Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/2013 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Tulevaisuuden elintarviketehdas lähellä kuluttajia Pakkauskehitys muutosten kourissa TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 1 NOPEIMMAT JA HERKIMMÄT LAITTEET MASSASPEKTROMETRIAAN JA KROMATOGRAFIAAN Nexera X2 , VUODEN 2013 UUTUUS 2nd generation UHPLC • Nopein näytteensyöttäjä (injektioaika < 8 sec) • Herkin diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä i-PDeA dekonvoluutiolaskennalla • Korkein paineen kesto (1300 bar) • Markkinoiden pienin carry over ( < 0.0015 % chlorheksidiinille) LCMS-8040 Enhanced sensitivity • Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli LC-MS (scan 15 000 amu/sec; 555 MRM/sec ja polariteetin vaihto 15 ms) • Erittäinherkkä,(1pgreserpiiniäantaaS/N≥1000) • Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto GCMS-TQ8030 Speed beyond comparison • Nopein kolmoiskvadrupoli GC-MS (scan 20 000 amu/sec > 600 MRM/ sec) • Erinomainenherkkyys,(100fgOFNS/N≥3000) • Mahdollistaa jopa GCxGC-analyysit • Monipuoliset injektorivaihtoehdot esim. nesteinjektori, headspace, PTV, pyrolysaattori www.ordior.fi | [email protected] | +358 9 530 8000 Kehittyvä elintarvike 23.5.indd 1 2 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi 23.5.2013 8:06:47 n PÄÄKIRJOITUS 3/2013 Kuva: Saija ahvenainen Pakkaamisen perusasiat unohduksissa? K entältä kuuluu kummia. Jopa elintarvikealan ammattilaiset ja pakkausten suunnittelijat eivät kuulemma enää muista, mitä varten elintarvikkeet pakataan ja mitkä pakkauksen ensisijaiset tehtävät ovat. Se ymmärretään hyvin, että pakkauksen pitää olla lähes myyjää vastaava ostopäätöksen houkutin sekä kuluttajan opas oikeisiin valintoihin ja ruuan laittoon. Mutta monelta on unohtunut, mitä kaikkea pakkauksen on tehtävä ennen kuin kuluttaja ottaa sen käteensä. Edelleenkin ajankohtaisessa Pakkausteknologia – PTR ry:n (nykyisin Pakkaustutkimus - PTR ry) vuonna 2007 kustantamassa Toimiva Pakkaus -kirjassa olen kirjoittanut muun muassa seuraavaa: ”Oikein valitulla pakkausmateriaalilla ja pakkaustavalla voidaan huomattavasti hidastaa tai jopa estää elintarvikkeiden laatua ja säilyvyyttä heikentäviä tekijöitä. Elintarvikepakkauksen tärkeimpiä tehtäviä onkin säilyttää tuote sekä aistittavalta, mikrobiologiselta että ravitsemukselliselta laadultaan moitteettomassa kunnossa läpi koko jakelun kuluttajalle asti. Jo tiiviisti suljettu, ilmaa sisältävä pakkaus on parempi ja hygieenisempi vaihtoehto kuin avonainen laatikko. Ilmatilan happi edistää kuitenkin monien pilaajamikrobien kasvua ja rasvojen ja väriaineiden hapettumista sekä makumuutosten syntymistä. Siten useimmat elintarvikkeet kannattaa pakata hapettomiin olosuhteisiin happitiiviitä pakkausmateriaaleja käyttäen. Jos tuotteessa on paljon rasvaa ja väriaineita, kannattaa se pakata UV-valoa läpäisemättömään materiaaliin... Eri elintarvikeryhmien koostumus, biologinen tila ja valmistusprosessit poikkeavat huomattavasti toisistaan, ja näin niiden vaatimukset pakkausmateriaalien, pakkausten ja pakkaustavan suhteen ovat hyvin moninaiset. Niinpä pakkausmateriaalia ja pakkaustapaa valittaessa on tarkkaan tunnettava elintarvikkeen ominaisuudet, esimerkiksi mikä sen hapen, valon ja kosteuden sietokyky on ja mitkä ovat pääasialliset laatumuutokset varastoinnissa ja kuinka lämpötila niihin vaikuttaa.” Nykyajan teollista elintarvikkeiden valmistusta ja logistiikkaa ei olisi ilman toimivia pakkauksia! Yllätys, yllätys, elintarvikkeiden säilyvyys on yksi tutkituimpia kohteita maailmalla, kuten selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämispäällikön Mika Kainusalmen ja kollegoittensa tätä lehteä varten tekemästä pakkaustiedekatsauksesta. Olen kyllä aika huolestunut alalle tulevien pakkausosaamisen tasosta. Jokaisen pakkausten kanssa työskentelevän tulisi vähintäänkin lukea tuo edellä mainitsemani 314-sivuinen kirja, joka on kaikin puolin varsin kattava tietopaketti. Ilahduttava onkin uutinen, että Helsingin yliopistossa on uudestaan käynnistymässä pakkausalan lehtorin virka pitkän tauon jälkeen. Pakkausalan koulutus on tarpeen siellä, missä opitaan elintarviketeknologian perusasiat. Nykyajan teollista elintarvikkeiden valmistusta ja logistiikkaa ei olisi ilman toimivia pakkauksia! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Olemme Foodtec-PacTec -messuilla 3.−5.9.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Nähdään osastolla 6d129! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 3 Kuva: KometoS Sisältö 3 • 2013 11.6.2013 Pääkirjoitus: Pakkaamisen perusasiat unohduksissa? Raija Ahvenainen-Rantala ...............3 Kolumni: Etsitään rikastumista haluavaa elintarvikeyritystä, Ari Virtanen..............................6 Puheenvuoro: Elintarvikeketjun tulonjako tasapuolisemmaksi, Olli Silvola ........................8 Puheenvuoro: Suomalaisilla saumaa Kiinan elintarvikemarkkinoilla, Lasse Liukkonen .... 10 Pakina: Loogista logistiikkaa, Heikki Manner ........................................................................23 s.34 Ajankohtaista Pikamenetelmiä luomutuotteiden valvontaan, Marjo Särkkä-Tirkkonen ................................. 16 Tähtituote hyödyntää uutta terveysväittämää, Pirjo Huhtakangas .......................................... 17 Kalatalouden kasvumahdollisuudet pitää hyödyntää, Jari Setälä............................................. 18 Tekes-rahoitusta monentyyppisiin hankkeisiin, Raija Ahvenainen-Rantala .............................20 Moduulitehtaita maailmalle Kauhajokelainen Kometos valmistaa ja rahtaa moduulirakenteisia elintarviketehtaita ympäri maailmaa. Kuva: Liisa HaKoLa Teema: Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka Puheenvuoro: Huolena huomisen kotimaisuus, Antti Varis ................................................22 s.42 Meijeri pystyyn ja kannattavaksi parissa vuodessa, Pirjo Huhtakangas...................................24 Miltä elintarviketehdas näyttää 20 vuoden päästä, Juhani Sibakov, Ali Harlin, Pasi Puukko, Paavo Voho, Thea Sipiläinen-Malm, Ilari Marstio & Mirja Mokkila ........................................28 Suomessa on prosessi- ja pakkausosaamista, Merja Leino ......................................................32 Moduulirakenteisia elintarviketehtaita Kauhajoelta maailmalle, Pirjo Latva-Mantila ...............34 Uudet myllyteknologiat mahdollistavat ultrahienon jauhatuksen .............................................36 Tuoreen leivän salaisuus on leipuri-leipäkuski, Anssi Orrenmaa ..............................................38 Robotit tekevät kolmioleipiä Turussa, Saara Malila ..................................................................40 Älypakkauskehitys jatkuu EU-projektissa ................................................................................. 41 Syötävillä merkinnöillä erottuvuutta ja turvallisuutta, Liisa Hakola .........................................42 Pakkausdesign kohdalleen, Hannele Kauppinen-Räisänen ................................................. ….44 Luonnollinen pakkaus on kursailematon, Raija Ahvenainen-Rantala.......................................46 Vaahtorainauksella uutta potkua prosessointiin, Antti Oksanen & Elias Retulainen ...............47 Kuljettajapula uhkaa elintarviketeollisuutta, Pirjo Huhtakangas .............................................48 Kauppakassi Postin pakettiautomaattiin, Pirjo Huhtakangas...................................................49 Lainsäädäntö Pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavat tiedot säädetään kansallisesti, Anne Haikonen......................................................................................50 Syötäviä merkintöjä elintarvikkeisiin Ravitsemus & Terveys Merkintä syötävän tuotteen pinnalla lisää tuotemerkin näkyvyyttä, parantaa turvallisuutta ja varmistaa aitouden. Syy immuunitautien yleistymiseen voi löytyä suolistosta, Kaisu Meronen ...............................52 Kuva: Hannu HaKaKari Talous & Markkina Puheenvuoro: Vastustuskykyisen toimitusketjun ainekset, Maria Itkonen ........................54 Vaurastuva Mongolia on täynnä mahdollisuuksia, Ari Virtanen ................................................56 Kopioidaan korealaisia, Ari Virtanen .........................................................................................58 Suomalaiset elintarvikkeet valloittavat Venäjää, Tuula Repo ....................................................60 Tiede & Tutkimus Pakkauskehitys muutosten kuorissa, Mika Kainusalmi, Henry Lindell & Jari Varis .................62 Stevia rebaudianassa runsaasti eteerisiä öljyjä, Heli Knuutila .................................................65 Opinnäytetöitä ...........................................................................................................................66 Palstat s.56 Mongoliassa mahdollisuuksia Suomalaisten osaamisella on tilausta Mongoliassa elintarvikevalmistuksesta ja -huollosta karjatalouteen ja kylmissä olosuhteissa viljelyyn saakka. 4 Alkupaloja .................................................................................................................................. 12 Uutuuskirjoja .............................................................................................................................67 Tunnustuksia .............................................................................................................................68 Nimityksiä ..................................................................................................................................68 Haarukassa ................................................................................................................................70 Tapahtumakalenteri ...................................................................................................................72 Hankintaopas.............................................................................................................................73 ETS-sivut Maitoteknologi ETS:n ruoriin, Pirjo Huhtakangas .....................................................................77 Oskar Laaksonen: Lisää yhteistyötä jaostojen kesken, Pirjo Huhtakangas ..............................78 Marika Jestoi: Uusia näkökulmia ja verkostoitumista, Pirjo Huhtakangas................................79 Euroopan aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestölle uusi hallitus, Laila Seppä .....................80 Seuran aineisto Kansallisarkistoon............................................................................................ 81 PANalytical on ETS:n uusi kannattajajäsen, Anna Kojo .............................................................82 ETS-palsta, Anna Kojo ...............................................................................................................82 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: artic milK/Katri BiSS s.24 Pienyrityksessä arvostetaan perinteitä − Arvostamme vanhoja reseptejä ja tekotapoja. Emme jäljittele ison juustolan prosesseja, toimitusjohtaja Juha Lundström kuvaa Artic Milk Oy:n toimintatapaa. Yksi yrityksen valtti on kosher-tuotteiden valmistaminen. Kosher-tuotannossa on kypsytettyjä erikoisjuustoja, leipäjuustoa ja munajuustoa. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyy teema 1/2013 22.2. 2/2013 10.4. 3/2013 11.6. 4/2013 27.9. 5/2013 31.10. 6/2013 11.12. Analytiikka & tuotekehitys Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka Raaka-aineet & lisäaineet Sopimusvalmistus Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 5 Kuva: temaFoto oy n KOLUMNI ETsiTÄÄn rikastumista haluavaa elintarvikeyritystä Tässä lehdessä on artikkelit kahdesta varsin erilaisesta Aasian maasta: Etelä-Koreasta ja Mongoliasta. Korealla ei ole mitään raakaaineresursseja, ainoastaan sisukkaat työntekijät ja kekkosmainen valtion johto. Mongolialla taas on valtavat mineraalivarannot, mutta johtaminen ja työtahti ovat vasta hakusessa. Korean vienti on monipuolista alkaen microchipeistä aina valtaviin offshoremaakaasun tuotantolauttoihin. Mongolia vie ainoastaan mineraaleja. Kaikkialla maailmassa ihmiset syövät joka päivä. Varallisuuden kasvaessa rahaa kuluu yhä enemmän ruokaan. Monessa maassa ruokaa tuodaan suuret määrät muista maista, koska omassa maassa ei ole halutun elintarvikkeen tuotantoa tai oman maan tuotteet ovat selvästi kalliimpia. Mongolia ja Korea tuovat selvästi enemmän elintarvikkeita kuin vievät. Kumpikin maa on mitä parhain vientimarkkina suomalaisille. Tosin maissa on niin toisistaan poikkeavat elintarvikemarkkinat, että sekä tuotteet että menettelytapa markkinoille menemiseksi ovat erilaiset. Suora vienti on usein paljon pienempää, kuin jos yritykset toimivat toisessa maassa ja tekevät li ikevaihtoa siellä. Suomen elintarvikevienti on 1,6 miljardin euron luokkaa, mutta ulkomailla toimivien elintarvikeyritystemme liikevaihto yli neljä miljardia euroa. Taannoisten TEMin toimialaraporttien mukaan ainoastaan kahdeksaa prosenttia elintarvikealan pk-yrityksistä kiinnostaa vahva kasvu kansainvälisesti. Vaikka vienti on kasvanut vuosittain prosentin verran, tuonti kasvaa paljon nopeammin: yli kymmenen prosenttia. Itsellänikin on koulukavereita, jotka pyörittävät omaa pientä leipomoa tai lihafirmaa. Vienti tai toiminnan kasvattaminen ei 6 kiinnosta. Nykyisellä tulotasolla perhe kustannetaan kahdesti vuodessa Kanarialle, eikä työaika veny iltamyöhään. Jo useamman vuoden ajan pienillä elintarvikefirmoilla on mennyt ihan hyvin. Investointeja tehdään koko ajan. Myös muutamilla isoilla menee ihan hyvin. Keskisuuret sen sijaan ovat vaikeuksissa. Kasvusta johtuvia riskejä on useita. Osa syistä on varmasti logistiikassa: pieni pärjää paikallisesti, ja iso on kustannustehokas kaupan keskusliikkeiden ketjussa. Osasyy kasvukipuihin saattaa olla johtamisessa ja resurssoinnissa. Kasvavassa yrityksessä johtaminen on vaan erilaista, ja asioita pitää jakaa muille. Kuuntelin yhtä yrittäjää, joka kertoi ylpeänä hoitavansa toimitusjohtajan tehtäviensä lisäksi myös vientijohtajan tehtäviä sekä ottaneensa talousjohtajan tehtävät kustannuksia säästääkseen. Keskustelimme heidän vaikeuksistaan Aasian vientimarkkinoilla. Toimitusjohtaja kertoi taas ylpeänä käyneensä päämarkkinoilla vain kerran vuonna 1998 ja luoneensa silloin suhteet jakelijoihin. Nyt vuosia myöhemmin yksi jakelijoista oli mennyt konkurssiin. Toisessa maassa kopioijat veivät markkinat ja kolmannessa maassa tilaukset olivat niin suuria, että vaikeutena on toimittaa haluttuja määriä. Yksi mies ei ehdi joka paikkaan. Ja ainakin Aasiassa naama pitää nähdä mieluummin liian usein, eikä vain edellisellä vuosituhannella. Kadehtien oli katsottava, kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kävi Shanghaissakin kerran vuodessa. Shanghain kaupasta oli tuolloin 20 prosenttia saksalaisten kanssa. Kaikessa liiketoiminnassa asiat pitää vaan tehdä paremmin kuin kilpailijat. Kun palvelu Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi ja laatu ovat kohdallaan, hinnastakaan ei tarvitse tinkiä. Helpoin tapa on selvittää ensin, kuinka paras kilpailija tekee asiat. Sitten yksinkertaisesti tehdä osa-alueet edes hiukan paremmin kuin he ja edetä tavoitteeseen ripeästi. Tavoitteen lisäksi tarvitaan hyvä, paikallinen kumppani jakelijaksi. Finpro Aasian yleisin palvelu yrityksille on partnerin haku. Finprolla on hyvä joukko elintarvikealan asiantuntijoita Aasiassa, ja tarvittaessa käytetään erityisosaamista vaativissa projekteissa myös alan paikallisia alihankkijoita. ELY-keskukset ja Tekes tukevat avokätisesti pk-yritysten hankkeita. Viime vuonna Finpro teki Aasiassa 389 projektia yhteensä 318 yritykselle. Niistä elintarvikealan projekteja oli vain kymmenkunta. Samaan aikaan asiakaspalaute asteikolla 1−5 oli keskimäärin kiitettävä (4,2). Menestyminen vientimarkkinoilla on samanlaista kuin huippu-urheilu. Tavoite pitää olla selvä ja motivaatio kunnossa. Pisti korvaan, kun suomalainen hiihtäjä sanoi haastattelussa tähdänneensä kymmenen parhaan joukkoon, mutta valitettavasti epäonnistui. Korealainen judoka JaeBum Kim sanoi Lontoon Olympialaisissa "mielummin kuolevansa kuin jäävänsä taas hopealle". Pekingissä neljä vuotta aikaisemmin hän pillahti julkisesti itkuun menetettyään kullan, mutta sai itkeä onnesta Lontoossa voitettuaan ensimmäisen sijan. Ari Virtanen johtaja Finpro Etelä-Korea Kehittyvä Elintarvike 24. vuosikerta Aikakauslehtien liiton ISSN-L 0787-8273 jäsenlehti ISSN 0787-8273 (Painettu) ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 www.algolchemicals.fi [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA Raija Ahvenainen-Rantala Heikki Aro Pirjo Huhtakangas Hanna Ikonen Heikki Manner Heli Tammivuori NEUVOTTELUKUNTA Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU Mari Kivi PAINO Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA 2013 Kestotilaus 59€/vsk. määräaikaistilaus 65€/vsk. oppilaitokset 48€/vsk. irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut. Hintoihin lisätään ALV. KANSIKUVA Juhani Sibakov LEHdEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi parhaat reseptit kestävät aikaa. eurooppalainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 7 Kuva: orat PUHEENVUORO Elintarvikeketjun tulonjako tasapuolisemmaksi Suomalainen elintarvikeketju, joka alkaa kotieläintiloilta ja peltopalstoilta ja päätyy kotitalouksien ruokapöytiin, on suurten muutosten alla. Jotta Suomessa on tulevaisuudessa toimiva, kannattava elintarvikeketju, tulonjaon ketjun sisällä pitää perustua aitoon panokseen, alkutuotantoa unohtamatta. Kaupan rooli arvoketjussa tuntuu tällä hetkellä ylikorostuneelta. Elintarvikkeiden nautinnollisuuden kustannuksella joudutaan tekemään liian paljon kompromisseja tuotteiden hintatason painamiseksi sellaiselle tasolle, että ne löytävät tiensä kaupan hyllyille. Rohkeus käyttää hyviä perusraaka-aineita, niitä samoja, joita kuluttajat itse käyttävät kotikeittiössään, tuntuu olevan kadoksissa. Kansanterveyttä tai pientä marginaaliryhmää keppihevosena käyttäen teollisuus pakotetaan tinkimään ruuan tärkeimmästä elementistä – hyvästä mausta. Samaan aikaan Euroopasta virtaa tuotteita, joissa valmistuksen lähtökohtana on hyvä maku, eivät reseptiikan rajoitukset. Kilpailu kaupan hyllyihin pääsystä pakottaa teollisuuden hakemaan koko ajan halvempia ja halvempia raaka-aineita, jotka pahimmillaan kääntyvät koko alan tappioksi. Toimialojen sisällä isoja eroja Itse suomalainen elintarviketeollisuus kestää vertailun muuhun eurooppalaiseen elintarviketeollisuuteen. Laadun tasaisuuden tuottajana kotimainen elintarviketeollisuutemme kuuluu varmasti eurooppalaiseen kärkikaartiin. Laadun merkitys kilpailuvalttina on meillä syvälle iskostunut, niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Henkilöstön koulutustaso on vielä hyvä. Liha- ja ruokateollisuus sekä isot leipomot ovat toimineet tässä tiennäyttäjinä. Pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat jatkossa satsaamaan kasvaviin EU-vaatimuksiin, muun 8 muassa hygieniaan ja tuotantoteknologiaan. Suomalaisten elintarviketehtaiden suurimpia pullonkauloja on koulutuksen yksipuolistuminen. Esimerkiksi liha- ja ruokapuolella on vaikea saada valmiita ammatti-ihmisiä, kun esimerkiksi lihateknikkokoulutus on lopetettu. Toinen pullonkaula on hintakilpailukyky. Pitkät sarjat ovat kannattavia automatisoiduilla linjoilla, mutta se edellyttää riittävää Rohkeus käyttää hyviä perusraakaaineita tuntuu olevan kadoksissa. volyymitasoa ja ennustettavuutta. Teollisuuden mahdollisuuksien ollessa rajalliset tuotteiden elinkaareen vaikuttamisessa hintakilpailukykyä on haettava ostotoiminnasta. Toiminnassa kaivataan pitkäjänteisempää suunnittelua ja tarkempia kustannuslaskelmia: pitäisi laskea kokonaiskustannuksia, elinkaarikustannuksia. Tarvitaan todellista partnershippiä yhteistyökumppanien kanssa, ei vain lyhytnäköistä hyödyn hetkellistä maksimointia. Elintarviketeollisuudessa on keskityttävä ydinosaamiseen ja nähtävä, että jokaisella alalla on omat osaajansa. Myös kansainvälinen ostotoiminta vaatii omaa osaamistaan. EU-lainsäädännön noudattaminen tulisi yhtenäistää niin EU:n sisällä kuin valtakunnan rajojenkin sisällä. Suomessa viranomaiset tunnetusti noudattavat tarkoin annettuja säädöksiä ja joskus jopa ylitulkitsevat niitä. Heidät koetaan valitettavasti pikemminkin ”jarruina”, jotka eivät näe metsää puilta, kuin tärkeinä yhteistyökumppaneina, joiden tarkoitus on auttaa ja kehittää alaa pärjäämään. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Huomio raaka-aineisiin ja huoltoon Uutta tekniikkaa on tarjolla elintarviketehtaiden toiminnan pyörittämiseen, mistä yhtenä esimerkkinä ovat tuotannon seurantaohjelmat. Tähän asti on seurattu henkilökustannuksia ja jätetty raaka-ainevirtojen seuranta vähemmälle. Jos hankitaan automaatiota tuotteiden siirtoon ja nostoon, toiminta on nopeaa ja useimmiten virheetöntä. Parasta ennen -aikaa voi pidentää tekniikalla, jonka avulla lihaja valmisruoka säilyvät viikkoja tuoreena pakkauksessaan. Koneiden ennakkohuolto ja asiantuntijoiden käyttäminen kunnossapitoon on järkevää. Varsinkin kunnossapito on usein hyvin tempoilevaa: välillä ulkoistetaan, välillä on omia huoltomiehiä. Liian usein näkee paikallisten ”remontti-reiskojen” tuunaamia laitteita, jolloin on saatu aikaan pikemminkin enemmän hallaa kuin hyötyä. Suomalainen makumaailma ei kuitenkaan muutu radikaalisti tulevaisuudessa, joten perusteollisuus säilyy ennallaan. Valmistuotteet ovat kymmenen vuoden kuluttua entistä pidemmälle jalostettuja, muu Eurooppa lähtee tuoreruokaan ja jättää pakastetuotteet vähemmälle. Meille tulee entistä enemmän pieniä, erikoistuneita yrityksiä, joille kullekin löytyy oma asiakaskuntansa. Se, kuinka kannattavia ne ovat, riippuu yrittäjän taidoista. Yleensä yrityksen taloudellisella menestyksellä ja yrityksen päätösten tekijöiden alan tuntemuksella ja ammattitaidolla on selkeä korrelaatio. Olli Silvola myyntipäällikkö, ETM Orat Oy johtoryhmän jäsen Elintarviketieteiden seuran Prosessitekninen jaosto Pienten erien kylmäkuljetuksiin moderni Itella Termo. Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelun avulla lähetät pienet elintarvike-eräsi nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lähes kaikkialle kotimaahan. Nyt myös suoraan kuluttajaasiakkaille. Pienet erät nopeasti perille Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelu on kehitetty lihanjalostus- ja valmisruokateollisuuden, meijereiden ja leipomoiden tarpeisiin. Sillä pystytään vastaamaan muun muassa lähi- ja luomuruuan kasvavaan kysyntään. Palveluun kuuluu erikokoisia EPP-laatikoita ja Termorullakko. Laatikoihin voit pakata elintarvikkeita aina 25 kiloon asti ja rullakkoon noin 150 kilon edestä. Itella Termo-palvelu mahdollistaakin erityisen hyvin korkeintaan 24 tunnin toimitukset pienemmille kylmäkuljetuserille. Ekologisesti ympäri Suomen Itella Termo-palvelut perustuvat Itellan kattavaan kuljetusverkkoon, jolloin lähetät pieniä kuljetuseriä helposti ympäri maata – myös poikki Suomen. Itella Termo on ekologinen valinta, sillä kuljetuksiisi ei käytetä kylmäkuljetusajoneuvoja, vaan Itellan tavallista kalustoa. Yrityksiin ja kotitalouksiin omat jakeluajat Lämpötila jatkuvassa seurannassa Kiinnostuitko? Termo-laatikossa elintarvikkeiden lämpötilaa pidetään mahdollisimman lähellä lähetyslämpötilaa kylmägeelien avulla. Elintarvikkeiden lämpötiloja seurataan viiden minuutin välein laatikossa olevien sensorien avulla. Halutessasi seuraat lämpötiloja myös itse. Yrityksille lähetyksesi jaetaan lähettämistä seuraavana päivänä klo 14 mennessä, yleensä jo aamupäivällä. Kuluttajille voit valita jakeluajaksi joko klo 12–15 tai klo 17–19. Ota yhteyttä p. 0200 77000 www.itella.fi/termo www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 9 PUHEENVUORO n TA PA H T U M A K A L E N T E R I Suomessa Luomuviikko 1.–7.10.2012 Lisää Luomua -kiertue 1.10.2012 Hyvinkää, 9.10.2012 Lappeenranta, 30.10.2012 Somero, 9.11.2012 Seinäjoki, 13.11.2012 Kuopio, 19.11.2012 Lahti, 29.11.2012 Joensuu, 8.1.2013 Pori, 10.1.2013 Tervola ja 16.1.2013 Laukaa, www.luomu.fi/pro-luomu-ry Luovaa ruokaa? 