VUOSIKERTOMUS 2013–2014

Oulun steinerkoulun VUOSIKERTOMUS 2013–2014 31. toimintavuosi
Oulun steinerkoulu
Kaarretie 14, 90500 Oulu
puh. (08) 5542 871/opettajainhuone
(08) 5542 875/toimisto
fax (08) 5542 885
[email protected]
www.oulun-steinerkoulu.fi
Toimituskunta: Mervi Heikka
Maili Liimatta
Anne-Mari Savolainen
Etukansi: Mona Laurila, VIII luokka
Etusisäkansi: Sami Lukinmaa, IV luokka
Takakansi: Juha Vaara, VIII luokka
MUUTOSTEN JA MÄKIEN VUOSI Päättynyt lukuvuosi jää Oulun steinerkoulun historiaan, kuten kaikki vuodet tätä ennen. Vuosi ennakoi suuria muutoksia, sillä koulumme pitkään jatkunut uusien tilojen etsintä on tullut päätökseensä. Jouduimme luopumaan unelmasta rakentaa oma koulurakennus – viimeinen niitti unelmalle oli valtion mahdottomaksi kiristynyt taloustilanne, joka siirsi hakemamme investointiavustuksen jonnekin ikuisesti pakenevan horisontin taakse. Horisontti on silti kaunis, ja unelmat sen takana siintävästä parempien investointiavustusten maailmasta ovat yhä olemassa. Oman aikamme kummallinen paradoksi on kautta aikain vaurain isänmaamme, jolla ei ole varaa esimerkiksi kunnollisiin koulurakennuksiin.
Elokuun alussa muutamme uusiin tiloihin Oulun Nuottasaareen. Uusi vuokraisäntämme on Oulun kaupungin tilakeskus, joka on sitoutunut ylläpitämään kiinteistöä, kuten toimivaa koulurakennusta kuuluu. Me luotamme siihen. Samaan kiinteistöön muuttaa loppuvuonna seuraksemme Oulun taidekoulu. Uskomme että yhteiselosta tulee vauhdikasta, värikästä ja mielenkiintoista.
Vuosi oli mäkinen. Koulun tilaratkaisujen pohtiminen ja vaihtoehtojen kiivas etsiminen on vuosien varrella herättänyt suuria tunteita, ja niin nytkin. Mutta alamäen jälkeen tulee aina ylämäki, ja sitten taas toisinpäin. Joskus mäet ovat pidempiä kuin toivoisi, ja toisinaan on vaikea päättää, kumpi suunta on parempi. Tasaista taaperrustakaan ei kukaan jaksa. Joka tapauksessa lukuvuosi 2013–2014 päättyy iloisissa ja jännittävissä merkeissä! Lämpimät kiitokset opettajille, jotka ovat jaksaneet taas uurastaa koko vuoden vaativassa työssään. Suuret kiitokset vanhemmille, talkoolaisille, koulumme hyväksi työtä tekevälle väelle ja koko henkilökunnalle! Kesä palkitsee meidät kaikki. Ja vielä kiitos kaikille hienon kouluvuoden tehneille oppilaille ja opiskelijoille. Katse kohti huomista ja aurinkoa!
Antti Leikas
hallituksen puheenjohtaja
Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys ry
OPPILAAT Oppilasluettelot luokkien kohdalla * oppilas on lähtenyt kesken lukuvuoden ** oppilas on tullut kesken lukuvuoden HENKILÖKUNTA Erkkilä Juhani, atk­tukihenkilö Eteläinen Tarja, luokanopettaja
Haapaporras Anne, luokanopettaja (sijainen) Heikka Mervi, eurytmiaterapia, oppilashuollon pj. Heikkilä Kari, kuraattori Heikkilä­Huhta Kati, biologia, maantieto, terveystieto, tanssi Hirvonen Päivi, luokanopettaja
Hotakainen Niina, matematiikka, fysiikka Hämäläinen Mirka, luokanopettaja Karppinen Jarno, koulunkäynnin ohjaaja, 3. luokka (24.2. alkaen)
Kokko Matleena, koulunkäynnin ohjaaja, 2. luokka Kokkoniemi Eija, taloushallinnon assistentti
Koponen Marulla, luokanopettaja (opintovapaalla)
Korhonen Mari­Jaana, puhe­ ja draamailmaisu (opintovapaalla) Koskela Berit, talouspäällikkö Kostama Suvi, koulunkäynnin ohjaaja, 4. luokka Lantto Mirja, käsityö Laurinen Mari, saksa, ET Lauronen Hannele, ruotsi, opo, apulaisrehtori Liimatta Maili, äidinkieli, englanti, rehtori Lindén Irene, luokanopettaja Mursu Ulla, taideaineet Mäentausta Vili, musiikki (äitiysloman sijainen 12.3. alkaen)
Määttä Tiina, koulunkäynnin ohjaaja (1/2014 alkaen)
Niemelä Heikki, liikunta, puutyö Perttola­Ylinampa Kirsi, luokanopettaja, psykologia, puheterapia
Savolainen Anne­Mari, englanti Siira­Kemppainen Hannele, luokanopettaja, apulaisrehtori Stjerna Taru, musiikki (opintovapaan sijainen, äitiyslomalla 12.3. alkaen) Suni Silja, kouluavustaja Suvanto Ulla, luokanopettaja, äidinkieli Tikkanen Ruut, musiikki (opintovapaalla) Uutela Aila, siistijä Viinikka Minna, erityisopetus
Vimpari Ville, historia, ET, filosofia, yhteiskuntaoppi (sijainen) Vornanen Kati, luokanopettaja (hoitovapaalla) Wennström Rainer, matematiikka, fysiikka, kemia Ylinampa Kati, historia, ET, filosofia, yhteiskuntaoppi, erityisopetus (hoitovapaalla) Ylänne Elina, luokanopettaja
OULUN STEINERKOULUN KANNATUSYHDISTYKSEN HALLITUS Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Antti Leikas Timo Karjalainen (31.12.2013 saakka)
Mikko Otsamo (1.1.2014 alkaen) Juhani Erkkilä (1.1.2014 alkaen) Susanna Hanhela (8.10.2013 alkaen)
Pirkko Kaikkonen
Katju Karvonen Irene Koivumäki (20.2.2014 saakka) Markku Laurila (8.10.2013 alkaen) Heikki Patronen
Tomi Tapani (8.10.2013 saakka) Anna Tilvis (1.1.2014 alkaen)
Seppo Äijälä KOULUN JOHTOKUNTA Koulun johtokuntaan kuuluvat kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet sekä kaksi opettajakunnan edustajaa: Maili Liimatta ja Anne­Mari Savolainen. Hallituksen ja johtokunnan kokousten koolle kutsujana on toiminut Berit Koskela. OPETTAJAKUNNAN TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Sihteeri Hannele Siira­Kemppainen Maili Liimatta Ulla Mursu
Kotka lentoa on kuvannut Kerttu Kuvaja, IV luokka.
KOULUTERVEYDENHUOLTO JA TERAPIAT Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhoitaja Satu Vähäkangas on ollut tavattavissa koululla keskiviikkoisin ja torstaisin klo 8–16. Hän on myös osallistunut koulun oppilashuoltoryhmän toimintaan. Koululääkärinä koululla on toiminut lääkäri Arja Hiltunen, ja vastaanotto on ollut koululla pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kaikkien vuosiluokkien oppilaat ovat käyneet terveystarkastuksessa terveydenhoitajan luona ja lisäksi 1., 5. ja 8. luokan oppilaat myös lääkärintarkastuksessa. Oppilaiden hammashuolto on toiminut Tuiran terveysaseman hammashoitolassa. Koulun henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia hyvästä yhteistyöstä kiittäen Satu Vähäkangas, terveydenhoitaja Laajennettu lääketiede ja erityiseurytmia, pikkueukka
Virolainen antroposofinen lääkäri Ülle Pechter vieraili konsultoivana apuna koulullamme sekä syksyllä että keväällä. Hänen vastaanotollaan kävi lapsia ja nuoria päiväkodista lukioon. Hän vieraili myös erityiseurytmiatunneilla.
Erityiseurytmiassa kävi oppilaita lähes kaikilta luokka­asteilta. Pääpaino oli alaluokilla. Lähes kaikki esikoululaiset Taivonkaaresta, Punavarpusesta ja Vihervarpusesta kävivät ainakin kerran pikkueukassa. Taivonkaaressa Puolivälinkankaalla, Hiidentiellä vierailin paikan päällä ja varpuslaiset kävivät luontevasti koulun puolella.
