Uljas 1/2012 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2012 1 Itä-Suomen ylioppilaslehti Mustavalkoinen 90-luku ISYY ja UEF eri mieltä opiskelijavalinnoista >> 8-9 Kriitikko on aina väärässä, mutta miten se tehdään hyvin? >> 26-27 NÄIN PERUSTAT KERHON Hyvää uutta vuotta. Uljas Sisällys | Kehräämme 1. Keksikää kerholle toimintaidea ”Kaikista yksityiskohdista olisi ollut vaikeaa sopia. 2.Pitäkää perustamiskokous, jonka pohjalta laaditaan perustamiskirja. Perustamiskirjaantarvitaan allekirjoitukset vähintään viideltä kerhon jäseniksi liittyvältä ylioppilaskunnan jäseneltä. Pääkirjoitus | Uljas linja 6-7 8-9 12-13 Yliopiston hallituksen uudet opiskelijajäsenet Sara Remes ja Aku Latvaniemi pääsevät ensitöikseen päättämään irtisanomisista. Suomi on Euroopan kärkikolmikossa Rakkaudesta äänestämiseen J Julkinen keskustelu ei tunne rakkautta. Se ottaa kiinni jokaisesta virheestä mistä pystyy. Kun pirut saavat käteensä raamatun, alkaa hommassa olla munaa. Kolumnistit ja blogistit steppailevat nokkelasti kammioissaan. Taannoin puhuimme ystäväni kanssa poliittisen kodin löytämisen vaikeudesta. Juurettomuuden pohdinta kääntyi stereotyyppiseksi listaukseksi yleisimmistä mielikuvista joilla puolueiden rivijäsenet teutaroivat toisiaan: Vihreät ärsyttävät kun eivät tiedä ovatko oikealla vai vasemmalla - lintu vai kala. Vasemmistoliittolaisilla on taipumus olla elämän vastustajia, eli positiivinen ajattelu ja elämästä tykkääminen on sitä että on antanut yhteiskunnan harhauttaa itsensä siitä realiteetista, että kaikki Hajonneen korjaaminen tulee nykyään omalle alalle työllisymisessä valmistumi- mieleen hämmentävän harvoin, kun sen jälkeen. Opintojen aikainen työsken-4.Valitkaa kerholle kulttuuri suosii hallitus. Hal-uuden hankkimista. Silti 3.Laatikaa kerholle säännöt. tely on ei myöskään juuri valmistumista litukseen tulee korjaaminen tai korjauttaminen yleensä kuulua vähintään Säännöissä mainittava ainakin kannattaa. kerhonhidasta. nimi, tarkoitus, toimintakolme jäsentä (puheenjohtaja, muodot, hallituksen kokoonpano sihteeri ja taloudenhoitaja). ja valintatapa, taloudenhoidon järjestäminen sekä menettely kerhon purkautuessa tai sitä lakkautettaessa. 14-16 26-28 § puheenjo htaja aja sihteer taloudenhoit i Hannibal ottaa rajusti kantaa Rollon slangilla. Pienen lapsen isä ei halua, että hänen lapsensa myöhemmin muistelee 5. Hakekaa kerhon hyväksymistä häntä itsekkäänä mulkkuna, ei kirjallisestijoka ylioppilaskunnan hallitukselta. Hakemuksen tehnyt mitään. 6. Kerho on valmis! liitteinä tulee olla kerhon perustamiskirja, perustamiskokouksen pöytäkirja sekä sääntöehdotus. § § §§ § 24-25 ”Suurinta rakkautta on rakastaa virheineen. § § Rikosseuraamusalan ideologiaan pu- reutuminen paljastaa oudon paradoksin. Rangaistusajalla on rikollisuutta lisääviä vaikutuksia, joita sitten pyritään vähentämään kuntoutusohjelmilla. Kerhon perustaminen on helppoa ja sillä tavoin saa ylioppilaskun- nan resurssit harrastuksensa tueksi. Silti kerhotoimijoita on vielä niukasti. Humoro nigra | Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen... Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja 2 3 4 6 7 Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Pekka Rautiainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta 5 Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 [email protected] on nykyisin paskaa. Kokoomus on vainoharhapäissään hukannut empatian ja luulee koko ajan että joku kusee silmään, samalla kun ratsastaa talouden Babylonin-portolla omahyväisesti ja on olevinaan hyväntekijä, kun joku joskus lahjoittaa rahaa Lions-klubille. Demarit puolestaan ovat eksyneitä ja salonkikelpoisia ammattijyriä. Nuorisoosaston demarit puhuvat lattevaahto poskella kuin 70-luvulla, mutta tekevät politiikkaa kuin jenkkien republikaanit. Perussuomalaiset ovat vain yksinkertaisesti pelkohoureistaan sekaisin. Keskusta on menettänyt identiteettinsä, koska maaseutu on köyhtynyt, eikä oikeistopolitiikka lämmitä maaseudun köyhiä, ainoastaan niitä muutamaa suurtilallista. Siinä syy Persuihin loikkauksiin. Virheiden löytäminen on helppoa. Liian helppoa. Suurinta rakkautta on rakastaa virheineen. Kai sitä kutsutaan vastuuksikin. Teknologian, tieteen sekä uutisten kärjekkäässä maailmassa olemme eittämättä kuin varkain siirtyneet odottamaan täydellisyyttä ihmiseltä ja yhteiskunnalta. Kuluttajina odotamme saavamme palvelua ja tarkasti tilaamaamme, samaa odotamme ihmis- ja perhesuhteiltamme. Kuluttaja ei tee kompromisseja, paitsi säästäessään eli taloudellisesti hyötyessään. Pistää miettimään kuinka paljon me lopulta siedämme erilaisuutta. Miten tästä eteenpäin? Onko ideoita? Kansikuva Pasi Huttunen 2 Uljas 1 | 19. 1. 2012 8 9 Jarkko Kumpulainen Uljas 1 | 19. 1. 2012 3 Gallup Ollako vai eikö olla? ” Tämän vuoden teemana on organisaation kehittäminen, joka tarjoaa varmasti pientä purtavaa ” Tavoitteena oli lyhentää ylipitkiksi venähtäneitä käsittelyaikoja. Korjaatko vai ostatko uutta? Mitä olet korjannut viimeksi? Joensuu Alaina Casioppo Metsätiede 3. vsk Korjaan. Viime kuussa korjasin pyöräni ketjut. Asya Kalashnikova, Suomen kieli ja kulttuuritieteet, 3. vsk. Riippuu tilanteesta, yritän ensin aina korjata. Viimeksi eilen yritin korjata internet-yhteyttäni, mutta tänään aion jo soittaa huoltomiehelle. Savonlinna Kaisa Piesanen Käsityötiede, 2. vsk. Lähes mitä vaan voi korjata. Korjaan itse vaatteita, poikaystäväni korjaa digikameroita. Keikkuvan pöydänkin olen korjannut. Vaatteista viimeksi korjasin housut. Antti Koski-Laulaja Kasvatustiede, OpeArt, 2. vsk. Mitä vaan voi korjata, mutta ei ihan kaikkea. Petettyjä lupauksia ei voi korjata. Viimeksi korjasin pyykkitelineen ja se pysyy pystyssä, jos sen laittaa seinää vasten. UEF:n urut | Kova peli Opintotukipalvelua kampuksilta jatkossakin Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat hoidetaan jatkossakin kampuksilla. Hallintojohtaja Tuomo Meriläisen kesällä asettama työryhmä antoi selvityksensä asiasta 13. joulukuuta. Selvitysryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti hallintojohtaja päätti, että opintotukipalvelut säilytetään kampuksilla. Opintotukitehtävistä on tähänkin saakka vastannut Kela, mutta yliopistot ovat neuvotelleet vuonna 2003 Kelan kanssa sopimuksen, jonka perusteella opintotukiratkaisut tehdään yliopistoissa Kelan maksamaa korvausta vastaan. Helsingin yliopisto irtaantui sopimuksesta ensimmäisenä. Vuoden 2011 alusta lähtien HYY:n opiskelijoiden opintotukiasiat on hoidettu tavallisissa Kelan toimipisteissä. Tavoitteena oli lyhentää ylipitkiksi venähtäneitä käsittelyaikoja. ItäSuomen yliopistossa vastaavaa ongelmaa ei ole ollut, vaan käsittelyajat ovat olleet maan nopeimpia. Maria Routakorpi Viekö Turku meiltä Kalervon? Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen on hakenut Turun yliopiston rehtoriksi. Turun yliopiston nykyisen rehtorin toimikausi päättyy heinäkuun lopussa, eikä hän aio jatkaa tehtävässä. Rehtorivalinnan tekevän Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkosen mukaan rehtorin valinta pyritään tekemään helmikuun aikana, jotta uusi rehtori voisi aloittaa työhön tutustumisen loppukeväästä ja aloittaa tehtävässä elokuun alusta. Rehtorin paikasta Väänäsen kanssa kil- pailee yhdeksän hakijaa. Rehtoriksi tahtovat LKT Pentti Huovinen, LKT Sirpa Jalkanen, FT Reijo Lahti ja FT Harri Lönnberg Turun yliopistosta, OTT Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta sekä neljä hakijaa, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. Väänänen työskenteli Turun yliopiston solubiologian professorina yli kymmenen vuoden ajan ennen tuloaan UEF:n akateemisen rehtorin tehtävään. Pasi Huttunen Uusi hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka aikoo varmistaa, että myös pienimmän kampuksen ääni kuuluu ylioppilaskunnassa. Ateriatuki nousi vuoden alusta Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki kohosi seitsemällä sentillä. Tämän vuoden alusta lähtien tuki on 1, 84 euroa ateriaa kohti. Käytännössä aterian opiskelijahinta on nyt korkeintaan 2,43 euroa. Erikoisannosten opis- kelijahinnat liikkuvat välillä 3,48-4,68 euroa. Ateriatuen korotus hyväksyttiin eduskunnassa valtion talousarvion 2012 mukana. Pasi Huttunen UEF on kansainvälisesti siteeratuin Suomessa Kuopio Mari Kahelin Yhteiskuntatieteet, 5. vsk. Mieluiten korjaisin itse, mutta en välttämättä ole niin kykenevä. Jos olisi enemmän rahaa, niin mieluummin korjauttaisin, mutta monesti on halvempi ostaa uutta kuin korjauttaa. Viimeksi olen korjannut vaatteita. Itä-Suomen yliopisto raivasi tiensä Suomen kansainvälisesti siteeratuimmaksi yliopistoksi. Leidenin yliopiston laatimassa vertailussa Itä-Suomen yliopisto on eurooppalaisten yliopistojen joukossa sijalla 65 ja maailmanlaajuisessa vertailussa sijalla 145. ”Miellyttävä, joskaan ei yllättävä tulos”, myhäilee akateeminen rehtori Kalervo Väänänen. KASARI – Sari Poijärven valokuvia 80-TALET – fotografier av Sari Poijärvi Steffi Gustavson lääketiede, 2. vsk. Ajattelen yleensä asiaa jo ostaessa eli yritän ostaa laadukasta. ”Köyhän ei kannata ostaa halpaa”, niin kuin sanotaan. Mieluummin kuitenkin korjauttaisin kuin korjaisin itse. Viimeksi olen korjannut sukat ja housut, ja pressopannuun ostin varaosan hajonneen tilalle. 4 Uljas 1 | 19. 1. 2012 THE EIGHTIES – Photographs by Sari Poijärvi 12.1. – 11.3. 2012 ONNI – Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu ti, to–su 11–16, ke 11–20, ma suljettu Pääsyliput 3–5 €, puh. 013 267 5388 Villi kortti hallituksen puheenjohtajaksi Mikko Puhakka varmisti läpimenonsa vaaleissa hyppäämällä sitoutumattomana Oikeiden kelkkaan ja aikoo hallituksen puheenjohtajana rakentaa yhtenäisen ylioppilaskunnan yli kampus- ja ryhmärajojen. -Pasi Huttunen, teksti & Kaisa Piesanen, kuva Ylioppilaskunnan hallituksen muodostaminen ei taaskaan sujunut kivutta, kun tasaarvokysymys palasi piinaamaan hallituksen muodostajia. Edustajisto päätti hallituksen olevan laillinen. Hallituksen puheenjohtajan paikka meni itseoikeutetusti Mikko Puhakalle, jos vaalitulosta katsotaan. Puhakka istuu suurimmassa ryhmässä, tosin sitoutumattomana ja oli äänimäärältään koko edustajistovaalien kärkikaartissa. Mutta kuka hän on? Savonlinnalaiset epäilemättä tuntevat Puhakan, mutta muilla kampuksilla hän on vielä outo siitäkin huolimatta, että toimi hallituksessa vuonna 2011. Heti alkuun Puhakka tekee selväksi, ettei ole vakaumuksellinen oikeistolainen. ”Koin, että Oikeat mahdollistavat resursseillaan tarvittavan tuen vaalikamppailussa ja jälkilöylyissä. Listaäänet ovat toki ääniä suoraan puolueelle, mutta sitoutumattomuus on asia, joka edesauttaa erityisesti hallitustyöskentelyssä. En koe minkään puolueen poliittista ideologiaa täysin omakseni, jokaisessa on hyvät ja heikot puolensa”, hän toteaa. Puhakka asettaakin tulevan vuoden tavoitteeksi vielä yhtenäisemmän ylioppilaskunnan rakentamisen. Hän painottaa, että myös pienimmän kampuksen äänen tulee kuulua. ”Opiskelijan paremman huomisen turvaamisen ja jatkuvan edunvalvonnan lisäksi työn alla ovat tuutorointisopimukset yliopiston kanssa, yhdenvertaisuuden toteutuminen, kuntavaalivaikuttaminen, yliopistoliikunnan kehittäminen sekä sähköinen tenttiminen. Valtakunnallisella tasolla seuraamme OKM:n ja yliopistojen sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja ja vaikutamme niihin. Lisäksi tämän vuoden teemana on organisaation kehittäminen, joka tarjoaa varmasti pientä purtavaa”, hän listaa. Puhakka pitää ymmärrettävästi hallitustaan laillisena, mutta toteaa, että oppositioedaattori Jussi Airaksisen tekemän oikaisuvaatimuksen perustelut ovat hyvät. ”Vaatimuksella halutaan nimenomaan selvittää, onko lakia rikottu.” Puhakan hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Keskeisten Marie Okkonen ja toisena varapuheejohtajana Jarkko Laine Kuopion ainejärjestöliitosta. Muut jäsenet ovat Oikeiden Teemu Myllärinen, Keskeisten Jarno Oksanen, KuoLOn Heikki Junkkari, Fortiksen Anna-Kaisa Tolvanen sekä Puolueettomien Marjo Turunen. 1 Uutinen # Tekijät: Reetta Väätäinen, Mikko Puhakka & Jarkko Kumpulainen Kuka? • • • • • Mikko Puhakka, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja, sitoutumattomana ryhmä Oikeissa. Toimi hallituksessa myös vuonna 2011. 25-vuotias, kotoisin Kirkkonummelta ja opiskelee luokanopettajaksi Savonlinnan kampuksella. Harrastaa musisointia, lukemista, elokuvien, retrokonsolien ja vinyylien keräilyä, matkustelua, liikuntaa ja ”epäadekvaattia tilannekomiikkaa”. Räpin Suomen mestari vuodelta 2004. Räppäsi kisoissa nimellä Verbaali. Kirjoittaa Uljaaseen Kellarin kätköistä –elokuvapalstaa. Uljas 1 | 19. 1. 2012 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ”Sanotaanko, että molemmat puolet lienevät tässä oikeassa. Tuuli Kettunen Yliopiston hallitukset opiskelijajäsenet joutuvat päättämään kylmiltään useiden kymmenien yliopiston työntekijöiden kohtalosta. Ytneuvottelujen tulos käsitellään 27. tammikuuta samassa kokouksessa jossa joulukuun alussa valitut opiskelijaedustajat aloittavat toimikautensa. -Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Uljas 1 | 19. 1. 