Uljas 8/2012 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2012 8 Itä-Suomen ylioppilaslehti Vanhin veijari Markkinaehtoisuuden aika asuntomarkkinoilla on asuntoministerin mukaan ohi » 4-5 Valtio haluaisi opiskelijoiden ottavan lainaa, mutta kannustus ei pure » 8-9 KOULUTUKSELLA JA TYÖLLÄ HYVINVOINTIA Korte Niko 45 business analyst, VTM Ruuskanen nen e Henri 69 asiakaspalvelija Suksi Simo 78 LVI-asentaja ÄÄNESTÄ DEMARIA! Asuntolaina? Kun juttelimme alle kolmekymppisten kanssa asuntolainasta, osa piti sen ottamista itsestäänselvyytenä. Osaa taas arvelutti aika lailla. Halusitpa oman asunnon parin tai kymmenen vuoden päästä, ASP-tili on helppo alku – se tarjoaa oivalliset edut alle 30-vuotiaalle asuntosäästäjälle. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo Pohjois-Savon, Suur-Savon ja Pohjois-Karjalan Osuuspankit Vainikainen nen Tapio kirvesmies Kuopion Demarit 83 V Viljakainen en Jannina 88 Alku Terveisiä Asuntokeisarille. ”Moni saattaisi suoriutua tenteissäkin paremmin, jos oppisi hyödyntämään psyyken kaikkia mahdollisuuksia. Sisällys | Sivumerkityksiä Pääkirjoitus | Uljas linja 6-7 8-9 10-11 Yliopisto-opiskelija pääsee lakimuutoksen myötä helpommin työttömyysetuuksien pariin. SYL antaa siunauksensa, kunhan lakia sovelletaan oikein. Harjoittelubarometrin mukaan opiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa harjoittelupalkkauksen ja harjoittelumahdollisuuksien suhteen. Etenkin hoiva- ja opetusalalla harjoitellaan usein palkatta. Kaikenlaista ylimääräistä sälää lojuu yliopistolla. Miksei tavaroita laitettaisi kiertoon vaikka löytötorilla, josta on jo käyty keskustelua? Kiinteistöpäällikkö ei tyrmää ideaa. 28-31 12-14 32-33 Patrick Raivio lähti Tuusniemelle edustajiston mukaan metsästämään kadonnutta politiikkaa. Kurkistus kulissien taa oli melkein liikaa juuri opintonsa aloittaneelle. opiskelija E . . 8.10 lit 2 .–23.10 a a v 7 s i 1 l l na tys Kun äänes o k k nna sdpkuopio.fi Maailmanloppu tulee taas kerran. Rokumentti tuo sen valko- kankaille audiovisuaalisena ilotulituksena. Lehdessä mukana myös kaikkien aikojen maailman loppujen aikajana. Islamofobiaa ei Suomessa ole kiedottu politiikkaan yhtä tiiviisti kuin USA:ssa, mutta sen noususta on nähtävissä selviä merkkejä. Professori M’hammed Sabour muistuttaa, että ääriryhmiä saa pelätä, mutta ne eivät ole yhtä kuin islam.. Humoro nigra | Valtiontakaus kaikille ei innostanut nostamaan opintolainaa, mutta nyt niistä tulee Uljaan tietojen mukaan ennen vuoden vaihdetta riskittömiä. Maailmanloppu nollaa velkataakan! Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Jarkko Kumpulainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Risto Antikainen 2 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Oikeus vastuuseen ” Meidän pitää etsiä pahat tyypit, ja tappaa ne”, sanoo Räpylä Romney amerikkalaisessa presidenttiehdokkaiden väittelyssä. Tappaminen on kovaa puhetta. Samaan aikaan täällä turkulainen nuorimies käy laskemassa veitsen pääministeri Kataisen jalkoihin kunnallisvaalien kynnyksellä. Tässä joitakin vuosia aiemmin puolestaan Dostojevski pohti tsaarin Venäjällä roolihahmonsa nuoren Raskolnikovin välityksellä, onko kansalaisella samat oikeudet verityöhön kuin valtiaalla. Pääministeri on oikeassa. Hänen mielestään Suomen hienous on juuri se, että täällä muun muassa ministerit voivat yhteiseen luottamukseen perustuen kohdata kansalaisia kadulla. Mitt Romneyn puheet puolestaan osoittavat suurvaltapolitiikan tahraista, häpeällistä ja likaista kaksinaismoralismia. Mies on pyrkimässä demokraattisessa valtiossa maailman vaikutusvaltaisimmaksi kutsuttuun tehtävään ja retoriikka on kaventunut kamppailuun elämästä ja kuolemasta. Tapa tai tule tapetuksi. Moukkamaista. Taitaisi olla taas valistuksella tekemistä Uuden-Tanskan maalla. Tässä lehdessä pohditaan ihmisoikeuksien nykyaikaa. Täällä lännessä ollaan eletty vapaudessa ja sananvapaudessa kohtuullisessa määrin. Internetissä on jopa huutamisen vapaus. Kehy-viikolla ylioppilaskunnissamme kerättiin lakanalle ihmisille tärkeitä ihmisoikeuksia. Edellä mainitsemiani kannatan sieluni pohjaan saakka, mutta täällä meillä ne tuntuvat helposti sanahelinältä tai retoriikalta. Pohdin pitkään mitä kirjoittaisin. Kirjoitin lopulta: Oikeus vastuuseen. Vastuuseen kantaa kortensa kekoon henkilökohtaisella, monesti mitättömän pieneltä tuntuvalla, sektorillamme ihmiskunnan tulevaisuudesta. Jokaisella pitää olla myös oikeus siihen muutenkin kuin puukkoja katuun heittelemällä. Kävin viikonloppuna vihdoin kovasti odottamani keskustelun. Ystäväni tupaantuliaisissa yhteiskuntatieteiden opiskelija Kuopion kampukselta aloitti provokatiivisen keskustelun lehtemme linjasta. Hän oli selkeästi oikeistoorientoitunut ja koki lehtemme vasemmistosävytteisenä. Jes, ajattelin, tuon kaverin kun saisi kirjoittamaan lehteemme. Uljaassa ei ole pelkästään tilaa, vaan paikka kaikenlaiselle ajattelulle. Sisällön tuottavat pääasiassa avustajat ja kokemukseni mukaan ennen kaikkea oppositio hakeutuu ylioppilaslehdistöön, ja on sinne tervetullut. Silti mieluummin kuin vastakkainasetteluna hahmottuvaa ideologiahegemonia -akselia, lehtemme edustaa vapaata navatonta ajattelua. Haluaisin ajatella lehden vapaan eettisen keskustelun sekä vastuun ja kasvamisen kenttänä. Tämä on teidän lehtenne. Ajatus voi olla naiivi sekä suureellinen, enkä kiellä, ettei minullakin olisi vakaumustani, mutta lapsemme eivät ole omiamme. Tervetuloa tekemään Uljasta. ” Tapa tai tule tapetuksi. Moukkamaista. Uljas 8 | 25. 10. 2012 3 Gallup Puoluehenkilö? ” Hallituksen kannustaminen palkkion korotuksella tulee selvästi halvemmaksi kuin lisätyöntekijä.. Oletko äänestänyt? Äänestätkö henkilöä vai puoluetta? Tekijät: Lassi Ylönen, Jussi Turunen ja Milja Pollari Ylioppilas liikehtii | Perustuloa ja palkankorotuksia Suomenniemellä Kuopio Ville Vaurio kauppatieteet, 2. vsk. - En ole vielä äänestänyt. Äänestän yleensä henkilöä. Riitta Kauppinen terveystiede, 6. vsk. - Olen äänestänyt. Äänestän ensisijaisesti puoluetta, mutta samanhenkinen ihminen on tärkeä. Myös samanhenkiset arvot ja se, että ehdokas on oman ikäinen, on tärkeää. ” 2000-luku kertoo karua kieltään siitä, mitä tapahtuu kun uskotaan siihen, että markkinat hoitavat. Asuntoministeri: ”Markkinat eivät toimi asuntotuotannossa” ISYY:n hallitus esittää itselleen palkankorotusta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus aikoo esittää korotuksia palkkioihinsa. Seuraavaksi hallituksen käsittelyyn menevässä taloustyöryhmän esityksessä palkkiot halutaan nostaa nykyisestä 200 eurosta 500 euroon. Kyseessä on hallituspalkkoihin käytössä oleva könttäsumma, joten hallituksen koon muuttuessa muuttuvat myös palkkiot. Ylioppilaskunnalle korotus tarkoittaisi noin 20 000 euron lisäkustannuksia vuodessa. ”Summa on perusteltavissa, koska näin saamme motivoituneempia hallituksen jäseniä. Hallituksen kannustaminen palkkion korotuksella tulee selvästi halvemmaksi kuin lisätyöntekijän palkkaaminen”, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka kertoo. Tuusniemellä käydyssä lähetekeskustelussa edustajisto piti suunnitelmaa hyväksyttävänä. Puhakan mukaan soraääniä ei kuulunut. Hallituksen käsittelyssä esitykseen voi tulla vielä pientä hienosäätöä, mutta käytännössä esitys ja myös sen läpimeno näyttävät varmoilta. ”Hallitusvastuu ei välttämättä jätä aikaa opinnoille, joten ajatus on, että hallituksen palkkiot olisivat suunnilleen opintotuen suuruisia”, Puhakka sanoo. Hän lisää myös, että suunniteltu korotus palkkioihin nostaisi ISYY:n palkkiot valtakunnalliselle tasolle, kun ne tähän saakka ovat olleet selvästi pienempiä. Pasi Huttunen Joensuu Diana Kalajainen Yhteiskuntamaantiede, 3. vsk. - Kyllä. Äänestän ihmistä, sillä kyseinen ehdokas ajaa arvojani ja voin kysyä häneltä asioista. Heidi Mankinen Suomen kieli ja kirjallisuus, 5. vsk. - En. Puoluetta, koska en ole vielä ehtinyt perehtyä yksittäisiin ehdokkaisiin. AYY: Sosiaaliturvan nykytila kestämätön Aalto-yliopiston ylioppilaskunta liittyi Suomen perustuloverkosto BIEN Finlandin jäseneksi lokakuun alussa edustajistonsa yksimielisellä päätöksellä. “Perustulo on sekä opiskelijan että koko kansakunnan kannalta oikea suunta sosiaaliturvan kehittämiseksi. Nykytilanne pirstaleisine tukimuotoineen ja -loukkuineen on kestämätön”, AYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Kati Penttinen toteaa. Aiemmin verkostoon ovat jo liittyneet ylioppilaskunnista Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. BIEN Finland on avoin verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä keskustelua perustulosta, edistää perustulon toteuttamista Suomessa sekä seurata perustuloaloitteiden etenemistä kansainvälisesti. Pasi Huttunen Asuntoministeri Krista Kiuru kehottaa kuntalaisia äänestämään valtuustoon ehdokkaat, jotka ovat valmiita sitoutumaan siihen, että kuntaan rakennetaan tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Savonlinna Emmi Viinikainen Kasvatustiede, 4. vsk. - Vielä en ole kerinnyt äänestämään, aion äänestää henkilöä. Antti Koski-Laulaja Kasvatustiede, 3. vsk. - En ole äänestänyt. Mitkä vaalit nyt on ja tiedätkö ketään hyvää ehdokasta? 4 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Maaliskuusta lähtien maassamme on ollut käytössä uusi vaikuttamisväylä, kansalaisaloite. Silloin astui voimaan perustuslakiin lisätty säännös, jonka mukaan kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen voi ehdottaa lakia tai olemassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Näin se toimii: ehdota lakia, kerää 50000 kannattajaa kuuden kuukauden aikana ja toimita ehdotus eduskunnalle. Allekirjoitukset on kerättävä oikeusministeriön paperisella lomakkeella tai sähköistä tunnistamista tukevalla verkkosivulla. Jos hyväksyttyjä kannatusilmoituksia on määräajan kuluessa saatu tarpeeksi, esitetty laki voidaan viedä eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta voi hyväksyä aloitteen sellaisenaan tai muutettuna, tai hylätä sen. Vaikka ehdotus tulisi hylätyksi, aiheesta voidaan järjestää uusi aloite ja nimienkeruu. Tällä hetkellä ainoa verkossa kannatuksia keräävä järjestelmä on Avoin ministeriö -sivusto. Talkootyöllä toimiva sivusto tarjoaa myös apua aloitteen tekemiseen, sisältöön ja muotoiluun. Lähimpänä eduskunnan käsittelyä on lakiehdotus turkistarhauksen kieltämiseksi, joka oli 17. lokakuuta mennessä kerännyt 49281 kannattajaa. Muita sivustolla esiteltäviä lakiehdotuksia ovat muun muassa mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttaminen ja energiajuomien myynnin kieltäminen alle 16-vuotialle. Oikeusministeriön virallinen kansalaisaloite.fi -sivusto avautuu joulukuussa. Uuden lain tarkoituksena on lisätä kansalaisten osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen. Suora kansalaisvaikuttaminen on ollut hyvin käytössä esimerkiksi Islannissa, jossa perustuslain uudistaminen tapahtui tavallisista kansalaisista koostuvassa lakineuvostossa ja kuka tahansa saattoi kommentoida lakia verkossa. Lakiluonnoksen käsittely aloitettiin lokakuussa. Avoin Ministeriö verkossa: avoinministerio.fi Anni Ylönen Asuntoministerin mukaan valtion puuttumista vuokra-asuntotuotantoon on lisättävä. Aika, jolloin uskottiin markkinoiden hoitavan, on hänen mukaansa jo mennyt. - Pasi Huttunen, teksti & kuva Valtion on otettava suurempi rooli vuokra-asuntotuotannossa. Jos muu ei auta, niin valtion on ryhdyttävä rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, tykitti asuntoministeri Krista Kiuru Asunnottomien yö –tapahtumassa Joensuussa 17. lokakuuta. ”2000-luku kertoo karua kieltään siitä, mitä tapahtuu kun uskotaan siihen, että markkinat hoitavat. Tästä tilanteesta lähtien voi tehdä vain paremmin. Hallituksella on tahtotila, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa lisätään. Tavoitteena on saada joka vuosi 3500 edullista asuntoa rakennettua. Kuntienkin on sitouduttava tähän. Nyt tarvitaan niitä toimijoita, jotka rakentavat näitä asuntoja. Viime kädessä vastuun kantaa valtio”, Kiuru toteaa. ”Nyt kun budjettia täydennetään, niin selviää, onko minulla tässä hallituksen tuki. On myös kiinnostavaa nähdä lähtevätkö oppositiopuolueet tähän projektiin”, hän lisää. Joensuussa on virallisesti noin sata asunnotonta. Lisäksi on runsaasti opiskelijoita, joille ei ole löytynyt asuntoa ja muita virallisen tilaston ulkopuolelle jääviä. Kaupungin asunnottomien kanssa työskentelevien mukaan ongelmana on nimenomaan kohtuuhintaisten vuokraasuntojen puute. Asunnottomuudesta omaan kotiin johtavan polun askeleet ovat kohtalaisen hyvin hallussa. Tuki- toimipolun lopusta ei vain tahdo löytyä asuntoa. Esimerkiksi syyskuun alussa toimintansa aloittanut yömaja, Asumisen tukipiste saa hyvää palautetta asiakkailta ja tuo kaupungille säästöjä, kun ostopalvelujen käyttö on vähentynyt. Joensuun Ellin asuntotoimistonhoitaja Minna Häyrynen vahvistaa, että Ellin koko kapasiteetti on käytössä ja jonotkin ovat pitkiä. Joensuun Kodit Oy:n verkkosivuilla ilmoitetaan, että vapaita asuntoja on kaksi. Toinen on Enossa ja toinen Uimaharjussa. Yksityisellä puolella asuntoja on vähänlaisesti, mutta jonkin verran tarjolla. Pikaisella nettihaulla löydettyjen vapaiden vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra Joensuussa näyttää kuitenkin huitelevan yli 13 eurossa, kun se kaupungin vuokra-asunnoissa on 9 euron paikkeilla. Joensuun Ellin vuokrataso on vielä alhaisempi. Kiurun mukaan yksi ongelma asuntotuotannossa ovat yksityiset rakennusfirmat. Se kahdeksan prosentin kate, jonka saa valtion tuella rakentaessaan ottaa, ei enää riitä. Mieluummin rakennetaan muita asuntoja. ”2000-luvulla on rakennettu muutama sata sellaista normaalia vuokra-asuntoa, joissa pieni- ja keskituloiset asuvat. Siitä on nyt saatu päätös, että rakennetaan lisää, mutta on vielä taattava, että ne pysyvät kohtuuhintaisina. Valtiorahoitteisten ja vapaarahoitteisten vuokrahintojen väliin tarvitaan se hajurako, mutta on merkkejä siitä, että se on ruvennut kaventumaan. Joku lypsää siitä välistä”, Kiuru kuvailee. 1 Uutinen # Kansalle aloitevaltaa Uljas 8 | 25. 10. 2012 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ” Tutkimusten mukaan valmistumishetkellä opiskelijoista noin kaksi kolmannesta on töissä. Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Mielenilmaus jäi vajaaksi Lakiesityksen arvellaan helpottavan opiskelijan pääsyä työttömyysetuuksien pariin. SYL on esitykseen tyytyväinen, mutta vaatii kunnon ohjeistuksia TE-toimistoille. – Pasi Huttunen, teksti toiminnan harjoittamisella päätoimiset opinnot voisi silti edelleen osoittaa sivutoimisiksi. Esityksessä halutaan myös kumota säännös opintojen katsomisesta päätoimiseksi kokonaisharkinnan perusteella. Lakimuutos selkeyttää SYL:n mukaan tilannetta, sillä nykylaissa opinto-oikeuden omaava katsotaan aina päätoimiseksi opiskelijaksi. Käytännössä valtaosa opiskelijoista käy töissä opintojen ohessa. Lukukausien aikana 36 prosenttia opiskelijoista työskentelee säännöllisesti ja 27 prosenttia epäsäännöllisesti. ”Tutkimusten mukaan valmistumishetkellä opiskelijoista noin kaksi kolmannesta on töissä. Tämä osoittaa, kuinka opinnot ja työ lomittuvat opiskelijan elämässä. Työelämässä oleva opiskelija saattaa kuitenkin päätyä työttömäksi, jolloin oikeus työttömyysturvaan on välttämätön”, Lappalainen painottaa. Valmisteluvaiheessa vaihtoehtona oli myös malli, jossa oikeus työttömyysetuuksiin opintojen vähintään vuoden keskeytyksen ajalta laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakoulussa opiskelevia tai kaikkia opiskelijoita, mutta se katsottiin ristiriitaiseksi opiskeluaikojen lyhentämisen ja nopean työmarkkinoille siirtymisen tavoitteiden kanssa. Uutinen # Yliopistolaisten osallistamisessa epäonnistuttu Lääkisopiskelijoiden larpattava enemmän UEF ei akateemisen rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan ole onnistunut osallistamaan yliopistolaisia. Uuden yliopistolain tuoma entistä vahvempi hallinnollinen valta on hänen mukaansa Lääketieteen opiskelijat kokevat tuoreen väitöskirjan mukaan hyötyneensä vuorovaikutuskoulutuksesta, jossa potilaan kohtaamista harjoitellaan draamakasvatuksen, kuten roolipelien ja työpajateat- 6 Uljas 8 | 25. 10. 2012 tarpeen, mutta se on kyettävä yhdistämään akateemiseen vapauteen. ”Tässä emme ole UEFissa vielä täysin onnistuneet, mutta sitä kohti on syytä ponnistella”, Mönkkönen toteaa intran blogissaan. terin keinoin. ”Opiskelijoiden asenteet vuorovaikutustaitojen oppimista kohtaan muuttuvat myönteisempään suuntaan”, toteaa filosofian tohtori Jonna Koponen. I Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, Sovellmaiseksi lounaakseen luokanopettajaopiskelija Elena valitsi tavan kasvatustieteen osasto kasvisruokavaihtoehdon, jota hän suosittelee muillekin. KasVuosikurssi: 2. vsk. visruoka kun on terveellistä, ympäristöystävällistä ja todella Syntymäpaikka: Espoo hyvää, kunhan sen maustaa oikein. Motto: Elä tässä ja nyt. Raisa Savolainen, teksti & kuva Harrastukset: Musiikki, eläimet, elokuvat, luonto Ruoka: Bataatti-maissikeitto Paikka: Ravintola Välkky, Savonlinna Millä mielellä? -Olen väsynyt, mutta optimistinen. Elämän realiteetit ovat taas alkaneet selvitä. JOENSUU Asunnottomien yö nosti 17. lokakuuta päiväksi kartalle sen, että vaikka asunto on Suomessakin määritelty sosiaaliseksi perusoikeudeksi, on Joensuussa virallisten tietojen mukaan 100 asunnotonta. Tilastojen ulkopuoliset asunnottomat tuovat viralliseen lukuun lisän, jonka suuruutta ei kukaan oikein tiedä. Asunnottomien asian puolesta järjestetty makuupussimielenilmaus floppasi. Päivällä paikalla oli viisi ihmistä ja suunniteltu yön viettäminen torilla kariutui sateeseen, mutta jossain sillan alla makuupusseissa on ilmeisesti otettu kantaa. Roskiksia ja makasiini Millainen olet? -Onpas moniulotteinen kysymys. Olen elämästä kiinnostunut pohdiskelija, filosofinen humoristi. Elämässä tarvitaan sekä filosofiaa että huumoria. Mikä sytyttää elämässä? - Hyvä ruoka, seura ja musiikki. Haave? - Päästä toteuttamaan itseään johonkin merkitykselliseen ammattiin. Ja että elämässä vallitsisi tasapaino. JOENSUU Taustalla ei enää näy tuttua rakennusta, kun VR:n makasiini tuhopoltettiin Joensuussa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 7. lokakuuta. Aamupäivällä sunnuntaina olivat jäljellä mustat rauniot ja sammutustyön jäljet. Yhden elämäntyön, makasiinissa toimineen antiikkiliike Jukan Antiikin lisäksi poissa on taas yksi pala vanhaa joensuulaista rakennuskantaa. Makasiinien sytyttämisestä epäilty jäi kiinni sytytettyään makasiinien lisäksi tuleen myös wc-tiloissa olevia roskiksia kirjastossa ja tavaratalossa. Mitä seuraavaksi? - Menen ruokkimaan kaksi nälkäistä kissaa ja kaksi vieläkin nälkäisempää kania. Onko olemassa ilmaista lounasta? - Isäni lempisiteeraus on: ”There is no such a thing as a free lunch” eli ei kai sitten? Nelikymppinen KuoLO Maiju Pohjolainen, teksti & kuva 2 Elena Silverang Pasi Huttunen, teksti & kuva Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lappalainen. Hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta vaikuttaa myös opiskelijan oikeuteen saada työttömyysturvaa. Käytännössä esityksessä halutaan pudottaa laista yliopisto-opiskelijoita koskevia poikkeussäännöksiä ja korjata päätoimisen opiskelemisen määritelmää. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan esitys parantaa opiskelijoiden tilannetta. ”On välttämätöntä, että TEM ohjeistaa TE-toimistoja selkeästi siitä, kuinka opiskelijalla on oikeus työttömyysturvaan, jos hän on ollut työssäoloehdon mukaisesti vakituisesti töissä. Uudistus ei saa vaihtelevien tulkintojen takia heikentää opiskelijoiden tilannetta, vaan soveltamiskäytännön on oltava selkeä ja oikeudenmukainen koko maassa”, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa. ”Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijan tulee keskeyttää opintonsa vähintään vuodeksi saadakseen työttömyysturvaa. Tätä esitetään nyt poistettavaksi. Samalla esitetään kuitenkin muutosta siihen, miten opiskelijan päätoiminen opiskelijuus ja päätoiminen työssäkäynti määritellään. Uuden lakiesityksen mukaan opiskelijaa ei katsota päätoimiseksi opiskelijaksi, mikäli hän on ollut riittävän pitkään vakituisesti töissä opintojen aikana. Tämä mahdollistaa jo työelämään siirtyneiden, mutta edelleen jossain määrin edistävien, henkilöiden oikeuden työttömyysturvaan”, Lappalainen toteaa. Kumoon esityksessä menisi työttömyysturvalain säännös oikeudesta työttömyysetuuteen, kun yliopisto-opinnot on keskeytetty vähintään vuodeksi. Jatkossa henkilöllä olisi oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todistettavasti päättänyt opintonsa, eli käytännössä suorittanut tutkinnon tai kun hän on luopunut opinto-oikeudesta. Tällä halutaan parantaa eri oppilaitoksissa opiskelevien yhdenvertaisuutta. Riittävällä opintojen aikaisella työssä ololla tai yritys- Pasi Huttunen, teksti & kuva Työttömyysturvalain muutokselle SYL:n siunaus Myllärinen tyrkyllä OLLiin ISYY:n ehdokas Opiskelijoiden liikuntaliiton OLL:n puheenjohtajaksi on tällä hetkellä muun muassa ylioppilaskunnan hallituksessa vaikuttava Teemu Myllärinen. Lisäksi hän työskentelee projektisihteerinä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA:n leivissä. Opiskelijoiden liikuntaliitto on jäänyt vieraaksi riviopiskelijalle, mutta Myllärinen pitää sen olemassaoloa perusteltuna. ”Tulevat vuodet eivät mahdollista laadukkaan liikuntapoliittisen edunvalvonnan luomista valtakunnallisesti, eivätkä tukea paikallisesti. OLL:n olemassaolon oikeutuksesta saa ja pitää keskustella, mutta en millään usko, että hajottamalla OLL osiin saadaan mitään suurempaa aikaiseksi. Huippu-urheilun siirtämisessä Olympiakomitean alle tulee varmistaa yksilön, eikä lajiliittojen etu. Suomalaisen huippu-urheilun muutos on mahdollisuus, mutta muutostyössä tulee varmistaa meidän jäsentemme etu, eli mahdollisuus yhdistää opiskelu ja huippu-urheilu”, hän toteaa. Itseään hän kuvaa urheiluriippuvaiseksi opiskelijavaikuttajaksi, jonka kilpaurheilulajit ovat olleet suunnistus ja hiihtosuunnistus. Hän opiskelee Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikkaa neljättä vuotta. Pasi Huttunen KUOPIO Kunnioitettavaan 40 vuoden ikään ehtinyt Kuopion Lääketieteenopiskelijat ry juhli merkkivuottaan railakkaasti Autotalo Laakkosella lauantaina 6. lokakuuta. Paikalle saapui 400 iltapukuun tai frakkiin sonnustautunutta opiskelijaa, opettajaa ja alumnilääkäriä. Juhlijoille tarjoiltiin kolmen ruokalajin illallinen juomineen. KuoLO:a saapui onnittelemaan myös arkkiatri Risto Pelkonen. Ilta huipentui tanssiaskeleisiin Dallapé-orkesterin tahdissa ja päättyi useamman osalta jatkoille Vitriinille. Uljas 8 | 25. 10. 2012 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Kolumni | Digi-arjen tiimellyksessä. ”Aiemmin Suomessakin jäi osaamisresursseja käyttämättä, kun opintoihin hakeutuivat lähinnä hyvätuloisten lapset Opintojen rahoituksen siirtäminen opiskelijalle tökkii Opiskelijat eriarvoisia harjoitteluissa Eri alojen opiskelijat ovat eriarvoisissa asemissa harjoitteluissa. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, opetus- ja kasvatusaloilla harjoittelu on useimmiten palkaton, kun taas tekniikan ja liikenteen aloilla harjoittelu on lähes aina palkallista. - Jenni Lintunen, teksti Opiskelijoiden harjoittelutukijärjestelmiin kaivataan yhtenäistämistä eriarvoistavien käytänteiden takia. Asia selviää Akavan opiskelijoiden teettämässä harjoittelijabarometrissä. Sen mukaan harjoitteluun liittyvissä palkkakäytännöissä on suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja Yliopistovastaajista 70 prosenttia ja ammattikorkeakouluvastaajista vain 41 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa. Yleisintä palkaton harjoittelu on sosiaali-, terveys-, opetus- ja kasvatusaloilla. Tekniikan ja liikenteen aloilla harjoittelu on sen sijaan lähes aina palkallista, koska yleensä kyseessä on myöhemmin syksyllä harjoitteluksi hyväksiluettu kesätyö. Vastaajista yli 80 prosentin mielestä harjoittelusta tulisi aina tai ainakin useimmiten maksaa palkkaa. Harjoittelun palkallisuus koettiin liittyvän harjoittelijan työpanoksen arvostukseen. Palkatonta harjoittelua kutsuttiin riistoksi ja hyväksikäytöksi. Kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli palkattomien harjoitteluiden kannalla. Palkattomia harjoitteluita perusteltiin sillä, että palkalliset harjoittelut voisivat vaarantaa harjoittelupaikkojen saannin ja tällöin opiskeluajat pitkittyisivät. Barometriin vastanneiden korkeakoulujen Muutamalla viime lukukaudella opintolainaa nostaneita yliopisto-opiskelijoita tarkastelemalla näyttää siltä, että velallisten määrä kasvaa, mutta lainasummat eivät kipua samaa tahtia. Kelan tilastopalvelu Kelaston tilastot eivät suoraan kerro eri yliopistojen tilanteista, sillä kriteerinä on asuinkunta, ei opiskelupaikka. Hallituksen kannustus opintojen rahoittamiseen entistä enemmän opintolainalla näyttää purevan huonosti niin koko maassa kuin Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeissakin. Näyttäisi siltä, että Itä-Suomessa ollaan opintolainan nostamisessa koko maan lukuihin verrattuna varovaisempia. ”Opintolainavähennyksen myöntäminen kaikille automaattisesti on surullinen esimerkki siitä, kuinka ohjaustoimenpide epäonnistui. Se porkkana ei houkutellut”, Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen sanoo. Muutamaa viime lukukautta tarkastelemalla näyttää siltä, että opintolainaa nostavien määrä kasvaa hiljalleen, mutta nostetut summat 8 Uljas 8 | 25. 10. 2012 eivät näytä kivunneen samaa tahtia. Pidemmällä aikavälillä keskimääräinen lainasumma näyttää Lahtisen mukaan hiukan kasvaneen, mutta selkeästä trendistä on vaikea puhua. Lahtisen mukaan on perusteltua, että opiskelijalla on opintojen rahoittamisessa myös omavastuu, joka katetaan työllä opintojen ohessa tai lainalla. Suunnan tulisi silti olla se, että opintorahan osuus opintotuesta kasvaisi. Nykysuuntaus on kuitenkin päinvastainen ja Lahtinen pitää sitä huolestuttavana. ”Kun ei nyt toistettaisi vanhoja virheitä. Opintorahaosuudella opintotuessa on ollut valtava tasa-arvoistava vaikutus niin alakohtaisesti kuin alueellisestikin. Aiemmin Suomessakin jäi suunnattomasti osaamisresursseja käyttämättä, kun opintoihin hakeutuivat lähinnä hyvätuloisten lapset”, hän toteaa. Opintolainataakka oli asuinkunnakseen Kuopion, Joensuun tai Savonlinnan ilmoittavien yliopisto-opiskelijoiden joukossa viime lukuvuonna hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Koko maassa opintovelallisia oli Kelan tilastopalvelu Kelaston mukaan 28 511 ja keskimääräinen laina oli 7145 euroa. Vielä lukukaudella 2008-2009 vastaavat luvut olivat 23 881 opintovelallista ja laina keskimäärin 7075. Tällä aikavälillä opintovelallisten määrä kasvoi vuosittain, mutta lainan määrä oli huipussaan, 7284 euroa lukukaudella 2010-2011. Kuopiossa kirjoilla olevat nostavat joensuulaisia ja savonlinnalaisia rohkeammin lainaa. Esimerkiksi Kuopion kampuksen lääketieteilijöiden työllistyminen onkin lähes varmaa, ja moni kykenee maksamaan opintojen alkuvaiheessa nostetun lainan jo ennen valmistumista. Alakohtaisen eriarvoisuuden lisäksi työllistymismahdollisuuksissa on suuria eroja myös alueellisesti. Lahtinen muistuttaa, että korkeakoulutus on tutkimusten mukaan yleisestikin hyvä suoja työttömyyttä vastaan. USA:n kaltainen opintolainakriisi on ainakin toistaiseksi kaukainen uhka. Rahoitusvastuuta pyritään siirtämään opiskelijoiden niskaan, mutta opiskelijat näyttävät ottavan sitä vastaan nihkeästi. Uutinen # Kelan opintotuen etuuspäällikkö pitää opintolainapainotteisuuden lisäämistä huolestuttavana kehityssuuntana. Opiskelijat eivät kannustuksesta huolimatta näytä innostuvan lainan nostamisesta. - Pasi Huttunen, teksti & kuvitus 3 henkilöstön mukaan harjoittelutukikäytännöt ovat erilaisia eri yliopistoissa ja voivat vaihtelevat suuresti jopa yliopiston sisällä tiedekunnittain. Tämä asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan rekrytointitilanteessa ja siksi harjoittelutukijärjestelmän yhtenäistämistä pidettiin erittäin tärkeänä. ”Korkeakoulujen edustajat haluavat parantaa opiskelijoiden asemaa harjoitteluissa mutta resurssit ei riitä. Yliopistojen harjoittelutuki ei välttämättä riitä kaikille, jolloin syntyy epätasa-arvoa”, Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu kiteyttää asian. Harjoittelu koetaan tärkeäksi osaksi omaan alaan tutustumisessa. Harjoittelupaikka on suurimmalle osalle korkeakouluopiskelijoista ensimmäinen oman alan työpaikka. Barometrin julkaisun jälkeen Havu on saanut kuulla jo positiivisista muutoksista korkeakoulujen harjoittelukäytännöissä. ”Monet yliopistot ovat alkaneet tekemään suosituksia harjoittelun palkallisuuteen liittyen,” Havu kertoo. Havun mukaan Akavan tavoitteena on, että palkalliset harjoittelut noudattaisivat työehtosopimuksia. Havun mukaan barometrille oli myös selkeä tarve. UEF ei ota vastuuta Reilusta kaupasta Reilun kaupan sertifikaatti voidaan myöntää myös korkeakouluille. Turun yliopisto perääntyi hankkeesta osittain hankintalain takia. Itä-Suomen yliopistossa asiasta ei ole edes keskusteltu. - Anni Ylönen, teksti Suomessa on tällä hetkellä kaksi Reilun kaupan korkeakoulua: Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Turun yliopisto perui äskettäin aikeensa hakea kyseistä titteliä. Perusteluiksi mainittiin ristiriita yliopiston hankintasäännön ja valtakunnallisen hankintalain kanssa sekä riippuvuus opiskelijaravintola Unican valikoimasta. Unica on osittain Turun yliopiston ylioppilaskunnan omistama ja toiminnassaan eettisyyttä korostava yritys. Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen kertoo, että yliopiston hallinnossa ei ole keskusteltu lainkaan Reilun kaupan sertifikaatin hakemisesta. Hankintalaki ei kuitenkaan suoraan ole esteenä Reilun kaupan korkeakouluksi pyrkimiselle. ”Ympäristömerkkien tai Reilun kaupan merkin perusteena olevia kriteereitä voidaan yleisesti käyttää julkisten hankintojen valintaperusteena, mutta mi- tään määrättyä merkkiä ei voida vaatia. Eli suomeksi, emme voisi suosia ja valita suoraan Reilua kauppaa, mutta voimme käyttää Reilun kaupan edustamia kriteerejä tarjouspyynnössä”, Meriläinen huomauttaa ja lisää, että yleensä hinnalla on kuitenkin vahvin painoarvo. Hankintalaissa kehotetaan toteuttamaan hankinnat ”mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen” sekä kohtelemaan osapuolia ”tasapuolisesti ja syrjimättä”. Eettisyyteen laki ei ota kantaa, mutta Reiluun kauppaan kuuluvat myös ympäristökriteerit, joita voidaan käyttää valintaperusteena. Meriläinen viittaa asiassa Amican suuntaan. ”Tässä tapauksessa kannattanee yrittää vaikuttaa suoraan toimittajaan ja siihen mitä ja kenen tuottamia raaka-aineita ja tuotteita se käyttää. ” YTHS:n epäselvä robottinainen S oitin YTHS:lle varatakseni ajan hammaslääkärin vuositarkastukseen. Aiemmilla kerroilla ajanvarausnumerossa on vastannut mukava nainen. Tällä kertaa puhelimeen vastasi naisen ääni. ”Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Studenternas Hälsovårdsstiftelse, Finnish Student Health Service. Suomeksi, valitse yksi.” No hei automaattinen puhelinvastaaja, pääsisikö joku oikea ihminen puhelimeen? Minun pitäisi varata aika hammaslääkäriin. ”Jos asiasi koskee ajan tarkistusta, siirtoa tai peruutusta, aiemmin sovittua ajan varaamista tai terveysneuvontaa, paina yksi. Jos tilanteesi vaatii kiireellistä arvioita tai sinulla on uusi oire tai vaiva, paina kaksi.” Kyllähän tuota yhtä hammasta ajoittain vihloo. Ykköstä ei varmaan pidä painaa, kun ei ole vielä sitä aikakaan ”Se robottinainen antoi varattuna. aika huonot vaihtoehdot. Terveysneuvontakaan ei taida kariekseen auttaa. Kakkonen on ykkönen eli siis valitsen kakkosen. ”Soitit numerosta nolla, neljä, nolla, viisi, kahdeksan... Jos numerosi on oikein, valitse yksi. Jos haluat muuttaa sitä, valitse kaksi. Jonotusmusiikkia. Kiitos. Sinulle soitetaan takaisin. Voit jättää viestin.” Moi, tarvitsisin varata aikaa hammaslääkäriin. Soittakaa minulle vaikka takaisin. No ei ole kyllä pakko, mutta hirveen kiva olisi, kun tämä on kuulema sellainen takaisinsoittopalvelu. Just olen kyllä lähdössä yliopistolle luennoille. Voitteko soittaa luentojen välissä tai niiden jälkeen, ettei tarvitsisi lähteä salin ulkopuolelle vastaamaan? Minuutin päästä puhelin pirisee. Puhelimen päässä on elävä nainen YTHS:stä. Oikea nainen! Oikea nainen kysyy, mitä asiaa minulla oli. Selitän tilanteen. ”Ai eikö teillä olekaan mitään akuuttia hätää? Puhelunne ohjautui kiiresti apua tarvitsevien linjalle”, nainen kysyy hämmästyneenä. Sori. Se robottinainen antoi aika huonot vaihtoehdot. En oikein osannut valita niistä sopivaa. Takaisinsoittopalvelun avulla ruuhkatunneista selvitään YTHS:llä varmasti helpommin. Toteutus on vaan jäänyt hieman puolitiehen. Entä jos asiakas ei satu olemaan kalenterinsa äärellä, kun säätiöstä soitetaan takaisin? Miksi palvelua ei hyödynnetä täysillä sallimalla ajanvaraus toimiston aukioloaikojen ulkopuolella, jos puhelut menevät joka tapauksessa vastaajaan? Kaipa takaisinsoittopalvelun hankkiminen oli säästöpaineiden alla olevalle YTHS:lle halvempaa kuin oikeiden ihmisten työllistäminen ajanvaraukseen. Työntekijää ei taida saada palkattua 9000 eurolla vuodessa. Maiju Pohjolainen S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1 Uljas 8 | 25. 10. 2012 9 ”Kaikki on mahdollista. Ajassa Käytöstä poistettu Toisen roska on toisen aarre. Yliopistolle jää kalusteita, tietotekniikkaa ja puhelimia, joita se ei voi enää hyödyntää. Voisiko yliopisto lahjoittaa ylimääräistä omaisuuttaan? Keskustelu on avattu. - Saila Rönkkö, teksti & kuvat T ietotekniikan kierrätys on kampuksilla suoraviivaista. ”Poistoa varten on täällä oma yksikkö, ATK –huolto”, kerrotaan tietotekniikkakeskuksesta. ”Kun laitteet menevät siihen kuntoon, ettei niitä enää missään voida käyttää, ne lähtevät virallisesti poiston kautta elektroniikkajätteeseen, eli Juankoskelle. Täällä kyllä pyritään käyttämään laitteita niin pitkään, kunnes ne eivät enää toimi.” Tikeltä muistetaan, että laitteita olisi annettu eteenpäin hyötykäyttöön. ”Joskus on jotain annettu, mikä ettei jos se vain on mahdollista.” Eräs näistä kohteista on Tech Club Joensuu. Tech Club Joensuu on robotiikasta ja keksimisestä kiinnostuneiden romusta uusia vekottimia rakentelevien yhteisö. ”Tech Club Joensuu tosiaankin pyrkii käyttämään tuotoksissaan sellaisia materiaaleja, jotka ovat jo poistettu aiempien käyttäjien toiminnoista,” kertoo Ville Nivalainen. ”Varsinaisesti tietokoneen osia emme ole saaneet yliopistolta, jo siksikin että harrastajien omista nurkista on löytynyt sopivia komponentteja. Olemme kyllä saaneet yliopiston käytöstä poistetun vanhan, mutta toimivan kannettavan tietokoneen atk-huollosta, jota voimme edelleen käyttää esimerkiksi mikroprosessoriohjelmointiin.” Clubilla hyödynnetään monenlaista materiaalia. ”Lisäksi, muita käytöstä poistettuja atk-laitteistoja on hyödynnetty, kuten vanhoja rikkinäisiä printtereitä ja skannereita, joista saadaan irrotettua vielä 10 Uljas 8 | 25. 10. 