Uljas 1/2011 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2011 1 Itä-Suomen ylioppilaslehti Rockluolamies Sinnemäki lupaa perustulon vuodeksi 2017 » 4-5 ISYY:n uusi hallitus haluaa tavoittaa sinut » 6-7 Painija Aika hieman sisustaa? Satunnaisia niskalenkkejä Sisällys | Ennusmerkkejä sisällysluettelossa... Pääkirjoitus | Uljas linja 4-5 8-9 10-11 Perustolulle jo kuuden vuoden päästä? Työministeri Anni Sinnemäki lupailee perustuloa ja on sitä mieltä, että yliopistoa uudistetaan oikeaan suuntaan. Tunneli tuskaan. Kuopion kampuksen tulevien hammaslääketieteen harjoittelutilojen ja KYS:n välille aiotaan rakentaa tunneli. Harjoittelutiloihin kaavaillaan 500 - 600 potilaan päivittäistä vastaanottoa. Elli on ihmeissään vaihtareiden hilehalujen kanssa. Kotirauhan vaaliminen ei ole helppoa, kun naapuri tykkää pitää isoja bileitä harva se päivä. 16– 20 22–23 24–25 Sohva surffarilla on maailma kotona. Internet palevelu tarjoaa matkalaiselle kotihoidon ja paikallisoppaan ilmaiseksi. Paikallinen taho puolestaan saa pari tarinaa, ja hyvässä lykyssä hyvää seuraa. Pätevä kokki. Ruokaa suuhun ja paskaa pihalle. Ihmisen energian saannista on löytynyt leikkivän ja luovan suomalaisen identiteetin rakennuspalikat. Pieni pullea enkeli tulee taas. Joensuun Kerubi ei uppoa polkemallakaan. Kolmansia avaisia vietetään 11. helmikuuta. Luvassa on uudenlainen ravintolakokonaisuus. Pohjois-Savon, Suur-Savon ja Pohjois-Karjalan Osuuspankit Humoro nigra | Uljas ratkaisi Ellin kotirauhaongelmat täydentämällä ylioppilaskunnan Joensuun vaihtoopiskelijoiden selviytymispakkausta. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Matti Sevenius Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Pasi Huttunen 2 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Kesken jäi T oimitussihteeri istuu vieressä. ”15 minuuttia aikaa kasata pääkirjoitus. Aika alkaa nyt”: Alussa oli kaaos. Keskustelu ja sanat veistävät kaaoksen muotoonsa. Itä-Suomen yliopiston ja ylioppilaskunnan ensimmäinen vuosi on takana ja kaaoksen hallintaa on riittänyt. Ystäväni 50-juhlilla oli kelomökki. Kelomökissä oli suuri pyöreä pöytä, jonka keskellä pyörivä pöytälevy. Pöydälle kasaantui illan mittaan lahjat, roskat, boolimalja, viina- ja viinipulloja, lisää roskia, tölkkejä, korkkeja, tyhjiä paperimukeja sun muuta tsälää. Aamuyöstä seurue oli vähentynyt niin, että jokainen aamuyönvirkku sopi suuren pöydän ympärille. Ihmisten ei tarvinnut liikkua vaan jokainen saattoi hilata milloin minkäkin halajamansa esineen kohdalleen. Todistiko tämä kaaosteoriaa? Vastapuolella istuvan henkilön halu hilata boolimalja tai erikoinen lahja omalle kohdalleen lähempään tarkasteluun, toi itseni eteen satunnaisen esineen. Toisessa ihmisessä herännyt tarve ja sen tyydytys aiheutti minun tapahtumahorisontissani muutoksen. En pystynyt hallitsemaan sitä mitä käden ulottuvillani oli. Tyhjä ja rytistynyt pahvimuki kädessä ei voinut muuta kuin ihmetellä kökköä vertauskuvaa perhosen siiven iskuista, jotka nostattavat pyörremyrskyn toisella puolen maapalloa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan teemana on tulevana vuonna viestintä. Ylioppilaskunta tekee päätöksiä ja vaikutukset yltävät jokaiseen opiskelijaan. Samoin tekee yliopisto. Yliopiston ja ylioppilaskunnan ensimmäisenä vuotta taaksepäin peilaten viestintää sietääkin petrata. Päätökset syntyvät tyhjästä, ilman itsensä, asioiden ja instituutioiden alttiiksi laittamista, koska päätöksiä edeltävän valmisteluvaiheen salaamisesta on tullut enemmän käytäntö kuin poikkeus. ”Aika!”, huutaa toimitussihteeri. Saan ruinattua minuutin lisää ja päätän nopeasti toivottaa rohkeutta yliopistolle ja ylioppilaskunnan hallitukselle, edustajistolle ja työntekijöille olla avoimia. Takaisin pyöreään pöytään. Jos boolimaljaa hamuava synttärivieras olisi ilmoittanut suunnitelmistaan kääntää pöytään, olisi ollut aikaa reagoida, suunnitella tulevaa, napata tyhjä muki käteen, ennen kuin on liian myöhäistä. Aikamoista jeesustelua. Tämä pääkirjoitus ei taida valmistua. Se jää valmisteluvaiheeseen. Menköön. ”Aika!”, 15 ja puoliminuuttia on täynnä. ”Päätökset syntyvät tyhjästä, ilman itsensä, asioiden ja instituutioiden alttiiksi laittamista. Uljas 1 | 21. 1. 2011 3 Gallup Luvaton vuosi ”Avustajien käyttö on lisääntynyt Uljaassa voimakkaasti edellisvuoden aikana Oletko tehnyt uudenvuodenlupauksia? Mitä? Miksi et? ISYY:n tuuba | Kahdeksas matkustaja? - Mari Karjalainen, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat ISYY:n hallitus 2011 Joensuu ” Suomen satavuotista itsenäisyyttä voisi hyvin merkitä 2000-luvun todellisuuteen sopivalla sosiaaliturvajärjestelmällä. 1. 4. Tuomo Leppänen metsätieteet, n:s vsk. - En ole luvannut mitään. Lupaukset eivät pidä, teki niitä kesällä tai talvella. 3. 8. 2. 6. 7. 5. Ida Palosaari biologia, 1. vsk. Savonlinna Veera Mänttäri kotitaloustiede, 1. vsk. - En tehnyt. Jos muutosta kaipaa, se on hyvä tehdä sillä hetkellä, kun muutosta eniten tarvitsee. 1. tammikuuta on samanlainen aamu kuin mikä tahansa. Lauri Tervonen kotitaloustiede, 1. vsk. - En. Juhlahumussa on kaikista huonoin aika tehdä lupaus, joka ei loppupeleissä kuitenkaan pidä. Kuopio Maiju Juntunen farmasia, 2. vsk. - En ole tehnyt. Se ei kuulu tapoihini. Ilona Taskula farmasia, 2. vsk - En ole. Ei ole ollut tarvetta muuttaa mitään. 4 Uljas 1 | 21. 1. 2011 1. Jukka Mähönen, hallituksen puheenjohtaja, Kuopio 2. Lauri Jurvanen, 1. varapuheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja ja sosiaalipolitiikka, Joensuu 3. Mikko Puhakka, 2. varapuheenjohtaja ja kehitysyhteistyö, Savonlinna 4. Aku Latvaniemi, sosiaali- ja koulutuspoli- tiikka, Joensuu 5. Minna Kaipainen, Viestintä- ja kansainväliset asiat, Kuopio 6. Eija Miettinen, koulutuspolitiikka ja ympäristö, Joensuu 7. Katja Oinonen, vapaa-aika ja kansainväliset asiat, Joensuu 8. ???, vapaa-aika ja kansainväliset asiat, Kuopio Edustajisto tuplasi Uljaan avustajabudjetin Uljaan avustajabudjettia korotettiin edellisvuoden 2500 eurosta 6000 euroon. Vaikka avustajamääräraha yli kaksinkertaistettiin, on se edelleen huomattavasti vuotta 2009 pienempi. Silloin avustajabudjetti oli noin 10000 euroa. Avustajien käyttö on lisääntynyt Uljaassa voimakkaasti edellisvuoden aikana, joten edustajiston päätös oli perusteltu. Edustajiston joulukuisessa kokouksessa Uljaan budjetti ei herättänyt keskustelua, eikä siihen tehty muutoksia. Ainoastaan edaattori Markus Kytölä Oikeista nosti Uljaan rahoituksen esiin ohimennen. Ylioppilaslehtien rahoitus on viime aikoina herättänyt keskustelua esimerkiksi Tampereella, jossa Tamyn edustajisto päätti leikata ylioppilaslehti Aviisin rahoitusta. Tamy laskee saavansa 17000 euron säästöt vähentämällä Aviisin ilmestymiskertoja, lomauttamalla toimittajan kesäksi ja leikkaamalla lehden avustajabudjettia. Aviisin tämän vuoden avustajabudjetti on 16300 euroa. Pasi Huttunen Väitös: Taloustiede käy paraikaa syvää sisäistä kriisiä Valtiotieteiden maisterin Timo Voipion mukaan köyhyyden väheneminen edellyttää siirtymää taloustieteen ylivallasta kohti monitieteellistä globaalia sosiaalipolitiikkaa. Voipio tarkastelee tutkimuksessaan köyhyyden vähentämisen ammattilaisten ideoita, intressejä ja identiteettejä kehitysyhteistyön johtavissa organisaatioissa kuten Maailmanpankissa, jota rikkaiden maiden hallitukset suosivat kehitysrahoituksensa ensisijaisena kanavana. Voipion mukaan ideoita tuotetaan ja hyödynnetään kuten muitakin taloudellisia hyödykkeitä, mutta ideoiden markkinat ovat ajautuneet vakavaan epätasapainoon: Rikkaiden maiden hallitukset rahoittavat Maailmanpankin ekonomistien ideoiden tuotantoa ja levittämistä paljon enemmän kuin vastaavaa työtä YK:n ja kehitysmaiden omissa tutkimuslaitoksissa. Tämä vaikuttaa Voipion mukaan kansalaisten ja poliittisten päättäjien käistykseen köyhyyden syistä ja sen mahdollisista ratkaisuista. Maailmanpankin tapaiset vahvat organisaatiot pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä yksilöt tai jopa hallitukset haluavat ja pitävät omana intressinään. Kehityksen ja sosiaalipolitiikan ammattilaisten sekä poliitikkojen olisi Voipion mukaan tärkeä ymmärtää, että taloustiede käy läpi syvää sisäistä kriisiä, jossa monet itsestään selvyydet on nostettu kriittiseen tarkasteluun. Väitöskirja tarkastetaan Kuopiossa 21. tammikuuta. Jarkko Kumpulainen Anni Sinnemäki ei usko yliopistojen autonomian myötä panostavan resurssejaan luonnontieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kustannuksella. Humanistisen taustan omaava ministeri muistuttaa, että kansainvälisesti merkittävää huippututkimusta tehdään myös humanistisella puolella. Työministeri: Kuuden vuoden päästä perustulo Anni Sinnemäen mukaan yliopistoja uudistetaan oikeaan suuntaan. Hän harmittelee, ettei opintotukea saatu sidottua indeksiin, mutta lupailee perustuloa jo vuodeksi 2017. - Pasi Huttunen, teksti&kuva Vaalien voi aistia lähestyvän, kun työministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki lupailee perustuloa Suomeen vuonna 2017. ”Suomen satavuotista itsenäisyyttä voisi hyvin merkitä 2000-luvun todellisuuteen sopivalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Kuusi vuotta voisi olla realistinen aika perustuloon tarvittavien poliittisten päätösten tekoon”, Sinnemäki sanoo. Hän harmittelee myös sitä, että opintotuki jäi ainoana tukena sitomatta indeksiin. ”Se täytyy tehdä seuraavalla hallituskaudella. Opintotuessa on paljon perustu- lomaisuutta. Se mahdollistaa työtulojen yhdistämisen tukeen, eikä lannista. Otettaessa askelia kohti perustuloa, voidaan opintotuesta ottaa mallia”, hän sanoo. Sinnemäki katsoo, että yliopistouudistuksen onnistumista on vielä liian aikaista arvioida. Lisäys yliopistojen perusrahoitukseenkin alkaa vaikuttaa vasta tänä vuonna. ”Pidän hyvänä, että on tehty yliopistojen autonomiaa lisääviä ratkaisuja. Vaikka valtionvarainministeriön pitkä koura ei enää ulotu yliopistoihin samalla tavalla, on resurssit käytettävä tehokkaasti. Yliopistoilla on siinä iso vastuu.” Yksi olennainen kysymys jatkossa on, mikä rooli työllistymisellä on yliopistojen rahoituksessa. Jos rahoitus sidotaan valmistuneiden työllistymiseen, on Sinnemäen mukaan riskinä alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen. ”Pohjois-Karjalassa on vaikeampi löytää työpaikkaa, kuin pääkaupunkiseudulla.” Työministeri arvioi, että opintolainan ottaminen voi olla hyvä idea, siitä hän on saanut sapiskaakin vihreiden opiskelijajärjestöltä, mutta painottaa opintojen aikana hankitun työkokemuksen tärkeyttä. ”Suomalaista järjestelmää kritisoidaan siitä, että brutto-opiskeluajat ovat pitkiä, koska ihmiset tekevät töitä opintojen aikana. Täällä valmistuneet toisaalta työllistyvät paljon järkevämmin. Ja on muistettava, että nivelkohdat elämässä ovat aina vaikeita. Jos valmistuvalla on jo työelämäkokemusta, se pehmentää muutosta.” Uskollisena puolueensa linjalle Sinne- mäki painottaa, että korkeakoulutuksen tulee olla maksutonta. Lukukausimaksumaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville on jo olemassa, joten sen tulokset täytyy Sinnemäen mukaan arvioida kunnolla. ”Ennen kokeilua tutkimustieto näytti siihen suuntaan, että Suomeen tultiin juuri maksuttomuuden takia. Suomi ei ole erityisen tunnettu maa. Näkemyksemme on, että maksuton koulutus on suomalaisen järjestelmän vahvuus.” 1 Uutinen # - En ole varsinaisesti tehnyt virallista lupausta, mutta olen miettinyt, että joitain asioita voisi tehdä toisin. Lupaukset liittyvät opiskeluun, lisäksi voisin käydä enemmän lenkillä ja olla ajoissa paikalla. Uljas 1 | 21. 1. 2011 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ”Edarivaalit ovat syksyllä ja tavoite on saada äänestysprosenttia korotettua. Univelat maksuun Uusi hallitus remontoi viestinnän kuntoon Hallitus aikoo panna ISYY:n pahasti köhineen viestinnän kuntoon. Edustajisto on nimennyt vuoden 2011 viestinnän teemavuodeksi. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva 6 Uljas 1 | 21. 1. 