Mervi Heikka, eurytmiaterapeutti Erityisopetus
Kuluneena vuonnakin on ehtinyt tapahtua monenmoista. Pikkuoppilaiden kanssa olemme muun muassa rakentaneet luokkaani seikkailuratoja majoineen, leikkineet kauppaa, rakentaneet palikoilla ja totta kai taiteilleet hienoja numeroita ja kirjaimia. Isompien kanssa olemme muun muassa perehtyneet välineiden avulla murtolukuihin, prosentin käsitteeseen ja geometrian sisältöihin. Äidinkielessä olemme hakeneet paikkaa pitkille vokaaleille ja kaksoiskonsonanteille sekä muistelleet sanaluokkien sisältöjä. Tuen tarpeet ja tarvitsijat ovat aina hyvin yksilöllisiä. Tuntieni suhteen käytetään tarkkaa harkintaa: mitä, missä, kenelle ja kuinka paljon. Välillä yksilöopetus on paikallaan, kun taas toisinaan osallistujia on puoli luokallista. Aiempien vuosien tapaan keskeistä työaluettani ovat olleet lukemisen ja kirjoittamisen haasteet, matematiikan oppimisen pulmat sekä hahmottamisen ja vieraiden kielten vaikeudet. Ihaninta työssäni onkin juuri monipuolisuus, eri­ikäiset lapset ja nuoret sekä vuosittainen vaihtelevuus sen mukaan, millaisia oppijoita talo kulloinkin sisällään pitää!
Aurinkoista kesää toivottaen Minna­erityisopettaja
KiVa Koulu
KiVa Koulu ­toiminnassa pulmatilanteita ratkomassa olivat kuluneena lukuvuonna luokanopettaja, apulaisrehtori Hannele Siira­Kemppainen sekä luokanopettaja Mirka Hämäläinen.
Oppilas­ ja opiskelijahuolto
Oppilashuoltoryhmä kokoontui torstaisin ja lukuisina muina päivinä monin erin kokoonpanoin.
Läsnä olivat eurytmiaterapeutti ja oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja Mervi Heikka, aineenopettaja, rehtori Maili Liimatta, erityisopettaja Minna Viinikka, luokanopettaja, puheterapeutti Kirsi Perttola­Ylinampa sekä terveydenhoitaja Satu Vähäkangas. Lääkäri Arja Hiltunen osallistui kokouksiin mahdollisuuksien mukaan kouluvastaanottoaikoinaan. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran kuussa. Läsnä oli oppilashuoltoryhmän jäsenten lisäksi ruotsin opettaja, opinto­ohjaaja Hannele Lauronen.
Koulukuraattorina toimi Kari Heikkilä, joka tapasi oppilaita henkilökohtaisissa keskusteluissa yksin
ja ryhmässä ja osallistui tarvittaessa myös oppilashuoltokokouksiin. Koulun psykologina toimi Vuokko Maunu­Polet.
Mervi Heikka, oppilashuoltoryhmän pj
Opintojen ohjaus
Luokkamuotoisen oppilaan ja opinto­ohjauksen lisäksi koulussa järjestetään myös henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus­ ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä luokanopettajan tai ­valvojan tai opinto­ohjaajan kanssa. Opinto­ ohjaaja on tavattavissa erikseen sovittavana ajankohtana. Hannele Lauronen, opo Kouluruokailu
Ruokapalveluista huolehti tänä vuonna Blue Service Partners. Ruoka valmistettiin ODL:lla ja kuljetettiin koulullemme. Maria hääräsi apujoukkonsa kanssa keittiössä ja ruokalan puolella aina yhtä hyvällä tuulella. Hyvää kesää koulun väelle toivottaen Mervi Heikka
1. LUOKKA Opettajat: Päivi Hirvonen ja Elina Ylänne
Ahtinen Myry
Hansen­Haug Jooa
Heikkala Hugo
Heikkala Kastehelmi
Helin Eemu
Hiekkapelto Helmi
Hiltunen Topi
Hyöky Joose
Jukkola Aaron
Järvinen Inka
Järvinen Veeti*
Karjalainen Aarni*
Keränen Luca
Lahdelma Luka
Laitila Werner
Lehto Emilia
Marttinen Kyösti
Mertanen Helinä
Niinimaa Vilhelmi
Ollikkala Aada
Partala Siiri
Ruddock Daniel
Saikkonen Vertti­Elmeri
Siltavirta Milka
Uusitalo Armas
Uusitalo Kyösti
van Valkenburg Anna**
Vesterinen Alma
Wittenberg Rauha
Ensimmäisen luokan kouluvuosi on ollut vauhdikas. Syksyn aamut aloitimme ulkona loruillen,
rytmitellen ja juosten. Oppilailla olikin suururakka edessään: jokaisella oli
kaksikymmentäseitsemän uutta luokkatoveria tutustuttavanaan ja sen lisäksi kaikki luokan tavat ja
rutiinit opeteltavanaan. Tutustumista auttoi luokan Venkula-apina, joka sai vierailla jokaisen
oppilaan luona kahdesti vuoden aikana. Venkulan reissupäiväkirja täyttyi hurjista kertomuksista,
jotka aamuisin naurattivat oppilaita.
Äidinkielen jaksolla tutustuimme Alku-aasiin ja Onni-tonttuun, jotka lähtivät retkelle kohti suurta
satumaata. Matkallaan aasi ja Onni oppivat kaikki kirjaimet kummallisten sattumusten kautta. He
pääsivät esimerkiksi laineilla lipuvaan laivaan, josta opittiin L-kirjain ja jonka ruumassa maailmaa
mittaili mittarimato, jolta opimme M-kirjaimen. Aasin ja Onnin seikkailuista on myös opittu laulut
jokaisen kirjaimen kohdalla.
Matematiikan tunneilla tutustuimme numeroiden maailmaan Lasse Lisääjän, Veera Vähentäjän,
Kerttu Kertojan ja Jaakko Jakajan kanssa. Oppilaat ovat hienosti ratkaisseet näiden uusien
kavereiden esittämiä arvoituksia.
Marras- ja joulukuun aamut olivat luokassa jo pimeitä ja hiljaisia. Aloitimme koulupäivät aina
kynttilänvalossa laulaen ja kynttilöiden loistetta ihmetellen. Harjoittelimme myös joulukuvaelman
esittämistä joulujuhlaa varten.
Kaikkien oppilaiden pienet sormet ovat oppineet vuoden aikana niin neulomisen kuin huilun
soittamisenkin taidot. Neulominen innosti monia oppilaita niin, että he ovat keskittyneesti neuloneet
päivittäin tarinahetken ajan. Olemme myös maalanneet paljon ja tunnelmoineet eri värien
maailmoissa.
Keväällä luokka teki paljon pieniä retkiä: kävimme Pukkilassa, useassa lähipuistossa, elokuvissa ja
museossa. Vuoteen on mahtunut paljon elämää ja vilskettä sekä uusia ystäviä, uuden oppimista ja
uusia kokemuksia.
2. LUOKKA Ahonen Paavo Griffiths Helmi Hanhineva Vilho Hosseini Ariana Järvinen Valtteri*
Kajava Martta Kallio Johannes Koskela Ilona Kotila Riikka Koukkari Clara**
Manninen Iida­Maria Merilä Malva Niinimaa Eeli Otsamo Miranda Rahko Ropi Rytinki Luna Salkosuo Inka Silventoinen Saku Sodoka Naiwo Vangen Aleksandra Yli­Elsilä Pessi
Opettaja: Ulla Suvanto
Luokan yhteinen hiekkalinna Tuiran uimarannalla elokuussa Me olemme nyt toisella luokalla! Syksyllä luokassa odottivat penkkien sijaan pöydät ja tuolit, joilla istuessa olo tuntui aivan oikealta koululaiselta. Toisen kouluvuoden aikana olemme oppineet paljon,
vaikka open asiasta kysyessä ei meille tullut mitään mieleen. Ope ehti jo uhkailla, että meille käy kuten Ellan luokalle Ella­kirjoissa, jos mieleen ei ala muistua mitään tänä vuonna opittua. Onneksi me sitten muistettiin! Me olemme kaikki oppineet tekstauskirjaimet, sanaluokat, kerto­ ja jakolaskun sekä virkkaamisen. Me olemme oppineet lukemaan sujuvammin ja kirjoittamaan aika hyviä tarinoita. Ryhmätöitä tekemässä
Helmin muotopiirustusvihkosta
Muotopiirustuksessa olemme harjoitelleet peilaamista ja ornamentteja. Olemme maalanneet ja piirtäneet. Aika moni meistä on sitä mieltä, että on toisen luokan aikana oppinut piirtämään paremmin. Toiset meistä ovat oppineet hillitsemään itsensä paremmin ja toiset taas rohkaistuneet enemmän. Kaikki me olemme oppineet toisiltamme tehdessämme yhdessä tosi paljon erilaisia ryhmätöitä.
Meidän kaikkien mielestä toisella
luokalla mukavinta ovat olleet retket.
Olemme käyneet ainakin Ainolan
puistossa, marjametsässä, kirjastossa ja
elokuvissa. Retkistä ykköseksi nousee
kuitenkin syksyn yökoulu Pukkilassa.
Paras kouluviikko oli varmasti
uimaviikko, jonka aikana kaikki oppivat
uimaan! Keväällä oli vielä monta jännää asiaa.
