Uljas 6/2014 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2014 6 Itä-Suomen ylioppilaslehti Ave, Itä-Suomi! Opetusministeri Krista Kiuru haluaa lisätä aloituspaikkoja yliopistoissa. >>4-5 YTHS:n leikkaukset siirtävät rahoitusvastuuta opiskelijan harteille. >> 8-9 Alku ”Politiikot on siks perseestä, että niiden puheesta ei saa mitään selvää.. Muutosten aika Sisällys | Ristiriita Pääkirjoitus | Uljas linja 4-5 6-7 12-13 N 16-17 14-15 18-19 Muutoksen tuulet Pääsihteeriksi hakee yllättävä ja kovatasoinen joukko. Hakemuksia tuli 35 ja mukana on sisäpiirin isyyläisiä sekä uusia kasvoja. Kuopiosta Joensuun kautta Savonlinnaan leviävä Sykettä-hanke herättää kysymyksiä ja huolia, mutta palaute näyttää silti olevan pääosin positiivista. Kiusaaminen koskettaa monia ja hy- vin syvältä. Minna Kietäväinen kertoo oman tarinansa suosiota niittäneen kutsumua-kampanjan siivittämänä. Tuomas Hyvönen kuvitti pätkän Seitsemää veljestä sarjakuvaksi Aleksis Kiven 80-vuotispäivän kunniaksi. Länsimaista yhteiskuntaa korventaa ristiriita sitouttavan parisuhteen ideaalin ja rajattomasti itseään toteuttavan yksilön ideaalin välillä. Tie onnnen voi olla vallasta luopuminen. TTIP-sopimus ja demokratia eivät näytä oikein tulevan keskenään toimeen. Anna Pulkan ja Tähti Oksasen kiistakirjoitus haastaa kaatamaan koko sopimuksen. Humoro nigra | |Kuin kaksi Kekkosta! Itäsuomalaisen akatemian ja ylioppilasliikkeen yhdistäjät poistuvat keskuudestamme. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Patrik Eronen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka yt ei murru muuri eikä Scorpionsin Klaus Meine narise, mutta sekä Itä-Suomen yliopisto että ylioppilaskunta ovat muutosten tuulissa. Kaksi Kekkosta rehtori Perttu Vartiainen ja ISYY:n tähän mennessä yksi ja ainoa pääsihteeri Janne Mertanen poistuvat molemmat keskuudestamme, toinen vuoden vaihteessa eläkkeelle ja toinen meni jo toisiin töihin. Itä-Suomen yliopisto aloitti 1. tammikuuta 2010, ja samalla yksi sen keskeisimmistä arkkitehdeistä, Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, nousi uuden yliopiston korkeimpaan johtoon. Samalla päiväyksellä aloitti myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, kun ylioppilaslehtien fuusio oli puolestaan jo ottanut vuoden ennakkoa Uljaaksi. ISYY:n pääsihteeriksi valittiin Kuopion yliopiston silloinen pääsihteeri Janne Mertanen, jota voidaan oikeutetusti kutsua myös yhdeksi yhden yhteisen ISYY:n arkkitehdeistä, tai vähintään kätilöksi, sillä juuri hän otti vuonna 2007 yhteyttä Joensuuhun ja ehdotti ylioppilaskuntien yhteenliittymistä. Teko oli suorastaan profetiallinen, sillä siinä vaiheessa yliopistot suunnittelivat korkeintaan itäsuomalaisten yliopistojen löyhää liittoa tai federaatiota. Nyt uudeksi pääsihteeriksi haki kaikkiaan 35 hakijaa. ISYY:n kannalta tilanne on hyvä, sillä listassa on paljon hyviä hakijoita. Valinnan suorittaa edustajisto ja nähtäväksi jää millä perustein. Painavatko valinnassa poliittiset kytkökset vai kompetenssi? Listalla on useampi pitkän linjan itäsuomalainen opiskelija-aktiivi ja ISYY:n nykyistä ja aiempaa sihteeristöä. Näin ollen, jää nähtäväksi myös se päätyykö edustajistosta painottamaan tuoretta otetta vai jo valmiiksi sisältä käsin hankittua kokemusta. Oli miten oli, uutta on tiedossa. Pääsihteeri toimii ylioppilaskunnan työntekijöiden esimiehenä sekä valmistelijana ja esittelijänä hallitukselle. Keskeisimpiä tehtäviä on muun muassa ylioppilaskunnan taloushallinnon suunnittelu ja valvonta. Uusi pääsihteeri aloittaa toimessaan viimeistään 15. lokakuuta mennessä. Jarkko Kumpulainen Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi ”Teko oli suorastaan profetiallinen. Kansikuva Anna-Maria Tenhu 2 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014 3 Gallup Kesä on ohi Kuinka pidät huolta itsestäsi? Tekijät: Anni Ylönen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen Kuopio Juha Mainio Farmasia, 1.vsk. - Liikunta on varmaan tärkein, harrastan jalkapalloa ja kuntosalia. Terveellinen ruokavalio on toinen tärkeä asia. Totta kai on tärkeää pitää itsestään huolta. Viola Haapasalo Lääketiede, 2.vsk. - Tekemällä asioita, joista tykkään. Liikun, pyrin syömään terveellisesti ja nukkumaan hyvin. Ystäväpiiri on tärkeä, heidän puoleensa käännyn ensimmäisenä jos tulee jotain. Joensuu Heidi Mikkonen Kulttuuriantropologia, 2.vsk. - Harrastan liikuntaa kun ehdin, yritän nukkua riittävästi ja yritän välttää stressiä. Kaisa Pärssinen ”Korkeakoululiikunnan arvostus täytyy saada nousuun niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. UEF urut | Muutoksen tuulet 35 tarjolla ISYY:n pääsihteeriksi ISYY:n pääsihteerin paikasta kisaa 35 hakijaa: Mikko Aaltonen, Anna-Kaisa Eklund, Anne Erkinheimo, Saara Hanhela, Merja Hassinen, Juha-Matti Heino, Tanja Härkönen, Hannu Jaakkola, Jun Jiang, Lauri Jurvanen, Mirka Karhunen, Tapani Kersalo, Sarianna Kiljunen, Pekka Koivaara, Tuija Kraft, Marjo Markkanen, Anna-Kristiina Mikkonen, Natalia Nevolina, Arto Niemi, Tiina Nissinen, Alisa Nykänen, Anni Ojala, Maija Parviainen, Sari Pohjolainen, Vilma Poikolainen, Eveliina Reponen, Marjo-Riitta Salminkoski, Miikka Salovaara, Milja Seppälä, Risto Sinervuo, Katja Suvanto, Sami Sytelä, Pauliina Timonen, Alma Tuiskula, Maria Veselova. Todellisena yllätyksenä hakijoista voidaan pitää Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheen- johtaja Anna-Kristiina Mikkosta. Mikkosella on vahva ylioppilaskuntatausta, mutta niinkin kaukaa kuin Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan ajoilta. Hakijoista ISYY:n nykyisiä työntekijöitä ovat edunvalvontasihteerit Pekka Koivaara ja Mikko Aaltonen. Koivaara hoitaa pääsihteerin tehtäviä kunnes uusi pääsihteeri on valittu. Koivaara toimi myös Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan viimeisenä pääsihteerinä ISYY:n rakennusvaiheessa. Hakijoista Hannu Jaakkola ja Katja Suvanto ovat työskennelleet ISYY:ssä aiemmin, Jaakkola edunvalvontasihteerinä ja Suvanto tuutorointisihteerinä. ”Opiskelijasumaa pyritään purkamaan mahdollisimman inhimillisin keinoin. Kiuru purkaisi hakijasuman lisäaloituspaikoilla Pasi Huttunen Kaksi luonnontieteilijää kisaa akateemisen rehtorin paikasta Akateemisen rehtorin valinnassa on vaihtoehdot saatu rajattua kahteen. Itä-Suomen yliopiston hallitus haastatteli viisi ehdokasta kokouksessaan 22. syyskuuta ja valitsi jatkoon FT Jaakko Puhakan ja FT Mari Wallsin. Molemmat ovat luonnontieteilijöitä, kuten myös uudeksi rehtoriksi valittu Jukka Mönkkönen. Nykyisin Joensuuhun kuuluvasta Enosta kotoisin oleva Helsingin yliopistossa tohtoriksi väitellyt Puhakka on kemian ja biotekniikan professori ja toimii tällä hetkellä Tampereen teknillisen yliopiston vararehtorina. Helsin- gissä syntynyt Walls on Merikeskuksen johtaja Suomen ympäristökeskuksessa. Hän väitellyt tohtoriksi ekologian alalta Turun yliopistosta 1989. 53-vuotias Walls on parivaljakosta nuorempi. Puhakka on 60-vuotias. Kaksikko passitetaan seuraavaksi soveltuvuuskokeisiin. Akateeminen rehtori toimii rehtorin työparina ja vastaa yliopiston opetus- ja tutkimusasioista. Toimipaikka on Joensuun kampuksella. Hallitus tekee valinnan 27. lokakuuta. Pasi Huttunen Kulttuuriantropologia, 2.vsk ISYY:n tyrkyt liittohallituksiin selvillä Jarno Lehto Paula Martikainen, ISYY:n istuvan hallituksen puheenjohtaja on nyt tyrkyllä myös Suomen ylioppilaskuntien liiton liittohallitukseen vuodelle 2015. Edustajisto päätti esittää häntä kokouksessaan 20. syyskuuta. Samassa kokouksessa edustajisto päätti esittää Matias Vainiota, istuvan hallituksen vapaa-ajanvastaavaa Opiskelijoiden liikuntaliiton liittohallituksen puheenjohtajaksi. Esitystä SYL:n hallitukseen perustellaan Martikaisen kokemuksella viestinnästä. SYL:n suurin työsarka keväällä 2015 liittyy eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelman sorvaamiseen vaikuttamiseen. Savonlinna Lastentarhaopettaja, 1.vsk. - Liikunta, sosiaaliset suhteet, monipuolinen arki ja toisaalta myös riittävä lepo ovat arjen peruspilareita, jotka tuovat minulle hyvinvointia Vainio katsoo hallitusohjelmavaikuttamisen myös OLL:n tärkeimmäksi puhteeksi ensi keväänä. ”Korkeakoululiikunnan arvostus täytyy saada nousuun niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla”, Vainio sanoo. Martikainen opiskelee luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella. Edellisellä hallituskaudella hän toimi ISYY:n hallituksen viestintä- ja tuutorointivastaavana. Vainio opiskelee historiaa Joensuun kampuksella. Pasi Huttunen ISYY tarkensi perustulolinjaustaan Tiuku Holma Luokanopettaja, 2.vsk. - Syön kotiruokaa usein ja pieniä määriä ja valitsen välipaloiksi hedelmiä ja kasviksia. Jotta voin hyvin, tarvitsen myös pitkät yöunet, raitista ilmaa ja liikuntaa. 4 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Ylioppilaskunta tarkensi perustulolinjaustaan edustajiston kokouksessa 20. syyskuuta. Uuden linjauksen mukaan perustulo on jokaiselle täysi-ikäiselle maksettava, yksilökohtainen vastikkeeton valtion tarjoama tulo. Perustulo on ympärivuotinen ja elinkustannusindeksiin sidottu verotettava tulo, joka on suurempi kuin nykyinen opintoraha ja sen asumislisä. Sen määrä määräytyy perusosasta ja mahdollisesta tarveharkintaisesta osiosta esimerkiksi asumisen kustannusten kattamiseksi. Linjauksen mukaan ylioppilaskunta tekee edelleen opintotukivaikuttamista, kunnes ollaan siirrytty asteittain perustuloon. Samassa kokouksessa ylioppilaskunta päätti liittyä BIEN Finland –verkoston jäseneksi. BIEN on lyhenne sanoista Basic Income Earth Network. Linjan tarkennus ja liittyminen verkostoon hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti. Edustajisto linjasi jo marraskuussa 2013, että ylioppilaskunta kannattaa perustuloa. Pasi Huttunen Vieraillessaan Joensuun kampuksella syyskuussa opetusministeri Krista Kiuru ilmaisi huolensa nuorista, jotka jäävät ilman yliopiston hyväksymiskirjettä. Opetusministeri Krista Kiuru purkaisi hakijasumaa aloituspaikkoja lisäämällä. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara ei vakuutu aloituspaikkojen lisäämisen tehosta. – Meri Parkkinen, teksti & kuva Opetusministeri Krista Kiuru uskoo aloituspaikkojen lisäämisen helpottavan yliopistojen hakijasumaa. Kiuru kehittäisi myös opinto-oikeuden siirtämistä, joka osaltaan vapauttaisi opiskelupaikkoja uusille opiskelijoille. Itä-Suomen yliopiston edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara luonnehtii ministeriön toimia tehottomiksi, mutta pitää opinto-oikeuden siirtämisen yksinkertaistamista hyvänä ideana. ”Iso kysymys tulevaisuudessa on se, kuinka työuria tullaan pidentämään. Haaste on se, että meillä on näitä 19-vuotiaita nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan toisen asteen jälkeen 40 -60 000. He odottavat kahdesta kolmeen vuotta, että opiskelupaikka osuu kohdalle,” sanoo ministeri Krista Kiuru. ”Opiskelijasumaa pyritään purkamaan mahdollisimman inhimillisin keinoin eli aloituspaikkoja lisäämällä,” kertoo Kiuru. Edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara uskoo korkeakouluihin vuosille 20142015 lisätyn 3000 aloituspaikan olevan liian vähän. “Opetusministeriöltä ja valtiolta tämä on toivotaan, toivotaan -tyyppinen ratkaisu,” hän kommentoi. ”Korkeakouluihin aloituspaikkoja lisättiin aloille, joiden uskotaan työllistävän tulevaisuudessa enemmän. Mutta varsinainen suma ei ole juuri niillä aloilla,” Koivaara kertoo. Hän näkisi tarkoituksenmukaisemmaksi lisätä mieluummin paikkoja toisen asteen koulutuksiin. Itä-Suomen yliopistolle myönnet- tiin syksyllä 2014 alkaviin koulutuksiin yhteensä 92 lisäaloituspaikkaa ja syksyllä 2015 aloituspaikkoja lisätään yhteensä 98. Muun muassa oikeustieteellisen alan, kauppatieteiden ja farmasian opiskelijoita hyväksytään aiempaa enemmän koulutukseen. Koivaara pitää tilannetta hyvänä Itä-Suomen yliopistolle, mutta ongelmiakin voi tulla. Joensuussa kaupungin tiukka asuntotilanne kiristyy entisestään. Tänä syksynä noin 80 joutui aloittamaan opintonsa Joensuun kampuksella hätämajoituksessa. Kiurun mukaan toinen tärkeä yliopistoissa kehitettävä asia on siirto-opintooikeus. Siirtohakua tulisi ministerin mukaan kehittää, jotta oikea opiskelijapaikka löytyisi. ”Jo opiskelemaan päässeiden täytyisi pystyä vaihtamaan sitä opinto-oikeuttaan juuri siihen suuntaan, mikä on se itselle tärkein. Parempi, mitä enemmän me saataisiin näitä kierrossa olevia paikkoja pois, niin ettei aina tultaisi pääsykokeiden kautta sisään,” Kiuru sanoo. Koivaara pitää siirto-opinto-oikeuden kehittämistä hyvänä ideana, mutta näkee sen mahdollisesti tuottavan uusia ongelmia. ”Hallitsematon opinto-oikeuden siirtely voi tuottaa resurssiongelmia oppiaineille. Niin sanottuja sisäänheitto – alojahan on tavallaan jo nykyäänkin.” Esimerkiksi biokemia ja kemia ovat tunnettuja lääketieteellisen tiedekunnan opinnoista haaveilevien varasuunnitelmina. ”Siirto-opinto-oikeuden yhdenmukaistaminen voi kiristää yliopistojen välistä kilpailua. Silloin olisi hyvä olla vetovoimainen yliopisto ja asuntovoimainen opiskelukaupunki,” sanoo Koivaara. 1 Uutinen # - Liikun säännöllisesti ja huolehdin riittävästä vapaa-ajasta koulun ja stressaamisen suhteen. Uljas 6 | 26. 9. 