2011 viiteen vuoteen. Joitakin bileitä on järjestetty, mutta paikalla on ollut korkeintaan pari henkilöä ja toisaalta osakuntaneuvostosta ei ole enää opiskelijoina enää kuin pari henkeä”, kertoo osakuntaneuvoston jäsen Arto ”Nyt kun olemme osa Itä-Suomen yliopistoa, niin näkisin perinnetoiminnan tärkeänä. Jos joku on kiinnostunut toiminnan jatkamisesta, niin meiltä kyllä saa konsultaatio apua”, lupaa Koivistoinen. Uutinen # Koivistoinen. Koivistoinen epäilee ainejärjestöjen 90-luvun aikana tapahtuneen vahvistumisen vieneen kiinnostusta osakuntatoiminnasta. HELSINKI Opiskelijat vaativat univelkojaan maksuun Helsingissä 12. tammikuuta. Tieteen päivien yhteydessä Helsingin yliopistolla tehty nukkumisperformanssi herätti huomiota ainakin Tieteen päivien järjestäjien keskuudessa. ”Tieteen päivien johto pyysi yliopiston vahtimestareita soittamaan poliisit paikalle poistamaan meidät. No, poliisit eivät tietenkään tulleet paikalle. Luultavasti nauroivat vahtimestarille, joka hälytti poliisia poistamaan nukkuvia opiskelijoita”, nukkumassa ollut Suvi Hanste kertoo. Millä mielellä? - Oikein iloisella. Millainen olet? - Helposti syttyvä ja hitaasti hiipuva. Mikä sytyttää elämässä? - Kaikki uudet mahdollisuudet. Viimeksi sytytti koreografioiden keksiminen Savonlinna-kuoron biiseihin. Unimanifesti osoitteessa http://opiskelijatoiminta.net/ Bollywood tanssi Kuopioon Haave? - Gradun valmistuminen. Toivottavasti se ei ole kauaa haave. Mitä seuraavaksi? - Ensiksi kirjastoon ja sen jälkeen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luennoille. Onko olemassa ilmaista lounasta? - On, jos sattuu harrastamaan metsästystä tai kalastusta. Mutta kai sekin aina jotain kustantaa. Kuopion toimiston uudet kasvot Kuopion savolainen osakunta lopettaa Kuopion kampuksen savolainen osakunta lopettaa toimintansa. Syy vuonna 1981 perustetun osakunnan lopettamiseen on aktiivisten toimijoiden puute. ”Aktiivista toimintaa ei ole ollut noin Selina Tuomaala, teksti& kuva Kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa Norvanto ja sosiaali- ja koulutuspoliittinen sihteeri Hannu Jaakkola aloittivat työnsä kuopion kampuksella tammikuussa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan leipiin astui vuodenvaihteen jälkeen kaksi uutta työntekijää. Kansainvälisen asioiden sihteerin toimeen valittiin Elisa Norvanto, 23, ja Kuopion kampuksen koulutus- ja sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviin Hannu Jaakkola, 30. Norvanto on sosiaalipolitiikan opiskelija Kuopiosta ja lähtöisin Vuokatista. Norvanto on opiskellut ammattikorkeakoulussa kansainvälistä kauppaa ja on lopputyötä vaille valmis tradenomi. Hän on toiminut kahden vuoden ajan myös tradenomiopiskelijoiden kv-vastaavana. Yliopiston leikattua osuutensa kv-sihteerin palkkauksesta, toimii Norvanto puolipäiväisenä. Tehtävien uudelleen järjestely ja vaatii Norvannon mukaan erityistä huomiota uudessa tilanteessa. Hannu Jaakkola opiskelee puolestaan Kuopiossa biotieteitä ja siirtyy ylioppilaskunnan tehtäviin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta. SYL:ssa Jaakkola toimi kokopäiväisenä työelämäasioista vastaavana. Lisäksi hän on toiminut vuosina 2008 – 2009 KYY:n hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana sekä osan viimeistä vuottaan varapuheenjohtajana. Jarkko Kumpulainen KUOPIO Lukeman liikuntasali täyttyi Bollywoodin sävelistä ja loistosta. Kuopiossa kansainvälistä sosiaalityötä opiskelevan nepalilaisen Suniva Shrestran Bollywood-tanssikurssi keräsi joukon jumppaajia intialaisen tanssin pyörteisiin tammikuun alussa. Tanssikurssilla opetetaan perinteisiä intialaisia askelia sekä valmiita koreografioita Bollywood-elokuvien musiikin tahtiin. Kurssin järjestänyt ja sille osallistunut Sirpa Risto kertoi epäsuorien tahtilajien tuoneen mielenkiintoisen haasteen tanssiin. ”Mukavan erilaisia askeleita ja käsien liikkeitä. Vaikeuksia tuotti, kun välillä liikkeissä lasketaan neljään ja välillä kuuteen”, kertoo ISYYn järjestösihteeri Sirpa Risto. Vetovoimaiset valot Selina Tuomaala, teksti & kuva vedellä tämän vuoden suuntaviivoja hiukan helpommassa tilanteessa. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Mähönen listaa viestinnän kehittämisen ykköseksi tehtävälistalla. Viestinnän vastuualueen hallituksessa on saanut kontolleen Minna Kaipainen. ”Viime vuonna ei päästy rutiiniin käsiksi. Nyt yritetään päästä siihen, että toimintojen aloittamiseen ei tarvitsisi käyttää niin paljon resursseja. Nyt on myös aika ryhtyä analysoimaan, mitkä asiat johtuivat yliopistolakiuudistuksesta ja mitkä yliopistojen yhdistymisestä”, Mähönen kuvailee. Viestinnän ohella ensi vuoden asialistalla ovat muun muassa eduskuntavaalit ja ISYY:n ensimmäiset vuosijuhlat. ”Opiskelijaliikkeellä on yhteisiä kansallisia intressejä, joita on ajettava vaalien alla. Vaikutustyö on tehtävä paikallisesti.” Mähönen uskoo, että kampusten välinen tasapuolisuus säilyy, vaikka ylioppilaskunnan korkeimmat tehtävät ovat keskittyneet Kuopioon. ”Sillä ei saisi olla merkitystä ja ilmeisesti edustajisto arvioi, että tasapuolisuus ei ole vaarassa. Asiasta kyllä keskusteltiin”, hän toteaa. Toisaalta hallituksen jäsenistä neljä on joensuulaisia, kun kuopiolaisia on vain kaksi ja savonlinnalaisia yksi, joten joensuulaisten ei tarvitse luultavasti huolehtia äänensä kuulumisesta. ”Tarkoitus on täydentää hallitusta yhdellä henkilöllä. Tämän tulee tasa-arvolain vaatimuksen vuoksi olla nainen. Vastuulleen hän saa Kuopion kampuksen vapaa-ajan ja kansainväliset asiat”, Mähönen kertoo. T ammikuun lumisateisena torstaina Uljas lounasti intoa ja energiaa säteilevän Marjatan kanssa. Savonlinnan Ravintola Välkyn rapeareunaiset pinaattiletut tekivät kauppansa luokan- ja musiikinopettajaksi tähtäävälle 29-vuotiaalle. Yrittäjyyskasvatuksesta graduaan aloittanut kolmannen vuosikurssin opiskelija kertoi vuoden alkaneen hyvin leppoisasti. Turhanpäiväiset uuden vuoden lupaukset olivat jääneet tältäkin vuodelta tekemättä. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Kun ylioppilaskunnan olemassaolon kaoottinen ensimmäinen vuosi on takana, voi hallitus 2 Viestinnän takkuilu leimasi ISYY:n olemassaolon ensimmäistä vuotta. Ongelmia oli niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Edustajisto nimesikin joulukuun kokouksessaan vuoden 2011 viestinnän teemavuodeksi. ”Epätietoisuus on aiheuttanut tyytymättömyyttä. Meidän pitää tavoittaa paremmin opiskelijat. Tietenkin yliopiston on myös parannettava tiedotusta. Myös keskusteluyhteys on yliopiston suuntaan on saatava kunnolla toimimaan”, hallituksen puheenjohtaja Jukka Mähönen toteaa. Minna Kaipainen on saanut harteilleen viestinnän vastuualueen hallituksessa. ”Viesti ei kulje tarpeeksi nopeasti, eikä se tavoita kaikkia. Kaikki eivät vieläkään tiedä edes, mitä ylioppilaskunta tekee”, hän kuvailee ylioppilaskunnan viestinnän pullonkauloja. ”Viestin on oltava helposti saatavilla, niin että siihen törmää. En voi yksin viestiä kaikille, mutta yritän löytää välineet viestin välittämiseksi” Viestinnän kehittämiseen on budjetoitu varoja, mutta vielä ei ole selvää, mihin ne käytetään. Tarkemmin viestinnän kehittämistoimenpiteet hahmottuvat, kun hallitus saa tehtyä toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmansa. Kaipaisen mukaan hallitus aikoo ainakin jalkautua ainejärjestöjen hallitusten kokouksiin. Lisäksi järjestöjaoston kautta on tarkoitus kerätä palautetta siitä, kuinka nettisivuja tulisi kehittää. ”Edarivaalit ovat syksyllä ja tavoite on saada äänestysprosenttia korotettua. Sen eteen täytyy tehdä töitä jo keväällä. Edustajistoa ja sen toimintaa pyritään tekemään tutuksi ja lisäämään edustajiston näkyvyyttä”, hän sanoo. Suuntaviivoja kuluvalle vuodelle vedellään nyt viime vuotta hiukan helpommassa, tai ainakin selkeämmässä tilanteessa. Pasi Huttunen, teksti & Pontus Purokuru, kuva Marjatta Komonen Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kasvatustiede Vuosikurssi: 3. vsk. Syntymäpaikka: Forssa Motto: ”Aina kannattaa yrittää!” Harrastukset: Liikkuminen ja musiikki monessa muodossa sekä käsityöt Ruoka: Pinaattiletut Paikka: Ravintola Välkky Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään SAVONLINNA Liikennevalot keräsivät savonlinnalaisia yhteen tapahtumaköyhän tammikuun alun aikana. Valoilmiöitä saapui seuraamaan myös kaupungin läpi ajavia vieraspaikkakuntalaisia aiheuttaen jopa ruuhkaa. Vuosikymmenien ajan kiistelyä aiheuttaneen valtatie 14:n ohitustien rakentaminen käynnistyi syksyllä. Se vähentänee keskustan iltapäiväruuhkia valmistuttua. Uljas 1 | 21. 1. 2011 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Käytännössä Canthialle tulee iso hammaslääkärin vastaanotto Suomen kielen opiskelussa vaikeuksia Osa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen vaihto-opiskelijoista näkee suomen kielen opetuksessa puutteita ja pitää opiskelua hankalana, vaikka heiltä kerätty palaute on ollut suotuisaa. – Jussi Turunen, teksti Alustava luonnos Kuopion Kampuksen hammaslääketieteellisen harjoittelutiloista. Harjoittelutilojen ka -klinikan on tarkoitus olla käyttövalmiina tammikuussa 2013. Valtaosa alta siirrettävistä tiloista on tarkoitus olla uusissa paikoissa jo ensi syksynä. KYS:n ja Canthian välille kaivetaan pian tunnelia Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisen tiloja kaavaillaan Canthian kolmanteen kerrokseen. Tilat vievät yhteensä 4000 neliön alan. ”Alustava kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan KYS:n ja Canthian välille suunniteltu tunneli, nousenevat kustannukset hieman yli kymmeneen miljoonaan”, kiinteistöpäällikkö Olli Siitonen kertoo. Noin 200 metrin tunneli rakennetaan helpottamaan liikkumista yliopiston ja KYS:n välillä. Hammaslääketieteen harjoitusklinikkasaliin rakennetaan yhteensä 110 hammaslääkärituoliyksikköä ja sen myötä Siitosen mukaan harjoitusklinikalle odotetaan 500 – 600 potilasta päivittäin. ”Käytännössä Canthialle tulee iso hammaslääkärin vastaanotto”, Siitonen tarkentaa. Vastaanotto- ja odotustilat rakennetaan neljänteen kerrokseen. Hammaslääketieteen opiskelijoiden ja työntekijöiden lisäksi tiloissa harjoittelevat ja työskentelevät myös ammattikorkeakoulu Savonian suuhygienistit. Tiloihin suunnitellaan myös Kuopion kaupungin erikoishammashoidon yksikköä. Kaupungin yksikön tuleminen tiloihin selviää tammikuun aikana. Ratkaiseva kysymys on löytyykö kaikille sen toiminnoil- tietokoneluokkaa, kaksi seminaarisalia, lukusalin sekä henkilökunnan työhuoneita ja muutamia laboratorioita. ”Ikävää tässä on, että opiskelijat viettävät paljon aikaa juuri tuolla alueella ja hyväksi havaittu konsepti joudutaan purkamaan”, kiinteistöpäällikkö Olli Siitonen kertoo. Siitosen mukaan kolme tietokoneluokkaa ja kioski sijoitetaan kuitenkin uudelleen Canthian ensimmäiseen kerrokseen. Yksi tietokoneluokka meditekniaan ja yksi snellmaniaan Samalla tietokoneluokkiin pyritään saamaan entistä enemmän työpisteitä. 3 Uutinen # Hammaslääketieteellisen harjoittelutilat alkavat hahmottua Kuopion kampuksella. Yhteensä noin 3900 neliön tilat sijoittuvat Canthian kolmanteen kerrokseen. Samalla ne raivaavat tieltään joukon pääasiassa opiskelijoiden käytössä olevia tiloja. - Jarkko Kumpulainen, teksti & QVIM Arkkitehdit Oy, kuva le tarpeeksi tilaa. ”Erikoishammashoidon mukaan tulossa olisi selkeä synergiaetu, mutta tärkeintä on huolehtia, että omat toimintomme säilyvät. Sehän on selvä, että kun olemassa oleviin tiloihin siirretään tuommoinen laitos, niin edessä on tiukka kaksi vuotinen, että kaikki toiminnot saadaan säilytettyä”, Siitonen pohtii. Suunnitellut potilasmäärät luovat painetta myös kampuksen liikennejärjestelyihin. ”Canthian eteen joudutaan tekemään noin sata maksullista lyhyen ajan pysäköintipaikkaa. Henkilökunnalle ja opiskelijoille puolestaan hieman yli sata lisäpaikkaa Melanian taakse”, Siitonen sanoo. Muutoksia on samalla tulossa myös kampuksen kahteen liittymään. Vaihtoehdot ovat joko yhteen liittymään siirtyminen tai Canthian kohdalla olevan liittymän laajentaminen ja oikaiseminen. Altaan klinikkasali raivaa muun muassa nykyisin ylioppilaskunnan kioskin, viisi Opintopisteitä ainejärjestötoiminnasta Apurahansaajan työttömyysturva parani Opiskelijat saavat jatkossa luottamustoimista opintopisteitä. Yliopiston päätöksellä ainejärjestön hallituksessa vuoden istunut on oikeutettu yhteen opintopisteeseen ja puheenjohta- Työttömäksi jäävä apurahansaaja voi nyt saada työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa. Säädös tuli voimaan jo vuoden 2009 alussa, mutta sitä voidaan soveltaa vasta 8 Uljas 1 | 21. 1. 