Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2/2013 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Kohti pohjoismaista ruokavaliota Kalanjalostus monipuolistuu PROSESSIT, RAVITSEMUS & AISTITTAVA LAATU KALATEOLLISUUS 1 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 WebAx sähköinen omavalvontajärjestelmä Meillä hymy näkyy ovelle asti, sillä omavalvontamme on kunnossa Onko yrityksesi omavalvontasuunnitelma päivitetty yrityksesi toiminnan mukaiseksi? Saatko tarvitsemasi tiedot, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa? Sähköisen omavalvontaohjelmamme WebAxin avulla teet yrityksesi arjesta helpompaa ja turvallisempaa. Pyydä esittely! WEBAX SÄHKÖISEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄN EDUT OVAT MONIPUOLISET: SAAT NOPEASTI YLEISKUVAN PÄIVÄN AIKANA SUORITETTAVISTA OMAVALVONNAN TEHTÄVISTÄ WEBAXIN TYÖLISTALTA. SAAT MUISTUTUKSEN TEKEMÄTTÖMISTÄ TÖISTÄ SÄHKÖPOSTILLA. ARKISTO, JONNE TALLENTUVAT TEHDYT TARKASTUKSET JA POIKKEAMIEN KORJAAVAT TOIMENPITEET. Tilaa jo tänään! Lisätietoja: Asiakaspalvelu | p. 0207 495 706 [email protected] | www.racx.fi 2 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ VÄHENTÄÄ ARKISTOITAVAN PAPERIN MÄÄRÄÄ. JÄRJESTELMÄ TOIMII MYÖS HYVÄNÄ TYÖKALUNA KETJUJOHDOLLE. VALMIIT OMAVALVONTASUUNNITELMAT OVAT HELPOSTI SIIRRETTÄVISSÄ SÄHKÖISEEN MUOTOON. n PÄÄKIRJOITUS 2/2013 Kuva: Saija ahvenainen Luottamus kovilla F innwatchin raportti tammikuussa paljasti kurjat työolot tuotannossa. Kun oli häthätää selvitty tästä kohusta, repesi hevosenlihaskandaali. Tätä kirjoittaessa se käy kuumimmillaan. Vanha somerniemeläinen sananlasku toteaa, että ”hyvä hevonen näkkyy huanonkin loimen alta”. Vaan eipä näkynyt edes modernin pakkauksenkaan läpi! Yhä uusista elintarviketuotteista löytyy vähintäänkin jäämiä hevosenlihasta, jota ei kuitenkaan ole ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Ei auta, vaikka hevosenliha olisi ollut kuinka hyvää tahansa. Tuotteet on vedettävä markkinoilta pois, koska liha on ”piilossa”, siitä ei ole mainintaa pakkauksen päällä. Väkisin jää miettimään, miten vilpillistä ruokaa kaupoissa myydäkään. Pakkausmerkinnöissä tuotteen kerrotaan olevan jostain tietystä raaka-aineesta valmistettua, mutta se ei olekaan totta. Tai pakkauksen päällä olevat merkit antavat sen vaikutelman, että tuote on alusta loppuun asti valvottua ja eettisesti valmistettua. Ahneus lienee suurin syy petoksiin, kun halvasta tehdään kallista. Lisäksi yritysten omavalvonnan käytännön toteutus on pettänyt, ja viranomaisetkaan eivät ole pysyneet ajan tasalla. Toivottavasti näistä skandaaleista on saatu lisäpotkua kotimaisen ruuan edistämiseen. Vastuullisuuden eteen on vielä paljon tehtävää. Sinisilmäinen ei kannata olla. Itseäni nyppii myös se, että elintarvikkeita rakennetaan jonkun tietyn terveysvaikutuksen varaan, mutta samalla ”tuhotaan” hyvän raaka-aineen sopivuus toiselle asiakaskunnalle. Kaupoissa olen esimerkiksi nähnyt tuotteita, jotka on suunnattu sydänterveyden edistämiseen. Tuotteissa on käytetty apu- ja lisäaineita, jotka estävät sen sopivuuden muun muassa keliaakikoille tai lisäaineita kammoksuville, vaikka itse perusraaka-aine olisi näille kuluttajaryhmille mitä mainioin. Saa olla todella tarkkana pakkausmerkintöjä lukiessa. Myös maku on ollut monta kertaa pettymys. Kuitenkin hyvä maku on kauniin ulkonäön lisäksi ehdottomasti tärkein hyvän mielen tuoja ruokapöydässä. Vastuullisuuden eteen on vielä paljon tehtävää. Vanha totuus on, että hyvällä ja hitaalla prosessilla saadaan hyvät raaka-aineet maukkaiksi ja ravitseviksi ja samalla myös säilyviksi. Mikäs sen parempaa kuin juureen tehty maalaisruisleipä tai yön yli leivinuunissa hautuneet karjalanpaisti ja muikkukukko! Mutta tiedämmekö vielä riittävästi, mitä kaikkea esimerkiksi teollisuuden kypsennys- tai fermentointiprosesseissa tapahtuu? Voisiko niitä vielä säätää entistä paremman aistittavan ja ravitsemuksellisen laadun varmistamiseksi, ilman lisäaineita? Eipä ihme, jos kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita lähiruuasta, luomusta ja myös kosher-sertifioiduista elintarviketuotteista. Varsinkin kahta viimeksi mainittua elintarvikeryhmää säädellään ja valvotaan tarkasti. Tässä lehdessä Suomen ylirabbiini Simon Livson kertookin, mistä kosher-ruuassa on kysymys. Lehdessä on monipuolista asiaa niin ravitsemuksesta kuin aistittavasta laadusta. Sokerina pohjalla näkymiä kalateollisuudesta! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Olemme Elintarvikepäivässä 7.5 Helsingin Messu keskuksessa. Nähdään siellä! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 3 Kuva: ebax Oy Sisältö 2 • 2013 10.4.2013 Pääkirjoitus: Luottamus kovilla, Raija Ahvenainen-Rantala ..................................................3 Kolumni: Paradoksaalinen maku, Anja Lapveteläinen ............................................................6 Puheenvuoro: Tuotekehitystä monimutkaistuville markkinoille, Suvi Urvikko-Mäkivaara .. 18 Pakina: Ruokaperäistä huutoa, Heikki Manner ..................................................................... 19 Maailma mausteilla: Raaka-aineita vai brändejä vientiin? Ari Virtanen ...........................38 s.14 n Ajankohtaista Mobiilikoodit elintarvikealalle Viime vuosina yleistyneet mobiilikoodit ovat rantautumassa myös elintarvikealalle. Elintarvikevalvonnan Oiva-raportointi alkaa toukokuussa, Pirjo Huhtakangas ........................ 12 Mobiilikoodit rantautuvat elintarvikealalle................................................................................ 14 Joutsenmerkki laajenee elintarvikkeisiin ................................................................................... 16 Tähtituote-finalisteissa korostuu pienyritysten innovatiivisuus ................................................ 17 n Teema: Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kaisa Poutanen: Paikalliset raaka-aineet kunniaan, Pirjo Huhtakangas...................................20 Suuret väestötutkimukset poikivat uutta tietoa, Kaisu Meronen..............................................24 Hiljainen tieto avittaa prosessien ja laadun kehittämisessä, Mauri Yli-Kyyny ..........................28 Maku- ja terveellisyysmielikuvat ovat monitahoisia, Harri Luomala .........................................32 Elintarvikkeet (yltä)kylläisyyden ja painonhallinnan markkinoilla, Kristiina Juvonen, Leila Karhunen & Kaisa Poutanen .................................................................34 Kuluttajalähtöistä kehitystyötä Pohjois-Savossa, Anja-Riitta Keinänen ...................................36 n Erikoisteema: Kalateollisuus Kalastus on Suomessa vastuullista, Katriina Partanen.............................................................40 Luonnonkalaa lisää ruokapöytiin, Pirjo Huhtakangas .............................................................. 41 Kalateollisuus monipuolistuu, Pirjo Huhtakangas ....................................................................42 Kasvuhakuinen perheyritys, Pirjo Huhtakangas .......................................................................44 Keravan Kalatalo yhteistyönä, Pirjo Huhtakangas ....................................................................45 Kalatuotteiden rasvahappokoostumus optimaaliseksi, Susanna Airaksinen ...........................46 Elintarviketalouden tutkimusohjelma........................................................................................47 n Ravitsemus s.38 Brändit pärjäävät Elintarvikebrändien merkitys maailmankaupassa kasvaa nopeasti, Ari Virtanen kirjoittaa Maailma mausteilla -palstalla. & Terveys Kohti terveellistä, pohjoismaista ruokavaliota, Matti Uusitupa, Marjukka Kolehmainen & Kaisa Poutanen ....................................................48 Keliakia-, diabetes- ja allergiariskiin voidaan vaikuttaa varhain ................................................ 51 Suomi on yhä DASH-ruokavalion mallimaa, Kaisu Meronen .....................................................52 n Talous & Markkina Kosher-ruoka kiinnostaa yhä enemmän teollisuutta ja kuluttajia, Simon Livson ......................54 Uusia tuotteita ja palveluja tulevaisuutta ennakoimalla, Anna Kirveennummi & Riikka Saarimaa...................................................................................56 Lähiruuan tarjontaketjut tarkastelussa, Lotta Jalkanen, Pasi Rikkonen & Heli Kauriinoja ......58 n Tiede & tutkimus Aistinvarainen tutkimus ja kuluttajatestaukset monipuolistuvat, Tuuli Puolimatka & Tuomo Tupasela.........................................................................................60 Opinnäytetöitä ...........................................................................................................................62 Palstat Alkupaloja ....................................................................................................................................8 Uutuuskirjoja .............................................................................................................................63 Tunnustuksia .............................................................................................................................64 Nimityksiä ..................................................................................................................................65 Haarukassa ................................................................................................................................66 Tapahtumakalenteri ...................................................................................................................68 Hankintaopas.............................................................................................................................69 s.54 Kosher-ruoka kiinnostaa Laadulliset ja taloudelliset syyt lisäävät kiinnostusta kosherruokaan. 4 n ETS-sivut Mehunvalmistusta, sairaalaruokaa ja noroviruksia, Timo Nieminen.........................................73 Elintarvikepäivä kokoaa ammattilaiset Helsinkiin .....................................................................74 ETS-palsta, Anna Kojo ...............................................................................................................75 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: juhani SibaKOv s.20 Paikalliset raaka-aineet kunniaan Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen haluaa nostaa paikalliset, hyvät raakaaineet ja ruokavaliot arkikäyttöön. Hän pelkää, että myös kehittyvät maat hylkäävät omat, hyvät raakaaineensa ja paikallisen, terveellisen ruokavalion tavoitellessaan uudenlaisia herkkuja. − Hyvinvointi on luonut uusia ongelmia, muun muassa sen, miten yltäkylläisyydessä voi elää terveellisesti. Eväät tähän löytyvät usein lähempää kuin moni arvaakaan, Poutanen vakuuttaa. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyy teema 1/2013 22.2. 2/2013 10.4. 3/2013 11.6. 4/2013 27.9. 5/2013 1.10. 6/2013 11.12. Analytiikka & tuotekehitys Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka Raaka-aineet & lisäaineet Sopimusvalmistus Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 5 n KOLUMNI Kuva: Tuija HyTTinen/iTä-Suomen ylioPiSTo Paradoksaalinen maku Minkä perusteella valitset ruokasi? Kulutta jatutkimusten esille tuomat valintaperusteet vaihtelevat trendien, tuoteryhmien ja spesi fisten kuluttajatarpeiden mukaan. Lähiruo ka, luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vas tuullisuus tulevat vastaan tämän päivän tren deinä. Terveellisyys ja hinta keikkuvat debat tien ja suhdanteiden mukaan, mutta tuot teen maku se vaan nousee tutkimuksissa toistuvasti valintakriteereiden kärkisijoille. Tässä kohtaan henkilökohtaisesti ensim mäisen makuun liittyvän paradoksin: Verrat tuna nyt vaikka ruuan terveellisyyteen ja sii hen kohdistettuun t&kpanokseen, makuun liittyvä satsaus − huomioiden sen kestosuo sikkiaseman kuluttajan valintakriteerinä − näyttäytyy suomalaisella elintarvikesektorilla hämmästyttävän vaatimattomana. Ainakin, jos sitä tarkastelee vaikkapa rekrytointiil moitusten perusteella. Milloin viimeksi olet nähnyt rekrytekstin, jossa haettaisiin aistit tavan laadun ja kuluttajakokemusten am mattilaista vastaamaan tuotteiden makuun liittyvästä osaamisesta t&k:n, markkinoinnin tai laadunohjauksen tarpeisiin? Mutta löytyisikö selitys toisesta paradok sista: Se, mitä kuluttaja ajattelee olevan ma kukokemusta, onkin brändin ohjaksissa? Esimerkki tästä löytyy äskettäin ilmesty neestä Food Quality and Preference leh destä (2013; 28:505−509). Julkaisussa osoi tettiin, että keksin maku, flavori ja miellyt tävyystulokset muuttuivat selvästi sen mu kaan, tarjottiinko se epäterveellisen vai ter veellisen maineessa olevalla brändinimellä. Ja mikä mielenkiintoisinta, sellaiset henkilöt, jotka tietoisesti rajoittavat syömistään (rest rained eaters), söivät suurempia määriä sil loin, kun näytteet oli tarjoiltu terveellisenä pi detyn kuin epäterveellisenä pidetyn brändin kekseinä. Näin ollen vahvalla ja hyvin raken 6 netulla brändillä pääsee jo pitkälle. Aisti osaamisen sijaan saattaakin olla tehok kaampaa satsata brändiosaamiseen. Kuka tietää? Sopiva osaamisalojen yhdistäminen tuo varmasti synergiaetua. Mikähän tarkoitus lienee evoluutiolla ja kulttuurin ja kielen kehityksessä ollut vielä silläkin paradoksilla, että se, mitä kuluttaja kuvaa makukokemuksena, koostuu tosiasi allisesti sekä maku että hajuaistimuksista sekä vapaiden hermopäätteiden välittämäs tä kemotunnosta. Ammattilaiset kutsuvat tätä aistimusten kirjoa flavoriksi, joka edellä mainitun esimerkin mukaisesti suodattuu Makuun liittyvä satsaus näyttäytyy suomalaisella elintarvikesektorilla hämmästyttävän vaatimattomana. kuluttajakokemuksena vielä vahvasti ennak kokäsitysten kautta. Miksi niin monessa kie lessä vain yksi ilmaus: maku? Ja mielipide siitä, pidänkö tuotteesta – olosuhteet ja tar peet huomioon ottaen − niin paljon, että va litsen sen ostoskoriini vielä toisenkin kerran. Ja sitten ovat vielä ne ulkonäköön, väriin ja suutuntumaan liittyvät rakenneominaisuu det, jotka saattavatkin olla ne keskeisimmät tuotteen hyväksyttävyyden ja kuluttajan ko keman maun vartijat. Ja samalla myös teki jöitä, jotka vaikuttavat ruuan aiheuttaman kylläisyyden tuntemuksiin. Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Entä jos tutkimus vielä jonain päivänä näyttää toteen sen, että ruokaan liittyvillä aisti ja mielihyväkokemuksilla voi olla käy tännön merkitystä pitkällä aikavälillä syömi sen hallinnassa? Innostaisiko se meitä kulut tajina keskittymään arjessamme syömiseen ja ruuasta saataviin aistielämyksiin? Innos taisiko se myös toimialaamme satsaamaan aistimusten tietotaitoon nykyistä ennakko luulottomammin? Voi myös kysyä, miten voisimme vauhdit taa esimerkiksi Elintarviketieteiden Seuran aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) jä senten keskinäistä yhteydenpitoa tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi? Olemme jo osa eurooppalaista E3Sorganisaatiota, jon ka sivuilta (www.e3sensory.eu) löytyy ajan tasaista tietoa merkittävimmistä alan tapah tumista ja toimijoista. Kuulin eräällä sympo siummatkallani hyviä kokemuksia kansalli sesta sensorykeskustelufoorumista, jossa arkisia ongelmakohtia vaikkapa uusien me netelmien hyödyntämisestä tai raadin kou luttamisesta voi pohtia yhdessä muiden alan kollegojen kanssa. Löytyisikö suomalaiselle sensorykeskustelufoorumille käyttäjiä ja yl läpitäjiä? Toukokuussa pääsemme ainakin verkot tumaan ja päivittämään tietoja kätevästi Hel singissä Added Value by Sensory Approaches symposiumissa (http://nsw2013.vtt.fi). Nähdään siellä! Anja Lapveteläinen dosentti, yliopistotutkija Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto Kehittyvä Elintarvike 24. vuosikerta Aikakauslehtien liiton ISSN-L 0787-8273 jäsenlehti ISSN 0787-8273 (Painettu) ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA Elintarviketieteiden Seuran Itä- ja PROSESSIT, RAVITSEMUS Pohjois-Suomen jaoston ja & AISTITTAVA LAATU Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmät ja toimitus KALATEOLLISUUS Henrik Backman Anja Dernjatin Riku Isohätälä Katriina Partanen Anna Vainikainen NEUVOTTELUKUNTA Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU Mari Kivi PAINO Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA 2013 Kestotilaus 59€/vsk. määräaikaistilaus 65€/vsk. oppilaitokset 48€/vsk. irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut. Hintoihin lisätään ALV. KANSIKUVA Ab Chipsters Food Oy /Teppo Johansson LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 7 n ALKUPALOJA ETP Food for Life -verkosto ponkaisi uuteen vauhtiin Biotalous muuttaa elintarviketeollisuutta ETP Food for Life -verkosto on 36 maassa toimiva elintarvikealan yhteistyöfoorumi. Suomen verkoston vetovastuu on siirtynyt VTT:ltä Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:lle, joka vastaa myös www.foodforlife.fi ja www.foodle.fi sivustoista. Pienen hiljaiselon jälkeen tavoitteena on aktivoida verkoston toimintaa Suomessa ja tarjota yhteistyöfoorumi innovaatioiden nopeammalle ja entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. VTT käynnisti vuoden alussa uuden kärkiohjelman: Tie Biotalouteen. Siinä on mukana elintarviketeollisuuden uusien arvoketjujen, bisnesmallien ja tuotantoprosessien kehitystyö. Tutkimus keskittyy kasvipohjaisten elintarvikkeiden, uusien kuitupitoisten tuotteiden, biokemikaalien ja pakkausmateriaalien kehittämiseen. − Tavoitteemme on, että Suomen elintarviketeollisuus pystyy tulevaisuudessa tuottamaan entistä terveellisempää ja turvallisempaa, mutta samalla myös maukasta ruokaa kestävän kehityksen ehdoilla, VTT:n teknologiajohtaja anu Kaukovirta-norja toteaa. Biotalous on biomassan jalostamisesta syntyvä tulevaisuuden teollisuussektori. Ominaista sen toiminnalle ovat resurssitehokkuus, jalostusarvon maksimoiminen, kierrätys, tiukka integraatio energiantuotantoon sekä kyky rakentaa uutta yli nykyisten sektoreiden. n Aktivointi konkretisoituu syksyllä toteutettavassa seminaarissa, jossa pääyhteistyökumppaneina ovat Elintarviketeollisuusliitto ja VTT. Seminaarissa vauhditetaan vuoropuhelua tutkimuksen ja liikeelämän välillä. Seminaariin on tulossa myös tutkijoiden posterinäyttely. n Lisätietoja: www.foodforlife.fi www.foodle.fi Perinteet, perhearvot ja nostalgia nousussa Saarioinen Oy:n lokakuussa 2012 teettämä tutkimus selvitti, mitä arki ja syöminen ovat tulevaisuudessa. Kvalitatiiviseen tutkimukseen vastasivat elintarviketeollisuuden parissa kuluttajatutkimusta tehneet tutkijat USA:sta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Alankomaista, Ruotsista, Tanskasta, Puolasta ja Suomesta. Tutkimuksessa esitettiin väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa oman näkemyksensä mukaan ja kertoivat ajankohtaisista trendeistä. Tutkimus toteutettiin osana Saarioisten omaa Tekes-hanketta innovaatiomenetelmien kehittämisosiossa. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden merkittä- vimmät ruokatrendit ovat perinteet, perhearvot ja nostalgia. Myös ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys nousivat vahvasti esille. − Tämän päivän arki on täynnä kiiltokuvamaista suorittamista. Tulevaisuudessa ruuasta ja syömisestä puhutaan arvojen kautta. Voimakkaimmin ruokaan liitetään perhearvot. Myös kanssakäyminen ja sosiaalisuus korostuvat. Valmisruuan rooli kasvaa entisestään tarjoamalla ratkaisuja syömiseen liittyviin emotionaalisiin ja käytännön tarpeisiin, Saarioisten markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva mäenpää kertoo. n Yli kaksi kolmasosaa maailmankaupasta konsernien sisäistä Maailmankaupasta yli kaksi kolmasosaa syntyy konsernien eri yksiköiden välisestä sisäisestä kaupasta. Konsernien sisäisillä siirtohinnoilla on huomattava vaikutus myös bruttokansantuotteeseen. Kun yhteisöveroaste on Suomessa 24,5 %, yhden ulkomailta saadun lisäveroeuron BKT-vaikutus on yli nelinkertainen suoraan verovaikutukseen verrattuna. Pääosa tuotteiden arvonlisästä syntyy arvoketjun portinvartijayrityksille ja niille, jotka omistavat aineetonta omaisuutta. Useissa teollisuusyrityksissä sisäisten palvelujen (esim. t&k, myynti, markkinointi) kustannukset ovat suuremmat kuin valmistuskustannukset. Muun muassa nämä tiedot selviävät ETLAn julkaisemasta Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa -kirjasta, jossa on vedetty yhteen tulokset laajan tutkimushankkeen yli 20 osatutkimuksesta. n Ruokavisa laajenee maakuntiin Vuonna 2012 käynnistynyt ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus Ruokavisa laajenee tänä vuonna maakuntiin. Pilottimaakunniksi on valittu Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi. Näiden lisäksi Ruokavisa käydään viime vuoden tapaan myös pääkaupunkiseudulla ja nyt myös koko Uudellamaalla. Ruokavisa koostuu kaikille avoimesta verkkooppimateriaalista, verkossa tehtävästä osaamiskilpailusta ja syksyllä järjestettävästä Ruoka-aika! -tapahtumasta. Ruokatiedon lisäksi maakuntapilotteja ovat toteuttamassa molemmista maakunnista paikalliset MTK:n liitot sekä Kotitalousopettajien liiton alueelliset yhdistykset. n Lisätietoja: www.ruokavisa.fi Suomessa kehitetty maailman tulisin chili? Suomalainen Fatalii Gourmet -chilituottaja on onnistunut jalostamaan chililajikkeen, joka on vielä tulisempi kuin maailman tulisimman chilin tittelin haltija Moruga Scorpion. Fatalii Gourmet JIGSAW -niminen tulee myyntiin jauheena, ja sen nauttimisessa on syytä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Fatalii Gourmet -yrityksen chilimestari jukka Kilpinen on jalostanut chililajikkeita jo vuosien ajan. Toissa vuonna tuloksena oli kautta aikojen ensimmäinen Suomessa kehitetty, suojattu chililajike. Nyt syntynyt Fatalii Gourmet JIGSAW -lajike on usean vuoden jalostuksen lopputulos. n Tenojoen lohisaalis kasvoi Tenojoen vesistön kokonaislohisaalis vuonna 2012 oli 110 tonnia, josta vähän yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Saalis oli kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (129 tonnia). Hieman yli puolet saaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisilla verkkopyydyksillä. Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 60 tonnia, joka oli noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset (30 t), kalastusmatkailijat (29 t) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat (1 t). Norjan puoleisesta lohisaaliista (50 t) valtaosan pyysivät paikkakuntalaiset kalastajat. n Kalastustuotteiden valvontaohje uudistettu Eviran uusi kalastustuotteiden valvontaohje on suunnattu valvontaviranomaisille, mutta myös toimijat voivat sitä hyödyntää. Ohjeessa käsitellään kalastustuotteita koskevia vaatimuksia alkutuotannossa, valmistus- ja vähittäismyyntivaiheessa. Tärkeimmät kalankasvatusta koskevat vaatimukset koskevat kalan aistinvaraista laatua, säilytys- ja kuljetuslämpötiloja, jäähdytykseen käytettävän veden ja jään turvallisuutta ja pakkausmerkintöjä. n Lisätietoja: www.evira.fi Ruokaturvallisuus esillä IFFA-messuilla Ruokaturvallisuus on keskeinen teema lihanjalostusteollisuuden ammattilaisten IFFA-messuilla 4.–9.5. Erityisesti raaka-aineiden jäljitettävyyttä parantavat ratkaisut ovat messuilla näyttävästi esillä. Jäljitettävyys koskee tuotantoprosessin kaikkia vaiheita, ja esillä on ratkaisuja aina tuotannon suunnittelusta lähtien. Kolmen vuoden välein pidettävä tapahtuma käsittelee lihanjalostusalaa sen kaikista eri näkökulmista. Mukana ovat laitteet, tarvikkeet ja teknologiat niin teurastukseen, lihan leikkaamiseen ja käsittelyyn kuin punnitsemiseen, pakkaamiseen, kuljettamiseen, jäädyttämiseen, varastoimiseen ja myymiseen. Lisäksi IFFAssa ovat esillä mausteet sekä lihan käsittelyn ja makkaranvalmistuksen vaatimat lisäaineet. n Lisätietoja: www.iffa.messefrankfurt.com Ravintolamuistot talteen Hotelli- ja ravintolamuseon Restopedia -hanke kerää suomalaisia ravintolamuistoja. Museojohtaja Anu Kehusmaa kutsuu ravintoloitsijat, alan ammattilaiset ja kaikki suomalaiset ravintolassa kävijät mukaan kertomaan omia muistojaan Restopediaan. Muistoja voi lähettää osoitteissa www.restopedia.fi tai www.facebook.com/hrmrestopedia. Aineistoa tallennetaan tutkijoita, toimittajia, alan opiskelijoita, tulevia ravintoloitsijoita ja ravintolakulttuurista kiinnostuneita varten.n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 9 n ALKUPALOJA Elintarvikkeiden uudelleenmuokkaus kiinnostaa Suolan, sokerin ja rasvan vähentäminen elintarvikkeista eli uudelleenmuokkaaminen on kuuma puheenaihe Euroopan maissa. Elintarvikealan osapuolet väittelevät prosessin hyödyistä. Lainsäädäntö ei pysy vauhdissa mukana. Liikalihavuudesta kärsivän väestön määrä on kasvanut niin suureksi, että voidaan puhua maailmanlaajuisesta epidemiasta. SALUS-hankkeen ravitsemusasiantuntija, professori Raija Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoo, että kaikissa Euroopan maissa ruokavalioon liittyvät sairaudet nostavat kuolleisuuslukuja. Yhteiseurooppalaisessa EU:n rahoittamassa SALUS-hankkeessa tutkitaan teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden uudelleenmuokkaamista. Projekti seuraa 12 EU-maassa elintarvikkeiden ja valmisruokien sokerin, suolan ja rasvan määrää, kerää parhaita teollisuuden käytäntöjä niiden vähentämiseksi ja tiedottaa aiheesta yrityksille sekä kuluttajille. – Suomessa on puhuttu jo pitkään elintarvikkeiden uudelleenmuokkauksen merkityksestä, ja olemme edelläkävijöitä esimerkiksi kevyttuotteiden käytössä. Tätä keskustelua käydään nyt kiivaasti Euroopassa, toteaa MTT:ssä SALUS-hanketta vetävä erikoistutkija Terhi latvala. MTT:n tutkijat ehdottavat uudelleenmuokkaamiselle määritelmää, jossa ruokatuotteen alkuperäistä koostumusta muokataan tiettyjä ruoka-ainesosia vähentämällä tai käyttämällä terveellisempiä ainesosakoostumuksia. Samalla kuitenkin säilytetään tärkeimmät ominaisuudet, esimerkiksi maku, rakenne ja säilyvyys. n Kitkan viisas alkuperäsuojattu Kitkan viisas -muikku on saanut suojatun alkuperänimityksen EU:n laajuisessa nimisuojajärjestelmässä. Nimitystä käytetään Kuusamon ja Posion kuntien ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista. Kitkan viisas on useimpia muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi, joten sen ruoto säilyy pehmeänä. Kalaa nousee Koillismaan järvistä keskimäärin 300–400 tuhatta kiloa vuodessa. EU:n nimisuojajärjestelmä suojaa elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä ja takaa tuotteen alkuperän. Nimisuojauksen on saanut EU-alueella yli 1 100 tuotetta, joista yhdeksän on tuoreista kaloista. Suomalaisia tuotteita on rekisteröity yhteensä yhdeksän. Suomalaiskauppiaita rohkaistaan verkkoon Suomalaisyrityksiä on ryhdytty rohkaisemaan verkkokauppatoimintaan. Koko verkkokauppaprosessin ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty eCommerce Lab -demohuone, joka esiteltiin ensimmäistä kertaa Kaupan liiton verkkokauppakoulutuksen yhteydessä maaliskuussa. Verkkokauppaa halutaan tehdä kauppiaille tutuksi näyttämällä konkreettisesti verkko-ostamisen keskeiset vaiheet. Verkkokaupan demohuone selkiyttää monimuotoista kokonaisuutta ja näyttää kauppiaalle, miten verkkokauppa todella toimii. Tavoitteena on paran- taa yritysten edellytyksiä ja uskallusta lähteä mukaan verkkokauppatoimintaan. Demossa keskeisenä on, miltä verkko-ostaminen, logistiikka ja maksuliikenne näyttävät kauppiaan näkökulmasta ja toisaalta, mitä kauppiaan on huomioitava, kun asiakas palauttaa verkosta ostamiaan tuotteita. Demohuoneen ovat ideoineet alan asiantuntijayrityksistä tulevat verkkokauppakoulutuksen kouluttajat. Käytännön toteutuksesta vastaavat Ammattikorkeakoulu Arcadan opiskelijat. n Vanha olut takaisin tuotantoon Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja paikallinen Stallhagenin panimo ovat sopineet, että maailman vanhimpiin kuuluva olut rekonstruoidaan ja otetaan uudelleen tuotantoon. Olut on peräisin 1840-luvulla uponneesta laivan hylystä, jonka sukeltajat löysivät Ahvenanmaan eteläpuolelta kesällä 2010. Oluen koostumus on sittemmin perusteellisesti analysoitu VTT:n laboratorioissa moderniin teolliseen tuotantoon soveltuvan reseptin uudelleen luomiseksi. Olut on säilynyt merenpohjassa 50 metrin syvyydessä noin 170 vuotta. Stallhagenin panimo rekonstruoi reseptin ja kehittää vanhasta oluesta uuden tuotantokelpoisen version. Ahvenanmaan 10 maakunnan hallitus on päättänyt, että osa historiallisen oluen tulevista myyntituotoista ohjataan ympäristön hyvinvointia lisääviin toimiin. – Maakunnan hallitus on päättänyt tukea näin kerääntyvillä varoilla meriarkeologista tutkimusta sekä merialueiden vedenlaadun parantamista ympäristönsuojelullisin keinoin, toteaa kulttuuriministeri Johan ehn maakunnan hallituksesta. Paikalliselle ”käsityöoluita” tuottavalle Stallhagenin panimolle sopimus avaa uusia mahdollisuuksia ja markkinoita. – Uskomme, että tästä historiallisesta oluesta rekonstruoimamme versio tulee kiinnostamaan oluen ystäviä kaikkialla maailmassa, sanoo Stallhagenin toimitusjohtaja jan Wennström. Panimon tavoitteena on tuoda kuuluisan hylkyoluen uusi versio markkinoille kesäkuun alussa vuonna 2014. n Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Sitra luo uutta bisnestä teollisilla symbiooseilla Sitra on tuonut Suomeen kansainvälisesti menestyneen yhteistyömallin, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään toistensa ylijäämämateriaaleja. Teolliset symbioosit luovat uutta liiketoimintaa ja säästävät luontoa. Suomessa alkoi maaliskuussa resurssiviisauteen ja teollisiin symbiooseihin liittyvä kokeilu, jonka avulla yritykset voivat tehostaa materiaalien ja osaamisen käyttöä. Mallin avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa sekä vähentää kustannuksia, luonnonvarojen käyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä ja jätteiden määrää. Yritykset saavat lisää myyntiä ja voivat luoda uusia tuotteita. Teollisia symbiooseja edistävää NISP-mallia (National Industrial Symbiosis Programme) kokeillaan kevään aikana pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä. – Teolliset symbioosit ei ole uudenlainen yhteistyömalli, vaan erittäin hyväksi todettu malli, jota käytetään jo ympäri maailmaa. Skandinaviassa tätä ei tosin ole vielä kokeiltu, sanoo johtava asiantuntija jyri arponen Sitrasta. n Lisätietoja: www.sitra.fi/teolliset-symbioosit www.sitra.fi/resurssiviisaus Pienten erien kylmäkuljetuksiin moderni Itella Termo. Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelun avulla lähetät pienet elintarvike-eräsi nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lähes kaikkialle kotimaahan. Nyt myös suoraan kuluttajaasiakkaille. Pienet erät nopeasti perille Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelu on kehitetty lihanjalostus- ja valmisruokateollisuuden, meijereiden ja leipomoiden tarpeisiin. Sillä pystytään vastaamaan muun muassa lähi- ja luomuruuan kasvavaan kysyntään. Palveluun kuuluu erikokoisia EPP-laatikoita ja Termorullakko. Laatikoihin voit pakata elintarvikkeita aina 25 kiloon asti ja rullakkoon noin 150 kilon edestä. Itella Termo-palvelu mahdollistaakin erityisen hyvin korkeintaan 24 tunnin toimitukset pienemmille kylmäkuljetuserille. Ekologisesti ympäri Suomen Itella Termo-palvelut perustuvat Itellan kattavaan kuljetusverkkoon, jolloin lähetät pieniä kuljetuseriä helposti ympäri maata – myös poikki Suomen. Itella Termo on ekologinen valinta, sillä kuljetuksiisi ei käytetä kylmäkuljetusajoneuvoja, vaan Itellan tavallista kalustoa. Yrityksiin ja kotitalouksiin omat jakeluajat Lämpötila jatkuvassa seurannassa Kiinnostuitko? Termo-laatikossa elintarvikkeiden lämpötilaa pidetään mahdollisimman lähellä lähetyslämpötilaa kylmägeelien avulla. Elintarvikkeiden lämpötiloja seurataan viiden minuutin välein laatikossa olevien sensorien avulla. Halutessasi seuraat lämpötiloja myös itse. Yrityksille lähetyksesi jaetaan lähettämistä seuraavana päivänä klo 14 mennessä, yleensä jo aamupäivällä. Kuluttajille voit valita jakeluajaksi joko klo 12–15 tai klo 17–19. Ota yhteyttä p. 0200 77000 www.itella.fi/termo n AJANKOHTAISTA Kuva: evira elintarvikevalvonnan oiva-raportointi alkaa Ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden elintarvikevalvonnan tulokset julkaistaan toukokuusta alkaen Oivahymynaamasymboleilla. − Oiva-raportin saa laittaa toimipaikan oven viereen vaikka heti sen saavuttua postitse. Pakolliseksi asia muuttuu myöhemmin, mahdollisesti jo myöhemmin tänä vuonna, Marina Häggman kertoo. Tavoitteena yhdenmukainen valvonta Tulokset julkaistaan aluksi internetissä osoitteessa www.oivahymy.fi. Yritys voi laittaa saamansa Oiva-raportin myös sisäänkäyntinsä viereen. − Kunnan terveystarkastaja tekee tavallisen tarkastuksen, jonka tuloksena syntyy julkaistava Oiva-raportti tavallisen tarkastuskertomuksen lisäksi. Oiva kertoo toimijan toiminnan lainmukaisuudesta, ylitarkastaja Marina Häggman Evirasta kertoo. Hän vakuuttaa, ettei Oivaa tarvitse pelätä, kun oman yrityksen asiat ovat kunnossa. − Oivassa on kaksi hymyilevää hymiötä. Ne kertovat elintarviketurvallisuuden olevan hyvällä tasolla ja sen, ettei kuluttajaa johdeta harhaan. Tämä asia ei ole uusi. Iso osa yrityksistä toimii jo nyt kyseisen periaatteen mukaisesti, Häggman vakuuttaa. Oiva-raportissa kuvataan hymynaamoilla yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia. Mitä leveämpi hymy on, sitä paremmin elintarviketurvallisuusasiat ovat ravintolassa tai myymälässä hoidettu. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Oiva-raportoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa elintarvikevalvontaa kautta Suomen. Kaikki tarkastettavat asiat ovat saaneet arviointiohjeen, ja Evira on järjestänyt niistä elintarviketarkastajille laajamittaista koulutusta ympäri maata. − Yhdenmukaiset arviointiohjeet poistavat suurimmat erot heti alkuun. Jokaista valvontayksikköä pyydetään ensin yksikön sisällä yhtenäistämään oppimaansa ja arviointituloksensa. Kun Oiva on astunut voimaan, yhtenäistämistä laajennetaan yli valvontayksikkörajojen, ja pikkuhiljaa valvonta saadaan yhtenäisemmäksi koko Suomessa, Häggman tarkentaa. Hänen mukaansa Oivan sisäänajossa tärkeintä on, että valvontayksikön sisällä käydään keskustelua arvioinnista, jotta tarkastettavat asiat arvioidaan samalla tavalla valvontayksikön alueella. − Ennen kuin ensimmäinen Oiva-raportti on ilmestynyt, on liian varhaista sanoa, miten yhtenäistämistä jatketaan yli valvontayksikkörajojen. Selvää on, että niin tehdään, mutta toimintatavasta ei ole päätöstä, Häggman sanoo. Oiva-järjestelmässä tarkastettavat asiat on jaettu 18 ryhmään. Niitä kaikkia ei käydä läpi jokaisessa tarkastuksessa, mutta erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa puhtauteen ja yleiseen hygieniatasoon sekä elintarvikkeiden lämpötiloihin ja allergeeneihin. Tänä vuonna alkava Oivan kakkosvaihe koskee Eviran valvomia teurastamoita ja niiden yhteydessä toimivia laitoksia. Oiva laajenee muihin elintarvikehuoneistoihin ja -laitoksiin vuoteen 2015 mennessä. Oiva-pilotti viidessä kunnassa Valvontatietojen julkaisemista kokeiltiin Oiva-pilotissa viidessä kunnassa vuonna 2010−2011. Pilottiin kuului rajatusti elintarvikemyymälöitä ja ravintoloita Helsingissä, Heinolassa, Keski-Uudellamaalla, Lappeenrannan alueella sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueella. Ravintoloiden ja ruokakauppojen valvontatietoja julkaistaan jo monessa maassa: muun muassa Tanskassa, Belgiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Oiva on saanut vaikutteita eniten tanskalaisesta Smileystä. n Lisätietoja: Marina häggman ylitarkastaja elintarviketurvallisuusvirasto evira elintarvikehygieniayksikkö marina.haggman(at)evira.fi Oiva-raportti Oiva-raportti kertoo tarkastuksessa tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta. Tulokset julkaistaan hymynaama-asteikolla. Mitä leveämpi hymy on, sitä paremmin yritys täyttää lainsäädännön vaatimukset. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Yleisarvosana määräytyy sen perusteella, mikä on Oiva-raportissa heikoin arvosana. Se voi sisältää usean oivallisen tuloksen, mutta yhden huonon, 12 jolloin arvosanaksi tulee huono. Koska raportissa näkyy jokainen tarkastettu osa-alue ja tulos hymiöin, raportti voi sisältää monta oivallista hymiötä, vaikka yleisarvosana olisi heikompi. Sanallinen huomio antaa kuluttajalle lisätietoa. Oivallinen hymiö tarkoittaa, että yrityksen toiminta on vaatimusten mukaista. Hyvä-hymiön saaneen yrityksen toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuut- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi ta eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Korjattavaa-hymiön saaneen yrityksen toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttaja harhaan. Epäkohdat pitää korjata määräajassa. Huono-hymiön saaneen yrityksen toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Nämä epäkohdat pitää korjata heti. Oiva-raportti julkaistaan aluksi internetissä ja myöhemmin myös yri- tyksen sisäänkäynnin yhteydessä. Malli raportista julkaistaan kevään 2013 aikana. Elintarvikevalvontatietojen julkistamisesta säädetään elintarvikelaissa (23/2006) ja tarkemmin valmisteilla olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Evira tekee valvontatietojen julkistamistavasta määräyksen. Lisätietoja: www.oivahymy.fi Kontakteja yli toimialarajojen 3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet FoodTec 2013 -messuilla! Ensi syyskuussa löydät koko arvoketjun saman katon alta, kun Helsingin Messukeskukseen kokoontuu elintarviketeknologian koko tuotantoketju suunnittelusta ja pakkauksista käyttöön ja painokoneista markkinointiin. Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas- ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen. Elintarviketeknologia Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Muoviteollisuus Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan! Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 www.foodtechelsinki.fi | www.pactec.fi | www.graftec.fi | www.plastec.fi 13 n AJANKOHTAISTA mobiilikoodit rantautuvat elintarvikealalle Mobiililaitteiden, tablettien ja muiden päätelaitteiden nopea yleistyminen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää mobiilitekniikoita elintarviketeollisuudessa. Mobiilikoodit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Eri toimialat ovat hyödyntäneet niitä myös Suomessa, erityisesti markkinoinnissa ja tuotetietojen jakamisessa, kuten lehtimainonnassa ja tuote-esitteissä. Mobiilikoodeilla tarkoitetaan ensisijaisesti QR-koodeihin perustuvia ratkaisuja. QR-koodit kehitettiin Japanissa 1990-luvulla. QR-kirjaimet tulevat sanoista Quick Response, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että informaatio voidaan lukea koodista kännykkään helposti ja vaivattomasti. Koodi poikkeaa tavallisesta viivakoodista siten, että informaatio tallennetaan kaksisuuntaisena pysty- ja vaakatasoon (ns. 2D.koodi). Näin koodiin voidaan tallentaa huomattavasti enemmän informaatiota. QR-koodi on standardoitu (muun muassa ISO/IEC 16022) ja laaja-alaisesti käytössä maailmalla. QR-koodit ovat pisteistä koostuvia matriiseja, eivätkä itsessään kerro käyttäjälle mitään tarjottavasta sisällöstä. Koodeihin yhteyteen liitetyn symboliikan avulla käyttäjälle voidaan antaa vinkkejä siitä, mihin koodia voidaan käyttää tai mitä koodin takaa löytyy. Symboliikka ja tekstit yhdessä kertovat myös jotakin siitä, että tämä on käyttäjälle suunnattu palvelu. Käyttäjä lukee mobiilikoodin omalla päätelaitteellaan. QR-koodin lukeminen edellyttää, että puhelimessa on kamera, Internet-verkkoyhteys sekä ns. QR-reader -lukuohjelma. Erilaisia lukuohjelmia on saatavilla ilmaiseksi ja yhä useammin lukuohjelma on jo asennettuna kännykkään. Itse lukeminen tapahtuu siten, että käyttäjä käynnistää lukuohjelman, kuvaa mobiililaitteen kameralla koodin ja tämän jälkeen käyttäjä ohjautuu koodin osoittamalle verkkosivustolle. 14 Kuva : eb ax Oy Kuva: Sanna Lantta Koodien avulla erilaisiin kohteisiin voidaan laittaa tuotteen valmistukseen, sisältöön tai hyödyntämiseen liittyvää oheisinformaatiota, toimitusjohtaja Tuomo Paakkanen kertoo. Monenlaista lisäarvoa Yksi merkittävä lisäarvo liittyy käyttöön ja käytettävyyteen. Käyttäjät eivät lue ohjeita tai ole kiinnostuneita tiedosta, jollei se ole mielenkiintoista sisällöltään tai esitysmuodoltaan. Mobiilikoodit tarjoavat helpon liittymäpinnan tietoon tai palveluun. Aina voi kuvitella, miltä näyttäisi esimerkiksi jonkin tuotteen tai palvelun ohjeistus selostettuna videolla verrattuna pelkkään yksitoikkoiseen tekstiin. − Voidaan perustellusti sanoa, että tuotteen arvoa voidaan nostaa tarjoamalla sopivia oheispalveluita. Tuotteessa voisi olla esimerkiksi koodi, josta aukeaa ohje, miten tiettyä laitetta tulee käyttää. Multimedian avulla monista asioista voidaan teh- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi dä kiinnostavampia, havainnollisempia ja helpommin ymmärrettäviä, toimitusjohtaja Tuomo Paakkanen Ebax Oy:stä kertoo. Mobiilikoodeja voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa kohteisiin kuten hyllyille, mainoksiin, esitteisiin, tuotteisiin ja pakkauksiin. Koodien toimivuuden kannalta on oleellista, että koodit ovat sijoitettuina paikkoihin, joissa verkkoyhteydet toimivat. Heikot ja puuttuvat verkkoyhteydet lienevät suurin syy siihen, että mobiilikoodipalvelu ei toimi. Rajaton määrä tietoa Koodi vie vähän tilaa, ja siihen liitettyyn verkkosivustoon voidaan tallentaa käytän- Kuva: ruOKaKeSKO Ruokakesko ja K-ruokakaupat hyödyntävät QR-koodeja Helmikuun 2013 alusta lähtien viidentoista Pirkkalihapakkauksen etiketissä on ollut QR-koodi. Ruokakesko ja K-ruokakaupat ovat hyödyntäneet QR-koodeja mainonnassa ja tuotepakkauksissa. − QR-koodin kautta asiakas saa helposti ja vaivattomasti tuotteeseen liittyvää lisäinformaatiota ja -palveluja omaan mobiililaitteeseensa. Elintarvikepakkauksissa olevien QRkoodien kautta asiakkaalle tarjotaan tuotteeseen liittyvää reseptiikkaa tai tietoa tuotteen alkuperästä, kehityspäällikkö marja-Riitta jarva Ruokakeskosta kertoo. Tällä hetkellä Ruokakeskossa on käynnissä QR-koodipilottihanke HK Ruokatalon kanssa. Helmikuun 2013 nössä rajattomasti tietoa. Koodeilla voidaan välittää oikeaa ja tutkittua tietoa. Ei-digitaalista tietoa on vaikea tuottaa, jakaa ja ylläpitää. Informaation liittäminen esimerkiksi tuotteisiin sisältää monia työvaiheita ja on hankalaa. − Mobiilikoodien avulla tiedon hallinta on mahdollista tehdä virtaviivaiseksi ja helpoksi. Tietoja voidaan päivittää suurellekin määrälle kohteita omalta tietokoneelta. Koodienhallintapalvelu mahdollistaa tietojen päivittämisen etänä, vaikka kohde olisi muualla tai vaikka itse kohteesta ei tiedettäisi, missä se sijaitsee, Paakkanen selvittää. Mobiilikoodit ovat kaksisuuntainen kanava. Niiden avulla voidaan sekä jakaa et- alusta lähtien viidentoista Pirkka-lihapakkauksen etiketissä on ollut QRkoodi. Skannaamalla koodin asiakas päätyy mobiilioptimoidulle sivulle, josta löytyy tuotteeseen liittyviä reseptejä ja ostoslista sekä mahdollisuus osallistua kilpailuun ja antaa palautetta. Lisätietoa QR-koodikampanjasta löytyy osoitteesta www. pirkka.fi/qr ja m.pirkka.fi/qr. − QR-koodien skannausmäärien ja sisältövalintojen seurannan avulla saamme arvokasta tietoa siitä, millaiset mobiilisisällöt kiinnostavat Kruokakauppojen asiakkaita, Marja- tä myös kerätä informaatiota. Käytännössä tiedon keruu tapahtuu siten, että käyttäjä ohjautuu koodin avulla palautelomakkeelle, jonne käyttäjä voi tallentaa vaikkapa asiakaspalauteinformaatiota. Koodien avulla erilaisiin kohteisiin voidaan laittaa tuotteen valmistukseen, sisältöön tai hyödyntämiseen liittyvää oheisinformaatiota. Koodien avulla on myös helppo välittää käyttäjille tietoja tuotteen alkuperästä. Maailmalla suosittuja ovat olleet myös tuotteisiin liittyvät ruokareseptit ja tiedot raaka-aineista. − Mobiilikoodeilla voidaan myös kerätä informaatiota ja ne soveltuvat mainiosti myös tietojen kuten palautteiden keräämi- Riitta Jarva kertoo. Pilotti kestää helmikuun alusta heinäkuun loppuun. − Haluamme tarjota asiakkaillemme arkea helpottavia palveluita ja kiinnostavaa sisältöä. Käynnissä onkin parhaillaan useita hankkeita, joilla edistetään sähköistä asiointia sekä lisätään K-ruokakauppiaiden ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta, Jarva selvittää. n seen. Mikäli koodit on sijoitettu esimerkiksi elintarvikepakkauksiin tai esitteisiin, niitä voidaan lukea vaikka kotona siinä vaiheessa, kun ruokaa valmistetaan, Paakkanen toteaa. n Lisätietoja: tuomo Paakkanen ebax Oy tuomo.paakkanen(at)ebax.fi Korkealaatuiset elintarviketurvallisuuden asiantuntijapalvelut • Auditoinnit toimeksiantojen mukaisesti yksilöllisesti tai valtakunnallisesti • Valvonnan ammattilaiset ISO-pääauditoijina • Huom! Interaktiivinen HACCP-koulutus 14.5.2013 Tampereella Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.envirovet.fi/koulutus p. 045 895 7705 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 15 n AJANKOHTAISTA joutsenmerkki laajenee elintarvikkeisiin Joutsenmerkki on ottamassa isoa harppausta elintarvikkeiden suuntaan laatimalla kriteereitä leivälle. Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, on ennenkin asettanut vaatimuksia elintarvikkeille. Nämä vaatimukset ovat liittyneet kauppojen valikoimaan sekä hotellien ja ravintoloiden käyttämiin raakaaineisiin, mutta nyt Joutsenmerkki laajenee myös elintarvikkeisiin. Ympäristön kannalta parhaat tuotteet ja palvelut on helppo tunnistaa Joutsenmerkistä. Se perustettiin yli 20 vuotta sitten vähentämään kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Yksittäisen kuluttajan aiheuttamasta ympäristökuormituksesta noin neljännes on peräisin ruuasta, joten on loogista, että Joutsenmerkki otetaan avuksi myös elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Joutsenmerkki aloittaa leivästä Ensimmäinen tuoteryhmä elintarvikkeille, joille Joutsenmerkki laatii kriteerit, on leipomot ja leipä. Kriteerien laadinta on loppusuoralla. Kriteeriehdotus oli lausunnolla tammi-maaliskuussa, ja nyt ehdotusta vielä viimeistellään lausuntojen perusteella. Tavoitteena on, että kriteerit saadaan julkistettua vielä tämän vuoden puolella. Joutsenmerkin tavoitteena on laajentua myös muihin prosessoituihin elintarvikkeisiin. Ainakin alkuvaiheessa laajeneminen tapahtuu hitaasti. Uusien kriteerien laadinta on aina usean vuoden työ. Lisäksi ensin arvioidaan, miten kriteerit leipomoille ja leivälle toimivat, ja tulevaisuuden suunnitelmat tehdään sen perusteella. Mitä leipomoilta ja leivältä vaaditaan? Kriteerit leipomoille ja leivälle eivät ole vielä valmiit, joten varmaa tietoa lopullisista vaatimuksista ei ole. Se on kuitenkin selvää, että suurin osa leivän ympäristövaikutuksista syntyy raaka-aineista ja valmistuksen energiankulutuksesta, joten tärkeimmät vaatimukset painottuvat niihin. Lisäksi kriteeriehdotuksessa on esitetty vaatimuksia leipomon jätehuollolle, kuljetuksille, tuotannossa käytetyille kemikaa- leille (siivous ja pesu), pakkaus- ja kuljetusmateriaaleille, työympäristölle, leipomon epäsuorille hankinnoille, leipomon laatu- ja ympäristöjohtamiselle sekä leivän ravitsemukselliselle laadulle. Raaka-aineiden osalta kriteeriehdotuksessa on painotettu raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja luomuraaka-aineiden käyttöä. Vaatimukset kannustavat luomun suurempaan osuuteen, sillä leipomo saa sitä enemmän pisteitä, mitä enemmän se käyttää luomua. Pakollisten vaatimusten lisäksi leipomon on kerättävä tietty määrä pisteitä. Energiankulutuksen osalta kriteeriehdotuksessa on asetettu enimmäisraja-arvo leipomon energiankäytölle. Myös tässä kohdassa kriteeriehdotus kannustaa energiatehokkaampaan toimintaan, sillä alhaisemmasta energiankulutuksesta saa enemmän pisteitä. Kohti pienempiä ympäristövaikutuksia Joutsenmerkin selvitysten perusteella leipomoilla ja leivällä on ympäristövaikutuksia, joita voidaan pienentää Joutsenmerkin Kuva: CreStOCK Joutsenmerkki laajenee elintarvikealalla leipomoiden kautta. 16 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi avulla. Joutsenmerkki voi osaltaan auttaa leipomoita näiden vaikutusten vähentämisessä. Lopulta ympäristövaikutusten vähentämisen onnistuminen riippuu siitä, kuinka leipomot, leivän ostajat ja kauppa innostuvat asiasta. n Lisätietoja: Karin bergbom kriteeripäällikkö karin.bergbom (at)motiva.fi Joutsenmerkki Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tavoitteena on sekä opastaa kuluttajaa ja ammattiostajaa valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita että kannustaa valmistajia tarjoamaan tällaisia tuotteita. Merkki on vapaaehtoinen ja puolueeton. Joutsenmerkin voivat saada vain sellaiset tuotteet, jotka omassa ryhmässään kuuluvat ympäristön kannalta parhaitten joukkoon. Joutsenmerkin vaatimukset asetetaan siten, että vain pieni osa tuoteryhmän tuotteista pystyy läpäisemään ne. Raaka-aineet ja tuotantoprosessit kehittyvät, ja lainsäädäntö muuttuu. Jotta Joutsenmerkki pysyisi kehityksen kelkassa ja jatkuvasti erottelisi ympäristön kannalta parhaat tuotteet muista, uusitaan merkin kriteerit muutaman vuoden välein. Merkin kriteerit ja käyttöoikeudet eri tuoteryhmille ovat aina määräaikaisia. Kriteerien kiristyessä tulee merkin käyttöoikeutta hakea uudestaan. Tällä hetkellä Joutsenmerkinnän piirissä on noin 70 tuoteryhmää. Suomessa Joutsenmerkkiä hallinnoi Motiva Services Oy. Lisätietoja: www.ymparistomerkki.fi Tähtituote-finalisteissa korostuu pienyritysten innovatiivisuus Tähtituoteraati valitsi tänä vuonna finalisteiksi pienten valmistajien tuotteita. Raati painotti uskallusta antaa ääniä tuotteille, joissa on todellista uutta lisäarvoa ja joiden tuotekehityksessä on selvästi kuunneltu kuluttajia. Niinpä finalistituotteissa korostuvat innovatiivisuus, terveyttä edistävät vaikutukset sekä hyvä pakkaussuunnittelu. Ruoka-alan ammattilaisista koostuva raati valitsi finalisteiksi viisi tuotetta: Biofermen Oatrim Marja-Mix kaurapohjaisen painonhallintajuoman, J. Martinin vähähiilihydraattisen Skarppi Näkkärin, Patakukkosen Patakukkonen muikun, Robertsin mustikka-vadelma marjajuoman sekä Saparokujan ilmakuivatun ILMO-porsaanniskan. Finalisteiksi nousi kaksi marjapitoista välipalajuomaa, jotka ovat kuitenkin raadin mielestä niin erityyppisiä, että ne voivat kilpailla keskenään. Soijaton, maidoton, kasviperäinen ja säilöntäaineeton Biofermen Oatrim-painonhallintajuoma tukee kuluttajia keveämmässä arjessa. Robertsin marjajuoma puolestaan on uudentyyppinen tuote, jossa on yhdistetty runsas marjojen käyttö ja proteiinilisä. Juoma on helppo tapa nauttia tärkeitä vitamiineja. – Biofermen Oatrim-painonhallintajuoman tuoteidea on loistava tarvesyömiseen: korkea kuitupitoisuus pitää pitkään nälän loitolla ja juomasta saa tarvittavat ravinteet. Robertsin marjajuoma on puolestaan tervetullut tuote markkinoille korkean marjapitoisuutensa ansiosta. Tuote sopii erinomaisesti esimerkiksi palautusjuomaksi vegaaniliikkujalle, raatilaiset kehuvat. Vähähiilihydraattisesta Skarppi-siemennäkkileivästä raati innostui julistamaan jopa näkkileivän uutta tulemista. – Erittäin maukas näkkileipä, jossa on pitkä, hapan maku – aivan kuin itse leivottu. Karppaus on ilmiönä vieläkin pinnalla, ja hyviä vähemmän hiilareita sisältäviä leipiä ei juuri ole. Tämä on positiivisesti erilainen näkkileipä. Ilmakuivattu porsaanniska ILMO taas sai raadin huokailemaan ihastuksesta; innovatiivinen tuote sopii kilpailemaan jopa tuontituotteiden kanssa. – Hienoa saada markkinoille tuote, joka on kotimaista tuotantoa, mutta vastaa kansainvälisesti tunnettuja ilmakuivattuja kinkkuja. Ensimmäinen suomalainen ilmakuivattu kinkku ansaitsee huomion, varsinkin kun ilmakuivauksen prosessi on itse kehitelty. Tämä on ehdottomasti kotimainen vastine tuonnille. Finalistituotteiden joukkoon äänestettiin myös kotimaisesta järvikalasta, muikusta valmistettu Patakukkonen. Raati oli mielissään tuotetta kantavasta tarinasta: siinä on hyödynnetty hienosti suomalaista eväsruokaperinnettä, kalakukkoa. – Viehättävä ruokaperinnettä ylläpitävä uutuustuote, jossa suomalainen järvikala ja ruis on jalostettu sopivaksi pikkulounaaksi tai täyttäväksi välipalaksi. Valmistuksen pohjana ovat hyvät suomalaiset raaka-aineet, raati ylisti. Kuluttajat saavat äänestää finalisteista heille mieluisinta tuotetta Tähtituote-kilpailun verkko- ja Facebook-sivuilla. Kilpailun voittaja ratkeaa puoliksi raadin arvion ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Tähtituote 2013 julkistetaan 7.5. Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa. n Lisätiedot: www.etl.fi/www/fi/tahtituote www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 17 n TEEMA PUHEENVUORO Ruoka herättää päivittäin keskustelua ja saa huomattavan määrän palstatilaa tiedotusvälineissä. Monet trendianalyysit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa trendit eivät ole yhtä selkeitä kuin nykyään, vaan kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden käyttäytyminen poikkeaa merkittävästi toisistaan. Kuluttajakäyttäytymisen pirstaloitumisesta entistä pienempiin segmentteihin on havaittavissa hyvin myös kaupan leipähyllyllä. Erilaisia vaihtoehtoja löytyy satoja, ja osa tuotteista on jaottunut hyvinkin kapeille kuluttajaryhmille. Entistä moninaisemmat ja samalla pienempiä kuluttajaryhmiä koskevat trendit myös muuttuvat nopeasti. Vielä vuosi sitten leipä oli pahasta, ja nyt taas se on sallittu trendiherkku. Ravintolat tarjoavat itse leipomaansa leipää, jota asiakkaat esimerkiksi tukholmalaisessa ravintolassa voivat odottaa useamman tunnin! Ravitsemuksen kokonaisvaltainen kuva hämärtyy, kun keskustelua käydään mediassa yksittäisistä raaka-aineista tai tuotteista. Kuluttajaa olisi hyvä muistuttaa myös siitä, että ruokavalio on kokonaisuus, eikä ravitsemuksellisesti hyväkään ruokavalio riitä fyysiseen hyvinvointiin, vaan siihen tarvitaan myös muita elementtejä kuten säännöllinen liikunta. Taustalla tieto kuluttajakäyttäytymisestä… Mediamyllerryksen ja trendien keskellä unohdetaan helposti ruuan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista: maku ja ruuan tuottamat makuelämykset. Edustamani yritys on lanseerannut viime vuosina uusia tuoteryhmiä, joissa on yhdistelty ominaisuuksia ja käyttöyhteyksiä eri tuoteryhmistä. Tästä ovat esi- Perusasiat näyttävät pysyvän samoina: tuotteiden pitää maistua hyvältä. merkkinä RuisSipsit ja Snack-tuotteet, joissa yhdistyvät ruisleivän terveellisyys sekä napostelutuotteiden herkullinen makumaailma. Myös tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat moninaiset: tuotteita voi syödä sellaisenaan tai valmistaa niistä vaikkapa herkullisia cocktail-paloja. Kehitystyö on edellyttänyt kuluttajamieltymysten ja -käyttäytymisen selvittämistä laajasti. Lisäksi lei- Kuva: KuvaManu Ky Tuotekehitystä monimutkaistuville markkinoille pomossa on opeteltu uutta reseptiikkaa ja kehitetty uusia prosesseja. Esimerkiksi mausteseokset eivät ole raaka-aineina leipomoteollisuudelle kovinkaan tuttuja. Lisäksi valmistusteknologia on pitänyt kehittää alusta asti itse. Valmista mallia ei ollut tarjolla. Onnistuneen lanseerauksen kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten kuluttaja kokee tuotteen aistittavat ominaisuudet, pakkauksen, käyttötarkoitukset sekä tuotteen hinnan. RuisSipsi-tuoteperhettä kehittäessä tuotteita on testattu erilaisin aistinvaraisin menetelmin. Aistinvaraisia arviointeja on tehty sekä omalla sisäisellä raadilla että kuluttajaraadeilla. Menetelminä on käytetty kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia. Tutkimuksia on toteutettu ryhmäkeskusteluin, tuotetestein sekä nettitutkimuksina. Omat sisäiset aistinvaraiset testit antavat hyvää, asiantuntevaa palautetta tuotteen ominaisuuksista, esimerkiksi maun voimakkuudesta tai rakenteen mureudesta. Kuluttajatestit puolestaan antavat vastauksen tuotteen kuluttajahyväksyntään ja kertovat mahdollisuuksista pärjätä markkinoilla. Onnistunut lopputulos saadaan, kun osataan yhdistää asiantuntija- ja kuluttajaraadin tulokset. …ja ymmärrys markkinoitten eroista Viime syksynä kävin haastattelemassa 16−22-vuotiaita koululaisia. Yllätyksekseni huomasin, että he Poimintoja pohjoismaisesta YouGov-tutkimuksesta 2013 Vajaa puolet suomalaisista, 46 %, on huolestunut jonkin tietyn aineen esiintymisestä elintarvikkeissa. Ruotsalaisten keskuudessa lukema on samalla tasolla, norjalaisia ja tanskalaisia asia huolestuttaa hieman enemmän. Suomalaiset liittävät suuret lisäainemäärät etenkin makeisiin ja kekseihin/kakkuihin, kun ruotsalaiset ovat eniten huolissaan pakastettujen yksittäispakattujen ruokien lisäainemääristä. Voin terveellisyys jakaa mielipiteitä Pohjoismaissa. Yli puolet suomalaisista pitää voita terveellisenä, kun taas tanskalaisista vain joka kym- 18 menes on tätä mieltä. Suomalaiset pitävät myös omega-3-rasvahappoja terveellisempänä kuin muiden Pohjoismaiden kuluttajat. Kolme neljäsosaa suomalaisista käyttää tuotetta parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos se on aistinvaraisesti todettuna kelvollista. Tanskalaiset ovat tässä huomattavasti tarkempia: puolet heistä syö tuotteen, mikäli se maistuu/tuoksuu hyvältä. Ruuan nettiostaminen on vielä pientä. 10 % suomalaisista tilaa ruokaa kotiin toimitettuna muutaman kerran vuodessa, 1 % viikoittain. Tanskalaiset ovat tässä muita Pohjoismaita selvästi ak- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi tiivisempia. Etenkin suomalaiset kuitenkin uskovat tämäntyyppisen toiminnan kasvuun tulevaisuudessa. n Lähde: vuosittain toteutettava Pohjoismainen youGov Food&health-tutkimus, jossa selvitetään kuluttajien näkemyksiä, käyttäytymistä ja asenteita ruokaa ja ruoka-aineita kohtaan. Lisätietoja: vesa ryyppö youGovin Suomen edustaja vesa.ryyppo(at)questor.fi n PAKINA Ruokaperäistä huutoa kiinnittivät tuotetta arvioitaessa täysin erilaisiin asioihin huomiota kuin mitä itse olin ennalta ajatellut. Nämä nuoret eivät olleet kiinnostuneet lainkaan esimerkiksi kevyttuotteista, vaan herkutteluhetkiin satsattiin terveellisyydestä piittaamatta. Myös pakkauksen käytännöllisyyteen kiinnitettiin paljon huomiota. Palautteet pakkauksesta liittyivät käyttöyhteystilanteeseen, uudelleen suljettavuuteen sekä pakkausjätteen määrään. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvaessa olemme saaneet tutustua eri maiden ruokakulttuureihin ja kuluttajien erilaisiin makutottumuksiin. Esimerkiksi tanskalaiset maustavat napostelutuotteensa voimakkaan makuiseksi, kun taas Ruotsissa suositaan yksinkertaisempia makuyhdistelmiä kuten suola & pippuri. Venäjällä puolestaan pidetään lihaisista mauista. Löysin venäläisen marketin hyllyltä leipätikkuja, jotka olivat maustettu lihahyytelön makuiseksi. Myös mieltymykset pakkauksien ulkoasuihin voivat olla hyvinkin erilaisia. Pohjoismaissa suositaan pelkistettyä skandinaavista linjaa, mutta Venäjällä pakkausten värien määrät ovat huikeat. On mielenkiintoista huomata, kuinka kuluttajamieltymykset vaihtelevat näinkin pienellä maantieteellisellä alueella. Myös vuosittain toteutettava Pohjoismainen YouGov Food&Health -tutkimus kertoo omaa kieltään kuluttaja-asenteista. Ohessa on kooste viimeisimmän tutkimuksen tuloksista. Makua unohtamatta Elintarvikemarkkinasta on muodostunut kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen toimintaympäristö, josta eivät ainakaan jutunaiheet lopu kesken. Hyvä niin! Ala kehittyy ja kuluttajat tulevat tietoisemmiksi valinnoistaan. Mutta perusasiat näyttävät pysyvän samoina: tuotteiden pitää maistua hyvältä. Onnistuneen tuotteen kehittäminen vaatii valtavan määrän työtä sekä kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämistä. n Suvi Urvikko-Mäkivaara kehityspäällikkö Linkosuon Leipomo Oy Elintarviketeollisuus on nyt oikein kunnolla huudossa. Sähköinen ja paperinen media lietsovat yhä enemmän kuluttajien epäluottamus-huutoa. Teollisuudessa tehty ruoka epäilyttää. Kun pullat pannaan putkeen tai lihat liitämään katonrajaan, ne muuttuvat kotoisia huonommaksi. Huuto ei laannu, vaikka miten prosessin nopeudella ja tehokkuudella perustelisi parempaa laatua kotona tehtyyn verrattuna. Varsinkin kansainväliset yritykset ovat huudossa, niille kuuluu jo huutaa yksin kokonsa ja muunmaalaisuutensa vuoksi. Vieras ja suuri ei voi olla luotettava, saati kaunis ja rehellinen, vaikka niissä useimmiten työskentelevät ammattitaitoisimmat ja koulutetuimmat ihmiset. Tuulet vaihtelevat kummasti, muutama kymmenen vuotta sitten kaikki vähänkään ulkomaiselta tuulahtava oli hienoa. Silloin nimenomaan kansainväliset yritykset olivat huudossa, niiden tekemiä tuotteita ihailtiin, pidettiin uuden puutteettoman ajan airueina − ja niiden tuotteita syötiin. Mutta nyt Euroopassa on kohua kerrakseen. Tuskin hevonpöly on laskeutunut, kun kakuista löytyy luonnollisenperäisiä bakteereja ja markkinoilta väärennettyjä luomumunia. Väärennös ei ollut kovin luonnollinen, kun kerran paljastui. Einesten myynnin pudotukseen on tullut uusi vertaus, se putoaa kuin hevonhäntä, entisistä myyntiluvista on jäljellä vain vähänläntä. Ruoka ravitsee ihmisten lisäksi politiikkaa ja populismia. Kohun puhjettua poliitikot huutavat kilvan, kuinka he jo ajat sitten ovat vaatineet kaikenkattavia alkuperämerkintöjä jokaiseen ruokapakettiin. Teollisuus puolestaan kiistää koskaan yleensäkään olleensa alkuperäisiä merkintöjä vastaan. Ravitsemuksellinen kauppapolitiikka puolestaan sulkee rajoja milloin Venäjällä, milloin islamilaisessa maailmassa. Elintarvikehuijauksia ja -väärennöksiä on ollut maailman sivu ja tulee olemaan, niin kauan kuin ahneus, anteeksi kustannustehokkuus pyörittää maailmaa. Huudon aiheita siis riittää. Viime ja toissa vuosisadalla ei ollut tavatonta, että myytiin milloin mitäkin vähemmän elintarviketta enemmän ensiluokkaisena ruokana. Monet muistavat vielä kotoisen rasvakohun 1960-luvulta: siitäkös huuto nousi, kun teknisiä rasvoja ruuaksi muuttui. Samaa kokeiltiin muutamia vuosia sitten Espanjassa, ei siis mitään uutta auringon alla. Osa herkkukeittiön pyörittäjistä on myrkkyheittiöitä. Hygieniapassin lisäksi elintarvikealalle taidettaisiin tarvita eettisyyspassi, ehkäpä myös rehellisyyspassi. Tämän kaiken keskellä huudetaan vielä, että ruokaa ei saa prosessoida tai jos saakin, niin vain minimaalisen vähän. Miksi maidon pitää olla raakaa, mutta lihan ja kasvikset saa kypsentää? Elintarvikelainsäädäntö taas velvoittaa maksimaaliseen prosessointiin, kun kaikki eriperäiset bakteerit pitää turvallisuuden nimissä tuhota. Ruuan teossa on toki edetty minimaaliseenkin suuntaan kahtaalla, ranskalaisen keittiön minimaalisten annosten ravintoloissa ja minimaalisen pieniä partikkeleita erottelevissa suodatuksissa. Vedestä on jo iät ajat vaihdettu ioneja, herasta erotettu laktoosi ja oluesta alkoholi. Maidosta suodatellaan jo pian yksittäisiä atomeita, molekyylit siitä kun pystytään seulomaan jo vaivatta. Ruoka ravitsee ihmisten lisäksi politiikkaa ja populismia. Kukaan ei ole vain nousevan huudon pelossa uskaltautunut kertomaan kuluttajille näistä minimaalisen prosessoinnin atomiseuloista. Mahtaneeko syynä olla elintarviketeollisuusyritysten mukanaolo uusimmissa atomienergiahankkeissa? Eivät molekyyliajan siivilät ainoalaatuisia ole. Silmäkoko on toki pienentynyt, vaikka tarvetta olisi myös suurentamiselle, sillä siinä missä ennen meijereissä tarvittiin sammakkosiivilä ja myllyssä rottasiivilä, tarvitaankin einestehtaissa nykyään hevossiivilä. Vanha sanonta hyvän ja pahan kellon kuulumisen etäisyydestä pitää tänä informaatioähkyn aikana enemmän kuin paikkansa. Kiinassa on toki yritetty kehittää erilaisia sähköistäkin huutoa suitsivia suodattimia ja siivilöitä, mutta niin vain elintarvikekohut ovat sieltäkin maailmalle levinneet infokulovalkean tavoin. Tieto ei näihin seuloihin ja siivilöihin näytä jäävän kiinni, saatikka, että mini-, mikro- tai nanosuodatuskaan pysäyttäisi ruokakohun. Vai mahtaako tarpeeksi kova huuto mennäkin läpi? π Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry suvi.urvikko(at)linkosuo.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 19 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U Paikalliset raaka-aineet kunniaan Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen haluaa nostaa paikalliset, hyvät raakaaineet ja ruokavaliot arkikäyttöön niin Suomessa kuin muuallakin. Hän pelkää, että kehittyvät maat tekevät aivan samat virheet kuin kehittyneetkin maat: ne hylkäävät omat, hyvät raaka-aineensa ja paikallisen, terveellisen ruokava- lion tavoitellessaan uudenlaisia herkkuja. Välimeren ruokavaliota on pidetty pitkään terveellisenä ja nykyisin myös Itämeren ruokavaliota, mutta muissakin maanosissa on omat, hyvät raaka-aineensa, joista voi rakentaa terveellisen, paikallisen ruokavalion. − Hyvinvointi on luonut uusia ongelmia, muun muassa sen, miten yltäkylläisyydessä voi elää terveellisesti. Eväät tähän löyty- vät usein lähempää kuin moni arvaakaan, Kaisa Poutanen vakuuttaa. Työtä tieteenalojen rajamaastossa Kaisa Poutasesta piti alun perin tulla tutkijalääkäri, mutta hän päätyi isänsä neuvosta opiskelemaan biotekniikkaa teknilliseen korkeakouluun. Nyt akatemiaprofessorina hän työskentelee elintarvike- ja ravitsemustieteiden välimaastossa. Kuva: taPiO POhjOLainen Vapaa-ajallaan Kaisa Poutanen viihtyy puutarhassa, metsässä ja järvellä. Kesällä harrastuksena on omavaraisuusasteen kasvattaminen luonnon antimilla. 20 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: PLuGi Lapsia ja nuoria pitäisi ohjata valitsemaan terveellisiä ruokavaihtoehtoja elämyksellisen oppimisen avulla. − Terveys on kiinnostanut minua aina. Lukioaikana halusin lääkikseen, mutta isä sanoi, että sinne on vaikea päästä, joten piti olla varasuunnitelma. Kun pääsin polille lukemaan biotekniikkaa, päätinkin pitää loppukesän luvuista vapaana enkä pyrkinyt lääkiksen, hän kertoo uravalinnastaan. Tällä tiellä Poutanen on edelleen. Hän on työskennellyt elintarviketeknologian ja ravitsemustieteiden tutkijana ja erikoistutkijana VTT:llä vuosina 1980–1989, tutkimusprofessorina vuodesta 1989 lähtien ja vuodesta 2001 alkaen tutkimusprofessorina sekä VTT:llä että johtajana Kuopion yliopiston (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa. Vuosina 2005−2010 hän johti yhtä EU:n elintarviketutkimuksen suurprojektia, Healthgrain -tutkimushanketta. Akatemiaprofessoriksi hänet on nimitetty vuosiksi 2010−2014. Poutasen tavoitteena on kehittää uusia, terveellisiä ja kuluttajille maistuvia elintarvikkeita, joilla voidaan vaikuttaa kansainterveydellisesti merkittäviin ongelmiin kuten metaboliseen oireyhtymään. Tarkempana tavoitteena on tunnistaa ne elintarvikkeiden rakennetekijät, joilla on merkitystä insuliiniresistenssin ehkäisemisessä ja kylläisyyden säätelyssä. Tässä työssä Poutasella ja hänen työkavereillaan ja yhteistyökumppaneillaan riittää tekemistä. Prosessointi ei ole pahasta Kaisa Poutanen ei ymmärrä väitettä, että ruuan prosessointi olisi pahasta, onhan jo juuresten pilkkominen ja ruuan valmistus kotona prosessointia. − Suurin osa ruuasta prosessoidaan mekaanisesti ja lämmön avulla: keittäminen ja paistaminen ovat prosessointia. Ei kukaan syö kovia jyviä ja papuja tai kokonaisia kaaleja, Poutanen tähdentää. Hän muistuttaa, että ruuan viimeinen prosessointi tapahtuu ruuansulatuskanavassa, josta hajoamistuotteet imeytyvät elimistön käyttöön. Jos elintarvikkeiden valmistuksessa käytetään paljon puhdistettuja raaka-aineita ja kuumennusta, osa raaka-aineiden yhdisteistä on poistettu jo ennen valmistusta tai ne voivat hajota tai inaktivoitua. − Mutta ei prosessointi tee elintarvikkeista epäterveellisiä. Se on kaupungistuneessa yhteiskunnassa välttämätöntä myös säilyvyyden vuoksi ja parantaa ravinteiden imeytyvyyttä ja säilyvyyttä. Ennemminkin tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaisista raaka-aineista elintarvikkeita tehdään ja miten niitä hyödynnetään. Poutasta raivostuttaa vaatimus, ettei ruoka saa maksaa juuri mitään, vaikka kaikesta muusta ollaan valmiita maksamaan. − Haluammeko päätyä tilanteeseen, jossa syömme muualla tuotettua, halpaa ruokaa vain siksi, että se on halpaa? Kyllä Suomella pitää olla vara tuottaa oma ruokansa. Toimiva elintarvikeketju on kansakunnan käyntikortti ja myös valttikortti, Poutanen painottaa. Poutanen purkaisi pitkiä raaka-aineiden alihankintaketjuja. Hän uskoo jäljitettävyy- den merkityksen jatkossa vain kasvavan ja kehottaa ihmisiä tarkkailemaan myös omaa käyttäytymistään. − Ihmisten on helppo osoitella sormella elintarvikevalmistajia ja pelätä teollista prosessia, mutta ei miettiä omia arvovalintojaan. Lillukanvarsia osoitellaan, mutta ei mietitä kokonaisuutta ja omaa elämäntapaa, Poutanen harmittelee. Lihavuus johtuu monista tekijöistä Kaisa Poutasen mukaan kylläisyyden tunne ei yksistään selitä lihomista, vaan syöminen tyydyttää myös muita tarpeita. Fysiologisten vasteiden lisäksi psykologisilla tekijöillä on paljon merkitystä. VTT:n uudella Kuopion laboratoriolla ja Itä-Suomen yliopistolla on suunnitteilla hankkeita, joissa selvitetään kokonaisvaltaisesti syömiseen reagointia, esimerkiksi kefaalista vastetta eli sitä, miten elimistö valmistautuu ruuan vastaanottamiseen. − Jatkossa on tavoitteena eri tavoin mitata myös elintarvikkeiden aiheuttaman mielihyvän kokonaisvaltaista tuntemusta. Meitä kiinnostaa myös se, miksi marjojen ja ruisleivän syönti parantaa insuliinin tehokkuutta niin nopeasti aterian yhteydessä, Poutanen kertoo. Toinen tutkimushaara on suolisto, jonka toiminnoilla on suuri rooli muun muassa kroonisten tautien kehittymisessä. Jos ihminen syö illalla hitaita hiilihydraatteja ja kuitua, se vaikuttaa edullisesti myös hänen aamuinsuliinivasteeseensa. Poutasta kiinnostaa erityisesti se, miten suolistobaktee-  www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 21 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U  rien ravinto (ravintokuitu) vaikuttaa elimistön pitkän aikavälin säätelyyn. − Kuitu on kaikille tarpeen, ja sen saannin voi varmistaa parhaiten syömällä monipuolisesti ja tarpeeksi kasvikunnan tuotteita. Kasviraaka-aineet ovat luonnostaan hyviä kuidun lähteitä, kunhan kuitua ei elintarvikkeiden valmistuksessa poisteta. Teknologian suuri haaste on hyödyntää kasviraaka-aineen luontaiset rakenneosat terveellisissä, prosessoiduissa tuotteissa kuluttajan makuhermoja tyydyttävällä tavalla, Poutanen tarkentaa. Ihmisen lihoessa rasvasolut kasvavat ja kärsivät lopulta hapenpuutteesta. Samalla aineenvaihdunta muuttuu ja tulehdustekijöitä erittyy verenkiertoon. Laihtumisen lisäksi muun muassa marjoilla, täysjyväviljoilla ja kaloilla on tulehdusarvoja laskevia vaikutuksia. Kuopiossa on viime vuosina tehty useita ruokavaliointerventiotutkimuksia ruoka-aineiden vaikutusten selvittämiseksi, ja vahvistusta niiden terveyttä edistävistä vaikutuksista on saatu. Erityisesti ruisleipä kiinnostaa, koska sen runsaan syönnin on havaittu tehostavan sokeriaineenvaihduntaa, alentavan tulehdustekijöitä ja vaikuttavan edullisesti rasvasolujen toimintaan. Kuva: juhani SibaKOv Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen sanoo, että prosessointi ei tee elintarvikkeista epäterveellisiä. Ennemminkin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mistä raakaaineista elintarvikkeet tehdään. Suomeen omaa raaka-aineteollisuutta Kaisa Poutanen sanoo, että Suomi on monella tapaa edelläkävijä ja teollisuus valmistaa paljon hyviä, terveellisiä elintarvikkeita edistyneillä teknologioilla, vientituotteiksikin sopivia. − Toisaalta omaa raaka-aineteollisuutta meiltä puuttuu. Raaka-aineteollisuudessa jalostusarvo on lopputuotteiden valmistamista suurempi, ja sen markkinat ovat kansainväliset. Ksylitol ja Benecol ovat hyviä esimerkkejä suomalaisista ingredientti-innovaatioista. Kauran fraktiointia on kehitetty pitkään. Kauraraaka-aineiden tuotanto sopisikin Suomelle erinomaisesti. Aina ei tarvitse olla kyse edes suomalaisesta raaka-aineesta, rakennetaanhan Suomeen parhaillaan soijaa jalostavaa tehdasta, Poutanen toteaa. Hän pohtii, miksi Suomi ei ole valmistusteknologioiden ja elintarvikekonseptien viejänä menestyvä maa? − Suomi on sopivankokoinen maa demota myös vientiin kelpaavia tuotteita, joissa hyödynnetään suomalaista elintarvikeosaamista laajasti. Suomessa on paljon alan osaamista ja mahdollisuuksia esimerkiksi erikoisruokavalioiden koostamisessa, Poutanen tähdentää. Hän miettii myös tietoteknisen osaamisen hyödyntämistä elintarvikeviennissä. − Voisiko Sinfos-tuotetietopankin päälle rakentaa valintapolkuja? Voisiko vienti tapahtuakin ICT:n kautta? Poutanen kuuluu itse siihen ihmisryhmään, joka haluaa nähdä ravintolan ruokaannoksen vieressä muutakin kuin hinnan, esimerkiksi energia- ja ravintosisällön. − Voisiko ruokalistalla olla vaikkapa kännykällä luettava koodi annosten vieressä? n Pirjo Huhtakangas Kuva: PirjO huhtaKanGaS Poutasen ruokaremonttiteesit Terveellisiä vaihtoehtoja pitää laittaa houkuttelevasti esille. 