2014 5 Kampus ”Uudet opiskelijat ovat olleet innoissaan halvasta mahdollisuudesta liikkua monipuolisesti. Etsin Tekstaripalsta Raskaat huvit Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09. Laulu Itä-Suomen hovioikeudelta: ”Kas nuori mies sun taskurahaa / noin ala säästöön jo laittaa / on monin verroin helpompaa / kun tyttöystävälle etukäteen maksaa / on iso raha viissataa / saa sillä toista pihaa ympäri monta kierrosta retuuttaa!” / Itä-Suomen hovioikeus kiittää ja kumartaa: / ”Katso vaikka historiaa / tai viimeisintä uutista! / Me oomme oikeudenmukaisuuden perikuva / ei tartte päätöksiä tehdes’ selkärankaa oikaista / la la lalla la lalla la laa!” Kuopiossa pilotoitu Sykettä Savilahdella- liikuntapalveluhanke rantautuu myös Joensuuhun. Vuoden vaihteessa käynnistyvän Sykettä Susirajalla- hankkeen myötä liikuntapalvelut monipuolistuvat, mutta tulevat samalla maksullisiksi. Kokonaisuudessa opiskelijoiden liikuntapalvelu-uudistus on kerännyt sekä risuja että ruusuja. – Mira Heiskanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uutinen # 2 Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen [email protected] Fantasy T oday is here Tomorrow will come It itself will roll away like yesterday Just as do the hands Of a skilled masseur On the body of his clients We fling our live Onto the chest of a stranger Whose history we know little Perhaps nothing even at all We roll in mire Thinking we are dressed in dyed linen Our dirty stinks trail us Yet we laugh at the spot On the shirt of our neighbor Our eyes are quick to see The dullest black In the community of colours But are dim towards the dazzling red Glittering from a hundred miles Just when our eyes love to see The stench we desire The fulfillment of our dreams Is right before us But very far we love to see Building a castle In the Eldorado Upon the tablets of our imaginations Creating an edifice of fantasy That the world itself Does not have the strength To hold awhile for us Our land has produced huge yield Our content is in gigantic silos Our heaven has given rain Yet our content is in a heavy downpour Our livestock have plenty Of grains to feed on Yet our dreams are far beyond the rivers Where animals forage on the sea We begin to create And to create Until we have a world Too poor for us to live in Then What shall we do? Return? Stay? Go ahead? Afolabi Adekunle Oluseyi Koikkalaisen paluu JOENSUU Satu Koikkalainen palaa ISYY:n hallitukseen ehdittyään olla poissa hallitusvastuusta melkein kokonaisen hallituskauden verran. Inka-Mari Helvilän jätti sosiaalipoliittisen ja kehitysyhteistyövastaavan paikan hallituksessa siirryttyään opiskelemaan toiseen yliopistoon. Koikkalainen valittiin hänen korvaajakseen hallitukseen edustajiston kokouksessa Tuusniemellä 20. syyskuuta. Koikkalainen toimi nyt istuvaa hallitusta edeltäneessä Marjo Turusen johtamassa hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana. Haalarimerkkejä bulkkina Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva 6 vuorojen käyttäjiltä. Ymmärrettävää oli, että aiemmin olemassa olevista etuuksista haluttiin pitää kiinni”, myöntää Hanhela. Myös syksyn aikana kerätyn palautteen mukaan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä laadukkaaseen tarjontaan. ”Uudet opiskelijat ovat olleet innoissaan halvasta mahdollisuudesta liikkua monipuolisesti. Kokeilu oli onnistunut ja olemme tyytyväisiä”, iloitsee Saarela. Hyvin toteutuneen palvelukokonaisuuden myötä monipuolisemmat liikuntapalvelut halutaan tuoda myös Joensuun kampuksille. Joensuun korkeakouluille keväällä 2014 teetetyn kyselyn mukaan valtaosa vastaajista kertoi olevansa valmiita maksamaan liikuntapalveluista, mikäli tarjonta monipuolistuu. 15 prosenttia vastaajista suhtautui negatiivisesti liikuntapalveluiden muuttumiseen maksullisiksi. ”Minulle tähän mennessä tullut suora palaute uudistuksesta on ollut lähes pelkästään positiivista. Kyselyjä on tullut eniten kuntosaleihin ja ryhmäliikuntatunteihin liittyen”, kertoo Joensuun kampuksen liikuntasuunnittelija Heli Aalto. Aalto uskoo, että enemmistö tulee suhtautumaan myönteisesti uudistuviin liikuntapalveluihin. Sykettä–hanke on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös Savonlinnaan. Tarkempaa ajankohtaa laajentamisesta ei ole vielä kuitenkaan tiedossa. Lukijalta JOENSUU ”I want you to leave the fucking planet!”, Alissa WhiteGluz käskee ja täysi Kerubin salillinen ihmisiä hyppii samaan tahtiin saaden koko Karjalantalon pomppimaan mukanaan. Yhdessä koettu tunne on sakea ja intensiivinen. Katu-uskottavuuskysymysten vuoksi asiaa ei muotoilla yleensä niin, mutta hyvä hevikonsertti, kuten Arch Enemyn keikka 17. syyskuuta on hoivatapahtuma. Suuren osan hevilyriikoista voi lopulta tulkita suunnilleen samansisältöiseksi kuin säkeen bändin kappaleesta No Gods, No Masters: ”I am who I am, take it or leave it”. Myöntäkää nyt saatana, että olen tärkeä. Pasi Huttunen, teksti & kuva Joensuun kampuksen liikuntasuunnittelija Heli Aallon mukaan palaute uudistuksesta on ollut lähes pelkästään positiivista, mutta kuntosalien ja ryhmäliikuntatuntien tilanne huolettaa opiskelijoita. Tammikuussa 2015 Joensuussa astuu voimaan Sykettä Susirajalla –hanke, jonka tarkoituksena on laajentaa ja monipuolistaa yliopiston liikuntapalveluita, sekä tuoda ne helposti niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin saataville. Hanke yhdistää Itä-Suomen yliopiston sekä Kareliaammattikorkeakoulun liikuntapalvelut yhdeksi isoksi palvelukokonaisuudeksi. Kuopiossa vastaava hanke käynnistyi jo viime keväänä nimellä ”Sykettä Savilahdella”. Kuopiossa idea liikuntapalvelujen uudistamisesta syntyi tarpeesta laajentaa ja monipuolistaa jo olemassa olevaa tarjontaa. Ajatuksen taustalla oli huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista, mutta myös korkeakoulujen kilpailukyvystä valtakunnallisella tasolla. ”Korkeakoululiikunnan suositukset julkaistiin vuonna 2011 ja ItäSuomen yliopisto sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulut olivat pärjänneet siinä surkeasti. Halumme oli kova saada asiaan muutos”, toteaa Savonian liikuntapalveluista sekä Kuopion Sykettä Savilahdella –hankkeesta vastaava korkeakoululiikunnan suunnittelija Saara Hanhela. Hanhelan mukaan Itä-Suomen yliopisto oli Vaasan yliopiston lisäksi ainoa suomalainen yliopisto, joka ei tuottanut monipuolisia liikuntapalveluja omalle korkeakouluyhteisölleen. Kuopiossa keväällä toteutetun palautekyselyn mukaan suurin osa vastaajista otti uudet liikuntapalvelut hyvin vastaan. Kyselyssä niin ohjaajien ammattitaitoa kuin lajien monipuolisuuttakin kehuttiin. Palvelujen muuttuminen maksullisiksi on puolestaan aiheuttanut jonkin verran vastustusta opiskelijoiden keskuudessa. ”Joitain vanhoja opiskelijoita riivaa edelleen maksullisuus sekä se, että kaikki käytännön asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Erityisesti vastustusta tuli aluksi pelkän kuntosalin käyttäjiltä sekä viikoittaisten vakio- Pasi Huttunen, teksti & kuva Sykettä on tulossa myös Joensuuhun vuodenvaihteessa Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään KUOPIO Lukemalla laitettiin myyntiin vanhoja haalarimerkkejä. ”Nyt on mahdollisuus lunastaa itselleen pala ISYY:n historiaa haalarimerkkien muodossa”, kertoo ISYY:n tiedotussihteeri Heljä Koistinen. Myynnissä on bulkkihintaan erilaisia haalarimerkkejä vuosien varrelta: yhden merkin saa lunastettua itselleen 50 sentillä, viisi kahdella eurolla ja kahdeksan merkkiä kolmella eurolla. ”Tarjolla on muun muassa sellaisia harvinaisuuksia kuin Saunanvedon maailmanennätys 2011 -haalarimerkki”, Koistinen tarkentaa. Uljas 6 | 26. 9. 2014 7 Jäsenmaksuun korotus YTHS:n säästöjen takia? Ylioppilaskuntien jäsenmaksut uhkaavat jälleen nousta, koska valtion YTHS:lle kohdistamat leikkaukset vaativat opiskelijoiden rahoituksen lisäämistä säätiölle. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle asia tulee päätettäväksi talousarvion yhteydessä ensi marraskuussa. YTHS:n toiminnasta 18,8 prosenttia kustannetaan opiskelijoiden maksamilla terveydenhoito- ja käyntimaksuilla. Terveydenhoitomaksu on tällä hetkellä perustutkinto-opiskelijalle 44 euroa vuodessa. YTHS:n palveluiden pitäminen nykyisellään vaatii opiskelijakohtaisen maksun reilua korottamista ensi lukuvuodelle. ”Ylioppilaskuntien kesken on päätetty, että terveydenhuoltomaksu tulee nousemaan syksyllä 2015 kymmenen euroa ”, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä kertoo. Maksujen nostaminen johtuu valtion avustuksen vähenemisen aiheuttamasta budjettivajeesta. arvioida, koska Kelan avustus on sidottu muiden avustuksien määriin. Budjettivajetta paikataan opiskelijoiden ja kuntien rahoitusta lisäämällä, jotta Kelan avustuksen määrä ei tulisi ensi vuonna tippumaan. Korkeakoulupaikkakunnat lisäävät YTHS:lle rahoitusta yhteensä 0,6 miljoonaa ja opiskelijat 1,7 miljoonaa euroa. 3 Uutinen # Budjettiriihen tulos elokuussa otettiin ilolla vastaan, sillä valtion Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) suunnittelemat leikkaukset pienenivät puolella. Toteutuneitten avustusvähennyksien paikkaaminen näyttää ylioppilaskuntien niskaan. –Meri Parkkinen, teksti ”Näin turvataan se, ettei palveluista jouduta leikkaamaan”, Terävä jatkaa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Paula Martikainen olettaa terveydenhoitomaksun nousun aiheuttavan jälleen painetta ylioppilaskunnan jäsenmaksun nostamiseen. Martikainen ei kuitenkaan ota asiaan suoraan kantaa tässä vaiheessa, koska päätöksen tekee edustajisto marraskuussa. ”Voisi olettaa, että terveydenhuoltomaksun korotuksella on vaikutusta. Kyse on lopulta siitä, miten paljon halutaan panostaa terveydenhoitosäätiöön suhteessa muihin palveluihin, ” hän sanoo. Martikainen korostaa, että tässä vaiheessa asia on vielä hyvin avoin. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin viime elokuussa, että YTHS:n vuokrakustannuksiin tarkoitetusta avustuksesta tullaan ensi vuonna leikkaamaan noin kaksi miljoonaa euroa. Leikkauksen todellisia kustannuksia YTHS:lle on vaikea Älä usko Oodia, mene kurssille Oodi-konsortion ylläpitämä weboodipalvelu on aiheuttanut ennenaikaista harmaantumista yliopiston opiskelijoissa kielikeskuksen kursseille ilmoittautumisen suhteen. Oodi-järjestelmää käyttää enemmistö Suomen yliopistoista, sekä osa tiede-ja taidekorkeakouluista. Kielikeskuksen Kuopion ja Joensuun kampuksen johtajat Minna Hirvonen ja Raija Eskelinen myöntävät ongelmien olevan todellisia. ”On totta, että järjestelmässä on parantamisen varaa. Järjestelmä arpoo kursseille valitut kurssin ykkössijalle priorisoinneiden joukosta, mikäli tarpeeksi moni on priorisoinut vaikka Ruotsin kertauskurssin ykköseksi. Opiskelijan suoritetuilla opintopisteillä ei ole valintapriorisoinnin kannalta merkitystä, vaikka meidän mielestämme pitäisi olla. Olemme pyytäneet että järjestelmää muutettaisiin siten, että kolmannen 8 Uljas 6 | 26. 9. 2014 vuosikurssin opiskelija olisi valinnassa etusijalla suhteessa vaikkapa ensimmäisen vuoden opiskelijaan”, Eskelinen kertoo. Minna Hirvonen kertoo kolmen yliopiston lähteneen pois oodijärjestelmästä, ja kehittävän parhaillaan toimivampaa järjestelmää sen tilalle. ”Se lähdemmekö me siihen järjestelmään mukaan, on yliopistotason ratkaisu, ei meidän päätöksemme. Kielikeskus on hyvin pieni tekijä siinä suhteessa.” Minna Hirvonen sanoo, että missään tapauksessa valmistuminen ei tule jäämään kiinni siitä, että kursseille ei pääse. ”Ohjeistamme opiskelijaa aina menemään sinne ensimmäiselle kielikurssille vaikka ei olisikaan tullut valituksi, sillä järjestelmä ei tunnista esimerkiksi väärälle kurssille tulleita ja opettaja pystyy sitten neuvomaan oikealle kurssille. Lisäksi yllättävän moni jättää tulematta Joensuu –Iida Käkelä, teksti & Sanna Nykänen, kuvat Samuli Reunamo Inka Hirvonen Suomen kieli, 2.vsk. Kasvatustiede, 2.vsk. ” Enemmän tarinoita irtoaisi toisista ” Nämä mansikkakuvioiset, vaalean- kengistäni, mutta kerron nyt näistä. Kun olin lähdössä interrailaamaan, silloiset kenkäni olivat todella huonokuntoiset. Porukat sanoivat, että et kyllä varmana lähde noissa kengissä reissuun, joten ostin sitten nämä. Näillä kengillä olen kulkenut ympäriinsä monissa Euroopan maissa ja juhlinut esimerkiksi Berliinin baareissa Kuopio Kielikeskuksen Raija Eskelinen ja Minna Hirvonen myhäilevät kahvitauolla. kursseille ilman erillistä ilmoittamista, joten varasijalta on hyvinkin mahdollista päästä kurssille mukaan.” ”On kuitenkin opiskelijan itsensä vastuulla huolehtia siitä, että esimerkiksi virkamiesruotsin kurssilla vaadittava lähtötaso on saavutettu. Oman lähtötasonsa voi testata kielikeskuksen websivuilla, ja sitten voi tulla juttelemaan kielikeskukselle jos tuntuu että kertausta tarvitaan. Neuvomme täältä tarpeen mukaan iltalukion Ruotsin kursseille”, Hirvonen lupaa. Kielikeskuksen websivut uudistettiin paremmin opiskelijoita palveleviksi, ja nyt kielikeskuksen sivuilta pystyy suoraan näkemään oman tiedekuntansa pakolliset kieliopinnot. Ylioppilaskunnalta saamansa palautteen perusteella kielikeskus on tänä vuonna ollut mukana myös tuutorikoulutuksessa. Hirvosen mukaan koulutukselle nähtiin tarvetta siksi, että uusille opiskelijoille saataisiin heti opintojen alussa oikea tieto. – Orientaatioviikon kielikeskus-info saattaa mennä siinä alkuhötäkässä kokonaan ohi, ja laitoksilta ja opiskelijakavereilta saatu tieto saattaa olla vanhentunutta. Oikea tieto löytyy meiltä ja nyt tuutorit osaavat ohjata opiskelijat suoraan meille. 