Uljas 10/2013 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2013 10 Itä-Suomen ylioppilaslehti Meidän persu Kuopion kampuksella maksetaan jatkossa erikseen liikunnasta. Pian myös Joensuussa? » 4-5 Opetusministeri Krista Kiuru suuntaa syyttävän sormen kohti yliopistojen rehtoreita » 8-9 Alku ”Jos kerran pääsee luukusta sisään, niin ei se voi olla niin erilaista. Kakosluukku. Sisällys | Joulukalenterista 6-7 12-13 16-17 SYL:n liittokokous linjasi vaati- muslistalleen perustulon. Omaa mallia se ei kehitä, mutta toteaa, että nykysysteemi on ilmiselvästi susi SSI TRAINING-KUR SS LAHJAKSI CRO Joukko kv-opiskelijoita kuvailee ulkomaa- laisen arkea kampuksilla ja kampuskaupungeissa. Kehitettävää on asenteissa, mutta erityisesti kv-tuutoroinnissa. 18-19 Sosiologian professori Juho Saari toteaa, että suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä. Yksinäisyys on viheliäinen yhteiskunnallinen ongelma. Jenni Lintunen kävi värianalyysissä ja yllättyi. Eri sävyjen vaikutus olemukseen on huima. Useimmat asiakkaat ovat keväitä, syksyjä on harvemmassa. 22-23 Opiskelijoiden olympialaisiin, Talviuniversi- adeihin Italiaan lähtee Suomen joukkueeseen Itä-Suomesta vahva edustus. Odotukset ovat kovat. 24-25 Greenpeacen Suomen johtajana aloittanut Sini Harkki sanoo, ettei järjestö yritä miellyttää kaikkia. Se ei niinkään tavoittele laajaa ideologista muutosta vaan nopeampia vaikutuksia. Humoro nigra | Uljaan tosi-tv: ”Opetusministerit sanovat sen söpömmin” Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Niko Satuvaara Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Onko tässä tuleva mainospaikkasi? Uljas tavoittaa syksyn uudet opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja savonlinnassa. Uljas ilmestyy myös ensi vuonna 2 Uljas 10 | 9. 12. 2013 Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 [email protected] pohjaa mm. Gustafssonin lausumaan, että UEF saa erityiskohtelua, koska ministeri saunoo rehtorin kanssa, kun SYL:n liittarissa krapulainen Kiuru puolestaan harmittelee, että rehtorit ovat pihtareita. Kelle joulu napsahtaa!? Pääkirjoitus | Uljas linja Edunvalvojan joulu J oskus on vaikeaa olla vinoilematta. Kuten nyt, kun opiskelijoiden edunvalvonnan toinen käsi tekee yhtä ja toinen toista. Se on hyvä. On vauhtia ja tilanteita. Joulussakin se on yksi parhaista, se jännitys. Kuusen alla nököttävät pikkukäärilöiset pitävät aina pikkujännän sisällään. Jekku-Smurfin paketeissa oli ruutia. Pum. Jäsenmaksu nousee vuodenvaihteen jälkeen Kuopiossa 25 - 15 eurolla! Tadaa! No ei nouse, mutta taval”Rynnäkköryhmä- laan nousee. hali, än, yy, tee, nyt! Sykettä Savilahdella -hanke elävöittää ja monipuolistaa liikuntapalveluja, mutta samalla se tekee ennen ilmaisesta maksullisen. Samaan aikaan toisaalla viime keväänä edustajisto vääntää peistä ja päättää olla nostamatta jäsenmaksua kahdella eurolla. Korotusta ei tehdä, koska se olisi ratkaiseva rasite opiskelijan kukkarolle. 25 -15 euron liikuntamaksu ei ilmeisesti ole, mutta saavutetut edut kuitenkin raukesivat kuin haamut aamuun. Edunvalvonta on värikäs laji, mutta monipuolisuus ja laatu tulevat liikuntapalveluihin maksun myötä, sitä ei käy ennalta epäileminen. Oikeesti. Mutta hyvin meillä menee. Joulu tekee tuloaan ja tämän lehden ilmestyessä ylioppilaskunnallamme on jo uusi hallitus. Edellisen hallituksen kaudesta ei puuttunut siitäkään vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hengissä ollaan, aina ja lähestulkoon kaikki. Uljas toivottaa kaikille hyvää joulua ja yllättävää uutta vuotta. Toivottavasti olemme lomilta takaisin tullessa täynnä energiaa. ”Ristiriitoja kohti, se on olemisen luonto”, sanoisi olla voinut Kiuru, kun SYL:n liittarissa rehtoreita valvotun yön jälkeen pihtareiksi soimasi. Mitä enemmän sekoilua, sitä enemmän muuttujia, mitä enemmän muuttujia, sitä runsaampi todellisuus. Rynnäkköryhmähali, än, yy, tee, nyt! Jarkko Kumpulainen Kansikuva Joona Sipi Uljas 10 | 9. 12. 2013 3 ” Mitä toivot joululahjaksi? Sykettä Savilahdella on laatua ja hintaa liikuntapalveluihin Tekijät: Patrick Raivio, Joona Sipi & Raisa Savolainen UEF:n ja ISYY:n urut | Vaaleissa vaalien tavalla. Kuopio Antti Junkkari Lääketiede, 3 vsk. Toivon mutsilta sponssia rokotteisiin. Lähden keväällä Nigeriaan ja Sambiaan ja rokotteet on kalliita. Lahjoja on kiva antaa, mutta suosittelisin kirpparia. Uutena en lähtis ostamaan mitään. Juha Parviainen Yhteiskuntatieteet, 2 vsk. En ole oikeastaan miettinyt mitään ihmeellisempää. Uutta pipoa voisin kyllä pyytää. On se ihan mukavaa jotain lahjoja ostaa, mutta ei se pääasia siinä joulussa kuitenkaan ole. Kunhan muistaa toista ihmistä jollain. Joensuu Antti Ahonen Englanti, 4. vsk. Spatiaalis-dimensionaalisen kuplan, jossa joulua ei ole olemassa. Maija Joensuu Ruotsi, 4. vsk. Haluan kissalle raapimapuun – tai Hilppakissa haluaa sen. Savonlinna Yleisempi vaalitapa olisi tiputtanut perussuomalaiset Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa käytössä oleva Saint-Laguën menetelmä auttoi suomalaisen ylioppilaskuntahistorian ensimmäisen perussuomalaisen, Jarno Lähteenmäen edustajistoon. Yleisemmin Suomessa käytössä olevalla D’Hondtin menetelmällä edustajistoon olisi Lähteenmäen sijasta noussut Itä-Suomen vihreän vasemmiston Matias Kangas. Samalla Itä-Suomen vihreä vasemmisto olisi kirinyt edustajistopaikoissa vaalit voittaneiden Puolueettomien tasalle. Molemmilla olisi ollut seitsemän paikkaa edustajistossa. D’Hondtin menetelmää käytettäessä Perussuomalaisten lista olisi tarvinnut lähes kaksinkertaisen äänimäärän päästäkseen edustajistoon. Esimerkiksi ISYY:n ensimmäisissä edustajistovaaleissa vuonna 2009, jossa Sainte-Laguë otettiin käyttöön, toi se yhden lisäpaikan Joensuun vihreil- le ja vei yhden paikan Keskeisiltä suosien silloinkin pientä ryhmää isomman kustannuksella. Saint-Laguën menetelmän luonteeseen kuuluu, että sitä käytettäessä pienillä ryhmillä on paremmat mahdollisuudet saada ehdokkaita läpi. D’Hondtin menetelmässä ensimmäinen ehdokas saa vertaisluvukseen listan yhteisäänet, toinen äänistä puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edespäin. Sainte-Laguën menetelmässä listan ensimmäinen saa vertaisluvukseen listan kaikki äänet, toinen kolmanneksen, kolmas viidenneksen ja neljäs seitsemännen ja viides yhdeksännen. Käytännössä äänikynnys on matalampi Sainte-Laguën menetelmässä kuin D’Hondtin menetelmässä. Laskelmat vaalituloksista eri menetelmillä teki Uljaalle Pekka Koivaara. Pasi Huttunen Rehtori valitsi varadekaanit Yliopiston neljän tiedekunnan varadekaanit on valittu ensi vuoden alusta alkavalle vuoden 2017 loppuun kestävälle kaudelle. Filosofisen tiedekunnan varadekaaniksi valittiin professori Pertti Väisänen, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan varadekaaniksi professori Elina Oksanen, terveystieteiden tiedekunnan ensimmäiseksi varadekaaniksi professori Paavo Honkakoski ja toiseksi varadekaaniksi profes- sori Jorma Palvimo sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaaniksi professori Sari Rissanen. Rehtori valitsee yhden tai kaksi varadekaania dekaanin esityksestä tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Varadekaanilta vaaditaan tohtorin tutkinto, joka liittyy tiedekunnan koulutus- ja tutkimusaloihin. Pasi Huttunen Inka Valima Kotitaloustiede 3 vsk. Valurautapannun ja Hesarin vuositilauksen. Ellinoora Pajunen Kasvatustieteet 4 vsk. Robinin levyn, koska Boom Kah! 4 Uljas 10 | 9. 12. 2013 Neljä UEF-tiimiä Draftiin Neljä Itä-Suomen yliopistosta lähtöisin olevaa tiimiä selviytyi syksyn Draft-ohjelmaan. Joensuun kampukselta ovat mukana metsätieteilijöiden muodostama forestrycloud.com, tietojenkäsittelyyn kytkeytyvä Kido – interactive storyteller sekä tietojenkäsittelytieteen ja fysiikan opiskelijoiden Skicker.com. Kuopion kampukselta mukaan valikoitui kansanterveystieteilijöiden PHIII - Public Health Improvement Initiatives Internationale. Karelia Ammattikorkeakoulun käynnistämä Draft-ohjelma, johon myös UEF sittemmin lähti mukaan, tarjoaa hyvällä idealla tai tuotedemolla varustetulle tiimille pienimuotoista rahoitusta ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää ohjausta. Seuraavan kerran ohjelmaan voi hakea alkuvuodesta 2014. . Pasi Huttunen Sykettä Savilahdella hankkeen korkeakoululiikunnan suunnittelija Saara Hanhela on innoissaan tulevasta. Hanhela lupailee, että korkeakoululiikunta on Kuopiossa jatkossa laadukasta ja tosi siistiä. Vuodenvaihteessa käynnistyvä Sykettä Savilahdella pistää Kuopion korkeakoululiikunnan remonttiin. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen ja yliopiston palvelujen yhdistäminen sekä laatu. Hankkeen myötä ilmaiset palvelut muuttuvat maksulliseksi. Hanke pilotoi samalla Joensuun ja Savonlinnan liikunnan tulevaisuutta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Sykettä Savilahdella hanke uudistaa Kuopion kampuksen liikuntapalvelut vuodenvaihteessa. Tavoitteena on monipuolinen ja laadukas tarjonta, samalla palvelut muuttuvat myös maksulliseksi. Kaiken kattava ryhmäliikuntamaksu on 25 euroa ja palloilumaksu 15 euroa. Molemmat sisältävät myös alennetut hinnat liikuntakursseille. ”Maksullisuus tuo monipuolisuutta, kaikkea kivaa ja laadukasta ryhmäliikuntatunteihin ja palloilupuolella päivitetään välineistöä”, Sykettä Savilahdella -hankkeen suunnittelija Saara Hanhela kuvailee. Hanke on noin vuoden päivät räätälöinyt yhteen yliopiston ja ammattikorkeakoulun liikuntapalveluja. Hanhela lupaa, että liikuntamaksut käytetään pelkästään laadun ja monipuolisuuden parantamiseen, ei uuden organisaation pyörittämiseen. ”Syksylle me pyrimme saamaan oman organisaation Kuopion korkeakoululiikunnan, jolla on omat työntekijät, omat ohjaajat ja se pyörittää oman taloutensa. Käyttäjämaksu ohjataan pääasiassa toimintaan ja korkeakoulut rahoittavat hallinnointikustannuksia”, Hanhela kertoo. Muutos koskettaa Kuopiossa noin 8 900 korkeakouluopiskelijaa sekä 1 900 korkeakoulujen henkilökunnan jäsentä. Savonian muuttaessa osittain Savilahteen joutuu myös liikuntatilojen käyttöaste koetukselle. Studentialle odotetaan jatkossa noin tuhatta liikkujaa lisää. ”Keväällä on kokeiluviikot, jossa kaikki korkeakouluopiskelijat saavat käyttää liikuntapalveluja toistensa tiloissa. Syksystä lähtien tavoitteena on sitten, että kaikki liikuntatilat olisivat avoimia kaikille”, Hanhela kertoo. Hankkeella alustetaan vastaavaa järjestelmää myös Joensuuhun ja Savonlinnaan. Joensuussa haetaan parhaillaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta Sykettä Susirajalla -hankkeeseen, joka selviää helmikuussa. Myös Joensuun hankkeen päätavoitteina on lisätä matalankynnyksen liikuntaa ja liikuntatuutorointia, joiden avulla liikuttaa opiskelijoita ja henkilökuntaa. Liikuntamaksut 2014 7. tammikuuta - liikuntatarroja myydään Lukemalla sekä Canthian kahviossa. 13. tammikuuta alkava viikko on käyttäjälle ilmainen. 20. tammikuuta liikuntapalveluja saa käyttää vain maksullisella liikuntatarralla. Ohjelma ja vuorot osoitteessa www.sykettä.fi 1 Uutinen # Gallup Maksullisuus tuo monipuolisuutta, kaikkea kivaa ja laadukasta ryhmäliikuntatunteihin Kovat paketit Uljas 10 | 9. 12. 2013 5 Kampus ”On hedelmällisempää esittää omia kehitysideoita sosiaaliturvajärjestelmään kuin lähteä markkinoimaan omaa mallia. Debatti Etsin Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen [email protected]. 6 Uljas 10 | 9. 12. 2013 2 Uutinen # minen on ainakin kymmenen vuoden projekti. elantoa ei muualta saa revittyä. ”Tarkasti säännellyn toimeentulotuen käyttö taas vaikeuttaa töihin paluuta, sillä pientenkin pätkien työskentely aiheuttaa tuen leikkaantumisen”, kannanotossa sanotaan. SYL arvioi, että perustulo kannustaisi työntekoon ja toimeentulosta tulisi ennakoitavampi. Lisäksi kaikille taatun perustulon uskotaan madaltavan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Ensi askeleiksi sosiaaliturvan uudistamisessa SYL haluaa keskittää tukien myöntämisen Kelaan, pois kunnilta sekä luopua vanhempien tai puolison tulojen vaikutuksista tukiin. Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille kuukausittain maksettavaa rahasummaa, johon ei liittyisi tarveharkintaa tai velvoitteita. Myös ISYY:n edustajisto on linjannut, että ISYY kannattaa perustuloa. Jo aiemmin esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on profiloitunut äänekkääksi perustulon puolestapuhujaksi. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on vaatinut perustuloa pitkään. SYL ei ole vielä lähtenyt rakentamaan omaa perustulomallia. ”On hedelmällisempää esittää omia kehitysideoita sosiaaliturvajärjestelmään kuin lähteä markkinoimaan omaa mallia. Muuten kuilu sen oman vision ja nykytodellisuuden välillä voisi kasvaa liian suureksi”, Laak perustelee. SYL:n liittokokous kokoontui Espoon korpilammella marraskuun lopussa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa äänestysaktiivisuus oli maamme surkein. Edustajistovaaleissa annettiin yhteensä 2150 ääntä. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti 17,3 % äänioikeutetuista. Syitä vaisuun aktiivisuuteen on monia, mutta tässä muutama konkreettinen ehdotus äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Usealta opiskelijalta vaalit menivät täysin ohi. Kaikki opiskelijat eivät kulje aktiivisesti kampusten päärakennusten käytävillä, huomaa ilmoitusta äänioikeudesta tai lue ISYY:n nettisivuja ja Uljasta. Jokaisen opiskelijan luulisi tietävän ylioppilaskunnan olemassa olosta, koska ainakin kerran vuodessa sieltä käydään hakemassa tarra opiskelijakorttiin. Olisi ehdottaman tärkeää tavoittaa myös nämä ei aktiivista opiskelijaelämää viettävät ja/ tai pääsääntöisesti yhdessä rakennuksessa opintojaan suorittavat opiskelijat. Näissä vaaleissa kampanjointia hankaloitti yliopiston johdon linjaus siitä, että poliittiset ryhmät eivät saa kampanjoida kampuksilla yksikseen vaan tilojen varaukset piti hoitaa keskusvaalilautakunnan kautta. Kampanjoimaan ei päässyt, jos tilat oli vuokrattu yhdellekin maksavalle asiakkaalle, vaikka tilaa olisi ollut myös kampanjointiin. Vaalimainoksille on saatava tilaa myös muualta kuin kampusten päärakennuksista. Tästä linjauksesta on päästävä eroon ja ryhmille annettava oikeus varata tiloja itse. Tämä linjaus on suorastaan vastoin yliopistolain 46 §:ssä säädetyn opiskelijoiden aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen kasvattamisen kanssa. Ilmoitus äänioikeudesta meni usealta ohi yksinkertaisesta syystä: moni ei seuraa aktiivisesti uef.fi – sähköpostia, minne ilmoitus tulee tai vieraile ISYY:n nettisivuilla. Olisiko mahdollista ilmoittaa äänioikeudesta myös tekstiviestillä? Uurnavaalien tarpeellisuutta sähköisen äänestyksen rinnalla tulisi pohtia vakavasti. Uurnavaali toisi näkyvyyttä ja parantaisi sähköisen äänestyksen tavoitettavuusongelmaa. Kampanjointia seuratessa kuulin myös ihmettelyä miksi poliittiset puolueet ovat taas liikkeellä, koska eurovaalit pidetään vasta seuraavana vuonna. Poliittiset opiskelijajärjestöt kampanjoivat aktiivisesti kampuksilla ja mukana heillä oli myös puolueisiin viittaavaa materiaalia. Joidenkin mielestä tämä oli häiritsevää. Mielestäni poliittisten puolueiden kuuluu kampanjoida vaalien välillä, mutta on ongelmallista, jos vaalilistoja ei eroteta puolueista. JOENSUU Luovuus on syksyn mustuudesta ja vetisyydestä huolimatta kukkeimmillaan Joensuun kampuksella. Lumitaiteiluun on raaka-ainetta kovin vähän tarjolla, joten on harkittava viestinsä tarkkaan. Perusasioihin nojaavan lumiveistoksen oli joku tehtaillut marraskuun loppupuolella. ”Huomasin lumesta tehdyn veistoksen. Ekana ei tehnyt mitään vaikutusta, mutta kun sitä katsoi lähempää piti tarttua kameraan”, kuvailee valokuvan napannut dosentti Jarkko Kemppi. Dresscode: Housut pois Jaakko Turunen varapuheenjohtaja keskusvaalilautakunta JOENSUU Kun luokanopettajien ainejärjestö Popsi ry järjesti vuosijuhlansa, oli ilmoittautumislista parissa tunnissa täynnä. Harva kuitenkaan suostui jäämään juhlitta, mikä synnytti erilaisia varjotapahtumia marraskuun 20. päivän illalle. Trio Svobodaksi itseään tituleeraava kolmikko järjesti omat vuosijuhlansa, joissa kolmen ruokalajin illallinen nautittiin ilman housuja. Tekstaripalsta Hakaristit ei heilauta Jarkko Kumplainen, teksti & kuva SYL:n hallituksen toimeentuloasioista vastaava Noora Laak arvioi, että perustulon saa- Ylioppilasliike siirtyi virallisesti perustulon kannattajien joukkoon, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto päätti liittokokouksessaan asettaa tavoitteekseen Suomen asteittaisen siirtymisen perustuloon. Kuluvan vuoden aikana sosiaaliturvakeskusteluissa ovat kuuluneet voimakkaimmin äänet entistä enemmän vastikkeellisen sosiaaliturvan puolesta, mutta SYL:n hallituksen sosiaalipolitiikasta ja toimeentuloasioista vastaava Noora Laak ei pidä SYL:n linjausta silti tuhoon tuomittuna. ”Olemme kyllä seuranneet sosiaaliturvakeskustelua, mutta en vetäisi johtopäätöksiä pelkästään vastikkeellisuutta vaativista puheenvuoroista. Tällä hallituskaudella on parannettu myös pienituloisten perusturvaa. Toivoisin, että tässä kuljetaan kohti sosiaaliturvajärjestelmän dynamiikan avaamista laajemmin”, Laak arvioi. ”Nyt tehtiin vasta linjapaperikirjaus. Ensi vuonna päästään laittamaan kädet saveen. Silloin tätä voidaan myös joukkoistaa, koska kentältä löytyy varmasti paljon asiantuntemusta aiheesta”, hän jatkaa. Silloinen työministeri Anni Sinnemäki arvioi Uljaalle vuonna 2011, että perustuloon voitaisiin päästä vuonna 2017. Laak on arviossaan varovaisempi. ”Kyllä se varmaan on ainakin kymmenen vuoden projekti. Me olemme lähteneet sosiaaliturvan uudistamisesta liikkeelle.” SYL:n liittokokouksen kannanotossa kuvaillaan kuinka nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on liian monimutkainen kunnolla hahmotettavaksi. Suomen perustuslakiin kirjattu lupaus, että valtio takaa jokaiselle perustoimeentulon, ei nykysysteemissä toteudu ihmisarvoisella tavalla. Nykyjärjestelmässä piilee paljon pirullisia loukkuja. Esimerkiksi toimeentulotukea käytetään jo nyt perustulon tapaan, vaikka se on tarkoitettu viimeiseksi tukimuodoksi siinä vaiheessa, kun Keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi edustajistovaaleissa Joona Sipi, teksti & kuva Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous haluaa Suomeen perustulon. Omaa perustulomallia SYL ei ole kehittänyt. Se haluaa edetä kehittämällä nykyistä systeemiä. – Pasi Huttunen, teksti & SYL, kuva Perusasioiden äärellä Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kemppi, kuva Ylioppilasliike tahtoo perustulon Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09. Sykettä hanke vaikuttaa hyvältä! Maksullisuus (25€) ei haittaa, sillä palvelut ovat parantuneet huimasti! –sporttifuksiOnneksi Uljas säilyi, jäi minullekkin jotain odotettavaa ennen kuolemaa. Nimittäin seuraava Uljas. T: Uimaharjun pyylevä mummo Mikäli ylioppilaskuntanne haluaa uudistaa viestintästrategiaa, voimme Trainer’s Housella auttaa työssä. Mutta ensin teidän pitää nostaa jäsenmaksua. Messiaaninen työ maksaa. T: Jari S. Onko ISYY:n vaikeiden hallitusneuvottelujen takana Tehtaankadun vastustus? Ja miksi aika entinen ei koskaan enää palaa? KUOPIO Ruotsalaislehdistön nokkeluus ei ole hätkäyttänyt ylioppilaskuntaamme, sillä hakaristit ilmestyivät jälleen joulua enteillen ylioppilaskunnan kioskin tiskille joulutortuiksi naamioituna. Kioskin myyjän mukaan kysyntää on ollut ja uusi satsi saatiin kuvaan uunituoreena. Vaikka torttuilusta uutisointi on jo kuolleen hevosen ruoskimista, niin torttu säilynee jatkossakin vitsikkäimpänä joulunaposteltavana, nyt uusin lisukkein. Mitä tulee ISYY:n natsisympatioihin, niin natsisymbolin syöminen (l. tuhoaminen) on anti-fasistinen teko, toisin kuin joulutorttuliputus tai sen tatuoiminen kehoon. Uljas 10 | 9. 12. 2013 7 Kampus Tiedottaa: Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Ministeri syyttää rehtoreita pihtaamisesta Tykkää Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta Facebookissa ja pysy kärryillä tapahtumistamme ja muista ajankohtaisista asioista: www.facebook.com/fbISYY. Seuraa myös ISYY:n verkkosivuja osoitteessa www.isyy.fi. Isyy-info-sähköpostilistojen kautta tiedotetaan eri kampuksille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista 1–2 kertaa viikossa. Jos haluat liittyä postituslistalle, heitä viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy. fi. Kerro viestissäsi, minkä kampuksen sähköpostilistalle haluat liittyä. Kaikki kampukset: Haku ylioppilaskunnan hallitukseen käynnissä! Tarkemmat tiedot: www.isyy.fi 7.12. Edustajiston kokous Kuopiossa. Kokous on avoin kaikille ISYY:n jäsenille. PE-LA 10.-11.1. Garagefest (6 €) PE 17.1. Metelliä Ilosaaressa: Medeia • For the Imperium • Distress of Ruin (8/10 €) Joensuu: ”Jos osa paikoista varataan ensikertalaisille, niin totta kai haku vaikeutuu niille joilla on jo opiskelupaikka”, Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara toteaa. Opetusministeri Krista Kiuru syyllistää rehtoreita pihtaamisesta sisäisten alanvaihtojen suhteen. Korkeakoulujen hakumenettelyä ollaan uusimassa ja Kiurun mielestä tarvetta ei olisi, mikäli alanvaihto olisi joustavaa. ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara on huolissaan tulevien opiskelijoiden kohtalosta. –Tatu Lehto ja Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva 8 Uljas 10 | 9. 12. 2013 oman kiintiönsä, tai sitten pääasiallinen haku varataan vain heille. Ensimmäinen vaihe otettaneen käyttöön vuoden syksyllä 2014. Käytännön vaikutukset korkeakoulujen arkeen eivät ole vielä selvillä, eikä Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen ota asiaan toistaiseksi kantaa. ”En pysty sanomaan käytännössä. Jos laki tulee voimaan, niin periaate on, että valinnoissa ensisijaisuuden saavat hakijat, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa”, Mönkkönen toteaa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara on huolissaan tulevaisuuden opiskelijoista. ”Erityisesti olisin huolissani lukiolaisesta, joka hakee hädissään ja saa paikan jota ei halua. Onko hän sitten loppuelämäkseen menettänyt oman alan opintomahdollisuudet tai miten siirtymä toimii korkeakoulujen välillä? Pitääkö opiskelupaikan saadakseen sitten suorittaa maksullisia avoimen yliopiston kursseja tai vastaavaa? Minusta tämä kuulostaa hankalalta ja vahingolliselta yhteiskunnan kannalta”, Koivaara toteaa. 3 Uutinen # Eduskunta on uudistamassa korkeakoulujen yhteishakumenettelyä. Uusi menettely sallisi vain yhden tutkinnon opiskelijaa kohti, joten lisätutkintojen suorittaminen tai alan vaihtaminen vaikeutuisivat huomattavasti. Opetusministeri Krista Kiuru käsitteli aihetta rehevästi SYL:n liittokokouksessa kuunvaihteessa. Kiurun mukaan noin puolet korkeakoulujen opiskelupaikoista menee jo valmistuneille tai sisällä oleville. Monet ensihakijat joutuvat hänen mukaansa odottamaan usein opiskelupaikkaa useamman vuoden. ”En vainoa ketään joka on jo korkeakoulussa tai suorittaa toista tutkintoa, mutta minusta olisi kivaa ja reilua, että kaikki pääsisivät opiskelemaan. Se on iso rakenteellinen ongelma, että kun nyt noin 10 000 pääsee sisään syksyisin, niin 20 000 jää rannalle ruikuttamaan. Meidän on tehtävä opiskelijavalintauudistus, mutta sillä ei voi vaarantaa niiden opiskelijoiden asemaa jotka haluavat vaihtaa alaa”, Kiuru maalailee. Kiurun sormi kääntyy rehtoreihin. Kiurun mukaan ongelmaa ei olisi, jos alanvaihto yliopistojen sisällä sujuisi. ”Olen haastanut yliopistojen rehtorit, että nyt lopetetaan pihtaamasta niitä siirtomahdollisuuksia. Jos ihminen pääsee korkeakouluun opiskelemaan niin, minulle on turha tulla sanomaan, ettei se ole korkeakouluopiskelukelpoinen. Jos kerran pääsee luukusta sisään, niin ei se voi olla niin erilaista, on pakko pystyä vaihtamaan”, Kiuru paahtaa. Nyt esitetyn yhteishakumenettelyn ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut saavat mahdollisuuden varata kiintiön uusille hakijoille. Toisessa vaiheessa uudet opiskelijat joko saavat pysyvästi LA 18.1. Loost Koos • Stepa & Are (8/10 €) 6.12. Ylioppilaskunnan soihtukulkue klo 17. Glögit klo 15 alkaen yo-kunnan toimistolla Haltialla (Yliopistokatu 7). Lisätiedot: www.isyy.fi 11.12. ESN Joensuu White T-Shirt Party & Pikkujoulut Ilonassa klo 20 alkaen (klo 20–22 sisään narikan 2,50 €, hinnalla). Kaikki suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat ovat tervetulleita mukaan! 