2012 Uutinen # Amerikkalaista osaamista Haave? - Punainen tupa ja perunamaa, rauhallinen elämä. Mitä seuraavaksi? - Koitan saada tuon SPSS-rästitehtävän tehtyä ennen vuoden ensimmäistä luentoa. Työntekijä puoli kokee että yliopiston johto eteni karsimisessa nurinkurisesti. Pardian pääluottamusmies Juha Riepponen totesi joulukuussa Uljaalle, että ensin on päätetty irtisanoa ihmiset ja vasta toiseksi mietitty mitä jäljelle jäävällä porukalla voidaan tehdä. Sallinen ei näe kuitenkaan opiskelijan asemaa uhattuna. Päinvastoin. ”Resursseja on lisätty samalla tutkimus- ja opetuspuolelle. Tälläkin hetkellä yliopistolla on avoinna useita alan tehtäviä”, vetoaa Sallinen. Ensimmäiset yt-neuvottelut keskittyivät keskushallintoon ja jälkimmäiset tiedekuntiin. Uudet tiedekuntajaot vaativat Sallisen mielestä aikansa asettumista ennen kuin oli nähtävissä missä on tehostamisen varaa. Uudet hallituksen opiskelijajäsenet varmistuvat lopullisesti vasta, kun yliopistokollegio on hyväksynyt heidät kokouksessaan 18. tammikuuta. Tutkimuksessa hirvien suosimiin metsäympäristöihin tehtiin keinotekoisia makuupaikkoja, jotka vastasivat kooltaan ja ulkonäöltään hirvien makuupaikkoja. Paikoille asetettiin tarjolle hirvikärpästen koteloita ja tarkkailtiin niiden hävikkiä ja niitä saalistavia eläimiä. Tutkimus tehtiin viidellä eri paikkakunnalla Suomessa. Osa paikoista sijaitsi Keski-Suomessa tehtäviään ylioppilaskunnassa maaliskuun puolessa välissä. Proviisoriopiskelija Jori Vaissalo (24 ) äänestettiin edustajistoon ainejärjestö Fortiksen listalta. Poliittisesti sitoutumaton Vaissalo kokee tehtävässään tärkeimmäksi ohjenuorakseen tasapuolisuuden. ”Nyt eri ryhmät vaikuttavat keskenään aika hajanaisilta, joten haastetta tulee todennäköisesti olemaan yhteisen linjan kokoamisessa ja edustajiston näkemyksen välittämisessä hallitukselle”, Vaissalo pohtii. Millainen olet? - Iloinen ja sosiaalinen, mutta välillä omissa oloissaan viihtyvä. ja osa pohjoisempana. Kauniston ja hänen yhteistyökumppaneidensa tutkimus: ”Avian predation on a parasitic fly of cervids during winter: can host-related cues increase the predation risk?” julkaistaan tänä vuonna Biological Journal of the Linnean Society tiedesarjassa. Pasi Huttunen Onko olemassa ilmaista lounasta? - Ihan tyhmä kysymys! Katso vastaus edellisestä lehdestä. JOENSUU Kansanmusiikin kolutusta ei saatukaan muotoilun tapaan lahdattua UEF kiinnostaa verkkorikollisia pois Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Vaikka olisihan se joutanut mennä. Ainahan voimme tuoda rapakon takaa Juniper Hillin kaltaisia syvällisesti suomalaiseen nykykansanmusiikkiin perehtyneitä etnomusikologeja kun omat kansanmusiikin osaajamme ovat sukupuutossa. Hill piti joulukuussa työpajan Joensuussa, jossa opiskelijat pääsivät kokeilemaan amerikkalaista Shape Note –laulantaa. Hill myös tokaisi, että kenties heidän amerikkalaista uusliberaalia malliaan ei tarvitsisi siirtää ihan joka paikkaan. Missä Lassi, siellä roudaus Itä-Suomen yliopiston verkko on yhä useammin hyökkäysten kohteena. Verkkohyökkäykset lisääntyvät kaikkialla, mutta UEF saattaa olla hakkereille ja tietojen kalastelijoille erityisen houkutteleva kohde. Muiden yliopistojen tapaan UEF on verkossa useimpia yrityksiä laajemmin. Lisäksi yliopiston verkkoa käyttää valtava määrä ihmisiä, joten heikon lenkin löytyminen on todennäköisempää. ”Meillä ei ole käytettävissä tarkkoja tilastoja hyökkäysten määrästä, mutta näppituntuma on, että erilaisten tunnustelujen ja tunkeutumisyritysten määrä on kasvanut viime vuosien aikaan huomattavas- ti”, yliopiston tietoturvapäällikkö Olavi Manninen arvioi. Salasanojen kalastelijat ja järjestelmiin murtautujat yrittävät yliopiston Mannisen mukaan lähinnä päästä käyttämään yliopiston palvelimia ja verkkoja roskapostin ja kalasteluviestien lähettämiseen. ”Haittaohjelmien ja tietomurtojen takana voi olla myös ammattirikollisia, jotka pyrkivät pääsemään käsiksi taloudellisesti hyödynnettäviin tietoihin”, hän lisää. Mitä sitten yksittäisen käyttäjän tulee tietää, jotta voi työskennellä verkossa turvallisin mielin? ”Jokaisen kannattaa omalta osaltaan huolehtia niin omien tietojensa kuin muiden tietojen suojaamisesta. Kotikoneen tietoturvallisuus kannattaa pyrkiä varmistamaan mahdollisimman hyvin. Muistitikkujen käsittelyssä kannattaa olla huolellinen, niitä varmaan unohdetaan tai hukataan yliopistossa vuosittain satoja. Toivottavasti luottamuksellisia tietoja ei joudu vääriin käsiin ja toisaalta tikuilla olleet tärkeät tiedot löytyvät myös jostakin muualta. Tärkeät tiedostot kannattaisikin säilyttää yliopiston palvelimilla olevalla X-verkkolevyllä”, Manninen ohjeistaa. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva 6 Sen levinneisyysalueen raja on viimeisten 50 vuoden aikana siirtynyt yhä pohjoisemmaksi, kun ötökkä ennen piinasi vain eteläistä Suomea. Karjalan kannasta pitkin Suomeen levittäytyneen tulokaslajin levinneisyysalueen raja kulkee tätä nykyä Etelä-Lapissa, KemiKuusamo linjalla. Ennen Kauniston ja kumppanien tutkimusta ei tiedetty, onko hirvikärpäsellä luontaisia vihollisia. KUOPIO Ylioppilaskunnan edustajiston uusi puheenjohtaja aloitteli Mikä sytyttää elämässä? - Luonto, läheiset ihmiset ja heidän kanssaan jaetut hauskat jutut. Yllättävän paljon myös opiskelu ja uuden oppiminen! Tiainen voi pelastaa hirvikärpäsiltä Hirvikärpänen on ärsyttävä pieni eläin ja allergisten reaktioiden pelko voi vaikeuttaa metsien virkistyskäyttöä. Tuore tutkimus kertoo, että tiainen voi pelastaa meidät vitsaukselta. Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen tutkijan Sirpa Kauniston tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että tiaiset voivat paikallisesti alentaa syksyllä aikuistuvien hirvikärpästen määriä. Millä mielellä? - Rästityöt painaa päälle, mutta odotan innolla tänään alkavia uusia luentoja. Pasi Huttunen, teksti & kuva vielä kantaansa yliopiston yt-neuvottelujen tulokseen. ”Kun saamme kokousmateriaalit, niin ollaan sitten varmaan aiheesta viisaampia. Kyseessä on iso päätös, joka vaikuttaa ihmisiin, mutta samalla on myös asioita, jotka on otettava näinä aikoina huomioon myös yliopiston tulevaisuuden kannalta”, Remes toteaa. ISYY:n uusi nuijan heiluttaja Reetta Väätäinen, teksti & kuva sxc.hu, kuva Yliopiston hallituksen uusi opiskelijajäsen Sara Remes ei ole muodostanut 2 U ljas sai houkuteltua Tuulin SPSS-tilasto-ohjelman lumoista ilmaiselle lounaalle Borealiksen ravintola Pihlajaan. Luistelun tullessa puheeksi Tuulin silmät kuitenkin syttyivät siihen malliin, että mieluisin paikka aurinkoisena talvipäivänä olisi ollut ulkona jäällä. Lounaaksi Tuuli valitsi kuskus-pihvit. Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Tiedekunta: Luonnon- ja metsätieteellinen tiedekunta - Metsätiede, Joensuu Vuosikurssi: 2 vsk. Syntymäpaikka: Säyneinen Motto: Jos haluaa jotain, pitää tehdä töitä sen eteen Harrastukset: Suunnistus, lenkkeily ja muu urheilu, käsityöt, lukeminen, leipominen ja ruoanlaitto Ruoka: Kuskus-pihvit Paikka: Mehtä Opiskelijaedustajien kanta yt-tulokseen auki Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi yliopiston hallituksen uudet opiskelijajäsenet joulukuun alussa. Uudet edustajat Sara Remes (KuoLo) ja Aku Latvaniemi (Oikeat) ovat ensimmäisessä kokouksessaan päättämässä noin 50 Itä-Suomen yliopiston työntekijän jatkosta. Yliopisto ja työntekijäjärjestöt päättivät yhteistoimintaneuvottelut joulun alla. Kokoukseen on kaksi viikkoa ja Remeksellä sekä Latvaniemellä on edelleen kanta muodostumatta yt-neuvottelujen tulokseen. ”Hallituksen kokouksen asiakirjat tulevat vasta viikkoa ennen kokousta, joten itsellä ei ole aiheesta vielä muuta tietoa kuin se mitä olen lehdistä lukenut”, Latvaniemi kertoo. Remeksen tilanne on sama. Yhteistoimintaneuvottelujen tulos heijastuu väistämättä myös opiskelijoihin. Ristiriitaisia näkemyksiä työnantaja- ja työntekijäpuolen leireissä on aiheuttanut erityisesti se, että valuvatko irtisanotuilta toimistotyöntekijöiltä vapautuvat tehtävät opetus- ja tutkimushenkilökunnalle vähentäen näin ydintehtäviin varattua aikaa. ”Sanotaanko, että molemmat puolet lienevät tässä oikeassa. Kyse on kuitenkin siitä kuinka huolella tehtävien jako suoritetaan”, kertoo yliopiston hallituksen edellinen opiskelijajäsen Jussi Sallinen. ”Tärkeintä on, etteivät yksittäiset tehtävät siirry sattumanvaraisesti, vaan uudelleenjärjestelyissä otetaan huomioon opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeet”, sanoo Sallinen. Etsin KUOPIO Kuopiolainen rumpali ja lauluntekijä Lassi Ylönen elää eri jänniä aikoja. Ylösen Lasmatic-yhtye on selviytynyt neljänkymmenen joukkoon Euroviisuihin karsivassa Uuden musiikin kilpailussa. Seuraava vaihe selviää kuun lopussa, jolloin ehdokkaita vähennetään viiteentoista. Ylönen majoittui äskettäin myös Pekka Ruuskan tallin eteiseen, ja nyt Ruuska ja Ylönen työstävät parhaillaan Lasmaticin lauluja artistikehityssopimuksen puitteissa. Uljas 1 | 19. 1. 2012 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen ” Osa-aikainen työskentely voi meidän kyselymme mukaan jopa motivoida ja vauhdittaa opintoja. ” ISYY:n kanta on se, että tällainen järjestely kaventaisi opiskelijan oikeuksia ja valinnan mahdollisuutta Lakiesitys veti ISYY:n ja UEF:n erilleen Ylioppilaskunta ja yliopisto suunnittelivat joulukuussa yhteistä kannanottoa Opetus- ja kulttuuriministeriön esitykseen korkeakoulujen valintamenettelyjen muuttamisesta. ISYY ja UEF ajautuivat kuitenkin lopulta erillisiin kannanottoihin, sillä ISYY ei voinut yhtyä UEF:n ehdotukseen, jonka mukaan opiskelupaikan saadessaan opiskelijan tulisi luopua aiemmasta opiskeluoikeudestaan. -Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen. kuva mäläisen mielestä työn teko opiskelun ohella osoittaa aktiivisuutta ja kykyä tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa. Työssäkäynti ei merkittävästi hidasta valmistumista Mitä iäkkäämpi maisteri, sitä nopeammin tilastojen valossa pääsee oman alan töihin. Yliopisto-opiskelijoiden korkea ikä ja hidas valmistuminen eivät tarkoita sitä, että maisterit työllistyisivät Suomessa huonosti. Jos mittarina on työllistymisnopeus omalle alalle valmistumisen jälkeen, Suomi kuuluu Euroopan kärkikolmikkoon Itävallan ja Norjan ohella. Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa professori Osmo Kivinen ja tutkija Jouni Nurmi vertailevat Euroopan eri maissa maisterinohjelmaa suorittavia nuoria. Vertailussa on 12 maata. Esimerkiksi Belgiassa opiskellaan nuorina ja nopeasti, mutta valmistumisen jälkeen työllistymiseen kuluu enemmän aikaa kuin suomalaisilla. Opiskelijoiden tilastoitua keski-ikää nostaa Suomessa muun muassa runsas aikuisopiskelijoiden määrä ja yleinen asevelvollisuus. Tutkimuksen mukaan ne maisteriopis- 8 Uljas 1 | 19. 1. 2012 kelijat jotka eivät ole opintojensa aikana lainkaan mukana työelämässä valmistuvat vain kahdeksan kuukautta nopeammin kuin työssäkäyvä enemmistö. Jos opinnot ovat pitkittyneet, työelämään osallistuneille on vastapainoksi ennen maisteriksi valmistumista ehtinyt kertyä kaksi vuotta työkokemusta. Noin puolet tästä liittyy opintoalaan. ”Kun työmarkkinat vetävät hyvin, valmistuminen ei tuota kokemukseni mukaan ongelmia juuri kenellekään. Sitten kun ne vetävät huonosti, kenelläkään ei ole kiire valmistua”, Kivinen pohtii. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä on, että ei pidä mennä sotkemaan luonnostaan muotoutunutta käytäntöä, jossa maisteriopiskelijat omaehtoisesti ammatillistuvat hyvin toimivilla opiskelijatyömarkkinoilla. ”Monella alalla, kuten terveydenhuollossa ja opetustyössä, se on melkein elinehto että hiukan tuntee ammattikenttää ennen kuin valmistuu”, Kivinen sanoo. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen vahvistaa tämän näkemyksen. ”Osa-aikainen työskentely voi meidän kyselymme mukaan jopa motivoida ja vauhdittaa opintoja. Kokopäiväinen työskentely taas näyttää selvästi viivästyttävän valmistumista. Toisaalta kaikki kontaktit työnantajiin ovat työllistymisen kannalta hyödyllisiä”, Vallius-Leinonen kommentoi. Suomi kärkikolmikossa Maisterit työllistyvät Suomessa ja Norjassa noin vuoden kuluttua valmistumisesta koulutustaan vastaavaan työhön. Itävallassa samaan ylletään puolessa vuodessa. Vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta. Kokonaisaika opintojen alusta ammattiuralle on lyhimmillään Suomessa ja Itävallassa 7,5 vuotta. Lähde: Osmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutkimus Uutinen # Maisterit työllistyvät nopeasti, koska enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennen niitä töissä. -Jussi Turunen, teksti & kuva 3 järjestely kaventaisi opiskelijan oikeuksia ja valinnan mahdollisuutta”, vastaa Aaltonen. ISYY:n kannanotossa otetaan esille lakiesityksen mahdolliset laajakantaiset vaikutukset. Sen mukaan nopeasti toteutettu uudistus voi heikentää hakijoiden oikeusturvaa, sillä järjestelmää ei ole kokeiltu, vaan vuoden 2013 hakijat päätyisivät sen koekaniineiksi. Lainsäädännön ulkopuolelle jää ulkomailla opiskelu, joten ulkomailla kouluttautuneiden olisi muita helpompi hakea Suomessa uudelleen koulutukseen. Myös kalliiden valmennuskurssien merkitys saattaa korostua, kun paineet koulutukseen pääsemiseen kasvavat. ”Järjestelmä rankaisee kohtuuttomasti henkilöä, joka myöhemmässä elämänvaiheessaan huomaa hakeutuneensa alalle, jonka opiskelumenetelmät, -tavoitteet tai työllistymismahdollisuudet eivät vastaa odotuksia”, kiteyttää ISYY lausunnossaan. Ylioppilaskunta ehdottaakin, että yhteishaun paikkojen varaaminen ensimmäistä paikkaa hakeville poistetaan esityksestä. 4 Uutinen # Opinto-ohjaajiksi opiskelevat Katja Hämäläinen ja Antti Kiimamaa ovat töissä Clas Ohlsonilla. Kiimamaa ei usko työn teosta olevan juuri hyötyä oman alan töitä hakiessa, mutta Hä- Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus muutokseksi yliopistolakiin oli joulukuussa lausuntokierroksella yliopistoissa ja ylioppilaskunnissa. Yliopistolakia sekä lakia ammattillisesta koulutuksesta muutettaisiin niin, että se mahdollistaisi hakemisen kiintiöittäin aiemman koulutustaustan perusteella. Vuoteen 2015 mennessä kaikki yhteishaun paikat varattaisiin ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja alan vaihtaminen tapahtuisi erillishaun kautta. ISYY ja UEF antoivat esitykseen erilliset kannanotot. Molemmat painottavat, että opiskelualan vaihtamisen tulee vastaisuudessakin olla turvattu. Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen uskoo, että erillisillä lausunnoilla on enemmän painoarvoa kuin yhteisellä lausunnolla olisi ollut. ”Kaikista yksityiskohdista olisi ollut vaikeaa sopia. Nyt yliopisto ja ylioppilaskunta voivat painottaa tärkeinä pitämiään seikkoja.” Joensuu-Savonlinna -kampuksen edunvalvontasihteeri Mikko Aaltosen mukaan erillisiin kannanottoihin päädyttiin, sillä ISYY ei voinut yhtyä yliopiston ehdotukseen, jonka mukaan alaa vaihtavien tulisi uuden paikan vastaanottaakseen luopua aikaisemmasta opinto-oikeudestaan. Väänänen kertoo, että aiemmasta opinto-oikeudesta luopumisesta on keskusteltu yliopistoissa jo kauan. ”Mielestämme kahden paikan pitäminen yhtä aikaa on epäreilua heille, jotka hakevat vielä ensimmäistä koulutuspaikkaansa”, hän sanoo. ”ISYY:n kanta on se, että tällainen Akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan yliopistoissa on jo kauan keskusteltu mah- dollisuudesta, että opiskelijalla olisi oikeus pitää vain yhtä korkeakoulupaikkaa kerrallaan. Uljas 1 | 19. 1. 2012 9 ” Yk ” Paha olo piti oksentaa, mistä merkkeinä olivat itsemurhat ja alkoholismi. 90-luvun rasistinen Joensuu – kaksi kokemusta Heittäkää pesäpallomailat ja rautaputket pois, nyt ei hakata punkkareita. Sen sijaan kuunnellaan kun ex-skini ja musta ex-nuorisorikollinen muistelevat teinivuosiaan. - Jussi Valonen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Viimeisin Rokumentti teki kulttuuriteon järjestäessään seminaarin, joka pui Joensuun 90-luvun rasistista menneisyyttä. Puhujista kaksi eli teini-ikäänsä vuosikymmenen alussa. Ex-skini Eetu Virolainen oli liikkeessä mukana alusta asti ja Wintom Ghebreselassie tuli perheensä kanssa Eritreasta Suomeen 1988, ennen rasismin nousua Joensuussa. Wintom muistelee 90-luvun alkua varsin ironiseen sävyyn. ”Kuplatalous oli puhkeamaisillaan, mutta kaikki voivat vielä hyvin. Vanhempani opiskelivat Joensuun yliopistossa. Perheemme oli ensimmäisiä maahanmuuttajia. Helsingin Sanomat jopa teki meistä jutun tyyliin ’pieni ja hyvin integroitunut neekeriperhe’. Kun kupla puhkesi, yhteiskunnan krapula alkoi. Ja kun valtio voi huonosti niin silloin etsitään joku jota syyttää.” Laman aikaan Joensuuhun sijoitettiin huonolla ajoituksella suuri joukko maahanmuuttajia Somaliasta. Rasismin nousu näkyi arjessa. ”Paha olo piti oksentaa, mistä merkkeinä olivat itsemurhat ja alkoholismi. Eivät ne voineet olla vaikuttamatta. Koulussa aloin huomata kavereiden 10 Uljas 1 | 19. 1. 2012 keskuudessa tiettyjä mielipiteitä. Kaverini yläasteella olivat yleisen mielipiteen tuloksia. Oirehtivasta Niinivaarasta oli pakko löytää joku pakokeino. Löysin sen rikollisuudesta, jonka kimpussa öisin ahersin. Itse kukin löysi omat kiduksensa.” ” Kukaan ei tullut sanomaan mitään Eetu löysi omansa skinien joukosta. ”Kaveriporukka sinne veti mukaan. Muutama sai haltuunsa jostain lehtiä ja nauhoituksia, kuten oita, skata ja white power -musiikkia. Alussa meillä kaikilla oli vielä pitkät tukat. Vuonna 1991 pidettiin Penttilässä tukkatalkoot, joissa meitä oli 16. Kaikki eivät halunneet. Muistan kuinka yhden tukka leikeltiin sammuneena sohvalla.” Ideologian osuutta skiniliikkeen synnyssä Eetu ei näe keskeisenä. ”Ei se mitään rakettitiedettä ole, että miksi joku ei jostain pidä, vihalla vaan aivopestiin itseämme. Itse olin huono skini, koska en puhtaasti uskonut missään vaiheessa. Vain kah- della tai kolmella tyypillä oli tosissaan ideologia sisäistettynä. Tärkeämpi oli aivan uskomaton yhteenkuuluvuuden tunne: Vedettiin mattolaiturilla viunaksia ja lähdettiin sitten mailojen ja putkien kanssa hakkaamaan punkkareita. Vapaasti saatiin kulkea kaupungin läpi. Kukaan ei tullut sanomaan mitään.” Vihaankaan ei ollut Eetun mielestä erityisempää syytä. ”Joku oli koulukiusattu, kenellä nyt oli mikäkin syy. Suurin osa tuli rikkinäisistä perheistä. Itse olin angstiteini. Omaa pahaa oloa siinä purettiin. Mutta kylmä peli se oli: Kukaan ei voinut ryhmässä näyttää tunteita. Ei ollut ketään, jolle olisi voinut avautua. Piti olla saatanan kova jätkä kaiken aikaa.” Skinit saivat kävellä kaupungin läpi varsin vapaasti vuoteen 1995 asti, josta eteenpäin viranomaiset puuttuivat tiukasti skinitoimintaan. Suhtautuminen muuttui koripalloilija Alan Parkerin pahoinpitelyn jälkeen, jonka seurauksena Joensuun skineistä uutisoitiin Washington Postissa asti. Kuuluisuus toi skineille myös liikkeen sisäisiä ongelmia. ”Pohjoismaiden skinijärjestö otti meidät mukaan 1995. Ei oltu pääkaupunki, mutta meidän kohdalla tehtiin poikkeus. Järjestäytyminen hajotti sisältäpäin. Kaverihenki kärsi, kun tuli arvomerkkejä ja jäsenet jaoteltiin täysjäseniin ja hang-aroundeihin.” Eetu pääsi skinitoiminnasta irti lähtiessään töiden perässä pois Joensuusta. Muut skinit eivät olleet yhtä onnekkaita. ”Moni suuntautu rikollisille poluille ja onkin nykyisin joko kuollut tai vankilassa.” Menneisyytensä Eetu näkee osana itseään. ”En häpeä taustaani, mutten ole ylpeäkään. Seminaarin kuvaus entisestä skinistä särähti korvaan, mutta sehän minä olen.” Wintom on muuttanut rikollisen taus- tansa vahvuudeksi ja kertoo olevansa hyvin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Nykyiseen maahanmuuttokeskusteluun Wintom ottaa tiukasti kantaa alleviivaten maahanmuuttajien omaa vastuuta. ”Tärkeää olisi pystyä leimautumatta keskustelemaan. Tällä hetkellä molemmilla puolilla käperrytään itseen. Selkärangattomuus ja uhrin asemassa rypeminen täytyy lopettaa,nousta värien ja muiden tekijöiden yläpuolelle”. Uljas 1 | 19. 1. 2012 11 Ehosta tavarasi uudenveroiseksi ” Jos uuden laitteen saa 150 eurolla, niin sen alle menevää ei ehkä kannata korjata. Suutari saa lenkkarit tai takin taas kestämään käyttöä. Tarkan euron ihmisen kannattaa kysyä neuvoa korjaamisesta netin sijaan suoraan alan ammattilaiselta. -Jussi Turunen, teksti & Petteri Tikka, kuva U seimmille lienee tuttua, kun vetää vällyä niskaan ja yllättäen uutuuttaan kahisevan ulkoilutakin onneton tehdasvetoketju hajoaa. Sen jälkeen leviää polkupyörä. Sitä pääsee jotenkin kotiin rintamus kylmänä ja huomaa, että aikanaan kohtalaisesti maksanut digiboksi ei tallentanut elintärkeää ohjelmaa. Onko siis niillä puheilla mentävä ja ostettava uusi takki, pyörä ja toimiva digilaatikko? Ei välttämättä. Jokapäiväisten tavaroiden korjauttaminen on harkittava vaihtoehto. Useimmiten vain tuntuu helpommalta käydä lunastamassa uusi tuote ja antaa edellisen vaipua kierrätyksen unholaan. ”Kannatta etsiä lähin suutari ja kysyä voiko tämän järkevästi korjata ja mihin hintaan. Katsotaan nousevatko kustannukset”, kertoo Keijo Lehikoinen Jalkinekorjaamo K. Lehikoisesta. Lehikoinen korjaa kenkiä, laukkuja, valjaita ja teroittaa luistimia sekä kairoja. Hänen liikkeessään käy muutamia satoja asiakkaita kuussa. Esimerkiksi lenkkareiden kanta kuluu sisältä herkästi ja pian jalkineet ovat juoksukelvottomat. Jos uudet kengät maksavat sata euroa, saa kuluneen kannan vaihdettua uuteen viidenneksellä. Lehikoisen mukaan repuissa ja takeissa on puolestaan normaalisti 6-millinen vetoketju, mutta hän käyttää korjaustyössään puolestaan järeämpää kymppimillistä. Entä mistä löytyy apu solmuun menneelle pyörälle? Pyöräliike MT-Biken Timo Väisäsen mukaan ihmiset huollattavat pyöriään yhä useammin ammattilaisella ajanpuutteen takia ja siksi, ettei useimmilta löydy kalliita erikoistyökaluja. Väisäsen mielestä syy ei ole ettei pyörää osattaisi itse huoltaa. MT-Biken myyjät opastavat myös pyöräkaupoille tulevia pyörän kunnossapidosta. Tämä vähentää kalliin huollon tarvetta tulevaisuudessa. Talveksi MTBike tarjoaa säilytysmahdollisuuden pyörälle ja renkaille, jos niille ei löydy omaa luotettavaa tilaa. Joensuussa on useita ammattiliikkeitä ja Väisänen kehottaa pyöräasioissa kysymään neuvoa niistä sen sijaan, että lukisi ohjeita netistä. ”Yleensä joensuulaisissa pyöräkorjaamoissa on oltu alalla noin kaksikymmentä vuotta. Kyllä ne enemmän tietävät kuin internet”, Väisänen hymähtää. 12 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Mitä sitten viallisen sähkötavaran kanssa pitäisi tehdä? Tallentavan digiboksin kanssa voi mennä huoltoon, mutta perusmallin omistajan kannattaa astella kauppaan. Näin ohjeistaa Juha Leppänen Jukolanportin TV-videohuolto Oy:stä. Mitä kodin elektroniikkaa ylipäänsä kannattaa korjata? ”Televisiot ja tallentavat digiboksit sekä kotiteatterilaitteet, jotka ovat hivenen kalliimpia. Jos uuden laitteen saa 150 eurolla, niin sen alle menevää ei ehkä kannata korjata. Tämä riippuu tietysti viasta, sillä korjataanhan myös kaukosäätimiä, jotka maksavat sen parikymppiä”, Leppänen sanoo. TV-videohuolto korjaa Leppäsen mukaan vuositasolla liki parituhatta televisiota. Tehdäänkö sähkökoneet nykyään kestämään liian vähän aikaa? ”Enemmän kyseessä on trendi, että laitteet pitää uusia. Ostaminen painottuu niin, että ihmiset haluavat ostaa mahdollisimman edullisen vaihtoehdon. Valmistajat ovat joutuneet kysynnän takia tekemään tuotteitaan yhä halvemmalla.” Moni ei edes kysy arviota huollosta vaan vie laitteensa suoraan kierrätykseen. Leppäsen mielestä tällainen käytös on selkeästi lisääntynyt. Jos asiaa kysyy myyjältä, hän sanoo että ei kannata korjata koska silloin hän menettää uuden kaupan. ”Meidän mielestämme tietysti kannattaa korjata, koska muuten me menetämme korjaustyön” Leppänen naurahtaa. Hän opastaa kaikkia pohtimaan pärjääkö vanhalla laitteellaan ja onko siinä ne ominaisuudet jotka haluaa. ”Eihän autoakaan tarvitse aina vaihtaa kun tuhkakuppi tulee täyteen.” Vihreän elämisen sietämätön vaikeus Cyril Pedrosa kertoo Voiman haastattelussa (18.10.2011) ettei hänen omaelämäkerrallinen sarjakuvansa Ekoloogiset ole poliittinen. Väitteestä huolimatta hänen kokoelmansa huumorintäyteisiä strippejä, joista moni kuvaa ekologisen elämän vaikeuksia länsimaisessa yhteiskunnassa, ottaa pakosta kantaa aiheeseen. Kuten vihreille vasemmistolaisille yleensä, kulutuspäätökset ovat poliittisia. Sarjakuvan Pedrosa ei ensi vilkaisulla ole mikään poikkeus. Stripissä ”Ekokuluttaja” hän on torilla ostamassa lähiruokaa, koska ”kuluttajan tulee muistaa ekologinen vastuunsa”. Ideaalin kehuminen ja ylistäminen jatkuu läpi stripin, mutta ristiriidassa torireissun tapahtuminen kanssa. Ilman torjunta-aineita viljelty lähiruoka on rupuista, mangoja maaliskuussa myyvä Rashid saa haukut niskaansa ja äidin pyytämät mangoldinvarret jäävät nälkäiselle kerjäläiselle. Esittäessään ekologisen ideaalin suhteen arkiseen todellisuuteen Pedrosa paljastaa vihreän elämäntavan kompromissit ja ajoittaisen kaksinaismoralismin. ”Top of the biotope” stripissä isä-Pedrosa muistuttaa täyttäessään kahdelle lapselleen pientä kumiallasta, kuinka vähällä kaksitoistalapsinen perhe Saharassa tulee toimeen. Kun lapset ovat jo innoissaan hypänneet altaaseen isä muistuttaa: ”Tiedoksi vielä, että klooria ei käytetä”. Päätös kaduttaa pian, kun seisovassa vedessä alkaa esiintyä erikoisia elämänmuotoja. Tilanne kääntyy lopulta voitoksi, kun altaan kautta avautuu mahdollisuus biologian oppituntiin. Kuten yllä, useimmiten stripeissä nauru kohdistuu Pedrosan omiin puutteisiin ja arjen sattumuksiin, mikä pehmentää huumorin välistä teräviä piikkejä. Sarjakuvan kautta ajautuu pohtimaan arjen ja vihreän elämäntavan epäsuhtaisuutta loukkaantumatta henkilökohtaisesti, oli ekologisuudesta mitä mieltä tahansa. Pedrosan kyky nauraa itselleen on todella aseistariisuvaa. Ruokaa käsittelevissä stripeissä sarjakuva-Pedrosa ajautuu vihreän elämäntapansa kanssa ongelmiin lohen, juuston ja säilykenakkien himonsa takia. Kala tulee kaukaa ja pumpataan täyteen antibiootteja, vaimo on lukenut kirjan maidon terveyshaitoista ja säilykenakit sisältävät pahoja lisäaineita. Ostamalla terveellisiä, mutta pahanmakuisia mangoldinvarsia voi onneksi kompensoida lohensyöntiä. Kulutuskompromissien lisäksi vihreää arkea vaikeuttaa status vähemmistönä. Pedrosan stripeissä törmätään yhteen monien muiden tavallisten tallaajien lisäksi autonrenkaita nuotiossa polttavien, luomuruoan terveysvaikutuksia epäilevän anopin ja kaupunkipyörien merkityksen kyseenalaistavien ystävien kanssa (”Pariisissa moni panee oman lukon kaupunkipyörään, jotta kukaan muu ei voisi viedä sitä”). Ekofriikkinä törmää arkielämässä jatkuvasti edellisen kaltaisiin asenne- ja koulutuseroihin ympäristöasioissa. Pelkkä kävely kaupungissa tai käynti kaupassa riittää tuomaan esiin oman näkemyksen eron länsimaisen yhteiskunnan enemmistöön ja kulutusjärjestelmään. Pedrosa osoittaa stripeissään kohtaamisten humoristiset puolet oman perheensä piirissä. Vaikkei poliittinen viesti ole pääsosassa, Ekoloogiset osoittaa huumorin keinoin ettei nykyistä kulutusyhteiskuntaa ja ekologista elämäntapaa voi sovittaa yhteen. Johtopäätöksen ei tule johtaa masentumiseen ja luovuttamiseen, mutta tärkeää on realistisesti hyväksyä ettei yhteiskuntaa voi kuluttajavalinnoillaan muuttaa luontoystävälliseksi. Sarjakuva-albumin viimeinen strippi tiivistää Ekoloogisten jakomielisen asenteen. Pedrosa on viemässä lastaan Gabinia rullaluistelemaan. Gabin kysyy jääkö isä työttömäksi jos kaikki muuttuu ja ”koko maailma alkaakin elää ympäristöä kunnioittaen”. Isä vastaa keksivänsä uuden aiheen ja huomauttaa että ”ekologinen yhteiskunta on kuule pelkkä haave”. Gabinin lähtiessä luistelemaan Pedrosa jää miettimään: ”Mitä minä tulinkaan sanoneeksi??” Jussi Valonen Uljas 1 | 19. 