Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/11 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Tulevaisuuden joustava pakkauslinja pian valmis Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin a k k ii t is g lo & t e s k u a k k a P n PÄÄKIRJOITUS 4/2011 Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi Y li 30 vuotta sitten aloin ensimmäisen kerran todella miettiä pakkaamisen roolia elintarvikkeissa. Huonon työllisyystilanteen takia olin valmistumiseni jälkeen pari kuukautta jäätelötehtaan pakkaamossa vuorotyössä. Kahden kuukauden työkokemuksen pohjalta osasin vastata VTT:n työpaikkahaastattelussa esitettyihin pakkauksia koskeviin kysymyksiin. Luit oikein. Tuo lyhyt työkokemus oli laittanut harmaat aivosolut liikkeelle. Korkeakoulussa pakkaukset eivät nimittäin tuohon aikaan olleet luento-ohjelmassa mukana. Pian tutkijana aloitettuani kuitenkin huomasin, että pakkaaminen joutuu koko ajan olemaan puolustusasemissa tyylillä ”olen se välttämätön paha, anteeksi kun olen olemassa”. Maassamme ei ollut montaakaan pakkausalan asiantuntijaa. Onneksi näistä ajoista on menty paljon eteenpäin. Pakkaustutkimus – PTR ry perustettiin 1980-luvulla. Korkeakoulutasoista opetusta ja tutkimusta pakkaamisesta on niin Viikissä kuin Lappeenrannassa. Alalle on tullut runsaasti uusia asiantuntijoita. Tiesitkö esimerkiksi, että vuosina 2008–2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin aktivoitua noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa? Mutta kun tarkalla korvalla kuuntelee, edelleenkin pakkaukset joutuvat olemaan anteeksipyyntöasemissa. Nykyisestä hallitusohjelmastakaan en onnistunut juuri löytämään pakkauksia. Tehokasta logistiikkaa ei kuitenkaan synny ilman pakkauksia. Sekä toimivat kuluttaja- ja kuljetuspakkaukset että lavat ja rullakot ovat jakelun ja varastoinnin kulmakiviä! Eikä siinä kaikki, pakkauksen tehtävät ovat todella moninaiset. Hallitusohjelma kuitenkin lupaa, että kuluttajille turvataan oikeus tietää ruuan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus perusteluna se, että elintarvikkeiden jäljitettävyys parantaa kuluttajien luottamusta. Tässä pakkauksilla on keskeinen rooli. Hallitusohjelma toteaakin, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimenpiteiden pohjaksi tehdään selvitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Hallituksen tavoite suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostamisesta ei myöskään onnistu ilman tehokkaita pakkauksia. Luin kesälomallani Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raporttia teemalla, kuinka maailma ruokitaan. Pitkin kirjaa tulee esiin se, että nälän poistamiseksi monissa tapauksissa riittää, että jo tuotettu ruoka käytetään paremmin hyödyksi. Tehokkaat varastointi- ja pakkausmenetelmät ovat siis A ja O. Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia ja edullisia. Esimerkiksi halvat muovikassit pitävät pitkäpavut kuivina ja tuholaiset loitolla. Paremmin rakennetuissa siiloissa vilja pysyy laadukkaana, ja aurinkokuivaus säilyttää hedelmät vitamiineineen. Ja tietysti viimeisessä esimerkissä hyvä pakkaus estää tuotteita kostumasta uudelleen! Tässä meillä suomalaisilla on paljon annettavaa ihan globaalilla tasolla. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT KUVA: TAUNO RANTALA www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 3 Sisältö 4 • 2011 22.9.2011 s.20 KUVA: KATRiiNA mATiLAiNeN Pääkirjoitus: Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi, Raija Ahvenainen-Rantala ...................... 3 Kolumni: Pakkausalan on elettävä ajan hermolla, Risto Laiho ...................................................... 6 Puheenvuoro: Hyvin suunniteltu pakkaus kasvattaa tulosta, Terhen Järvi-Kääriäinen ............... 8 Maailma mausteilla: Menestyvä elintarvike tarvitsee ”Tapio Wirkkalansa”, Ari Virtanen ...... 34 Pakina: Tyhjentävää pakkausrakkautta, Heikki Manner ............................................................... 37 n Ajankohtaista Uusia tuulia Viikin elintarvikeopetuksessa, Hannu Salovaara & Vieno Piironen ..............................10 Kuopiolaista toksikologian osaamista viedään Hong Kongiin, Ulla Kaltiala ..................................... 11 Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjun tilastoissa, Sirpa Karppinen .............................................12 Elintarvikealalle maksuton tuotekehityksen täydennyskoulutusohjelma, Aija Kortesmaa ..............13 n Teema: Pakkaukset & logistiikka Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön, Elina Rusko .................................................14 Tulevaisuuden joustava pakkauslinja kohta valmis, Anna-Liisa Pirhonen ........................................18 Nanokomposiittipakkaukset parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä, Jari Vartiainen & Marja Pitkänen ..................................................................................................... 20 Marju Erävaara: Monen urhean vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................................... 22 Tehokkuutta elintarvikkeiden jakeluun, Saara Hämäläinen............................................................. 25 Pakkauselämyksiä LOHAS-kuluttajille, Jussi Huhtanen ................................................................... 26 Pakkaussuunnittelu pohjautuu laaja-alaiseen asiantuntemuksen, Janne Asikainen....................... 28 Kai Lankinen: Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin, Pirjo Huhtakangas ................... 30 Kierrätettävän kuljetuslaatikon käyttö on ympäristöteko, Pirjo Huhtakangas ................................ 32 Itsepalvelukassa tasaa ruuhkia Säkylän Sotilaskodissa, Pirjo Huhtakangas .................................. 33 Nanokomposiitti Nanokomposiittipakkaukset parantavat säilyvyyttä Uudet biopohjaiset nanokomposiittikalvot ja -päällysteet ovat perinteisiin pakkausmateriaaleihin verrattuna läpäisemättömämpiä. s.22 KUVA: heiNi hAVeRiNeN n Lainsäädäntö Monen vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi Uusi muoviasetus kokoaa yhteen muovisäädökset, Riitta-Maija Osmonen .................................... 36 n Talous n Ravitsemus & terveys Alkoholi lihottaa suomalaisia, Kaisu Meronen ................................................................................. 40 Suomi on vähäsuolaisten tuotteiden edelläkävijä ............................................................................41 B12-vitamiinin puutos yhteydessä muistiongelmiin ..........................................................................41 n Tiede Pakkausasiantuntijaksi voi kasvaa yllättävien käänteiden kautta, Ruokakeskon pakkausasiantuntija Marju Erävaara kertoo. & Markkina Lähiruoka haastaa jakelujärjestelmät ja perinteisen elintarviketeollisuuden, Petri Ollila ............... 38 & tutkimus Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö, Kaisu Vuokko.................................... 42 Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................... 45 n Tapahtumia Tartu tulevaisuuteen! Anna Hillgrén................................................................................................. 46 s.42 Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö Eurooppalainen aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestö perustettiin toukokuussa Firenzessä, jossa Elintarviketieteiden seuraa edusti ETT Kaisu Vuokko. KUVA: KLAUS DüRRSchmiD n Palstat Alkupaloja ........................................................................................................................................... 9 Haarukassa ....................................................................................................................................... 48 Uutuuskirjoja .................................................................................................................................... 50 Hankintaopas.....................................................................................................................................51 Tunnustuksia .................................................................................................................................... 55 Nimityksiä ......................................................................................................................................... 56 Tapahtumakalenteri .......................................................................................................................... 57 n ETS-sivut Kotoisia ja eksoottisia tuulahduksia, Laila Seppä ............................................................................ 58 PTJ vieraili kolmessa tehtaassa Turun seudulla, Juhani Sibakov & Pirjo Huhtakangas ................... 60 Kannattajajäsen: Logica Suomi Oy ................................................................................................... 62 ETS-palsta, Anna Kojo ...................................................................................................................... 62 s.14 KUVA: VTT Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön Pakkausviestintää eivät ole pelkästään pakkauksesta löytyvät tekstit ja kuvat, vaan kokonaisuus, joka muodostuu useista eri elementeistä, erikoistutkija Elina Rusko tähdentää. Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat Nro IlmestyyTeema 1/2011 25.2. 2/2011 15.4. 3/2011 27.5. 4/2011 22.9. 5/2011 18.10. 6/2011 9.12. Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus Prosessit, laatu ja ravitsemus Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus Pakkaukset ja logistiikka Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka Markkinointi ja kansainvälinen kauppa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 5 kolumni Pakkausalan on elettävä ajan hermolla Pakkaaminen on tämän päivän yhteiskunnassa itsestään selvä välttämättömyys. Nykyaikaiset jakelujärjestelmät, jotka mahdollistavat suurten tavaramäärien ja laajojen tuotevalikoimien saatavuuden kaikkialla, asettavat tiukat vaatimukset pakkauksille ja pakkaussuunnittelulle. Pakkausten tuotanto onkin tänä päivänä merkittävä tuotannonala teollistuneissa maissa. Tuotantoluvut seuraavat varsin tarkasti teollisuuden tuotantolukuja. Koettu taantuma näkyy myös pakkaustilastoissa: pakkaustarvikkeiden valmistus myyntiin vuonna 2008 oli arvoltaan noin 1,8 miljardia euroa, vuonna 2009 noin 1,4 miljardia euroa. Mihin tätä miljardiluokan tuotantoa tarvitaan? Pakkauksen perustehtävät on nopeasti lueteltu: suojata tuotetta ympäristöltä tai ympäristöä tuotteelta, helpottaa tuotteen käsittelyä ja kertoa tuotteesta. Siihen se yksinkertaisuus päättyykin. Pakkaukset ovat nimittäin varsin moniulotteinen asia yhteiskunnassa. Ja tätä moninaisuutta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Pakkauksia arvioidaan niiden tuotanto- ja jakeluteknisten ominaisuuksien, tuotteen suojaamisen, myyvyyden, informatiivisuuden, käsiteltävyyden, ympäristövaikutusten, hinnan, työllistävän vaikutuksen jne. suhteen. Nämä ominaisuudet ja vaatimukset ovat vielä yleensä ristiriidassa keskenään. Tulevaisuudessa pakkauksen rooli ei yksinkertaistu. Pakkaamiseen kohdistuu lukuisia kehityspaineita. Pirstoutuva kuluttajakenttä vaatii tarkasti segmentoituja tuotteita, joiden elinkaari on entistä lyhyempi. Tämä kehitys takaa jatkossa runsaasti työtä tuotantolinjojen ja pakkaussuunnittelun parissa toimiville. Tuotelaadun takaaminen valmistuksesta aina käyttäjälle asti vaatii lisää panostuksia. Viimeaikojen elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyneet skandaalit asettavat myös pakkaussuunnittelulle paineita kuluttajasuojan parantamiseksi. Globalisaation myötä tuoteväärennöksistä on muodostunut kasvava ongelma. Koko logistisen ketjun hallinta ja aitouden takaaminen on yhä haasteellisempaa. 6 Näiden ongelmien ratkaisemisessa pakkauksella on keskeinen rooli. Kuluttajien turvallisuuteen liittyy myös erilainen ilkivallan ja suoranaisen terrorismin uhka. Pakkausten avulla on mahdollista taata tuotteen koskemattomuus ja havaita mahdollinen tuotteen asiaton käsittely jakeluketjussa. Tarve erilaisiin turvasuljentaan liittyviin ratkaisuihin kasvaakin koko ajan. Reaaliaikaisen jakelutiedon saanti on myös erittäin tärkeää. Arvoketjun kustannustehokas hallinta edellyttää, että kaikkien osapuolten tietojärjestelmät kykenevät automaattisesti kommunikoimaan keskenään. Tämä vaatii kansainvälisesti yhteensopivien järjestelmien ja standardien entistä laajempaa käyttöönottoa. Tähän suuntaan vie myös kaupan kehitys kohti yhä pidemmälle menevää itsepalvelua ja automaatiota. Pakkauksen rooli markkinointiviestinnässä korostuu myymälämarkkinoinnin merkityksen kasvaessa perinteisten medioiden kustannuksella. Pakkauksella on yhä keskeisempi rooli tuotteen myyjänä, sillä valintatilanteessa se on esillä ostopäätöksen tekohetkellä. On sanottu, että pakkaus on tuotteen sielu, joten pakkaussuunnittelijan on kyettävä kristallisoimaan tuotelupaus pakkauksen avulla. Erilaisten mobiililaitteiden tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet tiedonvälitykseen yhdistyvät jatkossa myös kiinteästi pakkauksiin. Pakkaussuunnittelijan on kyettävä näkemään ne mahdollisuudet, joita nämä tekniikat tarjoavat esimerkiksi tuoteinformaation välittämisen, markkinatiedon keräämisen, myynninedistämisen ja jäljitettävyyden suhteen. Kuluttajapakkausten käsiteltävyys on asia, joka puhuttaa vuodesta toiseen. Näin on varmasti myös jatkossa, sillä vanhusväestön osuuden kasvaessa muun muassa avattavuus muodostaa yhä suuremmalle kuluttajajoukolle ongelman. Pakkaussuunnittelussa onkin otettava entistä tarkemmin huomioon erityisryhmien tarpeet ja kyettävä vastamaan näihin kustannustehokkaalla tavalla. Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ympäristökysymykset ovat olleet keskeisesti esillä pakkausalalla jo vuosien ajan. Jatkossa näiden ohelle nousevat muut eettiset vaatimukset. Työturvallisuuteen, palkkaukseen ja mahdolliseen lapsityövoiman käyttöön liittyvät kysymykset voivat tulla hyvinkin voimakkaasti esiin kansainvälisesti toimivien yritysten hankkiessa pakkaustarvikkeensa eri puolilta maailmaa. Pakkausala ei ole staattinen, paikalleen jähmettynyt tuotannonala, vaan se elää ajan hermolla nyt ja tulevaisuudessa. Panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen suomalaisen pakkausalan on mahdollista pysyä mukana kehityksen kärjessä. Haasteellista on kuitenkin se, miten suomalainen osaaminen – oli se kuinka korkealla tasolla tahansa – kyetään hyödyntämään globalisoituvassa ympäristössä ja ennen kaikkea globalisoituvissa yrityksissä. Jos yritysten, niin pakkauksia valmistavien kuin käyttävienkin, päätöksenteko tapahtuu kaukana Suomesta samalla, kun pakkaava teollisuus siirtää tuotantoaan kasvavassa määrin halvemman kustannustason maihin, kuinka paljon painaa suomalaisen osaamisen merkitys valintoja tehtäessä? Tässä on suomalaisen pakkausalan tulevaisuuden iso kysymys. π Risto Laiho johtaja Suomen Pakkausyhdistys KUVA: AULi FAgeRSTRöm Kehittyvä Elintarvike 22. vuosikerta ISSN 0787-8273 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 4/2011 Marju Erävaara Jussi Huhtanen Henry Lindell Heikki Manner Riitta-Maija Osmonen Seppo Tolonen Sampsa Varonen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Janne Sallinen Tarja Suomalainen Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 55€ määräaikaistilaus 60€ oppilaitokset 45€/vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9€/kpl + postituskulut KANSIKUVA Marvaco LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi n P U h e e N V U O R O Hyvin suunniteltu pakkaus kasvattaa tulosta Aloittaessani työelämän 1970-luvulla korostettiin, että pakkaus säästää hintansa muualla jakeluketjussa. Näin on edelleenkin! Sen lisäksi oikein suunniteltu elintarvikepakkaus säästää myös ympäristöä. Tätä on syytä korostaa tulevaisuudessa erityisesti maapallomme rajallisuuden ja ilmaston muutoksen takia. Mutta myös siksi, että kuluttajat helposti ajattelevat pakkausta vain jätteenä, eivät tuotteen välttämättömänä suojaajana ja jakelun mahdollistajana. Pakkaus viestii yrityksen ympäristöarvoja Pakkaus on tuotteen hiljainen ja tärkein myyjä! Arvostammeko riittävästi pakkaussuunnittelijoita ja alan tutkijoita, jos annamme heille tuotekehityksen loppuvaiheessa vaativan tehtävän? Pakkaus tulee suunnitella samanaikaisesti tuotteen kanssa. Pakkaussuunnittelu ei ole vain pientä graafisen ilmeen viilausta, vaan pakkaus on tuotteen vaate. Sitä esitellään kerrottaessa tuotteesta muille. Minkä vaikutelman ympäristötietoinen kuluttaja saa tuotteesta? Hoituuko se kymmenien erilaisten logojen ja symbolien avulla? Annammeko riittävästi suunnitteluaikaa, jotta tuote löytää juuri oikean ostajan, joka todella käyttää tuotteen? Pakkaussuunnittelutiimi voi vaikuttaa yrityksen tulokseen ja imagoon! Tarjoammeko kuluttajille oikeankokoisia annoksia tässä ylipaino- ja ruokahävikkimaailmassa? Pakkaus estää tuotehävikkiä ja tiedottaa tuotteesta ja näin säästää ympäristöä. Kehitysmaiden vuosittain saama ruoka-apu on vain kymmenesosa pelkästään Isossa-Britanniassa tapahtuvasta ruokahävikistä. Työkaluja suunnitteluun Tekesin ja yritysten rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimusprojektissa selvitettiin pakkaamisen ympäristövaikutuksia. Aiheesta julkaistiin kolme raporttia, ja tutkimukseen liittyvästä päätöksentekopuusta tulee artikkeli alan kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun lähitulevaisuudessa. Yksi raporteista, Pakkaussuunnittelijan työkalulaatikko ympäristömyötäisyyden edistämiseksi Suomessa, käsittelee kysymystä nimenomaisesti pakkaussuunnittelijan työkentän kannalta, mutta toivottavasti tiiviin koosteen lukee moni muukin yrityksessä. Toinen 8 raportti, Pakkausten vastuullisuusnäkökohdat yritysten kilpailukykytekijöinä, selvittää miten vastuullisuusnäkökohtien huomiointia on tehty pakkausalalla ja miten sitä voitaisiin Suomessa parantaa. Projektiin liittyneitä elinkaarilaskelmia käsiteltiin jo Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 2/2011. Laskelmissa todettiin, että fermentoidun soijavalmisteen, ruisleivän tai kinkkuleikkeiden kohdalla pakkauksen merkitys ympäristölle on vähäisempi kuin pelkästään kuluttajalla helposti tapahtuva ruokahävikki. Työkalulaatikkoon on myös taulukoitu relevantteja asioita, miten pakkaussuunnittelussa saavutetaan vastuullista laatua. Esimerkiksi ympäristömyötäisen pakkaajan kannattaisi edistää alumiinipakkausten kierrätystä vuokapakkauksen etiketissä. Eri materiaalien ympäristövaikutusten lisäksi on tiivistettyä tietoa lainsäädännöstä, standardeista ja muista tärkeistä suunnittelussa muistettavista kohdista ja useita linkkejä kansainvälisiin julkaisuihin, jotka useimmat voi hakea suoraan internetin avulla. Raportti jätettiin vapaasti ladattavaksi internet-tiedostoksi. Osallistuneet yritykset saivat projektin aikana myös laajemman kirjallisuuskatsauksen ja työpajojen aineiston. Usein kysytään, mitä ympäristövaikutuksia tulee mitata ja miten arvioida pakkauksen ympäristömyötäisyyttä. Tärkeintä on pakattavan tuotteen hävikin vähentäminen. Kyseisiä asioita on mietitty myös kansainvälisesti projektin aikana ja siksi työkalupakissa on linkit hyödyllisille, muualla julkaistuille sivuille. Osallistuvat yritykset saivat tutustua Global Packaging Forumin indikaattoreihin VTT:n organisoimassa työpajassa. Maallikoitten koulutusta tarvitaan Edellinen eduskunta hyväksyi uuden jätelain ja samalla 100 % tuottajavastuun pakkauksille. Uuden hallituksen ohjelmassa on esillä muun muassa pakkausverojen käyttöönoton mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Alan tulisi kouluttaa maallikoita ymmärtämään, että pakkaus säästää ympäristöä, ja siksi se ei ole sopiva verotuksen kohde. Pakkaus optimoidaan tuotteen, jakeluketjun ja käyttötilanteen mukaan. Pakkaukset sopivat Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi KUVA: KARi KääRiäiNeN pääsääntöisesti energiahyödyntämiseen, ja sen lisäksi kierrätetään materiaalina juomapakkauksia, aaltopahvi-, kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia. Valitettavasti kierrätys- ja hyödyntämisohjeiden antamista pienissä pakkauksissa haittaa se, että kunnilla on oikeus antaa omia paikallisia jätemääräyksiä. Lisäksi EU-komissio ja -parlamentti eivät 1990-luvun puolivälissä päässeet sopuun kierrätysmerkinnöistä muuten kuin numeroiden ja lyhenteiden osalta. Kyseiset numerot ja lyhenteet ovat kehityksen myötä osittain vanhentuneet tai olleet alun pitäenkin riittämättömiä kierrätystä edistämään. Saataisiinko Suomessa aiheesta kunnollinen tutkimus- ja selvitysprojekti aikaan? Lisää taloudellisia resursseja Taloudelliset resurssit pakkaustutkimukselle ja -suunnittelulle toivottavasti nousevat tulevaisuudessa. Helpompi rahoitustilanne olisi saanut minutkin jatkamaan pitempään työelämässä. Tekes voi rahoittaa korkeintaan vain 50 % tarvittavan tutkimuksen kustannuksista. Kun parivuotisen tutkimusprojektin toisen puolen yritysrahoituksen hankkiminen voi viedä puolikin vuotta, syntyy turhauttava yhtälö tutkijoille. Hyvä EU-hakemuskin vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja kallista valmistelutyötä. Esimerkiksi kevään 2011 pakkaushankehakuun tuli 23 ehdotusta, josta EU voi rahoittaa korkeintaan kolmea kolmen miljoonan projektia. Nekään eivät silloin anna tutkimuslaitoksille mahdollisuutta pitkäjänteiseen työskentelyyn nopeasti kehittyvällä alalla. π Terhen Järvi-Kääriäinen pakkaustutkija emerita n A L K U P A L O J A Pakkausalan peruskurssi on uudistettu Suomen Pakkausyhdistys on luotsannut ansiokkaasti jo 74 pakkausalan peruskurssia vuosikymmenien saatossa. Seuraava, 75. pakkausalan peruskurssi toteutetaan uudistetussa muodossa. Kurssin rakennetta on virtaviivaistettu siten, että se toteutetaan seitsemän päivän mittaisena kolmessa jaksossa loka-, marras- ja tammikuussa. Kurssin asiasisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnittelu, pakkaus ja markkinointiviestintä, eri pakkausvaihtoehdot, kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teollinen pakkaaminen. Ensimmäisessä käydään läpi pakkaussuunnittelun periaatteet, lainsäädännön vaatimukset, kuluttajien, jakelun ja kaupan vaatimukset sekä keskeisimmät tuotteen pakkaukselle asettamat vaatimukset. Toinen asiakokonaisuus sisältää pakkauksen roolin markkinoinnissa, visuaalisen pakkaussuunnittelun sekä painatukseen ja painopinnan valmistukseen liittyvät kysymykset. Keskeisenä ajatuksena on suunnittelun eri osapuolten saumaton yhteistyö ja miten se toteutetaan. Kolmannessa kokonaisuudessa esitellään kaikki tärkeimmät pakkausmateriaalit, niiden perusominaisuudet ja eri jatkojalostusmahdollisuudet. Keskeisellä sijalla on kunkin materiaalin tarjoamat mahdollisuudet koko arvoketjua ajatellen. Kehittyvät pakkausmateriaalit -osio tarjoaa perustiedot alan tutkimuksesta sekä uusimmista tai vielä tulossa olevista alan ratkaisuista ja innovaatioista. Viimeisessä asiakokonaisuudessa käydään läpi ostotoimintaan, laadunvalvontaan ja kustannuslaskentaan liittyvät asiat sekä tarjotaan perustiedot pakkauslinjoista ja -menetelmistä. Kurssi sisältää myös ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi tehdasvierailua. Koulutuspaikkakin on vaihtunut: se on luonnonkaunis Majvik Kirkkonummella. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on julkaissut menetelmän pakkauksen helpon avattavuuden testaamiseksi. Menetelmä on julkaistu teknisenä spesifikaationa CEN/TS 15945. Englanninkielinen julkaisu Packaging – Ease of opening – Criteria and test methods for evaluating consumer packaging on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta. Se on ladattavissa Standardisoimisliiton verkkokaupasta (http:// sales.sfs.fi). Lisätietoja: www.pakkaus.com Kuljetusala siirtymässä kokonaan sähköiseen tiedonsiirtoon Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen. – Muissa Pohjoismaissa lähetystiedoista Pakkauksen helpolle avattavuudelle testi 90–95 prosenttia siirtyy sähköisesti, mutta Suomessa vastaava luku on vain noin 40 prosenttia. Tämä on yllättävää, sillä sähköisen asioinnin kautta palvelu on tutkitusti virheettömämpää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa, toteaa toimitusjohtaja Pekka Aaltonen Logistiikkayritysten Liitto ry:stä. Sata vuotta sitten Tampereella, Tammerkosken rannalla sijaitsevassa tehtaassa alettiin valmistaa uutta ja mullistavaa pakkausmateriaalia, aaltopahvia. Keveys, muokattavuus, painettavuus, suojaavuus, siisteys, edullisuus ja helppo pakattavuus ovat aaltopahvin parhaita kilpailuvaltteja. SCA Packaging Finland Oy valmistaa edelleen ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ja tehokasta materiaalia. Aaltopahvi on maailman eniten käytetty pakkausmateriaali, ja sen kierrätysaste on Suomessa 92 % ja hyötykäyttöaste 99 %. MP-Maustepalvelu Oy ja Leipurin Oy yhteistyöhön Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen kiloa suomalaista kohti vuodessa MTT:n arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime vuosina suhteellisesti pienentynyt, ja se on noin puolet kotitalouksien hävikistä. Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin 65–75 miljoonaa kiloa: 12–14 kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista. MP-Maustepalvelu ja Leipurin Oy sopivat heinäkuussa pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja muissa Ivy-maissa. Yhteistyömalliin kuuluvat tuote- ja teknologiaprosessit, sopimusvalmistus, logistiikka, myynti ja markkinointi hyödyntämällä kummankin osanpuolen erikoisosaamista. Yhteistyö tarjoaa uusia tuote- ja teknologiaratkaisuja liha- ja valmisruokateollisuuden lisäksi meijeri- ja juomateollisuudelle sekä leipomo- ja konditoriateollisuudelle. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 9 n A J A N K O h T A i S T A Uusia tuulia Viikin elintarvike opetuksessa Ulkomaiset opiskelijat pitävät Viikkiä hyvänä opiskelupaikkana nimenomaan lihateknologisen opetuksen ja koetehtaan vuoksi. KUVA: mAATALOUS-meTSäTieTeeLLiSeN TieDeKUNNAN VieSTiNTä Lähiaikoina Viikissä julistetaan haettavaksi elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä. Uusi lihateknologian professori on jo valittu. Kansainvälisyys opiskelussa lisääntyy edelleen. Viikin elintarviketieteiden apulaisprofessorin tehtävä julistetaan haettavaksi ns. tenure track -(vakinaistamispolku) menettelyllä. Helsingin yliopistossa on pari vuotta ollut järjestelmä, jossa tietylle alalle voidaan rekrytoida lahjakas ja motivoitunut nuori tutkija pätevöitymään professorin tehtävään. Nyt yliopiston rehtori on hyväksynyt elintarviketieteet yhdeksi syksyllä 2011 haettavaksi avattavista aloista. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos haki tehtävää erityisesti kohteeseen ”raakaaineista elintarvikkeiksi”, joka on yksi laitoksen tutkimuksen neljästä painoalasta. Tehtävään saadaan aluksi rahoitusta rehtorilta, mutta muutaman vuoden kuluttua tehtävä tulee voida rahoittaa laitoksen puitteissa. Kansainvälisyyttä lihateknologiassa Lihateknologian professori Eero Puolanne siirtyi elokuun alussa eläkkeelle. Hän kuitenkin jatkaa emerituksena kolmen vuoden ajan ja toimii myös Kööpenhaminan yliopiston Affiliated Professor’ina vuosina 2011–2015. Hänen seuraajakseen Viikissä on kahdeksi vuodeksi valittu tanskalainen professori Per Ertbjerg. Syksy tuo Viikkiin myös kymmenkunta ulkomaista opiskelijaa liha-alalle opiskelemaan ja tekemään tutkielmia. Nämä opiskelijat kuuluvat pohjoismaisten yliopistojen yhteiseen ja EU-tasoiseen kansainväliseen kotieläintuotealan ns. EMFOL-maisteriohjelmaan (Erasmus Mundus – Food of Life, emfoodoflife.eu). Ohjelmassa on mukana myös Espanja. Eräänä perusteluna Viikin valinnalle on ollut se, että Viikkiä on pidetty hyvänä opiskelupaikkana nimenomaan lihateknologisen opetuksen ja koetehtaan vuoksi. Opintojensa jälkeen nämä opiskelijat sijoittunevat kotimaihinsa tai EU-alueelle. EMFOLin lisäksi liha-alan yhteiselle koulu- 10 tukselle Itämeren piirissä aiotaan jatkoa ja laajennusta. Pohjoismaiset lihatieteen professorit (Suomi, Ruotsi, Norja Tanska ja Viro) tekivät yliopistojensa tukemina tammikuussa 2011 aloitteen yhteisestä maisterikoulutuksesta. Rahoitusta varsinaiseen suunnitteluun ei vielä ole saatu. Syytä on kuunnella eri osapuolten ja myös teollisuuden kantoja ja varmistaa tuki tällaiseen toimintaan. Opettajien tai opiskelijoiden siirtyminen esimerkiksi muutamaksi viikoksi toiseen maahan aiheuttaa omat järjestelynsä, eikä ole aivan ongelmatonta opiskelijoillekaan. Sinänsä kansainvälisyys Viikin elintarviketieteissä ei ole uutta. Elintarviketieteissä on jo muutaman vuoden ajan pyörinyt englanninkielinen MSc Food -maisteriohjelma, ja se on pyrkijämääriltään yliopiston suosituimpia. Vuosittain tässä ohjelmassa aloittaa 10–15 opiskelijaa, joista suurin osa tulee Aasiasta, muun muassa Kiinasta. Ensimmäiset vuonna 2008 aloittaneet ovat jo valmistuneet, ja osa jatkaa tutkimustehtävissä Suomessa, osa palaa kotimaihinsa. Käytännön yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Viikin elintarviketieteissä on aina pidetty hyvin tärkeänä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimusyhteistyön lisäksi opettajat ja tutkijat ovat mukana erilaisissa työryhmissä, pitävät kursseja ja esitelmiä jne. Tuore osoitus yhteistyöstä on lihateollisuuden päätös rahoittaa lihateknologian koetehtaan johtajan tehtävä Viikissä. Tähän tehtävään on valittu ETM Pekka Kahila nykyisen koeosaston johtajan Olavi Törmän jäädessä eläkkeelle. Vastaavastihan maitoteollisuus (Valio Oy) on tukenut alan yliopisto-opetusta jo vuodesta 2006 lähtien resursoimalla Viikin koemeijeriin meijeri-insinöörin. Elintarviketeknologisissa aineissa harjoittelulla on aina ollut suuri merkitys. Harjoitteluissa saatu kokemus näyttää olevan merkittävä myös valmistuneiden rekrytoinneissa. On kiittäen todettava teollisuuden ja muiden toimijoiden valmius tarjota opiskelijoillemme Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi hyviä, monipuolisia ja haastaviakin tehtäviä sisältäviä harjoittelupaikkoja. Ymmärrämme, että nyt kun teollisuus on aina vain erikoistuneempaa, monipuolisten harjoittelupaikkojen tarjoaminen ei välttämättä ole helppoa. Toivottavasti yritykset edelleen suhtautuvat vakavasti harjoittelemaan ja kesätöihin tuleviin opiskelijoihimme, sillä kyse on investoinnista, josta sekä yritys että koko ala hyötyvät. Opiskelijarekrytointi ja tutkinnot syynissä Myös opiskelijavalintaa pohditaan. Yliopiston hallinnon suunnasta toivomus olisi keventää valintaprosessia ja ottaa opiskelijat suurissa kiintiöissä. Toisaalta olisi työelämän tarpeiden kannalta perusteltua saada valituksi enemmän esimerkiksi sellaisia opiskelijoita, jotka suuntautuvat teollisuuteen ja valmistautuvat ottamaan vastuuta erilaisista teollisuuden johdon tehtävistä. Niinpä toistaiseksi elintarviketeknologia on omana valintakohteenaan. Elintarviketeknologian opiskelijat suorittavat yhteisen kandidaatin tutkinnon. Näinhän on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Eriytyminen esimerkiksi liha-alalle tapahtuu vasta maisteritasolla neljännen ja viidennen opiskeluvuoden aikana. Elintarvikekemiassa kandidaatin tutkinto on jonkin verran toisenlainen, mikrobiologiassa se poikkeaa jo enemmän. Mutta koko ajan mietimme, olisiko vieläkin laajempi elintarviketieteiden kandidaattitutkinto tarkoituksenmukainen. Riittävän syvälliset perusvalmiudet kullekin erikoisalalle edellyttävät joka tapauksessa jonkinlaista orientoivaa valinnaisuutta kandidaatin tutkinnossa. π Hannu Salovaara professori hannu.salovaara(at)helsinki.fi Vieno Piironen professori vieno.piironen(at)helsinki.fi Viikin elintarviketieteet Helsingin yliopisto Kuopiolaista toksikologian osaamista viedään Hong Kongiin Ruokaan liittyvät turvallisuusriskit nousevat tuon tuostakin uutisotsikoihin. – Maailman voi niiden perusteella jakaa kahtia, Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija ja Hong Kongin yliopiston elintarviketoksikologian apulaisprofessori Hani El-Nezami toteaa. – Kehittyneissä maissa riskit liittyvät mikrobien aiheuttamiin ohimeneviin epidemioihin. Kehitysmaissa elintarvikkeiden kemiallinen kontaminaatio ja tarkoituksellinen väärentäminen ovat jatkuvia ongelmia. Esimerkiksi melamiinimaitoa on Kiinassa yhä myynnissä. El-Nezami vastaa arvostetussa Hong Kongin yliopistossa vuonna 2009 käynnistyneestä elintarviketurvallisuuden ja toksikologian maisteriohjelmasta. Koulutus on Kiinan ja Kaakkois-Aasian alueella ensimmäinen laatuaan. – Ruokaturvallisuusongelmia alueella on paljon ja alan asiantuntemusta tarvitaan kipeästi. Hakijoita ohjelmaan on laajalti ja enemmän kuin voidaan ot- taa, myös Australiasta, Euroopasta ja USA:sta. Hyvät käytännöt kiertoon Koulutusohjelma tarjoaa monitieteisiä kurssiyhdistelmiä toksikologian perusteista elintarvikkeiden kemiallisiin ja mikrobiologisiin riskitekijöihin, toksisuuden ja altistumisen mittauksiin, riskien arviointiin ja hallintaan sekä elintarvikelainsäädäntöön ja viranomaisvalvontaan. – Opiskelijat saavat todella laajan näkökulman elintarviketurvallisuuden haasteisiin, koska meillä on vierailevia luennoitsijoita eri puolilta maailmaa. Näin heille välittyy tietoa myös eri maiden hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöllisistä ratkaisuista. Samalla he saavat tulevan työuran kannalta tärkeitä kontakteja alan toimijoihin. Useita luennoitsijoita