Ennen toisen luokan loppua suoritimme
kaikki kertolaskukuulustelun, jossa
näytimme opelle, millaisia kertotaulu­
taitureita olemme. Kävimme lintu­
retkellä ja vietimme Pukkilassa
viljaviikon, jolloin pääsimme taas
yökouluun. Me ajattelimme olla koko
viikon yökoulussa, mutta ope päätti, että
yksi yö riittää vielä toisella luokalla! Kuvassa olemme marjaretkellä.
3. LUOKKA Alakärppä Amelie
Heikkinen Enni
Honkanen Meeri
Kaartinen Santtu
Kajula Otso
Karppinen Valtteri
Kleemola Arttu
Knuutila Markus
Kuuluvainen Oula
Leskinen Leimu
Marttinen Tuure
Nahari Roni
Nevala Heta
Ollikkala Saara
Orell Hemmu
Raasakka Peppiina
Rundelin Vilja
Saikkonen Mimosa
Sarkki Tuisku
Sinettä Tuomas*
Takkula Emma
Valkama Jooa
Wittenberg Ilona
Opettaja: Anne Haapaporras
Santtu majailee kallioisella luodolla.
Kolmannen vuoden koulutyö alkoi uusien kirjainten opettelulla: kaunokirjaimet johdattavat ajan kanssa työstettynä sujuvan oman käsialan muotoutumiseen myöhemmin. Ei sujuvan kauno­
kirjoituksen oppiminen tosin aina niin helppoa ole tahtoa vaativine kaarineen ja silmukoineen. Kevään kylvöjä lähdettiin katsomaan Pukkilaan: onko luonto antanut tarpeeksi aineksia viljamme kasvulle kesän aikana?! Totesimme sadon tarpeeksi pitkäksi ja tiheäksi, joten sitten vain odottelimme sopivia, sateettomia päiviä sadonkorjuuta varten. Kaikki oppilaat saivat tuntuman siitä,
minkälaista oli leikata sirpillä viljaa. Työn tuloksena peltotilkulle saatiin vihdoin rakennettua muutama kuhilas ohra­, vehnä­ ja kauralyhteistä. Katoksen alla kuivaamistamme lyhteistä saimme puitua varstoilla jyvät irti, ja akanat ja jyvät erotettiin heittämällä… Kaikki tämä tehtiin ulkosalla, sillä Pukkilan vanha sauna kamareineen oli purettu. Hyvä sää suosi meitä, ja työn päälle maistuivat aina leikit isolla porukalla Pukkilan laajalla pihamaalla!
”Pellosta pöytään” ­projekti jatkui luokassa jyvien jauhamisella ja leipomisella kekrin aikaan. Se makeampi leivonnainen meni ehkä liukkaammin alas! Teimme retken myös Turkansaareen, jossa oppilaat tutustuivat muihinkin maan antimiin, erityisesti juureksiin ja vihanneksiin: hyvä tietämys niistä kuulosti oppilailla olevan! Vanhoihin työtapoihin ja ammatteihin tutustuttiin eri yhteyksissä. Viileässä luokassa lämmin villa käsityömateriaalina tuntui ihanalta käsissä kylminä talvikuukausina, ja monet paimenpussit pirtanauhoineen ovatkin valmistuneet verkkaiseen, mutta varmaan tahtiin kevään kuluessa. Kangaspuissa saa räsymatto yhä uusia raitoja. Olemme mittailleet ja punninneet, alkaen menneiden aikojen yksilöllisillä mitoilla.
Kymmenjärjestelmää ja allekkainlaskutoimituksen opettelua pohjustettiin konkreettisella laskemisella, kun savikuulajoukko saatiin porukalla jaoteltua oikeansuuruisiin kasoihin ja pusseihin.
Paljon on kertailtu myös peruslaskutoimituksia. Viime kesänä oppilailla oli tehtävänä rakentaa pieni asumus luonnonmateriaaleja käyttäen. Syksyllä
olikin luokassamme hyvin monenlaisia rakennelmia, oli mökkiä, tallia, latoa, kotaa, laavua, eksoottisempaa tyyliä, linnunpönttöä, paloasemaa, majakkaa – osassa pihakin rakennettuna! Kolmannen luokan keväällä oli isona projektina vielä oikeankokoisen pienen rakennuksen rakentaminen Pukkilaan. Siinä päästiin mittaamaan, sahaamaan ja naulaamaan. Toukokuussa tehtiin
vielä odotettu kevätretki Sotkamoon Tervamäen perinnetilalle.
Heta on rakentanut majansa oksan haarukkaan.
Saaran Onnela
4. LUOKKA
Ahonen Kaarlo
Hansen­Haug Ossi
Heikkala Taikahalla
Hiltunen Eetu
Jansson Anna
Karjalainen Meeri
Kilponen Sanni
Kuuluvainen Eeli
Kuvaja Kerttu
Opettaja: Mirka Hämäläinen
Lukinmaa Sami
Nevala Pekko
Nättinen Aatu
Otsamo Outa
Partala Tyrni
Pirttiaho Leevi
Pirttioja Annileena
Pylväs Tami
Raasakka Frans
Riekki Aida
Roininen Kalle
Ruddock Katariina
Rundelin Aura
Suni Senja
Törmänen Irene
Vangen Victoria
Neljäs vuosi pyörähti käyntiin tutustumalla kotikaupunkiimme Ouluun: teimme pyöräretkiä historiallisiin paikkoihin, kävimme Pohjois­Pohjanmaan museossa, ihmettelimme Oulun linnan kellarin tunnelmaa, tutustuimme Pikisaaressa vanhan merimiehen kotiin ja valmistimme itse tervaa yökoulussa Pukkilassa. Syksyistä luontoa saimme ihailla Pilpasuolla viidesluokkalaisten kanssa. Retkellä maistelimme kirpsakoita karpaloita ja ihmettelimme muinaisrannan kivikkoa keskellä metsää. Syyslukukaudella kertomusaineistona olivat mytologiset Eddan kertomukset, jotka herättivät oppilaissa keskusteluja. Neljänteen luokkaan kuuluivat ryhmätyöt, kirjastokäynnit ja omien kirjaesitelmien esittäminen. Matematiikassa lukualue kasvoi satoihintuhansiin, ja sekä vähensimme että lisäsimme isoilla luvuilla. Kerroimme allekkain ja opettelimme jakamaan jakokulmassa. Murto­ ja desimaalilukuihin tutustuimme konkreettisten tehtävien avulla, muun muassa sekoittamalla mehua, paloittelemalla hedelmiä, leikkaamalla paperia osiin ja leipomalla. Irenen piirtämä Ashleyn päätesolmu, Ashley bend
Solmujaksolla harjoittelimme erilaisten solmujen tekemistä ryhmissä. Haasteellista oli piirtää köyden ylityksiä ja alituksia muotopiirustusvihkoon. Käsitöissä valmistettiin ristipistokirjonnalla penaali. Vuoden mittaan maalasimme luonto­ ja kasviaiheisia maalauksia. Tarkastelimme voikukan elämää eri vuodenaikoina väritunnelmien kautta. Kouluarkea piristivät useat elokuva­ ja teatterikäynnit. Luokka sai harjoitella esiintymistä isommalle yleisölle osallistumalla musiikkitapahtumaan The Irish Festifal of Oulu. Tammikuussa Kalevala, juureva kansalliseepoksemme, innoitti luokkaa monitaiteelliseen työskentelyyn. Jakson aikana valmistui upeita jaksovihkoja, kirjoitelmia, maalauksia sekä Kalevala­
näytelmä, jonka esitimme sukulaisille ja koululaisille Kalevalan päivänä. Kuluneena vuonna neljäsluokkalaiset kävivät seitsemän kertaa viiden hengen ryhmissä eurytmiatunneilla. He tutustuivat muun muassa viisitähteen, spiraaliin, lemniskaattaan ja sauvaharjoituksiin. Aakkoset eurytmisesti kiinnostivat kovasti. Myös Kalevala­esitykseen oppilaat työstivät suureet hahmot Väinämöisen, Lemminkäisen ja Joukahaisen eurytmisesti.
Ihmekoneeni tarkoitus on muuttaa minut merenneidoksi. Se olisi tehty kuun kivestä. Se näyttäisi porealtaalta ja se toimisi täydenkuun aikaan.
Aura
Minun samponi olisi aina toimiva. Siitä tulisi aina rahaa, ruokaa ja joka yö koodi, joka johtaa salaiseen maahan. Siinä olisi kolme nappia: vihreä, keltainen ja punainen. Taikahalla
Eelin vihkokuva: Kalevalan miehet
samporetkellä
Minun samponi olisi tehty kullasta ja kivestä. Sieltä tulisi kaikkea aina, kun minä haluaisin. Ja se toimisi timantinvalolla. Se olisi yhtä pieni kuin timantti. Se toimisi aamusta iltaan. Senja
Aida, Leevi ja Aatu istuttamassa kukkasipuleita
Uutena oppiaineena neljännellä luokalla tuli ihmis­ ja eläinoppi. Jakson aikana mietimme, millaisia taitoja, aisteja ja ominaisuuksia ihmisellä on ja miten ajattelun ja käsien yhteistyöllä pystymme muokkaamaan maailmaa ja vaikuttamaan ympäristöömme. Tarkastelimme, millaisia ominaisuuksia eri eläimillä on ja miten ne ovat erikoistuneet taidoissaan luonnossa. Luokassamme oli koko vuoden
akvaario, jonka puhdistamisesta ja kalojen ruokkimisesta jokainen oppilas vuorollaan vastasi.