2011 jana, sihteerinä tai rahastonhoitajana toiminut kahteen. Yliopiston ja ylioppilaskunnan hallinto- ja työryhmätyöskentelyistä on mahdollista saada yhdestä kolmeen opintopistettä. tämän vuoden alusta, koska apurahansaajan on täytynyt olla vakuutettuna maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti 24 kuukauden ajan. Osalla vaihto-opiskelijoista on mennyt sormi suuhun suomen kieltä opiskellessa Joensuussa. Uljaan tavoittamat vaihto-opiskelijat kokevat, että heidän saama suomen kielen opetuksensa on yksinkertaisesti liian monimutkaista alkutasoon nähden. Tyhjästä opintonsa aloittaneiden haastateltujen mukaan aineisto on vaikeaa ja tunneilla puhutaan ainoastaan suomea. Lisäksi ongelmaksi on koettu se, että kotitehtäviä jaetaan, mutta niihin ei jaeta oikeita kirjallisia vastauksia englanniksi. Englantia opiskeleva Michiko Yamashita ei ole kyennyt kartuttamaan suomen kielen taitoaan. Hänestä ryhmäkoot ovat liian suuria ja materiaalit saisivat olla paremmat. – Vaihto-oppilaan on vaikea oppia, en ole oppinut täällä juuri mitään, Yamashita kertoo. Myös kasvatustieteitä opiskeleva Martha (nimi muutettu) näkee parannettavaa. – Tarvitsisimme pienemmät ryhmät, koska isossa ryhmässä taso vaihtelee liikaa. Myös kurssikirja tai ratkaisujen englanninkieliset printtiversiot olisi oltava, Martha luettelee. Molempia harmittaa erityisesti, että tunneilla käytetään opetuskielenä suomea ja kotitehtävät käsitellään suullisesti. Suomen kielen yliopistonlehtori Petri Jääskeläisen mukaan suomen käyttö opetuskielenä on pedagoginen valinta, jonka hyöty kielen oppimisen ja käytössä harjaantumisen kannalta on perusteltua. Jääskeläinen vastaa kysymyksiin ja kuvaa opetuskäytäntöjä vain omiin Kuopiossa pitämiinsä kursseihin pohjaten. – Alussa, varsinkin lyhyellä Survival-kurssilla, materiaalit ovat myös englanniksi. Aloittavien kursseilla opetuskielenä on englanti, suomea otetaan mukaan vähitellen kielitaidon karttuessa. Pidemmälle ehtineillä kaikkea ei opettajan toimesta käännetä, koska teemoja ja sanastoa on jo käsitelty tunneilla tai materiaaleissa ja opiskelijaa ohjataan omatoimisesti hakemaan tarvitsemaansa taustatietoa, Jääskeläinen selventää. – Kaikilla syksyn kursseilla on ollut oma kotisivu, johon materiaalit ja myös kotitehtävien vastaukset päivitetään viikoittain. Osa harjoituksista puretaan vain suullisesti tai hankalimmista kohdistaan. – Kaikista opintojaksoista kerätään palaute vähintään joka toisesta toteutuksesta ja aina silloin kun opetuskäytänteissä on ollut muutoksia. Palaute on ollut kautta linjan positiivista eikä selviä muutostarpeita ole nostettu esiin. Epäkohtina on mainittu aikataulujen päällekkäisyys ja kasautuvat työmäärät, Jääskeläinen sanoo. Vaihto-opiskelijat Joensuun kampuksella aloitti syksyllä 2010 188 vaihto-opiskelijaa ja 139 tutkinto-opiskelijaa. Kuopiossa aloitti 111 vaihto-opiskelijaa ja 42 tutkinto-opiskelijaa. Savonlinnassa aloitti 5 vaihto-opiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita aloitti 485, joista 304 oli vaihto-opiskelijoita tai harjoittelijoita, ja 181 tutkinto-opiskelijoita. Suomen kielen kurssit ovat vapaaehtoisia. Lähde: Kansainvälisten asioiden sihteeri Sonja Kuosmanen, Joensuu. Kansainvälisten asioiden koordinaattori Pauliina Tamminen, Kuopio. Toimistosihteeri Eeva Marttinen, Savonlinna. Kolmen tonnin strategia Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan strategia julkaistaan strategiaseminaarissa 18. maaliskuuta. Itse strategiatyö on jo käytännössä tehty, mutta julkaisu haluttiin sijoittaa lähelle ISYY:n ensimmäisiä vuosijuhlia, jotka vietetään 19. maaliskuuta. Strategiatyön ympärillä on leijunut erilaisia huhuja epämääräisyyksistä, kun strategiatyön konsultti- apuna toimi ISYY:n edustajiston sekä strategiatyöryhmän puheenjohtajan Sara Remeksen isä Keijo Remes. Koko strategiatyöhön kului pääsihteeri Janne Mertasen mukaan rahaa noin 3000 euroa, josta 2500 konsultinpalkkioihin. ”Meillä ei ollut tarvittavaa osaamista strategiatyön tekemiseen, joten ulkopuolista apua tarvittiin. Toisen keväällä meitä kouluttaneen konsultin yritys tekee töitä alennetulla hinnalla julkiselle sektorille ja silloin hinta on 1800 euroa päivässä. Meidän tapauksessamme olisi laskutettu vähintään kolme päivää”, Sara Remes toteaa. Remes kertoo jäävänneensä itsensä päätöksenteosta hyvissä ajoin. ”Tarjosin yhteystiedot käyttöön”, hän toteaa. Passi Huttunen ISYY:n hallitus vatvoi palkkioasiassa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan laskea Savonlinnan kampuspuheenjohtajan palkkiota 200 eurolla kuukaudessa. Kuopion ja Joensuun puheenjohtajien palkkioita muutosaikeet eivät olisi koskettaneet. Savonlinnan uusi puheenjohtaja Mikko Puhakka oli estynyt pääsemään kokoukseen, jossa häntä koskeva päätös tehtiin. ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Mähösen mukaan syynä palkkion alentamiseen oli opettaja opintojen luonne, jonka vuoksi jo edellinen puheenjohtaja oli osittain estynyt osallistumaan hallitustoimintaan. ”Asiasta keskusteltiin hallituksessa jo viime vuonna. Savonlinnan pj ei pysty opiskelun luonteen vuoksi tekemään töitä samalla panostuksel- la kuin muut kampuspuheenjohtajat”, Mähönen vakuutti. Hallitus muutti kuitenkin suunnitelmiaan seuraavalla tapaamiskerrallaan, ja palkkion alennus evättiin. ”Keskustelimme asiasta, kun Mikko (Puhakka) oli paikalla. Tämän keskustelun pohjalta tulimme tähän ratkaisuun”, Mähönen valotti uutta päätöstä. Kolumni | Suoritin Tuijota seinää K aipuu menneisyyteen näyttää olevan melkein yhtä yleistä, kuin vakaumus siitä, että jos vielä tämän työpäivän, -viikon tai -vuosikymmenen jaksan, niin asiat muuttuvat paremmaksi. Kehitysuskoa voi ja sitä pitää kyseenalaistaa, mutta politiikan rakentaminen ”ennen oli kaikki paremmin” -ajattelun päälle on lähinnä typerää. Kaikkein eniten kehitysuskoa voi ja pitää kyseenalaistaa juuri siinä, että jaksaminen ja sinnittely eivät takaa onnellista tulevaisuutta – edes sitten joskus. Puhe hetkeen tarttumisesta ja elämisestä juuri nyt on niin puhkikulutettua, että on vähän noloa ottaa sitä esiin. Mutta väitän, että se on viime vuosina käsitetty tahallaan väärin. Ikuisen talouskasvun hengessä hetkeen tarttu”Suorittamisessa ei sinänminen sä ole mitään vikaa, mutta on ja nyt kysyttävä, kenelle sitä tekee ja eläminen on miksi. saanut merkityksen, jossa toimitaan aktiivisesti ja päämäärätietoisesti jotain, yleensä työelämän tavoitetta kohti iloisen energisessä flowtilassa. Pyrkiessä ei oikein jää aikaa elää, jollei elämiseksi laske life coachin suosittelemaa suorituskykyä parantavaa zumbatuntia. Suorittamisessa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta on kysyttävä, kenelle sitä tekee ja miksi. Degrowth-liikkeen ajatusrakennelmat taitavat olla vielä hahmottumattomia, mutta jotain sieltä voi ammentaa. Uljaan sivukoko tekee lehdestä täydellistä vessalukemista. Voisin siis lukea aina paskalla Uljasta ja samalla tehdä sisällöllistä ja visuaalista kehitystyötä. Luova työhän onnistuu paskalla istuessa usein parhaiten. Siitä huolimatta luen vessassa mieluummin vaikka kirjaa, seikkailen netissä puhelimellani tai ihan vain tuijotan seinää. Nykyinen elämäntahti jättää liian vähän aikaa suunnittelemattomuudelle ja päämäärättömälle tuhertelulle. Helsinkiläisten Tieteen päivillä tekemä nukahtamisperformanssi tai edellisessä Uljaassa ollut juttu nukkumapaikoista Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella käsittelivät tätä teemaa. Oli sitten kyse nukahtamisesta tai seinän tuijottamisesta ajatuksiinsa unohtuneena, niin kyse on tarpeellisesta toiminnasta. Kyllä, kyse on vastarinnasta ja kamppailusta, mutta paradoksaalisesti myös luova talous elää ajatusten vaeltelusta ja uneksimisesta. Ja luovasta taloudesta toivotaan uutta Nokiaa. Toivottavasti emme saa uutta Nokiaa. Oikeasti talous tarvitsee jotakin vähemmän jäykkää ja hidasliikkeistä – se tarvitsee jotain uudenlaista. Talouden tekevät ihmiset tarvitsevat elämisen ja toimimisen mahdollisuuksia juuri nyt, eikä joskus tulevaisuudessa. Anni Sinnemäki toteaa tässä lehdessä, että meillä voisi olla perustulo vuonna 2017. Emme Sinnemäen kanssa puhu samasta perustulosta, mutta idea on kyllä kannatettava. Pasi Huttunen Selina Tuomaala Uljas 1 | 21. 1. 2011 9 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Myös toiset vaihtarit ovat tehneet valituksia. Eräs kertoi opiskelevansa pesutuvassa, kun asunnossa ei saa lukurauhaa Yliopiston aikailu sai Savonian vetäytymään kampukselta Ammattikorkeakolu Savonia vetäytyi yhteisestä kampus-hankkeesta yliopiston kanssa, ja nyt aikomus on siirtää opetus yhteisiin tiloihin Technopoliksen kanssa. Ammattikorkeakoulun rehtorin Veli-Matti Tolpin mukaan vetäytyminen kampus-hankkeesta oli monien syiden summa. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen on sitä mieltä, että juhlia saa, mutta naapureiden huomioiminen olisi toivottavaa. Ojalainen ei syyllistä kaikkia vaihtareita, mutta hänen mielestään osa tuntuu tulleen Itä-Suomen yliopistoon lomailemaan vaihtoajaksi. Joensuussa opiskelija-asuntoja tarjoava osakeyhtiö Elli on ihmeissään vaihto-opiskelijoiden juhlimishaluista. Ellin mukaan tilanne on riistäytynyt käsistä, kun yönpuolelle kääntyvistä satojen henkilöiden kekkereistä ei voi olla aiheutumatta häiriötä naapureille. Onko Elli nipo, vai onko ongelma tosi? – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on selkeästi joutunut puun ja kuoren väliin vaaliessaan asuinrauhaa kohteissaan. Harmaita hiuksia aiheuttavat juhlivat vaihtoopiskelijat. Viimeksi joulukuussa Uljas uutisoi vaihto-opiskelijasta, joka koki Ellin toimineen mielivaltaisesti, kun säätiö hääsi tämän asunnostaan eräiden juhlien jälkeen. Samaan aikaan Ellissä ollaan ihmeissään millä turvata naapuruston kotirauha. ”Vuokrasuhteen purkaminen on äärimmäinen keino, mutta toimimme enemmistön etua vaalien ja toimenpiteet lähtevät liikkeelle naapureiden tekemistä häiriöil- 10 Uljas 1 | 21. 1. 2011 moituksista”, kertoo Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Ojalaisen mukaan Ellin asuntokanta ei sovellu juhlimiselle, koska taloissa asuu myös perheitä ja jatko-opiskelijoita. ”Kyseessä on yksinkertaisesti hankala asetelma, johon ei ole löytynyt ratkaisua vaikka olemme käyneet keskusteluja vuosien saatossa useiden tahojen kanssa. Tahtoa on, mutta keinot eivät ole auttaneet”, kertoo Ojalainen. Ilmiönä Joensuun vaihtareiden riehakkaat kotijuhlat eivät ole uusi. Noin vuosi sitten Joensuun silloiset vaihto-opiskelijat nousivat valtakunnalliseen tietouteen, kun Poliisi-tv kameroineen saapui todistamaan hieman ennen puoltayötä railakkaita 50 hengen juhlia kaksiossa. Ojalainen taas kertoo kuinka äskettäin opiskelija-asunnossa järjestetyissä juhlissa oli puolenyön aikoihin parisataa osallistujaa ja juhlat laajenivat käytäville saakka. Poliisin ja huoltomiesten väliintulojen lisäksi vaihto-oppilaiden juhlinta on työllistänyt tänä syksynä myös palokuntaa. ”Ei tästä voi syyllistää tietenkään kaikkia vaihto-oppilaita. Myös toiset vaihtarit ovat tehneet valituksia. Eräs kertoi opiskelevansa pesutuvassa, kun asunnossa ei saa lukurauhaa”, kertoo Ojalainen. Hänen mukaansa edellinen syyslukukausi oli erityisen rauhaton. Mukaan on myös tullut ilkivaltaa, jota on vaikea ymmärtää, kun niiden jäljiltä käytäviltä on joitakin kertoja jouduttu siivoamaan muun muassa virtsaa, olutta ja viiniä sekä hangattu vastamaalatuilta seiniltä tageja. Lopulta ilkivallan korjauskustannukset livahtavat osakeyhti- Uutinen 5 Suuhygieniankoulutus on edelleen tulossa yliopiston tiloihin Canthialle. Lopullisesti asiasta päättää 3. helmikuuta kuntayhtymän valtuusto. Tolppi uskoo päätöksen olevan myönteinen. Yhteensä yhteisen kampuksen suunnitteluun käytettiin rahaa Tolpin mukaan noin 100 000 euroa, josta pääosan kustansi maakuntaliitto. Ajatus ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöstä syntyi alun alkaen 90-luvun puolenvälin paikkeilla korkeakoulujen konsortiohankkeesta. Tolppi uskoo, että yhteistyön kehittäminen yliopiston kanssa jatkuu kampus-rakenteiden kaatumisesta huolimatta. ”Teemme yhteistyötä edelleen ja Technopolishan on toisaalta yliopiston välittömässä läheisyydessä. Enkä sulje myöskään pois myös korkeakoulukonsortiohankkeen mahdollisuuksia”, Tolppi kertoo. 