on kutsuttu Itä-Suomen yliopistosta, missä toksikologian osaaminen on El-Nezamin mukaan maailman huippuluokkaa ja ruuankäyttöön sekä ravinnon terveysvaikutuksiin liittyvä tutkimus samoin vahvaa. – Nyt suomalaisten osuus ohjelmassa painottuu toksikologiaan, mutta toivottavasti saamme tulevaisuudessa Suomesta luennoitsijoiksi myös elintarviketurvallisuuden asiantuntijoita. Maisteriohjelman opiskelijoilla on aikaisempia tutkintoja muun muassa kemian, biotieteiden, farmakologian ja ravitsemustieteen aloilta. Ensimmäiset valmistuneet ovat työllistyneet teollisuuteen, hallintoon ja tutkimukseen. – Valmistuneiden asiantuntemus kiinnostaa muun muassa Kiinan elintarvikeviranomaisia. Itse pidän erityisen tärkeänä, että tätä osaamista jalkautetaan teollisuuteen. Kuopiolais-hongkongilainen yhteistyö käsittää maisteriohjelman lisäksi myös henkilökunta- ja jatko-opiskelijavaihtoa. Tulevaisuudessa vaihtomahdollisuuksia järjestetään myös perustutkinto-opiskelijoille. Kuopiossa tutkitaan melamiinimaitoa Egyptiläissyntyinen, australialaisesta RMITyliopistosta väitellyt El-Nezami tuli vuosituhannen vaihteessa tutkijaksi Kuopioon, missä hän jatkaa tutkimusta Hong Kongin toimensa ohessa. El-Nezami on paneutunut erityisesti kehitysmaiden ruokaturvallisuuskysymyksiin, ja hän on tutkinut esimerkiksi Kiinassa ja Egyptissä toteutetuissa hankkeissa probioottien käyttöä ruuasta saatavien homemyrkkyjen vaikutusten estämiseksi. Probioottien tutkimus kiinnostaa myös yrityksiä, kuten Valiota, jonka kanssa on hiljattain testattu probioottien käyttöä C-hepatiitin hoidon tukena. Tuloksia analysoidaan parhaillaan. – Kiinnostavaa on suoliston mikrobiston merkitys sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä sekä se, miten siihen voidaan vaikuttaa ravinnon komponenteilla, kuten probiooteilla ja flavonoideilla. Maksasyöpä ja ateroskleroosi ovat keskeisiä tutkimuskohteita, El-Nezami kertoo. Yhteys Hong Kongiin laajentaa tutkimuksen näkökulmia ja rahoitusmahdollisuuksia myös Kuopion kampuksella. Esimerkiksi Hong Kongin hallitus rahoittaa parhaillaan Kuopiossa istukkaperfuusiomallilla tehtävää tutkimusta, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia raskaana olevan äidin käyttämällä melamiinia sisältävällä maidolla on syntyvän lapsen myöhempään terveyteen. – Aasiassa meillä ei vielä ole teollisuusyhteistyötä, mutta toiveena on, että sellaista myöhemmin syntyy ateroskleroositutkimuksen tiimoilta. π Teksti: Ulla Kaltiala Hani El-Nezami on vastannut uraauurtavasta koulutuksesta suunnitteluvaiheesta alkaen. KUVA: RAiJA TöRRöNeN www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 11 n A J A N K O h T A i S T A Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjun tilastoissa Maataloustilastointi on perinteisesti keskittynyt maatilojen tuotannon kuvaamiseen. Maataloustuotannon rakenteen sekä koko elintarvikeketjun muutokset ovat lisänneet viime vuosien aikana tiedontarvetta elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta. Turvallisiin elintarvikkeisiin tähtäävässä elintarvikeketjussa kylvetään ketjun alkupäässä pellolle tervettä siementä. Viljelyssä käytetään hyvälaatuisia ja kasvintuotantoon sopivia lannoitteita. Kasvinsuojeluaineita käytetään ainoastaan todetun tarpeen mukaan. Rehuteollisuus varmistaa, että rehuvalmisteet eivät sisällä tauteja aiheuttavia mikrobeja. Muun muassa salmonellan esiintymistä seurataan kansallisen salmonellaohjelman avulla. Hyvä rehu ja sitä kautta hyvinvoivat ja terveet eläimet ovat edellytys elintarviketurvallisuudelle. Kaikkia elintarvikkeita ja rehuja koskevat yleiset hygieniasäännöt. Elintarvikealan yritysten on tunnistettava kaikki tuotantoprosessin kriittiset kohdat. Elintarvike- ja rehuteollisuudessa on jo pitkään ollut voimassa omavalvontavelvoite, jolla yritykset varmistavat elintarviketurvallisuuden. Sen yhtenä osana elintarvike- ja rehualan toimijoiden tulee pystyä jäljittämään käytettävät raaka-aineet. Näin turvataan koko elintarvikeketjun laatu. Omavalvontavelvoite koskee myös kauppaa ja ruokapalveluita. Luomutuotannon elintarvikeketjussa ovat voimassa kaikki tavanomaisen elintarvikeket- jun säännökset sekä luomusäännökset, jotka takaavat elintarvikeketjun luonnonmukaisuuden. Kotieläinten eläinsuojelu ja sitä kautta eläinten hyvinvointi takaavat elintarvikeketjun eettisyyden. Elintarvikeketju lukuina Elintarvikeketjun rakenne on muuttunut vuosien myötä ja asettanut haasteita elintarviketurvallisuuden hallinnalle ja valvonnalle. Toiminta perustuu kuitenkin edelleen maatiloihin ja niillä tehtävään alkutuotantoon. Maatalouden rakenne on muuttunut vuosien myötä kohti suurempia yksiköitä. Samalla maatilojen lukumäärä on vähentynyt. Suomessa oli vuonna 1995 lähes 100 000 maatilaa ja vuonna 2009 noin 64 000 maatilaa. Vuoden 2010 tietojen mukaan tilojen määrä on vähentynyt edelleen 62 767 tilaan eli poistuma viimeisen vuoden aikana oli 1 408 tilaa. Lähes puolet maatiloista on suuntautunut viljan viljelyyn. Monet kotieläintuotannon lopettaneet maatilat ovat jatkaneet peltojensa viljelyä ja siirtyneet näin viljatiloiksi. Lypsykarjataloutta harjoittaa yhä harvempi tila, vuonna 2009 kaikkiaan 11 896 tilaa ja vuoden 2010 tietojen mukaan 11 256 tilaa. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se jalostaa maatilojen tuottaman raaka-aineen. Elintarvikkeita valmistetaan noin 2 000 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Valmistuspaikkoja koskevat vaatimukset säädetään laissa, ja vi- Lähes puolet maatiloista on suuntautunut viljan viljelyyn, ja monet kotieläintuotannon lopettaneet maatilat ovat siirtyneet viljatiloiksi. KUVA: LeiPäTieDOTUS Ry ranomaisten on hyväksyttävä elintarvikehuoneisto ennen toiminnan aloittamista. Kotimainen viljasato oli lähes 4 300 miljoonaa kiloa vuonna 2009 ja noin 3 000 miljoonaa kiloa vuonna 2010. Siitä käytetään vuosittain teollisuudessa elintarvikkeisiin noin 400 miljoonaa kiloa ja rehuksi noin 600 miljoonaa kiloa. Kotimaista lihaa tuotetaan vuosittain noin 380 miljoonaa kiloa. Tästä puolet on sianlihaa. Lihateollisuus jauhaa, paloittelee sekä maustaa ja marinoi lihaa tarpeen mukaan ja toimittaa sitä vähittäiskauppoihin ja suurkeittiöihin. Elintarvikkeet kuljetetaan eri jakelukanavien kautta kauppaan ja kuluttajille. Elintarvikkeiden vähittäiskauppoja on Suomessa lähes 4 000 ja ravintola- ja ruokapalvelutoimintaa harjoitetaan yli 9 000 toimipaikassa. Vuonna 2009 suurkeittiöiden annosmäärä oli yhteensä 850 miljoonaa annosta. Kuluttajien tarpeet ohjaavat elintarviketeollisuutta. Ostopäätökset perustuvat hinnan Suomesta puuttuu elintarviketurvallisuustilastoja Elintarviketurvallisuustilastot on laaja käsite. Niihin voidaan lukea tilastoja koko elintarvikeketjusta tai elintarvikeketjun valvonnasta. Elintarviketurvallisuustilastoja kehitetään jatkuvasti sekä kansallisella että EU:n tasolla. Toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa virallisia elintarviketurvallisuustilastoja. Sen sijaan valvontaviranomaiset julkaisevat hallinnollisia raportteja, joita tehdään sekä kansallisiin tarpeisiin että EU:n komissiolle. EU:n tilastoviranomainen Eurostat käynnisti jo vuonna 2002 elintarvikkeiden turvallisuutta kuvaavien tilastojen kehittämisen EU-tasolla ja sisällytti sen tilasto-ohjelmaansa nimellä Food Safety Statistics. Eu- 12 rostatin tavoitteena on edistää elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvien tietojen käyttöä ja saatavuutta kokoamalla osa-alueen tiedot yhteen tietokantaan. Tike osallistuu Suomen edustajana Eurostatin elintarviketurvallisuustilastojen kehittämiseen. Eurostatin elintarvikkeiden valmistusta ja jakelua kuvaava tieto on nyt koottu FOOd -tietokantaan (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/food/introduction). Eurostat on myös julkaissut kirjasen Food: From farm to fork statistics, jossa on tilastotietoa koko elintarvikeketjusta. Merkittävin käynnissä oleva kehitystehtävä on jäsenmaiden elintarvikevalvonnan tietojen yhdenmukaistaminen ja niiden saattami- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi nen yhteen tilastotietokantaan. Elintarvikevalvonnan tilastotiedoista on suunniteltu erilaisia valvonnan toimivuutta kuvaavia indikaattoreita. Tilastotietoa tarvitaan koko elintarvikeketjusta, sen toiminnasta sekä turvallisuudesta. Elintarvikeketjun ja valvonnan tietoja julkaistaan nykyään monella eri taholla erilaisina raportteina ja julkaisuina. Tilastoviranomaisen tehtävä on kerätä saatavilla olevat tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla ilmiötä voidaan tarkastella syvällisemmin. Tilastoviranomainen ei voi ottaa kantaa ketjun toimivuuteen tai turvallisuuteen. Sen hoitavat muut viranomaistahot. lisäksi yhä enemmän myös tuotteiden laatuun, makuun, terveellisyyteen, ympäristöystävällisyyteen sekä ennen kaikkea mielikuvaan tuotteen turvallisuudesta. Jokapäiväinen elintarvikkeiden kulutus perustuu luottamukseen koko elintarvikeketjua kohtaan. Elintarviketurvallisuus elintarvikeketjussa Elintarvikeketjua valvotaan tarkasti maatiloilta kaupan myyntitiskille, josta elintarvikkeet siirtyvät kuluttajan kassiin. Elintarviketurvallisuudesta vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Euroopan tasolla European Food Safety Authority EFSA. Kuluttajan vastuulle jää elintarvikkeen kuljettaminen kotiin niin, että tuote ei pilaannu. Kunnat hoitavat valtaosan käytännön elintarvikevalvonnasta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan piirissä oli yli 96 000 kohdetta vuonna 2009. Näistä maidontuotantotiloja on 12 % ja muita alkutuotantopaikkoja 35 %. Ravintoloita ja suurtalouksia on valvottavista kohteista 34 %. Tehtyjen tarkastusten määrä on vähentynyt samalla, kun yritysten omavalvonta on lisääntynyt. Tarkastuskäyntejä tehtiin vuonna 2009 yhteensä yli 48 000 kappaletta. Tarkastus aiheutti jonkinlaisen toimenpiteen lähes 12 000 kohteessa. Myös Tulli valvoo maahantuotavia elintarvikkeita ja Eviralla on omaa laboratoriotoimintaa. Katkos elintarviketurvallisuusketjussa näkyy kuluttajalle yleensä ruokamyrkytyksenä. Yksittäisten sairastumisten määristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä suurin osa sairastuneista ei hakeudu lääkäriin. Ruokamyrkytysepidemioista on koottu järjestelmällisesti tietoja jo vuodesta 1975 lähtien. Elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 55 kappaletta vuonna 2009 ja vesivälitteisiä kolme kappaletta. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui lähes 1 700 henkeä ja vesivälitteisissä epidemioissa 210 henkilöä. π Sirpa Karppinen aktuaari Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sirpa.karppinen(at)mmmtike.fi Lähde: Tike, Pellolta pöytään 2010 -tilastojulkaisu Elintarvikealalle maksuton tuotekehityksen täydennyskoulutusohjelma Uudessa hallitusohjelmassa elintarvikeala määritellään tulevaisuuden kasvualaksi. Kasvu voi koostua sekä viennin lisääntymisestä että siirtymisestä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. – Suomi tarvitsee lisää elintarvikealan innovaatioita, joista tulee menestystuotteita myös kansainvälisen kaupan hyllyille. Näitä lähtökohtia ajatellen on suunniteltu Elintarvikealan tuotekehitysasiantuntijakokonaisuus, joka toteutetaan oppisopimustyyppisenä koulutuksena, kertoo Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian suunnittelija Aija Kortesmaa. Oppiminen tapahtuu pääasiassa omalla työpaikalla, ja se osoitetaan omaan työhön liittyvällä kehittämistehtävällä, joten se hyödyttää myös työnantajaa. Työssä oppimista tukee yksitoista koulutuspäivää, joiden aihealueet liittyvät läheisesti elintarvikealan tuotekehitykseen. Lisäksi opiskelijat jaetaan mentoriryhmiin, joita ohjaavat professorit ja muut alan asiantuntijat. Koulutus on maksuton sekä yrityksille että opiskelijalle, ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Työnantaja sitoutuu koulutukseen valitsemalla työpaikkakouluttajan, joka ohjaa opiskelijaa kehittämistehtävässä. – Koulutus antaa osallistujille valmiuksia toimia elintarvikealalla tuotekehitystehtävissä ja helpottaa jo alalla työskentelevää asiantuntijaa siirtymään uusiin tehtäviin. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan omaa osaamista sekä koko organisaation kehittymistä, Kortesmaa sanoo. Koulutus on tarkoitettu niille elintarvikeketjun yrityksessä työskenteleville, jotka haluavat syventää osaamistaan. Elintarviketeollisuuden lisäksi suurtalouden, ravintola-alan ja koulutuksen parissa työskentelevät voivat osallistua kurssille. Myös yrityksen sisällä toimenkuvaa vaihtavat sekä yritykseen uusina palkattavat henkilöt voivat hyötyä koulutuksesta. Ohjelma sopii myös uuden toiminnan käynnistämiseen organisaatiossa. π Lisätietoja: http://www.palmenia.helsinki.fi/koulutus/ PAKKAUSTEKNIIKASSA ESIPAINETTU VYÖTE (BANDAROLLI) TUO TEHOKKUUTTA TOIMINTAAN! Jokaisen vyötekoneen nopeus 2000ex/h Vyöteleveys 30, 50 & 75 mm Maks tuotekoko 400x200 mm. Rajaton pituus. Valkoinen tai transparenttivyötenauha. Taustassa lämpöherkkä liima. GH-SYSTEMS AY [email protected] • 040 90 10 400 • 00250 Helsinki n T e e m A Pakkausviestinnän elementit tehokkaaseen käyttöön Pakkauksen yhä korostuva rooli viestimenä kuluttajille sekä runsas tuotevalikoima lisäävät tarvetta pakkausviestinnän huolelliseen suunnitteluun. Pakkausviestintä ei ole pelkästään pakkauksesta löytyvät tekstit ja kuvat vaan kokonaisuus, joka muodostuu useista eri elementeistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kuluttajien suhtautuminen pakkauksiin on kääntynyt myönteisempään suuntaan. Yhä useampi kuluttaja kokee hyötyä siitä, että tuote säilyy pitempään ja sitä menee vähemmän hukkaan. Ekodesignille – pakkauksille, jotka ovat designiltaan kilpailukykyisiä, mutta myös helppoja kierrättää – on nyt kasvavaa kysyntää. Pääosin kuluttajien pakkauksissa eniten arvostamat ominaisuudet ovat vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan (Korhonen, 2010): pakkauksen informatiivisuus oli ensimmäisellä sijalla sekä vuonna 1998 että vuonna 2009 kerätyn aineiston mukaan. Myös käyttömukavuus, helppo avattavuus ja ympäristömyönteisyys ovat kuluttajille tärkeitä. Pakkaus ei siis ole pelkästään tuotetta suojaava rasia tai laatikko. On ensisijaisen tärkeää, että pakkaus viestii oikeita asioita ja näyttää hyvältä. Elementit graafisia ja rakenteellisia Pakkausviestinnän päätehtävä on tukea tuotetta: tehdä tuote houkuttelevaksi kuluttajalle, tarjota informaatiota tuotteesta ja rakentaa brändimielikuvaa. Pakkaus viestii niin tuotteesta, valmistajasta kuin käyttäjästäkin. Pakkauksen täytyy puhutella kuluttajaa sekä myyntihetkellä että käyttötilanteissa ja koskettaa myös tunnetasolla. Hyvä pakkaus nostaa esiin olennaisen brändistä sekä välittää selkeän viestin, joka on helposti ymmärrettävissä sekä Suomessa että vientimarkkinoillakin. Pakkausviestinnän elementit voidaan jakaa pakkaussuunnittelun näkökulmasta graafisiin ja rakenteellisiin elementteihin. Tehokas pakkausviestintä muodostuu niin graafisista kuin rakenteellisista elementeistä valmiin pakkauksen ominaisuuksia unohtamatta, Viestivä pakkaus -projektin päällikkö ja erikoistutkija Elina Rusko tietää. KUVA: VTT Graafiset elementit viittaavat visuaalisiin pakkauksen ominaisuuksiin kuten värit, kuvat, teksti ja typografia. Rakenteellisia elementtejä ovat pakkauksen muoto, koko ja materiaalit. Visuaalisilla elementeillä, etenkin väreillä, voidaan saada aikaan voimakas viesti. Pakkauksiin valitut värit ilmentävät myös trendejä. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana Suomessa on nähty runsaasti mustan värin käyttöä elintarvikepakkauksissa. Mustalla ja tummilla sävyillä pyritään yleisesti viestimään Pakkausviestintä tuotteen korkeaa laatua. Musta on kuitenkin harvoin pysyvä värivalinta kuluttajatuotteen pakkaukseen ja sitä voidaan pitää eräänlaisena trendivärinä. Trendit myös vaihtuvat nopeasti. Kuluttajatuotteiden pakkauksissa näkyykin nyt myös paljon hyvin vaaleita ja valkoisia sävyjä. Pakkauksiin painettavat sanat ja teksti muodostavat pakkausviestinnän kirjoitetun osan. Tekstin sisältö, käytetyt kielet ja tekstin ymmärrettävyys vaikuttavat kirjoitetun viestin tulkitsemiseen. Sanojen ja typografian valinta pakkausviestinnän toteutuksessa on merkittävää. Typografiaan sisältyy useita eri tekijöitä, kuten kirjaintyyppi ja -koko, tekstin värikontrasti, tyhjä tila tekstin ympärillä sekä tekstin sijoittelu. Jo pienillä muutoksilla, esimerkiksi kirjaintyypin muuttamisella, voidaan muuttaa pakkausviestinnän tyyli hyvinkin erilaiseksi ja >> Tuote • funktio • hinta • laatu • kategoria • uutuus Brändi • imago, tunnistettavuus • arvot • mainos • tarina • kilpailijat Graafiset elementit • värit ja kontrastit • kuvat, symbolit, logot • sanat ja typografia Rakenteelliset elementit • materiaalit • koko • muoto Pakkauksen ominaisuudet • käyttömukavuus ( helppo avata, luettavuus, jne.) • painolaatu • turvallisuus • tuntuominaisuudet • tuoksu ja ääni • liitännät muihin medioihin Kauppa sijainti kaupassa, positio hyllyssä • myyntipistemateriaali, display • palvelu • kuluttaja pakkauksen arvo kuluttajalle • visuaaliset ja kulttuuriset mieltymykset, kieli • assosiaatiot • tuote- ja merkkiuskollisuus • odotusarvo • kokemus • Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, tilanne Pakkausviestinnän muodostavat elementit ja viestintään vaikuttavat tekijät. KUVA: VTT Digipainatus avaa uusia mahdollisuuksia digitaalinen painaminen on tärkeässä roolissa, kun kehitetään uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, koska se tarjoaa hyvän työkalun lisäarvon tuottamiseksi pakkauksiin: digitaalisella painamisella kyetään tuottamaan pieniä ja keskisuuria sarjoja edullisemmin ja nopeammin kuin millään muulla painomenetelmällä. digitaalinen painaminen tarjoaa hyvän työkalun kohdennettujen pakkausdesignien toteutukseen, koska jokainen painettu pakkaus voi olla erilainen. Eri työvaiheet voidaan myös integroida, jolloin vältytään puolivalmiiden tuotteiden varastoinnilta ja kuljetukselta. Painaminen voidaan myös hajauttaa ja toteuttaa siellä, missä se on logistisesti järkevintä. digitaalinen painaminen mahdollistaa myös uusien toiminta- ja liiketoiminta mallien kehittämisen. Joustavuus lisääntyy digitaalinen painaminen tuo myös joustavuutta pakkaustuotantoketjuun, jolloin koko tuotantomalli voidaan muuttaa varastotuotannosta tarpeen mukaiseen tilaustuotantoon, jolloin pakkauksen – tai jopa koko tuotteen – valmistus aloitetaan vasta, kun tuotteen tilaus saapuu. Tämä tuotantomalli mahdollistaa samal- la paremmin kohdennetut tai jopa henkilötasolle personoidut pakkaukset, lyhentää tuotantoketjua ja -aikaa, vähentää materiaalihukkaa, minimoi varaston ja tarjoaa mahdollisuuden jopa uudenlaisiin tuotteisiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. On useita syitä, miksi yritykset haluavat soveltaa digitaalista painamista pakkausalueella. Yritykset siirtyvät käyttämään digitaalista painatusta, koska perinteisellä painamisella ei kyetä täyttämään niitä joustavan ja räätälöidyn tuotannon tarpeita, joita nykyinen pakkausliiketoiminta usein edellyttää. Esimerkiksi kuluttajien kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset edellyttävät myös pakkaustuotannolta joustoa. Yritykset haluavat myös muuttaa pakkauksen designia lyhyellä varoitusajalla ilman ylimääräisiä painatuskustannuksia. Muuttuva tieto digipainatuksella digitaalisen painamisen suurimpia vahvuuksia on mahdollisuus muuttuvan tiedon tulostukseen. Monikansalliset yhtiöt, jotka pakkaavat ja myyvät tuotteitaan maailmanlaajuisesti, ovat kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta. Kun tuotteet jaellaan eri markkina-alueille, täytyy samalla myös muuttaa pakkauksen kieli ja tuotetiedot. Tämä voi olla hyvin haasteellista, mikäli kielialueita ja tuotteita on useita. Kun vielä huomioidaan eri pakkauskoot, voidaan päätyä satoihin erilaisiin pakkausversioihin. Koska tuottajan on usein lisäksi vaikea ennakoida kysyntää luotettavasti, vaaditaan myös pakkaustuotannolta joustavuutta ja mahdollisuutta pakkausten versiointiin. digitaalisen painamisen nykykehitystasolla on mahdollisuus käyttää kahta erilaista tuotantotapaa. Ensinnäkin pakkaukset on mahdollista tulostaa täysin digitaalisesti, jolloin jokainen pakkaus voi olla sataprosenttisesti erilainen. Toinen mahdollisuus on tuottaa osa pakkauksesta perinteisillä painomenetelmillä ja lisätä esipainettuihin pakkauksiin muuttuva tieto digitaalisella painamisella. Nykyisin on saatavilla joukko ns. hybridipainokoneita, joissa hyödynnetään sekä perinteistä että digitaalista painamista. Muuttuvan tiedon tulostus lisää kuitenkin prosessin haasteellisuutta, koska esimerkiksi eri versioiden hallinta on tällöin vaativampaa kuin vakiollisessa painotuotannossa. Tärkeää onkin huolellinen etukäteissuunnittelu, jotta prosessista tulee mahdollisimman joustava ja toimiva. Elina Rusko www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 15 n T e e m A Erilaiset pakkauksen värit viestivät jogurtti-hyllyssä jogurttimakujen valikoima. KUVA: eLiNA RUSKO >> vaikuttaa tuotteesta muodostuvaan mielikuvaan. Kuluttajat arvostavat pakkauksen tarjoamaa informaatiota. Sen välittäjänä pakkaus on erittäin käytännöllinen – se tuo tiedon tuotteen loppukäyttäjälle. Pakkaustekstien huono luettavuus on silti edelleen ongelma. Pakkausominaisuudet osa viestintää Pakkausviestintä syntyy graafisten ja rakenteellisten elementtien summasta. Osan viestinnästä muodostavat valmiin pakkauksen ominaisuudet, kuten käyttömukavuus ja tuntuominaisuudet, jopa tuoksu. Niihin voidaan vaikuttaa materiaalivalinnalla ja jälkikäsittelyllä. Etenkin käyttömukavuuteen liittyvät ominaisuudet kuten pakkauksen avattavuus ja varsinkin avattavuuteen liittyvät ongelmat saattavat pilata koko muun pakkausviestinnän, mikäli kuluttaja kokee avaamisen helppouden merkittäväksi itselleen. Kuluttajan kokemaan pakkausviestintään vaikuttavatkin suunnitteluelementtien ja pakkauksen ominaisuuksien lisäksi myös useat muut tekijät. Ne voivat olla lähtöisin kuluttajasta itsestään (esim. pakkauksen arvo kulut- 16 tajalle, kulttuuriset mieltymykset, aikaisempi kokemus) tai liittyä pakattuun tuotteeseen, brändiin tai kauppaan, jossa tuotetta myydään. Viestintä tehostuu kohdentamisella Pakkausviestintää suunniteltaessa on tärkeää tietää, kenelle tuote on suunnattu. Viestinnän kohdentaminen yhä pienemmille kohderyhmille on yleistynyt markkinointiviestinnässä, eikä geneerinen markkinointi enää riitä. Personoinnista on jo tullut suuri trendi monilla alueilla, esimerkiksi kotiin lähetettävissä mainosposteissa. Myös muiden julkaisutuotteiden, esineiden ja jopa teknisten laitteiden versioinnista on ennustettu tulevaisuuden megatrendiä. Pakkausviestinnässä kohdentamista on käytetty tähän mennessä hyvin maltillisesti. Pakkauksia olisi kuitenkin mahdollista kohdentaa tietyille kohderyhmille ja jopa personoida henkilötasolle. Kohdentamista voidaan hyödyntää esimerkiksi liikelahjoissa, kampanja- ja promootiotuotteissa sekä kilpailuissa. Tyypillinen tapa on personoida pakkauksessa oleva kuva tai Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi painaa pakkaukseen jokin henkilökohtainen tervehdys, esimerkiksi juhlapäiviin liittyvä toivotus. Pakkausviestinnän kohdentamista olisi kuitenkin mahdollista laajentaa ja hyödyntää useampia suunnitteluelementtejä. Kohdentamisesta käytetään termejä kuten versiointi, räätälöinti ja personointi. Yleiskielessä näitä käytetään usein tarkoittaen samaa asiaa, mutta niille on mahdollista määrittää myös tarkemmat eritasoiset merkitykset. Eritasoisen kohdentamisen toteuttamisen mahdollistavat digitaaliset painomenetelmät. Kohdentaminen vastaa kuluttajan arvoihin Pakkausviestinnän kohdentamisen yleinen tavoite on tarjota kuluttajille lisäarvoa, joka johtaa ostopäätökseen. Erilaisten kampanjaja promootiopakkausten tavoitteet liittyvät usein myös brändin rakentamiseen ja vahvistamiseen. Kuluttajan näkökulmasta kohdennetun pakkauksen tulisi tarjota kuluttajalle lisäarvoa verrattuna ”tavalliseen” pakkaukseen. Pakkauksen arvo kuluttajalle muodostuu neljän arvon kautta (Smith & Colgate, 2007): funktionaalinen arvo (pakkauksen ominaisuudet, suorituskyky, hyöty), emotionaalinen arvo (pakkauksen kyky synnyttää kokemuksia, elämyksiä, tunteita), sosiaalinen arvo (itsetunto, itseilmaisu, symboliikka) ja taloudellinen arvo (raha, aika, vaivannäkö). Funktionaalisen ja taloudellisen arvon aikaansaaminen kohdennetun pakkauspainatuksen avulla on tietyssä määrin helpompaa. Sitä vastoin emotionaalisen ja sosiaalisen arvon aikaansaamiseksi tarvitaan pakkaussuunnittelua, joka vetoaa tunteisiin ja jonka kuluttaja kokee todella persoonalliseksi, jopa uniikiksi. π Elina Rusko erikoistutkija VTT elina.rusko(at)vtt.fi Viitteet saa tarvittaessa kirjoittajalta. Artikkeli perustuu pääosin Viestivä pakkaus -projektin loppuraporttiin: elina Rusko, Sanna heiniö, Virpi Korhonen, Jali heilmann, Toni-matti Karjalainen, Panu Lahtinen & marja Pitkänen. messenger Package – integrating Technology, Design and marketing for Future Package communication. Final Report. espoo 2011. VTT Tiedotteita – Research Notes 2586. 90 p. www. vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2586.pdf Aikaisemmin Kehittyvä elintarvike -lehdessä: Virpi Korhonen, ekodesign puhuttelee yhä useampaa kuluttajaa, Kehittyvä elintarvike 4/2010, s. 56–57. Pakkauksen mustalla ja tummilla sävyillä pyritään yleisesti viestimään tuotteen korkeaa laatua. KUVA: eLiNA RUSKO Uusia näkökulmia pakkausten suunnitteluun VTT:n koordinoimassa Viestivä pakkaus -projektissa VTT, Aalto-yliopiston IdBM-ohjelma ja Pakkaustutkimus – PTR ry tekivät yhdessä pakkausarvoketjun yritysten kanssa 2,5 vuoden ajan tutkimusta pakkauksen viestinnällisyydestä. Projektin päärahoittaja oli Tekes, ja projektiin osallistui seitsemän yrityspartneria: Fazer Leipomot ja Makeiset, Fiskars Brands Finland, Kekkilä, M-real, SEK & Grey, Stockmann ja Stora Enso. Projektin tavoitteena oli pakkausviestinnän informatiivisen, käytännöllisen ja esteettisen laadun parantaminen ja sitä kautta pakkausviestinnän tehokkuuden kehittäminen, optimointi sekä kohderyhmille paremmin kohdennettu viestintä. Projektin fokuksessa oli erityisesti teknologia-, muotoilu-, markkinointiosaamisen integrointi kuluttajien pakkauksiin liittyvien tarpeiden ja mieltymysten arvioimiseksi ja palvelemiseksi. Projektin keskeiset tutkimusteemat olivat teknologian työkalut pakkausviestinnän kehittämisessä, pakkausmuotoilun viestinnälliset ja strategiset aspektit sekä kuluttajien pakkausmieltymykset ja -asenteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien suhtautumista pakkauksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana (1998–2009), digitaalisen painamisen pakkausviestinnälle tarjoamia uusia mahdollisuuksia sekä pakkausta strategisen brändiviestinnän välineenä. Kulttuuristen erojen ymmärtämiseksi pakkausviestinnän tulkitsemista testattiin suomalaisten kuluttajien lisäksi ruotsalaisilla ja venäläisillä kuluttajilla. Projektin tulokset antavat tietoa tehokkaasta pakkausviestinnästä sekä uusia näkökulmia pakkaussuunnitteluun ja brändiviestintään. Näitä tuloksia hyödyntämällä kuluttajien pakkauksiin liittyviä tarpeita ja mieltymyksiä kyetään aiempaa paremmin arvioimaan ja palvelemaan. Tutkimuksen avulla yritykset pystyvät vahvistamaan pakkaussuunnitteluaan ja -viestintäänsä. Kokonaisvaltaisen näkökulman rakentaminen tulevaisuuden pakkausviestinnän ja konseptien tueksi edellyttää monialaista näkemystä ja yhteistyötä. Kolmen tieteenalan yhdistäminen on vasta ensi askel kokonaisvaltaiseen pakkaussuunnitteluun, mut- ta suunta on selvä: eri osaamisten yhdistäminen on avain menestykseen pakkausteollisuudessa. Projektin anti on koottu VTT:n raporttiin. KUVA: VTT www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 17 n T e e m A Tulevaisuuden joustava pakkauslinja on kohta valmis Lähiruokatuottajat, ruokatalot ja marketit voivat tulevaisuudessa valmistaa itse vuokatyyppiset elintarvikepakkauksensa ja pakata ruuat paikan päällä. Sen mahdollistaa joustava pakkauslinja, jota parhaillaan kehitetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Pakkausten valmistus on tällä hetkellä suurimittakaavaista teollisuutta, jossa tuotetaan suuria sarjoja nopeasti. Suurteollisuuden pakkauslinjojen miinuspuoli on niiden tuotannon jäykkyys ja kalleus. Linjalta tulee tietynkokoista pakkausta, ja pakkauskoon vaihtaminen alentaa tuotantotehokkuutta. Kun laitteet maksavat puolesta miljoonasta eurosta ylöspäin, ei niiden hankkiminen ole pienen mittakaavan tuottajille kannattavaa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Tulevaisuuden joustava pakkauslinja -hankkeen tavoitteena on uudistaa kartongin jatkojalostusprosessit – nuuttaus, leikkaus ja muodonanto – vastaamaan pienerätuotannon vaatimuksia erityisesti valmistuksen joustavuuden osalta. – Uudella joustavalla pakkauslinjalla valmistetaan vuokatyyppisiä, prässäystekniikalla tuotettuja, saumattomia kartonkipakkauksia. Halusimme perinteiselle muovivuoalle vaihtoehdon, jossa kartonki on pääraaka-aineena, pakkaustekniikan professori Henry Lindell selvittää. – Toki kartonkipakkauksissa käytetään muovia, koska pakkauksen pitää olla tiivis. Elintarvikkeet vaativat säilyäkseen kosteus- tai happitiiviyttä, eikä elintarvikkeessa oleva rasva tai aromit saa päästä pakkauksen läpi, Lindell lisää. Lahden muotoiluinstituutti vastaa pakkausdesignin ja linjan teollisen muotoilun osuudesta LUTin vastatessa linjan kokonaissuunnittelusta ja rakentamisesta. Åbo Akademi tuo hankkeeseen älykkäisiin indikaattoreihin liittyvää osaamista. Jokaista osatoteuttajaa tarvitaan toimivan kokonaisuuden rakentamiseksi. Älyä mukaan Hankkeen projektipäällikkö Mika Kainusalmi kertoo, että kartongin ominaisuuksien poikkeavuus muovista on haasteellista elintarvikepakkauksissa. – Muovisen pakkauksen muovaaminen erilaisiin muotoihin on paljon helpompaa, sillä muovi joustaa. Kartongilla ei ole juurikaan venymis- ja jousto-ominaisuuksia. Se asettaa rajoitteita pakkausmuodoille. Kartongin etuna on kuitenkin loistava painopinta-ala, jonka me haluamme hyödyntää, Kainusalmi sanoo. Hankkeessa mukana olevan Åbo Akademin fysiikan laitoksen osuutena on suunnitella vuokiin älykkäitä ominaisuuksia. – Vuoan kanteen voidaan painaa indikaattoreita, joilla ruuan säilyvyyttä voidaan seurata. Indikaattorit reagoivat esimerkiksi kylmäketjun katkeamiseen tai pakkauksen sisällä olevan kaasun koostumukseen ja ilmoittavat havainnon pakkauksen käyttäjälle esimerkiksi muuttamalla indikaattorin väriä, Kainusalmi selvittää. Yksi kiistaton etu muoviin verrattuna on kartonkipakkauksen ympäristöystävällisyys. Kartongin voi kierrättää. Pakkaukset voi laittaa jätepisteessä kartonkikeräykseen, ja ne käsitellään maitopurkkijakeen kanssa. Kuidut otetaan talteen uusiokäyttöä varten, ja muovi erotellaan energiakäyttöön. Pakkauslinjasto muunneltavissa Pakkauslinjan rakenne on modulaarinen, eli sitä voidaan joustavasti muuttaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perusmoduuleina ovat aihionvalmistus ja muodonanto. Moduulit ovat kiinni pikakiinnitysjärjestelmällä. Kun vaihdetaan valmistettavasta tuotteesta toiseen, linjaan halutaan lisäominaisuuksia tai rikki mennyt moduuli halutaan korvata, tuotantolinjan modifiointi pystytään tekemään erittäin nopeasti. Henry Lindell (vas.), Juha Varis ja Mika Kainusalmi ovat räätälöineet pakkauslinjan Lappeenrannan teknillisen yliopiston pakkaustekniikan laboratorioon. KUVA: ANNA-LiiSA PiRhONeN 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Linjassa on kaksi päävaihetta, stanssausja nuuttausvaiheet, joissa rullalta tulevaan kartonkirainaan tehdään määrätyt leikkaukset ja nuutit, ja pakkauksen aihio valmistuu. Seuraavaksi aihio siirtyy prässäykseen, jossa pakkaus saa astiamaisen 3d-muodon. Kainusalmi kertoo, että linjaston vaiheita voidaan liikutella suhteessa toisiinsa. Se mahdollistaa erikokoisten pakkausten teon ja materiaalihukan minimoinnin. Lisäksi pakkauslinjan rungossa oleville johteille voidaan asentaa lisämoduuleita, kun halutaan esimerkiksi pakkauksen kanteen ikkuna. Moduulit on tässä versiossa rakennettu kampimekanismeja käyttäen, mutta niihin voidaan liittää erilaisia sähkökäyttöisiä lineaarimoottoreita. Linjan lopussa on laadunvalvontayksikkö, joka monitoroi koko ajan lopputuotetta. Jos yksikkö huomaa muutoksia vaikkapa muodossa, se pystytään ottamaan välittömästi huomioon muodonantoyksikössä, joka korjaa tilanteen. Komponentit löytyvät helposti Lindell korostaa linjan rakentamisessa olleen tavoitteena, että rakentamiseen tarvittavat komponentit löytyvät kaupan hyllyiltä. Koneistettavat osat puolestaan pystytään valmistamaan missä tahansa konepajassa. Niiden valmistus ei vaadi mitään erikoislaitteita. Lindellin mukaan pakkauslinja on kohtuuhintainen, sillä sen saa noin kolmanneksella suurimittakaavaisten teollisuuslinjastojen hinnasta. – Yliopiston koelinjastoa on nyt testattu, ja moduulit toimivat erikseen. Seuraava vaihe on panna ne toimimaan yhdessä. Linja jää yliopistolle tutkimus- ja opetuskäyttöön monitieteelliseksi tutkimusalustaksi, korostaa projektin vastuullinen johtaja professori Juha Varis. Hän mainitsee hankkeen jo nyt kiinnostaneen monia tutkimusryhmiä kuten materiaali-, sähkö-, säätö-, konstruktio- ja automaatiotekniikkaa. Kun vastaavia laitteita saadaan kaupalliseen tuotantoon, pakkausten valmistamisen kynnys mataloituu