4 punaiset kengät on ostettu lastenosastolta. Aluksi ajattelin, että ne ovatkin liian söpöt ja lapselliset aikuiselle, mutta päädyin sitten kuitenkin ostamaan ne. Kyllähän ne herättävät jonkin verran huomiota ja kommentointia. Yleensä olen tosi nirso kenkien suhteen, joten kävi hyvä tuuri, kun löysin nämä. –Anni Ylönen, teksti & kuvat Helena Ruhonen Miika Walamies Ympäristötiede, 4.vsk. Farmasia, 4.vsk. ” Olen kävellyt näillä ehkä viikon. Ha- ” Nämä kengät ovat nähneet kaiken lusin löytää hyvät kengät, jotka ovat hyvät jalassa ja jotka kestävät. Pitää myös päästä juoksemaan kovaa, kun olen aina myöhässä. Nämä tuntuivat parhaalta valinnalta. Mietin ostosta kauan, nämä kun ovat tämmöiset nahkakengät ja vielä Björn Borg:t. Ihan tällaisia minulla ei ole aikaisemmin ollut. Jos ostan lenkkarit, ne menevät heti linttaan. En omista paljon kenkiä, joten nämä ovat paljon käytössä. Kävelen näillä joka päivä. Aluksi varon syyssateitakin, vaikka laitoin kyllä suojausainetta. Ehkä ihan heti en mene Uutinen # UEF:in kielikeskuksen Kuopion ja Joensuun kampuksen johtajat Minna Hirvonen ja Raija Eskelinen ovat tietoisia oodi-järjestelmän ongelmista, joista kenties suurin on se, että järjestelmä arpoo kielikursseille valitut mikäli riittävän moni on priorisoinut saman kurssin ensimmäiselle sijalle. – Anna-Maria Tenhu, teksti Minun kenkäni Savonlinna kuitenkaan kuralätäkköön hyppimään, mutta varmaan metsäänkin menen näillä ja toivon että nämä kestävät sen. mitä minäkin olen nähnyt 1,5 vuoden aikana, jonka olen ne omistanut ostettuani ne Jyväskylästä. Näillä lähden yliopistolle, kaupungille ja kauppaan. Ostan suunnilleen vuodeksi tai puoleksitoista yhdet kengät, joita käytän joka päivä. Kiinnyn käyttämiini kenkiin tosi paljon. Nämä ovat aika lailla tiensä päässä, huomaa väristä ja kunnosta. Luokittelen kengät hajonneeksi kun ne päästävät lunta tai hiekkaa läpi tai eivät lämmitä enää, pienet kulumat eivät haittaa. Vanhojen kenkien kanssa minulla on kylmä peli. Joskus pudotan samalla kauppareissulla vanhat kengät roskiin ja laitan uudet jalkaan. Yritän löytää uudet kengät yhtenä tai kahtena kauppapäivänä, yleensä tulee kuitenkin aika pitkään mietittyä. –Heidi Hänninen, teksti & kuvat Laura Harkonmaa Saara Arponen Luokanopettaja, 1.vsk. Käsityönopettaja, 4.vsk. ” En koskaan nuorempana saanut ostaa kunnon lenkkareita, koska perheellä ei ollut niihin varaa. Kenkäni hankittiin marketeista, ja sain vain haaveilla urheiluliikkeestä hankituista yksilöistä. Päätinkin, että ylioppilasrahoilla ostan ensimmäiseksi itselleni oikein hienot lenkkarit. Nämä lenkkarit ovatkin maksaneet itsensä takaisin monta kertaa ja olen niihin edelleen ihan kauhean tyytyväinen. Omilla saavutuksilla ja ahkeroinnilla pääsee aina pitkälle. Kaiken lisäksi ne ovat lempiväriäni, pinkistä saa rutkasti hyvää energiaa urheiluun! ” Näihin kenkiin liittyy nostalgiaa, sillä olen pelannut niillä viimeiset pelini salibändykentillä. Nämä kengät olivat viimeinen hankinta ennen pelaamisen lopettamista lukion ensimmäisellä luokalla. Uusi maila jäi ostamatta, ja salibändy jäi muiden harrastusten tieltä. Siitä asti kengät ovat saaneet uuden mahdollisuuden muiden harrastusten parissa. Vaikka pelaaminen oli tärkeä osa arkeani nuorempana, voi näiden kenkien kanssa tehdä paljon muutakin! Ne muistuttavat minua siitä, että ei mitään huonoa, jos ei jotain hyvääkin. Uljas 6 | 26. 9. 2014 9 Infopaketti Kuka ihmeen Frank? Opiskelijakorttia tarjoavan Frankin verkkoalennuksiin oikeutetuista vasta 20 000 on rekisteröitynyt palveluun. –Saila Rönkkö, teksti F Leka Volleyn päävalmentajan Lauri Hakalan mukaan joukkue tahtoo profiloitua uuden kotipaikkansa mukaan kampusjoukkueeksi Savilahdelle. Leka Volley tuli jäädäkseen Savilahdelle Kuopion kampuksen Studentialle loppukesästä kotiutuneella LEKA Volleylla on suunnitelmia koko kampuksen päänmenoksi. Tavoite on, että yliopistolaiset ottaisivat joukkueen Kuopiossa omakseen. Tässä vaiheessa käytävillä kuitenkin mietiskellään vielä opiskelijoiden keskuudessa, menevätkö Studentian salivuorot LEKAn laariin. -Turkka Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuva K uopion kampuksen Studentialle on muuttanut lentopallojoukkue LEKA Volley. LEKA Volley on perustettu viime keväänä, koska Kuopiossa koettiin olevan kysyntää liigalentopallolle. ”Pielaveden Sampo tarjosi paikkaansa Kuopiolle. Sampon kuitenkin kääntäessä kelkkansa tarjosi meille lopulta liigapaikan usean kiemuran jälkeen Saimaa Volley”, kertoo Lekan hallituksen jäsen Saku Määttä. Lekalla on vahva visio tulevaisuudesta, johon liittyy oleellisesti peli- ja 10 Uljas 6 | 26. 9. 2014 harjoittelupaikka Kuopion kampuksen ytimessä. Tavoitteena on myös, että Savilahti ottaisi joukkueen ikiomakseen. ”Me ollaan täällä jäädäksemme, eikä niin että olisimme vain yhden vuoden. Oikeasti haluamme profiloitua kampusjoukkueeksi”, päävalmentaja Lauri Hakala kertoo. Kampusjoukkue ei kuitenkaan tule olemaan amerikanmallilla, jossa pelaajat ovat yliopiston opiskelijoita vaan yliopisto ja opiskelijat halutaan mukaan fanittamaan ja katsomoihin. Lekan tahtotila on, että joukkue näkyy kampuksella ympäri vuoden. ”Kauden aikana järjestetään teemapelejä opiskelijoille”, Määttä lupailee. Studentia on opiskelijoiden suosima treeni- ja urheilupaikka. Ovatko Lekan harjoitukset keskellä päivää pois opiskelijoilta? Järjestö- ja liikuntasihteeri Sirpa Riston mukaan näin ei ole. ”Leka harjoittelee lukemalla keskellä päivää ja arki-iltaisin. Keskipäivän vuoroja eivät opiskelijat ole halunneet ja iltavuorot menevät kaupungin kautta”, Risto kertoo. Leka aikoo myös käyttää ylioppilaskunnan Lukeman tiloja VIP-asiakkaidensa kestittämiseen, mutta viikonloput rank on noin vuosi sitten avattu valtakunnallinen opiskelijoiden etupalvelu, minkä opiskelijajärjestöt pääosin omistavat. Etujärjestöt edustavat lukiolaisia, ammattikoululaisia sekä korkeakouluopiskelijoita. Käytännössä Frank neuvottelee opiskelija-alennuksista sekä tarjoaa opiskelijakorttia, mihin voi yhdistää MasterCard –maksuominaisuuden. Perinteisten myymäläalennusten saamiseen riittää nykyinen opiskelijakortti, mutta verkkoetujen hyödyntäminen vaatii rekisteröitymisen Frankissa. Tällä hetkellä kaikki Suomen opiskelijat eivät pääse käsiksi Frankin verkko- alennuksiin. Alennusten hyödyntäminen edellyttää henkilön tunnistamista opiskelijaksi, mikä vaatii kyseisen opiskelijajärjestön yhteistyötä Frankin kanssa. Jäsenyys on automaattista vain yliopistoissa. Tällä hetkellä Frankin alennuksiin oikeutettuja on noin 250 000 opiskelijaa, joista 20 000 on verkossa rekisteröityneitä. ”Selkeä pääjoukko ovat tämän- ja edellisvuoden fuksit”, kertoo Frankin toimitusjohtaja Mikko Jauhiainen. ”Koska verkkopalveluun ei tarvitse rekisteröityä ennen kuin haluaa käyttää verkkoalennuksiamme, kuvaavampi mittari tavoitettavuudesta on uutiskirjeem- Debatti me, jota tilaa lähes 90 000 opiskelijaa”, Jauhiainen jatkaa. Jatkossa Frank aikoo tarjota enemmän hyötyä rekisteröitymiselle, eräänlaista sähköistä opiskelijakorttia. ”Ajatuksena on, että voisimme varmentaa rekisteröityneet opiskelijat myös ulkoisissa kanavissa, jotta opiskelijaalennuksia voisi käyttää suoraan verkossa kumppaneiden sivuilla.” Kortin hinta on tällä hetkellä 15 euroa. Summalla katetaan kortin tuottamisesta ja toimittamisesta syntyviä kuluja, kuten painatus, postitus, tilausjärjestelmän kehitys ja ylläpito sekä asiakaspalvelu. Toimitusjohtaja näkee kortin hinnan edullisena. ”Pyrimme pitämään hinnan mahdollisimman edullisena kustannusten mukaan – hintahan on tippunut entisestä ja on mielestäni varsin kohtuullinen viiden tai useamman vuoden opiskelijatodistuksesta.” Jauhiainen näkee kolme syytä, miksi opiskelijayhteistyö kiinnostaa yrityksiä. ”Ensiksi, koko Suomen opiskelijajoukko vastaa kymmentä prosenttia Suomen kansasta. Opiskelijoille erikseen räätälöity viesti kiinnostaa enemmän, kuin kohdentamaton mainos. Toiseksi, käyttäjäjoukko koostuu pääosin 15-30 vuotiaista. Heidän kauttaan voi vaikkapa testata uusia palveluita tai luoda vahvan pohjan pitkäkestoiselle asiakkuudelle. Kolmanneksi Suomessa ollaan totuttu opiskelijoiden omaan hintaluokkaan. Opiskelija-alennuksen tarjoaminen nähdään vastuullisena tekona, jolla satsataan tulevaisuuden tekijöihin”, luettelee Jauhiainen. Rehellisyys tieteen tekemisen metodina Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen [email protected]. eivät perinteisesti ole opiskelijabileiltoja korkeamman tilavuokransa takia. Studentian salin valinta LEKA:n kotipajaksi on tietoinen. ”Studentialla on yksi Kuopion korkeimmista halleista, parkkitilaa riittää ja sijainti on edullinen”, Määttä hehkuttaa. Leka aloittaa ensimmäisen kautensa neitsytottelulla Pielaveden Sampoa vastaan 27. syyskuuta Studentialla kello 15.00. Hakala myöntää, että uutta rakennettaessa on varauduttava pitkäkestoiseen brändäämiseen. ”Lähtökohta on kuitenkin, että tupa on peleissä täynnä.” Eri tieteenalojen opetuksessa puhutaan paljon tieteen filosofiasta, menetelmistä, tarkkuudesta ja tulosten toistettavuudesta. Rehellisyyden paikka tässä keskustelussa on usein epämääräinen arvovalinta, tuonko ilmi tutkimukseni heikkoudet vai peittelenkö heikompia kohtia ympäripyöreillä tulkinnoilla. Tenttikäytänteet eivät ainakaan opeta tutkimuksellista rehellisyyttä. Jos opettajan tehtävä on saada tenttivastauksista ilmi, osaako opiskelija kyseisen asian, on opiskelijalla hyödyttävimpänä strategiana peitellä heikkoja kohtia ja antaa tenttivastaukseksi siloteltu versio. Näin opiskelija saa paremmat numerot ja asia on helpommin hoidettu laitoksen ja opiskelijan näkökulmasta. Väitän että tämä ei ole kuitenkaan totta. Karkeimmillaan tutkimuksellisten heikkouksien peittelystä tehdään ikävästi toistuva tapa. Sama tapakulttuuri voidaan nähdä luennoilla, erityisesti sellaisilla luennoilla joilla kukaan yleisöstä ei kysy mitään. En usko etteikö kysyttävää olisi, mutta salissa on ihmisiä ja entä jos kysymys on tyhmä? Hän joka ei tee koskaan virheitä ei kyllä yleensä opikkaan mitään. Tieteen tekeminen ei ala kun valmistuu ja saa kasan paperia loppu elämäksi säilytettäväksi. Se alkaa jokaisen luennon alussa kun ensimmäinen outo idea tulee vastaan, joko esitettynä tai muovattuna omassa päässä. Se alkaa myös jokaisen tenttivastauksen yhteydessä kysymyksen asettelulla, nopealla ajallisella arviolla sekä muistin koluamisella. Toistuvat tentit voivat parhaimmillaan ollakin suuremman tutkimustyön esiaste. Kuitenkin aidon oppimisen näkökulmasta opiske- lijan täytyy tehdä valinta rehellisyyden ja näennäisen virheettömyyden välillä. Valinta ei ole helppo, mutta mikä nyt köyhyysrajan heikommalla puolella elävällä henkilöllä olisi. Tämä valinta, toisin kuin monet muut maksaa itsensä takaisin melko nopeasti. Rehellisyys tutkielman heikkouksista, tiedollisista ongelmista sekä taustanäkemyksistä rakentaa koko tutkielman tekemisen prosessista tehokkaammin kouluttavan kokemuksen. Jos heikkouksia sitä vastoin koittaa peitellä, löytää terävämpi mieli ne kuitenkin tekstistä. Tämän lisäksi häviät mahdollisuuden oppia konkreettisella tavalla jotain uutta. Epäonnistuminen ei virheiden osalta tarvitse olla lopullista epäonnistumista, sodankäynnin taitoa väärinpäin lainaten, sodan voi silti voittaa vaikka häviää kaikki taistelut. Rehellisyys arvona on palkitsevaa itsessään, mutta sitä ei kannata jättää pelkäksi päämääräksi. Siitä voi tehdä itselleen myös metodin. Olemalla avoin tekemisiensä heikkouksista ja omien näkökulmien painotuksista voi olla varma että kritiikkiä tulee vastaan. Kritiikin vastaanottaminen ja antaminen on kuitenkin tärkeä osa länsimaista tiedeyhteisöä, joten periaatteellisella tasolla tämän asian pitäisi olla itsestään selvyys. Periaatteesta käytäntöön pääsemiseen vaaditaan kuitenkin rohkeutta toteuttaa tätä periaatetta sen maksimissa. Ole mieluummin rohkea epäonnistumaan, koska pidemmällä aikavälillä tulet onnistumaan tekemisissäsi paljon todennäköisemmin laajemmalla tietämyksellä. Ari Tervashonka Uljas 6 | 26. 9. 2014 11 #Kutsumua-kampanja kannustaa puhumaan kiusaamisesta Kiusaamisen vastaisen #Kutsumua-kampanjan myötä tuhannet ihmiset ovat jakaneet kiusaamistarinansa. Nyt myös ISYY kannustaa opiskelijoita osallistumaan kampanjaan. - Ida Käkelä, teksti & Pasi Huttunen, kuva S uomen Lukiolaisten Liiton aloittama #Kutsumua-kampanja on saavuttanut suuren suosion. Elokuun lopussa käynnistyneeseen kampanjaan voi osallistua jakamalla itsestään kuvan, jossa näkyy yliviivattuna haukkumasana ja sen alapuolella positiivinen sana, jota kampanjaan osallistuva haluaisi itsestään käytettävän. #Kutsumua-tunnisteella varustettuja kuvia on jaettu pelkästään Instagramissa 23 000 kappaletta, ja lisäksi useita tuhansia Facebookissa ja Twitterissä. Monet julkisuudenhenkilöt, kuten Antti Tuisku ja Anna Abreu, ovat osallistuneet. Kampanjan suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. ISYY:n maaliskuussa 2014 toteuttama yhdenvertaisuuskysely kartoitti kiusaamista Itä-Suomen yliopistossa. 