17.12. Jouluksi kotiin palaavat vaihtarit: Survival-pakkausten viimeinen palautuspäivä on 17.12. Exchange students who are going back home before Christmas: Please return your Survival Packages to the Student Union Office at latest on the 17th of December! TO-LA 23.-25.1. Komiikkafestivaali LA 1.2. Sonata Arctica (22/24 €) TO 6.2. Mustasch (SWE) (25 €) LA 8.2. Jarkko Martikainen Band (11/13 €) PE-LA 14.-15.2. Stam1na (14/16 €) Kuopio: PE 21.2. Pertti Kurikan Nimipäivät • Koljosen Tiekiista • Relentless (8/10 €) Kuopion korkeakoululiikunta uudistuu! Lue lisää korkeakoululiikunnan verkkosivuilta: www.kuopionkorkeakoululiikunta.fi 6.12. Ylioppilaskunnan soihtukulkue klo 18. Lähtöpaikkana Sotku (Suokatu 42). Lisätiedot: www.isyy.fi 12.12. ESN KISA: Farewell party LA 22.2. Scandinavian Music Group (13/15 €) Savonlinna: LA 1.3. Kolmas Nainen (18/20 €) 10.12. Pedaryn piparit ja kinkkubingo 2. krs sohvilla klo 13.45. LA 22.3. Jenni Vartiainen (18/20 €) Ylioppilaskunnan toimistot: ISYY, Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu(at)isyy.fi ISYY, Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO toimisto.kuopio(at)isyy.fi ISYY, Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57100 SAVONLINNA toimisto.savonlinna(at)isyy.fi Aukioloajat Joensuu ja Kuopio: ma, ti 10–15 kesuljettu to10–15 pe10–13 Käy fiilistelemässä: www.kerubi.fi • fb.com/ravintola.kerubi Kulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 • Ilosaari • Joensuu TO-LA 23.-25.1. 2014 #komiikkafestarit Stand upia, improa ja muuta naurettavan hyvää ohjelmaa yhteensä kuuden klubin verran. Aukioloajat Savonlinna: ma–to10–14 pe10−13 Huom! Kaikki ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina joulu- kuussa perjantaisin, eli 6.12., 13.12., 20.12. ja 27.12. Toimistot ovat joulutauolla 18.12.2013–6.1.2014. Lisäinfot: fb.com/komiikkafestarit Uljas 10 | 9. 12. 2013 9 ” Tämän jutun julkaisun jälkeen minut varmaan kaltataan joka tapauksessa tietyissä piireissä, sanoin mitä tahansa ja kirjoitit mitä tahansa. Lajinsa ensimmäinen Noin 30 isyyläistä riitti tekemään Jarno Lähteenmäestä historiallisen henkilön. Hän on ensimmäinen perussuomalainen ylioppilaskuntien edustajistoissa. Opiskelijapoliittisilta linjauksiltaan hän istuu melko saumattomasti vanhan oikeiston joukkoon. - Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva P erussuomalaiset ovat tolkuttaneet olevansa vaihtoehto, mutta aina he eivät ole tehneet aivan selväksi, mikä se vaihtoehto on. ISYY:ssä se on vaalivoittaja, kemian opiskelija Jarno Lähteenmäen mukaan keskittyminen tiukemmin opiskelijoiden asioihin. Perussuomalaisen puolueen hän tahtoisi selkeämmin profiloituvan maahanmuuttopolitiikkaan ja itsenäisen Suomen ajamiseen, eli EUkriittisyyteen. Kun istumme haastattelun merkeissä kahville, toimittaja ottaa reilua kahvia. Lähteenmäki ei. ”Minulla oli vaaleissa mottona, että vähemmän kasvisruokapäiviä ja reilua kauppaa ja enemmän edunvalvontaa”, Lähteenmäki sanoo. Perussuomalaiseksi hän ryhtyi, koska kokee puolueen parhaiten edustavan sosiaalidemokraattista ajatusmaailmaa. ”Alun perin ajattelin kommunisteja, Vasemmistoliittoa ja demareitakin. Perushistoria sosiaalidemokratiassa on, että pyritään tekemään sosialistinen vallankumous demokraattisesti. Sosiaali- 10 Uljas 10 | 9. 12. 2013 demokraattisessa puolueessa ei ole enää sijaa tällaiselle ajatukselle. Vasemmistoliittokin haluaa pelastaa suomalaisten työtätekevien sijaan koko maailman. Se on vähän liian utopistista meininkiä. Persuilla on sosiaalidemokraattinen ja realistinen kuva, että pelastetaan ensin Suomi ja sitten muut”, hän toteaa. Hän kertoo edustajistopaikan tulleen hienoisena yllätyksenä, sillä Ville Lahtinen oli perussuomalaisten kahden ehdokkaan listan ykkösehdokas. ”Kyllä minä oletin, että meiltä yksi ehdokas pääsee läpi. Tähän toteutuneeseen tilanteeseen suhteutettuna ne olivat ehkä aika korkeat odotukset, mutta pitäähän odotusten ollakin kovat. Me olemme barometreissä Suomen kolmanneksi suurin puolue”, hän kuvailee. Mikä Perussuomalaisista sitten tekee uuden vaihtoehdon opiskelijapolitiikassa? Perussuomalaisten nuorten vaalien alla julkaistu korkeakoulupoliittinen ohjelma on käytännössä identtinen edustajistoissa jo istuvan oikeiston linjausten kanssa. ”Kokoomus on ideologisessa kriisissä ja tämä näkyy myös Tuhatkunnassa. Vanhat arvot koti, uskonto ja isänmaa on siellä heitetty roskakoriin. Nykyään se on pankki, raha ja EU. Me sentään puolustamme vielä vanhoja arvoja ja nakerramme myös Kokoomusta. Yksittäisissä kysymyksissä varmaan teemme yhteistyötä Oikeiden kanssa. Muuten varmaan olen aika yksin.” Lähteenmäki kuvailee tekevänsä ensisijaisesti opiskelijapolitiikkaa ja puhuu perussuomalaisuudesta enemmän kehysviitteenä. Tiukka Joensuun kampuksen puolustaminen kuulostaa sentään perussuomalaiselta. ”On tiettyjä yleisjärkeviä tavoitteita, joita ajamme. Kannatamme sähköisiä tenttejä, luentopakkojen poistamisia ja muita valmistumista nopeuttavia asioita. Lisäksi pitäisi yrittää ajaa Joensuun etua. Esimerkiksi tilojen vähentäminen on selvä merkki siitä, ettei nähdä tulevaisuutta tälle kampukselle. Myös esimerkiksi filosofian lakkauttaminen oli töykeä veto. Valtio tuntuu pitävän Kuopiota parempana paikkana sijoittaa asioita kuin Joensuuta.” Opiskelijoiden aktiivisuudelle ja osallis- tumisinnokkuudelle perussuomalaisten mukaan tulo tekee luultavasti hyvää. Lähteenmäen hiukan vanhaa oikeistoa rajummat näkemykset ruokkivat varmasti keskustelua ja herättävät huomiota. Opiskelijoiden aktiivisuuden lamaan hänellä ei silti ole vetäistä hihastaan välitöntä ratkaisua. ”Vetäisin päälleni vähän turhan ison manttelin, jos väittäisin olevani se kirkas tähti, joka johtaa Joensuun kampusta parempaan tulevaisuuteen. Ehkä tuon uutta väriä ja kärkevämpiä mielipiteitä. Jos se vähän lisäisi tämän touhun yleistä kiinnostavuutta”, hän pohtii. ”Tämä on yleisyhteiskunnallinen trendi, joka johtuu suuremman yhteisöllisyyden romahtamisesta. Yhteisöllisyys ja kaikki muukin hajoaa. On yhä enemmän yksilö, ei isompaa yhteisöä. Pitää valmistua nopeasti ja päästä töihin. Ei mulla oo aikaa osallistua, bilettää tai äänestää ja politiikkakin on ihan turhaa. Ilmeisesti ainakin joensuulaiset kokevat, että heitä sorsitaan ja suomalaiset tuntuvat protestoivan jäämällä kotiin. Toivo on menetetty”, Lähteenmäki harmittelee nykytilannetta. Kylmän mekaanisella jakolaskulla yksi edaattori edustaa noin kolmea sataa isyyläistä. Perussuomalaiset nousivat historian ensimmäiselle edustajistopaikalleen noin kolmellakymmenellä äänellä. Lähteenmäkeä äänesti 17 isyyläistä. Nämä 17 voivat ainakin todeta äänensä todella vaikuttaneen. On vaikea sanoa, kuinka Lähteenmäelle olisi käynyt vaaleissa jos useampi kuin parituhatta 12000:sta olisi äänestänyt. Tämä opiskelijademokratian Via Dolorosa ei tietenkään ole Lähteenmäen ja perussuomalaisten syytä. On helppo yhtyä Lähteenmäen arvioon siitä, että ne kolmekymmentä perussuomalaisia äänestänyttä eivät muuten olisi äänestäneet edustajistovaaleissa lainkaan. Ja todennäköisesti myös muutama perussuomalaisia vastustava innostui äänestämään, koska nämä olivat ehdolla. Sekä maahanmuuttokriittiseksi että perussuomalaiseksi tunnustautuminen ovat yliopistomaailmassa hankalia juttuja. Lähteenmäki kertoo, että hänen kerrottuaan perussuomalaisuudestaan, muuttui opiskelukavereiden suhtautuminen häntä kohtaan nuivemmaksi. Edustajistotyötä hän ei persuja kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen usko haittaavan, mutta myöntää, että hankalia tilanteita voi tulla. ”Saatetaan ajatella, että motiivini ovat vääränlaiset, jos yritän vaikka kvtuutoroinnista sanoa jotain. Että mitäs tuo rasisti tuolla? Minä toivon, että siihen oikeasti panostettaisiin, koska sehän auttaa olemaan maassa maan tavalla”, hän pohtii. ”Tämän jutun julkaisun jälkeen minut varmaan kaltataan joka tapauksessa tietyissä piireissä, sanoin mitä tahansa ja kirjoitit mitä tahansa. Olen kyllä ajatellut tätä asiaa, mutta jos ei mene oma persuus edellä asioihin, niin tulee kyllä toimeen.” Uljas 10 | 9. 12. 2013 11 KV ”Yksi viisumin myöntämisen kriteeri on, että opiskelijan on osoitettava tulevansa taloudellisesti toimeen vähintään vuoden verran. Kolumni | Drunken-style Osa kv-tuutoreista vain katoaa Kodittomuus ei ole hyvä alku uudessa maassa Ruben Roelofs, Marianne Kraus ja Martin Steffen arvioivat saamaansa tuutorointia kouluarvosanoilla neljästä kymmeneen. Arvosanojen perusteella kolmikko on tuutoroinnin suhteen sieltä onnekkaammasta päästä. Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi alkoi tökkiä vetovastuun siirryttyä ylioppilaskunnalta yliopistolle. Tuutoreita on liian vähän, heidän koulutuksessaan on puutteita eikä tuutoroitavien tarpeista olla selvillä. - Pasi Huttunen, teksti & kuva ISYY:n linjapankissa todetaan tuutoroin- K ansainvälisten opiskelijoiden tuutorointikoneisto köhii ItäSuomen yliopistossa. Yliopistoon tulevat ulkomaalaiset opiskelijat saavat parhaimmillaan erinomaista tuutorointia, mutta laatu vaihtelee erittäin voimakkaasti. Tätä nykyä kv-tuutoroinnista vastaa yliopisto siinä missä ylioppilaskunta vastaa muusta tuutoroinnista, eivätkä kv-puolen tulokset näytä mairittelevilta. Alkuaikoinaan ISYY hoiti myös kansainvälisten opiskelijoiden tuutoroinnin. Silloin tuutoreita oli enemmän ulkomaalaista kohti ja se oli laadukkaampaa. ISYY:n edustajistovaaleissa voittoon kirinyt Puolueettomien Maria Jauhiainen on asettanut tavoitteekseen kv-tuutoroinnin kehittämisen. Tarjosimme tilaisuuden aloittaa kehitystyö jo nyt. Kokoonnuimme Jauhiaisen, kahden kansainvälisen maisteriopiskelijan ja yhden vaihtarin kanssa pohtimaan kvtuutoroinnin tilaa. Hollantilainen vaihtari Ruben Roelofs ja saksalaiset maisteriopiskelijat Marianne Kraus ja Martin Steffen ovat tyytyväisiä omiin tuutoreihinsa. ”Emme tienneet, että tällaista tuutorointia järjestetään, joten se tuli iloisena 12 jonne kuka tahansa voisi päivittää tietoja kaupungin urheilumahdollisuuksista?” Roelofs kysyy. Uljas 10 | 9. 12. 