edullisemman investoinnin kautta. Oman linjaston voivat hankkia esimerkiksi lähiruokatuottajat, ruokatalot ja paikalliset marketit. π Tulevaisuuden pakkaukset • Ovat kierrätettäviä, vaikka muovista ei pakkauksissa päästä kokonaan eroon. • Kevyitä ja tuotekohtaisesti räätälöityjä. • Sisältävät älykkäitä lisäominaisuuksia, jotka tarkkailevat tuotteen lämpötilaa, tuoreutta ja pakkauksen tiiviyttä. • Aktiivisia, ja ne vaikuttavat suoraan tuotteeseen. Pakkaukseen voi sisältyä myös tuotteen tarvitsema säilöntäaine. • design: pakkauksen on myytävä tuote kuluttajalle ulkonäöllään ja pakkaukseen painetulla tiedolla. • LOHAS – Lifestyles of Health and Sustainability -kuluttajat arvostavat ekologisuutta ja valitsevat pakkauksen ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Teksti: Anna-Liisa Pirhonen Soveltuu täytetyistä lihapullista avoimiin pizzoihin Monenlaiset muodot niin pienille kuin suuremmillekin tuotteille, tarkka palakoon määritys Kosketusnäytöstä helppo muokata palakokoja ja -malleja Kapasiteetti 10-90 kpl/min., 400 kg/h Helppo puhdistaa juoksevalla vedellä CORNUCOPIA KN550 täytettyjen tuotteiden valmistamiseen Lisätietoja Leipurin Oy:n konemyynnistä: • Risto Laine, puh. 0400 333 551 • Hannes Fahllund, puh. 040 502 3424 Leipurin Oy Konemyynti PL 40 (Kutojantie 4), 02631 Espoo Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2126 www.leipurin.com KehittyväElintarvike_1108_175x128mm_KN550.indd 1 22.8.2011 13:00:22 n T e e m A Nanokomposiittipakkaukset parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä Pakkaustutkijat kehittävät Suomessa ja muualla uusia biopohjaisia nanokomposiittikalvoja ja -päällysteitä, jotka ovat perinteisiin materiaaleihin verrattuna läpäisemättömämpiä. Uusiutuvista raaka-aineista ekologisin menetelmin valmistetut pakkaukset ovat eettiselle kuluttajalle mieleen ja luovat omalta osaltaan pohjaa kestävälle kehitykselle. Elintarvikepakkauksissa hyödynnettävän nanoteknologian on ennustettu kasvavan voimakkaasti seuraavien viiden vuoden aikana, kun globalisaatio asettaa tuotteiden säilyvyydelle yhä suurempia vaatimuksia. Nanoteknologia mahdollistaa myös kevyemmät pakkausratkaisut ja biopolymeerien läpäisynesto-ominaisuuksien parantamisen. Sillä voidaan myös parantaa materiaalien mekaanisia ominaisuuksia sekä valmistaa esimerkiksi antimikrobisesti aktiivisia materiaaleja. Nanoteknologia on tulossa kaupallisiin tuotteisiin Nanoteknologialla tarkoitetaan tekniikoita, joilla valmistetaan nanometrin (10-9 m) mittakaavaisia rakenteita. Millimetrin miljoonasosan kokoluokassa monet aineet käyttäytyvät poikkeavasti ja esimerkiksi pinta-alan merkitys korostuu. Nanoteknologia on viimein alkanut lunastaa sille asetettuja odotuksia; perustutkimusvaiheesta on siirrytty soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta kaupallisiin tuotteisiin. Nanokomposiittipakkausmateriaaleja voidaan valmistaa muun muassa nanosavesta ja polylaktidista (PLA) sekä polysakkarideista kuten ultraäänellä dispergoidusta kitosaanista ja korkeapaine-fluidisoidusta pektiinistä. Näistä valmistetuilla kalvoilla ja monikerrospäällysteillä pystytään huomattavasti vähentämään hapen, vesihöyryn, rasvan ja UVvalon läpäisyä, mikä puolestaan parantaa pakatun elintarvikkeen laatua ja säilyvyyttä. Pakkauksissa käytettävä nanosavi on levymäistä luonnon savimineraalia, montmorilloniittiä. Sitä löytyy suuret määrät bentoniitista, joka puolestaan on elintarviketeollisuuden käyttämä paakkuuntumisen estoaine (E558). Pienellä ainemäärällä suuri teho Nanosaven läpäisynesto-ominaisuudet perustuvat sen levymäisyyteen ja poikkeuksel- 20 lisiin mittasuhteisiin. Yksittäinen montmorilloniitti-levy on ainoastaan 1 nm paksu, mutta jopa 1 µm leveä. Tasaisesti levittäytyessään ja suuntautuessaan nanosavi muodostaa pakkausmateriaalissa tiiviin ja läpäisemättömän kerroksen. Nanosaven sekoittumisella on suuri vaikutus saavutettaviin läpäisynesto-ominaisuuksiin. Huonosti sekoittunut nanosavi muodostaa mikrokomposiitin, jonka läpäisynesto-ominaisuudet eivät yllä nanokomposiittien tasolle. VTT:llä on kehitetty biopohjaisia nanokomposiittimateriaaleja, joiden valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat peräisin luonnosta. Laboratoriokokeissa on todettu, että niistä ei irtoa pienhiukkasia ilmaan eikä elintarvikkeisiin, joten niiden käyttö on turvallista. VTT:llä kehitettyjä nanokomposiittipakkausmateriaaleja voidaankin tulevaisuudessa hyödyntää turvallisina ja ympäristöystävällisinä vaihtoehtoina synteettisille pakkausmateriaaleille. Lainsäädännössä varaudutaan nanoteknologiaan Elintarvikepakkausmateriaalien koostumusta ja ominaisuuksia säädellään tarkoin: kehysasetus (EY N:o 1935/2004) ja hyviä toimintatapoja painottava GMP Asetus (EY N:o 2023/2006) koskevat kaikkia elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevia materiaaleja. Elintarvikepakkausmuovit saivat juuri uuden muoviasetuksen (EU N:o 10/2011), joka tuli voimaan toukokuussa. Tarvittaessa elintarvikepakkausmateriaaleihin sovelletaan myös muita säädöksiä, esimerkkinä direktiivi (2001/95/EY) yleisestä tuoteturvallisuudesta, ja erityisohjeita, jotka koskevat muun muassa aktiivisten ja älykkäiden materiaalien käyttöä (EY N:o 450/2009). Nanomateriaaleille ja niiden käytölle elintarvikepakkauksissa ei tällä hetkellä ole omia, nimenomaan nanomateriaaleja koskevia lakeja ja säädöksiä, vaan niiden tulee täyttää yleiset elintarvikepakkausmateriaaleille asetetut vaatimukset. Elintarvikepakkauksissa käytettäviä muoveja koskevassa asetuk- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Asiakaspäällikkö Mika Härkönen VTT:ltä esittelemässä tutkimuslaitoksen kehittämiä biopohjaisia pakkausratkaisuja Interpack 2011 -messuilla Düsseldorfissa. KUVA: KATRiiNA mATiLAiNeN sessa (EU N:o 10/2011) otetaan kuitenkin jo huomioon nanoteknologia ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Nanoteknologialla voidaan tuottaa hyvin erilaisia materiaaleja ja rakenteita. Nanohiukkasten fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet poikkeavat myös huomattavasti hiukkaskooltaan suurempien aineitten ominaisuuksista. Näistä syistä asetuksessa suositellaan, että esimerkiksi nanohiukkasten riskejä arvioidaan tapauskohtaisesti, kunnes uudesta teknologiasta saadaan enemmän tietoa. Asetuksessa todetaan lisäksi, että estokerroskäsitettä ei tule soveltaa nanohiukkasille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA, on äskettäin laatinut ohjeen riskien arvioimisesta tapauksissa, joissa nanoteknologiaa käytetään elintarvike- ja re- N IKEALA V R A T :stä ELIN TA AEL S I M A OSA MAKUPALOJA SYKSYN KOULUTUSTARJONNASTA • Ravitsemustietoutta tuotekehittäjille 4.10.2011 • Erityisruokavaliot 15.–16.11.2011 • Elintarvikeanalytiikan uudet haasteet 1.11.2011 • Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät 22.–23.11.2011 • Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto 25.10.2011 alkaen, n. 15 lähiopetuspäivää Lisätietoja Anneli Mörsky, puh. 050 5001 710 [email protected], www.ael.fi/elintarvike huketjussa1. Ohje koskee elintarvikepakkausmateriaalien lisäksi nanomateriaaleja, joita käytetään mm. elintarvikelisäaineina tai jotka ovat uuselintarvikkeita. Ohje antaa tähänastista yksityiskohtaisempia neuvoja nanomateriaalien fysikaalis-kemiallisesta karakterisoinnista ja turvallisuuden arvioinnissa tarvittavista testeistä. π Jari Vartiainen erikoistutkija jari.vartiainen(at)vtt.fi Marja Pitkänen erikoistutkija marja.pitkanen(at)vtt.fi 1european Food Safety Authority, eFSA. 2011. guidance on the risk assessment of the application of nanoscience and nanotechnologies in the food and feed chain. Scientific Opinion. eFSA Journal 9(5):2140 n T e e m A Monen urhean vaiheen kautta pakkausasiantuntijaksi Pakkausasiantuntija Marju Erävaaran työura osoittaa, että osaavaksi pakkausasiantuntijaksi voi kasvaa yllättävienkin käänteiden kautta. Vanhempien kollegoitten hiljainen tieto on myös kullanarvoista nuoremmille alalle tuleville. Pakkausalan ammattilaisen työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Tehtävissä tarvitaan syvällistä ymmärtämistä yhteiskunnasta ja elintarvikeketjusta sekä vankkaa asiantuntemusta tuotteista, lainsäädännöstä ja kuluttajien odotuksista. Tätä kaikkea ei välttämättä saada edes yliopiston loppututkinnosta, vaan vasta työ opettaa tekijäänsä. Ruokakeskon pakkausasiantuntija Marju Erävaara ei osannut haaveilla pakkausurasta valmistuessaan elintarvikeinsinööriksi Turussa vuonna 1991 suoraan laman keskelle. Valmistumisen jälkeinen työvoimapoliittinen koulutus sisälsi biotekniikan kurssin, johon kuului harjoittelu Marlilla. Harjoittelu sinänsä ei ollut kovin bioteknistä. Nimittäin Erävaara dokumentoi kaikki talon mittalaitteet ja tarkisti, mitkä mittalaitteet vaativat kalibroinnin. Erävaaran esimies kannusti häntä jättämään avoimen työhakemuksen Marlille. – Hakemus ei tuottanut heti tulosta, mutta vihdoin 1993 minut pyydettiin kesän vuorotyöjohtajaksi, jonka jälkeen siirryin erilaisiin työtehtäviin tekniselle osastolle. Pikkuhiljaa siitä aukeni pakkauskoordinaattorin tehtävä, Erävaara muistelee. Esimies oli kannustava ja pakkausmateriaaliostaja oli valmis jakamaan nuorelle alan tulokkaalle omaamaansa pitkän linjan tietoa pakkauksista ja pakkauslinjoista. Erävaara suoritti myös kaksiviikkoisen Suomen Pakkausyhdistyksen pakkausalan peruskurssin. – Kurssi oli todella hyödyllinen ja avartava. Lyhyessä ajassa opin, mitä kaikkea pakkaamiseen oikein liittyy. Ura Marlilla kesti aina vuoteen 2000 asti, jolloin tulivat yt-neuvottelut. Erävaara jäi työttömäksi. 22 Pakkausasiantuntija Marju Erävaaran vastuulle kuuluvat Pirkka-tuotteiden pakkaukset ja materiaalit. KUVA: heiNi hAVeRiNeN Valmiit rullakot odottavat lähetysalueella lastausta autoihin kauppoihin toimitettavaksi ympäri Suomen. KUVAT: SiRPA PeRTTULA Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Oikeus vaatia hyvää laatua Hän ei kuitenkaan antanut periksi, vaan osallistui jälleen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yksi kurssi vei Erävaaran aina Latviaan ja Liettuaan asti. Hän oppi muun muassa viron kieltä, mutta sitä hän ei ole tarvinnut tähän mennessä työssään. Sen sijaan kurssin antama ymmärrys siitä, että eri kulttuureissa toimitaan eri tavalla, on ollut monella tapaa hyödyksi kurssin jälkeisissä työtehtävissä. Baltian kurssilla ollessaan Erävaara soitti Fazerin edustajalle Puolaan, ja sen puhelun myötä hänelle tarjottiin töitä. Toki soveltuvuustesti piti tehdä ensin. Niinpä Erävaaran psykologiset testit tehtiin faksilla! Työpaikka aukeni Fazerin Lappeenrannan karkkitehtaalle, jossa Erävaara palveli vuodet 2002–2009. – Fazerilla työskennellessäni opin, mitä on laatu ja mikä merkitys sillä on. Tehtaan johto ymmärsi laadun tärkeyden, Marju Erävaara summaa. – Opin muun muassa vaatimaan pakkausten ja materiaalien toimittajilta selkeät dokumentit pakkausten kelpoisuudesta aiottuun käyttökohteeseen. Niinpä Erävaaran aikana Fazerilla pakkausmateriaalien toimittajat koulutettiin ja opastettiin siihen, että tuotantotilojen pitää olla hygieenisiä. Lisäksi johdon puolelta oli lupa tehdä koeajoja uusilla materiaaleilla. Koeajoille oli selkeä suunnitelma ja budjetti. Nyt Marju Erävaara on Ruokakeskon pakkausasiantuntija. Pesti alkoi 2,5 vuotta sitten. Marjun vastuulle kuuluvat Pirkka-tuotteiden pakkaukset ja materiaalit. myös toiminnanohjausjärjestelmästä, jotta esimerkiksi PYRin raportit saadaan aikanaan tehtyä. Prosessin aikana, hyvissä ajoin ennen linjanäytteen tuloa, on jo tarkistettu, että tuote mahtuu varastopaikoille ja että elintarvikepakkaukset ovat elintarvikekelpoisia. Pakkaukset uusiksi kahdessa vuodessa Keskolla on yhteensä noin 2000 Pirkka-tuotetta. Marju Erävaaran aikana kaikkien tuotteiden pakkausdesignit on laitettu uusiksi. – Nyt on menossa Euroshopper-tuotteiden pakkausten uusinta. Sinänsä en puutu itse designiin, mutta huolehdin, että GTIN-koodit ovat oikein sekä kuluttaja- että kuljetuspakkauksissa. Skannerin on pystyttävä lukemaan koodit kunnolla, Erävaara kertoo. – Yksi merkittävä aikaansaannokseni Keskolla ollessani on se, että jokaisessa Pirkkatuotteessa on merkintä, mitä materiaalia pakkaus on. Merkintä takaa sen, että pakkaus voidaan laittaa oikeaan jätejakeeseen. Pakkauksessa ei ole kuitenkaan suoraa ohjetta, mihin jätejakeeseen pakkaus laitetaan. Lisäksi merkintä on yhtenäinen pakkauskoosta riippumatta. Merkinnöissä on pyritty selkeyteen. Keskol- >> Ei samanlaista työpäivää Erävaaran työpäivä alkaa Hakkilassa sijaitsevasta Keskon keskusvarastosta. – Heti aamusta on palavereja tai kahdenkeskisiä tapaamisia, käyn varastossa katsomassa uusia pakkauksia, tapaan ostajia, tarkistan, ovatko mahdolliset ilmenneet ongelmat hoidossa, Erävaara kuvaa työpäivänsä alkupuolta. – Puolen päivän aikaan tulen Katajanokalle Tuotetutkimukseen ja hoidan sähköpostit. Lisäksi yleensä on odottamassa kaksi Pirkkatuotteen linjanäytettä: uuden Pirkka-tuotteen ensimmäisestä tuotantoajosta otettua näytettä kuljetuspakkauksineen. Tarkistan pakkauksen ja logistiset merkinnät. Uusi tuote tarvitsee Tuotetutkimuksen hyväksynnän, jotta se saa valmistusluvan. Erävaara tarkistaa uuden tuotteen tiedot Vasemmalla siististi täyteen kerätty rullakko. Oikean puoleinen rullakko odottaa vielä lisäystä. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 23 n T e e m A Vinkkejä pakkaussuunnitteluun kaupan keskusvarastosta Pakkausasiantuntija Marju Erävaara Ruokakeskosta toivottaa kaikki pakkaussuunnittelijat ja pakkausmateriaalin toimittajat tervetulleiksi vierailulle kaupan keskusvarastoon. – Aikaisemmin puhuttiin ylipakkaamisesta, mutta nyt on usein ongelmana alipakkaaminen. Materiaaleja on ympäristöhuumassa säästetty liikaa, jolloin pakkaukset eivät kestä esimerkiksi varastokäsittelyjä, Erävaara toteaa. – Kuljetuspakkauksissa ei saa olla myöskään tyhjää tilaa, ja niitten tulisi olla moduulimittaisia. Pakkaussuunnittelijan on usein vaikea ymmärtää pakkauksiin kohdistuvia rasituksia käytännössä eri kohtaa ketjua. Niinpä käynti esimerkiksi varastossa avartaa ymmärrystä. – Rullakkoon kerätään kauppakohtaisesti tilatut tuotteet. Mitä paremmin kuljetuspakkaus on moduulimitassa, sitä paremmin se kulkee lavalla ja kaupassa. Moduulimitta on kaikkien etu. Oikea mitoitus edistää pakkauksen ehjänä pysymistä. Jos tuote kantaa itsessään ja mitoitus on oikea, pakkaus ei mene ihan vähällä rikki. Erävaara kertoo, kuinka tuote joutuu käymään monen käsittelyn läpi: Kaupan keskusvarastossa kuorma puretaan, lempataan mahdollisesti kahdelle lavalle, siitä varastopaikkaan, sitten keräyspisteeseen, siitä kuljetusrullakkoon ja rullakosta taas kaupan takahuoneeseen. Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat ovatkin syksyllä tulossa vierailulle Hakkilaan. Yleiskuva varastohyllystä. Kuorman on sovittava hyllypaikkaan. Turvallisuuden varmistamiseksi ja rikkoontumisen välttämiseksi lavan ylityksiä ei sallita. Tehokkuutta elintarvikkeiden jakeluun Tammikuussa 2011 Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistyi Etelä-Suomen elintarvikealan yritysten jakelujärjestelmien kehittämishanke, jonka tavoitteina on luoda uusia toimintamalleja, auttaa yrityksiä kansainväliselle polulle sekä jakaa hankkeesta syntyvää tietoa elintarvikealan jakelijoiden käyttöön. Jakelujärjestelmien kehittämisprojekti on osa laajempaa Sustainable Logistics Solutions through International Networking-hanketta (SULOIN). Projekti alkoi 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on luoda alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä Etelä-Suomen maakuntien alueella. SULOIN-hankkeen tarkoitus on vastata tarpeeseen kehittää Etelä-Suomen logistiikkaklusterin osaamisrakenteita, kilpailukykyä ja ekologisuutta mm. kansainvälisen verkostoitumisen kautta. Verkostoitumisen ja benchmarkingin kautta haetaan osaamista ja 24 kokemusta sekä edistetään yritysten kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä. SULOIN-hankkeen osatoteuttajat omine osaprojekteineen ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu keskittyy kansainvälisen logistiikkakehittäjien verkoston luomiseen ja koordinoi projektikokonaisuutta. Lahden ammattikorkeakoulun osaprojektin tavoitteena on parantaa metsäteollisuuden toimitusketjujen tuottavuutta ja tehokkuutta. Laurea-ammattikorkeakoulu keskittyy elintarviketeollisuuden toimitusketjujen tutkimiseen ja kehittämiseen, painopistealueena jakelujärjestelmät. Laurea-ammattikorkeakoulussa on kevään ajan ollut käynnissä yhteistyökumppaneiden kartoittaminen. Kiinnostusta on riittänyt ja keskusteluita on käyty monien kiinnostuneiden yritysten kanssa. Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Hankkeeseen etsitään pk-yrityksiä Etelä-Suomesta Elintarvikeyritysten jakelujärjestelmien kehittämishankkeeseen etsitään parhaillaan elintarviketeollisuuden pk-yrityksiä Etelä-Suomen alueelta. Lisäksi mukaan etsitään logistiikkapalveluita tarjoavia yrityksiä. Tavoite on, että mukaan tulevilla yhteistyöyrityksillä on halu kehittää toimitusketjuaan sekä kansainvälistyä. Kehitettävät kohteet jakelujärjestelmissä saatetaan tunnistaa jo valmiiksi yrityksissä. Laurean osahankkeessa kuvataan ja arvioi- >> la ei ole tyydytty pelkkiin koodeihin, vaan materiaali on kirjoitettu ”auki”. Esimerkiksi vihreän irtoteen pussissa lukee ”laminoitu paperi” tai kahvipakkauksessa ”PA/Al/PE”. Marju Erävaara on ollut vaikuttamassa myös kierrätysmateriaalista tehdyn kauppakassin syntyyn. Kassoilta saatava harmaa Pirkka-kassi on tehty lavojen ympäriltä saatavasta kiristekalvosta, jota tulee tonneittain varastossa. – Alkuun oli vähän ongelmia hajun kanssa. Opimme pian, että kiristekalvossa ei saa olla paperista etikettiä, vaan etiketin tulee olla polyeteeniä. Aikaisempi kierrätysmateriaalista tehty kassi oli tehty ns. neitseellisestä, toisin sanoen muovitehtaalla syntyvästä kierrätysmateriaalista. – Olen joskus ajatellut, mitä elämä olisi ilman pakkauksia. Putoaisimme elintasossa välittömästi 60 vuotta taaksepäin! Toisaalta, jos mikä tahansa pakkausmateriaali loppuisi yhtäkkiä, meillä olisi kansallinen hätä! Sinänsä materiaali voidaan aina korvata toisella, mutta pullonkaula ovat pakkauskoneet. Uutta pakkauskonetta ei niin vaan oteta hetkessä käyttöön, varsinkaan, jos sitä ei ole missään, Marju Erävaara summaa. π Raija Ahvenainen-Rantala Pakkausalan ympäristökonferenssi uusi jätelaki – uudet haasteet pakkausalalle Helsingin Messukeskus, tiistai 8.11.2011 ■ Suomen ja EU:n ympäristö- ja jätelainsäädäntö ■ European Experiences of full Producer Responsibility on Packaging Waste ■ Suomen uuden jätelain pakkausalalle asettamat vaatimukset, tarkentavien asetusten sisältö ja merkitys ■ Pakkausalan vastaus -miten nykyjärjestelmä soveltuu uuteen lainsäädäntöön -mikä jatkossa muuttuu ■ Alan toimijoiden kommentit ■ Uusi lainsäädäntö tuottajayhteisöjen kannalta ■ Uuden lainsäädännön ympäristövaikutus ■ Yhteenveto -ajatuksia uusiksi ratkaisumalleiksi Tilaisuuden järjestää Suomen Pakkausyhdistys ry Ilmoittautumiset 1.11.2011 mennessä www.pakkaus.com Lisätiedot puh. 0400 501091/Risto Laiho Valmisruokapakkaukset A i n u t l a at u i ne n p a k k au s a i n u t l a at u i s i l l e t uot t e i l l e daan yritysten elintarvikejakelujärjestelmien nykytila. Kansainvälisiin benchmarking-yrityksiin verkostoidutaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun luoman kansainvälisen yhteistyöverkoston avulla. Syntyneet kehittämissuunnitelmat esitellään partnerityrityksille ja niiden toteuttamisen suunnittelu tehdään yhteistyössä yritysten kanssa. Tärkeää on myös, että syntynyttä tietoa voidaan jakaa koko elintarvikealan jakelijoiden käyttöön. Projektin luomien tietojen ja toimintamallien voidaan nähdä palvelevan myös muita kuluttajakauppaa tekeviä tuotannollisia ja tukkukaupan yrityksiä, jotka haluavat vahvistaa jakelukanavastrategiaansa ja varmistaa tuotteidensa saatavuuden valituissa kohderyhmissä. Hankkeessa käytetään aktiivisesti opiskelijayhteistyötä kytkemällä opiskelijoita mm. kansainväliseen yhteistyöhön. Hankkeessa syntyy useita opinnäytetöitä ja siinä käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita osana tutkimustyötä. Projektiorganisaatio vierailee myös alan tapahtumissa ja seminaareissa keräämässä tietoa, jota päivitetään piakkoin avautuville projektin Internet-sivuille. Tutkimustuloksia julkaistaan myös Kehittyvä Elintarvike -lehden tulevissa numeroissa. π Lisätietoja: Taru Kitinprami projektipäällikkö Laurea-ammattikorkeakoulu taru.kitinprami(at)laurea.fi Puh. +35 85 04 13 80 58 www.faerchplast.com n T e e m A Pakkauselämyksiä LOHAS-kuluttajille Pakkaaminen on murroksessa. Suunnanmuutos vaatii koko pakkausalan arvoverkoston, niin yritysten kuin tutkimustahojen, vahvaa yhteistyötä ja tutkimusta. Harva yritys osaa hyödyntää pakkauksia kokonaisvaltaisesti markkinointiviestinnässään, vaikka kuluttajat olisivat siihen valmiita. Korkealaatuisten, ekologisten pakkausmateriaalien kysyntä avaa myös pakkausten valmistajille uusia markkinoita. Syvällinen kuluttajatuntemus yhdistettynä materiaali-, teknologia- ja designosaamiseen synnyttää uusia pakkauskonsepteja, innovaatioiden sovelluskohteita sekä luo kilpailuetua koko alalle. Yhä useammin pakkaus myös myy ja jälkimarkkinoi tuotteen. Pakkaus puhuttelee kuluttajia moniaistisesti ollen aktiivisesti läsnä kuluttajien arjessa. Kuluttajien toiveissa ovat nykyään ekologiset, designiltaan kilpailukykyiset pakkaukset. Potkua koko pakkausalan arvoverkostolle Vuosina 2008–2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin luotua paljon osaamista ja noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa. Saavutetun pakkaustietämyksen hyödyntäminen ja vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää uusien kilpailukykyisten tuotteiden aikaansaamiseksi Suomessa. Jatkona Futupackille kesäkuun alussa käynnistyikin kolmivuotinen LOHASPACKprojekti. Sen tavoitteena on lisätä pakkausalan arvoverkoston LOHAS-tuntemusta sekä edesauttaa moniaististen pakkauskonseptien ja tutkimusmetodien kehittämistä. Projektissa tutkitaan, miten pakkauksilla voidaan viestiä terveyttä ja hyvinvointia, ekologisuutta ja eettistä tai sosiaalista vastuuta kuluttajille. Uusia arvoverkostoja LOHASPACK:issa luodaan kokonaan uusi toimintatapa pakkausalan arvoverkostossa toimiville edistämällä alan toimijoiden yhteistyötä ja vahvistamalla suomalaista pakkausosaamista. Siinä pyritään luomaan uusia arvoverkkoja, myös uusien yhteistyökumppanien kesken. Vieraalta toimialalta saadut ideat yhdistettynä syvälliseen kuluttajatuntemukseen luovat usein sellaista arvoa, joka erottaa yrityksen kilpailijoistaan. LOHASPACK:issa lisätään pakkausalan kuluttajatuntemusta ja viedään tietoa yritysten käyttöön. Projekti tuo alalle positiivista näkyvyyttä ja viestii siitä, että suomalainen pakkauksia val- LOHAS-kuluttajat painottavat kulutusvalinnoissaan terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. KUVA: ANTON & ANTON mistava teollisuus ja pakkaava teollisuus ovat aidosti kiinnostuneita ekologisten pakkausten kehittämisestä. Monitieteisten kuluttajatutkimusmetodien kehittäminen parantaa tutkijoiden edellytyksiä vastata yritysten pakkaustutkimustarpeisiin. Kansainvälisten tutkijavierailujen kautta saadaan tietoa muualla kehitettävistä tutkimustyökaluista ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita. LOHAS-tietoutta seminaareista LOHASPACKin puitteissa järjestetään kolme avointa seminaaria, joiden aihepiirit lähtevät LOHAS – terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä LOHAS on akronyymi ja tulee englanninkielisistä sanoista lifestyles of health and sustainability. Termi pohjautuu amerikkalaisen sosiologin Paul H. Rayn ja Sherry Ruth Andersonin kirjaan The Cultural Creativies. LOHAS-kuluttajat painottavat kulutusvalinnoissaan terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. He seuraavat asioita globaalilla tasolla, mutta ovat kiinnostuneita myös lähialueensa tilasta. Yleisen hyvän tekeminen on tärkeää LOHAS-kuluttajille. He suosivat lähellä ja eettisesti tuotettuja tuotteita, jos ne ovat hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä. He ovat myös kriittisiä kuluttajia, jotka osaavat tulkita markkinointiviestintää. 26 Viherpesu ei heihin toimi. LOHAS-markkinasegmentti jakautuu kuuteen eri alueeseen: henkilökohtainen terveys, luonnolliset elämäntyylit, vihreä rakentaminen, vaihtoehtoiset liikennemuodot, ekoturismi sekä vaihtoehtoiset energialähteet. Markkinasegmentin arvoksi on arvioitu pelkästään USA:ssa noin 290 miljardia dollaria. Amerikkalaisista kuluttajista noin viidenneksen arvioidaan olevan LOHAS-kuluttajia. Suurimmat LOHAS-markkinat löytyvät USA:n lisäksi Länsi-Euroopasta, KaakkoisAasiasta sekä Japanista. Japanissa LOHASkuluttajia arvioidaan olevan 17 miljoonaa. Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Suomalaisista LOHAS-kuluttajia on jo noin kolmannes. Kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävä elämäntyyli ohjaa siis yli miljoonan suomalaisen aikuisen valintoja. Tripod researchin vuonna 2010 tekemän Ethos -kuluttajatutkimuksen mukaan 10 % suomalaisista kuuluu LOHAS heavy -segmenttiin. Näistä 70 % on naisia. He ovat moderneja humanisteja, joilla on moninaisuutta arvostava näkökulma elämään. He ovat luovia, laaja-alaisesti monista asioista kiinnostuneita ja ekologisia. He arvostavat kauniita asioita, verkottuvat mielellään, toimivat aktiivisesti järjestöissä ja omaavat vah- LOHAS-kuluttajien arvomaailmasta. Ensimmäinen seminaari järjestetään jo kuluvan vuoden marraskuussa. Sen aiheena on terveys ja hyvinvointi. Seminaarissa esitellään mm. LOHASkuluttajia ja heidän pakkausmieltymyksiään käsittelevän kyselytutkimuksen tuloksia. Vuoden 2013 alussa pidettävä toinen seminaari keskittyy ympäristöön. Loppuseminaarin aihe koskettaa eettistä ja sosiaalista vastuuta. Seminaarien päätehtävä on esitellä projekteissa syntynyttä osaamista ja näkemystä, jakaa uusia ideoita pakkausalalle ja tuottaa kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen. Ensimmäiseen seminaariin on lupautunut puhujaksi mm. kokeellisen psykologian professori Charles Spence Oxfordin yliopistosta. Hän on moniaistisen tutkimuksen johtavia tutkijoita maailmassa. Verkoston avulla eteenpäin LOHASPACK toimii kattoprojektina projektin yritys- ja tutkijaverkostolle. Verkosto järjestää yritysten ja tutkijoiden yhteisiä työpajoja projektien kesken sekä koordinoi kehitettyjen pakkauskonseptien testausta LOHAS-kuluttajilla kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Se myös koordinoi tulosten analysointia sekä kehittää monitieteisiä kuluttajatutkimusmetodeja pakkaussuunnittelijoiden tarpeisiin. Tärkeä tehtävä on myös auttaa yrityksiä viemään projektista saatuja tuloksia käytäntöön. Tätä tukevat myös yhteistyöprojektit Aalto-yliopiston design Factoryn sekä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Lisätietoa rinnakkaisprojekteista löytyy osoitteesta www.ptr.fi. Projektin vastuuhenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Margareetta Ollilla Pakkaustutkimus – PTR ry:stä sekä tutkimuspäällikkö Anssi Tuulenmäki ja tutkija Markus Joutsela (A! Taik) Aalto-yliopiston design Factory:stä. Projektin toteutuksessa ovat PTR:stä mukana lisäksi pakkausasiantuntijat Jussi Huhtanen ja Virpi Korhonen. π Jussi Huhtanen pakkausasiantuntija Pakkaustutkimus – PTR ry jussi.huhtanen(at)ptr.fi van sosiaalisen omantunnon. LOHAS medium -segmenttiin suomalaisista kuuluu 20 %. He ovat moderneja tai traditionaalisia humanisteja, jotka ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta, luonnonsuojelusta sekä eettisesti tuotetuista tuotteista tai luomutuotteista. Heille on ominaista kestävän kehityksen mukainen ostokäyttäytyminen, ja he pitävät itseään melko tavanomaisina kuluttajina sekä kokevat itsensä tyytyväisiksi. Ympäristöhyödyt tulee kommunikoida heille selkeillä, mitattavilla suureilla. Ympäristötietoinen, luovuutta ja designia arvostava LOHAS-kuluttaja tarjoaa designereille kiinnostavan tutkimuskohderyhmän. Nämä kuluttajat toimivat suunnannäyttäjinä tulevaisuuden pakkauskonsepteille. HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA Uusi maksuton täydennyskoulutus ELINTARVIKEALAN TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, 30 OP Vuoden kestävä koulutuskokonaisuus päivittää elintarvikealan tehtävissä toimivien asiantuntijoiden osaamista. Oman työn ohessa tapahtuva koulutus on monimuotoista sisältäen: • 11 lähipäivää • verkko- ja etäopiskelua • mentoriryhmän tapaamisia • työssäoppimista oman työn ohessa • omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ja se toteutetaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisenä koulutuksena. Haku päättyy 15.10.2011. Food Safety Prosessihygienia KASVISTEN TUOTANTOKETJUN HYGIENIA, Helsinki, 20.10.2011 Koulutus tarjoaa uusinta tietoa kasvisten käsittelyn prosessihygieniasta koko tuotantoketjun näkökulmasta. Koulutus soveltuu asiantuntijoille, jotka työskentelevät kasvisten parissa alkutuotannossa, teollisuudessa tai ruokapalveluissa. Hinta 375 €. Tiedustelut: Aija Kortesmaa, p. 09 191 54158, [email protected] Irma Isotalo, p. 09 191 54076, [email protected] Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.helsinki.fi/palmenia F A10_OPTION==#ACTIVE THEN INTERRUPT DECL 4 WHEN $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN INTERRUPT DECL 4 WHEN $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ ERROR) IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ INTERRUPT DECL 4 WHEN INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM) $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ SWI==#ACTIVE DO A10 INTERRUPT (#ARC_SEAM) DECL 4 WHEN DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE ERROR) INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE DO A10INTERRUPT $CYCFLAG[2]==FALSE (#APPL_ DO A10 (#HPU_ARC) INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ DO A10 (#HPU_ARC) ERROR) INTERRUPT ON 5 SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM)IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN INTERRUPT ON 5 INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ A10_INI ( ) INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE INTERRUPT DECL 4 WHEN SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM) ENDIF IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN DO A10 (#HPU_ARC) $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE ;ENDFOLD (A10 INI) DECL 4 WHEN INTERRUPT INTERRUPT ON 5 ERROR) ;ENDFOLD (A10 INI) DO A10 (#HPU_ARC) IF A10_OPTION==#ACTIVE THEN ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ A10_INI ( ) ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG INTERRUPT ON 5 INTERRUPT DECL 4 WHENINTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ F A10_OPTION==#ACTIVE THEN RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P ERROR) ENDIF RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P A10_INI ( ) $CYCFLAG[2]==FALSE DOSWI==#ACTIVE A10 (#APPL_ DO A10 (#ARC_SEAM) INTERRUPT DECL 4 WHEN USER_GRP(0,GDEFAULT) INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ ;ENDFOLD (A10 INI) INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE USER_GRP(0,GDEFAULT) EENDIF NDIF ERROR) $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10 (#APPL_ ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM) ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG A10 (#HPU_ARC) ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, ;ENDFOLD (A10 INI) INTERRUPT DECL 7 WHENDO A_ARC_ %CINIT,%VINIT,%P INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P INTERRUPT ON 5 %CINIT,%VINIT,%P ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM) INTERRUPT DECL 7 WHEN A_ARC_ USERSPOT(#INIT) DO A10 (#HPU_ARC) USER_GRP(0,GDEFAULT) () USERSPOT(#INIT) F A10_OPTION==#ACTIVE THEN RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P INTERRUPT DECL 5 WHENA10_INI A_FLY_ARC==TRUE SWI==#ACTIVE DO A10 (#ARC_SEAM) ;ENDFOLD (SPOT INI) INTERRUPT ON 5 ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, ENDIF ;ENDFOLD (SPOT INI) INTERRUPT DECLA_FLY_ARC==TRUE 4 WHEN USER_GRP(0,GDEFAULT) DO A10 (#HPU_ARC) INTERRUPT DECL 5 WHEN ;FOLD TOUCHSENSE A10_INI ( ) INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA %CINIT,%VINIT,%P ;ENDFOLD (A10 INI) ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA $CYCFLAG[2]==FALSE DO A10SPOT (#APPL_ ;FOLD INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, INTERRUPT ON 5 DO A10 (#HPU_ARC) TPTS,%CINIT,%VINIT,%P ENDIF USERSPOT(#INIT) ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG TPTS,%CINIT,%VINIT,%P%CINIT,%VINIT,%P A10_INI ( ) IF H70_OPTION THEN ;ENDFOLD (A10 INI) ;ENDFOLD (SPOT INI) RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P IF H70_OPTION INTERRUPT DECLTHEN 7 WHEN A_ARC_ USERSPOT(#INIT) ENDIF INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA USER_GRP(0,GDEFAULT) INTERRUPT DECL 15A10 WHEN $MEAS_(SPOT INI) SWI==#ACTIVE DO (#ARC_SEAM) ;ENDFOLD ;ENDFOLD (A10 INI) PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P TPTS,%CINIT,%VINIT,%P ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] INTERRUPT DECL 5 WHEN A_FLY_ARC==TRUE ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG DO H70 (6,CD0 ) USER_GRP(0,GDEFAULT) IF H70_OPTION THEN DO H70 (6,CD0 ) A10 (#HPU_ARC) TPTS,%CINIT,%VINIT,%P RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P%CINIT,%VINIT,%P ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ USERSPOT(#INIT) INTERRUPT DECL $ZERO_MOVE ON 5 16 WHEN IF H70_OPTION THEN USER_GRP(0,GDEFAULT) RIPPER,%CINIT,%VINIT,%P DO H70 (7,CD0 ) %CINIT,%VINIT,%P PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] ;ENDFOLD (SPOT INI) DO H70 (7,CD0 ) INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, USER_GRP(0,GDEFAULT) INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ USERSPOT(#INIT) DO H70 (6,CD0 ) ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] %CINIT,%VINIT,%P ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) ;ENDFOLD (SPOT INI) INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE TPTS,%CINIT,%VINIT,%P TOUCH,8]>0.5 ;ENDFOLD (A10DO INI)H70 (8,CD0) DO H70 (6,CD0 ) USERSPOT(#INIT) H70 (1,CD0 ) ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA DO H70 (7,CD0 ) IF H70_OPTION THEN H70 (1,CD0 ) INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPG ;FOLD GRIPPER INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE ;ENDFOLD (SPOT INI) ENDIF TPTS,%CINIT,%VINIT,%P INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ DO H70 (7,CD0 ) ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA ;ENDFOLDRIPPER,%CINIT,%VINIT,%P (SPOT INI) IF H70_OPTION THEN TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) USER_GRP(0,GDEFAULT) IINTERRUPT NTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ TPTS,%CINIT,%VINIT,%P PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA BAS(#PTP_DAT) INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ H70 (1,CD0 ) H70 DO H70 (6,CD0 ) BAS(#PTP_DAT) ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKATPSPOT, TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) IF H70_OPTION THEN TPTS,%CINIT,%VINIT,%P FDAT_ACT=FToPickSingel_10 PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] ENDIF INTERRUPT FDAT_ACT=FToPickSingel_10 %CINIT,%VINIT,%P H70 (1,CD0 ) INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE IF H70_OPTION THEN BAS(#FRAMES) DO H70 (6,CD0 ) DO H70 (7,CD0 ) BAS(#FRAMES) USERSPOT(#INIT) ENDIF PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ BAS(#VEL_PTP,100) INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE BAS(#PTP_DAT) INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ BAS(#VEL_PTP,100) ;ENDFOLD (SPOT INI) DO H70 (6,CD0 ) PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] PTP XToPickSingel_10 C_PTP DO H70 (7,CD0 ) FDAT_ACT=FToPickSingel_10 TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) PTP XToPickSingel_10 C_PTP ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}%V3.2.0,%MKUKA BAS(#PTP_DAT) INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE ;ENDFOLD INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ BAS(#FRAMES) H70 (1,CD0 ) ;ENDFOLD TPTS,%CINIT,%VINIT,%P FDAT_ACT=FToPickSingel_10 DO H70 (7,CD0 ) INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE ;FOLD PTP ToPickSingel_20 Vel= 100 BAS(#VEL_PTP,100) TOUCH,8]>0.5 DO CONT H70 (8,CD0) ENDIF ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 IF H70_OPTION THEN BAS(#FRAMES) INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a H70 (1,CD0 ) PTP XToPickSingel_10 C_PTP % PDAT417 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a INTERRUPT DECL 15 WHEN $MEAS_ BAS(#VEL_PTP,100) TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) INTERRUPT DECL WHEN $TECHPAR_C[FG_ ENDIF ;ENDFOLD BAS(#PTP_DAT) PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ACTIVE].IN_NR] XToPickSingel_10 C_PTP ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS, H70 (1,CD0 ) TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) PTPPBASIS, ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel=FDAT_ACT=FToPickSingel_10 100 DO H70 (6,CD0 ) ;ENDFOLD ENDIF %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, % PDAT4 Tool[1]:Gripper BAS(#PTP_DAT) Base[7]:Line3a BAS(#FRAMES) %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, INTERRUPT DECL 16 WHEN $ZERO_MOVE ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 FDAT_ACT=FToPickSingel_10 DO H70 (7,CD0 ) % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a 2:ToPickSingel_ ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT BAS(#PTP_DAT)PBASIS,BAS(#VEL_PTP,100) 2:ToPickSingel_ BAS(#FRAMES) PTP XToPickSingel_10 C_PTP INTERRUPT DECL 17 WHEN $TECHPAR_C[FG_ FDAT_ACT=FToPickSingel_10 ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS, BAS(#VEL_PTP,100) %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ;ENDFOLD TOUCH,8]>0.5 DO H70 (8,CD0) BAS(#FRAMES) FDAT_ACT=FToPickSingel_10 XToPickSingel_10 C_PTP ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 H70 (1,CD0 ) %CMOVE,%VPTP,%P;FOLD 1:PTP,PTP GRIPPER INI;%{E}%V3.2.2:ToPickSingel_ BAS(#VEL_PTP,100) ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. ;ENDFOLD % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a PTP XToPickSingel_10 C_PTP 2:ToPickSingel_ 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT ;ENDFOLD PTP XToPickSingel_10 C_PTP ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a BAS(#PTP_DAT) ,%VINIT,%P ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 ,%VINIT,%P %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS, % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a ;FOLD PTPFDAT_ACT=FToPickSingel_10 ToPickSingel_20 CONT;FOLD Vel= 100 GRIPPER INI;%{E}%V3.2. USER_GRP(0,GDEFAULT) 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT BAS(#FRAMES) % PDAT4 USER_GRP(0,GDEFAULT) Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a 2:ToPickSingel_ %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKAT PBASIS, BAS(#VEL_PTP,100) 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 ,%VINIT,%P SPOTPBASIS, INI;%{E}%V3.2.0 ;%{PE}%R;FOLD 4.1.14,%MKUKAT PTP XToPickSingel_10 C_PTP 2:ToPickSingel_ %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ,%VINIT,%P ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% USER_GRP(0,GDEFAULT) ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% ;ENDFOLD %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. 2:ToPickSingel_ ;FOLD PTP ToPickSingel_20 CONT Vel= 100 USER_GRP(0,GDEFAULT) VINIT,%P ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 VINIT,%P 2:ToPickSingel_ 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT % PDAT4 Tool[1]:Gripper Base[7]:Line3a ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 USERSPOT(#INIT) ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% USERSPOT(#INIT) SAKSALAISET ROBOTIT – SUOMALAISET SOVELLUKSET ,%VINIT,%P ;%{PE}%R 4.1.14,%MKUKATPBASIS, 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% ;ENDFOLD (SPOT INI) VINIT,%P;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. (SPOT INI) ;FOLD ;ENDFOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. USER_GRP(0,GDEFAULT) %CMOVE,%VPTP,%P 1:PTP, ,%VINIT,%P 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT VINIT,%P ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}% USERSPOT(#INIT) ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}% KUKA – teknisesti johtava yritys 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 2:ToPickSingel_ USERSPOT(#INIT) V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT, USER_GRP(0,GDEFAULT) ,%VINIT,%P ;ENDFOLD (SPOT INI) V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT,markkinoiden laajimmalla robottivalikoimalla ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 USER_GRP(0,GDEFAULT) ;ENDFOLD (SPOT INI) %VINIT,%P ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}% %VINIT,%P USER_GRP(0,GDEFAULT) VINIT,%P ;FOLD GRIPPER INI;%{E}%V3.2. ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}% IF H70_OPTION THEN V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT, IF H70_OPTION THEN ;FOLD 0,%MKUKATPGRIPPER,%CINIT SPOT INI;%{E}%V3.2.0 USERSPOT(#INIT) VINIT,%P ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT, INTERRUPT DECL %VINIT,%P INTERRUPT DECL ,%MKUKATPSPOT,%CINIT,% ,%VINIT,%P USERSPOT(#INIT) VINIT,%PTHEN ;ENDFOLD (SPOT INI) %VINIT,%P 15 WHEN $MEAS_ IF H70_OPTION 15 WHEN $MEAS_ www.kuka-robotics.fi ;FOLD TOUCHSENSE INI;%{E}% USER_GRP(0,GDEFAULT) ;ENDFOLD (SPOT INI) INTERRUPT USERSPOT(#INIT) IF H70_OPTION THEN PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ P ULSE[TOUCH_I[TOUCH_ DECL PULSE[TOUCH_I[TOUCH_ USERSPOT(#INIT) V3.2.0,%MKUKATPTS,%CINIT, ;FOLD SPOT INI;%{E}%V3.2.0 ;FOLD TOUCHSENSE INTERRUPT DECL ACTIVE].IN_NR] DO H70 INI;%{E}% 15 WHEN;ENDFOLD $MEAS_ (SPOT INI) n T e e m A Pakkaussuunnittelu pohjautuu laajaalaiseen asiantuntemukseen Pakkaussuunnittelu rakentuu moninaisesta erikoisosaamisesta. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei koskaan ole kaikkea tarvittavaa tietoa, vaan onnistuminen vaatii tehokasta yhteistyötä ja sujuvaa kommunikointia yritysten, ammattiryhmien ja ihmisten välillä. Usein puhutaan kokonaisvaltaisuudesta, mutta valitettavasti suunnitteluvaiheessa otetaan harvoin huomioon koko arvoketju. Liian usein kokonaisvaltainen ajattelu unohtuu, kun tuotekehitystyöhön ryhdytään vasta viime hetkellä. Monet mainostoimistot tarkastelevat pakkaussuunnittelua ainoastaan tuotteen näkökulmasta unohtaen sen käyttöympäristön. Tuotekehittäjien ja tuotantoinsinöörien asiantuntemus taas rajoittuu tutkimuksen, tuotannon, raaka-aineiden sekä logistiikan maailmaan. Suuryrityksessä työtehtävät ja osaamisalueet ovat niin tarkoin rajattuja, ettei yrityksen eri osastojen ja tuotantoyksiköiden osaaminen tule aina hyödynnetyksi kehitystyössä. Vielä harvemmin pyydetään apua yrityksen ulkopuolelta, vaikka apu saattaisi löytyä yrityksen omista yhteistyöverkostoista. Menestyvän tuotteen kehittämisessä tarvitaan osaamista ja raja-aitoja rikkovaa yhteistyötä koko arvoketjun leveydeltä. Pakkaussuunnittelu on kommunikointia Uusien pakkausratkaisujen ja innovaatioiden kehittäminen on pohjimmiltaan olemassa olevan tiedon ja uusien havaintojen jäsentämistä ymmärrettävään muotoon. Pakkaussuunnittelu on ajattelua, jossa laaja osaaminen ja tietotaito saadaan muunnettua konkreettisiksi tuloksiksi. Ajattelun korostaminen saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kohtaamme usein tilanteita, joissa taustatutkimusta ja ajatustyötä ei ole tehty loppuun ennen johtopäätösten tekemistä. Nykypäivänä pakkaussuunnittelijalla on merkittävä rooli suunnitteluun ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon hankkijana ja kokoajana. Taitava pakkaussuunnittelija on elementissään esimerkiksi havaitessaan uusia mahdollisuuksia ihmisten käyttäytymisessä tai etsiessään yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa ratkaisua tuotanto-ongelmaan. 28 Tuote ja pakkaus toimivat yhdessä saumattomasti välittäen mielikuvan perinteikkäästä ja korkealaatuisesta tuotteesta. Pakkauksen avoin muoto tuo tuotteen hyvin esille säästäen samalla materiaalia. Kuvat: JUhO ViiRONeN/PAcKLAb PARTNeRS Suunnitteluprosessi rakentuu taustatutkimuksessa kerättyjen tietojen ja havaintojen varaan. Pakkaussuunnittelu onkin ennen kaikkea osallistuvaa suunnittelua, jossa vaaditaan visuaalisen silmän ohella vahvaa kommunikaatiokykyä suunnitteluprojektin eri tasoilla. Kun tarkastellaan pakkaussuunnittelua myös tarinankerronnan kautta ja tutkitaan ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa, huomataan, miten moniulotteisesta asiasta on kyse. Pakkaukset ovat vahvasti sidoksissa aikaan ja paikkaan. Pakkaussuunnittelu yhdistyy arkeen ja juhlaan, kysymys on jokapäiväisen elämämme kehittämisestä. Tähän haasteeseen myös elintarviketeollisuudelta odotetaan vastausta. Pakkaussuunnittelu ratkoo arkielämän haasteita Matti Remes kirjoitti Helsingin Sanomissa 16.1.2011 osuvasti kokonaisvaikutelmasta, tyylistä ja fiiliksestä, jonka kuluttajat kokevat muodostaessaan mielipiteitään tuotteesta. Pakkaus on paljon enemmän kuin pelkkä mainos tai koristeellinen pinta. Graafisen ul- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi koasun lisäksi pakkauksen muoto antaa mielikuvan tuotteesta jo ennen, kuin kuluttaja on kosketuksissa tuotteeseen. Pakkaus ja tuote kulkevat lähes koko arvoketjunsa läpi yhdessä muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Pakkauksen on toimittava hyvin monessa erilaisessa ympäristössä. Pakkaussuunnittelun tulisi johtaa konkreettisiin, arkea tukeviin ratkaisuihin, jotka viime kädessä vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Pääsääntöisesti pakkaukset vaikuttavat kahdella tavalla: nopeuttaen ja helpottaen elämäämme tai hidastaen antamalla aikaa nautiskeluun. Tehokkaasti valmistettava ja logistisesti toimiva, tuotetta suojaava, kuluttajaa informoiva ja materiaalien kierrätystä edistävä pakkaus on vasta pakkaussuunnittelun lähtökohta. Pitäisikö pakkaussuunnittelussa puhua erikseen esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä ja ekologisuudesta, kun niiden tulisi olla suunnittelun itsestään selviä vaatimuksia? Miksi puhutaan erikseen helposti avattavista pakkauksista? Eikö jokaisen pakkauksen tulisi olla helposti avattava? Pakkausmaailmassa muutospaineet näky- Piparkakkujen ennakkoluuloton tuotekehitysprosessi Mitä syntyy, kun kutsutaan leipuri, tuotekehittäjä, tuotantopäällikkö, myynti ja markkinointi sekä yrityksen strateginen johto yhteen keskellä kesää ideoimaan leipomotuotetta seuraavaksi jouluksi? Tuloksena on kolmeen sydämenmuotoiseen osaan taittuva piparkakku aivan uudenlaisessa kartonkipakkauksessa. Mutta mistä kaikki alkoi tuotekehitysprojektissa, johon myös pakkaussuunnittelijat oli otettu mukaan osaksi tuotekehitysryhmää heti alusta lähtien? Kanniston Leipomon piparkakkujen kysyntä irtotuotteina oli jo pitkään ylittänyt tarjonnan, joten leipomo ryhtyi kehittämään pakattua tuotetta. Ensimmäisenä tehtävänä tuotekehitysryhmä sai arvioitavakseen erimakuisia piparkakkuja, sillä tuotteen reseptistä oli useita eri variaatioita. Pakkauksen suunnittelu aloitettiin samanaikaisesti assosiaatioilla leikitellen. Ryhmä suunnitteli ja kehitti uutuustuotetta, Kanniston Leipomon Piparkakkuja, alusta alkaen yhdessä. Kun ideointiryhmä vät niin alan lainsäädännön muutoksina, pakkausteollisuuden uudelleenjärjestelyinä kuin uusina elintarvikepakkauksina. Kiristyvässä kilpailussa vähittäismyyntiketjuilla on oma sanansa sanottavana myös elintarvikepakkauksista. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja osaavat vaatia sekä tuotteilta että pakkauksilta aikaisempaa enemmän. Väestön ikääntyminen sekä terveellisien elämäntapojen ja ympäristöystävällisyyden tavoittelu ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä voimakkaasti. Elintarviketeollisuudelle tarjolla uusia mahdollisuuksia Tämän hetken viimeisimmillä innovaatioilla pyritään lähinnä korvaamaan olemassa olevia materiaaleja ja pakkausteknologioita, mutta tulevaisuudessa älypakkaustekniikat sekä pakkausmateriaalit tarjoavat myös elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia. Nano- ja bioteknologiset sovellutukset, painettu elektroniikka ja biosensorit voivat auttaa ratkaisemaan käyttömukavuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyviä haasteita. Pakkausmateriaalien tämän hetken avainsanoja ovat ekologisuus ja biohajoavuus. Tulevia läpimurtoja voivat olla esimerkiksi sienipohjaiset tuotteet polystyreenin korvikkeena mietti projektiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, kaikkien ideat osoittautuivat arvokkaiksi. Jokainen tarkasteli tehtävää hieman eri näkökulmasta tuoden oman ammattitaitonsa projektiin. Pipareiden taikina, rakenne, ulkoasu ja pakkaus saivat lopullisen muotonsa useiden kehitysvaiheiden jälkeen. Kanniston Leipomon piparkakkupakkauksen suunnitteluprosessi on oivallinen esimerkki mutkattomasta ja avoimesta yhteistyöstä. Projekti yhdisti 12 hengen työryhmän ratkaisemaan yhdessä tuotekehityksen haasteita, esimerkiksi ajatus piparkakun jaettavuudesta syntyi työryhmässä. Yhteistyö tarjosi Kanniston Leipomolle tehokkaan työkalun päätöksenteon avuksi. Ideoita voitiin arvioida nopeasti heti ideaistuntojen jälkeen, joten projektissa päästiin nopeasti eteenpäin. Myös potentiaalisimpien vaihtoehtojen toteutettavuutta pystyttiin arvioimaan välittömästi monesta eri näkökulmasta. Avoin pakkaussuunnitteluprosessi opet- kuljetuspakkauksissa tai biohajoavat barrierlaminaatit nestekartonkipakkauksissa. Ensimmäinen askel tulisi kuitenkin olla materiaalien erityispiirteiden hyödyntäminen entistä paremmin. Esimerkiksi kuitupohjaisien materiaalien vahvuuksia ei ole toistaiseksi hyödynnetty kuin osittain. Hyvänä esimerkkinä hyödyntämättömästä potentiaalista on Ruotsissa kehitetty kuitumateriaali, jonka venyvyysominaisuudet ovat täysin omaa luokkaansa tavanomaiseen kartonkiin verrattuna. Tässä tapauksessa haasteena on löytää uusia ratkaisuja, joiden avulla materiaalin ominaisuudet luovat pakkaukselle ja sitä kautta itse tuotteelle lisäarvoa. Helpoin ratkaisu on keskittyä kohokuviointiin tai korvata termoplastisia muovirasioita, mutta materiaali voisi taipua vielä moneen muuhunkin. Tässäkin tapauksessa pakkaussuunnittelu tarjoaa loistavia mahdollisuuksia arvioida uusien innovaatioiden kaupallisia potentiaaleja, mutta parempaan lopputulokseen päästään, kun pakkaussuunnittelijat otetaan mukaan projektiin jo tutkimusvaiheessa. ti Kanniston Leipomoa tarkastelemaan yrityksen omaa tuotekehitystoimintaa uudesta näkökulmasta auttaen ymmärtämään myös suunnittelijan ja muiden sidosryhmien toimintatapoja. Välitön kommunikointi piparkakun tuotekehitystyössä auttoi yritystä rakentamaan tuotekehitystoimintaa kokonaisvaltaisella pohjalla tulevaisuutta ajatellen. Parhaimmillaan pakkaussuunnittelu on laaja-alainen oppimisprosessi, joka kantaa hedelmää myös pitkällä aikavälillä. Janne Asikainen lisuudessa. Suurissa elintarvikeyrityksissä pakkaussuunnittelulla voidaan tehokkaasti lisätä tietotaidon ja asiantuntemuksen hyödyntämistä parantamalla yrityksen kommunikaatiovalmiuksia, sillä pakkaussuunnitteluprojekti vaatii onnistuakseen tiedon ja tietotaidon kokoamista niin tuotannosta, tuotekehityksestä kuin markkinoinnistakin. Kansainvälisesti myös erilaisiin hankintapäätöksiin, kuten pakkauslinjojen ja laitteistojen hankintaan haetaan usein tukea ideoivasta pakkaussuunnittelusta etenkin silloin, kun tutkitaan uudenlaiseen pakkausformaattiin siirtymistä tai tuotannon ongelmakohtia. Parhaimmillaan pakkaussuunnittelu ulottuu aidosti pintaa syvemmälle, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan osana joskus jopa yrityksen strategiselle tasolle asti. Pakkaussuunnittelu ei onnistu ilman poikkitieteellistä tuotekehitystiimiä. π Janne Asikainen bio- ja elintarviketekniikan insinööri pakkausmuotoilija Pakkaussuunnittelutoimisto Packlab Partners janne(at)packdesign.com Poikkitieteellinen tuotekehitystiimi suunnittelun ytimessä Pakkaussuunnittelu tukee uusien innovaatioiden kaupallistamista myös elintarviketeol- www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 29 n T e e m A Nykytekniikalla huippulaatuisia kuvia pakkauksiin Tekniikka ei enää estä huippulaatuisten kuvien painamista edes muoville, mutta ammattitaitoa ja hyvää yhteistyötä se vaatii. Suomalaisen alan edelläkävijän, pakkausrepro Marvacon toimitusjohtaja Kai Lankinen kertoo, että kuvankäsittelyn ja painatuksen tekniikka ovat kehittyneet viimeisen viiden vuoden aikana niin hurjasti, ettei uusia mahdollisuuksia vielä edes tunneta yleisesti. – Fleksossa ja pakkauksissa on ollut ongelmana päättyvä häive. Nyt niitä voi käyttää, koska repro- ja tuotantotekniikka ovat kehittyneet valtavasti ja parantaneet huimasti kuvan laatua, Lankinen vakuuttaa. Marvacolla onkin hallussaan epävirallinen alan maailmanmestaruus. Kun painetun kuvan tarkkuus on tavallisesti 40–50 linjaa senttimetrillä, marvacolaiset ovat yltäneet 110 linjaan. Tämä ylittää jo offsetin ja syväpainon tarkkuuden ja tuottaa kuvien varjoissakin erinomaisen muotojen piirron. – Kun ennen pystyttiin fleksopainamaan 0,1 millin paksuista viivaa, nyt on pystytty toteuttamaan 0,01 millin viivaa. Tekniikkamme mahdollistamat pienenpienet tekstit ovat jopa hyviä väärennyssuojia, Lankinen tähdentää. Hyvin tehtynä painatuksen tasoerot eri materiaaleille ovat nykyisin pieniä, ja myös paperipainaminen on kokenut mullistuksen. Nykyisin on mahdollista painaa korkealaatuisia, värikkäitä kuvia jopa huokoiselle paperille. – Painoprofiilin tunteminen on yksi avain hyvään laatuun. Se riippuu valmistuspolusta: hyvää laatua syntyy, jos yhteistyö sujuu hyvin koko toimitusprosessissa. Me teemme yhteistyötä monien painojen kanssa. Viimeisen vuoden aikana yhteistyöpainoja on ollut yli 100, kahdessatoista eri maassa. Yhteistyön toimiessa hyvin, painotekniset asiat on selvitetty ajoissa ja vaihtelut minimoitu, Lankinen selvittää. Aikapula ja yhteistyön puute syövät laatua Kai Lankinen on työskennellyt Marvacon toimitusjohtajana vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli Suominen Joustopak- 30 3D-pdf mahdollistaa tuotteen pyörittelyn eri kuvakulmiin. KUVAT: mARVAcO kauksilla mm. tuotantopäällikkönä ja vastasi painatuksen kehityksestä viidessä tehtaassa kolmessa maassa. Pakkausteollisuuteen hän tutustui 1995 ja tajusi vuosituhannen vaihteessa, että repron ja painon työtä voi tehostaa ja parantaa. – Kaikki osapuolet voivat tehostaa toimintaansa vielä paljon: tehdä työnsä paremmin, nopeammin ja edullisemmin. Suurimpana kantona kaskessa ovat painatusketjun yhteistyön puute ja aikapula. Alussa pitää olla aikaa tehdä työ kunnolla, Lankinen painottaa. Hän näkee yhtenä ongelmana sen, että yritysten osto-osastot haluavat hajauttaa työvaiheita. – Sillä tehdään suurta hallaa laadulle ja tehokkuudelle, sillä aina uuden osapuolen in- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi tegroiminen työprosessiin syö aikaa ja tehoa, Lankinen sanoo. Hän vakuuttaa, että jos koko toimitusketju pelaa yhteen ja yhteistyöhön annetaan tarpeeksi aikaa, lopputulos on hyvä ja auttaa tuotteen markkinoinnissa. – Elintarviketeollisuudessa tuotepäällikkö on avainhenkilö, jonka pitäisi olla mahdollisimman kokenut ja vaativa, mutta usein se on taloon tulevien ensimmäinen porras, Kai Lankinen harmittelee. Aineistoanalyysi avain hyvään lopputulokseen Marvacolla hyvää laatua tavoitellaan analysoimalla ensin reproon tuleva aineisto, joka luokitellaan yrityksen omalla analyysityöka- lulla laadun mukaan. Näin nähdään, kuinka suuri osa reproon tulevasta aineistosta on hyvää, keskinkertaista tai huonoa ja miten paljon puutteellisesta aineistosta aiheutuu lisätyötä. Analyysin jälkeen työn tasoa voidaan parantaa yhdessä aineiston toimittajan kanssa. – Jos tehdään keskinkertaista, se vaikuttaa koko tuotteen elinkaareen, ja painatuksessa se on kalliimpi vaihtoehto. Kuvien raikkaus on sitä, mitä me teemme. Turhan usein markkinoilla törmää vielä tunkkaisiin kuviin, Lankinen sanoo. Marvacon aineistoanalyysin mukaan vähintään joka viides työ on lähdeaineistoltaan niin puutteellinen, että se hidastaa työntekoa ja aiheuttaa turhia työtunteja ja pahimmillaan rajoittaa työn laatua. Analyysityökalulla pääsee nopeasti ongelman ytimeen ja saa tehoa koko toimitusketjuun. Kai Lankisen mukaan toimitusketjut toimivat usein keskimäärin kolmasosan tehokkuudella, ja painatusprosessin tehokkuus voidaan tuplata eri osapuolten hyvällä yhteistyöllä. – Nyt painokoneet käyvät noin puolet miehitysajastaan, mutta nopeutta saadaan helposti kolmasosa lisää. Laatu kärsii, jos työtä ei heti ketjun alussa hoideta hyvin. Esimerkiksi roskaiset kuvat suttaavat painatuksessa, ja tällöin osa painetusta tuotteesta menee hukkaan, Lankinen tarkentaa. Marvaco käyttää pakkaussuunnittelussa ja vedostuksessa apuna 3d-mallinnusta, joka on korvannut perinteisiä vedoksia ja PdF-tiedostoja. Näytöllä voi pyöritellä korkearesoluutioista pakkausta eri kulmista ja katsella esimerkiksi käsikosketeltavan tarkkaa 6 pack -juomapakkauskuvaa, jonka design on rakennettu verkkomallinnuspohjan päälle. π Yksityiskohta jäätelöpakkauksesta osoittaa, miten paljon kuvankäsittelyllä voidaan parantaa kuvan laatua. Vasemmanpuoleinen kuva on painettu fleksolle ilman painoteknistä kuvankäsittelyä, oikeanpuoleinen kuvankäsittelyn jälkeen. Teräpiirtomenetelmän edelläkävijä Packaging Premedia -ryhmään kuuluva Marvaco on saanut Suomessa ja Pohjoismaissa ensimmäisenä EskoArtworkin HdFlexo -sertifikaatin. Se myönnetään reproja painotaloille, jotka täyttävät tämän teräväpiirtomenetelmän laatukriteerit painopinnan valmistuksessa. Hd-Flexo on belgialaisen EskoArtworkin kehittämä menetelmä mm. fleksopainatuksen päättyvien häiveiden toteutukseen. Aikaisemmin rajattomasti nollaan päättyviä häiveitä on ollut hankala toteuttaa fleksopainotuotteissa. Marvaco käyttää EskoArtworkin työkaluja oman tuotekehityksensä pohjana. Marvacon kehittämät Multiscreen- ja Supreme Flexo -tekniikat pohjautuvat Hd-Flexo-rasteroinnille, omalle kehitystyölle ja digitaalisen valmistusprosessin tuntemukselle. EskoArtwork on myöntänyt Hd-Flexopartnersertifikaatin useille Marvacon yhteistyöpainoille. Painoille myönnetyt sertifikaatit ovat reprotalokohtaisia. Packaging Premediassa työskentelee kuutisenkymmentä ihmistä kolmessa toimipaikassa: Helsingissä, Ulvilassa ja Tampereella. Yrityksen pakkaustöistä elintarvikepakkausten osuus on kaiken kaikkiaan noin 75 %. Lisätietoja: www.marvaco.fi Pirjo Huhtakangas Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana Elintarviketeollisuus 2011 – tapahtumassa. 26.– 28.10 osastolla A 60 Ilmoittaja, varaa tilasi messunumeroon heti - saat viestisi lukijoillemme viikkoa ennen messuja ja lisäjakeluna myös messuvieraille. Lisätiedot ja varaukset puh. (09) 441133 tai [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 31 n T e e m A Kierrätettävän kuljetuslaatikon käyttö on ympäristöteko Kierrätettävien liha- ja eineskuljetuslaatikoiden käytöstä aiheutuvat pienet hiilidioksidipäästöt, koska laatikoita käytetään jopa 250 kertaa. Laatikoiden valmistuksesta aiheutunut hiilijalanjälki vastaa laatikkomallista riippuen noin 70–100 käyttökerran hiilijalanjälkeä. Laatikot kiertävät keskimäärin parikymmentä kierrosta vuodessa, ja niitä on kierrossa reilut kolme miljoonaa. Transbox Oy:n ja Tofuture Oy:n yhteistyössä tekemässä selvityksessä tutkittiin Transbox-laatikkojärjestelmän ympäristövaikutuksia. Selvityksen mukaan tärkeimmät laatikoiden käytönaikaiset päästölähteet ovat pesun ja kuljetusten energiakustannukset. Pesun osuus haukkaa 46 prosenttia lihalaatikoiden päästöistä, eineslaatikoiden pesu peräti 59 prosenttia. Laatikoiden vedenkulutus aiheutuu käytännössä kokonaan niiden pesusta. Tärkeimmät keinot pienentää hiili- ja vesijalanjälkiä löytyvätkin pesujen ja kuljetusten kehittämisestä. – Laatikkopesulan tulee olla Transboxin hyväksymä. Jatkossa pesulan on seurattava veden ja energian kulutusta, toimitusjohtaja Sampsa Varonen Tranxbox Oy:stä tarkentaa. Vedenkulutus maltillista Kuljetuslaatikoiden pesuun käytetty vesimäärä on maltillista verrattuna esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien vedenkulutukseen. Viiden minuutin suihkussa kuluu vettä yhtä paljon kuin Transbox-laatikon 150 pesukerrassa. Kerrostaloasukkaan vuorokauden aikana käyttämällä vesimäärällä voisi pestä yli 300 kuljetuslaatikkoa. Selvityksessä vertailtiin Transbox-laatikoiden 250 käyttökerran hiilijalanjälkeä myös muihin tuotteisiin. Esimerkiksi iPhonen* elinkaaren hiilijälki on lähes kaksinkertainen eineslaatikon koko käyttöiän hiilijalanjälkeen verrattuna ja vaelluskenkien hiilijalanjälki noin nelinkertainen. 32 Eineslaatikko Lihalaatikko 0% 1% 0% 1% Raaka-aineen tuotanto 1% 1% Raaka-aineen kuljetus Laatikon valmistus 33% 65% 33% 65% valmiin laatikon kuljetus Laatikon käyttö / kierros Liha- ja eineslaatikon elinkaaren vaiheiden osuus hiilijalanjäljestä. Eineslaatikko Lihalaatikko 17% Keräily 26% Siirto 46% Terminaali 25% 20% 59% Pesu 4% 3% Liha- ja eineslaatikon kierronaikaisten vaiheiden osuus käytön hiilijalanjäljestä. Liha- ja eineslaatikoiden hiili- ja vesijalanjäljet valmistaminen Käyttö 1 krt 250 krt Lihalaatikko 8,48 0,08 8,56 27,9 kgCO2e Eineslaatikko 4,90 0,06 4,96 20,0 kgCO2e Vedenkulutus 0,009 0,5 0,51 125 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi litraa Hävikki nostaa päästöjä Selvityksessä tutkittiin lisäksi laatikoiden hävikin aiheuttamaa lisäkuormaa ympäristölle. Vaikka kuljetuslaatikoiden hävikki on yksittäisten laatikoiden tasolla pientä, koko laatikkojärjestelmässä lisärasitus ympäristölle on huomattava. – Hävikki vaihtelee laatikkotyypistä riippuen välillä 0,2–0,7 % jakeluun lähetetyistä laatikoista. Koska päästöt syntyvät lähinnä laatikon valmistuksesta, laatikoiden valmistustarpeen lisäys lisää aina huomattavasti päästöjä. Esimerkiksi yksityishenkilöiden varastoihin päätyneet laatikot aiheuttavat uusien laatikoiden valmistustarpeen vuoksi hiilijalanjäljen, joka vastaa jopa 50:n kaukolämmöllä lämmitetyn omakotitalon vuosittaisesta lämmittämisestä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, Varonen selventää. Elinkaarensa päässä kuljetuslaatikot kierrätetään täysin uusiokäyttöön muihin muovituotteisiin, esimerkiksi muihin muovilaatikoihin ja lavoihin. – HdPE on yksi eniten käytetyistä muoviraaka-aineista, Varonen muistuttaa. π Lisätietoja: Sampsa Varonen toimitusjohtaja Transbox Oy sampsa.varonen(at)transbox.fi *iPhone environmental Report, FeFcO: european Database for corrugated board Life cycle Studies. Säkylän sotilaat ovat saaneet helpotusta iltaruuhkiin itsepalvelukassan ansiosta. KUVA: JARmO PUUSTiNeN Itsepalvelukassa tasaa ruuhkahuippuja Säkylän Sotilaskodissa Säkylän Sotilaskodissa on ollut käytössä maaliskuun alusta lähtien yksi itsepalvelukassa. Se tasaa ostoruuhkia varsinkin alkuiltaisin kahden palvelukassan rinnalla. Itsepalvelukassassa on noin 30 pikakoodia sekä viivakoodilukija, jolla asiakas saa itse luettua tuotteen hinnan. Pikakassassa on tarjolla suosikkituotteita, kuten kahvia, munkkeja, makeisia ja limsaa. – Alun perin itsepalvelukassan on ajateltu helpottavan iltaruuhkia, kun varusmiehillä on lyhyt iltaloma kello 18–20. Hieman heitä on saanut opastaa ja patistaa itsepalvelukassan käyttöön, toimistonhoitaja Tuija Ryömä Säkylän Sotilaskodista kertoo. Toistaiseksi itsepalvelukassaa on käyttänyt vaihtelevasti joka kymmenes tai viides sotilas. Varuskunnassa on yhteensä noin 1800 varusmiestä. Heinäkuun saapumiserässä Säkylään asettui noin 1300 alokasta. Nopea rahastus, pienehkö valikoima Itsepalvelukassa on helppokäyttöinen laite, jossa on havainnollisilla tuotekuvilla varustettu, selkeä näyttö. Asiakas painaa näytöllä valitsemiensa tuotteiden kuvia ja vetää pankkikorttinsa lukijan läpi, ja laite tulostaa kuitin ostosta. Itsepalvelukassa sopii esimerkiksi kahviloihin, lounaspaikkoihin, kauppoihin, museoihin ja erilaisiin tapahtumiin. Laite sopii myyntipaikkoihin, joissa voidaan käyttää nopeaa ja paikan päällä tapahtuvaa rahastusta eikä tuotevalikoima ole kovin suuri. Itsepalvelukassa on nopeasti käyttövalmis ja melko pienikokoinen laite, joka voidaan siirtää helposti paikasta toiseen tarpeen mukaan. Se voidaan kytkeä langattomaan verkkoon, kiinteään verkkoon tai toimimaan 3Gmodeemilla. Jos laitetta käytetään langattomassa verkossa, laitteesta kytketään vain yksi johto pistorasiaan. Itsepalvelukassoja on käytössä Suomessa ainoastaan IKEAn myymälöissä ja Säkylän Sotilaskodissa. – Itsepalvelukassa on vasta rantautumassa Suomeen. Lähivuosina niitä on tulossa esimerkiksi lounasravintoloihin, myyntijohtaja Jarmo Puustinen CraftHouse Oy:stä kertoo. Itsepalvelukassan kehitystyö alkoi puolitoista vuotta sitten asiakkaan pyynnöstä. – Itsepalvelukassa toimii nyt vain pankkikortilla, mutta tulevaisuudessa puhelinmaksaminenkin on mahdollista, Puustinen sanoo. π www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 33 n m A A i L m A m A U S T e i L L A Menestyvä elintarvike tarvitsee ”Tapio Wirkkalansa” Jos uutuuselintarvike myy huomennakin, niin jotain on tehty oikein. Pakkauksella on oma osuutensa tähän onnistumiseen. Pakkauksen tehtävä on suojata tuotetta, jotta se säilyy viimeiseen myyntipäivään ja pidemmällekin. Pakkauksen tehtävä on myös olla niin myyvä, että juuri se valitaan hyllystä eikä viereistä kilpailijaa. Näiden kahden tehtävän lisäksi pakkauksella on paljon muitakin ominaisuuksia, joilla itse asiassa vastataan kysyntään eli siihen, mitä asiakas haluaa. Moni hyvä suomalainen brändi kuten Elovena, Lapin Kulta tai Kotimainen Metwursti voi olla tuttu Suomessa, mutta ei ulkomailla. Jos tuotemerkki on tuntematon, pakkaukseen on panostettava enemmän. Pakkaus myy sen ensimmäisen kerran, sisällön paremmuus houkuttaa ostajan maksamaan tuotteesta toistamiseen. Elintarvikkeen etuna on se, että samaa tuotetta voi myydä joka päivä uudestaan samalle asiakkaalle toisin kuin esimerkiksi televisioi- ta. Jos television ostaja palaa seuraavana päivänä takaisin kauppaan, on myyjän parempi piiloutua tiskin alle. Jos elintarvike myy huomennakin, niin jotain on tehty oikein. Jotain on kuitenkin yhteistä: Niin hyvän television, kuin maistuvan elintarvikkeenkin, on suunnitellut ryhmä taiteilijoita ja teknologeja yhteistyössä. Vaikka jokainen tuote, esimerkiksi maksalaatikko ja maito, vaatiikin erilaisen pakkauksen, pakkauksia voi muokata paremmaksi ja kilpailijasta erottuvammaksi. Suunnittelun ja ulkoasun merkitys on aivan oleellinen erityisesti kansainvälisessä kilpailussa, jossa yleensä ei voi kilpailla halvemmalla hinnalla. Näyttävä pakkaus hyvälle elintarvikkeelle Vanha suomalainen sanonta kertoo, että