208:sta kyselyyn vastanneesta 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista itse, ja 21 prosenttia oli nähnyt kiusaamista tai syrjintää tapahtuvan yliopistolla. Kyselyn perusteella kiusaaminen on pääosin henkistä, esimerkiksi joukosta eristämistä. Koska kiusaaminen on näin yleistä myös yliopistolla, ISYY kannustaa opiskelijoita osallistumaan #Kutsumuakampanjaan ja herättämään keskustelua kiusaamisesta. YTHS:n terapiapsykologien Sanna Heikkisen ja Taina Pelttarin mukaan hyvin moni terapiaan hakeutuvista opiskelijoista nostaa kiusaamisen esiin. Yleensä kiusaaminen ei kuitenkaan ole tapahtunut yliopistoaikana, vaan aiemmin kouluhistoriassa. ”Yliopisto-opintojen aloittaminen haastaa nuorta aikuista monella tapaa. Siksi tämä ajanjakso elämässä saattaa 12 Uljas 6 | 26. 9. 2014 tuoda esiin myös vanhoja kipeitä kokemuksia”, Heikkinen kertoo. ”Kiusaaminen on harvemmin hoitoon hakeutumisen ensisijainen syy. Se kuitenkin paljastuu usein merkittäväksi taustavaikuttajaksi muiden ongelmien, kuten ahdistuksen, masennuksen, esiintymisjännityksen ja syömishäiriöiden yhteydessä.” ”Asiaan voi suhtautua myös niin, että kun kiusaamiskokemuksia käsittelee terapeuttisesti, niistä ei tarvitse kärsiä koko loppuelämää. Ne voivat jopa sisuunnuttaa ponnistelemaan kovemmin eteenpäin,” psykologit kannustavat. Sosiologian opiskelija Minna Kietäväi- nen osallistui #Kutsumua-kampanjaan Facebookissa. Hän ei ole kokenut tulleensa kiusatuksi yliopistolla, mutta on nähnyt sitä tapahtuvan. ”On esimerkiksi selän takana puhumista ja juorujen levittämistä, vaikka juoruilun kohde olisi kuuloetäisyydellä. Myös klikkiytymistä tapahtuu, mikä saattaa jättää jotkut porukan ulkopuolelle.” Kietäväistä kiusattiin sen sijaan koko yläasteen ajan. ”Kiusaaminen oli pääasiassa porukasta eristämistä. Oppituntien alussa käytiin taistelua siitä, kuka joutuisi istumaan viereeni. Luokan pojat eivät halunneet koskea tavaroihin, joihin minä olin koskenut.” Kietäväisen luokassa oli huono ilmapiiri, ja myös muita kiusattiin. Kietäväinen luonnehtii häneen kohdistunutta kiusaamista kuitenkin lähes järjestelmälliseksi, koska melkein koko luokka oli mukana. ”Valikoiduin heti alussa silmätikuksi, koska olin ulospäin suuntautunut ja äänekäs. Erilaisuutta ei suvaittu. Onneksi minulla oli kavereita, muuten tilanne olisi ollut kestämätön”, Kietäväinen summaa. #Kutsumua-kampanjaa on kritisoitu siitä, että niiden, joita kiusataan tällä hetkellä, voi olla vaikeaa lähteä mukaan. Koulukiusaamista ehkäisevän KiVa Koulu -ohjelman erityisasiantuntija Elisa Poskiparta huomautti Yle-uutisissa, että kampanjaan osallistuminen voi jopa lisätä kiusaamista sellaisten kiusattujen kohdalla, joilla ei ole minkäänlaista kaveripiiriä tai muuta tukiverkkoa takanaan. Kietäväiseen kiusaaminen vaikutti niin, ettei hän olisi enää halunnut mennä kouluun. Hän kuitenkin meni sinne joka aamu, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Äiti ehdotti, että kiusaamisesta kerrottaisiin luokanvalvojalle. ”Sillä ei ollut mitään vaikutusta, ja kiusaaminen jatkui”, Kietäväinen muistelee. ”Tilannetta helpotti jonkin verran se, että päätin käydä rippikoulun eri paikkakunnalla.” Kiusaamista kesti koko yläasteen ajan, mutta yhdeksännellä luokalla Kietäväiselle riitti. ”Sisuunnuin ja aloin sanoa kiusaajille vastaan. En vain jaksanut enää olla hiljaa.” Yläasteen jälkeen Kietäväinen aloitti lukion. Kiusaajien ydinporukka lähti muualle opiskelemaan, ja kiusaaminen loppui. Osa muista kiusaajista on pyytänyt lukioaikoina ja myös sen jälkeen anteeksi. Menneisyys vaikuttaa Kietäväisen elämään edelleen. ”Kiusaamisen takia minulla on suuri tarve hakea hyväksyntää ja paineita tulla toimeen ihmisten kanssa. Pelkään, ettei minusta pidetä.” Kerran puolitutun satunnaisen haukkumisen kohteeksi joutuminen avasi vanhoja haavoja. ”Haukkuminen saa edelleen näkemään punaista. Kenelläkään ei ole oikeutta toisen henkiseen pahoinpitelyyn ja alentamiseen.” Myös YTHS:n psykologien mielestä #Kutsumua-kampanjaan osallistuminen voi olla vaikeaa silloin, kun kiusaamisen arvet ovat liian tuoreessa muistissa. Heidän mukaansa kyseessä on kuitenkin niin tärkeä aihe, että sen ottaminen puheeksi kampanjan avulla on positiivista. ”Kiusaaja ei aina välttämättä edes käsitä, miten paljon sanat voivat satuttaa. Kampanja tuo esiin kiusatun henkilökohtaisen kokemuksen ja kivun.” Minna Kietäväisen mielestä #Kutsumua-kampanjaan osallistuminen kannattaa, vaikka sen todellista tehoa kiusaamisen estämisessä onkin vaikea tietää. ”Ainakin se herättää julkista keskustelua. Kampanjan avulla nähdään, kuinka yleistä kiusaaminen todella on. Sellaisiakin ihmisiä on voitu kiusata, joista sitä ei päällepäin uskoisi.” Mukaan lähteminen vaati Kietäväiseltä itseltään paljon rohkeutta, koska omien mielipiteiden esille tuominen mietityttää edelleen. ”Kampanja on helposti lähestyttävä siksi, että se on lukiolaisten eikä minkään ylemmän tason alulle panema”, hän toteaa. Entä olisiko Kietäväinen lähtenyt mukaan kampanjaan silloin, kun häntä kiusattiin? ”Kiusaamisen alkuvaiheessa rohkeus ei olisi riittänyt, mutta sisuuntumisvaiheessa olisin varmaan osallistunut ja näyttänyt kiusaajille.” Uljas 6 | 26. 9. 2014 13 14 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014 15 10. lokakuuta vietetään suomenkielisen kirjallisuuden isän ja kansalliskirjailijan Aleksis Kiven 80-vuotispäivää. Tuomas Hyvönen kuvitti Kiven Seitsemän veljeksen viidennestä luvusta kohtauksen, jossa Aapo kertoo veljilleen tarinaa kärmeitten keräjäsalista, jonka kuninkaalta muuan ratsumies varasti kruunun. – Tuomas Hyvönen, sarjakuva Kiven kunniaksi ”Keskitymme parinvalinnassa ominaisuuksiin, joita kulttuurissamme pidetään arvossa. Sotkuiset rakkauden markkinat Länsimaisessa yhteiskunnassa huutaa räikeyttään ristiriita yksilön ja parisuhteen välillä: ideaaliyksilö toteuttaa itseään rajattomasti, mutta parisuhdeinstituutio vaatii sitoumusta ja rajoja. Kapitalismin ihanteet vaikuttavat kumppanivalintaamme: kumppaniksi kelpaa status-, ulkomuoto- ja sukupuoli-ideaalit täyttävä kuka vain. Kapitalistinen yhteiskunta luo paineen suhteen virallistamiseen sen sijaan, että kaikessa yksinkertaisuudessaan vain olisimme yhdessä. - Kuka Vain, teksti & Mira Asikainen, kuvitus K irjassaan Why love hurts Eva Illouz on pohtinut modernin parisuhteen ongelmien syntysyitä. Hän sanoo itsensä toteuttamisen ideaalin kulttuurissamme vaativan kaikkien vaihtoehtojen ikuista aukioloa, mutta valtakulttuurin määritelmään romanssista sisältyy sitoumusta ja rajoituksia. Rakkauden etsiminen on tuskallisen vaikea kokemus, jolta välttyvät harvat myöhäismodernin ajan ihmiset. Modernissa maailmassa ei enää paheksuta avioliittoon johtamatonta seurustelua ja teknologian siivittämä tarjonta on valtava. Juuri kukaan ei ole saavuttamattomissa. Jos joku onkin saavuttamaton, kapitalismin tarjonnan ja kysynnän logiikan leimaamat aivomme pitävät häntä erityisen haluttavana. Tuloksena on loputon vapauden ja rakkauden välinen ristiriita, kaupankäynnin limbo, jossa vallitsevat eriarvoistavat valtarakenteet. Illouzin sanoin: Ei siis ole ihme, että rakkauden markkinoista on tullut suuri sotku. Keskitymme parinvalinnassa ominaisuuksiin, joita kulttuurissamme pidetään arvossa. Länsimaisessa yhteiskunnassa arvostetaan yhteiskunnallista statusta ja tarkasti määriteltyä ulkomuotoa. Arvostetut ominaisuudet täyttävä henkilö tulee luultavammin pärjäämään tulevaisuudessa kilpailuyhteiskunnassamme, ja näin ollen onnellisuutemme on taatumpaa. Mutta entä jos viis veisaisimme yhteiskunnallisen aseman merkeistä, ja arvostaisimme ihmisiä sen mukaan, kuinka he suhtautuvat itseensä ja muihin? Kriteerimme rakkaudelle olisivat kaikkien saavutettavissa ja kuvaisivat halumme kohteen sisäistä maailmaa. Tahtonsa ja halujensa kyseenalaistaminen ja määrittely on vaikeaa. Sosiaalisten järjestelmien tuottamat sydämentykytykset ja vetelät polvet tuntuvat lähes mahdottomilta asettaa kriittisen 16 Uljas 6 | 26. 9. 2014 ja tiedostavan linssin alle. Kuinka löytää kumppani intuitiolla, kun yrittää samalla hylätä ulkoapäin tulevat standardit? Ne, joilla on tottunut haluamaan ja tuntemaan. Ihminen, jonka onni ja minuus eivät perustu pelkästään sen toisen löytämiseen ja pitämiseen, ihminen joka on sinut itsensä kanssa, ja jolla on parhaassa tapauksessa yhteisön tuki, on vahva, antaa anteeksi ja ymmärtää muita. Vaikeissa tilanteissa hän voi minuuttaan menettämättä ylittää itsensä yrittämällä viimeiseen saakka kohdella muita oikeudenmukaisesti. Montaa tällaista hahmoa ei populaarikulttuurin parisuhdenarratiiveista löydy. Tällaisen kumppanin löytymistä parisuhdemarkkinoilta vaikeuttaa modernin kommunikaation luonne. Sosiaalisen median, television ja elokuvien, merkitys on suuri. Niissä esiintyvä kommunikointitapa, ympäristön lyhyt ja nokkela kommentointi on osa myös netin ulkopuolista maailmaa. Nokkela kommentointi ei edistä ihmissuhteissa kaivattuja toisten ajatuksiin perehtymistä eikä ihmisten välistä ymmärrystä. Vaikeuttavatko modernin maailman tuomat muutokset kommunikointitavoissamme siis entisestään rakkauden löytämistä? Aivotutkimus tuo lohtua hukassa olevan ymmärryksen kanssa painiville. Aivot kykenevät muodostamaan uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä, eli oppimaan - myös empatiaa. Se on muiden ymmärtämisen elinehto. Neurologia saattaa myös valaista erästä modernin parisuhteen synkkää nurkkaa, draamaa. Aivomme ovat tottuneet tiettyyn, jokaiselle ominaiseen, stressihormonitasoon. Eri elämäntilanteissa stressin määrä muuttuu, ja stressihormonipitoisuus aivoissa vaihtelee. Kun aivot ovat tottuneet suureen stressihormonipitoisuuteen, tuntuu olo epämukavalta stressitason laskiessa. Luommeko siksi draamaa, vain pitääksemme aivomme tyytyväisinä? Moderni ihminen elää jatkuvassa muutoksen tilassa, ympäristömme on hektinen ja stressaava. Kuinka osaamme rauhoittua kumppanin rinnalle? Ystävyydessä kahden ihmisen välillä on yhdistävänä tekijänä molemminpuolinen pyyteetön kiintymys ja rakkaus. Populaarikulttuurissakin ystävyys voi syntyä hyvin eriarvoisten ja ulkoisesti erilaisten ihmisten välille. Parisuhteessa on toisin. Kun ystävyydessä aikaa vietetään toisen kanssa, koska tästä tykätään, tehdään parisuhteessa työtä, jotta parisuhteen muoto toteutuisi. Moderni parisuhde muistuttaa instituutiona esimodernin ajan avioliittoa: kumppaniksi kelpaa vaatimukset täyttävä kuka vain. Ehkä parisuhteessa toista tulisi katsoa ystävyyden linssien läpi: miksi pidän juuri tästä henkilöstä, eikä miten tämä henkilö on sopimaton ideaaliini parisuhteesta. Ystävykset oppivat ymmärtämään toisiaan. Tämä vaatii työtä, mutta lisää yhteistä kokemusta elämästä. Alituinen pelko menetyksestä ja siitä seuraava vallankäyttö katoaa, kun kumppanusten välillä vallitsee yhteinen kokemus siitä, että juuri heidän välillään on jotain aivan erityistä. Huolimatta rakkausongelmien lähes kollektiivisesta luonteesta, vaikeat kokemukset käsitetään kulttuurissamme viallisten tai epäkypsien henkilöiden psyyken ongelmiksi. Illouz vertaa modernin maailman romanttista hylkäystä esimoderniin aikaan, jolloin hylkäyksen kykeni vielä selittämään itselleen esimerkiksi yhteiskuntaluokan tai jonkin muun ulkopuolelta tulevan avulla. Ihmisen ei tarvinnut kokea hylkäystä suorana palautteena itsensä viallisuudesta ja ajautua henkilökohtaiseen kriisiin. 1800-luvun lopulla oli radikaalia väittää, ettei köyhyys ollut moraalittomuuden tai heikon luonteen tulosta, vaan seurausta systemaattisesta taloudellisesta hyväksikäytöstä. Nyt on kiireellistä todeta, että rakkauselämämme epäonnistumiset eivät johdu yksilön heikosta psyykestä, vaan sosiaalisten järjestelmien ristiriidoista. Sosiaalipsykologiassa tunnetaan ilmiö, jonka voi yksinkertaistaa seuraavanlaisella esimerkillä: Huoneen seinään on maalattu punainen läikkä. Jos neljä ihmistä on ilmoittanut läikän olevan sininen, on erittäin todennäköistä, että viides henkilö vastaa värin olevan sininen sen sijaan, että kertoisi mitä oikeasti näkee. Ihminen piiloutuu tiedostamatta ja tiedostaen kuvitteellisten odotusten, esimerkiksi sukupuoliroolien taakse eikä löydä itseään - saati sopivaa elämänkumppania. Ihmisten toteuttaessa kapitalistisen järjestelmän ylläpitämiä seksistisiä sukupuolirooleja, ei kukaan lopulta saa sitä, mitä luuli tilanneensa. Kumppani onkin persoonalla varustettu ihminen. Sukupuoliroolien aiheuttama tehokas itsekontrolli jyllää oman käyttäytymisen hakiessa muotoaan. Kykenemättömyys kohdata itsensä purkautuu tyytymättömyytenä muihin. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, mutta onnellisuus rakentuu toiseen yksilöön muodostetun suhteen varaan: kumppanimme tehtävä on tehdä meidät onnelliseksi. Länsimaisella ihmisellä voisi olla opittavaa kulttuureista, joissa ihmisen oma onnellisuus perustuu eritoten itsensä tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Toisaalta eikö Illouz osoittanut, että yksilö pitäisi vapauttaa tästä vastuun ja itseanalyysin kierteestä? Ehkä Illouzin kuvaileman suuren sotkun rakkauden markkinoilla voi siivota ja löytää itselleen sopivan kumppanin, jos valintaa ei tee kapitalistisen kulttuurin ehdoin. Illouzin mukaan onnea ei voi saavuttaa, jollei luovu vallastaan. Standardien ja vallan hylkäämisen seurauksena myös suhde itseemme muuttuu. Rakkaudessa ei löydy onnea ilman rooleista vapautunutta minuutta, ja itsensä tunteminen on loppumaton prosessi. Halpaa pikaratkaisua ei taida olla. Uljas 6 | 26. 9. 2014 17 TTIP Maailmankaupan Troijan hevonen? Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen (TTIP) neuvottelut etenevät EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kansalaisvastustus ja julkinen keskustelu on Euroopassa vilkasta, mutta Suomessa neuvottelut ovat kirvoittaneet vain vähän keskustelua. Haastattelimme kansainvälisen toimintapäivän kynnyksellä kolmea TTIP-aktivistia, jotka ovat huolissaan siitä, että sopimus halvaannuttaa demokratian Suomessa ja Euroopassa.