2013 yllätyksenä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuutoroinnin tavoitteista ei oikein ole selvyyttä”, Steffen pohtii. ”Minun tuutorini ei ollut Joensuussa kun saavuin ja se oli hiukan ikävää, mutta vaihdoimme kyllä sähköposteja ja liityin toisen tuutorin ryhmään, joten asiat lopulta sujuivat”, Kraus sanoo. Roelofs toteaa olleensa erittäin onnekas tuutorinsa kanssa, mutta kertoo kuulleensa hyvin ikäviäkin tarinoita tuutoroinnista. Hän on sikäli hyvässä asemassa, että tuutorointi keskittyy tätä nykyä pääasiassa vaihto-opiskelijoihin. Ylioppilaskunnan Joensuun kampuksen kv-sihteeri Riitta Sahlstenin keräämässä palautteessa kuulee myös niistä ikävistä tapauksista. ”Ei mikään, hän ei tehnyt mitään yhteistyötä kanssani”, on erään opiskelijan vastaus kysymykseen: mikä oli parasta tuutoroinnissa tai tuutorissasi? Osa vaihtareista ja tutkinto-opiskelijoista on joutunut selviytymään omin päin esimerkiksi juna- tai lentoasemalta asunnolleen ja etsimään itse myös avaimen asuntoonsa. Toiset tuutorit ovat auttaneet kädestä pitäen. Yksin selviytyminen ei ole mikään mahdottomuus, mutta epäyhtenäiset käytännöt hankaloittavat toimintaa ja synnyttävät pahaa mieltä. Kolmikko toteaa, ettei tuutoreilla välttämättä ole kovin selkeää käsitystä siitä, millaista tietoa kansainväliset opiskelijat tarvitsevat. Jauhiainen toteaakin, että kv-tuutoreiden koulutusta tulisi kehittää samaan suuntaan suomalaisten opiskelijoiden tuutorointikoulutuksen kanssa. Nyt koulutusta on liian vähän. Ulkomaalaiskolmikko myös ihmettelee, miksi suomalaisten opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi pidetään niin tiukasti erillään toisistaan. Kysymys on hyvä paitsi kansainvälisten opiskelijoiden kotiutumisen myös yliopiston kansainvälistymistavoitteiden kannalta. Todellisesta kansainvälisyydestä on vaikea puhua, jos eri kansallisuudet eivät tapaa toisiaan. ”Kansalaisuutta olennaisempi olisi katsoa, kuinka pitkään ihminen täällä on”, neljä kuukautta Joensuussa viettävä Roelofs sanoo. Kandia tekevällä on erilaiset tarpeet kuin maisterintutkintoa tekevällä ja vaihtareiden tarpeet eroavat molemmista. ”Voisiko ylioppilaskunta esimerkiksi perustaa englanninkielisen wikin, nista: ”Tuutoreiden koulutus on laadukasta ja sen tulee ottaa huomioon sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden erityistarpeet.” Näyttää selvältä, että ainakaan vielä tähän ei ole päästy. Linjapankki käsiteltiin edustajiston kokouksessa 7. joulukuuta, joten siihen on saattanut tulla muutoksia. Parannusta tilanteeseen on tulossa yliopiston puolelta. Yliopiston alkuohjauksen työryhmä toteaa esityksessään akateemiselle rehtorille, että kansainväliset maisteriopiskelijat ja vaihto-opiskelijat tulee huomioida erikseen. ”Näiden ryhmien tarpeet ohjauksen suhteen poikkeavat toisistaan ja erityisesti maisteriohjelmiin tulevien opiskelijoiden ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet suhteessa vaihto-opiskelijoihin”, työryhmä esittää. Käytännössä kansainvälisten maisteriopiskelijoiden tuutorointia halutaan siirtää entistä enemmän tiedekuntien vastuulle niin, että opiskelijat saisivat parempaa ohjausta oman oppiaineensa asioista. Maisteriopiskelijoiden tuutorit olisivat myös samasta oppiaineesta tuutoroitaviensa kanssa toisin kuin tätä nykyä. Jatkossakin vaihto-opiskelijoiden tuutorit voisivat olla eri oppiaineesta kuin tuutoroitava. Ylioppilaskunta antoi kansainvälisille opiskelijoille tilaisuuden avautua. Kerätty palaute maalaa poikkeuksista huolimatta ankean kuvan ulkomaalaisen opiskelijan arjesta. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva K ansainväliset opiskelijat saivat avautua kunnolla ylioppilaskunnan järjestämässä Complain about anything –iltapäivässä, joka tosin lopulta saatiin aikaiseksi vain Joensuun kampuksella 18. marraskuuta. Iloisia poikkeuksia on, mutta vaihtareiden palautteen perusteella Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki antavat itsestään töykeän ja tylyn kuvan. ”Osa kansainvälisistä opiskelijoista jäi pitkäksi aikaa ilman asuntoa. Kodittomana oleminen ei ole hyvä alku opinnoille ja elämälle uudessa maassa”, eräs opiskelija toteaa yleisessä tiedossa olevista asunto-ongelmista. Asunto-ongelmien lisäksi toinen ongelma on suomalaisen pankkitilin avaamisen vaikeus. Pankkien perusteet tilien myöntämiselle tai eväämiselle vaikuttavat mielivaltaisilta. ”Nordeassa ulkomaalainen voi anoa verkkopankkitunnuksia vasta kolmen kuukauden kuluttua ja silti hakemus saatetaan hylätä esimerkiksi sillä perusteella, ettei ole säännöllisiä tuloja. Ihmiset tulevat tänne opiskelemaan, eivät työskentelemään. Mistä he saisivat säännöllisiä tuloja?” Kuopiossa kärsitään kv-sihteeri Elisa Norvannon mukaan paljolti samanlaisista ongelmista. Asuntojen korkeat vuokrat, hitaaksi koettu asiakaspalvelu ja asuntojen heikko kunto sekä esimerkiksi ongelmat nettiyhteyksissä aiheuttavat pahaa mieltä Joensuussa ja Kuopiossa. ”Lämmitys ei toimi kunnolla Ellin asunnoissa. Talvikuukausina on hyvin kylmä”, kuvailee eräs joensuussa opiskeleva. Toimeentulo aiheuttaa päänvaivaa monille EU/ETA-maiden ulkopuolisille maisteriopiskelijoille ainakin Kuopiossa. ”Yksi viisumin myöntämisen kriteeri on, että opiskelijan on osoitettava tulevansa taloudellisesti toimeen vähintään vuoden verran. Tämän on tulkittu tarkoittavan 6000 euroa vuodelle. Käytännössä summa ei kuitenkaan ole riittävä elämiseen”, Norvanto kuvailee. Tyytyväisiä kansainväliset opiskelijat kertovat olevansa yliopiston tietotekniikkapalveluihin ja kirjastopalveluihin. ”On myös mukavaa, että ylioppilaskunnasta voi lainata maksutta urheiluvälineitä!” Maybe , No definitely E xchange students quickly join to the loop: ‘’Guys! let’s go home, its 3:00 in the morning’’, I asked my friends. ‘’No stay here, we still have 30 more minutes to drink’’, my friends replied. Let’s rewind a bit. ‘’Its 19:35, hurry up, Alko is gonna be closed in few minutes and we have to buy our drinks’’, A friend of mine shouted out loud. In few minutes we all were on our way to Alko. Ok let’s rewind a bit more. 19:30 Thursday, November 21st 2013. I was sitting with some friends when we received a phone call from another friend about an International students’ house party at 21:00 somewhere in Kuopio. We were all invited. Hours later after hanging out first in the pre party, and then in a night club, I finally wanted to sign off. While walking back home I was thinking about the evening. It was fun, it was nice to hangout with folks but was it any different than usual students’ parties in Kuopio. Actually no. Were there some activities like socializing with locals or getting ”With very little efforts we can to know more redefine the words partying or about Finns and Finland? No. So hanging-out in Kuopio. what was this evening or all such evenings are about? Drinking and hanging out with a few people we know and with whom we share some academic and cultural background. Is it only what the student life in Kuopio and Finland offer us? Certainly not. Lapin Kulta, Karjala, Olvi or Koff, almost every international exchange student know about these Finnish brands, but to my surprise, not many of them know that Angry birds and the Linux, which powers the Android mobile operating system, are the products of Finnish IT industry or the fact that the last two time when Finland won the Ice Hockey World championships, the runners up was Sweden. How would a Finn feel that a fellow exchange student at UEF didn’t get to know more about Finns and Kuopio or he was only mingling with other foreign students? Time has come for all this to change. There is more to Kuopio and its beautiful student life. Finns have to take the first step.With very little efforts we can redefine the words partying or hanging-out in Kuopio. Local students at UEF can plan different events for their international guests or they can benefit from the existing opportunities provided by various student guilds and other civic groups. A few such examples are Preemio’s Vappufutis (Football tournament) held back in May 2013, the bi-annual International Food festival arranged by ESN KISA at UEF and events about Finnish musical heritage and independent music by Humu-klubi. We can also benefit from the idea of responsible party (http://www. responsible-party.com) or the lunch hours at the campus where we can meet and get social with others. What if we all do such little works towards the integration of different student communities at UEF, will Kuopio become an International student city? Maybe? No definitely. Arshad Haroon President ESN KISA Uljas 10 | 9. 12. 2013 13 ” Maksuton koulutus luo tasa-arvoa ja takaa, että kuka tahansa voi lähteä opiskelemaan yliopistoon taustoista tai varallisuudesta riippumatta. ” Ihmisen tutkiminenkin on vielä niin kesken, että ei pystytä luomaan ihmisen kaltaista robottia. Kyllä maksuttomalle koulutukselle Robotti ei ole empaattinen Koneet tekevät entistä isomman osan paskaduuneista ja meidän hommaksemme jää massiivisesta ärsyketulvasta selviytyminen. Yo-symposium pohti tuleeko koneista apuvälineitä vai isäntiä. - Anna-Maria Tenhu, teksti & sxc.hu, kuvat T Kuopion koulutuspoliittisen jaoston puheenjohtaja Väinö Vähämäki levitti Snellmanialla maksuttoman koulutuksen ilosanomaa. Ilmainen koulutus ei ole Suomessakaan enää itsestäänselvyys. Opetusministeriön asettaman selvitystyöryhmän tuoreessa raportissa ehdotetaan jälleen kerran lukukausimaksujen asettamista EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Kehityssuunnasta huolestunut ISYY järjesti kolmella kampuksella marraskuun lopussa tempauksen, tarkoituksena muistuttaa opiskelijoita maksuttoman koulutuksen merkityksestä. - Maiju Pohjolainen, teksti & Sami Sundel ja Maiju Pohjolainen, kuvat K oulutuksen maksullisuus on noussut jälleen kerran puheenaiheeksi Opetusministeriössä. Sen asettama selvitystyöryhmä ehdotti marraskuun alussa julkaistussa koulutusviennin loppuraportissaan lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETAalueiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jos koulutus järjestetään muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Maksutonta koulutusta puolustava ISYY järjesti Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampuksilla marraskuun viimeisenä torstaina maksuttoman koulutuksen päivän, jonka tiimoilta opiskelijat pääsivät taiteilemaan lakanalle mielipiteitään ja valokuvauttamaan itsensä ylioppilaskunnan askarteleman 45 000 euron shekin kanssa. Kyseinen summa pitäisi keskimäärin pulittaa Itä-Suomen yliopistossa suoritetusta ylemmästä kor- 14 Uljas 10 | 9. 12. 2013 keakoulututkinnosta, jos koulutus olisi Suomessa maksullista. ”Pyrimme tuomaan maksuttomuuden tärkeyttä esiin hyvin konkreettisesti ja rennolla meiningillä. Monelle esimerkiksi tutkinnon hinta on tullut yllätyksenä”, kertovat Kuopion ständillä hääräilleet Väinö Vähämäki ja Sami Sundell. ”Tarkoitus on kampanjoida maksuttoman koulutuksen puolesta myös yleisellä tasolla, vaikka tällä hetkellä tapetilla ovatkin EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut”, Vähämäki täsmentää. ”Maksuton koulutus luo tasa-arvoa ja takaa, että kuka tahansa voi lähteä opiskelemaan yliopistoon taustoista tai varallisuudesta riippumatta.” Lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueisiin kuulumattomien maiden kansalaisilta on kokeiltu Opetusminis- Lottovoitto! 45 000 euron shekki vastaa suunnilleen UEF:ssa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon hintaa. teriön johdolla korkeakouluissa jo pariin otteeseen. Viime vuonna kokeiluun osallistuivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Koulutuksen maksullisuutta on usein perusteltu sen laadun ja vetovoimaisuuden parantamisella sekä kansainvälisellä esimerkillä. Maksullisuudella tavoitellaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvua ja koulutusviennin kannattavuutta. Vähämäki ei kuitenkaan usko maksujen toimivuuteen. ” Pohjoismaisten tutkimusten mukaan näillä leveysasteilla kansantaloudellisesti kannattavin vaihtoehto olisi olla perimättä lukukausimaksuja. Yhteiskunnalle koulutettu väki on kannattava investointi”, hän vastaa. Kuten arvata saattaa, tempaukseen osallistuneet opiskelijat eivät juurikaan lämmenneet koulutusmaksuille. Lakanoihin ilmestyi lähinnä ilmaista koulutusta puoltavia peukkuja ja kannustusviestejä. Aiemmin maksuttoman koulutuksen päivää on vietetetty Suomen ylioppilaskuntien liiton johdolla. Tänä vuonna suurin osa ylioppilaskunnista järjesti tapahtuman omatoimisesti. eknologinen kehitys laittaa elämäämme uusiksi huimaa tahtia. Monet nykyisistä ammateista tulevat katoamaan koneiden alkaessa hoitaa ne ihmisten sijaan. Teknologia kantaa mukanaan valtavaa potentiaalia niin hyvään kuin pahaankin, eikä eron tekeminen ole kovin helppoa. Informaatiotulva tekee todellisuuden hahmottamisesta yhä hankalampaa. ”Väitän, että jos halutaan luoda maailmanrauhaa, se vaatii tehokasta kommunikaatiota ihmisten välillä. Ongelmana teknologian kehityksessä on, jos vempaimesta tulee isäntä. Olennaista on, millä motiiveilla laitteita käytetään”, toteaa Ville Hautamäki Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta alustuksessaan poikkitieteellisessä foorumissa Yo-symposiumissa Joensuun kampuksella. ”Teknologia itsessään on neutraali, ja me luomme sille merkityksiä. Esimerkiksi ydinvoiman avulla voimme aiheuttaa äärimmäistä tuhoa, tai sitten pelastaa syöpäpotilaita. Kaikki riippuu siitä mihin sitä käytämme. Materialismi on suurempi ongelma, silloin laitteesta tulee herra”, hän jatkaa. Tilanne ei ole ongelmaton, mutta Hautamäki näkee tekniikan kehityksessä paljon positiivista. ”Kun nyt ajatellaan