moni kakku päältä kaunis. Pelkällä kivalla pakkauksella ei saada toistuvia asiakkaita. Kosmetiikka on kuuluisa ala siitä, että pakkaukset ovat taideteoksia, mutta sisältö ainakin näin maallikosta kaikissa samanlainen. Toisaalta rumasta purkista ei ehkä myydä hyvää rasvaa, joskaan ei kaunis pakkauskaan ihmeisiin pysty. Ruuan suhteen asia on samansuuntainen. Hyvä vientituote ansaitsee hyvän ja huomiota herättävän pakkauksen. Totuus kilpailluilla Amerikan tai Aasian markkinoilla on, ettei vaatimattomalla pakkauksella edes hyvä elintarvike liiku minnekään. Kannattaa myös muistaa, että Saksassa arvostettu valkaisematon kuitu on Kiinassa merkki köyhyydestä. Kiinalaisen käyntikortti on paksua kartonkia ja se hohtaa valkoisena. Kullatut kirjaimet eivät ole pahitteeksi. Suunnittelu lähtee materiaalin valinnasta Lasipullo on loistava esimerkki pakkauksesta, jonka voi muotoilla ja värjätä lähes millaiseksi tahansa. Lasipullo on ominaisuuksiltaan hyvä pakkaus nestemäisille elintarvikkeille. Kierrätettynä se on myös ”vihreä”. Sen haittapuolina ovat helppo särkyvyys ja paino. Suuri osa suomalaisista lasipulloista ja purkeista on tylsiä standardituotteita. Mutta Tapio Wirkkalan ”Koskenkorvan Viinaa”-pul- Monet suomalaiset designalan kuuluisuudet ovat suunnitelleet myös elintarvikepakkauksia. Harri Koskinen suunnitteli Olville virvoitusjuomapulloja. Pentagon Design on uudistanut Stockmann Herkun private label -tuotteiden pakkauskonseptin kokonaan. Pentagon Design on aiemmin voittanut arvostetut Red Dot - ja iF Golden Award -palkinnot. KUVAT: PeNTAgON DeSigN Oy 34 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi loa ”Hässäkkä” -etiketteineen ja Finlandia -vodkan röpöpintaista vientituotetta voidaan kiistatta pitää teollisen muotoilun merkkiteoksina Suomessa ja jopa maailmalla. Suomalainen Antti Eklundin Veen-vesipullo sai arvostetun Red Dot -designpalkinnon 2009. Helsinkiläinen Pentagon design on suunnitellut pakkauksen myös Renault Cognac:lle. Ei muovipullonkaan tarvitse olla tylsä. Coke-kolan pullon materiaali on vaihtunut useimmiten muoviseksi tai alumiinitölkiksi, mutta alkuperäinen lasipullo on taideteos sinänsä. Muovinen Coca-cola-pullo matkii lasipullon muotoja maltillisesti. Energiajuomissa kilpailu on Suomessa kovaa, ja pakkaukset kilpailevat keskenään. Batteryn konepajan öljyvoitelupullosta vaikutteita saanut juomapullo ei ole tylsä. Juomahyllyn pallomaisen lihava Orangina -limonadipullo erottuu joukosta, mutta vie rahti- ja hyllytilaa paljon. Yksinkertaisen maksamakkaran tai ennen vanhaan maitopussin tylsän muovin sijaan suomalaisten omin pakkausmateriaali on puu ja siitä tehdyt kuitumateriaalit. Paperi ja pahvi ovat paitsi arvokkaan, myös ekologisen näköisiä. Puu on lahjatavaroihin hyvä materiaali. Peltilaatikkoakin on käytetty, varsinkin makeisten lahjapakkauksissa. Vaikka paperi ja pahvi ovat yksinään riittämättömiä, niin yhdistettynä muoviin pakkauksesta saa sekä arvokkaan että suojaavan. Joskus ennen vanhaan Neuvostoliitto halusi juustot ehdottomasti puulaatikoissa. Syy oli puun antama vahva suoja, vaikka todellisuudessa puulle oli varmasti paljon jälkikäyttöä muunakin kuin poltettuna. Suojakaasupakkaukset, hengittävät pakkaukset, sensoreilla varustetut pakkaukset jne. ovat nostaneet pakkaukset korkean teknologian joukkoon. Logistiikkaa parantavat RFId -tarrat ovat koko ajan edullisempia ja yleistyvät nopeasti. RFId syrjäyttää joskus viivakoodin, ja sen etuna on etäluettavuus. Kassalla kärryt voisi vain ajaa portista läpi ilman viivakoodien skannaamista. Kotona jääkaappiin sijoitettu lukija voisi automaattisesti tarkistaa viimeiset käyttöpäivät ja muutoinkin automatisoida ruokien tilaukset. Tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa paljon. Kustannukset ja ihmisten tarpeet määrittelevät, miten paljon uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Koko on ratkaiseva Koolla on väliä pakkauksissa. Pienempi ihminen tarvitsee pienemmän pakkauksen, isompi amerikkalainen isomman. Perhepakkaus nykyisessä 1–2 ihmisen perheessä on antiikkia. Tehojuoma on nerokas keksintö. Pieni pakkaus, mutta iso teho ja iso hinta. Jos juomapullossa on tilavuutta 1½ litraa, niin se ei kuulosta tehojuomalta. Kun läntisessä maailmassa ostaa jättipussin perunalastuja, hinta on vain hiukan kalliimpi kuin normaalilla pussilla. Hinta opastaakin ylensyöntiin. Ennen ”normaali” 110 g:n karkkipussi näyttääkin jo nykyään miniatyyriannokselta 400 g:n megapussien rinnalla, vaikka lapsena sillä oli selvittävä koko karkkipäivä. Aasiassa usein pieni pakkaus tulee edullisemmaksi kuin suuri pakkaus. Kaksi 250 ml:n soijapulloa on hinnoiteltu alemmaksi kuin yksi 500 ml:n soijapullo. Yksikköhinta pienemmässä ketsuppi- tai konjakkipullossa on järjestään edullisempi kuin suuremmassa. Ehkä taustalla on joku suurempi viisaus. π Ari Virtanen Finprion vientikeskuksen johtaja Etelä-Korea Lue lisää: www.kehittyvaelintarvike.fi > maailma mausteilla Pakkauksen ja tuotteen suunnitteluun kannattaa satsata Joskus kymmenen vuotta sitten Tekesillä oli erilaisia klinikoita, joiden nerokas ajatus oli tarjota tukea helposti pieniin kohdennettuihin asioihin. Pakkausklinikka maksoi helpolla hakemuksella puolet uuden pakkauksen kehittämiskustannuksista. Monen pk-yrittäjän lompakkoa kouraisee edelleen vientipakkauksen suunnittelun kustannukset. Rahoitusta Suomessa on sinänsä tarjolla. Usein sen hankkiminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Joskus rahoitus on byro- kraattien piilottamaa, tai lomakkeen täyttö vaatii asiantuntijan apua. Ikävin tilanne on joidenkin primitiivisten elintarvikkeiden kohdalla, jotka eivät ole pakattuja elintarvikkeita eivätkä maataloustuotteita. Tekes ei niiden tuotekehitystä tai markkinointia rahoita eikä MMM myöskään. Mustikka ei saa vienninedistämistukea, vaikka mustikan kysyntä Aasiassa ylittää selvästi tarjonnan. Kun aasialainen TV-ryhmä tulee kuvaamaan suomalaisia mustikoita metsässä, heidän täytyy maksaa oppaal- le. Jos aasialainen ryhmä kuvaa Italiassa viinirypäleitä, niin tukea löytyy jopa ryhmän matkoihin ja majoitukseen. Jos kuvauksen kohteena on terveyttä edistävä mustikkahillo, niin tukea löytyy hiukan Suomestakin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 35 n L A i N S ä ä D ä N T ö Uusi muoviasetus kokoaa yhteen muovisäädökset Elintarvikekontaktimateriaali, arkikielessä kontaktimateriaali, on mikä tahansa materiaali, joka voi joutua kosketuksiin elintarvikkeen kanssa. Kaikkien kontaktimateriaalien turvallisuutta säätelee kaksi asetusta: kehysasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1934/2004) ja hyviä tuotantotapoja koskeva asetus (Komission asetus (EY) N:o 2023/2006). Näiden periaate voidaan tiivistää seuraavasti: materiaalista ei saa siirtyä haitallisia aineita eikä virhemakua/hajua elintarvikkeeseen, se ei saa myöskään muuttaa elintarvikkeen koostumusta. Kolme uutta säädöstä muovikontaktimateriaaleista Muovimateriaaleille ja -tarvikkeille on ollut edellä mainittujen asetusten lisäksi iso joukko direktiivejä, joissa on annettu yksityiskohtaisempaa ohjeistusta siitä, miten kehysasetuksen vaatimukset turvallisuudesta voidaan arvioida. Muovidirektiivien muutokset ovat työllistäneet komissiota vuosikausia, mutta nyt on vihdoin valmistunut uusi muoviasetus (EU) N:o 10/2011, joka kokoaa kaikki aiemmat muovidirektiivit yhteen. Tosin muoviasetukseen ei ehtinyt mukaan vauvojen tuttipulloja koskeva Bisfenoli A-yhdisteen kielto, joten siitä laadittiin komission direktiivi 2011/8/EU. Uusimpana voimaan tuli 1.7.2011 komission asetus (EU) N:o 284/2011 koskien Kiinasta ja Hongkongista peräisin olevia muovisia taloustarvikkeita. maan asteittain siirtymäajan jälkeen, viimeistään ensimmäisestä päivästä tammikuuta 2016 alkaen on käytettävä muoviasetuksen mukaisia uusia testiolosuhteita. Kontaktimateriaalien testauksessa käytettäviä simulantteja on muutettu. Muun muassa vesi ei enää ole virallinen simulantti, vaan se on korvattu 10 % etanolilla. Aiemmin kuivien elintarvikkeiden testaukseen ei ollut omaa simulanttia, mutta nyt on huokoinen polymeerihartsi (poly(2,6-difenyyli-p-fenyleenioksidi) kauppanimeltään Tenaxhartsi). Testausolosuhteita (kosketusaika ja -lämpötila) on muutettu melko radikaalistikin. Ehkä yksi merkittävä muutos on, että huoneenlämmössä yli 30 vrk elintarvikkeen kanssa kosketuksessa olevat materiaalit pitää testata korotetussa lämpötilassa 60 °C entisen 40 °C asemasta. Muoveille asetettu kokonaismigraatioraja on edelleen 10 mg/dm2, vaikka käytettäviä simulantteja on muutettu. Simulantit ja tes- tausolosuhteet valitaan kosketukseen tulevan elintarvikkeen ja käyttöolosuhteiden perusteella. Kokonaismigraatiossa määritetään gravimetrisesti kaikki materiaalista elintarvikesimulanttiin siirtyvät aineet, nekin, joiden ei edes epäillä olevan haitallisia. Kokonaismigraatio ei kuitenkaan kerro riittävästi muovin turvallisuudesta, vaan useille komponenteille on asetettu myös SML-rajat (ainekohtaisen siirtymän raja-arvot). Erityisvaatimuksia kuluttajan turvallisuuden takaamiseksi Kaikkien muovisten materiaalien ja -tarvikkeiden on oltava kehysasetuksen, GMP -asetuksen sekä muoviasetuksen vaatimukset täyttäviä. Sen lisäksi on asetettu erityisvaatimuksia Kiinasta ja Hongkongista tuotaville muovisille taloustavaroille, jotka on valmistettu polyamidista tai melamiinista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulliviranomaisille on toimitettava vakuutus Mitä uutta muoviasetus tuo? Perusperiaate ei ole muuttunut. Yhä edelleen muovimateriaalien turvallisuus arvioidaan koostumustietojen ja testauksen avulla. Merkittävä muutos on se, että kyseessä on asetus eikä direktiivi. Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Ainelistat ovat täydellisempiä ja helpommin seurattavia, kun kaikki on koottu yhden asetuksen alle. Asetusta on sovellettu ensimmäisestä päivästä toukokuuta 2011 lähtien. Testauksessa on muutoksia, jotka tulevat voi- 36 Koejärjestely kokonaismigraation määrittämiseen käyttäen simulanttina Tenax-hartsia. KUVA: RiSTO hiUKKA Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi pakina muoviasetuksen mukaisuudesta sekä laboratorioseloste, josta ilmenee tuotavia tavaroita koskevat analyysitulokset (primääriset aromaattiset amiinit polyamidituotteille sekä formaldehydin migraatiotulokset melamiinituotteille). Asiakirjojen puuttuessa maahantuonti ei ole mahdollista. π Riitta-Maija Osmonen tuotepäällikkö Tuoteturvallisuus VTT Expert Services Oy riitta-maija.osmonen(at)vtt.fi kommentti: Työ jatkuu Uuden muoviasetuksen myötä muovimateriaaleja koskevia vaatimuksia on selkeytetty ja uuden tutkimustiedon perusteella testausolosuhteita muutettu todellisia käyttöolosuhteita paremmin simuloiviksi. Työ kuluttajan turvallisuuden parantamiseksi ei kuitenkaan tule koskaan valmiiksi, vaan jatkuu keskeytyksettä. Koko ajan löydetään uusia haitallisia aineita, ja säädökset laahaavat jälkijunassa. Puutteitakin uudessa asetuksessa on: sovellusalue on materiaalit ja tarvikkeet, jotka koostuvat muovista, joko yhdestä tai useammasta muovikerroksesta. Tuote, jossa on yksikin kerros muuta materiaalia kuin muovia, on jätetty sovellusalueen ulkopuolelle, ja siihen pitää edelleen soveltaa ”olemassa olevia säädöksiä soveltuvin osin”. Riitta-Maija Osmonen Tyhjentävää pakkausrakkautta Vastoin yleistä luuloa tyhjää ei saa pyytämälläkään – pakkauksista meinaan. Kumman on tämä kumma ominaisuus, pakkauksen vai tuotteen, vai onko se tuotteiden moninaisuus? Yhdellä on halua valua ulos, toinen ei tule, vaan tarvitaan vähintään hule. Yhden litran jogurttipurkkiin jää 70 g jogurttia – kartonginkierrättäjän ja otsonikerroksen iloksi. Jogurtilla ei siis ole halua valua, raapimalla se täytyy kaapia. Ja huuhdella uuttoperiaatteella loput viemäriin; kuivata, kääntää ja vääntää, jos meinaa purkillisen purkkeja kerätä ennen keräysastiaan vientiä. Muutoin mukana on myös haju. Ei siitä vielä ihan mene taju, kokemus on vain ihan riittävän raju. Pakkausten kierrätyksestä tulee vierrotus. Puolentoista litran hanaviinipakkaukseen jää puoli desiä viiniä, ellet pura pakkausta, leikkaa muovipussin kulmaa auki ja lypsä viiniä pois. Askartelua aikuisille! Toki on muitakin tyhjenemättömiä juomakuoria. Kartonkisesta korkkitölkistä saa viimeiset mehut pois vasta, kun avaa kulmat ja leikkaa purkin kulmasta auki. Korkillinen mehupullo sen sijaan tyhjenee, jos sillä on pullohartiat; siitä ei tule merkillinen kohupullo. Kissanruokaa on kartonkisessa pakkauksessaan taiteltuine korvakkeineen, joiden kätköihin jää useita grammoja tuotetta – taas kartonginkierrättäjän iloksi tai kaatopaikan kaasuksi. Kehitys kehittyy kehittymistään, ennen vihkot olivat hiirenkorvilla, nyt ovat pakkaukset täytetyillä kissankorvilla. Ja rasva ei tietty lähde purkista kuin kuumalla vedellä, jos aina silläkään, kovuudesta riippuen. Viemäriin purkin huuhdetta ei saisi laittaa, sieltä voi vähitellen paljastua iso jytky. Voisikohan pakkaukseen laittaa vaikka nanopinnoitteen, kun nyt niistä pakkaa tulemaan pino lannoitteita? Kissanmaitopulloon on saumattu korkin alle alumiinikansi niin, että pulloa saa tovin ravistella vaikka kynsin, jos meinaa kaiken tyhjentyvästi pois saada. Pulloa ei tietenkään voi materiaalikierrättää, mikä kaikkia muita paitsi polttolaitosta hierrättää. Virvoitusjuoma- ja oluttölkkeihin jää ilman erikoistoimenpiteitä reilusti tuotetta – haistelkaa palautusautomaatteja, noita nykyajan mätiä tomaatteja! Kaikki on tietenkin laiskan kuluttajan syytä, kun ei malta valuttaa kurkun lisäksi juomaa purkista ulos. Kylän parhaan lypsäjänkään sormivoimat eivät riitä sinappituubin tyhjentämiseen, sinappia jää uusioalumiinin seosaineeksi – tai otsonikerroksen tuhoksi. Ketsuppi pysyy pullossaan kuin liisteri, loppua ei saa ulos edes esteri. Vielä marinaa lihapaketeista: limaliemessä lilluvien tuotteiden marinadi on ja pysyy epätasapohjaisessa lootassaan, vaikka miten sitä nuolisi. Jätteenpolttolaitoskaan ei sitä mielellään huolisi. Tulet eivät pannussa toki sammu, mutta joku lähiympäristön mummu saattaa saada dioksiinia. Suolainen ruoka poltettuna muovin kera kun voi sopivissa oloissa muodostaa tuota myrkkyä. Hiutalepaketin pohjan taitteisiin jää enemmän kuin hiukan hiutaleita, sieltä ne leijailevat pöydälle, jäteastian pohjalle tai röyhkeästi rinnuksille. Hienosokeripussin pohjavekit jäävät makeiksi. Ei se nyt ihan naamoja vedä apeiksi, vaikka jo kohta tässä olisi tarve jo ruveta tyhjentyvyyspapeiksi. Hillopurkit pitää tyhjentää nuolijalla tukevasti istuen tuoli alla, muuten voi raavaan käsiin tulla monta haavaa. Pakkauksiin jämähtävät jäämät estävät siis hyvin tyhjentävästi pakkausten materiaalikierrätyksen, ja ruokajämät tuottavat vielä lisäksi mädätyksen. Kysymys on taloudellinen. Siinä on myös sen oleellinen ratkaisu. Itse asiassa se on ollut olemassa jo reilu 2 000 vuotta, eikä se ole mitenkään raisu. Toki jo tuolloin kansalta pääsi parkaisu, sillä koko maailma oli verolle pantava. Verotus on aina ollut valtiolle ja vallanpitäjille antavaa, kansalle ottavaa, mutta inspiroivaa. Laitetaan siis verolle pakkauksiin jäävät tuotejäämät, niin johan kekseliäs kansa päättäjiä soimaa ja keksii miljoona ynnä yksi keinoa jäämäveron kiertämiseksi ja pakkausten tyhjentämiseksi. π Heikki Manner www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 37 n T A L O U S & m A R K K i N A Lähiruoka haastaa jakelujärjestelmät ja perinteisen elintarviketeollisuuden Kaikki haluavat nyt lähiruokaa, mutta uudet lähiruokamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Pullonkaulana on jakelujärjestelmä. Kasvava joukko kuluttajia on huolissaan elintarvikkeiden lisäaineista, pitkistä ja epämääräisistä valmistus- ja säilöntäprosesseista sekä hiilijalanjälkeä kasvattavista, pitkistä kuljetusmatkoista. Tuoreus on yhä useammalle tärkeämpää kuin suurtuotannon eduin aikaansaatava edullisuus. Muun muassa USA:ssa tuoreuden vaatimus on tuonut ruuan valmistuksen vähittäiskauppoihin. Meillä vastauksena pidetään lähiruokaa. Kun ruoka tuotetaan lähellä, se saadaan tuoreempana. Lyhyet kuljetusmatkat vähentävät lisäaineiden ja säilönnän tarvetta, ja tietoisuus ruuan alkuperästä vähentää pelkoja salaisista valmistusprosesseista. Lähiruoka yhdistetään usein luomuruokaan. Markkinat vasta kehittymässä Uudet lähiruokamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Suurena ongelmana on se, että lähiruoka-asiakkaiden on vaikeata tietää, missä ja minkälaista lähiruokaa on tarjolla. Yhtä vaikeata on lähiruuan tuottajien tietää, millaisia elintarvikkeita asiakkaat oikeastaan haluavat. Kokonaan toinen asia on sitten vielä, miten lähiruoka saadaan tuoreena kustannustehokkaasti perille. Jakelujärjestelmää voidaan hyvällä syyllä pitää lähiruokamarkkinoiden kehittymisen pullonkaulana. Perinteinen kauppajärjestelmä on niin tehokas, että vaihtoehtoisen järjestelmän saaminen tehokkuudessa edes lähelle tätä järjestelmää on vaikea tehtävä. Supermarketista saa nykyisin kaikkia elintarvikkeita ympäri vuoden. Edellytyksenä on, että vaikkapa mansikat rahdataan meille lentorahtina miltei toiselta puolelta maapalloa. Kaupan tehokkaat, mutta varsin jäykät järjestelmät eivät pysty käsittelemään pieniä, vaihtelevanlaatuisia eriä, joita useimmat lähiruoan tuottajien erät ovat. Lähiruokajärjestelmä pystyy ainakin periaatteessa käsittelemään pieniä, kausiluonteisia eriä. Kysymys on pitkälti siitä, hyväksyvätkö kuluttajat sen, että kaikkea lähiruokaa ei välttämättä ole koko ajan tarjolla. 38 Lähiruokajärjestelmä pystyy ainakin perisaatteessa käsittelemään pieniä, kausiluonteisia eria, mutta hyväksyvätkö kuluttajan se, että kaikkea ei ole välttämättä tarjolla ympäri vuoden. KUVAT: PeTRi OLLiLA Markettien sisälle itsenäisiä liikkeitä Kerrotaan paljon tarinoita, joissa tietyt elintarvikkeet matkustavat satoja kilometrejä palatakseen keskusliikkeen varastossa käytyään lähikylän markettiin. Vaikka tällainen tuntuu kuinka hölmöläisten hommalta, on se nykyisissä kaupan järjestelmissä usein järkevää. Suurin investoinnein tehdyt tilaus- ja logistiset järjestelmät sietävät huonosti pienten ja ennakoimattomien tuote-erien sooloilua. Lähiruoka- ajatus on suurille jakelukoneistoille aivan kuin eri maailmasta. Isoja, kalliita järjestelmiä ei olla helposti pienten tuottajien ja tuotantomäärien takia muuntamassa. Kaupat ovatkin ratkaisemassa asian niin, että perustavat markettiensa sisälle itsenäisiä, keskusliikkeiden järjestelmistä irrallaan olevia myymälöitä, kuten Eat & Joy Kannelmäen Prismassa Helsingissä. Kysymys ei siis näytä olevan siitä, etteivätkö keskusliikkeet haluaisi myydä lähiruokaa vaan siitä, että lähiruokaa on vaikeata yhdistää kaupan järjestelmiin. Ravintolat uskovat lähiruokaan Ravintolat mainostavat yhä useammin omilta Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi nimikkotuottajilta hankkimiaan raaka-aineita. Lähiruuasta on tullut ravintoloille selvä kilpailukeino. Useat keittiömestarit ovatkin investoineet suuren määrän aikaa ja vaivaa luodakseen oman lähiraaka-aineiden tuottajaverkoston. Ongelmallista yhteistyön kannalta on se, että luotuja hankintasuhteita varjellaan liikesalaisuuksina, joita ei mielellään paljasteta kilpailijoille. Näin kuljetukset helposti koostuvat hyvin pienistä eristä, ja lähiruuan hinta nousee. Ravintolapäässä syntyy paljon turhaa liikennettä, kun kymmeniäkin pakettiautoja saattaa päivän mittaan poiketa ravintolan takaovella toimittamassa jonkin pienen paketin. Suurkeittiöt ovat valtava potentiaali Maamme laitoskeittiöissä, kouluissa, sairaaloissa, työpaikkaruokaloissa, kasarmeilla jne. tarjotaan joka päivä 1,2 miljoonaa ateriaa (AC Nielsen). Lähiruuan hyödyntäminen on osoittautunut laitoskeittiöissä yllättävän hankalaksi. On tietysti selvää, että kaikilla lähiruuan tuottajilla ei ole volyymiä tyydyttää edes oman kuntansa koululaitoksen tarpeita, mutta suurin syy on suurkeittiöiden ostotoiminnan luonne. Kun vain hinta ratkaisee, tuotteiden tuoreus ja läheisyys jäävät toisarvoiselle sijalle. Tuotteiden hankintalaskelmaan on ollut vaikeata sisällyttää lähiruuan paikallistaloudellisia vaikutuksia, ja näin suomalaiset koululaiset syövät usein puolalaisia perunoita tai Hollannissa paistettuja kananmunia. Lähiruuan tuottajat ovat myös olleet valmistautumattomia tarjotessaan lähiruokaa laitoskeittiöille. Jotta tuotteet sopisivat laitoskeittiöiden valmistusprosesseihin parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi tuottajien ja keittiöiden yhteisen kehitystyön alkaa jo ennen varsinaisen kaupankäynnin aloittamista. Ruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille Uusi teknologia tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tilata ja toimittaa lähiruokaa suoraan kuluttajille. Paikallisia ja seudullisia logistisia järjestelmiä on toiminnassa ja kehitteillä kymmeniä. Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen tutkiessa Seulo Palvelut Oy:n asiakkaita tuli ilmi, että lähiruokaa ostavat useimmin keskimääräistä varakkaammat, korkeasti koulutetut kotiäidit, jotka eivät halua lähteä pienten lasten kanssa kauppaan. Lähiruokaajattelun lisäksi motiivina oli siis yksinkertaisesti ajan ja vaivan säästö. Ruuan hankkiminen nettikaupan kautta paikallisten logististen järjestelmien avulla on vielä monelle kuluttajalle vieras asia. Eivätkä nettikaupatkaan ole vielä kovin juoheita käyttää. Tilausjärjestelmän kehittyessä lähiruokapalvelusta voisi olla suuri hyöty vaikkapa vanhusten kotihoidossa. Lähiruuan vaikutuksia ympäristöön Kun lähiruoka vähentää ruuan kuljetusmatkoja, se vähentää myös hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälki pienenee myös sen takia, että jakelutien lyhentyessä tarvitaan vähemmän kalliilla energialla valmistettuja lisäaineita ja vähemmän kylmäketjuja. Lähiruoka tarjoaa myös mahdollisuuden saada takaisin maaseudulta pois siirtynyttä maataloustuotannon ja jalostuksen arvonlisää. Näin lähiruualla on merkitystä maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Lähiruoka ja elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden tuotantologiikka perustuu suurtuotannon etuihin, pitkiin, tasalaatuisiin sarjoihin, viimeisimpään tuotantoteknologiaan ja sitä kautta edullisiin hintoihin. Kysyntäpuolella tämän tuotantologiikan käytön edellytys on, että löytyy riittävä määrä Kauppa käy kesäisin toreilla. Savonlinnassa oli myynnissä mm. herneitä. kuluttajia, joilla on, ainakin periaatteessa, sama maku. Nyt näyttää siltä, että kuluttajien ostovoiman kasvaessa heillä on mahdollisuus toteuttaa yhä moninaisempia makuelämyksiä ja samalla kiinnittää huomiota tuotteiden alkuperään, tuotantohistoriaan ja ympäristövaikutuksiin. Lähiruoka-ajattelu sopii hyvin vastaukseksi tällaisiin vaatimuksiin, suurtuotannon etuihin perustuva tuotantologiikka sen sijaan huonosti. Kysynnän rakenteen muutoksien vaikutus tuotantoon on jo havaittavissa esimerkiksi leipomoteollisuudessa. Paikallisten pienleipomoiden tuotteet ovat saaneet hyllytilaa suurleipomoiden muovipussileiviltä. Lähiruualla on tulevaisuus Vielä 60 vuotta sitten elintarviketalouden merkittävä tavoite oli tuottaa kaikille riittävästi ruokaa. Tästä ajasta eteenpäin ruuan tuotanto kehittyi puutteesta yltäkylläisyyteen. Tarjonta globaalistui, ja osa ruuan valmistuksesta siirtyi kodeista teollisuuslaitoksille. Nyt yhä useammalla ihmisellä on varaa kiinnittää huomiota ruuan tuoreuteen, ma- kuun ja tuotannon historiaan. Lähiruoka ei tulevaisuudessakaan korvaa teollisia rakenteita, mutta haastaa ne, ja siitä on suurella todennäköisyydellä kehittymässä pysyvä vaihtoehto. Keskustelu lähiruuan suosion kasvusta ja sen vaikutuksista perinteiseen elintarviketeollisuuteen on vasta viriämässä. Ja varmasti monet elintarviketeollisuuden sisällä toivovat, että lähiruoka jää vain väliaikaiseksi ilmiöksi ja voidaan jatkaa entisellä tuotantologiikalla. Mutta jos elintarvikkeiden kysyntä siirtyykin pysyvästi paikallisuutta ja tuoreutta suosivaksi, miten elintarviketeollisuudessa vastataan tähän muutokseen? π Petri Ollila elintarvikemarkkinoinnin dosentti Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos petri.ollila(at)helsinki.fi Kirjoituksen pohjatiedot perustuvat helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen tutkimusprojektiin, jonka tuloksista on koottu yhteenveto julkaisuun ”Lähiruoka – pientuottajat ja kuluttajat toisiaan etsimässä”. Julkaisu on saatavissa Taloustieteen laitokselta tai Akateemisesta Kirjakaupasta. Herkkujen Suomi veti väkeä Helsingissä Lähi- ja luomuruoan Herkkujen Suomi -tapahtumassa 26.–27.8. Helsingin rautatientorilla kävi 56 000 hyvän ruuan ystävää. Halutuimmat ruokalajit ja tuotteet myytiin loppuun ennätysajassa jo ensimmäisenä päivänä. Herkkujen Suomen kanssa samaan aikaan vietettiin Syysto- ber-olutjuhlaa. Tapahtumakokonaisuuden pääjärjestäjiä olivat tuottajajärjestöt MTK, SLC, Ruoka-Suomi ja Aitoja Makuja -hanke, Lammin Sahti, Pienpanimoliitto ja Sinebrychoff. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 39 n R A V i T S e m U S & T e R V e y S | K a i s u m e r o n e n Alkoholi lihottaa suomalaisia Suomalaisia lihottaa erityisesti alkoholin käyttö ja liikkumattomuus, selviää Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Osana Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelmaa toteutetussa DILGOM-hankkeessa havaittiin, että vuonna 2007 seitsemän kymmenestä suomalaisesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä oli vähintään 25 kg/m2. Merkittävästi lihavia heistä oli joka viides eli painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2. Pohjoismaiden lihavin kansa – Lukemat olivat vieläkin suuremmat, kun tutkittiin vanhempia, 45–74-vuotiaita miehiä ja naisia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on eniten lihavia aikuisia. Kuitenkin myös nuorten ikäluokkien lihominen on huolestuttavaa, tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo. Tutkimuksessa suomalaisilla lihavuuteen liittyvät pitkälti samat geenit kuin muillakin eurooppalaisilla. Alkoholin vaikutus lihomiseen näkyy selkeimmin naisten vyötäröllä. – Naisista hoikimpia tutkimuksessa olivat ne, jotka kuluttivat puolesta yhteen alkoholiannosta päivässä ja lihavimpia ne, joiden kulutus oli vähintään kolme annosta päiväs- sä. Miehillä erot olivat pienemmät, mutta heilläkin alkoholin käyttö oli yhteydessä sekä painoindeksiin että vyötärömittaan, Perola sanoo. Alkoholista saatu ylimääräinen energia kertyy erityisesti rasvakudokseksi vyötärön seudulle, mikä on terveyden kannalta vaarallisempaa kuin reisiin ja pakaroihin kertyvä rasva. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion peruselementit ovat tutkimuksen ansiosta jo hyvin selvillä. – Terveellinen pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio tekee vahvasti tuloaan. Se korjaa veren rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksia, parantaa insuliinin vaikutusta elimistössä, ja sillä on myös tulehdustekijöitä alentavia ominaisuuksia. Suurentuneet tulehdustekijöiden pitoisuudet on liitetty keskivartalolihavuuteen, valtimotauteihin ja diabetesriskiin sekä depressioon. Uudet menetelmät kehittyvät vauhdilla dILGOM-hanke selvitti myös psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä ravinto- ja liikuntatottumuksiin ja lihavuuteen. Tulosten mukaan sosiaaliluokka ja syömiskäyttäytyminen sekä lihavuus liittyvät toisiinsa. Terveyden kannalta haitalliset elintavat korostuvat alimmissa sosiaaliluokissa, vähiten ansaitsevien ja vähiten koulutettujen keskuudessa. Liikkumattomuus ja liiallinen sokerin saanti ovat osa ongelmavyyhtiä. Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat ravinnon terveysvaikutusten tutkimuksen entistä tarkemmin. Niihin kuuluvat geenien ilmentymisen tutkimus kudoksissa ja solutasolla, geenien ja ravintotekijöiden vuorovaikutuksen tutkiminen sekä tarkat, aineenvaihduntaan liittyvät tutkimukset. Geenitutkimuksen edistymisen ansiosta dILGOM-projektissa pystyttiin tutkimaan satakertainen määrä geenimerkkejä verrattuna alun perin suunniteltuun. Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) tutkimusohjelman loppuarviointi on luvassa tämän vuoden lopulla. π Lisätietoja tutkimusohjelmasta: www.aka.fi/elvira Lähde: Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (eLViRA) tutkimusohjelman päätösseminaari. KUVAT: PLUgi 40 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Suomi on vähäsuolaisten tuotteiden edelläkävijä Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat vähentäneet suolan käyttöä merkittävästi 1980-luvulta alkaen, kun muut maat tulevat tässä terveysasiassa vasta kaukana perässä. Suolan vähentäminen on halvimpia ja helpoimpia tapoja edistää terveyttä. Koko väestön suolan käytön vähentäminen on myös tehokkain tapa tuottaa kustannussäästöjä terveydenhoitomenoihin. Suolapitoisuuksia laidasta laitaan Suomessa elintarviketeollisuus käyttää selvästi vähemmän suolaa kuin monissa muissa maissa. Nyt kaupan onkin suolapitoisuudeltaan hyvin erilaisia tuotteita. Terveystietoisille kuluttajille löytyy vähäsuolaisia vaihtoehtoja, mutta ellei suolapitoisuuteen kiinnitetä huomiota, saattaa ostoskärryyn päätyä myös suomalaiseen makuun tuhdisti ylisuolattu tuote. Suola ja terveys Suolan käytön vähentäminen alentaa sekä kohonnutta verenpainetta että sairastumisriskiä sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen ja niihin liittyviä kuolemia. Se voi myös pienentää osteoporoosin ja mahasyövän vaaraa sekä vähentää astman oireita. Terveysnäytöstä huolimatta vähäsuolaisuuden merkitys ostopäätöksissä on selvästi vähentynyt 2000-luvulla. (Taloustutkimus Oy, 2010) – Suomessa suolan käyttö on useimmissa tuoteryhmissä erittäin alhainen verrattuna muihin maihin. Esimerkiksi leivän ja lihavalmisteiden suolataso on eurooppalaisittain hyvin matala. Lihavalmisteiden vähäsuolaisuus on ollut Suomelle merkittävä kilpailuetu, johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta kertoi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suolaseminaarissa kevättalvella. Heiskanen havainnollisti nykyistä suolankäyttöä Suomessa 30 vuoden takaiseen tilanteeseen. – Vastaavaan elintarviketeollisuuden vuodessa valmistamaan ruokamäärään käytetään nyt 2600 tonnia vähemmän suolaa. Vähennys vastaa 200 kuorma-autollista suolaa. Onko vielä varaa vähentää? Suolapitoisuuksien laskusta huolimatta Heiskanen oli mieltä, että asteittainen pitkällä aikavälillä toteutuva suolapitoisuuden vähentäminen onnistuu useissa tuotteissa. – Erityisesti silloin, kun suolan olennainen vaikutus liittyy makuun. Esimerkiksi leipien ja leipomotuotteiden rakenne ja säilyvyys eivät muutu, vaikka suolaa vähennettäisiin. Samoin einestuotteissa ja pakasteissa suolaa voidaan vähentää harkiten ja rauhallista tahtia. Myös juustoissa suolaa voidaan vähentää, mikäli tuotekehityksessä tuotteeseen saadaan makua muulla tavoin. Vähäsuolaisista juustoista Heiskanen mainitsi maukkaana esimerkkinä Emmentalin. Tietyissä tuotteissa suolalla on kiistaton merkitys tuotteen turvallisuuden ja säilyvyyden kannalta. Näin on esimerkiksi useissa kalavalmisteissa. Lihavalmisteissa tuotteen rakenteen säilyttäminen ilman lisäaineiden suurempaa käyttöä rajoittaa suolan vähentämistä. Syömme muiden tekemää ruokaa Suomessa syödään noin kaksi miljoonaa suurkeittiöateriaa päivässä, joten suolankäytön vähentämisen eteen voidaan tehdä paljon myös ilman kuluttajien omaa panostusta. Suurkeittiöissä suolanvähentämisen ongelmakohtia ovat esimerkiksi leivät ja kasvisruuat. π Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suolaseminaari 8.2.2011. Lisätietoja: www.vrn.fi B12vitamiinin puutos yhteydessä muistiongelmiin B12-vitamiinin puutoksen on todettu lisäävän muistisairauksien riskiä ja aiheuttavan muistiongelmia. Pitkäaikainen vaje vitamiinin saannissa voi aiheuttaa neurologisia oireita kuten lihasheikkoutta tai tunnon ja muistin häiriöitä. Erityisesti ikääntyvillä B12-vitamiinivaje johtuu yleensä imeytymishäiriöstä. B12-vitamiinin puute voi syntyä myös sen riittämättömästä saannista. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat vegaanit voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta, sillä vitamiinia on vain eläinkunnan tuotteissa. Tärkeimpiä B12-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat maksa, liha- ja maitotuotteet. Tieto B12-vitamiinin tärkeydestä elimistön hyvinvoinnin kannalta on lisääntynyt jatku- vasti. B12-vitamiinin ensisijaisena tehtävänä on osallistua puna- ja valkosolujen muodostukseen, dNA:n muodostamiseen sekä terveen hermojärjestelmän ylläpitoon. Uusimman tutkimustiedon ansiosta B12-vitamiinin puutoksen tiedetään olevan yhteydessä Alzheimerin tautiin. B12-vitamiinin puutosta on vaikea havaita, ja jopa 70 % puutoksista jää huomaamatta. – B12-vitamiinin puutos voi kestää yli kymmenen vuotta ilman, että henkilö itse huomaa sitä. Pitkäaikainen puutos voi johtaa pysyviin vaurioihin esimerkiksi hermostossa tai muistissa, elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta toteaa. Yli 65-vuotiaista suomalaisista jopa satatuhatta kärsii B12-vitamiinin puutoksesta. – Imeytymishäiriö estää B12-vitamiinin tehokkaan hyödyntämisen, minkä vuoksi vitamiinin riittävä saanti tulisi näiden henkilöiden kohdalla turvata vitamiinilisällä, Suominen kertoo. Elimistön B12-vitamiinitila selviää verinäytteestä tehtävällä testillä. – Yli 50-vuotiaiden B12-vitamiinin tasoa tulisi kontrolloida aiempaa useammin lääkärikäyntien yhteydessä. Mielestäni B12-vitamiinin testauksesta tulisi tehdä samanlainen rutiinitoimenpide kuin esimerkiksi hemoglobiinin mittauksesta. Testi tehdään verikokeesta, johon saa lähetteen oman lääkärin vastaanotolta. π www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 41 n T i e D e & T U T K i m U S Aistinvaraiselle tutkimukselle eurooppalainen kattojärjestö Eurooppalainen aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestö European Sensory Science Society, E3S, perustettiin toukokuussa Firenzessä. Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaiseva Elintarviketieteiden Seura, ETS, on sen perustajajäsen. E3S:n jäseneksi voi liittyä eurooppalainen järjestö, jonka tavoitteet ovat E3S:n tavoitteiden kanssa sopusoinnussa eli järjestön tarkoituksena on edistää aistinvaraisen arvioinnin menetelmien käyttöä ja kehitystä. E3S:llä ei ole henkilöjäseniä, vaan kaikki E3S:iin liittyneiden järjestöjen/seurojen jäsenet voivat osallistua E3S:n toimintaan. E3S perustettiin, jotta aistinvaraisen tutkimuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää koko Euroopan laajuisesti. Tieteen- ja menetelmäalana aistinvarainen arviointi on vielä suh- teellisen nuori ja pieni, joten yksittäisten maiden järjestöillä on usein rajalliset voimavarat vaikuttaa asioihin, kuten alan standardeihin. Useissa Euroopan maissa toimii aktiivinen alan järjestö tai jopa useampi järjestö. Suomessa ainoa aistinvaraisen arvioinnin toimiva kansallinen järjestö on ETS:n Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto ATJ. ATJ ei kuitenkaan yksittäisenä jaostona voinut liittyä E3S:än, koska se ei ole rekisteröity yhdistys. Käytännössä ETS oli ainoa järjestö, joka Suomesta pystyi liittymään E3S:iin. Koska ATJ on yksi ETS:n aktiivisimpia jaostoja ja aistinvaraisen tutkimuksen laatu on Suomessa kansainvälisestikin tunnustettua huippuluokkaa, seuran hallitus päätti yksimielisesti järjestöön liittymisestä syksyllä 2010. Tusina maata mukana ETS ja pelkästään sen jaosto ATJ on E3S:n perustajajäsenistä vanhin ja jäsenmäärältään suurin. Pienimmässä jäsenyhdistyksessä on vain 30 jäsentä. Useimpien maiden E3S:ään liittyneet järjestöt ovat erillisiä aistinvaraisen arvioinnin järjestöjä. Suomessakin järjestön jäsenmäärä olisi todennäköisesti pienempi, jos aistinvaraisen tutkimuksen järjestöön liittymisestä pitäisi maksaa erillinen jäsenmaksu. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa systeemi on sama kuin Suomessa eli Professional Food Sensory Group on Institute Food Science of Technologyn jaosto, mutta jäsenyys vaati vähintään kolmen vuoden työkokemusta aistinvaraisen arvioinnin alalta. Norjan järjestössä taas jäseninä ovat yritykset. Järjestöjen erilaisuuden ei katsottu olevan ongelma E3S:n toiminnan kannalta, koska jokaisen järjestön toiminnan tavoitteet ja toiveet uuden, eurooppalaisen yhteisjärjestön toiminnalta ovat samanlaiset. Italialainen Mario Bertucciolli sekä Hely Tuorila ja Kaisu Vuokko Suomesta juhlistivat juuri perustettua E3S:ää. KUVAT: KLAUS DüRRSchmiD 42 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Hyötyjä jäsenistölle Perustamisen yhteydessä laadittiin E3S:lle säännöt, joihin kirjattiin myös esimerkkejä siitä, kuinka järjestö tulee toimimaan jäsentensä hyväksi. Näitä olivat mm. erilaisten koulutusten (seminaarit, workshoopit, kokoukset) järjestäminen. E3S tullee olemaan aktiivisesti mukana myös EuroSense-kokouksen järjestämisessä. Seuraava EuroSense (European Conference on Sensory and Consumer Research) järjestetään vuonna 2012 Bernissä, Sveitsissä. Tämän kokouksen järjestelyt ovat jo hyvin pitkällä, joten E3S:n rooli tässä kokouksessa tuskin on kovin suuri, mutta järjestävät tahot ovat E3S:n jäseniä. Koulutusten lisäksi E3S:n hallitusta työllistävät seuran perustamiseen liittyvät käytännön asiat, esimerkiksi kotisivujen perustaminen ja hallinto. Tavoitteena on, että kaikki kansallisten jäsenjärjestöjen henkilöjäsenet voisivat jatkossa saada alennuksen jonkin alan tieteellisen lehden tilausmaksusta. Vahvimpana ehdokkaana on Food Quality and Preference -lehti. Kolme työryhmää jo perustettu Aluksi järjestön toimintaan on helpointa osallistua erilaisten workgroupien (työryhmien) kautta. Perustamiskokouksessa päätettiinkin jo kolmesta workgroupista: koulutus, PdOtuotteet (protected designation of origin) ja ISO-standardit. Koulutustyöryhmä on jo alkanut kerätä listaa eurooppalaisissa korkeakouluissa järjestettävistä aistinvaraisen tutkimuksen kursseista. Alan kursseja ei järjestetä läheskään ATJ:n kautta mukaan E3S:n toimintaan! Kaikki ATJ:n ja ETS:n jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita E3S:n toimintaan mukaan! Välitämme tietoa E3S:n toiminnasta ATJ:n sähköpostilistan kautta. Jos siis olet ATJ:n jäsen, mutta et ole saanut jäsenpostia, muistathan tarkistaa yhteystietosi seuran sihteerin kautta (sihteeri(at)ets.fi). Tietoa E3S:n toiminnasta välitetään myös Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta, ja toimintaan saavat osallistua kaikki seuran jäsenet. ATJ:n jäsenyys ei ole vaatimus, mutta se on ilmainen jäsenetu kaikille ETS:n jäsenille. E3S:n jäsenet E3S:iin liittyneet kansalliset maat ja järjestöt ovat: • Alankomaat (Vakgroep Sensorisch Onderzoek VSO ja Marktonderzoakassociatie MOA) • Espanja (Spanish Professional Association of Sensory Science SPASS) • Italia (Italian Sensory Science Society ISSS) • Iso-Britannia (Professional Group Sensory Science, Institute of Food Science and Technology) • Itävalta (Sensory Network Austria) • Norja (Norwegian Sensory Association) • Tanska (SensNet) • Ranska (Sens&Co) • Ruotsi (Swedish Sensory Network SSN) • Saksa (deutsch Gesellschaft für Sensorik dGSens) • Suomi (Finnish Society of Food Science and Technology ETS) • Sveitsi (Sensory Group IG Sensorik, Swiss Society of Food Science and Technology). Elintarviketieteiden Seuraa E3S:n perustamiskokouksessa edusti Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston puheenjohtaja, ETT Kaisu Vuokko. E3S:n väliaikaiset nettisivut ovat Italian aistinvaraisen tutkimuksen seuran sivuilla (www.scienzesensoriali.it >E3S), kunnes seura ehtii perustaa omat nettisivut. Myös perustamiskokouksen yhteydessä pidetyn seminaarin esitykset löytyvät näiltä sivuilta. π jokaisessa korkeakoulussa, ja niiden laajuus ja sisältö vaihtelevat suuresti. Tietokannasta hyötyisivät erityisesti vaihto-opiskeluvuotta suunnittelevat, aistinvaraisesta tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja heitä ohjaavat opettajat. Suomen edustajana tässä työryhmässä työskentelee professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta. Kurssilista laitetaan E3S:n kotisivuille, kun se on valmis ja kotisivut perustettu. Sitä ennen kiinnostuneet ja listalle omia kurssejaan ilmoittavat voivat olla yhteydessä suoraan Hely Tuorilaan. Kahdesta muusta työryhmästä sen sijaan vielä puuttuu suomalaisedustus. PdO-tuotteiden workgroupin tavoitteena on edistää ks. tuotteiden aistinvaraisten ominaisuuksien tarkempaa kuvausta. PdO-tuotteet eroavat muista vastaavista valmistuspaikkansa ja aistinvaraisten ominaisuuksiensa perusteella. Jos näitä ominaisuuksia ei ole kuvattu tarkkaan, voi jatkossa olla vaikeaa perustella kuluttajille tai viranomaisille, miksi juuri kyseinen tuote ansaitsee "erikoisaseman". Nykyäänkin tuotteiden aistinvarainen profiili tulee kuvata EU:lle. Se on kuitenkin usein niin yleisluontoinen, että sen perusteella olisi mahdotonta tunnistaa ks. tuotteita muista kilpailevista tuotteista. Ryhmässä on vahva italialais-ranskalainen edustus, koska näistä maista tulee eniten tunnettuja PdO-tuotteita. Tästä workgroupista kiinnostuneet suomalaiset voivat olla yhteydessä suoraan Kaisu Vuokkoon, joka välittää yhteystiedot ryhmää vetävälle Mario Zannonille (Universitá Cattolica del Sacro Cuore) Italiasta. Kolmas työryhmä keskittyy ISO-standardeihin. On erittäin tärkeää, että myös eurooppalaiset pyrkivät vaikuttamaan näihin standardeihin, eivät vain amerikkalaiset. Muutoin uhkana on, että standardeissa ei oteta huomioon eurooppalaisia toimintatapoja ja olosuhteita. Suomessa on aktiivista kehitystyötä mm. pohjoismaisten NMKL-standardien puitteissa (Nordisk Metoddikkomité för Næringsmidler), joista tutkija Leena Lilleberg kertoi ATJ:n seminaarissa helmikuussa. Pohjoismaiden pitäisi olla mukana kehittämässä ISO-standardeja, jotta ne eivät olisi ristiriidassa Pohjoismaisten standardien kanssa. Yhdessä workgroupissa voi olla useampikin edustaja samasta maasta. Ainoa vaatimus on kiinnostus workgroupin toimialaa kohtaan ja jäsenyys E3S:n jäsenseurassa eli Suomes- >> sa ETS:ssä. π Kaisu Vuokko puheenjohtaja Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto Elintarviketieteiden Seura ry kaisu.vuokko(at)taloustutkimus.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 43 n T i e D e & T U T K i m U S E3S:n perustamiskokousta juhlistettiin seminaarilla >> E3S:n perustamista juhlistettiin perustamiskokousta seuraavana päivänä seminaarilla Sensory Science: Its Role in Transforming Industry and Society. Seminaarissa käsiteltiin laajasti aistinvaraisen tutkimuksen viimeaikaista kehitystä. Avauspuheenvuorossa E3S:n tuore puheenjohtaja, professori Erminio Monteleone (Firenze, Italia) kertoi, että aistinvarainen tutkimus on aktiivista Euroopassa. Esimerkiksi alan johtavissa lehdissä "eurooppalaisten julkaisujen" osuus on suuri: 64 % Food Preference and Qualityn ja 33 % Journal of Sensory Sciencen tutkimuksista oli eurooppalaisten tutkimusryhmien tekemiä. Kun julkaisut näissä lehdissä lasketaan yhteen, on eurooppalaista alkuperää olevien julkaisujen osuus 54 %. Erminio Monteleone luetteli myös alan uusimpia menetelmiä ja tärkeimpiä julkaisuja, joista useat olivat eurooppalaisten tutkijoiden aikaansaannosta. Niiden joukossa mainittiin myös useita suomalaisia töitä, esimerkiksi Sari Mustosen, Hely Tuorilan ja kollegoiden kehittämä "hedonic flexibility" -käsite1. Laadunvalvontaan pitää panostaa Associate Professor Joanne Hort (University of Nottingham) ja tutkija Margaret Everitt (ME Consultancy Ltd) Isosta-Britanniasta puhuivat seminaarissa aistinvaraisten standardien tärkeydestä laadunvalvonnassa. Useimpien elintarvikeyritysten kilpailuvaltti on tuotteiden "ylivoimainen maku" eli aistinvaraiset ominaisuudet. Tämän kilpailuvaltin säilyttäminen on kuitenkin vaikeaa, jos sitä ei tunneta läpikotaisin ja tiedetä, mitkä asiat tuotannossa tai ulkoisissa olosuhteissa siihen voivat vaikuttaa. Siksi on tärkeää laatia seikkaperäinen standardi sille, mitä aistinvaraisen laadun tulisi olla ja mitkä ovat sallitut poikkeamat siitä. Tämä on tuttua useille suomalaisille elintarvikeyrityksille, mutta varmasti löytyy sellaisiakin yrityksiä, joissa aistinvaraiseen arviointiin laadunvalvonnassa pitäisi panostaa enemmän ja ulosmyytyjen tuotteiden aistinvarainen laatu vaihtelee. Uusia tutkimusmenetelmiä Tutkimusjohtaja Pascal Schlich (INRA) Rans- 44 kasta piti erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron uusista menetelmistä, joita voidaan käyttää yleisen kuvailevan menetelmän (ns. profiili) rinnalla tai sijaan. Temporaalisissa menetelmissä (temporal dominance) arvioidaan, mikä aistittava ominaisuus on hallitseva milläkin hetkellä. Näin saadaan huomattavasti todenmukaisempi kuva elintarvikkeen aiheuttamisista aistimuksista kuin käyttämällä kuvailevaa menetelmää tai time-intensity -mittausta yksistään. Näiden molempien rajoitteena on, että arvioija keskittyy vain yhteen ominaisuuteen kerrallaan, eikä tietoa muista, ehkä tätä ominaisuutta peittävistä ominaisuuksista saada. Myös temporaalisten menetelmien rajoittavana tekijänä on se, että arvioitavia ominaisuuksia ei voi olla kerralla kovinkaan montaa. Muita jo alalla laajasti käyttöön levinneitä, mutta suhteellisen uusia menetelmiä ovat napping ja sorting, joissa tuotteita ryhmitellään niiden samanlaisuuden ja erilaisuuden perusteella vapaasti ryhmiin. Ero niiden menetelmien välillä on, että sortingissa (lajittelu) vain tuoteryhmiä analysoidaan, kun nappingissä otetaan huomioon myös tuotteiden välimatka toisistaan. Näistä menetelmistä on kehitetty myös muunnoksia, kuten "projective mapping", jossa tuotteet lajitellaan annet- tujen asteikkojen mukaan ja myös miellyttävyysarvioita on yhdistetty näihin menetelmiin. Nämä menetelmät ovat käytössä myös Suomessa. Erikoistutkija Margarethe Hershlett (Nofima) Tanskasta puhui laboratoriomenetelmien heikkouksista ennustaa todellista ruuankäyttöä ja kuinka laboratorio- tai hallitutkimuksissa voitaisiin paremmin jäljitellä oikeaa elintarvikkeiden kulutustilannetta. Keinoja tähän ovat mm. "syömistilanteen" luominen, eli pyydetään arvioijaa kuvittelemaan tilanne, jossa tuotetta käyttäisi. Professori Hely Tuorila puhui makukoulukokemuksista Suomessa ja vertailututkimustuloksia ja kokemuksia Ranskassa toteutettuun vastaavaan projektiin. Vaikka tieteelliset näytöt makukoulun vaikutuksista eivät ole kovin vahvoja, ovat sekä oppilaat, opettajat että vanhemmat pitäneet makukouluoppitunneista erittäin paljon. Niitä onkin sisällytetty monen koulun opetusohjelmaan. Makukoulun perimmäisenä ideana on ruuan positiivisten puolien korostaminen. Kaisu Vuokko ¹. mustonen et al. 2007. hedonic responses as predictors of food choice: flexibility and selfprediction. Appetite, Vol 49, issue 1, pp. 159-168. Sali oli täynnä kuulijoita E3S:n perustamisseminaarissa, joka pidettiin Firentzessä Accademia dei Georgofilissä. KUVA: KLAUS DüRRSchmiD Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi n V ä i T ö K S i ä | R a i j a A h v e n a i n e n - R a n t a l a Pakkauskartongin bakteereista ei riskiä ruuan turvallisuudelle FM Jaakko Ekman väitteli toukokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Bacteria colonizing paper machines. Paperitehtailla kasvavat bakteerit aiheuttavat monia ongelmia. Paperikoneen teräspinnoilta irtoavat biofilmipalat voivat näkyä reikinä ja läikkinä lopputuotteessa tai jopa katkaista paperirainan johtaen kalliiseen tuotannon keskeytykseen. Kuumuutta kestävät bakteeri-itiöt säilyvät elävinä paperikoneen kuivausosan läpi heikentäen paperin tai kartongin hygieenistä laatua. Paperista yleisesti löydettävistä bakteerilajeista Bacillus cereus on ainoa, joka luokitellaan ihmiselle patogeeniseksi. Jotkin B. cereus kannat tuottavat kereulidia, toksiinia, joka voi aiheuttaa ihmisille jopa kuolemaan johtavan ruokamyrkytyksen. Ekman selvitti väitöstyössään paperikoneilla kasvavia haitallisia bakteerilajeja ja kehitti ryhmineen menetelmät Meiothermus- bakteerisuvun ja Pseudoxanthomonas taiwanensis -bakteerilajin tutkimiseen. Kävi ilmi, että nämä bakteerit ovat yleisiä paperitehtaiden biofilmeissä ja kiertovesissä. – Yhteys paperikoneen märkäpään biofilmien ja lopputuotteiden likäläikkien välillä selvisi: Molemmista löytyi suuria määriä samojen bakteerilajien dNA:ta, Ekman kertoo. Tutkimuksensa aikana Ekman eristi paperitehtailta 48 sellaista bakteerikantaa, jotka pystyvät tarttumaan puhtaalle pinnalle ja kasvamaan biofilminä paperitehdasolosuhteissa. Yksi niistä edustaa tieteelle aiemmin tuntematonta bakteerisukua. Ekman tutki myös elintarvikepakkauskartongista ruokaan siirtyvien Bacillus cereus -itiöiden määrää. Tähän käytettiin tarkoitusta varten kehitettyä fluoresoivalla proteiinilla leimattua bakteerikantaa. – Valmistimme kartonkia, joka sisälsi leimattuja bakteeri-itiöitä ja tutkimme, kuinka suuri osa itiöistä siirtyy kartongista suklaa- Kuva: Pirjo huhtakangas seen ja riisiin. Selvisi, että ruokaan siirtyneiden itiöiden osuus oli hyvin pieni. Ruuissa on luontaisesti B. cereus -bakteereja, ja niiden määrä on usein paljon suurempi kuin kokeessamme ruokaan siirtyneiden itiöiden määrä. Täten pakkauskartonkien aiheuttama mikrobiologinen riski ruuan turvallisuudelle on pieni, Ekman toteaa. π Lisätietoja: [email protected] Suomalaisella "superruualla" vaikutusta elimistön rasvoihin Uusia elintarvikkeiden pilaajabakteereita tunnistettu TtM Maria Lankinen väitteli kesäkuussa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa aiheesta Metabolomics in dietary interventions: Special Emphasis on the effects of grain products and fish on lipidomic. Lankisen väitöstutkimus osoittaa, että ruisleivän, rasvaisen kalan ja mustikoiden nauttiminen saa aikaan hyvin merkittäviä ja terveyden kannalta edullisia muutoksia veren rasvoissa. Väitöstutkimuksessa sovellettiin moderneja metabolomiikan tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan tarkastella yhtäaikaisesti yli 350 erilaisen rasvamolekyylin pitoisuuksia veressä. Tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tulehdukseen ja tyypin 2 diabetekseen liittyvien rasvojen pitoisuuksiin. Korkean insuliinivasteen aiheuttavat viljatuotteet, kuten vaalea vehnäleipä, lisäsivät tulehdukseen liittyviä rasvoja, kun taas runsas rasvaisen kalan käyttö vähensi useita tulehdukseen liittyviä ja sokeriaineenvaihduntaa heikentäviä rasvoja. Täysjyväviljan, rukiin, rasvaisen kalan ja mustikoiden nauttiminen yhdessä sekä niiden aiheuttamat muutokset plasman lipomiikkaprofiilissa olivat lisäksi yhteydessä parantuneeseen sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan, jolla tiedetään olevan yhteys pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lankisen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin myös runsaskuituisen ruisleivän vaikutuksia lipidomiikkaprofiilin ohella noin 200 muuhun aineenvaihduntatuotteeseen. ELL Elina Säde väitteli tammikuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Leuconostoc spoilage of refrigerated, packaged foods. Tutkimus kuuluu elintarvikehygienian alaan. Väitöstutkimus tarkastelee Leuconostoc-suvun maitohappobakteereita, jotka aiheuttavat säilyvyysongelmia ja laatuvirheitä erityisesti pakatuissa, kylmäsäilytetyissä lihatuotteissa. Tässä tutkimuksessa Leuconostoc gelidum-, Leuconostoc gasicomitatum- ja Leuconostoc mesenteroides-lajien bakteerit osoittautuivat naudanlihan ja kasvismakkaroiden säilyvyysongelmien aiheuttajiksi. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että leukonostokit, erityisesti L. gasicomitatum, voivat aiheuttaa marinoitujen broilertuotteiden nopean pilaantumisen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella leukonostokit eivät kuitenkaan liity marinoimattomien broilertuotteiden pilaantumiseen. Havainto vahvistaa käsitystä siitä, että pilaantumistutkimuksissa pilaajien tuotekohtainen tunnistaminen on usein välttämätöntä. Leukonostokkien aiheuttamat pilaantumismuutokset kehittyvät bakteerisolujen tuottamien aineenvaihduntatuotteiden ym. yhdisteiden kertyessä elintarvikkeeseen tai niiden reagoidessa elintarvikkeen kanssa. Säteen tutkimuksessa leukonostokkien osoitetaan aiheuttavan mm. voimaisia ja etikkamaisia virhehajuja, värivirheitä sekä liman ja kaasun kertymistä pakkauksiin. Näiden laatuvirheiden aineenvaihdunnallisiin taustoihin saatiin väitöstyössä lisävalaistusta: marinoitujen broilertuotteiden pilaajaksi osoittautui L.gasicomitatum LMG >> 18811-kannan perimä (genomi).π Lisätietoja: [email protected] Lisätietoja: [email protected] (nyk. Säde) www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 45 n T A P A h T U m i A Tartu tulevaisuuteen! Miten tuoda markkinoille oikeasti uusi tuote, joka vastaa kuluttajan tarpeeseen – tai luo kokonaan uuden tarpeen? Miten tulevaisuutta ennakoidaan? Elintarvikekehityksen klusterin järjestämässä Tartu tulevaisuuteen! -työpajassa päästiin näiden kysymysten äärelle. Työpajaa varten tehdyssä kyselyssä selvisi, että tuoteideoita haetaan hyvin perinteisesti messuilta, kaupan sisäänostajilta, ulkomaanmatkojen kauppakierroksilta, mediasta ja kuluttajilta. Tartu tulevaisuuteen! -työpajan tavoitteina oli tutustuttaa tulevaisuuden ennakoinnin työkaluihin ja tunnustella halukkuutta alan yhteiseen ennakointihankkeeseen. Ennakoinnilla laajempi horisontti Koulutuspäällikkö Leena Jokinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoi, että vakavasti otettava tulevaisuuden- tutkimus vie kauas tulevaisuuteen ja avaa horisonttia. Se ei ole putkinäköä. – Tulevaisuusosaaminen on kestävyysurheilua, siinä tullaan vähitellen paremmaksi. Pysyväisluonteinen prosessi lisää tiedon laatua, ja siten päästään irti ryhmätyhmyydestä, Jokinen tarkensi. Ryhmätyhmyydellä tarkoitetaan tietyn ryhmän sisäistä ajattelumallia, jonka rajoja harvoin kyseenalaistetaan. Siksi alojenvälinen yhteistyö tuo usein uusia ajatuksia. Ennakointi perustuu muutosvoimien ja menestystekijöiden tunnistamiseen ja analysointiin. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on käytössään useita menetelmiä tulevaisuustiedon keräämiseen, kuten delfoi, skenaariot ja trendianalyysit. Sen sijaan yrityksissä on tärkeää hyödyntää tulevaisuustietoa systemaattisesti päätöksenteossa. Jokisen mielestä elintarvikeyrityksille voitaisiin luoda avoin innovointi- ja ennakointiyhteisö, jossa olisi mahdollista yhdessä myös testata käyttäjälähtöisiä organisoitumismalleja. Liiketoimintamalli joskus suurin innovaatio Tutkimusjohtaja Pekka Berg Aalto-yliopiston Innovaatiojohtamisen instituutista pohti innovaatiojohtamisen mahdollisuuksia elintarvikealan kilpailukyvyn kasvattajana. Innovaatioita pyritään johtamaan vanhoilla johtamismalleilla, ja ehkä juuri siksi todellisia tuoteinnovaatioita on vain noin 20 % uutuustuotteista. Kunkin yrityksen tulisi kohdallaan miettiä, minkälaiset asiat tukevat ja estävät innovatiivisuutta toiminnassaan. – Joskus liiketoimintamalli voi olla keskeisempi kuin itse innovaatio. Innovaatio-sanaa käytetään jo liikaa, eikä se tarkoita enää mitään, Berg totesi. Toimialojen välinen huippuosaamisen siirto on hänen mukaansa elintarvikealalle tärkeää, joten olisiko alan yritysten laajemminkin mahdollista päästä SHOKien ohjelmiin mukaan? Muuta näkökulmaa! Toimitusjohtaja Harri Saloranta Nero Part- n T i e D e & T U T K i m U S Proteiinien modifiointi entsyymaattisen ristisidonnan avulla parantaa elintarvikkeen laatua >> MSc Evanthia Monogioudi väitteli tammikuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Enzymatic cross-linking of β-casein and its impact on digestibility and allergenicity. Monogioudi tutki väitöstyössään naudan yleisimmän maitoproteiinin β-kaseiinin entsyymaattista ristisidontaa molekyyli- ja kemiallisen sidoksen tasolla. Hänen tutkimustuloksillaan on merkitystä paitsi tyrosinaasientsyymin perustutkimukselle, mutta arvoa myös elintarvike-, kosmetiikka-, lääke-, tekstiili- ja pakkaussovelluksille. Monogioudi tutki β-kaseiinin entsyymaattisen ristisidonnan vaikutusta proteiinin sulavuuteen in vitro seuraamalla β-kaseiinin pilkkoutumista pepsiinin vaikutuksesta useilla eri menetelmillä. Tutkimustulokset osoittivat, että entsyymaattisesti ristisidottu β-kaseiini 46 on stabiili vatsalaukun happamissa olosuhteissa, mikä parantaa sulavuutta. Sen lisäksi havaittiin, että ristisidottua β-kaseiinia ei pystytä pilkkomaan pepsiinillä yhtä tehokkaasti kuin käsittelemätöntä β-kaseiinia. Entsyymien välillä ei havaittu suuria eroja. Entsyymaattisen ristisidonnan vaikutusta β-kaseiinin allergeenisuuteen arvioitiin myös erilaisin biokemiallisin esimenetelmin. – Entsyymaattinen ristisidonta vähensi β-kaseiinin allergeenisuutta 14 %, Evanthia Monogioudi kertoo. π Lisätietoja: [email protected] KUVA: mAiTO JA TeRVeyS Ry, STUDiO PiqUANT/ANTTi hALLAKORPi Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi SELMA laajenee pakasteisiin KUVA: PLUgi ners Oy:sta muistutti, että asiat pitää nähdä uudella tavalla, jotta ne voi tehdä uudella tavalla. Asiakasta pitää kuunnella – päästää asiakas oikeasti irti avoimen palautteen kautta. Esimerkiksi teknologiayritys LG kysyi asiakkailtaan, miten he käyttävät erilaisia laitteita kotonaan. Luovuus on ankaraa työtä, vaikka se ei siltä näytä. Epäonnistuminenkin kuuluu asiaan. Saloranta tarjoili kultaiset vinkit ja tappavat fraasit, joiden avulla on hyvä lähteä kehittämään luovaa ympäristöä. Ideoiden ja innovaatioiden kehitys on polveilevaa, ja innostus lässähtää pakostakin välillä. Aikaviive pitää hyväksyä ja resursoida kehittäminen sen mukaan. – Suuret ajatukset eivät synny järjellä. Ne vaativat rakkautta ja intohimoa, Saloranta vakuutti. Askeleen edellä kuluttajaa Arla-Ingman Oy Ab:lla on omanlaisensa lähestymistapa tulevaisuuteen. Yrityksessä toimii Future Creations -tiimi, johon kuuluu jäseniä jokaisesta maasta, jossa yrityksellä on toimintaa. Future creations manager Tytti-Lotta Ojala katsoo innovaatioita designin näkökulmasta ja puhuu intuitiosta konseptikehityksen ohjaajana. Intuitiolla hän tarkoittaa kykyä ymmärtää piilotettuja totuuksia – näkemystä, joka ohjaa tekemään paljastavia löytöjä ja nappaamaan ”ahaat”. Ojalan mukaan kuluttajatutkimuksen pureutumisen aste ihmisen toimintaan ei ole riittävä. Tutkimuksissa peilataan aina olemassa olevaan. Myös kysymys voi olla väärä. Ojala käytti pastakastike-esimerkkiä. Kuluttajat vastasivat käyttävänsä valmista kastiketta helppouden vuoksi, mutta 80 % pilkkoi itse sipulia sen joukkoon. Kastikevalmistajat lisäsivät sipulin määrää, mutta kuluttajat jatkoivat sipulin lisäämistä. Miksi? Kysymys ei ollutkaan sipulin määrästä, vaan tunteesta, että on valmistanut kastikkeen itse. – Keskeistä on ymmärtää motiivit, joihin kuluttajan päätöksenteko perustuu. Kuluttaja sanoo yhtä, tekee toista ja ajattelee kolmatta. Vasta tunteiden takaa paljastuu motiivi, Ojala summaa. Suomen elintarvikemarkkinat -työkalu, SELMA, kattaa jo useamman toimialan. Toimialapäällikkö Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, että päivittäistavarakauppaa seuraavaan työkaluun on liittynyt jo lähemmäs 30 yritystä tiedon luovuttajiksi. Yritykset ilmoittavat EAN-kooditasolla, mitä tuotteita he ovat toimittaneet vähittäiskauppaan. Palvelu kattaa nyt liha- ja leipomoalan ja laajenee seuraavaksi pakasteisiin. Kerätyt tiedot raportoidaan segmenttitasolla, tuotekohtaista tietoa ei kilpailulainsäädännöllisistä syistä luovuteta. Tietojen luovuttajiksi sitoutuneet saavat vuosiraportin, mutta myös kuukausiraportin voi tilata käyttömaksua vastaan. Maksu perustuu yrityksen liikevaihtoon. Raportin voi tilata nyt myös aluekohtaisesti. Tiedot auttavat yritystä hahmottamaan kokonaismarkkinaa ja omaa asemaansa siellä. Myös kehitystrendejä on nähtävissä. Kaupan ketjuilta palaute on ollut myönteistä. Työpajatyöskentelystä puhtia alalle? Työpajatyöskentelyssä Pekka Berg painotti innovaatioprosessin tulokulman muuttamista rohkeammaksi. Ettei enää mietittäisi, mitä naapuri tekee, vaan mitä ihan oikeasti voidaan tehdä. Suuri osa yrityksistä ei vielä ole laatinut innovaatioprosessin kuvausta. Usein konseptikehityksessä kuljetaan laput silmillä, koska aikajana on lyhyt eikä kehittämistä ole resursoitu riittävästi. Yksi este innovaatioille on kehitys- ja tuotantotiimien keskenään erilainen kieli. Tätä vuorovaikutusta tulisi parantaa ja miettiä samalla, kuinka tieto asiakasymmärryksestä tuodaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Monialaisten tiimien perustaminen voisi olla yksi ratkaisu. – Onko palvelu sen kokoluokan asia, että sitä pitäisi miettiä vakavasti, Berg kysyi täkynä uusille tuotteille. Leena Jokisen mukaan systemaattista ennakointia tarvitaan, jotta yllettäisiin innovaatiotoimintaan ”tuotehuollon” sijaan. Työpajapäivään osallistuneet yritykset ilmaisivat varovaista kiinnostusta yhteisen ennakointitiedon hyödyntämisprosessin kehit- tämiseen. Yhteistyötä voitaisiin tehdä koko arvoketjun kanssa. Tärkeintä on löytää konkreettinen lähestymistapa, jolla päästään ideoista tuotteeseen? – Konkreettista mallia tulevaisuustiedon hyödyntämiseen haarukoidaan parhaillaan tutkijoiden ja osaajien kesken. Syyspuolella tullaan ottamaan yhteyttä asiasta kiinnostuneisiin yrityksiin, kertoo tulevaisuushankkeesta vastaava Mari Norrdal Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Anna Hillgrén projektipäällikkö Elintarvikkeiden osaamiskeskus Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turun yliopisto anna.hillgren(at)utu.fi Tartu tulevaisuuteen! järjestettiin 15.3.2011 helsingissä. materiaalit saatavissa elintarvikekehityksen klusterin sivuilta: http:// www.oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/ tulevaisuus-workshop-15-3/ www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 47 haarukassa Puolukkaoluttu Sinebrychoff Puolukka-Stout 4,7 til-% on tummistakin tummempi pintahiivaolut. Se on maukas ja koko talvikauteen sopiva kotimainen erikoisolut, jossa puolukan kirpeän hapan hedelmäisyys raikastaa stoutin maltaista katkeruutta. Suutuntumaltaan se on lievästi kuiva. Puolukka-Stout on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa 33 cl lasipullossa syyskuun alusta maaliskuulle. Kariniemen maustamattomien tuotteiden sarjan tunnistaa helposti keltaisesta väristä. Kariniemen maustamattomat broilerituotteet ovat 100 % lihaa ilman mitään lisättyjä aineita. Tuotteet ovat omiaan kuluttajalle, joka haluaa maustaa ruokansa omien mieltymystensä mukaan. Itellan kuljetuspalveluiden uusin aluevaltaus on pakaste- ja kylmäkuljetuksiin kehitetty Itella Termo -palvelu. Kesäkuussa aloitettu pilotointihanke on Itellan kehittämä kuljetusratkaisu elintarvikkeiden pakaste- ja kylmäkuljetuksiin. Elintarvikkeiden oikea lämpötila taataan pakkausteknisten ratkaisujen, kuten erilaisten kylmälaatikoiden ja -geelien avulla. Kuljetuksia varten ei hankita erillisiä kylmäkuljetusajoneuvoja, vaan hyödynnetään Itellan jo olemassa olevaa kalustoa. Lisätietoja: Vesa Saarenmaa, Kariniemen markkinointipäällikkö, hK Ruokatalo Oy, [email protected] Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Juha Tiittanen, [email protected] Makeisklassikot juhla-asussa Pieni monipäävaaka Fazerin klassikkoherkut ovat pukeutuneet juhla-asuun. Seitsemän klassikon juhlasarjaan kuuluvat Fazerin vanhin, edelleen myynnissä oleva makeinen Pihlaja vuodelta 1895 sekä Kiss-Kiss (1897), Liquer Fills (1900), Fazerin Parhain (1935) sekä Marianne (1949), Omar (1957) ja Marianne Toffee (1973). Nostalgisessa paperikääreessä on kuvattuna vanha valokuva Kluuvikadulta, josta Fazerin tarina alkoi 17.9.1891 sekä Karl Fazerin rakkauskirje vaimolleen Bertalle. Ishidan Lilliput on maailman pienin monipäävaaka. Se kehitettiin käsittelemään erittäin pieniä painoja. Lilliput annostelee esimerkiksi Hollannissa menestyksekkäästi pieniä, mutta arvokkaita siemeniä ja Sveitsissä höyhenkevyitä dentaalituotteita. Lilliput voi tehdä 120 erittäin tarkkaa punnitusta minuutissa tavoitepainon vaihdellessa 0,7–40 g välillä. Lisätietoja: markkinointijohtaja Kirsi Räikkönen, [email protected] Maustamaton keltainen Lisätietoja: brändi- ja kategoriapäällikkö mari muhonen, Fazer makeiset, p. 040 504 3896 D-vitaminoitua leipää Pågen® Oivallus! Aurinkopalat on d-vitamiinia sisältävä leipä. Vastapaistettu leipä valaistaan aurinkotunnelissa UV-valolla, jolloin hiivassa luontaisesti oleva provitamiini, ergosteroli muuttuu d-vitamiiniksi. Leivät leivotaan taikinajuureen, joka mahdollistaa leivän erinomaisen säilyvyyden, täysin ilman säilöntäaineita. Lisätietoja Oy Pågen Ab, tuotepäällikkö Leena Tähtinen, [email protected] Hunajatikku Hunajainen SAM Oy pakkaa luontaisesti juoksevaa akaasiahunajaa myös annospusseihin, siisteiksi ja hygieenisiksi 8 gramman hunajatikuiksi. Pakkaus on kevyt ja helppo hävittää. SAM Kultakenno hunajatikut myydään 22 kappaleen pakkauksissa, jotka on helppo ottaa mukaan mökille, retkelle, matkalle, treenikassiin tai työpaikan kahvihuoneeseen. 