2.10.2012 Turku, www.varru.fi Kauppa 2013 2.10.2012 Helsinki, www.kauppa.fi Ikäihmisen ravitsemus 3.10.2012 Tampere, www.fcg.fi Pakkausalan peruskurssi nro 76 3.–4.10.2012 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012, www.turunmessukeskus.fi Kiina on ollut talousuutisten suosikkiaiheena Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012 viimeiset vuosikymmenet. Milloin on hehkuTurku. www.turunmessukeskus.fi tettu nopeaa ja kauan jatkunutta talouskasValtakunnalliset Ravitsemuspäivät vua, milloin povattu koko maan talousjärjes8.–9.10.2012, Helsinki.www.rty.fi telmän romahtamista. Se on kuitenkin Nanoscience Days 8.-9.10.2012 Jyväskylä, varma, että Kiinan markkinoiden koko on valtawww.jyu.fi vaYmpäristö ja jokaisen yrityksen kannattaa ainakin ja yhdyskunta, Vesi ja viemäri, Jäte harkita, pitäisikö Kiinaan vientiä aloittaa. ja kierrätys 9.–12.10.2012 Helsinki, Kiinan elintarvikemarkkinoiden koko länwww.finnexpo.fi simaalaisten yritysten näkökulmasta on kasLYNETin tutkimuspäivät 10.10.2012 Espoo, vanut vähintään yhtä hurjaa tahtia kuin tawww.lynet.fi Terveysväiteseminaari Helsinki, louskasvukin. Menoa ei10.10.2012, ole siivittänyt ainowww.evira.fi astaan kasvava ja vaurastuva keskiluokka, Valtakunnalliset luonnontuotepäivät & Ruovaan myös lukuisat elintarviketurvallisuuska-Suomi-seminaari 10.–11.10.2012 Seinäjoki, skandaalit. Niistä Suomessa tunnetuin esiwww.tkk.fi, http://www.luontoyrittaja.fi/html, merkki on vuonna 2008 tapahtunut melamiiwww.ruokasuomi.fi nin lisääminen maitoon. V Symposium puhtaus on Sourdough - Cereal FermenTurvallisuus, ja laatu ovatkin seiktation for Future Foods 10.–12.10.2012 koja, joiden turvin suomalaisten yritysten Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012 kannattaa profiloitua Kiinaan viedessään, silTekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä, lä kiinalaisten huoli ruokansa turvallisuudeswww.jklpaviljonki.fi ta on todellinen. Kiinalaisten elintarvikevalHerkku-messut 12.–14.2012 Seinäjoki, mistajien kotimarkkinoille suunniteltujen www.herkkumessut.fi tuotteiden kanssa ei tarvitse, eikä edes kanLihan aistinvarainen laadunarviointi nata kilpailla. Voidaankin sanoa, että maas18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi saLuomua on kahdet elintarvikemarkkinat: edulliset lautasella – luomuruokaa julkisiin kotimaiset sekä arvokkaammat palveluihin -seminaari 18.10.2012tuontimarkEspoo, kinat. [email protected] Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki, Tuotantoa automatisoidaan www.finnexpo.fi Kiinan ovat avoinna myös muille Turunmarkkinat 34. Silakkamarkkinat 20.–23.10.2012 kuin elintarvikkeiden viejille. Myös Kiinassa Turku Reilun Kaupan viikko 22.–28.10.2012 Työterveyspäivät 23.–24.10.2012 Helsinki, www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012 Helsinki, www.finnexpo.fi Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012 Helsinki, www.agronomiliitto.fi Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisuseminaari 30.10.2012, www.temtoimialapalvelu.fi Erityisruokavaliot 1.11.2012, Helsinki, www.ael.fi Vesimikrobiologian koulutus 1.11.2012 Kouvola, www.vesi-instituutti.fi Valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.–2.11.2012 Mikkeli, www.luomu.fi Scientific on Organic Food - open, cripyritään Seminar tuotannon työvoimavaltaisuudesta tical and collaborative approaches kohti enemmän automatisoitua tuotantoa. 1.–2.11.2012 Mikkeli,kustannukset ovat kaukaVaikka työvoiman www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012 na Suomen tasosta, kymmenen prosentin Ateria 6.11.2012 Helsinki, vuosivauhtia nousevat palkat ovat merkittäwww.wanhasatama.com vä ongelma myös Kiinassa. Tämä vaikuttaa Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät yritysten väliseen kilpailuun ja tuotteiden ku13.–14.11.2012 Lappeenranta, luttajahintoihin. www.lut.fi/jatepaivat Pakkausalan peruskurssi nro 76 13.–15.11.2012 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012 Helsinki, www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus Luomupäivä 14.11.2012, Tampere, [email protected] Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki, [email protected] Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012, Vantaa, www.ael.fi FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Kiinalainen yritys, joka käyttää edistynyttä PAK 2012 Tulevaisuuden pakkaus 27.11.2012 ja vähemmän työvoimaa vaativaa länsimaisHelsinki, www.pakkaus.com ta tuotantoteknologiaa, pärjää paremmin Eläinlääkäripäivät maan sisäisessä28.–30.11.2012 kilpailussa. Helsinki, Edistyneellä www.sell.fi teknologialla voidaan tässä tapauksessa tar- suomalaisilla saumaa Kiinan elintarvikemarkkinoilla Kiinassa on kahdet elintarvikemarkkinat: edulliset kotimaiset ja arvokkaammat tuontimarkkinat. koittaa sellaista tuotantotapaa, mikä on ollut Ulkomailla Suomessa arkipäivää jo vuosikaudet. 14th ICC Cereal and Bread Congress 1.10.2012 Peking, www.icc.or.at Pakkausvalmistajilla markkinoita Tokyo Pack 2.–5.10.2012, www.tokyo-pack.jp Suomen pakkausvalmistajille voisi löytyä Macropak 2012 2.–5.10.2012 Utrecht, markkinoita ratkomaan haastavan toimituswww.macriopal.nl InterFood Delhi 4.–6.10.2012, www.food-exhibitions.com Veterinärkongressen 2012 8.–9.10.2012 Uppsala, www.scf.se Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012 Göteborg, www.svenskamassan.se Frukostseminarium om inline-mixing 10.10.2012, Göteborg, www.livsmedelsforeningen.se Stockholms Chokladfestival 12.–14.10.2012, www.nordiskamuseet.se Natural Products Scandinavia 13.–14.10.2012 Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com IPA 2012 21.–25.10.2012 Pariisi, http://en.ipa-web.com/ SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr Tokyo Pack 23.–26.10.2012, www.tokyo-pack.jp ketjun ongelmia ja vähentämään pakkausScanpack 23.–26.10.2012 materiaalin kulutusta.Göteborg, Kiinassa toimitusketjut www.scanpack.se ovat rikkonaisia, kylmäketjussa puutteita ja Tallinn Food Fest 25.–27.10.2012 Tallinna, ilmaston kosteusprosentti korkea. www.profexpo.ee Laadukkaat pakkaukset, jotka kestävät Pack Expo International 28.–31.10.2012 tehtaalta asiakkaalle kotiin asti, vähentävät Chicago, www.packexpo.com hävikkiä ja pitävät ruuan tuoreena ja turvalliWorld Food Kazakhstan & World Food Ukraine sena. Väheksyä ei pidä myöskään kuluttajien 30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com huolia siitä, että ruokapakkaukseen ei ole liNew Nordic Food Conference 6. –7.11.2012 sätty mitään jälkikäteen. Oslo, www.nynordiskmad.org Yksittäisen suomalaisen yrityksen kannatFoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning, www. taa selvittää Kiinan mahdollisuudet omista foodåharmatech.dk lähtökohdistaan, koska toisille Kiinaan kanChina Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012, sainvälistyminen on järkevää ja toisille ei. Dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com Hi Europe, Ni & NuW 13. –15.11.2012 Frankfurt, Lasse Liukkonen http://hieurope.ingredientsnetwork.com toimitusjohtaja Brau Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg, China Operations Support www.brau-beviale.de 5th lasse.liukkonen(at)chinaops.fi International Symposium on Food Packagingwww.chinaops.fi 14. –16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi, china operations Support on Kiinaan viennin www.emballageweb.com asiantuntijayritys, jonka työskentelee EFFoST Annual Meeting 20.johdossa –23.11.2012 Montkolme 7−14 vuotta Kiinassa asunutta suomalaista pellier, Ranska, www.effostconference.com liikemiestä. he auttavat suomalaisia yrityksiä ISNNF 2012 - Annual Conference Exhibitipaikallisille markkinoille. Kiinanand markkinat ovat on 2.– 6.12.2012 Hawaiji, www.isnff.org yrityksen kotimarkkinat. Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella [email protected] Etsi tietoa lehtiarkistosta www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kontakteja yli toimialarajojen 3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet FoodTec 2013 -messuilla! Seminaarien ohjelmassa mm. Suomalaisen pakkausja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset ja Energiatehokkuutta elintarviketuotantoon. Ensi syyskuussa löydät koko arvoketjun saman katon alta, kun Helsingin Messukeskukseen kokoontuu elintarviketeknologian koko tuotantoketju suunnittelusta ja pakkauksista käyttöön ja painokoneista markkinointiin. Elintarviketeknologia Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Muoviteollisuus Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan! Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt! www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 www.foodtechelsinki.fi | www.pactec.fi | www.graftec.fi | www.plastec.fi 11 n ALKUPALOJA suomalainen alkuperä on helppo näyttää toteen Suomessa on jo 20 vuotta ollut vapaaehtoinen suomalaisen ruuan merkintäjärjestelmä. Hyvää Suomesta -merkki nostaa ruokien valikoimasta esiin tuotteita, joilla on korkea kotimaisuusaste. Alkuperämerkittyjen tuotteiden liha, kala, kanamuna ja maito ovat 100 % suomalaista, ja lopputuotteen kaikista raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista. Tuotteet on valmistettu ja pakattu Suomessa. − Alkuperäkeskustelu on muistuttanut elintarvikkeiden valmistajille, että asiakkaat välittävät siitä, mitä pakettiin laitetaan ja mitä siinä lukee, toteaa Hyvää Suomesta markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kantén Ruokatiedosta. Hyvää Suomesta -merkin käyttöä valvotaan au- ditoinnein. Auditointi tehdään kaikille uusille merkkiä käyttäville jäsenyrityksille vuoden sisällä Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseneksi liittymisestä, ja tämän jälkeen noin kolmen vuoden välein. Vuonna 2013 valvontaa suorittaa kuusi auditoinnin ammattilaista. Hyvää Suomesta -tuotteissa mahdollisimman suuri osa raaka-aineista on tuotettu Suomessa. Keskimääräisen kotimaisuusaste kaikissa noin 8 000 tuotteessa onkin 95 %. Mukana on kuitenkin tuotteita, joiden kaikkien ainesosien tuottaminen Suomessa ei ole mahdollista tai kannattavaa tai sato jää tavoitellusta. n Lähes kolmasosa maailman vientikuminasta tuotetaan suomessa Kumina on muutamassa vuodessa kasvanut suomalaiseksi menestystarinaksi. Kuminaa on viety Suomesta jo yli 40 maahan. Sen markkinaosuus maailmanlaajuisesti on ollut 20–30 prosenttia. Menestys selittyy paljolti ainutlaatuisella asenteella, ketjun sisäisellä yhteistyöllä ja järjestelmällisyydellä. – Kuminan tuotanto ja myynti on pientä, mutta ketju on poikkeuksellisen toimiva Suomessa, kuvailee MTT:n erikoistutkija Csaba Jansik. Kuminan vienti suuntautuu etupäässä Euroopan maihin, USA:han ja Intiaan. Pieniä määriä viedään myös muualle Aasiaan sekä Arabimaihin. n aika Pakkaus! kampanja herättää keskustelua Pakkaustutkimus – PTR ry käynnisti kevättalvella Aika Pakkaus! -kampanjan herättämään keskustelua siitä, miksi pakkaaminen kannattaa. PTR:n sivustolta löytyy tutkimustietoa pakkaamisesta sekä kuusi hauskaa, virkistävää videota, jotka paljastavat pakkaamisen hyödyt. Videoilla Siiri ja Rolle kertovat tarkemmin, mitä kaurahiutale-, pizza-, kahvijuoma-, suklaa- tai maitopakkaukselta vaaditaan, jotta ne täyttävät tehtävänsä eli suojaavat ruokaa ja juomaa tuoreena ja hyvänmakuisena pellolta tai lypsyltä vatsaan asti. Muutaman minuutin pituisista videoista selviää, että hyvä pakkaus pitää aromit sisällään ja ylimääräiset ulkona, sopivan kokoiset pakkaukset ovat säästöä, oikea pakkaus on arjen mahdollistaja ja ympäristöteko. Ihannetilanteessa roskalaatikossa ei ole ollenkaan ruokaa, vaan pelkkiä pakkauksia. Videot soveltuvat kaikille pakkaamisesta kiinnostuneille, mutta erityisesti koulujen kotitaloustunneille ja erilaisiin ruoka- ja kokkikerhoihin. n lisätietoja kampanjasta saa osoitteesta www.ptr.fi/aikapakkaus. Kanniston leipomo muuttaa Helsinkiläinen Kanniston Leipomo muuttaa Herttoniemeen Mekaanikonkadulle Ehon leipomolta vapautuviin tiloihin. Uusissa tiloissa leivät paistuvat arinauunissa, leipäjuurien kehittämiseen on erinomaiset välineet, ja käytössä on myös edustuskeittiö erilaisiin tapaamisiin, mm. leivontakursseille. Eho on toiminut tiloissa kymmeniä vuosia. Tilat ovat yhteensä runsaat 2 000 m², joten Kannisto voi jopa kolminkertaistaa nykyisen leivontansa. Kanniston Leipomo säilyy artesaanileipomona, vain mittakaava kasvaa. n Pilottihanke: Pakkausjätteiden vastaanottopisteet palvelukeskittymiin Pakkausjätteiden vastaanottopisteet tavoittavat kuluttajat parhaiten, kun ne sijaitsevat ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella, kauppojen tai muiden palvelukeskittymien yhteydessä. Näin sijoitetut keräyspisteet ovat tehokkaita myös ympäristön kannalta sekä keräysmäärissä ja -kuluissa mitattuna. Vuonna 2012 toteutetussa pilottihankkeessa kartoitettiin kotien pakkausjätteiden alueellisten keräyspisteiden ja kaupan yhteydessä olevien ekopisteiden toimivuutta. Pilottiselvityksen taustalla on tuore jätelaki, joka edellyttää myös kotitalouk- 12 sien pakkausjätteiden vastaanoton kehittämistä. Vastaanottovelvoite astuu voimaan toukokuussa 2014. Jätelain asetuksia valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Asumistiheys ja keräykseen saatavan materiaalin määrä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata. Olennaista on löytää kuluttajien pakkausten vastaanotolle toimintamalli, joka huomioi joustavasti alueelliset erot. Pilotti osoitti, että keräyspisteiden sijainnilla ja selkeillä lajitteluohjeilla on merkitystä. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tampereen kaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Lapinlahdella toteutetussa pilottihankkeessa selvitettiin ekopisteiden toimivuutta ja toiminnan kustannuksia, kerätyn materiaalin laatua, logistiikan vaihtoehtoja ja kuluttajien mielipiteitä. Samalla tuotettiin tietoa jätelain asetusten valmistelua varten. Pilotissa oli mukana 20 alueiden ekopistettä. Kartongin, lasin ja metallin lisäksi pilotissa kerättiin uutena keräyslajina muovipakkauksia. Pilottihankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa www.pyr.fi. n PAKKAUSALAN PERUSKURSSI NRO. 77 Pakkausalan peruskurssi tarjoaa ainoana yhtenäisenä opetuskokonaisuutena maassamme alan perustiedot. Kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat maamme johtavat pakkausalan asiantuntijat. Se antaa paitsi laajat tiedolliset valmiudet myös merkittävän kontaktipinnan alan päätöksentekijöiden kesken. Kurssin asiasisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat: ● ● ● ● ● pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnittelu pakkaus ja markkinointiviestintä eri pakkausvaihtoehdot kehittyvät pakkausmateriaalit teollinen pakkaaminen Kurssi sisältää ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi tehdasvierailua. Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta 3 400 €, muilta 3 700 €. Kurssi toteutetaan Majvikissa Kirkkonummella ja kurssijaksot ovat: I jakso 2.-3.10.2013 II jakso 12.-14.11.2013 III jakso 15.-16.1.2014 Huom! Varatkaa paikkanne ajoissa! Lisätiedot: Suomen Pakkausyhdistys ry/Risto Laiho, puh. 0400-501 091 Ilmoittautumiset: www.pakkaus.com Are you looking for cost effective and sustainable solutions? SPX FX Systems offer uncompromising performance and flexibility at lower cost for smaller and medium-scale dairy production. You get short delivery time, rapid installation, simplicity, flexibility and high performance - all in the same selfcontained skidded unit. Flexible solutions without compromise. PA1303_kannet.indd 40 8.5.2013 12:49:10 To find out more visit www.spxft.com Finnish_Ad_175x128.indd 1 07-02-11 12:51:02 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 13 n ALKUPALOJA Kuormalavalogistiikan kustannuksia tunnetaan huonosti Kuormalavojen käytön kustannukset jäävät suomalaisyrityksissä hämärän peittoon, käy ilmi tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta. Erityisesti vaihtolavajärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia tunnetaan huonosti. − Yrityksissä ei aina muisteta, että vaihtolavajärjestelmässä kustannuksia syntyy muulloinkin kuin lavoja ostettaessa, CHEP Suomen myyntijohtaja Mia Frölander-Ulf toteaa. Vain joka kolmannella yrityksellä on käytössään lavojen seurantaan tarkoitettu ohjelmisto, tosin ohjelmistot yleistyvät lavamäärien kasvaessa. Yli 30 000 lavaa vuodessa käyttävistä yrityksistä jo lähes joka toisella on käytössään lavojen liikkeitä seuraava ohjelmisto. Silti joka viidennessä yrityksessä lavojen seuranta jää edelleen kuljettajan vastuulle tai lavasaldo on muistiinpanojen varassa. Yhdeksässä prosentissa yrityksistä lavojen määrästä ja liikkeistä ei pidetä lainkaan kirjaa. Logistiikan johtajat käyttävät lavojen seurantaan tyypillisesti alle kymmenen tuntia viikossa, mutta vuodessa lavojen seurantaan kuluu helposti usean viikon työpanos. Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia kertoo, että vaihtolavoista aiheutuvia kustannuksia lasketaan ”harvemmin” (46 %) tai ”ei koskaan” (24 %). Vähintään puolivuosittain vaihtolavojen kustannuksia laskee vajaa kolmannes yrityksistä. Elintarvikealan yritykset ovat kustannusten seurannassa selvästi teollisuusyritysten edellä, sillä vain kahdeksan prosenttia elintarvikealan yrityksistä ei koskaan laske vaihtolavoista aiheutuvia kustannuksia. Vastaava luku teollisuusyrityksissä on 43 prosenttia. Kuormalavojen ja kustannusten seuranta on tärkeää myös kirjanpidollisista syistä. − Yritysten on tiedettävä, kuinka paljon pääomaa lavoihin on sidottuna ja paljonko rahaa istuu asiakkaiden tilillä lavavelkana, Frölander-Ulf muistuttaa. Tutkimusraportin voi tilata osoitteesta ossi. [email protected] n Kauppa satamakonttiin Pirkanmaalla Tampereen Osmonmäen Sale-myymälä siirtyi kuudeksi viikoksi 12-metriseen teräskonttiin varsinaisen liiketilan remontin ajaksi. Valikoimiin kuului noin 400 tuotetta. − Osmonmäen Sale-myymälä on tärkeä lähipalvelu erityisesti alueen iäkkäille. Jotta alueella asuvien arki ei hankaloituisi myymälän remontin aikana, halusimme tuoda tutut kauppapalvelut asukkaille kontissa, Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko kertoo. n valio investoi erikoismaitojen tuotantoon Valio Oy investoi Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Investoinnilla kaksinkertaistetaan Valion erikoismaitojen tuotantokapasiteetti, jota on tällä hetkellä vain Valion Jyväskylän meijerissä. Erikoismaitoja ovat mm. Valio Plus™ maito ja Valio Eila™ Laktoositon maitojuoma. Investointi turvaa myös maitojen viennin kasvun Venäjälle. Valion Venäjän tytäryhtiön myynti oli 341 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tuoretuotteet (maidot, jo- 14 gurtit, smetanat) tuovat jo noin 25 % myynnin arvosta Venäjällä, ja kasvuprosentti on viime vuosina ollut kaksinumeroinen. Maidot-tuoteryhmä muodostaa noin 30 % tuoretuotteiden määrällisestä myynnistä. Investointi mahdollistaa maitojen viennin kasvattamisen. Tampereen meijeriin rakennetaan kaksi uutta valmistuslinjaa, joista ensimmäinen otetaan käyttöön noin vuoden päästä ja toinen vuonna 2015. Nykyiset pakkauslinjat korvataan neljällä uudella. n Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi uudistettu luomusivusto avattiin Uudistettu Luomu.fi-sivusto kokoaa perustiedon luomusta ja tarjoaa jatkuvasti mielenkiintoisia ja ajankohtaisia artikkeleita sekä tietoa erilaisista luomutapahtumista ja -koulutuksista. Sivusto on suunnattu sekä luomusta tietoa etsiville kuluttajille että luomualan toimijoille, median edustajille ja muille luomualasta kiinnostuneille. Luomu.fi-sivuston tarkoituksena on välittää luotettavaa tietoa luomusta; luomuruuan tuotannosta, jalostuksesta, markkinoista ja kulutuksesta sekä kertoa ymmärrettävästi luomua käsittelevän tutkimuksen tuloksista Suomessa ja muualla maailmassa. Sivustoa täydennetään sekä uusilla tutkimusartikkeleilla että eri aihepiirejä käsittelevillä muilla aineistoilla. n Pääraaka-aineiden alkuperämaamerkinnät esiin Fazer Food Services on tuonut ravintoloiden lounasannosten tuoteselosteisiin liha- ja kalaraakaaineiden alkuperämaatiedot 1.5. alkaen kaikissa Suomen Amica-ravintoloissa. Tuoteselosteessa oleva alkuperämerkintä kertoo liharaaka-aineiden osalta maan, jossa eläin on kasvanut. Kalan osalta alkuperämaa on se, jossa kala on kasvatettu tai kalastusalue, josta villi kala on kalastettu. Lounasannosten tuoteselosteet ovat esillä kaikissa Amica-ravintoloissa, ja ne löytyvät myös Amican nettisivuilta. Tuoteselosteista käyvät ilmi ruuassa käytetyt raaka-aineet ja mausteet, ruokalajin laskennallinen energia-, proteiini-, hiilihydraatti- ja rasvasisältö, ruuan sopivuus tavallisimpiin erityisruokavalioihin sekä kaikki yliherkkyyttä mahdollisesti aiheuttavat lisäaineet, joita on ruuanvalmistuksessa käytetyissä, elintarviketeollisuuden valmistamissa ruoka-aineissa. Yli 80 prosenttia kaikesta Amica-ravintoloissa käytetystä lihasta on kotimaista. Myös valtaosa juureksista ja leivästä sekä kaikki nestemäiset maitotuotteet ja kananmunat ovat kotimaista alkuperää. n Elintarviketurvallisuus keskiössä tulevissa tapahtumissa International seminars dedicated to Food Safety in Finland Kieli- ja kulttuurivalmennusta syksy 2013 27th August 2013 The Northern European Approach to Food Safety 26.8. - 30.8.2013 New Technologies for Rapid Analysis of Mycotoxins Johdatus kiinan kieleen ja kulttuuriin Alkaen 8.9.2013, 24h, The seminar will focus on the latest research results and recent advances in the development of technologies for rapid analysis of mycotoxins. Johdatus / jatko venäjän kieleen ja kulttuuriin syys- lokakuussa 2013, 24h Further information, program and registration http://www.nutritech.fi/public-tapahtumat/19187-mycotoxinseminaari Kiinan elintarviketurvallisuus ja liiketoimintakulttuuri workshop II 19.9.2013 28th August 2013 Venäjän elintarviketurvallisuus ja liiketoimintakulttuuri workshop II 26.9.2013 Food Safety and Traceability Technology Seminar & Exhibition Valmennukset on sunnattu elintarvikeketjussa etenkin viennissä ja maahantuonnissa työskenteleville asiantuntijoille. Lisätiedot & ilmoittautumiset: www.foodsafetyexpertise.fi The seminar and exhibition will showcase Finnish food safety and traceability expertise and provides a unique opportunity for networking and information sharing. Further information, program and registration http://www.foodsafetyexpertise.fi/en/ ® ABFÜLLANLAGEN GMBH Flaschenaufsteller Pullonpystyttäjät Füllmaschinen Täyttökoneet Verschließmaschinen Suljentakoneet Etikettikoneet Etikettiermaschinen Hilpac Oy Daimlerstraße 43 Puusepänkaarre 9 D – 74523 Schwäbisch Hall 06150 Porvoo Fon:0207 +49 791 95035-0 Puh. 55 97 66 Internet: www.breitner.de www.hilpac.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 15 n AJANKOHTAISTA Pikamenetelmiä luomutuotteiden valvontaan Luomutuotteiden alkuperän ja aitouden todentamiseen on kehitteillä helppokäyttöisiä menetelmiä. Kasvava luomutuotteiden kysyntä ja luomutuotteista saatava parempi hinta on tuonut mukanaan lieveilmiöt kuten tuoteväärennökset myös globaaleille luomumarkkinoille. Valvontajärjestelmän ja -merkkien lisäksi on koettu tarpeelliseksi kehittää muitakin keinoja tunnistaa luomutuote. Ryhmä eurooppalaisia tutkijoita selvittää parhaillaan vuoden 2011 lopulla käynnistyneessä tutkimusprojektissa Fast methods for authentication of organic plant based foods (AuthenticFood) erityisesti luomutuotteille ominaisia kemiallisia sormenjälkiä. Tavoitteena on kehittää alkuperän ja aitouden valvontaan ja tuoteväärennösten tunnistamiseen soveltuvia yksinkertaisia, helppokäyttöisiä ja nopeasti toteutettavia ”pikamenetelmiä”. Neljä lähestymistapaa Metabolomiikalla lupaavia tuloksia Eri viljelytapojen erot ovat analytiikkatasolla tunnistettavissa. Ensimmäisen tutkimusvuoden tulosten perusteella erityisesti metabolomiikka näyttäisi tarjoavan lupaavan työkalun juuri ”luomun sormenjälkien” tunnistamiseen. Metabolomiikan avulla tutkitaan muun muassa kasvien sekundääristen aineenvaihduntatuotteiden kirjoa. Sekundaarimetaboliittien merkitys kasvikunnassa on hyvin keskeinen, sillä ne säätelevät kasvien kehitystä ja kasvua sekä suojelevat kasvia haitallisilta ympäristövaikuKuva: jarKKo lavila Menetelmien avulla luomutuote voidaan erottaa tavanomaisesta ja tarvittaessa myös kotimainen tuote ulkomaisesta. Tutkimushanke ei ota kantaa erilaisten tuotteiden terveellisyyteen tai muihin ominaisuuksiin. Päätavoitteena on estää tuoteväärennökset, toisin sanoen varmistaa kuluttajille entistä läpinäkyvämpi elintarvikeketju ja aidot luomutuotteet. Tutkimushankkeessa testataan ja kehi- tetään analyyttisiä menetelmiä erityisesti kasviperäisten luomutuotteiden aitouden todistamiseksi. Tutkimuskohteeksi on valittu kaksi eri raaka-ainetta (tomaatti, durum-vehnä), jotka tulevat eri maantieteellisiltä alueilta. Jatkossa analyysien soveltuvuutta testataan myös näistä raaka-aineista tehtyihin jatkojalosteisiin (tomaattikastike, pasta). Analyyttisia lähestymistapoja on neljä: jaksollisen järjestelmän alkuaineiden määrät ja niiden yhdistelmät, metabolomiikka, stabiilien isotooppien, kuten typen isotooppisuhteet ja torjunta-ainejäämien seulominen. Synteettisten torjuntaainejäämien seulonta on aikaisemmin ollut käytännössä ainoa analyysitapa erottaa luomutuotteet ja tavanomaiset tuotteet toisistaan, joten tutkimushanke tuo merkittävää lisäarvoa luomutuotteiden jäljitettävyyteen. Typen stabiilien isotooppien suhteet verrattaessa tavanomaista ja luonnonmukaista viljelytapaa. 