että robotit vievät työpaikat, niin kysyä sopii, että onko ihmiselle mielekästä työtä esimerkiksi sellainen missä tarkastetaan avaimen sopivuutta lukkopesään kahdeksan tuntia päivässä? Teknologian kehitys vapauttaa ihmisen sellaisesta työstä, mikä ei ole ihmiselle mielekästä. Keskiluokan työpaikat tulevat suurelta osin katoamaan. Jo nyt teknologinen kehitys on siinä pisteessä, että bussi- ja taksikuskit ovat tarpeettomia. Kaikki on vain kiinni laki- muutoksesta. Myös siivoojien ammattikunta tulee katoamaan”, hän pohtii. ”Eettiset ohjeet puuttuvat kokonaan internetistä. Nykyisin kaikki muka osaavat kaikkea, ja sitä myös vaaditaan. Multitasking on se vaatimus nykyään, ja se johtaa siihen että kukaan ei lopulta osaa mitään kunnolla. Moraalinen puoli on ihmisyyden tärkein puoli, eikä robotti osaa toimia moraalisesti”, illan toinen epäilyttävän ja epäsosiaalisen. Mikäli et ole Facebookissa, et saa tietää ystäviesi elämästä. Valokuva-albumit, ne ihanat joita oli ennen aina puolipakko katsoa kyläpaikassa, ovat vaihtuneet Facebookiin, Instagrammiin ja Twitteriin. Meidän olohuoneemme on sosiaalisessa mediassa, ja mikäli et vietä aikaasi siellä, sinut koetaan lähes erakoksi. Vieroitusoireet muistuttavat päihteiden käytöstä toipuvan oireita: Hermostuttaa, asia pyörii koko ajan mielessä, ja ihminen joutuu pinnistelemään, että ei vaan taas sorru. Ja samaan aikaan mielessä muhii ajatus, että no mitä haittaakaan siitä on jos menen tarkastamaan profiilini? Asian vakavuutta vähätellään, eikä ymmärretä sitä että riippuvuussuhteen ensimmäinen askel toipumiseen on se, kun tunnistaa riippuvuutensa. Yo-Symposiumi Järjestää opiskelijoita kiinnostavia poikkitieteellisiä tapahtumia. Toimii aktiivisemmin Joensuussa, mutta myös Kuopiossa. Perustettu vuonna 2010. Perustaja Mikael Taylor. edes keskittymiseen. Mindfullnes ja hyvinvointibisnes kukoistavat, ja olemme valmiita maksamaan satoja euroja siitä, että kykenisimme keskittymään. Emme pääse ärsykkeitä pakoon. Jason pohtii, millaista olisi olla teini- alustaja, Joensuun normaalikoulun englanninkielen opettaja Leena Jason muistuttaa. Hautamäkikään ei usko, että robotit kos- kaan täysin korvaavat ihmistä. Robotti ei ole itsestään tietoinen eikä empaattinen. Ihmisen tutkiminenkin on vielä niin kesken, että ei pystytä luomaan ihmisen kaltaista robottia. Emme vielä tiedä kaikkien omien toimintojemmekaan funktioita. Ainakin sosiaalinen media näyttää ottaneen elämämme haltuun sen sijaan, että se auttaisi meitä ottamaan itse elämämme haltuun. Sosiaaliseen mediaan kuulumattomuus tekee ihmisestä ikäinen tänä päivänä? Ärsykkeitä tulvii muutenkin joka puolelta ja Joensuun Normaalikoulu on ensimmäisiä kouluja jossa oppilaiden käyttöön on annettu iPadit. Jason harmittelee, että hienot ovat kyllä laitteet mutta niiden käyttötarkoitus on opettajilla vielä hakusessa. ”Olen yrittänyt kysellä muilta opettajilta, että mihin he laitetta käyttävät. Käytännössä laitteeseen ei annettu mitään koulutusta. Myös laitteen funktio opiskelujen suhteen jäi hieman hämärän peittoon, ei oikein osata käyttää sitä tehokkaasti.” Nykypäivänä ihminen palaa loppuun nopeasti, sillä ärsykkeitä on tarjolla joka puolella. Luonnossakin samoilemme kuulokkeet korvilla, autossa kuuntelemme musiikkia, hypermarketissa ostoksilla käydessämme ärsykkeitä tulvii monitoreista, kaiuttimista, loisteputkivaloista, taustahälinästä ja kaiken päälle tutkailemme ostoslistaamme älypuhelista. Emme osaa keskittyä mihinkään, emme Uljas 10 | 9. 12. 2013 15 Hyvinvointi ” Oman värin kannattaa olla lähellä kasvoja, jotta värin vaikutus näkyy Värianalyysilla puhtia vaatekaappiin Vaatekaappi täynnä mutta ei kuitenkaan mitään päälle pantavaa? Uljaan toimittaja kävi testaamassa värianalyysia. Tulokset yllättivät testaajan. - Jenni Lintunen, teksti & Joona Sipi, kuva S aavumme Niinivaaralle, jossa värikonsulttina itsensä työllistävä Anne Uunila ottaa meidät lämpimästi vastaan. Haluan kokeilla värianalyysia, mutta mistä oikein on kyse. ”Värianalyysissa on kyse omien parhaiden puolien korostamisesta omien värisävyjen avulla.” Analyysin avulla asiakkaan on helpompi löytää itselleen sopivat vaate- ja meikkivärit. Värianalyysi ei ole uusi asia vaikkakin osalle vielä tuntematon. Annen mukaan nuoret eivät ole välttämättä kuulleet värianalyysista aiemmin ja vanhemmille ihmisille aiheesta tulee helposti mieleen kahdeksankymmentäluku. Siirrymme työtilaan, jossa menen istumaan lähelle peiliä. Anne peittää vaatteeni valkoisella kaavulla ja hiukseni valkoisella myssyllä. ”Tämä myssy päässä tulee oikein hehkee olo. Ihan kuin olisi töissä jossain koulun ruokalassa”, Anne nauraa. Värjätyt hiukset on Annen mukaan peitettävä, koska asiakas on voinut valita itselleen väärän värisävyn, joka voi vaikuttaa värianalyysiin. Värianalyysi 16 Uljas 10 | 9. 12. 2013 tehdään vertaamalla värejä asiakkaan ihon ja silmien väriin, sekä hiusten omaan väriin. Anne laittaa kasvojeni eteen ensin eri sävyisiä punaisia kangaspaloja ja katsoo tarkasti kasvojeni muutosta. Itse en huomaa mitään mutta mukana oleva kuvaaja huomaa muutokset. Annen mukaan on normaalia, että toiset huomaavat muutokset nopeammin kuin itse analyysissa olija. Anne vaihtaa värejä ja osoittaa kuinka eri sävyt muuttavat kasvojani. Hiljalleen alan hahmottamaan itsekkin värien tuomat muutokset. Väärien värien kanssa kasvoihini ilmestyy varjoja ja silmienaluset tummenevat. Oikeilla väreillä kasvojeni värit tasoittuvat ja muutenkin kasvot voivat näyttää kapeammilta. Anne esittelee värikarttaa, jossa sävyt on jaoteltu neljään osaan ja nimetty vuodenaikojen mukaan. ”Sävyt on vaan jaoteltu näin selkeyden takia ei näillä niin ole tekemistä vuoden aikojen kanssa. Toisaalta syksyn värit ovat kuin suoraan syksyisestä luonnosta”, Anne selventää. Omaksi väriperheekseni paljastuu kevät, joka tarkoittaa sitä, että läpimät ja kirkkaat värit sopivat minulle parhaiten. Olenkin aina ollut viehättynyt kirkkaista väreistä. ”Moni löytää oikeat värit luon- nostaan. Monilta asiakkailta on löytynyt oikeita sävyjä vaatekaapista jo ennen värianalyysiä”, Anne toteaa. Yllätyksenä puolestaan tuli etteivät syksyn murretut sävyt käy minulle olleenkaan. Poltetun oranssi ja oliivin vihreä tekivät minusta suorastaan sairaan näköisen ja näitäkin värejä kaapistani löytyy. ”Jos jotain vaatetta ei tule käytettyä niin vika voi olla väärässä värisävyssä.” Annen mukaan hänen asiakkaistaan keväitä on ollut eniten ja syksyjä vähiten. Annelle itselleen on tehty värianalyysi kahteen otteeseen. Ensimmäinen värianalyysin mukaan Anne olisi selkeästi ollut syksy. ”Ihmettelin sitä hieman. Myöhemmin pääsin virallisen värikonsultin vastaanotolle missä minut määriteltiin kevääksi, joka tuntuikin oikealta. Ensimmäisellä kerralla minulta ei peitetty hiuksia, joka varmaan antoi vääristetyn kuva.” Anne itse on käynyt tämän jälkeen virallisen värikonsulttikoulutuksen Helsingissä. Värianalyysin myötä ei tarvitse luopua omasta lempiväristään vaan voi etsiä itselleen oikean värisävyn. Ainoastaan yhtä väriä Anne suosittelee karttamaan. ”Musta käy tosi huonosti suomalaisil- le. Ainoastaan talvi-ihmisille musta käy mutta heistäkin vain muutamalle.” Kuitenkin naistenlehdissä toitotetaan kuinka jokaisen naisen vaatekaapissa pitäisi olla yksi pikkumusta. Annen mukaan pikkumusta on hyödyllinen olla jos on tilaisuuksia, jossa vaaditaan tietynlaista pukeutumista, mutta tällöinkin mustaa vaatetta tulisia asustaa omalla värillään. ”Esimerkiksi sinun kannattaa hankkia tummansininen hartiahuivi.” Selvennykseksi Anne laittaa toiselle olalleni mustaa kangasta ja toiselle olalle tummansinistä, jolloin huomaan itsekin kuinka huonosti musta käy kasvoilleni. ”Tummansininen on kevään musta.” Värianalyysista asiakas saa mukaansa vielä värikartan, josta löytyy oman väriperheen kaikki sävyt ja selitykset mitä mikäkin väri viestii. ”Oman värin kannattaa olla lähellä kasvoja, jotta värin vaikutus näkyy. Värikartan kanssa ei tarvitse lähteä housuja ostamaan vaan voi vaikka ostaa ne mustat housut. En kuitenkaan suosittelisi ostamaan sinapinkeltaisia housuja, jos syksy ei käy yhtään.” Anne suosittelee värianalyysia kaikille, koska värikarttaa voi käyttää apuna shoppailussa. Värianalyysi ei ole pelkästään naisten juttu vaan myös miehille on oma analyysinsa. ”Pidemmällä aikavälillä säästää rahaa ja oikeissa värisävyissä tulee itsevarma olo.” Uljas 10 | 9. 12. 2013 17 ” Me emme koe tiettyä väestöä kohtaan myötätuntoa, jos olemme koskaan kokeneetkaan. Empatiakuilun tuolla puolen Suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä, sanoo muun muassa hyvinvointia ja yksinäisyyttä tutkinut sosiologian professori Juho Saari. Kun yhteinen elämänkokemus puuttuu, kyky asettua toisen ihmisen asemaan heikkenee. Yksinäisyys tulisi nähdä yhteiskunnallisena kysymyksenä, vaikka Saaren mukaan yhteiskunta ei ole yksilötasolla vastuussa yksinäisyydestä. - Jussi Turunen, teksti & Raija Törrönen, kuva K uopion kampuksella toimiva sosiologian professori Juho Saari on juuri valittu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston kestävän kehityksen asiantuntijapaneeliin. Paneelin tarkoituksena on tuoda tieteen näkökulmaa politiikkaan. Saaren mielestä huono-osaisuus ja erityisesti siihen liittyvä yksinäisyys pitäisi nähdä samalla tavalla yhteiskunnallisena asiana kuin aiemmin on nähty esimerkiksi ylipaino tai tupakointi. ”Tilastollisesti huono-osaisiksi voidaan määritellä väestöosuuksista joidenkin yleisten kriteerien mukaan vaikka 700 000 suomalaista. Huonoosaiset yhteiskunnan notkelmissa ovat sellaisia, jotka resurssivajeen ohella usein itse määrittävät itsensä huono-osaisiksi. Näitä ihmisiä on Suomessa noin 100 000. Kysymys on erilaisista perusturvan alapuolella olevista, erityispalvelujen piirissä tai esimerkiksi leipäjonoissa olevista ihmisistä”, Saari kertoo. Ihmiset eivät välttämättä itse koe olevansa huono-osaisia, vaikka objektiivisten kriteereiden mukaan sitä olisivatkin. Määrittelyssä on Saaren mukaan aina tietty jännite. Yksi syy huono-osaisuuden kasautumiseen on suomalaisten yhteisöllisyyden tunteen väheneminen. ”Kun suomalaisilta kysytään, kokevatko he olevansa samassa veneessä, niin 68 18 Uljas 10 | 9. 12. 2013 prosenttia on sitä mieltä, että emme ole. Ihmiset ovat eriytyneet hiukan toisistaan eivätkä koe samanlaista yhteenkuuluvuutta kuin Suomessa joskus aiemmin oli tapana. Tämä on viime vuosikymmenten kehitys.” Osa väestöstä on Saaren mielestä siirtynyt empatian kuilun tuolle puolen. Kun yhteinen elämänkokemus puuttuu, heikkenee samalla kyky asettua toisen asemaan. ”Me emme koe tiettyä väestöä kohtaan myötätuntoa, jos olemme koskaan kokeneetkaan. He ovat sosiaaliselta etäisyydeltään sen verran kaukana, että jäävät ulkopuolelle. Kun asiaa katsotaan tarkemmin, ne ihmiset joilla ei ole kokemusta huono-osaisuudesta omassa elämässään tai lähipiirissään, ovat paljon myötätunnottomampia, kuin ne, jotka ovat kokeneet sitä lähipiirissään.” Elämänpiirien eriytyminen on alueellista. Esimerkiksi Helsingissä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät juuri tiedä miten rikkaimmat elävät ja sama toimii toisinpäin. Fyysinen ja elämänkokemuksellinen etäisyys on sen verran suuri. ”Helsingin Diakonissalaitos järjestää luokkaretkitapahtumia, joissa suomalaisen eliitin eri ryhmät käyvät tutustumassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämään. Se on hyvin konkreettisesti osoittanut, että meidän keskiluokkaiset ihmisemme eivät siitä maailmasta juuri tiedä.” Saari arvioi, että yksinäisyys on koko yhteiskuntaa koskettava ominaisuus. Yksinäisyyteen puuttumalla puututaan useisiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Kaikilla ihmisillä, jotka hakevat toimintakykyä elämässään, on oikeus luonteviin ja toimiviin sosiaalisiin suhteisiin, jotka tyydyttävät henkisesti. ”Tässä mielessä on kyse epäoikeudenmukaisuudesta. Tietyillä ihmisillä tämäntyyppiset oikeudet eivät toteudu. Yksinäisyys on yhteiskuntapoliittinen kysymys, koska kyse on samasta prosessista, joka koski aikoinaan