1. 2012 13 NÄIN PERUSTAT KERHON 1. Keksikää kerholle toimintaidea 2.Pitäkää perustamiskokous, jonka pohjalta laaditaan perustamiskirja. Perustamiskirjaantarvitaan allekirjoitukset vähintään viideltä kerhon jäseniksi liittyvältä ylioppilaskunnan jäseneltä. Kerho, miksi ei... Kerhojen toimia ei paljoa rajoiteta ja ne saavat käyttöönsä ylioppilaskunnan resursseja ja tiedotuskanavat. Siksi on kummallista, että kerhotoimijoita on vähän eikä tieto niistä kulje. -Tähti Oksanen ja Juho Mutanen, teksti & Pekka Rautiainen, kuvitus M § 4.Valitkaa kerholle hallitus. Hallitukseen tulee kuulua vähintään kolme jäsentä (puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja). 3.Laatikaa kerholle säännöt. Säännöissä on mainittava ainakin kerhon nimi, tarkoitus, toimintamuodot, hallituksen kokoonpano ja valintatapa, taloudenhoidon järjestäminen sekä menettely kerhon purkautuessa tai sitä lakkautettaessa. ” puheenjo htaja 5. Hakekaa kerhon hyväksymistä kirjallisesti ylioppilaskunnan hallitukselta. Hakemuksen liitteinä tulee olla kerhon perustamiskirja, perustamiskokouksen pöytäkirja sekä sääntöehdotus. § § §§ § § § 14 Uljas 1 | 19. 1. 2012 ikä yhdistää hikisiä kaukalopallopelejä, japanilaisia elokuvia ja rukouspiirejä? Entä poikkitieteellisiä keskustelutilaisuuksia, teatterikäyntejä ja kirpputoreja? Ainakin se, että ne ovat kaikki osa ISYY:n kerhojen toimintaa. ”Kerhot ovat ISYY:n jäsenille avoimia ei-rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on järjestää toimintaa ylioppilaskunnan jäsenille ”, kertoo vapaaajansihteeri Kari-Pekka Mustonen. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston kolmella kampuksella toimii yhteensä 14 aktiivista kerhoa, mikä tarkoittaa yli tuhatta opiskelijaa yhtä kerhoa kohti. Keskimäärin yhdessä kerhossa toimii kuitenkin vain kymmenkunta aktiivia. Kerhotoiminnan aloittaminen on helppoa. ”Kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsenistä voi perustaa kerhon. Perustamiskirjaan tarvitaan allekirjoitukset aja sihteer i taloudenhoit 6. Kerho on valmis! Kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsenistä voi perustaa kerhon vähintään viideltä ylioppilaskunnan jäseneltä. Lisäksi kerhon hallituksessa on oltava puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja”, kertoo Mustonen. Kerhot ovat osa ylioppilaskuntaa, joten ISYY asettaa niiden toiminnalle raamit. Kerhot eivät saa tavoitella voittoa, eikä niiden toiminta saa olla hyvien tapojen tai ylioppilaskunnan toiminnan vastaista. Kerho ei saa myöskään perustua yksittäistä henkilöä, etnistä ryhmää tai yhteisöä syrjivään toimintaan. Muilta osin toiminta on kerhosääntöjen mukaan vapaata. Kerhot sijoittuvat Joensuun ja Kuopion kampuksilla ISYY:n toimintajaoston alaisuuteen. Savonlinnassa jaostojen toiminta on sisällytetty kampusvaliokunnan tehtäviin. ”Toimintajaoston tarkoituksena on tuoda kerhojen ja ainejärjestöjen toimijat keskusteluyhteyteen, jolla vältytään esimerkiksi päällekäisyyksiltä tapahtumissa”, selvittää Mustonen. Kerhojen ohella opiskelijatoimintaa voi harrastaa myös kampusjärjestöissä. Kampusjärjestöt ovat yhdistyksiä, joiden pääasiallinen toiminta on opiskelijatoimintaa, ja joiden jäsenistä vähintään puolet ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Kerhojen tavoin ne eivät voi kuitenkaan saada toiminta-avustusta ISYY:ltä. Kerhot eivät saa rahaa automaattisesti vaan sitä on haettava ISYY:n hallitukselta. ”Kerhon tulee tehdä hallitukselle esitys budjetista ja toimintasuunnitelmasta, josta selviää rahan käyttötarkoitus. Hyvä aika perustaa kerho on syyskausi, jolloin ISYY:n vuosittaista budjettia mietitään”, Mustonen vinkkaa. Löydätkö omasi: erhot k n a n n u k s a il p p o li Y JOENSUU ESN Joensuu Perustettu: 2009. Samanlaista toimintaa järjesti aikaisemmin kansainvälinen jaosto. Puheenjohtaja: Pauliina Papunen Toiminta: Tapahtumien ja matk ojen järjestäminen kansainvälisil le ja suomalaisille opiskelijoille. Tapa htumiimme kuuluvat mm. bilee t, hengailuillat, sitsit ja neulonta illat. Kokouksia järjestämme 2-3 viikon välein . Joensuun kampuksen liikunta kerho Perustettu: Tammikuussa 2010 Puheenjohtaja: Mari Karjalaine n Toiminta: Erilaisten liikuntatapah tumien järjestäminen. Suosittuja tapahtumia mm. liikuntuntailta päivät ja Joensuun Sählyliiga. Tulevan vuoden toimintasuunn itelmassa on esimerkiksi avantouintia, kyykkäturnaus 2012 , yösählyturnaus, lumikenkäretk i ja paritanssikurssi. Kulttuuri-ilmiö Kulttis Perustettu: 2009. Toiminut aikai semmin Kulttuurijaostona. Puheenjohtaja: Sini Silveri Toiminta: Aktiivisten jäsenten intressien mukaista kulttuuripuolustamista, hämmentävän taiteen tapahtumia sekä valokuva kilpailuja. Tämän syksyn toimintaa olivat yhteinen teatterissakäynti sekä lavarunoustapahtuma. Ympäristöryhmä Perustettu: 2009. Aikaisemman ympäristöjaoston toiminta alko i jo vuonna 1989. Puheenjohtaja: Laura Forsström Toiminta: Esimerkiksi retkiä, kirpp utoreja, teemapäiviä ja yhteistyötä muiden kerhojen kans sa. Kerhon lopettaminen uhka a, ellei uusia toimijoita löydy. Yo-Symposium (myös Kuopio Perustettu: Joensuussa syksyllä ssa) 2008, Kuopiossa keväällä 2011 Puheenjohtaja: Ei virallista puhe enjohtajaa Toiminta: Tarkoituksena on lisätä oppiaineiden ja tieteenalojen rajoja ylittävästi opiskelijoiden mahdollisuuksia keskustella, kyse llä ja oppia lisää valituista kiinnosta vista aiheista esim. teemailloissa ja pohtia niitä eri tieteenalojen näkö kulmista poikkitieteellisesti. YodaiNibun (Joensuu Daigak u Nihon bunka doukoukai, 河口大学日本文化同好会) Perustettu: 2010 Puheenjohtaja: Saara Muroma elokuvia. Lisäksi toimintaan kuul uvat vaihtelevasti peli- ja ruok aillat sekä pikkujoulut. Kerho auttaa myös vuotuisten Japani-päivien organisoimisessa. Seuraava kokous: Tammikuussa järjestetään kevään ohjelman suunnittelukokous, josta tiedo tetaan myös blogiin ja Facebook kiin. Uljas 1 | 19. 1. 2012 15 ” Aktiivitoimijoiden löytäminen on ollut hankalampaa jo pidemmän aikaa KUOPIO Hyvät Kuvat Perustettu: 1981 Puheenjohtaja: Hanna-Maija Lahtinen Toiminta: Kerho näyttää puolivuosittain 12 elokuvaa Kino Kuvakukossa (Vuorikatu 27). Toisinaan järjestetään myös ekstranäytöksiä. Elokuvakortti maksaa 20 euroa ja se oikeuttaa sisäänpääsyn kaikkiin kaudella esitettäviin elokuviin. Näytöksiin ei myydä yksittäislippuja. Esitykset seuraavan vuoden budjettiin tulee tehdä lokakuun loppuun mennessä. Kerhot voivat hakea myös muita avustuksia ja anoa käyttöönsä ylioppilaskunnan tiloja. Ylioppilaskunta tukee kerhoja myös tiedottamisessa. ”Kerhoilla on mahdollisuus perustaa oma sähköpostilista ylioppilaskunnan palvelimen alle. Lisäksi ilmoitamme Wiikko-Ärsykkeessä kerhojen tapahtumista ja tarjoamme ISYY:n foorumin kerhojen käyttöön. Tulevaisuudessa on suunnitteilla myös tapahtumakalenteri ISYY:n verkkosivuille”, kertoo Mustonen. Hänen mukaansa tiedottamisen puute saattaa olla yksi syy kerhoaktiivien Kuopio International Students' Association KISA Puheenjohtaja: Kai Ruotsalainen Kerho antaa kipinän toimimiseen Toiminta: KISA järjestää tapahtumia, matkoja ja bileitä kaikille yliopiston opiskelijoille. Lisäksi mm. urheilutoimintaa. Kuopion kampuksen ympäristöklubi Perustettu: Keväällä 2009 Toiminta: Kerhon tarkoituksena on edistää toiminnallaan luonnon- ja ympäristönsuojelua, sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä pääasiallisesti yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintapiirissä. Tänä vuonna ympäristöklubi on käynnistänyt mm. lähiruokapiiritoiminnan. Klubi-illoissa keskustellaan ajankohtaisista ja aktiiveja kiinnostavista asioista. Lisäksi kerho on järjestänyt ja tulee jatkossakin järjestämään kasviskokkausiltoja, retkiä ja teemapäivätempauksia. Kuopion ylioppilasteatteri Perustettu: 1977 Puheenjohtaja: Olli Ronkainen Toiminta: Kuopion ylioppilasteatteri järjestää ennakkoluulotonta jäsentensä näköistä teatteritoimintaa. Toimintaan kuuluu näytelmiä, kursseja, keikkaesityksiä, bileitä ja vuosittainen festarimatka Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n Anna palaa!-festivaaleille. ” Kerhorakenteen ansiosta on mahdollista tavoittaa varsin helposti koko yliopistoyhteisöstä samasta asiasta kiinnostuneet opiskelijat. vähäisyyteen. ”Jos kerhoa mainostetaan ainoastaan kerhon omalla sähköpostilistalla, ei uusia aktiiveja saada toimintaan kovin helposti.” Tiedonkulun puute on hiertänyt myös ylioppilaskunnan ja kerhojen välejä. Tällä hetkellä monien kerhojen olemassaolo on vaakalaudalla vähäisten aktiivien vuoksi. Tuttu tilanne on sekin, että samat opiskelijat pyörittävät useampaa kerhoa. Lisäksi uusia kerhoja perustetaan varsin vähän. ”Aktiivitoimijoiden löytäminen on ollut hankalampaa jo pidemmän aikaa. Se saattaa johtua myös esimerkiksi tutkintoaikojen rajauksesta”, arvelee Mustonen. Kerho haukkaa varmasti suuren osan opiskelijan ajasta - etenkin, jos toimintaa organisoi ainoastaan muutama aktiivi. Eikö opiskelijoiden aikatauluissa sitten ole tilaa vapaaehtoistoiminnalle? Mikäli kerhotoiminta ajatellaan osana opiskelua, voi yhteensovittaminen olla ongelmallista. Kerhot eivät kuitenkaan ole osa opiskelua vaan vapaa-ajan harrastus. On itsestäänselvyys, että harrastukset vievät aikaa. Kerhorakenteen ansiosta on mahdollista tavoittaa varsin helposti koko yliopistoyhteisöstä samasta asiasta kiinnostuneet opiskelijat. Mikäli tarvetta on, toimintaan annetaan myös tiloja sekä taloudellista tukea. Ei kuulosta kovin pahalta. 16 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Pelikerho Kärmes Perustettu: Syksyllä 2003 Puheenjohtaja: Riku Saarenheimo Toiminta: Kärmes järjestää jokaviikkoisia lautapeli-iltoja Lukemalla. Kerhon pelit ovat myös vapaasti käytettävissä Lukemalla päiväsaikaan, ja niitä voi vuokrata kotiin vietäväksi ylioppilaskunnan toimiston kautta. Joka vuosi tammikuun alussa Kärmes järjestää yhteistyössä Suomen lautapeliseuran kanssa monipäiväisen lautapelitapahtuma Kinkkuconin. Lisäksi toimintaan kuuluu pikkujouluja, saunailtoja ja muita jäsenille suunnattuja virkistäytymistapahtumia. Suola Perustettu: Kevällä 2001 Puheenjohtaja: Elina Almgren Kultiksen puheenjohtaja Sini Silveri kehottaa tekemään itse. Kerhoissa on tilaa uusille ideoille ja jos ei ole, niin aina voi perustaa uuden kerhon. S ini Silveri on ollut keväästä lähtien kulttuurikerho Kulttiksen puheenjohtaja. Silveri aloitti Kulttiksen aktiivina opiskeltuaan Joensuussa kaksi vuotta. Silveri oli jo pitkään järjestänyt tapahtumia omatoimisesti, ja Kulttikseen liittyminen tuntui mukavalta vastapainolta itsekseen puuhaamiselle. ”Liityin Kulttikseen, koska halusin tehdä jotain helppoa. Vaikka vastuutakin on otettava, kerhotoimintaan on minusta liittynyt keveyttä, ei siinä tarvitse olla mukana suurta tarinaa. Kulttuuria ei voi määrittää, ja siksi Kulttis eroaa kerhoista, joiden toiminta on tarkemmin rajattua. Kulttiksen tehtävä on olla kampuksen värittäjä. Kuka sanoo, mikä kuuluu tai ei kuulu kampukselle?" Ennen Itä-Suomen yliopistojen yhdistymistä Kulttiksella oli Joensuun ylioppilaskunnassa jaoston asema. "Kun Kulttis muuttui jaostosta kerhoksi, tuli semmoinen olo, että, "tässäpä sitten puuhastellaan ja vähän jotain pientä näperrellään". Se vaikuttaa toimintaan ja fiiliksiin, jos meidät nähdään lastenkerhona. Ollapa sitten ihmeellinen ja valloittava. Helpompi on vaan mennä soittelemaan vähän levyjä tai yhdessä teatteriin, jutella runoudesta Jokelassa. On hyvä juttu, että ylioppilaskunta mahdollistaa ja kannattaa kerhotoimintaa, mutta kompromisseja täytyy tehdä." ”Kulttiksen entiset aktiivit järjestävät yhä tahoillaan kaikenlaista toimintaa. Silveristä on ollut mukavaa huomata, että Kulttis on pysynyt uudistumiskykyisenä. "Se ei ole ideana, että kaiken pitäisi toimia kuten ennenkin. Kerhoissa on tilaa uusille ideoille ja uusille toimijoille. Kulttiksen entiset aktiivit järjestävät yhä tahoillaan kaikenlaista toimintaa. Kerho voi antaa kipinän toimimiseen. Tärkeintä on se, että itse pitää tehdä!" Tähti Oksanen, kuva & teksti Toiminta: Joka syyslukukauden alussa tutustumisilta, jossa myös esitellään Kuopion eri seurakuntia. Keskiviikkoisin klo 12 Lukeman kappelilla kokoontuu rukouspiiri. Lisäksi jokavuotiset pikkujoulut, ja 2-3 luentotilaisuutta vuoden aikana. Aikaisempia luentotilaisuuksia ovat esimerkiksi olleet: Johtaako tiede ateismiin? SAVONLINNA Napaketut HC Perustettu: 2010 Puheenjohtaja: Ville Laari Toiminta: Kerho järjestää kaukalopallopelejä joka keskiviikkoilta läpi lukuvuoden, ja talvisin jääkiekkopelejä eriksee n sovittuina aikoina Savonlinnan ulkostadioneilla. Savonlinnan ylioppilasteatteri Perustettu: Syksyllä 2010, mutta toiminut vaihte levasti aiemminkin. Puheenjohtaja: Matleena Mäki-Petäjä Toiminta: Tarkoituksena on tehdä ryhmässä monip uolisia harjoituksia näyttelemisen saralta, kuten improja, näytelm äprojekteja ja kokeilevaa teatteria aina mielikuvituksen rajoille saakkka. Seuraava kokous: Ylioppilasteatteri kokoontuu maanantaisin yleensä klo 17, mutta aika ja päivä vaihtelee esiintymisten ja porukan mukaan. 