- Anna Pulkka ja Tähti Oksanen, teksti & Eetu Haverinen, kuvitus T ämä ei ole tieteistrillerin juoni vaan nykypäivää Euroopassa: ruotsalainen sähköyhtiö Vattenfall vaatii miljardien eurojen korvauksia Saksalta, koska se on sijoittanut 700 miljoonaa euroa kahteen ydinvoimalaan maassa, jonka parlamentti ja kansa päättivät osana energiakäännettään luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Vapaakauppasopimukset ovat viime vuosina aiheuttaneet runsaasti vastaavia tilanteita ympäri maailmaa sopimuksiin sisällytettyjen lauselmien vuoksi, jotka varmistavat investointien riskittömyyden. Niiden mukaan ulkomainen yritys voi haastaa sellaisen valtion oikeuteen, johon yritys on tehnyt investointeja, ja joka sen mukaan estää yritystä saamasta maksimaalista voittoa investoinneistaan. Useimmat tapaukset koskevat maiden tekemiä lakimuutoksia ympäristönsuojelun tai kansalaisten oikeuksien edistämiseksi. Parhaillaan neuvoteltava USA:n ja EU:n välinen kauppasopimus sisältää tällaisen investointisuojan, ja kansalaiset ympäri Eurooppaa ovat nousseet vastustamaan TTIP:ksi kutsuttua sopimusta. Syyskuun alussa EU:n komissio kielsi rekisteröintioikeuden kansalaisaloitteelta, joka vaati TTIP (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus)-neuvotteluiden ja samaan aikaan Kanadan kanssa käytävien CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement)-neuvotteluiden keskeyttämistä. Komissio vetosi siihen, että se voi hyväksyä ainoastaan aloitteen, joka käsittelee sopimuksen allekirjoittamista. Todennäköistä on, että usean pitkän neuvottelukierroksen jälkeen aloite olisi auttamatta myöhässä. Ensimmäinen EU:ssa läpi mennyt kansalaisaloite koski sekin osin kauppa- 18 Uljas 6 | 26. 9. 2014 sopimuksia. Right to Water -aloitteessa vaadittiin veden ja sanitaation jättämistä sopimusten ulkopuolelle. Aloitteesta huolimatta komissio ei sulkenut niitä neuvotteluista. “TTIP:stä on Suomessa järjestetty keskustelutilaisuuksia, esityksiä ja yli tuhat ihmistä kerännyt mielenosoitus. Vastaavia tempauksia on pidetty kaikissa sopimusvaltioissa. 11. lokakuuta pidetään eurooppalainen vapaakauppasopimusten vastainen päivä. Koska komissio kieltäytyi rekisteröimästä kansalaisaloitetta, alkaa lokakuun aikana epävirallisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen keruu sopimuksia vastaan”, Roope Kanninen luettelee TTIP:n herättämää kansalais- ”Sopimuksessa yksityinen sijoittaja ja valtio ovat vastakkain, mutta ainoastaan sijoittaja voi nostaa kanteen. toimintaa. Kanninen on kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa ja TTIP:n ja sen kanssa neuvoteltavien sopimusten kiivas vastustaja. Kanninen ja muut TTIP:n vastustajat ovat huolissaan vapaakauppasopimuksen aiheuttamasta uhasta nykyiselle länsimaiselle demokratialle. TTIP:n kaltaiset kahdenkeskiset investointisuojasopimukset eivät ole verrattavissa tavanomaisiin kauppasopimuksiin. Sopimuksessa yksityinen sijoittaja ja valtio ovat vastakkain, mutta ainoastaan sijoittaja voi nostaa kanteen. Investointisuojan tarkoituksena on sivuuttaa länsimaisten valtioiden kehittyneet lainsäädäntöjärjestelmät ja siirtää yksityisen sijoittajan ja valtion välinen riita pois valtion alaisuudesta kussakin tapauksessa valitulle kolmelle juristille. TTIP EU:n ja Yhdysvaltojen välille ollaan neuvottelemassa kahdenvälistä sopimusta Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta. Neuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa heinäkuusta 2013 lähtien ja ne on määrä saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti muutamassa vuodessa. Sopimus loisi toteutuessaan alueiden välille yhtenäisen vapaakauppalainsäädännön, joka palvelisi suurten monikansallisten korporaatioiden etuja. Viimeisin käänne tapahtui syyskuun alussa, jolloin EU:n komissio torppasi sopimusneuvotteluja vastustavan kansalaisaloitteen. 15 vuotta sitten TTIP:tä vastaava MAIvapaakauppasopimus kaatui kansalaisten vastustukseen. Valtioiden, jotka hyväksyvät sopimuksen, on avattava julkiset palvelunsa kilpailulle ilman rajoituksia markkinoille pyrkiviä ulkomaisia toimijoita kohtaan. Tämä vähentää maiden poliittisen liikkumavaran esimerkiksi terveydenhuollossa, energia-alalla, koulutuksessa, vesihuollossa ja kuljetuksissa lähes olemattomiin. Investointisuojan tuoma uhka jättisakois- ta voi jähmettää valtioiden politiikan. Toteutuessaan sopimus, tai siihen sisällytetty investointisuoja vaikuttaisi suoraan kansalaisten ja hallituksen mahdollisuuksiin vaikuttaa valtion sosiaali-, kilpailu-, työ- tai ympäristölainsäädäntöön. “TTIP:ia ja CETA:ia ovat vastustaneet tahot, jotka edistävät mm. ympäristönsuojelua, taloudellista oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja kuluttajansuojaa. Lisäksi mukana on yksityisiä ihmisiä, kuten maanviljelijöitä. Koska kysymys on yhtiövallan lisäämisestä, kiinnostavat sopimukset luonnollisesti sellaisia tahoja, joiden intressit ovat yritysten kanssa ristiriidassa”, Kanninen sanoo. Kannisen mukaan sopimuksen osapuolien selvää erottumista sitä kannattavaan elinkeinoelämään ja sitä vastustavaan kansalaisyhteiskuntaan on pyritty heikentämään. ”USA:n lähetystö Berliinissä on tarjonnut 5000-20 000 euron tukia kansalaisjärjestöille, ajatuspajoille ja muille yksityisille tahoille, jotka ovat valmiita puolustamaan TTIP:ia julkisesti.” Suomi voi vaikuttaa sopimuksen sisältöön vasta sen ratifiointivaiheessa. “Lissabonin sopimus mahdollistaa jokaiselle jäsenvaltiolle koko unionia koskevan kauppapoliittisen sopimuksen kaatamisen, mikäli se uhkaa jäsenmaan hyvinvointipolitiikan perusteita.“ Luokanopettajaksi opiskeleva Otso Mankonen heräsi TTIP-vastaiseen toimintaan keväällä. “Olen mukana Joensuun toiminnassa, sillä jos haluaa vaikuttaa sopimuksen hylkäämiseen, ei ole kyse vastustajien sijainnista vaan lukumäärästä koko Euroopassa.” Mankonen on sopimuksesta tietoa levittäessään huomannut, että TTIP ja investointisuoja ovat ohikulkijoille tun- temattomia käsitteitä. “Ihmiset, jotka kuulevat ensi kertaa sopimuksesta ja vastustavat sitä, ovat tietämättään äänestäneet puolueita, jotka sitä EU:ssa ajavat.” Sopimuksesta luodut mielikuvat liittyvät kaupankäyntiin ja voittoihin, ehkäpä juuri siksi TTIP ei ole herättänyt suuren kansanosan huomiota. Kannisen mukaan Suomessa puolueista Kokoomus on profiloitunut sopimusten puolustajana ja Vasemmistopuolueet ja Vihreät vastustajina. Yllättävää on, että Uljaassa keväällä haastatellut opiskelijapoliitikot olivat kautta linjan varauksellisia investointisuojan suhteen, kun heille esitteli sen mukanaan tuomia ongelmatilanteita. Jopa sopimusta ajavien kokoomusnuorten edustajat ehdottivat mahdollisuutta poiketa investointisuojasta esimerkiksi talouskriisissä tai muussa poikkeustilanteessa. Jaana Haverinen on ollut 15 vuotta töissä Citymarketin kassalla Joensuussa. Aiemmin hän ei ole ollut poliittisesti aktiivinen, mutta päätyi TTIP:n vastaiseen toimintaan sattumalta huolestuttuaan sen vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin. Hän on huolissaan, että jos säätelystä luovutaan monikansallisten yritysten eduksi, niin samalla ammattiyhdistyksiltä katoaa valta ja siten työntekijöiden mahdollisuus järjestäytyä ja pitää toistensa puolia on uhattuna. ”Suomessa AY-liike kannattaa sopimusta, mikä mielestäni johtuu harhasta sopimuksen tuomista työpaikoista. Työntekijän oikeudet unohdetaan kokonaan”, Haverinen toteaa. Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin johtajan ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kommentoi syyskuussa Ylelle investointisuojan uhkia julkisille palveluille. “Kun terveydenhuoltolakiin halutaan tehdä muutos, kyseiset investoijat ovat Suomen lain neuvottelukumppaneita. Lisäksi niillä, toisin kuin kenelläkään suomalaisella, olisi veto-oikeus aikaansaatuun terveydenhuoltolainsäädäntöön.” Vaikka sopimuksen vaikutus olisi toteutuessaan yhtä mittava lähes kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, on jo pelkästään kuntauudistukseen kiinnitetty terveydenhuoltouudistus saanut moninkertaisesti enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Keskustelu TTIP:stä on saatava Suomessa käyntiin, jotta ihmiset saavat demokraattisesti valita, haluavatko he elää orwellilaisessa tieteisfilmissä. Ilman demokraattista valvontaa valmisteltua sopimusta ei pidä koskaan allekirjoittaa. http://ttipinfo.wordpress.com/ttip-info/ Yle Uutiset 19.9.2014 - Professori: Vapaakauppasopimus voi siirtää vallan eduskunnalta yrityksille tai juristeille. Le Monde Diplomatique 11/2013, Lori Wallach www. citizen.org: - Vapaakaupan vankeina. Yle Radio 1 2.4.2014 - Brysselin kone: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus ja laki ja oikeus. Yle Radio 1 18.9.2014 - Maailmanpolitiikan arkipäivää: Vapaakauppa arveluttaa EU-kansalaisia. Uljas 6 | 26. 9. 2014 19 Lulu Kulttuuri Kapakkalaulajatar ihastuttaa genressä kuin genressä Vilimit Patsaat Kuolevat saa ensi-iltansa Vilimeillä Vilimit- elokuvajuhlilla 2.- 5. lokakuuta nähdään kuopiolaisen Sasu Kermanin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Patsaat kuolevat. Harrastajavoimin kasaan väännetty elokuva saa ensi-iltansa lähes neljän vuoden puurtamisen jälkeen. –Jarkko Kumpulainen, teksti Hartaudella tuotettu kuopiolainen täyspitkä elokuva Patsaat kuolevat saa ensiiltansa Vilimit elokuvajuhlien yhteydessä. Harrastajavoimin tuotettua elokuvaa on tehty alkuvuodesta 2011 saakka ja se on ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Kino Kuvakukossa 5. lokakuuta. Sen jälkeen elokuva jatkaa teatterin ohjelmistossa. Apulaistuottajana toiminut ItäSuomen yliopistossa opiskeleva ja myös hallituskauden verran ISYY:n hallituksessa istunut Aku Latvaniemi on ollut tuotannossa alkumetreiltä saakka. Nyt olo on huojentunut. ”Halutaan tietysti huippua sekä mahdollisimman hyvä elämys katsojille, niin se vie tietysti aikansa näin pienin voimin.” Elokuvan kuvaukset saatiin päätökseen jo vuoden 2011 aikana. Jälkituotanto on ottanut aikansa. ”Laadukkaan jäljen tekeminen kestää, kun on vain muutamia ihmisiä jotka ”Hienointa elokuvan teossa ovat ne mielialanvaihtelut. pystyvät tekemään jälkituotantoa eli kuvan- ja äänenkäsittelyt ja värimäärittelyt. Isoissa tuotannoissa niitä on yleensä useita ihmisiä täysipäiväisesti ja meillä oli vain muutama”, Latvamäki kertoo. Patsaat kuolevat -elokuvan budjetti oli 20 000 euroa sponsorirahoitusta, kun yleensä suomalaiset elokuvasäätiön rahoittamien elokuvien budjetti pyörii vähintään puolessa miljoonassa. Latvaniemen mukaan elokuvan synnyn mahdollisti reilun sadan vapaaehtoisen ja noin 20 hengen ydinhenkilön omistautuminen. ”Sitoutuminen ja se, että ihmiset ovat mukana vapaaehtoisina intohimosta ja rakkaudesta lajiin”, Latavaniemi toteaaa. ”Hienointa elokuvan teossa ovat ne mielialanvaihtelut, kun päästään sieltä Patsaat kuolevat kertoo Patricista (Olli Vainio) joka työskentelee konkurssikypsässä johtajansa muotokuvia tuottavassa patsastehtaassa. Johtajan epäillään joko kadonneen tai tulleen hulluksi. tuskasta ja epätoivosta seesteiseen ja huojentuneeseen olotilaan. Samalla se on se paskin puoli, mutta onnistumisen kokemuksilla pyyhkiytyy aina kaikki muu pois”, Latvamäki nauraa. Lisätietoa elokuvasta sivulta: www. patsaatkuolevat.fi. Elokuvafestivaali Vilimit 2. – 5. lokakuuta Kino Kuvakukossa. Lisätietoa: isakry.fi Kuvataide Unelmia paremmasta taiteeksi Joensuussa Taiteilija Eetu Haverinen on kuvittanut ihmisten yhteiskunnallista unelmointia julistetaiteeksi. Näyttely avataan keskustelutilaisuudella. - Pasi Huttunen, teksti Taiteilija Eetu Haverinen rohkaisee ihmisiä unelmoimaan ja keskustelemaan visioistaan maailman parantamiseksi. Vuoden 2013 loppupuolella alkaneen taidetta ja yhteiskunnallista keskustelua tuottavan projektin ensimmäisessä vaiheessa Haverinen on kuvittanut ysukupolveen kuuluvien nuorten aikuisten unelmia. Materiaalia hän on kasannut haastattelemalla ihmisiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Yhteiskunnallisia unelmia ja julistekuvituksia on syntynyt kuusi kappaletta. Vuodenvaihteessa Eetu Haverinen avasi myös FBryhmän Hyvät uutiset ja yhteiskunnallinen unelmointi, jossa ihmiset ovat jakaneet itseään inspiroivia uutisia. 20 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Taiteilija, muotoilun opiskelija Eetu Haverinen kuvittaa haastatteluissa ja työpajoissa kerättyjä visioita paremmasta maailmasta. ”Ihmisten yhteiskunnalliset visiot poikkeavat paljon toisistaan: talousratkaisuja, infrastruktuuriin keskittyviä ajatuksia, sosiaalisen elämän järjestäytymistä, uudenlaista kulttuuria”, Haverinen kuvailee. Haverinen kokoaa julistekuvitukset KATSO AURINKOA! Lokakuussa! Joensuussa! -näyttelyksi, jonka avajaiset ovat Joensuun seutukirjaston Taiteiden aukiolla 29. syyskuuta alkaen kello 18. Avajaisten yhteydessä pidetään keskus- telutilaisuus, jossa yhteiskunnalliset aktiivit, opiskelijat ja muut kiinnostuneet puhuvat yhteiskunnallisista utopioistaan ja ajatuksistaan. Näyttely on esillä kirjaston ala-aulassa 29.9.