22 Jos Kaisa Poutanen saisi päättää, miten hän parantaisi suomalaisten ravitsemusta, lista on selkeä. Ensinnäkin päähuomio pitäisi keskittää lapsiin ja nuoriin. Heidän tulisi oppia syömään terveellisesti ilon ja voimaantumisen avulla, ei valistamalla. − Syöminen on osa elämänhallintaa. Lapsia ja nuoria tulisi ohjata elämyksellisen oppimisen avulla valitsemaan, mitä heidän kannattaa tehdä Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi ja syödä, Poutanen tähdentää. Toiseksi hän toivoo, että Suomessa panostettaisiin enemmän terveellisten elintarvikkeiden tuotekehitykseen, jotta olisi helpompi jäädä terveellisten vaihtoehtojen ”koukkuun”. − Tässä kemia ja tekniikka voisivat lyödä kättä psykologian kanssa: tarvitaan tutkimusta yli tiederajojen, Poutanen sanoo. Kolmanneksi terveellisiä vaihtoehtoja pitää laittaa houkuttelevasti tar- jolle, jotta ihmiset voivat niitä ylipäätään valita syötäväkseen. − Esimerkiksi naposteluporkkanat ja paloitellut hedelmät tekevät hyvin kauppansa, kun niitä on tarjolla vaikkapa kokouksissa, Poutanen vakuuttaa. Hän kysyy, miksi esimerkiksi suomalaisen lentokentän kahviossa ei tulvahda vastaan ruisleivän tuoksu, vaan croissantin tai munkin tuoksu. n Rehtiä pohjoisen kalaa H ätälän kotimainen kala on peräisin pohjoisen puhtaista vesistä, kuten Oulujärveltä, muualta Kainuusta ja Koillismaan erämaajärvistä. Arvostamme lähiseudun ammattikalastajia tärkeinä yhteistyökumppa neinamme. Reilun kohtelun ja vastuullisen asenteen lisäksi pyrimme helpottamaan kalastajien työtä esimerkiksi kuljetusjärjestelyillä ja osto toiminnan pitkäjänteisyydellä. Hyvät ja tiiviit suhteet ovatkin säilyneet läpi vuosikymmenten: osa kalastajista toimittaa Hätälälle kalaa jo kolmannessa polvessa. Yhteis työmme tuloksena syntyy laadukkaita kotimaisia kalatuotteita, jotka maistuvat hyvältä – ja joita voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Hätälä oli mukana hankkimassa kylmäkonttia Sotkamon ja Kuhmon kalastajille. Lue lisää osoitteessa www.hatala.fi Hätälän Oulujärven kuhaa saatavana hyvin varustelluista kaupoista. Voita rentouttava kylpyläviikonloppu kahdelle Oulussa tykkää meistä Facebookissa ja osallistu kilpailuun! www.hatala.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 23 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U Suuret väestötutkimukset poikivat uutta tietoa Suomalaistutkimukset halutaan mukaan suuriin kansainvälisiin kohortteihin, selvisi Ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaarissa marraskuussa Helsingissä. Tilaisuudessa esiteltiin useita laajoja ravitsemustutkimuksia, jotka jatkuvat edelleen. − Suomessa on poikkeuksellisen hyvät väestörekisterit ja seurantajärjestelmät. Tässä Pohjoismailla on paljon annettavaa ravitsemustutkimukselle, Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totesi. Kuva: PLuGi Suomessa on hyviä ravitsemustutkimuksia laajoista väestöaineistoista, joita on koottu vuosikymmenien aikana. Nyt suuntauksena on aineistojen yhdistäminen entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Suurten tutkimusaineistojen yhdistely sisältää paljon ratkottavaa. Näitä ovat muun muassa tutkimusmetodien huomiointi ja teknisten asioiden yhteensovittaminen. Myös ruuan terveellisyyttä kuvaavien mittareiden sisällöstä tulisi päästä yksimielisyyteen. − Tutkimusten yhdistämiseen liittyy myös juridisia ongelmia, ja eettiset kysymykset ovat haasteellisia. Jos eettinen käsittely eri maissa vaihtelee, aineistojen yhdistäminen on vaikeaa. Lasten korkea kolesteroli käynnisti LASERIn Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. LASERI on alan suurimpia tutkimuksia maailmassa. − Tutkimus tunnetaan myös Monikeskus-tutkimuksen nimellä. Se sai alkunsa, kun 1970-luvulla huomattiin, että suomalaislapsilla oli maailman korkeimmat kolesteroliarvot, ETT Vera Mikkilä Helsingin yliopistolta kertoi. LASERIn päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä valtimotautien sairastumisriskiin aikuisena. − Tutkimuksessa selvitetään myös riskitekijöiden kasaantumista, alueellisia eroja sekä iän ja ajan vaikutusta. Mukana on myös vahva psykologinen ja käyttäytymispuolen tutkimus sekä viime vuosina myös geeni- ja ympäristötekijöiden vaikutuksen tutkiminen, Mikkilä sanoi. LASERI-tutkimus alkoi vuonna 1980, ja siihen osallistui yli 3500 iältään 3−18-vuotiasta lasta ja nuorta. Sen jälkeen tutkittavia on seurattu useissa kenttätutkimuksissa. Viimeisin seuranta oli vuosina 2010–2011, jolloin tutkittavat olivat 33–48-vuotiaita. Tärkeimpiä LASERI-tutkimuksen tuloksia on lasten ja nuorten kohonneen seerumin kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen, lihavuuden sekä tupakoinnin suuren Äidin imetyksenaikainen rasvahapposaanti on yhteydessä lapsen seerumin rasvahappotasoihin. 24 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi merkityksen yhdistäminen valtimokovettumataudin varhaismuutosten syntyyn. Elintapojen yhteys sydänterveyteen löytyi Tuloksista johtuen viime aikoina onkin painotettu lapsuusiän elintapojen merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ravitsemuksen osalta tulokset myötäilevät nykyisiä ravitsemussuosituksia pehmeän rasvan ja runsaan kasvisten käytön hyödyistä. − LASERI on mukana monissa konsortioissa, joista ravitsemustutkimuksen kannalta kaksi tärkeintä ovat CHARGE (The Cohorts for Heart and Aging Research in Genomic Epidemiology) ja i3C (International Childhood Cardiovascular Cohort Cosortium), Mikkilä kertoi. Mikkilä on mukana LASERI-aineistolla myös Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman GENDI-hankkeessa, jossa tutkitaan ravitsemuksen ja geenien yhteisvaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin ilmenemiseen. − Suomen Akatemian rahoitus GENDIhankkeelle päättyi vuoden 2010 lopussa, mutta GENDIssä aloitettua nutrigeneettistä tutkimusta toki jatketaan LASERIssa vielä nyt ja tulevaisuudessakin. Kaiken kaikkiaan LASERI-tutkimuksen tuloksista on kirjoitettu yli 500 julkaisua ja yli 40 väitöskirjaa. − Haluamme mukaan useisiin kansainvälisiin kohorttitutkimuksiin, jotta saisimme vahvistusta omille tuloksille ja tutkittavien otos riittäisi paremmin, Mikkilä perusteli. STRIP on löytänyt tiensä suosituksiin Varhaislapsuudessa alkanut sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyprojekti STRIP (Sepelvaltimo Taudin Riskitekijöiden Interventio Projekti) on ehtinyt jo aikuisen ikään. Projekti käynnistyi osin LASERItutkimuksen pohjalta. Vuonna 1990 projektissa aloitti tuhatkunta seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Puolet perheistä satunnaistettiin elämäntapaneuvontaryhmään ja puolet seurantaryhmään. − Vauvaikäisestä asti neuvontaa saaneet tutkimushenkilöt ovat nyt parinkymmenen vuoden ikäisiä. Neuvontavaihe loppui vuosina 2010–2011, ja tutkittavien seurantaa jatketaan viiden vuoden välein, kertoi Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti, FT Hanna Lagström. Tähän mennessä STRIP-projekti on osoittautunut Lagströmin mukaan toimivaksi, sillä neuvontaryhmän nuorten seerumin kolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet ovat olleet seurantaryhmän lasten arvoja matalammat. Ravinnon rasvojen saanti on edelleen painottunut neuvontaryhmässä moni- ja kertatyydyttymättömiin rasvoihin, kun taas seurantaryhmässä käytetään enemmän tyydyttynyttä rasvaa. Margariinillakin kasvaa STRIP todisti muun muassa, että sydänystävällinen ruoka on turvallista lapsen kasvulle ja kehitykselle. − Tutkimuksen alussa se ei ollut itsestäänselvyys. Ravitsemuksessa tapahtuneista muutoksista huolimatta neuvontaryhmän lasten kasvu ja neurologinen kehitys etenivät normaalisti. Ultraäänitutkimusten mukaan interventio on vaikuttanut edullisesti myös valtimoiden sisäkerroksen toimintaan, Lagström sanoi. STRIP-projektissa on syntynyt useita väitöskirjoja hyvän ravitsemuksen ja liikunnan hyödyistä sydänterveydelle. Lagströmin mukaan STRIP-projekti on tällä hetkellä johtava lasten preventiivisen kardiologian tutkimus maailmassa. Projektin tulosten perusteella Suomessa on muun muassa otettu yleiseen käyttöön suositus rasvattoman maidon ja kasviöljylisän käytöstä 12 kuukauden iästä alkaen. Syksyllä 2007 Amerikan sydänyhdistyksen Circulation -lehden pääkirjoitus nosti esiin STRIP-projektin tulokset. Kirjoituksen mukaan Yhdysvalloissa tulisi ottaa pikkulapsille, lapsille ja nuorille käyttöön samantapainen ruokavalio kuin STRIP-tutkimuksessa suositellaan. − STRIP on löytänyt tiensä moniin ravitsemussuosituksiin kotimaissa ja ulkomailla, ja sitä on hyödynnetty paljon terveyskasvatusaineistoissa. Jatkossa tutkimusyhteistyö on enemmän kuin kiinnostavaa, ja sitä pohditaan, Lagström sanoi. kimuksella, joka on pitkäaikainen nuoruustyypin diabeteksen ennustamis- ja ehkäisytutkimus. Tutkimuksessa selvitetään perimän lisäksi esimerkiksi virusinfektioiden ja eri ravintotekijöiden merkitystä tyypin I diabeteksen ja siihen kytkeytyvien autovastaaineiden ilmaantumisen eli esidiabeteksen synnyssä. DIPP-ravintotutkimusta johtaa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori, ravitsemusyksikön päällikkö Suvi Virtanen, joka kertoi pääkohtia tähän mennessä kertyneistä tuloksista. Ne tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan varhainen lisäruokien aloittaminen on yhteydessä lisääntyneeseen lapsuusiän diabeteksen esiasteen riskiin lapsilla, joilla on nuoruusiän diabetekselle altistava geeniperimä. − Riski saada esidiabetes oli kaksinkertainen, jos juuresten käyttö oli aloitettu neljän kuukauden ikään mennessä, Virtanen kertoi. Maitovalmisteiden runsas käyttö oli lievässä yhteydessä esidiabeteksen riskiin. − Kalavalmisteiden käytöllä taas näyttäisi olevan suojavaikutusta esidiabeteksen syntyyn. Tulokset ovat vielä alustavia ja vaativat vahvistusta muissa tutkimuksissa, Virtanen totesi. Varhaisella ravitsemuksella saattaa kuitenkin olla tärkeä rooli tyypin 1 diabeteksen ja muiden immunologisten sairauksien synnyssä, sillä lapsen immuunijärjestelmä ja suoliston mikrobisto kehittyvät voimakkaasti ensimmäisten kuukausien aikana. Äidin ruokavalio heijastuu lapselle DIPP-tutkimus on meneillään yliopistollisissa sairaaloissa Turussa, Tampereella  Kuva: PirjO huhtaKanGaS DIPP selvittää diabeteksen riskitekijöitä Nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa, ja se yleistyy edelleen. Taudin ilmaantuvuus on viisinkertaistunut 1950-luvulta. Ilmiön syitä pyritään selvittämään DIPP-tut- LASERI- ja STRIP-tutkimus ovat tuottaneet tietoa ravitsemuksen yhteydestä lasten sydänterveyteen. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 25 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U Lisäruokien anto suojaa allergioilta ja astmalta Nuoruustyypin diabeteksen lisäksi tutkimuksen kohteena ovat astma ja allergia. DIPP-ravintotutkimuksen viisivuotisvaiheessa selvitetään lasten allergisia sairauksia kyselylomakkeella ja mittaamalla verestä spesifejä IgE-vasta-aineita. − Pitkä imetys näyttää suojaavan eiatooppiselta astmalta. Varhainen muiden ruokien aloittaminen oli käänteisessä yhteydessä atooppisen nuhan ja astman riskiin, Virtanen selvitti. Äidin rasvahappojen saannin ja lapsen astmariskin välillä havaittiin yhteyksiä, erityisesti alfa-linoleenihapon saanti raskauden aikana oli suojaavassa yhteydessä astman kehittymiseen lapsella. DIPP-ravintotutkimus alkoi Oulussa vuonna 1996 ja Tampereella vuonna 1997 ja jatkuu toistaiseksi edelleen. DIPP-ravintotutkimusryhmä toimii Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella ja THL:n ravitsemusyksikössä Helsingissä. PANIC tutkii lasten liikuntaa ja ravitsemusta Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen (Physical Activity and Nutrition in Children) osallistuu noin 500 kuopiolaislasta, jotka aloittivat koulunkäynnin vuosina 2007–2009 tutkimuksen käynnistyessä. Tutkimuksessa seurataan lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia aikuisikään saakka. Tutkimuksen alussa lapset jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmä sai liikunta- ja ravitsemusohjausta seitsemän kertaa kahden vuoden aikana. Interventio loppui vuonna 2011. Menossa on seitsemän vuoden seurantatutkimus, ja luvassa on seurantaa vielä tämän jälkeenkin. Tutkimuksesta on valmistunut tai valmisteilla 15 väitöstutkimusta. Kuva: PLuGi  ja Oulussa. Aineisto on geneettisesti valikoitu: Tutkimukseen seulotaan ja kutsutaan mukaan vastasyntyneet, joilla on nuoruustyypin diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Tutkittavia on kertynyt noin 7800, ja DIPP-ravintotutkimuksesta on valmistunut tai tekeillä yhdeksän väitöskirjaa. DIPP-ravintotutkimuksessa äidin raskaudenaikaista ravitsemusta seurataan muun muassa frekvenssikyselylomakkeella. Tutkittavien lasten ruuankäyttöä selvitetään kyselylomakkeen ja kolmen päivän ruokakirjanpidon avulla kolmen ja kuuden kuukauden iässä, vuoden iässä sekä siitä eteenpäin vuosittain. Lisäksi seurataan lapsen kasvua, uusien ruokien aloitusikää sekä arvioidaan imeväisikäisillä rintamaidon määrää lapsen kasvutietojen perusteella. Lapsen ravitsemustilaa mitataan tutkimuksessa verestä ja hiusnäytteestä. Tutkittavista sekä lapset että äidit söivät suosituksiin nähden liikaa sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa, liian vähän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kalaa. Muun muassa D-vitamiinin saanti jäi suositeltua pienemmäksi. − Lapsen ruokavalio heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Äitien ja lasten ruokavaliotyypit olivat yhteydessä toisiinsa, samoin äidin alhainen koulutustaso ja nuori ikä heikentyneeseen ruokavalion tasoon, Virtanen summasi. Tulosten mukaan lapsen painoindeksi myötäilee painonkehityksessä äidin painoa. Ylipainoisen äidin lapsen painonnousu kääntyy nousuun nopeammin kuin normaalipainoisen. Tutkimuksessa varmistui myös, että äidin imetyksenaikainen rasvahapposaanti on yhteydessä lapsen seerumin rasvahappotasoihin. Ylipainon riskiryhmään kuuluvat erityisesti nopeasti syövät, ruuasta pitävät ja tunnesyöjät. 26 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi − On suuri joukko sairauksia, joita pystytään estämään puuttumalla varhaisessa vaiheessa riskitekijöihin. Esimerkiksi metabolisen oireyhtymän taustalla on useimmiten liikaa energiaa ruuasta ja liian vähän arkiliikuntaa, kertoi tutkimuksen johtaja, lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on tuottanut paljon tietoa lasten liikunnasta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkierrosta, suun terveydestä ja elämänlaadusta sekä liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Käytössä on suuri määrä eri mittareita. Vain osa yltää suosituksiin − Tulosten mukaan suurin osa lapsista liikkuu vähemmän kuin suositellun vähimmäisajan kaksi tuntia päivässä. Vain pieni osa saavutti ravitsemussuositukset ravintoaineiden suhteen, Timo Lakka totesi. Lakan mukaan metabolisen oireyhtymän markkerit näkyvät jo ylipainoisilla lapsilla. − Jos lapsella on korkea kehon rasvaprosentti, myös maksa-arvot ovat lievästi koholla ja valtimoissa jäykkyyttä. Mikäli lapsen ylipaino korjaantuu aikuisikään mennessä, tilanne korjaantuu sairastumisriskien suhteen. Terveyttä edistävällä ravitsemuksella ja liikunnalla voidaan vaikuttaa, Lakka muistutti. Esimerkiksi säännöllisillä aterioilla on selvä suojaava vaikutus ylipainon suhteen. Säännölliset ateriat toteutuivat alle puolella tutkittavista. Ylipainon riskissä olivat erityisesti nopeasti syövät, ruuasta pitävät ja tunnesyöjät. Vähäinen uni ja liikunta aiheuttavat epäterveellistä ravitsemusta, esimerkiksi napostelua, josta on huonoja seurauksia terveydelle. Lakan mukaan erityisesti välipalojen suuri merkitys energianlähteenä olisi hyvä tiedostaa. Lapset saavat välipaloista runsaasti energiaa, josta suuri osa tulee sokerista. − Jos saataisiin lapset liikkumaan ja syömään terveellisesti, pystyisimme ehkäisemään varhaisen ateroskleroosin merkkejä. Silloin ei tarvitsisi sairastaa keski-iässä sydäntauteja, Lakka pohti. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikössä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastentautien Kuva: PirjO huhtaKanGaS klinikan ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osaston, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen, Kansanterveyslaitoksen ja Kuopion kaupungin kanssa. Pohjois-Suomen syntymäkohortti jatkuu Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma NFBC (North Finland Birth Cohort) on ihmisen koko elinkaaren kestävä tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Ohjelmaan on koottu Pohjois-Suomessa vuosina 1966 ja 1986 syntyneiden ikäluokkien terveystietoja. Molemmissa ikäryhmissä äitejä ja lapsia on seurattu kiinteästi äidin äitiysneuvolaan ilmoittautumisesta lähtien. − Tutkimus sai alkunsa, kun huomattiin lasten korkeampi sairastavuus Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kertoi dosentti Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta. Syitä korkeampaan sairastavuuteen on Laitisen mukaan monta aina alhaisemmasta koulutustasosta lähtien. Myös elintavat ja heikompi terveyspalvelujen saatavuus pitkien välimatkojen vuoksi vaikuttavat. Tutkimus on koonnut tietoa yli 10 000 hengen ikäluokista muun muassa raskausajalta, syntymä- ja 1-vuotistarkastuksista sekä myöhemmin postikyselyllä ja laajalla terveystutkimuksella. Tutkimus jatkuu edelleen. − Tällä hetkellä keräämme tietoja 46-vuotiaiden terveystarkastuksista, Laitinen sanoo. Ikihyvä-hanke seuraa ikääntyvän väestön hyvinvointia. Ravitsemuksen saralla Pohjois-Suomen syntymäkohorttia on hyödynnetty erityisesti kasvun ja kehityksen sekä lihavuuden tutkimisessa, mutta esimerkiksi myös stressisyömistä ja kalsiumin saannin yhteyttä luuston hyvinvointiin on selvitetty. Tietoa ikääntyvien terveydestä Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaarissa esiteltiin myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän 15 jäsenkunnan alueella toteutettava, kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke Ikihyvä. Sen tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen. Hankkeessa kerätään, analysoidaan ja seurataan ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista tilannetta, elämänlaatua ja palvelutarpeita koskevaa tietoa. Vuodesta 2002 alkaen on seurattu postikyselyin, terveystarkastuksin ja laboratoriokokein 2 500 ikääntyvän päijäthämäläisen terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia. Hankkeeseen sisältyy myös Ikihyvä-elintapaohjaus, josta kerrottiin Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 6/2012 sivulla 40. Ikihyvä-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä sosiaalitieteiden laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja alueen kunnat. n Kaisu Meronen ravitsemusasiantuntija, ETM kaisu.meronen(at)gmail.com Lähde: Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaari 2.11.2012 "Suuret suomalaiset ravitsemustutkimukset väestöaineistoilla" Lisätietoja: http://med.utu.fi/cardio/youngfinnsstudy/ http://web.chargeconsortium.com/ http://i3cconsortium.org/ http://stripstudy.utu.fi/ http://research.utu.fi/dipp/ http://www.lastenliikuntajaravitsemus.fi http://kelo.oulu.fi/nFbC/indexfi.htm (Pohjois-Suomen syntymäkohortti ) Elintapaohjaus suojaa tyypin 2 diabetekselta Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että diabetesvaara puolittuu ohjatulla elintapamuutoksella korkean riskin yksilöillä. Tärkeimmät tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ovat liikapaino, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute. DPS-tutkimukseen osallistui noin 500 liikapainoista keski-ikäistä henkilöä, joiden glukoosinsieto oli lähtötilanteessa heikentynyt. Interventioryhmä eli puolet tutkittavista sai tehostettua ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa keskimäärin neljän vuoden ajan: seitsemän kertaa ensimmäisen vuoden aikana ja myöhemmin kolmen kuukauden välein. Osallistujille tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua ohjattuun liikuntaan. Tuoreet seurantatulokset osoittavat, että yksilöllisen ja käytännönläheisen ohjauksen vaikutukset terveyteen ja elintapoihin näkyvät edelleen. Elintapaohjaus siirsi diabeteksen puhkeamista keskimäärin viisi vuotta myöhemmäksi. − Interventioryhmässä nähdään edelleen pienempi sairastumisriski, kun tutkimuksen alusta on kulunut 13 vuotta. Nämä ihmiset ovat oppineet jotain, ja he ovat pystyneet säilyttämään elintapansa. Voi myös olla, että interventioajan pienempi metabolinen rasitus näkyy edelleen metabolian tilassa, erikoistutkija, FT jaana lindström THL:stä pohti. Elintapaohjaus perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, ja erityishuomion kohteena oli kovan rasvan vähentäminen ja kuitupitoisten elintarvikkeiden lisääminen ruokavaliossa. Ruokavaliomuutoksilla pyrittiin myös vähintään viiden prosentin laihtumiseen. Liikuntatavoite oli vähintään neljä tuntia viikossa kohtuullisen rasittavaa liikuntaa. − Ne jotka saivat diabeteksen, söivät vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa kuin muut. Myös painoindeksi oli heillä korkeampi kuin muilla, Lindström totesi. Keskimäärin ihmiset eivät saavuttaneet tutkimuksessa asetettuja tavoitteita. Muutokset olivat kuitenkin oikeansuuntaisia, ja juuri ne ihmiset laihtuivat, jotka tekivät elintapamuutoksia. Lindströmin mukaan tutkimuksen kuluessa on kerätty tietoja myös masennusoireista. Elintapamuutoksissa onnistuneilla masennuspisteet aleni- vat. Myös ympäristömyrkyt, tutkittavien autonomisen hermoston ja sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta sekä tutkimukseen osallistuvien unen pituus on otettu tarkasteluun. − Sekä pitkä että lyhyt uni altistavat diabetekselle. Paras uniaika on 7–8 tunnin tienoilla. DPS-tutkimus aloitettiin Helsingissä ja Kuopiossa vuonna 1993, jolloin sitä koordinoi Kansanterveyslaitoksen Diabetesyksikkö. Myöhemmin tutkimus laajeni Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Tutkimus päätettiin ennenaikaisesti vuonna 2000, kun diabeteksen esiintyminen oli interventioryhmässä selvästi pienempi kuin vertailuryhmässä. Tutkittavien seurantaa kuitenkin jatketaan. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 27 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U Hiljainen tieto avittaa prosessien ja laadun kehittämisessä Vuosikymmenien saatossa syntyneestä hiljaisesta tiedosta voidaan poimia kullanarvoisia vinkkejä tämän päivän prosessi- ja tuotekehitykseen. Joskus kannattaa pitää tiukasti kiinni vanhoista toimintatavoista. Tämän hetken elintarvikelaatuhaasteiden esilläolo julkisuudessa herättää monia kysymyksiä ja myös kehittämistarpeita. Jos on vahva mielikuva tai kokemus asioista, kannattaa tehdä vielä yksi tarkastuskierros huuli pyöreänä, kuinka ja mitä haluaa asioista viestiä. Tästä lähtökohdasta käsin pohdin elintarvikkeen laatuasioita: koostamista, ravitsemuksellista parantamista ja kehittämisen painopisteitä. Kurkistan, miten osaa näistä asioista nähtiin ja tehtiin ”hiljaisen tiedon” aikakaudella 30−40 vuotta sitten, varmuuden vuoksi vielä tarkentaen elintarviketeknologisesta näkökulmasta. Oikeat mittarit laatujohtamiseen Tuotelaatu on aina kiinnostava keskustelukohde – kaikki ovat asiantuntijoita. Kun toinen pitää Sinisestä maitosuklaasta ja toinen Reissumiesleivästä, molemmat ovat oikeassa. Vaikeampaa on määritellä, kumpi on paremman makuista. Aistittava laatu on silloin onnistunut, kun asiakas tekee uusintaoston. Kuva: Satu räSänen Yli 40 vuotta elintarvikealalla työskennellyt Mauri Yli-Kyyny pitää tuotekehitysakrobatiana sellaista kehittämistä, jossa korjataan haittana pidetty laatuominaisuus, mutta ei kerrota, miten koko tuote muuttui ravitsemuksellisesti tai aistinvaraisesti. 28 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: Kari PuLLinen Aistinvaraisen laadun arviointia Fazerilla vuonna 1991. Tätä toimintatapaa yritys ei hevillä muuta. Laatujohtamiskäsitteen myötä laatumäärittely on muuttunut 1970−1980-luvuilta. Tuotelaatu on leipoutunut osaksi laatujohtamisen erittäin monitahoista prosessijohtamista. Tuotteiden kehittämiselle ja koostamiselle sekä prosessien kehitykselle on tullut uusia päämääriä, joissa toimintaprosessit ovat nousseet keskeisimmiksi tavoitteiksi ja laatumittareiksi. Kollegaani lainatakseni ”toimintamallit ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä”. Toivottavasti resursseja vaativa toimintaprosessisuuntautuminen ei vähennä panostusta itse tuotteeseen. Tämän huolenaiheen ovat esittäneet monet muutkin elintarvikealalla toimijat. Kuluttaja arvioi toiminnan laatua tuotteiden kautta. Laatujohtamisessa on piirteitä johtamisen muoti-ilmiöistä. Siksi ne kiinnostavat perinteisiä laatuarvoja enemmän. Käytännössä kustannustehokkuutta saatetaan hakea kehittämällä elintarvikkeen koostamista entistä edullisemmaksi. Raaka-aineyrityksillä on jo kymmeniä vuosia ollut mittavia kehitysprojekteja, joissa etsi- tään korvaavia ja lähes aina edullisempia raaka-ainevaihtoehtoja elintarvikkeiden koostamiseen. Tämä on hyväksyttävää silloin, kun lopputuotteen aistinvaraiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet pysyvät ennallaan tai mieluiten paranevat. Vähintäänkin silloin, kun näin annetaan ymmärtää. Mittarina nykypäivän laatujohtamisessa on asiakkaan kokema laatu − riittääköhän se pitkällä aikavälillä kilpailuvaltiksi kansainvälistyvillä markkinoilla? Kehittämisen into löydettävä uudestaan Laadun varmistus ja hallinta ovat vuosien myötä monipuolistuneet. Viranomaisohjeistuksia ja uusia sisäisiä ohjeita on tullut merkittävästi lisää. Valmistuksen aikana tapahtuvat valvontaohjeistukset ovat selvästi kiristyneet. Siitäkin huolimatta tapahtuu takaisinvetoihin johtavia virheitä omavalvonnassa. Nämä tapahtumat antavat selvän viestin kohteista, missä vielä on parantamisen tarvetta. Mutta käytännön laatujohtamisessa myös signaaleja siitä, missä pitäisi olla panostuksen painopiste. Kaikki ei sentään muutu. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden aistinvarainen arviointi ammattiraadilla on ollut keskeinen osa Fazerin laadunvarmistusketjussa hiljaisen tiedon vuosikymmeniltä saakka (kuva). Sen merkitystä ei kyseenalaisteta. Myös kuluttaja arvostaa ja testaa eniten aistinvaraista laatua. Hiljaisen tiedon aikakaudelta haikailen käytännön elintarvikevalmistusprosessien kehittämiseen kohdistunutta intoa. Keskeistä oli tunnistaa, mitä raaka-aineille tapahtuu valmistuksessa ja miten tuotelaatua voidaan ohjata prosessilla. Tällöin laadun tasaisuuden ja prosessin optimointi olivat korostetussa asemassa, mutta myös valmistuksen kustannustehokkuus. Silloin monessa suomalaisessa elintarvikeyrityksessä vahvistui oma teknologinen osaaminen. Tällä hetkellä valmistusosaamisen hallinta on osittain ulkoistunut laitteistovalmistajille. Kokemus on osoittanut, kuinka haasteellista investointihankkeisiin osal-  n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U  listuvien laitteistovalmistajien on tuntea yksittäisen yrityksen tuotteisto riittävän hyvin, jotta hanke voisi onnistua. Ja toisaalta, kuinka vaativaa yrityksen on antaa riittävät ja riskit huomioon ottavat spesifikaatiot laitteistovalmistajille. Takaisin kartalle Ravitsemuksellisesta laadusta ja sen kehittämisestä puhuttaessa ollaan entistä useammin alueella, jossa pitää ottaa varmistin pois. Elintarvikkeen koostumukseen liittyvää julkista keskustelua kuluttajien ja asiantuntijoiden tahoilta on ajoittain vaikeaa ymmärtää muuta kuin viihteellisenä eipäs-juupas -keskusteluna, jossa tärkeintä on julkisuusnäkyvyys. Keskeisen terveysriskin, ylipainon, hallintaan on tarjolla mitä mielikuvituksellisempia syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja yhdistettynä muistamattomuuteen ja tutkimustulosten valikoivaan esittämiseen. Olen seurannut tätä keskustelua sokerihuuruisin silmälasein neljäkymmentä vuotta tuotekehitys- ja tutkimuslähtökohdista. Tuotteiden ravitsemuksellisen laadun kehittämiseen on vaikea löytää hyväksyttäviä ratkaisuja niin kauan kun ylipainon todellisia syistä ei rohkeasti keskustella ja pyritä tuomaan niiden merkitystä enemmän esiin, kuten polarisoitunutta ongelmasyömistä, kulutukseen nähden ylisyömistä ja syömiskulttuurin muutoksia. Tutkimustuloksia voisi enemmän tulkita ”mitä johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta ei voi vetää”. Sokeria luonnosta -hiljainen tieto on kadoksissa. Sokerin haasteellisuus ravitsemuslaatukeskustelussa oli pinnalla 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alkupuolella. Samaa analogiaa on nyt havaittavissa. Tässä on pakko tunnustaa, että hiljainen tieto sen ajan kokemuksista on hävinnyt eetteriin. Silloin sokeriteollisuus oli aloitteellinen sokerista annettavan sovellus- ja käyttötietouden jalkautuksessa, korostettiin syömisen monipuolisuutta, jälkiruokakulttuuria ja syömishetkien yhdessäolon merkitystä. Elintarvikkeiden valmistuksessa pohdittiin sokerien optimaalista käyttöä aistinvaraisen laadun kannalta ja mitä tapahtuu, kun sokeripitoisuutta muutetaan. Näistä ajoista on kulunut kolmekymmentä vuotta. Sokerin kulutus ei ole käytännössä noussut, mutta ylipaino lisääntyy. Miksi ei voitaisi kokeilla vanhaa konseptia? Kokonaisuus hallintaan Elintarvikkeen keskeiset laatuominaisuudet ovat maittavuus ja turvallisuus. Joskus on mainittu keveys. Kun dieetti koostuu monipuolisesta syömisestä kulutusta vastaavasti ravitsemussuositusten mukaisesti, ei kai yksittäisen elintarvikkeen keveyttä silloin tarvitse korostaa. Yksittäisten elintarvikkeiden aistittavaa laatua ei pitäisi heikentää vähentämällä makua antavia raaka-aineita. Osa kuluttajista syö samoja elintarvikkeita ilman ylipaino-ongelmia. Keventämisen parantamismallia on testattu hiljaisen tiedon aikakaudelta ontuvin tuloksin esimerkkeinä kevyttuotteiden vaikuttavuus ylipainon esiintymiseen. Hiilihydraattikeskustelussa on mielikuvilla tai sitten vanhoilla käsityksillä vahva asema. Hyvä tai huono hiilihydraattilaatuvertailu pitäisi tehdä aina valmiista tuotteista, joissa hiilihydraattien vaikutus verensokerivasteisiin todetaan käytännössä. Yksittäisten raaka-aineiden merkityksen korostaminen on rohkeaa ja voi olla harhaanjohtavaa, koska ne eivät yksin selitä elintoimintovasteita, eivätkä myöskään kerro lopputuotteen ravintoainetiheyttä. Mui- Oikeaa ja väärää hiljaista tietoa Hiljaista tietoa on aina ollut. Monet asiat, kuten laatukäsitys, tuotekehityksen ja prosessien kehityksen painopisteet, ovat muuttuneet ajassa. Näitä on mielenkiintoista ja tärkeää arvioida hiljaisen tiedon valossa, onko muuttumista tapahtunut ja mihin suuntaan. Kun 1970-luvulla aloitin elintarvikeuraani Fazerilla melkein ”kaiken” tietävänä, totesin hyvin nopeasti, että hiljainen tieto oli ajoittain jossakin piilossa. Sen ajan arvokkaat kokemukset ja osaamisen ydinasiat eivät kovin hyvin avautuneet. Niitä kun ei osannut kysyä oikealla asenteella, arvostuksella ja tavalla. Siksi paljon 30 joutui oppimaan kantapään kautta. Opiskelustakin jäi mieleen, kuinka korostettiin, mitä teistä tulee, kun menette työelämään. Vähemmälle jäi, mitä pitää tietää ja miten toimia työyhteisössä, jos haluaa päästä tavoitteisiin. Jälkeenpäin vuosien myötä näitä vasta ymmärtää. Hiljaiseen tietoon kannattaa suhtautua ajoittain tietyllä varauksella. Osa siitä voi olla pelkkää mielikuvaa tai ajan myötä muuntumista kertojalle myönteisemmäksi. Silloin kun ne ovat kokemuksia, joiden taustatiedot perustellaan, miten jotakin tehtiin ja minkä vuoksi, saattaa löytyä arvokasta hyödynnettävää tietoa. Arvo- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi kasta on se, ettei samaa asiaa selvitetä tai kokeilla turhaan uudelleen. Hiljaisen tiedon liiketaloudellisia arvoja ei varmaan ole kovin yleisesti mitattu. Merkittävissä investointihankkeissa piilossa ollut tai kiinnostamaton havainto tai kokemus vuosien takaa voi olla ratkaisevan tärkeä taloudellisesti prosessiratkaisuista päätettäessä. Onkohan projektityöskentelyn esiselvitysvaiheessa useinkaan ”hiljaisen tiedon auditointia”? Jos ei, niin kannattaisiko kokeilla? Osaa tiedoista ei pystytty aikoinaan selittämään. Nyt niihin saattaa olla nykytietämykseen pohjaten valmiit itsestään selvät selitykset ja uutta intoa mennä tiedon hankinnassa syvempään. Tämä on sitä alalla tapahtunutta myönteistä ja toivottavaa kehitystä, mutta vain silloin, kun hiljaista tietoa arvioidaan. Hiljaisen tiedon tai kokemuksen siirtyminen seniori-juniorivuorovaikutuksessa ei ole itsestään selvyys. Parhaimmillaan se toimii silloin, kun kuulija on vilpittömästi kiinnostunut asiasta ja kertoja kokee saman tuntemuksen ilman ”osaamiskilpailua”. Niin, ja siihen pitää olla riittävästi vuorovaikutteista aikaa. Urbaanitermi ”pönötys” ei sovi hiljaisen tiedon prosessointiin. n den raaka-aineiden vuorovaikutuksen merkitystä ja niihin myös kohdistuvaa kehittämistä ei pidä unohtaa. Ravitsemuksellisen laadun parantaminen ja monipuolistaminen tulevaisuuden tarpeisiin on yksi tärkeimmistä ja kiinnostavista kehittämiskohteista. Tuotekehitysakrobatiaa on sellainen kehittäminen, jossa korjataan haittana pidetty laatuominaisuus, mutta ei kerrota, miten koko tuote muuttui ravitsemuksellisesti tai aistinvaraisesti. Keskustelun painopiste muututtava Tutkimus eri ravintoaineiden vaikutuksista terveyteen on saanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. EU:n rahoittamassa Salux -hankkeessa on tavoitteena muokata elintarvikkeen koostumuksia laadultaan terveellisimmiksi. Tuotteiden ravitsemuksellisen laadun kehittäminen on yhtälailla kiinnostavaa myös liiketaloudellisesti. Nyt olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet muuttaa keskustelun painopistettä enemmän yksittäisistä raaka-ainehaasteista kohti avointa tuotteiden koostamiseen liittyvää keskustelua. Tutkimustulosten yksipuoliset ja mediakynnyksen ylittävät tulkinnat saattavat hämmentää kuluttajia. Tämä ei liene tarkoitus, koska se ei useinkaan edistä ravintoon liittyvää käytännön hallintaa yksilötasolla. Tutkimustuloksia