17 ” Rikosseuraamusalan sinänsä hieno ajatus ”uskoa ihmisen kykyyn muuttua ja kasvaa” toteutuu ainoastaan, kun yksilö näin itse haluaa Hei me rangaistaan! Televisiossa näytetään kuinka vanginvartijat ratsaavat selliä. Vankilan toisessa siivessä psykologi kuuntelee vangin ongelmia ja päihdetyöntekijä auttaa vankia siirtymään päihteettömään elämään. Näinkö niitä tiilenpäitä luetaan? Onko tämä rankaisun todellisuus ja minkälainen ideologia rikosseuraamusjärjestelmässä vallitsee? - Olli Kaarakka, teksti & Jaana Matikainen, kuvitus Y lellä pyörivä ajanhenkeen sopiva hen rooli ei juurikaan ole muuttunut. tosi-tv sarja Tiilenpäät on päästäHanhikangas kuitenkin näkee ongelmia nyt tv-katsojan tutustumaan vansiinä, kuinka hienot ajatukset muutetaan kilaelämään. Nopeat leikkaukset ja karu konkreettiseksi toiminnaksi. tyyli luovat kuvan rajusta paikasta, jossa ”Rikosseuraamusalan sinänsä hieno elämä on hektistä ja kompastumiseen ei ajatus ”uskoa ihmisen kykyyn muuttua ja ole varaa. Internetin keskustelupalstoilla kasvaa” toteutuu ainoastaan, kun yksilö taas huudetaan kuorossa kovempia rannäin itse haluaa. Tällä tarkoitan toisin gaistuksia rikollisille, joiden rangaistusai- sanoen sitä, että niukat resurssit tulisi ka muistuttaa lomaa Fuerteventurassa. kohdentaa vain ja ainoastaan niihin, On syytä kysyä mielipidettä kentältä, jotka ovat itse valmiita ottamaan apua ja joten haastattelin yli kymmenen vuotta tukea vastaan. Vankien kurssittaminen alalla työskennellyttä määräaikaista pelkästään rangaistusajan suunnitelman rikosseuraamusesitoteuttamiseksi on miestä Tuomas älytöntä.” Paska on paskaa, Hanhikangasta Hanhikangas kaiTurun Saramäen paisi entistä paremvaikka se tuotaivankilasta. Hänen paa kategorisointia siin Pariisista saakka mukaansa ala on sekä vankien että muuttunut kymlaitosten kohdalla. menessä vuodessa ”Vangin sijoitpaljon. Rangaistustamista ei saisi aika suunnitellaan ja mukaan on tullut määrätä asuinpaikka vaan se, minkälaista uusia seuraamusmuotoja, kuten valvottu toimintaa tai toisaalta minkä turvallikoevapaus. suustason vankilaa hän tarvitsee. On ”Kun aloitin Kakolassa 2001, siellä olemassa joukko vankeja, jotka tekevät oli töissä muistaakseni kaksi tai kolme rikoksia ammatikseen eivätkä lopeta nii”ohjaaja”-nimikkeellä työskentelevää vir- den tekemistä vankilaan jouduttuaan.” kamiestä. Nyt Saramäessä heitä on varoAjatuksesta voi helposti tunnistaa vaisen arvion mukaan pitkästi toistakym- niin kutsutun uuden penologian opit eli mentä. Vuonna 2006 voimaan tulleen vaarallisina pidettyjen ryhmien tunnisvankeuslain mukaisesti on yritetty siis taminen, luokittelu ja hallinta. Keskeisiä siirtyä säilyttämisestä vaikuttamiseen.” elementtejä ovat rationaalisuus ja tulosKuntoutusideologia on siis saanut vastuullisuus. jalansijaa, vaikka Hanhikankaan mukaan ”Meidän tehtävämme on lain muvartijan tai rikosseuraamusesimiekaan muun muassa estää vankilasta ” 18 Uljas 1 | 19. 1. 2012 tapahtuva rikosten tekeminen. Tämä ei helpotu sijoittamalla ammattirikollisia viihdekylpylämäisiin olosuhteisiin, jossa heidän tekemisiään ei millään tavalla kontrolloida. Toisaalta taas vangit, joiden selvästi arvioidaan olevan valmiita muuttamaan elämänsä suuntaa, on sijoitettava laitoksiin, jossa heidän vapautumisensa jälkeisen ajan suunnittelu ja valmistelu on mahdollista.” Hanhikangas korostaa vartijan perustyön eli valvonnan ja ohjauksen tärkeyttä. Tämän kivijalan päälle muu laitoksessa oleva työ rakennetaan. ”Jos jostain on todistettua hyötyä, kuten vaikka Cognitive skills -ohjel- masta, sitä kannattaa käyttää. ”Paska on paskaa, vaikka se tuotaisiin Pariisista saakka”. Makaronien liimailu papereille tai kolmelle vangille kolmesataapaikkaisessa vankilassa järjestettävä musiikkiterapia ei ole tehokasta eikä toimivaa, saati sitten vaikuttavaa tai vakuuttavaa vankeinhoitoa. Yksinkertaista elämänhallintaan liittyvää toimintaa, ajatteluun vaikuttavia pitkäkestoisia toimintaohjelmia sopiville vangeille. Sellaista tarvitaan, eikä taivaanrannan maalausta. ” an työntää giljotiiniin. Sorkan irrottua sidettä kääritään jo ympärille ja Dodo-lintu iloitsee: Kaikki voittivat ja palkinto kuuluu kaikille! Kommentti | Ohjelmista Taivaanrantaa maalaamassa Haastattelun taustatyöksi luin vastajulkaistun artikkelikokoelman ”Rikosseuraamustyön kehittymisen kysymyksiä”. Se toi esiin samoja ongelmia, mitä rikosseuraamusesimies Hanhikangaskin esitti. Ohjelmia on hyvä olla, jos ne toimivat, mutta kuinka mitata ohjelmien toimivuutta? Samoin voidaan kysyä, mikä vaikutus rikollisuuteen on rakenteellisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä. Onko seuraamusjärjestelmä keskittynyt liikaa yksilöllisiin tekijöihin? Vankimäärään vaikuttaa kriminaalipolitiikka, mutta kuinka vankiin vaikutetaan? Kysymys on tällä hetkellä rikosseuraamusalalla keskeinen. Suomeen levisi 2000-luvun vaihteessa kuntoutus-ideologia eli What Works-suuntaus, jossa riski-, tarve- ja vastaavuusperiaatteiden pohjalta pyritään tekemään mahdollisimman vaikuttavaa rikosseuraamustyötä. Siksi asiakas halutaan ensin tutkia hyvin, niin häntä voi sitten hutkia tehokkaasti. Taivaanrannan maalari jää kuitenkin kaipaamaan perustavanlaatuisia kysy- myksiä. Onko laitosrangaistus paras mahdollinen vaihtoehto? Miten oikeuttaa rangaistus? Onko jotain sellaista pyritty korjaamaan, mikä ei ole rikki? ”Rikosseuraamustyön kehittymisen kysymyksiä” -teos vahvistaa rikosseuraamusalalla vallitsevaa diskurssia ja paradigmaa eikä riko sitä. Kyse on ammattikirjallisuudesta, joten se on ymmärrettävää. Rikosseuraamustyöstä saa hieman paradoksaalisen kuvan. Kärjistetysti ajatellen rangaistusajalla on usein jo itsessään rikollisuutta lisääviä vaikutuksia joihin pyritään vaikuttamaan kuntouttavilla toimenpiteillä. Tunnistaminen, luokittelu ja hallinta toimii, joten sorkka voidaan työntää giljotiiniin. Sorkan irrottua sidettä kääritään jo ympärille ja Dodolintu iloitsee: Kaikki voittivat ja palkinto kuuluu kaikille! – Rikosseuraamustyön kehittämisen kysymyksiä / toim. Raino Lavikkala ja Henrik Linderborg Vantaa : Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, 2011. - 250 s. Uljas 1 | 19. 1. 2012 19 Kulttuuri Kuumeinen Balkan tanssittaa letkeästi Kuvakukko Europa Cinemas verkostoon K uopion Kino Kuvakukko liitettiin kansainväliseen Europa Cinemas verkostoon. Verkosto on erikoistunut eurooppalaisten elokuvien levittämiseen. Mukaan pääsevät ainoastaan elokuvateatterit joiden ohjelmistosta yli puolet koostuu eurooppalaisista elokuvista. Kino Kuvakukon johtajan Paul Staufenbielin mukaan ohjelmisto pysyy näin ollen jotakuinkin ennallaan. ”Liittyminen saattaa tuoda mukanaan korkeintaan joitakin eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Käytännössä kyse on rahallisesta tuesta, jolla verkosto yrittää parantaa eurooppalaisen elokuvan asemaa suhteessa amerikkalaisen elokuvan ylivaltaan”, Staufenbiel kertoo. Verkostoon liittymisen edellytyksenä on 20 000 asiakkaan raja kaupallisissa esityksissä. ”Viime vuosi oli Kuvakukolle erittäin menestyksekäs. Laadukkaita elokuvia oli paljon ja kävijöitä oli alustavan arvion mukaan yli 30 000”, Staufenbiel iloitsee. Järjestöllä on jäsenenä 1057 elokuvateatteria 599 eri kaupungissa 64 eri maassa. Kuvakukon lisäksi verkostoon kuuluvat Suomessa Helsingin Kino Engel, Tampereen Arthouse Cinema Niagara ja Lahden Kino Iiris. Kuvakukon kevätkausi alkaa bolivialaisten alkuasukkaitten maanomistusoikeuksista kertovalla Icíar Bollaínin ohjauksella Sade kuuluu meille sekä Sean Pennin tähdittämällä This Must Be The Place. Esityksessä on myös tammikuussa käynnistynyt suomalainen dokumenttitrilleri Punaisen metsän hotelli, joka kertoo kiistanalaisista puunistutuksista Kiinassa sekä Steve McQueenin Shame. Meksikolaisohjaaja Pedro GonzálezRubion Merelle-elokuva aloittaa ohjelmistossa 20. tammikuuta ja ranskalainen Kaivontekijän tytär 27. tammikuuta. Kevään aikana Kuvakukossa jatkuvat myös maailman musikaali- ja oopperahelmien taltiointien esitykset. Ensimmäisenä nähdään Royal Opera Housen esityssarjan Tuhkimo-satuun perustuva Cendrillonooppera 23. tammikuuta ja Direct from Broadway - sarjan Smokey Joe’s Cafe 30. tammikuuta. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston esityssarja aloittaa 13. helmikuuta teemalla ”Kahdeksan elokuvaa, jotka jokaisen miehen tulisi nähdä ymmärtääkseen naiseutta paremmin”. Luvassa on maanantaiiltaisin muun muassa Bergmanin Ehtoopuolen gootti-rokkari kostoretkellä. Sean Penn esittää Kuvakukon kevätohjelmistos- sa Paolo Sorrentinon ohjaamassa elokuvassa This Must Be The Place ikääntyvää ekstroverttiä irlantilaista gootti-rokkaria. Persona - Naisen naamio, Sauran Carmen, Allenin Annie Hall ja Bressonin Mouchette – raiskattu. Hyvät Kuvat -elokuvakerhon ohjelmisto ei ole vielä kokonaisuudes- saan varmistunut, mutta kausi alkaa 2. päivä helmikuuta Aki Kaurismäen Le Havrella. Jarkko Kumpulainen Esimerkillinen analyysi legendasta Jo Hanoi Rocksin tarinan kertoneella All Those Wasted Years -teoksellaan vakuuttaneen Ari Väntäsen biografia Michael Monroesta on kaivattu definitiivinen elämäkerta aiheestaan. Se piirtää henkilökuvan Black Sabbathin televisioidusta Pariisin-keikasta ja Alice Cooperista kipinän rockinnostukseensa saaneesta tinkimättömästä oman tiensä kulkijasta, multi-instrumentalistista, loistavasta lavaesiintyjästä ja myöhemmin myös merkittävästä biisintekijästä. Hanoi Rocksin 80-lukuiset vaiheet käydään läpi suhteellisen nopeasti; onhan yhtyeestä julkaistu jo oma teoksensa. Rocksin hajoamisen jälkeen Monroe oli hukassa ja Lontoossa sekä New Yorkissa vietetyt ajat kerrotaan kaunistelematta. Osittain Joan Jettin Blackhearts-yhtyeen muusikoista koostuneen Secret Chiefs- yhtyeen Suomen-kiertue oli menestyksekäs, vaikka koostumus jäi lyhytikäiseksi. Monroen soolotuotannon ensimmäisenä merkkiteoksena nostetaan esiin vuoden 1989 Not Fakin’ It. 20 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Michael Monroen merkitys rockscenelle ilmenee muun muassa artistin huomattavasta ystäväjoukosta, johon ovat lukeutuneet esimerkiksi Steve Bators, jonka luona Monroe Lontoossa asui, Aerosmithin Steven Tyler sekä Guns N’ Roses-jäsenistöä. Epäonnistunutta Jerusalem Slim-kokeilua seurasi Monroen keskeisimpiin yhtyeisiin lukeutunut Demolition 23. Mukana oli Michaelin veriveli Sami Yaffa ja kiertuekokoonpanossa myös Nasty Suicide. Bändin ainoasta pitkäsoitosta muodostui eräs Monroen parhaista ja useat albumin kappaleista kuuluvat edelleen hänen keikkasettiinsä. Yllätysvetona Michael palasi Suomeen ja julkaisi vuonna 1996 henkilökohtaisimpiinsa lukeutuvan Peace of Mind-albumin. 1980-luvun loppuvuosista lähtien teoksen avainteemoihin lukeutuu Michaelin suhde vaimoonsa Jude Wilderiin. Tämän kuoltua aivoverenvuotoon Michael kävi pohjalla vielä kerran, mutta kanavoi energiansa työntekoon. Hanoi Rocksin reunioniin johtaneista seikoista ensimmäinen oli vuonna 2001 julkaistu cd-boxi. Aivan kuten myös Monroen soololevyjen kyseessä ollen, myös Hanoi Rocksin 2000-luvun albumien syntyvaiheiden ja kappaleiden analyysi on esimerkillistä. Erityisen myönteisesti käsitellään pitkäsoitoista kenties vähimmälle huomiolle jäänyt Another Hostile Takeover. Kuitenkin myös Twelve Shots on the Rocks sekä Street Poetry saavat ansaitsemansa arvon. Hanoi Rocksin lopullinen hajoaminen käsitellään ilman dramatiikkaa ja uutta alkua edustava sooloalbumi, todella runsaasti töitä teettänyt Sensory Overdrive on liki pitäen klassikko syntyessään. Ari Väntäsen runsaalla kuvituksella höystetty Michael Monroe on esimerkillisen perusteellinen biografia hahmosta, joka legendaarisuudestaan huolimatta tituleeraa itseään rockin parhaiten varjelluksi salaisuudeksi. Kolme vuotta Suomessa toiminut Balkan Fever -tanssiklubi on koonnut romanialaisen ja balkanilaisen musiikin edustajat samoille neliöille. Levyllä on klubilla esiintyneitä tai muuten vaan asiaan liittyviä artisteja. Balkan beats on ilmiö, jossa letkeä tanssittavuus ja kansanmusiikin puolelta tutut viulut ja melankolia halaavat toisiaan sopusoinnussa. Kuulostaa erikoiselta ja sitä se on. Tekoviikset alkavat väpättää viimeistään silloin, kun Afrocola esittää senegalilaisen tulkinnan Matin ja Tepon ”Näitä polkuja tallaan” -kappaleesta. Hortto Kaalo ei epäröi kertoa synnyinjuuristaan, sillä biisillä ”Mustalaiseks olen syntynyt”. Levyn tyylilajit ja tunnelmat heittelevät villisti, mutta se on osa musiikkiilmiön moninaisuutta. Levy toimii mainiosti vaihtoehtona perinteiseen tanssijytkeeseen kyllästyneille. Soundit ovat kuitenkin sen verran omalaatuisia, että tunteakseen itsensä normaaliksi levyä kuunnellessa pitäisi melkein hakata tahtia nahkasaappaat jalassa ja huopahattu päässä. ”Vaikket sanoja kaikkia ymmärtäis, niin kieli on yhteinen, rakkauden”, lauletaan Shavan kappaleessa. Pisarat 9: Etsivät Pisarat Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat-lyhytnäytelmien kokonaisuus esitetään jo yhdeksättä kertaa. Tämän vuoden otsikoksi on valittu Etsivät Pisarat, joka mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Viidestä lyhytnäytelmästä koostuvassa esityksessä nähdäänkin niin dekkari-ilmettä kuin sielunmaisemien tutkintaa erilaisissa tyylilajeissa esitettyinä. Kuten joka vuosi, tälläkin kertaa Pisaroissa nähdään monia uusia, syksyllä ylioppilasteatteriin saapuneita kasvoja. Etsivät Pisarat saa ensi-iltansa keskiviikkona 15.2. klo 19. Muut näytökset ovat pe 17.2. klo 19, la 18.2. klo 14, su 19.2. klo 14, ke 22.2. klo 19, pe 24.2. klo 19 ja la 25.2. klo 14. Kaikki näytökset ovat Väen talolla, osoitteessa Jokikatu 8. Esitystä ei suositella alle 13-vuotiaille. 100-vuotta teatteria Työmaana teatteri –näyttely juhlistaa Joensuun kaupunginteatteria, jolla on satanen lasissa. Näyttely esittelee 100vuotiaan teatterin mieleenpainuvimmat hetket. Näyttelystä löytyy pukuja, lavasteita, valokuvia, rekvisiittaa, julisteita ja henkilökunnan haastatteluja. Näyttely alkaa 26. tammikuuta ja jatkuu kesäkuun alkuun. Elokuvakortit myyntiin Hyvien kuvien kevätkauden elokuvakortit tulevat myyntiin tammikuun 30. päivä kello 12.00 alkaen Lukemalla. Myyntiä jatketaan 2. helmikuuta alkaen Kuvakukossa. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen. Elokuvakortti maksaa 20 euroa ja näytöksiin ei myydä yksityislippuja. Eri esittäjiä: Balkan Fever Helsinki Henkilökohtainen suosikkini levyllä on Alamaailman Vasaroiden ”Luonto tuli lähelle”, joka tekee juuri sen mitä levyyhtiö esitteessään lupaa: pistää perseet heilumaan. Entä mikä on koko tämän monimuotoisen musiikkisuihkun idea? Asiaan vastataan ehkä parhaiten levyn kansiteksteissä, sillä joskus sitä vain tarvitsee… ”Forget politics, forget religion, and forget quest for authencity! The point is to have a good fucking time!” ’ Jussi Turunen Maksutonta rokkia ystävänpäivänä Kansallinen keikkapäivä on Suomen rock-klubien liiton juhlapäivä, jota vietetään ensimmäisen kerran 14. helmikuuta. Keikkapäivänä klubit, mukaan lukien Kerubi Joensuussa tarjoavat ilmaista ohjelmaa ystävänpäivän viettäjille. Ohjelmasta tiedotetaan tammikuun aikana. ”Näytetään, että tässä on kyse rakkaudesta musiikkiin. Ja seuraavana päivänä voidaan sitten viettää porukassa kansallista krapulapäivää”, ravintola Kerubin ohjelmapäällikkö Panu Hattunen toteaa. Suomen rock-klubien liitto on perustettu vuonna 2010 itsenäisten elävän musiikin toimintaa järjestävien klubien yhteenliittymäksi. Siihen kuuluu parikymmentä klubia ympäri maata. VB-valokuvakeskus: Olen tässä O Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely 2012 välittää paikan tajua taiteessa. Näyttelyn teokset ovat syntyneet muun muassa naapurisuhteiden, sylissäpitämisen, kummitusjuttujen ja unohdettujen veistosten hallitsemissa tiloissa. Mukana ovat Pohjois-Savossa asuvat ja työskentelevät taitelijat Nanna Hänninen, Sini Koivistoinen, Tuire Kurikka, Maria Kärkkäinen, Ulla-Mari Lindström, Olli Lähdesmäki, Kirsi Pitkänen, Tuire Punkki ja Johanna Väisänen. Ari Väntänen. Michael Monroe. Like 2011. Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely 13.1.-26.2.1012 Pertti Pulkkanen Uljas 1 | 19. 1. 2012 21 ” Katsojan onkin usein etsittävä kuvien merkitystä niiden visuaalisen ulkoasun ulottumattomista Poliittista räppiä viimeiseen hengenvetoon Monitahoinen Kasari Ensimmäinen mieleen nouseva kuva 1980-luvusta on usealle varmasti niittitakkinen hahmo isoine kampauksineen. Joensuun kaupunginmuseossa 12. tammikuuta avattu Sari Poijärven valokuvanäyttely Kasari kokoaa kuitenkin museon salien valkoisille seinille runsaasti muutakin kuin ajan katumuotia. Poijärven näkökulma kahdeksankymmentälukuun on ollut mitä herkullisin. Hän on nähnyt vuosikymmenen paitsi tuon ajan nuoren silmin, myös valokuvauksen opiskelijan ja lehtikuvaajan etsimen läpi. Filmille on tallentunut kahdeksankymmentäluvun kliseitä, kuten vaatteita ja musiikkiskeneä, mutta myös aikansa nousevia julkimoita, jotka nuorempikin katsoja tunnistaa. Politiikkaan näyttely sukeltaa hahmotellen hiipuvaa Neuvostoliittoa. Vielä elokuvan tekoon ja Jyväskylän ralliin poukkoileva materiaali on teemojen monimuotoisuudessaan ratketa liitoksistaan. Mielenkiintoinen lisä ja sidos valokuville syntyy runsaasta videomateriaalista. Videotaltioinneissa Poijärvi kertoo muun muassa miten 1980-luku muutti naisen asemaa. Aihe on tuttu naiselle, joka kollegoineen oli murtamassa mielikuvaa siitä että valokuvaaja olisi aina miespuolinen. Modernia valokuvataidetta etsivän visuaalista nälkää Kasari tuskin täyttää. Valtaosa kuvista edustaa perinteistä kotimaista lehtikuvaa; konstailematttomia dokumentaarisia paloja aikakaudeltaan, ilman päälle käyvää graafisuutta. Katsojan onkin Hannibal tekee kantaaottavaa hiphoppia tulevien sukupolvien vuoksi. Uutuusalbumi vilisee viittauksia esikuviin Pohjois- ja EteläAmerikassa, mutta räppärin elämänfilosofia on tiukasti sidoksissa juuriin Rovaniemellä.- Jussi Valonen, teksti R Vielä 1980-luvulla Sari Poijärveltä saatettiin kysyä onko hän varmasti ladannut filmin kameraansa. usein etsittävä kuvien merkitystä niiden visuaalisen ulkoasun ulottumattomista. Esimerkiksi Viron laulujuhlan väkipaljoudesta otetun kuvan taustalta löytyy voimakas lataus, joka aukeaa historiallisen taustan kautta. Itsenäisyyttä kaipaava kansa on kokoontunut rauhanmieliseen laulujuhlaan osoittamaan ylpeyttä omasta kansallisuudestaan. Kasari on rymistää läpi aikakauden keskeisimpien kotimaisten ilmiöiden. Historiallisen dokumentaation luonnetta vahvistaa myös esillä oleva kuvauskalusto, jota Poijärvi käytti aikana jolta kuvat on koottu. Galleriassa teemoiltaan rönsyilevä ja ilmaisultaan mieto Kasari olisi vaikea niellä, mutta taidemuseossa kokonaisuus on perusteltu. Joona Sipi Teksti & Kuva Lautapelaajien maraton Kuopiossa Kuopiossa järjestettiin loppiaisen tienoilla neljän päivän lautapelitapahtuma. Pelikerho Kärmeksen järjestämään tapahtumaan osallistui pitkän viikonlopun aikana yhteensä noin 90 lautapelaajaa. ”Tunnelma oli leppoisa ja kaikki pelipäivät olivat yhtä suosittuja. Tasainen 40 hengen pelaajakunta löysi tiensä Lukemalle läpi viikonlopun”, sanoo Kärmeksen puheenjohtaja Kalle Malmioja. Kärmes järjesti Kinkkuconin Kuopion kampuksen Lukemalla nyt jo yhdettätoista kertaa. ”Tapahtuman pääpaino oli vapaassa pelaamisessa, pelejä valikoimassa oli yli 200. Tästä valikoimasta jokainen löysi varmasti haluamansa, oli se sitten äskettäin julkaistu uusi peli, kuten Eclipse ja Ora et Labora, tai vanha klassikko kuten Settlers of Catan”, selventää Malmioja. Kävijät saivat myös kisailla lautapelien tunnistustehtävässä ja osallistua Kuopion 22 Uljas 1 | 19. 1. 2012 ylioppilasteatterin järjestämään Bang!-livelautapeliin. ”Järjestäjien puolesta suuri kiitos kaikille osallistujille. Kävijöitä oli 10 eri kaupungista, suurin osa luonnollisesti Kuopiosta. Lisäksi lautapelaajia oli saapunut paljon pääkaupunkiseudulta ja Jyväskylästä”, iloitsee Malmioja. Sunnuntaina 8. tammikuuta järjestettiin myös lasten lautapeliaamutapahtuma. ”Lautapelit yhdistävät useaa sukupolvea ja tapahtuman iäkkäin kävijä oli yli 60-vuotias kun nuorin pelaaja oli vasta 11 vuotta”, kertoo Malmioja. Kärmes on ISYY:n lauta- ja korttipeleihin keskittynyt pelikerho, joka järjestää viikoittaisia peli-iltoja Lukemalla. Peli-illat ovat kaikille avoimia ja niissä voi kokeilla uusia ja vanhoja lautapelejä. Seuraavat peli-illat järjestetään 27. tammikuuta sekä 3. ja 9. helmikuuta alkaen kello 15.00. Jarkko Kumpulainen äppäri Hannibalin uusin levy Viimeiseen Hengenvetoon keskittyy länsimaisen yhteiskunnan epäkohtiin. Ote on suora, mutta erinomainen musiikki hioo sanoitusten kulmia. ”Oon aina seurannu niin Suomen, kuin muun maailman tapahtumia ja kuunnellukantaaottavaa hiphoppia. Vuosituhannen alku on ollut niin mielenkiintoista aikaa, että pakostakin tekstit ovat radikalisoituneet. Myös yhteiskunnallisen kritiikin tarve on tullut entistä tärkeämmäksi. Joku vuosi sitten innostuin kantaaottavasta stand-upista kuten George Carlin, Chris Rock, Dave Chappelle sekä tietenkin Bill Hicks ja löysin oman linjani siitä. Etenkin Hicksin maailmasta” Hicksin Hannibal arvostaa korkealle. ”Suuri ajattelija. Ihmiset muistavat hänen tupakkasketsinsä, mutta tärkein syy miksi Hicks oli koko ajan lopettamassa tai lopettanut olivat tupakkayhtiöt ja niiden toiminta. Ei niinkään se mitä ite rööki tekkee käyttäjälleen.” Myös muiden huumausaineiden suhteen Hicks oli varsin suvaitsevainen. Hän arvosteli USAn hallituksen tukemaa huumepolitiikkaa ja erityisesti niitä vastaan julistettua sotaa. Hannibal tekee samoin. ”Huumeiden vastainen sota on niin kauan täynnä ristiriitaisuuksia, kun alkoholi ja tupakka ovat laillisia, jotka kuitenkin ovat isoimmat tappajat päihdemarkkinoilla. Propaganda on mieletöntä mitä tulee kannabikseen, joka ei oo tänä päivänä tappanu ketään. Paitsi sen yhden satamatyöntekijän joskus 1800-luvulla, jolla tippu ganjapaali niskaan. Se oli traagista” Kappale 10 Rock yhdistää huumekaupan sotaan Afghanistanissa. Alun samplella kuullaan Kimmo Sasia, joka julistaa sodan syiksi tasa-arvon ja koulutuksen edistämisen. 10 Rockin perusteella todellinen syy liittyy monikansallisten korporaatioiden edunvalvontaan ja kansainväliseen huumekauppaan. ”Valtamedia ei paljoa siitä puhu. Miksei? Koska ne ovat ikävä kyllä samaa eliittiä, tai ainaki niitten päätoimittajat ovat. Niihin hommiin ei pääse jos ei suos- Monessa liemessä keittetty Joku Roti Recordsin pääjehu Hannibal hoivaa räppäämisen ja yhteiskuntakritiikin lomassa myös äskettäin syntynyttä lastaan. ” Mutta lintukoto voi olla vielä se minkä ihmiset näkevät kun astuvat ulos. Sotatila vallitsee kun avaat tv:n tu tiettyihin ehtoihin. Monikansalliset yhtiöt ovat ne jotka länsimaissa päättävät. Kunnallistasolla demokratiaa vielä mielestäni on, mutta ylemmällä taholla se on jo menetetty. Oikein Ameriikan malliin! Mieluummin ottaisin aidon demokratian, jossa edustaja palvelee äänestäjiään, eikä joitain yrityslobbareita, think-tankkeja tai vain omaa puoluettaan.” Globaalin maailman ongelmat yltävät Suomeenkin, vaikka uskottelemme että elämme suojaisassa lintukodossa. ”Mutta lintukoto voi olla vielä se minkä ihmiset näkevät kun astuvat ulos. Sotatila vallitsee kun avaat tv:n. Yksi syy miksi heitin telkkarin kaatopaikalle oli juuri se saastan määrä mitä sieltä pukkaa: Lapsille aivopesusta käyviä ohjelmia, helevetin huonoja, niin kotimaisia, kuin ulkomaisia sarjoja, jotka suoltavat propagandaansa sekä tietenkin mainoshelevetti, joka huutaa tuplat lujemmalla jääkaapillesi asti.” Televisio antaa myös lapsille roolimallit joita seurata. Huoli tulevista sukupolvista nousee albumilla esiin erityisesti kappaleessa Elän vuoksesi, kuolisin puolestasi. ”Näin pienen lapsen isänä sitä alkaa huolehtiin muistakin kuin itestään. Se tuli vahvasti mukaan lyyriseen sisältöön. Mie en välttämättä ole täällä enää 30 vuoden päästä, mutta hän joutuu kestämään tätä ehkä sen 70-80 vuotta. En halua, että hän katsoo minun teke- misiäni ja sanoo: ‘Isä oli itsekeskeinen mulukku, joka ei piitannu muista kuin itestään’.” Tulevien sukupolvien lisäksi on tärkeä muistaa omat juurensa. ”Juureni ovat minun ja esi-isieni tarinaa, jota jatkan niin kauan kuin täällä hengitämmä. Lapseni jatkaa sitä sitten siitä. Henkinen kotini on edelleen Lapissa. Jos ei tunne itseään, on vaikeaa arvostaa itseään. Siitä on helppoa mennä sitten suvaitsemattomuuteen ja muihin takapajuisuuksiin, jos ei ole itsetunto terveellä pohjalla.” Myös murteen käyttö kertoo omasta taustasta. ”Murre tulee mulle luonnostaan. Aloin aikoinaan räppään sillä tavalla: kavereitten kans heitettiin freestylea ja huomattiin että sehän tulee ulos ’rollon slangilla’. Uljas 1 | 19. 1. 2012 23 ”Pelaajalla täytyy olla tunne, että hän on pelimaailmassa ja pystyy vaikuttamaan tapahtumiin. Kauhua autotallista Tuoreen kauhuseikkailupelin käsikirjoittaja Teemu Vilén kertoo kuinka huijata ja pelotella pelaajia. Korkean luokan kummittelu vaatii opiskelujen jättämisen sivuun, mutta uhraus kannattaa. .- Jussi Valonen, teksti & Juulia Santanen, kuva R ovaniemelle sijoittunut Turmoil Games julkaisi alkusyksystä kauhuseikkailu Alpha Polariksen. Viiden miehen pelitiimin esikoista myydään kuudessa maassa ja se arvosteltiin maineikkaillakin pelisivustoilla. Käsikirjoittaja Teemu Vilén kertoi pelin synnystä, tekemisprosessista ja opiskelun tasapainottamisesta työn kanssa. Alpha Polaris kertoo Grönlannissa olevasta eristyneestä öljy-yhtiön asemasta, jonka henkilökunnan päämäärä on etsiä esiintymiä jäätiköltä. Rikas esiintymä löytyykin, mutta myös mysteerinen luola, josta löytyy ihmisen luita ja muinainen merkkikirjoitusta sisältävä talja. Samaan aikaan puhkeaa vuosisadan sähkömyrsky. Ajatus pelistä sai alkunsa varsin kaupallisesta näkökulmasta. ”Tiedettiin että seikkailupeleille on olemassa markkinat, erityisesti KeskiEuroopassa. Julkaiseminenkaan ei ole pienille studioille hankalaa digijakelun yleistymisen jälkeen. Meillä oli myös paljon innostusta juuri seikkailupelin tekemiseen.” Sijainti iskee oman leimansa peliin. ”Jäätikkö sopii hyvin yleisteemoihin, joita ovat eristys ja fokus draamaan. Myös pelialue rajautuu tarkkaan eikä resursseja tarvitse käyttää tapahtumaympäristöön niin paljon. Myös kerronnalliset ideat tiivistyvät ja pystyy keskittymään dramaturgiaan.” Keskittyminen draaman kaareen ja hitaampaan kerrontaan on onnistunut ratkaisu. Yksi pelin vahvimpia puolia on juuri kauhun hidas eskaloituminen. Toinen tärkeä piirre on tuntemattoman pelko, josta erityisesti H.P. Lovecraft tunnetaan. Vilén nimeää hänen Chtulhu-tarinansa vaikutteiksi. ”Haluttiin yhdistää fakta ja fiktio. Tarkoitus oli ettei pelaaja tiedä kummasta on kyse ja milloin siirrytään faktasta fiktion puolelle.” Lovecraftin tapaan pelin mysteeri alkaa aueta antropologisen tutkimusaineiston kautta. Yksi pelikäsikirjoittamisen keskeisistä kysymyksistä on pelitutkimuksessa käytetty termi agentuuri. Agentuuriksi nimitetään kokemusta pelitapahtumien hallinnasta. ”Pelaajalla täytyy olla tunne, että hän on pelimaailmassa ja pystyy vaikuttamaan tapahtumiin. Pohdin käsikirjoittaessa paljonkin että miten luodaan pelaajalle illuusio agentuurista. Esimerkiksi valinnat dialogissa ovat pitkälti illuusiota eivätkä johda merkittäviin muutoksiin pelin tapahtumien kannalta.” Pelaaja laitetaan pelissä nuoren jääkarhututkija Runen rooliin. Tutkimusmaailma kohtaa öljynetsijöiden kaupallisen näkökulman. Luonnonvarojen kahmiminen on ajankohtainen aihe, suurvaltojen varatessa alueita pohjoiselta napajäätiköltä. Vilénin mielestä parhaat tarinat koskettavat ajankohtaisia asioita. ”Pidimme ympäristöteemaa tärkeänä asiana ottaa huomioon. Toisaalta dramaturgian näkökulmasta liika kannanottaminen voi olla myös huono juttu. Ollaan tiimin kanssa tyytyväisiä lopulliseen tasapainoon.” Pelinkehitysprosessi vaati veronsa. ”Kehittämisen edetessä opiskelut jäi nopeasti taka-alalle. Peliala vaatii kutsumusta, vaikka alkaakin olemaan vakavasti otettava teollisuudenhaara. Viiden hengen studiossa mennään pitkälti autotalli-meiningillä, mikä tarkoittaa henkilökohtaisia ponnisteluja ja pitkiä päiviä.” Turmoil Games on rankan tekemisjakson jälkeen tuotannollisesti tauolla. Ideoita peleille kuitenkin riittää, joten jatkoa voidaan odottaa. Peleissä käsikirjoitus lätkäistään joskus vasta jälkikäteen peleihin. Seikkailupeleissä käsikirjoitus on kuitenkin todella tärkeä alusta lähtien. Alpha Polaris ei ole poikkeus. ”Mentiin vahvasti käsikirjoituskylki edellä. Käsikirjoittaminen on kuitenkin peleissä monimutkainen prosessi. Ei tehdä vain konseptia ja kässäriä ja seurata niitä.” Lindén puhuu vesiputouskehityksestä tai iteratiivisuudesta. ”Käsikirjoitukseen palataan takaisin, järjestellään uudelleen, kerätään taas palautetta ja vielä korjaillaan.” ”Kirjoittaessani pyrin ottamaan erityisesti draaman kaaren huomioon. Ensin laadin yleisen suunnitelman, jonka pohjalta sitten rakennan kerrontaa. En lähtenyt vain suoraan kirjoittamaan.” Pyrkimys oli vanhanaikaiseen kauhuun. ”Tarkoituksena oli enemmän rakentaa, kuin purkaa jännitettä”. 