4 Uutinen # Elli ei jää seinäruusuksi vaihtarijuhlissa Savonia-ammattikorkeakoulun rehtorin Veli-Matti Tolpin mukaan yhteis-kampus hankkeesta vetäytymisen pääsyy oli Suomen yliopistokiinteistöjen pyytämä liian korkea vuokra. Lopulta päätökseen vaikutti kuitenkin myös yliopiston hidas päätöksenteko. ”Yhtenä syynä vetäytymiseen oli ehdottomasti yliopiston vetkuttelu. Yliopistolta ei syntynyt päätöstä millä tiloilla mennään ja lopulta ratkaisu syntyi, kun tuli ilmi, että yliopistolla onkin tarve päinvastoin vähentää tiloja”, Romaniasta työmatkalta tavoitettu Tolppi kertoo. Yliopiston hallitus päätti loppuvuodesta leikata tilamenoista 15 prosenttia. Ammattikorkeakoulu tulkitsi päätöksen ristiriitaisena suhteessa uusien kampusrakennusten pystyttämiseen. Yliopiston toiminta saa kuitenkin Tolpilta myös ymmärrystä. ”Tietysti ymmärrän myös sen, että Itä-Suomen yliopiston yhdistyminen vaatii ratkaisuja myös tilojen suhteen, mutta meidän näkökulmasta tilanne oli todella ikävä, kun päätöstä ei vain alkanut syntyä”, Tolppi sanoo. Savonia ratkaisi lopulta tilatarpeensa joulukuussa lyömällä hynttyyt yhteen Savilahden läheisyydessä sijaitsevan Technopolis Oyj:n kanssa. Terveys-, matkailu- ja ravitsemusalan on tarkoitus aloittaa Technopoliksen tiloissa vuonna 2013. össä lopulta helposti vuokriin. ”Orientaatiossa vaihto-opiskelijoille on kerrottu, että paikalle voidaan kutsua poliisit ja vuokrasopimus voidaan purkaa, mutta se ei tunnu auttavan. Välillä tuntuu, että osalle vaihto-opiskelu aika on vain kolmen kuukauden loma”, Ojalainen kertoo. Elillä on Joensuussa yhteensä 38 kohdetta, joissa asuu opiskelijoita. Ojalaisen mukaan suurin osa häiriöistä keskittyy noin viiteen kohteeseen, joissa kaikissa on asunut huomattava määrä vaihto-opiskelijoita. Uljas 1 | 21. 1. 2011 11 Ajassa Ajoittain tapahtunutta ”Asiasta tulisi keskustella enemmän ja kannustaa opiskelijoita harjoitteluun Ensimmäinen vuosi oli monelle pettymys Yliopistolta halutaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän akateemista vapautta. Etenkin joensuulaiset pettyivät UEF:n ensivuoteen. Pettymyksiä kirjattiin muunmuassa mielenosoituksissa 14. Joulukuuta - Pasi Huttunen, teksti & kuva Itä-Suomen yliopisto sai melkoisen ryöpytyksen niskaansa ensivuotensa päätteeksi. Tieteentekijöiden liiton sekä professoriliiton yliopistouudistusta koskevan kyselyn raportissa yliopistouudistuksen onnistuminen saa kovimman tyrmäyksen Itä-Suomen yliopistolaisilta. Tylyä luettavaa ovat myös joensuulaisten ainejärjestöjen järjestämässä mielenilmauksessa 14. joulukuuta kirjatut pettymykset yliopistoon ja vaatimukset sen johdolle. ”Vähemmän byrokratiaa, enemmän luentoja Yliopisto-hiihtäjät eivät harjoittele Opiskelijoiden kilpailu kesätyöpaikoista on tiukka sillä latu on kapea ja paremmilla varusteilla pääsee kesätyökisoissa pidemmälle. Jos kilpailuun on tankattu yliopisto-opinnoilla, mahdollisuudet voittoon ovat vähäiset. - Mari Karjalainen, teksti & kuva Työnantajat eivät juuri arvosta muutaman vuoden yliopisto-opintoja. Koulutus näyttää asiantuntevalta CV:ssä, mutta sillä ei ole arvoa, jos kokonaisuudesta ei muodostu maisteria tai vähintään kandia. Ennen kuin pääsee finaaliin, tulisi olla pitkälle edenneet opinnot, vankka työkokemus, monien ATK-ohjelmien osaaminen, erinomainen kielitaito tai ainakin ulkomailla kerättyjä opintopisteitä. Mistä nämä kaikki välineet hankitaan, jos uraa opintojen parissa on vasta muutaman vuoden verran? Olisi paljon helpompaa käyttää kilpailun ohituskaistaa, harjoittelua. Samaan ongelmaan ovat törmänneet ensimmäistä vuotta julkisoikeutta opiskeleva Pekka Hylkilä ja yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Hanna Hylkilä. Joensuun kampuksen Agoran kahviossa käydyssä kehityskeskustelussa olimme kaikki samaa mieltä siitä, että oman alan kesätöihin ei 12 Uljas 1 | 21. 1. 2011 pääse koulutuksella vaan työkokemuksella. Pekka ja Hanna Hylkilä kertovat, että oman alan kesätöitä on vaikea saada. Molemmilla olisi intoa työelämään jo opiskelujen aikana mutta oman alan töiden saaminen on käytännössä lähes mahdotonta, koska opinnot eivät sisällä harjoittelua. ”Harjoittelu ei ole pakollinen eikä siitä ole vielä edes puhuttu”, Pekka Hylkilä kertoo. Työnantajat ottavat mielellään töihin harjoitteluaan suorittavia ammattikorkeakoulu opiskelijoita. Kesällä tehty työ lasketaan heidän opintoihinsa ja samalla he saavat työnantajien arvostamaa työkokemusta. Yliopisto-opiskelijakin haluaisi saada oman alan työkokemusta jo opiskelujen alussa, mutta harjoitteluun on mahdollisuus vasta loppuvaiheessa. Suurella osalla viiden vuoden yliopisto-opintoihin sisältyy noin kolme kuukautta harjoittelua. Tälläkö määrällä työelämään tulisi sitten hiihdellä muina miehinä ja naisina? Ammattikorkeakoulu opiskelijat hiihtelevät reippaalla tahdilla ohi kohti työelämää, kun yliopisto-opiskelijalla ei ole vielä edes välineitä kasassa. Pienellä hiihtoporukalla harmittelimme harjoittelun vähäisyyttä ja ihmettelimme ongelman vähäistä esillä oloa. Miksi opiskelijat eivät vaadi enempää harjoittelua? Esitin asian Joensuun kampuksen uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinoselle. Hänen mukaansa joensuun kampuksella kirjattiin yliopistolaisten pettymyksiä ja vaatimuksia 14. Jou- lukuuta. Sekä pettymyksiä yliopistoon, että vaatimuksia yliopiston johdolle kertyi viisi arkkia. Kyselyn mukaan 76 prosenttia ItäSuomen yliopistoa edustavista vastaajista arvioi, että yliopistouudistus on onnistunut huonosti. ”Kukaan ei tiedä mitä ihmettä täällä tapahtuu. Tieto ei kulje, vaikutusmahdollisuudet ovat riviopiskelijalla ja -henkilökunnalla surkeat. Tuntuu, ettei meitä arvosteta”, kuuluu erään pettyneen näkemys. ”Asioista ei keskustella ja jos keskustellaan, päättävät tahot eivät korvaansa lotkauta kuunnellakseen. Asioista tiedotetaan vasta kun päätökset on tehty. En pidä tästä”, toteaa toinen. Kuopiolaiset Itä-Suomen yliopiston edustajat ovat hivenen joensuulaisia tyytyväisempiä yliopistouudistuksen onnistumiseen. Kuopiossa 8,5 prosenttia vastaajista toteaa uudistuksen onnistuneen melko hyvin, kun Joensuussa vastaava prosentti on 3,2 prosenttia. Kuopiolaisista prosentti katsoo, että uudistuksessa on onnistuttu erittäin hyvin. Joensuussa tätä mieltä ei kyselyn mukaan ole kukaan. Byrokratiaa ei vastaajien mukaan ole saatu vähennettyä, mutta akateeminen vapaus sen sijaan on vähentynyt. Yhteensä 89 prosenttia kaikista vastaajista on eri mieltä väitteestä, että byrokratia olisi vähentynyt. ”Vähemmän byrokratiaa, enemmän luentoja”, kuuluu yksi kirjatuista vaatimuksista. Etenkin humanistisen alan edustajat katsovat vapauden kaventuneen uudistuksen seurauksena. Myös kasvatustieteilijöistä noin 70 prosenttia suhtautuu uudistukseen hyvin kriittisesti. ”Mitä jos vähentäisitte salaisesta sijoitussalkustanne rahaa ja lisäisitte opetusta?”, kehottaa joku. Ainejärjestöjen järjestämässä mielenilmauksessa kirjattiin yhteensä viisi arkkia pettymyksiä sekä viisi arkkia vaatimuksia. Yksi arkki omistettiin UEF:n hyville puolille, mutta siitäkin hyppää ensimmäisenä silmille isolla kirjoitettu ”ei ole!” Kyselytutkimus puolestaan perustuu 2386 vastaukseen, jossa kohderyhmänä olivat yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kirjastonhoitajat ja informaatikot. opiskelijat eivät ole vastaanotolla kuitenkaan suoranaisesti edes toivoneet lisää harjoittelua. ”Asiasta tulisi keskustella enemmän ja kannustaa opiskelijoita harjoitteluun”, Hanna Hylkilä sanoo. ”Ensimmäinen askel voisi olla se, että harjoittelu vaadittaisiin pakolliseksi kaikille aloille”, biologiasta väitöskirjaansa tekevä Tommi Paakkonen ehdottaa. Kommentti | Paska kisa Humanistia heikottaa kesätyökisoissa Oman alan kesätöihin pääseminen tuntuu tuskastuttavan vaikealta, jos opinnot ovat alussa eikä alan työkokemusta ole. Mahdollisuudet kesätöihin lisääntyisivät, jos hakemuksia täytellessä voisi laittaa rastin kohtaan -harjoittelu. Niin AMK-opiskelijatkin tekevät. Eikö humanistin viiden vuoden yliopistokoulutuksesta voisi haudata muutaman kirjatentin tai tylsän luennon ja antaa tilaa enemmän harjoittelulle? Tällä hetkellä humanisti hyytyy kesätyökisoissa, koska joutuu hiihtelemään kohti työelämää huonoilla suksilla ja heikolla hapella. Hän joutuu rämpimään loppusuoralle asti, ennen kuin saa astua harjoitteluun, joka on ainut ohituskaista työelämään. Uskon, että oman alan töiden tekeminen halpahintaan, palkkana opintotuki ja –pisteet, koetaan hyödyllisempänä, kuin siivoaminen joka kesä ennen maisteriksi valmistumista. Toinen harjoittelu esimerkiksi kandi-vaiheessa antaisi paljon paremmat vauhdit työelämään. Muuten maisterin mäki kilpailupaikallekin alkaa tuntua liian jyrkältä, sillä kolmen kuukauden harjoittelujaksolla ei pärjätä oikeissa hiihtokilpailuissa. Uljas Uljas 7 |18.| 21. 10.1.2010 2011 13 Ajassa Ajoittain tapahtunutta ”Köyhyyden jakamisesta tulee harvemmin ongelmia. ISYY:n ensimmäisen vuoden hallituksen puheenjohtaja Maria Röykkä voi nyt dramaattisen kautensa jälkeen oikaista jalkansa ja keskittyä opintojensa viimeistelyyn. Identiteettinikkarista gradun tekoon Historian ensimmäisen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan on aika hengähtää. Tehtävään valittiin joulukuussa Maria Röykän tilalle uusi tekijä, Jukka Mähönen, joka jatkaa siitä mihin Röykkä jäi. - Pasi Ahtiainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Sanat haastava ja kehittävä toistuvat Maria Röykän puheessa, kun hän muistelee mennyttä vuotta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Myös kiire varjosti vuotta. Kun ylioppilaskuntia alettiin toden teolla yhdistämään, niin kaikki piti rakentaa alusta. Käytännössä tämä tarkoitti paljon kokouksissa istumista. - Vuoden aikana piti muodostaa paljon uutta säännöstöä. Voi olla, että siksi toiminta näytti ulkopuolisista tosi byrokraattiselta, Röykkä kertoo. 14 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Konkreettisia voittojakin saavutettiin. - Yliopisto teki juuri ylioppilaskunnan esityksen pohjalta päätöksen, että ylioppilaskunnan ja yliopiston luottamustoimista saa opintopisteitä. Tämä on tärkeä askel ylioppilaskunnalle, jolla on ollut vaikeuksia saada esimerkiksi hallinnon opiskelijapaikkoja täytettyä joka vuonna. Opiskelijoille ylioppilaskunnan toiminta on kuluneen vuoden aikana saattanut näyttäytyä pelkkänä ohjesääntöjen rukkaamisena. - Meillä oli viime vuonna ongel- mia sähköpostien ja web-sivujen kanssa. Viestintään panostaminen on tärkeää, koska ylioppilaskunta tekee paljon sellaisia asioita, joista opiskelijat eivät tiedä. - Kun on uusi organisaatio, niin se hakee aina identiteettiään muutaman ensimmäisen vuoden, Röykkä jatkaa. Entä millaisia eroja väistyvä puheenjohtaja on havainnut Kuopion ja Joensuun välillä vuoden aikana? Olisiko saatettu törmätä samoihin ongelmiin kuin pääkaupunkiseudulla teekkareiden ja kauppislaisten yhdistyessä? - Ainakaan hallituksessa ja sihteeristössä ei ole huomannut erottelua Kuopion ja Joensuun välillä. Uusissa malleissa mietitään aidosti mikä on paras vaihtoehto, eikä vedetä kotiinpäin. Mitä tulee ongelmiin pääkaupunkiseudulla, ei Röykkä pidä samaa mahdollisena ISYY:ssä. Köyhyyden jakamisesta tulee harvemmin ongelmia. Myöskään puoluekanta ei ylioppilaskunnassa Röykän mukaan erityisesti näy. Perinteisestihän Joensuuta on pidetty politisoituneempana kuin Kuopiota, mutta kokoomuslaisen Röykän mielestä opiskelijoiden etu on tärkeämpää kuin puoluekanta. Raskaina asioina hän muistelee noin vuoden takaista Uljaan päätoimittajan irtisanoutumista. Röykkä oli juuri valittu puheenjohtajaksi ja hän joutui kommentoimaan tilannetta julkisesti, vaikka ei ollut itse vaikuttamassa asioiden kulkuun. - Päivässä saattoi soittaa kolmekin toimittajaa ja pyytää kommenttia. Ikävää että asiasta kehittyi niin suuri draama. Tämän kevään hallinto-oikeuden opiskelija Röykkä aikoo tehdä graduaan. Sen jälkeen edessä on todennäköisesti muutto pois Joensuusta. Uljas 1 | 21. 1. 2011 15 Lanttu vei! - eli kuusi tapaa siivilöidä ”uuden suomalaisen keittiön” kulinaaris-poliittista projektia – Juhana Venäläinen, teksti – Jussi Airaksinen, Hanna Pulkka & Juhana Venäläinen, kuvat Ruoanlaitto on kansallisen kulttuurin peili, ja jos suomalaisia ruokavaikuttajia on uskominen, tämän kulttuurin olisi kiireesti muututtava. Viimeisin manifesti kulinaarisen laatuharppauksen puolesta on ruokatoimittaja Christer Lindgrenin teos Kiehuu! – Uusi suomalainen keittiö, joka julistaa lähi-, luomu- ja ekoruoan ilosanomaa sekä maatiaislajien elvyttämistä 23 suomalaisen huippukokin voimin. Tämä kaikki toteutuu ruokakulttuurin modernisoimisen ja globalisoimisen hengessä, joka pitäisi sovittaa yhteen suomalaisten raaka-aineiden kuten poron, lakan ja mädin käytön kanssa. Mutta mikä vanhassa suomalaisessa keittiössä oli vikana ja millainen uusi suomalainen uuteen keittiöön tarvitaan? Sekä: Mitä käy mikropizzojen miljoonayleisölle? 