5. LUOKKA Opettaja: Irene Lindén
Hiltunen Arttu
Hämäläinen Peetu
Järvinen Roope
Kempas Carolina*
Kleemola Kalle
Kotila Miska
Kumpula Jalmari
Nahari Rina
Nevala Alma
Ollikkala Sakarias
Pirttijoki Mikko
Rahko Rauna*
Salkosuo Atte
Sule Lucas
Tenhunen Teemu
Tervonen Tuuli
Uolamo Otto
Vilmi Aatu
Aten kuva Egyptin historian jaksolta
Tänä vuonna oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa vuoden kohokohdista ja tapahtumista; tässä Rinan kirjoitus vuodesta: Viides luokka aloitettiin mukavissa merkeissä, kun kaikki palasivat kouluun pitkän kesäloman jälkeen. Vuosi startattiin Tuiran rannan perinteisellä reissulla. Tuiran rannassa leikittiin yhdessä ja rakennettiin hiekkalinnoja. Rannalla oppilaat vastaan opettajat kisailivat köydenvedossa.
Ensimmäinen kunnon oppiaine, joka jäi mieleen, oli kasvioppi. Opimme aivan uusia asioita, kuten erilaisia koivuja ja kasveja. Kasviopin kertaukseen suurimmalla osalla jäivät mieleen erityisesti riippakoivu ja vaivaiskoivu. Vaivaiskoivua monet kutsuivat vaivakoivuksi ja varvaskoivuksi. Yökoulussa tutkailtiin kasviopin jaksoon liittyen kasveja ja käytiin Nallikarissa kävelyreissulla, jolloin kerättiin kasaan ryhmät, joissa tunnistettiin kasveja. Eniten kasveja tunnistanut ryhmä sai yli 40 kasvia tunnistetuksi, joten tässä nähtiin oppilaiden panostaminen kasviopinjaksoon. Yökoulussa tehtiin muutakin, paistettiin tikkupullia ja makkaraa. Vietimme luokkakaverimme syntymäpäiviä hienon liskokakun kera! Yökoulussa oli mukavaa, nukuttiin teltoissa ja vanhassa mutta taatusti mukavassa Villa Pukkilan rakennuksessa. Näytelmämme oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Meitä oli luokallamme tuolloin viisi tyttöä ja kolmetoista poikaa, joten yritimme vähän muokata näytelmää, mutta sehän ei tietenkään onnistunut, kun muihinkin rooleihin tarvittiin näyttelijöitä. Loppujen lopuksi melkein kaikki saivat mieleisensä roolin ja hoisivat hommat kuin ammattilaiset! Rooleista ei heti päästy yksimielisyyteen,
ainakin yhdestä kääpiöstä, Jöröstä, oli hieman kinaa. Kai se kuvasi luokkamme poikia parhaiten. Lumikin rooliin päätyi lopulta kaksi tyttöä, koska kumpikaan ei halunnut olla Lumikin äiti ja kummatkin halusivat olla Lumikki. Opettaja oli kuulemma saanut idean herätessään yöllä. Lumikin näyttelijät vuorottelivat Lumikkia ja Lumikin äitiä.
Maantiedon jaksolla opimme myös paljon uusia asioita. Vaikka alun perin katsoimmekin hieman vanhasta kartasta, jossa oli mukana esimerkiksi Neuvostoliitto, saimme selville paljon. Pian pääsimme kunnon kartastojen pariin tutkimaan hienoja asioita. Meillä oli juuri tuolloin käsittelyssä
Baltian maat ja Pohjoismaat. Myös merivirrat olivat tutkinnassamme. Golfvirran nimi oli yllättävä.
Moni väänsi asiasta monenmoista puppua, mutta lopuksi kunnon syy nimelle saatiin selville. Maantiedon tunneilla puhuttiin omista kokemuksista matkustamisesta muihin maihin. Mietimme hetken myös tulevaa kahdeksannen luokan matkaa, jolla olisi tarkoitus matkustaa johonkin Pohjoismaista. Suurin osa kannatti Islantia kauniin luonnon ja muiden asioiden, muun muassa kuumien lähteiden, takia.
Egyptin historian jakso oli erityisen kiinnostava. Erityisen paljon puhuimme Tutankhamonista ja hänen haudastaan. Egyptin kirjoitus, hieroglyfit, olivat hienoja, kuin kuvilla puhuttaisiin. Egyptin historian kertaus meni kaikilta hyvin. Egypti­aiheisia esitelmiä olivat muun muassa faaraot, jumalat, ruoat, talot, aseet ja metsästys. Pikaisesti käsittelimme myös hieman Intian ja Kiinan historiaa. Pitkällä matematiikan jaksolla kerrattiin paljon vanhoja juttuja ja mentiin huisia vauhtia eteenpäin.
Viikossa saattoi tulla helposti yli kolme asiaa mutta hyvin kaikki jäi mieleen. Sijaisen paikalla ollessa pääsimme kokeilemaan vähän aikaisemmin paria asiaa, esimerkiksi laventamista. Eläinoppia meillä oli ollut aikaisemminkin, mutta nyt se tuli uudestaan. Esitelmiä teimme Euroopassa elävistä eläimistä.
Kevään toista historian jaksoa odotimme innolla! Pääsimme muinaisen Kreikan mytologiaan. Olympialaiset olivat yksi vuoden kohokohtia! Matkalla menimme ensin Espooseen olympialaisiin, sitten vietimme aikaa vantaalaisten kanssa ja lopuksi menimme Linnanmäelle ja Merimaailmaan. Reissu oli mahtava!
6. LUOKKA Opettaja: Hannele Siira­Kemppainen Aarnio Miro
Ahonen Toivo
Angeria Oula
Georgiev Milena
Hansen­Haug Tytti
Hentilä Juho
Kivioja Abou
Kuvaja Kaapo
Lammassaari Lotta
Laurila Santeri
Puroila Solja
Rahko Malla
Ruddock Hanna
Sääskö Taneli
Takkinen Roosa**
Takkula Niklas**
Wennström Vilja
Piirros: Milena
Kuudennella luokalla oppilaat ovat murrosiän kynnyksellä – jokainen omassa kohdassaan. Oma minuus ja oma ajattelu heräävät: etsitään syy­seuraussuhteita eikä valmiita ajatuksia enää niellä mukisematta. Myös fyysinen kasvu vaikuttaa osaltaan lasta hämmentäen ja voimia vieden.
Kuudennen luokan opetussuunnitelma tarjoaa aineistoa harjoittaa itsenäistä ajattelua ja syy­
seuraussuhteiden tajuamista. Maantieteen jaksolla käsitellään maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, historiassa ajattelulle antavat materiaalia antiikin Rooma, kansainvaellukset ja keskiaika, ja geologian jakso porautuu maapallon ytimeen ja eri kivilajeihin. Uutena oppiaineena tulee myös fysiikka, jossa opetus etenee kokeiden ja havaintojen kautta. Havainnoinnissa pyritään tarkkuuteen ja objektiivisuuteen. Oppilaat opettelevat raportoimaan näkemäänsä itsenäisesti.
Edelleen kuudennella luokalla retkeillään. Syksyllä teimme retken Oulujärvelle Santerin mökille Tevän saarelle. Ensimmäisen yön yövyimme puolijoukkueteltassa. Tunnelma oli tiivis. Kamiinasta oli pesäosa unohtunut koululle ja opettaja valvotti oppilaita pilkkomalla pikkupuita läpi yön. Toisena yönä teltta päästi yösateen lävitseen ja oppilaat rynnistivät Santun mökkiin jatkamaan uniaan. Retkellä harjoittelimme kokkaamaan ruokaa trangioilla ja yöpymään telttaolosuhteissa. Harjoittelimme myös ensiaputaitoja. Oppilaat jaettiin ryhmiin, jotka antoivat aikuisille ensiapua erilaisiin kuviteltuihin haavereihin: jalan murtumaan, haavaan, jonka aiheutti puukon lipsahdus, ja tajuttomuuteen, kun joku oli leikisti tippunut puusta. Kaikki saatiin hoidettua kuntoon!
Kaapon varis
Viimeisellä kouluviikolla teimme pyöräretken Jääliin opettajan luokse. Yövyimme pihalla teltoissa, kuvasimme nettikasviota, kokkasimme, kävimme retkellä Koitelissa ja uimme jäisessä purossa. Kävimme myös kylässä Tanelin kotona. Liminganlahden lintutornille tekemällämme retkellä näimme lintuerikoisuuden: arosuohaukan.