ylipainoa, perheväkivaltaa ja tupakointia. Ne muuttuivat vuosien mittaan yksityisasioista kansanterveydellisiksi ja julkis-taloudellisiksi asioiksi. Meillä on kohtuullisen vahva ja systemaattinen näyttö, että yksinäisyys on keskeinen hyvinvointi- ja terveysongelma. Yksinäisyys aiheuttaa esimerkiksi ylipainoa, stressiä, unettomuutta ja jopa masennusta”, Saari toteaa. Internet ja sen lukemattomat yhteisö- ja keskustelupalvelut eivät osaltaan vielä ratkaisevasti helpota yksinäisyyden kokemusta. ”Netin yhteydessä puhutaan yksin yhdessä -ilmiöstä: olemme netissä enenevässä määrin ja esitämme siellä erilaisia rooleja. Sosiaaliset suhteet ovat tilapäisiä ja luonteeltaan sellaisia, että ne eivät kannattele meitä vaikeina aikoina. Enemmän on kyse tällaisista hyvien tai aurinkoisten päivien suhteista.” Netti ei ole Saaren mukaan foorumina kovin tasa-arvoinen. Esimerkiksi vertaistukipalstoilla pärjäävät kielellisesti taitavat ja kirjoittamiseen tottuneet ryhmät, muut ryhmät ovat selkeästi aliedustettuina. ”Internet-pohjainen vertaistukimaailma osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa enenevässä määrin koulutettujen naisten foorumiksi”, Saari analysoi. Ihmisen kiinnostavuus muiden ihmisten kannalta on tärkeä yksinäisyyteen vaikuttava tekijä. Netissä näkyvyyden merkitys korostuu: täytyy olla jotain sellaista annettavaa, joka on muille mielenkiintoista. Saari on huomannut tekemissään haastatteluissa, että yksinäisyyteen identiteettinä liittyy usein häpeää, ja kovin moni ei itse määritä itseään näin. ”Siellä usein sanotaan, että yksinäisen ystäväksi ei halua edes toinen yksinäinen. Siksi yksinäisten ei vanhan viisauden mukaan pitäisi perustaa toisilleen yhdistystä, vaan liittyä kuoroon.” Onko yhteiskunnan syy, jos ihmisellä ei ole yhtään kaveria? ”Yksinäisyys on yhteiskuntapoliittisena ongelmana niin sanottu viheliäinen ongelma. Se määrittyy vaikeasti eikä siihen saada selvää vastausta. Yksilötasolla yhteiskunnan vika ei ole se, että ihmisellä ei ole yhtään ystävää. Kuitenkin se, miten yhteiskunta on järjestetty vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksen esiintyvyyteen. Yksinäisyyden kokemuksesi on tilastollisessa mielessä vahvasti kytköksissä siihen missä yhteiskunnassa asut. Se ei ole yhtä vahvasti kytköksissä esimerkiksi persoonallisuuden tyyppiin”, Saari toteaa. Uljas 10 | 9. 12. 2013 19 ” Vapaus ei ole missään tullut automaattisesti Liberalismin likaiset legendat Aatteen, joka nykyisessä kielenkäytössä liittyy vapauteen ja yksilöllisyyteen, juuret ovat orjuudessa ja etuoikeuksien ajamisessa pääasiassa valkoisille kansalaisille. Historioitsija Domenico Losurdo katsoo Liberalismin musta kirja -teoksessaan, että historian aikana vapauden puolesta ovat eniten pitäneet ääntä yksilöt, jotka ovat omassa elämässään sallineet orjuuden ja kansanryhmien alistamisen. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus F ilosofia kääntyy joskus erittäin heikosti omaa saati muiden elämää parantaviksi teoiksi. Ihmisellä voi olla mitä ylevimmät ja ajattomat periaatteet jostakin asiasta, mutta elääkö hän itse oppiensa mukaan? Liberalismi on aate, jonka keskiössä ovat vapaus ja ennen muuta yksilönvapaus. Italialaisen historioitsija Domenico Losurdon Liberalismin musta kirja (2013) on eräänlainen liberalismin vastahistoria: vapauden puolestapuhujat ovat syyllistyneet orjuuttamiseen, kolonialismiin, kansanmurhaan ja rasismiin. Näitä historian synkkiä lukuja Losurdo pitää vähintään yhtä suurena osana liberalistista perintöä kuin vapauden ideaalia. Liberalismin musta kirja käy läpi Yhdysvalloissa harjoitettua orjuutta, siirtomaavaltojen käyttämiä sortotoimia sekä alempien luokkien työorjuutta. Englannissa orjuus julistettiin laittomaksi 1772. Yhdysvalloissa orjaomaisuus ja poliittinen valta olivat vakaassa ja välittömässä suhteessa. ”Liberalismi ja orjuus syntyivät merkillisen kaksoisraskauden hedel- 20 Uljas 10 | 9. 12. 2013 minä”, Losurdo kirjoittaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan kaikkien ihmisten tasa-arvosta, mutta sen kirjoittaja, Yhdysvaltojen kolmas presidentti Thomas Jefferson piti itse orjia. Filosofi Edmund Burke ylisti orjanomistajien erityisen syvää liberaalia henkeä ja vapaudenrakkautta. Losurdon teos osoittaa lukuisilla eri tavoilla, että vapauden tavoittelu ja sen kohoaminen joksikin kaikkia ihmisiä koskevaksi päämääräksi ei tapahtunut asteittain ja rauhanomaisesti, saati että se olisi johtunut puhtaasti sisäisistä syistä. Vapautumisprosesseja työnnettiin usein eteenpäin liberaalin maailman ulkopuolelta. Aikalaiset huomasivat, että amerikkalaisten tapa ylistää vapautta oli ristiriidassa käytännön elämässä. Muun muassa Benjamin Franklin törmäsi keskustelukumppaneidensa sarkastisiin kommentteihin ollessaan Lontoossa ajamassa siirtolaisten asiaa. ”Te amerikkalaiset nostatte suuren metelin pienimmästäkin kuvittelemastanne loukkauksesta sitä vastaan, mitä te pidätte vapauksinanne; tässä maailmassa ei kuitenkaan ole kansaa, joka olisi yhtä suuri vapauden vihollinen, yhtä ehdottoman tyrannimainen kuin te olette silloin, kun se on teidän kannaltanne edullista”, Franklinille sanottiin. Vapaus ei ole missään tullut automaattisesti, se ei historian aikana ole ollut kovin ”luonnollinen” asia, ainakaan siinä muodossa kuin vapaus nykyään tunnetaan. Losurdon mielestä liberalismin ajatusperinnön ansiot ovat niin merkittäviä ja ilmeisiä, ettei niitä tarvitse lisätä kuvitteellisin keinoin. Miksi nykyään elävän, mahdollisesti va- pautta tärkeänä arvona pitävän ihmisen pitäisi kiinnostua liberalismin verenpunaisesta historiasta? Losurdo tekee selväksi, että hän ei käsittele liberalismia sen ”abstraktisen puhtauden” näkökulmasta, vaan käytännössä: miten se ilmeni yhteiskunnassa ja todellisuudessa. Näin ollen voi todeta, että Losurdo käsittelee vastahistoriassaan ennemmin liberalisteja eli ihmisiä. Täsmällisemmin voisi kysyä: onko kaukaa katsottuna vika ihmisessä vai aatteessa? Vai onko niiden erottaminen edes mahdollista? Losurdon lohduton kuvaelma liberalisteina tunnettujen ihmisten toimista pyrkii tekemään selväksi ainakin yhden asian: aate on sellainen, millainen ihminen on. Tämä tarkoittaa, että ei ole mitään puhdasta, ihmisistä riippumatonta liberalismia. Ihmiset tekevät aatteen eikä toisinpäin. Jokainen osoittaa omalla toiminnallaan aatteensa, sen, mitä todella sydämessään tuntee. Sitä ei osoiteta missään ajatusten välisessä kamppailussa, jossa puhtain ja alkuperäisin ajatusten Andalusian kuningas putsaa pöydän. Loserdon kirjan kantava teema on, että suuret ajattelijat eivät useimmiten ole suuria ihmisiä. Historioitsija maalaa liberalisteista varmasti itselleen mieleisen kuvan. Täydellisessä maailmassa ainoastaan hyvät ihmiset tekevät ja kirjoittavat asioita, jotka johtavat pitkän kipuilun jälkeen hyvään lopputulokseen. Valitettavasti maailma ei ole monimutkainen, se on vielä monimutkaisempi. Muusikko Frank Zappa, oman määritelmänsä mukaan konservatiivi, puhui elinaikanaan ahkerasti musiikin ja taiteen sensurointia vastaan ja eräässä haastattelussa hän viittasi Yhdysvaltojen perustajiin sekä ihmisen ristiriitaiseen tapaan sanoa yhtä ja tehdä toista: ”The founding fathers for one thing kept slaves…Not exactly a punch of swell guys but I think they had some good things in mind.” Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja (2013). Suomentanut Pauliina de Anna. Into. 433 s. Uljas 10 | 9. 12. 2013 21 Kulttuuri Rullaluistelu Roller Derby tahtoo sinut Talviurheilu Suomen odotukset kovat opiskelijoiden olympialaisissa Roller Derby jyrää. Kuopio Roller Derby nousi kuunvaihteessa ykkösdivisioonaan. Suomi onkin Euroopan ensimmäinen maa, jossa on lajille pyhitetty kansallinen liiga. Nyt ne haluavat mukaan myös sinut. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Talviuniversiadeihin ampumahiihtojoukkueessa matkaava Meri Maijala on jo lajin nelinkertainen Suomen mestari ja kansainvälisiä arvokisojakin on jo nähty. Itä-Suomen yliopistossa hän opiskelee mediakulttuuria ja viestintää. Talviuniversiadien Suomen joukkueessa itäsuomalaiset opiskelijat ovat vahvasti edustettuna. Valmentaja odottaa suomalaisten taistelevan kärkisijoista lajeissaan. - Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva Opiskelijoiden olympialaiset, Talviuniversiadit kisaillaan Italian Trentinossa 11.-21. joulukuuta. Suomesta kisoihin lähtee nuori joukkue. 70 prosenttia urheilijoista on syntynyt 1990-luvulla. Tällä hetkellä tuoreimpien tietojen mukaan Itä-Suomen yliopistosta ja Karelia ammattikorkeakoulusta Trentinoon lähtee seitsemän urheilijaa. Ampumahiihtojoukkueessa täkäläisiä oppilaitoksia edustavat Meri Maijala, Tuomas Grönman, Henri Lehtomaa ja Tuomas Säily, joka tosin valmistui vuonna 2012. Maastohiihtossa aluetta edustavat Tanja Kauppinen, Marjaana Pitkänen ja Perttu Hyvärinen. ”Maastohiihdossa kisoihin on lähdössä melko nuori porukka, mutta uskon että nämä urheilijat pystyvät taistelemaan aivan kärkipään sijoituksista. Alkukauden ensimmäisissä kisoissa kaikilta joukkueeseen kuuluvilta on jo tullut väläytyksiä hyvästä kunnosta ja myös suksihuoltoporukka on todistettavasti jo iskussa”, valmentaja Janne Hyyppä kertoo. ”Universiadit tulevat olemaan var- masti hieno tapahtuma ja tunnelmaltaan hieman vapaammat kuin esimerkiksi samassa paikassa tammikuun lopussa 2014 järjestettävät nuorten MM-kilpailut. Nämä universiadit tarjoavat myös erittäin hyvän mahdollisuuden joukkueemme valtaosalle tutustua jo tuleviin MM-latuihin”, Hyyppä jatkaa. Tällä kertaa Suomella ei ole joukkuetta jääkiekossa. Myös muodostelmaluistelu jouduttiin kisoista perumaan kokonaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Alkujaan talviuniversiadit piti järjes- tää Slovenian Mariborissa, mutta heidän vetäydyttyään hankkeesta vetovastuun otti Italia. Suomalaisittain kirvelevä tappio kärsittiin myös siinä, kun Suomi ei saanut vuoden 2015 talviuniversiadien hiihtolajeja Lahteen. ”Olemme luonnollisesti erittäin pettyneitä ja yllättyneitä päätöksestä, joka tehtiin ilman kunnollista vuorovaikutusta maihin, jotka olivat halukkaita ja kykeneviä järjestämään kisojen hiihtolajit. Opiskelijoiden Liikuntaliitto, lajiliitot, Lahden kaupunki ja Olympiakomitea tekivät kaikkensa kisojen saamiseksi Suomeen”, Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Teemu Myllärinen harmittelee. Platonov ei tyydy platonisuuteen Kuopion ylioppilasteatterin versioon Anton Tšehovin parikymppisenä kirjoittamasta ja sittemmin unohtuneesta Platonov-näytelmästä on helppo tarttua. KYT tulkitsee tsehovilaiset tunteet, tyylit ja teemat tarkasti ja taidokkaasti. - Maiju Pohjolainen, teksti & Anssi Toivanen, kuva Kuopion ylioppilasteatterin Platonov istuu pikkujoulukauteen kuin nyrkki silmään. Katsoja pääsee tirkistelemään Voinitsevkan maatilalla järjestettäviä juhlia, joiden tunnelma on katossa ja viina virtaa vuolaana aamuyön tunneille asti. Näyttämön vodkan huuruisia perheriitoja ja luvattomia suudelmia on kutkuttavaa seurata, aivan kuten oikeassakin elämässä. Pippaloissa don juanit höyläävät puolta kylän rouvasväestä. Aamulla tietysti kaduttaa ja hävettää. Kylän halutuin ukkomies Platonov on täysin viettiensä vietävissä, mistä ei tietysti seuraa muuta 22 Uljas 10 | 9. 12. 