-11.10. Lulu & Ystävät- klubi tarjoaa mahdollisuuden ihastua musiikkikappaleisiin, joihin ei välttämättä ole aikaisemmin ihastunut. Ensimmäisenä iltana yleisöä viihdytettiin amerikkalaisella folkilla ja bluesilla. – Meri Parkkinen, teksti & kuva Tiistai-illan baarikansa rauhoittui kuuntelemaan laulaja Laura Kaljusen ja kitaristi Raine Turusen tulkintoja tavalla, joka sai laulajankin hämmentymään. ”Ihanaa, miten ihmiset hiljenivät kuuntelemaan”, klubi-iltaisin Lulu -taiteilijanimeä totteleva Kaljunen sanoo. Kaljusen mielikuvissa Sointulassa järjestettävät klubi-illat voisivat olla rentoja tapahtumia. ”Nämä voisivat olla sellaisia ei niin keikkamaisia tilaisuuksia. Tämä on ikään kuin olohuone, jonne voi tulla tapaamaan ystäviä ja viihtymään. Ylipäätään se tuntuu hyvälle, että jossakin tapahtuu jotakin”, Kaljunen muotoilee. Jo Wanhan Jokelan aikaan syntynyt idea teemoiltaan vaihtuvista klubi-illoista muistui Kaljusen mieleen kerran Sointulassa istuessa. ”Ajattelin, että kun täällä on se pianistin pallikin, niin minäkin Viscultissa paikallisia helmiä Samoin kuin tulevien iltojen teemojen, Kaljunen antaa myös Lulun kehittyä esiintymisien saatossa. ”Kaikki on mahdollista, ” Kaljunen summaa Lulu & Ystävät – klubin rajattomat mahdollisuudet. haluan oman illan”, hän nauraa ja viittaa keskiviikkoisin esiintyvään Kemal Achourbekoviin. Teemat vaihtuvat, muusikot vaihtuvat, mutta Lulu nähdään illasta toiseen. Kuka oikein on tämä 16. syyskuuta ensimmäisen kerran lavalle noussut Lulu? ”Lulu on tavallaan alter ego. Vähän niin kuin drag show. Lulu edustaa jotakin, mitä kaikissa kapakkalaulajattarissa on, ” Kaljunen kertoo. Lulu ystävineen haluaa tarjota ihmisille tuttuihin kappaleisiin uuden näkökulman. ”Jostain biisistä saattaa olla hirveitä mielikuvia, mutta se saattaa johtua tavasta, kuinka se on tuotettu. Esimerkiksi riisutumpana versiona se voi kuulostaa ihan erilaiselta,” Kaljunen sanoo. Vaikka Lulu vaihtuvine tyylilajeineen on täysin uusi projekti, on Kaljuselle musiikkilajista toiseen vaihtaminen tuttua. Muun muassa Eläin – rockyhtyeessä vaikuttava Kaljunen kertoo kiinnostuksen ajavan kokeilemaan kaikkea erilaista. ”Monien eri ihmisten kanssa musisointi on hienoa. Yhteistyössä syntyy ihan uusia ideoita, ” hän sanoo. Lulu & Ystävät, parillisen viikon tiistaisin klo 20 Sointulassa. Lulun seurana ensi kerralla Ville Härkönen ja epäilyttävä 80- ja 90-lukujen iskelmä. Vapaa pääsy. Kuvakukko Kuvakukon 75-vuotisjuhlissa tarjoillaan mykkäelokuvaa live-musiikilla Kuopion Kino Kuvakuko juhlii 75-vuotisjuhliaan 27. syyskuuta. Talvisotavuonna 1939 avattu elokuvateatteri siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1987. Kuvakukko on yksi harvoja kunnallisessa omistuksessa olevia elokuvateattereita maassamme. Teatterin elokuvatoiminnan ohjaajan Paul Staufenbielin mukaan kunnallinen omistus on kaupungilta näkemyksellinen teko elokuvakulttuurin puolesta. ”Se on erittäin hieno teko kaupungilta ja elinehto elävälle elokuvakulttuurille kaupungissa”, Staufenbiel toteaa. ”Silloin oli näkemyksellisiä ihmisiä töissä Kuopion kulttuuritoimistossa. Pauli Kurkiniemi oli silloin kulttuurijohtajana ja Petri Kervola on vieläkin kaupungilla töissä.” Kunnallinen tuki keventää taloudellista vastuuta, joten se auttaa Poimintoja pitämään ohjelmiston laajana ja elinvoimaisena. Elokuvat voidaan tuoda myös aidosti osaksi eri-ikäisten arkea. ”Meillä on näytöksiä myös koululaisille ja pelkästään tänään oli muun muassa 500 päiväkotilaista katsomassa elokuvia”, Staufenbiel kuvaa käytäntöä Kuvakukossa. ”On toki joitakin harvoja sitkeitä pioneereja yksityisellä puolella, joilla on joko varakas suku tai jotakin, jonka varoin he pystyvät ylläpitämään kaupungin elokuvakulttuuria, mutta ei kaupalliselle yrittäjälle voi sysätä semmoista vastuuta”, Staufenbiel miettii. 75-vuotisjuhlia vietetään Kuvakukossa kolmen elokuvan voimin alkaen kello 15.00. Elokuvista kaksi on niin ikään vuodelta 1939, joista toinen on Victor Flemingin Tuulen viemää ja sitä saapuu alustamaan Kansallisen audiovisuaalisen arkiston suunnittelija Anna Taukoa pitänyt Viscult-festivaali palaa 1.-3. lokakuuta teemalla Ääniä kuvassa – Sounds in Images. Avauselokuvana toimii joensuulaisen mediakulttuurin tutkija Jari Kupiaisen Kastom Twelve, joka kertoo polynesialaisen kulttuuriperinteen jatkuvuudesta ja nykytilasta. Lisäksi ohjelmistosta löytyy esimerkiksi joensuulaisen Jussi Virratvuoren Onnellinen hetki elämässä, joka kertoo burn-outista kärsineen menestyskirjailija Kurt Vonnegutin vierailusta Kolilla. Festarin teemalla pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti ääneen dokumenttielokuvan merkitysten rakentajana. Festivaalin ohjelma sisältää kaikille avoimia elokuvanäytöksiä kulttuurikeskus Kerubissa ja Karelia-ammattikorkeakoulun auditoriossa Joensuun Tiedepuistolla. Lisäksi ohjelmaan kuuluu erityisesti korkeakouluopiskelijoille suunnattuja mutta muillekin avoimia luentoja ja työpajoja. Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat osallistumisesta opintosuorituksia. Antropologiseen, etnografiseen ja dokumenttielokuvaan keskittynyt Visuaalisen kulttuurin kansainvälinen festivaali Viscult perustettiin Joensuussa vuonna 2001. Ohjelma ja lisää tietoa löytyy osoitteesta viscult.net. Kirjastossa taas livemusaa Live-illat jatkuvat Joensuun pääkirjastossa. Akustisvoittoisissa ja folk-henkisissä illoissa on luvassa kaikenlaista tummanpuhuvasta folkista kotikutoiseksi poppiin ja kansanmusiikkiin tikkukanteleilla. Live-iltoihin on vapaa pääsy, kuten kirjaston luonteeseen sopii. Esiintymässä on Kara Sis 8. lokakuuta, Mustarinta 22. lokakuuta, Joonas Aleksi 5. marraskuuta, Tikkursby 19. marraskuuta ja K.A. Kemppilä 3. joulukuuta. Medisiinarit juoksuttavat Kuopiossa Kuopiossa juostaan 30. syyskuuta AIDS/HIV-tietouden puolesta. Ohjelma alkaa Kuopion matkustajasatamassa kello 18 alkuverryttelyllä ja kello 18:30 ammutaan lähtölaukaus viiden kilometrin taivallukselle. Juoksijoille on tarjolla palautusjuomaa, maalissa odottava haalarimerkki sekä lenkkisauna Vitriinillä. Tapahtuman järjestää Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta FiMSIC yhdessä HIV-tukikeskuksen kanssa. Kuvakukon ensimmäinen mainos 24.9.1939 Savo-lehdessä Möttölä. Toinen elokuvista on Tarzanin poika-elokuva ja illan päättää Janne Stormin ja Tero Holopaisen livenä paikan päällä säestämä ruotsalainen klassikkoelokuva Noita – Häxan vuodelta 1922. Lisätietoa osoitteesta www.kuvakukko.kuopio.fi. Nais klubi Pannuhuoneella Kuopion Pannuhuoneella esiintyy 18. lokakuuta neljä naislauluntekijää. PAND - Taiteilijat rauhan puolesta ryhmän järjestämä Pand:in nais klubi esittelee kuopiolaisyleisölle Riitta Leivon, Katja Luhtalan, Henna Hartikaisen ja Merikukka Kiviharjun. Soitto alkaa kello 22.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Uljas 6 | 26. 9. 2014 21 Kurikan jatkot katkolla Helsinkiläinen yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät lämmitteli joensuulaisyleisöä Lehtiä Ilosaaressa- tapahtumassa. Yhtyeen keulahahmo Pertti Kurikka on ilmoittanut yhtyeen tarinan tulevan tiensä päähän parin vuoden sisällä, ja yhtyeen viimeisiä vuosia tallennetaankin parhaillaan mahdollisesti tulevaa dokumenttia varten. – Anna-Maria Tenhu, teksti & kuva P ertti Kurikka täyttää 60-vuotta kahden vuoden päästä, ja silloin päättyy Kurikan mukaan myös yhtyeen tarina. ”Sen jälkeen saatan jatkaa soolourallani. Minulla on jo nyt meneillään Kalevi Helvetti- projekti, missä Kalevi kertoo kammottavia kummitustarinoita. Kalevi Helvetiltä on ilmestynyt kirja, olen kirjoittanut ja kuvittanut sen itse”, Kurikka kertoo. Yhtye kunnioittaa Kurikan päätöstä, mutta muut jäsenet eivät kuitenkaan halua miettiä asioita vielä kahden vuoden päähän. Basisti Sami Helteen mukaan ei ole oikein realistista, että yhtye voisi jatkaa ilman Perttiä. ”Täähän on Pertin bändi, ei me jatketa jos hän ei jatka”, Helle ilmoittaa ja kieltää mahdollisuuden ottaa yhtyeen omiin nimiinsä. ”Ei helvetissä, jos tästä tulis Sami Helteen Nimipäivät niin ihan ensimmäiseksi mä antaisin kenkää tälle porukalla ja sanosin että kiitti yhteisistä vuosista ja tossa on ovi”, Helle vitsailee. 22 Uljas 6 | 26. 9. 2014 ”Mun kihlattu ei tiedä, että mä sain siellä privaattiesityksen, mutta tän jutun jälkeen se ehkä saa tietää. Yhtyeellä ei ole lainkaan musiikillisia eri- mielisyyksiä, mutta siviilipuolella Helle ottaa puolitosissaan yhteen sanoittaja Kari Aallon kanssa. ”Se johtuu siitä kun Sami on Töölöstä ja mä Kalliosta, me ei vaan voida tulla toimeen sen takia. Sitäpaitsi Sami on keskustalainen ja mä vihaan politiikkaa yli kaiken”, Aalto manaa. ”Politiikot on siks perseestä, että niiden puheesta ei saa mitään selvää, ne lupaa asioita ja sitten niitä asioita ei pidetä, ja onneks toi Samikin lähtee kohta Tansaniaan sinne kehitystyöhön, niin mun ei tarvitse kuunnella sitä vähään aikaan.” ”No sulle tulee kuitenkin ikävä meikäläistä, mä tiedän sen”, Helle toteaa ja tarkentaa olevansa mukana projektissa, missä hänen työtiiminsä kehitysvammaisten radioasema Radio Valosta lähtee Tansaniaan kouluttamaan Mtwaranalueen kehitysvammaisia. ”Mutta tää bändi on kuitenkin mun perhe, vietän näiden jätkien kanssa enemmän aikaa kun mun biologisen perheeni kanssa”, Helle fiilistelee. Yhtyeen tiiviistä hengestä kertoo myös se, että he eivät haaveile suurista festivaalien päälavoista vaan kokoonpano viihtyy pienemmillä keikkalavoilla. ”Mitä pienempi lava, sitä paremmin me soitetaan”, Helle vakuuttaa. Suosioon nousseen Kovasikajuttu-dokumenttiin ollaan kaavailemassa jatko-osaa, mutta se on toistaiseksi vielä suunnitteluasteella. Materiaalia kuvataan kuitenkin parhaillaan, ja yhtyeen jäsenet ovat kaikki toiveikkaita elokuvan tekemisen suhteen. Sami Helteen mukaan jatko-osa olisi mahtava juttu. ”Ilman Kovasikajuttua meillä ei olisi välttämättä ollenkaan faneja. Leffan ansiosta on päästy keikkailemaan ulkomaille, ja päästy esimerkiksi lämmittelemään Him-yhtyettä. Me on myös päästy tänne Joensuuhun ainakin kaksikymmentä ker- taa keikalle, tää on mahtava kaupunki”, Helle ihastelee. ”Me ollaan nytkin joulukuussa lähdössä keikkarundille britteihin Hard Skinyhtyeen kanssa. Me coveroitiin niiden biisi We are the wankers, ja mä tein siihen suomenkieliset sanat”, Aalto kertoo. ”Me suomennettiin se silleen että me ollaan runkkareita ja Helsingin kaupungin asuntolan kakaroita. Hard Skin käänsi sitten meidän Miksei kukaan ymmärräbiisin.” ”Kannattaa myös etsiä käsiinsä Pertin omakustanne lehti Kotipäivä, me kirjoitetaan siihen kaikki ja siinä on esimerkiksi mun raportti seksimessuilta. Mun kihlattu ei tiedä, että mä sain siellä privaattiesityksen, mutta tän jutun jälkeen se ehkä saa tietää, ja pitäähän sen nyt jotakin kautta saada se tietää”, Kari Aalto oivaltaa. www.kalevihelvetti.com Kotipäivä-lehti sähköpostiosoitteesta hikinauhat@ gmail.com. Yhdellä numerolla hintaa postikuluineen 2,50 €, kaksi numeroa neljällä eurolla. Kädestä käteen -hinta 1,50€ / numero. Uljas 6 | 26. 9. 2014 23 JESS AND THE ANCIENT ONES Kuopiolaisbändi maailmalle legendan matkassa Metallilegenda King Diamond ihastui kuopiolaisen Jess and the Ancient Onesin psykedeeliseen rockiin ja pyysi heidät mukaansa Amerikan kiertueelle. Kysyimme, millä uuden mantereen hevimiesten sydämet sulatetaan ja tuleeko limusiini samppanjalaseineen olemaan bändille arkipäivää. –Maiju Pohjolainen, teksti & Svart Records, kuva T Leif Lindblom (oik.) ja Ilkka Matila pystyvät kumpikin samaistumaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välimaastossa risteilemiseen. Matila kertoo itsekin tykkäävänsä vadelmaveneistä Identiteettiviidakon keskellä Lokakuun alussa elokuvateattereihin saapuva Vadelmavenepakolainen sai ohjaaja Leif Lindblomin ja tuottaja Ilkka Matilan pohtimaan kansallisten identiteettien kirjoa. Parivaljakon lapsuudenmuistot kiillottavat Ruotsin sädekehää entisestään. – Nina Jääskeläinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva V adelmavenepakolaisen pressinäytös on juuri päättynyt ja Ilkka Matila ja Leif Lindblom ovat istuutuneet vieretysten tyhjän salin penkeille. Matilainen opastaa hyväntuulisesti Lindblomia suomen kielen kanssa. Kuuden vuoden mittainen projekti elokuvan parissa on tuotu päätökseensä. ”Kun sain Miika Nousiaisen esikoisteoksen luettavakseni kahdeksan vuotta sitten, tuottamani Äideistä parhain –elokuva oli juuri valmistunut, ja huomasin, että kirjassa käsitellään hieman samanlaisia teemoja. Tällaiset kansallista traumaa ja identiteetin löytämistä koskevat aiheet ovat aina kiinnostaneet minua”, Matila kertoo. Vadelmavenepakolaisen keskiössä on Mikko Virtanen, jonka identiteetti on kadoksissa. Useiden sattumusten kautta Mikko päätyy elämään unelmiensa 24 Uljas 2 | 21. 2. 