48 Itella kuljettaa myös ruokaa Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Lisätietoja: multivac Oy, Jukka Rantanen, [email protected] Yli 2000 Ventusta maailmalle Kahdestuhannes Meckelborgin valmistama A-sarjan Ventus -etiketöintilaite asennettiin brittiläisen Greencore Prepared Foodsin tuotantotiloihin heinäkuussa 2011. Meckelborg Oy on valmistanut Ventus -etiketöintilaitetta vuodesta 1994 ja Ventuksen A-sarjaa vuodesta 2001 lähtien. Yli 70 % laitteista menee vientiin. Etiketit tulostuvat kirjoittimesta reaaliaikaisesti ja kiinnittyvät tuotteeseen, mikä mahdollistaa sekä tulostettavan tiedon että tuotteen vaihtumisen. Etiketöintilaite soveltuu muunneltavuutensa ansiosta monenlaiselle tuotantolinjalle mm. elintarviketeollisuuteen, ja se voidaan varustaa ominaisuuksiltaan ja ohjelmiltaan asiakkaan tarvetta vastaavaksi. Lisätietoja: meckelborg Oy, toimitusjohtaja Robert Plyhm, p. 010 4001 384, www.meckelborg.fi Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja PACCOR Finland Oy on lanseerannut markkinoiden kevyimmän polypropeenivuoan sekä aivan uudentyyppisen kuitupohjaisen rasiaratkaisun. Ultra-Light -vuoan uuden designin ansiosta sen kokonaispainoa on pystytty vähentämään yli 35 %. Ultra-Light PP -vuoka soveltuu tuoreen lihan, siipikarjan ja kalan pakkaamiseen sekä valmisruuille. Kaasutiiviys (MAP) lisää pakattavan tuotteen hyllyikää ja moduulimitoitus (M6) parantaa tuotteen logistista tehokkuutta. Yritys laajentaa nyt raaka-ainepohjaansa lanseeraamalla uuden kuitupohjaisen rasiapakkauksen. Uudentyyppinen ja ympäristöystävällinen pakkausratkaisu on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Pakkausratkaisulle on haettu patenttia. PACCOR Finland Oy on kehittänyt myös uudenlaisen dekorointitavan esipainetuille kansille. Patentoitu menetelmä takaa entistä paremman väritiheyden, kiillon ja värien kiinnipysymisen vaativissakin olosuhteissa. ”duoskin” kansi on valmistettu täysin uudella tuotantotavalla. Myös erilaiset erikoisefektit pystytään toteuttamaan entistä paremmin. Luontoa säästävä kuljetuslaatikko CHEPin uuden sukupolven RPC-laatikot (Reusable Plastic Container) ovat keventyneet 15 % aiemmasta mallista, ja ne ovat kokoontaitettavia. Muotoilun ja ilmanvaihdon kehittämisellä on parannettu tuotteiden säilyvyyttä. Uusissa laatikoissa reunoja on kaarrettu ulospäin, jolloin laatikkoon mahtuu enemmän. Lisäksi laatikoiden käsiteltävyyttä on kehitetty, ja ne käyvät suoraan kaupan hyllyyn. Uudet kuljetuslaatikot valmistetaan kierrätetystä muovista, ja niiden suunniteltu käyttöikä on vähintään 10 vuotta. Lisätietoja: mia Frölander-Ulf, Sales manager, cheP Finland, mia.frolander-ulf@ chep.com Ympäristöystävällinen leikkelepakkaus Monilaite-Thomekon maahantuomat Bizerban multimediavaa’at otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa uusitussa K-citymarket Vantaa Tammistossa huhtikuussa. Uudet kosketusnäytölliset vaa’at toivat myymälään uuden viestintäkanavan sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Vaa’an 12 tuuman värinäytön kautta kauppias voi välittää asiakkaille tuotetietoa, ostosvinkkejä, mainoksia, reseptejä, käyttöyhteystietoja, ravintotietoja sekä muuta haluamaansa sisältöä. Vaa’an mainostilaa voi myydä myös yhteistyökumppaneille. Atrian uusi leikkele-tuoteperhe "Kulinaari" on pakattu Stora Enson delight Solution -yksikössä kehitettyihin rasioihin, jollaisia ei ole aiemmin käytetty leivänpäällismarkkinoilla. Rasiassa on uudenlainen kartonkinen kansi, joka avataan liu'uttamalla se pois rasian päältä. Liukukansi on uudelleen suljettava. delight Solution -leikkelepakkaukset valmistetaan Trayforma Performance -kartongista, johon on liitetty tiivis muovinen suojakaasutiiveyden mahdollistava reunus Stora Enson kehittämällä ja patentoimalla tekniikalla. Pakkausrasia on päällystetty sisäpuolelta ohuella barrier-kerroksella. Tyhjät Kulinaari-rasiat ja liukukannet voidaan kierrättää kartonginkeräyksessä. Lisätietoja: Fred Ramberg, toimitusjohtaja, monilaite-Thomeko Oy, [email protected] Lisätietoja: Teemu Karhu, myyntipäällikkö, Stora enso DeLight Solution, [email protected] Lisätietoja: www.paccor.com Älykkäät multimediavaa’at www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 49 n UUTUSKiRJOJA Maailman tila 2011 Worldwatch-instituutti on tuottanut jälleen mielenkiintoisen Maailman tila -raportin: Maailman tila 2011 – Kuinka maailma ruokitaan. Suomessa kirjan on kustantanut Gaudeamus. Raportin kirjoittajakunnassa on mukana ennätysmäärä eturivin ajattelijoita, toimittajia, viljelijöitä, aktivisteja ja tutkijoita. Varsinaisten lukujen kirjoittajien lisäksi mukana on monia kirjoittajia, jotka ovat tehneet lukujen väliin lyhyitä Pellon laidalta -kirjoituksia. Niissä kuvataan tarkemmin mm. tiettyjä maatalouden uudistuksia. Ruokavallankumous Kesän kynnyksellä ilmestyi Suomeksi Readme.fi:n kustantamana ruotsalaisen yleislääketieteen erikoislääkäri Andreas Eenfeldtin kirjoittama kirja Ruokavallankumous – Vältä lisäaineita ja syö aitoa vähähiilihydraattista ruokaa. Kirjoittaja on kiinnostunut erityisesti siitä, miten ruokatottumusten ja elämäntapojen muutokset voivat parantaa potilaiden terveyttä ja vähentää lääkkeiden tarvetta. Lisäksi hän kirjoittaa Ruotsin suosituinta terveysblo- Maailmassa todella kärsitään ruokapulasta, kuten kuluneen kesän aikana on kuultu surullisia uutisia Somalian nälänhädästä. Erityisen vaikea tilanne on juuri Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kamppaillaan köyhyyden, kuivuuden ja ehtyvän maaperän kanssa. Raportin mukaan juuri siellä on kuitenkin virinnyt monia yksinkertaisia uudistuksia, joilla maa saadaan jälleen tuottamaan ruokaa. Maailman tila 2011 esittelee konkreettisia keinoja, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle. Se kertoo uudenlaisista viljelytavoista ja kastelumenetelmistä sekä selvittää, millaista maatalouspolitiikkaa tarvitaan, jotta ruokaa riittää kaikille myös tulevaisuudessa. Esille tulevat kaupunkiviljely ja lähiruoka, viljelijöiden omat keksinnöt sekä etenkin naisviljelijöiden tietotaito. Päämääränä on maatalous, jonka avulla nälkä ja köyhyys voidaan voittaa ja joka samalla on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tulevaisuuden ruokahuolto lähtee tämän päivän lapsista ja nuorista. Suomessakin pohdimme, miten saisimme nuoret kiinnostumaan elintarvikealasta uravalintana ja arvostamaan suomalaista ruokaa. Kirjassa esitellään Ugandasta mielenkiintoinen hanke, jossa on selvästi yhtymäkohtia suomalaiseen makuohjelmaan, mutta jossa on myös perustettu 17 koulun yhteyteen omia koulupuutarhoja. Hankkeen ansiosta oppilaat eivät enää pidä maataloutta vihonviimeisenä uravaihtoehtona, vaan pikemminkin ansaitsemismahdollisuutena sekä keinona tukea paikallisyhteisöä ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Uravalinnan lisäksi, olisiko tässä myös Suomessa yksi keino estää yhä lisääntyvää nuorten masennusta ja parantaa psyykkistä terveyttä? gia Kostdoktorn.se ja on suosittu luennoitsija niin suuren yleisön kuin terveydenhuoltohenkilökunnankin tilaisuuksissa. Blogissaan hän raportoi päivittäin viimeisimmistä terveystutkimuksista, usein myös kansainvälisistä konferensseista. Eenfeldt avaa kirjassaan muun muassa, miten rasvahypoteesi syntyi 1950-luvulla, mistä kolesterolissa on kysymys viime kädessä, mitä merkitystä hiilihydraateilla, kuiduilla ja kasviksilla on ihmisen hyvinvointiin, miten ruoka vaikuttaa ihmisen omaan insuliinituotantoon ja mikä merkitys sillä on painonhallinnassa sekä diabeteksen hoidosta. Kirjan lopussa on vaikuttava lähdeluettelo vakavasti otettavista tutkimuksista ja raporteista, jotka Eenfeldt on käynyt läpi kirjaa kirjoittaessaan. Teosta ei ole tehty kevyesti, ja kirjoitustyyli on asiallista. Ruotsalainen sisä- tautien professori Fredrik Nyström suosittelee kirjaa sanomalla, että kirjassa esitetyt asiat ovat tieteellisesti perusteltuja. Kirjaa lukiessa jäin miettimään, kuinka meillä Suomessa on valtavan hyvä leipäkulttuuri ja muutenkin monia hyviä viljavalmisteita esimerkiksi aamiaistuotteissa. Ainakin tavallisen kuluttajan silmin suomalaiset leivät ovat ravitsemuksellisesti selvästi parempaa tasoa kuin Ruotsin kaupoissa olevat. Tarjolla on myös maukkaita, lisäaineettomia täysjyväleipiä. En vielä tämänkään kirjan lukemisen jälkeen suosittelisi lopettamaan täysjyväleivän syöntiä, vaikka jopa lihavuus tai diabetes vaivaisivatkin. Mutta toki sitäkin tulee syödä kohtuullisesti niin kuin kaikkia muitakin ruoka-aineita. Työikäisen muisti ja muistisairaudet WSOYpro on kustantanut sosionomi Heidi Härmän ja toimintaterapeutti Sirpa Granön toimittaman kirjan Työikäisen muisti ja muistisairaudet. Molemmat kirjoittajat työskentele- 50 vät Muistiliiton palveluksessa. Muisti ja muistisairaudet puhuttavat kaiken ikäisiä ihmisiä. Työelämä on muuttunut entistä enemmän aivoja ja muistia kuormittavaksi ja yhä useampi havaitsee unohtavansa tärkeitäkin asioita. Työikäisiä muistisairaita on Suomessa arviolta 7 000–10 000. Kirja kokoaa muistin ja muistisairauksien sekä niiden hoidon ja kuntoutuksen perusasiat työikäisen ihmisen näkökulmasta. Vahvana kirjassa kuu- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi luu myös työikäisten muistisairaiden ja heidän läheistensä ääni. Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat mm. neurologian erikoislääkäri Kati Juva ja psykoterapeutti Sanna Aavaluoma. Kirja on tuotettu osana RAY-rahoitteista Erityisosaamiskeskus työikäisille –hanketta, ja se ilmestyi kansainvälisellä Aivoviikolla maaliskuussa 2011. Kirjan on tehty yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Muistiliitto on potilas- ja omaisjärjestö, joka kirjan avulla haluaa nostaa työikäisten muistisairaudet esiin neurologisena sairautena muiden joukossa. Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected] HAGSON-PROVITEK OY AINES SUOMI OY ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi ARCTIC CIRCLE DELIGHT OY Munkkaniementie 75 97540 TIAINEN Puh. 045 125 5064 OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Malmarintie 20 01380 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: [email protected] www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi CALDIC FINLAND OY Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5990 Fax 020 741 5993 email: [email protected] www.caldic.com DRINK CONSULT FINLAND OY Juvantie 66 51900 JUVA Puh. (015) 452 911 Fax (015) 453 964 email: [email protected] www.drinkconsult.com www.suurkeittio.fi www.hoyrynkehitin.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: [email protected] www.clsoy.fi PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 Naantali Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com HUNAJAINEN SAM OY Porslahdentie 23 H 00980 HELSINKI Puh. (09) 877 0330 email: [email protected] www.hunajainensam.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY Malminkatu 24 C 00100 HELSINKI Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: [email protected] www.imcd.fi FOODWEST OY JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi GIVAUDAN SUISSE SA sivuliike Suomessa JM-MULTIPROJECT OY Moreenitie 15 B 04250 KERAVA Puh. (09) 2709 0400 Fax (09) 2741 022 www.multiproject.fi CLINICAL LIFE SCIENCES OY email: [email protected] www.condite.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi OY FOODFILES LTD PL 12 (Rajavoudinkuja 1a) 01741 VANTAA Puh. (09) 276 6830 Fax (09) 890 920 email: [email protected] www.christianberner.com OY M. HALOILA AB DOSETEC ExACT OY CHRISTIAN BERNER OY BANG & BONSOMER GROUP OY BERNER OY PL 11 (Kaurakatu 48 B) 20101 TURKU Puh. 020 7474200 Fax 020 7474202 email: [email protected] www.diversey.com Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi CONDITE OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com DIVERSEY FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 Fax (09) 677 183 email: [email protected] www.faerchplast.com PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi BEMIS VALKEAKOSKI OY Valimotie 21 00380 HELSINKI Puh. 010 313 3000 Fax 010 313 3700 email: [email protected] www.digia.fi OY CELEGO AB AURAPRINT OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi DIGIA OYJ PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. (09) 3434 860 Fax (09) 3434 8650 www.givaudan.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: [email protected] www.kermetar.fi HAARLA OY CORTEx OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi DANISCO SWEETENERS OY Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK Puh. 010 431 030 Fax 010 431 4422 www.danisco.com/sweeteners Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1309 Fax (03) 3399 1350 email: [email protected] www.haarla.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi HAARLA ENGINEERING Pyhäjärvenkatu 5 A 33200 TAMPERE Puh. (03) 3399 1302 Fax (03) 3399 1350 email: [email protected] www.haarla.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: [email protected] www.klueber.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 51 Hankintaopas PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi LABNET OY Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: [email protected] MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: [email protected] www.scanegg.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi LEIPURIN OY PL 40 (Kutojantie 4) 02631 ESPOO Puh. (09) 521 710 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIAG / Laufer International Masonkuja 14 36420 SAHALAHTI Puh. (03) 253 3520 Fax (03) 253 3523 email: [email protected] www.laeufer-ag.de LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 010 429 99 Fax 010 429 3117 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi Hankintaopas MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com NORDIC ID OY Myllyojankatu 2 A 24100 SALO Puh. (02) 727 7700 Fax (02)7277720 email:[email protected] www.nordicid.com ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi ORBIS OY Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: [email protected] Kotisivu: www.orbis.eu PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: [email protected] www.pa-hu.fi PACCOR FINLAND OY Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: [email protected] www.paccor.fi PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: [email protected] www.ppt-filter.com RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: [email protected] www.ravatek.fi SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 [email protected] www.saltia.com Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 (02) 620 6339 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 Fax I www.kehittyvaelintarvike.fi email: [email protected] www.satafood.net TIETO OYJ Aku Korhosen tie 2-6 PL 38 00441 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 www.tieto.com TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 Espoo Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com VALIO OY SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: [email protected] www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 52 OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi VERSO OY Kansakoulukatu 5 B 14 00100 Helsinki Puh. 040-549 7114 email: [email protected] www.versofinland.fi VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SUOMEN VUOKRAKONTTI OY Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh (09) 7258 8700 040 508 4803 email: [email protected] www.vuokrakontti.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY PL 6 (Vesimyllynkatu 4) 33331 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 Fax (03) 254 7811 www.tarratuote.fi OY TEO-PAL AB Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh. (09) 819 0560 Fax (09) 8190 5642 email: [email protected] www.teopal.fi VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. (09) 319 36543 Fax (09) 319 36554 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 47901 VUOHIJÄRVI Puh. (015) 7700 700 email: [email protected] www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja Tarjoamme innovatiivisia email: [email protected] tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun www.worldcourier.com kehitykseen ja kaupallistamiseen. Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS – elintarviketeollisuuden tietojärjestelmien kokonaisratkaisut – operatiivisia toiminnanohjausjärjestelmiä – kokonaisvaltaisia sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja – langattomia- ja integraatioratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Multivac Oy – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut DIGIA OYJ – – – – – LIAG-putkiporsasjärjestelmät Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät Orat Oy Jauhetekniikka Oy LIAG / Laufer International Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at Labnet Oy Saltia Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Arctic Circle Delight Oy – Vito syväpaistoöljyn suodatinjärjestelmä – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat Tankki Oy Nordic ID Oy Kotimainen langattomien tuotteiden valmistaja – langattomat anturit ja järjestelmät omavalvontaan – käsitietokoneet inventointiin yms: – RFID-lukijat – viivakoodilukijat – 2D-lukijat Software Point Oy – WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Busch Vakuumteknik Oy – tyhjiöpumput Christian Berner Oy – – – – – – – – – pakkauskoneita merkkauslaitteita pumppuja prosessilaitteita tyhjiötekniikka tekniset muovit tärinän vaimennus monipäävaa´at prosessien mittauslaitteet – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Suomen Cobra Systems Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Vuokrakontti Oy – kylmä- ja pakastekontit Drink Consult Finland Oy Tieto Oyj – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – – pumput, säiliöt, sekoittajat pakkauskoneet; nesteet, jauhot merkkaus- ja etikettikoneet prosssilaitteet, kuivurit annostelijat; nesteet, jauhot pastörointi- ja suodatuslaitteet höyrynkehittimet pullotus- ja korkituskoneet Haarla Engineering Diversey – pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin – pesukemikaalien annostelulaitteet – prosessien hygieniakartoitukset KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset – – – – – – annostelujärjestelmät automaatioprojektointi konenäköjärjestelmät tuotannon modernisoinnit tuottavuusanalyysit sekä konsultointi valvomo-ohjelmistot ja -laitteet An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet Oy Teo-Pal Ab – – – – – – – – – – kosteusanalysaattorit laboratoriovaa’at lämpö- ja viljelykaapit pH/johtokyky/lämpömittarit ja -elektrodit sentrifugit ultraäänipesulaitteet ravistelijat ja sekoittajat polarimetrit ja refraktometrit vesi- ja kuivahauteet termogravimetrit Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kasvisuutteet kuitu lipidit Algol Chemicals Oy Oy Scandic Trans Ab Cortex Oy – mikrobiologiset elatusaineet – elintarvikkeiden testikitit –lämpötilamittauksetelintarvikkeista –pH-jajohtokykymittarit –petrimaljatjavalmiitmaljat –laboratoriolasit –näytteenottovälineet –laboratoriolaitteet World Courier (Finland) Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET – – – – – – – – – – – – – – – – asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini Berner Oy Agentuuriosasto – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet Brenntag Nordic Oy – elintarviketeollisuuden raaka-aineet Caldic Finland Oy Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – seokset www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 53 Hankintaopas ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT PAKKAAMINEN Bang & Bonsomer Group Oy Oy Celego Ab – – – – – aromit värit ja värjäävät elintarvikkeet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Auraprint Oy – tarrat, tuote-etiketit – RFID-tarrat – sleeverit. wrap-around-etiketit – – – – – – – – rakenteen muokkaajat funktionaaliset raaka-aineet soija-jauheet, -rouheet ja proteiinit vehnäproteiinit hiivauutteet juustojauheet kasvirasvat ja kuorrutteet kuivatut marjat Givaudan Suisse SA sivuliike Suomessa Condite Oy – – – – – – – – – antioksidantit aromit, värit ja vanilliini leivonnan apuaineet luontaiset kasviuutteet luontaistuotteet makeutusaineet sidonta- ja emulgointiaineet säilöntäaineet tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset BEMIS VALKEAKOSKI OY – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Drink Consult Finland Oy – lasipullot ja –purkit – korkit ja kutistekapsyylit – pakkauskoneet Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hunajainen SAM Oy – hunajaa elintarviketeollisuudelle Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot Labnet Oy – – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet maunvahventeet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Danisco Sweeteners Oy Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle – fruktoosi – ksylitoli – laktitoli – Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu) MP-Maustepalvelu Oy Hankintaopas – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset – pakkaus- ja etiketöintikoneet – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot PACCOR Finland Oy – – – – – – – – – Pa-Hu Oy – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit – erikoisjauhot, siemenet, rouheet, litisteet, hiutaleet sekä seokset – etikat ja etikkahappo – kuidut, ravinteet ja vitamiinit – maito- ja heraproteiinit – perunahiutaleet ja –rakeet – sopimustuotanto – öljyt, rasvat ja margariinit Laihian Mallas Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy ------ AmiHelp Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus Oy Foodfiles Ltd – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet Ravatek Oy – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet LIHEL Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset MP-Maustepalvelu Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Tarratuote Oy – vaakatarrat – tuotetarrat – lavatarrat ym. Arctic Circle Delight Oy Elintarvikekehityksen edelläkävijä – tuotekehitys – markkinatutkimus – laadunhallinta – tekniset palvelut JM-Multiproject Oy – prosessi- ja laitossuunnittelu – projektinhoito – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät – HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvonta, tiedonkeruupäätteet Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi Sealed Air Oy – Cryovac - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat Foodwest Oy Larscon Oy Pirkanmaan Laatuetiketti Oy – Kala ja riistatuotteita Lapin puhtaasta aromit ja konsentraatit luonnosta elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi makeutusaineet 54 – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen Haarla Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit RAAKA-AINEET R. Österlund Ky Kb Pack Company Oy – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti Leipurin Oy – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Multivac Oy Orat Oy IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset – – – – – SOPIMUSPAKKAAMINEN – aromit Haarla Oy Valio Oy Teollisuusmyynti Senson Oy - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella – HACCP-koulutukset Verso Oy – T&K ideasta markkinoille – brändin rakennus, pakkaussuunnittelu, viestintä ja kuluttajatutkimukset n TUNNUSTUKSiA Viikki Food Centre Peltolan Pussille ja Pyrollin Salon tehtaalle HD-Flekso-tunnustus – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen Peltolan Pussi Oy on saanut tunnustusta erinomaisesta fleksopainolaadustaan. Yritykselle myönnettiin fleksopainoalalla arvostettu Hd-Flexo -kumppaTYÖHYGIENIA JA nuussertifikaatti yhteistyössä helsinkiläisen reproTURVALLISUUS talo Marvacon kanssa. Sertifikaatti myönnetään ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy vaativien fleksopainotuotteiden Hd-Flexo -tekniikal– tuhoeläintorjunta la toteutettujen painatuksen laatukriteereistä. Laitosjalkine Oy Peltolan Pussi Oy valmistaa korkealaatuisia pape– työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja ripusseja leipomoille, myllyille, makeisteollisuuteen Tukea tulevaisuuden laboratorioihin sekä keskusliikkeille. Tuotevalikoimiin kuuluvat menestystarinoille näyttävien paperipussien lisäksi erilaiset ratapainaTarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun tukset. PPTkehitykseen Pölynpoistotekniikka Oy ja kaupallistamiseen. – pölynpoistolaitteita Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Hd-Flexo on belgialaisen EskoArtworkin kehittä– keskussiivousjärjestelmiä ( Elintarvikekehityksen klusteri OSKE) -ohjelmaa. mä menetelmä fleksopainatuksen päättyvien häiKysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! VOITELUAINEET www.viikkifoodcentre.fi Kermetar Oy - Elkalub voiteluaineet (NSF) Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet Kari Sipilä Sahdinvalmistuksen Suomen mestari Sahdinvalmistuksen vuoden 2011 Suomen Mestari on Kari Sipilä Hollolasta. Kilpailussa sijoittui toiseksi Hannele Hakala-Mero Asikkalasta ja kolmanneksi Antti Hietala Espoosta. Kari Sipilän voittosahtia tuomaristo luonnehti tuoksultaan raikkaaksi, maultaan täyteläiseksi ja jälkimaultaan hyväksi. Kilpailusahtien arviointi tapahtui aistinvaraisesti. Arvostelussa ratkaisevina tekijöinä olivat tuomareiden henkilökohtaisten makumieltymysten ohella tuotteen ulkoinen laatu, väri ja tuoksu. Sahti on suomalainen suodattamaton pintahiivaolut, jonka valmistustaito ulottuu jopa tuhannen vuoden taakse. Pack to The Future ´11 -kilpailun voittajat on valittu LATAA MEDIAKORTTI: kehitttyvaelintarvike.fi >mediakortti Kehittyvä Elintarvike veiden toteuttamiseen ja sisältää myös edistyksellisen MicroScreening -tekniikan, jolla saadaan mm. tasainen värinpeitto painatukseen. Myös muovipakkauksia ja muovipakkausmateriaaleja valmistava Pyrollin Salon yksikkö on saanut Hd-Flexo -kumppanuustodistuksen. Vastaavan todistuksen ovat saaneet jo aiemmin Pyrollin fleksopainettuja tuotteita valmistavat yksiköt Lempäälässä, Tervajoella ja Ypäjällä. Pyrollin Salon joustopakkaustehdas palvelee elintarviketeollisuuden pakkaustarpeita. Pakkauspussien lisäksi yksikössä valmistetaan laminaatti- ja muita ratakalvoja sekä muovisäkkejä ja lavahuppuja. SCA Packaging Finland Oy järjesti 100-vuotisen aaltopahvin kunniaksi pakkaussuunnittelukilpailun – Pack to the Future ´11. Kilpailutehtävänä oli suunnitella viimeistelty aaltopahvipakkaus täysin uudelle käyttökohteelle, olemassa olevalle pakkaukselle nykyistä parempi ratkaisu tai keksiä aaltopahville aivan uusi käyttökohde. Tuomariston päätöksellä voittajana palkittiin Miiro Seppänen suunnitelmalla ”Mukista”, joka tarjoaa kiinnostavan ja innostavan tavan kasvattaa kasveja kotona. Suunnitelma korvaa perinteisen siemenpakkauksen ja helpottaa siementen istuttamista. Toisen palkinnon kilpailussa voitti Ville Merisalo suunnitelmalla ”Wave – akustiikkapaneeli”. Kolmannen palkinnon kilpailussa voitti Timo Huusko suunnitelmalla ”Party Box – hanaviinipakkaus”. Suomen Akatemian rahoitusta folaattitutkimukselle Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt tutkijatohtorin rahoituksen mm. Susanna Kariluodolle Helsingin yliopistosta. Tutkimus edustaa elintarviketieteitä, ja siinä pyritään selvittämään B-vitamiineihin kuuluvan folaatin puutoksen aiheuttamaa anemiaa ja sikiöiden hermostoputken sulkeutumishäiriöitä. Gluteenittoman ruokavalion myötä keliaakikot vähentävät monesti viljatuotteiden kulutusta. Tavoitteena on tutkia folaatteja ja valikoidusti muita B-vitamiineja gluteenittomissa viljoissa ja viljatuotteissa sekä suurentaa folaattipitoisuuksia yhdistämällä lupaavimmat raaka-aineet ja optimoidut bioprosessit kuten idätys tai käyminen. Hanke tuottaa uutta tietoa folaattien rikastamisesta ja niiden vakaudesta sekä käytettävyydestä gluteenittomissa viljavalmisteissa. Lisätietoja: www.pakkauskilpailu.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 55 n NimiTyKSiä • ETT Mari Eskola on nimitetty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (European Food Safety Authority, EFSA) Kontaminanttiyksikön varayksikönjohtajaksi. • TtM Teija Keso on nimitetty ravitsemusasiantuntijaksi Valion Pohjoismaiden myynti ja jakelu organisaatioon. • ETT Markku Mikola on aloittanut Fazer Myllyn tuotekehitys- ja tutkimuspäällikkönä 15.4. ja AMK insinööri Jyrki Kämäräinen Fazer Myllyn kunnossapitopäällikkönä 1.7. Teija Keso Pekka Rantala Eija Virtanen Mika Videman Annika BoströmKumlin Joonas Nevala Reetta Kivelä Jussi Loponen Juha-Antti Lamberg Pia Teir Kimmo Alajoutsijärvi Iiris Aaltio 56 • Päivi Harmaakorpi on nimitetty Fazer Ravintoloiden toimitusjohtajaksi. • Marleena Tanhuanpää on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton lainsäädäntöprosessin johtajaksi 1.6.2011 alkaen ja Olli Anttonen 1.9.2011 alkaen tietohallintopäälliköksi. FM Outi Jalonen on nimitetty Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintään projektipäälliköksi. • ETM Esko Lantto on nimitetty Oy Lunden Ab Jalostajan toimitusjohtajaksi 15.8.2011 lähtien. • Maalaistuote Vataja Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut 6.6.2011 Ari Haapanen. • Eva Strömbom on nimitetty Arla Ingmannin markkinointijohtajaksi, Sanna Heikfolk Foodservice-tuoteryhmäpäälliköksi, Heidi Holopainen Cooking-tuoteryhmäpäälliköksi ja Hanna Wikström markkinointisuunnittelijaksi. • Anu Kokko on nimitetty Fazer Food Services Suomen markkinoinnista ja tarjonnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Marianne Nordblom on nimitetty tuotekehitysjohtajaksi. • ETM Antti Airaksinen on nimitetty Sinerbychoffilla tuotepäälliköksi. • KTM Timo Kärnä on nimitetty HK Ruokatalon tilaus-toimitusprosessin johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. • Insinööri Kari Piispanen on nimitetty Järvi-Suomen Portin toimitusjohtajaksi. • Mikko Vasamo on nimitetty Kraft Foods Finland Productionin tehdaspäälliköksi. • Tero Ervasti on nimitetty Oy Hartwall Ab:n ravintolakanavan asiakkuusjohtajaksi ja Toni Rounas ravintolakanavan asiakasmarkkinointijohtajaksi 1.1.2011 alkaen. Petra Tuulos on nimitetty asiakkuusjohtajaksi kauppakanavaan. • Insinööri Barbara Kankaanpää on nimitetty Linseed Protein Finlandin vt. toimitusjohtajaksi. • KTM Niina Lammila on nimitetty Leaf Suomen tuoteryhmäpäälliköksi ja bio- ja elintarviketekniikan insinööri Roope Nutmi Auran tehtaan valmistuspäälliköksi. • FT Juha-Antti Lamberg on nimitetty 1.8.2011 alkaen Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professoriksi, KTT Iiris Aaltio johtamisen professoriksi ja KTT Kimmo Alajoutsijärvi markkinoinnin professoriksi. • Stefan Massalin on siirtynyt operatiiviseksi kenttäpäälliköksi Atria Concept organisaatioon vastuualueenaan Etelä-Suomen alueen Sibyllayksiköiden myynti ja myynnin kehitys. Eija Virtanen on nimitetty aluepäälliköksi Atria Food Service organisaatioon. Hän vastaa julkishallinnon asiakkuuksista Etelä-Suomen alueella.(1kuva) • KTM Pekka Rantala on aloittanut Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajana 1.9.2011 alkaen. Elintarviketeknikko Nils Antinkaapo on nimitetty liiketoiminta-alueen TIMRO-johtajaksi. • Per Birkholm on nimitetty CFS:m Pohjoismai- Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi den vastaavaksi myyntipäälliköksi nimikkeellä Manager Sales Nordic. • Mika Pyyskänen on nimitetty Fazer-konsernin varatalousjohtajaksi, ins. MBA Janne Toivanen investointihallinnosta ja konsernin projekteista vastaavaksi johtajaksi, MMM Lauri Miettinen hankintapäälliköiden tiiminvetäjäksi, FM Kati Sulin online-dialogijohtajaksi ja dI Jarno Salomäki hankintapäälliköksi. Fazer-konsernin henkilöstöjohtajana aloitti dI Mika Videman. • MBA Maritta Vasarinen on nimitetty Fazer Leipomot Suomen Customer Insight Manageriksi ja ETM Hannu Korpivaara Brand & Category Manageriksi. • KTM Jonna Pelvo on nimitetty Fazer Makeisten Senior Brand & Category Manageriksi ja markkinoinnin suklaatiimin tiimivetäjäksi, ETM Mari Muhonen Senior Brand & Category Manageriksi ja markkinoinnin sokerimakeistiimin tiimivetäjäksi ja MJd Aku Lipsanen Brand & Category Manageriksi. • Tuoteryhmäpäällikkö Jonne Kupi on nimitetty Atria Suomi Oy:n markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon lihasta vastaavaksi markkinointipäälliköksi, Anna Kultalahti kuluttajapakatusta lihasta ja palalihasta vastaavaksi tuoteryhmäpäälliköksi, elintarviketekniikan insinööri (AMK) Janne Hautala pakkauskehitysryhmän ryhmänvetäjäksi, KTM Sanna Päällysaho brändijohtajaksi Atria Suomen markkinointiin ja TtM (ravitsemustiede) ja laillistettu ravitsemusterapeutti Mirva Lampinen Atria Suomen markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon ravitsemusasiantuntijaksi. • Walki Groupin johtoryhmässä on tapahtunut muutoksia. Jarkko Tuominen on Vice President, Corporate Strategy 1.9.2011 alkaen, Wolfgang Thissen Vice President and General Manager of Business Area Technical Products ja Frank Grossmann Vice President and General Manager of Business Area Consumer Board. • ETT Jussi Loponen ja ETM Reetta Kivelä on nimitetty Fazer-konsernin tutkimusteknologeiksi 1.8.2011 alkaen. Heidän tehtävänään on Fazerin tutkimusohjelmaan kuuluvien tutkimushankkeiden suunnittelu ja toteutus. • Hanna Vainio on nimitetty Arla Ingman Oy Ab:ss. Commercial Manageriksi ja Alex Racoveanu Business development Manageriksi. • Joonas Nevala on nimitetty VAASAN-konsernin avainasiakaspäälliköksi Suomen Tuoreet leipomotuotteet -liiketoimintayksikköön, Pia Teir avainasiakaspäälliköksi Leivonnaispakasteet-liiketoimintayksikköön, Food Service – organisaatioon ja Annika Boström-Kumlin Leivonnaispakasteet-liiketoimintayksikköön Business Manageriksi, Bake Off retail. • Antti Knaapila on aloittanut tutkijatohtorina Turun yliopiston Biotieteiden ja elintarvikekemian laitoksella 1.9. n TA PA h T U m A K A L e N T e R i Suomessa Metabomeeting 25.9. Helsinki, www.nutritech.fi Vision: Science for society -seminaari 27.9.2011 Helsinki, www.tsv.fi Sadonkorjuu 30.9.–1.10.2011 Lahti, www.lahdenmessut.fi Turun Ruokamessut 2011 30.9.–2.10.2011, www.turunmessukeskus.fi Smaka på Västnyland 1.–2.10.2011 Fiskars, www.slowfoodvastnyland.org Luomuviikko 3.–9.10.2011 Ravitsemustietoutta tuotekehittäjille 4.10.2011 Helsinki, www.ael.fi EasyFairs Pakkaus & Ruokateollisuus 2011 5.–6.10.2011 Helsinki, www.easyfairs.com Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 10.–11.10.2011 Helsinki, www.rty.fi Kauppa 2012 11.10.2011 Helsinki, www.kauppa.fi New Nordic Food 11.–12.10.2011 Helsinki, www.nynordiskmad.org Tarkastuseläinlääkäripäivät 13.–14.10.2011 Helsinki, www.evira.fi Terveys 21.–23.10.2011, www.finnexpo.fi Elintarviketeollisuus 2011 26.–28.10.2011 Tampere, www.elintarviketeollisuus.fi Mikrobiologiset vesitutkimukset 27.10.2011 Helsinki, www.ael.fi Viini, ruoka ja hyvä elämä 28.–30.10.2011 Helsinki, www.finnexpo.fi Elintarvikeanalytiikan uudet haasteet 1.11.2011 Helsinki, www.ael.fi Päivitä erityisruokavaliotietosi -koulutuspäivät 1.11.2011 Helsinki & 9.11.2011 Kouvola, www.keliakialiitto.fi/liitto/horeca Ateria 2011 8.11.2011 Helsinki, www.wanhasatama.com Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10.–11.11.2011 Helsinki, www.muistiasiantuntijat.fi ELMA 11.–13.11.2011 Helsinki, www.elmamessut.fi Erityisruokavaliot 15.–16.11.2011 Helsinki, www.ael.fi Elintarvikealan seminaari 15.–16.11.2011 Kouvola, [email protected] Muovi Plastics 2011 16.