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi tuksilta. Yksi ryhmä sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita ovat fenoliset yhdisteet, joiden muodostumiseen kasveissa voivat vaikuttaa esimerkiksi viljelytekniset seikat, lajikevalinta ja kasvien kasvua luonnollisesti hidastavat stressitekijät kuten kuivuus, viileys ja ravinteiden niukkuus. Sekundäärisistä metaboliiteista erityisesti kasvien suoja-aineina toimivia fenolisia yhdisteitä on havaittu olevan luomuhedelmissä- ja vihanneksissa noin 12 prosenttia enemmän kuin tavanomaisissa. Viljelytapojen ero löytyy Viljelytapojen ero voidaan havaita myös tutkittaessa niin sanottujen stabiilien isotooppien suhteita. Se, mitä lannoitetta on käytetty typen lähteenä, näkyy muun muassa typen sekä hapen isotooppisuhteiden erilaisuutena. Käytännössä kyse on siitä, että isotooppianalyysillä voidaan osoittaa, onko kasvien tarvitsema typpi peräisin eloperäisistä lannoitteista (luomuviljely) vai synteettisistä lannoitteista (tavanomainen viljely). Vastaavasti voidaan osoittaa, onko nitraatin happiatomi lähtöisin ilmasta (synteettiset lannoitteet) vai maaperän vedestä, kuten nitrifioivien maaperäbakteerien tuottamassa nitraatissa osittain on. AuthenticFood on EU:n ERA-NET Core Organic II -rahoitusohjelmaan Coordination of European Transnational Research in Organic Food and Farming Systems pohjautuva tutkimushanke, jota koordinoi Kööpenhaminan yliopisto. Projektin monitieteinen tutkimusryhmä koostuu maatalouden ja alkutuotannon tutkijoista, elintarviketieteilijöistä, kemisteistä sekä valvonta- ja sertifiointiorganisaatioiden edustajista. Ryhmään kuuluu 16 eri yhteistyökumppania 11 Euroopan maasta. Suomea tutkimushankkeessa edustaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanke kestää syyskuuhun 2014 asti. n Marjo Särkkä-Tirkkonen erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen(at)helsinki.fi Tähtituote hyödyntää uutta terveysväittämää Kuvat marjo KoivumäKi Tähtituote 2013 -kilpailun voittaja on Bioferme Oy:n OATrim® kaurapohjainen painonhallintajuoma, marja-mix. Se on ensimmäinen tuote Suomessa, jossa on hyödynnetty Euroopassa hyväksyttyä uutta glukomannaaniin liittyvää terveysväitettä. Painonhallintatuotteen idea syntyi jo useita vuosia sitten yliopisto-yritysyhteistyöprojektin tuloksen perusteella haetusta patentista. Matkan varrella patentin hyödyntämiseen liittyvät lainsäädännölliset mutkat pitkittivät tuotekehitystä. − Lopullinen tuote syntyi vasta viimeisenä kehittämisvuotena 2011. Tavoitteena oli jo alun alkaen luoda helppokäyttöinen, maistuva, toimiva ja turvallinen tuote, jonka taustalla on kliinistä näyttöä ja viranomaishyväksyntää liittyen painonhallintaan, Biofermen toimitusjohtaja Merja Scharlin täsmentää. Oatrim on myös EU-alueella tiettävästi ensimmäinen elintarvike, jossa glukomannaanille hyväksyttyä painonhallintaväitettä on hyödynnetty. EU:n terveysväitelainsäädännön seuranta muodostuikin yhdeksi tärkeäksi perustaksi painonhallintatuotteen tuotesuunnittelulle ja -kehitykselle. Tärkeänä apuna oli asiantunteva verkosto. Tähtituote on pitkällisen, fermentaatioon perustuvan kehitysprosessin tulos, jossa on hyödynnetty innovatiivisesti sekä raaka-aineita (glukomannaani ja kaura), fermentaatioita (bifidobakteerit ja laktobasillit) että uutta, kaloritonta makeuttajaa ravintosisällön optimoimiseksi. − Valmistusmenetelmä vaatii tarkoin kontrolloidun fermentaation tuoteominaisuuksien turvaamiseksi. Tuotekonsepti on uusi, kuluttajalle helppokäyttöinen ja ravintosisällöltään oikein suunniteltu: se edistää painonhallintaa lisäämällä kylläisyyden tunnetta, Scharlin kertoo. Voitto tuo mukanaan työnilon lisäksi myös lisähaasteita, Biofermen toimitusjohtaja Merja Scharlin toteaa ansaitun juhlahetken keskellä. min Facebookiin ja Youtubeen sekä hyödyntää TV-mainoksessa. Spotin tarkoituksena on puhutella myös vatsakasta ja usein myös vatsaongelmaista, ylipainoista miesryhmää, Merja Scharlin tarkentaa. Tähtituotetta on maistatettu ja testattu sen toimivuutta erilaisilla painonhallintaryhmillä. − Vastaanotto ja palaute ovat olleet erityisen positiivisia. Makuja on pidetty raikkaina, hyvänmakuisina ja luonnollisina. Tuotteet ovat olleet myös toimivia, Scharlin kertoo. Oatrim-tuotteet ovat kaikkien vähittäiskaupan tukkujen valikoimissa valtakunnallisesti, tosin toistaiseksi saatavissa parhaiten vain suurimmissa myymälöissä. − Tavoitteisiimme nähden myyntiä on vielä paljon tehostettava ja tuotteen tunnettavuutta lisättävä, Scharlin painottaa. Markkinoinnissa elokuvayhteistyötä Raati ja kuluttajat ratkaisivat Tuotteen markkinoinnissa on käytetty myös uudenlaisia tapoja, muun muassa elokuvayhteistyötä. − Oatrimista on kotimaisessa elokuvassa Rakkauden rasvaprosentti 30 sekunnin mainosspotti elokuvan sisään rakennettuna. Spotti on voitu siirtää edelleen Oatri- Tähtituote-voittaja ratkesi puoliksi raadin arvioinnin ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Yleisö äänesti suosikkiaan 27.3.–14.4.2013 netissä. Kilpailu keräsi tällöin yli 5 500 yleisöääntä. − Painonpudotusta maukkaasti edistävä uutuus, joka vie nälän mennessään runsas- Tähtituote 2013: OUTrim® -painonhallintatuote. kuituisuutensa ansiosta. Makeus on peräisin vähäenergisestä steviakasvista. Lisäksi tuote on soijaton, maidoton, kasviperäinen ja säilöntäaineeton ja konkreettinen apu painonpudottajalle. Pakkauskonsepti on onnistunut ja valmistusprosessi innovatiivinen, raati kuvasi voittajatuotetta. Tähtituote 2013 -kilpailuun osallistui 41 elintarviketeollisuuden innovatiivista tuoteuutuutta. Biofermen painonhallintajuoman lisäksi finaalissa olivat Saparokujan ILMO ilmakuivattu porsaanniska, Patakukkosen Patakukkonen muikku, Robertsin mustikkavadelma marjajuoma sekä J. Martinin vähähiilihydraattisen Skarppi Näkkäri. Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Raadissa olivat mukana pääsihteeri Juha Beurling (Kuluttajaliitto ry), ruokasivuston pitäjä Kati Jaakonen (Hellapoliisi), professori Marja Mutanen (Helsingin yliopisto), johtaja Anu Ora (Suomen Lähikauppa Oy), free lance -toimittaja Suvi Rüster, johtaja Eeva-Liisa Ryhänen (MTT), kokki Jyrki Sukula ja johtaja Marleena Tanhuanpää (ETL). n Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 17 n AJANKOHTAISTA Kalatalouden kasvumahdollisuudet pitää hyödyntää Kuva: Pro Kala ry 90 80 70 Muu tuontikala 60 Muu kotimainen kala 50 40 Silakka 30 Tuotu lohikala 20 10 0 Kotimainen kirjolohi 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Suomi on tuhansien järvien ja laajan rannikkoalueensa kautta kalatalouden luvattu maa. Kala on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, ja Suomi on edelleen kalan kulutuksen kärkimaita. Kaksi kolmasosaa Suomessa kulutetusta kaupallisesta kalasta oli 1980-luvun alussa kotimaista. Silloin suomalaiset söivät yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa ja lähes 10 miljoonaa kiloa muuta kotivesistä pyydettyä luonnonkalaa. Suomalaiset olivat 1980-luvulla maailman eturintamassa ruokakalan kasvatuksen kehittämisessä ja vuosikymmenen lopulla maailman suurin ison kirjolohen tuottaja. Kasvatettu kala korvasi perinteistä silakkaa. Isokokoinen, varmemmin tarjolla oleva kasvatettu kala innosti keskusliikkeitä investoimaan kalatiskeihin, minkä vuoksi suomalaisilla on tänäkin päivänä kalaa kattavasti tarjolla vähittäiskaupoissa. 100 1000 tn Suomen kalatalous on uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva, kehityskelpoinen elinkeino, mutta kasvun ehdot pitää sopia nopeasti. Tuodun lohikalan määrä on Suomessa moninkertaistunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kotimaisen kalan osuus on enää alle kolmannes kokonaistarjonnasta. Kuvassa määrät ovat kokonaisen kalan painona, paitsi muu tuontikala tuotepainona. Kotimaisen kalan osuus kolmannes Lohikalojen tuotanto maailmalla moninkertaistui 1990-luvulla samalla, kun kotimaisten kasvattajien tuotantoa alettiin ympäristösyistä rajoittaa. Tuorekalakauppa avattiin kansainväliselle kilpailulle Suomen liittyessä EU:hun. Norjalaista lohta on sen jälkeen virrannut Suomen markkinoille. Kotimaisten alkutuottajien kilpailukyky on puolestaan heikentynyt. Tiukentuneet ympäristöluvat ovat heikentäneet suomalaisen kalankasvatuksen kilpailukykyä, kun taas kalastuksen ongelmat ovat monimuotoisemmat. Pohjanlahden lohenkalastusta säädellään voimakkaasti. Viimeisen viidentoista vuoden aikana nopeasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat verottavat oman osansa kalavaroista niin luonnosta kuin pyydyksistä. Vesien rehevöitymisen myötä lisääntyneet särkikalat haittaavat arvokkaampien kalalajien pyyntiä. Ammattikalastus on myös usein julkisen riepottelun kohteena, kun kalan ja kalavesien suojeluun ja käyttöön liittyviä näkemyksiä kärjistetään ja asetellaan vastakkain julkisuudessa. Epävarmassa toimin- Perinteiset luonnonkalat ovat nykyisin arvostettuja erikoistuotteita. 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi taympäristössä kalatalouden alkutuottajien määrä on nopeasti vähentynyt, mikä supistaa entisestään erityisesti kotimaisen luonnonkalan tarjontaa. Tällä hetkellä kotimaisen kalan osuus on alle kolmannes kotimaassa myydystä kalasta. Kalakaupan liikevaihto kaksinkertaistunut EU-aikana Kalan tuonnin helpottuminen avasi kuitenkin uusia kasvumahdollisuuksia kotimaiselle kalanjalostusteollisuudelle. Kalan tukkukauppa- ja jalostussektori on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa EU-jäsenyyden aikana, kun raaka-aineen saatavuus ei enää rajoittanut kasvua. Kuluttajat ovat arvostaneet edullista ja tasalaatuista norjalaista lohta. Kalateollisuus on myös halunnut investoida loheen, koska se on pystynyt tuotantoa koneistamalla ja automatisoimalla parantamaan jalostuksen tuottavuutta. Nyt Norjan lohi onkin jo määrältään suurin yksittäinen kalatuote Suomen markkinoilla. Punalihaiset lohikalat kattavat puolet kotimarkkinoiden kalamäärästä, ja niistä tehdyt tuotteet muodostavat kalan jalostuksen ja kaupan perusvirran. Perinteiset luonnonkalat ovat puolestaan nykyisin arvostettuja erikoistuotteita, joita on usein vain vähän kausiluonteisesti tarjolla. Kaikesta huolimatta Suomella on edel- leen mahdollisuus olla kalatalouden luvattu maa − tuhannet järvet, saaristoalueet ja kalavarat ovat vieläkin olemassa. Lähes kaikki suomalaiset kuluttajat syövät kalaa, arvostavat erityisesti kotimaista kalaa ja haluaisivat lisätä sen käyttöä. Suomen väestö vanhenee, ja terveellisten elintarvikkeiden kulutus kasvaa. Innostus lähiruokaan vaikuttaa pysyvältä ilmiöltä. Ammattitaitoisia ja kehittämishaluisia alkutuottajiakin on vielä jäljellä. Edellytykset kotimaisen kalan käytön lisäämiselle ovat olemassa, jos alkutuotannon kasvulle luodaan edellytykset. Kestävä vesiviljely lupaava mahdollisuus EU:kin on havahtunut kalaomavaraisuuden laskuun − enää kolmannes sisämarkkinoilla kulutetusta kalasta on jäsenmaiden kalastamaa tai kasvattamaa. Tämän vuoksi EU:ssa etsitään keinoja tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Lupaavimpana mahdollisuutena nähdään vesiviljelyn kehittäminen, koska kalastusta ei voida enää merkittävästi lisätä. EU:n uusi yhteinen kalatalouspolitiikka ja tuleva Euroopan meri- ja kalatalousrahasto painottavat kalatalouden elinkeinojen kestävää kehittämistä. Vesiviljelyn kasvu ja kalastuksen kehittäminen pitää tapahtua sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologisesti kestävällä tavalla. Suomen vesiviljely on jo pitkään ollut kestävän kehityksen tiellä. Elinkeino on vähentänyt 1990-luvun alusta ravinnekuormitustaan 70 prosentilla, ja muillakin ekologisen kestävyyden osa-alueilla on tapahtunut huimaa kehitystä. Kalan kasvatuksessa käytetään ympäristöystävällisiä rehuja, ja merialueilla on kalatalouden ja ympäristötahojen yhteistyönä tunnistettu tuotannon kasvuun sopivia vesialueita. Itämeren kalasta tehdyllä rehulla kalankasvatuksen ravinteita voitaisiin kierrättää siten, että elinkeinosta tulisi täysin kuormitusneutraali. Sisävesillä on otettu käyttöön edistyksellistä ympäristötekniikkaa, jolla tuotantoa voidaan kasvattaa hyvin vähäisin ympäristövaikutuksin. Suomalaisessa kalankasvatuksessa kehitetään maailmanmittakaavassa ainutlaatuisia suljettuja energian ja ravinteiden kierrätysjärjestelmiä. Elintarviketeollisuuden KONEITA JA LAITTEITA 40 vuoden kokemuksella suunnittelu - valmistus - asennus käyttöönotto - koulutus Ota yhteyttä, niin ideoidaan yhdessä juuri Teidän tarpeisiinne sopiva ratkaisu: TJ Antti Lindfors p. 0400 660 991 [email protected] LINDFORS STEEL -YHTIÖT Lindfors Steel Oy Keskustie 23 61850 Kauhajoki FINLAND Lindfors Steel OÜ www.lindforssteel.com Juurvilja 3, Aluvere küla 44305 [email protected] Sõmeru vald, Lääne-Virumaa tel. +358 6 231 5396 ESTONIA fax. +358 6 231 5116 Tervetuloa FoodTec-messuille osastollemme 6e93 Suomessa vahvat luonnonkalakannat Suomessa on myös vahvat luonnonkalakannat, joita voidaan kaupallisesti hyödyntää kestävästi. Viime aikojen julkinen keskustelu osoittaa, että toiminnan kestävyys ei ole kaikille itsestäänselvyys. Tämän vuoksi kalastuksen kestävyyttä pitää jatkossa entistä avoimemmin ja laajemmalla yhteistyöllä kehittää. Kalatalous on Suomessa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva, kehityskelpoinen elintarviketuotannon muoto. Yhteiskunnan tulisi kuitenkin nopeasti pystyä sopimaan, millä ehdoilla kotimaisen kalatalouden sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kasvu voidaan toteuttaa. n Jari Setälä tutkija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos jari.setala(at)rktl.fi Puh: 0207 51 3100 Fax : 0207 51 3309 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 19 n AJANKOHTAISTA Tekes-rahoitusta monentyyppisiin hankkeisiin Tekes on käynnistynyt useita ohjelmia, jotka ovat myös elintarvikealan toimijoille kiinnostavia. Tekesin asiantuntijat neuvovat mielellään hakemisprosessin läpiviennissä. Heihin kannattaakin ottaa yhteys jo ennen hakemuksen jättämistä. Tekesin ohjelmiin kannattaa pyrkiä mukaan, mikäli se vain sopii yrityksen omaan strategiaan ja kehitystyöhön. Ne tarjoavat rahoitusta ohjelman tavoitteiden mukaisille tutkimus- ja kehitysprojekteille sekä ohjelmapalveluita, joilla edistetään ohjelmaan osallistujien verkottumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaosaamisen kehittymistä ja tutkimustulosten siirtoa pk-yrityksiin. Ohjelmat luovat myös yhteisön, jossa kilpailijat voivat kohdata toisensa kumppaneina. Ja mikä parasta, ohjelmissa on mahdollista saada julkisuutta toteutettujen projektien tuloksilla. Tällä hetkellä Tekesissä on menossa ainakin neljä ohjelmaa ja yksi aktivointihanke, joiden sisältöön ja tarjontaan kannattaa tutustua huolella, jos yritys miettii julkisen rahoituksen hakemista kehitystyöhönsä. Fiiliksestä fyrkkaa Vuosina 2012–2018 toteutettavan ohjelman Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä missiona on auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettomuus arvonluonnin mahdollisuutena ja hyödyntämään sitä kilpailuedun lähteenä. Ohjelma nostaa aineettoman pääoman, tunteen ja asiakkaan kokeman arvon liiketoiminnan keskeisiksi ajureiksi teknologian rinnalle. − Visiona on, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa toimivat yritykset profiloituvat maailman parhaina aineettomien sisältöjen hyödyntäjinä arvon luomisessa asiakkaalle. Suomessa on laaja, monitieteinen ja kansainvälisesti houkutteleva osaamispohja vahvaan asiakasymmärrykseen perustuvalle aineettomalle arvonmuodostuk- 20 selle, ohjelmapäällikkö Minna Suutari Tekesistä kertoo. Uudet ansaintalogiikat ja liiketoimintamallit, asiakasymmärrys ja asiakkaan kokema arvo sekä kokeileva ote ja yllätykselliset kumppanuudet ovat Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman ytimessä. Ohjelman tavoitteet ovat: 1) Suomeen syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisiä verkostoja, joissa aineettomat sisällöt ovat arvonmuodostuksen ytimessä. 2) Yritysten käyttöön tarjoutuu uusia keinoja ja menetelmiä asiakasymmärryksen kehittämiseen. 3) Yrityksiin syntyy uusia keinoja ja osaamista, joiden avulla ne voivat nykyistä paremmin johtaa, hallita ja suojata aineetonta pääomaansa. 4) Suomeen syntyy aineettoman arvonluonnin monitieteinen osaamispohja, joka yhdistää aineettomuutta koskevan tutkimuksen markkinoita ja elinkeinoelämää uudistavaan tutkimukseen ja yritysten toimintaan. 5) Suomeen syntyy uusia osaamisen siirron mekanismeja, joilla osaamista aineettomasta arvonluonnista voidaan levittää. Liideri liiketoiminnan uudistamiseen Vuonna 2012 käynnistynyt ohjelma Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Tekes haluaa nostaa Suomen työpaikat Euroopan parhaiksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelma kestää vuoteen 2018 asti. − Liiketoiminnan uudistaminen edellyttää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Tarvitaan kykyä kulkea edellä muita – kykyä ajatella uudella tavalla ja toteuttaa uusia ratkaisuja. Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen rinnalla uudistetaan työnteon tapoja. Työtä tehdään uudella tavalla monenlaisten kumppanien kanssa. Työjärjestelyt yksilöllistyvät, ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Tekesistä selvittää. Ohjelmalla on kaksi keskeistä teemaa liiketoiminnan kehittämisessä: Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi 1) Työntekijöiden osallistuminen tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen. Yritysten kannattaa miettiä, miten hyvin työntekijöiden ideat ja osaaminen ovat käytössä. 2) Uudenlaiset työnteon tavat. Tässä kohtaa yrityksen on hyvä pohtia, miten yrityksessä on jaettu vastuuta ja johtajuutta, onko käytössä yksilöllisiä ratkaisuja, miten verkostoja ja tietotekniikkaa hyödynnetään ja etsiikö yritys malleja tulevaisuuden työhön ja työn tekemiseen. Ohjelma haastaa yrityksiä uudistamaan työnteon tapoja tuotteiden ja palvelujen kehittämisen rinnalla. − Haemme myös julkisen sektorin organisaatioita, jotka uudistavat palvelutoimintojaan innovaatioiden avulla. Testaa ja uudistu, Liideri-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden uusien toimintamallien kokeiluihin yrityksessä, Rouhiainen kehottaa. Biologisen tiedon hyödyntämiseen Biologisen tiedon määrä lisääntyy ennen näkemätöntä vauhtia, paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Siksi on suuri tarve entistä tehokkaammille työkaluille ja uusille palveluille. Biologisen tiedon hallinnalla tarkoitetaan biologisista lähteistä, kuten terveydenhuollosta saatavan tiedon käsittelyä ja analysointia sekä käyttöä eri alojen sovelluksissa hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT). − Vuoden 2012 lopulla alkaneen, kaksi vuotta kestävän BioIT – Biologisen tiedon hallinta -ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen. Ohjelma tarjoaa kumppanuuksia, tietoja asiakastarpeista ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, rahoituspäällikkö Pauli Saarenketo Tekesistä kertoo. Tällä hetkellä alueella toimii noin 40 erikoistuneen yrityksen joukko ja on nähtävissä, että ala tarjoaa merkittäviä kasvun ja uusiutumisen mahdollisuuksia sekä uusille että vakiintuneille toimijoille. − Elintarviketeollisuus voi esimerkiksi hyödyntää ravitsemustieteestä saatavaa tietoa kehittäessään terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita. Ympäristön tilasta saatavan tiedon tulkinnalla voidaan tuottaa ratkaisuja ilman laatuun ja vesistöjen tai maaperän tilaan liittyviin kysymyksiin. Ympäristömittaukset ovatkin yksi Bio-IT-alueen kiinnostavimmista sovelluksista, Saarenketo selvittää. Tie kestävään talouteen Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelman pääteema on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle. Ohjelma tarkastelee aihetta systeemisen muutoksen näkökulmasta ja haastaa toimijoita uudistumaan. Ohjelma on alkanut vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen 2015. Se on suunnattu kotimaisille yrityksille, jotka etsivät roolia vihreästä kasvusta tai haluavat kehittää liiketoimintaansa kestävän talouden arvoverkkojen kautta. Erityisfokus on pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisessä. Arvoverkkojen luominen ei kuitenkaan onnistu ilman vahvaa tutkimuksen panostusta, suuntaa näyttäviä suuryrityksiä sekä uusien toimintatapojen jalkautumista tukevaa julkista sektoria ja järjestöjä. Green Growth -ohjelma rahoittaa tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka synnyttävät strategista osaamista ja tunnistavat uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia nykyistä olennaisesti alhaisemman energia- ja materiaali-intensiteetin tuote- ja palveluketjuista. − Tavoittelemme siis harppauksellisia ympäristöinnovaatioita, joilla on kasvupotentiaalia kansainvälisesti, ohjelmapäällikkö Kari Herlevi Tekesistä tiivistää. Kampanjalla apua kansainvälistymiseen Vuonna 2012 käynnistyneellä Uudistuva teollisuus -kampanjalla Tekes haastaa pksektorin teollisuusyrityksiä kehittämään kilpailukykyään. Kampanjalla Tekes etsii markkinoilla jo toimivia valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa ja teknologiaansa. Tavoitteena on Innovatiivisia pakkausratkaisuja vuodesta 1983 yritysten aito, kannattava kasvu pitkällä aikavälillä, taustalla on tarve vastata kansainvälistyvän kilpailun haasteisiin. − Tyypillisesti yritys tarvitsee apua esimerkiksi liiketoiminnan muutostilanteessa. Muutostilanteita voivat olla esimerkiksi yrityskaupat tai sukupolvenvaihdokset, yleensäkin tilanteet, joissa liiketoiminnan strategiaa voi ja ehkä pitääkin muuttaa. Lopulta kyse on kasvun rakentamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta, kertoo kampanjan vastuuhenkilö Matti Säynätjoki Tekesistä. Uudistuva teollisuus -kampanjassa luodaan mahdollisuuksia pk-yrityksille hankkia käyttöönsä parhaita asiantuntijoita auttamaan liiketoiminnan kehittämisessä. Yritysten on helppo saada apua kampanjasta, sillä hakemuksen lisäksi tarvitaan vain vapaamuotoinen projektisuunnitelma. n Raija Ahvenainen-Rantala lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/ www.tekes.fi/info/teollisuus Innovation since 1983 Tule tutustumaan Pactec-messuille 3.