä mieltä, ettei tarvinnut pestä itseään: ”Huuhtelen itseni naisteni mehuilla.” Mitään hoitoa krooniseen klamydiatartuntaan tai sukupuoliherpekseen hän ei hyväksynyt”? 1) Mao. X) Casanova. 2) Pentti Saarikoski. 2 Russell Crowen repliikki elokuvassa Gladiator: “My name is Maximus Decimus Meridius. Commander of the armies of the north, general of Felix legions, loyal servant to the true emperor __________________. Father to a murdered son, husband to a murdered wife…….. and I will have my vengeance, in this life or next.” Mainitse tämä keisari, joka oli valtakaudellaan lähes jatkuvasti sodassa naapureidensa kanssa ja joka toisaalta muistetaan stoalaisena filosofina. Teos Itsetutkiskeluja kuvaa hänen pyrkimystään mielenrauhaan ja sitä voidaan lukea yleisessä mielessä henkisen kehityksen oppikirjana. 1) Marcus Antonius. X) Trajanus. 2) Marcus Aurelius. 3 Minkä kuuluisan ja huonomaineisen rock-kappaleen alun erittäin vapaa suomennos? «Saanen esittäytyä, olen varakas ja hienostunut mies. Olen ollut mukana kuvioissa jo ikuisuuden. Varastin monen sielun ja uskon ja olin paikalla Jeesus Kristuksen tuskan ja epäilyksen hetkenä. Tein varmaksi, että Pilatus pesi kätensä ja sinetöi hänen kohtalonsa. Hauska tutustua, arvaatte kai nimeni?» 1) Iron Maiden: The Number of the Beast. X) The Rolling Stones: Sympathy for the Devil. 2) Procol Harum: Devil came from Kansas. Lapsi ei lemua vahvasti, vaikka olisi viettänyt päivänsä leikkikentällä juosten. Puberteetissa hikoilu lisääntyy ja hajustavat isot hikirauhaset aktivoituvat. Jos suihkussa ei muista tässä vaiheessa käydä, saattaa siitä pian muistuttaa lähiympäristö. – Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva M uodonmuutoksemme jälkeen suuri osa ajastamme kuluu itsemme puhdistamiseen ja hikisten vaatteidemme vaihtamiseen. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Ihminen kuljeskeli syntyseuduillaan Afrikassa melko vähäisissä vetimissä. Hiki viilensi auringon alla, ja isojen hikirauhasten erittämä ominaishaju leijui ihotaipeista toisten hajuaistimiin. Jokainen haisi itseltään, mutta neniä tuskin nyrpisteltiin. Hien haju on nimittäin huomattavasti siedettävämpi, jos hiki pääsee haihtumaan heti eikä jää muhimaan vaatteiden alle, jossa bakteerit muuttavat sen sisältämiä yhdisteitä pahanhajuisiksi aineenvaihduntatuotteikseen. Kun ihminen vaelsi viileämmille alueille, ja toisaalta oppi häpeämään kehoaan, hän alkoi käyttää peittävämpiä vaatteita. Nämä kuitenkin estivät hikeä haihtumasta iholta yhtä hyvin kuin ennen. Pulmia alkoivat tuottaa paitsi kainalot, myös alapää. Ennen ulkoilmassa vapaasti tuulettuneet lisäkkeet sullottiin nyt housujen hankaan tiukaksi mytyksi, joka sai hautua omassa hiessään – ja muissa eritteissään - kaiken päivää. 26 Uljas 6 | 1. 9. 