24 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Arvio| Alpha Polaris Koukuttavan yllätyksetöntä seikkailua A lpha Polaris on perinteinen kauhuseikkailupeli, joka etenee keskustelujen, tavaroiden keräämisen ja puzzlenratkonnan parissa. Seikkailupelien veteraaneille pelaaminen on helppoa, mutta aloittelijoille oppimiskäyrä voi osoittautua korkeaksi. Kerronta ei yllätä kauhun ystäviä. Tapahtumaympäristönä on Grönlannin jäätiköllä sijaitseva öljyntutkimusasema. Kauhuteemalle tyypillisesti sijainti on syrjässä ja aseman jäsenten välillä on jännitteensä, jotka alkavat purkautua kauhun hitaasti eskaloituessa. Asemalle tunkeutuvasta yliluonnollisesta läsnäolosta ei saada selvää kuvaa kunnes vasta aivan lopussa. Sopiva tahditus auttaa onnistuneen tunnelman luomisessa. Menoa eivät haittaa pienen studion rajoitukset, jotka haittaavat vain hahmomalleissa. Jäykän oloisiin hahmoihin tottuu nopeasti ja henkilöiden välisiin keskusteluihin luodaan tarvittava dramaattisuus sarjakuvahahmojen ja ääninäyttelyn avulla. Onnistuneen Alpha Polariksesta tekee juuri mysteerisen koukuttava tunnelma. Uljas 1 | 19. 1. 2012 25 ”Sen eron, että onko surullinen vai verenhimoinen näkee kyllä tekstistä Esseisti ja kriitikko Matti Mäkelä toteaa, että yksi nykykriitikoiden synti on yrittää kirjoittaa lauseita, joita siteerataan seuraavassa kansiliepeessä. Mikä on hyvä kritiikki? Kalevala lienee Suomen tunnetuin teos, josta jatkuvasti tulee uusia, lukemista keventäviä painoksia. Erehtyväisiä ovat niin kriitikot kuin kritiikin kohteetkin, eikä objektiivisuutta ole kuin teknokraatin päiväunessa. Mutta mielipiteiden kirjossa kriitikon sanalle tuo painoarvoa syvällinen perehtyminen ja kokemus. – Pasi Huttunen, teksti & kuva Kansanperinne pysyy Helkanuorila hengissä ”Suomalainen suullinen perinne on aivan omaa luokkaansa”, toteaa Riitta Varpuharju kysyttäessä Helkanuorten toiminnan innoittajaa. 5-25 – vuotiaat Helkanuoret oppivat samoja runoja, tarinoita ja lauluja, joita hän on itse lapsena oppinut. Entinen kerholainen toimii nyt kerho-ohjaajana Laukaassa sekä Helkanuorten liiton hallituksessa.- Katja Hätinen, teksti & kuva Kalevalamittainen runous liittyy lähes kaikkeen Helkanuorten tekemiseen. Riitta Varpuharjun mukaan kalevalainen rytmi ei tuota lapsille ja nuorille ongelmia, mutta sanojen tarkoitusta täytyy toisinaan selittää. Useat sanat, kuten halliparta, kensti tai telkytellä, saattavat naurattaa ja ihmetyttää. Pelkkää Kalevalaa kerhot eivät kuitenkaan ole. Ohjelmat vaihtelevat ohjaajan mukaan: toiset painottavat kädentaitoja tai tanssia, toiset ruokaperinnettä tai suullista ilmaisua. ”Perinnettä ei voi kahlita” Helkanuorten toiminnan tarkoituksena on turvata perinteen säilyminen vaikka uusia muotoja tulisi rinnalle. Vaikka Riitta 26 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Varpuharjukin myöntää itsestään asuvan perinnenatsin, he eivät kavahda uusia perinnemuotoja. ”Ennen tehtiin näin ja nyt tehdään noin – sitä on turha kiistää, pikemminkin pitäisi pohtia kuinka näitä tapoja voisi yhdistellä.” Helkanuoret tietävät perinteen elävän arjessamme. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa joulusauna sekä monet sananlaskut: Rahalla saa ja hevosella pääsee tänä päivänäkin. Perinteen muovautuminen näkyy kerhoissa selkeästi. Lapset saattavat osata vanhan leikin, mutta hieman eri tavalla. Esimerkiksi ”viimeinen pari uunista ulos” leikittiin ennen olemalla ”leskisillä”. Perinteellä on myös kytkentä muihin yhteiskunnan alueisiin. Varpuharju paljastaa pyöritelleensä viime aikoina ajatusta kansanperinteen tuntemisen ja monikulttuurisuuden suvaitsemisen yhteydestä. ”En pelkää muita kulttuureja, kun tunnen omani niin hyvin”, hän tiivistää ajatuksen. Omien perinteiden tunteminen ja ylläpitäminen voisi auttaa ymmärtämään sen, ettei niitä kukaan voi viedä pois. Kiinnostusta on muttei ohjaajia Helkanuorten toiminta on hyvin pientä, ja he taistelevat ihmisten vapaa-ajasta muiden kerhojen kanssa. Helkanuorten suosio oli 80–90-luvuilla suurimmillaan, mutta nykyään aktiivisia paikallisyhdistyksiä on vähän. Toisaalta toiminnan luonteeseen kuuluu se, että kerhoja alkaa ja loppuu. Joensuussa on ollut 2000-luvulla kolmekin eri ohjaajaa, ja nyt haetaan taas uutta. Kuopiossa ja Savonlinnassa toimintaa ei ole ollut lähivuosina. Riitta Varpuharju sanoo tulevaisuuden mietityttävän kovasti. Kerholaisia yleensä olisi, mutta ohjaajia on hankala löytää. Saman ongelman ovat kohdanneet varmasti monet muutkin kerhot. Helkanuorten asemaa pyritään kohentamaan tekemällä yhteistyötä esimerkiksi koulujen ja järjestöjen kanssa. Kalevalaisten Naisten Liitto on Helkanuorten tärkeä tukija. Helkanuorten toiminta ei ole pienen piirin harrastus, vaikkakin toimijoiden taustoista löytyy usein kiinnostusta kieleen tai kansanperinteeseen. Selvästikin vanhaa kansanperinnettä pidetään yhä tärkeänä. Google tarjoaa todisteita: trokeemankeli, perinneleikit, morsiussauna, luonnonuskonnot… Fakta | Helkanuorten liitto ry • • • • Perustettiin 1983, helkatyö alkanut 1949 Kalevalaisten Naisten nuorisotyönä Aktiivisia paikallisyhdistyksiä noin kymmenen Maamme ainoa lausuntaan, suulliseen ilmaisuun sekä muuhun kansanperinteeseen erikoistunut lapsi- ja nuorisojärjestö Hakevat Joensuuhun kerho-ohjaajaa K ukapa ei taidekriitikkoa vihaisi, ainakin joskus? Viime syksyn Kritiikkipraktikumissa ItäSuomen yliopiston kulttuuritieteissä opeteltiin hyvän kritiikin tekoa. Mutta millainen se on? Onko kriitikon messiaaninen tehtävä valistaa rahvasta ja kehittää arvioimaansa alaa yhä suurempaan loistoon vai huiteleeko hän lyhyitä tuoteselosteita myyntiä edistämään? ”Perinteisesti kriitikko ja taiteilija olivat samalla puolella ja kriitikon tehtävä oli esitellä äimän käkenä olevalle lukijalle teoksia. Hyvän kritiikin ainekset ovat tavattoman yksinkertaiset ja ajattomat. Se sisältää kuvauksen teoksesta, analyysin ja arvottamisen”, yksi praktikumin vetäjistä, kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelä toteaa ja piirtää kuvaajan tekijän, kriitikon, lukijan ja tutkimuksen vuorovaikutuksesta. ”Perinteisesti ajateltu objektiivisuus on täysi illuusio. Fanius on hienompaa kuin mukamas-objektiivisuus. Objektiivisuus tulee siitä, että on vapaa alue ja kaikki saavat sanoa. Ja se on kiehtovaa, että Googlessa kaikki kritiikit ovat rinta rinnan.” Hän ei ole huolissaan siitä, että netti tai markkinatalous tappaisi hyvän kritiikin. Hän arvioi, että kritiikki seuraa luontaisesti taideinstituution muutosta ja trendejä. ”Että syntyy hedelmällinen suhde lukijan kanssa, pitää olla kirjoittanut sata kritiikkiä. Oli lukija samaa mieltä tai ei, niin silloin kritiikit voivat olla hyödyllisiä. Kriitikko seuraa alaa ja voi sanoa mitä siellä tapahtuu. Kriitikot ovat päivän erehtyjiä, mutta pitempi näkökulma on arvo.” Arvotuksen merkitystä on Mäkelän mukaan pyritty poistamaan ja on syntynyt ammattikohuntekijöitä myyntiä edistämään. ”Arvotus tapahtuu silti tavalla tai toisella. Kritiikkien lyhentymisestä on puhuttu paljon, mutta se on foorumikysymys. Päivälehdissä on tapahtunut pinnallistumista, mutta ne eivät olekaan enää sivistyneistölle niin kuin aiemmin”, hän huomauttaa. Hän kuitenkin korostaa, että vaikka kritiikin merkitystä yritetään nuijia olemattomiin, lähtee taideteoksen kestävyys usein jonkin kriitikon arvotuksesta. Kriitikon rooli on tärkeä, kun määritellään sitä hyvien teosten joukkoa, joka muodostaa kaanonin. ”Ei ole enää suuria kriitikkoja, eikä tarvitakaan, mutta kriitikolla on valtaa. Arvostelematta jättäminen on vallankäyttöä, ja huonoilla kritiikeilläkin on merkitystä lähinnä apurahoihin ja sijoittumiseen instituution sisällä. Merkittävintä se on silloin, jos nostaa uuden tekijän kaanoniin. Pudottamisessa ja haukkumisessa nousee aina esiin kysymys kriitikon motiivista.” Raja rakentavan kritiikin ja omaa egoa pönkittävän haukkumisen välillä on häilyvä ja vaikea. Rakentavakin kritiikki tulkitaan usein vittuiluksi. ”Sellainen säälittävä pyrkimys pätemiseen on tylsää. Itselläni on sellainen suoja ilkeilyä ja runttaamista vastaan, että kirjoitan kirjoja myös itse. Annan arvon taiteen tekemiselle, oli laatu mikä hyvänsä. Vaikka minullakin on kaveruuksia loppunut kritiikkeihin”, Mäkelä sanoo. ”Kriitikoiden hiukan falski puolustus on, että olen velvollinen lukijoille. Ja on siitäkin esimerkkejä, että tekijät ovat saaneet huonoista kritiikeistä vihan voimaa ja päättäneet näyttää seuraavalla teoksella. Hyvästä kirjasta tulen iloiseksi ja huonosta surulliseksi, eikä niin, että innostun kun pääsen lyttäämään. Sen eron, että onko surullinen vai verenhimoinen näkee kyllä tekstistä.” Periaatteessa kritiikin säännöt ovat samat taiteen eri aloilla, mutta Mäkelä muistuttaa perinteisestä verenhimoisuusjärjestyksestä. ”Kritiikkejä voidaan luokitella sen mukaan, onko nyrkin mitan etäisyydellä. Kirjallisuus on yleensä suhteellisen etäinen ja vielä nuivemmin arvioidaan käännöskirjallisuutta, vaikka se on sinänsä voimakkaamman valinnan läpikäynyttä. Näytelmän ensi-iltaa seuraavana aamuna krapulaiset näyttelijät saattavat kohdata kriitikon kadulla.” Mäkelän, professori Helmi Järviluoma-Mäkelän ja professori Risto Turusen ohjastaman Kritiikkipraktikumin satoa julkaistiin Uljaan verkkosivuilla Uusi kritiikki –arviosarjassa. Yhteensä arvioita julkaistiin 16. ”Yleistaso oli yllättävän hyvä. Veikkaan, että tästäkin praktikumista tulee muutama, jotka harrastaa tätä kenties koko elämänsä”, kuuluu Mäkelän arvio. Uljas 1 | 19. 1. 2012 27 Matka miehen mystisiin uumeniin Kellarin kätköistä Tiedottaa: Curse of the Devil Joensuun kampuksen toimisto on muuttanut Haltian toiseen kerrokseen. Raken- nus sijaitsee Vesikon ja Metrian välissä. Käytä Vesikon puoleista ovea. Osoite: PL 111 (Yliopistokatu 7, Haltia 2krs), 80101 JOENSUU juustona, kun transformaatio tapahtuu ja epäonninen mies muuttuu ihmissudeksi. Curse of the Devilin kuvasto on kaunista ja muistuttaa etäisesti Hammer-elokuvia visuaaliselta ilmeeltään. Kököt efektit pelastavat osittain elokuvan ryppyotsaisuutta, vaikka tempo välillä laahaa kuin unilääkkeitä popsinut etana. Ihmissusiefektit ovat tyylikästä katseltavaa ottaen erityisesti huomioon elokuvan minimaalisen budjetin. 70-lukulaisuus paistaa mukavasti toteutuksesta ja monet tahattoman urse of the Devilin keskikoomiset kohtaukset kutkutteajalle sijoittuva alku tuo levat sopivasti nauruhermoja. etäisesti mieleen WitchHombre lobo-sarjaan kuuluvan finder Generalin kaltaiset noielokuvan pääosaa tähdittää kuutavainoelokuvat. luisa espanjalainen Muuan inkvisiitto- ”Kököt efektit pekauhustarba, jo edesri sattuu teloittamennyt Paul Naschy. maan vanhan vih- lastavat osittain Naschy pitää hallustahousun nimeen elokuvan ryppyotsaan epävirallista riittejä ja noituutta saisuutta, vaikka ennätystä ihmissusiharjoittaneen roolien suhteen, sillä kreivittären, joka tempo välillä laahaa hän näytteli ulvovaa juuri ennen kuole- kuin unilääkkeitä koirasukuista peräti maansa langettaa 12 eri elokuvassa. popsinut etana inkvisiittorin ja täCurse of the Devil män jälkeläistensä on kaukana mestapäälle kirouksen. riteoksesta, mutta Keskiajalta siirryttään nykypäijättää silti suvereenisti taakseen vään, kun inkvisiittorin jälkeläimonet ihmissusirainat. Elokuvaa nen huomaa olevansa esi-isänsä voi suositella kaikille ihmissusitapaan kirottu. Kirous saa aivan elokuvien ystäville sekä kökön uudenlaisen ulottuvuuden, kun kauhun ja erityisesti espanjalaimiekkonen huomaa pian, että sen horrorin henkeen ja vereen selkäkarvoitus muistuttaa toisivannojille. naan ryijyä ja kulmahampaissa on liikakasvua. Täysikuu möllöttää Mikko Puhakka C Taru Mäkelä ohjasi karusta lempeäksi taipuvan tutkielman miehistä. Arto Salminen on kriitikkojen arvostama kirjailija, mutta lukijat eivät ole häntä vielä ole ottaneet omakseen. Nyt Salmisen koulukaveri Taru Mäkelä on kuitenkin ohjannut Varasto-romaaniin pohjautuvan urbaanin duunarikomedian.. - Niko Salovaara, teksti & Pasi Huttunen, kuva V uonna 2005 kuollut Arto Salminen oli monien silmissä eettisesti epäilyttävä inhorealisti, jonka pikimustaa huumoria ja suoraakin suorempaa kielenkäyttöä vierastettiin ja ihmeteltiin. Etenkin toisten kirjailijoiden ihaileman Salmisen tiiviissä romaaneissa on silti yhtä lailla nähtävissä kirkasta moraalia, kuulasta kieltä ja aitoa realismia. Edesmenneen kirjailijan tuotantoa voidaan myös luonnehtia yhteiskunnalliseksi poikkileikkaukseksi työn kautta: Taru Mäkelän ohjaama Varasto pureutuukin lama-ajan suomalaisen perusduunarin arkeen. Vuodenvaihteessa ensi-iltaan tulleen elokuvan on tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen nähnyt jo yli 40 000 katsojaa, mikä on pienimuotoiselle suomalaistuotannolle oikein hyvä tulos. ”Ruletti on näköjään pyörähtänyt uuden kierroksen, sillä Varasto on taas yhtä ajankohtainen kuin ilmestyessään 90-luvulla”, Mäkelä toteaa. Varasto kertoo päivänsä maalikaupan pohjakerroksessa viettävästä Rouskusta (Kari-Pekka Toivonen), joka ei suuremmin pidä työstään, työpaikastaan saati työkavereistaan. Lisätienestiä ja intoa pitkäpiimäisiin työpäiviin varastomies hankkii nimensä mukaisesti varastamalla ja 28 Uljas 1 | 19. 