16 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Uljas Uljas 7 |18.| 21. 10.1.2010 2011 17 Ydin Avautuminen Pirstaloituminen Taide Teknologia Uudelleenkoodaus Jos suomalaisessa ruokaperinteessä on jotain omaa ja erityistä, sen täytyy olla lanttu. Lanttulaatikon imago pelkkänä jouluruokana peittää taakseen tämän sinappiöljystä makeankirpeän ominaismakunsa saavan juureksen tärkeän roolin suomalaisessa ruokahistoriassa. Vielä hetki sitten suomalainen ruokakulttuuri oli minimalistista. Yksinkertaisimmillaan syötiin pepua eli kylmään veteen sekoitettuja jauhoja. Toisinaan tehtiin mutti, eli keittämällä valmistettu paksu jauhotahna, tai huttu, eli rukiista tai ohrasta keitetty velli. Ruokatalous perustui omavaraisuuteen ja varastointiin. Ruokaympyrän lohkoista valtaosan haukkasi vilja, jota täydennettiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi juureksilla ja suolakalalla. Suomalaisia on tällä hetkellä karkeasti ottaen kahta lajia. Ensinnäkin on niitä, jotka tekevät ilokaasusifonilla kurkkuvaahtoja, ja sitten on niitä, jotka huomaamattaan unohtuivat jauhelihakastikkeen aikakauteen. Ruokakulttuurista käytävä julkinen keskustelu yrittää kytkeytyä kodin ja arjen sijaan yhä vahvemmin osaksi korkeakulttuuria, taiteen ja designin maailmaan. Tätä suuntausta korostaa suomalaisten huippukokkien aktiivinen rooli ruokakulttuurikeskusteluissa. Kun siis puhutaan ruokakulttuurista ja sen uudistamisesta, puhutaan usein keskustelusta, joka syntyy ja kehittyy nimenomaan haute cuisinen piirissä, huippuravintoloiden keittiöissä. Uuden suomalaisen keittiön rakentamisessa eräs juonne on ruoanvalmistustapojen teknologisoituminen ja teknistyminen: hyvän ruoan tekemiseksi tarvitaan yhä enemmän yhä erilaisempia taitoja ja koneita, ja olosuhteiden kontrolloiminen edellyttää keittiöltä laboratoriomaisia piirteitä. Uuden suomalaisen keittiön perimmäinen kysymys on lopulta siinä, mistä aineksista ja millä valmistustavoilla ”uuden suomalaisuuden” keittoa hämmennetään. Kyse on määrittelykamppailusta ja yrityksestä luoda uutta kollektiivista identiteettiä aikana, jolloin kollektiivisia identiteettejä ei pitänyt enää olla olemassakaan. Tiedetään, että lanttu on syntynyt nauriin ja kaalin risteymänä, mutta siihen yksimielisyys päättyykin. Vaikka esimerkiksi suomenkielinen Wikipedia väittää, että lanttu oli yksi roomalaisten pääjuureksista, toiset pitävät lanttua nimenomaan suomalaisena ruokainnovaationa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n erikoistutkija Lauri Ahokas uskoo, että lanttu syntyi Hämeessä keskiajalla. Pohjoisen syntyperän teoriaa tukee lantun fysiologia: nuppuvaiheessa lanttu ei siedä kovinkaan hyvin yli 25 asteen lämpötilaa. Englannin kieleen lanttu nimettiin harmillisesti silloisen hallintoalueen mukaan: rutabagan lisäksi se tunnetaan ”ruotsalaisena nauriina”, Swedish turnip. Vaikka lantun keksiminen tunnustettaisiin länsisuomalaisten ansioksi, sille keksittiin idässäkin omaperäisiä ja suosittuja käyttötapoja kuten kukot ja piirakat. Lantun menestystarina päättyi kuitenkin ikävästi 1800-luvun lopussa, kun löytöretkien uustulokkaana Suomeen päätynyt muotikasvi peruna levisi kartanoista ja pappiloista köyhän kansan pariin ja syrjäytti lopullisesti muinaiset juurekset. Lantun uusi elämä on vasta aivan alkutekijöissään. Henkiinherättäjänä toimii Uuden suomalaisen keittiön nimellä tunnettu kulinaaris-poliittinen liike, la nouvelle cuisine finlandaise, joka pyrkii luomaan suomalaisesta keittiöperinteestä vientikelpoisen kulttuurituotteen. Lanttu on kaikesta huolimatta kulttuuriviennille hankala maskotti, eikä Lindgrenin Kiehuu!-kirjan sataan reseptiin mahdu palaakaan lanttua. Syy tähän lienee se kaikkein ilmeisin: maku. Lanttu ei ole koskaan eurooppalaiseen makuun sopinut – paitsi kotieläinten rehuna. 18 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Tilanne muuttui ratkaisevasti vasta 1950-luvulla, kun säännöstelyn päätyttyä suomalaisten agraariset ruokailutottumukset saivat muuntua moderneiksi ja urbaaneiksi syömistavoiksi. Alueelliset ruokakulttuurit sekoittuivat, makea aromisto syrjäytti hapansuolaisen, ruokatarjonta monipuolistui ja ulkona syöminen yleistyi. Helsingin olympialaisten yleisö ihmetteli ensi kertaa Coca Colaa, ja 1970-luvulla suomalaisen ruoan uudeksi ikoniksi nostettiin amerikkalais-italialainen pizza. Vaikka suomalainen keittiö on vasta hädin tuskin modernisoitu, ruokavaikuttajat ovat jo valmiita seuraavaan versiopäivitykseen. Uuden suomalaisen keittiön sankari on keittiöstä olohuoneensa tekevä luova ja leikkisä ihminen (homo creativ et luddens), joka keksii kulinaarisia taideteoksia lähitilalta hankkimistaan luomukasviksista poiketen välillä kaupunkimetsään hakemaan marjoja, sieniä ja villivihanneksia. Jos vanhan suomalaisen keittiön ytimenä oli paikallisuus ja modernin suomalaisen keittiön ytimenä globalismi, uusi suomalainen keittiö pyrkii olemaan joustavasti glokaali: paikallinen globaalilla tavalla ja globaali paikallisella tavalla. Enää eivät kelpaa perinneruoat sinänsä vaan suomalainen eksotiikka keskieurooppalaisen keittotaitoperinteen läpi siivilöitynä. Suomalaisen keittiön uudistaminen on projekti suomalaisuuden eurooppalaistamiseksi. Uusi suomalaisuus ei perustu maantieteen pakkoon vaan identiteettien keksimisen vapauteen. Uusiksi suomalaisiksi kelpaavat yhtä hyvin douglaskuusijäätelö, suklaafinancier tai osteri nam jim (reseptit Lindgrenin kirjasta). Syömisestä on tullut samanaikaisesti äärettömän kiinnostavaa ja äärettömän hankalaa. Koskaan aiemmin ei ole todistettu yhtä kiivaita ja oletetun valistuneita keskusteluja tomaattiostosten moraalisista näkökohdista tai kasviöljyjen rasvahappokoostumuksista. Syöminen yhdistää ihmisiä, mutta ruoanlaitto jakaa heidät yhä jyrkemmin osaajiin ja osaamattomiin. Samalla kun tositelevision kulinaariset kykyjenetsintäohjelmat lupaavat, että kenestä tahansa voi tulla huippukokki, taloudellisen keskiluokan sisälle on muodostumassa uusi kulttuurinen köyhälistö, jolle ruoanlaitto-osaamisen puute johtaa syrjäytymiseen paitsi uudesta keittiöstä myös uudesta suomalaisuudesta. Kerran kesässä grillaava mies ei kelpaa uuden suomalaisuuden viestinviejäksi vaan kulttuurihistoriallisen museon takimmaiseen varastoon. Ruoan sosiologiasta väitellyt Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Mäkelä uskoo, että ruokatavoissa saatetaan olla polarisaation äärellä: syöminen erilaistuu ja erilaisuus kärjistyy. Joidenkin tutkimusten mukaan vaikuttaakin siltä, suomalainen ruokakulttuuri jakautuu tulevaisuudessa toisaalta bulkkikulttuuriin, toisaalta luksuskulttuuriin. Yhteistä erilaistumisessa on se, että puhe ruokakulttuurista on tullut yleisesti hyväksytyksi ja salonkikelpoiseksi. Enää ei aina tarvitse erikseen perustella, miksi ruoasta puhuminen on tärkeää. Mäkelän mukaan kysymykset ruoan alkuperästä, ympäristövaikutuksista ja terveellisyydestä järjestyvät eri aikakausina eri tavoilla. Nykyisessä keskustelussa ”lähi” ja ”luomu” ovat eräänlaisia taikasanoja, joilla ruoan laatukeskustelu jäsentyy. Laadun lisäksi kyse on kuitenkin myös rahasta: vauraalla keskiluokalla on lompakossaan kasvava potentiaali erikoistuneen laadukkuuden kulutukseen. ”Korkeakeittiön” trendit ja keskustelut valuvat kuitenkin myös harrastajien piiriin, ja tätä välittymistä nopeuttaa ruokablogien kaltaisten kansalaismedioiden räjähdysmäinen kasvu. Enää ei haluta olla vain ruoan kuluttajia vaan ruokataiteen pientuottajia, ruoan käsityöläisiä. Hedonistisesta tavaroiden kulutuksesta haluttaisiin mitä pikimmin siirtyä hedonistiseen identiteettituotantoon. Ruoanlaiton taiteistuminen kärjistää kulinaarista sukupuolijärjestelmää entisestään: uuden ruokakulttuurin airueet ja arvostuspyramidin kärjellä keikkuvat keittiömestarit ovat lähes poikkeuksetta miehiä. Johanna Mäkelän mukaan on hämmentävää, että vaikka keittiömestarikoulutuksessa naisia riittääkin, ruoanlaiton sukupuolijaossa taiteen alue vaikuttaa kuuluvan yhä lähinnä miehille, kun taas naisille tyypillisempiä julkisen toiminnan alueita ovat valistus, neuvonta ja opetus. Tässä suhteessa suomalaisen ruokakulttuurin muutos ei vaikuta erityisen nopealta, ja esimerkiksi Lindgrenin kirjan esittelemistä 23 keittiömestarista vain kaksi on naisia. Vaikka ruoanlaiton taiteen alue laajenee, ruoanlaiton taidon katoaminen on ruokakeskusteluissa jatkuva huolenaihe. Toistuvasti voivotellaan, että vaikka olisi hyviä ja halpoja raaka-aineita tarjolla, niistä ei enää osata tehdä ruokaa. Mäkelä kutsuu tätä sinnikästä juonnetta ”ruoanlaiton osaamiskeskusteluksi”, jossa korostuu etenkin ajatus suomalaisen ruokaketjun erityislaatuisesta hygieniasta. Kotimaisesta ruoasta puhutaan edelleen ”puhtaana ruokana”, vaikka se on pelkkä imaginäärinen käsite, jota ei ole koskaan sen tarkemmin määritelty. Tieteellis-teknologinen kiinnostus ruokaan ei tietenkään ole erityisen uusi tai suomalainen keksintö. ”Molekulaarisen ja fyysisen gastronomian” käsitteen ottivat 1990-lulvulla käyttöön fyysikko Nicholas Kurti ja kemisti Hervé This, jotka alkoivat pitää Italiassa yhteisiä keskustelutilaisuuksia tieteilijöille ja ammattikokeille. Myöhemmin molekyylikeittiön tekniikoita teki tunnetuksi etenkin katalonialainen Ferran Adriá, jonka kehittämät ”dekonstruktionistiset” menetelmät kuuluvat kunnianhimoisen ruoanlaiton perustekniikoihin. Molekyyligastronomia ei ole pelkkää laitteiden käyttöä, vaan myös pyrkimys ymmärtää, mitä ruoanlaiton prosesseissa tapahtuu ja miten raakaaineet käyttäytyvät. Pohjimmiltaan kyse on siis tieteelliseen uteliaisuuden ja tieteellisen metodin laajentumisesta arkisena pidetyille alueille. Molekyyligastronomialla on Suomessakin vankka harrastajapohja, ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta. Tieteellisen ja monimutkaistuvan ruoanlaiton vastaliikkeenä on kehittynyt myös uutta kiinnostusta yksinkertaiseen kotiruokaan, ja kotiruoasta on muodostunut suomalaisella ravintolakentällä suosittu virtaus. Teknologiasuhteessakin ruoka siis polarisoituu: toisaalta halutaan yhä monimutkaisempaa (kemistikokkien laboratoriotuotokset), toisaalta yhä yksinkertaisempaa (mummon kotiruoka). Molekyylikeittiön äärimmäinen vastakohta on omavaraisuuteen pyrkivä ruokaprimitivismi. Valtimolainen Lasse Nordlund pärjäsi 12 vuoden ajan syömällä pääasiassa käsivoimin viljelemäänsä lanttua sekä metsästä keräämiään marjoja ja sieniä, kutakin satoja kiloja vuodessa. Uusi ruokateknologinen innovaatiokin tosin kehittyi: marjat säilyivät vuosikausia pelkästään purkkeja kääntelemällä. Johanna Mäkelän mukaan ruoankin osalta näkyy, että Suomessa on suhteellisen pitkään jatkunut yhtenäiskulttuuri, joka nyt on jakaantumassa moniksi pieniksi alakulttuureiksi. Kun yhtenäinen identiteetti on vapautettu keskusteluun, uudessa keittiössä tulkitaan vapaasti yhdistellen uudelleen suomalaisuutta ja annetaan sille uusia sisältöjä. ”Kikkailukeittiöstä” tuskin tulee suomalaisia yhdistävää tekijää, eikä se liene tarkoituskaan. Päinvastoin on esitettävä vakavasti kysymys siitä, onko esimerkiksi molekyylikeittiö jo passé, kun siitä kirjoitetaan VR:n asiakaslehteä myöten. Artikkelia varten on haastateltu Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Mäkelää. Esitetyistä näkökannoista kantaa kuitenkin vastuun kirjoittaja yksin. MasterChef Suomi tiistaisin Nelosella klo 20, Top Chef Suomi keskiviikkoisin Subilla klo 21. Lähteet: Juhani Karvonen: Lanttu on hämäläisten ”keksintö”. Kaupunkiuutiset 10.1.2009. Laura Kolbe (toim.): Suomen kulttuurihistoria 1–5 (2004) Christer Lindgren: Kiehuu! Uusi suomalainen keittiö (2010) Johanna Mäkelä: Luonnosta kulttuuriksi, ravinnosta ruoaksi (1990) Lasse Nordlund & Maria Dorff: Elämämme perusteista. Pohdintoja työstä, rahasta ja energiasta omavaraisen elämänkokemuksen valossa (2008) Uljas 1 | 21. 1. 