–5.9. osastollemme 6h101! www.itwhaloila.com Machines & Service ITW Haloila • 21250 Masku (Finland) P. (02) 437 6111 • [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 21 n TEEMA PUHEENVUORO Suomen elintarviketeollisuus voi nostaa kilpailukykyään modernin teknologian avulla. Parannukset kohdistuvat ydintoimintaan eli valmistukseen. Suomessa ei ole harvinaista, että tuotteen lakisääteiset tiedot syötetään laitteisiin käsin jokaisen tuotevaihdon yhteydessä. Reklamaatiotilanteessa raaka-aineiden alkuperän selvittäminen paperitulosteista ja lukuisista taulukoista voi kestää päiviä, kuten viimeisimmässä hevosenlihaskandaalissa saimme todeta. Vertailun vuoksi hollantilaisten Campina: jokainen kuluttaja voi käydä tarkistamassa maitotuotteiden alkuperätiedot kätevästi nettiselaimella tuotteesta löytyvän tunnuksen avulla. Tuotteiden jäljitettävyys luo luottamuksen tuotteisiin ja yritykseen. Se muuttaa tuntemattoman maitotölkin yksilölliseksi ja luotettavaksi tuotteeksi, jolla on oma tarinansa. Tässä tapauksessa jäljitettävyyden mahdollistava ratkaisu on liiketoiminnan strateginen työkalu. Samalla tavalla automaattinen laaduntarkastus, tuotantotehokkuuden mittaaminen, tuotekatelaskennan työkalut ja tuotannon raportointi ovat työkaluja liiketoiminnan johtamisessa. Ne ovat investointeja, joille on vaikea laskea päiväntarkkaa takaisinmaksuaikaa. Toisaalta ne mahdollistavat nopean ja läpinäkyvän toimitusketjun, laadukkaat tuotteet sekä nopeat muutokset kuormituksen optimoinnissa. Valmistus IT kuntoon Valmistus ja sen johtaminen ovat elintarvikkeita tuottavan yrityksen ydinosaamista. Valmis tuote on se, josta asiakas maksaa ja johon kaikki yrityksen kulut lopulta kohdistuvat. Siitä huolimatta juuri valmistukseen liittyvän informaatioteknologian käytössä on suomalaisissa yrityksissä eniten parannettavaa. Harva voisi enää kuvitella, että matkalaskut täytettäisiin mustekynällä paperille tai henkilöstöosasto vastaanottaisi työhakemukset postin kautta. Talousosasto olisi kauhuissaan, jos kirjanpito perustuisi satojen Excel-taulukoiden varaan ja varastohenkilöstön päivät kuluisivat varastosaldoja täsmätessä taulukkolaskennan avulla. 22 Tämä on kuitenkin arkipäivää tuotannossa. Suurin osa hienokuormituksesta tehdään edelleen taulukoilla. Tuotantotilaukset ja reseptit kulkevat tuotantoon paperilla. Tuotannon jäljitettävyys-, tehokkuus- ja toteumatiedot jäävät nekin paperille tai syötetään käsin viiveellä järjestelmään. Tuotetietojen oikeellisuus on kiinni siitä, tuleeko yksittäiselle laitteelle syöttäneeksi oikean koodin kaiken kiireen keskellä. On luonnollista, että virheitä sattuu ja ne heijastuvat tuotteiden kustannuksiin sekä asiakastyytyväisyyteen. Keinoja löytyy Hyvä uutinen on se, että Suomessa on valtava määrä osaamista, jonka avulla tämä osa yritysten liiketoiminnasta saadaan kuntoon. Samalla saamme korjattua kuluttajien luottamuksen suomalaisiin elintarvikkeisiin. Se vaatii valmistavan teollisuuden yrityksiltämme halua arvioida investointien hyötyjä kvartaalia pidemmällä aikavälillä – ja toisaalta teknologiatoimittajilta kanttia palvella asiakkaitaan kustannustehokkaimmilla ratkaisuillaan. Myös kuluttajan tulee osata vaatia kotimaisia, eettisiä ja läpinäkyvästi valmistettuja tuotteita. Näin meillä on mahdollisuus nauttia hyvillä mielin kotimaisista, laadukkaista ja huokeista elintarvikkeista myös tulevaisuudessa. Valinnan paikka Maataloustilastojen mukaan Suomessa on lähes 60 000 maatilaa, jotka käyttävät hyödyksi 2,3 miljoonaa hehtaaria maata. Vajaan 20 vuoden aikana maatilojen määrä on lähes puolittunut. Samalla elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin 382 miljoonaa kiloa lihaa, 76 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2005. Maataloustuotteet sekä niistä jatkojalostetut elintarvikkeet tarjoavat tuotanto- ja toimitusketjun varrella elannon merkittävälle osalle suomalaisia. Maatalouden tulevaisuus Suomessa ei näytä hyvälle. Kuluttaja ei vaikuta tällä hetkellä ymmärtävän kotimaisen tuotannon arvoa. Tämä näkyy jatkuvasti kasvavana tuontina. Tullin mukaan sian, naudan ja siipikarjan tuonti lisääntyi vuosien 2011 ja 2012 vä- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: Sami Perttilä Huolena huomisen kotimaisuus lillä yhteensä 8,2 miljoonaa kiloa eli 25 prosenttia. Onneksi lihan kulutus on kasvanut, ja kasvaneesta tuonnista huolimatta suomalaiset tuottajahinnat nousivat viime vuonna reilun kymmenyksen. Jos kuluttajat siirtyvät tulevaisuudessa voimakkaammin käyttämään halpaa tuontilihaa, voi tuottajahintoihin kohdistua laskupaineita. Edessä on valintoja. Syömmekö Suomessa tulevaisuudessa ulkolaista, halvalla tuotettua ruokaa, vai pyrimmekö pitämään myös suomalaisen hyvälaatuisen lähiruuan haluttavana ja kustannustehokkaana vaihtoehtona kuluttajille? MTT:n mukaan vuonna 2011 sianlihan kuluttajahinnasta tuottajalle jäi noin 20 prosenttia. Arvonlisäveron jälkeen kaupan ja teollisuuden osuudeksi jää 68,5 prosenttia. Pienestä 20 prosentin tuottajaosuudesta on enää vaikea tinkiä. Paljon jää siis kaupan ja elintarviketeollisuuden harteille. Kuluttajien valinnat ja halu maksaa suomalaisuudesta merkitsevät paljon. Kuluttajien käyttäytymistä on kuitenkin lopulta vaikea ohjailla muuten, kuin tarjoamalla oikeanlaisia tuotteita sopivasti hinnoiteltuna. Vastuu haluttavasta tarjonnasta ja kustannustehokkaasta tuotannosta jää teollisuudelle. Siinä meillä on nyt mahdollisuus kehittyä! n Antti Varis kehitysjohtaja Oy Delta-Enterprise Ltd antti.varis(at)d-e.fi n PAKINA Loogista logistiikkaa Sata vuotta sitten suomalaiset söivät enimmäkseen paikallisruokaa, kuten muutkin sivistyneet syöpöt eurooppalaiset. Mitä nyt englantilaiset vähän söivät suomalaista voita ja siirtomaista siirrettyjä tavaroita, mutta ne luettiinkin silloin lähiruuaksi. Sittemmin lähes kaiken kuljetuskestävän ja/tai suuren ominaispainon omaavan ruuan valmistus on keskittynyt muutamille harvoille paikkakunnille. Ensimmäisenä katosivat pienet meijerit ja pienet panimot, maidosta tehdyt tuotteet kun kestävät kuljetusta vaikka liki maailman ääriin, kuten uusiseelantilainen maitojauhe, juusto ja voi osoittavat. Panimoiden keskittymistä puolustettiin joskus jonkun paikkakunnan hyvällä vedellä, vaikka sitä Suomessa on joka paikkakunnalla, ehkei nyt kuitenkaan aivan yhtä hyvää kuin Dortmundissa. Panimoiden keskittymisen mahdollistivat muut raaka-aineet, maltaat ja humala ne vasta matkailua kestävätkin, ja hiivalla ei ole kotiseutua. Elintarviketeollisuuden keskittymisessä itä ja länsi ovat lyöneet kättä, entisen itänaapurinkin elintarvikevalmistuksen kehittämisohjelmat melkein kalpenevat länsimaisen, ihan luonnostaan tapahtuneen keskittymisen rinnalla. Kotimaassa keskittymistä tuettiin ensin ohjaamalla raaka-ainetuotantoa poliittisin päätöksin huitsin nevadaan, sinne missä ei ole syöjiä. Nyt raaka-ainetuotannon pitää olla suurta, lehmiä oltava vähintään sata, sikoja tuhat, kanoja kymmeniä, broilereita satoja tuhansia, hehtaareista tietysti puhumattakaan, jotta kuljettaminen jalostettavaksi kannattaisi. Keskittämisen kehityksen huumassa vain unohdettiin, että kaikki asiakkaat kaikkialla eivät halua samanlaista olutta, juustoa, leipää tai voita. Suuren tehtaan suuri linja ei kovin nopeaan vaihteluun taivu. Sitten onkin ihmetelty kuljetuskustannusten osuutta ruuan hinnassa, kuljetusten kalleutta, rappeutuvaa tiestöä – ja lisääntyvää kaukokulkeutuvan ruuan syöntiä. Ei ruuan tuotanto ainoa keskittynyt asia ole; ennen perinteinen posti lajiteltiin kiskoilla pyörien päällä, nyt se vain kuljetetaan suuriin lajittelukeskuksiin eteläiseen Suomeen ja sieltä lajiteltuna taas takaisin postin saajille pohjoiseen. No, toki joku vielä etelässäkin taitaa lähettää lähikirjeitä ja paikallisetanapostia. Alueelliset terveyden-, sairauden- ja vanhuudenhoitotehtaat tekevät tuloaan, kun muuhun ei ole enää varaa. Silloin ennen, kun maamme Suomi oli vielä köyhä, vanhainkotejakin oli joka niemen notkossa ja saarelmassa. Historia kun on aaltoliikettä, tuleekohan hoitopuolelle kaiken keskittämisen jälkeen lähihoitoliike? Tai hitaan hoidon liike? Ruuan tuotannossa näin kävi. Samanlaisiin eväisiin kyllästetyt kuluttajat ja bulkkihinnan kylläännyttämät tuottajat ovat perustaneet jos jonkinlaista vaihtoehtoliikettä ruokapiireistä ja lähisyömisestä hitaaseen ruokaan. Mutta vaikka miten vaihtoehtoisesti toimisi, lähiruokakaan ei itsestään liiku, mikä on loogista. Sitäkin täytyy kuljettaa, ainakin lähietäisyydelle, mikä puolestaan maksaa sitä enemmän mitä pienemmistä nyyteistä on kyse. Sekin on loogista, vaikka kaikkien logiikkaan ei mahdu, että naapurituottajat eivät toistensa tuotoksia voi ilman liikennelupaa kuljettaa. Täytyy siis keksiä uutta logistiikkaa. Suomen sisäiset liikenneyhteydethän ovat pääasiassa vertikaalisia etelä-pohjoislinjoja. Jos yhdistetään reittilennot ja ruuan valmistus, voidaan joidenkin tuotteiden valmistus ja jakelu ratkaista varsin edullisesti. Ajatellaan vaikkapa broilereita, jos ne nykyisen autokyydin sijaan lastattaisiin lentokenttien laidalla sijaitsevista kasvattamoista suoraan yhdistettyyn tuotanto- ja matkustussuihkukoneeseen, kyniminen tapahtuisi automaattisesti lähtökiidon ilmavirralla. Höyhenet ja muutkin jätteet voi helposti levittää suoraan ravinnekiertoon pelloille parilla ylimääräisellä kaarroksella. Suihkumoottorien poistovirtaus soveltuu hyvin grillaukseen ja paahtoon, kärytkään eivät haittaa. Yläilmojen kylmyys tietysti pakastaa tuotteet nopeasti (maissa alle -50 °C:n pakastuslämpötila on pelkkä haave). Valmiit tuotteet sitten pudotetaan kohdeohjatuilla liitolaskuvarjoilla joka ikiseen kyläkauppaan. Jakelu tulee halvaksi, sillä sehän maksaa vain pudottamisen vaivan, painovoima kun huolehtii alaspäin menosta. Koska kehitys kehittyy kehittymistään ja logistiikka tulee yhä loogisemmaksi, tämä on seuraava kehitysaskel varastojen pyörillä olemisesta. Ruoka ilmassa ja ruokaa ilmasta, vaikkei sekään aivan ilmaista ole. π Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry Tervetuloa FoodTec 2013 –messuille 3.-5.9.2013 osastollemme 6d112 tutustumaan laadukkaaseen ja monipuoliseen ruoanpakkauskonseptiimme sekä runsaaseen take away –rasioiden valikoimaamme. Duni Oy, Elimäenkatu 29, 00510 Helsinki, Puh. (09) 868 9810 [email protected] www.duni.fi DF46 Rasianpakkauskone www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 23 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Meijeri pystyyn ja kannattavaksi parissa vuodessa Artic Milk Oy valmistaa erikoistuotteita paikallisesta maidosta Kiuruvedellä. Entisissä luomujuustola Lumolan tiloissa toimiva meijeri ylsi kannattavaksi lyhyessä ajassa. Pitkän uran meijerialalla tehnyt Juha Lundström perusti Arctic Milk Oy:n keväällä 2010 yhdessä tuntiopettaja Riina Pal- mun ja keittiömestari Heikki Ahopellon kanssa. Nyt hän omistaa koko yrityksen ja on sen toimitusjohtaja, juustomestari ja tuotantovastaava. Oman meijerin perustaminen ei ollut itsestään selvää edes pitkän linjan ammattilaiselle, jolla on monta rautaa tulessa. Juha Lundström asuu ja pitää hevostilaa Ypäjällä yhdessä toisen osakkaan kanssa. Hevostilan pito innosti hakemaan Mustialaan opiskelemaan hevostalousagrologiksi, mutta opetustyöt ja meijerin perustaminen ovat viivyttäneet valmistumista. − Olen viimeistä talvea vaille valmis: Eräänä keväisenä päivänä Heikki Ahopelto soitti ja kysyi, tulisinko Ahlmanin ammattiopistolle opettamaan maito- ja lähiruoka-asioita. Ahlmanilla oli myös ns. maitokeittiö, jossa jalostettiin omaa maitoa juustoiksi. Huhtikuussa 2010 perustimme Riina Palmun ja Heikki Ahopellon kanssa Artic Milk Oy:n. Siitä se lähti meijerin perusta- Kuvat: artic milK/Katri BiSS Toimitusjohtaja-juustomestari Juha Lundströmillä on kädessään ruohosipulijuustoa, joka on suosittua uunikalan päällä. Muotitukseen menevä harkko painaa noin 4,5 kiloa, vähittäispakkaus 230 grammaa. 24 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuvat: artic milK/Katri BiSS minen tyvestä puuhun, Juha Lundström kuvailee yrityksen perustamisvaiheita. Keväällä 2011 oli aika päättää, lopetetaanko toiminta vai kasvetaanko. Tuolloin Artic Milkin juustoeriä oli jo valmistettu Lumolan entisissä tiloissa Kiuruvedellä. Elokuun viimeisellä viikolla tilat siivottiin, pakkauskoneet uusittiin ja tehtiin joitakin korjaustöitä, muun muassa vaihdettiin uudet letkut. Samanaikaisesti A & A Niemitalo lopetti juustonvalmistuksen Pudasjärvellä ja siirsi tuotannon Kiuruvedelle. − Olin kuukauden yksin töissä. Kun leipäjuuston teko alkoi, palkkasin elintarvikeinsinööri Juha Harjun. Minä hoidin valmistuksen ja hän paiston, pakkaamisen, lähettämön ja tietotekniikan, Juha Lundström kertoo tuotannon alkuajoista. Nyt meijerissä työskentelee kahdeksan ihmistä vakituisesti. Kesäisin ja sesonkiaikoina käytetään myös kausityövoimaa. − Sopivan henkilönkunnan löytäminen oli melko vaikeaa ja kouluttaminen kovaa hommaa. Nyt kaikki Artic Milkin työntekijät tekevät kaikkia tehtäviä, minkä lisäksi jokaisella on omat erikoistyönsä. Juustojen myyntiä hoitavat provisiopalkkaiset myyntiedustajat. Tavoite kasvattaa liikevaihtoa vuosittain Meijeri käytti viime vuonna juustonvalmistukseen 720 000 litraa maitoa. Leipäjuuston osuus tuotannosta oli vuonna 2012 noin 80 prosenttia, mutta kuluvan vuoden alusta alkaen sen osuus on pudonnut 65 prosenttiin. Viime vuosi oli myös taloudellisesti tärkeä, sillä tilikausi ylsi plussalle. Vuonna 2011 liikevaihto oli 98 000 euroa, viime Juha Lundströn huuhtelee esipuristusallasta, meijerityöntekijä Merja Kärkkäinen siirtää vuohenjuustoleipiä muotituksesta paistoon ja Mikko Kärkkäinen huolehtii juustoleipien muotituksesta. Juustolaan on näköyhteys ikkunan läpi Kiuruveden ABC-myymälästä. Juustolan töitä seurataan lasin läpi viikoittain, mutta eniten katsojia on kesäisin. vuonna jo 851 000 euroa. Kuluvan vuoden tavoite on 1,2−1,5 miljoonaa euroa. − Tavoite on kasvattaa liikevaihtoa vuosittain noin 3 miljoonaan saakka, Juha Lundström sanoo jämäkästi. Yrityksen rahoittajana on ollut Ypäjän osuuspankki, ja se on saanut Finveran käyttöpääomalainaa. Ely-keskus on myöntänyt laiteinvestointiavustuksia, mutta ne tuloutuvat takautuvasti vasta seuraavalle tilikaudelle. Artic Milkin vähittäiskauppatuotteita myydään muun muassa pääkaupunkiseudun, Pohjois-Savon ja Turun ruokakaupoissa, mutta horeca-tuotteiden osuus on vielä pieni. Viime vuonna sopimusvalmistuksen osuus oli puolet tuotannosta, mutta jat- kossa se vähenee, ja omat tuotemerkit vahvistuvat. − Keskitymme vain kotimaiseen tuotantoon. Teemme hyviä, suomalaisia meijerituotteita suomalaisesta maidosta. Juhannusjuusto eli punainen hera oli iso sesonkituote viime vuonna. Arvostan vanhoja reseptejä ja tekotapoja. Emme jäljittele ison juustolan prosesseja, Lundström kuvaa yrityksen toimintatapaa. Yksi hyvä valtti on Kosher-tuotteiden valmistaminen. Kosher-tuotannossa on nyt kypsytettyjä erikoisjuustoja, leipäjuustoa ja munajuustoa. − Meillä on Kosher-merkki tietyille tuotteille, joissa käytetään vain kasvipohjaisia juoksutteita, Juha Lundström tarkentaa. Erikoistuotteita paikallisesta maidosta Vuohitila Tähti tuottaa kaiken Artic Milkin käyttämän vuohenmaidon. Juha Lundström piipahtaa tilakäynnillä pari kertaa vuodessa. Ypäjälle rekisteröity Artic Milk Oy toimii Kiuruvedellä entisissä luomujuustola Lumolan tiloissa. Meijerin toiminta perustuu paikalliseen raaka-aineeseen ja käsityönä tehtyihin erikoistuotteisiin: kaikki tuotteet valmistetaan paikallisten maatilojen maidosta, jonka toimittavat Valio ja Vuohitila Tähti. Lähitilat käyttävät juustonvalmistuksessa syntyvän heran karjanrehuksi. Juustonvalmistus aloitettiin vuokratuilla tuotantolinjoilla eri meijereissä. Syksyllä 2011 meijeritoiminta siirtyi Kiuruvedelle. Nyt tiloissa tehdään hellävaraisella prosessoinnilla, vain pastöroimalla, ja vähillä lisäaineilla juustoja, jogurtteja ja rahkaa valtakunnalliseen jakeluun. Lisäaineet korvataan korkealla hygieniatasolla ja suojamikro- beilla. Sitruunahappoa ja kaliumsorbaattia käytetään joihinkin erikoistuotteisiin. Tuotteet myydään pääosin vähittäiskauppaan ja kuljetetaan Itellan elintarvikekuljetuksina ympäri maata. Kun tuote lähtee meijeristä iltapäivällä kahdelta, se on asiakkaalla seuraavana aamuna. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 25 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuljetusten järjestyminen Itellan kylmäkuljetuksina on ollut ratkaiseva tekijä saada tuotteet nopeasti asiakkaille ympäri maata. − Jos tuotantomäärät kasvavat, meijeriin on pakko rakentaa uusi lähettämö, kylmämateriaalivarasto ja keräilyalueet vuoden, kahden päästä. Lähetyksiä on jo nyt melkoisesti. Esimerkiksi maaliskuussa oli omia lähetyksiä noin 200 ja saman verran Niemitalon juustolan lähetyksiä, Lundström laskee. Kuvat: artic milK/Katri BiSS Suurimmat ongelmat ja onnistumiset Juha Lundström muistuttaa, että kun kasvu on nopeaa, käyttöpääoman tarve kasvuun nähden on yksi haaste. Muita ovat rekrytointi ja henkilöstön koulutus, taloushallinnon täsmällisyys ja nopeus, logistiikkakysymyksen ratkaisu sekä maitoraakaaineen saatavuuden turvaaminen. − Suurin onnistuminen on, että saatiin tilikausi 2012 plussalle. Tämä on hyvä saavutus, kun on lähdetty tyhjästä alkuun. Perinteinen kainuulaistyyppinen juustoleipä maistuu kahvin kera. Plussaa ovat hyvät, hygieeniset tilat, itse koulutettu henkilökunta ja nuori, osaava elintarvikeinsinööri apuna, hän kiittää. Jos joku haluaa perustaa uuden elintarviketehtaan Suomeen, Juha Lundström ke- hottaa häntä miettimään ensin kaksi, kolme kertaa. − Koulutus on oltava ja kontakteja elintarvikealan osaajiin. Keskustele ensin valvontaviranomaisen kanssa ja pyri löytämään uudehkot, hyvän kulkuyhteyden päässä olevat tilat. Talouspuolella olisi hyvä olla neuvonantaja ja hyvä tilitoimisto. Vain laadukkailla, hyvillä sekä erilaisilla tuotteilla saa tilaa täysille markkinoille: hyvää ja halpaa ei voi tehdä samanaikaisesti. Valitse kuningasajatus, miksi teen tätä tuotetta ja miksi olemme juuri tässä osaajia, Lundström neuvoo. Elintarviketehtaan perustamisen lähtökohtana ovat elintarvikelainsäädännön tuntemus ja osaava henkilökunta. − Talousasiat ovat toinen kompakivi. Ely, Finnvera ja pankki, sieltä tulevat yhdet länget kaulaan. Myöskään raaka-aineen saatavuus ei ole itsestään selvää, koska Suomessa alkutuotannon tietyt komponentit ovat suuryritysten hallinnassa. n Pirjo Huhtakangas Meijerioppia alakouluikäisenä asti Kuvat: artic milK/Katri BiSS Juha Lundström opetteli meijeritöitä jo alakouluikäisenä poikana. Hän syntyi Nivalan Karvoskylässä, jossa isän äiti oli kylämeijerin isännöitsijänä. Kylämeijeri oli Juhan koulumatkan puolivälissä, joten hän meni koulusta suoraan meijerille isoäidin avuksi. − Hoidin höyrykattilaa ja annostelin rikkihappoa ja amyylialkoholia jo alakouluikäisenä. Mummo sanoi, että laita pannu ja höyryt päälle ja meni ylös toimistoon, Lundström kertoo. Yläasteikäisenä häntä kiinnosti eläinlääketieteel- 26 linen koulutus, mutta pitkä opiskeluaika epäilytti. Sen sijaan Juha Lundström lähti maamieskouluun karjatalouslinjalle ja kesäksi Nivalan osuusmeijeriin voiosastolle töihin. Vuonna 1985 hän aloitti opiskelut meijerikoulussa Hämeenlinnassa, josta hän valmistui meijeristiksi vuonna 1988. Kesän hän oli töissä Pudasjärvelle Kirsti Niemitalon Kotijuustola Kollajalla, jossa valmistettiin juhannusviikolla leipäjuustoa 100 000 maitolitrasta. Normaaliviikkoina maitomäärä oli 36 000−42 000 litraa. Syksyllä 1988 Juha Lundström siirtyi Hämeenlinnan meijeriin työnjohtajaksi ja muutti 1990-luvun alussa Pohjolan Maitoon Ouluun kylmävaraston työnjohtajaksi ja sen jälkeen maidonpakkausosastolle pakkausmestariksi. Limingassa hän teki laktaattia laboratoriossa, jossa työskenteli myös nykyinen maitoteknologian professori Tapani Alatossava. − Minun työtäni olivat puhdasviljelmät: opettelin fermentoinnin. Siellä opin paljon ja luin biotekniikkaa. Ylläpidin kannat ja hoidin viljelyt tilausten mukaan, Juha Lundström sanoo. Limingasta hän meni Kalajoen kalatehtaan toimitusjohtajaksi talven ajaksi. Yrityksen talous oli jo tuolloin kuralla, joten hän lähti Hätälän Tampereen myyntikonttorin vetäjäksi. Vaalan juustolassa Juha oli suunnittelemassa laajennusta ja automatisointia ja Kaustisten meije- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi rissä aloittamassa maidon purkitusta ja leipäjuuston tekoa meijerin esimiehen ja juustomestarin tittelillä, käytännössä tuotantopäällikkönä. Kaustiselta Juha siirtyi Valiolle Turkuun, jossa hän työskenteli oman vuoronsa juustomestarina. − Se oli iso harppaus pienestä meijeristä isoon ja prosessiautomaatioon. Turussa tehtiin vuorokaudessa 100 000 maitolitrasta raejuustoa. Työssä oli koko ajan muutoksia ja kehitystyötä. Turun meijeri oli hyvä työpaikka, Lundström kiittää. Hän asui tuolloin Forssan seudulla, ja MTT:lle Jokioisiin haettiin tutkimusmestaria ternimaitoprojektiin. Työ MTT:llä jatkui liki kymmenen vuotta ja sisälsi paljon mielenkiintoisia tuotekehitystöitä. Nykyisessä työssä Juha Lundströmiä rassaa vain Ypäjän kodin ja Kiuruveden työpaikan etäisyys, sillä välimatkaa on yli 400 kilometriä. Hän asuu viikot maanantaista torstaihin Kiuruvedellä, ja perjantai on hallintopäivä Forssassa tilitoimistolla. − Ajan sunnuntaisin Kiuruvedelle ja aloitan työt maanantaiaamuna puoli kuuden aikaan. Yleensä torstaina ajan takaisin Ypäjälle, jossa olen myös kunnanhallituksen jäsen. Kunnallispolitiikka on niin eri maailma, että se vie ajatukset väkisinkin töistä pois. Toisekseen Ypäjä on kylä, jonka eteen kannattaa tehdä hieman politiikkaa. n Atlas Copco Typpi-, happi- ja alipaineratkaisut Atlas Copco tarjoaa elintarviketeollisuuden käyttämän paineilman ja paineilmapalvelujen lisäksi myös typpi-, happi- ja alipaineratkaisuja. Kaikki typen, hapen ja alipaineen tuottamiseen liittyvät laadukkaat ratkaisut saat samalta toimittajalta, asiantuntemuksella. Typen puhtausluokat 1,5 - 5,0. Typen virtaus 1,8 m3/h - 5000 m3/h Happipitoisuudet 90 % -95 %. Hapen virtaus 2 m3/h - 200 m3/h Imuteho 20 - 4800 me/h Öljytiivistetyt lamelli- ja ruuvipumput. Oy Atlas Copco Kompressorit Ab Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa puh. 020 718 9200 www.atlascopco.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 27 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Miltä elintarviketehdas näyttää 20 vuoden päästä? Suurin osa tulevaisuuden elintarviketehtaista jatkaa tehokkaan massatuotannon linjalla, mutta markkinoille syntyy myös yhä useampia personoituihin tuotteisiin ja ruuan tuoreuteen panostavia yksiköitä. Raaka-aineiden hankinta tuskin mullistuu kovin paljon vielä 20 vuoden sisällä, mutta vaihtoehtojen määrä kasvaa. Koska eläinproteiinin tuotanto on kallista ja vaatii paljon viljelypinta-alaa, suositaan eläinproteii- nien sijaan kasviperäisiä proteiinituotteita. Ihmisten ruokavalion kannalta pelkkien kasviproteiinien käyttö ei välttämättä johda hyvään lopputulokseen, joten yritykset tarjoavat yhä enemmän tuotteita, joissa on yhdistetty kasvi- ja eläinproteiineja. Esimerkiksi jauhelihan tyyppisissä tuotteissa eläinperäisen proteiinin osuus voi olla vain 50 prosenttia. Toisaalta jo nyt broilerfilettä muistuttavia rakenteita pystytään valmistamaan soija-, lupiini- tai härkäpapuproteiineista teksturoimalla niitä kaksoisruuviekstruuderilla. Kuva: juhani SiBaKov/vtt Raaka-aineita läheltä ja kaukaa Toinen iso muutos nykyiseen peltoviljelyyn nähden tulee olemaan kaupunkiviljelyn yleistyminen. Suurten massojen ruokkimiseen kaupunkiviljely ei vielä 20 vuoden päästä kykene, mutta teknologiat kehittyvät mm. LED-valojen ja suuremman hyötysuhteen aurinkoenergiapaneelien myötä. Veden rooli korostuu, ja kaupunkiviljelmät käyttävät vettä todella tehokkaasti sisäisillä kiertojärjestelmillä. Raaka-aineiden kasvatus voi alkaa myös itse tehtaalla, ja tällainen ns. minitehdas voi olla suoraan kaupan yhteydessä tai toimia itsenäisenä myyntiyksikkönä. Kasvatus tehtaan yhteydessä säästää kuljetuskustannuksia, ja kasvatusta/tuotantoa voidaan kontrolloida suoraan kysynnän mukaan. Esimerkiksi tiettyjen kasvihuoneviljeltyjen tuotteiden tuoreus on helppo taata, kun ne poimitaan vasta, kun kuluttaja on tehnyt tilauksen kaupassa tai netin välityksellä. Entistä nopeammat logistiikkajärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaiset toimitukset suoraan kaupan kassalle, jolloin asiakkaat voivat noutaa tuoretuotteensa maksaessaan ostoksensa. Jäljitettävyys tulee kattamaan koko tuotantoketjun. Jatkossa kaikki raaka-aineet, mausteista lähtien, pystytään jäljittämään alkutuottajalle asti. Tämä edellyttää raakaaineiden yhä tarkempaa rekisteröimistä maailmanlaajuiseen standardoituun rekisteriin, josta kuka tahansa voi tarkistaa kunkin erän alkuperän. Pika-analytiikka esimerkiksi toksiinien ja vierasaineiden osalta yleistyy ”Lab-on-a-chip”-analytiikan sekä IR- ja Raman-spektroskopian ansiosta. Konenäkö ja partikkelianalytiikka tarkentavat entisestään raaka-aineiden luokittelua. Tehdas tulee lähemmäksi kuluttajaa Vähittäiskauppasektori saattaa ainakin osittain poistua kuluttajan ja elintarvike- VTT:n pilothallissa kehitetään tulevaisuuden elintarvikeratkaisuja. Kuvassa tutkija Timo Moisio. 