1. 2012 diilaamalla tavaraa eteenpäin. Päiviensä ratoksi Rousku hoitelee myös myyjätär Karitaa (Minttu Mustakallio) sen vakavampaa ihmissuhdetta havittelematta. Asetelma kääntyy kuitenkin nurin niskoin, kun raskaaksi tullut ja Rouskun rikoksista tietoinen Karita alkaa kiristää miestä ryhtymään lapselleen isäksi. Naisen ja miehen välisen valtataistelun ympärillä tärkeimpinä sivuhenkilöinä häärivät Aku Hirviniemen esittämä hönö työkaveri Raninen sekä Vesa Vierikon ” Halusin kuvata miehisyyttä ja miehiä, sillä he ovat minulle arvoitus ja mysteeri. politiikasta paasaava kommunisti Jylhäkorpi. Tarinan keskiössä ovat siis tragikoomiset miehet, eivätkä naishahmot pääse suuremmin esille miesten pelikentälle änkeävää Karitaa lukuun ottamatta. ”Halusin kuvata miehisyyttä ja miehiä, sillä he ovat minulle arvoitus ja mysteeri. Mitä he ajattelevat vai eivätkö mitään”, Mäkelä pohtii hymyillen. Dokumentaristina paremmin tunnettu ohjaaja ei ole Salmisen tuotannon parissa ensimmäistä kertaa, sillä hän on aiemmin tehnyt kirjailijan kanssa yhteistyössä Tampereen teatteriin sovituksen iltapäivälehtien maailmaan sijoittuvasta Paskateoriasta. Vaikka Salminen ehti dramatisoida myös Varaston, elokuva on tehty uusiksi romaanipohjalta. Tämä on tapahtunut vaivatta, sillä jo modernistisen niukka tyyli ja vetävä dialogi tekevät alkuteoksesta hyvin elokuvallisen. Sellaisenaan tekstiä ei ole kuitenkaan valkokankaalle tuotu: rankkuutta ja roisiutta on siistitty samalla, kun hahmot ovat saaneet lihaa luidensa ympärille. Tylyn hauska satiiri on edelleen läsnä, mutta kirjaa pehmeämpänä versiona. Mäkelä on myös ammentanut 1930–40 -lukujen screwball-komedioista, joiden kieli on sukua Salmisen henkilöhahmojen nasakalle sanailulle. Lajityypille ominaisesti elokuvassa on myös alkuteoksen avoimen lopun sijaan onnellinen päätös: screwball pyrkii eheyttämään sen, mikä on rikki. ”Ohjaamani Varasto on komedia ja kehityskertomus. Samanlainen juonikaari ei toimisi sekä kirjassa että elokuvassa”, Mäkelä selittää. Toimistot avoinna Joensuussa ja Kuopiossa: ma, ti, to 10 – 15, ke suljettu, pe 10 – 13 Kuopion kampuksen Lukeman uudet vuokrauskäytännöt ja –ohjeistukset sekä hinnasto löytyy osoitteesta: www.isyy.fi -> palvelut -> tilat -> Tapahtumat JOENSUU 18.1. Sosiaalipoliittisen jaoston kokous 19.1. Koulutuspoliittisen jaoston kokous 24.1. Avantouinti 30.1. Toimintajaoston kokous 31.1. Liikuntakerhon kokous 9.2. Tuutorien kiitosillan bileet Kerubissa 13.2. Tuutorihaku alkaa kaikilla kampuksilla ja päättyy 4.3. Tarkemmat tiedot hausta ilmaantuvat piakkoin ISYY:n nettisivuille ja infolistoille. 18.2. Lumikenkäilyä Lykynlammella Tapahtumat KUOPIO 23.1.Yliopistoliikunnan uintikurssi alkaa 24.1. ESN KISA:n Beach Party Passionissa klo 22:00 25.1. Erasmus in Schools info, klo 14:30, S23 7.2. Tuutorien kiitosilta ja kaikille avoimet Liikennevalobileet Armaassa. Liput 2e. 9.2. ISYY:n hallituksen kokous Kuopiossa 13.2. Tuutorihaku alkaa kaikilla kampuksilla ja päättyy 4.3. Tarkemmat tiedot hausta ilmaantuvat piakkoin ISYY:n nettisivuille ja infolistoille. Savonlinnan toimisto avoinna ma-to 10-14, pe 10-13 Tapahtumat SAVONLINNA 1.2. Tosi HelmiHelmikuu 7.2. Aloitusbileet 13.2. Tuutorihaku alkaa kaikilla kampuksilla ja päättyy 4.3. Tarkemmat tiedot hausta ilmaantuvat piakkoin ISYY:n nettisivuille ja infolistoille. Lisätietoja saat Wiikko-Ärsykkeistä ja ISYY:n infolistoilta. Wiikko-Ärsykkeet ja infolistoille liittymisohjeet löydät ISYY:n verkkosivuilta www.isyy.fi Anssi Ylirönni | Matias Uljas 1 | 19. 1. 2012 29 todistaa arjen ihmeeksi. LET’S BESSERWISSER! 1 Kerubin hankiralli Täällä Pohjantähden alla-trilogiassa sanaillaan erään sotilaan ja everstiksi kohonneen pappilan Ilmarin kesken: ”Mikäs teidän nimenne olikaan? Rautala. Adjutanttikos teidät määräsi lähetiksi? Niin. Mistäs te olette kotoisin?” Mainitse vastaus. Pe 20.1. Ti 24.1. To 26.1. Pe 27.1. 1) Arimatiasta. X) Hämeenlinnan pyykkäreiden hyökkäyskomppaniasta. 2) Vitusta, herra eversti, niin kuin kaikki muutkin. Elämää pissa-aukon ympärillä Pe 3.2. La 4.2. La 4.2. Pe 10.2. La 11.2. Ti 14.2. Pe 17.2. La 18.2. Pe 24.2. La 25.2. 2 . “Tämä on sota, joka hyödyttää suuryrityksiä miljardeilla dollareilla”, totesi Osama bin Laden-vainaa haastattelussa, jossa hän nimesi erään amerikkalaisen yrityksen, joka rikastui huomattavasti Irakin ja Afganistanin sodissa. Se kääri verirahoja USA:n armeijan ulkoistamissa konnaintöissä – erityisesti logistiikkapalveluissa ja öljykentillä. Ja kas kummaa, sillä oli läheiset suhteet Valkoiseen taloon: esimerkiksi Irakia ansiokkaasti kupannut varapresidentti Dick Cheney oli yrityksen entinen toimitusjohtaja. Mikä firma? Säröperjantai Live: One Hidden Frame • Lifeline Lost • Tax ...................................................................4 e NKUAS Ensemble, Marc Ducret Solo (FRA).......................15 e Itärintamaklubi .......................................................................5 e Ilta Olohuoneessa; Yari • PK Keränen • Sir Elwood Duo .............................................13 e Turmion Kätilöt .....................................................................12 e Kulttuuritavaroiden Vaihtotori .............................vapaa pääsy Agents & Vesa Haaja ............................................................15 e Kerubin synttärit Lassi Valtonen .......................................................................13 e Kansallinen keikkapäivä .......................................vapaa pääsy Orkidea ...................................................................................10 e Regina.....................................................................................10 e Petri Nygård ..........................................................................12 e Metelliä Ilosaaressa: Swallow The Sun • Ghoul Patrol • The Man-Eating Tree ..................................12 e Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot 1) Halliburton. X) Blackwater. 2) Enron. Syö niin jaksat 3 – tuhdit burgerit ja herkulliset salaatit . Kanada vietti satavuotisjuhlaa, itsenäisyyspäiväänsä vuonna 1967. Sitä juhlistettiin painamalla postimerkkejä, kolikoita, Montrealissa järjestettiin vuoden kestänyt Expo 67-näyttely ja kinkerivuosi kulminoitui 1. heinäkuuta Kanada-päivään. Lapset, jotka syntyivät tuona vuonna, julistettiin Satavuotislapsiksi. Kuka oli ensimmäinen Centennial Baby? Kulttuurikeskus Karjalantalo Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 4 M onet naiset nimittäin ovat onnistuneet seisaaltaan pissaamisessa. Jos virtsa-aukkoa peittävät kudoslaskokset siirtää hetkeksi sivuun, ulostuleva suihku on suunnattavissa kädellä ja lantion kulmalla. Afrikassa tämä tiedetään, ja paikallisissa kylteissä esiintyykin pystyssä virtsaavia naisia. Opetamme oikeaan paikkaan pissaamista paitsi jälkikasvullemme, myös kissoillemme ja koirillemme. Kissat on perinteisesti samaistettu nais-, koirat miessukupuoleen. Kyseiset eläimet ehkä istuvat tähän jakoon käymälätapojensakin puolesta. Kissa pyrkii piilottamaan tuotoksensa, koira jättää sen ohikulkijoiden haisteltavaksi. Luonto on usein taloudellinen, ja alapään osalta tämä suuntaus lienee huipentunut selkärankaisten alkuperäisessä järjestelyssä, jossa niin virtsa, uloste, siemenneste kuin sukusolut ja joskus jälkeläisetkin tulevat ulos ns. viemärisuolen kautta. Tähän tapaan hoitaa asiat luottavat nykyäänkin kaikki tutkitut selkärankaiset lukuun ottamatta istukallisia nisäkkäitä sekä 30 Uljas 1 | 19. 1. 2012 viuhkaeväisiä ja eräitä muita kaloja. Sisäistä hedelmöitystä varten kehittyi erilaisia siittimiä suolesta suoleen pullautettaviksi. Linnut perivät mutta myös menettivät peniksen, kenties painonsäästösyistä. Paritellessaan useimmat linnut vain painavat viemärisuolten aukot yhteen. Joillekin lintulajeille penis kehittyi uudestaan. Istukalliset lähtivät omalle polulleen. Ulosteita varten eriytyi oma aukkonsa. Virtsa-aukko ja sukupuolielimet ovat edelleen läheisessä yhteydessä toisiinsa, ja uroksilla yhteys jopa tiivistyi entisestään, kun penis aikaisemmasta poiketen sai pissankin johdettavakseen. Ei lienekään yllättävää, että pissaleikit joskus tulevat jonkun mieleen. Hieman yllättävämpänä voitaneen pitää sitä esineiden kirjoa, joka ihmisten virtsaputkista ja -rakoista on kiskottu. Putki kulkee paisuvaisten ja eturauhasen tai sen naisvastineen läpi, joten se tarjoaa mahdollisuuden tiettyjen kosketusreseptoreiden tavallista suorempaan stimulointiin. Kehityksen kaaren päässä on itsensä oikosulkenut olento? Lounas arkisin klo 11-14 À la carte ke-la klo 14-22 Varaukset: 013-129 377 Kerubi avoinna: ma & ti 11-14 ke & to 11-24 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu Lounas ma-pe 11-14 À la carte ke-la 14-22 1) Shania Twain. X) Pamela Andersson. 2) Celine Dion. Pissaamme useimmiten pönttöön tai laariin, ulkona vapaammin. Ulkoilmatapahtumista kertovissa lehtijutuissa joku usein nurisee epäreiluksi, että miehet pystyvät pissaamaan seisaaltaan, mutta naiset eivät. Mutta saattaisiko tämä olla osaksi harhaa?. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva grafex ”Sisäistä hedelmöitystä varten kehittyi erilaisia siittimiä suolesta suoleen pullautettaviksi. Kappale joutui hetkeksi soittokieltoon Yleisradiossa, koska sen väitettiin ihannoivan sotaa. Nimi on mysteeri esittäjällekin, mutta sillä voitettiin Syksyn sävel 1976. Se oli tekijän toinen voitto, ensimmäinen tuli myös hieman sota-aiheisella kappaleella. Artistin sanoin: ”En vieläkään tiedä mitä se tarkoittaa, mutta otin sen Tuntemattomasta sotilaasta.” Kirjassa kappale ”esiintyy” Petroskoissa Veeran luona sekä Marskin syntymäpäivillä örvellettynä, kummassakin tapauksessa Rokan pyytämänä ja Vanhalan toteuttamana. Mikä? 1) Erkki Liikanen: Evakkoreki. X) Erkki Liikanen: Jokkantii. 2) Sammy Babitzin: Daa-Da Daa-Da. 5 Merirosvot kaappasivat minut kauan ennen Silviotollon rellestelyjä ja vaativat minusta 20 talentin lunnaita. Vaikka olin täysin persaukinen, nauroin, että saatana talenttia minulla piisaa ja nostin summan viiteenkymmeneen, koska tiesin että sain nimelläni bancosta pätäkkää ilman vakuuksia. Tapatin koko porukan, jos ne kyselivät maksusuunnitelman perään. Leipään, sirkushuveihin ja erään Asterixista tutun egyptiläisen martan persiäiseen minä kaikki rahani tuhlasin. Olin rosvojen vankina yli kuukauden ja vittuilin heille päin näköä, että ette tiedä mikä minä olen miehiäni. Kun minä pääsen vapaaksi, niin killutte kaikki ristillä ja silloin ei lauleskella Always look on the bright side of life! Vapauduttuani aloitin sotaretken ja ripustin joka jätkän ristille. Ajattelin välttää turhaa mulkeromaisuutta, joten katkaisin heiltä kurkut, koska he olivat kohdelleet minua hyvin. Myöhemmät historioitsijat puhuvat minusta paskaa: mukamas kansanmurhaaja minä olin, että Gallian aikanani jyräsin niin maan tasalle, että nyky-fransut sontivat housuunsa kuultuaan nimeäni lausuttavan. Kuka minä olen? 1) Marcus Antonius. X) Augustus. 2) Julius Caesar. Nimi 1 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastakset sivulla 32. 3 4 5 WWW.PUIKKARI.FI leipää ja sirkushuveja 3.2.2012 Kivat sulle, burgerit mulle! KE MA-TI5--22 klo 1 2x Kerrosateria 10,- norm. 13,80 Etu voimassa 29.2. saakka. ABC Niirala Niiralankatu 25, 70600 Kuopio puh. 010 762 9803 [email protected] www.abcasemat.fi, www.noutopoyta.fi Avoinna joka päivä 24h (0,0828 € /puhelu + 0,1199 € /min) ABC Pitkälahti Vitostie 1779, 70800 Kuopio puh. 010 762 9864 [email protected] Opiskelijakortilla normaalihintaisen aterian ostajalle isommat ranskalaiset ja juoma samaan hintaan. Etu voimassa Ykkösrastin Hesburgerissa myös yöaikaan. 4.2.2012 Etu voimassa 31.5. saakka. Prisma | Sokos | Ykkösrasti Uljas 1 | 19. 1. 2012 31 LINE KNUTZON Jessikan pentu Leea Klemola Karjalainen – tietoa ja tarjouksia! ”Säästän aikaa ja rahaa. Kaikki oleellinen tältä alueelta. Eipä tarvitse tietoa monesta paikkaa hakea.” Opiskelijatarjous! 60 E 4 kk VAIN (norm. 102,46 e) tai 2 x 30 E Teräväsärmäinen, tappavan hauska musta komedia kertoo monelle tutusta aiheesta, omakotiremontista! Tilaa mm. ke 25.1. klo 19 la 28.1. klo 14 ke 1.2. klo 19 la 4.2. klo 19 pe 10.2. klo 19 la 11.2. klo 14 Suuri näyttämö www.teatteri.kuopio.fi 0600 061616 (1,97e/min + pvm) 32 Uljas 1 | 19. 1. 2012 Kotikirjailijaprojektimme neljäs teos tulee tässä! Se on itsenäinen jatko aiemmin kantaesittämällemme Leea Klemolan näytelmälle Jessika – vapaana syntynyt. Tilaa mm. ke 1.2. klo 19.15 la 4.2. klo 19.15 pe 10.2. klo 19.15 la 11.2. klo 14.15 la 25.2. klo 19.15 Studio Tilaa sähköpostitse: [email protected] tai soita: 0800-98848 (ark. klo 8–16). Tee edullinen opiskelijatilaus! Tarjous on voimassa 15.2.2012 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä. www.karjalainen.fi S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 2
© Copyright 2024