voisi enemmän tulkita ”mitä johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta ei voi vetää”. Sosiaalisen median ruokakeskustelussa ääri-ilmiöiden arvostelu on ymmärrettävää silloin, kun arvostelijat itse esittävät todellisia faktoja ravitsemuksen käyttöyhteyksissä ja vain silloin. Viestintää korjattava Päällysmerkintöjä koskevan lainsäädännön tiukentumisen takia on entistä haasteellisempaa kertoa kuluttajille tuotteiden elintoimintovasteisiin liittyvistä parannuksista ilman vaativia kliinisiä terveysnäyttöjä. Tällä saattaa olla elintarvikekehitystä hidastava vaikutus. On myös pohdittava, miten korjataan julkisuudessa esiintyneitä, kuluttajille kerrottuja virheellisiä tietoja. Esimerkiksi suklaan vaikutus verensokerivasteisiin on kiinnostavan alhainen tutkimuksen ja uusien sovellusten kannalta, toisin kuin on annettu ymmärtää. Kielteisinä pidetyistä elintarvikeraaka-aineista on saanut kuitenkin esittää julkisuudessa totuuden vastaista tietoa ja mielikuvia ilman, että niihin puututtaisiin. Kuluttajaa palvelisi parhaiten avoimesti ja ymmärrettävällä tavalla tapahtuva viestintä elintarvikkeiden laatutekijöistä. Tämä tukisi myös kansanterveydellisiä tavoitteita. Ristiriitaisten tietojen varaan rakentuva elintarvikekeskustelu ei ole kestävällä pohjalla. Jos joku tarjoaa omia mielikuvia asioista, pitäisi se myös tuoda selkeästi julki selityksen kera. n Bureau Veritas Certification on elintarviketurvallisuuden sertifiointien markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Suomessa jo yli 70 elintarvikealan yritystä on valinnut Bureau Veritas Certificationin yhteistyökumppanikseen. Kansainvälisesti akkreditoidut sertifiointipalvelumme elintarviketeollisuudelle, suurkeittiöille ja kaupan alan toimijoille: ISO 22000 FSSC 22000 GMP+ MSC-COC GlobalG.A.P BRC IFS ISO 9001 ISO 14001 OHSAS 18001 Järjestämme myös koulutuksia standardeihin ja auditointiin liittyen. Tule mukaan kurssille tai pyydä tarjous yrityskohtaisesta koulutuksesta. www.bureauveritas.fi Yhteydenotot sertifioinneissa: [email protected] puh. 010 830 8641 Yhteydenotot koulutuspalveluissa: [email protected] puh. 010 830 8649 VARMISTA HENKILÖSTÖSI AMMATILLINEN OSAAMINEN Koulutuskeskus Salpaus järjestää koulutusta Lahdessa Leipomoteollisuuden ammattitutkinnon suorittaneella on kysyntää, koulutusta myös leipurille ja kondiittorille. Koulutuksiin jatkuva haku. Leipomoalan koulutusta Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori Leipomoteollisuuden ammattitutkinto Kondiittorin ammattitutkinto Puhdistuspalvelualan esimiehille Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto Siivousteknikon erikoisammattitutkinto Tutkintoon valmistaviin koulutuksiin jatkuva haku. Henkilöstökoulutusta Tuhoeläintorjuntakoulutus, tulossa syksyllä 2013 Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi, järjestetään 1 krt/kk Työpaikkaohjaajakoulutus, koulutuksen aloitukset sovittaessa Koulutuksien lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.salpaus.fi Lisätietoja: opintosihteeri Nina Kankkunen, puh. 03 828 4280, [email protected] Seuraa meitä myös Mauri Yli-Kyyny Salpaus ja Salpauksen aikuiskoulutus tutkimusteknologi Fazer-konserni mauri.yli-kyyny(at)fazer.com SalpausTweet Teinintie 4, 15200 Lahti www.salpaus.fi KoulutuskeskSalpaus www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 1/2013 31 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U maku- ja terveellisyysmielikuvat ovat monitahoisia Professori Harri Luomala uskoo, että valmisruokia voidaan tuottaa ja markkinoida niin, että kuluttaja yhdistää niihin sekä maukkauden että terveellisyyden yhtä aikaa. Kuluttajien ruokaan kytkemiä makuja terveellisyysmielikuvia muovaavat monet markkinointi- ja kuluttajatekijät yksinään ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Terveysviranomaiset ja ruuan markkinoijat tyypillisesti uskovat siihen, että kuluttajat käsittelevät terveellisyyteen ja makuun liittyvää informaatiota tarkasti ja systemaattisesti. On kuitenkin olemassa yhä enemmän viitteitä siitä, että kuluttajat arvioivat elintarvikkeiden terveellisyydestä ja mausta kertovia vihjeitä hyvinkin pinnallisesti ja vaikutelmapohjaisesti. Siten positiivisen terveysimagon omaavat tuotteet (esim. hedelmät ja kasvikset) voidaan mieltää terveellisemmiksi kuin negatiivisen terveysimagon omaavat tuotteet (esim. suklaa, jäätelö) silloinkin, kun niiden tosiasialliset energiasisällöt ovat identtiset. Lisäksi yleensä on ajateltu, että kuluttajat eivät luontaisesti koe terveellisyyden ja hyvän maun voivan yhdistyä yhdessä ja samassa elintarvikkeessa. Pikaruoka on kuvaava esimerkki elintarvikkeesta, johon kuluttajat tyypillisesti yhdistävät samanaikaisesti positiivisia maku- ja negatiivisia terveysassosiaatioita. Kuluttajien ruokaan kytkemien maku- ja terveellisyysmielikuvien muovautumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viime vuonna päättyneessä, neljä vuotta kestäneessä TERVAS-hankkeessa (Terveelliset valinnat: räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit). Tulosten mukaan monilla markkinointi- ja kuluttajatekijöillä on rooli tässä joko yksinään tai keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Brändi ja pakkaus tärkeässä roolissa Kuluttajaryhmäkohtaisia mielikuvia luttajien elintarvikkeisiin kytkemiin makuja terveellisyysmielikuviin. Esimerkiksi kahdesta kotimaisesta jauhelihapizzasta, joiden valmistajat tunnetaan hyvin Suomessa, toinen koettiin terveellisemmäksi. Pizzojen tuotetekniset ja pakkausratkaisut olivat hyvin identtisiä keskenään. Näin ainoaksi selitykseksi jää toisen valmistajan parempi terveellisyysimago kuluttajien mielissä. Tästä ei kuitenkaan seurannut se, että sen makumielikuva olisi kärsinyt suhteessa verrokkipizzaan. Eli tässä tapauksessa hyvästä terveellisyysmielikuvasta ei seurannut huono makumielikuva. Myös väriin, tuotenimeen, grafiikkaan, muotoon ja materiaaliin liittyvillä pakkausratkaisuilla voidaan vaikuttaa kuluttajien ruokaan kytkemiin maku- ja terveellisyysmielikuviin. Esimerkiksi pellavasiemenrouheen kohdalla kuluttajien mieliin luotiin terveellisyysvetoinen mielikuva käyttämällä konstailematonta pahvipakkausta, luonnosta ammentavaa grafiikkaa ja hyvinvoinnin Kuvat: PirjO huhtaKanGaS Brändit ja pakkausratkaisut vaikuttavat ku- edistämisen argumentteja. Toisentyyppisellä pakkausratkaisulla, jossa oli ylellisyyttä ja nautintoa viestivät graafiset, materiaaliset ja kielelliset keinot, saatiin samasta perustuotteesta synnytettyä kuluttajille hyvään makuun ankkuroituva mielikuva. Kuluttajien ruokaan kytkemiin maku- ja terveellisyysmielikuviin voi vaikuttaa myös väriin, grafiikkaan, muotoon ja materiaaliin liittyvillä pakkausratkaisuilla. 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Myös kuluttajaan itseensä liittyvät tekijät, kuten sukupuoli ja ikä, voivat vaikuttaa hänen elintarvikkeisiin kytkemiin maku- ja terveellisyysmielikuviinsa. Lisäksi psykologisemmat tekijät, kuten dieetillä oleminen, terveysmotiivit eli terveyden tavoittelun taustalla olevat perimmäiset syyt ja ruoka-asenteet, voivat olla yhteydessä niihin maku- ja terveellisyysassosiaatioihin, jotka eri ruokatuotteiden kohtaaminen kuluttajassa aktivoi. TERVAS-hankkeen tutkimuksissa yksi keskeinen tapa huomioida kuluttajien välisiä eroja oli mitata heidän terveysmotiivejaan. Nykytiedon valossa näyttää selvältä, että kuluttajien välillä on eroja sen suhteen, miksi he haluavat pysyä terveenä. Esimerkkejä erilaisista terveyden tavoittelun motiiveista on energisyys, ulkoinen olemus, henkinen hyvinvointi, kyky välittää itselle läheisistä ihmisistä, fyysinen hyvinvointi ja elämässä menestyminen ja itsensä toteuttaminen. Näiden terveysmotiivien erilaisen painottamisen pohjalta tunnistettiin Suomessa olevan viisi erilaista kuluttajaryhmää: terveystietoiset liikkujat (16 %), rennot nautiskelijat (31 %), ihmisläheiset rationalistit (20 %), perhekeskeiset hoivaajat (8 %) ja itsekeskeiset menestyjät (25 %). Esimerkiksi ”terveystietoiset liikkujat” ja ”itsekeskeiset menestyjät” kytkivät mielessään terveellisyyden ja hyvän maun eri tavalla useiden elintarvikkeiden kohdalla. Kahdesta esivalmiista piirakkapohjataikinasta ”terveystietoiset liikkujat” pitivät terveellisempänä yhtä, kun taas ”itsekeskeiset menestyjät” toista. Kaupan omalla brändillä varustettu luomuporkkanasose oli ensin mainitun ryhmän mukaan sekä terveellisempi että maukkaam- pi, kun taas teollisuuden brändin alla markkinoitu pakasteperunamuusi oli jälkimmäisen ryhmän mielikuvissa terveellisempi. Pienillä eroilla suuria vaikutuksia Vaikka kuluttajien elintarvikkeisiin liittämiin maku- ja terveellisyysmielikuviin vaikuttavat monet tekijät (esim. tuotteen raaka-aineet ja prosessoinnin taso sekä kuluttajan terveysmotiivit ja ikä), niitä voidaan silti muovata haluttuun suuntaan liikkeenjohdon kontrollin alla olevilla toimilla kuten brändillä, tuotenimellä, pakkausratkaisuilla ja myymäläympäristön virikkeillä. On todennäköistä, että edellä mainitun kaltainen kuluttajien maku- ja terveellisyysmielikuvien muovautuminen tapahtuu alitajuisella tasolla, koska usein markkinoinnilliset impulssit aktivoivat kuluttajien mielissä olevia tieto-, muisti-, assosiaatio- ja merkitysrakenteita ilman tietoista prosessointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näennäisen pienilläkin luovilla markkinoinnin toteutuksilla elintarvikealan yritykset voivat vaikuttaa kuluttajien maku- ja terveellisyysmielikuviin. Tulokset puhuvat myös syvällisen kohderyhmäymmärryksen etujen puolesta. Markkinoijat ja terveysvaikuttajat saavat tärkeää informaatiota analysoidessaan sitä, miksi eri kuluttajaryhmissä uskotaan terveellisyydestä ja mausta nykyisellä tavalla. Siksi yritysten kannattaa tutkia eri kohderyhmien kuluttajien ajattelu- ja käyttäytymismalleja myös ruuan valmistamis- ja syöntitilanteissa, ei vain valintatilanteissa. Eri terveysmotiivien ydinsisältöjä voidaan käyttää markkinointikommunikaation räätälöimisessä eri kuluttajatyypeille. Esimerkiksi ”terveenä menestyt ja kukoistat”-viesti voi sopia ”itsekeskeisille menestyjille”, kun taas ”kohtuullinen nautinto luo terveyttä”viesti todennäköisesti osuu paremmin ”rennoille nautiskelijoille”. Joka tapauksessa elintarvikealan yritysten pitää ottaa kohderyhmälähtöisyys aikaisin osaksi tutkimus-, tuotekehitys- ja markkinoinnin suunnitteluprosesseja, jotta ne voivat räätälöidä eri kuluttajaryhmiä maksimaalisesti puhuttelevia hyvinvoinnin liiketoimintakonsepteja. Maku ja terveellisyys käsi kädessä Vaikka on tavallista, että kuluttajat eivät koe hyvän maun ja terveellisyyden voivan yhdistyä ruuassa, osa TERVAS-hankkeen tut- kimustuloksista viittaa toiseen suuntaan. Esimerkiksi Kana-Caesar-salaatissa ja joissakin kuluttajaryhmissä myös kanapastassa ja kinkkukiusauksessa näiden ominaisuuksien koettiin yhdistyvän. Jopa valmisruokia voidaan tuottaa ja markkinoida niin (esim. osoittamalla objektiivisesti raaka-aineiden korkea ravitsemuksellinen laatu), että kuluttaja yhdistää niihin sekä maukkauden että terveellisyyden yhtä aikaa. Subway on esimerkki laajasti menestyvästä brändistä, joka on onnistunut juuri tässä. n Harri Luomala professori (EPANET) Vaasan yliopisto harri.luomala(at)uva.fi Lähde: Luomala, harri & Petteri Puska & hannu Karhu (2012). ruokakuluttajan maun ja terveellisyyden kokeminen. teoksessa Luomala h., hopia, a., Finne, M., nissinen, K., Peltoniemi, a. (toim.), terveelliset valinnat: räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit. tervaS-hankkeen keskeiset tulokset ja johtopäätökset, 56−68. vaasan yliopiston julkaisuja, Selvityksiä ja raportteja 179. LUOVU ÖLJYSTÄ VAIHDA KAASUUN Tehokasta ja puhtaampaa energiaa yrityksesi tarpeisiin. Käyttääkö yrityksesi polttoöljyä lämmityksessä tai tuotannossa? Nyt on aika selvittää, onko tarjolla energiaratkaisuja, jotka vastaavat yrityksesi tarpeita paremmin kuin öljy. Skannaa koodi ja katso lyhyt filmi polttoöljyn vaihtamisesta nestekaasuun tai lue lisää osoitteessa: www.kosangas.fi/oljystakaasuun KOSAN GAS FINLAND OY Neilikkatie 17 01300 VANTAA [email protected] Puh. 09-3484 4400 www.kosangas.fi n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U elintarvikkeet (yltä)kylläisyyden ja painonhallinnan markkinoilla Elintarvikkeiden ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa ruokahaluun ja siten puolestaan edesauttaa painonhallintaa. Ruokahalun ja syömisen säätely on monitahoinen prosessi, jonka perimmäisenä tavoitteena on riittävän energian ja ravintoaineiden saannin turvaaminen elimistön tarpeita varten. Syömistä säädellään sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Lyhytaikaissäätely määrittää aterian tai päivän aikana syödyn ruuan laatua, määrää ja ajankohtaa. Syömisen pitkäaikaissäätelyn keskeisenä tehtävänä on energiatasapainon säilyttäminen. Pitkä- ja lyhytaikaissäätelyn yhteisvaikutukset tasaavat yksittäisten päivien energiansaannissa esiintyviä eroja pidemmällä ajanjaksolla. Säätely tapahtuu hermostollisten ja verenkierron mukana välittyvien viestien yhteisvaikutuksesta. Syömisen lyhytaikaissäätelyyn vaikuttavat etenkin ruuansulatuskanavan mekaaninen stimulaatio ja sen erittämät hormonit (kuva). Ruuan koostumus ja rakenne vaikuttavat maha-suolikanavan hormonieritykseen sekä mahalaukun tyhjenemisnopeuteen ja suolen liikkuvuuteen. Eri ravintoaineet stimuloivat ruuansulatuskanavan hormonieritystä eri tavoin. Syömisen säätelyn näkökulmasta hyvin tunnettuja ruuansulatuskanavan hormoneja ovat mahalaukun erittämä greliini sekä ohut- ja paksusuolen eri osista vapautuvat kolekystokiniini (CCK), glukagonin kaltainen peptidi 1 (GLP-1) ja peptidi YY (PYY) (kuva). Näistä greliini stimuloi ruokahalua ja muut vähentävät sitä. Ruuan ominaisuuksien lisäksi syömisen säätelyyn vaikuttavat lukuisat yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät. Ympäristön vaikutukset syömiskäyttäytymiseen ovat usein vahvempia kuin fysiologiset syömistä säätelevät mekanismit. Tämän vuoksi yltäkylläisessä ruokaympäristössä elävien, vähän liikkuvien ja psyykkisesti kuormittuneiden ihmisten painonhallinta on osoittautunut vaikeaksi. 34 Elintarvikkeiden koostumus- ja rakenneominaisuuksia ja niiden ruokahaluun liittyviä vaikutusmekanismeja. Ravintoaine/ominaisuus vaikutus kylläisyyteen oletettuja vaikutusmekanismeja ravintokuitu runsaskuituiset tuotteet   energiatiheys   pureskelu , syömisnopeus   mahalaukun tilavuus , mahalaukun tyhjeneminen   glukoosin imeytyminen   vaikutus ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin ja fermentaatioon hiilihydraatit hitaat > nopeat hiilihydraatit   vaikutukset aterianjälkeiseen proteiini runsasproteiiniset tuotteet   termogeneesi  glukoositasoon  alhainen energiatehokkuus  vaikutus ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin rasva runsasrasvaiset tuotteet   vaikutus ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin, ”ileal brake”- mekanismi  mahalaukun tyhjeneminen  rakenne hitaasti > nopeasti sulava   vaikutus sulavuuteen ja ruuansulatuskanavan hormonivasteisiin olomuoto kiinteä > nestemäinen   pureskelu , syömisnopeus   mahalaukun tyhjeneminen  Elintarvikeominaisuudet ruokahalun säätelyssä Useiden elintarvikeominaisuuksien, kuten olomuodon, energiatiheyden, ravintoainekoostumuksen ja rakenteen on osoitettu vaikuttavan kylläisyyden ja nälän tuntemuksiin (taulukko). On vakuuttavaa näyttöä siitä, että nestemäisenä nautitun energian kylläisyysvaikutus on kiinteää heikompi, erityisesti pidemmällä aikavälillä. Varsinkin nestemäisessä muodossa nautittujen nopeiden hiilihydraattien kylläisyysvaikutus on heikko, eikä nautittu energia vähennä seuraavien aterioiden kokoa. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että pureskelun ja maku- ja tuntoaistimusten hyvin nopea ohittaminen ei välitä kylläisyysviestejä elimistöön. Myös ruuan rakenne ja suutuntuma vaikuttavat ruokahaluun. Rakenteeltaan tiivis, hitaasti pureskeltava ja sulava ruoka lisää kylläisyyden tuntemusta paremmin kuin huokoinen ja helpommin sulava. Kei- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi tot tekevät kuitenkin poikkeuksen. Useissa tutkimuksissa keitoilla on havaittu olevan hyvä kylläisyysvaikutus. Sen on arveltu liittyvän keittojen rakenteeseen ja syöntitapaan (lusikointi). Energiatiheydellä ja energiaravintoaineilla on tärkeä ja vakuuttavasti osoitettu merkitys ruokahalun säätelyssä. Ruuat, joiden energiatiheys on suuri, ovat kylläisyysvaikutukseltaan heikompia kuin vähemmän energiaa sisältävät. Ravintokuidun, veden ja ilman lisääminen elintarvikkeeseen laskee energiatiheyttä. Ravintokuidulla on energiatiheyttä laimentavan vaikutuksensa lisäksi välittömiä ja välillisiä kuitutyypistä riippuvia vaikutuksia ruuansulatuskanavan vasteisiin, kuten hidastuneeseen mahalaukun tyhjenemiseen, viivästyneeseen ravintoaineiden imeytymiseen ja paksusuolessa tapahtuvaan fermentaatioon. Nämä muutokset voivat selittää kuidun edullisia kylläisyysvaikutuksia. Kuva: KriStiina juvOnen Syömisen säätelyn pääpiirteitä: CCK, kolekystokiniini; GLP-1, glukagonin kaltainen peptidi 1 ja PYY, peptidi YY. Proteiinien on osoitettu lisäävän kylläisyyttä tehokkaammin kuin hiilihydraatit ja rasvat. Runsasproteiinista ruokavaliota noudatettaessa tämä voi näkyä myös ruuan käytön vähenemisenä ja painonlaskuna. Eläinperäinen proteiini lisää kylläisyyttä kasviperäistä paremmin. Proteiinin edullisia kylläisyysvaikutuksia on selitetty muun muassa sen termogeneesiä ja ruuansulatuskanavan hormonieritystä lisäävällä vaikutuksella. Säätely osoitettava näyttökokeilla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut elintarvikkeita koskevan listan hyväksytyistä ravitsemus- ja terveysväitteistä ja näille vaaditta- vasta tieteellisestä näytöstä. Ruokahaluvaikutuksen, kuten kylläisyyden lisääntyminen ja nälän/ruokahalun väheneminen, tulisi olla pysyvä ja eikä vähentynyttä energiansaantia kompensoida seuraavilla aterioilla. Tämän osoittamiseksi tarvitaan näyttö elintarvikkeen tai sen ainesosan edullisista vaikutuksista vähintään 28 käyttöpäivän ajalta. Lisäksi tarvitaan vastaava näyttö myös energian saannin vähenemisestä. Useissa lyhytaikaisissa ateriatutkimuksissa on voitu osoittaa muun muassa tiettyjen ravintokuitujen ja proteiinin positiivisia kylläisyys- ja/tai ruokahaluvaikutuksia, mutta samankaltaista näyttöä on ollut vaikeampi saada pidempiaikaisissa interventiotutkimuksissa. Laihtumista ja painonhallintaa koskevien terveysväitteiden tueksi tarvitaan myös vankka pidempiaikainen näyttö tuotteen tai sen ainesosan todellisista vaikutuksista kehon painoon ja sen koostumukseen. Laihtumisen osalta näyttö tarvitaan merkittävästä painonlaskusta riittävän ajanjakson ajan, esimerkiksi vähintään kolme kuukautta, ja määrättyjen olosuhteiden vallitessa, esimerkiksi vähäenergisen ruokavalion aikana. Kehon koostumuksen muutos ja rasvakudoksen väheneminen on osoitettava asiaankuuluvin menetelmin. Painonhallintaan liittyvien terveysväitteiden tueksi tarvitaan näyttö ainakin kuuden kuukauden seuranta-ajalta merkittävän painonpudotuksen jälkeen tiettyjen olosuhteisen vallitessa, kuten vapaasti syötävän (ad libitum) ruokavalion aikana. Ruokahaluun, laihtumiseen ja painonhallintaan liittyvien terveysväitteiden näyttövaatimukset ovat herättäneet myös runsaasti keskustelua. Näyttövaatimusten lähtökohtana on ensisijaisesti suojata kuluttajaa. Ottaen huomioon syömisen säätelyyn ja painonhallintaan vaikuttavien tekijöiden moninaisuuden, voidaan kysyä, ovatko EFSAn kylläisyysväitteille asettamat vaatimukset todella saavutettavissa. Kylläisyydellä itsessään on kuitenkin myös monia muita myönteisiä, lähinnä psykologisia vaikutuksia, joiden merkitystä EFSAn nykyiset näyttövaatimukset eivät huomioi. n Kristiina Juvonen tutkija, TtT Leila Karhunen yliopistolehtori, dosentti Kaisa Poutanen akatemiaprofessori Itä-Suomen Yliopisto Lisätietoja: kristiina.juvonen(at)uef.fi Kylläisyystutkimusta Suomessa yli kymmenen vuoden ajan Onnistunut painonhallinta on elämän monien osa-alueiden menestyksekästä yhteensovittamista. Ruokavalioon sisältyvillä elintarvikkeilla on keskeinen merkitys painonhallinnassa. Tarkka tieto syömisen ja painonhallinnan kannalta olennaisista elintarvikeominaisuuksista onkin tarpeen, ja sitä on hyödynnettävä elintarvikkeiden tuotekehityksessä. Itä-Suomen yliopisto ja VTT ovat yhteistyökumppaniensa kanssa tutkineet elintarvikkeiden kylläisyyteen liittyviä ominaisuuksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna valmistui TtT Kristiina juvosen ruokahalun ja ruuan koostumuksen ja rakenteen välisiä yhteyksiä käsittelevä väitöskirja Appetite control – the role of food composition and structure (http://epublications.uef.fi). Tutkimus osoitti, että liukoiset ra- vintokuidut, viskositeetti ja ruuan olomuoto muokkaavat aterianjälkeisiä fysiologisia vasteita ja ruokahalua. Toisaalta tutkimusryhmän viimeaikaisessa tutkimuksessa nopeaa laihdutusta seuranneessa painonhallintainterventiossa elintarvikkeiden kylläisyysvaikutukset eivät ennustaneet painonhallinnan onnistumista. Sen sijaan intervention syömiskäyttäytymispiirteillä ja psykologisilla te- kijöillä oli merkitystä. Painonhallinnan tueksi on edelleen kehitettävä tuotteita ja käytänteitä laajalla rintamalla. Elintarvikkeiden rakenteen ja koostumuksen räätälöinti ja ruuansulatuskanavan vasteiden tunteminen on tärkeä osa tätä kehitystyötä. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 35 n T E E M A P R O S E S S I T, R A V I T S E M U S & A I S T I T T A V A L A A T U Kuluttajalähtöistä kehitystyötä Pohjois-Savossa Future Food -hankkeen aikana on varustettu tutkimus- ja kehittämislaboratorio Savoniaammattikorkeakoulun tiloihin Kuopioon, tuotettu tutkimus- ja kehityspalveluja ja yhdistetty alan toimijoita ja yrityksiä verkostoihin. Pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten haasteina ovat monimutkaistuva lainsäädäntö, lisääntyvät tuotevaatimukset ja rajalliset tila- ja henkilöstöresurssit. Toisaalta on havaittu, että elintarvikealan tiedonsiirtovaikutukset ovat heikot ja alalla tarvitaan kuluttaja- ja markkinatiedon kanavoimista tuotekehitykseen. Vastauksena haasteisiin Pohjois-Savossa toteutetaan Future Food -hanke, jossa tunnistetaan kuluttajan tarpeita ja toiveita sekä sovelletaan käytännönläheisesti kuluttajatietoa alueen elintarvikealan pk-yritysten tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen. Verkostolla vaikuttavuutta Pohjois-Savon alueella toimii mm. leipomo-, kasvis-, liha-, kala- ja maitoalan tuotantoyrityksiä. Kuopion seudulla puolestaan on useita elintarvikealan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä elintarvikekehityksen osaamiskeskittymä. Alueelle on ajan mittaan muodostunut monimuotoista yhteistyötä mm. tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnassa. Kuva 1. Future Food -tuotekehitystilassa voidaan testata erilaisia tuotantoprosesseja. Future Food -hankkeen toimintamalli yhdistää alueen koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä yrityspalvelut. Monialaisessa verkostoyhteistyössä edistetään yhteistyötä ja tiedonsiirtoa yritysten, tutkimuslaitosten ja kouluttajien kesken. Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi Future Food -hanketta, ja osatoteuttajina ovat Savon ammatti- ja aikuisopisto EcoCentria ja Sisä-Savon seutuyhtymä. Savoniassa tuotetaan kuluttajatutkimus-, tuotekehitys- ja laatuvalmennuspalveluja. Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentrian painopiste on ympäristövastuullisen toiminnan kehittämisessä, ja Sisä-Savon seutuyhtymä tekee valmennustyötä yritysten kehittämiseksi. Yhteistyöverkostossa toimivat myös Itä-Suomen yliopisto, VTT ja Elintarvikekehityksen klusteriin kuuluva Kuopio Innovation Oy. Uudet tutkimus- ja kehitystilat Savonia-ammattikorkeakoulun tiloihin on perustettu Future Food -tutkimus- ja tuotekehitysympäristö (Kuva 1), joka on pilotoitu hankkeen aikana ja jää pysyvästi palvelemaan elintarvikealaa hankkeen jälkeen. Tiloissa on laitteistot ja varustus kuluttaja- ja asiantuntijapaneeleja, aistinvaraista arviointia, hyväksyttävyystestauksia ja kuluttajatutkimuksia varten. Tuotekehitystilan on todettu sopivan hyvin erilaisten tuoteohjeiden ja elintarvikeprosessien testaukseen sekä reseptiikan ja tarjoiluehdotusten kehittämiseen kuluttajia ja ammattikeittiöitä varten. Paneelitilassa ja liikkuvassa tutkimusyksikössä on käytössä tietokoneohjelmat, joilla voidaan havainnoida kuluttajakäyttäytymistä niin kokeellisesti kuin autenttisissa valintaympäristöissä, kuten kaupoissa, palvelupisteissä ja ravintoloissa. Välineitä laatutyöhön Kuva 2. Future Foodin kuluttajalähtöinen tutkimus ja kehitys Savoniassa. 36 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Hankkeen alussa analysoitiin sen piiriin tulevien elintarvikealan yrityksen ja lähituottajien laatuvalmennustarve, jonka perusteella on järjestetty laatukoulutusta ja -valmennusta työpajoissa ja kehitetty yritysten valmiuksia laatujärjestelmien käyttöönottoon. Laatutyön avulla on kehitetty tuotteita ja toimintaa vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä markkinoita ja sertifioitu kehittämistyössä pidemmällä olevien yritysten laatujärjestelmiä. Savoniassa ollaan kehittämässä tuotekehitystyötä tukevaa tietokoneohjelmaa, joka tuottaa elintarvikkeiden ravitsemuksel- Future Food Elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke toteutetaan Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Sisä-Savon seutuyhtymän yhteistyönä vuosina 2011−14. Rahoittajina toimivat Pohjois-Savon liitto (EAKR) sekä pohjoissavolaiset kunnat ja elintarvikeyritykset. Hanke on saanut suunnitteluvaiheessa tukea Elintarvikekehityksen klusterin osaamiskeskusohjelmasta (Kuopio Innovation Oy). Hankkeessa on perustettu Future Food -tutkimus- ja kehittämislaboratorio Savonia-amk:n tiloihin Kuopioon ja tuotetaan tuotekehitys- ja kuluttajatutkimuspalveluja sekä laatuvalmennusta ja -työvälineitä elintarvikeyrityksille. n www.algolchemicals.fi Lisätietoja: anja-riitta Keinänen projektipäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu anja-riitta.keinanen(at)savonia.fi futurefood.savonia.fi lisen laadun analyysin ja pakkausten ravitsemusmerkinnät. Ohjelma testataan hankkeen aikana, ja se jää pysyvästi tuotekehitysympäristön varustukseksi. Hankkeessa on julkaistu myös painettuja laadunhallinta- ja markkinointiopaskirjasia elintarvikeyritysten ja toimijoiden pysyväksi työvälineeksi. Kuluttajatutkimus- ja tuotekehityspalveluja Alkutuotanto ja elintarvikkeet ovat Savonia-ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen, kehittämistyön ja innovaatiotoiminnan painoaloja vuosina 2013–2016. Elintarvikkeet-painoalan kärkenä on kuluttaja- ja ravitsemuslähtöinen elintarvikekehitys. Painoalan tavoitteena on elintarvikkeiden tuotekehitys ja elintarvikeketjun palvelujen kehittäminen kuluttajatutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta (Kuva 2). Kuluttajien hyvinvointia edistetään kehittämällä tuotteiden ja palvelujen laatua painopisteenä ravitsemus, tuotteen turvallisuus ja aistittavat ominaisuudet. Savonian Future Food -laboratoriossa tuotetaan elintarvikeyrityksille pysyviä kuluttajatutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Kuluttajan käyttäytymistä havainnoidaan aidoissa valintatilanteissa esimerkiksi päivittäistavarakaupassa. Tuotteen hyväksyttävyyttä mitataan aistinvaraisilla arviointimenetelmillä ja kuluttaja- ja asiantuntijapaneeleissa. Sen asemaa markkinoilla arvioidaan markkina- ja tuotetarjonta-analyyseillä. Tuotekehitys sisältää tuotteen ja sen pakkausmerkintöjen kehittämisen sekä tuotantoprosessin suunnittelun, tuotannon optimoinnin ja markkinoinnin suunnittelun. Hankkeessa on kehitetty räätälöidyn kuluttajatutkimuksen tulosten perusteella esimerkiksi leipomoyrityksen pakkauksia käyttäjien toiveiden mukaan. Kuluttajat ovat ottaneet uudet pakkaukset hyvin vastaan. n Anja-Riitta Keinänen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu parhaat reseptit kestävät aikaa. eurooppalainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 37 n MAAILMA MAUSTEILLA Raaka-aineita vai brändejä vientiin? Elintarvikebrändien merkitys maailmankaupassa kasvaa nopeasti. POHJOIS-AMERIKKA Ruotsi on onnistunut lisäämään elintarvikevientiään. Päävientimaat ovat EU:n lähimarkkinat ja USA. Suurimpia tuotteita ovat alkoholijuomat $656 miljoonaa, ruokavalmisteet $486 miljoona ja leipomotuotteet $385 miljoonaa. Suklaata naapurimme vie $296 miljoonan arvosta. Kalatuotteita Ruotsi vie $2,7 miljardin edestä, lähes saman verran kuin muuta ruokaa yhteensä ($3,3 mrd/v). Kala on norjalaista lohta, joka käy pakattavana Ruotsissa. Pelkästään USA:ssa on 208 suomalaista tytäryritystä, joissa työskentelee lähes 30 000 ihmistä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 12 miljardia euroa. Nykyisin pelkät vientiluvut eivät edusta liiketoiminnan koko laajuutta, sillä monilla yrityksillä on tuotantoa ja palveluita useissa maissa. YHDYSVALLAT Yhdysvalloille elintarvikeraaka-aineet ovat tärkeä vientiartikkeli. Maissi, soija ja vehnä ovat maailman 10. suurimman vientielintarvikkeen joukossa. Yhdysvaltaisten elintarvikkeiden ja franchise-ravintoloiden tuotemerkkejä voi nähdä kaikkialla maailmassa. Kuluttajatuotemerkkitaloista monet ovat amerikkalaisia, kuten Pepsico. AFRIKKA Afrikassa tuotetaan ruokaa jo vientiin. Afrikan maat ovat kehitysasteeltaan varsin erilaisia. Maanosan merkitys vientimarkkinana on kasvamassa. Ruotsin vienti on moniin Afrikan maihin kymmenen kertaa Suomen vientiä suurempaa. Tanskalaista juustoa saa monista päiväntasaajan eteläpuolisista maista, toisin kuin suomalaista ja lihatuotteita viedään 140 maahan. BRASILIA 1 Brasilia on USA:n ohella tehomaatalouden suurvalta. Maailman mittakaavassa Brasilia on sokerin, kahvin, kananlihan ja soijan suurviejä. Brändejä on maalla vähän. Onko Suomella vietävää? Suomen elintarvikeraaka-aineiden tuotanto ei ole järisyttävän suuri. Ennen EU-aikaa kotimaan markkinat vetivät suurimman osan omasta tuotannosta. Joistakin pienemmistä artikkeleista, kuten maidosta ja varsinkin voista, oli ylitarjontaa. Suomi vei maitojauhetta ja voita eri puolille maailmaa. Sittemmin voi on alkanut käydä kaupaksi Suomessakin. Juusto käy hyvin kaupaksi Venäjälle, eikä sitä näillä tuotantomäärillä riitä esimerkiksi Aasiaan. Tarina vuosien takaa kertoo, että japanilaiset olisivat halunneet ostaa koe-erän poronkieliä. Koe- 38 RUOTSI erää varten olisi pitänyt lahdata kaikki suomalaiset porot. Puolivalmisteita vai lopputuotteita? Suomi vie muun muassa sokereita, mallasta, teollisuussuklaata ja lihaa. Suomeen tuodaan suklaata, juustoa, tupakkaa, lemmikkien ruokia jne. Tuontitavarat ovat pidemmälle jalostettuja kuin täältä lähtevät tavarat. Sama ongelma on muillakin teollisuudenaloilla. Suomesta viedään graniittilohkareita Kiinaan, josta ne palaavat katukivinä takaisin. Ruotsalaisten viennin arvosta lopputuotteita on 24 prosenttia ja Suomen vain 15 pro- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi senttia. Suomessa ei ole suuria raaka-ainevaroja, ja meistä uhkaakin tulla puolivalmisteiden viejä. Menestyjät asiakasrajapinnassa Asiakasrajapinnassa olevat keskusliikkeet menestyvät kaikkialla maailmassa, koska ne pääsevät hinnoittelemaan tuotteet. Puolivalmisteiden myyjät tekevät osia lopputuotteisiin, eli ovat oikeastaan alihankkijoita. Suklaakeksin valmistaja pystyy kilpailuttamaan, mistä suklaan tuotteeseensa ostaa. Keskusliike pystyy kilpailuttamaan, mistä private label -keksit ostetaan ja usein myymään keksejä kannattavasti. Kuva: ari virtanen ja tuOMaS KOSKinen Turkisnahat - 647M Juusto - 176M Voi - 135M Alkoholijuomat - 123M Maataloustuotteiden Suklaa - 75M Porsaanliha - 73M Kasvi- ja eläinrasvat - 67M Euroa 2011 Ohramallas - 58M Sulatejuusto - 56M Kaura - 56M JAPANI Japani tuo suuren osan elintarvikkeista. Vuonna 2008 tuonti oli $62 miljardia ja $54 miljardia vuonna 2009. Pelkästään maitotuotteita tuodaan vuosittain $1,5 miljardin ja lihaa n. $10 miljardin arvosta. VIENTI Ruokavalmisteet - 334M Kahvipavut - 255M Viini - 221M Juusto - 219M Maataloustuotteiden Turkisnahat - 176M Leipomotuotteet - 175M Euroa 2011 Suklaa - 140M Alkoholijuomat - 131M Tupakka - 122M Lemmikkieläinruoat - 107M ETELÄ-KOREA TUONTI KIINA Kiinan elintarviketuonti on viime vuosina kasvanut yli 20 % vuosivauhtia. Vuonna 2010 se oli jo yli $66 miljardia. Uusi-Seelanti on kymmenen suurimman tuontimaan joukossa $2,3 miljardin määrällään. Kiinan suurkaupungeissa ja Koreassa elintarvikkeiden online-myynti kasvaa nopeasti. Brändit ja bränditalot pärjäävät Kymmenkunta monikansallista, lähinnä amerikkalaistaustaista yritystä omistaa kukin kymmeniä tuotemerkkejä. Ehkä jokainen Pringlesin-sipsejä syövä tai Oral-B:llä hampaansa harjaava ei edes tiedä molempien olevan P&G -yhtiön tuotemerkkejä samoin kuin Pampers, Olay ja Braun. Toinen ruokiin keskittyvä yritys, Kraft, hallinnoi reilusti yli sataa tuotemerkkiä: muun muassa Maxwell House -kahvia USA:ssa ja Gevalia-kahvia Ruotsissa sekä lukuisia suklaamerkkejä Tobleronesta naapurimaamme ylpeyteen Dajmiin. Suurimmat yritykset ostavat ja myyvät Koreaan tuodaan vuosittain elintarvikkeita n. $15 miljardin arvosta. Suurimmat tuontimaat ovat USA, Kiina ja Australia. EU:n ja Korean vapaakauppasopimus, ruokavalion muuttuminen länsimaalaiseen suuntaan sekä Suomen hyvä maine auttavat suomalaisia yrityksiä. Suurin suomalaiselintarvike Koreassa on porsaanliha, jonka arvo on noin $12 miljoonaa vuosittain. Kaikkiaan Koreaan tuotiin porsaanlihaa $663 miljoonan arvosta vuonna 2010. tuotemerkkejä, jotta ne pystyvät saamaan synergiaetuja saman alan tuotteista. Esimerkiksi P&G:n omistaa yli 20 brändiä, joista kunkin nettomyynti on vuodessa yli miljardi dollaria. Tällaisten tuotemerkkien haltijat ovat vahvoilla tulevaisuudessakin. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tutusta ”hyvästä” merkistä. Suomi voi menestyä innovatiivisuudella Suomi voi menestyä oppimalla nopeasti muilta ja tekemällä asioita innovatiivisesti. Japanissa ja Koreassa Suomi on hyvä brändi. Kiinassa ja Venäjällä laitetaan rahaa puhtaisiin elintarvikkeisiin. Suomalainen vodka, juusto, Benecol ja Zero Lactose -maito tunnetaan jo monessa maassa. Muumi, Joulupukki ja Angry bird ovat julkkiksia. Paras esikuva innovatiivisesta viennistä on viime jouluna avattu Roberts Coffee -kahvila Fukuokassa Japanissa. n Ari Virtanen johtaja Finpro Etelä-Korea www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 39 n KALATEOLLISUUS PUHEENVUORO Kuva: MiKa reMeS Kalastus on Suomessa vastuullisuutta Merellä uurastava ammattikalastaja pitää huolta siitä, että kalatiskeihin saadaan tuoretta kotimaista luonnonkalaa, terveellistä ruokaa, jonka käyttöä tulisi lisätä. Kalastaessaan ammattikalastaja myös ylläpitää ympäristön ja kalakantojen hyvää tilaa. Samaan aikaan maissa käydään välillä kiivastakin julkista keskustelua ammattikalastuksen kestävyydestä. Mistä siis on oikein kysymys? Ympäristöjärjestö WWF:n vuoden 2012 alussa julkaisema Meren herkkuja − kuluttajan kalaopas sai suomalaisen kalakaupan koko lailla sekaisin. WWF merkitsi muun muassa vaellussiian ja Itämeren villilohen liikennevaloista tutulla punaisella valolla, eli niiden syöntiä tulisi välttää. Suositukset hyydyttivät käytännössä kokonaan kotimaisen villin siian ja lohen kaupan. Koska vaellussiikaa on silmämääräisesti mahdoton erottaa muista kalastusta kestävistä siikalajeista, moni kauppias lopetti kaiken luonnonsiian ostamisen. Samoin kalastajien rysiin uineet lohet jäivät monella myymättä, vaikka ne oli kalastettu laillisesta kiintiöstä. WWF:n suositukset herättivät julkisuudessa vilkasta keskustelua suomalaisen kalastuksen vastuullisuudesta. Onko kalastus uhka kalakannoille? Voiko kauppias ottaa uhanalaisia kalalajeja myyntiin, ja mikä on kuluttajan vastuu? Missä on keskustelua, siellä on myös vastakkainasettelua. Syypääksi ongelmiin nähdään joko ammattikalastusta ahdinkoon ajavat luonnonsuojelijat tai kalakantoja uhkaavat kalastajat. Todellisuudessa siian ja lohen ongelmien takaa löytyvät ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, joiden vuoksi vaelluskalat eivät pääse enää kunnolla lisääntymään luontaisilla lisääntymisalueillaan. Sillä on vääjäämätön seuraus: kanta supistuu ja muuttuu lopulta uhanalaiseksi, kalastettiin tai ei. Ammattikalastus kestävää kalastusta Kalastajien on ollut vaikea hyväksyä WWF:n suosituksia, sillä ammattimaisen kalastuksen uhan- 40 alaisiin kalalajeihin kohdistama pyyntipaine on pieni. Itämereen istutetaan vuosittain 18 miljoonaa siikaa ja kaksi miljoonaa lohta. Kalastajien pyydyksiin tästä jää vain murto-osa. Ammattikalastajat näkevät, että huomattavasti enemmän kalaa katoaa hylkeiden ja merimetsojen ravinnoksi. Rannikon lähellä tapahtuva ammattimainen kalastus on niin kutsuttua pienimuotoista rannikkokalastusta, mikä tapahtuu pienillä aluksilla. Pyyntivälineenä käytetään verkkoa, rysää tai ponttonirysää, jotka pyytävät kalaa valikoiden, hyvin kestävästi. Kalaa haluaisi syödä nykyistä enemmän 81 prosenttia kuluttajista. Kalastajat ovat usein myös kalavesien omistajia ja kalakantojen hyvä hoitaminen on ennen kaikkea kalastajan etu. Ympäristöolosuhteiden muuttumiselle kalastajakaan ei voi mitään. Avomerellä tapahtuva kalastus, silakan, kilohailin ja turskan troolikalastus, on puolestaan erittäin tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Kullekin kalalajille on tieteellisen neuvonannon pohjalta vuosittain määritellyt kalastuskiintiöt, joita valvotaan ilmoitusmenettelyin ja kiintiön täytyttyä kalastus päättyy. Kiintiöt on määritelty siten, että kunkin lajin kanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen. Kalastajan tieto on arvokasta Kalakantojen tilaa seurataan jatkuvasti. Sekä viranomaisten asettamat pyyntirajoitukset että WWF:n suositukset perustuvat tutkijoiden tekemiin tieteellisiin arvioihin kalakantojen tilasta. Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Nämä taas perustuvat paljolti ammattikalastuksen saalistietoihin. Ammattikalastusta esimerkiksi lohen osalta on voimakkaasti rajoitettu, mikä luonnollisesti johtaa pienempiin saalismääriin, mutta ei välttämättä kerro kalakannan tilasta. Kalastajat siis toimivat tärkeässä roolissa myös tiedon tuottajana niin ympäristön kuin kalakantojenkin tilasta. He ovat huolissaan siitä, mistä saamme tietoa kalakantojen todellisesta tilasta, jos ammattikalastajat eivät saa tai voi enää kalastaa. Monet kalastajat näkevätkin, että suojelussa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän kalojen lisääntymisalueiden säilyttämiseen kuin kalastuksen rajoittamiseen. Kuluttajien toiveet ohjaavat Pro Kala teetti syyskuussa 2012 kuluttajakyselyn Kala suomalaisten ruokapöydässä. Sen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö kalaa ja 97 prosenttia vastaajista mieltää kalan terveelliseksi ruuaksi, jonka kulutusta halutaan lisätä. Kalaa haluaisi syödä nykyistä enemmän 81 prosenttia kuluttajista. Erityisesti kotimaisen kalan kulutuksen uskotaan kasvavan. Kasvavaan kysyntään vastaaminen on kalatoimialalle jatkuva haaste ja vaatii koko kalaelintarvikkeen tuotantoketjun tiivistä yhteistyötä. Kotimaisen raaka-aineen saatavuus vaihtelee sesonkien mukaan, minkä vuoksi tuontikalalla on merkittävä rooli suomalaisten kalankulutuksessa. Kuluttajien toiveet ja tarpeet ohjaavat kalatuotevalikoiman kehitystä. Kestävästi tuotettua, kasvatettua ja kalastettua kalaa tarvitaan siis tulevaisuudessa yhä enemmän. n Katriina Partanen toiminnanjohtaja Pro Kala ry Kuva: PrO KaLa ry luonnonkalaa lisää ruokapöytiin Martin Kala ja Vihannes Oy:n omistavat Tero Kantonen sekä Reijo ja Jukka Montola. He näkevät yrityksen tulevaisuuden valoisana. − Luonnonkala tulee pitämään tai nostamaan osuuttaan ihmisten ruokapöydässä luonnollisena ja terveellisenä elintarvikkeena, Tero Kantonen uskoo. Yrityksen päätuotteita ovat silakkafileet sekä eriasteisesti perattu silakka sekä näiden jatkojalosteet, suolatut ja marinoidut tuotteet. Silakkatuotteet lohkaisivat noin 30 prosenttia reilun 5,5 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta. − Fileerausosastolla tuotettu määrä on noin 550 000 kiloa, johon tarvitaan lähes 1,5 miljoonaa kiloa raaka-ainetta: kokosilakkaa. Toinen päätuote on lipeäkala. Loppu liikevaihdosta tulee välitystuotteista, Tero Kantonen kertoo. Yrityksessä työskentelee keskimäärin 12 henkilöä, joulusesongin aikana hieman enemmän. Yrityksen asiakkaita ovat silakan jatkojalostajat, kalatukut, keskusliikkeet ja Turun talousalueen vähittäiskaupat. – Fileosaston tuotannosta kolmannes menee jatkojalostajille, Kantonen täsmentää. Martin Kala ja Vihannes Oy:n silakkafileet ovat olleet raaka-aineena monissa uutuus- tuotteissa, joita jatkojalostajat ovat tuoneet markkinoille. − Omia uutuustuotteita ei ihan viime aikoina ole tuotettu. Kuluttajapakkauksien valmistaminen on jo pitkään ollut harkinnan alaisena, mutta toistaiseksi siitä on vielä pitäydytty, Tero Kantonen toteaa. Kalastuskielto vaikeuttaa raaka-aineen saantia Martin Kala ja Vihannes Oy:n fileointiin käyttämä silakka tulee kotimaisilta troolareilta, jotka pitävät kotisataminaan Kaskista ja Uuttakaupunkia. Silakkaraaka-ainetta olisi saatavana ympäri vuoden, mutta kalastusta rajoitetaan kiintiöiden pienuuden vuoksi. − Kalastuskielto on suunnitteilla 1.7.−15.9. väliseksi ajaksi. Aika on liian pitkä. Kotimainen, tuore silakka puuttuu silloin kokonaan markkinoilta, ja tauko aiheuttaa lomautuksia, Tero Kantonen harmittelee. Kalastuskieltoajan lisäksi jonkinasteista raaka-ainepulaa esiintyy lähinnä syyskaudella ja joulun alla. Vuodenvaihteen jälkeen raaka-ainetarjonta on talvikautena varsin runsas, elleivät jääolosuhteet rajoita kalastusta. Silakkafileitä käytetään monissa kalajalosteissa. Investointituet vauhdittivat saneeraustöitä Yrityksen suurimmat investoinnit tuotantolaitokseen ja laitteistoihin ajoittuvat 1990-luvulle ja 2000-luvulle, kun investointeihin oli mahdollista saada kalatalouden tukirahaston ja Euroopan kalatalousrahaston investointitukia. Yritys sai tukea lähinnä saneeraukseen, jolla nostettiin laitoksen hygieniatasoa, parannettiin filejätteen käsittelyä ja uusittiin tuotantoteknologiaa. − Investointituet olivat piristysruiske ja innoittivat saneeraaman laitoksen hygieniatason ja muunkin toimivuuden kuntoon. Fileerausosastolle luotiin oman suunnittelun ja toteutuksen turvin kokonaan uutta tekniikkaa, jollaista ei ollut saatavilla valmiina: esimerkiksi automaattilatojalaitteita, jotka latovat silakat filekoneille, Tero Kantonen sanoo. n Pirjo Huhtakangas Vitario Oy Kyröntie 507 21800 KYRÖ 02-7218500 www.valmix.net     NE  www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 41 n KALATEOLLISUUS Kalateollisuus monipuolistuu Kuva: ab ChiPSterS FOOd Oy/Katri KaPanen Suomalainen kalateollisuus monipuolistuu tulevina vuosina, kun tuotantoon saadaan uusia kalalajeja ja uutuustuotteita. Elintarviketeollisuusliiton Kalateollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja ja Ab Chipsters Food Oy:n toimitusjohtaja Timo Vetriö tähdentää, että tuore villi ja kasvatettu kala tulee aina vaatimaan kalateollisuutta Suomessa. Vetriö uskoo, että kalanjalostus etenee Suomessa. Viime vuosina kalateollisuus on keskittynyt fileeraamaan norjalaisia lohia suurissa erissä ja halvalla hinnalla vähittäiskauppaan. Kylmäsavukirjolohi muikunmädin kera maistuu suomalaisille. Kuva: ab ChiPSterS FOOd ab/tePPO jOhanSSOn − Kalanjalostuksen on muututtava järkevään suuntaan. Kalan hintataso Suomessa on Euroopan halvinta. Oikean ja kestävän raaka-aineen saatavuus on tärkeässä asemassa tulevaisuudessa, Vetriö vakuuttaa. Häntä harmittaa, että ammatikseen kalastavien määrä vähenee ja menetelmät ovat vanhoja. Kalavesien hoitokin vaatisi enemmän työtä: esimerkiksi kalojen kutualueiden kehittämistä ja suojelua. Myös vajaahyödynnettyjen kalalajien saanti elintarvikekäyttöön vaatii koko ketjulta paljon muutoksia. − Markkinoille tarvitaan yhä enemmän ruodottomia tuotteita kuluttajapakattuna. Suomen merissä ja järvissä ui paljon hyödyntämätöntä raaka-ainetta. Tulevaisuudessa ne täytyy ottaa talteen ja valmistaa niistä tuotteita, Timo Vetriö patistaa. Uusia kalalajeja kasvatukseen Vetriö kaipaa Suomeen uusien kalalajien hyödyntämisen lisäksi enemmän kestävää, ympäristöystävällistä kalankasvatusta, mikä onnistuu kiertovesilaitoksissa. − Kuha, siika ja sampi ovat jo kasvatuksessa, mutta esimerkiksi ahvenen kanssa ei tehdä jalostustyötä sen saamiseksi kasvatuslajiksi. Ala vaatii tutkimusresursseja, joita ei ole yksityisillä kalankasvattajilla, hän toteaa. Paistettu kuha on herkkusuiden suosiossa. 42 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kasvatettu kala, kirjolohi, siika ja lohi, on jokapäiväinen raaka-aine myös Chipsters Foodissa. − Suomukalat ovat kotimaisia. Vajaahyödynnetyt kalat, kuten särki ja lahna, otetaan talteen ja niistä tehdään jalosteita horecalle. Suomukaloissa on saatavuusongelmaa. Suora logistinen putki valtamerikaloihin toimii. Niitä saa tuoreena vähintään kaksi kertaa viikossa koko Suomeen: fileitä, simpukoita, ostereita ja jopa eläviä hummereita, Vetriö kertoo. Chipsters Food kasvaa markkinoiden mukana. − Brändissämme näkyy saaristolainen osaaminen ja perinteet tehdä laatua. Horeca-puolella olemme laadukas kumppani osaamisemme takia. Vientiä pystytään kasvattamaan vain, jos saamme uusia raaka-aineita: enemmän kestävää kalankasvatusta ja uusia lajeja, Vetriö sanoo. Chipsters satsaa laatutyöhön Chipsters Foodin kokonaismyynti on vuodessa noin 9 000 tonnia elintarvikkeita kalan ja ”seafoodin” ollessa päätuotteita. Yrityksen liikevaihto on noin 43 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstömäärä noin 90. − Seafoodin osuus on noin 70 prosenttia, mistä yli puolet on omaa tuotantoa. Asiakkaista 70 prosenttia on horeca-asiakkaita, vähittäiskaupan osuus on 25 prosenttia ja viennin viisi prosenttia. Vientialueita ovat Ruotsi, Eurooppa ja Baltia. Meillä on Suomen ainoa kalatehdas, joka sijaitsee lähellä raaka-aineita saaristossa, Timo Vetriö kertoo. Yrityksen logistiikka keskitettiin vuonna 2010 Keravalle, johon nousi noin 2500 neliötä lämpötilasäädeltyä kylmätilaa ja tuhat neliötä korkeaa pakkastilaa. Yrityksessä sovelletaan ISO 9001 - ja ISO 14001 -standardeja, mutta ne eivät ole ulkopuolisen toimijan auditoimia. Tehtaalla on riskinarviointiin perustuva omavalvonta ja oma laadunvalvontalaboratorio. ISO 22000 -standardi on tänä vuonna työn alla. Yritys on panostanut pakkauksiin, tehnyt muutoksia tuotteisiin sekä kehittänyt useita uutuustuotteita. − Kalakantojen kestävyys on MSC:n (Marine Stewardship Council) mukainen, ja käytämme WWF:n liikennevaloluokitusta. Läpinäkyvyys tuotteissa ja raaka-aineissa on tärkeä asia tämän päivän asiakkaille, ja laatu pitää olla huippua, Timo Vetriö vakuuttaa. Keravan kaupungin Vuoden 2012 Ympäristöpalkinto myönnettiinkin Ab Chipsters Food Oy:lle. Palkinto annetaan vuosittain keravalaiselle yritykselle tunnustuksena kestävän kehityksen edistämisestä sekä kaupunkikuvan ja elinympäristön kehittämisestä. n Pirjo Huhtakangas n KALATEOLLISUUS Kasvuhakuinen perheyritys Täyden palvelun kalatalo Hätälä Oy toimittaa herkullisten aterioiden ainekset vähittäiskauppaketjuille ja keittiöalan ammattilaisille kaikkialle Suomeen. 75-vuotias yritys panostaa sekä tähän päivään että tulevaisuuteen. − Hätälä on aito perheyritys, jossa vaalitaan perinteisiä arvoja. Asiakkaita palvellaan vähintään yhtä hyvin kuin silloin, kun kauppaa käytiin kasvokkain ja kala kerrallaan Oulun torilla. Yrityksen motto ”Kalasta puhtaasti parasta” on edelleen toiminnan johtotähti, toimitusjohtaja Riku Isohätälä vakuuttaa. Hätälän liikevaihto on nyt 56 miljoonaa euroa (tilikausi 2012–2013). Pääasialliset markkinat ovat Suomessa, ja viennin osuus liikevaihdosta on noin neljä prosenttia. Vienti suuntautuu Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Päätoimipaikka on Oulussa, mutta tuotantoa on myös Himangalla. Myyntikonttorit ovat Oulussa, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa. Jätti-investointi teknologiaan Vuosina 2011−2012 Hätälä investoi yli neljä miljoonaa euroa koneisiin, laitteisiin ja tuotantotiloihin. Marraskuussa 2011 yritys otti käyttöön uusinta teknologiaa hyödyntävän, pitkälle automatisoidun lohen ja kirjolohen fileerauslinjaston. Hankinta kak- Kylmäsavulohiannos kauniisti tarjoiltuna. Kuva: hätäLä Oy Oululainen Hätälä Oy on kalanjalostukseen keskittynyt, kasvuhakuinen perheyritys. sinkertaisti ruodottomien lohi- ja kirjolohifileiden valmistamisen kapasiteetin. − Investointi vastasi vahvistuvaan muutokseen: kulutus siirtyy erityisesti pitkälle trimmattuihin ja ruodottomiin tuorefileisiin ja muihin kalajalosteisiin. Investoinnin suurin hyötyjä on asiakas, sillä isoin muutos on ollut laadun parantuminen. Savustuslaitteiston kapasiteettia on kasvatettu erityisesti lämmin- ja kylmäsavustettujen tuotteiden valmistukseen, Riku Isohätälä kertoo. Kasvuhakuisuudesta kertoo myös se, että työn alla oleva BRC-laatujärjestelmä valmistuu kesäkuussa. Hätälä päätyi tähän laatujärjestelmään, koska se on kansainvälinen Kuva: hätäLä Oy Laser skannaa jokaisen fileen erikseen, jonka pohjalta kone laskee fileen painon ja leikkaa halutun kokoisia paloja. 44 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi ja tarkoitettu elintarviketeollisuuden käyttöön. − Järjestelmää suosittelevat useat kaupparyhmittymät Suomessa, ja Euroopan unionin alueella BRC on yleinen vaatimus elintarviketeollisuudelle. BRC-standardi keskittyy tuoteturvallisuuden ja laadun kehittämiseen. Laatujärjestelmässä on hyvin tiukat kriteerit, joten se vastaa hyvin jo aiemmin asettamiamme laatutavoitteita, Isohätälä tarkentaa. Lähikala etusijalla Toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo, että kalaraaka-ainetta on tarjolla ympäri vuoden. Lähikala on etusijalla, mutta noin 65 prosenttia raaka-aineesta on norjan lohta, ja koti- ja ulkomaista kirjolohta. − Työllistämme likimain 200 lähialueen kalastajaa ja kalanviljelijää. Arvostamme lähiseudun ammattikalastajia tärkeinä yhteistyökumppaneina. Reilun kohtelun ja vastuullisen asenteen lisäksi pyrimme helpottamaan kalastajien työtä esimerkiksi kuljetusjärjestelyillä ja ostotoiminnan pitkäjänteisyydellä. Hankkimamme kala on mahdollisimman ympäristöystävällisesti pyydettyä ja tuotettua sekä lyhyiden kuljetusmatkojen kautta Ouluun tuotua, Isohätälä täsmentää. Kuluttajat haluavat syödä maukkaita ja ympäristöystävällisesti valmistettuja kalatuotteita, ja pitkälle jalostettujen tuore- ja valmistuotteiden kysyntä kasvaa. Hätälä kehittääkin koko ajan uusia kalatuotteita kuluttajien tarpeiden ja kysynnän mukaan. Yritys tuo markkinoille kymmenkunta uutuustuotetta vuodessa. − Tuotekehitystä tehdään myös yhteistyössä VTT:n kanssa. Myös pakkaussuunnitteluun panostetaan. Pakkauksista tehdään entistä ympäristöystävällisempiä, ja niillä voidaan vaikkapa helpottaa ruuanvalmistusta. Esimerkkinä tästä ovat uunin kestävät rasiat, Riku Isohätälä kertoo. Myös ”vanhat” tuotteet saattavat kokea uuden tulemisen. Vuosi sitten Hätälän suurkeittiöille ideoima ja valmistama pakastettu kypsä, viipaloitu lohimureke löysi nopeasti tiensä sekä koulujen, päiväkotien että lounaspaikkojen ruokalistoille. Valmistus Oulussa Riku Isohätälä näkee kalanjalostusteollisuuden aseman heikkona. − Kalateollisuus on Suomessa elintarviketeollisuuden huonoiten kannattava toimiala. Jos kuluttajat suosivat kotimaisia kaloja, kalanjalostajat voivat työllistää suomalaisia kalastajia, Isohätälä sanoo. Hän muistuttaa, että kaikki Hätälän tuotteet valmistetaan Suomessa. − Paras lopputulos syntyy yhdistämällä perinteiset kädentaidot, ennakkoluulottomuus ja uusin teknologia. Laajasta tuotevalikoimasta löytyvät tuoreet kalat ja kalafileet, jalostetut savu-, loimu- ja hiilloskalat, marinoidut ja suolatut tuotteet, sekä oman keittiön kalapihvit, -pyörykät, -murekkeet ja monet muut herkut. n Pirjo Huhtakangas Keravan Kalatalo yhteistyönä Helsingin Kalansavustamo Oy rakennutti kolmen muun yrityksen, Stadin Kala Oy:n, Merta Logistic Oy:n ja Alfrane Oy:n (nykyisin Kalatalo Leikkuu Oy) kanssa Kalatalon Keravalle. Vuokrasopimus päättyi vanhassa tuotantopaikassa, jossa myös tilat kävivät vanhanaikaisiksi. Helsingin Kalansavustamo Oy omistaa Kalatalosta noin puolet. − Investoinnit tuotantorakennukseen ovat olleet lähes viisi miljoonaa euroa Helsingin Kalansavustamon osalta. Myös tuotannon laitteet uusittiin samalla kertaa. Ne maksoivat noin miljoona euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys voi kasvattaa reilusti tuotantokapasiteettiaan, toimistopäällikkö Anja Dernjatin kertoo. Helsingin Kalansavustamon omistaa Dernjatinin suku. Yrityksen päätuotteita ovat savustetut, hiillostetut ja loimutetut kalat. Tuotantomäärä on noin 500 tonnia vuodessa ja liikevaihto noin 4,2 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee keskimäärin 25 henkilöä. Asiakkaita ovat pääosin muut tukut ja pääkaupunkiseudun kaupat. Vientiä ei tällä hetkellä ole. − Yrityksemme on aina myynyt ainoastaan jalostettua, savustettua, kalaa. Toiminta on aloitettu vuonna 1926, ja tällä hetkel- lä neljäs polvi harjoittelee yrityksen vetämistä, Anja Dernjatin sanoo. Hyvät puitteet tuotekehitykselle Koska uuden laitoksen käynnistäminen Keravalla on vienyt aikaa, yritys ei ole vielä panostanut paljoakaan varsinaiseen tuotekehitykseen. − Mutta tilat ja mahdollisuudet siihen ovat nyt hyvät jo senkin takia, että samassa talossa on kolme muuta kala-alan laitosta, Anja Dernjatin vakuuttaa. Pääraaka-aineena on norjalainen lohi ja ruotsalainen silli fileenä. Näitä kaloja on ollut riittävästi saatavilla, samoin kanadalaista siikaa. Kirjolohi on pääosin kotimaista. Muikku, silakka ja kasvatettu siika ovat tärkeimmät kotimaiset kalat, mutta niitä ei aina ole saatavilla tarpeeksi. − Tulevaisuuteen pitää uskoa, ja liikevaihto kasvaa. Tähän vaikuttaa raaka-aineen saatavuus. Myös tuotekehityksellä on tärkeä rooli, jos aiotaan ryhtyä viemään kalaa muuallekin. Suomalainen kalateollisuus etsii vielä paikkaansa Euroopassa, mutta olemme tottuneet lähiruoka-ajatteluun, joka tulee lisääntymään tulevaisuudessa, Anja Dernjatin arvioi. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 45 n KALATEOLLISUUS Kalatuotteiden rasvahappokoostumus optimaaliseksi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hankkeessa kartoitettiin kalarehun öljyainesosien muutosten vaikutuksia kalan tuotannosta lautaselle. Kotimaisella kirjolohella on merkittävä rooli suomalaisessa ruokavaliossa. Se on myös tärkeä raaka-aine kalajalostusteollisuudelle, joten kotimainen kalantuotanto tukee paikallisia ja kansallisia elinkeinoja sekä parantaa elintarvikeomavaraisuuttamme. Kalaa syödään kuitenkin vähemmän kuin suositusten mukaan pitäisi syödä, ja kotimaisen kalan kulutus on jopa vähentynyt. Kala on tärkeä vitamiinien sekä valkuais- ja kivennäisaineiden lähde, mutta tutkituin ja tunnetuin aineosa on kalan rasva. Elintarvikkeista ainoastaan kalat ja äyriäiset sisältävät pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta. Näiden rasvahappojen terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta ne ovat kalassakin peräisin pitkälti arvokkaista kalaperäisistä ravinnon aineosista. Kalankasvatuksessa raakaaineainetarpeet tulee tyydyttää kalakantoja vaarantamatta. Kalankasvatuksen kestävyyttä voidaan parantaa vähentämällä arvokkaan kalaöljyn käyttöä rehuna korvaamalla se kasvipohjaisella raaka-aineella, kuten kotimaisella rypsillä. Siinä missä rypsiöljyn lisäystä muihin elintarvikkeisiin pidetään hyvänä, nähdään se kalalla arveluttavana. Siksi rehun raaka-ainekoostumuksen muu- Keskipaino g Kuva: tarja arO Eläinproteiinin hyvä muuntotehokkuus ja maa-alaa säästävä tuotantotapa ovat kalankasvatuksen valtteja. Kilpailu rehujen raaka-aineista kiristyy kuitenkin koko elintarviketuotannossa. Kalankasvatuksessa se johtaa lisääntyvään kasviöljyjen käyttöön kalojen rehuna. Kasvatettu kala on sitä, mitä se syö, joten kehitys voi heikentää kalatuotteiden terveellisyyttä ihmisravintona. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koordinoi vuosina 2010–2012 tutkimushanketta Kirjolohen räätälöinti jalostajan ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi. Hankkeessa kartoitettiin kalarehun öljyainesosien muutosten vaikutuksia kalan tuotannosta suomalaiseen pöytään (kuva 1). Tutkimuskumppaneina olivat Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitos ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tutkimus toteutettiin osana Tekesin Sapuska-ohjelmaa. Kalaa läpinäkyvästi läheltä toksen vaikutukset kalankasvatukseen, jalostukseen ja kuluttajatuotteisiin tulee tuntea. Tiedon pitää vastata kuluttajan tietotarpeisiin ja olla sellaista, että sitä voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja tuotteiden erilaistamisessa kilpailukyvyn parantamiseksi. Kehittämisessä kaikkien toimijoiden panosta tarvitaan. Kohti kestävää tuotantoa Jos kalaöljyn käyttöä vähennetään kirjolohen kasvatuksessa, se parantaa tuotannon ekologista kestävyyttä ja pienentää rehun raaka-ainekustannuksia. Kalaöljypitoisuuden nostolla ennen perkuuta voidaan kalan terveellisten omega-3- rasvahappojen pitoisuus kuitenkin palauttaa takaisin halutulle tavoitetasolle. Tuotantoa voidaan pitää sosiaalisesti kestävänä, kun kuluttajan toiveet tuotteen koostumuksesta ja tuotantotavasta toteutuvat. Taloudellinen kestävyys taas edellyttää, että uusin menetelmin tuotettu kala täyttää kriteerit tuotannon jokaisessa vaiheessa, ja arvoketju voi toimia kannattavasti (kuva 2). Kun kalaöljyn käyttöä vähennettiin kirjolohen rehussa lähes puoleen arvioidusta kaupallisen rehun pitoisuudesta, kala säilytti vielä sille ominaisen korkean EPA- ja 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Korkea kalaöljy Korkea kasvisöljy Kevät Syksy Talvi Punnitusaika Kuva 1. Verkkoallaskasvatusta Rymättylän kalantutkimusasemalla vasemmalla. Kokeessa käytetty rehun öljy ei vaikuttanut merkittävästi kalojen kasvuun. Kirjolohien keskipainot ja keskihajonnat on esitetty oikealla kolmessa rinnakkaisessa verkkoaltaassa. 46 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi 400 200 0 Kevät Syksy Talvi Punnitusaika DHA -pitoisuuden (kuva 3). Jos kuluttaja syö tällaista kirjolohta ravitsemussuositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa viikossa, arvioitu raja näiden omega-3-rasvahappojen maksimaalisille terveellisyyshyödyille ylittyy yhä. Lisäksi kalaöljyn käytön vähentäminen pienentää vierasaineiden saantia, joka jää nykyisillä rehuillakin alle kolmannekseen siedettävästä viikkosaannista. Keino Kalaöljyn käytön vähentäminen -> Ekologinen kestävyys Tuotteen terveellisyyden optimointi -> Sosiaalinen kestävyys Arvoketju tarkastelu -> Taloudellinen kestävyys Kuva 2. Visio kirjoloheen perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn parantamisesta rasvahappokoostumusta optimoimalla. Tutkimustuloksia yhteistyöllä käytäntöön Vaihtoehtoja tuotantotapojen ja käytäntöjen kehittämiseen tutkimustulosten pohjalta mietitään yhdessä toimijoiden kanssa kevään 2013 aikana. g/100g Moottorina kannattava arvoketju Lopputuotteen rasvahappokoostumus oli yksi kiinnostuksen kohteista tutkimuksessa. Tämän lisäksi tutkittiin muita tekijöitä arvoketjun eri osissa. Tuotantoon, laatuun ja käytettävyyteen eri tavoin vaikuttavia ominaisuuksia ovat muun muassa kalan kasvu, jalostuksen hävikit ja lopputuotteen maku. Rehun öljykoostumuksen muutoksen aiheuttamat kustannukset ja taloudelliset hyödyt yhdistettiin arvoketjun kannattavuutta arvioivaksi laskennalliseksi malliksi. Laskenta osoittaa, että taloudellisesti kannattavat ja kestävät ratkaisut ovat mahdollisia, kun yhteisistä tavoitteista sovitaan. Tavoite 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 EPA 20:5(n-3) DHA 22:6(n-3) 0 33 40 46 57 Kalaöljyn käyttö ruokinnassa vähennetty % Kuva 3. Pitkien omega-3-rasvahappojen, EPA ja DHA, pitoisuudet kirjolohen lihaksessa (g /100 g), kun kalaöljyn käyttöä vähennettiin kalojen ruokinnassa 33, 40, 46 tai 57 %. Yhteistyössä tuotetta voidaan kehittää tavalla, joka ei ole tuontiraaka-aineella mahdollista. Yhteistyöyritykset, Raisioagro Oy, Savon Taimen Oy, Taimen Oy ja Ab Chipsters Food Oy, kattavat kirjolohen tuotantoketjun. Verkosto on siten vaikuttavuu- deltaan ainutlaatuinen korkealaatuisten kirjolohituotteiden kehittäjänä. Susanna Airaksinen tutkija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos susanna.airaksinen(at)rktl.fi Elintarviketalouden tutkimusohjelma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen elintarviketalouden tutkimusohjelmassa on parannettu vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksiä kehittämällä kiertovesikasvatusta ja ympäristöä vähemmän kuormittavia rehuja sekä optimoimalla rehun rasvahappokoostumusta. Työn tuloksena rehuteollisuus on tuonut markkinoille ympäristöystävällisiä rehuja. Yrittäjille on rakennettu käytännön työkaluja toiminnan suunnitteluun. Uusia näkymiä vesiviljelylle on etsitty myös osallistumalla kalankasvatuksen sijainninohjauksen suunnitteluun ja selvittämällä avomeritekniikan mahdollisuuksia. Kasvatukseen lisää lajeja Ohjelmassa on haluttu ulottaa vesiviljely muuhunkin kuin kirjoloheen. Esimerkiksi siianviljelyyn on panostettu erityisesti. Siika onkin vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kalankasvatuksessa, ja tiedolliset edellytykset tuotannon huomattavalle kasvattamiselle ovat nyt olemassa. Myös kuhan kasvatus on alkanut kiertovesilaitoksissa. Lisäksi kokeilut siiansukuisen nelman viljelyssä ja muikun ruokamätituotannossa on käynnistetty. Aliarvostetut luonnonkalat ruokapöytään Ohjelmassa on myös edistetty vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käyttöä. Tehdyllä työllä oli ratkaiseva merkitys poistokalastuksen rahoituksen järjestymisessä. Sen avulla särkikalojen kalastus on kannattavaa. Myös särkikalojen ryvettynyttä mainetta onnistuttiin puhdistamaan ja herättämään kiinnostusta kotimaisten luonnonkalojen jatkojalostamiseksi ruokapöytään. Riistalihan tutkimus käynnistyi Myös riistalihan kaupallista hyödyntämistä edistävä tutkimus käynnistyi. Riistalihan arvostus on korkea, mutta lihan kaupallisen saatavuuden parantaminen edellyttäisi metsästäjiltä myyntihalukkuutta ja vakiintuneita markkinalähtöisiä toimintatapoja. Poronlihamarkkinat taas toimivat kilpailullisesti, mutta elinkeinon kannattavuus on usein heikkoa tukipolitiikasta huolimatta. Elintarviketalouden ohjelman (2006−2012) aikana toteutettiin yli 40 tutkimus- ja kehitysprojektia, joista valtaosa rahoitettiin osittain tai kokonaan ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimuksen avulla on pyritty tukemaan alan yrityksiä niin, että ne voivat toimia kestävästi ja menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa. n Kaija Saarni tutkija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kaija.saarni(at)rktl.fi www.rktl.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 47 n RAVITSEMUS & TERVEYS Kohti terveellistä pohjoismaista ruokavaliota Äskettäin päättyneessä Sysdiet hankkeessa saatiin rohkaisevia tuloksia, joiden pohjalta pohjoismaista ruokavaliota kannattaa kehittää entistä terveellisemmäksi. Ajatus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta uutena konseptina syntyi muutamia vuosia sitten. Taustalla olivat hyvät kokemukset Välimeren ruokavalion merkityksestä terveyteen. Perinteinen pohjoismainen ruokakulttuuri kuitenkin eroaa Välimeren maiden ruokakulttuurista mo- nessa kohtaa, kuten ruuan maku, saatavuus, mutta myös taloudelliset ja ekologiset tekijät ovat erilaisia. Taulukossa 1 on vertailtu Välimeren ruokavalion ja terveellisen pohjoismaisen ruokavalion piirteitä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ei ole totuttu käyttämään kasviöljyä, kun taas oliiviöljy kuuluu Välimeren ruokavalioon. Siksi kasviöljypohjaista margariinia on suositeltu voin sijaan pohjoismaisessa ruokavaliossa. Välimeren ruokavalion runsas hedelmävalikoima korvataan Pohjoismaissa marjoilla ja kausihedelmillä, joista omena on Suomessa tärkein. Pohjoismaisessa ruokavaliossa on taas jopa valinnan varaa täys- Taulukko1. välimeren ruokavalion ja terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vertailu (www.sysdiet.fi). välimeren ruokavalio Pohjoismainen ruokavalio Oliiviöljy Rypsiöljy, kasviöljypohjainen margariini Hedelmät, kasvikset, palkokasvit, pähkinät Kausihedelmät, juurekset, marjat, palkokasvit Kala Kala, rasvainen kala Monipuolinen kasvisten, sipulin ja valkosipulin käyttö Kasvikset, salaatit oliiviöljyn, pastan ja riisin kanssa Vältä: punainen liha, makkara, voi, kerma, pikaruoka, Vältä: punainen liha, makkara, voi, runsaasti makeiset, rasvaiset leivonnaiset, sokeripitoiset juomat maitorasvaa sisältävät meijerituotteet, sokeripitoiset juomat, suola Punaviini, jos nauttii, niin kohtuudella Ei suositusta Vähärasvaiset maitovalmisteet Riista Täysjyväviljavalmisteet Täysjyväviljavalmisteet, ruis, ohra, kaura Taulukko 2. yhteenveto terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksista. vaikutus viite Pienentää kokonaiskuolleisuutta väestötutkimuksessa Olsen A. ym. J. Nutr. 2011 Pienentää suurentuneita kolesteroliarvoja ja parantaa Adamsson V. ym. J. Intern. Med. 2010 lipidisuhteita. Pitkällä aikavälillä voi suurentaa HDL- Uusitupa M. ym. J. Intern. Med. 2013 kolesterolin pitoisuutta (Vaikutus johtunee marjoista, erityisesti mustikasta?) Saattaa parantaa glukoosiaineenvaihduntaa Lankinen M. ym. PLoS One 2011 Pienentää matala-asteista tulehdusta ja valtimon De Mello V. ym. Diabetologia 2011 sisäpinnan toimintaa Pienentää IL-1 Ra:n pitoisuutta, suurentuneet Uusitupa M. ym. J. Intern. Med., 2013 pitoisuudet ennustavat tyypin 2 diabetesta Laihduttava ja verenpainetta alentava vaikutus 48 Adamsson V. ym. J. Intern. Med. 2010 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi jyväviljoissa: vehnän asemasta on perinteisesti käytetty ruista, kauraa ja ohraa. Näistä ruis on Suomessa selvästi suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Lupaavia tuloksia tutkimushankkeista Toistaiseksi ainoastaan muutama tutkimus on selvittänyt pohjoismaisen ruokavalion ja terveyden välisiä yhteyksiä (Taulukko 2). Professori Anja Olsen työtovereineen Kööpenhaminan yliopistosta tutki terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia kuolleisuuteen Tanskassa (Olsen ym. 2011). Terveellisen ruokavalion avainelintarvikkeita olivat kala, kaalit, täysjyväruis, kaura, omenat ja päärynät sekä juurekset. Erityisesti miesten, mutta myös naisten kuolleisuus seurannassa oli sitä pienempi, mitä enemmän näitä avainelintarvikkeita käytettiin. Tutkija Viola Adamsson työtovereineen Upsalan yliopistosta tutki terveellisen, pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia kuuden viikon kestoisessa kontrolloiduissa tutkimuksessa henkilöillä, joilla oli suurentuneita kolesteroliarvoja (Adamsson ym. 2010). Kaikki ruoka annettiin korvauksetta tutkittaville. Sekä kokonaiskolesteroli- (-16 %) että LDL-kolesterolipitoisuudet (-21 %) pienenivät pohjoismaisella ruokavaliolla. Myös HDL-kolesteroli pieneni jonkin verran (-5 %), mutta LDL-/HDL-kolesterolisuhde muuttui edullisempaan suuntaan. Lisäksi paino laski, verenpaine aleni ja insuliiniherkkyys parani tutkimusruokavaliolla verrokkeihin nähden. Rasva-arvojen korjaantuminen johtui pääasiassa ruokavaliomuutoksista, sen sijaan painon lasku selitti verenpaineen alenemisen ja insuliiniherkkyyden parantumisen. Suomen Akatemian rahoittamassa kontrolloidussa Sysdimet -ruokavaliotutkimuksessa selvitettiin rasvaisen kalan, mustikan ja täysjyväruisleivän terveysvaikutuksia henkilöillä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä (Lankinen 2011, de Mello 2011). Hyvään suuntaan muuttuivat eniten sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta, valtimon seinämän sisäpinnan toiminta ja tulehdustekijät. Herkän CRP:n lasku oli yl- Kuva: raija ahvenainen-rantaLa Kuva: PrO KaLa ry Kuva: LeiPätiedOtuS ry Sysdimet -ruokavaliotutkimuksessa on selvitetty mustikan, rasvaisen kalan ja täysjyväruisleivän terveysvaikutuksia henkilöillä, joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä. Hyvään suuntaan muuttuivat eniten sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta, valtimon seinämän sisäpinnan toiminta ja tulehdustekijät. lättävän suuri rasvaista kalaa, mustikoita ja ruista syöneillä koehenkilöillä, joilla ei ollut statiinilääkitystä. Suurtutkimushankkeen antia Vuosina 2007–2011 toteutetun pohjoismaisen ravitsemus- ja elintarviketutkimuksen huippuyksikön (SYSDIET) tavoitteita oli muun muassa selvittää terveellisen pohjoismaisen ruokavalion vaikutuksia 18–24 viikkoa kestäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa parilla sadalla henkilöllä, joilla oli metabolinen oireyhtymä. Tutkimusruokavalioiden koostumus on esitetty taulukossa 3. Tutkimus toteutettiin kuudessa yliopistossa/tutkimuskeskuksessa (Kuopio, Oulu, Upsala, Lund, Århus ja Reykjavik) neljässä Pohjoismaassa. Tutkittavien ruokavalio oli kohtuullisen hyvä tutkimuksen alkaessa. Terveellinen, pohjoismainen ruokavalio puolitoistakertaisti useiden suojaravintoaineiden saannin ja korjasi rasvan laatua. Glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnassa ei todettu merkitseviä eroja tutkimus- ja verrokkidieettien välillä, mutta terveellinen pohjoismainen ruokavalio paransi LDL- ja HDLkolesterolin ja vastaavien apolipoproteiinien (ApoB/ApoA1) suhteita 5–6 %:lla sekä suurensi HDL-kolesterolin pitoisuutta nelisen prosenttia. Selvin ero nähtiin IL-1 reseptori antagonistin (IL-1 Ra) muutoksissa; IL-1Ra suureni yli 20 prosentilla tavanomaisella, pohjoismaisella ruokavaliolla, mutta säilyi ennallaan tutkimusruokavaliolla. Muutos oli  Taulukko 3. Tutkimusruokavaliot Sysdiet-tutkimuksessa. Ruoka-aine Terveellinen pohjoismainen verrokkiruokavalio ruokavalio viljavalmisteet ≥ 25 % energiasta täysjyvätuotteista ≥ 25 % viljatuotteista (≥50 % ruis, kaura, ohra) ( ≥90 % vehnää) Täysjyväpasta ja täysjyväriisi(≥ 6 g kuitua/100 g) ≥ 2−3 ateriaa/vk Vähäsuolainen leipä (≤ 1.0 %) Hiutaleet ilman sokeri- tai hunajalisää Leipäpalat (≥6 g kuitua/100 g) ≥6 palaa/ vrk Kasvikset, marjat ja hedelmät Yhteensä ≥ 500 g, marjoja ≥150−200 g/ (ei sisällä perunaa) vrk, hedelmiä ≥ 175 g/vrk, 200−250 g, ei mustikoita ja kasviksia ≥ 175 g/vrk Rasvat Rypsiöljy Voi tai voi-kasviöljyseos Rypsiöljy-/auringonkukkaöljy-/soijaöljy- (≥ 50 % rasvasta tyydyttynyttä) pohjainen margariini, ei transrasvahappoja ja levitteessä ≥ 2/3 tyydyttymättömiä rasvoja Lisäksi mahdollisesti suolaamattomia pähkinöitä/siemeniä meijerituotteet Juoksevat (esim. maito, piimä, jogurtti) Ei rajoituksia ≤ 1 % rasvaa. Juusto ≤ 17 % rasvaa, ≥2 annosta/vrk. Makeiden tuotteiden välttäminen (esim. jogurtit) Kala ≥ 3 annosta/vk, 2 annosta rasvaista ≤ 1 annos / vk kalaa (>4−5 % rasvaa) ja 1 annos vähärasvaista kalaa liha Valkoinen liha, siipikarja, vähärasvaisina, Ei rajoituksia riista juomat Sokeripitoisten juomien välttäminen Ei rajoituksia Hedelmä ja marjajuomat <1 lasillinen (1.5 dl)/vrk www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 49 n RAVITSEMUS &TERVEYS  yhteydessä ruokavalion tyydyttyneisiin rasvahappoihin (suurentava vaikutus) ja magnesiumiin (pienentävä vaikutus). IL-1 Ra:ta pidetään herkimpänä metabolisen oireyhtymän indikaattorina. Sen suurentunut pitoisuus ennustaa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi IL-1 Ra:n on osoitettu suojaavan haiman beeta-soluja toisen interleukiinin, IL-1b:n aiheuttamalta vauriolta. Terveellinen, pohjoismainen ruokavalio näyttää siis vaimentavan myös tulehdusreaktiota elimistössä. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että tutkitulla ruokavaliolla on myös antioksidatiivisia vaikutuksia. Pohjoismainen ruokavalio brändinä Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on vaikutuksiltaan verrattavissa Välimeren ruokavalioon. Se on koostettavissa kotimaisista ja paikallisista elintarvikkeista, ja se voidaan toteuttaa lähiruoka-ajattelun mukaisesti. Tuoreet tutkimustulokset antavat vahvan sysäyksen kehittää pohjoismaista ruokavaliota suuntaan, joka sekä tukee kansanterveyttä että antaa myös elintarviketeollisuudelle ja ravintolapalveluyrityksille mahdollisuuksia luoda kilpailukykyisiä tuotteita suomalaiseen ja pohjoismaiseen suuhun sopivaksi. Kotimaisuus tulisi nostaa kunniaan niin joukkoruokailussa kuin kotona. Rakkaalla lapsella on myös monta nimeä. Tanskassa markkinoidaan jo nyt täyttä vauhtia uutta pohjoismaista ruokavaliota. Ruotsissa puhutaan NORDIETistä ja meillä Suomessa Itämeren ruokavaliosta. Brändi edellyttäisi yhtenäistä nimityskäytäntöä. Tässä olisi pohjoismaiselle elintarviketeollisuudelle hyvä yhteistyön paikka! n Matti Uusitupa1,2 professori Marjukka Kolehmainen1,3 dosentti Ursula Schwab1,4 dosentti Kaisa Poutanen1,3 akatemiaprofessori itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksien tutkimuskeskus 2 tutkimusyksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala (KyS) 3 vtt 4 Medisiininen keskus, Kliinisen ravitsemuksen yksikkö, KyS 1 Lisätietoja: Matti uusitupa matti.uusitupa(at)uef.fi Kirjallisuutta: adamsson v, reumark a, Fredriksson i-b ym. 2011. effects of a healthy nordic diet on cardiovascular risk factors in hypercholesterolemic subjects: a randomized controlled trial [nOrdiet]. j. intern. Med. 269:150-159. bere e & brug j. 2009. towards health-promoting and environmentally friendly regional diets - a nordic example. Public health nutr. 12:91−96. Lankinen M, Schwab u, Kolehmainen M ym. 2011. Whole grain products, fish and bilberries alter glucose and lipid metabolism in a randomized, controlled trial:the Sysdimet study . PLoS One. 6(8):e22646. de Mello vd, Schwab u, Kolehmainen M ym. 2011. a diet high in fatty fish, bilberries and wholegrain products improves markers of endothelial function and inflammation in individuals with impaired glucose metabolism in a randomised controlled trial: the Sysdimet study. diabetologia. 54:2755−2767. Olsen a, egeberg r, halkjaer j ym. 2011. healthy aspects of the nordic diet are related to lower total mortality. j. nutr. 141:639−644. uusitupa M, hermansen K, Savolainen M ym. 2013. effects of an isocaloric healthy nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome – a randomized study (SySdiet), j. intern. Med., doi: 10.1111/joim.12044, 15 s. Willett WC, Sacks F, trichopoulou a ym. 1995. Mediterranean diet pyramid: a cultural model for healthy eating. am. j. Clin. nutr. 61:S1402–1419. Ruokavaliokokonaisuudet kiinnostavat tutkijoita Moderni ravitsemustutkimus tuottaa luotettavaa uutta tietoa ravinnon vaikutuksista ihmisen terveyteen. Yksittäisten ravintoaineiden terveysvaikutuksien ohella on yhä enemmän alettu tutkia ruokavaliokokonaisuuksien (dietary pattern) vaikutuksia. Kansakuntien välillä on suuria eroja siinä, mitä ihmiset syövät. Tähän vaikuttavat perinteet, ruokakulttuuri, ruuan saatavuus, ravinnon tuotanto, elintarviketeollisuus, markkinointi ja taloudellinen tilanne sekä yhä enemmän tutkittu tieto ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Myös medialla ja sosiaalisella medialla näyttää olevan vaikutuksia siihen, miten ihmiset käyttäytyvät tehdessään ruo- 50 kavalintoja. Tuore esimerkki Suomessa on ”karppausmuodin” vaikutus paitsi leivän myös ravintorasvojen kulutuksen muutoksiin. Tunnetuin terveellisistä ruokavalioista lienee ns. Välimeren ruokavalio, jonka historia on pitkä, mutta jota alettiin tutkia yksityiskohtaisemmin toisen maailmansodan jälkeen. Tyypillisintä sille on runsas oliiviöljyn käyttö ja täysjyväviljatuotteet sekä 1−2 lasillista viiniä päivässä. Välimeren ruokavaliossa esiintyy melkoisia eroja eri Välimeren maiden välillä. Siitä huolimatta siitä on tullut vahva brändi. Lukuisissa tutkimuksissa Välimeren ruokavalion on osoitettu pienentävän Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, tiettyihin syöpiin ja muistihäiriöihin, ja sillä on myös matala-asteista tulehdusta (inflammaatio) ehkäiseviä ominaisuuksia. Lisäksi se näyttää suojaavan tyypin 2 diabetekselta ja lihavuudelta. Valtaosa Välimeren ruokavaliota koskevista tutkimuksista on havainnoivia väestötutkimuksia. Sen sijaan interventiotutkimuksien määrä Välimeren ruokavalion terveysvaikutuksista on paljon vähäisempi. n Matti Uusitupa Keliakia-, diabetes- ja allergiariskiin voidaan vaikuttaa varhain Yhä lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että kiinteät lisäruuat kannattaa tuoda imeväisikäisen lapsen ruokavalioon oikeaaikaisesti. Sekä liian varhainen että viivästynyt lisäruokien aloitus voivat lisätä lapsen riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin, kuten allergiaan, tyypin 1 diabetekseen ja keliakiaan. Tutkimusten* mukaan optimaalisin ajankohta lisäruokinnan aloittamiseen on 4−6 kuukauden iässä. Suomalaiset imeväisikäisten ravitsemussuositukset** suosittelevat imettämään yksinomaisesti 6 kuukauden ikään ja ohjaavat aloittamaan kiinteät lisäruoat 4−6 kuukauden iässä neuvolan ohjeiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Viljavalmisteiden aloitusiäksi suositellaan aikaisintaan 5 kuukauden ikää. Asiantuntijaraporttien* mukaan parhaat hyödyt lapsen terveyden kannalta saavutetaan, kun imetystä jatketaan kiinteiden lisäruokien antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka. Tutkimuksista saadut havainnot ovat linjassa nykyisten imetyssuositusten kanssa. Viljaa vähitellen imetyksen ohella Ruotsissa toteutetun tutkimuksen*** mukaan imeväisiän ruokinta vaikuttaa lapsen riskiin sairastua keliakiaan ainakin 12-vuotiaaksi saakka. Paras ajankohta tuoda gluteenia sisältävät viljat vauvan ruokavalioon on 4−6 kuukauden iässä. Lasta totutetaan viljaruokiin asteittain pieninä annoksina samanaikaisesti jatkuvan rintaruokinnan ohella. Imetyksen jatkuminen edesauttaa sitä, että vauvalle kehittyy sietokyky gluteenille viljaruokiin totuteltaessa. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo, että myös allergiariskin kannalta on suositeltavaa lisätä vilja lapsen ruokavalioon 5−6 kuukauden iässä. Tutkimukset osoittavat, että tässä ikävaiheessa aloitettu viljaruokiin totuttelu näyttäisi vähentävän lapsuusiän allergia- ja astmariskiä. Samanaikaisesti jatkuva imetys antaa lisäsuojaa allergioita vastaan. Ei liian aikaisin, muttei myöhäänkään Liian aikaisin aloitettu lisäruokien käyttö voi lisätä lapsen sairastumisriskiä. Erikoistutkija Sari Niinistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että ennen 4 kuukauden ikää aloitettu kasvisten ja juuresten sekä viljatuotteiden käyttö saattaa lisätä lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Maijaliisa Erkkola sanoo, että lisäruokien tuomista lapsen ruokavalioon ei kannata viivyttää yli puolen vuoden iän. Myös suosituksia myöhemmin aloitetulla lisäruokinnalla voi olla merkitystä sairauksien riskin kannalta. − Suomalainen lasten diabetes- ja allergiatutkimus DIPP osoittaa, että esimerkiksi kala kannattaisi lisätä lapsen ruokavalioon noin 6 kuukauden iässä. Tyypillisesti lapset tutustuvat kalaruokiin kuitenkin vasta lähempänä vuoden ikää. Erkkolan mukaan kalan makuun totuttelu kannattaa aloittaa varhain, sillä suomalaislapset syövät sitä keskimäärin liian vähän. Kala tuo lapsen ruokavalioon terveydelle edullisia omega-3-rasvahappoja sekä D-vitamiinia. Erkkola neuvoo ruoka-aineiden aloitusajankohdan lisäksi kiinnittämään huomiota lapsen ruokavalion monipuolisuuteen. − Terveyden kannalta on optimaalisinta, että lapsen ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen jo varhain. Hyvin yksipuolinen ruokavalio imeväisiässä voi lisätä riskiä mm. atooppiselle herkistymiselle. n Lisätietoja: www.nutriciababy.fi viitteet: * eFSa european Food Safety authority eFSa 2009 ja eSPGhan european Society for Paediatric Gastroenterology, hepatology and nutrition eSPGhan jPGn 2008 ** hasunen K, Kalavainen M, Keinonen h, Lagström h, Lyytikäinen a, nurttila a, Peltola t, talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. imeväis- ja leikkiikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. helsinki: edita Prima Oy, 2004. *** ivarsson a ym. Prevalence of childhood celiac disease and changes in infant feeding. Pediatrics 2013;134:e687-94. doi: 10.1542/peds.2012-1015. Elintarviketeollisuuden raaka-aineet SEGMENTIT n Leipomo n Lihanjalostus n Lisäravinne n Makeiset n Maustesekoitukset n Meijeri n Valmisruoka n Virvoitusjuomat Brenntag on maailman suurin elintarviketeollisuuden jakelija. Yrityksellämme on vuosikymmenten kokemus elintarviketeollisuuden raaka-aineiden toimituksista kaikissa maanosissa. Toivottavasti pääsemme tuomaan myös yrityksellenne kustannussäästöjä tehokkaan logistiikkaverkostomme ja luotettavien päämiehiemme kautta. Brenntag Nordic Oy Äyritie 16 01510 Vantaa Puhelin: 09 5495 640 Fax: 09 5495 6411 [email protected] www.brenntag-nordic.fi Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi TäSSä LeHdeSSä KANNATTAA iLMoiTTAA • • • • Kehittyvä elintarvike sijoittuu tärkeimmäksi ammattilehdeksi lehtien välisessä vertailussa 88 % vastaajista lukee lehden ilmoituksia 82 % kokee saavansa ilmoituksista hyödyllistä tietoa Kehittyvä elintarvike- lehti on selkeästi tärkein eTS:n tarjoamista jäseneduista Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää. infoteam oy, p. (09) 441133, [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 51 Kuva: PLuGi n RAVITSEMUS &TERVEYS Terveyttä edistävä ympäristö korostuu tulevaisuudessa. Suomi on yhä DaSH-ruokavalion mallimaa Suomalaiset ovat oiva esimerkki siitä, miten runsaasti rasvattomia maitotuotteita ja kasviksia sisältävä DASHruokavalio edistää väestön terveyttä. Nyt hyvä kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen, ja kovan rasvan ja suolan saanti ovat lähteneet hienoiseen kasvuun, selvisi FINRISKI 2012 - ja FINRAVINTO -tutkimuksista. Esimerkiksi voin käyttö leivän päällä on kaksinkertaistunut ja voi-kasviöljyseosten käyttö on noussut 20 prosentista 37 prosenttiin. − Voi ja voipohjaiset levitteet eivät kuulu päivittäiseen, terveelliseen ruokavalioon, opasti dosentti Ursula Schwab ItäSuomen yliopistosta Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä 2012. Schwab toivoi, että jokaisen suomalaisen jääkaapista löytyisi rypsiöljypullo. Schwabin mukaan runsasrasvainen ruokavalio altistaa painonnousulle, ja siksi uusissa ravitsemussuosituksissa päädyttiin konsensukseen rasvan rajoittamisesta enintään 30 energiaprosenttiin. Nyt voimassaolevissa suosituksissa rasvan saannin suositeltava vaihteluväli on 25–35 energiaprosenttia. 52 Vähäsuolaisuus näkyy verenpaineessa Suolan saanti on laskenut vuoteen 2007 asti, ja lasku on nyt pysähtynyt tai jopa kääntynyt hienoiseen nousuun. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että suomalaisten diastolinen verenpaine eli alapaine on myös noussut. Kaikkien tutkimusalueiden 25−64-vuotiaan väestön diastolisen verenpaineen ikäja aluevakioitu keskiarvo oli miehillä 81,8 mmHg vuonna 2007 ja 84,3 mmHg vuonna 2012 (p<0,0001). Naisilla vastaavat keskiarvot olivat 76,5 mmHg ja 78,5 mmHg (p<0,0001). Diastolisen paineen muutoksessa tutkimusvuoden ja alueiden väliset interaktiot olivat merkitseviä sekä miehillä että naisilla kertoen erilaisista muutoksista eri alueilla (miehet p=0,021, naiset p=0,002). Kansainvälisesti verenpainetasot ovat Suomessa korkeita. Työikäisillä miehillä systolisen verenpaineen keskiarvotkaan eivät ole suositusten mukaisella normaalilla tasolla, joka on 130 mmHg. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riski kasvaa lähes lineaarisesti verenpaineen noustessa, ja riski kaksinkertaistuu systolisen verenpaineen noustessa 20 mmHg tai diastolisen noustessa 10 mmHg. Tutkimusprofessori Antti Julan mukaan natriumin tarve on hyvin pieni ja vähim- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi mäissaannin turvallinen alaraja 575 milligrammaa päivässä. Ruokavalion vähäsuolaisuus näkyy verenpaineessa, ja esimerkiksi Papua-Uudessa-Guineassa tavanomainen verenpainelukema on aikuisilla 108/63 mmHg. − Suomalaisten natriumin saanti ylittää fysiologisen tarpeen miehillä 16-kertaisesti ja naisilla 12-kertaisesti. Erityisesti liikapainoiset ovat herkkiä natriumin vaikutuksille. Vähäsuolaisuuden lisäksi ruokavaliossa edullisia vaikutuksia verenpaineeseen tuovat niin kutsuttu DASH-dieetti, joka sisältää paljon kalsiumia ja kaliumia sekä marjat ja suklaa. Kenen on vastuu terveydestä, ja mikä avuksi? Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska muistutti, että terveydenedistämisessä on tapahtunut myös paljon myönteistä kehitystä, eikä rasva- ja kolesteroliasioissakaan suinkaan ole palattu 1970-luvulle. Puska viittasi tuoreeseen Terveys 2011 -tutkimukseen, jonka mukaan yli 30-vuotiaiden suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat parantuneet 2000-luvulla. TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUDISTUNEISIIN SIVUSTOIHIMME! Puska painotti esityksessään väestöstrategian tärkeyttä kansanterveyden kannalta: silloin ei tarvitse mitata jokaisen riskitekijöitä. Hän myös pohti, kuinka haasteellista on vaikuttaa terveysmuutoksiin. − Sekä yksilön että yhteiskunnan on otettava vastuu terveydestä. Ihmiset ovat hyvin riippuvaisia esimerkiksi siitä, mitä elintarviketeollisuus tekee tai missä saa tupakoida. Ei kai kukaan väitä, että lapsi on esimerkiksi vastuussa valinnoistaan, hän kysyi. Tulevaisuudessa korostuukin terveellisiä elintapoja edistävän ympäristön kehittäminen. Ihminen muuttaa elintapojaan emotionaalisten seikkojen vuoksi, ja jotta muutos jää pysyväksi, tarvitaan sosiaalista tukea. − Pohjimmiltaan ihmisillä on tietoa, ja useimmat haluaisivat lopettaa tupakoinnin ja ylipainoiset laihtua. Jokaiselle sukupolvelle asiat on opetettava erikseen monta eri kanavaa pitkin. n www.hyvaasuomesta.fi Hyvää Suomesta -merkki on pakattujen suomalaisten elintarvikkeiden alkuperämerkki. Sivuilta löytyy tietoa sekä yrityksille että kuluttajille! www.tasteoffinland.fi Makujen Suomi -ravintolat tuovat menuissaan maisteltavaksi vuodenaikoja ja paikallisuutta. Tervetuloa herkuttelemaan! www.ruokatieto.fi Täysi kattaus suomalaista ruokakulttuuria, tilastotietoja, oppimateriaaleja ja uutisia ruuasta pellolta pöytään. Tilaa uutiskirjeemme! Kaisu Meronen Lähteet ja lisätietoja: terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ix valtakunnallinen Kansanterveyspäivä: ”tehoa kansantautien ehkäisyyn ja hoitoon? – missä mennään ja mihin pitäisi panostaa?” Kansanterveyspäivien esitykset on videoitu ja niitä voi katsoa netissä http://www.videonet.fi/thL/20121123/ Ruokatieto Yhdistys ry edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja ruokaketjusta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -merkkiä suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena. Ruokatieto edustaa koko suomalaista ruokaverkostoa. Yhdistyksellä on yli 230 jäsentä, joihin kuuluvat kaikki Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät yritykset ja joukko muita kotimaisia ruoka-alan yhteisöjä. thL:n tiedote 23.11.2012 ”ruokavaliomme on muuttunut aiempaa epäterveellisemmäksi” ix valtakunnalliset Kansanterveyspäivät helsingissä 23.11.2012 kokosi noin 450 terveydenhuollossa ja terveyden edistämistyössä toimivaa ammattilaista kuulemaan ja keskustelemaan keskeisistä kansanterveyden ehkäisykeinoista, haasteista ja hoidosta. MAPET® II Uuden sukupolven liha-alusta Naulan kantaan − HK:n Sinisen koostumus voi olla paljon merkittävämpää kuin valistus. Ympäristön muuttaminen terveellisemmäksi vähentää yksilöön kohdistuvaa painetta, THL:n pääjohtaja Pekka Puska pohti. − Joka viides suomalainen on todellinen sohvaperuna. Työn fyysinen kuormittavuus vähenee edelleen, ja liikkumattomuus pitäisi nostaa yhtä tärkeäksi asiaksi ylipainon ja tupakoinnin rinnalle, THL:n erikoistutkija Katja Borodulin esitti. − Keskeistä on, millaiset mallit saadaan kotona ruokapöydästä. Keski-ikäisten elämäntapamuutokset ovat kuin ruoho. Tuuli käy yli, ja niitä ei enää ole, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sanoi. − Suomalaiset ovat elävä esimerkki siitä, mitä runsaasti rasvattomia maitotuotteita ja kasviksia sisältävällä DASH-ruokavaliolla on saatu vuosikymmenten kuluessa aikaan, tutkimusprofessori Antti Jula kertoi. − Tärkeintä olisi, että jokaiselta löytyisi öljypullo ja margariinirasia jääkaapista, ja niitä myös käytettäisiin. Myös kala ja siemenet ovat erittäin hyviä rasvan lähteitä, dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta neuvoi. − Yli 1200 kuolee vuodessa viinaan. Kuvitelkaa, että se olisi jokin ympäristömyrkky – mikä meteli siitä nousisi, mutta ei: se on vain viinaa, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen herätteli. n Puh +358 50 4138 058 faerchplast.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 53 n TALOUS & MARKKINA Kosher-ruoka kiinnostaa yhä enemmän teollisuutta ja kuluttajia Kuva: uzi varOn Laadulliset ja taloudelliset syyt lisäävät kiinnostusta kosher ruokaan. Kosher-ruuan markkinat kukoistavat kasvaen kymmenen prosentin vuosivauhtia. Kosher-ruoka ratsastaa terveysruuan ja luonnonmukaisen ruuan markkinoiden aallonharjalla. Tätä mieltä on ylirabbiini Simon Livson, Suomen päärabbinaatin johtaja, ensimmäinen suomea puhuva rabbi Suomessa. − Tarkoituksella kosher-ruokaa ostavia kuluttajia on markkinoilla jo kymmeniä miljoonia ja tuotot ovat merkittäviä, Livson kertoo. Itse asiassa hyvin pieni osa kosher-tuotteiden kuluttajista on juutalaisia. Suurin osa kuluttajista edustaa muita uskontoja ja ryhmiä, kuten muslimeja, buddhalaisia, seitsemännen päivän adventisteja, kasvissyöjiä, vegaaneja ja muita ekologisesti ajattelevia ryhmiä. Allergikot ja henkilöt, jotka etsivät takuuvarmaa laatua, ovat myös kosher-tuotteiden asiakaskuntaa. − Syyt kosher-ruuan syöntiin eivät ole pelkästään terveydellisiä, vaan taustalta löytyy huoli siitä, ettei ruuan valmistuksessa kaikki ole kohdallaan. Kosher-ruuan tarkka, luotettava ja jatkuva valvonta vahvistaa asiakkaiden käsitystä tuotteiden arvosta ja laadusta. Tämä vakuuttaa monet valitsemaan kosher-tuotteen, Simon Livson toteaa. Maailmanlaajuista jäljitettävyyttä Elintarviketeollisuudesta on tullut maailmanlaajuinen toimiala. Globalisaatioprosessilla on suuri vaikutus kauppapolitiikkaan. − Nykyinen maailmankaupan trendi ei näytä panostavan riittävästi elintarviketurvallisuuteen esimerkiksi luomalla uusia elintarviketarkastussäännöksiä tai tehostamalla tarkastuksia maahantuonnin yhteydessä. Globalisaatiossa kontrollijärjestelmä on jäänyt sujuvan logistiikan jalkoihin, ja tämä tapahtuu elintarviketurvallisuuden kustannuksella, Simon Livson toteaa. 54 Suomen ylirabbiini Simon Livson uskoo, että kosher-sertifikaatista on taloudellista hyötyä elintarvikkeiden viennissä. Ruokakriisit, kuten dioksiini, listeria, BSE (hullun lehmän tauti), lintuinfluenssa (H5NI) ja hevosenlihaskandaali ovat vähentäneet kuluttajien luottamusta teollisiin tuotteisiin. Kuluttajat haluavat tietää tarkemmin, mistä tuote on peräisin ja miten se on valmistettu. − Kun jäljitettävyys oli ennen rajoite, on se nykyään markkina-arvon kohottaja, Livson sanoo. Jäljitettävyys onkin keskeisessä roolissa kosher-ruuan sertifioinnissa. Kosher-sertifioinnissa tuote ja sen ainesosat tarkastetaan sekä valmistusprosessin turvallisuutta valvotaan. Sertifioinnin tarjoama jäljitettävyys antaa elintarvikealan yrityksille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, mahdollisuuden erikoistuotteiden massamyyntiin. Simon Livson vakuuttaa, että Suomen päärabbinaatin kosher-osasto seisoo maineensa takana. Yritykset, joille on myönnetty sertifikaatti, sitoutuvat noudattamaan osaston ohjeistuksia tuotannossaan. Kosher-sertifiointi takaa objektiivisen laadunvarmistuksen. Toimintatapa on riippu- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi maton tuotantolaitoksen maantieteellisestä sijainnista. − Tasalaatuinen kosher-laadunvarmistus pellolta haarukkaan saavutetaan, kun kaikki osapuolet noudattavat yksityiskohtaisia kosher-määräyksiä. Tähän päästään Suomen päärabbinaatin ja ruokateollisuuden molemminpuolisella sitoumuksella, Livson kertoo. Päämäärä on yhteinen: niin kotimaisten kuin ulkomaisten asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaavat korkealaatuiset koshertuotteet. Teollisuuden sitoutuminen tiukimpiin kosher-standardeihin on suunniteltu vähentämään tiettyjen tuotantotapojen aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia. Eläinperäisten raaka-aineiden riskit minimoituvat Ruokateollisuudella on valtavat intressit kuluttajien täyden luottamuksen palauttamiseksi, sillä teollisuus on suurin potentiaalinen häviäjä, jos ruuan turvallisuus ei ole kunnossa. − Mikäli riskejä vähätellään, saattaa vuosien kova työ, hyvä tahto ja arvokkaat tuo- temerkit valua hukkaan silmänräpäyksessä, Livson toteaa. Livsonin mukaan lihankulutuksen (erityisesti naudanliha, sianliha ja siipikarja) kasvaessa monissa yhteiskuntaluokissa myös tuotantolaitosten jäte lisääntyy. Se aiheuttaa teurastamoille painetta löytää käteviä tapoja päästä eroon ruhoista esimerkiksi myymällä ne muille ruuan ja kosmetiikan valmistajille. − Monet yhtiöt salailevat eläinperäisten raaka-aineiden käyttöä estääkseen kuluttajien huolestumisen. Näin ollen tiettyjä eläinperäisiä raaka-aineita ei lue tuoteselosteessa, vaikka niitä käytetäänkin tuotantoprosessissa, Livson sanoo. Vaarana on se, että nämä eläinperäiset ainesosat ovat eläimestä, joka ei ole kosher tai ne ovat komponentteina maitoa sisältävässä tuotteessa. Juutalaisen lain mukaan lihaa ja maitoa ei saa sekoittaa. Toki juutalaiset syövät lihaa, sen syömisen kiellosta ei ole kyse. − Eläinperäisiä ainesosia voidaan käyttää esimerkiksi sokerin valkaisussa tai ”kirkasteapuaineena” erilaisissa viinin suodatusprosesseissa. Virustartuntojen riski on korkeampi eläinperäisten tuotteiden kohdalla. Kaikki tällaisen riskin aiheuttavien ainesosien eliminoiminen vähentää mahdollista kontaminaatioriskiä ruokaketjussa. Suomen päärabbinaatin sertifikaatti kieltää näiden eläinperäisten ainesosien käytön. Suomen päärabbinaatin parve-tuotelinja (parve tarkoittaa ruokaa tai raaka-ainetta, joka ei ole lihaa eikä maitoa, esim. kala ja kananmuna) menee vielä pidemmälle kieltäen myös maitotuotteet. Päärabbinaatti vaatii täydellistä eläinperäisten ai- nesosien käytön eliminointia tuotantoprosessissa ja todistaa tämän luotettavasti. Esimerkiksi meijeriteollisuudessa juustoa valmistetaan saostamalla maito juustomassaksi. Massa erotetaan nesteestä (hera), minkä jälkeen se käsitellään ja kypsytetään erilaisiksi juustoiksi. Maito erotetaan lisäämällä juoksutetta. Perinteinen juoksutteen lähde on kymosiini (renniini), jota valmistetaan vastasyntyneiden vasikoiden vatsalaukusta. Livsonin mukaan kymosiinin turvallisuutta ei voida arvioida. Hiljattain hiivasta yhdistämällä saatu entsyymi on tarjonnut vaihtoehdon kymosiinille maitoperäisen juuston valmistuksessa. Suurin osa Euroopassa ja Yhdysvalloissa valmistetuista juustoista on valmistettu tämän entsyymin avulla. Kasvissyöjien järjestöt suosittelevat sen käyttöä. Hullunlehmäntauti on lisännyt entsyymin käyttöä, koska sen tuotantotapa tarjoaa lisävarmistuksen ruuan turvallisuudelle. Kyseinen entsyymi on kosher, kun taas vasikkaperäinen juoksute ei ole. Koshersertifikaatti varmistaisikin turvallisemman juoksutteen käytön. Korkeampaa hintaa Edellä on vain muutama esimerkki koshersertifikaatista syntyvistä hyödyistä. Yhdysvalloissa ja Israelissa on suuret markkinat kosher-tuotteille ja Euroopassa on tasaisesti kasvavaa kysyntää. Yhdysvalloissa on yli 10 miljoonaa kosher-sertifioitua tuotetta. Siellä monessa kaupassa tuotteista noin puolet on jollakin tavalla kosher-sertifioituja. Taloudelliselta kannalta on erittäin houkuttelevaa ottaa kaikki hyöty irti näistä markkinoista. Esimerkiksi Suomessa kosher-valmistettua juustoa voisi myydä Ranskassa tuplahintaan. − Tärkeää on myös muistaa, että kuluttaja on valmis maksamaan keskimäärin enemmän kosher-sertifioidusta tuotteesta, sillä kuluttaja tietää ostavansa laatua. Suomessakin kosher-sertifikaatin myöntäminen on mahdollista, Simon Livson kertoo. Ylirabbi Simon Livson myöntää sertifikaatteja Suomessa. Hän on opiskellut Israelissa ja Yhdysvalloissa ja on kosherin asiantuntija Suomessa. − Mielestäni suomalaiset voisivat hyötyä kosher-sertifioinnista. Kosher on se ”uusi juttu” elintarvikealalla. Lisäksi se voi avata markkinoita kemianteollisuuden ja biokemiateollisuuden piirissä, sillä monet raaka-aineista modifioidaan tai kehitetään juuri näillä teollisuuden aloilla käytettäväksi elintarvikejalostuksessa. Kosher on oma ”nich”. Sanonta ”kannattaa takoa, kun rauta on kuuma” pitää mielestäni paikkansa tässä tapauksessa, Livson vakuuttelee. Suomessa kosher on vielä hieman vieras ja uusi asia, mutta jo nyt on havaittavissa muutoksia. Varsinkin jos yrityksellä on vientiä ulkomaille, kosher-sertifikaatista voi olla taloudellista hyötyä. Kosher-sertifiointi ei ole ollut vielä esillä Suomessa laajasti johtuen kenties juuri siihen liittyvään tiedon ja asiantuntemuksen puutteesta. Nyt asiantuntevaa apua saa rabbi Livsonilta suomeksi. Häneen voi rohkeasti ottaa yhteyttä. n Lisätietoja: Simon Livson Suomen ylirabbiini p. 0400 294825 simon.livson(at)jchelsinki.fi Kosher-sertifioinnin hyötyjä yrityksille Kuvassa on esimerkkejä kosherleimoista. Parve tarkoittaa ruokaa tai raaka-ainetta, joka ei ole lihaa eikä maitoa, esimerkiksi kalaa ja kananmunaa. Juutalaiset, muslimit, seitsemännen päivän adventistit, kasvissyöjät, vegaanit, hindut ja buddhistit ovat vahvasti potentiaalisia kosherruuan ostajia. Mikäli vaihtoehtona ovat kosher-leimalla ja ei kosher leimalla varustetut tuotteet, he mitä todennäköisimmin valitsevat kosher-leimalla varustetun tuotteen. Tähän ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta Suomessa. Näille kuluttajille kosher-merkintä viestii laatua ja turvallisuutta. Lisäsyynä ovat myös uskonnon ohjeistussäännöt. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin kiinnittävät kuluttajat ovat myös potentiaalinen asiakasryhmä. Kaikkien edellä mainittujen kuluttajien määrä kasvaa Suomessakin. Markkinoilla on sekä yksityisiä että julkisia yrityksiä, jotka ottavat valikoimiinsa mieluummin koshertuotteita, sillä ne ovat heille helpommin eteenpäin markkinoitavissa. Tällä hetkellä jopa etsitään val- mistajia, jotka ovat saaneet koshersertifikaatin. Myös tietyt kaupat, esimerkiksi ulkomailla, ostavat mieluummin kosher-leimalla varustettuja tuotteita. Kotimaiset pienet ja keskisuuret perheyritykset voivat löytää myyntivalttinsa juuri kosherista. Tuotteet voidaan myydä keskimäärin kalliimmalla. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 55 n TALOUS & MARKKINA uusia tuotteita ja palveluja tulevaisuutta ennakoimalla Kuva: varru Tulevaisuutta ennakoimalla voidaan lisätä muuttuvien olosuhteiden ymmärtämisestä lähtevää innovaatiotoimintaa ja tuottaa uusia ideoita, oivalluksia, tuotteita ja palveluja. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen, VARRUn, tulevaisuusprosesseissa on noussut heikkona signaalina esiin ajatuksia uusista kasvukausista kuten lumen ja jään kypsyttävästä vaikutuksesta esimerkiksi marjoihin, vaikkapa puolukkaan tai karpaloon. Voisiko lumessa tai lumen alla eläviä sieniä ja leviä hyödyntää makuina ja aromeina? Entä mitä voisi kasvattaa meressä jään alla? Voimmeko kääntää talven maatalouden taloudellisesti tärkeämmäksi vuodenajaksi sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin muuhun elinkeinoon, kuten matkailuun tai energiantuotantoon? Tulevaisuuden tuotantojärjestelmä joustaa Varsinais-Suomella on ennakoitu olevan hyvä sijainti maataloustuotannon jatkuvuutta ajatellen. Maatalouden merkitys alu- Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden jatkojalostus kuuluu tulevaisuuden kehittämishaasteisiin. eella todennäköisesti kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kuitenkin innovoinnin sekä tutkimus-, kehitys- ja jalostustyön jatkuvuutta. Tulevaisuuden tuotantojärjestelmiltä vaaditaan joustavuutta. Tuotanto perustuu sekä laajempiin että paikallisiin järjestelmiin ja lyhyisiin ja pitkiin tuotantoketjuihin. Ruoka pellolta pöytään kulkee useita reittejä pitkin. Suorat kontaktit tuottajiin voivat olla keino varmistaa tuotteiden ja sesonkityövoiman saatavuus. Verkottuneet tuotantoklusterit osaavat yhdistellä tuotantoprosessejaan luovasti. Lähellä toisiaan sijaitsevat tuottajat pystyvät esimerkiksi hyödyntämään toistensa jätteitä. Tuotannossa kannustetaan paikallisesti suljettuun kiertoon. Lähiruuan suosio jatkuu, vaikka samaan aikaan globaalit ruokaketjut vahvistuvat. Se tarkoittaa vallan keskittymistä suurille globaaleille tuottajille: monikansallisille jalostajille ja toistensa kanssa verkottuneille, suurille keskusliikkeille. Ruokapolitiikka nousee keskusteluissa yhä tärkeämmäksi aiheeksi. Ääripäät vahvistuvat kuluttamisessa Ruuanvalmistus on leppoisaa seurustelua, ja siihen voidaan käyttää myös enemmän aikaa. Rento ruoka on perusterveellistä ruokaa ilman pingottamista. Rentoa se voi olla myös siksi, että satoa voidaan kerätä eri puolilla tarjoutuvista aineksista: pihoilta, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa (VARRU) toteutetaan tulevaisuusprosessi, jonka tavoitteena on lisätä toimijoiden tietoisuutta muuttuvista toimintaympäristöistä ja avata näkymiä elintarvikealan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Alueellisesta painotuksesta huolimatta tulevaisuusprosessin tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin suomalaisessa elintarvikealan kehittämistyössä. 56 VARRUn tulevaisuusprosessi on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2011–2012 kartoitettiin ruuan tuotantoon ja kulutukseen liittyviä trendejä tulevaisuustyöpajoissa. Syksyllä 2012 toteutettiin Food Non-Food − Radikaalit tulevaisuudet -työpajat, joissa näkökulmaa laajennettiin elintarvikkeista ja maataloudesta biotalouteen. Kolmannessa vaiheessa tulevai- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi suusprosessin tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä tukea yritysten ennakointiprosessien kehittämistä. VARRUn toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä koulutus- ja ke- hittämiskeskus Brahea. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013. n Lisätietoja: www.varru.fi Ruokaketjun tulevaisuuskuvien keskeisiä piirteitä minipalstoilta, kotikasvitarhoista ja naapurustossa vuokrattavilta ikkunalaudoilta. Yhden päivän aterian voi tarjota naapuri, toisen lähikadulla kiertelevä katukeittiö. Ihmiset perustavat ruokapiirien rinnalle myös kotikokkipiirejä. Monien keskustelujen ja toiveiden taustalla on paluu vuosikymmenten takaiseen ruokakulttuuriin, jossa kivijalkakaupat ja pienemmät kauppiastavaratalot kukoistavat. Joitakin paluu entiseen kiinnostaa yhteisöllisyyden vuoksi, toisia kiehtoo sen kautta mahdollisesti tapahtuva ruokahävikkien pieneneminen. Luonnollisuus, alkuperäisyys ja itse tekeminen lisäävät ruuan arvostusta, eikä lähiruokaa heitetä pois yhtä kevyesti kuin teollisesti valmistettua ruokaa. Odotettavissa on monenlaisia tulevaisuuksia, joita luonnehtii ääripäiden vahvistuminen. Toisia kiinnostavat pitkälle jalostetut, uudet valmisruoat, kun toiset haluavat valmistaa ja tuottaa osan raaka-aineistakin mieluiten itse. Yhteiskunnan polarisoituminen ja tuloerot vaikuttavat myös ruokavalintojen eriytymiseen. Köyhimmille on tarjolla enimmäkseen bulkkituotteita ja varakkaille premium-tuotteita, joiden rinnalla kulkee kestävä ja maukas ekolinja ja ylellinen "slow food". Varsinais-Suomen ruokaketjun tulevaisuuskuvien keskeisiä piirteitä ovat: • Tarve uudistaa ruuantuottajien, jakelun ja kuluttajien välisiä keskinäisiä suhteita. • Ruoka on avainasemassa huolehdittaessa kestävyydestä − ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja ympäristöongelmien ehkäisemisestä. • Ruuasta ja sen saavutettavuudesta on huolehdittava ihmisten perustarpeena. • Maukkaan ruuan rinnalla kehittyvät myös uudet yhteisyyden muodot ja mielekkäiden elämysten kokemukset. • Kulutustottumukset ja yksilöllistyminen pirstaloituvat yhä syvemmälle, mikä toisaalta haastaa kestävyyden tavoitetta. Julkinen ruokapalvelu kehittyy älykkääksi tiedonhallintaprosessiksi. Lisäksi keittoruokalat tarjoavat edullisia ja ekologisia vaihtoehtoja pienten talouksien kotiruokailulle. Kun polttoainekustannukset nousevat, kaupungeissa kulkevat aikataulutetut ruokataksit kimppakuljetuksineen. Vastuullisuus myös taloudellista kestävyyttä Tulevaisuusprossin eri vaiheissa on käyty vilkasta ja myönteisen rönsyilevää keskustelua. Tulevaisuuskuvien rinnalle on tuotettu vaihtoehtoja, jotka ovat jossakin jo osa tämän päivän arkea. Paikoin vuotta 2030 koskeva kuvittelu oli aikamatkailua, jossa myös menneet ja jo ohitetut ratkaisut tarjoutuvat uuteen tarkasteluun. Radikaalit Food Non-Food -työpajat ovat vieneet tulevaisuuskuvia uusiin ulottuvuuksiin ja biomateriaalien, energian, lääk- Kaiken takana on hyvä maku keiden, teknologian sekä terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalveluiden rajapintoihin. Tämän vuoden aikana ruokaketjun toimijoiden vuoropuhelu jatkuu edelleen kohti laajempaa ruuan ja syömisen arvoverkostoa ja ymmärrystä tulevaisuuden arvon muodostumisesta liiketoiminnassa. Vastuullisuus tarkoittaa myös taloudellista kestävyyttä. n Anna Kirveennummi tutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto anna.kirveennummi(at)utu.fi Riikka Saarimaa projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto riikka.saarimaa(at)utu.fi Aidot maut syntyvät hyvistä raaka-aineista. Maustajalta saat kaiken tuotekehityksestä toimituksiin. Tutustu vaihtoehtoihimme ja kerro toiveesi. Tehdään yhdessä valikoimiisi sopiva tuote. Sinapit, ketsupit, salaatinkastikkeet, majoneesit, hillot, marjaja urheilujuomat. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 57 n TALOUS & MARKKINA lähiruuan tarjontaketjut tarkastelussa Lähiruoka on kuuma peruna. Siitä puhutaan, ja sille on kysyntää. Tästä kertovat viime aikoina yleistyneet lähiruuan uudet tarjontamuodot, kuten ruokapiirit, lähiruokakaupat, ruokaosuuskunnat ja kaupunkiviljely. Lähiruokaa tarjotaan kuluttajille erilaisten kanavien kautta. Kuluttaja voi esimerkiksi suunnistaa lähiruoka- tai tilamyymälään, liittyä ruokapiiriin tai tilata tuotteet Internetistä. Lähiruoka saavuttaa kuluttajat joko lyhyitä tai pitkiä ketjuja pitkin. Lyhyessä tarjontaketjussa tuottaja on suorassa yhteydessä kuluttajiin, minkä ansiosta muun muassa toiminnan läpinäkyvyys, tuotteen jäljitettävyys ja tiedon kulku tuottajan ja kuluttajan välillä toimivat. Lyhyttä ketjua edustavat suoramyynti, torimyynti, omat myymäläautot, itsepoiminta ja ruokapiirit. Pitkässä tarjontaketjussa tuottajan ja kuluttajan välillä on useita toimijoita ja tuottajan ja kuluttajan suora yhteys katkeaa. Ravintolat ja vähittäiskauppa ovat esimerkkejä pitkistä tarjontaketjuista. MTT:n laajasti lähiruokaa tutkivan, vuosien 2012−2015 Lähikonsti -hankkeen tulosten mukaan sekä lyhyet että pitkät tarjontaketjut ovat tärkeitä väyliä kuluttajan luo. Lähiruokatuottajien kolme eniten käyttämää tuotteiden tarjontamuotoa ovat suo- ramyynti tuottajalta, lähiruokamyyntipiste ja keskusliikkeet. Tulevaisuuden tärkeimmiksi tarjontakanaviksi tuottajat näkevät ravintolat, lähiruokamyyntipisteet ja verkkokaupan. Molemmilla ketjuilla on etunsa. Lyhyissä ketjuissa tuotto jää tuottajalle, mutta suuren asiakasmäärän saavuttaminen on hankalaa. Suuri asiakaspotentiaali puolestaan löytyy vähittäiskaupoista, joissa suomalaiset ovat tottuneet asioimaan. Mutkia lähiruuan matkassa Lähiruuan haasteita ovat esimerkiksi tuotannon tasaisuus, tunnistettavuus ja saatavuus. Vaikka uudet lähiruuan tarjontamuodot nettikaupasta ruokapiireihin ovat saapuneet tulleet markkinoille, lähiruoka ei ole aina kuluttajien saavutettavissa. Lähiruokamyymälöitä on vähän: niiden osuus elintarvikemarkkinoista on alle prosentin. Myöskään vähittäiskauppojen valikoimista ei aina löydy pienten tai paikallisten tuottajien tuotteita. Tilojen asiakaskunta muodostuu pääasiassa lähialueiden asukkaista. Kuva: PirjO huhtaKanGaS Lähiruoka koetaan kiinnostavaksi muun muassa sen alkuperän tuntemuksen, jäljitettävyyden, tuoreuden, turvallisuuden ja lyhyiden kuljetusmatkojen vuoksi. Lisäksi se tukee paikallisen ruokakulttuurin säilymistä ja paikallisia elinkeinoja. Lähiruoka on nostettu esiin myös nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa sen osuuden vahvistaminen on asetettu Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kuluttajien herännyt mielenkiinto ja myönteinen poliittinen ilmapiiri tarjoavat lähiruokayrittäjille hedelmällisen toimintaympäristön. Lähiruuan tiet lautaselle Lähiruuan haasteita ovat esimerkiksi tuotannon tasaisuus, tunnistettavuus ja saatavuus. 58 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Syksyllä 2012 lähiruokayrittäjille tehdyn kyselyn mukaan lähiruuan tarjonnan kasvu vaatisi yrittäjiltä toimintansa laajentamista ja investointeja, useassa tapauksessa myös ulkopuolisen työvoiman palkkaamista. Yrittäjät ovat kuitenkin melko varovaisia, koske he pelkäävät investointien ja työvoiman palkkaamisen olevan kannattamatonta tai tuovan merkittäviä lisäkustannuksia. Kyselyn mukaan heikko kannattavuus, yritysten syrjäinen sijainti ja investointien vaatimukset jarruttavat kasvuhaluja. Perustaa lähiruuan kasvulle luodaan kuitenkin kehittämällä pk-yritysten toimintaa. On tärkeää rakentaa sellainen kannustinjärjestelmä, jolla voidaan madaltaa pienyrittäjien kynnystä palkata lisätyövoimaa ja investoida. Lähiruuan läpimurtoa markkinoilla hidastaa myös tiedon puute. Tuottajilla ei ole tietoa kuluttajien lähiruokaan liittämistä toiveista ja tarpeista. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Jotta lähiruuan osuutta elintarvikemarkkinoilla saadaan vahvistettua, lähiruuan arvoketjusta pitää tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisätä tuottajien tietoa kuluttajien lähiruokaan liittyvistä odotuksista ja toiveista. Näihin teemoihin pureudutaan MTT:n koordinoimassa Lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistävät toimenpiteet (FOREFOOD) -hankkeessa. Hanke alkoi vuoden 2013 alussa ja päättyy vuodenvaihteessa. Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittaman hankkeen muut osapuolet ovat Helsingin yliopisto, Aalto yliopiston pienyrityskeskus ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hankkeessa edistetään lähiruuan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista ja parannetaan jakelukanavien toimivuutta ja tehokkuutta. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuluttajien ja lähiruuan tuottajien kanssa hyödyntäen arvoketjuanalyysiä, työpajoja ja kuluttajatutkimusta. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi yritysten markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelussa sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. n Lotta Jalkanen Puh: 0207 51 3100 Fax : 0207 51 3309 Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana ammattitapahtumissa: ELINTARVIKEPÄIVÄ 7.5. Helsingissä tutkija Pasi Rikkonen erikoistutkija Heli Kauriinoja tutkimusharjoittelija MTT www.mtt.fi Lisätietoja: lotta.jalkanen(at)mtt.fi FOODTEC & PACTEC –MESSUT 3.-5.9. Helsingissä Lisätietoja: www.elintarvikepaiva.fi www.foodtechelsinki.fi www.pactec.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 59 n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS aistinvarainen tutkimus ja kuluttajatestaukset monipuolistuvat Kuva: turun yLiOPiStOn aiStit ja ruOKa -tutKiMuSryhMä Kuluttajien perimä ja käyttäytymistutkimusta yhdistetään yhä enemmän aistinvaraiseen tutkimukseen. Myös tunteita mittaavia menetelmiä otetaan käyttöön. Maailmalla tehdään paljon korkealaatuista kuluttajatutkimusta ja aistinvaraiseen arviointiin liittyvää kehitystyötä. Tässä artikkelissa on koottu kiinnostavia näkökulmia ja menetelmiä 9th Pangborn Sensory Science -symposiumissa (syyskuu 2011, Toronto) ja A Sense of Inspiration 5th European Conference on Sensory and Consumer Research -konferenssissa (syyskuu 2012, Bern) pidetyistä esityksistä. Täysin kattavaa katsausta tapahtumista ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, sillä molemmissa tilaisuuksissa pidettiin kymmeniä suullisia esityksiä, ja postereita oli esillä satoja. Referoidut tutkimukset ovat kirjoittajien subjektiivisesti valitsemia. Lisäksi mukaan on poimittu muutama tuore artikkeli kyseisten tapahtumien ulkopuolelta. Tunteita mittaavat menetelmät tulossa Pangborn-symposiumissa olivat ruokaan liittyvät tunteet pinnalla. Tunteita mittaavia menetelmiä on julkaistu jo useita, mutta niiden käyttöönottamisessa ja tutkimusten toteuttamisessa on edelleen haasteita. Ihmisten tunnemaailma ja aistimaailma eivät ole toisistaan erillään olevia alueita, vaan ihmisten aistimuksiin voidaan vaikuttaa myös tunteiden välityksellä. Apfaltererin ym. (2011) tutkimuksessa ihmisten kyky erottaa pieni kofeiinilisäys omenamehussa kasvoi lähes 20 prosenttia, kun ihmiset olivat kuulleet erotustestien välissä tunteisiin vetoavan tarinan kahdesta eri mehuntuottajasta (luomutuottaja vs. riistotuottaja). Cardello ym. (2011) havaitsivat, että käyttämällä testissä apuna tunnesanalistaa (King ja Meiselman 2010) nollatulosten määrä oli merkitsevästi pienempi tunnesanojen vapaaseen tuottoon verrattuna. Myös 60 Karvaan maistamisen yhteyttä ihmisen ruokakäyttäytymiseen tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa. sillä oli merkitystä, maistoiko ihminen tuotetta, vai pyydettiinkö häntä kuvaamaan tuntemuksiaan pelkästään ruokien sanallisten kuvailujen perusteella. Sanallisten mittareiden sijaan voidaan käyttää myös kasvonilmeisiin perustuvia arviointeja. Wendin ym. (2011) tutkimuksessa ihmiset maistoivat erilaisia makuliuoksia. Liuosten intensiteetin kohotessa voimistuivat myös ilmeet, mutta liuosten koettu miellyttävyys laski. Voimakkaat kasvojenilmeet korreloivat epämiellyttävyyden ja negatiivisten tunteiden kanssa. Kasvonilmemittareiden tulkitseminen on haastavaa, mutta niillä voidaan saada arvokasta tietoa tilanteissa, joissa vastaajat eivät pysty verbaalisesti ilmaisemaan itseään tai tutkijalla ja tutkittavalla ei ole yhteistä kieltä. Terveysväittämiä pidetään usein positiivisina, mutta Ledekerin tutkimuksessa niiden vaikutus ihmisten odotuksiin ja kokemukseen valmisruuasta vaihteli erilaisten kuluttajaryhmien välillä. Vaikka terveysväittämällä ei ollut merkitsevää vaikutusta tarkasteltaessa kuluttajia yhtenä kokonaisuutena, eroja löytyi jaettaessa heidät eri segmentteihin. Kun tuotteen kerrottiin sisältävän antioksidantteja, neofobikot ja harvoin kyseisiä tuotteita käyttävät henki- Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi löt pitivät tuotetta oletettua vastenmielisempänä sitä nautittuaan. Geeneillä merkitystä Suolaisen maun aistimisen molekyylitason mekanismia ei täysin tunneta, vaikka tiedetään, että vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuneet ihmiset aistivat suolan maun herkemmin kuin runsaasti suolaa käyttävät. Dias ym. (2013) löysivät kuitenkin äskettäin yhteyden kahden ionikanavia koodaavan geenin (SCNN1B ja TRPV1) muotojen ja suolaisen maun voimakkuuden aistimisen välille. Voimakkuuksien ero havaittiin vain käytettäessä selvästi aistittuja ruokasuolan pitoisuuksia. Sen sijaan pienin havaittu suolapitoisuus oli geenimuodoista riippumaton. Tutkijoiden mukaan havainnot viittaavat siihen, että TRPV1-geenin muodot olisivat yhteydessä korkeiden, epämiellyttävien suolapitoisuuksien aistimiseen. Suolan maistamista voidaan stimuloida mm. muiden makuominaisuuksien yhdistelmällä (Bobowski 2011). Vaikuttaa siltä, että perimällä on vaikutusta happamuudenkin aistimiseen (Törnwall ym. 2012). Geenien on havaittu vaikuttavan myös ihmisen makean mieltymyksen tasoon ympäristön lisäksi (Keskitalo ym. 2008). Karvasta makua aiheuttavia yhdisteitä tunnistavia TAS2-reseptoreita (TAS2R) ja niitä koodaavia geenejä on tutkittu aktiivisesti viime vuosina. Eniten tutkittu TAS2R-geeni on TAS2R38, jonka eri muotojen esiintyminen on yhdistetty muun muassa tiettyjen kasvisten (Sandell & Breslin 2006) ja marjojen (Laaksonen ym. 2013) aikaansaaman karvaan maun voimakkuuteen. Myös jotkin muut 25 TAS2R-geenistä on äskettäin liitetty yksilöidenvälisiin eroihin aistimuksissa. Reed ym. (2010) osoittivat yhteyden TAS2R19-geenin muotojen ja kiniinin karvauden välillä. Hayes ym. (2011) puolestaan raportoivat TAS2R19:n liittyvän greippimehun karvauteen ja miellyttävyyteen. Tutkimuksen painopiste on ollut reseptorien ja geenien itsensä rakenteen ja toiminnan ymmärtämisessä. Karvaan maun reseptorigeenien vaikutusta elintarvikkeiden kokemiseen ja ihmisen ruokakäyttäytymiseen tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa. Ihmiset ovat moniulotteisia yksilöitä, joiden aistimuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttavat sekä psykologiset että fysiologiset tekijät. Vaikka yksilöllisyyden tunnustaminen tuo mukanaan haasteita, se luo samalla mahdollisuuden ymmärtää ihmisten kokemuksia ja käyttäytymistä entistä paremmin. Useita menetelmiä rinnakkain A Sense of Inspiration -konferenssin monissa esitelmissä esiteltiin vanhusten ravitsemukseen liittyviä tutkimuksia (Anon. 2012). Tämä tutkimus on kasvussa myös Suomessa (VTT, MTT). Aistinvaraista tutkimusta voidaan käyttää edistämään myös muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden, kuten esimerkiksi kenkien myyntiä. Tällöin tilojen suunnittelu tähtää asiakkaan saaman mielihyvän tunteen lisäämiseen. Tätä samaa konseptia tulisikin soveltaa pääsääntöisesti kaikkien tilojen suunnittelussa. Synestesiaa eli joillakin ihmisillä esiintyvää neurologista aistien sekoittumista koskeva esitys sai kuulijan ajattelemaan asioita laajemmalti. Onko meissä kaikissa tiedostamattomia synestesiapiirteitä, joita voisi käyttää hyväksi esimerkiksi mainoksissa? Käyttäytymis- ja aistinvaraisen tutkimuksen yhdistäminen avaa uusia keinoja tuottaa tietoja mm. pakkaussuunnitteluun. Aistinvarainen tutkimus tukee myös terveys- ja ravitsemustutkimusta pyrittäessä vaikuttamaan ihmisten ruokakäyttäy- tymiseen. Ihmisten käyttäytyminen perustuu paljolti tunteisiin ja ruokaan liittyy myös tunteita. Konferenssissa esitellyissä tutkimuksissa oli ennakkoluulottomasti yhdistelty eri menetelmiä ja analyysilaitteita toisiinsa ja käsitelty saatuja tuloksia laajassa mittakaavassa. Holistiset menetelmät, kuten ”Sorting task” ja ”Projective mapping (napping)” ovat herättäneet suurta kiinnostusta. ”Temporal Dominance of Sensation” taas antaa uutta tietoutta aistittavien ominaisuuksien järjestyksen tärkeydestä. Aistinvaraista tutkimusta oli käytetty mm. luomujuuston laadunmäärityksessä yhdistäen toisiinsa laite- ja aistinvaraista analytiikkaa tilastollisella käsittelyllä sekä päävirheiden selvittämiseen espanjalaisessa lampaanmaitojuustossa. Juuston aromikomponentteja oli määritetty olfaktometrilla. Vähärasvaisen juuston aistinvaraiseen arviointiin oli käytetty kuvailevia menetelmiä ja "Napping"-menetelmää. ta ja maantieteellinen alue tunnetaan, saa juusto kuluttajilta enemmän pisteitä verrattuna siihen, jos alkuperää ei tunnettaisi. PDO Idiazabal -juustolla Espanjan Baskimaasta oli vertailtu kuluttaja- ja asiantuntijaraadilla saatua tuloksia. MTT osallistuu kuluvana vuonna PDO-juustoihin liittyvään kansainväliseen aistinvaraiseen tutkimukseen. Monia edellä mainituista menetelmistä ja aiheista käsitellään myös Helsingissä 22−23.5.2013 järjestettävässä 15th Nordic Workshop in Sensory Science -työpajassa. Elokuussa 2013 aistinvaraisen arvioinnin ammattilaiset kokoontuvat taas kansainväliseen 10th Pangborn Sensory Science -symposiumiin Rio De Janeiroon. π Alkuperän tuntemisella merkitystä Tuomo Tupasela Aistinvarainen Protected Designation of Origin (PDO) -tutkimus on nousemassa entistä vahvemmin esiin Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Alkuperän, lehmärodun ja ruokinnan vaikutuksesta PDO Montasio -juuston miellyttävyyteen havaittiin, että kun juuston PDO-alkuperä ts. rotu, ruokin- vanhempi tutkija, ETM viitteet: Artikkelit: • dias, a. G. ym. 2013. Genetic variation in putative salt taste receptors and salt taste perception in humans. Chem. Senses 38, 137−145. • hayes, j. e. ym. 2011. allelic variation in taS2r bitter receptor genes associates with variation in sensations from and ingestive behaviors toward common bitter beverages in adults. Chem. Senses 36 (3), 311−319. • Keskitalo, K. ym. 2008. Genetic and environmental contributions to food use patterns of young adult twins. Physiol. behav. 93 (1−2), 235−242. • King, S. C. & Meiselman h. L. 2010. development of a method to measure consumer emotions associated with foods. / Food Qual. Prefer. 21, 168−177. • Laaksonen, O. ym. 2013. explaining and predicting individually experienced liking of berry fractions by the htaS2r38/ taste receptor genotype. appetite 61, 85−96. • reed, d. ym. 2010. the perception of quinine taste intensity is associated with common genetic variants in a bitter receptor cluster on chromosome 12. hum. Mol. Genet. 19 (21), 4278−4285. • Sandell, M. a. & breslin, P. 2006. variability in a taste-receptor gene determines whether we taste toxins in food. Curr. biol. 16 (18), r792−794. • törnwall, O. ym. 2012. Genetic contribution to sour taste preference. appetite 58 (2), 687−694. Konferenssit: • anon. 2012. a Sense of inspiration. 5th european Conference on Sensory and Consumer research. Conference abstracts. bern, Switzerland, 9−12 September 2012. • anon. 2011. 9th Pangborn Sensory Science Symposium. Conference abstracts. toronto, Canada, 4−8 September 2011. • apfalterer, P. ym. . an emotionally effective story improves the discrimination abilities of consumers. • bobowski, n. & vickers, z. determining a series of sequential difference thresholds for sodium chloride detection. • Cardello, a. ym. emotional responses to food stimuli using an emotion word list: Sensitivity, reliability and underlying dimensions. • dias, a. G. Genetic variation in the trPv1 cation channel and salt taste perception and habitual sodium intake. • Ledeker, C.n. effects of expectation and health information on emotions elicited by food. • törnwall, O. ym. Genetic contribution to sour taste perception and pleasantness of young adult twins. • Wendin, K. ym. Perception, liking and facially induced emotions of basic tastes. Tuuli Puolimatka tohtorikoulutettava, FM Biokemian ja elintarvikekemian laitos Turun Yliopisto tuuli.puolimatka(at)utu.fi MTT tuomo.tupasela(at)mtt.fi Molemmat kirjoittajat ovat elintarviketieteiden Seuran (etS) aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (atj) johtoryhmän jäseniä. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 61 n TIEDE & TUTKIMUS OPINNÄYTETÖITÄ Elektronisella kaupalla mahdollisuus menestyä Emmi Lindstedt on selvittänyt Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksella valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessaan kuluttajille tärkeitä arvoja ja kokemuksia elintarvikkeiden hankinnassa sekä eroja elektronisen ja perinteisen kaupan kyvykkyydessä toteuttaa arvot ja kokemukset. Tutkimuksen perusteella elektronisella kaupalla on mahdollisuuksia menestyä. Elektronisen kaupan potentiaalisia asiakkaita löytyi vastaajien joukossa. Elektronista kauppaa pidettiin kyvykkäämpänä suhteessa perinteiseen kauppaan erityisesti ajansäästöön, vaivattomuuteen ja riippu- mattomuuteen liittyvien arvojen kohdalla. Osaa näistä arvoista pidettiin myös tärkeimpinä arvoina elintarvikkeiden hankinnassa. Elektronisen kaupan mahdollisuutena voidaan pitää myös vastaajien kokemia huonosti toteutuvia asioita elektronisessa kaupassa. Esimerkiksi tuotevalikoimaa ja tuoteinformaation saantia elektronisen kaupan tulisi parantaa, jolloin kuluttajat kokisivat sen paremmaksi ja houkuttelevammaksi kauppamuodoksi. Vahvistamalla jo olemassa olevia käsityksiä elektronisen kaupan kyvykkyydes- tä sekä erilaistettu valikoima, internetsivuston houkuttelevuus ja informatiivisuus voisivat olla tämän hetken uusia mahdollisuuksia elektroniselle kaupalle. Ostokokemukseen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpinä nousi esiin kauppaympäristö, aistiminen ja odotusten täyttyminen. Perinteinen kauppa koettiin kyvykkäämpänä kokemuksellisuuteen liittyvien tekijöiden tuottajana elektroniseen verrattuna. π Lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ Monipuolinen markkinointiviestintä kannattaa Luomulla viisi kuluttajaryhmää Ville Björklundin Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselle tekemässä pro gradu -työssä selvisi, että kuluttajat luottavat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintään varsin laajasti ja kaikista eniten terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteisiin. Björklundin johtopäätös on, että terveydenhuollon ammattilaisen mielipide kannattaa esittää jossain markkinointiviestintäprosessin osavaiheessa. Seuraavaksi luotettavina tiedonlähteinä pidettiin lähes tasaväkisesti televisio-, sanomalehti- ja radiomainosta sekä tuttavan käyttökokemusta. Näin ollen näihin mark- Laura Salmivaara on tutkinut pro gradu -työssään kuluttajien sitoutuneisuutta luomuun: Minkälaisia eri kuluttajaryhmiä ostokäyttäytymisen perusteella voidaan löytää ja miten sitoutuneisuuden ulottuvuudet painottuvat kuluttajaryhmien sitoutuneisuusprofiileissa? Tämäkin tutkimus on tehty Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksella. Tutkimuksessa löytyi viisi luomusitoutuneisuusprofiililtaan erilaista kuluttajaryhmää. Ensimmäisen ryhmän kuluttajat käyttävät luomutuotteita jokaisesta tuoteryhmästä (N=37). Heillä painottuivat luomusitoutuneisuusprofiilissa kiinnostus/ nautinto ja symboliarvo. Toisen ryhmän kuluttajat käyttivät luomutuotteita laajalti, lukuun ottamatta prosessoituja tuotteita (N=31). Heidän luomusitoutuneisuusprofiilissaan painottui kiinnostus/nautinto. Kolmannen ryhmän kuluttajat käyttivät prosessoimattomia ja vain vähän prosessoituja tuotteita (N=60). Näillä kuluttajilla sitoutuneisuusprofiilissa painottuivat kiinnostus ja riski. Neljännen ryhmän kuluttajat käyttivät vain prosessoimattomia luomutuotteita (N=94). Tähän ryhmään kuuluvilla painottuivat luomusitoutuneisuudessa riskin tärkeys ja riskin toteutumisen todennäköisyys. Viidennen ryhmän kuluttajat käyttivät luomutuotteita harvoin ja jos käyttivät, niin prosessoimattomia luomutuotteita (N=85). Näillä kuluttajilla luomusitoutuneisuudessa painottuivat välinpitämättömyys sekä riskin olemattomuus. π kinointikanaviin kannattaa panostaa funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintäbudjetissa suhteellisen tasapuolisesti, jolloin markkinointiviestintäkampanja tavoittaa mahdollisimman suuren määrän ihmisiä. Björklundin mukaan epäluottamusta funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintää kohtaan tuo se, jos tuotteessa ei esitetä, paljonko tuotetta tulee nauttia, jotta terveysvaikutus aktivoituisi. π Lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ Kannattaako karppaus? Eliisa Punttila on selvittänyt Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselle tekemässään opinnäytetyössä, kuinka suuret nettohyödyt syntyvät, kun seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä siirtyy tavanomaisesta ruokavaliosta joko vähähiilihydraattiseen (VHH), erittäin vähähiilihydraattiseen (EVHH) tai ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon (SUOSITUS). VHH- ja EVHH-ruokavaliot perustuivat 84 ruokapäiväkirjaan, jotka kerättiin internet-kyselytutkimuksen avulla. Päämenetelmänä oli yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi, joka käsitteli väestötason ruokavaliomuutoksen ympäristö- ja terveysvaikutuksia rahamääräisinä. Ympäristötaloudellisia vaikutuksia olivat ilmastokuormituksen ja Itämeren ravinne- 62 kuormituksen muutokset. Terveystaloudellisia vaikutuksia taas olivat kasvisten ja hedelmien käyttöön liittyvien sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä punaisen ja prosessoidun lihan käyttöön liittyvien suolistosyöpien ilmaantuvuuden muutokset. Suurin positiivinen nettohyöty syntyi SUOSITUS-ruokavalioon siirtymisestä. VHH- ja EVHH-ruokavalioihin siirtyminen tuottaa positiivisia nettohyötyjä vain, jos ne johtavat merkittävään painopudotukseen. Koska monia vaikutuksia ja tekijöitä (esim. kova rasva, kuitu) jäi tarkastelun ulkopuolelle, aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. π Lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ n UUTUUSKIRJOJA RAIJA AHVENAINEN-RANTALA Työhyvinvointi ja organisaation menestys Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pasi Pyöriä on toimittanut kirjan Työnhyvinvointi ja organisaati on menestys. Teos on syntynyt 18 Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan yhteistyönä. Kirjan sisältö perustuu useissa tutkimushankkeissa syntyneisiin tuloksiin, ja se on tieteellisen käytännön mukaan vertaisarvioitu. Hankkeita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja Tekes. Kirjan on kustantanut Gaudeamus. Teos avaa yhteiskunta- ja ihmistieteellisen näköalan työelämän viimeai- kaisiin muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Se tarkastelee työelämän iloja ja suruja erityisesti yksilön hyvinvoinnin ja organisaation menestyksen näkökulmista. Aihetta pohditaan niin työntekijöiden kuin työnjohdonkin näkökulmista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että organisaation menestys on pelkkiä taloudellisia tunnuslukuja laajempi kokonaisuus. Menestyvä organisaatio on tuottava, kantaa vastuun henkilöstöstään ja kehittää toimintaansa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä ja ympäröi- vän yhteiskunnan kanssa. Yksilön hyvinvointi ja organisaation menestys ovat saman kolikon kääntöpuolia. Työssä viihtymiseen panostaminen on tulevaisuudessa itsensä monin kerroin takaisin maksava investointi. Teos sopii kaikille työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kirjan lopussa on mittava kirjallisuusluettelo. π Kirjan ensimmäisessä osassa on 100 erilaista konstia, joiden avulla siirrytään laihtujan elämäntapaan: Erota oikea nälkä ja tunnenälkä. Lue pakkausselosteet. Tee eväät. Syö ravinteikkaasti. Vältä ympäristöhormoneja, makeutusaineita ja aromivahventeita. Rakasta itseäsi, älä kerää suojapanssaria ympärillesi. Tunnista unelmien tuhoajat ja muut energian syöjät. Ole tietoisesti läsnä ja elä tässä ja nyt. Ruoki onnellisuutta. Jälkimmäisessä osassa esitellään kirjoittajan kehittämä Hyppynarukuuri, neljän viikon tehostartti uuden elämäntavan ylläpitoon. Tavi on mielestäni osannut ottaa ihmisen kokonaisuutena. Laihtuminen tai lihominen ei ole pelkästään syömisestä tai liikunnasta kiinni. Jos ihmisen tunnemaailma on poissa tolaltaan, syömistä on vaikea hallita ja nukkuminen huonoa. Ruoka on lohduketta siinä kuin alkoholikin tai muut päihteet. Tämä pitäisi myös elintarvikealan ammattilaisten tiedostaa nykyistä paremmin. Myös riittävä ja virkistävä yöuni on oleellinen painonhallinnan keino. Kirjassa olisi voinut vielä enemmän tuoda esiin erilaisten sairaustilojen ja aineenvaihduntahäiriöiden merkitystä painonhallinnassa. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta voi kärsiä tietämättään. Kirja on helppolukuinen ja sen lopussa on lähdeluettelo. π Lisätietoja: www.gaudeamus.fi Teholaihtuminen Tapanani ei ole lukea laihdutusoppaita, saatikka vouhkata erilaisten laihdutusdieettien perässä. Mutta kun toimitukseen tuli filosofian maisteri ja tietokirjailija varpu Tavin kirjoittama varsin näpäkän tuntuinen kirja Teholaihtuminen. Hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia, niin enpä voinut olla lukemattakaan sitä. Kirjassa Varpu Tavi kertoo huumorin pilke silmässä, mikä meitä läskiinnyttää ja antaa työkalut, joita käyttämällä pääsee onnistujien joukkoon. Tässä kirjassa ei karpata eikä noudateta muitakaan muotidieettejä, vaan tarjotaan järkeenkäyvät perusohjeet jokaiselle laihtujalle ruokavaliosta riippumatta. Positiiviseen, helppolukuiseen oppaaseen on koottu kaikki, mitä laihduttajan tulee tietää: millä keinoin epäonnistuu, millä onnistuu. Lisätietoja: www.gummerus.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 63 n TUNNUSTUKSIA Suomen Akatemia palkitsi Mari Sandellin Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta tutkijaa. mari Sandell Turun yliopistosta palkittiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Palkinto myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tieteellisestä rohkeudesta puolestaan palkittiin akatemiatutkija, dosentti anna-liisa laine Helsingin yliopistosta. Mari Sandell työskentelee Turun yliopistossa biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Sandell on tehnyt makututkimusta tunnetuksi ja lisännyt yleistä kiinnostusta syömiskäyttäytymiseen. Hän on kysytty puhuja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tutkijana Sandellille on ominaista kansainvälinen yhteistyö ja tieteenalat ylittävä tutkimusote. Sandell on innostunut ruuan psykogenomiikasta eli siitä, miten perimä vaikuttaa makuaistin toimintaan, ruuan kokemiseen ja ruokailutottumuksiin. Hän on tehnyt tiedettä tutuksi myös Turun yliopiston lasten yliopiston luennoitsijana. Ruuan tuottajahintaprotesti Vuoden 2012 Markkinateko Markkinointi & Mainonta -lehti ja MARK Suomen Markkinointiliitto palkitsivat MTK:n ja SLC:n ruuan tuottajahintaprotestin Vuoden 2012 Markkinointitekona. Vuoden markkinointiteon pitää ylittää tavanomainen markkinointiteko ja luoda uutta. Palkitsijoiden mielestä tuottajajärjestöjen tempaus täytti kriteerin kirkkaasti, saavutti valtavasti myönteistä julkisuutta ja aloitti laajan yhteiskunnallisen keskustelun. MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC kampanjoivat 14. marraskuuta Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Tampereella ja Ylivieskassa. Kampanjassa tuottajat myivät naudan paistia, porsaan palapaistia, kananmunia, perunoita ja ruisleipää tuottajahintaan. Tuottajat protestoivat tempauksellaan maatalouden heikkoa kannattavuustilannetta. Varilalle ja Syväniemelle tunnustuspalkinnot Kotitalous- ja yritysneuvoja Seija Varila ja ruokakulttuuriasiamies anni-mari Syväniemi ovat saaneet Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnot suomalaisen ruokakulttuurin vaalimisesta. Maa- ja kotitalousnaisissa työskentelevä Seija Varila on aktiivinen ruokaosaaja ja keskipohjalaisen ruokakulttuurin lähettiläs. Ruokakulttuuriasiamies, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi tuottajajärjestö MTK:sta on suomalaisen ruokakulttuurin valtakunnallinen ja kansainvälinen vaikuttaja. Hyvää Suomesta -markkinointi palkittiin Hyvää Suomesta -merkin markkinointi on palkittu A-lehtien myöntämällä MediaFinlandialla 2012. Ruokatieto Yhdistys ry päivitti suomalaisen ruuan 64 alkuperämerkin viestiä vuoden 2012 alussa Ruokaa omasta maasta -tunnuksella ja mainonnan uudella ilmeellä. Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Antell Suomen parhaita työpaikkoja Antell-konserni (Antell-Ravintolat Oy, Antell-Leipomot Oy, Katri Antell Oy) on noussut valtakunnallisen Great Place To Work -työhyvinvointitutkimuksen (GPTW) suuryritysten sarjassa viiden parhaan yrityksen joukkoon (sija 4). Antellilla on yli 800 työntekijää valtakunnallisesti; ravintoloiden lisäksi henkilökuntaa työllistävät Oulussa toimiva leipomo sekä Oulun alueen kahvilat. Suuryrityksen sarjassa viiden parhaan yrityksen joukossa palkittiin Antellin lisäksi Ikea Suomi, Diacor Terveyspalvelut, Yliopiston Apteekki ja McDonald´s. Vuoden 2012 Leipäkauppa Haukiputaalta Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut 17. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden 2013 Leipäkauppa on K-supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy. Revontori tarjoaa asiakkailleen näyttävän ja monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on runsas valikoima Suomessa valmistettuja valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuotteita. n NIMITYKSIÄ • Vesantti Oy:n tuotepäälliköksi koneosastolle on nimitetty 1.2.2013 alkaen elintarviketekniikan insinööri, ETM niko nurminen. • MMM, FT Timo nieminen on nimitetty ryhmäpäälliköksi Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen Elintarviketurvallisuus-liiketoiminta-alueelle 1.1.2013 alkaen. Hän vastaa LTK:n elintarvikehygieniapalveluista ja mikrobiologian laboratoriosta. • aila Kiiskinen on nimitetty Leipurin Oy:n teollisuusraaka-ainemyynnin teollisuusmyyntijohtajaksi 4.2.2013 alkaen. Teollisuusraaka-ainemyyntiin on nimitetty avainasiakaspäälliköiksi Taina aimo, Dennis Potrykus ja esa Saarela, myyntiassistentiksi anastasia Perta, ostajaksi outi Harmoinen ja Leipurin Oy:n laadunvarmistuspäälliköksi mirka Kaariste. • Valio Oy:n johtoryhmän jäsenten vastuualueita on uudistettu Valion ydinprosessien osaamisen syventämiseksi. Johtaja arto Tikkasen vastuulle siirtyvät Suomen myynti tukitoimintoineen, jakelu ja Ruotsin tytäryhtiö. Tikkanen vastaa edelleen myös USA:n yhtiöstä ja tilaus-toimitusprosessista. Johtaja annikka Hurmeen vastuulle siirtyvät juustojen, rasvojen ja jauheiden liiketoiminnot sekä maidon hankinta, alkutuotanto ja teollisuuspalvelut. Hurme vastaa edelleen myös edunvalvonnasta, konserniviestinnästä ja ostoista. • ETM esko lantto on nimitetty kaupalliseksi johtajaksi Apetit Suomi Oy:öön 18.3.2013 alkaen. Hänen vastuullaan ovat Apetit Pakaste Oy:n ja Apetit Kala Oy:n vähittäiskaupan myynti- ja markkinointitoiminnot. • Kim Gussander ja juha Teräs ovat aloittaneet Thomeko Oy:ssä avainasiakas- ja tuotepäällikköinä. niko nurminen Timo nieminen • DI Patrik lindholm on nimitetty Meira Oy:n kahvinpaahtimon tehtaanjohtajaksi ja Meiran johtoryhmän jäseneksi. KTM marleena Bask on nimitetty kahvien tuoteryhmäpäälliköksi ja ETM johanna martikainen tuoteryhmäpäälliköksi vastuualueinaan projektit ja kehitys. • DI Tauno Perälä on nimitetty Atria Suomi Oy:n siipikarjayksikön tuotantopäälliköksi 1.2.2013 alkaen, insinööri (AMK) Tommi leikkari logistiikkapäälliköksi 1.2.2013 alkaen, KTM jonne Kupi Deli Country Manageriksi 1.1.2013 alkaen, ETM laura Hartzell-Kinnunen Deli Product Manageriksi 1.1.2013 alkaen, kansainvälisen kaupan tradenomi niina nuottivaara lihaliiketoiminnan vientipäälliköksi 7.1.2013 alkaen ja ravitsemusteknikko Taija Haiko myyntipäälliköksi Atria Food Service -organisaatioon 7.1.2013 alkaen. • Agronomi, MMM antti Korpiniemi on nimitetty Berner Oy:n toimitusjohtajaksi 1.9.2013 alkaen. • MMM juhani Rahko on nimitetty ProAgria Keskusten Liiton kehityspäälliköksi ja MMM Timo junnila ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajaksi. • Eläinlääkäri marjatta vehkaoja on aloittanut työt Suomen Eläinlääkäriliitossa 4.3.2013 alkaen. Hän toimii ensin toiminnanjohtajan sijaisena ja myöhemmin toiminnanjohtajana. • FM miia lindström on nimitetty Labquality Oy:n toimitusjohtajaksi. • MMM, agronomi elina juutinen on nimitetty ATuottajat Oy:ssä AtriaNauta -lihanautatilojen asiakkuuspäälliköksi Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueelle. • MMT Tuula mäki-valkama on nimitetty Elintarviketurvallisuusviraston kasvintarkastusyksikköön kasvintarkastuksen jaostopäälliköksi. • Sergio Guimaraes on nimitetty Pöyryn Energialiiketoimintaryhmän johtajaksi ja Pöyry Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 15.4.2013 alkaen. ari asikainen, Energia-liiketoimintaryhmän nykyinen johtaja, siirtyy uuteen tehtävään liiketoiminnan kehitysjohtajaksi (Senior Vice President of Business Development). • FM juha Pyötsiä on nimitetty Kemianteollisuus ry:n johtajaksi vastuualueenaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat 1.5.2013 alkaen. • Valio Oy ja Teemu Selänne aloittavat yhteistyön parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Valio ryhtyy tukemaan lasten ja nuorten urheilua yhdessä Teemun ja kolmen muun huippu-urheilijan, Valiojoukon, kanssa. Nuorisourheilun kummeina toimivat Teemun lisäksi Sami Hyypiä, Kiira Korpi ja joel Pohjanpalo. Urheilijat antavat kasvonsa myös uuden sukupolven Valio Plus™ -maidolle. • Heli Tammivuori on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton kaupallinen edunvalvonta -prosessin johtajaksi 1.4.2013 alkaen. π Kehittyvä Elintarvike TUOTANTO PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA -teemanumero Lisäjakelu: FOODTEC & PACTEC –MESSUT 3.-5.9. Varaa paikka ilmoituksellesi 21.5. mennessä! Infoteam Oy p. (09) 441 133, [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 65 n HAARUKASSA Luomujatkojalostajan opas Luomujatkojalostajan oppaaseen on päivitetty ajantasaista tietoa luomulainsäädännöstä, valvonnasta ja markkinoista sekä perehdytystä luomujatkojalostuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin sekä kansainväliseen toimintaan. Se sisältää vinkkejä hyviksi koetuista käytännöistä sekä taustatietoa omalle päätöksenteolle ja suunnittelulle. Opas koostuu kolmesta osiosta: luomu liiketoiminnassa, luomu tuotannossa ja luomu markkinoilla. Lukemista helpottaa oleellisten aihepiirien loppuun koottu tiivistelmä vaatimuksista, suosituksista, huomioitavista ja kiinnostavista asioista sekä linkit muihin lähteisiin. Opas sisältää myös muisti- ja tarkistuslistoja. Erityisesti sisällöissä on huomioitu alalle aikovia pieniä toimijoita, mutta myös suurten yritysten elintarvikeasiantuntijat voivat tutustua oppaan avulla luomun maailmaan. Omat markkinaosionsa löytyvät kuluttajatuotteiden valmistajille, suurkeittiöille ja vientiin. Opas ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi tulostettavana pdf-tiedostona ja sähköisenä versiona. Oppaan ovat tuottaneet Kurmakka - Organic Food Oy ja Laureaammattikorkeakoulu. Sen voi ladata osoitteesta www.organic-finland.com/wpfi/viestintaa/julkaisut/ 3D-visualisointipalvelu Kuvakulmia, etäisyyttä, katsojan korkeutta voidaan simuloida, jotta tuotteet nähdään niin kuin kuluttajat ne oikeasti kaupassa näkevät. Tämä antaa lisäinformaatiota tuotteen pakkauksen erottuvuudesta ja myyvyydestä. Flexolahden kehittämää sähköinen palvelukonsepti, platform, huomioi laajasti pakkausten logistiseen ketjuun liittyviä tarpeita. Flexolahden 3D-licious -tuotesarja sisältää viisi erilaista tuotetta. Perustuote on laadunvalvonta- ja hyväksyntätarkoituksiin käytettävä 3D Package, 3D PDF, josta voidaan tarkistaa, että ulkoasun eri elementit ovat oikeilla paikoillaan. Pakkaus- ja painoefektejä voidaan tarkastella 3D PackagePLUS -versiolla. 