2014 elämää Tukholmaan, ruotsalaisen Mikael Anderssonin henkilöllisyydellä. ”Elokuvan romanttisen komediallinen rakenne oli tarkoin suunniteltu ja pyrimme saamaan Mikon hahmoon tietynlaista inhimillisyyttä, johon voi samaistua. Tahdoimme välttää sen mitä teatteriadaptaatioissa saattaa käydä - niistä tulee helposti pitkitettyjä ruotsalaisvitsejä”, Matila kertoo. Elokuvassa on edustettuna useita kansallisia identiteettejä – on ruotsalaisia, suomenruotsalaisia, suomalaisia ja ruotsinsuomalaisia. Matilan perhe on suomalainen, mutta ruotsin kieltä pidettiin suuressa arvossa ja hän oppikin sen melko nuorena. ”Ruotsin historia on kiinnostava ja onhan Ruotsi kuitenkin niin tärkeä osa Suomea ja meidän olemassaoloamme. Kuulun siihen ikäpolveen, kun ei ollut vielä halpalentoyhtiöitä, ja jos tahtoi muualle Eurooppaan, vei tie aina Ruotsin kautta”, Matila kertoo. Lindblom kävi koulunsa syntymäkaupungissaan Södertäljenissä, jossa pakolaisia oli paljon eri puolilta maailmaa. ”Vaikka olin viettänyt ensimmäiset vuoteni suomen kielen ja suomalaisten parissa, niin pakolaiset näkivät minut ruotsalaisena. Siitä syystä identiteeteistäni ruotsalaisuus korostui.” ”Elokuvassa on kohtaus, jossa ruotsalaiseen joulupöytään tuodaan suomalaisia joululaatikoita. Se on varmasti kaikista ruotsinsuomalaisista erityisen hauska, sillä se oli lapsuudessani ainoa ylpeyden aiheista, että pystyimme sanomaan, että tällaisia on Suomessa”, Lindblom nauraa. Omia lapsuudenmuistoja jäljittäessään Matila kertoo pystyvänsä samaistumaan elokuvan alkukohtaukseen, jossa Mikon perhe ajaa Ruotsissa ja tämä syö auton takapenkillä vadelmavenemakeisia. ”Ruotsissa paistoi aina aurinko, karkkipussit olivat hyviä ja halpoja. Ja ennen kaikkea suurempia”, Matila muistelee. Elokuva valittiin Norjassa järjestettävällä Haugesundin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla vuoden parhaaksi pohjoismaiseksi elokuvaksi. ”Todennäköisesti syynä oli se, että kyseessä on niin yleismaailmallinen komedia. Se on suunnattu laajalle yleisölle, kun sieltä löytyvät ne neljä eri identiteettiä, joihin samaistua”, Matila pohtii. ”On hauskaa nähdä kuinka ihmiset reagoivat eri kohtauksiin. Ensimmäiset esitykset olivat Ruotsissa ja siellä naurettiin niin paljon. Täällä koko sali saattoi olla hiljaa samaisten kohtausten aikana. Voi olla, että teimme komedian, jota on tarkoitus fungeerata kahdessa maassa”, Lindblom kertoo. oisinaan Internetissäkin tapahtuu ihmeitä. Kävipä nimittäin niin, että metallijärkäle King Diamond suunnitteli kiertuetta Pohjois-Amerikkaan ja etsi keikoilleen sopivaa lämmittelijää. Artisti törmäsi YouTubessa kuopiolaisen Jess and the Ancient Ones -yhtyeen musiikkiin ja viittasi kintaalla levy-yhtiön ehdottamille lämppäribändiehdokkaille. Tällä kertaa kiertueelle tarvittaisiin savolaista psykedeliaa. ”Loppukesästä saatiin levy-yhtiöltä puhelu, että King Diamond oli oikein henkilökohtaisesti kutsunut meidät mukaan. Aika sanattomaksihan se veti. Toki tuollaisista tapahtumista aina unelmoi, mutta oli vaikea uskoa, että sellainen sattui nyt omalle kohdalle”, tunnelmoi yhtyeen kitaristi Thomas Corpse paria viikkoa ennen kiertueen alkua. Kutsu oli kaikille Ancient Onesin jäsenille suuri kunnia, eikä vähiten siksi, että moni bändin jäsenistä on jo pitkään fanittanut sekä King Diamondia että hänen entistä yhtyettään Mercyful Fatea. Pohjois-Amerikan kiertäminen olisi jo itsessäänkin saavutus, mutta sen tekeminen yhdessä nuoruusvuosien idolin kanssa saa sukat pyörimään jaloissa oikein toden teolla. Corpse muistelee ostaneensa nuorempana Mercyful Faten Melissa-albumin luultuaan sitä kansitaiteen perusteella black metal -levyksi. Musiikki ei sytyttänyt ensikuulemalla, mutta palattuaan asiaan muutamia vuosia myöhemmin miehen mieltymykset olivat jo muuttuneet. ”Vinyylihyllystä löytyy nykyäänkin molempien bändien tuotantoa. Levyjen loistavat tarinat iskevät edelleen kovaa.” Nykyään kysymyksen voi asetella myös toisin päin: mikä Jess and the Ancient Onesissa viehättää King Diamondia? Savolaisten on vaikea kehua itseään, mutta Corpsella on asiasta jonkinlainen aavistus. ”Varsinkin uudesta materiaalista kuulee sen, että bändin oman soundin löytyminen alkaa olla hyvin lähellä. Siihen liittyy esimerkiksi ennakkoluulottomampi melodioiden ja skaalojen käyttö. Kun surffia yhdistetään unkarilaisen mustalaiskaalaan, syntyy hyvin erilainen viba.” Sanoituksetkaan eivät ole kitaristin mielestä aivan perinteistä rokkihömppää, vaan niihin on pyritty hakemaan tietoi- sesti syvyyttä ja ehkä hieman arvoituksellisuuttakin. Kokonaisuuden kruunaa upeaääninen laulaja, Jess. Sävellykset ja sanoitukset ovat tähän mennessä olleet lähinnä Corpsen itsensä käsialaa. Metallin ystävät muistavat miehen muun muassa kuopiolaisen Deathchainin riveistä. Kuinka death metal -muusikko päätyi tekemään psykedeelistä, jopa avant-gardea läheltä liippaavaa rockia? ”Äärirunttausta tuli soitettua toistakymmentä vuotta ennen kuin huomasi, että kitarasta lähtee muutakin ääntä kuin se räime. Metallibiisejä tuli tehtyä erilaiseen tarkoitukseen, se oli sellaista menevää perjantai-illan kerrasta päähän nousevan tavaran kehittelyä ja aggression purkua”, Corpse myhäilee. Ancient Onesille säveltäminen on sen sijaan tuntunut jopa terapeuttiselta. ”Kevyen musiikin puolella ei yritä liikaa vaan odottaa aitoa inspiraatiota. Milloin tahansa voi tulla joku väläys, joka täytyy sitten yrittää parhaansa mukaan muistaa ja tulkita.” Jess and the Ancient Ones aikoo aloittaa Amerikan valloituksensa suhteellisen nöyrin mielin. Corpse muistuttaa, että King Diamondin yleisö koostuu pitkälti heavy metal -faneista, joten ikävimmässä tapauksessa Ancient Ones voi jäädä kiertueella väliinputoajan rooliin. ”Tunnustelemaanhan sitä on lähdettävä. Saa nähdä, miten hevimiehille toimi rautalanka ja psykedelia, meidän melodiat ja skaalat voivat tuntua alkuun vähän hassuilta. Mutta jos ihmiset pitävät avoimesti silmät ja korvat auki, niin siitähän se peli voisi auetakin.” Keikkapaikat tulevat olemaan kiertueella hieman tavallista suurempia, mutta varsinaista glamouria ei ole tiedossa ainakaan tällä kertaa. Edessä on lukemattomia kilometrejä autossa sekä tuntikausia odottelua ja säätämistä. Tämä on kuitenkin kymmeniä, ellei jopa satoja keikkoja heittäneille muusikoille tuttua tavaraa. ”Ei me siellä skumppapullot kädessä pyöritä. Kultaisten kulkupelien sijaan voi olla, että ajelemme viidellä ladalla peräkanaa, sillä sopivaa keikkabussia ei ole vieläkään löytynyt.” Luottoa omaan tekemiseen löytyy kyllä. Ancient Ones on sopinut kiertueen välipäiville myös omia keikkoja, fanitapaamisia ja haastattelujakin useammassa kaupungissa. Yhtye on pyöritellyt paperilla jo isompiakin Pohjois-Amerikan King Diamond löysi Jess and the Ancient Onesin lämppärikseen Amerikan kiertueelle. Kitaristi Thomas Corpse (oik.) repi pelihousunsa kun vanha fanituksen kohde otti yhteyttä. diilejä ja kuvioita mutta niiden sisältö halutaan pitää vielä toistaiseksi salaisuutena. Kiertue starttaa käyntiin lokakuun alussa ja sisältää parikymmentä keikkaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. ”Kiertuetta järjestelleet ihmiset ovat olleet rapakon takana positiivisessa shokissa. Nykyään metallimusiikin yleisöstä käydään kovaa kilpailua, mutta nyt on kova usko kiertueen menestykseen”, Corpse kertoo. Pohjois-Amerikan jälkeen yhtye heittää vielä pari keikkaa Saksassa. Kyselyjä on tullut muualtakin Euroopasta, mutta loppuvuodesta on jo pakko keskittyä levyn tekemiseen. ”Näillä näkymin uusi albumi on tulossa ensi toukokuussa. Meillä on taas iso liuta kappaleita sovitettavana, eräskin biisi on 17 minuutin mittainen. Sovitapa se sitten seitsemän ihmisen soitettavaksi.” Uljas 6 | 26. 9. 2014 25 Teatteri JOYT Onnellisuus on nykyajan käärmeöljy Onnellisuutta tutkiva Joensuun ylioppilasteatterin Onnenkalu-trilogia saapuu viimeiseen osaansa. Suurennuslasin alle asetetaan näennäisonnea tarjoavat tyhjät kliseet. – Pasi Huttunen, teksti & JoYT, kuva Onnellisuuden tavoittelu on kenties tärkein nykyistä yhteiskuntaa pyörittävä voima. Se nostaa ja kaataa talouksia ja yhteiskuntia. Siksi on muistettava kysyä, kuka onnellisuuden määrittelee ja millä ehdoilla. Samu Heikinmatti ja Tommi Kaplas käsittelevät teemaa nyt jo kuudetta vuotta ja näytelmätrilogia on saapunut viimeiseen osaansa. Juoneltaan Saiturin jouluyötä mukaileva Operaatio Onnenkalu III: Aurinkokuningas saa ensi-iltansa Joensuun ylioppilasteatterissa 3. lokakuuta. Käsikirjoituksesta ovat vastanneet Heikinmatti ja Kaplas. Näytelmän ohjaa Heikinmatti ja apulaisohjaajana toimii Niko Rotko. Kaikki kolme ovat ylioppilasteatteriveteraaneja. ”Ajatus onnellisuuden käsittelystä lähti, kun keskustelimme Tommin kanssa siitä, haluaako ihminen mielihyvää vai onnea. Mieleeni juolahti onni kauppatavarana, nykyajan käärmeöljynä. Hyviä esimerkkejä tällaisesta näennäisonnesta tiivistettynä tyhjiin kliseisiin löytyy todella paljon nykymediasta”, Heikinmatti kuvailee ja jatkaa: ”En tässä paljasta irvailumme kohteita, mutta kyllä ne näytelmästä käyvät hyvin selville. Ihmiset turvautuvat uskontoon, new age –guruihin tai vaikkapa Paolo Coelhon aforismeihin etsiessään onnea. Itse väittäisin kuitenkin, että ne ovat vain välineitä, joiden avulla myydään Joensuun teatterijohtajalle tarjotaan jatkopestiä Teatterinjohtaja Vihtori Rämälle ollaan tarjoamassa toistaiseksi jatkuvaa johtajasopimusta. Lokakuun alussa selvinnee löytävätkö Rämä ja Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys luottamuksen ja yhteisymmärryksen. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Joona Sipi, kuva J oensuun kaupunginteatteri on ehkä karistamassa johtajiaan riivanneen kahden vuoden kirouksen. PohjoisKarjalan teatteriyhdistys sekä teatterinjohtaja Vihtori Rämä neuvottelevat parhaillaan uuden johtajasopimuksen sisällöistä. Ratkaisu on odotettavissa mahdollisesti jo lokakuun ensimmäisenä päivänä, kun teatteriyhdistyksen hallitus pitää seuraavan kokouksensa. Sekä teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen (kok.) että teatterinjohtaja Vihtori Rämä kokevat molemmat, ettei jatko ole kuitenkaan vielä selvä. Sopimuksen sisällöissä on punnittavaa molemmin puolin, sillä käsillä oleva sopimus on johtajasopimus, joka on Hartikaisen mukaan verrattavissa toimitusjohtajien sopimuksiin. Kysei- 26 Uljas 6 | 26. 9. 2014 nen sopimus voitaisiin muun muassa irtisanoa ilman erityisiä työsopimuslain mukaisia perusteita. Kesäkuussa alkaneen kohun edetessä kritiikki on lennellyt molempiin suuntiin. Julkinen sana näyttää selkeästi kääntyneen teatterin uudistajaksi profiloidun Vihtori Rämän puolelle. ”Tämä lokahan ei ole tässä meiltä lähtenyt vaan se on tullut meille päin”, Pohjois-Karjalan teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen kokee. ”Tässä on esiintynyt asiantuntijoina ihmisiä, jotka ovat jonkun mielikuvan tai tiedon varassa. Minustakin on tehty joissakin haastatteluissa pääkonnaa tämän näytelmän käsikirjoitukseen. Mutta en minä halua sitä roolia ottaa. Ei tässä kenelläkään ole mitään poliittisia intohimoja tai kannusteluja”, Hartikainen tarkentaa. Hartikainen ei ole suostunut yksilöimään useammassakin haastattelussa mainitsemiaan Rämän toiminnasta kantautuneita viestejä, jotka olisivat vaikuttaneet sopimuksen jatkamiseen kesäkuussa. ”Nyt keskustellaan rauhassa, ja ollaan rauhassa. Tässä on kuitenkin niin paljon epäselvää puhetta ja paljon väärinymmärryksiä kaikkiin suuntiin”, teatterinjohtaja Vihtori Rämä puolestaan toteaa. ”Jos meillä on halu päästä tästä yli, niin se on minusta olennaisin asia. Hyvän yhteisön merkki ei ole mielestäni se, ettei tehdä virheitä, vaan se miten niistä riidoista ja konflikteista selvitään”, Rämä tarkentaa. mielihyvää – vähän kuin teatterikin” Kolme Onnenkalu-näytelmää ovat itsenäisiä teoksia, mutta tematiikka ja tyyli on Heikinmatin mukaan sitonut ne trilogiaksi. ”Eihän Kieslovskin Kolme väriä –trilogiassakaan ole suuria juonellisia yhteneväisyyksiä.” Heikinmatin mukaan perusajatuksen voi kiteyttää niin, että ihminen ei muutu. Olen itse kuvaillut trilogian edellistä vuonna 2012 ensi-iltansa saanutta osaa Operaatio Onnenkalu II: Maisterin varjossa anarkistiseksi karnevaaliksi. Heikinmatin määrittely nyt ensi-iltaan tulevasta teoksesta on samansuuntainen. ”Onnenkalut ovat olleet aina hahmovetoisia siten, että – tyyppikomedian tapaan – yksi hahmo edustaa yhtä ominaisuutta. Siinä on sekoitus farssia, satiiria ja absurdismia katkeransuolaisella tragediasydämellä. Vähän kuin Kingis-jäätelö helvetistä”, Heikinmatti kuvailee. Ylioppilasteatteri on luonteva paikka kokeilla asioita, ja parhaimmillaan sitä kautta löydetään jotain uutta ja tärkeää. ”Ylioppilasteatterien esitykset kommentoivat laitosteatteria herkemmin yhteiskuntaa, mikä saattaa tietysti välillä käydä katsojakunnalle jopa hieman raskaaksi. Puhtaita viihdepläjäyksiä meiltä näkee harvemmin”, Heikinmatti toteaa. Onnenkalu-trilogian viimeinen osa Aurinkokuningas aloittaa Joensuun ylioppilasteatterin syksyn. Kuvassa vasemmalta Tapio Törrönen, Ida Käkelä ja Ville Rautiainen. Arvio Kauden koskettavin kyynel Rämän puheista voi tulkita, että konfliktissa on yhteisön eheyttämisen mahdollisuus. ”Minua ei kiinnosta etsiä syyllisiä vaan minua kiinnostavat syyt, ja ne ovat aina syvemmällä. Ne pitäisi löytää, että yhteisö tai organisaatio kehittyisi ja menisi eteenpäin. Jos joku vaan aina poistuu, niin syyt taustalla jäävät elämään. Eivät ne ole koskaan vain yhden ihmisen teettämiä ne traumat ja toimintatavat mitkä yhteisöä ylläpitää”, Rämä toteaa. ”Jos me oikeasti pystymme hallituksen kanssa käsittelemään nämä asioina, niin minusta se on aika vahva signaali, koska minä haluan toimia luottamuksellisessa ympäristössä”, Rämä toteaa. Hartikaisen mielestä luottamus palautuu jos sopimus päädytään solmimaan. ”Eikös sen luottamussuhteen voi katsoa siitä sitten rakentuneen, jos se tehdään se uusi sopimus. Eikös sen näin voisi kuvitella”, Hartikainen ajattelee. Vastarinta on erinomainen, kauhean kaunis näytelmä. 