2011 19 ailaa pe - la! puikkari B 28.2.2011 voimassa 1.1. - Helpon ja perinteisen puolestapuhuja € ................. 10 Kuohuviini ...) ... rm. 28,90 € no % 11 l, (0.75 € ................... 3 Lapin Kulta III (0.4 l, 4,7 %) puikkarin tentit € derit ........... 3 Upcider hana)sii (0.33 l, 4,7 % Suomen neljänneksi suosituinta ruokablogia pitävä Hanna Suhonen liputtaa karjalaisen perinneruoan puolesta. Mediaseurantayhtiö Cision listasi joulukuussa 2010 Suomen suosituimmat ruokablogit niiden kävijämäärän perusteella mitattuna. Listan neljännellä sijalla komeilee blogi , jonka juuret ovat syvällä Pohjois-Karjalassa. Cebicin keittiössä - blogia kirjoittaa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Hanna Suhonen, jonka ruokablogin päihittivät suosiossaan vain kulinaarisen blogosfäärin kolme suurta: Kinuskikissa, Hellapoliisi ja Pastanjauhantaa. Cebicin keittiö perustettiin alun perin lähinnä ystävien iloksi. Vastikään kotoa pois muuttaneet nuoret aikuiset kaipasivat toteuttamiskelpoisia vinkkejä arjen ruokahuoltoon, ja ruoanlaittoa pitkään harrastanut Suhonen tarttui haasteeseen. Ei mennyt kuitenkaan pitkään, kun kävijätilasto alkoi vihjata siihen suuntaan, että ohjeita kaivattiin myös tuttavapiirin ulkopuolella. Käyntikertoja tuli ensimmäisen vuoden aikana 50 000, nyt reilun nelivuotisen taipaleen jälkeen jo 600 000. Suhonen perusti bloginsa suomalaisen ruokablogivillityksen ensimmäisessä aallossa syksyllä 2006. Sen jälkeen ruokablogeja on syntynyt kuin sieniä sateella, ja huippuvuosien jälkeen aletaan olla jo suvantovaiheessa. Kovenevassa kilpailussa yhä useampia ruokablogi hukkuu massaan ja katoaa. ”Jos ei ehdi blogata jatkuvasti, ei saa myöskään kävijöitä hakukoneiden kautta ja tippuu pelistä pois. Vanhat ruokablogit erottuvat edukseen”, Suhonen selittää. Ruoanlaiton monipuolistuessa ja monimutkaistuessa Suhosen ruokafilosofia soutaa jyrkästi vastavirtaan. ”Kikkailukeittiön” uutuuksia tärkeämpiä elementtejä hänelle ovat käytännöllisyys ja perinteisyys. ”Veikkaan, että blogini on suosittu juuri siksi, että se on niin tavallinen. Siellä on helppoa ja mutkatonta ruokaa, jota aloittelevakin ruoanlaittaja pystyy seikka- peräisiä ohjeita seuraamalla tekemään.” Cebicin keittiön suosio viittaa siihen, että vaikka mediajulkisuudessa korostuvat ruoanlaiton ääriilmiöt, suuri ihmisjoukko tarvitsee edelleen arkisia vinkkejä ja ohjeita arkisten ruokien tekemiseen. Toinen selitys on elämän hektisyys, jonka Suhonen tuntee omastakin takaa: kun viettää kiireistä koulu- ja työelämää, ruoanlaiton pitää olla mutkatonta ja nopeaa. Suhonen kokee, että suomalainen ruokakulttuuri on viime aikoina kansainvälistynyt ja modernisoitunut huomattavan nopeasti. Tämän kehityskulun vastapainona ihmiset ovat yllättäen alkaneet arvostaa perinteistä kotiruokaa. Yksinkertaisuuden ohella Cebicin keittiössä arvostetaankin kotimaisuutta, lähiruokaa, luomua ja etenkin karjalaista ruokaperinnettä. ”Kaupat ovat toki täynnä eksoottisia aineksia, mutta välillä voisi keskittyä ihan vaikka suomalaisiin juureksiin ja esimerkiksi karjalanpiirakoihin. Meillä on paljon hyviä tuotteita omasta takaa”, Suhonen muistuttaa. Ruoanlaiton jatkuvan uudistuspyrkimyksen sijaan hän keskittyisi miettimään, mikä olisi ”se pieni tvisti”, jolla perinteinen pysyy kiinnostavana. ”Ei sitä uudistumista koko ajan tarvitse tapahtua ruoassa tai oikeastaan missään asiassa. Joskus on hyvä pysyä enemmänkin stabiilissa tilassa. Jatkuvaan uudistamiseenkin turtuu.” Vielä kuolinvuoteellaankin hän arvioi pyytävänsä viimeiseksi ateriakseen sultsinoita tai karjalanpiirakoita. ”On tärkeää, että ihmiset eivät unohda juuriaan vaan ovat taustastaan ylpeitä. Toisaalta jos ravintolassa on etanoita listalla, niin ei kyllä tarvitse pitkään miettiä, mitä tilaisia. Etanat ovat suuri suosikkin.” BUJAH, IT´S THURSDAY IN APTEEKKARI! STUDENT LOUNGE GAMES:FRIENDS:STUDENT PRIZES: FREE WLAN:DJ DRINKS: LIVE COVER MUSIC: PARTY: 17:00-03:00 teräsbetoni, Los Bastardos Finlandeses Pe 21.1. La 22.1. Oliver/Dawson Saxon (uk), La 29.1. american hot night 2011 rust La 5.2. Freud Marx engels & Jung Ke 9.2. Carmen Gray, White Corona Crazy Cavan & the rhythm rockers (uk) La 12.2. Pe 18.2. Jonna Geagea koop arponen ice Marathon 2011 -jatkot La 19.2. Lippujen hinnat ja lisätiedot www.puikkari.fi Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. 010 762 9500 (puhelun hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min) www.peeassaravintolat.fi • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi Ravintola Apteekkari Kauppakatu 18 70100 Kuopio Puh: (017) 192 6700 ravintola.apteekkari@sok.fi Find us on KAUPPAKATU 18 Kuopio Cebicin keittiössä -blogi netissä: cebic.vuodatus.net Meillä alennus 15 % 31.5. 2011 saakka Suosituimmat arkiruoat vuosina 1985 ja 2009 1985 2009 1. Lihapullat 2. Makaronilaatikko 3. Porsaankyljys 4. Jauhelihapihvi 5. Lihakeitto 6. Munakas 7. Makkarakastike 8. Kalakeitto 9. Hernekeitto 10.Paistetut kalapalat 1. Jauhelihakastike 2. Paistettu kala 3. Broileri- tai kalkkunakastike tai -pata 4. Lihapullat 5. Pihvi/leike 6. Pastakastike 7. Makaronilaatikko 8. Pizza 9. Naudan- tai porsaanpaisti 10. Broileri- tai kalkkunapihvi Opiskelija-alennus ruokalistaruoista PRISMA KUOPIO Tervetuloa - Bienvenue -10% Voimassa su-to Minna Canthin katu 16, Kuopio Lähde: Mari Niva: Moninaistuva ruokakulttuuri. Muutos ja pysyvyys suomalaisessa syömisessä (2010) peeassaravintolat.fi Kuopio 20 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Uljas 1 | 21. 1. 2011 21 ” Kokemus oli ihana Maailma kotiin, koti maailmalla, kotona kaikkialla Matkailu on nykyisin helpompaa kuin uskoisikaan. Couchsurfing-Internet palvelu tarjoaa mahdollisuuden kääntää selkänsä hintaville ja täyteen ahdetuille hostelleille, ja suunnistaa yöpymään paikallisväestön sohvalle. Sopimukseen kuuluu lisäksi ripaus sisäpiiritietoa ja tuntemusta, jota ei voi lukea matkaoppaista. Kuulumalla yhteisöön ja luomalla kontakteja voi saada yöpaikan vaikka Naurusta. - Reeta Kankaanpää, teksti & kuva " Alex May has asked to surf with you", lukee Couchsurfing-sivujen postilaatikossani. Samalla minuutilla toivotan australialaisen pojan tervetulleeksi Kuopioon. Pari viikkoa myöhemmin kaksikymppinen Alex odottaakin minua jo torin laidalla, kylmästä tutisten pillifarkuissaan ja pikkutakissaan. Suomen sää oli päässyt yllättämään. "Arki alkoi tympäistä", Alex myhäilee udellessani häneltä syytä matkaansa. Myöhemmin Alex kertoo, kuinka on kiertänyt Eurooppaa jo kohta vuoden. ”Aluksi tein muutaman kuukauden kokin ja tarjoilijan töitä Englannissa ja siirryin sitten täysin kiertolaiseksi. Eri maita on kertynyt listaan parisenkymmentä”, Alex kertoo. Illemmalla pikkusievässä, Alex kertoo yksityiskohtaisesti, että syy jättää kotikaupunki Sidney johtui myös italialaisesta vaihto-oppilaasta, jota hän ajallaan tapaili. Uusia ystäviä ja kokemuksia Alex on saanut sittemmin enemmän kuin osasi laskea. Tarinat ja seikkailut saivat jälleen oman matkakuumeeni nousuun. Sohvasurffaajana Alex on suhteellisen tuore ja mainitsee minun olevan hänen kolmas majoittajansa. Itä-Euroopassa hän oli nukkunut hostelleissa halvalla, mutta pohjoisemmaksi tultaessa oli alettava etsiä edullisempaa yöpymisvaihtoehtoa. Sohvasurffaus on paljon enemmän kuin ilmainen yöpaikka, ja Alex myöntääkin haluavansa jatkaa yhteisössä juuri siksi, että 22 Uljas 1 | 21. 1. 2011 sen kautta tapaa niin paljon uusia, mielenkiintoisia ihmisiä. "Surffatessa törmää sellaisiin ihmisiin, joihin ei normaalisti kadulla katsoisi kahta kertaa." Hän oli esimerkiksi muodikkaana poikana Hampurissa yöpynyt metallimusiikkia kuuntelevan goottitytön luona ja käynyt tämän kanssa pubissa, missä soitettiin hänen mielestään huonointa musiikkia ikinä. Yhtä kaikki kokemus oli jälkeenpäin ajateltuna hieno. "Surffaus muistuttaa siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä sovi luokitella heidän ulkonäkönsä perusteella", Alex pohtii. "Toinen, ehkä tärkein vuoden aikana oppimani asia on, että joka puolelta maailmaa löytyy hyviä ihmisiä." Kuopiolaisella Esmeray Kuitusella, 23, on myös hyviä kokemuksia sohvasurffauksesta. Hän pitää Couchsurfing -yhteisöä selkeänä ja luotettavana. Kuitunen kertoo surffaavansa, koska hänestä paikallistuntemus on aina etu matkailussa. "Pidän uusiin ihmisiin tutustumisesta ja ystävystyn helposti. On rikkaus tuntea erilaisia ihmisiä ja oppia vieraita kieliä”, Kuitunen kertoo. Kuitusen ensimmäinen Couchsurfing -kokemus juontaa vuoteen 2007 ja Turkin Ankaraan, jonne hän matkasi siskonsa kanssa. Majoituspaikkaa ei löytynyt ennen kuin Kuitunen muisti kuulleensa Couchsurfingista. Hän lähetti pyynnön eräälle tytölle ja tämä suostui ottamaan heidät vastaan. ”Kokemus oli ihana", Kuitunen kommentoi hänen ja siskonsa ensimmäistä kertaa surffareina. "Tutustuimme myös tytön ystäviin ja asuimme vuoroin heidän luonaan. Olen vieläkin kaikkien heidän kanssaan läheisissä väleissä." Kuitusen mukaan surffaus sopii kaikille, jotka ovat joustavia, sosiaalisia ja avoimia. Ei tällaisessa elämäntavassa oikeastaan voikaan luoda kontakteja ilman, että pakottaa itsensä vastaanottamaan jatkuvasti uusia ajatuksia ja laajentamaan maailmankatsomustaan. Koskaan ei voi ennalta aavistaa millaisen elämän, menneisyyden tai palan tarinaa kohtaa seuraavaksi. Sohvasurffaus CouchSurfing on kansainvälinen tuottoa tavoittelematon verkosto, joka yhdistää matkailijoita ja paikallisväestöä yli 230 maassa ympäri maailman. Yhteisön tavoitteena on luoda matkailun kautta uusia innostavia kokemuksia. CouchSurfing perustuu vieraanvaraisuuteen. Surffauksen turvallisuus perustuu ihmisten keskinäiseen luottamukseen. Lisäksi laaja yhteisö auttaa suojelemaan toinen toistaan jakamalla tietoa ja palautetta muista surffareista. Ketä tahansa ei missään nimessä tarvitse päästää kotiinsa. Mikään ei estä tapaamasta ihmisiä myös pelkästään yleisissä paikoissa, kuten kahvilassa. Lähde: www.couchsurfing.org Uljas 1 | 21. 1. 2011 23 Kulttuuri Kaikenkansan klubi ei pure jenkkiä Kansanmusiikki ja kapina eivät nivoudu mielissämme helpolla yhteen. Kuopiossa Kaikenkansan klubia järjestävälle läänintaiteilijalle Antti Raekalliolle kansanmusiikki edustaa ilmaisun vapautta ja vastavoimaa populaarille. Hallittua kuin Pohjois-Korea Kuopion Sotkulla majaa pitävä tanssiteatteri Minimi tarjoilee tammikuun ajan hikisiä, vähäpukeisia naisia esityksessään Tanssitaideteos. Koreografi on lähtenyt ajatuksesta, että taide on suurempaa kuin yhteiskunta. Teos julistautuu hallitsemattomaksi tulkinta- ja merkitysmereksi, jossa vapaus ja vastuu ovat yhtä lailla katsojalla kuin taiteilijalla itsellään. Esityksen voi ottaa joko määrittelemättömänä, niin kutsutusti puhtaana taiteena, jota ei voi kuvailla sanoin vaan ainoastaan kokea henkilökohtaisesti ja saada siitä erilaisia väristyksiä ja tunne- Kuopiossa on nyt toista vuotta järjestetty Kaikenkansan klubia, joka tarjoilee kuopiolaisyleisölle maamme musiikillisen folkloren nykynimiä. Tapahtumaa järjestää läänintaiteilija Antti Raekallio, joka on myös itse kansanmuusikko. ”Itse kiinnostuin alun alkaen kansanmusiikista löytääkseni oman kulttuurini musiikilliset juuret”, Raekallio kertoo. Kansanmusiikki onkin hänelle tietyllä tapaa kapinaa amerikkalaisen perinteen musiikin ylivalalle. ”Populaarikulttuuri sekä musiikki jota kuulemme radiosta, ovat lähes poikkeuksetta amerikkalais-vaikutteista, joten klubi pyrkii osaltaan vaalimaan kulttuurin monipuolisuutta”, Raekallio kertoo. Läänintaiteilija kiirehtii korjaamaan väärinkäsityksen mahdollisuudet. ”Kun kritiikkiä tulee, huomataankin ettei kukaan oikeasti ymmärrä herätyksiä. Tai sen voi määritellä omasta näkökulmasta katsottuna, esimerkiksi kuvaukseksi taiteen luomisen tuskasta. Itse näin tanssitaideteoksessa selkeän juonen kenen tahansa taiteilijan uran noususta ja tuhosta. Teoksessa neljä eri luonteista naista tavoittelee paikkaansa julkisuuden tähtikartalla. Kilpailu on kovaa ja kaikkensa on annettava. Esitteessä Rakkauslauluksi nimetty kohtaus muistuttaa humalaista iltaa karaokeravintolassa. Itseluottamus pilvissä lauletaan yhdessä kuinka hallitaan maailmaa. Hempeillään toisille, ollaan mahtavia ja kaikki on ihanaa. Kun kritiikkiä tulee, huomataankin ettei kukaan oikeasti ymmärrä, kipakat sanat satuttavat ja neljä taiteilijaa rypevät tuskassaan. Naiset yrittävät uudelleen ja uudelleen kunnes saavuttavat kuuluisuuden, pääsevät valokeilaan ja saavat mitä halusivat. Koko aikaa ei kuitenkaan ole helppo hymyillä, kun aika kuluu ja kuluttaa. Teoksen vaikuttavin hetki onkin kehojen hillitön tärinä neljän kasvoihin paistavan lampun edessä. Keltainen valo Anssi Ylirönni | Matias ja hiljainen voihkinta pakottavat katsojan häpeilemättömästi tuijottamaan kehollisen ilmaisun voimaa. Rakkauslaulun sudenpäinen hiipivä kosketinsoittaja säikäyttää ja naurattaa, mutta jää lievästi irralliseksi. Tosin kaiken voi laittaa taiteen piikkiin. Teos kannattaa nähdä jo sen vuoksi, että se on toteutettu yhdessä Itäisen tanssin aluekeskuksen kanssa tarkoituksena edistää nuorten ammattitanssijoiden työllistymistä. Esitys vakuuttaa, että kehon liikkeiden kautta tapahtuva ilmaisu on hallussa näillä nuorilla tekijöillä. Kun jo pelkästään puolialastomat, venusmaiset naisvartalot lavalla helmikuuta kello 20.00. Esiintymässä ovat The World Mänkeri Orchestra ja Pharaoh Pirttikangas. Maaliskuun 15. päivä klubilla nähdään ainakin Joensuulainen Kosto. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva keräisivät katsojia, niin tanssiteatterissa ne vartalot vielä liikehtivät venyen kuin twistnaru, kevyesti kuin rasvaton maito, hallitusti kuin Pohjois-Korean vallanjako. Ei tarvitse ymmärtää taidetta nauttiakseen siitä. Reeta Kankaanpää Kerrassaan onnistuneen debyyttialbumin Supermarket Lights työstäneen The Voltasyhtyeen tuhkista nousee The Monday Box. Yhtye on tehnyt pitkään kovaa taustatyötä ja nyt se on valmis julkaisemaan esikoistäyspitkänsä. Pääosin Jan Kurkolan sävelkynästä syntynyt kiekko käynnistyy kertosäekillerillä Radical. Kiekon parhaimmistosta mainittakoon ensinnäkin falsettilaulua ja paisuttelua tehokkaasti hyödyntävä Six Strings, Rock N' Roll and Radio. Melodialtaan upea Stay On (Here Forever) edustaa albumin slovariosastoa tyylikkäimmillään vailla toisen Uljas 1 | 21. 1. 2011 Kaikenkansan klubi Pannuhuoneella tiistaina 15. The Monday Box: Generation Weekend ”Lopputulos olisi ollut vielä nautittavampi, jos slovaripainotteisuuden ja discorytmien tilalla olisi ripaus tukevaa rokkausta 24 ”Klubillamme on esittänyt bluesia muun muassa Dave Forestfield, mutta ideana onkin juuri se, että blues on kansanmusiikkia, jota ei joka päivä radiosta kuule. Toisekseen Forestfieldin bluesissakin on mukavan räntäinen ote”, Raekallio kuvailee. Kaikenkansan klubi on osa Kansanmusiikkiliiton kiertuetta, joten maamme kärkien vierailut ovat taattuja. Lisäksi Raekallio pyrkii haalimaan paikalle myös aina paikallisen esiintyjän. balladin November Will Never Be Coldin hienoista paatoksellisuutta. Nightcity Lights jatkaa onnistuneesti samalla linjalla laittaen kitarasoolossaan rockvaihteen kunnolla päälle. Albumin popnirvanaa edustavat erityisesti seesteisempi Ophelia ja iskevämpi nimikkoraita Generation Weekend. Diskopoljentoinen Turn the Music On ja tehokkaasta riffittelystään huolimatta tylsähkö I'm in Love eivät sijoitu terävimpään kärkeen. Sokerina pohjalla tarjoillaan melodialtaan hurmaava, huuliharpulla ryyditetty Best of The Tales, joka päättää levyn kertakaikkisen upeasti. Monday Box on onnistunut luomaan mainion debyytin. Lopputulos olisi ollut vielä nautittavampi, jos slovaripainotteisuuden ja discorytmien tilalla olisi ripaus tukevaa rokkausta Voltasin tapaan. Pertti Pulkkanen Kansanmusiikin on läänintaiteilija Antti Raekallion mielestä oltava ehdottomasti kiinni ajassa. ”Vaikutteita on hyvin tärkeää ottaa, mutta omat juuret tiedostaen. Vaikutteet toimivat juurten lannoitteena”, Raekallio nauraa. Suomalaisten republikaanien äänitorvi Onko Suomen mediamarkkinoilla tilaa klassista liberalismia edustavalle poliittisiin ja kulttuurisiin aiheisiin keskittyvälle maksulliselle verkkolehdelle? Dennis Mitzner, 28, uskoo, että on. Tätä hypoteesia hän on nyt testannut viime toukokuusta Politika-lehdellään. Politika ilmoittaa olevansa liberaali verkkolehti, jossa julkaistaan suomalaisten yhteiskunnallisten ajattelijoiden kirjoituksia. ”Klassisen liberalismin aatesuunta edustava julkaisu on puuttunut Suomesta. Uusi Suomi yritti jossain vaiheessa olla sellainen, mutta ei ole siinä onnistunut”, Tel Avivista tavoitettu Mitzner sanoo. Ennen graduvaiheessa olevia LähiIdän historian ja heprean sekä arabian kielten opintojaan Tel Avivin yliopistossa Mitzner suoritti BA-tutkinnon valtioopista Essexin yliopistossa. Politikan konsepti onkin tuontitavaraa anglosaksisesta maailmasta, kertoo Mitzner. ”USA:ssa klassista liberalismia edustavat tällä hetkellä republikaanit ja Euroopassakin sen edustajat löytyvät oikealta laidalta”, hän toteaa. Julkaisijana toimii Mitznerin perustama yritys Dmedia oy, joka on toistaiseksi saanut vielä odotella liikevoittojaan. ”Omaa rahaa tähän on laitettu ja toistaiseksi mennään vielä tappiolla. Tilaajia on toista sataa. On useamman vuoden projekti saada Politika tuottamaan. Uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan verkkolehden lukemisesta. Lehti on hyödyke ja niistä on tapana maksaa. Tehdystä työstä on eettistä pyytää maksu”, Mitzner pohtii. Aktiiviseen ilmoitusmarkkinointiin ei Mitznerin mukaan ole vielä ollut mahdollisuutta, mutta se on suunnitelmissa. Suunnitelmissa on myös kulttuurilehtituen hakeminen. Kirjoittajat ovat tähän asti kirjoittaneet palkkiotta. Käytännössä Mitzner on pyytänyt lehden ajatusmaailmaan sopivia kirjoittajia mukaan. ”Ilmeisesti he kokevat, että tämä on tärkeä asia. Tavoite on tietenkin, että voimme jatkossa maksaa työstä, mutta nyt on vielä menty talkoohengellä.” Politika ei ole tieteellinen julkaisu tai uutismedia, vaan edustamaansa aatesuuntaa tukevia mielipidekirjoituksia ja esseitä yhteen kokoava julkaisu. Kirjoittajajoukossa on kohuissa marinoituja nimiä, kuten Timo Vihavainen ja Päivi Räsänen sekä akateemikkoja ja toimittajia. ”Olen käynyt läpi ne kymmenkunta kanssani samanlaisen näkemyksen omaavaa ihmistä Suomessa. Suurin osa on lupautunut kirjoittamaan.” Pasi Huttunen Hyvien kuvien liput myyntiin Hyvien kuvien kevätkauden lippuja myydään jälleen 31. tammikuuta alkaen kello 12.00 Lukemalla. Kauden lippuja myydään kahteen, puoli kuuden ja iltakahdeksan näytöksiin. ”Loppuillan myöhempi esitys oli syyskaudella käytännössä loppuunmyyty”, kertoo hyvien kuvien puheenjohtaja Hanna-Maija Lahtinen. Elokuvakortin hinta on 20 euroa käteisellä. Lisätietoa kevään ohjelmistosta www.kyy.fi/hyvatkuvat . Uljas 1 | 21. 1. 2011 25 ” Kyllä Joensuussa pitää rokkibaari olla Uusi legenda rakentuu jo Kerubin myytistä kaivetaan henki ja yhteisöllisyys, mutta rakentuva konsepti on uusi. Kulttuurikeskus Karjalantalo järisyttää joensuulaisen kulttuurin kenttää jo ennen aukeamistaan. – Pasi Huttunen, teksti&kuva S yyskuun lopussa vuonna 2002 kuolleen Kerubin poismeno jätti aikalaiskertomusten mukaan valtavan aukon kaupunkiin ja sen toivottiin täyttyvän nopeasti. Kerubi oli koko maan mittakaavallakin merkittävä rokkiklubi, jossa rokin kärkikaarti esiintyi mielellään, mutta myös uudet nimet saivat tilaa esiintyä. Joensuun maine rokkikaupunkina liittyy kenties Kerubiin jopa Ilosaarirockia enemmän. Kerubin kuppila toimi laastarina aikansa, mutta nyt saadaan takaisin kunnon rokkiluola – ja paljon muuta. ”Joensuun musiikkielämällehän tämä on hirveä tappio. Aloitteleville bändeille ei ole enää oikeaa soittopaikkaa”, kiteytti Kerubin hautajaisissa vuonna 2002 soittanut Oskari Huttu Joensuun ylioppilaslehdelle olennaisen. ”Kyllä Joensuussa pitää rokkibaari olla”, totesi Ilkka Alanko samassa jutussa. Remonttivaloina käytettävät kylmät loisteputket tappavat tunnelman ja saavat Kerubin salin keskeneräisellä Kulttuurikeskus Karjalantalolla näyttämään ankealta. Tulevan tapauksen suuruuteen nähden paikasta jää kortille masentavan tylsiä valokuvia. Mutta ankeus loppuu pian. 11. helmikuuta vietettäviin avajaisiin tuovat lämpöä keikkavalaistusten lisäksi punaiseksi maalattavalle lattialle pakkautuvat sadat ihmiset. Kerubin avajaiset ovat Joensuussa tapahtuma, josta uskaltaa ennustaa yleisömenestystä. Kerubi on vajaan vuosikymmenen ajan ollut myyttinen paikka, josta kaikilla sen ajan joensuulaisilla on oltava oma kertomuksensa. Vanhaa Kerubia tuskin olisi edes mahdollista elvyttää sellaisenaan. Osasiinsa purettuna ja uudelleen koottuna syntyisi lähinnä savuinen, hiukan ränsistynyt paikka, jossa musiikki soisi kovalla ja ihmisiä 26 Uljas 1 | 21. 1. 2011 olisi liikaa suhteessa tilan kokoon. Humalaisille hengenvaarallisista portaista puhumattakaan, koska paikka sijaitsi toisessa kerroksessa. Sitä vanhaa taikaa ei voi rakentaa, vaan on luotava uusi. Vaikka Kerubin legendasta ja perinteestä pyritään kaivamaan parhaat palat, ei uudesta Kerubista ole tulossa mitään vanhojen aikojen tunnelmointipaikkaa nostalgiankipeälle ysärisukupolvelle. ”Voi tänne tulla myös nyyhkimään vanhoja hyviä aikoja, mutta ympäristö ei ole samanlainen. Tässä tehdään aika paljon ihan uutta ja toisenlaisella konseptilla. Tänne tulee oikea ravintolakokonaisuus, jota poppareilla ei ole ennen ollut”, Töminä oy:n toimitusjohtaja Janne Puhakka kertoo. Puhakka allekirjoittaa epäilyksen, että vastaan tulee varmasti puritaanisia nostalgikkoja, joiden mielestä uusi Kerubi on ihan perseestä vanhaan verrattuna. Keskimäärin odotukset ovat silti korkealla: ”Kerubi takaisin? Sweet! Siitä paikasta ja Karjala-talosta on lämpimiä muistoja, vaikka muuten tuskin Joensuuhun enää muuttaisin”, toteaa joku Kulttuurikeskus Karjalantalon Facebook-sivulla. ”Mitä perinteisiin tulee, niin keskeinen juttu on se henki ja yhteisöllisyys. Jo valmisteluvaiheessa on tullut esiin, että tästä on tullut meidän juttu Joensuun Popmuusikoita paljon laajemmalle piirille. Vanha Kerubi oli legendaarinen paikka myös soittajien mielestä ja siihen pyrimme täälläkin. Kovin monessa paikassa ei Suomessa tarvitse soittajan katsoa, että onpa paremmat vehkeet kuin Kerubissa”, Puhakka sanoo. Kulttuurikeskus Karjalantalon remontti valmistuu 7. helmikuuta, jos aikataulussa pysytään. 11. päivä ovensa avaavat Kerubin sali, Kerubin keittiö ja Kerubin kellari. Elävää musiikkia on luvassa ainakin kolmena iltana vii- 1991 2002 2003 Kerubi aukeaa Kerubi sulkee ovensa Kerubin kuppila aloittaa kossa ja lisäksi luvassa on klubeja sekä esimerkiksi standup –komiikkaa. Ohjelman kasaaminen on tasapainoilua laadun, kaupallisuuden, bändien aikataulujen ja yleisön toiveiden kanssa. ”Emme voi keskittyä vain yhteen tai kahteen genreen. Sellaista asiakaspohjaa ei tästä kaupungista löydy. Kevään ohjelmatarjonnassa on Suomen ykkösartisteja. Lisäksi suunnitelmissa on esimerkiksi poppareiden järjestämiä Hyvä jätkät! –klubeja, joissa esiintyisi tuntemattomampia oman kylän bändejä. Pidemmällä tähtäimellä voisimme laajentaa popin ja viihteen puolelle, jotain vanhemmallekin väelle. Sali taipuu tarvittaessa myös seminaari- ja yritysasiakaskäyttöön. Käyttöaste pitää saada korkeaksi, jotta kustannukset saadaan katettua”, Puhakka kuvailee. Kesällä käytössä on tietenkin myös itse Ilosaari, jonne suunnitellaan kuukausittaisia kesäkonsertteja ulkoilmaan. Ja totta kai siellä on kesällä terassi. Kerubin keittiön suhteen odotukset asettuvat korkealle, sillä tarkoitus on panostaa erityisesti kasvispuoleen. ”Lounastarjonnassa kasvisruoka on tarkoitus nostaa tasapainoiseksi muun tarjonnan kanssa”, Puhakka toteaa. Joensuussa, jossa kunnollinen kasvisruokatarjonta on vähäistä, tämä on paljon sanottu. Mikä parasta, pyrkimyksenä on, että opiskelijat saisivat lounaaseen ateriatuen. Toimitusjohtaja Puhakka ymmärtänee joensuulaisen opiskelijan tarpeita, sillä hän on opiskellut Joensuussa itsekin 80- ja 90-lukujen taitteessa. Hän mainitsee toimineensa myös Joensuun ylioppilaslehden ilmoitusmyyjänä jonkin aikaa. ”Ateriatuetulla lounaalla voisimme palvella talon käyttäjiä, eli ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Heidän ei tarvitsisi lähteä Sirkkalaan tai keskustaan syömään.” 2010 Kerubin kuppila sulkee ovensa Töminä Oy perustetaan 11.2.2011 Kulttuurikeskus Karjantalo Uljas 1 | 21. 1. 