2013 Lukema muuttuu KYT:in näytelmässä Voinitsevkan maatilaksi kuin itkua ja sotkua. Näytelmän ohjannut Janne Puustinen on tehnyt hyvää työtä, sillä alun hankalan, tsehovilaisen hahmosekamelskan jälkeen draaman kaari lähtee sinkoamaan ylöspäin hyvinkin nopeasti. Reilun puolitoistatuntisen aikana tunteita ja tunnelmia käsitellään laidasta laitaan ja lattiasta kattoon. Naurua, itkua, intohimoja, komiikkaa, tragediaa ja farssia yhdistelevä esitys pysyy koossa hämmästyttävällä tavalla. Ylioppilasteatterin näyttelijäkaarti tekee loistavia roolisuorituksia toinen toisensa perään. Näyttelijät tulkitsevat Tšehovin kirjoittamia tunteita ja ajatuksia pääosin niin tarkasti ja aidosti, että katsojan on helppo eläytyä ja liikuttua tarinan mukana. Etenkin maatilan emäntää, Anna Petrovna Voinitsevaa näyttelevä Eija Ruuskanen Platonovin Sashavaimona esiintyvä Ella-Riikka Pöllänen onnistuvat rooleissaan loistavasti. Tragikoomisia merirosvoja Kuopio Roller Derdy aloittaa vuodenvaihteen jälkeen lajin ykkösdivisioonassa. Vuonna 2012 perustettu joukkue on osa aaltoa joka pyyhkii yli maan, uusia joukkueita nousee tiuhaan. Vaikeaa lajia on olla rakastamattakaan. Tarjolla on sentään vauhtia ja vaarallisia tilanteita rullaluistimilla sekä punk- ja burleski-estetiikkaa liitettynä päheisiin alteregoihin ja korskeisiin lisänimiin. Kuopion rollareiden Lou Vitonen (Outi Taskinen) torppaa alkuunsa, että kyse olisi kuitenkaan puhtaasti show-lajista. ”Ei. Tämä on fyysinen ja vakavasti otettava urheilulaji. Roller Derby on täyskontaktilaji, jossa naiset luistelevat vanhanmallisilla quad- rullaluistimilla.” ”Tämä on parasta. Fyysinen laji, kunto kasvaa, mukavaa Ovaalin muotoisella radalla luistelee kerrallaan ja vaatii pelisilmää sekä strategista älyä”, Lou Vitonen viisi jäsentä per joukkue. hehkuttaa lajin ominaisuuksia. ”Neljä henkeä kummastakin joukkueesta muodostaa radalle ryhmän eli pakan, jotka luisteleKuinka mukaan? vat tiiviisti yhdessä. Oman joukkueen pakka ei saa hajota. Pakan takaa lähtee kaksi pisteiden tekijää Open Skate -harjoitukset 14. joulukuuta kello 13 – 15 eli jammeria, joiden tehtävänä on päästä pakan sekä 11. tammikuuta kello 17-19 Ylä-Pyörön koululla. läpi. Jammeri saa pisteen ohitettuaan vastapuolen Mahdollisuus kokeilla luistimia ja varusteita. pelaajan lantion. Lajissa puolustetaan ja hyökätään Fresh Meat -alkeiskurssi tammikuun lopulla. Väylä yhtä aikaa.” joukkueeseen myös miehille. Laji on fyysinen, jäähyjä jaetaan. Tuleeko pataan? Lisätietoja: www.facebook.com/KuopioRollerDerby ”Kyllä, mutta meillä on paljon sääntöjä jotka estävät pahimpia tapaturmia ja rikkeitä. Sääntöjä on Aikaisin muoto Roller Derbystä nähtiin Yhdysvalnoin 40 sivua opiskeltavana.” loista jo 1880-luvulta, mutta nykyisen muotonsa laji ”Myös miehet voivat osallistua lajiin esimerkiksi sai 30-luvulla, kun promoottori Leo Seltzer lisäsi urtuomarin tai toimitsijan roolissa. Roller Derbyä piheilutoimittajien ja yleisön pyynnöstä dramatiikkaa detään pääasiallisesti naistenlajina, mutta Suomesnopeus- ja kestävyysrullaluistelukilpailuihin. Uuden takin löytyy muutama miesjoukkue”, Lou Vitonen aamun laji koki erinäisten nousujen ja tuhojen myökertoo. tä vuosituhannen vaihteessa. Teatteri Teatteri Dialogin ohessa kuullaan KYT:n rivien kultakurkkuja ja näytelmän taustalla soi taukoamatta Aapo Halmeen yhden miehen orkesteri, jonka musisointi tuo syvyyttä monen kohtauksen tunnelmaan. KYT on tehnyt Platonovin kanssa loistavan työn. Roolitus on onnistunut ja näytelmä on äärimmäisen viihdyttävä. Puvustuksen seulasta läpi lipsahtaneista Platonovin markettiboksereista on kuitenkin merkittävä miinus! Platonovia esitetään Lukemalla joulukuussa vielä 13. ja 17. päivä. Vuodenvaihteen jälkeen on odotettavissa lisänäytöksiä. Hieno joensuulaisperinne, Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat XI: Irti! saa ensi-iltansa Väen talolla 17. tammikuuta kello 19. Pisarat on vuosittaisen teeman ympärille rakentuva lyhytnäytelmäkokonaisuus, joka on perinteisesti tarjonnut myös uusille teatterilaisille tilaisuuden näyttää kyntensä. Tällä kertaa viidestä näytelmästä koostuvan esityksen teemaksi on valittu liike ja liikkuvuus, osin myös siksi, että tällä kertaa esitys ravaa poikkeuksellisen paljon paikasta toiseen. Sitä esitetään Väen talon lisäksi Pakkahuoneella, Teatteri Sataman tiloissa sekä Kerubissa. ”Käsikirjoitusten teemoissa irrallisuus ja ulkopuolisuus ovat pinnalla. Irti! on monen teatteritilan ja mielentilan näytelmä. Lavalle astelevat yhteiskunnasta, todellisuudesta, yhteisöistään, toisistaan ja itsestään irrallaan olevat hahmot. Työuupumus, Newtonin lait, kauneus, hulluus ja helppo elämä paiskaavat kättä, kun henkilöt ottavat mittaa maailmasta ja etsivät omaa paikkaansa siinä”, Pisaroiden tekijät kuvailevat. Kuva näytelmästä ”Ulkopuoli”. Doc Lounge Joensuu tarjoilee DocPoint-dokkarifestariennakkona 12. joulukuuta kello 18 alkaen tragikoomisia merirosvoja. Last Black Sea Pirates kertoo Bulgariassa Mustanmeren rannalla vaikuttavasta resuisesta ja epämääräisestä pikkurikollisryhmästä, joka on valinnut elämän yhteiskunnan ulkopuolella. Ryhmän johtajalla Jack the Whalella on hallussaan salaista tietoa mustalaismerirosvon kätketystä kulta-arkusta. Illan alkukuvana esitetään Artova Film Festival –tapahtumassa palkittu lyhytelokuva Aamulla viemme lapset metsään. Doc Lounge järjestetään tällä kertaa yhteistyössä helsinkiläisen DocPoint-festivaalin kanssa. ”Lupaan päästää puujalkaiset ja koukkukätiset ilmaiseks sisään. Myös papukaijan kanssa puoleen hintaan”, tapahtuman järjestäjä Petri Varis intoilee. Savilahden pingviininrangat ammattiareenalle Savilahden hellyttävimmän, ja nyt itsetuhoisimman, jääkiekkojoukkueen Claybay Skeleguinsin tarina jatkuu. Jääkenttien tarunhohtoiset pingviinipoikamme ja -tyttömme hyökkäävät joulukuun 15. päivä sumeilematta ammattiareenalle ja Trust Kapital Areenalla käydään hyväntekeväisyystaisto, jossa Claybayt ottavat mittaa pahamaineisesta KalPan miesten edustusjoukkueesta. Luoja paratkoon. Ottelulla Claybay Hockey ry kerää Pohjois-Savon alueella varoja Juniori-KalPalle vähävaraisten nuorten ja lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseksi. Keräykseen voi osallistua seuraamalla ohjeita joukkueen sivulta www.claybay. fi. Haasteessa sitoudutaan maksamaan haluttu summa jokaisesta Claybayn maalista. Myös kiinteän summan lahjoittaminen onnistuu. Ottelun yhteydessä järjestetään myös hyväntekeväisyyshuutokauppa netissä. Kohteina ovat muun muassa Claybayn game-worn –pelipaitoja. 28. marraskuuta Skeleguins rikkoi muotin tekemällä historiansa ensimmäisen maalin. Ottelu SWT:tä vastaan päättyi poikkeuksellisen valoisin lukemin vain 1 – 5 tappioon. Claybay Skeleguins vs. KalPa Trust Kapital Areenalla Pisarat ravaa paikasta toiseen ” Ohessa kuullaan KYT:n rivien kultakurkkuja ja näytelmän taustalla soi taukoamatta Aapo Halmeen yhden miehen orkesteri. Poimintoja Pisarat XI: Irti! Väen talolla 17. tammikuuta kello 19. Pasi Huttunen, teksti & Antti Suvanto, kuva 15. joulukuuta kello 14. Vapaa pääsy. Eettinen markkinahumu Varjomarkkinat on eettinen ja ekologinen variaatio jouluisesta markkinahumusta. Joensuussa Väen talolla 14. joulukuuta järjestettävä tapahtuma tarjoaa kestävämmän tavan nauttia joulunajasta, tai vaikkapa kekristä, jos se sattuu olemaan sydäntä lähempänä. ”Joulu on rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa. Olis sitten perinteisen joulun ystävä tai kiinnostuneempi kekrijuhlasta, on hyvä edes kerran vuodessa juhlistaa sitä, että voi viettää rauhallista aikaa läheistensä kanssa. Vaikka puhumme ”joulusta” yleisesti, voi jokainen itse määrittää sen sisällön”, järjestäjät kertovat. ”Jos täytyy kuluttaa, niin on syytä valita kulutustuotteet niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristölle. Myytävät leivonnaiset ovat vegaanisia ja myös luomua on tarjolla. Käsitöissä on käytetty mm. kierrätysmateriaaleja.” Tapahtumaa organisoivat Joensuun Oikeutta Eläimille ja Venäjällä eläimiä kadulta pelastava Ota Minut Perheeseen –ryhmä. Pelastetun eläimen adoptoinnista on myös mahdollisuus keskustella markkinoilla Uljas 10 | 9. 12. 2013 23 Suomalaisia dopingtraumoja käsitellään huumorin keinoin ” Vain joissakin harvoissa kulttuureissa itseironia ei ole tapa esittää asioita. nöyryytyksen näyttämöksi muodostuivat Lahdessa vuonna 2001 järjestetyt hiihdon MM-kilpailut, joissa useat isäntämaan joukkueen jäsenet kärysivät kielletyistä aineista. Voiko Toivon nähdä eräänlaisena kansallisen tragedian inhimillistäjänä ja ilmentääkö hahmo suomalaista itseironiaa dopingkäryjen aiheuttaman pr-tragedian jälkeen? Suosalon mielestä juuri itseironian voi nähdä koko elokuvan, ei vain Toivon ominaisuutena. ”Siinä käytetään suomalaiselle tyypillistä ja paljon käytettyä itseironiaa, joka on pienen kansan voimavara. Se on tässä elokuvassa hyvin vahva elementti”, Suosalo toteaa elokuvan peruspilareista. Suosalo on näyttelijänä tullut kotimai- Martti Suosalo on suomalaisten tunteiden tulkki. Takana on suurten suomalaisnimien roolit, kuten Jean Sibeliuksen, Irwinin ja Reino Helismaan. Nyt tulkintaan suomalaista kansal- listraumaa huumorin ja itseironian keikoin elokuvassa Isänmaallinen mies. Dopingskandaalit ovat koetelleet rajusti suomalaisten kansallista itsetuntoa sekä maamme julkisuuskuvaa. Ohjaaja Arto Halosen Isänmaallinen mies käsittelee kipeää aihetta kevyen tragikoomisella otteella. Pääosan esittäjä Martti Suosalo näkee elokuvan myös anteeksiantona ihmiselle. - Tatu Lehto, teksti & Pasi Huttunen, kuva E lokuvan tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun Suomeen. Toivo (Martti Suosalo) on silminnähden tavallinen suomalainen mies, jonka elämästä on puhti lopussa. Hän on juuri saanut potkut työstään sanomalehden latojana, ryyppää kotonaan, harrastaa aktiivisesti penkkiurheilua ystäviensä kanssa ja joutuu kuuntelemaan topakan kätilövaimonsa Pirkon (Pirjo Lonka) nalkutusta. Lopulta Pirkko ehdottaa, että Toivo luovuttaisi verta, jotta hänestä olisi edes jotakin iloa yhteiskunnalle. Toivon suonet ovat kuitenkin täynnä niin tuhtia tavaraa, että 24 Uljas 10 | 9. 12. 2013 hän löytää itsensä pian Suomen hiihtomaajoukkueen huoltojoukoista. Toivon ennennäkemättömän vahvasta verestä halutaan suomalaiselle hiihtourheilulle uusi ”salainen ase”. Hänestä tulee myös Ainon (Pamela Tola), nuoren ja kauniin hiihtäjälupauksen läheinen ystävä. Vähitellen Toivo ajautuu suurten moraalisten ja eettisten kysymysten äärelle ja paineet vain kasvavat. Hänen on vastattava perimmäiseen kysymykseen: onko hän ”isänmaallinen mies?” Elokuva sai alkunsa ohjaaja Arto Halosen vuonna 2012 ohjaaman, suomalaista dopingin käyttöä käsittelevän Sinivalkoinen valhe-dokumentin yhteydessä esiin nousseista humoristisista aineksista, joita ei voinut käsitellä vakavan asial- lisessa dokumenttielokuvassa. Elokuvan tapahtumat ja henkilöt ovat kuitenkin täysin kuvitteellisia. Haloselle Suosalon käyttö komediaelokuvan pääroolissa naksahti jo käsikirjoitusvaiheessa. ”Häneen voidaan samaistua ja hän kuvastaa meitä suomalaisia”, Halonen tiivistää. Suosalo itse ei tuntenut mitään erityistä suhdetta tai intohimoa juuri dopingaiheeseen, mutta hän koki mielenkiintoiseksi mahdollisuuden käsitellä haudanvakavaksi käynyttä dopingkeskustelua komedian keinoin. Myös hänen mielestään Toivon olemus kuvastaa perisuomalaista miestä. ”Toivo on kirjoitettu hyvin arkkityyppiseksi suomalaismieheksi, jonka me kaikki tunnemme. Hän on sellainen, joka istuu jokaisen naapurissa. Kyllähän tuollainen nallekarhuhahmo ilmentää suomalaista miestä”, Suosalo naurahtaa. Hänen mukaansa dopingin käytöstä tehty vakava dokumentti ja huumorilla höystetty fiktiivinen elokuva eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Kyse on vain erilaisista näkökulmista. ”Hautajaisissakin on muistotilaisuus, joka on usein jopa hauska. Vaikka on kysymys vainajana saattamisesta viimeiselle matkalle, niin hänestä halutaan muistella myös iloisia ja hauskoja tapahtumia elämästä. Sinivalkoinen valhe on tavallaan hautajaiset ja Isänmaallinen mies puolestaan muistotilaisuus, jossa muistellaan asiaa toisesta vinkkelistä”, Suosalo vertaa. Dopingskandaalit ovat olleet suomalaiselle kilpaurheilulle, kansalliselle itsetunnolle sekä Suomen kansainväliselle maineelle erittäin kitkerä ja nöyryyttävä pala. Erityiseksi kansallisen selle yleisölle tutuksi useiden suurten suomalaisnimien, kuten Jean Sibeliuksen, Irwinin ja Reino Helismaan, tulkitsijana. Näkeekö hän itsensä suomalaisten tunteiden tulkkina myös Toivon roolissa? Suosalon mielestä isänmaallisuus kietoutuu roolihenkilöihin heidän henkilökohtaisten piirteidensä kautta. ”Kyllä sitä aina tulkitsee jotakin ja jonkin asian ajajana sitä aina on. Elokuvassa Toivolta kysytään, onko hän isänmaallinen mies ja hänellä hyvä veri nousee vähän hattuun, mikä