Muuttolintujen mukana luokkaamme pyrähti vieraita Tammisaaren steinerkoulusta. Peppi ja Aura tulivat viikoksi kokeilemaan opiskelua suomenkielisessä koulussa. Voi olla, että syksyllä luokastamme muuttaa viikoksi pari ”lintua” Tammisaareen ruotsin kielen kielikylpyyn.
7. LUOKKA
Opettaja: Kirsi Perttola­Ylinampa
Al Khanji Eva
Immonen Minttu Kankaanpää Laura**
Kippola Jooa
Korhonen Kia
Kuusela Jesper
Leikas Pekka
Mursu Veera
Nevala Paavo
Nikula Olli­Veikko
Oja Kerttu
Ollikkala Maria
Otsamo Rosaliina Pirttiaho Elvi
Prittinen Unna­Maria
Pylväs Teo
Savaloja Janette
Vaarala Totte
Valkama Unna
Unna­Marian perspektiiviharjoitus hiilellä
Seitsemännen luokan kouluvuoteen on mahtunut biologiaa – aiheina vesi ja ihmisen elintoiminnot –
terveystiedossa moninaisia nuoren elämän liittyviä aiheita, fysiikassa erityisesti mekaniikkaa, suomen kielen sijamuotoja, oikeinkirjoitusta, sanataideharjoituksia, kirjoitelmia, positiivisia ja negatiivisia lukuja, potenssilaskuja, löytöretkiä, renessanssia, Platonin kappaleita ja muita geometrian ihmeitä, Rainerin kanssa kemiaa ja tähtioppia. Lisäksi on opiskeltu englantia, saksaa ja ruotsia, musiikkia, kuvataidetta, kotitaloutta sekä uskontoa ja elämänkatsomustietoa. Kahvilaa on pidetty noin kolmen viikon välein, villasukkia ja vessapaperia myyty ja käteiskassan kirjanpito pidetty ajan tasalla. Lisäksi on retkeilty Rokualla, käyty teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintytärtä ja elokuvissa syksyllä pitkiä elokuvia ja keväällä lyhytelokuvia. Keväällä kokeiltiin vielä maantiedon jaksolla uutta työskentelytapaa: jokainen oppilas teki portfolion Afrikkaan liittyvästä, itse valitsemastaan aiheesta, yhteisten opiskeluaiheiden lisäksi. Kaikki edellä mainittu – ja paljon muuta – on tapahtunut murrosiän myllerryksessä. Toisinaan oppilaat ovat olleet vetämättömiä, väsyneitä ja omissa maailmoissaan, toisinaan taas riehakkaan innostuneita, häliseviä ja loputtoman puheliaita. Huumorilla, lievällä kiristyksellä ja uhkailulla on selvitty, vaikka pitkää pinnaa opettajilta on toisinaan vaadittu. Murrosikä ei kuitenkaan ole pahemmin työntekoa häirinnyt: tässä iässä on hyvä suunnata välillä runsaana purskahteleva energia oikeisiin asioihin ja töihin. Maailmaan on päästävä kiinni tavalla tai toisella, ja itse tekeminen on tärkeää. Kahviot leipomisineen ja kotitaloustunnit ruokalistan suunnittelusta ruuanlaittoon ja ruokailuun ovat olleet useimpien oppilaiden mielestä parhaita hetkiä seitsemännellä luokalla. Toisaalta 13–14­vuotiaana tapahtuu siirtyminen kolmanteen seitsenvuotiskauteen, ajattelun kehittymisen kauteen. Ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista sekä objektiivista havaintojen tekoa on siis harjoiteltava, ja siihen sopivia aiheita seitsemännellä luokalla riittää, erityisesti matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja muita luonnontieteitä. Ajattelu vaatii ponnistelua ja on välillä raskasta. Mukavampaa ja helpompaa olisi, jos opettaja kertoisi asiat suoraan ja pureskeltuina – mitä niitä kaikkia itse miettimään! Näin moni oppilas varmaan toisinaan ajatteli. Mutta kun oikein oli pinnistellyt ja pohtinut, niin asiat alkoivatkin valjeta ja keksimisen ja oivaltamisen riemu synnytti tyytyväistä hyrinää luokkaan. Platonin kappaleita rakennettiin savesta ja paperista, mutta ennen sitä piti miettiä kappaleiden kaavat.
Kuvassa Teon tekemät platoniset kappaleet
Murrosikä on oikeasti tärkeä ja vakavakin juttu: nuori alkaa miettiä, mitä oikeasti elämästä ja maailmasta ajattelisi, omat mielipiteet ja näkemykset muotoutuvat vähitellen. Seiskaluokkalainen on vasta tämän sisäisen murroksen alussa, hän kaipaa ihanteellisuutta, esikuvia, ihmisiä ja tekoja, joita voi kunnioittaa ja ihailla. Välillä oppilaat ovat havahtuneet huomaamaan maailmassa vallitsevia epäkohtia: eläinten oikeudet, luonnon ja ympäristön saastuminen, erilaisuus ja ihmisoikeudet ovat puhuttaneet ja mietityttäneet. Näitä on tärkeä pohtia, mutta vielä tärkeämpää on toimia. Maailman murheita ei kannata loputtomiin murehtia eikä maailmaa voi yksin pelastaa. Tärkeää onkin miettiä, miten omilla teoilla voi vaikuttaa. 8. LUOKKA Opettaja: Tarja Eteläinen
Honkamaa Tommi
Ijäs Nora
Karjalainen Ida­Kaisa
Laurila Mona
Ollikkala Saku­Erik
Pirhonen Aatto
Rahko Saana
Raitala Lyy
Rantaniemi Matti
Rissanen Joona
Salkosuo Veeti
Strömfors Joel
Tanska Anssi
Törmänen Aaron
Vaara Juha
Vainio Sara
Äärelä Oula
Saku­Erikin vihkokuva
Kahdeksas luokka on ihmisen yhden kehityskauden tiivistymä. Tätä luokkaa katsoessa voi olla levollisin mielin. Kanssakulkeminen on tuottanut tulosta, sillä luokassa on rohkeita, ajattelevia ja päämäärätietoisia nuoria. Kiitos tästä kuuluu laajalle kasvattajajoukolle: kollegoille ja perheille.
VIII luokan näytelmäksi valittiin Shakespearen komedia Kuinka äkäpussi kesytetään. Tässä Saanan ajatuksia näytelmäprojektista: ”Meidän luokkamme teki näytelmä 'Kuinka äkäpussi kesytetään'. Näytelmä tuntui aluksi haastavalta, ja se kasvatti minua ihmisenä. Jouduin tekemään näytelmäprojektin aikana paljon sellaista, mitä en mielelläni tee, kuten näyttelemään ylipäätään. Roolini oli mielestäni melko haastava enkä aluksi uskonut esittäväni sitä niin, kuin sen lopulta esitin. Aluksi minun oli todella vaikeaa eläytyä rooliini, koska jouduin eläytymään niin voimakkaasti. Mutta näytelmän edetessä pystyin koko ajan paremmin eläytymään rooliini.
Omasta mielestäni luokkahenki parani ainakin jonkin verran näytelmäjakson aikana. Kaikkien oli käytännössä pakko tulla toimeen toistensa kanssa. Näytelmä on ryhmätyö, jossa kaikkien on osattava kuunnella ja tulkita toisiaan ja osattava visioida sen mukaan, jos jollakin esimerkiksi unohtuvat repliikit. Jos improvisointi ei suju, niin ei näytelmäkään toimi.
Olen saanut näytelmän aikana paljon itseluottamusta ja uskallan heittäytyä enemmän mukaan näytelmään. Jos esittäisimme näytelmän uudelleen, lukisin varmaan enemmän repliikkejäni kotona.
Tämän näytelmän aikana en oikeastaan lukenut tai harjoitellut repliikkejäni kotona juuri ollenkaan. Silti en näytöksissä tarvinnut kertaakaan kuiskaajan apua, joten olen ihan tyytyväinen työskentelytapaani.”
Kahdeksan vuoden yhdessäolo huipentui 19.–28.5. toteutuneeseen leirikouluun Irlannissa. Kaikin puolin mahtavalla matkalla eläimet olivat tuttu näky: vapaita aaseja tallusteli vastaan tuon tuostakin Burrenin kalkkikivialueella.
Tommin
taiteellinen tiivistelmä
aiheesta suuteleminen:
”Turvallisuuden tunteesta
tervehtimisiin,
tärkeydestä ja pidetyistä
lähestymiseen ja asioihin, jotka on parasta jättää
henkilökohtaisiksi.”
Monalle annettiin Teknologiateollisuus ry:n myöntämä stipendi tunnustuksena kiinnostuksesta teknisen työn opiskeluun ja hänen siinä osoittamastaan edistyksestä.