2012 toimivia moottoreita, antureita ja muita osia tulevaisuuden projekteja varten. Toki ehtona poistojätteen saamiselle on, että TCJ kierrättää asianmukaisesti käyttämättä jääneen tavaran.” Tech Club tarvitsisi osia myös jatkossa, tosin tilat materiaalin säilytykseen ovat rajalliset: ”TCJ edelleenkin valikoidusti kerää toimintaansa varten sopivia komponentteja, joskin tällä hetkellä varastotilamme ovat melko pienet, eli joudumme tekemään karsintaa sen suhteen mitä otamme talteen” Nivalainen jatkaa. Kalustoa säilytetään yliopistolla Haltian väestönsuojassa sekä kampuksen ulkopuolella erillisessä pienessä varastossa. Varastointi tai kierrätys ei ole kallista suhteessa yliopiston muihin kuluihin. ”Kaluston lopullisen kierrättämisen kulut ovat loppujen lopuksi aika marginaalisia ja pieniä, mikä kertoo siitä, että kalusteet käytetään loppuun ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, lukuun ottamatta jotain isompia poistoja.” kertoo kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula. Kalustosta vastaa jokainen yksikkö erikseen. ”Toimitilayksikkö hallinnoi vain niin sanotusti yhteisiä tiloja. Ohjeistusta noudattaen, yksikön johtaja vastaa kaluston poistosta. Kun tulee tarvetta syystä tai toisesta uusia kalustusta, jotain voi vapautua. Ensisijaisesti kierrätetään yliopiston sisällä. Jos löytyy jostakin kohde kalusteelle, varusteelle tai tietokoneelle tai mille tahansa, se sijoitetaan. Jos katsotaan ettei ole enää hyödynnettävissä, aletaan keskustella ulospoistosta ja kierrätyksestä. ” Olisiko yliopistolla mahdollista järjestää löytötoria, jossa kalusteita luovutettaisiin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle? ”Kysyin siitä talousjohtajalta, joka vastaa omaisuuden poistosta ja määrittelee talousjohtosäännön mukaan sen, kuinka voimme tässä asiassa menetellä. Vastaavaa toria ei ole aiemmin ollut. Menettely vaatisi uuden linjauksen.” Taloussäännön kohdassa 7.1.2 sanotaan seuraavasti: ”Omaisuus on poistettava käyttöarvoa vailla olevana, mikäli vanhentunut omaisuus haittaa tehokasta toimintaa, omaisuuden korjaaminen on epätaloudellista, omaisuus ei ole muuttuneiden olosuhteiden vuoksi enää tarpeellinen yliopiston toiminnalle tai sen käyttöaste on muuttunut epätaloudelliseksi tai omaisuutta ei työturvallisuuden vuoksi tai muusta syystä voida käyttää tarkoitetulla tavalla.” Kiinteistöpäällikkö muistaa, että kalusteita on sekä huutokaupattu aiemmin että hinnoiteltu erikseen. ”Jos kaluste on niin rikki, ettei sitä kannata enää korjata eikä edelleen myydä, se menee kaatopaikalle. Kierrätettynä tietenkin, metallit lajitellaan erikseen ja niin edelleen. Mutta siinä tapauksessa, että kalusteella ei ole käyttöarvoa yliopistolle sellaisenaan, se ei sovellu meidän toimintaamme tai jostain muusta syystä se on tarpeeton yliopistolle, mutta sillä on käyttöarvoa vielä jollekin muulle, se voidaan myydä eteenpäin. Hinnat ovat olleet aika marginaalisia. Ensin tietenkin katsotaan, että kalusteella ei ole kirjanpitoarvoa. Ei tule mieleen tilannetta, että meillä olisi poistettu kalusteita tai varusteita, jolla olisi kirjanpitoarvoa. Lähinnä on käyttöarvon mukainen määrittely, että mitä markkinoilla pyydetään vastaavasta kalusteesta.” Kalusteiden uusinnat ja poistot liittyvät usein rakentamiseen tai remontointiin. ”Peruskorjausten kaltaisten isojen muutosten yhteydessä yksiköt ovat itse voineet pitää huutokauppoja omien kalusteiden ja varusteiden osalta. Aurora II:n valmistumisen yhteydessä tuli suurempiakin poistoja, jolloin poistettavaa omaisuutta hinnoiteltiin ja myytiin muuton yhteydessä tilapalvelujen toimesta. Joskus aikoinaan, mutta siitä on tosi kauan, on myös silloisissa tilapalveluissa poistettu kalusteita huutokaupalla.” Teknologinen kehitys ja standardimuutokset asettavat uusia vaatimuksia myös kalusteille. ”Atk – luokissa oli ennen putkinäytöt, pöydän piti olla ennen paljon syvempi. Nykyisillä kalustemitoituksilla pystytään tehostamaan myös tilankäyttöä. Vaikka meillä olisi olemassa olevat, toimivat, opetustilakalusteet, niitä voidaan joutua uusimaan mitoituksen takia. Paikkalukua ei saada nykykalusteilla täyteen.” Yliopistossa on sitouduttu ekologiseen ajatteluun. ”Ekologiset näkökulmat pyritään aina ottamaan huomioon, niin hankinnoissa kuin poistoissa. Muun muassa opetustilojen tuolien sekä aulatilojen penkkien verhoiluja on uusittu. Voi olla, että se tulee lähes saman hintaiseksi kuin uuden kalusteen hankkiminen, mutta on kuitenkin katsottu että se on ekologisempaa, jos runko on muuten ehjä ja kaluste hyvä.” Kiinteistöpäällikkö ei torppaa ajatusta löytötorista. ”Kaikki on mahdollista” toteaa Harjula. ”Ajatusta ei ole tyrmätty. Se vaatii vain erillisen keskustelun ja päätöksen.” Uljas 8 | 25. 10. 2012 11 Kadonneen politiikan metsästäjä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin kokoontui Tuusniemellä, maailmojen leikkauspisteessä. Sain tehtävän kulkea tämän joukon mukana, ja ottaa selvää mistä ylioppilaskunnassa on kyse. Ketä nämä päättävän elimen oliot ovat. Tutkimusmatkani paljastaa karun totuuden: ylioppilaskunnan ytimessä tehdään politiikkaa kovalla kädellä. - Patrick Raivio, teksti ja kuvat & Jarkko Nääs, kuvitus K aikki alkaa perimmäisestä kysymyksestä, miksi? Miksi ja mitä varten Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta eli ISYY on olemassa? Jokainen Itä-Suomen yliopistolla opiskeleva on ylioppilaskunnan jäsen ja on maksanut tästä yhteenkuulumisen ilosta 108 euron jäsenmaksun lukuvuotta kohden. Ilman jäsenyyttä ei ole opiskeluoikeutta. Olen itse aloittanut opintoni Kuopion kampuksella tänä vuonna. Ensimmäinen ja erittäin tapahtumarikas kuukausi on vaihtunut toiseen ja aloitusjuhlissa kertynyt karma on podettu krapulan muodossa. Viimein minulla on aikaa pysähtyä päässäni mylläävien kysymysten ääreen ja aion selvittää, mihin minun 108 euroani on päätynyt. Saan tämän tutkimustyön merkeissä mielenkiintoisen mahdollisuuden syöksyä suoraan ytimeen. Sumuisena lauantaiaamuna ylioppilaskunnan kirkasotsainen edustajistojoukkio nousee Lukeman edessä Kuopiossa linja-autoon. Samaan aikaan Joensuussa ja Savonlinnassa joukko opiskelijoita aloittaa niin ikään matkansa, määränpäänä tarunhohtoinen Tuusniemi tarkalleen Joensuun ja Kuopion kampuksien välissä. Maailmojen leikkauspisteessä. Täällä ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, eli edustajisto, 12 Uljas 8 | 25. 10. 2012 tapaa kokouksen merkeissä, ja lähtee tämän jälkeen juhlistamaan elämää Wiitakon sysimetsään. Olen täällä, minulla on tehtävä. Kaiken varalta olen varustaunut: tunnelman käydessä puisevaksi, vedän esiin mukaan pakkaamani kuivahkon Sauvignon Blancon. Tarina alkaa todenteolla, kun Linjaauto kaartaa aamupäivästä Tuusniemen kunnantalolle, jossa varsinainen kokous pidetään. Puheenjohtaja Jori Vaisssalo lyö nuijalla kokouksen käyntiin. Seuraa kiinnostavien ihmisten show, jota seuraamalla pääsen täyteen selvyyteen ylioppilaskunnan asioista, mutta vähempään selvyyteen oman tietoisuuteni tilasta Sauvignon Blancon aiheuttamista sivuvaikutuksista johtuen. Yli kuusituntiseksi venynyt kokous on pitkänmatkan juoksijoille, joissa kaltaiseni Usain Boltit eivät pärjää ilman dopingia. Virallisissa papereissa on ylioppilaskunta määritellyt tehtävänsä seuraavasti: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä.” ISYY on siis opiskelijoiden etujärjestö, jonka tavoitteena on saada opiskelijaelämä mahdollisimman miellyttäväksi. Osa 108 eurostani uppoaa fyysisen ja henkisen hyvinvointini tähden erilaisiin ylioppilaskunnan järjestämiin palvelui- hin ja yhteisöihin, kuten monipuolisiin liikuntamahdollisuuksiin zumbasta joogaan, sekä kerhotoimintaan elokuvaryhmistä aina ylioppilasteatteriin. Osansa summasta ottaa ylioppilaslehti Uljaan tuottaminen. Tästä summasta saan tosin muutaman euron takaisin viinin huuruisen tarinani juttupalkkiona. Seuraavana päivänä, kun liskot saapuvat, on helpottavaa tietää, että ylioppilaskunnan jäsenmaksu kattaa myös ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön terveydenhuoltopalvelut. Sitten ovat Kuopion, Joensuun sekä Savonlinnan kampusvaliokunnat, jotka vastaavat ylioppilaskunnan käytännön toimien toteutumisesta. Ne seuraavat ja ohjaavat jaostojen ja kerhojen toimintaa sekä taloutta. Päässäni alkaa pyöriä, voisiko tätä kautta järjestää tarjonnasta puuttuvan viini ja juustokerhon. Minulle kerrotaan silti, että paras tapa ottaa opiskelijana osaa ylioppilaskunnan toimintoihin, ja virkistää, virittää sekä innostaa itseäni ovat paikalliset jaostot. Joensuun sekä Kuopion kampuksilla toimii koulutuspoliittinen-, sosiaalipoliittinen- ja toimintajaosto. Sitten on toinen tapa, ottaa kiinni ohjaimista, ilmoittautua ehdolle edustajiston vaaleihin, tulla valituksi, ja olla mukana Tuusniemelle vievissä linjaautoissa. Päättää asioista, ennen kaikkea siitä, mihin jäsenmaksumme lopulta käytetään. Ajattelen itseäni kaahaamassa pimeällä tiellä, pienissä promilleissa. Edustajiston puheenjohtaja Jori Vaissalo vetämässä kuuden tunnin kokousta Tuusniemellä. Minun vastuulleni tämä polku on aivan liikaa. Edustajisto on 39 jäsenestä koostuva Ylioppilaskunnassa korkeinta päätäntävaltaa käyttävä elin. Kokoonpano valitaan vaaleissa kahden vuoden välein ja äänioikeus on ylioppilaskunnan jäsenillä. ISYY:lla on yli miljoonan euron liikevaihto. Edustajisto koostuu puolueista ja ai- Uljas 8 | 25. 10. 2012 13 ISYY - faktoina ISYY on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen lukuisia palveluita ja viiteyhteisön, jossa voi toimia omien aktiviteettien ja kiinnostusten mukaan. Ylioppilaskunnan ylin päättävä elin on 39-jäseninen edustajisto, joka valitaan vaaleissa kahden vuoden välein. Edustajisto valitsee vuosittain hallituksen hoitamaan ylioppilaskunnan toimintaa. Lipunmyynti käynnistyy ma 29.10. Ehdokkaat pyrkivät edustajistoon puolueiden ja ainejärjestöjen listoilta. Edarit ja hallituslaiset halkovat ilmaa hoilaamala tunnuslausettaan RAI RAI RAI. Saunomisen ratteeksi sytytellään puulämmitteistä paljua ja seurustellaan välittämättä ainakaan nähtävästi siitä, mitä poliittisia värejä kukin tunnustaa. nejärjestöistä. Eri puolueet edustajistossa ovat niin Vasemmistoliittoa, Vihreitä, Demareita, Keskustaa kuin Kokoomusta vastaavia, mutta itsenäisiä toimijoita jakaen toki samansuuntaisen ideologian. Jytkyä ei ISYY:n edustajistossa vielä ole koettu.. Moni edustajiston jäsen rakentelee itselleen tietä poliittisen elämän piiristä. Jarkko Laine, hallituksen Kuopion kampuspuheenjohtaja, selittää omia motiivejaan edustajistossa toimimiseen. ”Lähdin touhuun mukaan, koska edunvalvonta mätti ja halusin vaikuttaa opiskelijoiden asioihin. Toisaalta tämä on myös portti politiikkaan. Merkittävä osa nykyisistä politiikoista on aikanaan toiminut ylioppilaskuntiensa edustajistossa.” Laine itse ja iso osa edustajistosta on tämän syksyn kunnallisvaaleissa ehdolla tai toiminnassa muuten mukana. Edustajiston ytimessä asioiden valmistelun ja toimeenpanon hoitaa edustajiston kasaama kahdeksanjäseninen ylioppilaskunnan hallitus, jonka jokaisella jäsenellä on omat vastuualueensa ylioppilaskunnan asioissa. Hallituspaikat ovat ylioppilaskunnan poliittisen taistelun tanner. Kun nykyistä hallitusta kasattiin, syyttivät oppositioon jääneet vasemmiston blokkaamisesta ulkopuolelle ja kahden jäsenen asettamista hallitukseen kokoomushenkisen Oikeiden listalta, kun muille suotiin yksi ja loput jäivät tyhjän päälle. Oppositiolta poiki myös oikaisuvaatimus tasa-arvolain vastaisesta kokoonpanosta. Julkishallinnollisten toimijoiden hallituksissa on oltava vähintään 40 prosentin sukupuoliedustus, mutta naispuolisten edustus jäi 37,5 prosenttiin. Mietin hetken kuvaa viidesosa-naisesta. Huuhtelen ajatuksen etäämmälle kulauksella viiniä. Tasaarvoasiasta valitettiin Kuopion hallintooikeuteen, joka vastikään päätyi pyyhkäi- 14 Uljas 7 | 2. 10. 2012 ” Kiitän luojaani, etten hukkunut paljuun. semään valituskirjeellä takapuolensa. Edustajistossa suurinta paikkajakaumaa pitää Oikeat. Edustajistossa jaetaan suhteellisen yhtenäinen käsitys Oikeiden menestyksen tekijöistä: Teemu Myllärinen. Hän on yksi ISYYn näkyvympiä persoonia. Myllärinen toimii hallituksen sosiaalipolitiikka- ja organisaation kehittämisvastaavana. Vasemmalle kallistuvassa oppositiossa Myllärinen aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia. Kun hänet kokouksen loppusuoralla asetetaan ehdolle Helsingistä käsin toimivan Opiskelijoiden liikuntaliiton liittohallituksen puheenjohtajan pestiin, on oppositio ensimmäisenä lähettämässä Mylläristä maitojunalla etelään. Myllärinen on myös ehdolla kunnallisvaaleissa, muttei rakenna pilvilinnoja. ”Mikäli suomalainen demokratia toimii kuten on suunniteltu, en koskaan etene Vammalan kissayhdistyksen piirineuvoston edustajapaikkaa pidemmälle. Ja Vammalan kissojen asia on tärkeä asia edistettäväksi!”. Edustajiston todellinen poliitiikaan pelimies on kuitenkin se toinen Oikeiden listalta valittu, hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka. Hän saapuu kokoukseen Che Guevara -paita päällä ja herättää olemuksellaan enemmän yhteiskuntakelvottoman yksilön ennakkoluuloja kuin Andy McCoy. Puhakka listaa syitä puheenjohtaja vaaleissa menestymiseensä. ”Hermokaasu, new world orderin aiheuttamat paineet, liiallinen Hiram Keyn lukeminen ja joukkohypnoosi.” Savonlinnan kampuksen ääniharava keräsi vaaleissa toiseksi eniten ääniä. Vaaleihin hän lähti sitoutumattomana Oikeiden listalta vaaliteemalla ”kävellen vaikka kuuhun”. Kun viime vuonna Savonlinnan kampus oli lakkautusuhan alla, matkusti Puhakka Savonlinnasta Helsinkiin, taloudellisista syistä kävellen, ojentamaan kaikkien Savonlinnan kampuksella ja normaalikoululla opiskelevien ja työskentelevien puolesta esitetyn vetoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselle. Sittemmin Savonlinna on vapautettu paineesta. ”Mikko David Blane heittää koksupäissään poliittiset kortit seinistä läpi. Oikeistolle en kumarra. He eivät vahdi minua, minä vahdin heitä. Hullu-mikko on polttomerkannut kokoomuksen”, Puhakka vastaa, kun tivaan hänen poliittisia sitoumuksiaan. Puhakka aiheuttaa hämmennystä jopa edustajiston sisällä. Ilmeisesti Puhakka juonitteli itsenä Oikeiden listalta puheenjohtajan pallille. Myllärinen ja Puhakka ovat esimerkkejä siitä poliittisesta pelistä, joka ylioppilaskunnan ytimessä pauhaa. Nykyiseen edustajistoon kuuluvat puolueet ja ainejärjestöt: Oikeat, Keskeiset, KuoLO, Itämaan vihreät tietäjät, ItäSuomen Vihreä Vasemmisto, Kuopion ainejärjestöliitto, Demariopiskelijat, Fortis, Puolueettomat Takaisin Tuusniemeen. Ensimmäinen pullo on kulautettu tyhjäksi ja kokous on vihdoin päättynyt. Siirrymme Viitakon metsäbileisiin. Ihmiset riisuvat poliittiset viittansa ja asettuvat saunan lauteille kauniiseen riviin täynnä politiikan huuruja. Myös alkoholi saapuu lauteille. Illan pimetessä edaattorit kajauttavat ilmaan yhteishengessä ISYY:n tunnuslauseen RAI! Se jättää soimaan läpi järvi-suomen kantavan kauniin kaiun. Kun olet saanut selville, mitä RAI tarkoittaa, olet joko edustajiston jäsen tai tutkiva journalisti. Keskiyön tienoilla minulle tarjotaan chilillä höystettyä koskenkorvaa. Kieltäni polttelee ja olen oksentaa. Kysyn uuden parhaan kaverini nimeä, mutta hän on jo menettänyt sujuvan suomenkielen taitonsa. Toisen huikan jälkeen menetän muistikuvani. Kotiin palatessani kiitän luojaani, etten hukkunut paljuun. Maailmanlopun elokuvat: Säilöttyjä unelmia The Green Wave Crude Enemies of the People + Risto Isomäen luento: Voisiko kaikki todella loppua? 14.-18.11.2012 • Joensuu www.rokumentti.com Ilta Viitakossa vietettiin alusta loppuun rehellisellä juhlahengellä karaokelaitteita myöten. Uljas 8 | 25. 10. 2012 15 Kaunista leikkiä ja kannanottoja Suomessa on yksi arkkiatri kerrallaan. Lääkärikunnan vanhimman nimittää tasavallan presidentti. Arkkiatri Risto Pelkonen puhuu mielellään sivistyksestä, sekä mielen että sydämen. Elämään hän kannustaa suhtautumaan kuin vakavaan, mutta kauniiseen leikkiin. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Risto Antikainen, kuva S ateisena lokakuun perjantaiaamuna tapaan arkkiatri Risto Pelkosen hotelli Scandicissa Kuopiossa. Ensi kohtaaminen osoittaa 81-vuotiaan arkkiatrin olevan monipuolinen hahmo. Olemuksesta huokuu viisaus ja rauha, mutta silmissä pilkahtaa veijarimainen hauskan seuramiehen olemus. Arkkiatri on saapunut Kuopioon lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestön KuoLOn 40-vuotisjuhlille. Itse hän on aloittanut lääketieteen opintonsa vuonna 1950 ja valmistunut vuonna 1957. Maailma oli silloin toisenlainen. Lääkärillekin kokonaisuudet olivat helpompia hahmotettavia. Teknologiaa ei juuri ollut ja tietoa oli nykyistä huomattavasti vähemmän. ”Kun ajattelen ensimmäisiä kertoja, kun olin kunnassa töissä, niin eihän minulla ollut mitään. Minulla oli luentomuistiinpanot joita minä luin, ja Therapia Fennica taisi silloin olla, niillä sitä sitten pärjättiin. Silloin tiedonhallinta ei siis ollut suuri ongelma, ja silloin tietysti tempo oli aivan erilainen, siinä vähän ehti kypsyäkin ihminen ennen kuin valmistui lääkäriksi, mutta eihän me sen parempia oltu. Nyt nuoret lääkärit osaavat enemmän ja tietävät enemmän”, Pelkonen muistelee. Hän kannustaa silti koulutusta ja opiskelijoita pyrkimään kokonaisuuden hahmottamiseen yksityiskohtien ja erikoisosaamisen ohella. ”Vaarana on, että yliopistossa syntyy sellainen käsitys, että lääkärin työ on teknistä osaamista . Tärkeintä kuitenkin on, että hoidetaan koko ihmistä, eikä vain jotakin tautia. Jos koulutus ei onnistu välittämään tätä ajatusta, se voi olla yksi selitys siihen miksi terveyskeskuksiin ei saada nuoria lääkäreitä. Kuopiosta saa erityisen hyvät valmiudet yleislääkärin työhön. ” Pelkonen olettaa, että yleistietämyksen määrää pelätään. ”Totta tietenkin on, että kapean alueen hallitseminen on helpompaa kuin yleislääkäriltä vaadittava yleisosaaminen. Tämä on helppo ymmärtää, mutta kapean alan osaajilla ei hoideta koko terveyden- huoltoa. Jonkun täytyy pitää huoli koko ihmisestä”, arkkiatri pohtii. Nuoret lääkärit saadaan Pelkosen mielestä terveyskeskuksiin kohdentamalla huomio sekä koulutukseen että työolosuhteisiin. Yhtä kaikki hän painottaa sivistyneisyyden merkitystä. ”Koulutusohjelmassa pitää tietenkin olla riittävä määrä perustietoja ja taitoja, mutta Snellmanin sanoin, yliopiston tavoitteena on kouluttaa sivistyneitä ihmisiä palvelemaan isänmaata. Koulun antamat tiedot ja taidot ovat vain välineitä. Tavoitteena on, että yliopistosta valmistuva lääkäri on sivistynyt ihminen, osaa ammattinsa ja on valmis palvelemaan kanssakulkijoita . Nämä ovat pari sataa vuotta vanhoja ajatuksia, mutta eivät ne ole siitä miksikään muuttuneet.” Näinä aikoina, kun muun muassa Rääk- kylä ja Tohmajärvi ovat pääasiallisesti ulkoistaneet kaikki terveyspalvelunsa, arkkiatri Pelkoselta on totuttu kuulemaan terveydenhoidon yksityistämiseen kohdistettua kritiikkiä. Kritiikki ei kohdistu yksityiseen lääkärikeskustoimintaan, vaan koko terveydenhoidon palvelujärjestelmän jättämiseen markkinoille. Syynä ovat hänen mielestään liiketoiminnan ja terveydenhoidon erilaiset tavoitteet. ”Yksityisen firman tavoitteena on ansaitseminen, kun taas terveydenhoidon palvelujärjestelmän tehtävänä on sijoittaa tulevaisuuteen edistämällä terveyttä. Se on kaksi eri asiaa. Osakeyhtiölaissa on selvästi sanottu, että sen tehtävä on tuottaa osakkailleen voittoa. Sen takia se ei istu tähän suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.” Suomalainen terveydenhoito onkin nyt Pelkosen näkemyksen mukaan kaaoksessa. ”Suurin syy siihen on, että kustannukset nousevat nopeammin kuin kansantulon kasvu. Terveydenhuoltoa on rakennettu vähän kerrallaan, ja siitä on tullut hyvin sotkuinen, sekainen ja monimutkainen hallinnollinen järjestelmä. Tämän rakentaminen uuteen uskoon moderniin tyyliin ei todella ole helppoa.” Liiketoiminnan mukaantulo kuntien Arkkiatri Risto Pelkonen Syntynyt Iisalmessa vuonna 1931. Valmistunut lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1957. Arkkiatri on lääkärikunnan vanhin ja arkkiatreja voi olla vain yksi kerrallaan. Nimeämisen suorittaa tasavallan presidentti. Pelkosen nimesi vuonna 1995 presidentti Martti Ahtisaari. terveydenhoitoon vuokralääkäribisneksen muodossa on puolestaan arkkiatrin mielestä kuntien oma virhe. ”Se on kyllä myös kuntien oma vika. Nehän olisivat itse voineet tehdä täsmälleen samanlaisia lääkäreiden renkaita, jossa lääkäri tulee sinne minne tarvitaan ilman välikäsiä ja välistä vetoa. Niin kuin ei ennen vanhaan ollut mitään vuokralääkäreitä.” ”Ei meillä lääkäreistä ole pula, meillä on pula lääkärin työstä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki täällä olevat työikäiset lääkärit tekisivät työtä täydellä panoksella, niin se muuttaisi maailman kokonaan, ja toisaalta se että se työ mitä lääkärit tekevät olisi todellista lääkärin työtä, eikä sitä sellaista tietokoneen näpertelyä ja joutavien todistusten kirjoittelua, kaikkea sitä sälää joka ei auta itse parantamista ollenkaan. ” Terveydenhoidon hajaannus johtuu arkkiatrin mukaan ennen kaikkea kokonaissuunnitelman puutteesta. ”Meillä ei ole oikein selkeä suuntaista terveyspolitiikkaa. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tehdään vain päivästä toiseen ja vaaleista toiseen tilapäisratkaisuja. Aina paikataan joku kohta, muttei tehdä kokonaissuunnitelmaa. Kun kenttä on avoin ja ei ole hyvää johtajuutta, eikä käytetä sitä valtaa mikä on, niin totta kai sinne voiton tavoittelijat ilmaantuvat heti täyttämään tyhjiön.” Arkkiatrin mielestä ongelma kulminoituu maamme nykyisessä hallituksessa. ”Se on ongelmallista, että meillä on kaksi ministeriä jotka edustavat erilaisia maailmankuvia. Kuten julkisuudesta tiedämme, he eivät tule oikein hyvin keskenään toimeen, tai ainakin heillä on hyvin erilaisia ajatuksia. Se ei herätä luottamusta.” Terveydenhoidon kenttä vaatii arkkiatrin mukaan täydellisen remontin, mutta millaisen, siihen arkkiatrillakaan ei ole vastausta. Pelkosen mukaan remont- tia vaikeuttaa valtion ohjauskeinojen puuttuminen. Lääkintöhallituksen lopetettua vuonna 1991, valtiolle ei jäänyt muuta keinoa ohjata kokonaisuutta kuin lainsäädäntö. Kun Lääkintöhallitus yhdistyi Sosiaalihallituksen kanssa uudeksi Sosiaali- ja terveyshallitukseksi, siirrettiin samalla valta terveydenhoidon järjestämisestä keskusvirastolta silloiselle 400 kunnalle. ”Ei tällaista hienosäätöä voi toteuttaa säätämällä lakeja”, arkkiatri toteaa. Pelkosen kanssa keskusteluun ei olisi lainkaan vastenmielistä käyttää useampikin tunti. Pelkonen puhuu inspiroivasti ja rohkeasti. Koetamme nivoa haastattelun kasaan palaamalla opiskelijoihin. Myyttiseen valkeaan takkiin sopiminen tuottaa helposti kasvukipuja osalle kandeista. Pelkosen mielestä vielä pelkkä tietämys ei tee lääkäriä. Lisäksi tarvitaan ihmissuhdetaitoja, ja muun muassa käsillä koskettelun taitoa. ”Mutta sitten täytyy tietysti välittää toisesta ihmisestä ja suhtautua kunnioituksella potilaaseen, ja jaksaa kuunnella. Vastaanotolle tulevalla potilaalla on kaikki tiedot siitä minkä takia hän on siellä, ja se täytyy lääkärin saada selville. Ymmärrys ei synny muuten kuin keskustelun kautta, ja jotta kumpikin keskustelee avoimesti, se vaatii luottamuksellisuutta, mutta ennen kaikkea aikaa. Jos ei ole aikaa, tehdään aina uusia ja uusia pikaratkaisuja, ja kokonaisuus tästä ihmisestä jää hahmottumatta. On sanottu, että kiire ja ajanpuute ovat humanistisen lääkintätaidon suurimmat uhkatekijät .” Arkkiatri muistuttaa, etteivät sairaudet yleensä synny solun sisällä, vaan ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. ”Tätähän kutsuttiin ennen psykosomaattiseksi, vähän halveksivalla tavalla, mutta ei siinä ole mitään halveksittavaa. Mieli ja ruumis ovat yhtä. Ei kumpikaan yksinänsä kärsi sanoi Kajaanin piirilääkäri Lönnrot aikanaan . Sairauden syyt ovat siinä ympäristössä missä ihmiset asuvat, ja siellä missä ihminen ja luonto kohtaavat toisensa. Siellä ovat terveyden lähteet ja sairauden juuret. Tämä täytyy poliitikon oivaltaa ja lääkärin ymmärtää.” Seuraavana iltana KuoLOn 40-vuo- tisjuhlapuheessaan arkkiatri tiivistää näkemyksensä hyvästä elämästä Platonin ajatukseen. ”Elämää on sanottu vakavaksi leikiksi, ja siksi sitä pitää leikkien elää, niin että leikistä tulee mahdollisimman kaunista.” Uljas 8 | 25. 10. 2012 17 ” Yhteiskunnan suuriin haasteisiin liittyvät tutkimuksen teema-alueet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kehittää monitieteisiä tutkimushankkeita. Katja Asikainen Joensuu opiskelija, 23v Tieteen tila vakaa, mutta yhteistyötä tarvitaan Suomen Akatemian raportti Tieteen tila 2012 kertoo suomalaisen tieteen olevan elinvoimaista ja korkealaatuista. Rahoitusta ja yhteistyötä kuitenkin kaivataan nykyistä enemmän. Emma Kaukiainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva S uomen Akatemia on laatinut katsauksen suomalaisen tieteen vahvuuksista ja heikkouksista. Raportti Tieteen tila 2012 pitää tutkimuksen tasoa korkeana lähes joka alalla. Suomi pärjää hyvin kansainvälissä vertailuissa. Rahoituksesta on kuitenkin pulaa. Yhteistyötä tarvittaisiin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Raportti kattaa lääketieteen, luonnontieteet, humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet ja teknilliset alat. Tieteen tila 2012 kokoaa yhteen alojen omat arvioinnit ja kansainvälisiä vertailuja sisältävän yleiskatsauksen. Raportin tekemiseen osallistui 366 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tiede on Suomessa elinvoimaista. Suomalaisten tutkijoiden julkaisujen määrä kasvaa. Muissa Pohjoismaissa valmistuu tohtoreita Suomeakin enemmän, mutta korkeakoulutettujen osuus väestöstä on silti eurooppalaisissa vertailuissa kärjen tuntumassa. Riittämätön rahoitus ja infrastruktuuri aiheuttavat ongelmia. Luonnontieteissä tilanne on vakain, mutta sielläkin koetaan, että rahoituksessa on ongelmia. Muun muassa biolääketiede määrittelee heikkoudekseen pitkäjänteisen rahoituksen puutteen. Rahoitus voi ohjata liikaa tutkimuksen suuntautumista. Tieteen kehittymisen kannalta välttämättömiä riskejä ei oteta tarpeeksi. Esimerkiksi taloustieteessä ja fysiikassa koetaan ulkopuolisen rahoituksen suuntaavan tutkimusta liikaa tutkimuksen korkeasta tasosta huolimatta. Tiedemaailmassa on kilpailua apurahois- ta ja opiskelijoista. Humanistisen puolen ongelmana mainitaan rahoituksen mene- 18 Uljas 8 | 25. 10. 2012 minen matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Teknisillä aloilla taas pelätään opiskelijoiden valitsevan kulttuurin luonnontieteiden sijaan. Poikkitieteellinen tutkimus ja yhteistyö eri yliopistojen välillä parantavat tilannetta. ”Yhteiskunnan suuriin haasteisiin liittyvät tutkimuksen teema-alueet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kehittää monitieteisiä tutkimushankkeita”, kirjoittaa biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana toiminut Itä-Suomen yliopiston professori Paavo Pelkonen Tieteen tilan blogissa. Tekniset ja kaupalliset alat näkevät yhteistyön hedelmälliseksi myös liike-elämän kanssa ja viestintä ammattikorkeakoulun kanssa. Tohtoreita pidetään tärkeinä. Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla he työllistyvät hyvin, mutta humanistisella puolella uran luominen on vaikeaa. Yliopistoissa ei ole tarpeeksi vakituisia työpaikkoja ja työnkuvissa on epäselvyyksiä. Hallinnolliset työt vievät liikaa professorien ajasta ja hankaloittavat tutkimustyötä. Tiedeyhteisön on tuotava ilmi, että tieteellisillä tutkimuksilla on vaikutusta. Kansainvälistyminen on tärkeää. Pelkonen kommentoi, että globaaleihin tutkimusongelmiin löytyy kansainvälisestä yhteistyöstä toisiaan täydentäviä osaamisen ja rahoituksen resursseja. Suomalainen tiede on arvostettua ulkomailla, mutta kontakteja tarvitaan nykyistä enemmän. Suomalaisten yliopistojen olisi hyvä palkata enemmän ulkomaalaisia ja suomalaisten nuorten tutkijoiden työskennellä ulkomailla. Ongelmista huolimatta Tieteen tila 2012 tuo esiin uusia mahdollisuuksia joka alalle. Yhteistyö ja poikkitieteellinen tutkimus helpottaisi rahoituksen saamista ja avaisi samalla uusia näkökulmia. 140 Aino Heikura Joensuu HTM, 26v 150 Lauri Jurvanen Joensuu opiskelija, 24v. 178 201 208 Jarno Oksanen Henri Saukkonen Tapio Tiimonen Joensuu opiskelija, 25v Joensuu myyjä/esimiesharj., 25v 221 Riku Väkeväinen Joensuu opiskelija, 18v 367 Aleksi Eskelinen Kuopio kans.ed.avustaja, kaupunginvalt., 26v 390 401 Mika Korhonen (sit.) Jaakko Lintunen Kuopio kauppias, yrittäjä, 23v Kuopio opiskelija, 19v Joensuu opiskelija, 20v 370 Noora Hartikainen Kuopio media-assistentti, 21v 407 Henri Muotka Kuopio sosionomi, YTK, 28v Raportin tekemiseen osallistunut Tampe- reen yliopiston terveystieteen professori Tuula Tammisen kommentoi, että itsearvioinnin todellinen mielekkyys rakentuu aina sen varaan, mitä arvioiva taho itse tekee. Jo raportin tekeminen avasi hänen mukaansa tutkijoille uusia näkökulmia alansa tilanteen parantamiseen. Useiden alojen raporteissa mainitaan huono tai väärä julkisuuskuva alasta. Tamminen kuitenkin korostaa, että paljon on kiinni tutkijoista itsestään. 430 Simo Räty Kuopio maatalousyrit., agrologi, 27v 432 Annu Saukko Kuopio YTM, 26v 445 Toni Viljamaa Kuopio opiskelija, 19v 167 Susanna Meriläinen Joensuu opiskelija, 19v 209 Ville Toivanen Joensuu prosessinhoitaja, 29v 376 Hanna Hytönen Kuopio suuhygienisti, 29v 410 Aino-Maija Määttä 177 175 Jere Nuutinen Joensuu opiskelija, 19v Marie Okkonen Joensuu opiskelija, 22v 214 211 Lilli Tuuha Joensuu opiskelija, 26v Terhi Vartiainen Joensuu musiikkijuontaja, 28v 377 Hanna Hämäläin Hämäläinen Kuopio opiskelija, 22v 378 Johannes Hämäläinen (sit.) Kuopio eläkeläinen, 28v 424 417 Jenna Peltonen Tuomo Rissanen Kuopio Kuopio Kuopio Yhteiskuntat. yo., 20v product specialist 26v agronomi, MMM, 29v Koska koti on meille tärkeä. maksaja: Kuopion ja Joensuun Keskustan kunnallisjärjestöt 137 Kaikki nuoret Keskustan ehdokkaat löydät osoitteesta www.keskustanuoret.fi! Uljas 8 | 25. 10. 2012 19 ” Onneksi en ole yliopistossa mikään poikkeus, tekeväthän toisetkin muuta opiskelujen ohessa. Pää kylmänä, sydän tulessa Maria Räsänen on tällä hetkellä suomalaisen pikajuoksun kuumimpia nimiä. Räjähtävän lähdön nainen voitti kesällä SMhopeaa sadalta metrillä ja pronssia kahdeltasadalta metrillä. Nykyisin häneen voi törmätä myös yliopiston kampuksella, jossa hän opiskelee yhteiskuntatieteitä ensimmäistä vuotta - Maiju Pohjolainen, teksti & kuva 20-vuotias Maria aloitti pikajuoksun kymmenen vuotta sitten. Pienenä hän rohmusi mitaleita Hippokisoista ja ennätti päiväkodin juoksupyrähdyksissäkin maaliin ennen poikia. Harjoittelu muuttui systemaattiseksi lukion ensimmäisellä vuosikurssilla, kun valmentaja Sami Länsivuori tuli mukaan kuvioihin. ”Tiesin jo pienenä olevani nopea. Kokeilin muitakin lajeja, mutta huomasin pärjääväni juoksussa ja halusin alkaa panostamaan ainoastaan siihen”, Maria muistelee. Ylioppilaaksi Maria kirjoitti viime keväänä Kuopion klassillisen lukion urheilulinjalta ja sai opiskelupaikan ItäSuomen yliopistosta, vaikka käynnissä ollut kisakausi veikin aikaa kirjoituksiin ja pääsykokeeseen valmistautumiselta. Kevään menestys selittyy Marian mukaan kovalla stressinsietokyvyllä ja uskolla omaan onnistumiseen. ”Olen selvinnyt tiukemmistakin tilanteista. Kylmähermoisuus ja keskittymiskyky ovat kehittyneet myös urheilusta saadun kokemuksen myötä.” 20 Maria kiinnostui lukiossa sosiaalipsykologiasta ja aikoo valita sen pääaineekseen kandivaiheessa. Hän on viihtynyt opintojen parissa mainiosti ja odottaakin jo innolla esimerkiksi tulevia urheilusosiaalipsykologian kursseja, joista voisi löytyä uusia juttuja myös omaan harjoitteluun. Uljas 8 | 25. 10. 2012 Positiivisin yllätys oli se, kuinka helppoa yhteiskuntatieteiden opinnot on ollut sovittaa yhteen huippu-urheilun kanssa. ”Opiskelu on ollut itsenäistä eikä luennoilla ole läsnäolopakkoa. Toisenlaiseen lukujärjestykseen kilpailuja ja leirejä voisi olla todella vaikeaa mahduttaa. Aikataulujen laatiminen on onnistunut ja asiat ovat järjestäytyneet ihan itsestäänkin. Esimerkiksi ensimmäiseen jaksoon sattui vain pari kurssia ja pystyin helposti keskittymään tärkeään alkutreenikauteen.” Yliopistossa Marian tilanne on ymmär- retty hänen sanojensa mukaan uskomattoman hyvin. ”Olen jo jutellut amanuenssin ja opettajien kanssa. Aluksi harkitsin hitaampaa opiskelutempoa, mutta tähän mennessä olen edistynyt opinnoissa hyvin. Vielä ei ole tarvetta löysätä tahtia. Toisaalta, jos menestystä tulee tosi paljon, niin en tiedä mitä se tuo tullessaan.” Kevät kieliopintoineen jännittää juoksijalupausta hieman, sillä päällekkäin sattuvia kisoja sekä ulkomaanreissuja on jo tiedossa. ”Onneksi en ole yliopistossa mikään poikkeus, tekeväthän toisetkin muuta opiskelujen ohessa. Tenttejäkin on mahdollista suorittaa useampana ajankohtana”, Maria huokaisee. Huipulle pääseminen vaatii urheilijalta rutkasti panostusta ja halua kehit- tyä. Maria on valmis tekemään kaikkensa menestyksen eteen. Ilman intohimoa juoksuun seinä tulisi nopeasti vastaan. ”Olen huippu-urheilija 24 tuntia päivässä. Treenaan yhdeksän kertaa viikossa ja rytmitän päivät treenien mukaan. Harjoitteluun kuuluu myös lihashuoltoa, hierontaa ja psyykkistä valmennusta. Fysiikka ei yksinään riitä vaan myös pääkopan on oltava kunnossa.” Maria luottaa psyyken voimaan myös muualla elämässä. Hän kertoisi mielellään muillekin urheilun parissa löytyneistä avaimista, jotka osoittautuneet käyttökelpoisiksi myös opintojen saralla. ”Vähemmälläkin lukemisella voi selvitä, jos osaa keskittyä tekemiseensä täysillä. Moni saattaisi suoriutua tenteissäkin paremmin, jos oppisi hyödyntämään psyyken kaikkia mahdollisuuksia.” Ajan viettäminen ystävien kanssa toimii tärkeänä vastapainona urheilulle ja opiskeluille. Yliopistoltakin on löytynyt hyviä kavereita, jotka ovat antaneet Marialle täyden tukensa. Ystävien sekä perheen kannustus on hänelle todella tärkeää. ”Tsemppauksesta tulee hyvä mieli eikä energiaa kulu turhaan stressaamiseen.” Opiskelijabileet eivät tule harjoitus- kaudella kysymykseen. Marian lepokausi ajoittui kuitenkin juuri syyskuun alkuun, jolloin hän pystyi olemaan mukana alkuriennoissa ja nauttimaan hetken normaalista elämästä. ”En kuitenkaan enää koe, että jäisin mistään paitsi urheilun vuoksi. Ajattelen, että kaikki tekemäni valinnat edistävät kuitenkin uraani jollain tavalla.” Palkintona vaivannäöstä urheilu tarjoaa fiiliksiä, joita ei pääse muualla kokemaan. ”Ennen telineisiin menoa tulee tasapainoiltua jännityksen ja itsevarmuuden välillä. Jos suoritus menee täydellisesti nappiin, kuten tänä vuonna Helsingin EM-kisojen viestissä, ei itse suorituksesta muista mitään. Maaliviivan jälkeen iskeekin sitten hurja tunnevyöry, minuutin sisällä ehtii kyynelehtiä ja nauraa useaan otteeseen”, Maria paljastaa. Seuraavaksi tavoitteekseen Maria on asettanut ensi heinäkuussa Tampereella järjestettävät 22-vuotiaiden EM-kisat, joista hän tavoittelee mitalia. Tulevaisuudessa hän haluaa saavuttaa mitalin myös aikuisten EM-kisoista. Tähtäin on asetettu tietysti myös tuleviin Rion olympialaisiin. Tällä hetkellä urheilu on ykkössijalla elä- mässä, mutta myös yhteiskuntatieteiden maisterin paperit olisi tarkoitus saada käteen. Urheilu-uran jälkeen Maria haluaisi toimia ammatissa, jossa pääsisi kosketuksiin johtamisen tai henkilöstön kehittämistyön kanssa. Uljas 8 | 25. 10. 2012 21 22 Uljas 8 | 25. 10. 2012 ? Naimisissa kortin kanssa Bonusta, Plussaa ja Ykkösbonusta, tässä vain kolmen kärki Suomen luvatussa etukorttimaassa. Etujärjestelmille uskolliset asiakkaat asioivat bonus silmissä kiiluen etukorttikaupoissa, saavat erityisiä tarjouksia ja tuntevat olevansa etuoikeutettuja. Samalla he itse kustantavat kalliiden järjestelmien pyörittämisen, joista opiskelija ei pienituloisena juuri hyödy. - Anni Ylönen, teksti ja kuvitus & Jarkko Kumpulainen, kuvitus T arkastellaan lähemmin SRyhmää: Osuuskauppa on alun perin rakennettu tuomaan palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Siinä ohessa syntynyt etujärjestelmä luo asiakasuskollisuutta, kerää ostotietoja kaupalle ja auttaa kohdentamaan markkinointia. Osuuskunnan toimintaperiaatteeseen kuuluu, että osuuskunta ei pyri maksimoimaan voittoa vaan tuottaa etuja omistajilleen. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakasomistajille maksettua bonusta ja tuloksesta riippuvaa ylijäämän palautusta, joka on yleensä prosentin edellisen vuoden ostoksista. Kaikista Suomen kotitalouksista jo 79 prosenttia on asiakasomistajia. Onko mitään järkeä ylläpitää järjestelmää, johon kuuluu suurin osa suomalaisista ja jossa pyörii bonuksineen kaikkineen Taloussanomien mukaan jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa? Järjestelmän kuluthan päätyvät asiakkaiden maksettaviksi hinnoissa, ja sama järjestelmä kierrättää osan rahoista takaisin asiakasomistajille bonuksina ja ylijäämänpalautuksina. Miltä kuulostaa britannialaisen Tescon esimerkki, joka luopuessaan etukorttijärjestelmästä laski yli 3000 peruselintarvikkeen hintoja jopa 30 prosenttia? PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Tapio Pikkarainen ei lämpene ehdotukselle bonusjärjestelmän lopettamisesta, saati järjestelmän keventämisestä esimerkiksi karsimalla kaikki etujärjestelmät pois ja jättämällä pelkän asiakasrekisterin. ”Silloin emme olisi enää osuuskauppa.” Ainoa meneillään oleva kevennys on sähköisen viestinnän lisääminen tiedottamisessa. Osuuskaupoilla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää jäsenrekisteriä, johon kuluttaja antaa tietonsa liityttyään asiakasomistajaksi. S-Ryhmä käyttää näitä tietoja ryhmän omaan sekä yhteistyökumppaneiden markkinointiin, josta osa tapahtuu jo sähköisesti. Entä jos omistajat eli asiakkaat päättäisivät toisin, jos edustajiston hallitus käyttäisi bonukset ja ylijäämän suoraan hinnanalennuksiin eikä kierrättäisi rahaa takaisin asiakasomistajilleen? Pikkarainen korjaa heti, että ”hinnanalennukset kuuluvat toimivalle johdolle, se on operatiivista toimintaa” eli osuuskunnan hallituksen ei ole tarkoitus puuttua moisiin toimiin muuten kuin strategisen linjauksen kautta. Silloin kun ylijäämää ei jaeta asiakkaille, se jätetään osuuskunnalle säästöön tuleviin investointeihin esimerkiksi huonon vuoden jälkeen. Opiskelijan näkökulmasta ostosten keskittäminen tietylle kauppaketjulle ei juuri hyödytä, sillä progressiivinen bonusjärjestelmä suosii suurituloisia ja -menoisia. Mikseivät bonukset kerry tasaisella prosentilla? ”Mitä enemmän sitoutuu, sitä enemmän saa bonusta. Asiakasomistajatuotteet ovat kaikille samanhintaisia – varmasti opiskelijakin käy kahvilassa”, huomauttaa Amarillon ravintolapäällikkö Sari Korkala viitaten asiakasomistajatarjouksiin. Tapio Pikkarainen korostaa, että opiskeluaika on vain yksi elämänvaihe. Suurin osa ihmisistä kuitenkin menee normaalin kaavan mukaan eli pariutuu, muuttaa omaan taloon, hankkii lapsia ja muuttaa isompaan taloon, jolloin ostot kasvavat. Pienituloisia ei siis tulisi erikseen huomioida. ”Kenelle meidän pitää tehdä, heille vai kaikille? Emme voi miettiä, että tehdäänpä hieno valtakunnan bonusjärjestelmä johon työttömällä on varaa.” Onko osuuskauppa unohtanut opiskelijat kokonaan? Kuopiossa toimivan PeeÄssän edustajistossa istuu yhteensä 60 henkilöä, joista yksikään ei ole opiskelija. Joensuun alueen Pohjois-Karjalan Osuuskaupan 40 hengen edustajistossa on sentään neljä opiskelijaa ja Savonlinnan Suur-Savon Osuuskaupan edustajistossa puolestaan yksi opiskelija 48 edustajasta. Osuuskauppa ei voi puuttua edustajiston valintaan asian arkaluontoisuuden takia. Jos nuoria rohkaistaisiin enemmän mukaan, se olisi samalla kannanotto siihen että ”nyt vanhat Kommentti | Normaali kaava? Pohjois-Karjalan Osuuskaupan edustajiston jäsen Roope Tahvanainen (Rumien ja yksinäisten PKO) on Pikkaraisen kanssa eri linjoilla: ”Toivoisi niinkin korkean herran kuin asiakkuuspäällikön perustavan lausuntonsa faktoihin mutu-tuntuman sijaan. Tämän päivän Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, joista suurin osa on 35–64-vuotiaita. Ei ole enää olemassa mitään ”normaalia kaavaa”, jos on koskaan ollutkaan. Ei opiskelijoita ja pienituloisia tarvitse erikseen bonusten jaossa huomioida, kun edes huomioitaisiin tasapuolisesti! Nykyjärjestelmä on käytännössä tulonsiirtoa pienituloisilta asiakkailta suurituloisille. Tätä vääristymää me lähdimme Rumien ja Yksinäisten PKO- pois”. Tämä ei ole Pikkaraisen mukaan tarkoitus. Korkala huomauttaa, että opiskelijoiden edustajille järjestetään kerran vuodessa yhteisiä keskusteluiltoja kaupan- ja ravintola-alan toimijoiden kanssa, jossa opiskelijoiden näkökulma tulee kuulluksi. ”Haluamme ehdottomasti opiskelijoita lisää asiakkaiksemme.” Kuinka monta Luomukaurahiutalepakettia (á 1,49 euroa) kunkin ryhmittymän eturahalla saa vuodessa, kun kuukauden päivittäistavaraostot ovat 150 euroa? Kaikilla kolmella kortilla saa vaihtuvien alennusten lisäksi ostosten suuruuden mukaan määräytyvää rahaa. Opiskelijan kuukauden ruokamenot ovat SYL:n mukaan keskimäärin 200 euroa. 4. Keskon Plussa 3.Suomen Lähikauppa Oy:n Ykkösbonus 2. S-Ryhmän Bonus 1. S-Ryhmän Bonus yhdistettynä maksu- tapaetuun. Uljas 8 | 25. 10. 2012 23 ” Joskus meillä on tämmöinen sodankäyntimyytti, että uskonto ja tiede ovat tämmöisessä jatkuvassa sodankäyntitilassa. Nuoresta vihaisesta miehestä sovittelevaksi piispaksi J Vihainen nuori teologian opiskelija kirjoittaa vuonna 1993 laman keskellä jyrkän arvostelevaan sävyyn luterilaisesta kirkosta. Vajaata kahta vuosikymmentä myöhemmin sama opiskelija, nyt teologian tohtori, valitaan Kuopion hiippakunnan piispaksi ylivoimaisella äänimäärällä. - Magnus Jyrkkänen, teksti & kuva ari Jolkkonen syntyi vuonna 1970 Ilomantsissa. Jo nuorena Jolkkosen harrastuksiin kuuluivat urheilu, musiikki ja partio. Jolkkonen opiskeli Helsingissä ja hän sai pappisvihkimyksen vuonna 1995 Kuopiossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2005 ja toukokuusta 2012 alkaen hän on toiminut Kuopion hiippakunnan piispana. Jolkkosella viisi lasta ja vaimo, joka on myös pappi. Jolkkosella on jo varhain muodostunut kaksi kutsumusta, tutkijan kutsumus sekä papin kutsumus. Hän kertoikin olevansa kiitollinen siitä, että on voinut yhdistää työtehtävissään molempia kutsumuksiaan. Tutkimustyöhön ja kirjoittamiseen Jolkkosella on nykyään kuitenkin vähemmän aikaa, mutta hän kertoo kuitenkin lukevansa jatkuvasti. Opiskeluaikoina Jolkkonen oli aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa. Hän toimi muun muassa oman ainejärjestönsä puheenjohtajana. Opiskeluaikanaan Jolkkonen kirjoitti myös Joensuun ylioppilaslehteen jutun otsikolla: Veisaako kirkko omia hautajaisiaan? Jutussa Jolkkonen arvostelee luterilaista kirkkoa huonosti hoidetusta taloudellisesta vyönkiristyksestä 1990-luvun alussa sekä huonosti 24 Uljas 8 | 25. 10. 2012 organisoidusta uudistusvyörystä. Opiskeluajan kovaa kritiikkiä luterilaista kirkkoa kohtaan Jolkkonen perustelee nuoruudella ja olemisella ärhäkkä opiskelija. Hän myös näki itsensä liittymässä yleiseen valitusvirteen luterilaisuuden usein esiin tulevasta olemuksesta synkkänä ja harmaana. ”Se on varmaan aika tyypillistä, että sitä on nuorena vihainen ja radikaali ja mustavalkoinenkin”, Jolkkonen lisää. Tänä päivänä Jolkkonen on enemmän kiinnostunut uskon ja tieteen rajapinnoista. Hän kuitenkin myöntää tulleensa näissä asioissa varsin varovaiseksi. Jolkkosen kokee, ettei tiede ole keino vastata kaikkiin kysymyksiin. Jolkkosen mielestä tieteellä puuttuu ennen kaikkea välineet vasta perimmäisiin kysymyksiin, joista Jolkkonen nostaa esille kysymykset: miksi olemme olemassa, mitä kohti olemme kulkemassa, mitä kohti meidän pitäisi olla kulkemassa, mikä on oikein ja väärin, ja miksi pitäisi tehdä hyvää toisille. ”Näissä kysymyksissä tullaan alueelle, joihin empiirinen luonnontiede ei vastaa. Se antaa virikkeitä, mutta loppujen lopuksi tullaan alueelle, jossa ollaan enemmän tai vähemmän vakaumusten varassa. Ja siinä eivät koeputket paljoa auta, vaan totuutta kohti päästään keskustelun ja kuuntelun avulla”, Jolkkonen kertoo. Sekä fundamentalistit, että tiedeuskovaiset Jolkkonen kokee ongelmallisiksi ja hän onkin iloinen siitä, ettei kyseisiä ryhmiä juurikaan ole Suomessa. Hänen mukaansa ne eivät ratkaise mitään ongelmia. ”Uuden maailman kreationismi, jossa etsitään raamatun pohjalta vastausta siihen, että miten maailma on syntynyt, on kategoriavirhe, koska ei raamatun tarkoituksena ole vastata sellaisiin kysymyksiin”, Jolkkonen toteaa. Hänen mielestään myös tiedeuskovaiset sortuvat samaan kategoriavirheeseen, jos he ajattelevat tieteen suoraan johtavan ateismiin. Syyskuun alussa Jolkkonen vieraili myös Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen avajaisissa pitämässä saarnan. Saarnassa Jolkkonen puhui siitä, että tieto on Jumalan lahja, eikä se siksi ole kaupan. Lausahdus on Jolkkosen kertoman mukaan keskiaikainen periaate, joka johtaa juurensa länsimaisen yliopistolaitoksen syntymiseen kirkon piirissä. ”Joskus meillä on tämmöinen sodankäyntimyytti, että uskonto ja tiede ovat tämmöisessä jatkuvassa sodankäyntitilassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tämä on nimenomaan myytti. Historiallisesti kirkko ja tiedemaailma ovat menneet käsi kädessä”, Jolkkonen huomauttaa. Hänen mielestään periaate sopii hyvin myös nykypäivään ja Internetaikaan. Jolkkonen korostaa erityisesti sitä, että tutkimuksen pitää olla vapaata eikä siitä saa tehdä kauppatavaraa. ”Tutkimuksen pitää olla kaikille mahdollista, ei vain rikkaalle eliitille. Tutkimuksen pitää myös olla julkista”, Jolkkonen lisää. Esimerkkinä tutkimuksen julkisuudesta Jolkkonen mainitsee sen, että väitöstilaisuudet ovat julkisia. Hänen mielestään tutkimuksen julkisuus tarkoittaa myös sitä, että kaiken tiedon pitää olla kaikkien saatavilla esimerkiksi verovaroin kustannetuista kirjastoista ja tiedekirjastoista. Tulevaisuuteen kirkon tulee varautua virkoja vähentämällä ja kiristämällä taloutta, mikä on Jolkkosen mielestä selvää. Jolkkosen mielestä kirkon on turhaa olla huolissaan omasta imagostaan, sillä se ei hänen mielestään kuulu kirkolle. Jolkkonen tukee mielipiteensä Jeesuksen, kirkkoisien sekä Lutherin ajatuksiin. Kirkosta eroamisbuumista Jolkkonen ei ole huolissaan, sillä hän katsoo sen saavuttaneen jo taitekohtansa ja nykyään kirkkoon myös liittyy paljon aikaisempaa enemmän ihmisiä. Kirkosta eroamisia Jolkkonen pitää vain osana sitoutumattomuustrendiä. Hänen mukaansa saman trendin voi havaita myös puolueiden ja ammattiyhdistysten jäsenistössä ja jopa lehtitilausten määrässä. Jolkkonen on pääasiassa yleiseltä kannalta huolissaan siitä, että trendinä on sitoutumattomuus, mutta pitää hyvänä sitä, että se on trendi, koska trendit muuttuvat ja menevät ohitse. Uljas 8 | 25. 10. 2012 25 Kulttuuri 35-vuotias KYT ensi-iltaan Kuopion ylioppilasteatterin saapumista 35 vuoden ikään juhlistetaan kummallisen Quguu jst? –nimen saaneella näytelmällä, jossa esiintyjät kertovat ja ruumiillistavat kollektiivisesti synnyttämiään, Kuopioon sijoittuvia fantastisia tarinoita. ”Esityksen kieltämättä erikoisen nimen syntyprosessi heijastelee tulevan näyttämöteoksen tekotapaa. Aloitettiin tyhjästä ja työryhmän jäsenet lisäsivät vuoronperään yhden kirjaimen syntyvään esityksen nimeen”, selittää ohjaaja Lasse Forsgren. ”Parhaillaan käynnissä olevas- Kuopioon neljä World-Cup hopeaa Kuopion kampuksen Taekwon-Do-seuran kaksi jäsentä osallistui lajin World Cup:iin Englannissa, kotiintuomisena neljä hopeamitalia. Lokakuun alussa järjestetyssä kilpailussa oli lähes 1600 osallistujaa ympäri maailmaa. - Anni Ylönen, teksti & Matti Miinala, kuva K Poimintoja Ylioppilasteatteri isan ansiot olivat kolme hopeaa Anssi Liikaselle liikesarjoissa, alle 80-kiloisten ottelussa ja hyppyetupotkun sarjassa sekä hopeamitali Olli Leinolle hyppysivupotkuissa. Liikanen kilpaili värivöiden 18–35-vuotiaiden ja Leino mustan vyön 36–45-vuotiaiden sarjassa. Lajissa kilpaillaan ottelussa, liikesarjassa sekä erilaisissa käsin ja jaloin suoritettavissa murskauksissa. Kilpailutunnelma oli Leinon mukaan hektinen, mikä ei kuitenkaan haitannut kilpailukokemusta omaavia kuopiolaisia. Liikanen kuvailee suoritusten jälkeistä tunnelmaa rennoksi ja hyväksi. ”Kaikki valmistautuminen ja latautuminen oli tuottanut tulosta ja jännitys haihtui pois. ” Englannin hopeat ovat Liikaselle uran tähän asti suurin saavutus. Mitaleja kansainvälisistä kilpailuista on molemmille kertynyt jo useita. Vaikka Leino on aiemmin saavuttanut World Cup-tasolla kultaa, hän pitää Englannin hopeaa tietyllä tavalla parhaana suorituksenaan. ”Nyt tein kaikissa lajeissa oman tasoni mukaiset suoritukset ja hopea irtosi kunnon taistelun jälkeen.” Fyysisyydestä huolimatta lajin parissa sattuu harvoin mitään vakavaa. Lajiin kuuluu kevyt kontaktitaso ja yhtenä perusperiaatteena kohteliaisuus. ”Varpaat vääntyvät, mustelmia tulee ja välillä nekkukin luovuttaa verensä”, Liikanen toteaa. Mentaalinen puoli on osa lajia, ja molemmat kokevat harrastamisen vahvistaneen periksiantamattomuutta. Lajin parhaana antina he mainitsevat monipuolisuuden, fyysisyyden ja muut harrastajat. ”Suuri joukko hienoja ihmisiä ja loistava keino purkaa stressiä”, toteaa Leino. Kumpikin tähtää ensi kevään Euroopan mestaruuskilpailuihin. Journalismi Kuopion kampuksen seuran perustaja Leino on toiminut seuran päävalmentajana sen rekisteröimisestä eli vuodesta 2003 lähtien. Seura koostuu opiskelijoista sekä henkilökunnan jäsenistä, ja harrastajia on noin 30. Kuopiossa on ilmestynyt jo jonkin aikaa uusi ilmainen aikakausilehti. NMT Kuopion kolmas numero näkee päivänvalon lokakuun lopulla. Lehden tuottajana toimii Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan aikaan ilmestyneen Stimuluksen viimeinen päätoimittaja Pasi Ahtiainen. ”Minua kiehtoo erityisesti kaupungin paikallisuutisointi ja arkipäiväisten tai pienten asioiden nostaminen uutisiksi. Myös humorististen palstojen toimittaminen on hauskaa. Omalla suosikkipalstallani etsitään virheitä Kuopiosta”, Ahtiainen paljastaa. Tuottajan toimenkuvaan kuuluu lehden sisällön tilaaminen ja suunnittelu. Lisäksi Ahtiainen pitää huolta avustajasuhteista. ”Nimikkeeni olisi varmaan toimituspäällikkö, jos meillä olisi varsinainen toimitus”, hän kertoo. Kuukausittain ilmestyvä lehti on suunnattu aktiivisille, työssäkäyville perheille sekä nuorille aikuisille. Nopeasti uudesta teknologiasta innostuvat opiskelijat ovat kohdeyleisöä lehden tabletjulkaisulle. Perinteinen printtilehti on saatavilla ilmaisjakelupisteistä ympäri kaupunkia. Joensuun kampuksen Educarakennuksesta ponnahtanyt sählyjoukkue RDc sulkeutui valokuvausstudioon ja heitti vaatteet pois. – Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva Salibandyjoukkue laajentaa skaalaansa pelikentältä valokuvausstudioon poikakalenterin merkeissä. RDc on erityisopettajista, luokanopettajista ja opinto-ohjaajaopiskelijoista koostuva 2009 perustettu joukkue, joka päätti nyt näyttää itsestään entistä enemmän. Kalenterin kuvaajana toimii Uljastakin avustava Joona Sipi. ”Nyt joukkueen kehitys pamahti siihen pisteeseen, että on aika luoda poikakalenteri. Tästä toki oli puhetta jo viime syksynä mutta aikataulu syistä herättiin vähä liian myöhään. Kalenterissa esiintyvät herrasmiehet eivät välttämättä kaikki täytä ”kreikkalaisen patsaan” kriteerejä mutta se ehkä osoittaa jotain hienoa ja ainutlaatuista koko touhusta”, tiedotusta 26 Uljas 7 | 2. 10. 2012 Leo Sebastian Leino, Ville Haara ja Aki Keronen esittelevät kalleuksiaan. kalenterihankkeessa hoitava Ville Haara kertoo. ”Kuvattavia pelaajia on varmaankin noin 13-14. Kuvat on hyvällä maulla suunniteltu, paljasta pintaa on huumorilla höystetty. Ei mitään katkarapuhommia kuitenkaan”, hän lisää. Haara kertoo, että kalenteri olisi tarkoitus saada ulos uunista viimeistään joulukuussa. ”Kalenteri kelpaa mielestäni niin opiskelijatytön seinälle kuin rekkamiehen taakse hyttiinkin.” Pasi Huttunen, teksti Semiakustista iloittelua Pannarilla Maiju Pohjolainen, teksti & kuva Kuopion Pannuhuoneella alkoi syyskuussa uusi jami-iltama. AcousticJAMsessions -niminen tapahtuma antaa esiintymisaikaa niin yksittäisille soittajille ja laulajille kuin myös ryhmille tulla esittämään mieleistään musiikkia akustisessa hengessä. Tapahtuma ei kuitenkaan ole nimensä orja, sillä akkareiden ja lyömäsoittimien lisäksi lavalta löytyy myös sähköisiä soittopelejä. ”Tarkoituksena on pitää vapaamuotoinen, hauska ja rento ilta”, kertoo house bandissa soittava rumpali Antti Alvasto. House bändinä toimii Pannuhuoneen live-karaokesta tuttu kokoonpano. Alvaston lisäksi siinä soittavat basisti Sampsa Korhonen ja iltaa isännöivä kitaristi-laulaja Tomi Tuovinen. Karaoken myötä heillä on hallussaan noin sadankahdenkymmenen kappaleen ohjelmisto, joka on hyödynnettävissä myös jameissa. ”Pyrkimys kuitenkin on, että lavalla nähtäisiin mahdollisimman paljon muita soittajia”, Alvasto toteaa. Jamit jatkuvat kuukausittain ja seuraava sessio järjestetään marraskuun 15. päivänä. Lassi Ylönen, teksti & kuva Kamppailu kampusten pormestaruudesta käytön vasta äskettäin. Hänen Usko tai älä, mutta yhteisöpalvelu Foursquaressa käydään nykyisin kovaa kilpailua myös Itä-Suomen yliopiston kampusrakennusten herruudesta. Maiju Pohjolainen, teksti & kuva Foursquare on mobiilipalvelu, jonka voi ladata ilmaiseksi lähes kaikkiin älypuhelimiin. Sovellus hakee listan lähialueen paikoista, joista käyttäjä voi valita sijaintinsa ja jakaa sen maailmalle. Myös kavereiden menemisiä ja tulemisia on helppoa kyylätä. Koko hupi perustuu GPS-paikannukseen. Palvelu on saavuttanut maailmalla suuren suosion ja sillä on tällä hetkellä yli 20 miljoonaa käyttäjää. Sisäänkirjautumisilla kerätään pisteitä ja ansiomerkkejä eli badgeja. Kulman kovimmat gimmat ja kundit voivat ansaita myös pormestarin arvonimen kirjautumalla paikkaan parin kuukauden aikana useammin kuin kukaan muu. Suosituimpien paikkojen valtiudesta pyritään pitämään kiinni kynsin ja hampain. Kuopion kampuksella sijaitsevan Snellmanian pormestari on lääketieteellisen fysiikan jatko-opiskelija Mikael Turunen, 28. Mikaelin työhuone sijaitsee rakennuksessa ja hän vieraileekin Snellmanialla jokaisena arkipäivänä. ”Aloitin Foursquaren käytön heinäkuun loppupuolella kavereiden innostamana. Sen illan baarikierroksella tuli kerättyä aikamoinen kasa pisteitä. Lähinnä tuo pisteiden keräily ja leikkimielinen kisailu sai jatkamaan käyttöä. Nykyään foursquaretus on jäänyt tavaksi ja yritän muistaa chekata ineen aina uudessa paikassa”, hän kertoo. Savonlinnan kampusta hallitsee tuleva lastentarhanopettaja Niina Pousi, 20, joka aloitti palvelun Kuopion kaupunginteatterin johtajan pallista kisailee neljä haastatteluun kutsuttua ehdokasta. 