2011 27 Hillitsijän hillintää Jokunen huikka vanhaa kunnon etyylialkoholia auttaa pistämään aivot narikkaan, oli tarkoitus sitten juhlia porukassa tai hengata itsensä kanssa. Kun hiivasienen jätös pyörii pääkopassa, tapahtuu outoja niin hermosoluissa kuin makrotasollakin. - Henri Rönkkö, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus Humala käynnistyy Ihminen alkaa osoittaa juopumuksen merkkejä jo ennen kuin etanoli on päässyt aivoihin saakka. Tissuttelija ja hänen sosiaalinen ympäristönsä ennakoivat kännin. Bileiden käyttäytymiskoodit ovat vähemmän tiukat, mikä johtunee niissä vallitsevan yleisen pöhnäisyyden ohella myös sen yleisestä olettamisesta. Kun etanoli pääsee kosketuksiin hermosolun kanssa, se hiljentää sen toimintaa. Pieninä annoksina etanolin vaikutus aivoihin kokonaisuutena on kuitenkin stimuloiva. Professori Esa Korpi Helsingin yliopistosta kertoo tämän voivan selittyä sillä, että ”etanolin ensimmäinen vaikutus kohdistuisi hillitseviin välihermosoluihin.” Niitä on joka puolella aivoja, ja ne estävät lähiympäristönsä hermosolujen tarpeetonta toimintaa. Kun hillitsijää hillitään, kokonaisvaikutus on vireyttävä. Mutta kun etanolitasot nousevat tarpeeksi, nettovaikutus muuttuu aivotoimintaa vähentäväksi. Rohkeutta, hetkeen tarttumista ja lihan nautintoja Etanoli tunnetusti heikentää estoja. Pieni pään turruttaminen voi olla hyödyllistäkin, kun omien sanomisten ja tekemisten neuroottinen puntarointi vähenee bileiden tarjoaman ympäristön antaessa mahdollisuuden tavallista vapaampaan itseilmaisuun. Paitsi, että etanoli paitsi karsii esteitä tunneilmaisun tieltä, se myös vahvistaa tunteita. Kaiken tämän seurauksena voi käydä, että hetkellisten vaikutelmien perusteella ryhdytään kauaskantoisiin toimiin. On esitetty, mutta ei vahvistettu, että etanoli voisi saada tällaista aikaan turruttamalla aivojen kahta mantelitumaketta. Normaalisti ne vastaanottavat tietoa eri puolilta aivoja ja laukaisevat pelkoreaktion, kun se vaikuttaa sopivan tilantee- 28 Uljas 1 | 21. 1. 2011 Pikkutietoja etanolista avain tunnetusti on hetkeen tarttumisessa ja märehtimisen välttämisessä. Krapulaan liittyvää pahoinvointia ja päänsärkyä voi koettaa ehkäistä tulehduskipulääkkeellä, kuten Buranalla. Joidenkin tutkimusten mukaan tästä ei olisi hyötyä, mutta toisenkin suuntaista empiiristä näyttöä on. 80-luvulla kehitettiin kemikaali, joka hälvensi humalatilaa tulemalla etanolin ja reseptorin väliin. Ro15-4513:ksi nimetty aine ei Korven mukaan kuitenkaan ollut kovin tehokas. Etanolin kohtuukäyttö on melko riskitöntä. Maamme on kuitenkin tunnettu toisenlaisesta juomakulttuurista, ja mm. David Nuttin ja kumppaneiden katsauksen (The Lancet 369;9566) mukaan etanoli ei ole päihteistä haitattomimpia. seen. Vahvempaa näyttöä on siitä, että etanolin alaisuudessa ”kynnys [aivojen] palkkiojärjestelmän toimintaan on alentunut”, kuten Korpi asian ilmaisee. Aivojen palkkiojärjestelmä aktivoituu palkitsevalta tuntuvan toiminnan yhteydessä, ja saa ihmisen tekemään tekemänsä asiat. Rohkaisuryyppy auttaa pelimiestä iskemään juttua vieraiden naisten kanssa, jotka eivät hekään hieman maisteltuaan aina tarvitse mahdottomia määriä rakkautta ja sitoutumista seksuaalisuuttaan toteuttaakseen. Tätä selittää asioiden palkitsevuuden lisääntymisen ja vaivaannuttavuuden vähenemisen ohella se, että alkoholi nostaa naisen testosteronitasoja. Koska jatkoille lähteminen perustuu osaksi riman alentumiseen, kumppanin viehättävyyden yliarviointiin ja siihen, että humaltuneet aivot laiminlyövät tilanneanalyysissään laajempia näkökohtia, yhteinen yö ei välttämättä johda iloiseen vakipanosuhteeseen tai edes itsetuntopiikkiin. Monet ovat tarinat ihmisistä, jotka ovat aamulla havahtuneet toivomaan, että olisivat illan päätteeksi sittenkin ryömineet sänkyyn yksikseen. Pään selvittyä känni-ideoita ja niiden toteuttamista saattaa arvostaa vähemmän, mutta toisaalta onnellisuuden Tunnelin päässä Kun kasvattaa annoksia ja venyttää putkea, voi päästä tutustumaan seuraavan asteen vaikutuksiin. Korven sanoin ryypätessä voi tulla ”psykoottinen raivokohtaus”, joka kenties on ollut joidenkin grillimatsienkin taustalla. Enimmäkseen etanolin käyttöön liittyvät psykoosit eivät kuitenkaan käynnisty juodessa, vaan sen jälkeen. Jos etanolia nauttii jatkuvasti riittävän aikaa, aivot tottuvat sen läsnäoloon, ja hermosolujen toiminta säätyy ottamaan sen jarruttavan vaikutuksen huomioon. Etanolin poistuessa systeemi menee ylikierroksille. Juoppohulluuskohtauksen hallitsevia tunteita ovat ahdistus ja kauhu, ja sen aikana näkee tunnemaisemaan sopivia hallusinaatioita. Useimpien kammoksumat ötökät, liskot ja käärmeet ovat yleisiä, ja saattaapa niiden ryöminnän tunteakin ihollaan tai sen alla. Putken jälkeen Paitsi että putki itsessään pistää elimistön koville, voi sen katkaiseminen rasittaa hermostoa ja sitä kautta muutakin elimistöä lisää. Näin on varsinkin, jos laskua ei tasata rauhoittavilla. ”Kerrasta poikki” on paras lähestymistapa – eläinkokeetkin kertovat, että toistuvat etanolivieroitukset kohtelevat keskushermostoa erityisen kaltoin. Korpi toteaa, että ”vieroitusoireet kasvavat kerta toisensa jälkeen”, ja toistojen jälkeen ”aivoihin tulee pysyviä muutoksia reseptoreihin ja ratoihin”, jotka voivat ”altistaa esim. [epileptisille kohtauksille]”. Moinen kohtaus ei helli aivoja, ja sen yhteydessä saattaa tiltata hengitys- tai verenkiertokeskus tai mennä oksennusta sinne, minne pitäisi vetää ilmaa. Rankemmasta irrottelusta onkin parasta toipua sairaalassa. Uljas 1 | 21. 1. 2011 29 grafex LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry ”Ensisuudelman mukana suuhumme siirtyvät streptokokit. 1 todistaa arjen ihmeeksi. Legojen rakoilevat rivit Muutama vuosi sitten Uralin perhonen-animaatiossa Mannerheimimme saa melaa aunuksen seutuville, niin että rotke käy ja tam tam. Asiasta nousi helvetillinen kalabaliikki ja kenraali Hägglund todisteli televisiossa asti, että Marski oli mellastanut marttojen parissa kuin sonniosuuskunnan ykkössiementäjä konsanaan, yrittäen jopa jallittaa hänen muoriaan. Mistä teoksesta – jota ei enemmälti julkisuudessa kommentoitu – löytyy kuvaus Marsalkka-ressukasta oraalihommissa: ”Minä tiesin, että niin kauan kuin komissio ja Zdanov on tyytyväisiä, niin kauan homma ei ryssi, niin kauan kuin joku venäjäntaitoinen jaksaa kuunnella niiden jurrisia puheita, hommata niille viinaa ja naisia, kulkee myönteisiä viestejä Moskovaan. Ne piti minua tietyssä arvossa, vanhana ryssän upseerina, kertaakaan minua ei lyöty tai potkittu, kerran joku aliluutnantti pani vessassa ottamaan suihin”? 1) Juha Seppälä: Suomen historia. X) Jari Tervo: Troikka. 2) Simo Hämäläinen: Vuosisadan mittainen mies. 2 Turhia tönöjä löytyy Savosta että Pohjois-Karjalasta: Kuopiossa Anttilan tavaratalo; Joensuussa Carelicum. Kuka joensuulainen kirjailija veti römpsällisen herneitä ylähengityselimiinsä: ”Kulttuurikeskus Carelicum on rakentumassa entiseen pöyhkeään pankkitaloon. Onkin jo ehätetty sanomaan, että jos kaupungintalo edustaa jugendia niin Carelicumin talo edustaa lähinnä Hitler-jugendia, niin voimallisesti näyttää Albert Speerin henki arkkitehtiä elähdyttäneen”? Kirjailijasta on todettava sen verran, että hän oli aikoinaan erään suuren miehen muusa ja johtaa nykyään erästä merkittävää ammattijärjestöä. 1) Eeva Kilpi. X) Tuula-LiinaVaris. 2) Eeva Tikka. Lapsi ottaa kivusta kärsien ja verta vuotaen askeleen lähemmäs aikuisuutta aina, kun maitohammas irtoaa rautahampaan tieltä. Hampaiden aiheuttama kärsimys on perinteisesti kestänyt läpi elämän, ellei kaikista hampaistaan ole ehtinyt päästä hyvissä ajoin eroon. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva K oska luonto harvoin tarjoaa mitään valmiiksi pureskeltuna, eläimen on hyvä pystyä jotenkin muuttamaan ruokansa sopivankokoisiksi palasiksi. Hampaat ovat toimiva, joskaan eivät toki ainoa mahdollinen ratkaisu. Eräässä vaiheessa evolutiivista taivaltaan ihminen oppi kypsentämään ruokansa ja leikkaamaan sitä työkaluilla. Tappeluunkin löytyi hampaita parempia välineitä, ja puremalihasten ja niitä ankkuroivien poskikaarten ja päälaen harjanteen pieneneminen mahdollisesti helpotti aivokopan kasvatusta. Hampaiden ei enää tarvinnut olla yhtä isot kuin ennen. Mutta vaikka hampaat pienenivät, niille oli edelleen käyttönsä. Sitten tapahtui kuitenkin jotain, mikä hankaloitti hampaiden omistajan elämää huomattavasti. Ihminen siirtyi maanviljelyyn, ja alkoi natustaa viljamössöä pitkin päivää. Hiilihydraattipitoisen appeen juuttuessa hampaiden painaumiin ja väleihin tietyt maitohappokäymisen taitavat suun bakteerit saivat enemmän ravintoa kuin koskaan ennen. Niin saivat alkunsa sään- 30 Uljas 1 | 21. 1. 2011 nölliset happohyökkäykset. Niiden takana olevien bakteerien määrän kasvaessa ne muodostivat hampaiden pinnalle paksuja plakkimattoja – varsinkin streptokokki, joka osasi liimautua tiukasti hampaan pintaan ja lajitovereihinsa. Tähän se käytti muun muassa ainetta, jota se muovasi sokerista. Hammasmätä alkoi riehua, ja ikenet vetäytyä. Tilanne on parantunut vasta hiljattain, kun olemme oppineet harjaamaan hampaamme fluorihammastahnalla ja tonkimaan niiden välejä langoin ja tikuin. Juuri synnyttyämme suussamme asustaa suhteellisen hammasystävällinen bakteeristo, jonka olemme kuopaisseet sinne emättimestä matkallamme ulkomaailmaan. Rappion siemenet kuitenkin kylvetään, kun maistamme äitimme toista päätä. Ensisuudelman mukana suuhumme siirtyvät streptokokit. Kun ihminen kuolee, hampaiden ongelmat hellittävät. Suun mädätessä lopullisesti ympäriltä hampaat pääsevät eroon niitä piinanneista bakteereista ja happohyökkäyksistä. Maaperään hautauduttuaan hammas kestää aikaa paremmin kuin yksikään muu osa ruumiistamme. 3 4 PE LA TI KE TO PE LA TI KE TO PE LA KE TO PE LA TI KE LA 21.1. DARK DAYS AHEAD - DEADFORGER 3€ 22.1. TWIST AND SHOUT. Ovet klo 20, Ikäraja 30V 25.1. SWINGSHIFT SIDESHOW (USA) 7€ 26.1. NEW MUSIC COMMUNITY: NEUFVOIN - IDIOMATIC 27.1. MULTI CLIMEX - RAAKAVERSIO 28.1. KUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND: MC PEKKA PEK JALAVA, RAILA HÄNNINEN, JARKKO HUTTUNEN JA HARRI LAGSTRÖM. Liput 13€, ja ne myy www.piletti.fi 29.1. KUOPION KOMEDIAFESTIVAALI PRE-WEEKEND: TEEMU VESTERISEN SOOLO. Liput 10€, ja ne myy www.piletti.fi 1.2. DLX OPEN STAGE - JAMIT 2.2. MINDFACTORY 3.2. KNUCKLEBONE OSCAR 4.2. PALEFACE 10€ 5.2. RONNIE’S BOOGIE BROS 5€ 9.2. THE COUNTRY DARK - GOSPEL BONES 5€ 10.2. myGRAIN - CARNAL DEMISE 5€ 11.2. TURMION KÄTILÖT - CEREBRO 10€ 12.2. JASON ROUGE (CAN) - ZAANI - JP KANGAS 10€ 15.2. Kuopio Rockcock Bändikisa11 - karsinta1/4 16.2. RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND 12€ 26.2. PAUL OXLEY’S UNIT 7€ www.henryspub.net HYVÄ ÄTMÖS EVERY DAY 21:00-04:00 SU-TO K-18 PE-LA K-20 KEIKAT K-18 ENNAKOT: HENKKA, LEVYKAUPPA ÄX, LUKEMA. CafeSAVOTTA ja www.tiketti.fi Kaupungin komein comeback! AVAJAISET 11.-13.2.2011 Katso kevään ohjelma, osta lippusi ennakkoon ja tilaa Kerubin uutiskirje www.kerubi.fi K U LT T U U R I K E S K U S K A R J A L A N TA L O • S I LTA K AT U 1 ( I L O S A A R I ) • J O E N S U U Mainitse elokuvahahmo, joka esiintyi vuosina 1971, 1973, 1976, 1983 ja 1988. Pääosaa esitti kaikissa sama näyttelijä, joka myös ohjasi yhden elokuvista. 1) Sylvester Stallonen Rocky. X) Frank Sinatran Tony Rome. 2) Clint Eastwoodin Harry Callahan. Minkä vuoksi Tukholman Södermalmin kaupunginosan osoite Bellmansgatan 1 on nykyään kuuluisa, siinä määrin, että sinne järjestetään opastettuja retkiä, jotka ovat suosittuja ulkomaita myöten? 1) Stieg Larssonin Millennium-trilogian päähenkilö Mikael Blomkvist asuu osoitteessa. X) Olof Palme murhattiin talon edessä. 2) Se on Victorian ja puolet valtakunnasta vonganneen Danielin omistaman kuntosalin sijaintipaikka. 5 Viides heinäkuuta 1954 tulee jäämään ikuisesti musiikin historiaan. Tuolloin nuorukainen nimeltään Elvis Aaron Presley marssi Sun-levy-yhtiön studioon ja levytti singlen, jossa valkoinen mies esitti uskottavasti musiikkia, jota nykyisin kutsutaan rock and rolliksi. Levyn A-puolelta löytyy That´s All Right Mama. Mitä B-puolelta? 1) It´s Now or Never. X) Blue Moon of Kentucky. 2) Hound Dog. Nimi 1 2 3 4 5 Oikeat vastakset sivulla 28. Uljas 5 | 21. 5. 2010 Uljas 1 | 21. 1. 2011 31 Nordea Pankki Suomi Oyj Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten Check-in asiakkaana saat aidosti edullista opintolainaa – ilman järjestelypalkkiota. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai kysy konttoristamme. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi 32 S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 1 X 2 1 X Uljas 1 | 21. 1. 2011
© Copyright 2024