Kuvassa Oulun koulun ja Irlannin Raheen Wood ­steinerkoulun oppilaat pelaavat sekajoukkueissa socceria Tuamgraneyssa koulun pihalla. 9. LUOKKA
Luokanvalvojat:
Mari Laurinen ja
Taru Stjerna
Georgiev Roni
Karjalainen Kasper
Maidla Hanna­Maria
Miettinen Esa Mutikainen Jenni
Nieminen Juuli
Ollikkala Erika
Partala Oskari
Rajaniemi Beata
Rissanen Linnea
Sudhom Marco
Valkola Roosa
Vilmi Pietu
Kuva: Linnea Oppilaiden ajatuksia 9. kouluvuodesta:
Roni: ”9. luokka on ollut minulle 'valaistumisen aikaa'. Vietin 8. luokan tekemättä mitään ja 9. luokan alkupuolella tajusin, että en voi enää jatkaa samaa rataa. Aloin keskittyä enemmän tunneilla. Kokeisiin saatoin stressata liikaakin ja menettää välillä yöuneni. Tilanne rauhoittui, kun joululoma alkoi. Olin päässyt lähelle keskiarvotavoitettani, ja stressi laantui. Olen keväälläkin ottanut opiskelut tosissani ja ollut hereillä oppitunneilla. Mieleni on avautunut suuresti koko koulu­
urani aikana, mutta erityisesti 9. kouluvuosi on ollut jotenkin erityisen avartava kokemus.
Kävimme syksyllä Urho Kekkosen kansallispuistossa, missä käsitin luonnon tärkeyden ja merkityksen. Koulun ohella aloitin myös venäjän kielen opiskelun vapaa­ajallani. Ensi syksynä tarkoitukseni on jatkaa sähköalaa opiskelemaan. Steinerkoulusta olen saanut hyvät eväät tulevaisuutta varten.”
Kasper: ”Lukuvuosi on ollut todella pitkä. Ensimmäisellä kouluviikolla berliiniläisen steinerkoulun oppilaat tulivat kouluumme vastavierailulle. Ne eivät osanneet kuunnella! Saksalaiset asuivat viikon meidän kodeissamme. Yksi niistä meni pyöräillessä hukkaan pariksi tunniksi. Kävimme heidän kanssaan muun muassa Turkansaaressa, pyöräretkellä ja Hailuodossa. Pari viikkoa saksalaisten vierailun jälkeen menimme ihan vain oman luokan kesken perinteiselle ysiluokan vaellukselle UKK­kansallispuistoon.”
Erika: ”9. luokka oli aikamoinen. Se oli rankempi, ja opiskelusta piti ottaa aiempaa enemmän vastuuta. Koko vuoden kohokohta oli viikon mittainen Lapin vaellus, jota aloimme valmistella hyvissä ajoin biologian jaksolla esimerkiksi kuivattamalla ruokaa. Vaelluksella käveltiin, tehtiin ruokaa ja välillä myös opiskeltiin. Pääsimme ihailemaan myös revontulia. Astioiden tiskaaminen kylmällä vedellä oli kauheaa. Metsässä nukutun viikon jälkeen oli mukava päästä taas omaan sänkyyn nukkumaan.”
Stipendejä 9.­luokkalaisille jaettiin seuraavasti: Roni sai Keskon myöntämän Fair Play eli Reilu peli
­stipendin, Erika Pohjola­Nordenin lahjoittaman ruotsinkielisen kirjalahjan, ja Marco sai Kaleva­
lehden myöntämän sanomalehtistipendin.
Kuva: Roosa
10. LUOKKA Luokanvalvojat: Niina Hotakainen ja Rainer Wennström
Erkkilä Sofia
Hansen­Haug Ukko
Heikkinen Iina
Huhta Juho
Järviluoma Timo
Kemppainen Sanna Maria
Kokkoniemi Santeri
Kovaljeff Julius
Mehtälä Sanni
Palosaari Essi
Tilvis Ilmari
Valtonen Roope Sanna Maria keskittyy. Maanmittausleiri Nakkilassa
10. luokka teki alkulukukaudesta viikon kestäneen matkan Nakkilaan, jossa meidät tutustutettiin maanmittaukseen. Lähtö oli aikaisin aamulla ja matka taittui junalla. Iltapäivästä saavuttiin Nakkilan juna­asemalle, josta Nakkilassa asuva, luokan majoittava Erkki Airikkala haki meidät autollaan.
Leirin määränpää oli Erkin omistama pieni maatilantapainen, jossa asusti myös kotieläimiä, koirasta
lampaisiin ja kanoihin. Luokka sijoitettiin vanhaan navettaan, joka oli kunnostettu asuinkelpoiseksi,
monihuoneiseksi pikku taloksi. Heti seuraavana aamuna aloitettiin maanmittaus. Luokka jaettiin kolmeen ryhmään, josta kullakin oli aina oma vaihteleva tehtävänsä. Yhden ryhmän tehdessä maanmittausta ja toisen maatilan kotitöitä kolmas ryhmä auttoi talon emäntää laittamaan päivällistä koko porukalle. Pihapiirissä kasvoi monia omenapuita, joista luotiin mehua ja useita jälkiruokia. Aamuisin oli aina omat ryhmät,
jotka heräsivät vähän muita aiemmin tekemään aamupalan. Lähtöaamuna aamiaisen teki Raineri. Ruoka oli aina hyvää ja kaikki pitivät siitä. Töihin kuului esimerkiksi kompostin teko. Vanhasta kompostista käännettiin uusi ja se peitettiin oljilla. Urakka oli kova, ja luokka oli polviaan myöten vanhassa lehmän ulosteessa. Yhdet kengätkin jäivät Nakkilaan kuormituttuaan tarpeista. Suurimmalla osalla oli onnekseen kumisaappaat mukanaan. Samaan aikaan osa työläisistä sai kokeilla viikatteen käyttöä nokkosiin.
Toinen samankaltainen, raskas työpiste oli risusavotta. Luokka keräsi Erkin aikaisemmin kaatamia puita ja risuja auton peräkärryyn poltettavaksi ja poisvietäviksi. Osaa puista piti pienentää eli sahata
osiksi ja raahata sitten pienehköä ylämäkeä pitkin peräkärrylle. Ilma oli lämmin, eikä silloin takkeja
juuri kenenkään päällä näkynyt. Maanmittauksessa oli monta vaihetta. Kukin ryhmä kävi läpi samat asiat eri kohdilta mitattavaa aluetta. Kolmiomittauksessa valittiin alue, joka mitattiin mittanauhalla ja vaaituskoneella. Vaaituksessa tähdätään vaakasuorasti vaaituslattaan ja luetaan siitä lukema. Sen jälkeen mitataan myös korkeuskäyrät. Käytimme mittauksessa vanhanaikaisia välineitä, jotka kuljetettiin mukana Oulusta. Maanmittauksen perusteet jäivät aika hyvin luokan mieliin, ja kaikki oppivat suurin piirtein, miten maata mitataan. Mittausprosessi huipentui kartan piirtämiseen. Piirto oli tarkkaa, että kartta todella vastaisi mittakaavassaan tilan aluetta. Ja väritettynä siitä tuli näyttävä, vaikka joitakin kohtia piti käydä mittaamassa uudestaan puuttuvien mittausten takia. Kartan piirto oli kaikessa haasteellisuudessaan kuitenkin leppoisin osa kokonaisuutta, ja lopputulokseen olimme tyytyväisiä. Luokan vapaa­aika oli rentouttavaa mittausmerkintöjen ja työpäivien jälkeen. Työt loppuivat joka päivä noin viiden aikaan, minkä jälkeen saattoi levähtää miten kukin parhaakseen näki. Noin parin kilometrin päässä oli muutama kauppa, joissa kulutettiin mukaan otetut taskurahat. Kyllähän pojan pitää pitkän päivän jälkeen energiajuomansa saada. ”Navettamajatalossa”, kuten Erkki sitä kutsui, oli pöytäbiljardipeli ja muutama älypeli, jotka olivat kovassa käytössä. Myös navetan takana asustavat lampaat olivat suosiossa, ja niitä käytiin useasti silittelemässä. Viimeisenä iltana luokka sai myös kutsun vierailla Nakkilan Villilä ­elokuvastudiossa Erkin johdolla, ja katsoimme elokuvan Vuonna 85. Illat navetassa venyivät pitkiksi, ja luokka hengasi yhdessä yömyöhään jakaen juttuja ja pitäen yllä keskusteluja. Juuri tällä tavoin luokkahenki hitsautui yhteen ja naurua riitti, vaikka seuraavan aamun herätys tuntui sillä hetkellä kuolemantuomiolta. Lähtö oli venyä pitkäksi ja oltiin jo tuli pyrstön alla junan aikatauluja matkalla miettien. Kyllähän sinne sitten ehdittiin, ja juna vaihtui kesken matkaa bussikyydiksi, joka kuljetti luokan Oulun linja­
autoasemalle. Kaikille jäi reissusta hyvät fiilikset, kotiuduimme paljon uutta tietoa mukanamme ja saimme sitten sanoa, että ”opittiin luomaan kakkaakin”.
Sanna Maria Kemppainen
Julius ja Juho tähystävät teodoliitilla linjaseipäitä.