14 hakijan joukosta haastatteluun kutsun saivat valtiotieteen maisteri, teatteriohjaaja Jaakko Kuusi Turusta, filosofian maisteri, teatteriohjaaja Pekka Laasonen Imatralta, taidehallinnon maisteri, yrittäjä Anja Lappi-Hautamäki Kuopiosta, kasvatustieteen maisteri, teatteriohjaaja Iris Rannio Kuopiosta. Uuden teatterinjohtajan kolmivuotinen toimikausi alkaa elokuun 2013 alusta. Teatterinjohtajan valitsee hyvinvoinnin edistämisen lautakunta. Taidetoimipisteet pysyvät Joensuussa ja Kuopiossa Savonlinnan kotitalousopiskelijat retroilevat Sovellus Huumorilla höystettyä pintaa Neljä kisailee Kuopion teatterinjohtajuudesta Eduskunnan sivistysvaliokunta puoltaa mietinnössään Taiteen edistämiskeskuksen perustamista, mutta muutosesityksissään se ehdottaa alueellisten toimipisteiden, kuten Joensuun ja Kuopion pisteiden säilyttämistä. Säilyttämisen mahdollistava säännös sisällytetään lain nojalla annettavaan asetukseen. Toimipisteiden yhdistämisellä haetut taloudelliset edut olisivat jääneet hyvin pieniksi verrattuna toimipisteen paikalliseen vaikuttavuuteen. Joensuussa toimistoaan pitävä Taidetoimikunnat edistävät taidetta ja kulttuuria maakunnissa sekä jakavat apurahoja. Stimuluksen exä NMT:hen ” Varpaat vääntyvät, mustelmia tulee ja välillä nekkukin luovuttaa verensä sa harjoitusprosessissa esitystä rakennetaan näyttämötilanne- ja improvisaatioharjoitteiden kautta. Lähdemateriaalina näyttämötyöskentelylle on ollut syksyn dramaturgiakurssilla kerätty uutismateriaali”, hän jatkaa. Ensi-ilta on lauantaina 24. marraskuuta kello 18 ja seuraavana päivänä 25.11. on vielä kaksi esitystä: kello 15 ja kello 18. ”Juhlaviikonloppuun sisältyy lisäksi valokuvien, videokoosteiden ym. vauhdittamaa oheisohjelmaa”, Forsgren vielä vinkkaa. Ohjaaja Lasse Forsgren on työstänyt Pasi Huttunen, teksti teosta kollektiivisesti ryhmän kanssa. mielestään pormestarin virka irtosi turhankin helposti. ”Nyt Foursquare-innostus on jo vähän laantunut, mutta sisään tsekkailu on jäänyt jollakin tapaa tavaksi. En pyri pitämään pormestaruuksista kiinni, mutta seuraan mielenkiinnolla, kuinka nopeasti ne vaihtuvat.” Tällä hetkellä Pousin asema on uhattuna, sillä pormestarin arvonimeä tavoittelee sinnikkäästi myös mystinen Jenni K. Täysin luotettavia Foursquaren valloitustiedot eivät kuitenkaan ole. Paikan voi merkata omakseen myös lähialueelta ilman fyysistä läsnäoloa. Mutta jos köyhä opiskelija suunnittelee lähi-Siwan ryöstöä, pelkkä check-in toiselle puolelle kaupunkia ryöstön tekohetkellä ei riitä näytöksi puolesta tai vastaan, kertoo rikosoikeuden professori Toni Voutilainen. Foursquaresta saat kuitenkin alibin puolisollesi, jos ilmoitat olevasi kuntosalilla viereisen räkälän sijaan. Joukko Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen kotitalousopettajaksi opiskelevia tekevät sopivasti joulumarkkinoille Makeaa elämää –nimisen kalenterin. ”Kalenterissa on itse suunniteltujen reseptien lisäksi 50-luvun henkeen stailattuja opiskelijakaunottaria”, kalenterin reseptivastaava ja miss kesäkuu Inka Valima kertoo. Tuotosta he aikovat lahjoitta osan myös Mielenterveyden keskusliiton kautta lasten ja nuorten mielenterveystyöhön ”Lahjoitamme jokaisesta myydystä kalenterista 50 senttiä mielenterveystyöhön ja lopuilla tuotoista olisi tarkoitus tehdä opintomatka. Meidät löytää myös Facebookista Kotitalousopettajaopiskelijoiden vuosikalenteri -nimellä”, Valima lisää. Kalenterin kotisivut löytyvät osoitteesta: https://sites. google.com/site/kotsakalenteri/etusivu Tarvitaanko enää Uljasta? Oivaltavat gif-animaatiot pureutuvat What Should We Calla UEF –blogissa piikikkäällä tavalla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen arkeen, mutta samalla tavoittavat niin paljon olennaista, että koukkuun jää nopeasti. Jos blogi laajentaisi katsauksiaan Kuopion ja Savonlinnan kampuksille, niin voisimme Uljaassa ilmoittaa lehden lopettamisesta ja vetäytyä eläkkeelle. Blogissa tartutaan arjen seikkoihin lainailemalla ilmaisuvoimaa esimerkiksi tunnetuista elokuvista. Salaperäinen toinen jono Carelian opiskelijaravintolassa jää joka syksy fukseilta ja vaihtoopiskelijoilta huomaamatta, ja vanhemmat opiskelijat hykertelevät omahyväisinä pöydissään kun toiset vielä jonottavat aulassa saakka. ”This is either madness of brilliance”, blogissa kuitataan Pirates of the Caribbean elokuvasta lainatulla pätkällä. Blogi löytyy osoitteesta http://whatshouldwecalluef. tumblr.com/ Uljas 8 | 25. 10. 2012 27 Lopun odotuksen lumo Maailmanloppujen aikajana (Vain joitakin mainitaksemme...) si utui ho ki tu otta vu hat nen n tu n un an anee lle. p t e s tuha u m eksi i d u a e o s o n k n o n u n u l e an vu ev luu a li ku ivät oom ksen itau seisell u s t u v R l ä tam a n s u k ä s l y t u u t t e m k k n e a tp s, t, en Ro sta siv ien vat sivä isesta. t taa stity i i iver anlopu g ä ä r o a o k v k l l i k k äs a i tro lm set t pe t us set stam pelk lemast n as n vuos alai alai sa maai aise n peru aise hoa. t e i p l l i r y a a p s t y i ti e m m y u uo u pu oo Ass stuksen Kris ksen k Roo uotta s Roo ungin t Eur etta. Luk lmanlo v d u i u p enn Jees 120 kau vaih maa 2800 eaa. 1000 389 eaa. 634 eaa. r öffle t S s i usko sta. 1030 i kse umu 1496 sti kk mer entä i eil kok nu r en m kym i s o u , on le pais nne v n a ped Mil e kaan h i d u o t e v m AS t J i v a . ä i i A n l n . i y n i g l T t . i a a e a nust sen s... älle a m o paloi trolo saapuv men ä jäätä. n W n avull n j i s s e e i k s n a n e a e u i a n t d a o ia to n la en ill irj uh hipt loppua. iller in, ja t lain mukse svuo en kep ikka erolog er p tysk sa. Lon S i a r s l M fl i s l e e t f k e i a m u ö J Ä m an Sa npais Ilm iluvus St Ed r jälle Am a num öhe u e ossa e s y l p n l d o i p u m e u r o v v M l 1844 1843 1844 l l e . . n uss äne tuisivat pua R h p i o e n l z z . a aa as a. an az s Pi mansot les T ainoast vat pel nin alku ailm r s a ä a e t l h t r m l u i a C i ja do ul säe i Ch 1. maa nust eä. inen loppua ajiin ku rmaged uno . n m a r as l e o i a n n s a i n a itt v n ta k st kk ilma l ro i an i i i rja t e H l l r a t s d o n t t o u e e a i o a s k l V . n .T tu ev as en Am ti maa ovan t usselil toni ennus lleen r Glenn aan ol si, j lain i loppua p s i ä h u i t j R u e u h n t J a n i S m ll ja ol bu tla st an en sa Äiti kaama Wil i myös Sko h ennu dista oon an sota oliv nustus o k V t h k t o a n n l a muo Usk Smy usi e hov aailm e u J M I 1524 1882 1833 1666 1588 1911 1834 1925 1914 1923 een 1927 1930 ust enn , li, sota i, u tu ja u s t p k s o p a u r t o l li tia us ilma ter e he” enn . -vuo . a l ta a 0 e n i 2 k a 1 S lkin ta ”M t!” er 2 ith teell ä r u : p 4 s t m e ” h 9 t n i s t a i 1 ä el v in er us i ul ks eläv vuonna ersm uomasi n. Ald ien per ai y 00-luv sest in H anson i t i e . d n ( s l k e o l e l H s i l A s u M h u . j ja jä 15 lm at na n an ja H skovat s M taaksee oliv vuotiaa adam uksen stä). ehovan ää kerro ee) onin idilaske r n e V s t l o s r d u s s i a J ul No tradam säkee av en ikä vid 42 Ch opeut isiä. ma aan vät loppu t i s n i l . Da ainoast Sinn a kuoli D. D us pyr o m e e a ( D h t n N a jo hasi i t oin ta asta mut korj mill mut olev mur 1935 1936 1940 1969 1953 1973 , an, van akh geddon r u r ja t a h kiin is F arma siin apa stä. tan r t e u o e o n Y H e k u ,L ny om ks New in. taja olevan ennust pau ion syn yn k i h e o m l m j l m e n löst lin valt pom yöhem ing. i Ha min n soda 0-luvun sota t y n p a s i n l i i s t u d m t! t I d e - y vää m Ca le of -y enn radalle uva hdo ta Israe ahd nin 180 g d t l n l n p e n e n i o i e a o d h i y r a ä s a p i t p se op rto en Ha on N nnot s uot Na i Persi hipto Cam pu 40 e Pr nd J aan kie Lind ut 40 v d r S t ld e l a s a l l i i l p o t a l e r i o C l a ä She ruusol H ulun L m ju n h H n t a n e e a t a o ab ilm – av oli k osuv ved Eliz maa 1988 1990 1991 1994 aailmanloppu on jälleen ajankohtainen asia, kun tuomiopäivän manaajat odottavat innolla joulukuuta. Mayakalenteri loppuu 21.12.2012 ja tämän päivämäärän lopullisuuteen uskoo moni muukin. Maailmanloppuja on odotettu aina. Tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki saapuu marraskuussa Rokumenttiin pitämään maailmanloppu-seminaaria. Isomäkeä huvittaa mayakalenterin pohjalta tehty skenaario. ”Sehän mayakalenteriin liittyvä tulkinta on paha väärinkäsitys. Mayakalenteri koostuu sykleistä, joista vain yksi loppuu joulukuussa.” Myös psykologi Tony Dunderfelt on samoilla linjoilla. ”Sehän on niin, että mayat eivät itse usko että tulee loppu. Tämä on amerikkalaisten New Age -tutkijoiden ajatus, että maailma loppuu 2012 joulukuussa. Mayat uskovat uuden ajan alkuun.” Maailmanloppua on ennustettu lukuisia kertoja mutta aina pieleen. Lopun ennustamisesta on täten tullut useimpien mielestä naurettavaa ajantuhlausta. Teoriassa maailmanloppu on kuitenkin mahdollinen. ”On olemassa paljon teoreettisesti mahdollisia uhkia kuten asteroidin törmäys maahan. Kuitenkin ihmiskunnan tuhoon tarvittavan asteroidin törmäyksen todennäköisyys on pieni”, Isomäki lohduttaa. Kaikista uhkakuvista Isomäki nostaa isoimmaksi mahdolliseksi ydinvoimaloiden turvajärjestelmien toimimattomuuden kriisin aikana. ”Maailmantuhon todennäköisin tapa on aurinkomyrsky, joka tuhoaisi yhden tai kahden mantereen sähköverkon samanaikaisesti moneksi vuodeksi. Jos tilanteeseen ei ole varauduttu ja kukaan ei muista huolehtia ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmästä kaaoksen aikana, voivat seuraukset olla tuhoisat”, Isomäki kertoo. Ainostaan Suomessa sähköverkot on suojattu. Isomäki näkeekin, että Suomella on merkittävä rooli skenaarion estämisessä. ”Suomi voisi järjestää muille maille koulutusta suojatusta verkosta. Tähän voisi ottaa yhden osan valtion yhteistyöbudjetista”, Isomäki selventää. Toinen mahdollinen maailmanlopun skenaario on Isomäen mukaan ydinsota. ”Maailmassa on yhä 80 000 Hiroshiman tasoista ydinasetta. Nykyään tosin ydinsodan uhka on pienempi kuin kylmänsodan aikana.” Mutta uhka on kuitenkin olemassa jos esimerkiksi Intian tai Kiinan välille nousee vakava konflikti. Ainoa keino estää kyseinen skenaario olisi kieltää ydinaseiden omistamien kaikilta valtioilta. Maailmanloppu on kautta aikojen kiinnostanut ihmisiä. Sen ympärille on perustettu lahkoja ja aihetta on käsitelty useissa katastrofielokuvissa. Isomäelläkään ei ole täydellistä vastausta siihen miksi maailmanloppu kiinnostaa ihmisiä. ”Luulen että useimmilla ihmisillä liittyy johonkin muuhun. Osalle maailmanloppu on todellinen pelko ja kiinnostus liittyy sen käsittelyyn. Toisaalta taustalla voi olla ajatusleikki siitä mitä jos kaikki tuhoutuisi ja jäisin itse henkiin,” Isomäen oma kiinnostus maailmanloppuun on käytännönläheinen. ”Olen itse ajatellut, että pahimmat skenaariot pitää torjua, etteivät ne toteudu. Kuten ydinvoimaloiden poksahtaminen olisi helppo estää suojaamalla sähköverkot.” ”Sehän on ajatus, joka puhuttelee tosi syvästi ihmistä”, Dunderfelt pohtii. ”Ihminen kuolee joskus mutta myös koko ihmiskunta kuolee. Se on looginen jatke ajatukselle, ettei kukaan ole ikuisesti pelissä mukana.” Dunderfeltin mukaan kuolema on maailmanlopun idean traaginen puoli, mutta valoisa puoli on, että yksilön elämä ei ole lopullinen vaan elämä jatkuu rajan takana. Dunderfeltin mukaan erilaisissa filosofioissa uskotaan maailman jatkuvan erilaisessa olomuodossa. ”Raamatussakin on Ilmestyskirja, ei Lopun kirja. Englanniksikin se on Book of Revelation eli jotain uutta paljastuu.” Maailmanloppu on Dunderfeltin mukaan yleisinhimillinen teema, joka ei rajoitu vain uskovaisiin. Silti maailmanlopun ympärille on muodostunut lahkoja, jotka houkuttelevat riveihinsä ihmisiä. ”Ihan kaikenlaiset ihmiset osallistuvat lahkoihin. Niissä on mukana duunareista yliopistolaisiin, naisista miehiin, nuorista seninirioihin.” Dunderfeltin mukaan maailmanloppua voi painottaa pelotteluun tai rohkaisuun. Pelottelijat puhuvat kuolemasta ja rohkaisijat uudesti syntymisestä. Lahkot useimmiten painottavat puheissaan pelottelua. Lahkon mukaan kaikki muut ovat väärässä ja vain lahkon jäsenet pelastuvat tuholta. Historiassa on useita vakuuttavia ennustajia, joiden ennustukset ovat kuitenkin epäonnistuneet. Dunderfelt on kirjoittanut yhdessä teologi Martti Mäkisalon kanssa aiheesta kirjan Apokalypsis. Maailmanlopun pelot ja uuden maailman unelmat. Dunderfeltin mukaan traagisen maailmanlopun ennustuksista nousee esille aina seitsemän samaa teemaa esille oli kysymyksessä sitten milloin mihinkin kulttuuriin kuuluva ennustus. Näitä teemoja Dunderfelt kutsuu arkkityypeiksi eli maailmanlopun ajatuskuvioiksi. ”Ensimmäinen arkkityyppi on merkit lopunajasta. Esimerkiksi vuoden ajat voivat olla sekaisin tai ihmiset hylänneet uskonnollisuuden elämästään. Toinen merkki on valittu kansa tai ryhmä. Me ollaan jumalan valittu kansa. Näitä ryhmiä on tuhansia ympäri maailmaa.” Muita maailmanlopun ennustuksiin kuuluvia arkkityyppejä ovat profeetta, pelastaja, vastustaja, suuri taistelu ja uusi maailma. ”Vakuuttavalta kuulostava puhuja toistaa vain vanhaa kuviota, tiedostaen tai tiedostamattaan”, Dunderfelt selventää. 1975 a kosk 1987 M Maailmanloppu, Harmageddon, Apokalypsis, Suuri rysäys. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja se saapuu pian. Vai saapuuko vieläkään? - Jenni Lintunen, teksti 1996 ekä vat lta s t uskoi u ja v rlitz 0-lu jäsene e 0 B 6 es a, s1 90 it... harl n ustu tsemurh C o n skoi a 19 um n u ä n m j e r i i s n ta l o o u i o n vu illenni hjal ,m räät otu iete t heri joukk urvaan. o e n a t s i p , o u l n s i t i p e r n i M w it te on ke ie op sU at us, k ventist c Ne Kor elm alen sti l he New ame te -lahk luksell a k i k m u J t a s a a t n s d a l a y d I n l p a a a , ku n na tra nT ne Piis en’s G varuus toni Y2K en M nen avan. Nos n päivä rtso rjassaa t i : w : e a u a v l a e a i b k i a t j s i i o . N n : a lk He vänsä Use emänne at R tussa k seat ikansat Isaac lettamu LOPPU! nust Japa odan a P e n U s e s ä s s o n i t a a a Mayat. it pä y Sei ydin julk intia teht Use 1997 1999 2000 2003 2007 2012 2060 8077 Lähteet: Seppo Hyrkäs: Tervetuloa Maailmanloppu!!! (1996) sekä Wikipedia 28 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Uljas 8 | 25. 10. 2012 29 Rokumentti Maistelimme etukäteen joitakin herkullisia paloja Rokumentti-kattauksesta, mutta tämä aukeama esittelee vain murto-osan festivaalin 47 elokuvasta. Omat valinnat voi tehdä 14.-18. marraskuuta paikan päällä Tapiossa ja Kerubissa.. Hajoavan Savonlinnan kartta Cover-tulkinnoissa elävä tuntematon Tanskalaiset menevät Afganistaniin auttamaan siviilejä, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia sotien runtelemassa köyhässä maassa. Miten löytää tasapaino vieraassa maailmassa jossa ainoa yksinkertainen valinta on tappaa tai tulla tapetuksi? Joose Keskitalo ja kumppanit luovat ja seikkailevat lopuntunnelmaisessa Savonlinnassa. Itse tekemisen tunnelma tuo iloa epäpaikkoihin.. - Pasi Huttunen, teksti Unien Savonlinna on ristiriitainen katselukokemus, etenkin kun sen katsoo Maailmanloppu –teemaisen Rokumentin yhteydessä. Sitä lähtee katsomaan luullen sitä bändidokkariksi, mutta elokuva onkin psykologinen löytöretki erilaisiin epäpaikkoihin. Tuotteeksi itsensä nimenneen savonlinnalaisporukan hämyily on suoltanut artistikartalle myöhemmin sellaisia nimiä kuin Paavoharju, Harmaa Getto ja Joose Keskitalo. Näiden keikkataltioinnit ovat oikeastaan elokuvan ainut kosketus arkiseen todellisuuteen. Ne, ja kunnan lämmitystolpasta varastettu sähkö, jolla saadaan virtaa pleikkariin itse rakennetussa majassa. Kuolema ja hajoaminen ovat läsnä koko ajan niin kerronnassa kuin kuvastossakin. Elokuvassa hengaillaan hylätyissä paikoissa ja synkissä mielenmaisemissa, mutta silti säilytetään yhteisöllisen itse tekemisen ja jopa ilon tunnelmia. Elokuvassa juodaan ja saunotaan paljon, mutta saunatkin löytyvät hylätystä proomusta tai ne on kyhätty itse rannalle maakuoppaan, ja juoma on usein kiljua. Elokuvassa mukana olevan porukan Savonlinna näyttää ja tuntuu olevan kuolemaisilllaan. Tunnistettavin maamerkki on autioksi jäänyt Keskon siilo, jossa ei enää säilytetä viljaa. Olavinlinna toki mainitaan, mutta sitä ei taideta kuvata. Elokuva riisuu kaupungilta pois lämpimän tuttuuden tunteen. Kiljuhuuruissa syntyy silti upeaa taidetta, eikä synkkätunnelmaisen, mutta kiehtovan elokuvan jälkeen ole vastoin odotuksia toivoton ja luovuttanut olo. Ne arkitodellisuuden ulkopuolelle marginalisoidut paikat ja mielentilat otetaan uudelleen käyttöön ja syntyy jotain. Unien Savonlinna Ohjaus: Lauri Ainala Armadillo Janus Metz Pedersen 80-lukuisen moraalipohdinnan päivitys Tuntemattomaksi jäänyt pala musiikkihistoriaa saa uuden elämän legendoja ja faktoja sujuvaksi tarinaksi muotoilevassa dokkarissa. - Joona Sipi, teksti Kaljan ja kiljunhuuruiset ilon tunnelmat itse kyhätyissä tai käyttöön otetuissa hylätyissä saunoissa ja erilaisissa kummallisissa paikoissa keventävät dokumentin synkkiä maisemia ja kuvastoa. Sankarimanagerin kujanjuoksu Last Days Here on tarina vuosikymmeniä viimeistä päiväänsä eläneestä Pentagramin johtotähdestä Robert Lieblingistä. Päivät eivät loppuneet, vaan tuli torjuntavoitto kuolemasta ja unohduksesta. - Pasi Huttunen, teksti Robert Liebling on artistina selvästi nerokas, mutta samaan aikaan dokumentti jättää käsitykseen, että ihmisenä hän on vastuuton tunari. Leffan loppu on silti toiveikas myös hänen suhteensa. Periaatteessa Last Days Here kertoo Pentagramin laulaja Robert Lieblingista ja hänen ryhdistäytymisestään ja komeasta paluustaan. Mukaan mahtuu hänen entisten bänditoveriensa enemmän ja vähemmän synkkiä kertomuksia siitä, kuinka heistä kaikista olisi tullut rockjumalia, jos Liebling ei olisi tunaroinut. Lisäksi mukaan mahtuu paljon crackin polttoa. Lieblingista, johon Pentagram täysin henkilöityy, näytetään monipuolinen ja kiehtova kuva. Elokuva tekee ison numeron hänen kovan kuorensa alle sukeltamisesta ja kamera menee lähelle kun hän selittää, kuinka ei oikeasti ole paha tyyppi. Oikeasti kyseessä on kuitenkin elokuva siitä, kuinka Sean Pelletier, Lieblingin fani, manageri ja ystävä yrittää auttaa tunaroivaa artistia. Koko leffan koskettavimpiin kohtiin kuuluu ohimenevä hetki, jossa kamera tarkentaa Pelletierin ilmeeseen, kun Liebling lopulta nousee New Yorkissa lavalle. Takana valtavasti stressiä, vaivaa ja tuskaa, jotta hänet on sinne saatu nostettua. Tämän elokuvan tulkinnan mukaan Liebling ehti jumahtaa muutamaksi kymmeneksi vuodeksi vanhempiensa kellariin huumeita vetämään, kunnes Pelletier kiskoi hänet sieltä lavoille. Siksi myös Outo nero kuoli liian pian Rastafarinuoret eksyvät tiellään Mark Sandman oli persoona josta oli vaikea saada otetta. Hän oli ihmisenä salaperäinen, pidättäytyvä ja vaikeakin mutta ennen kaikkea erittäin lahjakas ja innovatiivinen muusikko. Koskettavassa ja monipuolisessa dokumentissa ystävät Tulivuorenpurkaus Montserratissa 1995 ajaa saaren rastafariyhteisön evakkoon Englantiin. Dokumentti kuvaa lähietäisyydeltä yhteisön nuorten miesten sopeutumista Lontoon sementtiviidakkoon. Vaikka ohjaaja Siegel kiinnittää huomion 30 Uljas 8 | 25. 