3D Shelf yhdistää tuote- ja myyntieräpakkauksen mitoituksineen ja 3D Pallet vie ne edelleen eurolavalle tai kaupan hyllylle kilpailijoiden viereen. Flexolahden palvelun huipputuote on 3D Store. Tuotepakkaukset, myyntieräpakkaukset, lavat, displayt ja mitkä tahansa esillepanoratkaisut voidaan viedä virtuaaliseen kauppaan, jonka ulkoasu voidaan sovittaa vastaamaan eri kauppaketjujen myymälöitä. 7-viljan hiutaleuutuus Myllärin Luomu 7-viljan hiutale on kevään hiutaleuutuus, joka on kaupoissa huhtikuussa. Se on runsaskuituinen (13 %) ja täynnä viljaisaa makua. Tuote sopii monipuolisesti ruuanlaittoon, leivontaan ja puuroihin ja sisältää kauraa, ohraa, ruista, vehnää, pellavansiemeniä, hirssiä ja tattaria. Lisätietoja: markkinointijohtaja riitta Salenius-Mela, helsingin Mylly riitta.salenius-mela(at)helsinginmylly.fi 66 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Olutmestarin oma olut Suomen Olutmestariksi 2013 valittu mirva Kylmäkorpi suunnitteli täysmaltaisen Sinebrychoff Olutmestarin 777 IPA -oluen yhdessä Sinebrychoffin panimon Heikki vuokon kanssa. Olutta myydään laajan valikoiman olutravintoloissa kautta maan. Kuluttajien toivoma jenkkityylinen Indian Pale Ale -olut on hanatuotteena kevään ja kesän 2013 aikana. Oluen maltaisen toffeemainen aromi yhdistyy kesäisen sitrusmaiseen humalointiin. Tuotteen nimen kolme seiskaa tulevat alkoholiprosentista (5,7 til-%), väristä (17 EBC) ja katkeroista (57 EBU). Lisätietoja: www.sinebrychoff.fi Elintarviketalous 2013 Elintarviketalous-julkaisu sisältää laajan katsauksen Suomen maatalous- ja elintarvikesektorin tuotanto- ja kulutuslukuihin sekä hintoihin vuosilta 2007–2012. Suomen Gallup Elintarviketiedon julkaisema taskukokoinen julkaisu ilmestyy nyt 62. kerran toukokuussa. Julkaisu sisältää myös hyödyllistä tietoa väestöstä, kotitalouksista, teollisuudesta, kaupan rakenteesta ja myynnistä sekä markkinoiden kehityksestä. Julkaisun kuvat on tilattavissa kätevänä PowerPoint kuvaesityksenä. Lisätietoja: www.tns-gallup.fi/elintarviketalous Turskaa ruokapöytään Kalatukkukauppa Kultainen Kala Oy on lanseerannut markkinoille turskasäilykevalikoiman niin kuluttajille kuin suurkeittiöille. Kalasäilykkeet sisältävät isosyistä turskanlihaa, jossa ei ole lainkaan ruotoja. Luonnonkala on pyydetty Barentsinmeren puhtaista ja syvistä vesistä, jossa on eettisesti kestävät kalakannat. Kalastusmenetelmien MSC-sertifiointi takaa, että kala on pyydetty ekologisesti kestävällä tavalla. Lisätietoja: Kultainen Kala Oy, Göran eklund, [email protected] Kylmä Latte Huippusuosittu Frezza-tuoteperhe on saanut uuden jäsenen. Kuluttajien toiveesta valikoima täydentyy maultaan kahvisemmalla ja vähemmän makealla Paulig Frezza Latte -maitokahvijuomalla. Raikkaan kylmä Frezza Latte on helppo ja nopea välipala, mutta sopii myös kiireettömään herkutteluun. Se on muiden Frezza-juomien tavoin vähälaktoosinen ja pakattu 2,5 dl kierrätettävään muovipulloon. Lisätietoja: Oy Gustav Paulig ab brand Manager ulrika Kotimäki p. 040 538 8158 Värikkäitä jäätelöitä Pappagallo-tuoteperhe on saanut uuden raikkaan ulkoasun. Tuotteet tunnistaa pakastealtaassa keltaisesta purkista ja kirkkaana hehkuvista väreistä. Saatavilla on runsas valikoima jäätelöitä aidosta vaniljasta pikanttiin pistaasiin sekä kolme raikasta sorbettia. Pappagallon jäätelöt sisältävät enimmillään 8 % rasvaa. Myös Pappagallon sorbetit ovat kevyitä herkkuja. Lisätietoja: markkinointipäällikkö essi Lehtimäki, [email protected] Ensipuuroja Muksu Ensipuurot helpottavat lapsen ruokavalion laajentamista eri viljoilla. Ensipuuroissa on useita vaihtoehtoja lasten erilaisiin ravitsemustarpeisiin ja viisaiden ruokavalintojen tukemiseen. Muksu Ensipuurot sisältävät yhtä tai kahta viljaa. Ensipuuroja on maidottomia ja maitoa sisältäviä sekä gluteenittomia ja gluteenia sisältäviä vaihtoehtoja. Lisätietoja: www.nutriciababy.fi Gluteenittomia jauhoja Risentan Kookos-, Hasselpähkinä- ja Soijajauhot ovat gluteenittomia uutuuksia. Kookos- ja hasselpähkinäjauho sopivat gluteenittomaan ruokavalioon, soijajauho sisältää runsaasti proteiinia. Kaikki uutuudet ovat kuitupitoisia ja tuovat makua sekä suolaisiin että makeisiin leivonnaisiin. Luontaisesti gluteeniton kookosjauho valmistetaan kuivatusta ja jauhetusta kookospähkinän hedelmälihasta. Hasselpähkinäjauho valmistetaan jauhetuista hasselpähkinöistä eli euroopanpähkinäpensaan pähkinöistä. Risenta Hasselpähkinäjauho soveltuu keliaakikoille ja vehnäallergisille. Risenta Soijajauho sisältää peräti 40 % proteiinia, ja se on lisäksi kuitupitoinen. Soijajauho sisältää myös runsaasti rautaa ja foolihappoa. Soijajauho valmistetaan kuivatuista soijapavuista, jotka murskataan ja jauhetaan. Makua yrteistä Lisätietoja: anne-Mari tikkanen, valora trade Finland, [email protected] Lisätietoja: tuoteryhmäpäällikkö Marika Lammi, [email protected] Uusia makuja kapselikeittimiin Paulig Cupsolo -kapselikeittimen juomavalikoima on kasvanut uusilla kahvija teetuotteilla. Paulig Cupsolo Espresso Ristretto on täydellinen päätös aterialle tai yksittäisiin nautiskeluhetkiin. Täyteläisen suklaanmakuisen Moccachino -kaakaokahvijuoma sopii jälkiruoaksi ja herkutteluun. Mausteinen Paulig Chai Latte -maitoteejuoma tuo kaivatun lisän Paulig Cupsolo -teevalikoimaan. Meiran uutuusmausteissa maistuvat nyt aidot maut: lipstikka, korianteri ja lime. Korianteri on voimakas yrttimauste, joka on itämaisten ruokien ehdoton maustaja. Lipstikka eli liperi on alkuperäinen lihaliemikuutioiden mauste, jolla voi edelleen korvata lihaliemikuution ja vähentää samalla suolan määrää ruuassa. Lipstikka on vahvavartinen lehtiselleriltä tuoksuva yrtti. Lipstikka lisätään ruokiin kypsentämisen alkuvaiheessa. Se sopii yhteen monien muiden yrttien kanssa. Lipstikka on erinomainen keittojen, kastikkeiden ja patojen perusmauste, joka sopii myös muhennosten, riisi- ja makaroniruokien maustamiseen. Täysin suolaton limemausteseos antaa kauniin värin ja herkullisen hapokkaan maun vaikkapa kana- ja kalaruokiin. Seoksessa maistuvat limen lisäksi myös mm. kurkuma, korianteri, juustokumina, inkivääri, paprika. Perinnejuomaa uusissa pakkauksissa Golden Cap pakataan nyt kirkkaaseen kierrätysmuovipulloon. Sitä tehdään kahta kokoa: 45 cl:n pullo päivittäistavarakauppaa ja 33 cl:n pullo ravintoloita ja esimerkiksi kioskeja varten. Uutuuspullot tuovat kirkkautta ja raikkautta myymälöiden siiderihyllyjen melko tummaan yleissävyyn. Lisätietoja: markkinointipäällikkö Salla eklund Sinebrychoff, [email protected] Lisätietoja: www.pauligshop.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 67 n TAPAHTUMAKALENTERI Suomessa Suomen eläinlääkäriliton maakuntakierros 2013 10.4. Lahti, 11.4. Jyväskylä, 16.4. Turku, 17.4. Kokkola, 18.4. Rovaniemi, 23.4. Joensuu, www.sell.fi Join our Core -luentosarja 15.–16.4.2013 Helsinki, www.joinourcore.com Flexoforum 16.4.2013 Jyväskylä, www.flexoforum.fi Tunnetko turvallisuusviestinnän? 16.4.2013 Tampere, www.ttl.fi/koulutus Tuotannon ja varastoinnin turvallisuuden uudet säädökset 16.4.2013 Helsinki, www.chemind.fi/koulutusohjelmat FinnGraf, FinnVisual, FinnMark & FinnPack 17.–19.4.2013 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari 18.–19.4.2013 Lahti, www.maaseutupolitiikka.fi Tuotanto- ja kunnaneläinlääkäripäivät 19.–20.4.2013 Kuopio, www.tey.fi Helsinki Beer Festival 19.–20.4.2013, hbf@ helsinkibeerfestival.com Valtakunnallinen kotimaisen ruuan päivä 20.4.2013 Maalaistentori 20.4. Helsinki, www.teurastamo.com, www.facebook.com/ teurastamohelsinki Lähiruoka & Luomu 26.–28.4.2012 Helsinki, www.lahiruokaluomu.fi elintarvikepäivä 2013 7.5.2013, Helsinki, www.elintarvikepaiva.fi Tomaattiviikko 13.–19.5.2013 Taitaja 2013 14.–16.5.2013 Joensuu, www.taitaja.fi Keliakia 2013 17.–18.5.2013 Tampere, www.keliakialiitto.fi eurachem 20.–21.5.2013 Espoo, www.eurachem2013.com Verkko mullistaa toimialoja – nyt on kaupan vuoro 21.5.2013 Helsinki, www.kauppa.fi Nordic Workshop in Sensory Science 22.–23.5.2013 Helsinki, http://nsw2013.vtt.fi Ympäristöterveydenhuollon opinto- ja neuvottelupäivät 21.–22.5.2013 Oulu, www.ymparistojaterveys.fi eRC-seminaari ja tiedefoorumi 2013 29.5.2013, Helsinki, www.aka.fi/tiedefoorumi Maailman maitopäivä 1.6.2013 Futures for Food 6.–7.6.2013 Turku, www.futuresconference.fi/2013 The 26th iAPRi Symposium on Packaging 2013 10.–13.6.2013 Espoo, mika.vahanissi@ vtt.fi 27th Nordic Lipidforum Symposium 17.– 19.6.2013, Helsinki, www.lipidforum.info Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013, www.helsinkicf.eu Food for Life -vuosiseminaari 2.9.2013 Helsinki, www.foodforlife.fi PARTeC - international Congress on Particle Technology 23.–25.4.2013 Nuremberg, www.partec.info iFFA 4.–9.5.2013 Frankfurt, www.iffa.messefrankfurt.com euroFoodChem XVii 7.–10.5.2013 Istanbul, www.arber.com.tr/eurofoodchemxvii.org Mediterranean Food on Health and disease 20.–21.5.2013 Reus, Espanja, www.worldnutrition2013.com 9th european Congress of Chemical engineering & 2th european Congress of Applied Biotechnology 21.–24.4.2012, Haag, www.ecce2013.eu PLMA 28–29.5.2013 Amsterdam, www.plmainternational.com Cereals & europe Spring Meeting 2013 29.–31.5.2013 Leuven, Belgia, http://cespringmeeting2013.org international Conference on Food and Biosystems engineering (FaBe 2013) 30.5–2.6.2013 Skiathos, Kreikka, www.fabe.gr Nordic dairy Congress 2013 6.–8.6.2013 Lofootit, www.dairycongress.no Ulkomailla 5th european Conference on Chemistry for Life Sciences 10.–2.6.2013, Barcelona, Venäjä-seminaari 11.–12.4.2013 Pietari, www.5ecclsbarcelona.com www.kauppa.fi The 29th NKVet Symposium 13.–14.5.2013 Reykjavik, www.nkvet.org Pack & emballage & Logistik & Automation 2013 17.–18.4.2013, Malmö, www.easyfairs.com 8th international Fresenius Conference: Contaminants and Residues in Food 22.–23.4.2013 Mainz, www.akademie-fresenius-com Bio 2013 22.–25.4.2013 Chicago, www.bonvention.bio.org Third international Symposium on GLUTeN FRee Cereal Products and Beverages 12.–14.6.2013 Wien, http://gf2013.icc.or.at/ 1st euCheMS Congress on Green and Sustainable Chemistry 16.–19.6.2013 Budapest, www.1eugsc.mke.org.hu dReAM: international Conference – From Model Foods to Food Models 24.–26.6.2013 Nantes, http://dream.aaeuropae.org Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi eLiNTARViKeALAN NTARViKeALAN AMMATTiLeHTi • Kestotilaus 59 €, oppilaitokset 48 €/vuosikerta + ALV • Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,50 €/kpl + ALV +postituskulut • Näytenumero ja tilaukset: [email protected] iLMAiNeN LeHTiARKiSTo • etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä www.kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan kattava ammattilehti 68 Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected] Hankintaopas AAKKOSOSA BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: [email protected] www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi BERNER OY Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Berner Pro Puh. 020 690 761 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/pro BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi CALDIC FINLAND OY AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi Bedika Oy PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: [email protected] www.bedika.fi OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: [email protected] www.fi.ecolab.eu ENVIROVET PROFESSIONALS Pitkänkyläntie 30 38300 SASTAMALA Puh. (03) 565 241 73 email: [email protected] www.envirovet.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: [email protected] www.faerchplast.com FINN FOOD TECH OY CELEGO AB OY FOODFILES LTD Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi Vaasantie 11 60100 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: [email protected] www.finnfoodtech.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com FOODWEST OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 www.atlascopco.fi Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 [email protected] www.duni.fi Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5992 Fax 020 741 5993 email: [email protected] www.caldic.com CONDITE OY OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB DUNI OY email: [email protected] www.condite.fi CORTEx OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi DOSETEC ExACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi HELSINKI BUSINESS AND SCIENCE PARK OY/VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 4654 887 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2 A (3 krs.) 33100 TAMPERE Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email [email protected] www.informa.fi www.rullatarrat.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: [email protected] www.kermetar.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi OY M. HALOILA AB 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: [email protected] www.klueber.com LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 69 Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi LEIPURIN OY Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA Puh. (09) 521 70 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: [email protected] www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi MEKITEC OY Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: [email protected] www.mekitec.com OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: [email protected] www.mesmec.fi MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com NUTRINET OY Puh. 040 758 2521 email: [email protected] www.nutrinet.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi ORBIS OY PL 15 00421 HELSINKI Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8011 email: [email protected] www.orbis.fi ORGANIC FOOD FINLAND Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: [email protected] www.organic-finland.com Hankintaopas Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: [email protected] www.scanegg.fi 70 TANKKI OY ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:[email protected] www.tarratuote.fi SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: [email protected] www.satafood.net Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: [email protected] www.thermofisher.com/microbiology TIETO OYJ PACCOR FINLAND OY Länsiportintie 15 13430 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: [email protected] www.paccor.fi PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: [email protected] www. ppt-filter.com PROMINENT FOOD GMP Lintulammenkatu 1 04250 KERAVA Yhteydenotot: Carl-Bertil Borg Puh. 040 501 7250 email: [email protected] www.prominentfood.com OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: [email protected] www.tieto.com TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com VALIO OY SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY SOFTWARE POINT Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SUOMEN COBRA SYSTEMS OY WORLD COURIER (FINLAND) OY Metsäneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Fax (09) 8700 3350 email: [email protected] www.worldcourier.com SUOMEN VUOKRAKONTTI OY PYROLL PAKKAUKSET MULTIVAC OY RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: [email protected] www.ravatek.fi Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: [email protected] www.pyroll.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: [email protected] www.racx.fi Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh. (09) 7258 8700 040 508 4803 email: [email protected] www.vuokrakontti.fi TALLBERG TECH OY AB Hiojankuja 5 02780 Espoo Puh. 020 7420 740 Fax 020 7420 759 [email protected] www.tallberg.fi\tallbergtech R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Aines Suomi Oy Tallberg Tech Oy Ab – Liimausjärjestelmät – entsyymit – kalsium – kuitu – lipidit – vitamiinit Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot Bedika Oy TT-Tärylaite Oy Busch Vakuumteknik Oy Vesantti Oy – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet – tyhjiöpumput Cortex Oy Software Point – tärykomponentit heti varastosta – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet – lihavalmiste- ja valmisruoka- teollisuuden koneet KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: - LABVANTAGE LIMS ja WiLabLIMS - Laboratory Intelligence –ratkaisut - konsultoinnit ja käyttöönotot Oy Scandic Trans Ab An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Cobra Systems Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut – CSB-ohjelmistojen edustus Jauhetekniikka Oy – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät Kermetar Oy – elintarviketeollisuuden letkut ja liittimet GECItech, ISO9001 hyväksytyt Tieto Oyj – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT Oy Ecolab Ab – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Mekitec Oy - laadunvalvontajärjestelmät - kylmä- ja pakastekontit Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – metallinpaljastimet, röntgentarkastus ja tarkistusvaa´at – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – pakkauskoneet – etiketöintikoneet – siivutuskoneet – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – metallinilmaisimet – röntgenlaitteet – nahkomakoneet – jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat – elintarviketeollisuuden hihnat PPT Pölynpoistotekniikka Oy - pölynpoistolaitteita - keskussiivousjärjestelmiä - silpunpoistojärjestelmiä Berner Oy Agentuuriosasto – elintarvikeraaka- ja lisäaineet – luontaiset elintarvikevärit – vehnätärkkelys ja -gluteeni – gluteeniton vehnätärkkelys – meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat – hedelmämehutiivisteet ja -pyreet – nopea toimitus suoraan varastoltamme Caldic Finland Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – emulgointiaineet – riisituotteet – sokerikulööri – maito-, hera- ja lihaproteiinit ja hydrolysaatit – kuidut – pintakiillokkeet – makeutusaineet – ravintolisäraaka-aineet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut World Courier (Finland) Oy Oy Mesmec Ab Orbis Oy Ammeraal Beltech Oy Suomen Vuokrakontti Oy Algol Chemicals Oy – elintarvikeraaka- ja lisäaineet suoraan varastosta Berner Oy Berner Pro – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Oy Celego Ab – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – muut lisäaineet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet – OxoidTM and RemelTM mikrobiologian tuotteet – uusi SureTectTM uuden sukupolven PCR patogeenien testaukseen – paranna työskentelyä tehokkaasti Dry-BagTM tuotteilla – vähennä hoitokustannuksia PathoProofTM Mastitis PCR testauksella MP-Maustepalvelu Oy – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset Prominent Food GMP elintarviketeollisuus-, HoReCa,sk- ja leipomosektoreille: – mausteet, yrtit, pippurit – keitto- ja pata-ainekset – kastike- ja kylmäkastikeainekset – jälkiruoka-ainekset ja tärkkelykset Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 71 Hankintaopas Orat Oy Tankki Oy Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset PACCOR Finland Oy R. Österlund Ky Kb – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – emulgointi- ja sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit Pirkanmaan Laatuetiketti Oy – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet – tarrat, tuote-etiketit – RFID-tarrat – sleeverit wrap-around-etiketit – kampanjatarrat – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet Sealed Air Oy – Cryovac - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat Tarratuote Oy – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. Bemis Valkeakoski Oy – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle RAAKA-AINEET Condite Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keino-, mauste- ja savukuoret – vakuumi- ja kutistepussit, kalvot – kinkkuverkot – elintarviketeollisuuden koneet Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat – jauhot ja hiutaleet – leipä-, kahvileipä- ja konditoriaseokset – leivänparanteet – peruna- , maissi- ja soijatuotteet – riisit ja riisijauho – mantelit ja pähkinät – siemenet ja siemenseokset – mausteet ja suolat – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä-ja marjatäytteet – margariinit – hedelmäsäilykkeet -– sokerit,sokerikoristeet ja siirapit – munavalmisteet – mallastuotteet Laihian Mallas Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Informa Oy Hankintaopas – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet Kasvua ja kumppanuutta – kuluttajatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Envirovet Professionals – elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Helsinki Business and Science Park Oy / Viikki Food Centre – tuotekehityspalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen – Yrityshautomo- ja kaupallistamispalvelut Roquette Nordica Oy Larscon Oy – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät – HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä – lämpötilanvalvonta ja lämpömittarit – tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät – proteiinit – kuidut Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta Senson Oy - mallas- ja viljauutteet - maltaat ja mallasjauhot - emulgointi- ja stabilointiaineet - entsyymit, mm. laktaasit - funktionaaliset raaka-aineet - aromit ja värit - antioksidantit - analyyttiset kitit ja reagenssit - suodatuksen apuaineet - hedelmäpalat ja -pastat – aromit, värit Duni Oy Foodwest Oy Munakunta – kartonkipakkaukset – muovipussit ja -kassit – paperipussit, -kassit ja -kääreet – ratakalvot Ravatek Oy Auraprint Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Organic Food Finland Pyroll Pakkaukset - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-Maustepalvelu Oy PAKKAAMINEN A&R Carton Oy Linseed Oy Valio Oy Teollisuusmyynti – maidot, kermat ja muut maitotuotteet – juustot – maito- ja herajauheet – marmeladit ja hillot – voi SOPIMUSPAKKAAMINEN Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Nutrinet Oy – ravitsemusasiantuntijapalvelut – ravitsemusviestintä, käännökset – asiantuntijamarkkinointi – ravintosisältölaskenta – ravitsemuskoulutus Raksystems Anticimex – elintarvikehygieniapalvelut – koulutus – näytteenottopalvelut – tuhoeläintorjunta Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy AmiHelp Oy – yritysjohdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmien päivitys – uudet tuoteideat ja asiakasryhmät – tavoitteiden asettaminen ja seuranta – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Leipurin Oy – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet Finn Food Tech - elintarvikealan kehitystyöt SF & EE VOITELUAINEET Orat Oy – kammio- rasia- ja ratakoneet – snorkkelikoneet – pakkausrobotit – koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut – makkarankuoret – kutiste- ja laminaattipussit – kutistekalvot 72 Lihel Oy – mausteet ja mausteseokset – valmistus- ja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Klüber Lubrication Nordic A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet n ETS-SIVUT Elintarvikehygienian jaoston retki suuntautui maaliskuun alussa Turkuun, jossa laitosvierailujen lisäksi pidettiin seminaari norovirustutkimuksen tuloksista. Mielenkiintoisen esityksen jälkeen pääsimme katsomaan mehujen pakkaamista. Mehujen pitkät, jopa yli vuoden mittaiset myyntiajat ja säilytys huoneenlämmössä asettavat erityisiä vaatimuksia pakkaamiselle. Ekces-graninin tehtaalla mehut pakataan aseptisesti hyödyntäen Tetra aseptic - ja SIG aseptic -järjestelmiä. TYKSin ravintokeskus kuuluu hankintarenkaaseen Seuraavan vierailukohteen, Turun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskuksen, toimintaa esitteli ruokahuoltopäällikkö Jaana Levo. Hän kertoi, että hankintarenkaaseen kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Loimaan kaupunki ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Ruokailevia asiakkaita on yhteensä 12 000 päivässä. Heistä 60 prosenttia kuuluu korkean hygieniariskin ryhmään, joten ruuan turvallisuudella on tavallistakin suurempi merkitys. Turvallisuutta korostetaan myös hankinnoissa. Hankaluutena on ollut saada riittävästi tietoa tarjottujen raaka-aineiden tuotantoketjusta tarjousvaiheessa. Hankintapiiri on vastannut haasteeseen mm. lisäämällä lähiruuan, eli hankintarenkaan toimialueella tuotettujen elintarvikkeiden osuutta hankinnoista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lähiruuan osuus on saatu nostettua jo 30 prosenttiin. Haastee- Turun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskuksessa valmistetaan päivittäin 12 000 ruokailevan asiakkaan ateriat. na on ollut löytää tarpeeksi monta riittävän isoa raaka-aineen toimittajaa kilpailuttamista varten. Jaana Levo kertoi myös sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmista, johon kuuluu ruokaa valmistavien keittiöiden vähentäminen kustannusten säästämiseksi. Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirin ruoka valmistetaan keskitetysti käyttäen kylmävalmistusta ja Cook and Chill -tekniikkaa. Tavoitteena on, että eri sairaaloiden keittiöt sekoittavat patavalmiit ruuat. Retkeläiset pääsivät käymään myös pitkälle koneistetussa keskuskeittiössä, jossa oli mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja: mm. biojätteiden kerääminen valmistuspisteis-  Kuva: heiKKi Manner Kuva: Gun Wirtanen Retki alkoi vierailulla Eckes-Granini Finland Oy:n tuotantolaitoksella, jossa valmistetaan kaikkien suomalaisten tuntemia marja- ja hedelmämehuja. Laadunvarmistuspäällikkö eija isokangas jakoi kuulijoille pitkän kokemuksen kautta jalostuneita näkemyksiä laadunvarmistuksen hyvistä käytännöistä. Viimeisin suuri saavutus yrityksessä on SAP-ohjelmiston laadunvarmistusmoduulin (SAP QM) ottaminen käyttöön. Moduulin avulla laadun eri osatekijöitä ja dokumentaatiota voidaan hallita sujuvasti ja integroidusti. Esimerkiksi prosessityöntekijät voivat syöttää prosessin aikana keräämänsä mittaustulokset suoraan tietojärjestelmään. Ohjelmiston avulla on myös helpompi välttää päällekkäistä työtä. Hiljattain yritykselle myönnettiin Suomessa harvinaisempi International Food Standard 6.0 -sertifikaatti. Vierailun aikana sivuttiin myös elintarvikkeiden suojelua tahalliselta vahingoittamiselta (food defence) sekä HACCP-työkalun hyödyntämistä prosessimuutosten yhteydessä. Kuva: heiKKi Manner mehunvalmistusta, sairaalaruokaa ja noroviruksia EHJ-ryhmäläiset kuuntelivat tarkasti laadunvarmistuspäällikkö Eija Isokankaan mielenkiintoista esitelmää Eckes-Granini Finland Oy:llä. Turun retki päättyi seminaariin, jossa pureuduttiin norovirustutkimuksen tuloksiin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 73  tä putkia pitkin, kylmän ja kuuman osas- ton tarjoiluvaunut sekä laite, joka magneetin avulla kerää ruokailuvälineet tarjottimilta ruokailun jälkeen. Keittiössä valmistetaan poikkeuksellisen hygieenistä ruokaa joka aterialle noin 30:llä eri reseptillä. Lisäksi ruoka pitää pystyä toimittamaan turvallisesti lähes 3000 potilasasiakkaalle vuoteisiin. Uusia noroviruksen näytteenottomenetelmiä Päivän lopuksi pidettiin seminaari, jossa esiteltiin Tekes-rahoitteisen Virusten detektio ja hallinta prosessiympäristössä -tutkimusprojektin tuloksia noroviruksista. Suomessa norovirukset ovat tärkein elintarvikevälitteisiä epidemioita aiheuttava mikrobiryhmä. Virusten havaitsemista elintarvikkeista ja tuotantoympäristöstä on vaikeuttanut sopivien menetelmien puute, joten menetelmien kehittäminen oli keskeisellä sijalla tässäkin projektissa. Tohtorikoulutettava Maria Rönnqvist Helsingin yliopistosta kertoi norovirusten esiintymisestä pintanäytteissä. Dosentti Leena Maunulan tutkimusryhmässä työskentelevä Rönnqvist kehitti projektissa näytteenottomenetelmiä virusten havaitsemiseksi pinnoilta. Kehitetyillä menetelmillä etsittiin noroviruksia tiloissa, joissa epäiltiin norovirusepidemiaa sekä tiloissa, joissa epäilyä ei ollut. Tilat olivat ravintoloita, suurkeittiöitä sekä tuotantolaitoksia. Noroviruksen DNA:ta löydettiin sekä epäilyksenalaisista tiloista että tiloista, joissa epäilyä ei ollut: lähinnä kohteista, joihin kosketaan paljon käsin. Tulokset korostavat käsihygienian merkitystä sekä tarvetta puhdistaa ovenkahvojen kaltaisia kohteita, joista tartunta voi helposti levitä käsien välityksellä. Tutkija Satu Salo esitteli VTT Expert Service Oy:n osuutta projektissa. Yritys selvitti erilaisten desinfektiokäsittelyjen tehoa norovirusten inaktivoinnissa. Noroviruksen inaktivoitumisen osoittaminen on jo sinänsä vaikeaa, koska ihmisen norovirus lisääntyy ainoastaan ihmisessä. Tästä syystä desinfektiokäsittelyjen teho täytyy osoittaa mallivirusten avulla. Tutkituista desinfektioaineista osoittautuivat tehokkaimmiksi ne, jotka pohjautuivat hypokloriittiiin tai kaliumpersulfaattiin. Orgaaninen lika heikensi kaikkien aineiden tehoa selvästi. Vaahtopesu, johon kuului pintojen esihuuhtelu ja jälkihuuhtelu lämpimällä vedellä, poisti viruksia tehokkaasti sekä puhtailta että likaisilta pinnoilta. Erikoistutkija Pirkko Tuominen Eviras- ta kertoi, että norovirus aiheuttaa Suomessa selvästi suuremman osuuden elintarvikevälitteisistä epidemioista kuin EU:ssa keskimäärin. Tätä selittää Suomen hyvä tilanne elintarvikevälitteisten taudinaiheuttajabakteerien, mm. salmonellan suhteen. Tärkeimpiä norovirusepidemioiden välittäjäelintarvikkeita Suomessa ovat tällä vuosituhannella olleet kasvikset ja kasvistuotteet. Tosin noin puolessa tapauksissa välittäjäelintarvike on jäänyt tuntemattomaksi tai aiheuttajana on ollut useita tuotteita. Tutkimusprojektin tuloksena Evirassa syntyi tilastollinen, elintarvikeprosessin kontaminoitumista arvioiva bayes-malli, joka voidaan päivittää havainnoilla. Mallin avulla voidaan hahmottaa, kuinka eri osatekijät vaikuttavat saastumisen todennäköisyyteen. Hyviä keinoja riskin vähentämiseen ovat mm. puhdistus- ja desinfektioaineen valinta kohteen mukaan, työntekijöiden henkilökohtainen hygienia sekä riittävän pitkät sairauslomat ja hygieeninen raaka-aineiden käsittely. n Timo Nieminen puheenjohtaja EHJ:n johtoryhmä elintarvikepäivä kokoaa ammattilaiset Helsinkiin Vuoden suurin elintarvikealan koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, kokoaa yli tuhat alan asiantuntijaa Helsinkiin 7.5. Avausosuuden jälkeen päivä jakaantuu kuuteen rinnakkaisohjelmaan. Uutuutena on Vastuullisuus – hävikistä tehokkuuteen -rinnakkaisohjelma, joka sopii yritysten energia-asioista, prosesseista ja tehdaspalvelusta vastaaville ammattilaisille. Tapahtuman avauksessa johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta luotaa alan kasvu- ja menestymisenmahdollisuuksia. Nousukaudesta biokauteen -teemaa käsittelee varajohtaja, kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hän toimii myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Muutosjohtamiseen johdattelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vieraileva markkinoinnin professori ja Aalto Executive Educationin toimitusjohtaja Pekka Mattila. 74 Kuusi erilaista rinnakkaisohjelmaa takaa sen, että jokaiselle löytyy kiinnostavaa kuultavaa. Markkinointiviestinnän teemana on Ruokabrändi digiajassa. Hävikistä tehokkuuteen -ohjelman pureutuu mm. ruokapalveluiden menekin ennustamiseen, energiatehokkuuteen sekä siihen, miten suljetun kierron konsepti toimii elintarviketeollisuudessa. Lainsäädäntö-ohjelmassa kuullaan ajankohtaisia esityksiä säädösrintamalta, kansainvälistyminen -ohjelmassa etsitään Kehittyvä Elintarvike 2/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi eväitä maailmalle, ja tieteellisessä ohjelmassa kurkistetaan ravitsemussuositusten takana olevaan tieteeseen sekä suositusten ohjausvaikutuksiin. Kuudes rinnakkaisohjelma valottaa tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien mahdollisuuksia alalle. Tänä vuonna ohjelman rakenne antaa entistä paremmat mahdollisuudet tavata kollegoja esimerkiksi aamukahvin yhteydessä, sillä ohjelma alkaa klo 9.30. Rinnakkaisohjelmat alkavat lounaan jälkeen klo 12.30, ja kahvitauko kestää puoli tuntia. Päivä huipentuu Tähtituote 2013 -kilpailun voittajan julkistukseen ja yhdessäoloon juhlabuffetin äärellä. Elintarvikepäivän järjestää Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, ja päivän tuotolla tuetaan elintarvikealan tieteellistä tutkimusta. Lisätietoja: www.elintarvikepaiva.fi n ETS-SIVUT ANNA KOJO vuosikokous pidettiin ässäkeskuksessa Seuran vuosikokous järjestettiin 9. huhtikuuta Ässäkeskuksessa Helsingin Vallilassa. Ennen varsinaista vuosikokousta kuultiin kaksi Oiva-järjestelmän käytännön toteutusta koskevaa esitystä. Vuosikokouksessa seuralle valittiin uusi hallitus vuodelle 2013. Hallituksen uusi kokoonpano on nähtävissä seuran internetsivuilla www.ets.fi sekä seuraavassa Kehittyvä Elintarvike -lehdessä. Vuoden 2013 tapahtumia Vuonna 2013 seura ja lehti ovat esillä kolmessa tapahtumassa. ChemBio & Kemian Päivät järjestettiin 20.–21. maaliskuuta, Elintarvikepäivä 7. toukokuuta ja FoodTec & PacTec 3.–5. syyskuuta. Kaikki tapahtumat pidetään Helsingin Messukeskuksessa. Elintarvikepäivä 7. toukokuuta Elintarvikepäivä järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 7. toukokuuta. ETS on ollut mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa. Päivän kuusi erilaista rinnakkaisohjelmaa takaavat sen, että jokaiselle löytyy kiinnostavaa kuultavaa. Päivä huipentuu Tähtituote 2013 -kilpailun voittajan julkistukseen ja yhdessäoloon juhlabuffetin äärellä. Elintarvikepäivän tarkempaan ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi. Jaostojen toimintaa ETS:n kannattajajäsenet ja edut sory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk. EHJ järjesti 8. maaliskuuta yritysvierailuista ja luennoista koostuvan retken Turkuun. Yritysvierailu suuntautui Eckes Granini Finlandille ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ravintokeskukseen. Tämän jälkeen oli seminaari otsikolla Elintarvikevälitteisten virusten havaitseminen ja torjunta elintarviketeollisuudessa. Seminaariin ja yritysvierailulle osallistui noin 30 henkilöä. ETMJ vierailee Viking Linella huhti-toukokuussa. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla. PTJ piti vuosikokouksensa 19. maaliskuuta ja suunnittelee ekskursiota Kantvikiin kevään aikana. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla. TETS piti vuosikokouksensa 5. helmikuuta KiiltoClean Oy:n tiloissa Turussa. Ennen kokousta tutustuttiin KiiltoCleanin toimintaan ja etenkin sen elintarviketoimialaan. Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä seuran kotisivulla www.ets.fi Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Uusia jäseniä Seuran uusiksi jäseniksi on hyväksytty Milla Meriluoto, Vertti Virkajärvi, Jaakko Korpela ja Niina Valkonen. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! π Aurinkoista kevättä toivottaen, Anna Kojo ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.−23. toukokuuta Nordic Sensory Workshop in Sen- Ilmoita muutoksista yhteystiedoissa osoitteeseen [email protected] Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! • Jos Kehittyvä Elintarvike lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. • Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. • Seuran sähköpostiosoite on [email protected]. Aiemmin käytössä olleet [email protected] ja [email protected] sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoit teisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. Condite Oy ETS:n kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja HuK Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 00241 Helsinki [email protected] p. 050 3371 070 PS. Muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2013 75