11. LUOKKA Luokanvalvojat:
Ulla Mursu ja Anne­Mari Savolainen
Immonen Juuso
Kallio Josie
Kalogeri Konstantina
Karppinen Paula
Laukkanen Vilma
Lepistö Susanna
Marttila Essi
Moilanen Mikko
Mustonen Terhi*
Nuojua Erica
Patronen Laura
Rantaniemi Maria
Uusitalo Julia
Vainikainen Janita
Vessari Elina
Vilman puupiirros
Yksi yhdennentoista luokan ehdoton kohokohta on aina Wanhojen tanssit. Vaikka kaikki eivät itse tansseihin osallistuneetkaan, koko luokka oli täydellä sydämellä mukana kannustamassa ja valokuvaamassa omiaan sekä koululla että Ouluhallin yhteistilaisuudessa ystävänpäivänä 14.2. Tanssipareja oli kuusi, ja lainapartnereita oli sekä 10. luokalta että muista kouluista. Edellisenä iltana saimme perinteiseen tapaan nauttia 10. luokan valmistamista herkuista Wanhojen gaalaillassa.
Tanssiparit vasemmalta oikealle: Konstantina Kalogeri ja Ilmari Tilvis, Maria Rantaniemi ja Jouni Leviäkangas, Josie Kallio ja Artturi Rissanen, Erica Nuojua ja Roope Valtonen, Essi Marttila ja Jukka Nikkinen sekä Elina
Vessari ja Joni Saarela. Kuva: Janita Vainikainen
Uutena oppiaineena yhdennellätoista luokalla opiskeltiin psykologiaa. Ensimmäisellä kurssilla luotiin yleiskatsaus psykologian kenttään ja tutustuttiin psykologiaan sekä tieteenä että oppiaineena. Psykologian eri suuntauksista, kuten behaviorismista sekä kognitiivisesta, humanistisesta, psykodynaamisesta ja sosiokulttuurisesta psykologiasta, tehtiin myös hienot ryhmätyöt. Muita isoja aiheita kurssilla olivat nuorten käytännön elämään liittyvät asiat, kuten oppiminen ja oppimistaidot, motivaatio, muisti ja sen toiminta sekä ihminen ryhmän jäsenenä.
Myös kädentöissä tutustuttiin aivan uuteen taiteenlajiin eli kirjansidontaan. Ensimmäisellä kirjansidontakurssilla valmistettiin pergamenttisidoksinen kirja vanhaa kirjansidontatekniikkaa käyttäen. Kirjan kansien tekemistä harjoiteltiin tekemällä ensin kansio, johon kiinnitettävä kansipaperi marmoroitiin. Kurssilla tutustuttiin tärkeimpiin kirjansidonnan työvälineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Jakso pohjustaa seuraavan vuoden kirjansidontajaksoa, jolloin valmistetaan kovakantinen kirja. Juuson kirja ja kirjan sitomiseen käytettäviä työvälineitä
Varainkeruu kulttuurimatkaa varten on jatkunut edellisvuoden malliin. Isoja urakoita ei ole kohdallemme sattunut, mutta sitäkin ahkerammin olemme siivonneet ja vähän leiponeet ja kestittäneetkin. Myyjäisiin olemme valmistaneet muun muassa valosarjoja, pitsi­ ja kynäkorvakoruja sekä katuharjoja.
Työelämään tutustumisjaksolla lukuvuoden toiseksi viimeisellä kouluviikolla oli 11. luokalla vuorossa teollisen tai sosiaalialan harjoittelu. Opiskelijat hankkivat viikoksi valitsemaltaan alalta TET­paikan ja laativat sen päätteeksi raportin opinto­ohjaajalle. Lukuvuosi päättyi kivitöiden tekoon Pukkilassa Heikin ja Ullan johdolla.
12. LUOKKA Luokanvalvojat: Mirja Lantto ja Maili Liimatta
Manninen Joel
Martikainen Viivi
Ollila Vanamo
Orava Janna
Pirhonen Alisa
Raappana Joona
Saarela Anniina
Vilmi Aino 12. luokan kolmesta isosta projektista kaikki ajoittuivat perä perää kevääseen: heti kun Mysterio, Jesus! ­näytelmän esitykset olivat ohi, puolet luokasta esitti päättötyönsä: Joel oli tehnyt keittiöveitsisarjan, Vanamo verhoillut tuoleja, Anniina opetellut ranskan kieltä ja Aino kouluttautunut joogaohjaajaksi. Loput esittävät päättötyönsä syksyllä, kun ovat kesän aikana hioneet ne huippuunsa: Viivi maalaa tauluja, Janna opettelee soittamaan harmonikkaa, Joona tekee koruja kierrätysmateriaaleista, ja Alisan työ liittynee luokan kulttuurimatkaan, joka toteutettiin 13.–
26.5. Matka suuntautui Kroatiaan, Sloveniaan ja Italiaan, ja matkalaisten tunnelmat olivat seuraavanlaisia:
Anniina: ”Matkustimme Kroatian Splitiin kahdeksanhenkisen luokkamme sekä Mailin ja Ullan kanssa. Jouduimme etsimään hostelliamme paahtavassa kuumuudessa. Tienneuvojia oli paljon, mutta lopulta löysimme kuitenkin perille. Split sijaitsee meren rannalla, mikä tekee maisemista upeat. Kaupungin keskellä kulkee muurein suojattu alue, joka piti sisällään kaunista arkkitehtuuria.
Kaikki meistä pitivät Splitistä.
Seuraavaksi matkustimme bussilla vuoristomaisemiin, Plitviceen. Paikka sijaitsi ihan lähellä suuria
vesiputouksia, joita kävimme ihastelemassa. Tunnelmaa latisti sekä sade että sängyissämme kipittävät muurahaiset ja kylpyammeen pohjalla lojuvat kuolleet hämähäkit.
Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta olimme aivan innoissamme. Kaikki selvästi kaipasivat suuren kaupungin tunnelmaa. Ljubljana oli kaunis niin yöllä kuin päivällä. Kävimme ennakkoäänestämässä eurovaaleissa Suomen suurlähetystössä. Matka jatkui Postojnaan, jossa sijaitsee valtava tippukiviluola. Ilta Postojnasa ei ollut paras mahdollinen, sillä meillä oli nälkä ja väsytti, mutta kauppa oli kiinni ja huoneessa jääkylmä. Käynti luolissa paransi tunnelmaa. Tippukivien lisäksi näimme olmeja, silmättömiä ihmiskaloja.
Venetsia oli tietenkin kuvankaunis, juuri sellainen, jollaiseksi sen kuvittelee. Venetsia on täynnä kanaaleita, gondoleita, kapeita kujia, kahvioita, naamioita ja tietenkin turisteja. Ja siellä on maailman helpointa eksyä, mikä tuli todistetuksi.
Yöjuna Venetsiasta Roomaan oli ihan kamala, sillä juuri kukaan meistä ei saanut nukuttua. Perillä majoituimme erään vanhan rouvan pitämään paikkaan, joka oli kotoisa. Rooma on niin valtava, ettei sitä edes hahmota yhdellä vierailulla. Kävimme muun muassa Vatikaanissa, joka oli etenkin kirkon kupolista nähtynä vaikuttava. Historiallisten nähtävyyksien lisäksi kävimme rannalla uimassa ja aurinkoa ottamassa. Matkaan mahtui paljon epätoivoa ja hampaiden kiristystä mutta myös niin paljon siistejä juttuja, että olihan se kyllä paras reissu ikinä!”
Vanamo:”Kuten odottaa saattoi, oli matkamme kaiken kaikkiaan melko riehakas, niin kuin luokkammekin on ollut alusta asti. Matkasta tarttui mukaan paljon uusia ja ihania muistoja. Parasta olivat ne uudet ihmiset, joihin tutustuimme, ja tietysti lämpö. Teimme tuttavuutta kaikenlaisten ihmisten kanssa, niin paikallisten kuin muidenkin turistien. Tuntui, että matkalla englannin puhuminenkin alkoi sujua aiempaa paremmin ja helpommin. Luokkahenki tiivistyi, kuten arvata saattaa. Välillä oli totta kai erilaisia sanaharkkoja ja hermot kiristyivät, mutta kai se on melkoisen yleistä, kun laitetaan lauma teinejä asumaan samaan asuntoon. Fiilis oli joka tapauksessa suurimman osan ajasta katossa, ja se kyllä näkyi, välillä ehkä vähän liikaakin..?