30. tammikuuta Teatteri Jurkassa ensi-iltansa ja 20. syyskuuta Joensuun ensi-iltansa saanut Mikko Roihan ohjaus ja dramatisointi ranskalaisen Marguerite Durasin omaelämäkerrallisen Tuska-romaanin kolmesta novellista on kerännyt kiittäviä arvioita. Ja syystä. Näytelmä on paljon tavanomaista enemmän sellainen, että sen onnistuminen tai epäonnistuminen on näyttelijöiden varassa. Näyttelijäkolmikko Tanjalotta Räikkä, Laura Rämä ja Anna-Leena Sipilä tekevät kaikki vaikuttavaa työtä. Sipilä kompastelee sanoihinsa alkupuolen kiireessään ja Tanjalotta Räikän tuskanaamio rakoilee ajoittain heikentäen tilanteen intensiteettiä, mutta kokonaisuutena näyttelijäntyö on hienoa ja usein koskettavaa katseltavaa. Ensi-illassa nähty yksi ainut kyynel Sipilän poskella oli tehokeinona äärimmäisen vaikuttava. Kaupunginteatterin pieni näyttämö on kutistettu vielä normaalia pienemmäksi ja ahtaammaksi. Ruumis on vahvasti läsnä minimaalisella lavastuksella ja pienellä kokoonpanolla toteutetussa näytelmässä. Toisen maailmansodan ajan miehitettyyn Ranskaan ja sodan jälkilöylyihin sijoittuvista kolmesta toisiinsa liittyvästä tarinasta koostettu näytelmä tuo tuskan, ahdistuksen ja sietämättömien ristiriitojen repimän ihmisen lähelle. Vastarinta tarkoittaa Durasin teksteissä joutumista tilanteisiin, joissa joutuu tekemään hirvittäviä asioita, kohtuuttomia valintoja ja katsomaan pimeää puoltaan syvälle silmiin. Ihmisen heikkous nostaa päätään myös suhtautumisessa keskitysleiriltä selviytyneen kauhealla tavalla muuttuneeseen ulkomuotoon. Tämä tuodaan lavalla ilmi yksinkertaisen tehokkaasti sideharson avulla. Vahvaa ruumiillisuutta tuo lähelle myös suora puhe ihmisen ruu- miin eritteistä, lähinnä paskasta. Kyse ei ole itsetarkoituksesta kohauttamisesta, vaan sillä tuodaan esiin tarinan kannalta olennainen asia taitavasti. ”Elämä jatkuu kaikessa kauheudessaan ja kauneudessaan. Näytelmän loppu ei kevennä tunnelmaa, vaan oven sulkeutuminen lopullisen tuntuisesti jättää pohtimaan ihmisen kykyä huonoihin ratkaisuihin ja silkkaan pahuuteen. Vastarinta on tekstinä ja toteutuksena yhteiskunnallisesti vahva etenkin siksi, että se ei päästä katsojaa pakenemaan toiseuttamisen muurin taakse. Pahantekijänä eivät ole natsit, saksalaiset tai ketkään muutkaan toiset, vaan ihminen. Yksinkertaisesti ihminen, joka ei ole sen enempää puhtaasti paha kuin hyväkään. Pahuuden käsitteen sisältö tyhjenee siitä helpottavasta, etäännyttävästä SS-miehestä tai muusta pahan karikatyyristä. Asiaa ei karvevalisoida, kevennetä, eikä lyödä leikiksi. Kunnianhimoinen toteutus välttää sortumisen nihilismiin, vaikka se olisi tässä tavattoman helppoa. Elämä jatkuu kaikessa kauheudessaan ja kauneudessaan. Kyynikko voisi ajatella, että ohjaaja Mikko Roihalla on ollut oma lehmä ojassa hänen puolustaessaan Vihtori Rämää tämän teatterinjohtajuuden jatkumisesta käydyn keskustelun aikana nimenomaan Rämän aikaan tehtyjen yhteistuotantojen vuoksi. Se ei kuitenkaan muuta siitä tosiseikkaa, että nämä yhteistuotannot ovat valtakunnallisesti merkittäviä, ja joensuulaisittain katsottuna hilaavat paikallisen teatterin kiinnostavuutta monta astetta ylöspäin. Pasi Huttunen Uljas 6 | 26. 9. 2014 27 ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat TAPAHTUU Akateemiset Airot 2014 Akateemiset airot -soututapahtuma kisataan Savonlinnan kampuksella tänä vuonna jo 31. perättäisen kerran. Tapahtuma järjestetään Kauppatorin matkustajasatamassa tiistaina 30.9.2014 klo 17 alkaen. Akateemiset airot on kirkkoveneen soutukisa, jossa eri oppilaitosten opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvat joukkueet kilpailevat toisiaan vastaan. Soutumatkaa joukkueille kertyy yhteensä noin 10 kilometriä Savonlinnan ydinkeskustan ympäri. Kisan lähtö ja maali sijaitsevat samalla viivalla matkustajasatamassa. Soutujoukkueet koostuvat 14 soutajasta ja kapteenista sekä mahdollisista varajäsenistä. Jokaisessa joukkueessa tulee myös olla vähintään kuusi naispuolista osallistujaa. Kisan voittajaksi kruunataan ja kukitetaan kunnianosoitusten saattelemana ensimmäiseksi maaliin tullut joukkue, joka on toiminut koko matkan kilpailusääntöjen mukaisesti. Joukkueiden ilmoittautumisaika Akateemisiin Airoihin on päättynyt 21.9. Itä-Suomen yliopistosta kilpailemaan saapuu ainakin kaksi soututiimiä. Tule siis Kauppatorille seuraamaan huimaavan jännittävää kisaa ja kannustamaan UEF:n omat soutujoukkueet voittoon! Lisätietoja kisasta: Heidi Hänninen, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan kampuksen liikuntavastaava, [email protected]. Kaikki kampukset 1.10. hakuaika ISYY:n vuosijuhlamestariksi päättyy 6.–12.10. ISYY:n Liikunta- ja hyvinvointiviikko 7.10. Liikuntailtapäivä 7.10. ISYY:n kaikki kampustoimistot auki klo 9–11 13.–17.10. ISYY:n kaikki kampustoimistot lomalla 13.–17.10. Kehitysyhteistyöviikko Joensuu: 1.10. ISYY:n täydennyshaku syyslukukaudella 2014 toteutettaville hankkeille päättyy 7.10. Liikuntailtapäivän jatkobileet, Kerubi ja Ilona 14.10. Suomen ensimmäinen korkeakoulujen katukorisliiga Kataja Basket Campus Serie starttaa 21.–22.10. Sykettä Susirajalla markkinointitapahtuma 25.10. Opiskelijoiden SM-kisat: Karjalainen Kolmiottelu Kuopio: 29.9. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli 30.9. AIDS-juoksu klo 18, Kuopion Matkustajasatama 27.9. OPKOlla Uudestisyntynyt minä klo 18 30.9. MatchingDay-rekrytointipäivä 1.10. Beer Pong Tournament, Puikkari 4.10. OPKOlla Panu Rantakokko: Lähetys - Jumalan vai ihmisen työtä klo 18 6.10. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli 6.10. Leffailta Wanhalla Pappilalla: The Truman Show klo 18.30, Kuninkaankatu 12 9.10. Hyvät Kuvat: Gloria klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 11.10. Hard Days Night Part II klo 19, Kuopiohalli 9.–13.10. ESN KISA: Trip to St. Petersburg 22.10. YTHS:n Elämäntaitokurssi alkaa Savonlinna: 30.9. Akateemiset Airot 30.9. Ainejärjestöolympialaiset 9.10. OKL-MAMK norsupalloturnaus 14.10. Timppa-risteily ISYY:n lihalla Uusiin haasteisiin siirtyjä ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on työnsä ISYY:n pääsihteerinä 22.9 jättänyt Janne Mertanen Janne aloitti pestinsä ISYY:ssä 1.1.2010. Sitä ennen hän toimi pääsihteerinä Kuopion yliopiston ylioppilaskunnassa. Yli nelivuotisen työrupeaman päätteeksi tunnelmat ovat samalla kertaa haikeat ja iloiset. – Eniten jään kaipaamaan työkavereita. Olen kuitenkin myös innoissani uusista tuulista ja siitä, että siirrän nyt soihdun seuraavalle, joka pääsee kehittämään ISYY:tä eteenpäin. Se on kaikkien etu. Urheilumetaforien suurella ystävällä on neuvo myös seuraajalleen: – Tämä ei ole sprintti, vaan maratooni. Maailmaa ei saa valmiiksi hetkessä, joten kannattaa kiinnittää huomiota omaan ja läheisten jaksamiseen. Ei pidä spurtata koko aikaa täysillä, vaan muistaa pysähtyä välillä tankkauspisteelle ja kerätä energiaa. Janne Mertanen Kuka: Janne Mertanen Mitä: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan väistyvä pääsihteeri Missä: Kaikilla ISYY:n kampuksilla Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 Yliopistonranta 3 to 10-15 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 57100 SAVONLINNA 70211 KUOPIO pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 [email protected] [email protected] [email protected] 044 576 8430 044 576 8419 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: [email protected], ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja [email protected], Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen. 28 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas Uljas61| |26. 24.9.1. 2014 29 LET’S BESSERWISSER! Kerta-annos SCHOPENHAUER TAITEEN JA MUSIIKIN FILOSOFINA A rthur Schopenhauer on 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja, joka tuli tunnetuksi pessimistisestä maailmankatsomuksestaan. Schopenhauerin ajattelussa taide on filosofian ohella yksi niistä keinoista, jonka avulla ihmiskunta yrittää ratkaista elämään sisältyvän suuren arvoituksen. Logiikan sijaan Schopenhauer korosti intohimojen, vaistojen ja viettien merkitystä, jotka pohjimmiltaan hallitsevat ihmiselämää. Schopenhauerin mukaan elämän perustana on tahto, joka on kaikkialla luonnossa läsnäoleva sokea ja päämäärätön alkuvoima. Tahto tekee maailmasta loputonta kamppailua, joka on täynnä kärsimystä, kaipausta ja ristiriitoja. Elämän taistelusta voi vapautua vasta, kun käsittää, että kukaan ei kärsi maailmassa yksin. Samaistuessaan muiden tuskaan, myötätunto valtaa ihmismielen ja itsekeskeiset pyrkimykset lakkaavat. Taiteen tehtävänä on Schopenhauerin mukaan auttaa hyväksymään elämän traagisuus ilman, että se synnyttää ahdistusta. Koska taideteoksen välittämiä tunnetiloja voidaan tarkastella ulkopuolisesta näkökulmasta, ne havaitaan puhtaammin. Taide pelastaa ihmis- Sanna Hukkanen | Korpi kunnan kärsimykseltä, jonka elämäntahdon levottomuus synnyttää. Kun ihminen myöntää taiteen kautta oma rajallisuutensa, mieli vapautuu pyrkimyksistä ja saavuttaa levon. Esteettisesti tarkasteltuna myös armottomasta maailmasta voidaan löytää kauneutta. Schopenhauer uskoi kaikkein korkeimman taidemuodon olevan musiikki, sillä se heijastelee todellisuutta välittömästi. Säveltäjä ilmaisee musiikin välityksellä omia tunnetilojaan ja samalla elämäntahdon kiihkeää liikehdintää. Kuulija ymmärtää musiikin kautta maailmantuskan, jota vastaan hän ei enää yritä taistella, vaan hyväksyy osaksi elämää. Luultavasti Schopenhauerin filosofia kiehtoo taiteilijoita, jotka haluavat paeta arkipäiväistä elämää. Schopenhauerin heikkoutena voi pitää hänen huumorintajuttomuuttaan. Myös koominen taide voi paljastaa inhimillisen elämän rajallisuuden ja auttaa murtautumaan ulos yksilökeskeisen ajattelutavan kahleista. Komedian elementit tekevät maailmasta tragikoomisen esityksen puhtaan murhenäytelmän sijaan. Tomi Hämäläinen Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Minkä saaren pääsaari on Unguja, toiseksi suurin Pemba? Suurin osa asukkaista on viereiseltä mantereelta. Lisäksi huomattava arabiväestö. Saaret siirtyivät Omanin sulttaanin alaisuuteen siinä 1700. Eläminen perustui norsunluuhun, mausteisiin ja orjakauppaan. Kun sakemanni tuppasi levottomaksi ja valtaili alueita läheiseltä mantereelta 1800-luvun lopulla, päätti Iso-Britannia rosvota saaren itselleen. Tämä johti maailman lyhyimpään 38 minuuttia kestäneeseen sotaan. Saari itsenäistyi 1963 ja siitä tuli perustuslaillinen sulttaanikunta. Vuonna 1964 tapahtui vallankumous, jota johti Afro Shiraz-puolue, ja jonka jälkeen saari yhdistyi erääseen mantereen valtioon. Muuan Jack Black tuumailee ihmissuhdeongelmiaan tyyliin: ”What’s your favorite dish? / I’m not gonna cook it / But I’ll order it from …… 1) Sansibar. X) Madagaskar. 2) Mauritius 2 Minkä kaupungin laitamilla virtaa Foylejoki? Natiivien kielellä se on Doire tai Dhoire. Se sijaitsee lähellä erään tasavallan rajaa, ollen maansa toiseksi suurin, ja erään saaren neljänneksi suurin kaupunki. Sen asukkaat kiistelevät nimestä: paikallisista useimmat käyttävät lyhempää versiota, mutta osa porukoista on mieltä tuota, että pitempi olisi passelimpi – siis se, jonka alussa on erään pääkaupungin nimi. Tammikuussa 1972 kaupungissa tapahtui jotakin sellaista, joka päätyi erään yhtyeen hitiksi: ”Broken bottles under children’s feet /Bodies strewn across the dead end street/ But I won’t heed the battle call………Sunday, Bloody Sunday….. 1) Londonkerry. X) Dublin. 2) Londonderry. 3 Kenen tunnetuimmat puolisot olivat Orson Welles ja Ali Khan? 1940-luvun seksisymboli, joka totesi aikanaan: ”Miehet menevät sänkyyn Gildan kanssa, mutta heräävät minun vierestäni.” Kuoli 1987 Alzheimerin tautiin ja oli eräässä vuoden 1994 elokuvassa merkittävässä roolissa – kuvana seinällä ja leffan suomalaisessa nimessä. Oikealta nimeltään Margarita Carmen Cansino. 1) Gina Lollobrigida. X) Rita Hayworth. 2) Jayne Mansfield. 4 Kuka saapui Ujijiin marraskuun 10. päivä 1871? Hän oli lobannut vuosien ajan New York Herald-lehteä retkikuntaa varten ja teki lopulta sopimuksen lehden kanssa. Henkilömme tiedusteli kuinka paljon hän voi kuluttaa retkellään, saaden vastauksen: ”Nosta 1000 puntaa nyt, ja kun olet kuluttanut sen nosta toiset 1000, ja kun se on kulutettu nosta 1000 lisää, ja kun se on kulutettu nosta 1000 lisää, ja niin edelleen, kunhan löydät ……!!!!” Tiettävästi hän lausui paikalla jotain jota siteerattiin sanomalehdistössä, sellaista joka on jäänyt elämään historian annaaleihin. 1) Cecil Rhodes. X) Henry Morton Stanley. 2) David Livingstone. 5 Mikä lontoolainen hotelli on saanut nimensä erään kreivi Pietarin hallitsemasta alueesta, sen englanninnoksesta? Tämä kreivi tuli vuonna 1241 Englantiin ja sai maa-alueen Westminsteristä, jonne rakennutti palatsin. Pietari biletti tuottaen Englantiin jalorotuisia marttoja mannermaalta, minkä vuoksi aatelismiehet tramppasivat jatkuvasti hänen talossaan. Hotelli avattiin vuonna 1889 ja oli ensimmäinen, jossa oli kylpyhuone jokaisessa huoneessa. Niin, tämä Pietari oli erään herttuakunnan piällysmies, joka sijaitsi Pohjois-Alpeilla. Voidaan puhua valtiosta, jota ovat romelehtineet Habsburgit, Pyhä-saksalais-roomalainen keisarikunta, ranskalaiset, italialaiset. Nykyisin se kuuluu Ranskalle, ja voit mieltää sen myös kurttukaalista. 1) Savoy. X) Ritz. 2) Waldorf. Nimi 1 30 2 3 4 5 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Oikeat vastakset sivulla 32 Uljas 6 | 26. 9. 2014 31 32 Uljas 6 | 26. 9. 2014 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 X X 1
© Copyright 2024