10. 2012 ja sukulaiset muistelevat Markin elämää ja uraa aina lapsuudesta ennenaikaiseen kuolemaan. Cure For Pain: The Mark Sandman story Ohjaus: Robert Bralver, David Ferino Tanskalaiset sodassa Pentagram on tuotteena yhä tuore, jopa raaka. Vaikuttava reliikki rockin historiasta. Musadokkarina Last Days Here on laadukas ja kiehtova, mutta stoori on omanlaisessa opettavaisessa sormen heristelyssään myös aika hellyttävä. ”Jonkun on otettava vastuu”, tuntuu leffa sanovan. Pääasiassa vastuunottaja on Pelletier, mutta lopussa elokuva antaa ymmärtää, että myös tunaroiva laulaja on kasvanut aikuiseksi, eikä enää elä jatkuvasti viimeistä päiväänsä. Last Days Here Ohjaus: Don Argott, Demian Fenton nuorten naisia väheksyvään asenteeseen, ei elokuvassa naisille juuri sanansijaa anneta. Blaze Foley: Duct Tape Messiah on Texasilaisen Kevin Triplettin ensimmäinen täyspitkä elokuva. Kovin montaa dokumenttipätkää herralta ei ehkä kannata odottaa, sillä ensimmäisen puurtamiseen kului peräti kaksitoista vuotta. Elokuva kertoo musiikkivaikuttajasta nimeltään Blaze Foley. Luultavasti nimi ei sano mitään, ja siitä oikeastaan onkin kyse. Tuntemattomuudestaan huolimatta ja hieman siitä johtuen Foleysta kulkee Texasin Austinissa erilaisia kertomuksia. Tavallaan Foley oli oman tiensä kulkija, koditon öykkäri. Toisaalta hän oli myös vahvalla omalla tunnolla ja rohkeudella varustettu mies, jonka elämästä kumpuavat sanoitukset elävät tänä päivänä toisten artistien esittäminä. Triplettin pitkä puurtaminen näkyy paitsi haastattelujen määrässä, myös mielenkiintoisina arkistolöytöinä. Tuntemattomasta Foleystakin on nimittäin keikkataltiointeja. Silloin tällöin kerrontaa ryyditetään animaatioin, joiden konstailematon ja hauska ulkoasu ei toisinaan osu elokuvan tyyliin. Blaze Foley on hahmo joka synnyttää ympärilleen valtavan määrän erilaista legendaa. Tässä onkin elokuvan kenties kaihertavin seikka. Duct Tape Messiah pyrkii hyvin tavanomaiseen dokumentaariseen kerrontaan. Blaze Foley on kiehtova hahmo, jonka houkuttelevuutta korostaa hienoinen mystisyys. Triplett pureutuu historiaan ja henkilöön, kun katsojaa voisi kutkuttaa kimurantimpi ja subjektiivisempi tulkinta. Elokuva etenee kuitenkin mukavasti ja sitä on mukava seurata, riippumatta siitä välittääkö Blaze Foleyn musiikista vai ei. Duct Tape Messiah Ohjaus: Kevin Triplett Rokumentin päätösleffan huomaamatta silmille hiipivä väkivalta, autoilu muttei autoporno, elektroninen musa ja monet vastaamattomat kysymykset tekevät Drivestä kutkuttelevan kasarihenkisen elämyksen. Olosuhteet pakottavat riisumaan moraalin ja tulkinta jää katsojalle. Drive Ohjaus: Nicolas Winding Fishbone: Musiikin sulatusuuni Funkmetalliyhtye Fishbone oli ainutkertainen, rajoja rikkova ja vaikutusvaltainen, mutta se ei koskaan saavuttanut ansaitsemaansa menestystä. Sen uskomaton nousu kääntyi traagiseksi, joskus tragikoomiseksi, laskuksi. Heidän monivaiheiseen tarinaansa mahtuu naurua, pettymyksiä ja itsepetoksellista uskoa tulevaan ja itseensä. Everyday Sunshine: The Story of Fishbone Ohjaus: Lev Anderson, Chris Mezler Se elää vielä! Kallista punkkia Suomen punkein bändi Ozzy Osbournen oman pojan, Jack Osbournen tuottama henkilökuva rokin kiistattomasta mahtimiehestä käsittelee yhdessä Ozzyn läheisten ihmisten kanssa seikkaperäisen ravisuttavasti ja koskettavasti tuskaisen, kamppailevan legendan vaiheita aina kurjuudesta suursuosion, päihdeongelmien ja kautta raitistumiseen ja kohti valoisampaa minuutta. Kun verojen maksaminen sotilasdiktaattorien ohjelmoimalle järjestelmälle ei tunnu omantunnon mukaiselta teolta, ihanteen vapaudesta luovat länsimaista kulkeutuneet punk-levyt ja -lehdet. Yangonissa punkkarille niittirotsi merkitsee paitsi epäsovinnaista kapinaa, myös elämän suurinta rahallista investointia. Punkin ulkoasu on köyhän ulottumattomissa. Pertti Kurikan Nimipäivät –punkbändistä kertova dokkari ei säästele yleisöä eikä kerronnan kohteita. Bändileffoista tutut dokaaminen, naisia esineellistävä puhe ja taiteelliset erimielisyydet haastavat katsojan uudella tavalla kun niiden takaa löytyy joukko kehitysvammaisia. Arki, rakkaus ja viha tulevat iholle. God Bless Ozzy Osbourne Ohjaus: Mike Fleiss, Mike Piscitelli Yangon Calling - Punk in Myanmar Ohjaus: Alexander Dluzak, Carsten Piefke Metallia naapurimaasta Amerikkalainen Afrikassa The Libertines sävyisänä Så Jävla Metal tekee katsauksen ruotsalaisen metallimusiikin historiaan ja kertaa mm. Europen, Yngwien Malmstenin ja Candlemassin alkuaikoja. Dokumentti sivuaa pohjoismaisen metallihistorian synkempiä puolia kuten kuolemaan johtaneita kirkkopolttoja Norjassa, mutta on enimmäkseen tyyliltään varsin kevyt. Mielenkiintoisia ja hauskoja kohtia löytyy paljonkin, mutta kokonaisuus jää hieman hajanaiseksi, koska mihinkään ei paneuduta kunnolla. Dokumentti kertoo Paul Simonin eteläafrikkalaisten muusikoiden kanssa 1980-luvulla tekemän Graceland –albumin teosta ja 25-vuotisjuhlakonsertista. Apartheidin kurittamassa maassa levytys sai kritiikkiä niin Afrikassa kuin Yhdysvalloissa. Muusikot kertovat kuitenkin halunneensa tehdä popmusiikkia eivätkä politiikkaa. Politiikkaa he silti tekivät. Ääneen pääsevät Simonin lisäksi myös hänen eteläafrikkalaiset yhteistyökumppaninsa. The Libertines palaa kuusi vuotta hajoamisensa jälkeen viimeiselle kiertueelle. Perinteisiä musiikkidokumentin kaavoja noudattava elokuva seuraa yhtyeen harjoituksia ja huipentuu keikkoihin Reading and Leeds festivaaleilla. Näkökulma on virkistävästi kitaristi Carl Barâtin huumeista ja alkoholista pöhöttyneen keulahahmo Peter Dohertyn sijaan. Så Jävla Metal Ohjaus: Yasin HillborgGod Under African Skies Ohjaus: Joe Berlinger Kovasikajuttu Ohjaus: Jukka Kärkkäinen & JP Passi The Libertines - There Are No Innocent Bystanders ohjaus: Roger Sargent Arviot: Tatu Lehto, Joona Sipi, Emma Kaukiainen, Tähti Oksanen, Pasi Huttunen & Jani Ylönen Fire Burn Babylon – a Rasta Journey ohjaus: Sarita Siegel ” ” 1900-luvun alusta tähän päivään saakka kaikki suuret sodat on oikeutettu ihmisoikeuksilla ja demokratian viemisellä. Monenlaisia faktoja kyllä löytyy, mutta usein ei pysähdytä kysymään, miksi nämä ihmiset eivät menesty. Suomalainen islamin pelko ei ole yliampuvaa Ihmisoikeudet: Pelkkä elämä ei riitä Ihmisoikeuksien puolustaminen ei voi olla vain elämiseen tarvittavan minimitason vaatimista. Yo-Symposiumissa käännettiin ihmisoikeuskeskustelua vaurastuttamisesta voimaannuttamiseen. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus K annattaako ihmisoikeuksista enää puhua? Onko sanassa enää sisältöä kun se on ajettu niin monien poliittisten ja taloudellisten intressien läpi. Joku kysyy ihmisoikeuksia käsittelevässä Yo-Symposiumissa Joensuun kampuksella 9. lokakuuta historian didaktiikan professori ja kohtuusaktiivi Jouko Jokisalolta aiheen kannalta sen kaikkein olennaisimman kysymyksen: mikä on ihmisen arvo? Jokisalon vastaus on selkeä. ”Ihmisyys sinänsä on arvo, eikä se saa olla sidoksissa suorituskykyyn. Perustarpeet, kuten puhdas vesi, asunto ja tietty peruskoulutuksen taso tulisi mieltää ihmisoikeuksiksi”, hän toteaa vakaalla äänenpainolla. Symposiumin osallistujamäärää katsoessa tulee mieleen, että ovatko ihmisoikeudet juuri nyt se ajankohtainen poliittinen kysymys. Paikalla on alussa Jokisalo ja symposiumin järjestäjät mukaan lukien seitsemän ihmistä. Myöhemmin tulee pari lisää. Rasismista ja kansanmurhasta puhuttaessa Jokisalo kertoo huomanneensa, että esiin nousee lähinnä holokausti silkan kammottavuutensa vuoksi. Se oli silti kansanmurhana erityinen sikäli, että taustalla eivät olleet suoraan taloudelliset intressit. Kolumbuksen ”löydettyä” Amerikan vuonna 1492 alkoi yksi maailmanhistorian verisimmistä kansanmurhista ja rahakirstujen täyttäminen mielessä sinne purjehdittiin. Alustuksessaan Jokisalo muistuttaa vähälukuista kuulijajoukkoaan, että ajatus länsimaisten arvojen universaaliudesta ja ylivertaisuudesta elää vahvana ja voi hyvin. Imperialismi ei ole hävinnyt 32 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Ihmisoikeuksista on länsimaissa rakenneltu myös islamofobian keppihevonen. Sananvapauden puolustaminen kääntyy näissä keskusteluissa vastakkaiseksi muille ihmisoikeuksille – ja muiden ihmisoikeuksille. Oikeistopopulististen höyrypäiden mukaan islamisaation vastainen sota on käynnissä ja kärkevimmät äänet vaativat muslimien poistamista väkivalloin, jotta meidän ihmisoikeutemme voivat toteutua. Anders Behring Breivik katsoi käyvänsä tätä sotaa. mihinkään, vaikka sen oikeuttamisen tapa on muuttunut ajan saatossa. 1500-luvulla se tehtiin luonnonoikeudella ja kristinuskolla ja 1800-luvulla villien sivistämismissiolla. Nyt legitimointipus- sista on kaivettu ihmisoikeudet. ”1900-luvun alusta tähän päivään saakka kaikki suuret sodat on oikeutettu ihmisoikeuksilla ja demokratian viemisellä”, Jokisalo toteaa. Arkisen yhteiskuntapolitiikan käytäntö on sekin ristiriidassa Jokisalon ihmisarvokäsityksen kanssa. Poliittisessa keskustelussa voimistuvat ne äänet, joiden mukaan ihmisen arvo mitataan hänen hyödyllisyytensä kautta. Työmarkkinat, maahanmuuttopolitiikka sekä tarveharkintainen sosiaaliturvajärjestelmä hoitavat mittaustehtävää. Yhteiskunnallista ja globaalia eriarvoisuutta oikeuttava puhe näkyy tutkimuksissa selkeästi esimerkiksi lukiolaisten arvomaailman kallistumisena sosiaalidarvinistiseen suuntaan. ”Demokratiaa pitäisi kehittää siihen suuntaan, että ihminen ei ole vain äänestäjä kerran neljässä vuodessa”, Jokisalo toteaa. Toki ihmisoikeuksissa riittää puhuttavaa, sillä edes yksinkertaisimmat niistä eivät toteudu suuressa osassa maailmaa. Silti mieleen hiipii taas minimitasolle nostamisen ongelma. Onko maailma sitten pelastunut, kun YK:n ihmisoikeuksien julistus toteutuu kaikkialla? Se ei vielä tarkoita edes puhdasta vettä ja asuntoa kaikille. Ihmisoikeudet takaavat toteutuessaan elämisen edellytysten minimitason, mutta pelkkä elämä ei kenellekään riitä. Politiikka on sitä, että siitä tehdään yhdessä hyvää ja mielekästä. Onneksi merkkejä puhetavan muutoksesta on jo havaittavissa. Jokisalo Siteeraa Nobelpalkittua Muhammad Junusta, jonka mukaan köyhyys on maailman pahin ihmisoikeuskriisi. ”Aineellisen perustan takaamisella voidaan parantaa mahdollisuuksia yhteiskuntaan osallistumiseen. Asiaa on ajateltava voimaannuttamisen, ei niinkään vaurastuttamisen kautta”, Jokisalo kiteyttää. Itä-Suomen yliopiston Sosiologian professorin M’hammed Sabourin mielestä islamofobia on voimistumassa, vaikkei se vielä ole lähelläkään muiden Euroopan maiden tilannetta. Kaikissa yhteisöissä ääriryhmät ovat usein fanaattisia. Heitä voi ja saa pelätä, toteaa sosiologian professori M’hammed Sabour. Suomalaiset eivät yleensä lietso pelkoa tai avointa erimielisyyttä kenenkään kanssa. Silti joitain islamofobiaa muistuttavia kannanottoja muslimeista on saatu lukea. - Jussi Turunen, teksti & kuva I slamofobiasta eli muslimien ja islamin pelosta on tullut viime vuosina kuuma puheenaihe maailmalla. Esimerkiksi Amerikassa puhutaan jo islamofobian teollisuudesta: rahaa käytetään monenlaisia kanavia hyödyntäviin oikeisto- ja kansalaisaktivistien kampanjoihin terrorismia vastaan, jonka väitetään kumpuavan ääri-islamista. Sosiologian professori M’hammed Sabour on asunut Suomessa yli kolmekymmentä vuotta ja hänen erikoisalojaan ovat muun muassa älymystön, maahanmuuton ja etnisten suhteiden tutkimus. Mikä on hänen näkemyksensä islamofobiasta? “Toiseuden pelko on kaukaa historiallisesti periytyvää: kristinusko ja islam ovat kilpailleet kautta aikain alueellisesti ja arvomaailmansa puolesta. Toinen toisistaan on yritetty synnyttää uhkakuvia. Aihe tuntuu olevan pinnalla monestakin syystä. Euroopan teollisuusmaissa on paljon niiden entisten siirtomaiden kansalaisia, jotka alkuaan tulivat väliaikaiseksi työvoimaksi. Siirtotyöläiset eivät kuitenkaan palanneet alkuperäisiin kotimaihinsa, ja merkittävä osa on jäänyt valtakulttuuriin nähden marginaaliseen asemaan”, Sabour toteaa. Esimerkiksi Euroopassa on jo syntynyt maahanmuuttajien kolmas sukupolvi. He ovat syntyneet Euroopassa, puhuvat maan kieltä ja ovat sen kansalaisia. Silti oikeistopuolueet puhuvat muslimeista eräänlaisina Troijan hevosina, koska he usein vieraantuneina vihaavat läntistä kulttuuria ja eurooppalaista yhteiskuntaa. “He ovat eksyneitä sieluja, jotka eivät ehkä tunne saavansa sijaa yhteiskunnassa. Sitä varten he ovat helppo saalis Euroopan ulkopuolisten ääriryhmien propagandalle ja puhetavalle. Heidän ainut keinonsa on vetäytyä yhteiskunnasta ja turvautua omaan ala- tai valtakulttuuria vastustavaan kulttuuriinsa. Sopeutumattomuus ja syrjäytyminen ovat yhteisöllisyyttä hajottavia tiloja.” Sopeutumattomuus ei johdu pelkästään yksilöstä, kukapa ei haluaisi menestyä ja tulla toimeen omilla ansioillaan. Menestymisen mahdollisuuksia myös tarvitaan ja niitä yhteiskunnan tulisi tarjota. Islamofobiaa selitetään yleensä huonolla taloudellisella tilanteella sekä maahanmuuttajien, eritoten muslimien määrän kasvulla. Äärioikeisto käyttää työttömyys- ja vankilatilastoja osoittaakseen muslimit vaarallisiksi. ”Monenlaisia faktoja kyllä löytyy, mutta usein ei pysähdytä kysymään, miksi nämä ihmiset eivät menesty”, Sabour huomauttaa. Sabourin mielestä tilanne Suomessa islamofobian suhteen on voimistumassa, vaikkei se vielä ole lähelläkään muiden Euroopan maiden tilannetta. Suomesta puuttuvat onneksi toistaiseksi Fox News Channelin kaltaiset avoimen konservatiiviset uutiskanavat. Suoma- laisessa mediassa pyritään tasapuolisuuteen myös tässä asiassa. Äärioikeistolaisuus ei ole niin jyrkkää kuin monessa muussa maassa. “Minä en pitäisi Perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena. Siihen kuuluu monenlaisia voimia, osalla kannat ovat jyrkkiäkin, mutta monet puolustavat oikealla tavalla Suomen etuja, kun on kysymys vaikkapa vastuustamme meneillään olevassa Eurooppaa koettelevassa kriisissä. Usein asiat ovat oikeita, vain perustelut ovat hataria ja populismin muovaamia. Kaikkea ei voi laskea ulkomaalaistaustaisten henkilöiden syyksi.” Entä saako islamia ja muslimeja pelätä? “Yleensä pelkoa herättävät yhteisön ääriryhmät. Myös muslimeissa on pelkoa herättäviä ryhmiä, vaikka he eivät edustakaan yhteisönsä enemmistöä. Jos aivopesty, itseään muslimiksi kutsuva ja itsensä toisten, viattomien siviilien keskellä räjäyttävä tyyppi luulee sillä pääsevänsä taivaaseen, silloin minäkin pelkään häntä ja hänen kaltaisiaan.” Lisätietoja: Nathan Lean: The Islamophobia Industry – How The Right Manufactures Fear Of Muslims (2012). Uljas 8 | 25. 10. 2012 33 ” En vielä tiedä ketä äänestän kunnallisvaaleissa, mutta sen tiedän, että oikeistoradikalismia en tänne halua. Suurten tarinoiden äärellä. Kauko Röyhkä kävi esittelemässä lokakuun alussa Miss Farkku-Suomi -elokuvaa Vilimeillä Kuopion Kuvakukossa. Rock-kirjailijan sanoma elää ”Olen aina ollut jollain tavalla vastarinnassa valtakulttuuria vastaan. Olen joutunut puolustamaan omaa tekemistäni ja olemaan sen takia aggressiivinen. Omaa mielipidettä ei pidä panna vakan alle”, veistelee kiistelty rock-kirjailija Kauko Röyhkä. - Tuomas Hirvonen, teksti & Patrick Raivio, kuva O man aikansa outolintu sekä rock-muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä piipahti Kuopiossa ja Joensuussa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Torstaina hän heitti keikan yhtyeensä Nartun kanssa Kuopion Henry’s Pubissa ja lauantaina Joensuun Kerubissa. Sunnuntaina hän oli vieraana Kuopion Vilimeillä, jossa promosi romaaniinsa Miss Farkku-Suomi perustuvaa samannimistä elokuvaa. Omaelämänkerrallisessa tarinassa kerrotaan, kuinka Jukka-Pekka Välimaasta lopulta tuli Kauko Röyhkä. ”Koulussa pummasin koko ajan, koska 34 Uljas 8 | 25. 10. 