–18.11.2011 Lahti, www.lahdenmessut.fi Terveys, kauneus & muoti 21.–23.10.2011 Helsinki, www.finnexpo.fi Miten metsämarjoille lisäarvoa -seminaari 22.11.2011 Helsinki, www.arktisetaromit.fi Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät 22.–23.11.2011 Helsinki, www.ael.fi Tilastolliset menetelmät laboratoriossa 23.–24.11.2011 Helsinki, www.ael.fi Työterveyspäivät 25.–26.10.2011 Helsinki, www.finnexpo.fi Reaaliaikainen PCR 29.–30.11.2011 Helsinki, www.ael.fi Eläinlääkäripäivät 30.11.–2.12.2011 Helsinki Kemian yö 2.12.2011 Heureka Vantaa, www.kemia2011.fi Lääkäripäivät 2012 9.-12.1.2012 Helsinki, www.laakaripaivat.fi Gastro 2012 21.–23.3.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Ulkomailla Pack Expo 2011 26.–28.9. Las Vegas, www.nutritech.fi 3rd MoniQA International Conference: "Food Safety and Consumer Protection" 27.9. Varna, www.nutritech.fi Phytochemicals in Nutrition and Health 27.9. Giovinazzo, Italia, www.nutritech.fi Protein Technology innovations 2011 28.9. Amsterdam, www.nutritech.fi 41st WEFTA Meeting 27.–30.9. Göteborg, www.wefta2011.org Labelexpo Europe 2011 28.9.–1.10. Bryssel, www.labelexpo-europe.com Food Ingredients India 2.–4.10.2011 Mumbai Allergenes in a Nutshell 4.10.2011 Bracknell, UK, www.rssl.com Combating Contamination 5.10.2011 Bracknell, UK, www.rssl.com Sensory Professionalism 5.–6.10.2011, Snekkersten, Tanska, http://sensorik.dk Anuga 8.–12.10.2011 Köln, www.anuga,fi Lisää tapahtumia osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi. Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella [email protected] ELInTARvIKETEOLLIsuus -MEssuT 26.–28.10.2011 Tampereella OsAsTO A60 Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana syksyn ammattitapahtumissa Agropromash 10.–14.10.2011 Moskova Modern Bakery Moscow 12.–15.10.2011, www.modernbakery-moscow.com Pack & Move 18.–21.10.2011 Basel., www.packmove.ch RadTech Europe Conferensce & Exhibition 2011 18.–20.10.2011 Basel, www.european.ch Elmia Närproducerat 19.–22.10.2011 Jönköping, www.elmia.se/narproducerat World Food Ukraine 25.–27.10.2011 Kiova, www.worldfood-moscow.com IPF Japan 25.–29.10.2011 Tokio, www.ipfjapan.jp Wolrd Food Kazakhstan 1.–4.11.2011 Almaty World Food India 9.–11.11.2011 New delhi, www.food-exhibitions.com World of Food India 16.–18.11.2011 Mumbai, www.worldoffoodindia.com 7th Energy Delta Convention 21.-23.11.2011 Groningen, www.rug.nl/energyconvention Fi Europe & Ni 2011 29.11.–1.12.2011 Pariisi Interfood Novosibirsk 29.11.–2.12.2011 www.food-exhibitions.com 5th International Algae Congress 2011 1.–2.12.2011 Berliini, www.algaecongress.com Dairy Univerese India & Sweet & AnackTec India 6.–8.12. Mumbai, www.koelnmesse-india.com ISM 29.1.–1.2.2012, www.ism.cologne.com ProSweets Cologne 29.1.–1.2.2012 Köln Fish International 12.–14.2.2012 Bremen, www.fishinternational.de IPACK-IMA 2012 28.2.–3.3.2012 Milano, www.ipack-ima.it ExpoHoReCa 1.–3.3.2012 Pietari, www.en.farexpo.ru vALTAKunnALLIsET RAvITsEMuspäIväT 10.–11.10.2011 Helsingissä OsAsTO 39 ELäInLääKäRIpäIväT 30.11.–2.12.2011 Helsingissä OsAsTO A11 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 57 n e T S - S i V U T Kotoisia ja eksoottisia tuulahduksia Sää, luonnonmullistukset ja konfliktit ja toisaalta lyhyen aikaa säilyvät tuotteet ja hankalasti ylläpidettävät referenssit tuovat haasteita laadunvalvontaan ja tuotekehitykseen. Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston seminaarissa Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja tuotekehityksessä pureuduttiin muun muassa kaakaon, mausteiden, juomien ja valmisruokien ominaisuuksiin. Tutkija Leena Lilleberg Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kuvaili Eviran toimintatavoitteita ja aistinvaraisen arvioinnin kehittämistyötä. Evira tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Työ nojautuu tutkimuksen ja riskiarvioinnin avulla saatuun tieteelliseen tietoon. Osa Eviran aistinvaraisesta analytiikasta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin. Perinteisiä alueita ovat olleet lihan, voin ja muiden maitotuotteiden aistinvarainen arviointi ja laatuluokitus. Analyysivalikoimassa on myös mm. viljan, kalojen ja vesien arviointia. Evira on mukana aistinvaraisten menetelmien kehittämisessä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Monet tekijät vaikuttavat kaakaomassan makuun Tuotelaatuasiantuntija Majlen Fazer Fazer Makeiset Oy:sta kertoi kaakaon kiehtovan tarinan kaakaopavusta kotoisaksi suklaalevyksi. Jo atsteekit tiesivät kaakaon olevan ravinteikasta, ja maya-kansa piti kaakaota jumalten lahjana. Kolumbus ei pitänyt kaakaosta, mutta Hernan Cortes ihastui sen makuun vuonna 1528 ja toi Eurooppaan. Ranskan hoviin kaakaojuoma saapui vuonna 1615. Ensimmäiset suklaatehtaat aloittivat toimintansa Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Karl Fazer avasi koditoriansa Kluuvikadulla 1891, ja Fazerin Sininen tuli markkinoille vuonna 1922. Yhdessä kaakaopuun hedelmässä on 25– 40 siementä eli kaakaopapua. Ennen kuin pavuista saadaan kaakaomassaa, niitä on puhdistettava, fermentoitava, kuivattava, pastöroitava, paahdettava, rouhittava, seulottava ja jauhettava. Kaakaomassaa edelleen käsittelemällä saadaan kaakaojauhetta ja kaakaovoita. Suurin osa Fazerin käyttämästä kaakaosta ostetaan kaakaomassana, jota kuljetetaan 58 tankkiautolla. Kaakaomassan makuun vaikuttavat papujen alkuperämaa, paahtoaste, happokoostumus, aromiaineet sekä erilaiset karvaat ja astringoivat ainesosat. Ikäviä virhemakuja ovat mm. tunkkaisuus, multa, home, palaneisuus, ylipaahto ja savun maku. Massa maistuu raa’alta, pajunkuorimaiselta, jos paahdettaviin papuihin on jäänyt kuorta. Länsi-Afrikka tuottaa 70 % maailman kaakaopavuista, Kaakkois-Aasia 20 % ja Latinalainen Amerikka 10 %. Jokaisen alueen kaakaotuotteissa on omat erityispiirteensä, esimerkiksi Kamerun tuottaa punertavaa kaakaopulveria ja brasilialainen kaakaovoi on hyvin pehmeää. Fazerin Sinisen suklaasta 2/3 tulee Ecuadorista, jolle Suomi on merkittävä kauppakumppani. Kaakaonviljelijöitä arvioidaan olevan maailmassa 5 miljoona. Suurin osa tiloista on kooltaan 2–4 hehtaaria, ja vain alle 10 % kaakaosta tuotetaan suurtiloilla. Fazer tukee viljelijöiden ja heidän lastensa koulutusta World Cocoa Foundationin kautta. Mausteiden haasteena tasalaatuisuus vuodesta toiseen Meiran tuotekehityspäällikön Laura Koiviston mukaan maustealan suuri haaste on pystyä tarjoamaan tasalaatuisia tuotteita vuodesta toiseen. Paikalliset kasvuolot vaikuttavat suuresti lopputuotteen aistittaviin ominaisuuksiin (tilavuuspaino, koko, väri, maun voimakkuus, aromiaineet). Jos koko maustesato tuhoutuu esimerkiksi hirmumyrskyn takia, on uusi toimittaja löydettävä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. LisäRuokakesko Oy:n Matti Kalervon mukaan kaupan oman merkkituotteen kehittäminen lähtee ideasta, jonka jälkeen pohditaan onko tuotesegmentissä tilaa kyseisenkaltaiselle tuotteelle. KUVA: LAiLA SePPä Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi väriä tilanteeseen tuo mausteiden pitkä säilytysaika kuluttajan kaapissa: Kuluttaja saattaa kokea, että juuri ostettu, tuttu mauste on ”liian vahvaa” tai jotenkin outoa, kun tosiasiassa hänen vuosia käyttämänsä vanha mauste oli laimentunut. Meira syntyi, kun perinteikkäät SOK:n ja EKAn paahtimot ja tehtaat yhdistettiin vuonna 1988. SOK:n paahtimo aloitti toimintansa jo 1914, ja vähitellen toiminta laajeni käsittämään mm. pöytäsuolan, leivontatarpeita, sinappia, etikkaa ja monenlaisia mausteita. Segafredo Zanetti osti Meiran vuonna 2002. Meira tuntee hyvin suomalaisten käsitykset maustamisesta ja pyrkii vastaamaan kuluttajien odotuksiin. Samalla Meira on myös vaikuttanut suomalaisten makuun. Maustenimikkeitä on noin 80, ja kuivamausteiden markkinaosuus Suomessa on yli 40 %. Rahassa mitattuna kardemumma, sahrami ja paprika ovat suurimmat tuoteryhmät, määrällisesti eniten myydään mustapippuria, kanelia ja paprikaa. Etniset mausteet ovat kasvava tuoteryhmä, mutta toistaiseksi niiden myyntimäärät ovat pienet. Kuluttajapalveluun 20 000 yhteydenottoja vuodessa Ruokakesko Oy:n tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo kertoi Tuotetutkimusyksikön toiminnasta sekä kaupan oman merkkituotteen kehittämisestä ja sen laadun hallinnasta. Vuonna 2010 tuotetutkimusyksikössä tutkittiin lähes 9000 näytettä. Noin 10 % tutkimuksista johtui reklamaatioista, joiden selvittämiseen käytetään usein Robinsonin testiä. Ruokakeskon kuluttajapalvelu on tärkeä laadunvalvonnan apu. Yhteydenottoja on vuodessa noin 20 000, joista puolet tulee netin kautta. Näistä kolme neljäsosaa on reklamaatioita, loput tiedusteluja. Eniten kysytään ravitsemukseen liittyvistä asioista. Viime vuonna Pirkka-koekeittiö julkaisi 656 reseptiä, ja sen reseptipankissa oli yli 10 miljoona käyntiä. Kehittyvä Elintarvike Juomia arvioidaan asteikolla ja kuvaillaan sanoilla Tuotespesifikaatiot arvioinnin apuna Laatupäällikkö Riikka Eerola Saarioinen Oy:stä puhui aiheesta ”Äitien tekemää ruokaa – laatu kohdallaan, aistinvarainen arviointi osana omavalvontaa”. Tuotteita Saarioisella on tällä hetkellä yli 1000, ja raaka-aine- ja pakkaustarvikenimikkeitä on 2500. Monien raaka-aineiden kausiluonteisuus tuo haasteita tuotannolle, kun esimerkiksi alkusyksyn tuoreesta perunasta ja seuraavan kesän vanhasta perunasta pitäisi syntyä aistittavilta ja muilta ominaisuuksiltaan samanlainen tuote. Arvioinnin apuna käytetään tuotespesifikaatiota, jossa kuvataan tuotteen ominaisuudet sanallisesti. Tuotespesifikaatio perustuu tuotekehityksen tuotetestaukseen, aistinvaraiseen kuvailuun ja säilyvyystesteihin. Tuotteen aistinvarainen säilyvyys voi joissakin tapauksissa olla lyhyempi kuin sen mikrobiologinen säilyvyys. Jatko-opiskelija Laila Seppä kertoi Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n yhteishankkeesta Kotimaisten omenalajikkeiden aistittavan laadun kehittäminen. Tutkimus alkoi vuonna 2009 ja jatkuu vielä noin kaksi vuotta. Tutkimuksessa mukana oleville noin 20 lajikkeelle on muodostettu aistinvaraiset kuvailut, joita vielä tarkennetaan tiedonkeruun ja analysoinnin edetessä. Niistä on tarkoitus myös muokata kuluttajia palvelevat kuvailut käytettäväksi niin kauppojen vihannesosastoilla kuin taimimyymälöissäkin. Lisäksi haetaan vastauksia myös siihen, miksi kuluttaja valitsee jonkin tietyn lajikkeen ja millaisena hän sen kokee. Teksti: Laila Seppä Seuran jäsenlehti www.kehittyvaelintarvike.fi e.fi elintarvik 1 tyvä Kehit arvike jäsenlehti Seuran ieteiden eiden sväitt Terveyntityö arvioiusuoralla lopp Farmos ja KiiltoC lean yhdistivät voiman sa johtavaksi suoma laiseksi 1 1vikesalan /puhtau .fi toimijaksi. aelintar 3/11 kehittyvaelintarvike.fi kehittyv Elint Elintarviket ieteiden Seuran jjäsenlehti kehittyva Kehittyvä Elintarvike Elintarviketieteiden 1 2/1 tyvä Kehit arvike Elintarviket Pernod Ricard Finland Oy:n laadunvarmistuspäällikkö Päivi Rantanen valotti juomien aistinvaraisen arvioinnin kiehtovaa maailmaa. Pernod Ricard Finland on osa Pernod Ricardia, maailman toiseksi suurinta alkoholiyhtiötä. Yhtiön kuuluisia tuotemerkkejä ovat mm Absolut, Ballantines, Chivas Regal ja Mumm. Suomessa Pernod-Ricard Finlandilla on 25 % markkinaosuus, ja Alko palkitsi sen viime vuonna parhaana toimittajanaan. Turun tuotantolaitoksella tuotantomaistiaisia järjestetään joka päivä tietyn vuorosysteemin mukaisesti. Lisäksi arvioidaan raaka-aineita, tuotekehitysnäytteitä sekä näytteitä tuotannon ja varastoinnin eri vaiheista. Koska monet tuotteista sisältävät alkoholia, ei näytteitä koskaan niellä. Näyte onkin opittava arvioimaan nielemättä ja sylkemään sylkyastiaan. Näytteet arvioidaan asteikolla 1–5, ja jos arvosana on 3 tai pienempi, poikkeamaa kuvataan sanallisesti. Ulkonäöltään tuote voi olla esimerkiksi luonnoton, vetinen tai väritön. Mahdollisia virhehajuja voivat olla mm. tuoksuttomuus tai laimea, hapettunut tai tunkkainen haju, kun taas virhemakuja ovat esimerkiksi karvas, rikkinen, tunkkainen ja hiivanen. Mikäli havaitaan jokin harvinainen virhe, kaikkia raatilaisia kutsutaan tutustumaan näytteeseen. Oman haasteensa tuovat tuoreet tuotteet, joiden maku ja muu olemus eivät ole vielä kehittyneet tuotteelle tyypillisiksi. Esimerkkinä Päivi Rantanen mainitsi vadelmaliköörin, jonka maku on tuoreena puolukkainen. vastaa Kuka usta? laad lle uottee Tuoretmerkki tai oma tely? määrit Elint o iskarj perä Alku t täynnä maido visia positiiaisuuksia omin jen aRuok eenien allerg lä jäljil Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamm tuotevalikoiman e entistäkin paremmin kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen uusien innovaatioide toimimme yhtenä Tuotteemme kehitetään yrityksenä KiiltoCleann sekä laajemman osaamisen ja Oy:n nimellä. ja valmistetaan Suomessa kantaa vastuuta ihmisistä turvallisesti pesuprosessien asettamat ja meitä ympäröivästä yhteiskunnast ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme vaatimukset. a. Kotimaisena periaatteista toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet on ja Kehittyvä Elintarvike KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 puh. 0207 710 Turku, 401, asiakaspalvelu@ki iltoclean.fi www.kiiltoclean.fi - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakans i_3-2011.indd 1 Vastuullisuu suomalaisen s ruokaketjun vahv uus Rehu-maitoke turvallisuus tjun Keniassa paran ee suomalaisvoimin Lihalla on paikka lautasella ia ologHyg tekn ienia, turvallis Nano vastuullisuus ja uus & tulee rvikkeisiin Lihateollisuus elinta 22.3.2011 10:05:02 us vitsem u & ra it, laat Prosess ta alvon t&v torio laboraus , a k tiik llisu Analyeijeriteo ja M ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI • Syyskaudeksi 2011 kestotilaus 27,50€, oppilaitoksille 22,50€ (v. 2012 kestotilaus 59€/vsk, oppilaitokset 48€/vsk) • Määräaikaistilaus syyskaudeksi 30€ (v. 2012 määräaikaistilaus 65€/vsk) • Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2€/kpl + postituskulut (v. 2012 jälkitilausnippu 2,50€/kpl + postituskulut) • Tilaukset ja näytenumero: [email protected] ILMAINEN LEHTIARKISTO • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä www.kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan kattava ammattilehti n e T S - S i V U T PTJ vieraili kolmessa tehtaassa Turun seudulla Prosessiteknisen jaoston kevätretki suuntautui kesän kynnyksellä Turun seudulle. Tutustumiskohteita oli kolme: Raision mallastamo, Nestlén lastenruokatehdas ja Lundenin ruokatehdas. Raisio Malt Oy on Suomen suurin yksittäinen mallastamo, johon saapuu päivittäin noin 320 tonnia ohraa, josta saadaan noin 270 tonnia mallasta. Tuotannosta 75 prosenttia kuljetetaan ulkomaille, etupäässä Venäjälle, Baltian maihin, Ruotsiin ja Kaukoitään. Vierailun emäntä, kehityspäällikkö Erja Kotaviita, on yksi Suomen harvoista naispanimomestareista. Raisiolla on töissä kolme panimomestaria, mikä takaa riittävän tietämyksen maltaan käyttäytymisestä oluen valmistuksessa. Kotaviita kertoi Raisiosta ja yrityksen uudesta visiosta olla kasvipohjaisten, ekologisten tuotteiden edelläkävijä. Hiili- ja vesijalanjälkilaskelmat on nyt tehty myös rehuille ja maltaille, mutta panimot ovat toistaiseksi suhtautuneet varauksellisesti merkintöjen käyttöönottoon oluessa, vaikka olut kuuluu ympäristöjalanjälkien osalta ”vihreään sektoriin”. Veden ja energiankulutuksen osalta mallastamo on hoitanut oman osuutensa konsernin ekotehokkuustavoitteista kiitettävästi. Viimeisten 10–15 vuoden aikana on saavutettu merkittäviä parannuksia mm. vähentämällä kuivureiden höyrynkulutusta ja jäähdytykseen kuluvan sähkön määrää. Nykyisellään säästökohteita on vaikea enää löytää, ellei itse prosessia muuteta. Pohjoismaiden suurin mallastamoyritys Viking Malt Oy osti Raisio Malt Oy:n heinäkuun alussa. Kaupan myötä Viking Maltilla on kaksi mallastamoa Suomessa, Lahdessa ja Raisiossa, sekä mallastamot Liettuan Panevezyksessä ja Ruotsin Halmstadissa. Viking Maltin 60 kokonaismallastuskapasiteetti on 430 000 tonnia vuodessa. Lastenruokatehdas pyörii täydellä kapasiteetilla Suomen Nestlé Oy:n Turun lastenruokatehtaalla Pansiossa vierailun emäntinä olivat tuotekehityspäällikkö Teija Kenkkilä ja tuotekehittäjä Tessa Johansson. Kuusi vuotta lastenruokatehtaassa työskennellyt Kenkkilä kertoi, että Turun tehdas on nyt Nestlén Pohjoismaiden ainoa lastenruokatehdas, kun yritys siirsi Norjan tehtaan tuotannon kolmisen vuotta sitten Turkuun. Turun tehdas pyörikin kesälomakatkoon saakka tauotta ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Lastenruokia viedään Turusta 16 eri maahan. Viime vuoden tuotannosta myytiin Suomessa reilut puolet. Ruotsiin ja Norjaan siitä meni noin 30 prosenttia ja Venäjälle ja muihin CEE-maihin 15 prosenttia. Noin 320 raaka-aineesta tehdään 170 lopputuotetta noin 130 eri reseptillä. Lähes kaikki liharaaka-aine ostetaan Suomesta, osa Ruotsista ja lammas Uudesta-Seelannista. Muovikuppi on seuraava steppi lastenruokapakkauksissa, Teija Kenkkilä kertoi sitä esitellessään. Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi Mustaherukka, puolukka ja mustikka ovat pääosin suomalaisia, ja muun muassa perunaa, hernettä ja porkkanaa saadaan sopimusviljelijöiltä, joita opastaa Turun tehtaalla työskentelevä agronomi. Lundenilla suomalaisen sinapin syntymäkoti Aivan Nestlén lastenruokatehtaan vieressä sijaitsevaa Lundenin omistamaa Jalostajan ruokatehdasta esitteli myynti- ja markkinointijohtaja Petri Virtanen. Oy Lunden Ab on perheyritys, jonka tytäryhtiötä ovat Oy Lunden Ab Jalostaja, Oy Lunden Catering Ab ja Lunden Food Oü. Omien brändien lisäksi tuotannossa on sekä kaupan merkkejä että elintarvikeyritysten alihankintaa. Oy Lunden Ab Jalostaja tunnetaan etenkin hernekeitostaan ja Auran Sinapista, jota valmistetaan edelleen perinteisellä menetelmällä: sinapinsiemenet jauhetaan kivimyllyillä. Makeat keittosinapit tehdään jauheista. Sinapin myynnistä kesäkauden osuus haukkaa noin 40 prosenttia ja joulusesonki 25 prosenttia. Hernekeittoa syntyy vuodessa noin 3500 Myynti- ja markkinointijohtaja Petri Virtanen (keskellä) esitteli Lundenin Turun tehdasta. Kutsu EAJ:n seminaariin 23.11.2011 ONKO LAUTASELLASI ALLERGEENEJA? Aika: 23.11.11 klo 9–15 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Raisio Malt Oy:n isoimpaan idätysyksikköön tutustuivat mm. Auli Raunio, Markku Hurme, Pirkka Karaila, Marja Tamminen ja Aija Kortesmaa. Yksikköä esitteli kehityspäällikkö Erja Kotaviita (keskellä). KUVAT: JUhANi SibAKOV tonnia ja sinappia 850 tonnia. Lisäksi yritys tekee mm. patoja, salaatteja, kolmioleipiä ja säilykkeitä. Oy Lunden Catering Ab on verovapaalle sektorille erikoistunut toimitustukku ja logistiikkayritys, jonka toimipiste on myös Turussa. Asiakaskuntaan kuuluu lentoyhtiöitä sekä Itämeren sekä Suomenlahden matkustaja-aluksia. Lunden Food Oü on Tallinnan alueella sijaitseva ruokatehdas, jossa valmistetaan mm. kolmioleipiä, täytettyjä patonkeja ja HoReCatuotteita. Tuotteet myydään sekä Lunden Cateringin että asiakkaiden omilla brändeillä. • Seminaarin pääpuhuja on allergeenianalytiikan huippuasiantuntija dr. Bert Popping (Eurofins CTC). • Ohjelma tarjoaa uusimmat tuulet ruoka-aineallergioiden tutkimuksesta, allergeenien monitoroinnista ja mittaamisesta, teollisista näkökohdista ja viranomaisvaatimuksista. Osallistumismaksuun sisältyy salaattilounas ja kahvitarjoilu. Seminaarihinnat: opiskelijat ETS:n jäsenet kannattajajäsenten edustajat ei-jäsenet 25 € 50 € 75 € 100 € Ilmoittautumiset ETS:n sihteerille sähköpostitse osoitteeseen [email protected] 31.10.2011 mennessä. Ilmoittautuneet saavat sähköpostilla tili- ja viitenumeron osallistumismaksun maksamista varten. Erillisten laskujen lähettämisestä veloitetaan 5 euron laskutuslisä. Juhani Sibakov & Pirjo Huhtakangas Kehittyvä Elintarvike Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto ATJ yritysvierailulle Hartwallin Lahden tuotantolaitokselle 8.11. ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Lahteen Hartwallin tuotantolaitokselle. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta. Paikalle on tarkoitus saapua kimppakyydeillä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot [email protected]. Etusija on ATJ:n jäsenillä. Vierailun aikataulu klo 14.00 Saapuminen ja yritysesittely klo 14.30 Tehdaskierros klo 15.30 Inno-prosessi, innovaatiopäällikkö Riitta Saleva-Sjöblom klo 16.15 Laadunvalvonta, laadun ohjauspäällikkö Minna Tuiskunen klo 17.00 Maistiaiset pubissa Tervetuloa! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 61 n e T S - P A L S T A | Anna Kojo Sähköinen jäsenkirje käyttöön Elintarviketieteiden Seura ry ottaa käyttöönsä sähköisen jäsenkirjeen, joka lähetetään kaikille seuran jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa seuralle ja hyväksyneet, että seura voi lähettää kyseiseen sähköpostiosoitteeseen tietoa seuran toiminnasta. Paperisista jäsenkirjeistä luovutaan. Kutsut seuran vuosi- ja syyskokoukseen löytyvät Kehittyvä Elintarvike -lehdestä, seuran internet-sivuilta sekä sähköisestä jäsenkirjeestä. Syksyn tapahtumia Syksyllä seura ja lehti ovat esille omalla osastollaan kolmessa tapahtumassa. Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät pidetään 10.–11.10. Helsingissä teemalla Allergia - Ehkäisystä ravitsemushoitoon. Osastomme numero on 39. Elintarviketeollisuus 2011 -messut järjestetään 26.–28.10. Tampereella. Kolmatta kertaa toteutettavien Elintarviketeollisuus-messujen osastoilla ja seminaareissa esittäytyvät muun muassa viljanjalostus-, liha-, kala-, meijeri-, leipomo- ja juomateollisuus. Messuosastomme numero on A60. Eläinlääkäripäivät pidetään 30.11.–2.12. Helsingissä Messukeskuksessa. Eläinlääkäripäivillä on yhteensä yhdeksän luentokokonaisuutta kolmen päivän aikana. Eläinlääkäripäivillä osastomme numero on A11. Seuran syyskokous 2.11. Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 2. marraskuuta klo 16 alkaen Tieteiden talolla Helsingin keskustassa. Ilmoittautumiset sihteerille [email protected] n KANNATTAJAJäSeN Logica on enemmän kuin pelkkä sovellustoimittaja Kevättalvella Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi liittynyt Logica Suomi Oy tarjoaa asiakkailleen konsultointipalvelua, joka tähtää asiakkaiden toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, integroi tietojärjestelmiä ja on asiakkaidensa ulkoistuskumppani. Logica toimii 36 maassa, ja sillä on jo useiden kymmenien vuosien historia Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Logican palveluksessa on 41 000 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 3 200. – Olemme IT-palveluyritys ja tarjoamme asiantuntevaa ja konkreettista tietoa teknologioista ja järjestelmistä. Suoritamme asiakkaillemme esimerkiksi IT-sovellusten testausta, tuotamme järjestelmien kehitys-, tuki- ja ylläpitopalveluita ja tarjoamme automatisointiprosesseja, kertoo liiketoimintapäällikkö Ilkka Nuutinen. Hän vastaa Logican elintarvikealalla toimi- vien asiakkaiden IT-ratkaisujen toimivuudesta. – Logica toimii useiden merkittävien kansainvälisten elintarviketeollisuuden toimijoiden kumppanina erilaisissa liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehityshankkeissa sekä palveluiden tuottajana. Olemme sitoutuneet pitkäaikaiseen yhteistyöhön asiakkaidemme ja heidän yhteistyökumppaneidensa kanssa ja tuemme heidän menestymistään liiketoiminnan kehittyessä. Olemme aktiivisesti läsnä kaikissa asiakkaan toiminnoissa, kuuntelemme ja perehdymme asiakkaan liiketoimintaan, Nuutinen tarkentaa. Lisätietoa elintarvikealan ajankohtaisista tuulista Suomessa Logica on toiminut ja toimii monen keskeisen suomalaisen elintarviketeollisuuden toimijan toiminnanohjausjärjestelmien toteutushankkeiden kumppanina, erityisesti elintarvike-, vilja- ja rehutoimialalla. Lisäksi Logica tuottaa toiminnanohjausjärjestelmien jatkuvia kehityspalveluita laajasti toimialan eri toimijoille. Yritys on toteuttanut ja toimittanut elintarvikealan toiminnanohjausjärjestelmiä vuodesta 1985. – Elintarvikeala on tärkeä asiakasryhmä Logicalle. Pyrimme auttamaan koko toimialan toimintaa yhdistämällä ratkaisuillamme toimialan yrityksiä ja siten parantamaan toimialan tehokkuutta. Pyrimme siihen, että ratkaisumme kattavat toiminnot pellolta vähittäiskauppaan. Suomalaisia asiakkaitamme ovat muun muassa Valio, Jalostaja ja Raisio. Ilkka Nuutinen kertoo, että Elintarviketieteiden Seura on hänelle entuudestaan tuttu Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta. – Pyrimme olemaan mukana elintarvikealan keskeisissä yhteisöissä. Sen vuoksi kannattajajäsenyys ETS:ssä on meille hyödyllinen. Koemme myös ETS:n toiminnan tärkeäksi elintarvikealalla. Toivomme, että kannattajajäsenyyden kautta saamme tietoa elintarvikealan ajankohtaisista asioista, jotta pystymme kehittämään omia ratkaisujamme tehokkaasti. Tulevaisuudessa osallistumme mielellämme esimerkiksi seuran järjestämiin seminaareihin, joissa käsitellään esimerkiksi alan lainsäädännön muutoksia tai toimialan kehityshankkeita. Anna Kojo Ilkka Nuutinen vastaa Logican elintarvikealan asiakkuuksien IT-ratkaisujen toimivuudesta. Hän odottaa mielenkiinnolla ETS ry:n kannattajajäsenyyden tuomia etuja. KUVA: LOgicA SUOmi Oy 62 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi 24.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jaostojen toimintaa ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Hartwallin Lahden tuotantolaitokselle. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: [email protected]. Vuonna 2012 ATJ järjestää perinteisen seminaarinsa 1.2. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät seuran internet-sivuilta lähempänä ajankohtaa. EAJ järjestää Allergeeni-seminaarin 23.11. klo 9–13 Tieteiden talolla. ETMJ vieraili Primula Oy:n uudella tehtaalla Järvenpäässä 10.5. ja piti samalla sääntömääräisen vuosikokouksensa. IPSJ piti vuosikokouksena 23.5.2011 Kylpylä-hotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Vuosikokouksessa valittiin jaoston vuoden 2011 johtoryhmä, jonka yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta. Jaoston puheenjohtajana jatkaa Jani Koponen. PTJ järjesti kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteita olivat Raision mallastamo, Nestlén lastenruokatehdas sekä Lundenin (Jalostaja) tehdas. TETS järjesti kevätekskursion Elintarvikepäivään 3.5. TETSillä on käytössään uusi sähköpostiosoite [email protected]. Osoitteeseen voi lähettää TETSin hallitukselle tarkoitettuja viestejä. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 9.6. Henna Grönberg, Heli Tammivuori, Petri Ollila, Tiia Mörsky, Laura Pokela, Anna Isokangas, Helinä Siivinen, Marjo Poutanen, Laura Mattinen, Heikki Aisala, Tiina Palomäki, Elina Hietikko ja Irmeli Lundqvist. Lisäksi uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin Labnet Oy. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi KUTSU ETS:N SYYSKOKOUKSEEN 2.11.2011 Elintarviketieteiden Seura ry.:n vuoden 2011 syyskokous pidetään keskiviikkona 2.11.2011 klo 16.00 alkaen Helsingissä Tieteiden talolla, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Kokouksen yhteydessä on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä sihteerille sähköpostilla [email protected] Kokouksen esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Tilintarkastajaa koskeva korjausehdotus seuran sääntöihin 7. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen 8. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen 9. Jäsenasiat 10. Muut asiat 11. Kokouksen päättäminen Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2011 Hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] Pysykää kuulolla! Aurinkoista alkusyksyä toivotellen Anna Kojo Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri(at)ets.fi, sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETT Kaisu Vuokko puheenjohtaja Taloustutkimus Oy Lemuntie 9, 00510 HELSINKI p. 040 726 4651 [email protected] Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä ETS:n kannattajajäsenet Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Foodfiles Oy Ltd Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Kauppamyllyjen yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinerbychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy FT Mika Tuomola puheenjohtaja p. 040 732 6700 [email protected] Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä ETM Tiina Partanen puheenjohtaja Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 [email protected] Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 [email protected] Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä ETM Hanna Ikonen puheenjohtaja Viikki Food Centre, VFC Viikiinkaari 4 00790 HELSINKI p. 040 560 4025 hanna.ikonen@ viikkifoodcentre.fi Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FM Oskar Laaksonen Biokemian ja elintarvike kemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 333 6816, 040 744 1067 [email protected] Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK Anna Kojo sihteeritaloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 [email protected] FT, ETL Jarmo Heinonen Laurea Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 [email protected] 63 n e T S - S i V U T 64 Kehittyvä Elintarvike 4/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi 24.10. mennessä. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jaostojen toimintaa ATJ järjestää yritysvierailun 8.11. klo 14 Hartwallin Lahden tuotantolaitokselle. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: [email protected]. Vuonna 2012 ATJ järjestää perinteisen seminaarinsa 1.2. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät seuran internet-sivuilta lähempänä ajankohtaa. EAJ järjestää Allergeeni-seminaarin 23.11. klo 9–13 Tieteiden talolla. ETMJ vieraili Primula Oy:n uudella tehtaalla Järvenpäässä 10.5. ja piti samalla sääntömääräisen vuosikokouksensa. IPSJ piti vuosikokouksena 23.5.2011 Kylpylä-hotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Vuosikokouksessa valittiin jaoston vuoden 2011 johtoryhmä, jonka yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta. Jaoston puheenjohtajana jatkaa Jani Koponen. PTJ järjesti kevätekskursion tiistaina 31.5. Turun suunnalle. Vierailukohteita olivat Raision mallastamo, Nestlén lastenruokatehdas sekä Lundenin (Jalostaja) tehdas. TETS järjesti kevätekskursion Elintarvikepäivään 3.5. TETSillä on käytössään uusi sähköpostiosoite [email protected]. Osoitteeseen voi lähettää TETSin hallitukselle tarkoitettuja viestejä. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 9.6. Henna Grönberg, Heli Tammivuori, Petri Ollila, Tiia Mörsky, Laura Pokela, Anna Isokangas, Helinä Siivinen, Marjo Poutanen, Laura Mattinen, Heikki Aisala, Tiina Palomäki, Elina Hietikko ja Irmeli Lundqvist. Lisäksi uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin Labnet Oy. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi KUTSU ETS:N SYYSKOKOUKSEEN 2.11.2011 Elintarviketieteiden Seura ry.:n vuoden 2011 syyskokous pidetään keskiviikkona 2.11.2011 klo 16.00 alkaen Helsingissä Tieteiden talolla, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Kokouksen yhteydessä on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä sihteerille sähköpostilla [email protected] Kokouksen esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Tilintarkastajaa koskeva korjausehdotus seuran sääntöihin 7. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen 8. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen 9. Jäsenasiat 10. Muut asiat 11. Kokouksen päättäminen Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2011 Hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] Pysykää kuulolla! Aurinkoista alkusyksyä toivotellen Anna Kojo Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella sihteeri(at)ets.fi, sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmä ETT Kaisu Vuokko puheenjohtaja Taloustutkimus Oy Lemuntie 9, 00510 HELSINKI p. 040 726 4651 [email protected] Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmä ETS:n kannattajajäsenet Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Foodfiles Oy Ltd Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Kauppamyllyjen yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinerbychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy FT Mika Tuomola puheenjohtaja p. 040 732 6700 [email protected] Elintarvikehygienian jaoston johtoryhmä ETM Tiina Partanen puheenjohtaja Paulig Oy Satamakaari 20 00981 HELSINKI p. 040 560 7562 [email protected] Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston johtoryhmä FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, 70701 KUOPIO p. 0206 106 350 [email protected] Prosessiteknisen jaoston johtoryhmä ETM Hanna Ikonen puheenjohtaja Viikki Food Centre, VFC Viikiinkaari 4 00790 HELSINKI p. 040 560 4025 hanna.ikonen@ viikkifoodcentre.fi Turun Elintarviketutkijain seuran hallitus FM Oskar Laaksonen Biokemian ja elintarvike kemian laitos Vatselankatu 2 20014 TURUN YLIOPISTO p. (02) 333 6816, 040 744 1067 [email protected] Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK Anna Kojo sihteeritaloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070 [email protected] FT, ETL Jarmo Heinonen Laurea Ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9 02650 ESPOO p. 040 536 1437 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2011 [email protected] 63
© Copyright 2024