2010 Nykyihminen ratkaisee nämä ongelmat pesemällä paikkojaan ahkerasti ja käyttämällä yhdisteitä, jotka joko estävät hikeä erittymästä tai peittävät sen hajun omallaan. Niitä tuottamaan on kehittynyt kokonainen teollisuudenala. Voimme haista ruusulta, myskihärältä, meriilmalta tai yksinkertaisesti seksiltä ja menestykseltä. Kaikki tämä toiminta ei voi kuitenkaan kokonaan vaientaa hikemme kemiallista viestiä. Hikeen päätyy kehosta kaikenlaista, muun muassa yksilön immuunijärjestelmän osia. Eliöön on ohjelmoitu taipumus maksimoida jälkikasvunsa elinmahdollisuudet, joita hyvin toimiva immuunijärjestelmä parantaa. Tällaisen puolestaan saa, kun vanhempien järjestelmät ovat mahdollisimman erilaiset. Naisväkeen vetoaakin eniten immuunijärjestelmältään mahdollisimman erilaisen miehen haju. Tekijän merkitys monimuuttujallisessa maailmassamme on vielä epäselvä, mutta selvää lienee, että vaikka omaa hajuaan kuinka yrittäisi peitellä, se tulee jossain vaiheessa läpi. 4 Eräässä kuopiolaisessa pop-kappaleessa – ja suattaapa tuo olla niitä suuria savolaisia klassikoita, vaikka onkin alun perin Elton Johnin tuotantoa – lauletaan: ”Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun, pojat koulutiellä joutuu tappeluun. Vanha maitoauto vartin myöhästyy, jossain viheltelee yksinäinen pyy. Eilen Lindin Kaisan kaupan luona näin, taitaa taaskin raukka olla pieniin päin, meitä pyysi pärekattotalkoisiin kun hän lainakirvestä vei naapuriin… Kappale on tietenkin Petri&Pettersson Brassin Maalaismaisema. Tiedätkö kuka on sanoittanut sen? 1) Vexi Salmi. X) Juice Leskinen. 2) Jukka Virtanen. 5 Mikä kansallisesti huomattava teksti ilmestyi Helsingin Olympiastadionin ilmoitustaululle 19.7.1952 kello 14.30 ja herätti nurmelle järjestyneiden urheilijoiden keskuudessa melkoista kiinnostusta? 1) ”Olympiasoihdun tuo stadionille Paavo Nurmi.” X) ”Presidentti Paasikivi avaa olympialaiset.” 2) ”Viimeinen sotakorvausjuna on lähtenyt Vainikkalasta.” Nimi 1 2 Oikeat vastakset sivulla 28. Uljas 5 | 21. 5. 2010 3 4 5 Anssi Ylirönni | Matias Uljas 6 | 1. 9. 2010 27 fabrik.ﬁ Tervetuloa! Joensuun Tiedepuisto Oy 20 vuotta Avoimet ovet Juhlanäyttely ja Tiedepuiston torni yleisölle avoinna syyskuussa >Juhlanäyttely Avoinna koko syyskuun keskiviikosta 1.9. klo 12.00 alkaen Avajaisviikon opastetut juhlanäyttelyyn tutustumiset seuraavasti Keskiviikkona 1.9. klo 12.00 ja 14.00 Torstaina 2.9. ja perjantaina 3.9. klo 10.00, 12.00 ja 14.00 Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti koko syyskuun ajan Tiedepuiston aukioloaikoina klo 8.00–16.00 Tiedepuiston pääaulassa, Länsikatu 15, Joensuu. >Tiedepuiston torni Torni avoinna koko syyskuun aina Lauantaista maanantaihin klo 12.00–16.00 Tule ja näe kaupunki 31,5 metrin korkeudesta! Kymmenen kerrosta, 200 porrasta. Hissi vain 5. kerrokseen asti. Joensuun Tiedepuisto Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu puh. (013) 267 7110 | www.carelian.fi UUTUUS! Viime hetken lippu Opiskelijat ja koululaiset teatteriin viime hetken lipulla puoleen hintaan. Liput teatterin lippukassalta samana päivänä. Ei ennakkovarauksia! Alennus lasketaan peruslipun hinnasta. Huom! ei koske aikaisempia varauksia eikä jo alennettuja lippuja. www.teatteri.kuopio.fi Palvelunumero 0600 061616 (0,99e/min+pvm) Sivun 26 BESSERWISSERIN oikeat vastaukset ovat 1 2 X 2 1. Uljas 6 | 1. 9. 2010