2012 oli kiire bänditreeneihin. Myöhemmin kun sain ensimmäisen kirjan ja levyn ulos, jätin heti kaiken opiskelun. Rupesin ammattitaiteilijaksi 21-vuotiaana ja sen jälkeen en ole katsellut taakse päin”, Kauko Röyhkä kertoo. Röyhkän ura alkoi vuonna 1980 albumilla Steppaillen ja romaanilla Tien laidalla Waterloo. Sitä on seurannut 26 levyjulkaisua ja 12 proosateosta. Sen lisäksi hän on kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksia, kuunnelmia ja kolumneja. ”Olen nyt 53-vuotias, ja edelleen omalla tavallani ulkopuolinen tässä systeemissä. Nykyään kuvaan enemmän sellaista vanhenevan miehen maailmaa”, Röyhkä kertoo. Kauko Röyhkä on todennut olevansa ulkopuolinen niin sanotusta suomirockperheestä, eikä hän toistaiseksi ole löytänyt artistia, joka muistuttaisi häntä itseään. Poikkeuksena ovat Dave Lindholm ja Tuomari Nurmio, jotka ovat Röyhkän mukaan vähän sinne päin. ”En ole koskaan edes tykännyt suomirockista, joka siis on sekoitus jonkunlaista rokkia ja iskelmää. Sanoitukset edustavat sen tyyppistä suomalaisuutta, johon en osaa samaistua ollenkaan. Sellaista tuoppiin itkemistä en jaksa alkuunkaan”. ”Ihailen joitain taiteilijoita, jotka ovat pystyneet löytämään elämästään toiseutta. He elävät tietyssä yhteiskunnassa, mutta näkevät siinä rinnalla eräänlaisen visioiden, haaveiden tai tunnelmien maailman. Sitä minä haen. Esimerkiksi biisini Helvetti, se on sukellus tietynlaiseen ankeuden sydämeen”, Röyhkä sanailee. Miss Farkku-Suomen tapahtumapaikkana on 70-luvun lopun Oulu. Tuolloin punk ja rockin uusi aalto iski Pohjolaan. Kauko Röyhkä kuvailee sen ajan Oulua ankeaksi kaupungiksi ja ilmapiiriä ahdistavaksi. Toisaalta ahdasmielinen ympäristö voi Röyhkän mielestä pakottaa liikkeelle ja johtaa inspiroiviin tekoihin. ”Nuoruudessani vasemmistolaisuus oli todella tärkeää ja varsinkin kulttuuriihmiset kannattivat kommunismia. Sitä oli vaikea selittää, ettei uskonut Neuvostoliittoon. Mielestäni se oli täysin mätä systeemi, ja puheenvuoroillani sain paljon huonoja reaktioita aikaiseksi”, Kauko Röyhkä kertoo. Poliittista sanomaa Röyhkältä löytyy edelleen, vaikkei hänellä kertomansa mukaan puoluetta olekaan. ”Menin mukaan Haaviston kampanjaan, sillä minun mielestäni Suomi olisi ansainnut homopresidentin. Haaviston suosio oli tärkeä vastareaktio perussuomalaisten nousulle. Perussuomalaiset edustavat juuri niitä asioita, joita vastaan olen tapellut koko ikäni. Kaikki se musiikki ja kirjallisuus mitä olen tehnyt on ollut heitä vastaan suunnattua. En vielä tiedä ketä äänestän kunnallisvaaleissa, mutta sen tiedän, että oikeistoradikalismia en tänne halua”, sanailee Kauko Röyhkä. Kaikki mitä tarvitset Loksauta opinnot sopivaan asentoon: MONIALAISUUS Suomen monialaisin tiedeyliopisto – 13 koulutusalaa AK TIIVISUUS Moderni kehittäjä tarjoaa erinomaiset opiskelijan tukipalvelut. JOENSUUN K AMPUS Humanistiset tieteet Kasvatustieteet Kauppatieteet Luonnontieteet Metsätieteet Oikeustieteet Psykologia Teologia Yhteiskuntatieteet KUOPION K AMPUS K A N SA I N VÄ L I S E T V E R KO S T O T Vaihtoon vai vierailijaluennolle? 3 TÄY D E N PA LV E LU N K A M P U S K AU P U N K I A Joensuu, Kuopio, Savonlinna – elämäniloa Itä-Suomessa jokaiselle löytyy sopiva ratkaisu suomen monialaisimmassa yliopistossa SINÄ ITSE X-factor – tärkein kaikista! Farmasia Hammaslääketiede Kauppatieteet Luonnontieteet ja ympäristötieteet Lääketiede Terveystieteet Yhteiskuntatieteet S AVO N L I N N A N K A M P U S Kasvatustieteet Tutustu koulutustarjontaan www.uef.fi/hae Uljas 8 | 25. 10. 2012 35 Kutsumus Kampaaja elokuvatyön keskiössä Hammaslahdella työskentelevä parturi-kampaaja Hellevi Hyvärinen on saanut avustajana kokemuksia laidasta laitaan. Hän on tutustuttanut myös opiskelijoita produktioiden maailmaan. - Tatu Lehto, teksti & Joona Sipi, kuva Elokuva-avustaminen, tuo taustajoukoissa toimiminen, on käsite, joka tuntuu voimakkaasti jakavan mielipiteitä. Työstä on usein glamouri kaukana: päivät ovat usein pitkiä, palkka vaihtelee olemattomasta nollaan ja aikaa saa tappaa kaikessa rauhassa kymmenen tuntia päästäkseen puoleksi minuutiksi tositoimiin. Ja valmiista tuotoksesta sitten kohtaus tietenkin leikataan pois. Voi tuntua, että parhaimmillaankin voi ehkä saada pari leffalippua tai nähdä tunnetun näyttelijän takaraivon parinkymmenen metrin päästä. Ainahan voi elätellä toiveita 36 Uljas 8 | 25. 10. 2012 pikku roolistakin. Mutta elättely ei elätä. Entäpä muut avustajatehtävät sitten, kuten roudaaminen tai maskien ja hiuksien laittaminen mitä mielikuvituksellisimmissa oloissa? Ylipäätään elokuvateollisuuden kulisseissa työskentelee huomattava määrä pätevää ja tärkeää väkeä, joka jää elokuvateatterin lopputuloksessa näkymättömiin. Mutta mikä sitten ajaa näihin taustajoukkoihin? Mikä saa eri alojen ammattilaiset tarttumaan toimeen kerta toisensa jälkeen? Hellevi Hyvärinen on työskennellyt Hessun Hiuspuodissa Hammaslahdella Joensuun kupeessa jo vuosia yhdessä miehensä Heikin eli Hessun kanssa. Hellevi on myös aikoinaan myös opettanut työtään Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa. Ajautuminen elokuvien taustajoukkoihin tapahtui 2000-luvun puolivälissä vahingossa, sille tielle on jääty. ”Kollega tarvitsi apua elokuvakylässä. Seuraavana kesänä minulla olikin jo kokopäiväinen pesti kampausten ja maskien parissa.” Elokuvien lisäksi Hyvärinen on myös vakituinen kasvo Laulurinteen kesäteatterissa sekä Louhiteatterissa Enossa. Hyvärinen tuntee omakohtaisesti taustajoukoissa toimimisen kuviot. Tehtävät voivat käsittää kaikkea kahvin keittämisestä vaikkapa puiden lehtien sumutusvastaavana toimimiseen. ”Vuonna 2006 olin mukana avustamassa Karjalan Prikaatin esittelyvideon tekoa. Kannoin kaiken ohessa mm äänityspuomeja ja sumuttelin puiden lehtiä kosteaksi kuvauksia varten.” Päivät voivat olla täynnä elämää. ”Aamulla saattaa olla aikataulu ja suunnitelma valmiina mutta tunnin kahden kuluttua kaikki menee uusiksi vaikkapa sään takia. Sitten vain sontikka käteen ja ladon nurkalle hommiin. Työolosuhteet ovat vaihdelleet huomattavasti: olen työskennellyt, maastossa ja autoissa aina navetoista vessoihin. Kampausvälinepakki on aina matkassa”, Hyvärinen listaa. Toisinaan tehdään tarkkailutyötä. ”Joukkokohtaukset eivät koskaan mene ensimmäisellä otolla. Valokuvien perusteella ihmiset ryhmitellään takaisin omille paikoilleen kun seuraavaa kohtausta jatketaan. Jollakulla on hattu saattanut mennä eri asentoon tai vastaavaa.” Mikä sitten oikein vetää kokemaan tämän kaiken yhä uudelleen ja uudelleen? Kaikista hankaluuksista ja nihkeyksistä huolimatta avustaminen on Hyvärisestä antoisaa. Työssä tapaa ihmisiä eikä kahta samanlaista päivää ole. Työ on sosiaalista ja yhteishenki on hieno. Töiden jälkeen on myös mukavaa rentoutua porukalla. Yhteisiä illanviettoja järjestetään niin pienemmissä kuin isommissakin ryhmissä. Ne antavat itse kullekin tilaisuuden rentoutua ja jutella asioista. Entä onko hän luonut uusia kontakteja? Vastaus on ilmeinen. ”Ihan hurjasti. Kameran takana työskentelee vähintään 20 henkeä. Heistä tulee aina uusia tuttuja. Osa porukasta saattaa jo olla vanhoja tuttavuuksia mut- ta aina myös tulee uusia.” Hyvärinen painottaa kuitenkin myös vastuuta ja sitoutumista työhön. ”Kun ollaan töissä, niin silloin toimitaan esimerkiksi kuljettajana seurueille, joilla on mahdollisuus ottaa olut tai pari. Viime kesänä olin kesäteatterin autonkuljettajana muualta tulleille näyttelijöille, jotka eivät tunteneet seutua kovin hyvin. Olin siis paikallisopas. Kuka tarvitsi jotakin Taitokorttelin käsityö -ja kulttuurikeskuksesta, kuka taas hierojaa tai mitä tahansa. Monena joutui olemaan,” hän summaa monitoimisuuttaan. Avustamisessa lämmittävät mieltä myös erinäiset edesottamukset. Monet niistä ovat tiukasti sisäpiiritietoa, mutta tilanteita on riittänyt. ”Kerran jouduin herättelemään nukahtanutta tähteä. Tuntui kuin olisi mennyt herättämään nukkuvaa karhua talviunilta. Hänet piti saada ylös meikattavaksi ja kammattavaksi ja hän on nukkunut vasta puoli tuntia. Mutta jääköön henkilö nimettömäksi,” Hyvärinen naurahtaa. Vuosien mittaan työn kirjo ja vastuualueet eivät ainakaan ole supistuneet: myös kuvauspaikkoja on valittu Hyväristen perheen suosituksilla. Onpahan elokuvaa ”Syvälle salattu” kuvattu kampaamon viereisessä Hammaslahden nuorisoseurantalossa sekä läheisellä maatilalla. Hyväristen vinkistä. Lisäksi koskaan ei voi tietää kuvausryhmän tarpeita. Hyväriset ovat penkoneet myös omia kaappejaan antaakseen rekvisiittaa. Oma kotikin oli lähellä päätyä kuvauspaikaksi, mutta olohuone oli liian matala.”Esimerkiksi lastenvaatteitamme löytyy valkokankaalta,”Hellevi paljastaa.” Nurkista löytyy paljon tavaraa kun on omakotitalo ja elämää jo takana.” Hyväriset ovat hankkineet myös lukuisia avustajia osallistumalla jo usean vuoden ajan Itä-Suomen Yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden ystävätoimintaan.” Väkeä on saatu lähinnä tv-projekteihin. Vaihto-opiskelijat ovat saaneet samalla hauskoja kokemuksia suomalaisesta filminteosta.” Lopuksi Hellevi Hyvärinen rohkaisee tulevaisuuden kampaajia ja maskeeraajia tarttumaan haasteisiin: ”Ala on uuden oppimista koko ajan. Rohkeasti vain mukaan. Erityisen tärkeää on ottaa kiinni tilaisuudesta jos sellainen koittaa. Työssä kasvaa ja kehittyy koko ajan kuten missä tahansa muussakin hommassa.” Anne Uunila toivoo bloginsa tuovan uusia työtilaisuuksia. Blogi ei elätä, mutta tarjoaa lisätienestiä Bloggaaminen on ajan myötä ammattimaistunut ja osasta tekijöitä on tullut asiantuntijoita aloillaan. Manifeston julkaiseman blogibarometrin mukaan bloggaamisesta on tullut yksi mahdollinen tulonlähde monille, mutta pääasiallinen elinkeino se ei vielä ole maassamme. - Jenni Lintunen, teksti & kuva Manifeston tekemän blogibarometrin mukaan bloggaaminen on kehittynyt harrastuksesta työmahdollisuudeksi. Blogi voi olla osa päivätyötä tai tulot voivat tulla mainonnasta. Toisinaan bloggaaja voi laittaa linkin yhteistyössä toimivaan nettikauppaan, josta hän voi saada muutaman prosentin palkkion blogin kautta tulleista ostoista. Suositut tekijät voivat päästä myös blogiportaalien alaisuuteen ja saada siten palkkioita julkaisuistaan. Anne Uunila pitää joensuulaisen kauppakeskuksen Iso Myyn muotiblogia. Anne osallistui viime keväänä Iso Myyn järjestämään stailauskilpailuun, jossa voittona oli blogin lisäksi 100 euron lahjakortti valitsemaansa Iso Myyn liikeeseen. Iso Myyn lisäksi myös Helsingin Forumilla on useita omia bloggaajia. Samaa toivotaan Joensuuhun. ”Ihannetilanne olisi se, että lopulta olisi monta bloggaajaa, eri ikäsiä, mahollisesti eri sukupuolta, jotka kirjoittaisi oman näköisiä asioita. Mutta tää blogi on vähän tämmönen koekappale, että lähteekö se Joensuussa vetämään”, Anne selventää. Bloggaajista on tullut yrityksille tärkeä mainonnan keino. Iso Myyn muotiblogiakin hallinnoi kauppakeskuksen markkinoinnista vastaava mainostoimisto Fabrik. Anne ei itse vastaa bloginsa ulkonäöstä vaan ainoastaan sisällöstä. Anne kirjoittaa sisältöjä vapaaehtoisesti eikä saa kirjoittamisestaan palkkaa, mutta muita etuja hommasta on jo ollut. ”Esimerkiksi Vilasta otettiin yhteyttä, että tulisin omalla porukalla yksityiseen shoppausiltaan ja siihen sitten kuului 15 prosentin alennus kaikille osallistujille”, Anne kertoo. Blogibarometrin mukaan bloggaajat haluavat ensisijaisesti jakaa tietoa sekä inspiroitua itse. Anne opiskelee toista vuotta vaatetusompelijaksi ja Iso Myyn muotiblogin lisäksi hän kirjoittaa ompelublogia. Hän lukee myös muiden vaatetusalan opiskelijoiden blogeja. Joillakin aloilla blogia voidaan pitää käyntikorttina. Myös Anne käyttää ompelublogiaan portfoliona omista töistään. Asiakas voi katsoa kuvia ja päätellä onko työnjälki toivotunlaista. ”Minuun on jo otettu muutaman kerran blogin kautta yhteyttä ja tilattu joitakin ompelutöitä. Jos saisin blogin jossain vaiheessa tunnetummaksi niin toive olisi, että sitä kautta alkaisi löytymään asiakaskuntaa jo ennen valmistumista”, Anne toteaa. Annen blogeihin voit tutustua seuraavissa osoitteissa: http://isomyynmuotiblogi.blogspot.fi/ http://mrs-uunila.blogspot.fi/ Uljas 8 | 25. 10. 2012 37 Kellarin kätköistä LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry O n vuosi 1996. Ydinsota syttyy ja yhtä ydinkärkeä lukuun ottamatta pommit ovat tippuneet tasaiseen tahtiin tehden maasta rappeutuneen ja lainsuojattomien temmellyskentän. Isänsä hylkäämät veljekset Philip ja Marlow ovat eläneet täysin eristäytyneenä vuoren sisään rakennetussa ydinlaskeuma-suojassa. Veljekset päättävät viidentoista vuoden eristyksen jälkeen kaivautua ulos ihmisten ( ja mutanttien) ilmoille. Nuorukaisten maailma kokee törmäyskurssin vallitsevan karun ja paheellisen todellisuuden kanssa, sillä hyväuskoiset ja -käytöksiset veljekset ovat kasvaneet 40-luvun smoothin swingi-musiikin ja dekkarien parissa. Dekkariveljekset päättävät etsivätaidoillaan löytää viimeisen ydinkärjen laukaisuavaimet mutanttirottien, kannibaalien ja rikollisten mellastaessa ympärillä. Post-apokalyptiseen maailmaan sijoittuva, vuonna 1985 valmistunut scifi-komedia-musikaali Radioactive Dreams ei täysin lunasta odotuksiaan. Elokuva on tehty kieli poskella eikä se ota itseään kovin vakavasti. Camphuumori ei silti täysin pelasta paikoitellen laahaavaa tempoa. Pääosan veljeksiä näyttelevät ohjaajana kunnostautunut John Stockwell ja sittemmin julkisuudesta kadonnut Michael Dudikoff (American Ninja-elokuvasarjan kasvot). Spoilattakoon fanien harmiksi, että Dudikoffin ninjatyylejä ei elokuvassa nähdä. Sen sijaan lopussa nähtävä juustoinen swingitanssikohtaus antaa tosin paljon anteeksi. Tarkoituksenmukaista tai ei, niin elokuva lopussa seisoo syvällinen opetus: kylmän maailman 1 Japanilainen kenraali Tadamichi Kuribayashi kirjoitti vaimolleen taistelun aattona: ”Älä odota selviytymistäni.” Eikä hän selviytynyt. Asioista perillä olevat sotadosentit väittävät Kuribayashin tehneen rituaalisen itsemurhan, seppukun, tappion häämöttäessä. Amerikkalainen kenraali Holland Smith, joka kaipasi kollegansa kalmoa – osoittaakseen hänelle asiaankuuluvaa ammatillista kunnioitusta – totesi hänestä taistelun aikana: ”En tiedä kuka hän on, mutta japanilainen kenraali joka johtaa tätä show´ta, on yksi nerokas paskiainen.” Ja taistelun jälkeen: ”Kaikista vastustajistamme Tyynellämerellä Kuribayashi oli kaikkein kunnioitusta herättävin.” Millä saarella Kuribayashi kaatui? Siellä käytiin yksi Tyynenmeren sodan verisimmistä taisteluista, josta Japanissa oltiin sodan jälkeen perin tietämättömiä; amerikkalaisille taistelusta tuli myytti. Erityisesti se muistetaan yhdestä kuuluisasta valokuvasta ja useista Hollywoodelokuvista, viimeisimmät vuodelta 2006. 1) Iwo Jimalla. X) Okinawalla. C) Mariaaneilla. 2 antaessa täsmäiskuina muutamat Zidanet käkättimeen tulee mitta jossain vaiheessa täyteen ja kovettaa pehmeän ulkokuoren. Radioactive Dreams on kaivettu todella syvältä kellarin kätköistä ja vhs-aikakauden kultaisilta vuosilta, sillä siitä on julkaistu vhs:n lisäksi dvd:nä vain 1000 kappaleen rajoitettu erä Saksan markkinoille. Mikko Puhakka Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa. Elämäntaitokurssi Hengailuillat Nettiryhmät Elämän ja opiskelun hallintaan. Mukavaa yhdessäoloa. Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Minkä maan korkein vuori on Königstein, 2573 metriä? Kuulostaa pieneltä ja vanhalta eurooppalaiselta valtiolta, jossa puhutaan valloitushenkisten germaanien saksaa ensimmäisenä tai toisena kotimaisena kielenä. Kuitenkin Euroopassa vuoret tuppaavat olemaan korkeampia ja pikajuoksijat huonoja. Nimittäin, eräs tämän maan kansalainen ”potkii vauhtia ko Hitleri paraatissa” ja on saavuttanut neljä olympiamitalia eräässä juoksulajissa; MM-tasolla mitaleja on tullut neljä, joista yksi kultainen. Kyseinen valtio on itsenäistynyt vuonna 1990. Eräällä skandinaavilla on tässä maassa erityisen hyvä maine. 1) Etelä-Sudanin. X) Botswanan. 2) Namibian. 3 MuotiMarraskuu: To 1.11. Pe 2.11. La 3.11. Ti 6.11. To 8.11. Pe 9.11. La 10.11. Ti 13.11. To 15.11. Pe 16.11. La 17.11. Ti 20.11. To 22.11. Pe 23.11. La 24.11. Ti 27.11. To 29.11. Pe 30.11. La 1.12. TouhuTorstai-Klubi (TTK) Pelimiehen & Pelinaisen Perjantai & Indie Disco Club VIP Club LUMOAVA & Sinkkubileet TouhuTorstai-Klubi (TTK) Logo Fashion Night *Miss Logobikini Kuopio -2013* Club VIP Club LUMOAVA TouhuTorstai-Klubi (TTK) Fashion Night By Studio Alex T. & Ilme Club VIP Club LUMOAVA TouhuTorstai-Klubi (TTK) Pelimiehen & Pelinaisen Perjantai & White Party Club VIP Club LUMOAVA TouhuTorstai-Klubi (TTK) Pelimiehen & Pelinaisen Perjantai & Livenä Salomo & DJ Club VIP PASSION CLUB ti, to, pe ja la 22-04, ikäraja 18 ti, to vapaa pääsy (pl. erikoisillat) pe-la vapaa pääsy 22-23 Kauppakatu 16, Kuopio www.passionclub.fi Varaa juhlasi tai illaksi pöytä nyt osoitteesta [email protected] 26.10. Lord Est / Redrama PE 16.11. Kasi - Nolla kasaribileet LA 17.11. Scandinavian Hunks juhlakiertue Passion Club pidättää oikeudet muutoksiin Radioaktiivisia unia itse kullekin PE 23.11. Ysi - Nolla ysäribileet LA 24.11. Basic Element (swe) PE 30.11. Kasi - Nolla kasaribileet LA 1.12. Sami Saari KE 5.12. Sininen Yö Haddaway Leipää ja Sirkushuveja www.puikkari.fi etsi meidät facebookista Mitä teosta Saksan hallitus painatti 150 000 kappaletta ja jakoi Raamatun ohella rintamille lähteville nuorille sotilaille taistelutahdon nostattamiseksi ensimmäisessä maailmansodassa? Sen näennäisenä päähenkilönä on, kumma kyllä, eräs poliittisesti epäkorrekti persialainen. Teos ei ole romaanitaidetta, vaan yksi filosofian kulmakivistä, jossa esitellään tietty ihmistyyppi. Tämä murskaa kaiken tielleen joutuvan, ja määrittelee mikä on hänelle itselleen moraalisesti hyvää – siis aito überarjalainen yli-ihminen. 1) Oswald Spenglerin Länsimaiden perikatoa. X) Friedrich Nietzschen Näin puhui Zarathustraa. 2) Karl Mayn Winnetoun kostoa. 4 Ketkä menivät naimisiin Joonian meren Skorpioksen saarella 1968, joka oli tuolloin sulhasen yksityisomistuksessa? Morsian pelkäsi lastensa ja oman henkensä puolesta ja katsoi avioliiton tuovan turvaa: ”Jos he tappavat _______, niin lapsenikin ovat kohteita. Haluan päästä pois tästä maasta.” Solmimalla avioliiton hän menetti elinikäisen oikeuden kotimaansa turvallisuuselinten suojeluun. Samalla hänestä tuli paparazzien ykkösriistaa, jotka vainosivat häntä kuolemaansa asti. 1) Richard Burton ja Elizabeth Taylor. X) John Lennon ja Yoko Ono. 2) Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy. 5 Missä elokuvassa James Stewart esiintyy pelkästään pyjamassa ja aamutakissa? 1) Varkaiden paratiisissa. X) Pyjamaleikeissä. 2) Takaikkunassa. Nimi 1 2 3 4 5 Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus 38 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Uljas 5 | 40. 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla Uljas 8 | 25. 10. 2012 39 40 Uljas 8 | 25. 10. 2012 Sivun 38 oikeat vastaukset: 1 2 X 2 2
© Copyright 2024