Näimme ja koimme paljon, ja tuntui, että matka avasi silmiä taas lisää. Itselleni koti on aina ollut tärkeä asia, mutta matkan aikana muistin taas, että maailmassa on niin paljon muutakin kuin Oulu ja "rotuaarilla hengaaminen", josta Raineri aina naljailee. En ole koskaan pitänyt itseäni suurena seikkailijana, mutta kai tämä reissu herätti minussakin pienen seikkailijan, joka tahtoo nähdä maailmaa lisää. Enkä puhu vain rakennusten ja nähtävyyksien näkemisestä, vaan erilaisten ihmisten tapaamisesta ja erilaisista ilmapiireistä: Venetsian ja Rooman tunnelma oli aivan erilainen, vaikka maa oli edelleen sama. Venetsiassa meno oli huoletonta, ehkä hieman pariisimaista, kun taas Rooman meno tuntui villiltä ja vaaralliselta. Kaikkialla silti tuntui jotenkin kummallisesti kotoisalta, ja minäkin kotihiiri olisin voinut jäädä vielä vaikka viikoksi.”
Muidenkin kommenttien mukaan mieleenpainuvimpia olivat Split ja Venetsia. Matka oli vauhdikas,
ja siinä oli nousuja ja laskuja. Splitissä oli hyvä tunnelma, ja positiivista oli myös turistien vähäinen määrä. Kaupunki oli kaunis ja mukavan pieni, ja sää oli lämmin. Tuuliseen kellotorniin kiipeäminen
oli joidenkin mielestä hurja ja huono idea.
Plitvicen seutu oli kaunista, vaikka paikka oli vähän syrjäinen, ja vesiputoukset olivat upeita. Roomaa pidettiin pienelle suomalaiselle liiankin vauhdikkaana ja meluisana. Kaduilla oli kodittomia, ja aika kallistakin oli. Matka kaikkiaan oli tosi kiva ja yhdisti koko luokkaa. Tässä on Viivin näkemys urheista maailmanmatkaajista:
13. LUOKKA
Luokanvalvoja: Hannele Lauronen
Aikio Tuura
Anttila Emmi
Immonen Pinja
Kallio Jamie
Laine Konsta
Rahkola Armi
Rekonen Aleksi
Ruotsalainen Kristiina
Stenman Sanna
"Teen niin kuin hyväksi näen ­ teen parhaani;
ja niin aion tehdä loppuun asti.
Jos tulos on hyvä, ei merkitse mitään,
vaikka minua vastaan sanottaisiin mitä tahansa.
Jos tulos on huono, ei auta, vaikka kymmenen enkeliä vannoisi minun olleen oikeassa."
Abraham Lincoln (1809­1865)
Ylioppilasjuhlassa stipendejä tuoreille ylioppilaille jaettiin seuraavasti: Tuura sai Hitaan journalismin yhdistyksen myöntämän Long Play ­lehden vuosikerran, Kristiina sai Nordea Pankin Tsemppaaja­stipendin ja Sanna Pohjois­Pohjanmaan Kesäyliopiston opiskelustipendin.
Paljon onnea ja kaikkea hyvää uusille ylioppilaille! Tulevaisuuteen suuntautuu myös koululla keväällä käynnistetty Vihreä lippu ­projekti:
VIHREÄ LIPPU LIEHUMAAN OULUN STEINERKOULUUUN
Oulun steinerkoulu tavoittelee Vihreää lippua, ekokoulun sertifikaattia. Ensimmäiseksi haasteeksemme valitsimme jätteen vähentämisen koulutyössä ja Nuottasaareen muutossa. Keräsimme koulumme 7.–10. luokasta ympäristöraadin. Tarkoituksemme on saada koulullemme Vihreä lippu. Olemme kokoontuneet muutaman kerran viikossa ideoimaan koulumme kierrätystä paremmaksi. Olemme tehneet 1.–4.­luokkalaisille liikunnallisen kierrätyspelin ja ylemmille luokille
roskienlajittelupelin, jossa mittasimme oppilaiden kierrätystaitoja. Uusimme pelin syksyllä ja katsomme, onko tapahtunut edistystä.
Jotkut meistä kuvasivat kierrätyspisteitä luokissa. Alkutilanne oli osittain melko huono, mutta asia korjattiin viemällä kierrätyspisteitä luokkiin sekä merkkaamalla ne paremmin. Kierrätyspisteiden avulla on tarkoitus vähentää sekajätettä.
Ruokalassa on myös tarkoitus vähentää biojätettä, joten punnitsimme biojätteen määrää silloin tällöin. Näin saimme selville alkutilanteen, josta on hyvä lähteä parantamaan.
Ykkösjuttu on oppia kierrättämään paremmin ja toteuttaa koulumme muutto Nuottasaareen mahdollisimman ympäristöystävällisesti, jätteiden määrä minimoiden. Muuttosiivouspäivinä on koko koulu osallistunut muuton valmisteluun luokkia inventoimalla ja siivoamalla. Ylimääräistä tavaraa on viety mahdollisimman paljon kierrätykseen tai hyötyjätteeksi, jotta muutossa ei tulisi turhaa kuljetettavaa.
Nuorten ympäristöraadin toimittajaryhmä
Muuton – ja muutoksen – kourissa TAPAHTUMAKALENTERI 2013–2014 13.–18.8. 16.8. 20.8.
3.9. vk 37 Havelhöhen steinerkoulun VIII luokka Berliinistä koulumme IX luokan vieraana Koko koulun ulkoilupäivä Tuiran rannalla Oulun steinerkoulun kannatusyhdistyksen ylimääräinen yleiskokous Koulukuvaus IX luokan vaellus UKK­puistossa Saariselällä ja X luokan maanmittausleiri Nakkilassa 12.9. Oulun steinerkoulun kannatusyhdistyksen ylimääräinen yleiskokous 12.–14.9. Werbeck­laulukurssit 15.–16.9.
VII luokka yöretkellä Rokualla
vk 38 Tapakasvatusviikko
20.9. Taksvärkkipäivä luokilla 7–13 22.9. II luokka puolukassa Aaltokankaalla, IV luokka yökoulussa Pukkilassa 24.9.
III luokka retkellä Turkansaaressa
Koko perheen hyvinvointi­ilta
25.9. Lukiolaisten yösuunnistus Pukkilassa
27.9.
Mikael­tapahtuma
3.10.
Poistumisharjoitus
4.­6.10. VI luokka retkellä Oulujärvellä 8.10.
Oulun steinerkoulun kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous
11.–12.10. EA­koulutus opettajille 7.11. Lukioinfo nuorille ja heidän vanhemmilleen 11.11. Martinpäivä 24.11.
Joulumyyjäiset
2.12.
Adventtispiraali
4.–5.12. V luokan näytelmän Lumikki ja seitsemän kääpiötä esitykset
13.12. Lucian päivän kulkue 16.1.
Infotilaisuus syksyn 2014 koulutulokkaiden vanhemmille
vk 7 Uintiviikko luokilla 1–6 13.2. Penkinpainajaiset ja Wanhojen tanssien gaalailta
14.2. Wanhojen tanssit 20.2. Oulun steinerkoulun kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous
27.–28.2. IV luokan Kalevala­kuvaelman esitykset
31.3.– 2.4. XII luokan näytelmän Mysterio Jesus esitykset 12.4. Pääsiäismyyjäiset 14.–17.4. VI luokassa vierailijoita Tammisaaren steinerkoulun VI luokalta 15.4. XII luokan päättötöiden esittelytilaisuus
22.4.
I–III luokalla pääsiäispuutarha ja VI luokka linturetkellä Liminganlahdella 29.4.
Tulevan I luokan ensimmäinen koulupäivä 30.4.
I–VI luokan toimintapäivä
6.–7.5. VIII luokan näytelmän Kuinka äkäpussi kesytetään esitykset
10.5.
II luokka retkellä Liminganlahdella 13.–26.5. XII luokka kulttuurimatkalla Kroatiassa, Sloveniassa ja Italiassa 14.–16.5. III luokka perinnetilalla Sotkamossa
19.–28.5. VIII luokka leirikoulussa Irlannissa
20.–22.5.
V luokka steinerkoulujen viidensien luokkien olympialaisissa Espoossa
21.–25.5.
II luokan viljaviikko ja yökoulu Pukkilassa 26.–27.5. VI luokka pyörä­ ja telttaretkellä Jäälissä
29.5. IV luokka retkellä Ranualla
Oulun steinerkoulun työ­ ja loma­ajat 2014–2015
Syyslukukausi ke 13.8.–ma 22.12.2014
vk 43 syysloma
ti 23.12.–ti 6.1. joululoma
Huom.! la 20.12. joulujuhla
Kevätlukukausi ke 7.1.–la 30.5.2015
vk 10 talviloma
pe 3.4.–ma 6.4. pääsiäinen
pe 1.5. vapunpäivä to 14.5. helatorstai Lisäksi teemme kolme korvaavaa koulupäivää.
Saalistavan kotkan on kuvannut Kaarlo Ahonen, IV luokka.
Minä, äiti aurinkoinen, maata kannan
öin päivin sen kasvaa ja elää annan.
Sitä kädestä pidän ja loistan sille,
sen olennoille tuhansille.
Kivi, kasvi, eläin ja ihminen
saavat minulta loisteen kultaisen.
Sydän lapsen pieni malja on,
se aukaisee valolle auringon.
Minä täyteen sen kaadan,
ja yhdessä niin
me loistamme valoa pimeyksiin.