on hauskaa. Siis se, miten hän oikeasti alkaa tuntea itsensä isänmaalliseksi mieheksi. Hauskaa on myös, että vaimolla on omat motiivit päästä seurapiireihin, mutta hän myös pukee sen isänmaallisuuden piikkiin”, Suosalo tokaisee. Elokuvaa tullaan esittämään myös ulkomailla, mm. Yhdysvalloissa. Onko suomalainen itseironia tunnistettavissa myös ulkomaisen yleisön silmissä? Suosaloa elokuvan kansainvälinen vastaanotto ei huoleta. ”Ironia on hyvin globaalia. Vain joissakin harvoissa kulttuureissa itseironia ei ole tapa esittää asioita. Jenkeissäkin se on ymmärrettyä. Ei se itseironiasta ole kiinni”, Suosalo toteaa. Suomen dopingskandaalit ovat ilmeinen osoitus suomalaisten urheilijoiden ja valmennusjohdon häpeällisistä lankeemuksista ja virheistä. Toimiiko elokuva eräänlaisena anteeksipyyntönä suomalaisten puolesta? Suosalo näkee elokuvan ensisijaisesti inhimillisenä kertomuksena ihmisen heikkoudesta sekä sen hyväksymisestä. ”Tavallaan tarina on anteeksianto ihmiselle. Ihmiselle tulee houkutuksia ja hän tekee virheitä. Kaikki me laskelmoimme aina jossakin vaiheessa ja pystymme selittämään itsellemme valheet oikein päin. Olemme vain heikkoja. Meillä on heikko liha ja olemme hauraista elementeistä rakennettuja. Uskon, että elokuva ei ole vain anteeksipyyntö -tai anto suomalaisille, vaan se käsittelee ihmistä vaikeiden päätösten ja tilanteiden edessä. Se on tutkielma ihmisestä näiden tilanteiden myllerryksessä ja siitä, millaisia ratkaisuja hän tekee”, Suosalo pohtii. Greenpeace haastaa vaihtoehdottomuutta Mikään muu kansalaisjärjestö ei ole saanut Suomessa viime aikoina yhtä paljon palstatilaa kuin Greenpeace. Venäjän vahva reaktio aktivistien mielenilmaukseen Gazpromenergiayhtiöitä vastaan Petšoranmerellä on herätti vilkasta keskustelua. Greenpeace Nordicin Suomen tuore ohjelmajohtaja Sini Harkki kertoo, miksi järjestö luottaa kansalaistottelemattomuuteen. - Tähti Oksanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva K ansalaisjärjestöjen joukossa Greenpeace on profiloitunut vahvasti suoraan toimintaan. Järjestön Suomen vastaavan ohjelmajohtajan Sini Harkin mielestä suoran toiminnan voima on siinä, että sen avulla saadaan nostettua asioita suuren yleisön tietoisuuteen. ”Yksi mielenosoitus ei muuta mitään, vaan on aina osa kokonaisuutta. Greenpeace on erityisesti kampanjointiorganisaatio, jonka kampanjoiden taustalla on aina tarkka, usean vuoden tutkimustyö.” Harkin mukaan Greenpeacen tehtävä ei ole ensisijaisesti peräänkuuluttaa yhteiskunnan laajaa ideologista muutosta, sillä siihen vaikuttaminen on hidasta. Järjestö on kohdistanut toimintansa erityisesti tarkasti rajattuihin kohteisiin, kuten tiettyjen kansainvälisten yritysten toimintaan. ”Menemme taistelu kerrallaan. Koska meillä on rajalliset resurssit toiminnan toteuttamiseen, mietimme kampanjointikohteemme tarkkaan. Mitkä ovat pahimmat ongelmat ja mihin ongelmakohtaan kannattaa vaikuttaa, jotta saadaan aikaan muutosta? Järjestö on ollut mukana pitkään YK:n ilmastokokouksissa, mutta viime aikoina kansainvälisellä politiikalla on ollut hyvin vähän vaikutusta ilmastokeskusteluun. Olemme kohdistaneet toimintamme suuriin energiayhtiöihin, koska ne ovat ilmastonmuutoksessa tärkeimpiä tekijöitä, ne estävät vallallaan valtioita toimimasta ja niiden kautta saadaan siksi tuloksia aikaan nopeammin kuin valtioiden politiikkaan tarttumalla.” Venäjällä tapahtuneen aktivistien kiinnioton ja mediakeskustelun keskellä Harkki toivoo, että keskustelua Pohjoisen jäämeren tilanteesta saadaan vietyä eteenpäin. ”Minusta olisi tärkeää keskustella siitä, miksi Venäjä reagoi mielenilmaukseen niin voimakkaasti. Tietenkin toivon myös, että ilmastokeskustelu nytkähtäisi eteenpäin. Toistaiseksi mikään valtio ei ole uskaltanut ottaa esille sitä, että edes kaikkea tähän mennessä löydettyä öljyä ei voida hyödyntää, jos halutaan välttää ilmastonmuutoksen muuttuminen hallitsemattomaksi.” Harkki kiittelee sitä, että Suomen päivitetyssä Arktis-strategiassa ollaan pohjoisten alueiden suojelun puolella, ”Greenpeace ei sievistele”, sanoo Greenpeace Nordicin Suomen virkaa tekevä ohjelma- johtaja Sini Harkki. Harkki vieraili Joensuussa marraskuussa Rokumentti-festivaalin seminaarivieraana. vaikkakin strategiaan on kirjattu myös arktisen öljyn ja kaasun taloudellinen kiinnostavuus. ”Suomi on ensimmäinen maa, joka on osoittanut kannatusta pohjoisten napa-alueiden suojeluun. Nyt Suomen olisi tärkeää viedä asiaa eteenpäin Arktisessa neuvostossa.” Ehkä se on merkki siitä, että jonkinlaista poliittista painetta on saatu aikaan ilmastonsuojelussa. Vaikka ympäristöasiat huolestuttavat monia, on ympäristöaktivismi kuitenkin marginaalissa. Mikä saa toiset kiipeämään öljylautalle? ”Ehkä tiedostavat ihmiset, jotka eivät aktivoidu, on saatu uskomaan, että tälle tuotanto- ja kulutusmallille ei ole vaihtoehtoja. Toiset kokevat, että toimiminen on muiden asia. Meidän tehtävämme on vakuuttaa, että vaihto- ehtoja on.” Harkin mielestä toimiminen ympäristön puolesta ei kuitenkaan edellytä valmiutta suoraan toimintaan vaan itselleen sopivan vaikuttamiskeinon löytämistä. ”Itse olen ryhtynyt ympäristöaktivistiksi sisäisestä pakosta toimia. Aloitin metsiensuojelussa, kun en voinut katsoa vierestä, kun maamme viimeisiä aarniometsiä hakattiin. Uskon, että samankaltainen sisäinen pakko on muillakin aktivisteillamme.” Harkki sanoo, että Greenpeaceasenteeseen kuuluu tietty sievistelemättömyys. ”Emme pyri miellyttämään kaikkia. Se vetoaa niihin, jotka hakeutuvat toimintaamme, ja tekee meistä oman näköisemme järjestön.” Uljas 10 | 9. 12. 2013 25 Kellarin kätköistä LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry Santa Claus Conquers the Martians (1964) 1 H o ho ho! Joulun alla on hyvä ottaa itseään joulukinkusta kiinni ja jättää perinteiset Chevy “Kipulääke” Chasen National Lampoonit ja Macaulay “Kokaiini” Culkinin Yksin Kotonapökäleet tv-kanavien taajuuksille levyttämään, sillä maailma on täynnä toinen toistaan sykähdyttävämpiä jouluisia taideteoksia. IMBD:n bottom 100-listalta löytyvä Santa Claus Conquers the Martians on yksi niistä – se ansaitsee aurinkojumala Ran veroista palvontaa ja paikan kirjahyllystä isäpapan vuonna 1961 voittaman Hippo-hiihtoskabojen mitalin vierestä. Nicholas Websterin ohjaama, vuonna 1964 päivänvalonsa nähnyt elokuva on käsikirjoitukseltaan yolo-tason aamenia. Telluksemme asuttajina emme ole kovinkaan tietoisia marsilaisten televisiotarjonnasta, joka sattuu olemaan niin köykäinen, että perheen pienimmät antennipäät toljottavat jouluohjelmiamme näköradiostaan. Dust juiceen sekaantunut 800-vuotias marsilainen shamaani päätyy konsultiksi. Ukko muistuttelee tv:n vaikutuksista huolissaan olevia marsilaisvanhempia vapaammasta kasvatuksesta ja leikin merkityksestä masinoiduille ja aivopestyille marsilaislapsille, joilla ei ole ajattelunvapautta. Aito joulupukki on siis saatava Marsiin hinnalla millä hyvänsä! Erikoisia tulevaisuudenvisioita, kämäsiä erikoisefektejä ja paikoitellen eetteriä nukkumatin unihiekkaan tarjoileva Santa Claus Conquers ”Jopa elokuvan pahviset robotit ovat niin övereitä, että George Lucas sätkisi onanoiden vaahdot suussaan kuin Hohdon Dannyboy the Martians on pienistä virheistään huolimatta syyttä unhoitettu kiirasperkeleeseen. Jopa elokuvan pahviset robotit ovat niin övereitä, että George Lucas sätkisi onanoiden vaahdot suussaan kuin Hohdon Dannyboy. Vaikka leffa ei ole täysin säilynyt ajan hampaassa, tarjoilee se oivaltavia täsmäiskuja televisioviihdettä kohtaan kuin Navy Seals Bin Ladenin residenssiin. Pukki suosittelee blinien, blisautuksen ja kinkunsulattelun oheen - ota tästä hjuva klassikko takapokettiin! T urun yl i o pi s t oo n maai l manl uo kan mo ni al ai ne n t ut ki mus yl i o pi s t o ,j o ka t arj o aa h aas t e e l l i s i at yö t e h t ävi äj a ai nut l aat ui s e n näkö al apai kan s uo mal ai s e e nj a kans ai nväl i s e e nt i e de -j a ko ul ut us maai l maan. TheFutureisin theEast! MASTER’SDEGREEPROGRAMMEINASIANSTUDIES Apply now! Application period 2.12.2013-28.2.2014 Thisprogrammewill add area expertiseon thesocieties,cultures, history and politicsofChina,Japan and Korea toyour disciplinary education.Thesesub jectsaredesigned tohelp you enterrelevant professions,whetherin thepub licorprivatesphere,in a glob alized world whereEastAsia isclearly oneofitsmostdynamicregions. Requirementsand further information:http://www.utu.fi/ceas Apply via theUniversity Admissionsweb site:http://www.uaf.fi TURUNYLIOPISTO•UNIVERSITY OFTURKU FI-20014 T urun yliopisto,Finland •www.utu.fi Puhelin +358 02333 51 Mikko Puhakka Mikä instituutio perustettiin vuonna 1635 erään kardinaalin aloitteesta huolehtimaan maan kielestä? Sanakirjan – jota se julkaisee, ja jonka tekijöitä kutsuttiin valistuksen aikana ensyklopedisteiksi – ensimmäinen painos ilmestyi 1694. Sen muodostavat 40 eliniäksi valittua jäsentä, joita kutsutaan ”Kuolemattomiksi”. Nimitys juontaa kardinaalin sille antamasta sormuksesta, jossa teksti luki. Jäsenet eivät voi erota tehtävästään. Jos joku jättäytyy pois, uutta edustajaa ei valita tilalle ennen hänen kuolemaansa. Yleiskokous erottaa jäsenen; kuuluisin tapaus oli eräs toisessa maailmansodassa saksalaisten kanssa maanpetoshäslinkiin syyllistynyt marsalkka. 1) Norjan tiedeakatemia. X) Kaiser Wilhelm-instituutti. 2) Ranskan akatemia. 2 3 Kuka suomalainen kirjallisuushahmo on Kiinan suurin järvi? Laskujoeton suolajärvi Tiibetin ylängöllä Qinghain maakunnassa. Esiintyy eräässä runosadussa: ”Kuudenvanha peikkopari __________ hyvin viihtyy talvellakin professorin autiossa kesäasunnossa.” 1) Kalahar. X) Kukunor. 2) Mekong. Mikä teos kertoo Raphael Hythlodaeuksen, portugalilaisen löytöretkeilijän seikkailuista? Teos sisältää kaksi kirjaa, joista ensimmäinen koostuu dialogisesta vuoropuhelusta. Toisessa osassa kerrotaan saaresta, joka on alkuperäiseltä nimeltään Abraxa – tekosaari, joka sisältää 54 kaupunkivaltiota, joiden pääkaupunkina on Amaurotum. Teosta on tutkittu valtio-opin klassikkona Machiavellin Ruhtinaan rinnalla. Monet Rooman paaviin päin kumartavat tulkitsivat kirjan kuvaavan keskiaikaisen munkkiyhteiskunnan ideaalia. 1800-luvulla sen katsottiin ennustaneen kapitalistisen kulttuurin synnyn ja sen antiteesin sosialismin. Siitä syntyi eräs käsite, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa ei-paikkaa tai tuulentupaa. 1) Thomas More: Utopia. X) Thomas Hobbes: Leviathan. 2) Tommasso Campanella: Aurinkokaupunki. 4 Missä urheilulajissa pelivälineen alarajan painoa ei ole määritelty, mutta maksimipaino on 7,25 kg? Sitä harrastettaan pinnalla, joka koostuu 39 rimasta. Rimoja käytetään tähtäämiseen. Tämä urheilumuoto kiellettiin vuonna 1841, koska sen ympärille oli kasaantunut uhkapeliä, kaiken sortin konnainkokouksia sekä yleistä juopottelua. Lajin suomalaisia termejä: klippi, kinnuset, imukasi. Suomi on MM-taulukossa Yhdysvaltain ja Ruotsin jälkeen kolmantena 40 mitalilla. 1) Boccia. X) Keilailu. 2) Jai alai. 5 Nimeä vuoden 1975 kappale, joka kertoo eräästä Jaanasta joka oli mieltä tuota, että nyt tämä seukkaaminen siirtyy tauolle, ja teki bänksit ja dumppasi miehensä Lontoossa. Mies jäi kaupunkiin, ja kappale syntyi eräänä päivänä eräässä puistossa. Aluksi sitä pidettiin tekijänsä ”huikeana mokana”. Se nousi Suomen virallisen singlelistan 18. sijalle helmikuussa 1976. Myöhemmin siitä tuli yksi Suomen leirinuotiokappaleista. Eräässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta iskelmästä se tuli 12:nneksi. Tekijä on tuumaillut kappaleen suosion syyksi ”toivokärkimäistä” melodiaa, joka on ”helppo laulaa kapakassa hieman liikuttuneena”. Kappaleen voisi helposti tulkita mainokseksi tai protestiksi erästä kilpailua kohtaan. 1) Marilyn. X) Viidestoista yö. 2) Syksyn sävel. Nimi 1 26 Uljas 10 | 9. 12. 2013 KATSO KOKO OHJELMA FACEBOOKISTA! 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla 28. 3 4 5 Uljas 10 | 9. 12. 2013 27 28 Uljas 10 | 9. 12. 2013 Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 X 2
© Copyright 2024