28 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: timo KauPPila/inDav oy Tulevaisuudessa kierrätettävät pakkaukset viestivät moneen suuntaan. tehtaan välistä, mikäli minitehtaat nousevat suureen suosioon. Minitehtaat mahdollistavat suoran tilaus-toimitusketjun tehtaan ja asiakkaan välillä, ja tämä näkyy myös tuotteiden alemmissa katehinnoissa. Laadusta saatava lisähinta antaa tuotantolaitoksille hyvän kannustimen siirtyä ”lähempänä kuluttajaa” -toimintatapaan. Kuluttajalähtöinen tilaus mahdollistaa ainakin suurissa kaupungeissa ruuanjakelun suoraan taloyhtiöihin, jolloin logistiikkajärjestelmä huolehtii tuotteen tehtaalta suoraan asiakkaan jääkaappiin. Tämä vaatii kuitenkin myös jääkaappijärjestelmien kehittymisen samanaikaisesti. Tuotteiden kausittainen saatavuus ja ruokasyklit kokevat renessanssin, ja tuoretuotteita arvostetaan entistä enemmän. Tämä asettaa haasteita tuotteiden saatavuudelle, mutta tehokkaammalla viestinnällä ja suoratoimituksilla hävikki pienenee ja myös harvinaisemmat raaka-aineet löytävät yhä useampaan kotiin. Tuotteiden makua ja esimerkiksi vitamiinipitoisuutta tullaan säätämään entistä yksilöllisemmin. Tämä parantaa esimerkiksi sairaalaruokien maistuvuutta ja mahdollistaa erikoisruokavalioiden kokonaisvaltaisemman huomioimisen. Puutostilojakaan ei tarvitse ravita monella pillerillä, vaan kaikki tarvittavat ravinnekomponentit löytyvät elintarvikkeista. Asiakkaat voivat räätälöidä tuotteitaan jo kaupassa esimerkiksi 3D-tulostuksen ja ”kädestä pitäen” oppivien robottien avulla. Nämä ovat aluksi vain ammattikokkien saatavilla, mahdollistaen entistä hienompien gastronomisten tuotteiden räätälöinnin. Räätälöinti kuitenkin yleistyy juhlatilaisuuksien ja yritysten virkistystoiminnan merkeissä, jolloin siitä kasvaa vähitellen koko kansan harrastus. Uusia yksikköoperaatioita Lämpöön perustumattomat teknologiat (kuten korkeapaine, pulssielektronikenttä ja kylmäplasma) tulevat yleistymään, kunhan niiden turvallisuusmääräykset ovat saaneet kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten hyväksynnän. Näillä menetelmillä pyritään erityisesti mikrobikuorman vähentämiseen ja turvallisten tuotteiden valmistukseen ilman lämpötilan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Sähköimpulsseihin perustuva pulssielektronikäsittely mahdollistaa pastöroinnin tapaisen käsittelyn lisäksi myös pienenpienien reikien tekemisen soluseinämateriaaleihin. Täten maku- tai ravinneainekomponentteja voidaan integroida uudella tavalla elintarviketuotteisiin. Robotiikka tuo uusia mahdollisuuksia epäsäännöllisten kappaleiden, kuten kalan ja kanan, käsittelyyn. Uusien robottien vahvuutena on ns. voimaohjaus, jolloin robotilla on ihmistä vastaavat tunto- ja näköominaisuudet. Tämä vähentää ihmistyön tarvetta tuotannossa. Uudet entistä turvallisemmat robotit sallivat myös ihmisen ja robotin yhteistyöskentelyn. Tuotanto voi olla tällöin täysin automatisoitua, mutta sallii joustavamman tuotannon, kun tehdään pienempiä eriä samoilla laitteilla suurtuotannon ohessa. Tuotteiden brändi-arvoa voidaan nostaa laser-merkkauksella. Tämä sopii myös tuotteen aitouden todistamiseen sekä parasta ennen -päiväyksen merkkaamiseen. Samaan käyttötarkoitukseen voidaan hyödyntää myös 3D-tulostusta. Sitä tullaan aluksi hyödyntämään hankalasti kopioitavien tuotetunnisteiden (esimerkiksi yrityksen logon) painatukseen. Laitteiden tehokkuuden lisääntyessä 3D-tulostus mahdollistaa myös kokonaisten elintarvikkeiden valmistamisen. Kokonaisvaltaisempaa tuotannonohjausta Tuotannonohjaus personoiduille tuotteille vaatii uusia järjestelmiä. Koko tuotantoa on pystyttävä ohjaamaan dynaamisesti ottaen huomioon kuluttajilta tulevat tilaukset. Vaihdot eri tuotteiden valmistuksen välillä tulee optimoida koko tehtaan mittakaavassa, jolloin LEAN- ja 5S-menettelytavat (just-in-time manufacturing & preserving value with less work) korostuvat entisestään. Elektroniikkateollisuudesta tuttu mahdollisuus monien eri laitevariaatioiden val www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 29 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuva: juhani SiBaKov/vtt Prosessit muuttuvat entistä helpommin puhdistettaviksi. mistamiseen samalla tuotantolinjalla (esimerkiksi joka toinen tuote voi olla erilainen) yleistyy myös elintarviketeollisuudessa, kuitenkin huomioiden elintarviketeollisuuden rajoitukset mm. laitteistojen pesujen suhteen. Puhtaasta juomavedestä on jatkossa yhä enemmän pulaa, joten tehtaat alkavat suosia kuivia ja keskikosteita yksikköoperaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi raaka-ainekomponenttien kuivafraktiointi ja rikastus jauhatus- ja ilmaluokittelumenetelmillä sekä ekstruusioteknologia. Kuivafraktioinnilla voidaan esimerkiksi erottaa proteiini-, tärkkelys- ja kuitukomponentteja toisistaan. Ekstruusioteknologia puolestaan sallii uudentyyppisten lihantapaisten rakenteiden sekä rapeiden aamiais- ja välipalatuotteiden valmistuksen. Lisäksi ekstruusiolla pystytään tekemään monenlaisia raaka-aineiden muokkauksia, esimerkiksi entsyymiavusteisia prosesseja vähäisessä vesipitoisuudessa. Pakkaukset ovat kierrätettäviä… Tulevaisuudessa siirrytään entistä enemmän kerta-annoksia ja pienempiä eriä suosiviin pakkauksiin, ja yhdistelmäpakkaukset (esim. kana + salaatti + lisukkeet) yleistyvät. Pakkausmateriaalit tulevat olemaan sataprosenttisesti biopohjaisia ja täysin kierrätettäviä. Biopohjaisten pakkausmateriaalien haaste ovat barrier-materiaalit, jotka estävät ruuan ilmakontaktia, veden haihtumista ja aromien laimenemista. Esimerkkinä uusista biopohjaisista barriereista on PGA-muovi (Polymerized Glycolic Acid), joka on biopohjainen, hajoava ja kilpailijoitaan teknisesti 30 suorituskykyisempi. Biohajoavuus ei kuitenkaan itsessään ole yhtä oleellinen ominaisuus kuin materiaalin kierrätyspotentiaali. Materiaaliteknologiset läpimurrot, muun muassa nanoselluloosa ja ALD-pinnoitus (Atomic Layer Deposition) mahdollistavat entistä ohuempien pakkausmateriaalien käytön, jolloin huonosti kierrätettävien muovitai metallipohjaisten komponenttien osuus vähenee. Pakkauksien uudet toiminnallisuudet sallivat biopohjaisten pakkausten kuumentamisen sekä mikroaalto- että tavallisessa uunissa, toisin kuin tänä päivänä. Pakkausten ensisijaiset tavoitteet, laadun säilyttäminen, hävikin vähentäminen ja turvallisuus, pysyvät samoina myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden pakkauksista saadaan visuaalisesti paljon enemmän informaatiota erilaisten laatuindikaattorien, kuten aika-lämpötila- ja vuotoindikaattorien sekä pilaantumista havainnoivien biosensorien avulla. Pakkauksiin tarvitaan myös jatkuvasti lisää tietoa monilla eri kielillä. Näin jokaiselle kuluttajalle oleellisimman tiedon, kuten ”ei sisällä gluteenia, laktoosia tai pähkinää” pitää olla helposti luettavissa. … ja viestivät moneen suuntaan Pakkauksen on tuettava tuotetta myös sen käyttötilanteessa. Tulevaisuuden pakkaus viestii tuotteeseen liittyviä reseptejä ja käyttöohjeet joko pakkauksen pintaan integroidulta OLED-näytöltä (Organic LightEmitting Diode) tai älyjääkaapin näyttöpäätteeltä esimerkiksi RFID-teknologian (Radio-Frequency Identification) avulla. Itse pakkauksiin integroidut näytöt ovat tällä hetkellä liian kalliita massatuotan- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi toon, mutta tulevaisuudessa näyttömateriaalit voidaan kierrättää pakkauksesta toiseen tehokkaampien kierrätysjärjestelmien kautta. Yksi vaihtoehto on perustaa pullopantin tapainen kierrätysjärjestelmä kaikille pakkauksille tai pelkästään pakkausten OLED-näytöille. Painatukset tehdään yhä useammin elintarviketehtaissa, jolloin esimerkiksi markkinointikampanjaa varten jokainen pakkaus voidaan tulostaa erinäköisenä. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia myös tuotteiden jakeluun, kun pakkaukseen voidaan tulostaa asiakkaan nimi. Valmistajat saavat pakkausten kautta myös uuden palautekanavan. Palaute voi siirtyä valmistajalle suoraan tuotteeseen integroidulta näytöltä. Näin yritykset voivat lanseerata useampia erilaisia tuoteuutuuksia, joilla optimoidaan makua, pakkauskokoa tai energiasisältöä. Tuotteiden takaisinvedoista voidaan myös tiedottaa pakkausten välityksellä. Tuotteet pystytään jäljittämään kaupan tai minitehtaan tietojärjestelmästä kuluttajalle suojattua verkkoyhteyttä pitkin. Verkkoyhteyttä on kuitenkin mahdollista käyttää vain viranomaisen kehotuksesta ja luvalla, ei markkinointitarkoituksiin, ellei kuluttaja ole erikseen antanut siihen suostumustaan. Niukkavetistä puhtaanpitoa Tuotantolinjojen pesuihin ja tehtaan puhtaanapitoon tarvittavan veden määrä tulee pienenemään. Avaruuslennoille suunnitellut uudet pinnoitusmateriaalit ja yksinkertaistettu laitteistosuunnittelu tekevät koneista ja linjastoista entistä helpommin puhdistettavia. Pesuvesien kierrätys ja suodatusjärjestelmät mahdollistavat ensiluok- kaisen puhdistustuloksen, vaikka vettä tarvitaan vain alle puolet nykyisiin pesujärjestelmiin nähden. Uudentyyppiset biohajoavat pesuaineet syrjäyttävät ainakin osittain emäksiset ja klooripohjaiset puhdistus- ja desinfiointiaineet. Lisäksi UV-käsittelyillä tehostetaan pintojen puhtaanapitoa. Tehtaiden sisäilman laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, ja puhdastilatyöskentely yleistyy kaikkialla elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa jauhot annostellaan täysin suljetussa kierrossa ja tehtaan yleiset tilat puhdistuvat automaattisesti robottisiivoajien avulla. Jäte- ja sivuvirrat hyötykäyttöön Jätevirtoja kierrätetään ja hyödynnetään lämmitykseen tai jäähdytykseen sekä mahdollisuuksien mukaan lopulta myös sähköntuotantoon. Sähkön ja lämmön tuotossa yleistyy paikallisesti tuotettu bioenergia. Maailmanlaajuisesti aurinko- ja tuulisähkön osuudet tulevat myös kasvamaan merkittävästi. Suomen olosuhteissa erityisesti jäähdytyslaitteistoja kehitetään niin, että talvikauden kylmä ulkoilma voidaan hyödyntää tehokkaasti prosesseissa. Lisäksi maalämpöpumpuilla saadaan myös talviaikana katettua suuri osa tehtaan lämmitystarpeesta. Tuotannon sivuvirtojen esikäsittelyyn keskitytään jatkossa enemmän. Tällä hetkellä rehuksi päätyvistä sivuvirroista, kuten vehnäleseestä, rypsipuristeesta ja panimomäskistä, otetaan talteen ravitsemuksellisesti arvokkaat komponentit, esimerkiksi proteiinit ja ravintokuitu. Jäljellejäävä osuus voidaan syöttää eläimille tai jalostaa kemianteollisuuden raaka-aineiksi. Yritysten väliset verkostot tulevat korostumaan, sillä sivuvirtojen jatkojalostus vaatii tehtaan läheisyyteen usein toisen toimijan, joka on erikoistunut raaka-aineiden tuotantoon. Voidaan siis puhua eri yritysten lähiekosysteemistä, jossa jokainen yritys hyötyy toisistaan. n Juhani Sibakov tutkija Ali Harlin professori Pasi Puukko erikoistutkija, tiimipäällikkö Paavo Voho asiakaspäällikkö Thea Sipiläinen-Malm erikoistutkija Ilari Marstio erikoistutkija Mirja Mokkila asiakaspäällikkö VTT lisätietoja: juhani.sibakov(at)vtt.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 31 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Suomessa on prosessi- ja pakkausosaamista! Kuva: atria Suomalaiset yritykset ovat olleet kiitettävän ennakkoluulottomia. Onnistuminen edellytti myös kaupan mukaan tuloa projektin kehittämiseen. Jauhelihaa voitiin toimittaa vain kauppoihin, joiden tiskit olivat riittävän kylmät. Olin itse tuohon aikaan erään kilpailevan yrityksen palveluksessa ja kauhumme oli suuri, kun emme pystyneet vastaamaan tähän innovaatioon nimenomaan sen vuoksi, että satsaus oli suuri ja se vaati koko prosessin kehittämistä alusta loppuun asti. Vaikka monet uutuudet tuohon aikaan tulivat USA:sta päin Suomeen, totesin 1990-luvun puolivälissä vierailullani rapakon takana, että kuluttajapakattu liha oli hyvinkin lapsen kengissä siellä. Tässä asiassa Eurooppa oli edelläkävijä ja kuluttajapakatut sika-, nauta- ja siipikarjatuotteet ovatkin kasvaneet merkittäväksi tuoteryhmäksi vähittäiskaupassa. Yrityksen prosessien onnistuminen mitataan aina kuluttaja- ja asiakaspäässä. Ei ole olemassa toimintoa tai prosessia, joka itsellään tuottaa arvoa, vaan se arvo on aina kaupallisessa onnistumisessa. Vaikka kauppa ja kuluttajat edelleenkin kytketään pääasiassa tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä asiakkuuksien hallintaan, tosiasiassa kaikki toiminnot mukaan lukien tuotanto, pakkaaminen ja logistiikka tähtäävät yrityksen kaupallisen menestyksen takaamiseen. Kehitys on onneksi kulkenut siihen suuntaan, että asioita ei kehitetä pelkästään palasina, vaan ymmärretään, että oikea onnistuminen vaatii koko putken hallintaa ja samanaikaista kehittämistä. Ketjun yhteistyö toimii hyvin Hyvä esimerkki on kuluttajapakattu liha Kuva: Pirjo huhtaKangaS Yksi hieno esimerkki suomalaisesta ennakkoluulottomuudesta oli kuluttajapakatun lihan lanseeraaminen vähittäiskauppamarkkinaan 1990-luvulla. Tämän lanseerauksen teki edustamani yritys, joka oli investoinut uusiin tiloihin, uuteen teknologiaan, tuotekehitykseen, uusiin pakkauksiin ja tuotelogistiikkaan. Kyse ei siis ollut pelkästään uuden pakkauksen löytämisestä, vaan koko prosessin rakentamisesta turvalliseksi ja tuotteiden kehittämisestä kuluttajalle helppokäyttöiseksi. Yksi esimerkki suomalaisesta ennakkoluulottomuudesta oli kuluttajapakatun lihan lanseeraaminen vähittäiskauppamarkkinaan 1990-luvulla. 32 Myös lainsäädäntö omalta osaltaan vaatii yrityksiä kehittämään prosessejaan. Yksi merkittävimpiä viimeaikaisia lainsäädännön muutoksia liha-alalla on ollut siipikarjan tuoredirektiivi tai markkinastandardi, niin kuin me sitä kutsumme. Se edellyttää, että kaikki tuoreena myytävät siipikarjatuotteet on valmistettava tuoreesta lihasta. Suurin haaste tästä tulee ohjaukselle ja logistiikalle laajasti ajateltuna. Tuoreet siipikarjatuotteet ovat tilausohjautuvassa tuotannossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaupan tilaus tulee tänään sisään ja se myös valmistetaan tuotannossa tänään. Liha tulee pakkaamoon leikkaamosta ja edelleen suoraan teurastamosta. Alkutuotannon ohjaus on suunnitellut, miltä tiloilta (kasvattamoilta) ja minkä ikäisinä linnut haetaan. Kasvattamoihin untuvikot tulevat hautomolta, jonka haudonta perustuu teurasmääriin eli kasvatusmääriin. Hautomolle munat tulevat munittamoista, jotka on rytmitetty tuottamaan oikea määrä munia. Munia tuottavat emot kasvatetaan ensin nuorikkokasvattamoissa ennen siirtoa munittamoihin. Nuorikot saapuvat Suomen Broilerilta, joka tuottaa nuorikot ns. isovanhempaispolvista. Ketju on erittäin pitkä ja haastava hallita. Siitä huolimatta Atrian toimitusvarmuus tilausohjautuvassa tuoretuotannos- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö toimii Suomessa erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta, johtaja Merja Leino kiittää. sa on lähellä sata prosenttia. Ainoastaan huippusesonkeina (vappu, juhannus) emme pysty vastaamaan kuluttajakysyntään aivan täysin. Koko prosessin onnistuminen perustuu ketjun yhteistyöhön ennustamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastetta ei myöskään ole vähentänyt se, että siipikarjan kulutus Suomessa on kasvanut lujaa vauhtia. Uskallan sanoa, että meillä Suomessa on maailman huippuluokkaa olevat henkilöt toteuttamassa ja kehittämässä koko ketjun ohjausta ja tuoretuotelogistiikkaa kaupasta aina alkutuotantoon asti. Tuoretuotteiden logistiikka hallinnassa Suomen markkina on ollut poikkeuksellinen verrattuna pääosaan muuta Eurooppaa. Meillä valmisruualla on pitkät perinteet ja tuotanto on perustunut tuoretuotteiden hyvään logistiikan hallintaan. Tuotannolliset prosessit ja pakkausratkaisut ovat rakennettu tuotteiden vaatimusten mukaisesti. Tämä vaatii sekä tuotantomenetelmien osalta että tuoteturvallisuuden takaami- seksi erittäin korkeaa osaamista koko henkilökunnalta. Pitää tuntea kuumennusmenetelmien vaikutus tuotteen ravitsemukselliseen arvoon, raaka-aineiden ja lisäaineiden merkitys tuotetta rakennettaessa, pakkausmenetelmien (esim. suojakaasun koostumuksen) vaikutus tuotteen säilyvyyteen sekä oikean prosessin valinta tuoteturvallisuusriskien hallintaan. Teollisuus on myös panostanut voimakkaasti nopeaan ja luotettavaan logistiikkaketjuun. Logistiikkakeskukseen tuotteet siirtyvät pakkauslinjoilta automaattisesti kuljettimia pitkin. Korkeavarastosta tuotteet lähtevät asiakkaille lähes käsin koskematta. Logistiikkakeskus mahdollistaa myös asiakaskohtaisen keräilyn. Logistiikan tehokkuus perustuu korkeaan automaatioon ja huipputeknologiaan. Läpinäkyvyys arkipäivää Viimeaikainen kuluttajatrendi on läpinäkyvyyden lisääminen koko tuotantoketjussa. Kuluttaja on kiinnostunut tietämään enemmän tuotteen valmistukseen liittyvistä asioista. Olemme vastanneet tähän kysyntään lanseeraamalla Perhetilan Broilerin. Ja jälleen kyse ei ole pelkästään tuoteominaisuudesta, vaan koko tuotantoketjun avaamisesta kuluttajalle. Tämä on vaatinut tuottajiltamme osallistumista prosessin kehittämiseen. Kuluttajille kerrotaan tilatasolla, kuinka kasvatus tapahtuu. Myös tuotantoprosessia on muutettu niin, että saamme tilatiedon kulkemaan tuotannon aikana ja pakkaamisessa mukana. Näin jokainen broilerin fileetuotteita ostava näkee suoraan pakkauksesta, miltä tilalta kyseisen pakkauksen sisältämä liha on peräisin. Tutkimusyhteistyötä yli rajojen Parannettavaakin on Samanlaisia esimerkkejä löytyy myös muilta elintarviketeollisuuden aloilta. Suomalainen osaaminen on korkeaa tasoa. Osa innovaatiosta on haettu maailmalta ja osa on ihan omaa suomalaista alkuperää. Vähäinen merkitykseltään ei ole myöskään ollut teollisuuden ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten välinen yhteistyö uusien tuotteiden, teknologioiden ja prosessien kehittämisessä. Elintarvikesektorilla on vain muutamia yrityksiä, joilla on vahva osaaminen ja resurssit omissa tutkimusyksiköissä. Tämä näkyy hyvin kuluttajalle asti näiden yritysten tutkimuksellisten tuoteinnovaatioiden kehittämisessä ja tuotteiden lanseerauksissa. Valtaosa elintarviketeollisuudesta keskittyy itse tuotekehitykseen ja ostaa tutkimuspalvelut yrityksen ulkopuolelta. Suomessa on jo vuosia toiminut teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta. Yritykselle voi olla perusteltua olla mukana ns. yhteistutkimushankkeissa, joissa sen rooli on seurata tutkimusaiheen tilannetta ja saada tietoa asiasta. Kuitenkin yhä useammin yritykset haluavat vastauksia omissa projekteissaan syntyneisiin kysymyksiin ja soveltaa hankkeen tuloksia kaupallisiin tarkoituksiin. ”Nice to know” -tieto ei enää riitä, vaan tutkimuksen hyötynäkökohdat painottuvat päätöksissä siitä, mihin hankkeisiin lähdetään mukaan. Onneksi keskusteluyhteys teollisuuden ja tutkimuslaitosten välillä on hyvä. Tätä yhteyttä kannattaa vaalia ja yhteistyötä kehittää suomalaisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi! Kaikki ei aina ole tietenkään ollut ruusuilla tanssimista. Monet tutkimuslaitosten kehittämät teknologiat, kuten korkeapaineteknologia, IR-paisto tai älypakkaukset, ovat osoittautuneet vaikeiksi käyttää teollisuudessa. Ongelmana on ollut usein menetelmän prosessia hidastava vaikutus, liian suuret laitteistot, käsityövaltaisuus tai korkeat kustannukset. Monesti saatava hyöty ei ole ollut riittävän suuri verrattuna esimerkiksi kustannuksiin. Myöskään terveysvaikutteiset elintarvikkeet eivät ole olleet myyntimenestyksiä kaikilla elintarvikealan sektoreilla. Mielestäni pääsyy epäonnistumisiin on ollut se, että innovaatiot toteutettiin teknologia edellä ja kuluttajan ääni unohtui. Onneksi olemme myöhemmin oppineet, että kuluttaja vierastaa tuotteeseen lisättäviä ainesosia, jos ne eivät kuulu elintarvikkeeseen luonnostaan. Siitäkin huolimatta, että lisäyksellä tavoitellaan terveysvaikutteisuutta eli kuluttajan kannalta positiivista asiaa. Tästä syystä esimerkiksi Benecolmakkarat eivät koskaan saavuttaneet kaupallista menestystä. Vain tuotteiden kaupallisella menestyksellä on merkitystä. Tuotteiden tulee löytää tiensä kaupan hyllyihin ja sieltä edelleen kuluttajien koteihin. Kuluttajaa emme milloinkaan voi unohtaa. n Merja Leino johtaja Atria Suomi Oy Siipikarjaliiketoiminta Laatu, tuoteturvallisuus ja vastuullisuus merja.leino(at)atria.fi -Laatu syntyy osaamisesta Osasto, jolla osataan puhua muustakin kuin ruuasta. Olemme mukana FoodTec -messuilla osastolla 6d101. Tule katsomaan mitä olemme tällä kertaa tuoneet mukanamme. SoloTop Oy, Juhanilantie 4 C, 01740 Vantaa. Puh 010 273 7000, www.solotop.fi, [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 33 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Moduulirakenteisia elintarviketehtaita Kauhajoelta maailmalle Moduulirakenteisiin elintarviketuotantolaitoksiin erikoistunut Kometos Oy on ylittänyt monenlaisia esteitä ja tehnyt mahdottomasta mahdollista valloittaessaan markkinoita tiettömien taipaleiden takaa. Kometoksen teurastamoita, käsittely- ja jatkojalostuslaitoksia sekä erilaisia sulatusjärjestelmiä on käytössä jo yli 20 maassa. − Liikevaihdostamme 80−90 prosenttia tulee viennistä. Venäjä, muut IVY-maat sekä Saksa, Unkari, Romania ja Pohjoismaat ovat päämarkkina-alueitamme. Juuri tälläkin hetkellä meillä on Venäjällä kaksi teu- rastamoprojektia, kertoo myyntijohtaja Pekka Paloniemi. Novgorodiin äskettäin pystytettyyn jättimäiseen sikateurastamoon tarvittiin 22 Kauhajoella valmistettua moduulia. Toimitus kesti viisi kuukautta: asennukseen kului kaksi kuukautta ja koulutukseen sekä käyttöönottoon kuukausi. − Moduuleissa ovat sähkö- ja lvi-järjestelmät aina valmiina, samoin kylmä- ja lämmityslaitteet, kuten myös tarvittavat tuotanto- ja pakkauslaitteistot sekä automaatio- ja rekisteröintijärjestelmät. Kun moduulit on asennettu paikoilleen ja teurastamo liitetty paikallisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin, asentajat aloittavat koeteurastukset, Paloniemi tarkentaa. Novgorodin sikateurastamossa käsitelKuva: Pirjo latva-mantila Toimitusjohtaja Raimo Niemi perusti Kometoksen vuonna 1991. 34 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi lään vuosittain yli 11 miljoonaa kiloa lihaa. Teurastuskapasiteetti on 35 sikaa tunnissa. ”Olemme seikkailijoita” Toimitusjohtaja Raimo Niemen mukaan kaikilta Kometoksen työntekijöiltä vaaditaan seikkailumieltä. − Usein laitoksen rakentaminen ja asentaminen ovat pikkujuttuja verrattuna sen kuljettamiseen. Yhtäkin laitosta ja siihen liittyviä nostureita kuljetettiin viidensadan kilometrin matka joella ponttonien päällä. Saman kuljetuksen aikana saatetaan joutua käyttämään talvireittejä, rautateitä, kulkemaan vetten päällä, jättämään välivarastoon ja taas siirtämään. Logistiikka voi kestää jopa toista vuotta. Tämä tekee meistä seikkailijoita, Niemi kuvailee. Seikkailumieltä on tarvittu varsinkin Siperiassa, jossa asennusmiehet joutuivat kerran 3,5 viikoksi lumimottiin lentokentälle. − Siperiassa ollaan täysin säiden armoilla. Kone lentää sinne vain kerran viikossa, ja jos sää on huono, lento voi siirtyä seuraavalle tai sitä seuraavalle viikolle. Sillä kertaa jännitettiin, pääsevätkö miehet jouluksikaan kotiin, Pekka Paloniemi muistelee. Tähän mennessä seikkailijat ovat pystyttäneet 350 laitosta eri puolille maailmaa. Kolmannes niistä on teurastamoita. Kometoksen toimittamissa laitoksissa teurastetaan ja käsitellään poroja, sikoja, nautoja, lampaita, kalaa, kuningasrapuja ja strutseja. Yrityksellä on sertifikaatti, joka mahdollistaa rakentamisen -70 asteen pakkasessa. Lukuisia laitoksia onkin noussut ääriolosuhteisiin arktisille alueille, kuten Itä-Siperian pohjoisosiin. Koska yritys toimii eri pallonpuoliskoilla ja erilaisissa olosuhteissa, lämpötilavaihtelu kohteiden välillä voi olla jopa sata astetta. − Voi sanoa, että Siperia ei opeta meitä, vaan me opetamme Siperiaa, toteaa Niemi. Kuva: KometoS oy Kuva: Pirjo latva-mantila Kometos valmistaa myös pyörien päällä kulkevia mobileteurastamoita. Kuva: KometoS oy Prosessiosaaminen on Pekka Paloniemen mukaan Kometoksen tärkein valtti. Kuva: Pirjo latva-mantila Moduulilaitokset toimitetaan asiakkaalle ”avaimet käteen” -periaatteella. Tarina alkoi sulatusinnovaatiosta Raimo Niemi perusti Kometos Oy:n vuonna 1991. Jo seuraavana vuonna yritys avasi toimiston Moskovassa. Niemi, leipuriperheen poika Kauhajoelta, kertoo kasvaneensa elintarvikealalle. Oma yritys sai alkunsa hänen kehittämästään sulatusinnovaatiosta. Sama järjestelmä on tuotannossa edelleen. Kometoksesta tuli alansa edelläkävijä, jonka menestys on aina perustunut prosessiosaamiseen. Yritys satsaa voimakkaasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Yhteistyötä tehdään tiiviisti mm. Tekesin kanssa. Kun Niemi perusti Kometoksen, alalla ei ollut yhtään kilpailijaa. − Nyt kilpailijoita on tusinan verran. Patenteista olemme luopuneet, koska patentointi on nykyään nopein tapa välittää tieto kilpailijoille. Ainahan meitä kilpailijat kopioivat, mutta siihen menee onneksi oma aikansa. Kometoksen liikevaihto ylsi 12 miljoonaan vuonna 2012. Paloniemen mukaan vuosi oli yrityksen historian paras. Tammikuussa 2013 tehdyllä liiketoimintakaupalla Kometos lisäsi tukijalkojensa määrää ja laajensi tuotevalikoimaansa hankkimalla omistukseensa Traypack Engineering Oy:n rasiapakkausliiketoiminnot. Kauhajoen tehtaalla alkaa näin olleen myös annostelu- ja rasiapakkauslinjojen valmistus. − Tukijalkoja on nyt kolme. Kun eri puolilla maailmaa toimitaan, aina jossakin tuote Moduulilaitosten perusrakenteena toimii kevyt, hygieeninen ja erittäin kestävä STsandwichelementti. Kuva: KometoS oy Kometoksen moduulirakenteiset tuotantolaitokset soveltuvat useille elintarvikesektoreille, joissa tarvitaan hygieenisiä, tehokkaita sekä tarvittaessa muunneltavissa ja laajennettavissa olevia tuotantolinjoja. Kuva: Pirjo latva-mantila Moduulit rakennetaan ja varustellaan Kauhajoen tehtaalla. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 35 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA ryhmässä tapahtuu jotakin. Ihan positiiviselta näyttää tulevaisuus, kertoo Paloniemi. Menestystä joustavalla yhteistyöllä Niemi korostaa yhteistyökumppaneiden tärkeyttä. − Meillä on ympäri maailmaa 40 partneria, joiden koneita ja laitteita pystymme hyödyntämään järjestelmätoimituksissa. Nämä kumppanit ovat meille elintärkeitä. Kun Kometoksen ydinarvoissa luki ennen, että yritys kasvaa voittamalla, nykyään se voittaa joustavalla yhteistyöllä. Parhaillaan tehtaassa on työn alla mm. Alaskaan lähtevä poroteurastamo. Sulatus- huoneita on valmistumassa Suomeen, Thaimaaseen, Saksaan ja Viroon. Juuri nyt Kauhajoella kehitetään uutta, pH:n hallintaan perustuvaa innovaatiota, jolla valmistetaan jogurttia heraa sulattamalla. − Meidän järjestelmillämme valmistetaan ns. pormestariluokan erikoistuotteita, joiden hintataso on korkeampi kuin bulkkitavaran, kuvailee Niemi ja ihmettelee, mikseivät vientimarkkinat kiinnosta suomalaisia elintarvikevalmistajia. Menestys ei ole tullut helposti. Legenda kertoo yrityksestä, joka suunnitteli täydellisen, pyörien päällä kulkevan poroteurastamon. Kun rahaa oli palanut valtava mää- rä ja huippuunsa hiottu uusi innovaatio oli valmis, yhtäkkiä Suomeen luotiin tukijärjestelmä, joka takasi poronlihantuottajille 90 prosentin avustuksen vain kiinteisiin teurastuslaitoksiin. − Olimme saman tien ulkona kuin lumiukot, mutta emme lannistuneet, vaan jatkoimme tuotekehittelyä, otimme systeemistä pyörät pois ja lähdimme tekemään elintarviketehtaita viipaletaloajattelulla. Näin syntyi moduuliteurastamo, jossa voidaan teurastaa kaikkia muita eläimiä paitsi kirahveja ja elefantteja, kertoo Niemi. n Pirjo Latva-Mantila VTT:n uuden kuivajauhatuslaitteiston äärellä tutkija Juhani Sibakov (vas. takana) ja tutkimusinsinööri Arvi Wilpola sekä Masuko Sangyon vientipäällikkö Hideki Soga ja tuotantoinsinööri Tomotaka Sakurai. VTT:n uudella kuivajauhatuslaitteistolla Ceren Miller DAU:lla päästään jopa kymmenen mikrometrin partikkelikokoon. Japanilainen valmistaja Masuko Sangyo Co. Ltd. kertoo sen olevan ensimmäinen laatuaan maailmassa. 36 Jauhatus perustuu viiteen eri periaatteeseen: suihkujauhatukseen, impact-jauhatukseen, kivimyllyyn, materiaalin kompressointiin ja korkeataajuusvärähtelyyn. Myllyä voidaan ajaa jatkuvatoimisesti, jolloin päästään alimmillaan noin 30–50 µm:n par- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: juhani SiBaKov/vtt Kuva: Panu lahtinen/vtt Uudet myllyteknologiat mahdollistavat ultrahienon jauhatuksen Erikoistutkija Panu Lahtinen (oik.) ja vastaava tutkimusavustaja Seppo Kuosmanen esittelevät märkäjauhatuslaitteistoa. tikkelikokoon, mutta niin sanotulla jatkuvatoimisella panosjauhatuksella päästään vieläkin pienempään partikkelikokoon (10– 30 µm). Jatkuvatoiminen panosjauhatus tarkoittaa sitä, että materiaali syötetään jauhatus- Kometos Oy WebAx sähköinen omavalvontajärjestelmä • Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva Kometos Oy työllistää 30 henkilöä. • Yrityksellä on toimistot myös Helsingissä ja Moskovassa. • Yrityksellä on laaja myyntiagenttiverkosto sekä myyntimiehet Ukrainassa, Unkarissa ja Belgiassa. • Elintarviketuotantolaitosten lisäksi Kometos valmistaa moduulirakenteisia autonpesuhalleja. Meillä hymy näkyy ovelle asti, sillä omavalvontamme on kunnossa Onko yrityksesi omavalvontasuunnitelma päivitetty yrityksesi toiminnan mukaiseksi? Saatko tarvitsemasi tiedot, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa? Sähköisen omavalvontaohjelmamme WebAxin avulla teet yrityksesi arjesta helpompaa ja turvallisempaa. kammioon lyhyessä ajassa, esimerkiksi kahdeksassa sekunnissa. Sitten syöttöventtiili suljetaan ja materiaalia jauhetaan 1–3 minuutin ajan ilman, että materiaali pääsee ulos jauhatuskammiosta. Mitä pidempi jauhatusaika valitaan, sitä hienommaksi materiaali muuttuu. Panosjauhatuksen jälkeen ultrahieno materiaali puhalletaan suuren ilmavirran avulla keräyssykloniin. Puhallusta jatketaan 30 sekunnin ajan, jotta varmistetaan jauhatuskammion tyhjeneminen kunnolla. Tämän jälkeen uusi erä raaka-ainetta syötetään kammioon ja uusia jauhatuskierros käynnistyy. Tietokoneohjattu automatiikka pitää huolen siitä, että peräkkäiset panosjauhatukset tehdään tarkasti samalla tavoin. Jatkuvatoimisen panosjauhatuksen kapasiteetti on noin 5–10 kg/h. Kammion sisällä oleva jauhatusyksikkö koostuu kolmesta roottorista, kolmesta välilevystä, ahdinpyörästä ja kahdesta toisiaan vastakkain olevasta timanttikivestä. Kaikki osat on valmistettu korkealuokkaisesta ruostumattomasta teräksestä, jolla taataan helppo puhdistettavuus ja hygieenisyys elintarvikesovellutuksissa. Kuivajauhatuksen lisäksi VTT:llä on Masukon kivimylly, joka soveltuu erityisesti märkien materiaalien jauhatukseen. Se on alun perin hankittu nanoselluloosatutkimusta varten, mutta sen käyttöalueet ovat hyvin laajoja myös elintarvikepuolella. Viimeaikoina myllyllä on jauhettu mm. vehnälesettä, panimomäskiä ja sokerijuurikasta. n lisätietoja: juhani.sibakov(at)vtt.fi Pyydä esittely! WEBAX SÄHKÖISEN OMAVALVONTA JÄRJESTELMÄN EDUT OVAT MONIPUOLISET: SAAT NOPEASTI YLEISKUVAN PÄIVÄN AIKANA SUORITETTAVISTA OMAVALVONNAN TEHTÄVISTÄ WEBAXIN TYÖLISTALTA. SAAT MUISTUTUKSEN TEKEMÄTTÖMISTÄ TÖISTÄ SÄHKÖPOSTILLA. ARKISTO, JONNE TALLENTUVAT TEHDYT TARKASTUKSET JA POIKKEAMIEN KORJAAVAT TOIMENPITEET. SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ VÄHENTÄÄ ARKISTOITAVAN PAPERIN MÄÄRÄÄ. JÄRJESTELMÄ TOIMII MYÖS HYVÄNÄ TYÖKALUNA KETJUJOHDOLLE. VALMIIT OMAVALVONTASUUNNITELMAT OVAT HELPOSTI SIIRRETTÄVISSÄ SÄHKÖISEEN MUOTOON. Tilaa jo tänään! Lisätietoja: Asiakaspalvelu p. 0207 495 706 [email protected] www.racx.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 37 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuva: anSSi orrenmaa Tuoretta leipää lähialueen raaka-aineista, tiivistävät toimitusjohtaja Hannu Malmivaara ja Seinäjoen leipomon päällikkö Nina Uitto Pirjon Pakarin filosofian. Tuoreen leivän salaisuus on leipuri-leipäkuski Yövuoron jälkeen pakettiauton rattiin hyppäävä leipuri on salaisuus Pirjon Pakarin tuoreen leivän takana. Kaikki hyötyvät, kun edellisen päivän myymättömät leivät vaihdetaan uunituoreisiin. Leipuri Veli Hakala on iskenyt kätensä taikinaan yökolmelta, mutta aamuseitsemältä hän pistää uuden vaihteen silmään, kun toimenkuva muuttuu leipäkuskiksi. Hakala pinoaa leipäkorit pakettiautoon ja painaa kaasua kohti Seinäjoen keskustaa. Viisitoista kauppaa ja kahvilaa odottaa Pirjon Pakarin täydennyksiä ja myös saa Kuva: anSSi orrenmaa ne pikavauhtia. Vähän enemmän aikaa vie operaation toinen puoli, kun leipuri astelee kaupan leipähyllylle, poimii myymättömät leivät talteen ja kirjaa määrät ylös. − Tämä on hyvä systeemi. Leipä on asiakkaalle aina tuoretta ja me saamme samalla suoraa palautetta. Tämänkokoisessa firmassa muutoksia voidaan tehdä nopeastikin, kiittelee Hakala. Hän ei tiennyt Pirjon Pakarin omintakeisesta jakelujärjestelmästä mitään, kun aloitti työt puolitoista vuotta sitten. Mutta kuskausvuoro käy hänelle hyvin, kun osuu kohdalle. Se tuo vaihtelua työhön ja kontaktia asiakkaaseen. Tiivis työ tosin vaatii veronsa. − Ennen ja jälkeen töiden täytyy nukkua. Muuten ei pärjää, hymyilee Hakala ja näyttää hyvin hereillä olevalta. Pirjon Pakarin leivät on leivottu yöllä, ja samat tekijät hoitavat ne aamuksi kauppoihin. Veli Hakala muuntuu mielellään leipurista leipäkuskiksi. 38 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Pirjon Pakari • Leipomot Seinäjoelle vuonna 2004, Ylöjärvelle 2009 ja Nurmijärvelle 2012 • Työntekijöitä 60 eli noin 20 henkeä leipomoa kohden • Omistaja-toimitusjohtaja Hannu Malmivaara • Vuoden 2013 budjetti 9 miljoonaa euroa • Päätuote tuore ruokaleipä • Innosuomi-palkinto 2006 • Vuoden gluteeniton yritys 2007 Häjyistä veljeksiin Pirjon Pakarin liikeidea on leipoa käsityönä tuoreita leipiä ja viedä ne saman tien lähialueille. − Nämä lähialueemme ovat Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa, koska leipomot ovat Seinäjoella, Ylöjärvellä ja Nurmijärvellä. Jakelu toimii maakunnan tasolla eli noin 80 kilometrin päähän, kertoo toimitusjohtaja Hannu Malmivaara. Myös raaka-aineet hankitaan mahdollisimman pitkälti lähialueilta. − Seinäjoella ostetaan esimerkiksi paikallista puolukkaa, lapualaista lanttua, kauhajokelaista pellavansiementä, honkajokelaista porkkanaa ja jalasjärveläistä täysjyvävehnää, luettelee Seinäjoen leipomon päällikkö Nina Uitto. Ja tuloksena on tietysti paikallista leipää, nimiä myöten. Häjy- ja Pöyröö-leipiä syntyy Etelä-Pohjanmaalla, jossa maistuu lähinnä sekaleipä. Pirkanmaalla kysytään tummaa ja vaaleaa leipää. Näitä kaikkia syödään Uudellamaalla, jossa Nurmijärvi antaa aiheen Seitsemän veljeksen leivälle. Leipomot ovat itsenäisiä, myös tuotekehittelyssä, mikä tietää kolmea uutta tuotetta joka vuosi. Mutta veljeksillä riittää nimiä Eerosta alkaen. pitää El:ssä sAll A! A s u t Koulu isEsi AjAn tA osAAm Hevonen syö loput Jakelun tuoreustakuu on Pirjon Pakarin omaperäisin erikoisuus, josta on kertynyt jo pitkä kokemus. Kun leivät ovat jäähtyneet ja pakattu, hajaantuvat leipurit maakuntaan tekemiensä leipien kanssa. − Asiakas saa leivän muutaman tunnin sisällä valmistumisesta, ja samalla myymättömät vanhat leivät kerätään pois, kertaa Uitto. Palaute on mahdollisimman suora, kun leivän tekijä kuulee leipähoitajalta tai aamun asiakkaalta, pitääkö ensi yönä paistaa enemmän vai vähemmän. Samoin uutuustuotteista tulee tieto välittömästi, eikä markkinatutkijaa tarvita välissä. Herää kysymys, miksi muut leipomot eivät toimi näin mainiolla tavalla? − Pitäisi muuttua tuotantokeskeisestä asiakaskeskeiseksi, mikä on suurelle leipomolle liian iso askel. Joku pienempi voisi yrittääkin kopioida systeemin, mutta ongelmaksi tulee jälkimarkkinointi, sanoo Malmivaara. Pirjon Pakarin palautuneet leivät päätyvät pääosin hevosten ja lampaiden suihin. Näin kaikki leivät tulevat syödyksi ja hyödyksi. n tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto elintarvikealalle – ideasta maistuvaksi tuotteeksi aloitus 3.9.2013, ael helsinki lisätietoja leena rihtniemi, [email protected] www.ael.fi/elintarvike itiölliset bakteerit elintarviketeollisuudessa – tutkimustietoa, hallintakeinoja ja analytiikkaa 3.–4.10.2013, ael helsinki lisätietoja anneli Mörsky, [email protected] www.ael.fi/elintarvike kaarnatie 4, 00410 helsinki, puhelin 09 53071 Anssi Orrenmaa www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 39 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Robotit tekevät kolmioleipiä Elintarvikeyritys Oy Lunden Ab Jalostajan tehtaalla Turun Pansiossa on tehokkaan viileää. Tuotantohallissa kolme työtekijää työskentelee uutuudenkarhean linjaston ääressä. Linjaston alkupäässä manipulaattori syöttää linjastolle neliönmallisia leipiä tasaiseen tahtiin, työntekijät täyttävät ne käsin ja robotti asettaa toisen leivän kanneksi. Linjaston loppuosassa leivät halkaistaan ultraäänileikkurilla kolmioiksi. Valmiit kolmioleivät pakataan käsin muovirasioihin, jotka suljetaan vielä koneellisesti. Kioskeihin, marketteihin ja kauppoihin lähtee Jalostajalta vuosittain miljoonia kolmioleipäpakkauksia. Robotit ovat tehneet työtä yrityksen kolmioleipien pakkauslinjastolla kesästä 2011 lähtien. − Elintarvikealalla meillä on paljon kasvun näkymiä. Elintarvikkeiden tuotannossa ja pakkauksessa suuntaus on yhä automaattisempiin tuotantolinjoihin, sanoo Yaskawan operatiivinen johtaja Nina Lehtinen. Yrityksen Suomen toimipiste on Turussa. Myynti-insinööri Heikki Pajula kertoo, että elintarviketeollisuuden laitteet vaati- vat suunnittelussa ja toteutuksessa alan normien ja käytäntöjen tuntemista. − Materiaalivalintojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota komponenttien rakenteeseen, muotoiluun ja kotelointiluokkiin. Lisäksi ympäristön kosteus ja alhaiset lämpötilat asettavat lisävaatimuksia toimitettaville järjestelmille ja komponenteille, Pajula tarkentaa. Elintarviketeollisuudessa hygieniavaatimukset ovat erittäin tarkat: koneet ja lattiat pestään päivittäin, materiaalien on oltava ruostumattomia tai haponkestäviä, pintojen kaltevia eikä linjastolla saa olla kuppimaisia syvennyksiä, joihin jäisi epäpuhtauksia. Kuva: miKa oKKo Asiakaslähtöisiä ratkaisuja Jalostajalle toimitettu järjestelmä koostuu leipäpinon purkumanipulaattorista, pinokuljettimesta, pinon keskityslaitteesta, poimintarobotista työkaluineen sekä ohjausja turvajärjestelmistä. Jalostajalla oli tarve automatisoida ainakin osa toistuvista työvaiheista robotiikan avulla. Laitteistolla ajetaan kymmeniä tuhansia leipiä päivässä, viitenä päivänä viikossa. Ennen automatiikkaa määrä oli merkittävästi pienempi. − Leipälinjaston automatisoiminen on ollut haastavaa, mutta ilman robotteja ei täällä enää osattaisi olla, Supply Chain Manager Pekka Vanhakylä sanoo. Yritys kartoitti Yaskawan kanssa mahdollisuudet modernisoida jo olemassa olevaa laitteistoa ja lisäsi sinne robotiikkaa sopiviin kohtiin. − Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti linjojen helppokäyttöisyyteen. Esimerkiksi lavauskuvioiden luontiin kehitettiin käyttöliittymä, jossa operaattorin ei tarvitse tehdä ohjelmointia perinteisessä mielessä. Operaattori syöttää tuotteiden mitat ja ohjelma tekee ehdotuksen, jonka hän hyväksyy sellaisenaan tai muuttaa mieleisekseen ennen hyväksymistä. Tämänkaltaisella ratkaisulla suuri pakkausvariaatioiden määrä ja usein tapahtuvat tuotemuutokset eivät vaadi robottien ohjelmointia, Heikki Pajula sanoo. n Kolmioleipälinjastolla työskentelee vuodenajasta riippuen kymmenkunta työntekijää vuorossa. Leipien täytteet eli massat tehdään majoneesista lähtien Turussa, leivät tulevat pääasiassa Suomesta. 40 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Saara Malila Aikaisempaa edistyneempien älypakkausten kehitys jatkuu kolmivuotisessa EU-projektissa SusFoFlex Smart and sustainable food packaging utilizing flexible printed intelligence and materials technologies. Projektin keskeiset tutkimuskohteet ovat elintarvikkeiden hyllyikää lisäävien barrier-materiaalien kehittäminen ja elintarvikkeiden tuoreutta osoittavat sensorit. Keskeinen kohde on polymaitohapon eli PLA-muovin ominaisuuksien parantaminen esimerkiksi luonnon antioksidanttien ja nanomateriaalien avulla. Erityisesti tähdätään pilkottujen tuoreiden hedelmien pakkausmateriaalin kehittämiseen. Lisäksi tähtäimessä on painettava sensori. Sensorin avulla kuluttaja voi kätevästi varmistua tuotteen laadusta. Projektissa kehitettävä sensori soveltuu käytettäväksi pilkottujen hedelmien lisäksi kalan tuoreuden havainnointiin. Tavallisimmat ominaisuudet, joita teolliset toimijat haluavat seurata pakkauksesta, ovat tuotteen säilytysolosuhteet, pakkauksen eheys ja tuotteen mikrobiologinen laatu. Elintarvike erittää pilaantuessaan ilmatilaan haihtuvia yhdisteitä. Projektissa on identifioitu kohde-elintarvikkeiden aistinvaraista, kemiallista ja mikrobiologista pilaantumista indikoivat yhdisteet. Sensori reagoi ko. analyytin kanssa ja muuntaa sen sähköiseksi signaaliksi ja lähettää sen eteenpäin. Sensori tunnistaa pilaantumista osoittavia yhdisteitä pakkauksen sisäpuolella, ja sen avulla tieto tuotteen tilasta välittyy käyttäjälle radiotaajuisen etätunnistuksen keinoin. Valmistustekniikkana käytetään painotekniikkaa, mikä mahdollistaa hinnaltaan edullisen sensorin valmistuksen suuressa mittakaavassa. SusFoFlex-projektia rahoittaa EU:n komissio 7. puiteohjelmassa. Se käynnistyi tammikuussa 2012 ja päättyy joulukuussa 2014. Projektia koordinoi Oulun yliopisto. Vastuuhenkilö yliopistossa on tutkijatohtori Geza Toth. Kaiken kaikkiaan projektiin osallistuu yhteensä viisitoista organisaatiota kahdeksasta maasta. Suomesta on mukana kaksi muuta partneria: sensorikehitystä johtava Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Confidex Oy. Confidexin pääosaamista ovat HF- ja UHF-taajuusalueiden antennien suunnittelu ja tunnisteiden valmistus, muotoilu sekä pakkaus. n lisätietoja: thea.sipilainen-malm(at)vtt.fi http://www.susfoflex.com patogeenit ravintosisältö hygieniaindikaattorit lisäaineet haitta-aineet Tietoa taidolla pintaa syvemmältä Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen, tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi. MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi Osaavaa suunnittelua elintarviketeollisuudelle ■ Tuotantohygienia ■ Energiakatselmukset ■ Energian talteenotto ■ Turvallisuus (Atex, CE) ■ LVIAS-suunnittelu ■ Prosessi- ja lay-out suunnittelu ■ Sähkö- ja automaatiosuunnittelu ■ Automaatioratkaisut ■ MES-järjestelmät ■ EPCM-kokonaispalvelu www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 www.elomatic.com Älypakkauskehitys jatkuu EU-projektissa 41 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuvat: heiDi eriKSSon ja liiSa haKola Suoramerkintämenetelmien avulla saadaan aikaan näyttäviä merkintöjä syötävien tuotteiden pintaan. Vasemmalla lasertekniikan avulla kuvioitu keksi ja oikealla mustesuihkutulostuksen avulla kuvioituja lääkekapseleita. Syötävillä merkinnöillä erottuvuutta ja turvallisuutta Merkintä syötävän tuotteen pinnalla lisää tuotemerkin näkyvyyttä ja parantaa myös tuoteturvallisuutta ja jäljitettävyyttä sekä aitouden varmistamista. Pakkausmerkinnät eivät aina ole riittävä keino elintarvikkeiden ja lääkkeiden tuoteturvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden varmistuksessa. Yksi tuoteväärennösten muoto on, että väärentäjät korvaavat aidot tuotteet jäljitelmillä, mutta säilyttävät aidon pakkauksen. Täten on tärkeää taata itse tuotteen aitous – ei ainoastaan pakkauksen. World Customs Instituten mukaan väärennettyjen elintarvikkeiden vuosittainen markkina-arvo yksistään Yhdysvalloissa on 49 miljardia dollaria [1]. Väärennetyt elintarvikkeet ovat terveysriski muun muassa allergeenien vuoksi, jos tuote sisältää ainesosia, joita ei ole mainittu pakkausmerkinnöissä. Aitouden lisäksi tuotteiden alkuperän jäljitettävyys on toimitusketjussa tärkeää. Tutkimusten mukaan tietohäviö ketjussa voi olla jopa 80−95 % jo pelkästään kahden osapuolen välillä [2]. Erityisesti irtotuotteina myytävien elintarvikkeiden, kuten tuoreleipien tai hedelmien, jäljitettävyyttä voidaan parantaa tekemällä merkintöjä suo- 42 raan tuotteen pintaan. Irtomyynnissä tuotteet voivat helposti joutua vääriin astioihin ja esimerkiksi leipomotuotteissa gluteenittomat ja tavalliset tuotteet sekoittua vaarantaen käyttöturvallisuuden. Turvallisia suoramerkintämenetelmiä Suoramerkinnällä tarkoitetaan suoraan syötävän tuotteen, kuten elintarvikkeen tai lääkkeen, pintaan tehtäviä merkintöjä ilman erillistä etikettiä. Mustesuihkutulostus ja lasertekniikka sopivat suoramerkintämenetelmiksi. Mustesuihkutulostuksessa kuva muodostetaan tuotteen pintaan tulostamalla elintarvikeväriä sisältävää syötävää mustetta. Lasertekniikassa tuotteen pintaa käsitellään lasersäteen avulla, jolloin värinmuutoksen ja/tai kaiverruksen avulla saadaan kuva aikaan. Lasertekniikassa tuotteeseen ei siirry lisäaineita, mutta mahdolliset palamistuotteet on varmistettava. Molemmat menetelmät, mustesuihkutulostus ja lasertekniikka, mahdollistavat pienten yksityiskohtien ja laadukkaiden kuvien tekemisen, kuten tekstit, logot ja koodit. Mustesuihkutulostuksen avulla on mahdollista tehdä myös monivärikuvia. Menetelmät ovat automatisoitavissa ja liitettävissä jo olemassa oleviin tuotantoympäristöihin, jolloin merkintä voidaan lisätä joustavasti halutussa kohdassa tuotantoketjua. Koska merkinnän sisältö tuote- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi taan digitaalisesta tiedostosta, merkinnän räätälöinti jopa jokaiseen peräkkäiseen merkittävään tuotteeseen on mahdollista. Molempia menetelmiä käytetään jo elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkausmerkintöjen tekemiseen, mikä helpottaa käyttöönottoa myös suoramerkintäsovelluksissa. Mustesuihkutulostusta käytetään tällä hetkellä elintarviketeollisuudessa muun muassa syötävien täytekakkupäällysteiden sekä käsintehtyjen suklaakonvehtien kuvioimiseen. Myös joidenkin lääkevalmistajien lääkekapseleissa on mustesuihkutulostettuja merkintöjä. Täten mustesuihkutekniikan laajempi hyödyntäminen suoramerkintäsovelluksissa on mahdollista, sillä lainsäädäntö on jo hyväksynyt sen käytön syötäviin tuotteisiin. Elintarvikkeiden lasermerkintää on testattu muun muassa hedelmille, lihatuotteille ja juustolle, mutta menetelmä vaatii vielä lainsäädännön hyväksynnän. Suoramerkinnän potentiaali ja hyödyt Elintarvikkeiden koristelun lisäksi suoramerkintä tarjoaa myös mahdollisuudet erilaisiin turvallisuutta lisääviin ratkaisuihin. VTT:llä vuonna 2012 toteutetussa, Tekesin Turvallisuus-ohjelman rahoittamassa hankkeessa selvitettiin suoramerkinnän teknisiä ja liiketoiminnallisia mahdolli- suuksia erityisesti syötävien tuotteiden tuoteturvallisuuden lisäämiseksi. Sopivimmiksi tuoteryhmiksi suoramerkinnälle tunnistettiin lääketeollisuuden tuotteet, lihatuotteet, leipomotuotteet kuten leivät ja keksit, juusto, perunalastut sekä karamellit ja suklaa. Monet mustesuihkutulostuksen musteet ovat herkkiä kosteudelle ja kondensoidulle vedelle, joten jääkaapissa säilytettävät tuotteet altistuvat helposti värin leviämiselle säilytyksen aikana. Myös hedelmät ja vihannekset osoittautuivat haasteellisiksi, sillä mustesuihkutulostuksen muste ei kiinnity niiden pintaan helposti. Tällöin pitkänkin ajan kuluttua voi ilmetä tahrimista. Lasertekniikka puolestaan vaatii optimointia, jotta merkinnästä ei esimerkiksi tule liian syvä, mikä saattaisi kiihdyttää merkityn hedelmän tai vihanneksen pilaantumista. Hankkeessa tehtiin liiketoimintaselvitys, johon sisältyi myös yrityshaastatteluita. Selvityksen mukaan suoramerkinnän suurimmaksi hyödyksi elintarviketeollisuudessa nähtiin tuotemerkin korostaminen. Suoramerkinnän avulla on mahdollista saada aikaan näyttäviä ja epätavallisia ratkaisuja, joiden avulla tuote voi erottua kilpailijoistaan. Myös tuoteturvallisuus, kuten irtomyyntituotteiden sekoittumisen estäminen, ja tuotteen alkuperän nykyistä tarkempi jäljitettävyys esimerkiksi takaisinvetotilanteissa koettiin tärkeiksi hyödyiksi. Lääketeollisuudessa suoramerkinnän tärkeimmiksi hyödyiksi nousivat aitouden varmistus ja jäljitettävyys. Suoramerkinnän tekniset valmiudet ovat olemassa, joten elintarvike- ja lääketeollisuusyrityksillä on nyt mahdollisuus aloittaa omaa tuotettansa hyödyttävien suoramerkintäratkaisujen kehittäminen. n Liisa Hakola erikoistutkija VTT liisa.hakola(at)vtt.fi viitteet: [1] interlandi, jeneen. the Fake-Food Detectives. the Daily Beast from newsweek 7.2.2010. (http://www.thedailybeast.com/ newsweek/2010/02/07/the-fake-fooddetectives.html) [2] www.trace.eu.org TUOTANNON JA LAADUN TARKKAILUUN Varmista pakkaukseen oikean painoiset ja tarkistetut tuotteet PRISMA® tarkistusvaa’alla ja metallinilmaisimella Digitaalisella näytöllä Elektronisella kalibroinnilla Tallennusmahdollisuus 100 ohjelmalle Kuljettimet helposti puhdistettavissa Tuotantodatan keräys ja siirto Lisätietoja: Tuomas Nevalainen, puh. 040 351 1907 tai [email protected] Leipurin Oy Tahkotie 1 E 2, 01530 Vantaa Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2121 www.leipurin.com KehittyväElintarvike_1305_175x128mm_Prisma.indd 1 ISO 9001 BUREAU VERITAS Certification 20.5.2013 14:38:38 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 43 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuvat Pirjo huhtaKangaS Pakkausdesign kohdalleen Kuluttaja oppii uusia merkityksiä väreille, kunhan yritys tekee muutokset ajatuksella. Värit saattavat kertoa brändistä, kuten vaaleanpunainen Geisha. Ennen kuin brändituote päätyy kuluttajan ostoskoriin, pakkauksen tulee kestää käsittelyä, kuljetusta ja varastointia. Tähän tarvitaan pakkaus, joka kantaa, suojaa ja sisältää, mutta myös herättää, miellyttää ja viestii. Pakkauksen rooli niin sanottuna hiljaisena myyntimiehenä sai tuulta alleen, kun itsepalvelu ja tuotemäärät lisääntyivät 1950-luvulla. Pakkaus ei vain sisältänyt tuotetta, vaan sen tuli kertoa tuotteesta, kun kukaan muu ei sitä enää tehnyt. Niistä ajoista brändipakkauksen haasteet ovat moninkertaistuneet, eikä vähiten lisääntyneiden brändien ja tuotevariaatioiden myötä. Jos tuotepakkauksella on haasteita, niin on myös kuluttajalla, joka valitsee ostoskoriin päätyvät brändit. Kuluttaja saattaa tehdä ostoslistan, johon tärkeimmät tuotteet on kirjattu ylös. Tämä ei vain riitä, kun valintatilanteessa pitää voida poimia tuotetta edustava brändi. Tässä kohtaa pakkausmuotoilu joutuu koetukselle. Kuluttaja tekee noin 70 prosenttia ostopäätöksistään tuotehyllyn edes- 44 sä. Kuluttajan päätökseen vaikuttaa moni asia – tuttuus, pakkauskoko, hinta, valmistusmaa – puhumattakaan brändista ja sen pakkauksen muotoilusta. Tutkimus nimittäin osoittaa, että 90 prosenttia kuluttajista valitsee brändin koskematta pakkaukseen – pakkauksen visuaaliseen ilmeeseen nojaten. Värit tärkeässä osassa Pakkauksen visuaalista ilmettä muotoillaan useilla tekijöillä kuten materiaalilla, muodolla, koolla, kuvilla, fonteilla ja väreillä. Tutkimus on näistä nostanut esiin etenkin värien merkitystä. Väreillä on monta tehtävää. Kuluttaja huomaa pakkauksen värit ensimmäisenä. Lämpimät värit kuten punainen ja keltainen, kirkkaat, poikkeavat ja uudet värit tuoteryhmässä kuten vaaleasininen kahvipaketissa ja pinkki muropakkauksessa ovat ne, joihin kuluttajan katse tuotehyllyssä kohdistuu. Toiseksi värien merkitystä pakkauksessa selitetään värien estetiikalla; toiset värit tuovat enemmän visuaalista mielihyvää kuin toiset. Värit piristävät ja saattavat laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Siten brändi voi päätyä kuluttajan ostokoriin, koska brändipakkauksen värit tuovat silmäniloa. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kolmanneksi värien merkitystä selitetään sanattomalla viestinnällä. Pakkauksen viestinnällinen merkitys on tunnustettu: pakkaus on se, joka kertoo tuotteesta ostohetkellä – sen sisällöstä, koostumuksesta, säilytyksestä ja käytöstä. Kuitenkin sanallinen viestintä vaati enemmän tilaa pakkauksessa ja se edellyttää kuluttajalta enemmän aikaa ja ajatusta - asioita, joita tämän päivän kuluttajilla on rajallisesti. Nykypäivän kuluttajaa kun leimaa kauppareissulla kiire. Sanaton viestintä liitetään useasti kuvaan, esimerkiksi marmeladipurkin kyljessä oleva appelsiini kertoo tuotteen olevan appelsiinin makuista. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös muut visuaaliseen ilmeeseen vaikuttavat tekijät viestivät. Värit saattavat kertoa brändistä, kuten Fazerin sininen ja vaaleanpunainen Geisha. Värit kertovat tuotteesta, esimerkiksi punainen margariinipakkauksessa kertoo tuotteen oleva reilusti suolattua, pinkki mannaryynipakkauksessa tuotteen sisältävän vadelmaa, kun taas ruskeat, punaisen ja vihreän sävyt liitetään kahveihin. Kuluttaja- ja tuotekohtaista Värien vaikutus on kuluttajakohtaista, mikä lisää haasteita pakkausmuotoilulle. Iän myötä näkö saattaa heikentyä, jolloin tutun tuotteen löytäminen on vaikeampaa. Toisaalta on myös havaittu, että värien tuoma mielihyvä muuttuu iän myötä. Jos kyl- mät värit − sininen ja vihreä – ovat aiemmin olleet miellyttäviä, saattavat lämpimät värit vanhemmalla iällä tuottaa eniten visuaalista silmäniloa. Värien miellyttävyyteen vaikuttaa tosin iän lisäksi myös sukupuoli ja trendit. Myös se, mitä värit viestivät, saattaa olla kuluttajakohtaista. Joku pitää punaista särkylääkettä tehokkaana kivunlievittäjänä, kun taas toinen liittää punaisen värin särkyyn. Pakkausmuotoilua haastaa myös se seikka, että värien vaikutus kaupassa on tuotekohtaista ja kulttuurisidonnaista: meidän vaaleansininen rasvattoman maidon pakkauksessa muuttuu tummansiniseksi Ruotsissa. Toisaalta se tarkoittaa, että kuluttaja oppii uusia merkityksiä väreille, kunhan yritys tekee muutokset ajatuksella. ja saattaa käyttää pakkauksen värejä brändin hakemiseen. Mikäli pakkauksen ilme muuttuu yhdellä kerralla paljon, saattaa tutun tuotteen löytäminen olla hankalaa muun muassa seniorikuluttajalle. Toisaalta, brändipakkaus ei perustu pelkästään väreihin, vaan se on kokonaisuus, johon vaikuttaa myös muut muotoilun tekijät. Tänä päivänä pakkauksen muotoilussa on huomioitava ympäristöarvot; kierrätettävyys ja uusiokäyttö, kustannustekijöitä unohtamatta. Se mikä päätyy kuluttajan ostokoriin, ei kuitenkaan ole tuote. Se on brändi, jonka pakkauksen muotoilussa on ymmärretty, että brändipakkaus pitää huomata, sen pitää olla kuluttajan arvojen mukainen, herättää tunteita, mielikuvia ja viestiä sanattomasti − viisaasti. n Ympäristöarvoja unohtamatta Pakkauksen muotoilu on kohdallaan silloin, kun se on kuluttajalähtöistä. Esimerkiksi pakkauksen visuaalisen ilmeen uudistamisessa on huomioitava, että kulutta- lähteet: clement j. 2007. visual influence on in-store buying decisions: an eye-track experiment on the visual influence of packaging design. journal of marketing management, 23(9−10), 917−28. inman jj, Winer rS & Ferraro r. 2009. the interplay among category characteristics, customer characteristics, and customer activities on in-store decision making. journal of marketing, 73(5), 19−29. Kauppinen-räisänen h. 2011. the impact of salient product cues on aging consumers. journal of medical marketing, 11(4), 294−302. Kauppinen-räisänen h. & luomala ht. 2010. exploring consumers’ product-specific colour meanings. international journal of Qualitative market research, 13(3), 287−308. Kauppinen-räisänen h., owusu ra & Bamfo Ba. 2012. Brand salience of otc pharmaceuticals through package. international journal of Pharmaceutical and healthcare marketing, 11(4), 230−294. Hannele Kauppinen-Räisänen tutkija, KTT HANKEN School of Economics hannele.kauppinen-raisanen(at)hanken.fi Valitse Auraprint ja erotu eduksesi! Olemme mukana PacTec-messuilla Helsingin messukeskuksessa 3.-5.9.2013! Tule tutkimaan uusia ideoita ja monipuolisia mahdollisuuksia tuotemerkintään osastollemme 6e71! - näyttävät sleeverit - tyylikkäät tuotetarrat - tehokkaat kampanjatarrat - monipuoliset digipainamisen mahdollisuudet Auraprint Oy PL 131, 20101 Turku Puh. 0207 917 799 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 45 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Luonnollinen pakkaus on kursailematon Kuva: raija ahvenainen-rantala Markkinoilta löytyy kuluttajien mielestä luonnollisen pakkauksen kriteerit täyttäviä kotimaisia luomumyslipakkauksia. Aalto-yliopiston median laitoksen tutkija Markus Joutsela on selvittänyt Pakkaustutkimus-PTR:n johtamassa LOHASPACKprojektissa, millainen on luonnollinen pakkaus kuluttajan silmin (taulukko) ja miten suomalaisissa kaupoissa myynnissä olevat luomumyslipakkaukset täyttävät kuluttajien asettamat kriteerit. Tutkimuskohteena olivat Suomessa myytävät luomumyslipakkaukset, joita oli arvioitavana yhteensä 16 erilaista 14 eri valmistajalta. Mukana oli sekä kotimaisia että ulkomaisia merkkejä. Keskimäärin parhaiten menestyivät Pirkka Luomumysli-, Sysmän Luomumysli Omena-Karpaloja Vavesaaren tilan Mustikkamysli pakkaukset. Kahdessa ensimmäisessä pakkauksessa on Luomumerkin lisäksi Hyvää Suomesta -merkki. Tutkimus toi hyvin esiin ihmisten yksilölliset näkemykset, mielipiteet ja mieltymykset. Kuluttajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näitten pakkausten suosioon vaikutti myös tuttuus, kotimaisuus ja kieli. Tulokset IdeaBlog-menetelmällä Joutsela käytti tutkimusmenetelmänä Kuulas Millward Brownin hallinnoimaa Pirkka Luomumysli-, Vavesaaren tilan Mustikkamysli- ja Sysmän Luomumysli OmenaKarpalo- pakkaukset täyttivät keskimäärin parhaiten kuluttajien asettamat kriteerit luomumyslipakkauksille. online-tutkimusalustaa ja menetelmää IdeaBlogia. Se sopii hyvin laadullisen aineiston keräämiseen ja mahdollistaa vuorovaikutteisen keskustelun ja erilaisten laadullisten ja määrällisten tehtävien teettämisen osallistujilla. Yhtenä intressinä oli myös selvittää, miten joukkoistaminen (crowdsourcing) ja käyttäjien luova osallistaminen (co-creation) toimii kuluttajadatan ja uusien ideoiden keräämisessä pakkaustutkimuksessa. IdeaBlog- aiheet keskittyivät kuluttajan ja pakkauksen välisen suhteen tutkimiseen. − Eri tehtävissä selvitettiin muun muassa, miten kuluttaja ymmärtää ja tulkitsee pakkauksia, miten pakkauksia käytetään arjessa, miten niihin suhtaudutaan ja mil- LOHASPACK 2011−2014 Pakkaustutkimus – PTR ry:n luotsaama Pakkauselämyksiä LOHAS -kuluttajille (LOHASPACK) -projekti on päässyt yli puolenvälin. Hankkeen aikaansaannoksia esiteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa pidetyssä vuosiseminaarissa Arvon pakkaus 2013 eco-value by packaging maaliskuussa. Seminaari alkoi hauskan Aika Pakkaus! -kampanjan lanseera- 46 uksella, josta kerrotaan tarkemmin lehden alkupaloissa. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on lisätä pakkausarvoverkoston LOHAS-tuntemusta ja edesauttaa moniaististen pakkauskonseptien ja tutkimusmetodien kehittämistä. Projektissa järjestetään mm. pakkausdesignkilpailu ja jokavuotinen seminaari, joka on avoin myös projektin ulkopuoli- sille yrityksille ja tutkimustahoille. Projektin tutkimuspartnerit ovat Pakkaustutkimus – PTR ry, Aalto Design Factory ja Aalto-yliopisto Taik. Yrityspartnereita on yhteensä 14, niin ruoka- kuin pakkausalalta. Projektia rahoittavat Tekes ja yritykset. n lisätietoja: www.ptr.fi Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi laisia odotuksia niihin liittyy sekä mitä ne merkitsevät ihmisille. Tällaisia erityyppisiä tehtäviä olivat keskustelut ja reflektio, järjestämis-, äänestys-, havainnointi-, arviointi- ja ideointitehtävät, Markus Joutsela kertoo. Tutkimus toteutettiin vuonna 2012 lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Päivittäin avattiin uusia keskustelunaiheita, tehtäviä ja äänestyksiä. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin online-paneelista. IdeaBlogiin osallistui 137 vastaajaa, joista aktiivisia oli 86 (vastasi vähintään 80 %:iin kysymyksistä ja tehtävistä), miehiä 49 ja naisia 88. Osallistujien keski-ikä oli 39 vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujilta kysyttiin, millainen olisi täydellinen (ideaali) luomumyslipakkaus. Toisessa vaiheessa osallistujat tekivät nelikenttätehtävän, jossa sijoittivat 16 luomumyslipakkauksen kuvaa koordinaatistoon miellyttävyyden ja luonnonmukaisen mielikuvan mukaan. Kolmannessa vaiheessa keskusteltiin nelikenttätehtävän tuloksista ja pohdittiin, miksi tietyt pakkaukset olivat pärjänneet hyvin ja miksi toiset eivät. Pakkausilme ja mielikuva käsi kädessä Kuluttaja hahmottaa tuotteen ja pakkauksen kokonaisuutena. Koska kuluttajan tulkinta pakkauksesta ei välttämättä ole samanlainen kuin suunnittelijan, pakkauksen ulkoasun suunnittelu on haastava tehtävä. Raija Ahvenainen-Rantala lisätietoja: markus.joutsela(at)aalto.fi Kuluttajan mielestä luonnollinen myslipakkaus omaa seuraavia piirteitä: • yksinkertainen, selkeä ja ymmärrettävä • hieman vanhanaikainen • hyvät pakkausmerkinnät (esim. luomu) • ei mainonnallinen • ei liian värikäs (murretut värit) • rauhallinen ja harmoninen tunnelma • ei-kiiltävä pinta • kotimaisuus & suomenkielisyys • pakkauksen ja sisällön vastaavuus • materiaalina kartonki (tai paperipussi) • ei muovia eikä ylimääräistä pakkausmateriaalia • ei ihmisten kuvia • voi olla tuotteen ja siihen liittyvien marjojen tai hedelmien kuvia Kuva: marjo järvinen Suunnittelijan on hyvä muistaa, että pakkausdesign itsessään on viesti tuotteen laadusta ja ominaisuuksista. Pakkaus on sisältämänsä tuotteen symboli ja sen fyysinen käyttöliittymä. Pakkaus rakentaa mielikuvaa tuotteesta. Mielikuvat puolestaan vaikuttavat siihen, miten tuotteita tulkitaan, ymmärretään ja arvioidaan. Pakkausilme onkin keskeinen mielikuvan/vaikutelman syntymisessä. Pakkausilme on kokonaisuus, joka rakentuu visuaalisten elementtien, kuten kuvan, tekstin, typografian ja värin yhdistelmästä sekä valitusta visuaalisen viestinnän tyylistä. Myös pakkausmuotoilu, materiaali ja formaatti vaikuttavat ilmeeseen ja edelleen pakkauksen tulkintaan. Luonnollisuutta puolestaan voi viestiä erilaisilla maneereilla ja tyyleillä. Luonnonmukaisen visualisointiin on olemassa jopa brändioppaita. − Käytännössä luomun viestinnän käytännöt ovat kirjavia, on paljon vaihtelua samankin tuoteryhmän sisällä. Jos tuote on luonnonmukainen, sen tulisi olla myös pakkauksensa perusteella sellaiseksi ymmärrettävä. Kuluttajalle tuotteiden tunnistaminen ja niiden oikea tulkinta on tärkeää, Joutsela painottaa. n Vaahtorainattuja kartonkeja. Vaahtorainauksella uutta potkua prosessointiin Vaahtorainaus edustaa käänteentekevää teknologiaa jatkuvan rainamaisen materiaalin valmistuksessa. Vaahtorainausta voidaan hyödyntää laajalti lähtien perinteisistä paperi- ja kartonkituotteista aina uudenlaisiin, hyvin huokoisiin rakenteisiin, jotka voisivat soveltua esimerkiksi pakkauksiksi, eristemateriaaliksi, suodattimiksi, hygieniatuotteiksi ja jopa elintarvikkeiksi. Vaahtorainaus sinänsä ei ole uusi keksintö. Sitä on hyödynnetty aiemmin muun muassa synteettisten kuitukankaiden valmistuksessa. Vaahtorainauksessa sekoitetaan raaka-aineen, kuten kuitujen, joukkoon vaahdotuskemikaalien avulla suuri määrä ilmaa, jolloin saadaan valmistettua jatkuvatoimisesti erittäin kevyitä, huokoisia ja tasakoosteisia rakenteita. Vaahtorainaus on myös kustannustehokas tuotantotapa johtuen melkein rajoittamattomasta raaka-ainepohjasta, suuresta tuotantokapasiteetista (jatkuvatoiminen, yhtenäinen rata) ja kohtuullisesta veden ja energian tarpeesta. Esimerkkinä vaahtorainauksen eduista elintarviketuotannossa on mahdollisuus kuohkeiden tuotteiden valmistamiseen alhaisemmassa lämpötilassa kuin yleisesti hyödynnetyllä ekstruusio-menetelmällä. Vaahtorainausta voisi hyödyntää mm. keksien, murojen, karkkien, kakkujen ja kuohkeiden maitotuotteiden valmistamisessa. Sen lisäksi uudet ympäristöystävälliset ja käyttöturvalliset vaahdotuskemikaalit avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia maataloustuotteille, esim. maito- tai viljatuotepohjaiset proteiinit vaahdotuskemikaaleina. Suomi on edelläkävijä vaahtorainauksen kehittämisessä. VTT vetää Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa TESTAA -konseptia, jossa isot ja pk-yritykset voivat osallistua vaahtorainauksen tuotekehitykseen. Hankkeessa on jo mukana useita isoja yrityksiä ja 20 pk-yritystä, mutta mukaan mahtuu vielä. Vaahtorainaustutkimus on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Tutkimustoiminnan ja tutkimusympäristöjen kulut katetaan EAKR-rahoituksella. Hankkeeseen osallistuvat yritykset kustantavat siten vain omat kulunsa. On arvioitu, että vaahtorainaus otetaan käyttöön ensimmäisissä yrityksissä jo lähivuosina. n Antti Oksanen erikoistutkija Biokuidun prosessointi Elias Retulainen johtava tutkija Biokuidun prosessointi VTT lisätietoja: antti oksanen antti.oksanen(at)vtt.fi p. 020 722 2708 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 47 n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA Kuljettajapula uhkaa elintarviketeollisuutta Kuljettajapula uhkaa koko Suomen elintarviketeollisuutta, varoittelee Elintarviketeollisuusliiton logistiikkatoimikunnan puheenjohtaja ja Oy Sinebrychoff Ab:n toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen. − Kuljettajien ikäjakauma on sellainen, että lähivuosina monet heistä jäävät eläkkeelle ja ajokorttiuudistus, jossa vasta 21-vuotiaalla on mahdollisuus saada ammattimainen kuorma-autokortti, vähentää merkittävästi alalle hakeutuvien määrää. Lisäksi kuorma-ajokortin hinta on noussut huomattavan kalliiksi. Ennakoiden tulevaa kuljettajapulaa Sinebrychoff on kouluttanut jakeluyrittäjiä jo vuodesta 2006, Lehtinen tarkentaa. Yhteistyö toimijoiden kesken lisääntyy Pasi Lehtinen toivoo, että kaikki elintarvikeketjun toimijat laittavat sisäiset toimintonsa kuntoon, tekevät yhteistyötä ja lisäävät toimitusketjun läpinäkyvyyttä, sillä optimaaliseen ohjaukseen ja suunnitteluun Kuva: Paula Suomi on panostettava koko toimitusketju huomioonottaen. − Kuljetusten toimivuus on taattava. Jos maantiekuljetusten pyörät eivät pyöri, kauppojen hyllyt ovat tyhjillään hetkessä. Myös nuorten kiinnostuksesta kuljetusalaan ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin on huolehdittava, sillä vain siten voimme turvata työntekijöiden saatavuuden tulevaisuudessa. Suomi on harvaan asuttu, kuljetusetäisyydet ovat usein pitkiä ja teiden kunto on selvästi heikentynyt. Lisää määrärahoja on kohdistettava liikenneväylien kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen, Lehtinen perää. Hän uskoo, että eri toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy: esimerkiksi yhteiskuljetukset haja-asutusalueilla ja tietojen vaihto toimijoiden välillä. − Kuljetussuunnittelu, tietotekniikka ja automaatio nousevat keskeiseen rooliin. Pyrkimys mahdollisimman suureen kuljetustehokkuuteen ja yhä voimakkaammat ympäristövaatimukset − hiilidioksidipäästöjen vähentäminen optimoimalla ja yhdistämällä kuljetusreittejä ja asiakaslähtöisyys − sanelevat tulevaa toimintaamme, Lehtinen arvioi. Yrityksiä ei johdeta käskyttämällä Kansainvälisyys on värittänyt Pasi Lehtisen omaa työtä jo vuodesta 1999 lähtien, kun Sinebrychoff siirtyi 100-prosenttisesti panimojätti Carlsbergin omistukseen. Päivittäiset kontaktit pääkonttoriin Kööpenhaminaan ja muihin Carlsberg-yhtiöihin pitävät englannin kielen taidon sujuvana. Kuljetussuunnittelu, tietotekniikka ja automaatio nousevat keskeiseen rooliin. Pyrkimys mahdollisimman suureen kuljetustehokkuuteen ja ympäristövaatimukset sanelevat tulevaa toimintaa, toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen summaa lähivuosien kehitystä. 48 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Yhtenäiset, kustannustehokkaat tietojärjestelmät Carlsberg-yhtiöiden kesken helpottavat toimintaa. Myös automaatio varastotoiminnoissa tehostaa toimintaa ja vähentää inhimillisiä virheitä. − Mielestäni tänä päivänä yksilöiden mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan on kasvanut. Sinebrychoffilla aloitetoimintaan ja keskinäisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Yrityksiä ei enää johdeta käskyttämällä, vaan hyvässä yhteistyössä keskustelemalla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, Lehtinen summaa. Työ ja työpaikat kansainvälistyvät Pasi Lehtisen mukaan yritysten pitää huomioida työntekijänsä, yhteistyökumppaninsa, asiakkaansa ja kuluttajat entistä paremmin, koska mielipiteet ja kokemukset leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Myös kansainvälistyminen etenee vakaasti. − Suomesta tulee osa monikulttuurista yhteisöä, EU:ta. Se heijastuu myös työpaikoille. Muun muassa Sinebrychoffilla työskentelee jo nyt useiden eri kansallisuuksien edustajia. Lisäksi yhtiössämme kannustetaan muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen kestäviin ulkomaan komennuksiin, Lehtinen kertoo. Hänen mielestään työpaikoilla tarvitaan tulevaisuudessa ennen kaikkea joustavuutta työtehtävien ja -aikojen osalta. Automaation ja tietotekniikan myötä työtehtävät muuttuvat. Syntyy myös aivan uudenlaisia tehtäviä, ja monikulttuurisuus leimaa tulevaisuuden työtä. − Englannin taito on edellytys useimmissa tehtävissä. Iso haaste on ottaa huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Suurena muutoksena näen sen, että tämän päivän nuoret aikuiset ovat erilaisia kuin nuoret 20−30 vuotta sitten. Pitkät työurat saman yrityksen palveluksessa ovat historiaa. Nykyisin nuoret ajattelevat urakehityksestä ja työstä toisin ja vaihtavat tehtäviä useasti, jotta mielenkiinto ja into työhön säilyvät, Lehtinen toteaa.n Pirjo Huhtakangas Kauppakassi Postin pakettiautomaatista Alepan Kauppakassi on käynnistänyt kotiinkuljetuksen lisäksi noudon pilotoinnin yhdessä Itellan kanssa. Espoon Viherlaakson Alepan pakettiautomaattiin on rakennettu kymmenen Kauppakassi-lokeroa. Pilottihanke mahdollistaa verkosta tilattujen ruokaostosten maksamisen ja noudon pakettiautomaatista. Kauppakassille varatut pakettiautomaatin lokerikot on eristetty ja jäähdytetty kylmäketjun varmistamiseksi. − Toimitusvaihtoehtoja on nyt kaksi: kotiinkuljetus tai nouto Viherlaakson Alepan pakettiautomaatista. Myymälän henkilökunta kerää ostokset asiakkaan puolesta, ja ne ovat noudettavissa toivottuna ajankohtana kahden tunnin ajan, HOKElannon verkkokaupan kehityspäällikkö Jukka Ranua kertoo. Tilausta tehdessään asiakas ilmoittaa puhelinnumeronsa Kauppakassi-palvelussa ja saa tekstiviestinä vahvistuksen noutoajankohdasta sekä lokerokoodin. Saapuessaan Postin pakettiautomaatille asiakas syöttää koodin ja maksaa ostokset sekä syöttää Bonusta kartuttavan asiakasomistajan jäsennumeronsa. Pilotin aikana ostokset voi maksaa vain sirukortilla. Maksun vahvistuttua koodiin yhdistetyt lokerot aukeavat, ja asiakas saa tuotteensa valmiiksi pakattuina. Kylmäsäi- lytystä vaativat tuotteet ja pakasteet on pakattu erikseen. Palvelu toimii viikon jokaisena päivänä myymälän aukioloaikana. − Asiakas rakentaa ostoskorin www.alepa.fi/kauppakassi -sivujen kautta ja valitsee noutopaikaksi Alepa Viherlaakson sekä noutoajan. Noutoajat ovat kahden tunnin aikaikkunoita kaupan aukioloaikoina. Tuotteet kerätään ja viedään pakettiautomaattiin ennen asiakkaan valitsemaa noutoaikaa, Jukka Ranua tarkentaa. Sähköisiä palveluja kehitetään Kylmäeristettyjä lokeroita on pilottivaiheessa kymmenen, mutta käytössä on myös pakettiautomaatin muu lokerokapasiteetti. − Emme rajaa yksittäisen Kauppakassitilauksen kokoa millään tavalla, mutta jokaisessa tilausikkunassa on maksimitilausmäärä, kuinka monta asiakasta voi tilata yhteen toimitusikkunaan. Maksimit on mitoitettu käytössä olevan keräily- ja toimituskapasiteetin mukaan. Tällä pyrimme varmistamaan toimitusten laadun, Jukka Ranua kertoo. Alepa Kauppakassi on osa Digital Foodien ja S-ryhmän kehittämää Foodie.fm -ruokaverkkokauppaa ja ruokasuosituspalvelua. Foodie.fm -palvelu toimii verkossa ja mobiilisovelluksina. S-ryhmän asiakasomistajat maksavat pilotin aikana palvelusta keräysmaksuna 3,90 euroa palvelun perushinnan ollessa 6,90 euroa. Alepa Viherlaakson noutokokeilu alkoi tammikuussa 2013. Palvelun kävijämäärä lisääntyy viikko viikolta, mutta kotiinkuljetus on vielä huomattavasti suositumpaa. Palvelulla on jo säännöllisiä vakiokäyttäjiä. Alepa Kauppakassin kotitoimitukset alkoivat toukokuussa 2010 ja laajenivat vuoden 2010 aikana koko pääkaupunkiseudulle. Kauppakassi kattaa Alepan kotiin toimituksen osalta koko Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen sekä Prisman osalta Kannelmäen alueen. − Alepa Kauppakassin myynti vastaa tällä hetkellä keskimääräistä isomman Alepa-yksikön myyntiä. Kauppakassin osalta pyrimme kehittämään palveluita aktiivisesti eteenpäin. Näistä esimerkkejä ovat noutopalvelut sekä viivakoodiostamiseen perustuva Alepa mobiiliseinä, Jukka Ranua painottaa. n Pirjo Huhtakangas Gocator Tehokas teollinen 3D mittaus 3D-mittaus Laserprofiilimittaus Sisäänrakennettu ohjelmisto ja prosessointi ® www.parameter.fi +359 9 435 55 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 49 n L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö Pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavat tiedot säädetään kansallisesti Kuva: Pirjo huhtaKangaS Elintarvikkeista annettavia tietoja koskeva EU-lainsäädäntö on hiljattain uudistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (EU) N:o 1169/2011 (elintarviketietoasetus). Asetusta aletaan soveltaa joulukuussa 2014. Siirtymäaika pakollista ravintoarvomerkintää koskeville vaatimuksille on joulukuuhun 2016. Elintarviketietoasetuksen (ns. kuluttajainformaatioasetuksen) soveltamisalaan kuuluvat kaikki loppukuluttajalle ja suurtaloudelle tarkoitetut elintarvikkeet, siis myös pakkaamattomat ja ammattikeittiöiden kautta luovutettavat elintarvikkeet. Asetuksessa säädetään kuitenkin ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden osalta, miten tiedot on kuluttajalle annettava. Jäsenvaltioiden täytyy säätää kansallisesti, mitä tietoja vaaditaan pakkaamattomista elintarvikkeista ja miten nämä tiedot on annettava. Keskustelu näistä kansallisista vaatimuksista on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Tietojen antamiseen pakkaamattomista elintarvikkeista liittyy omat haasteensa. Elintarvikemyymälöissä pakkaamattomia elintarvikkeita myydään eri tavoilla, esimerkiksi kuluttaja itse pakkaa tuotteen, tuote pakataan kuluttajan pyynnöstä tai tuote on pakattu myyntipaikassa välitöntä myyntiä varten. Ammattikeittiöitä on paljon erilaisia ja niissä on erilaiset toimintatavat. Erityisesti pk-yritysten toimintatapa voi olla hyvin erilainen kuin suurilla toimijoilla tai ketjuilla. Allergeenit ilmoitettava aina Elintarviketietoasetuksen liitteessä luetellut allergeenit on ilmoitettava kuluttajalle myös pakkaamattomista elintarvikkeista. Kansallisesti säädetään, miten nämä tiedot on kuluttajalle annettava. On tärkeää varmistaa, että tiedot allergeeneista ovat kuluttajan saatavilla päätöksentekohetkellä. Kansallisesti voidaan säätää, että pakkaamattomista elintarvikkeista allergeeni- 50 Jäsenvaltioiden täytyy säätää kansallisesti, mitä tietoja vaaditaan pakkaamattomista elintarvikkeista ja miten nämä tiedot on annettava. tiedot voidaan antaa kuluttajan pyynnöstä suullisesti edellyttäen, että toimipaikassa selkeästi ja näkyvästi ilmoitetaan tietojen olevan pyynnöstä saatavilla. Alustavissa keskusteluissa parhaana vaihtoehtona elintarvikemyymälöiden osalta on pidetty, että allergeenit ilmoitettaisiin myyntipaikan välittömässä läheisyydessä olevassa selkeässä esitteessä tai taulussa. Palvelumyynnissä vaihtoehto voisi olla selkeä ja näkyvä ilmoitus siitä, että tiedot allergeeneista saa pyydettäessä. Ammattikeittiöiden osalta allergeenien ilmoittamista ruokalistassa ei ole pidetty toimivana vaihtoehtona. Tietojen pitäminen ajan tasalla olisi haasteellista ja vanhentuneet tiedot voivat olla allergiselle kuluttajalle kohtalokkaita. Parhaana vaihtoehtona tarjoilupaikassa on pidetty selkeää Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi ja näkyvää ilmoitusta allergeenitietojen saamisesta pyydettäessä. Suullisesti annettavan tiedon tulee olla riittävällä tavalla todennettavissa. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että elintarvikealan toimijalla on riittävät ja oikeat tiedot tuottamastaan, jalostamastaan tai jakelemastaan elintarvikkeesta. Keskeistä on tarvittavien tietojen toimittaminen toimijalta toiselle koko elintarvikeketjussa. Tietojen kulun ja saatavuuden varmistamisen on oltava osa omavalvontakäytäntöjä ja työskentelyrutiineita. Muut tiedot tapauskohtaisesti Muiden tietojen kuin allergeenien ilmoittaminen pakkaamattomista elintarvikkeista on pakollista vain, jos jäsenvaltio sitä edellyttää. Kansallisesti joudutaan siis FISCHBEIN SULKEE SÄKIT! FISCHBEIN – ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen suljentaan. päättämään, miten ja mitä tietoja pakkaamattomista elintarvikkeista on annettava. Pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavien tietojen esittämistapa ei tarvitse olla samanlainen kuin pakatuilla elintarvikkeilla. Pakkaamattomien elintarvikkeiden tarjonnan on todettu olevan kuluttajien etu, eikä sitä pidä tarpeettomasti vaikeuttaa. Pakkaamattomia elintarvikkeita koskevien vaatimusten täytyy olla sellaisia, että niitä voidaan valvoa. Kuluttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Eri ihmisille erilaiset asiat ovat tärkeitä ja kiinnostus vaihtelee myös tuoteryhmittäin. Kuluttajan kannalta yleisesti olennaisina tietoina voidaan pitää mm. elintarvikkeen nimeä, ainesosia, vastuussa olevaa toimijaa sekä elintarvikkeen turvallisen käytön kannalta tarpeellisia tietoja kuten päiväysmerkintöjä sekä käyttö- ja säilytysohjeita. Ravintosisältötietojen osalta erityisesti energiasisältöä, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa pidetään tärkeinä tietoina kansanterveyden kannalta. Ompelemalla, liimaamalla ja saumaamalla. Tiiviisti ja tiukasti. Ravatek takaa huollon, varaosien saannin ja tarvikkeiden toimitukset. Kysy lisää! Myynti, huolto, varaosat: RAVATEK OY RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877 [email protected] Alkuperämaa ilmoitettava nykyistä useammin Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä ruoka on tuotettu ja tehty ja minkälaisen reitin se on kulkenut ruokapöytään. Elintarviketietoasetuksen mukaan elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Lisäksi alkuperämaa on ilmoitettava tuoreesta sian-, lampaan- ja vuohen- sekä siipikarjanlihasta. Kun elintarvikkeen alkuperämaa ilmoitetaan, eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa, myös pääainesosan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Komissio antaa joulukuuhun 2013 mennessä tarkemmat täytäntöönpanosäädökset tuoreen lihan ja elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta. Elintarviketietoasetuksella laajennetaan alkuperämerkintävelvoitetta asteittain vaikutusarviointien pohjalta. Komissio antaa syksyn 2013 aikana kertomuksen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan ilmoittamisesta. Lisäksi komissio antaa joulukuuhun 2014 mennessä kertomuksen alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuuden laajentamisesta eräisiin tuoteryhmiin, mm. maitoon ja maitotuotteiden ainesosana käytettyyn maitoon. Kansallisesti arvioidaan komission kertomusten ja täytäntöönpanosäädösten pohjalta, missä laajuudessa ja millä tavalla alkuperämaa olisi ilmoitettava pakkaamattomista elintarvikkeista. Ammattikeittiöiden kautta kuluttajalle tarjoiltava liha on lähtökohtaisesti elintarvikkeen ainesosana. Komission kertomuksen pohjalta arvioidaan, missä laajuudessa ja millä tavalla alkuperämaa olisi ilmoitettava tarjoilupaikoissa. n Anne Haikonen lainsäädäntöneuvos Maa- ja metsätalousministeriö www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 51 n RAVITSEMUS & TERVEYS KAISU MERONEN Syy immuunitautien yleistymiseen voi löytyä suolistosta Kuva: Plugi Syy allergioiden, keliakian ja autoimmuunitautien kuten nivelreuman, MS-taudin ja tyypin 1 diabeteksen yleistymiseen voi löytyä ihmisen suolistosta. Tulehdus voi laukaista autoimmuunisairauden puhkeamisen ihmisillä, joilla on jollekin näistä sairauksista altistava perimä. Suolistomikrobiston merkitystä ihmisen hyvinvoinnille pohdittiin maaliskuussa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen seminaarissa Vantaalla. Ideaalitilanteessa suoliston limakalvon puolustusjärjestelmä hoitaa kaksi tehtäväänsä virheettömästi ja samanaikaisesti. Se osaa hävittää patogeenejä ja samalla muodostaa normaalia sietokykyä ruoka-aineille. Immuunivälitteisissä taudeissa tapamme reagoida ympäristön normaaleille antigeeneille on muuttunut. Ruoka-aineallergian aiheuttaa vääristynyt immuunivaste ruoka-ainetta kohtaan ja sen myötä syntyvä tulehdusreaktio. − Immuunitaudissa elimistön oma sietokyky eli toleranssi murtuu. Näistä ovat esimerkkeinä ruoka-aineallergiat ja keliakia, professori Outi Vaarala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi. Autoimmuunitaudeissa elimistön puolustusmekanismit kohdistuvat sen sijaan virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan. Tavallisimpia autoimmuunitauteja ovat nivelreuma, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus ja tyypin I diabetes. Crohnin taudissa syyksi epäillään vääristynyttä immuunivastetta suoliston mikrobiflooraa kohtaan. Mikrobittomassa ympäristössä ei kehity sietokykyä Suoliston limakalvon toiminnot kehittyvät vielä syntymän jälkeen, jonka vuoksi varhaislapsuuden ympäristötekijöillä on suuri merkitys immuunitautien kehityksessä. Synnytyksen ja ensimmäisten elinkuu- 52 Ravitsemus muokkaa suoliston mikrobistoa. kausien aikana vastasyntyneen suolisto kolonisoituu mikrobeilla. − Suoliston normaali mikrobifloora on keskeinen normaalin sietokyvyn kehittymisen kannalta. Esimerkiksi mikrobivapaassa ympäristössä ei synny sietokykyä antigeeneille, jotka on annettu suun kautta. Myös infektioilla on merkityksensä puolustuskyvyn suuntautumisessa. Esimerkiksi loiset säätelevät puolustuskyvyn toimintaa. Maissa, joissa on paljon loisinfektioita, on vain vähän atooppisia sairauksia. Tutkimus etenee, ja viime vuosina tutkimuksessa on saatu selville esimerkiksi tiettyjen suolistobakteereiden paikallisia immunologisia säätelyvaikutuksia suolessa. Monissa immuunitaudeissa suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, ja ruuansulatuskanavan seinämän pinnan epiteelisolujen alle pääsee virheellisesti sinänsä normaaleja antigeenejä, jotka aktivoivat väärällä tavalla immuunipuolustusta. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tämän seurauksena puolustuskyvyn säätelyä hoitavat valkosolut vaimentavat muiden valkosolujen, esimerkiksi allergioissa ja autoimmuunitaudeissa tärkeiden valkosolujen toimintaa. Suoliston mikrobisto kykenee säätelemään immuunivastetta myös suoliston ulkopuolella. Useamman tutkimuksen mukaan esimerkiksi probioottien anto säätelee rokotevastetta. − Rokotevaste on ollut hieman parempi, kun probiootti on ollut käytössä. Rokotevasteiden vahvistamiseen ei tarvita probiootteja, mutta nämä havainnot ovat esimerkkejä siitä, että probiootti suolessa säätelee suoliston ulkopuolella syntyvää immuunivastetta, Vaarala kertoi. Samoin nivelreumaa selvittäneessä eläinmallissa on osoitettu, että kun suoleen annettuna interleukiini-17 aktivoivaa bakteeria, seurauksena voidaan nähdä nivelissä tulehdus. Poikkeavuudet altistavat diabetekselle Tietyt suoliston puolustusjärjestelmän poikkeavuudet liittyvät myös tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka on poikkeuksellisen yleinen Suomessa ja Ruotsissa. Sen suuri esiintyvyys ei selity perintötekijöillä, sillä tauti on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana voimakkaasti lapsilla. − Diabetesta sairastavilla lapsilla suolisto on tulehtunut ja ohutsuolen läpäisevyys lisääntynyt, Vaarala kertoi. Diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat β-solut ovat tuhoutuneet. Syynä on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän hyökkäys omia soluja vastaan. Vaaralan mukaan valkosolut, jotka hakeutuvat tuhoamaan β-soluja, vaeltavat suoliston ja haiman väliä. Taudin tarkkaa syntymekanismia ei edelleen tunneta. Diabetekselle altistavan perimän lisäksi ympäristötekijöillä kuten virusinfektioilla ja tiettyjen ruoka-aineiden varhaisella nauttimisella imeväisiässä on merkittävä vaikutus taudin kehittymiseen. Diabetesta sairastavilla lapsilla on todettu esimerkiksi muita enemmän enterovirusinfektioita. Vaaralan alustavien tutkimusten mukaan imeväisen epäkypsä suoli reagoi esimerkiksi herkemmin lehmänmaidon insuliinille, mikä voi johtaa siihen, että elimistö oppii tulkitsemaan insuliinia kuin vierasta ainetta, jota vastaan on puolustauduttava. − On monia ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat taudin kehittymiseen. Yhä useampi näistä näyttää vaikuttavan suolistossa. Infektioilla diabeteksen ehkäisyä tulevaisuudessa? Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa suoliston mikrobiflooran havaittiin olevan erilainen myös niin kutsutuilla esidiabeteslapsilla. Heillä tauti ei ole vielä puhjennut, mutta diabetekseen kytkeytyviä autovasta-aineita on jo ilmaantunut. − Esidiabeteslapsilla suolistofloorassa esiintyi vähemmän butyraattia ja laktaattia tuottavia bakteereja. Bakteeriflooran muutokset voivat johtaa lisääntyvään suolistoläpäisevyyteen, Vaarala totesi. Suhiseeko suolistossa -seminaarissa kuultua − Bakteerien ja ravinnon vaikutukset immuunijärjestelmään välittyvät ainakin osittain mikrobien rakenneosasia tunnistavien hahmontunnistusreseptorien ja ruokien rakenneosasia tunnistavien reseptorien kautta, dosentti Marko Kalliomäki Turun yliopistolta kertoi. − Rintamaito on vauvojen superfoodia. Maailmanlaajuisesti rintaruokinta voisi pelastaa arviolta 830 000 vastasyntynyttä vuodessa. Äidinmaito antaa lapselle immuunisuojaa tauteja vastaan, Kalliomäki sanoi. − Esimerkiksi vitamiinien ja mineraalien imeytyminen on hyvin tarkkaan säädelty muutamaa poikkeusta kuten seleeniä ja rasvaliukoisia vitamiineja lukuun ottamatta. Lisäksi suolisto säätelee metaboliaa. Voi jopa olla, että suoliston ja mikrobien välinen vuorovaikutus säätelee koko elimistön metaboliaa, ravitsemustieteen professori Marja Mutanen Helsingin yliopistolta pohti. − Vähähiilihydraattinen ja runsasproteiininen ruokavalio pienentävät bifidobakteeri- ja butyraattipitoisuuksia suolistossa, ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela Helsingin yliopistolta kertoi. − Tällä hetkellä probiooteille ei ole olemassa yhtään hyväksyttyä terveysväittämää. Väittäisin, että terveysväittämiä on tulossa, mutta tutkimustapaa on muutettu niin, että tuloksia on voitava osoittaa terveilläkin ihmisillä. Tämä vie aikaa, professori Seppo Salminen Turun yliopistosta muistutti EU:n lainsäädännön muutoksista. − Keliakiaa on pidetty tyypillisesti suolistosairautena. Nyt olemme oppineet, että oireet tulevat myös suolen ulkopuolelta, professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistolta kertoi ja viittasi tietoihin, joiden mukaan suurella osalla hoitamattomista keliaakikoista maksa-arvot ovat koholla ja neurologiset oireet kuten migreeni ja ataksiaoireet ovat melko yleisiä. − Suomalaiset syövät yli kolme miljoonaa antibioottikuuria vuodessa. Olen kuitenkin iloinen, että käänne antibiootteihin suhtautumisessa on tapahtunut. Nyt ihmiset ymmärtävät, että suolisto on elin, jota antibioottikuurit vaurioittavat, professori Pentti Huovinen Turun yliopistolta sanoi. Huovisen mukaan antibioottiresistenssi on luokiteltu EU:ssa 10 tärkeimmän yhteiskunnallisen ongelman joukkoon. − Me olemme sitä, mitä bakteerit tekevät siitä, mitä me syömme, Huovinen kiteytti. − Suolen mikrobisto muokkaa myös aivojen kehitystä ja käyttäytymistä. ”Germfree”-hiiret ovat levottomampia kuin ”normaalit” hiiret, professori Huovinen sanoi. n Vähäinen butyraattia tuottavien bakteerien määrä on yhteydessä lisääntyneeseen läpäisevyyteen ja tulehdukseen. Vaaralan mukaan nykyiset tutkimukset viittaavat siihen, että probiootit eivät olisi riittävän voimakkaita ehkäisemään diabetesta. Luontaisen immuniteeetin vahvistamiseksi tarvitaan infektioita. Probiootit ovat liian ”harmittomia”. Vaarala kertoi Viron tilanteesta: Hygieniatason parantumisen myötä virolaislasten sairastavuus vakaviin salmonellainfektioihin on romahtanut viime vuosikymmenten aikana, eikä sairaaloissa ole enää tarvetta erillisille ”salmonellaosastoille”. Autoimmuunitautien esiintyvyys Virossa on puolestaan samanaikaisesti noussut. − Esimerkiksi salmonellainfektiolla diabeteksen ehkäisy voisi olla mahdollista, Vaarala visioi. n lähde: Suhiseeko suolistossa? Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen ravitsemustieteen yhdistys ry:n seminaari 15.3.2013 vantaalla. Rasvan määrä auki ravitsemussuosituksissa Kehittyvä elintarvike -lehden 2/2013 jutussa Suomi on yhä DASH-ruokavalion maa siteerattiin Ursula Schwabin esitystä Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä 2012. Toisin kuin jutussa todetaan päivityksen alla olevissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole vielä otettu kantaa rasvan määrään, vaan 30 E%, vaihteluväli 25−35 E %, koskee nykyisiä suosituksia. Ylärajaa ei luonnoksen mukaan olla ehdottamassa, ja tulevien ravitsemussuositusten luonnos on vasta kommentoivana. Ursula Schwab ei myöskään tarkoittanut, että kaikilla tulisi olla juuri rypsiöljypullo jääkaapissaan, vaan ylipäätään öljypullo. − Kunhan jokaiselle löytyisi edes jokin öljy, jota oppisi käyttämään, oltaisiin jo pitkällä. Toki rypsiöljy on erinomainen vaihtoehto, mutta rasvan laadun parantamisessa auttaa muukin pehmeä rasva, jos rypsiöljy ei maistu tai tuntuu muuten vieraalta. Tämä asia tulee käytännön kliinisessä työssä vastaan, Ursula Schwab toteaa. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 53 n TALOUS & MARKKINA PUHEENVUORO Viime vuosina luonto tuntuu pitäneen yritysten toimitusprosesseja pilkkanaan. Ensiksi koettiin Islannin tulivuorenpurkaus ja tuhkat taivaalla, mikä pysäytti lähes koko Euroopan lentorahdin. Sitten läpikäytiin Japanin tsunamilla täydennetty maanjäristys, joka pakotti esimerkiksi suuren osan Toyotan globaalista tuotannosta puoliteholle osin toimitusongelmien vuoksi. New Yorkia viime marraskuussa koetellut Sandy-myrsky katkoi sähkön, lamautti lento-, tie- ja raideliikenteen ja vahingoitti erityisesti alueen vähittäiskaupan yritysten liiketoimintaa. Yritykset näyttävät todella olevan entistä haavoittuvaisempia luonnonkatastrofeille eri maailmankolkissa. Varsinaisen riskisyyden lisääntymisen taustalla on toimitusketjujen globalisoituminen ja tuotannon siirtyminen kasvaviin Aasian maihin, joissa voimakkaita, toimitusketjujakin heilahduttavia sääilmiöitä tavataan Eurooppaa enemmän. Samalla toimitusketjut ovat pirstaloituneet: halvimmasta maasta kerätyt osat kuljetetaan työvoimakustannustasoltaan alhaisimmalle alueelle koottavaksi ja edelleen viimeisteltäväksi lähelle loppukäyttäjää. Seitsemän meren matkan kulkenut tuote on alttiimpi matkan varrella riskeille kuin lähitorilta haettu artesaaniartikkeli. Tehostettu toimitusketju tuo myös riskejä Globalisaatio ei toki yksin selitä lisääntyneitä riskejä. Osasyynä on myös yritysten paine vetää ket- junsa tiukemmalle kuin ennen. Lean-menetelmä, Just-in-Time-ajattelu, tuotteiden lyhemmät elinkaaret ja arvolupaukseen kuuluvat nopeat toimitusajat tarkoittavat toimitusketjun osalta sitä, että vähäisetkin toimitusshokit tuntuvat nopeasti ja kertautuvat koko ketjuun. Osana toimitusketjujen tehostamista yritykset ovat ulkoistaneet toimittajiaan. Tämä toki mahdollistaa keskittymisen ydintoimintaan – joskus kontrollin kustannuksella. Entistä monimutkaisemmat toimittajarakenteet johtavat nopeasti näkyvyyden ja ketteryyden katoamiseen ja yrityksestä itsestään riippumattomien riskien kasvamiseen. Pakastevalmistaja Findus ja vähittäiskauppajätti Tesco kuuluivat vuoden alkupuoliskolla niihin, jotka saivat tuta tämän kolikon toisen puolen päädyttyään myymään vääräntyyppistä lihaa todennäköisesti johtuen inhimillisestä virheestä jossakin toimitusketjunsa askeleessa. Koettelemusten ja kohu-uutisten myötä yritykset ovat heränneet huomaamaan toimitusketjujen lisääntyneet riskit. Vuoden 2012 heinä-lokakuussa Deloitten tekemän globaalin selvityksen mukaan 71 prosenttia 600 haastatellusta johtotason henkilöstä mainitsi tuotantoketjuun liittyvien riskien olevan merkittävä tekijä strategisissa päätöksissä. Suurimmassa osassa näistä yrityksistä pyrittiin myös hallitsemaan toimitusketjun riskejä jonkin tason järjestelmällä. Järjestelmien kuitenkin nähtiin kaipaavan tehostamista muun muassa paran- Kuvat: Deloitte vastustuskykyisen toimitusketjun ainekset tamalla yhteistyötä, investoimalla enemmän riskienhallintajärjestelmään sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa. Vastanneiden mukaan ennen kaikkea on tarve tehostaa niin sanottuun laajennettuun tuotantoketjuun liittyvien riskien hallintaa. Kivijalkoina näkyvyys, joustavuus, yhteistyö ja kontrolli Laajat ja nopeasti vaikuttavat riskit sekä esimerkiksi entistä monimutkaisemmat ketjurakenteet, vaativat yrityksien riskienhallinnalta uutta lähestymistapaa. Kaikilta riskeiltä ei voi suojautua, vaan yrityksen on tunnistettava hallittavissa olevat riskit, jotka ylittävät sen riskitoleranssin. Vastaavasti ne riskit, joilta suojautuminen on haastavaa tai mahdotonta, kuten luonnonkatastrofit, vaativat kykyä palautua ketterästi mahdollisista vahingoista. Tähän pohjautuu vastustuskykyisen toimitusketjun rakentaminen. Vastustuskykyinen toimitusketju rakentuu neljän tekijän varaan. Näitä ovat näkyvyys, joustavuus, yhteistyö ja kontrolli. Jokaisella kyvykkyydellä on tärkeä osansa kestävässä toimitusketjussa kokonaisvaltaisen hallinnan varmistamiseksi. Näkyvyys toimitusketjuun on säilytettävä, vaikka tämä olisi aiempaa haasteellisempaa pidentyneiden ketjujen ja monimutkaisemman toimittajarakenteen myötä. Jos yritys haluaa reagoida toimitusketjunsa tapahtumiin tai ennakoida niitä, sen on pystyttävä jäljittämään ketju päästä päähän, Hallintomalli Kestävä toimitusketju rakentuu neljän kyvykkyyden varaan... Näkyvyys Ihmiset 54 Joustavuus Yhteistyö Prosessit Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kontrolli Teknologia ... joita tukevat selkeästi määritelty hallintomalli ja infrastruktuuri . Vastustuskykyinen toimitusketju rakentuu neljän tekijän varaan: näkyvyys, joustavuus, yhteistyö ja kontrolli. siihen vaikuttavat toimijat ja näiden ominaisuudet. Esimerkiksi näkyvyys toimittajan taloudelliseen tilanteeseen antaa mahdollisuuden ennakoida potentiaalisen konkurssin ja tästä johtuvat ongelmat, vaikka itse tapahtumaa ei pystyttäisikään välttämään. Toimitusketjun joustavuus korostuu muun muassa luonnonkatastrofin iskiessä. Tällaisessa tilanteessa toimitusketjultaan joustava yritys pystyy nopeasti sopeuttamaan toimintaansa vaikkapa siirtämällä jakelupaikkojaan tai kuljetustapojaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Kantapään kautta oppinsa saaneen Toyotan tiedetään panostaneen riskinhallinnan kehittämisessä juuri joustavuuteen. Se esimerkiksi rakentaa lisätehtaita sekä standardisoi osiaan ja hajauttaa näiden valmistajia tavoitteenaan lyhentää toimitusketjunsa palautumisaikaa Japanin maanjäristyksen jälkeisestä kuudesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Yhteistyö toimittajien kanssa parantaa näkyvyyttä ketjuun ja mahdollistaa sen toiminnan tehostamisen. Yritys, jolla on vahvat suhteet toimittajaverkostoonsa, pystyy kehittämään toimintatapoja ketjun toimijoiden kanssa ja välttämään epäluottamukseen perustuvia häiriöitä. Samoin tiivis sisäinen yhteistyö toimintojen välillä takaa esimerkiksi paremman tiedonkulun mahdollisista ongelmista toimitusketjussa. Selkeillä mekanismeilla ja toimintatavoilla luotava riittävä kontrolli puolestaan varmistaa, että yritys pystyy noudattamaan riskienhallintasuunnitelmiaan ja -prosessejaan. Selkeä johtamismalli toimitusketjun hallintaan Näkyvyyttä, joustavuutta, yhteistyötä ja kontrollia on oltava tukemassa selkeä johtamismalli toimitusketjun hallintaan. Selvästi määritellyt roolit varmistavat vastuunjaon ja omistajuuden koko toimitusketjusta. Hallintomallin lisäksi varsinaisen perustan muodostavat oikeanlainen osaaminen, toimintatavat ja järjestelmät kuten tarkoituksenmukainen analytiikka. Riskienhallinta toimitusketjussa ei ole uusi, 2010-luvun idea. Sen tarve on kuitenkin noussut korostetusti esille viime vuosien kokemusten vuoksi. Nykypäivän monimutkaiset, maantieteellisesti hajaantuneet ja pidentyneet toimitusketjut ovat paljastuneet aiempaa haavoittuvaisimmiksi ja vaativat entistä kokonaisvaltaisempaa ja osaavampaa riskienhallintaa. Kaikkia riskejä ei voida välttää, mutta mustan joutsenen lennähtäessä esiin vastustuskykyinen toimitusketju pystyy vastaamaan nopeasti ja palautumaan normaalitoimintaan, ennen kuin vahingot moninkertaistuvat. n Maria Itkonen konsultti 21. Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 7.–8.10.2013 Marina Congress Center, Helsinki Ravitsemustutkimus Suomessa – tuloksista käytäntöön Lisätietoja: www.rty.fi Kehittyvä Elintarvike Olemme mukana FOODTEC & PACTEC –MESSUILLA 3.-5.9. Helsingissä osastolla 6d129 Samanaikaisesti pidetään GrafTec- ja PlasTec -messut Deloitte maria.itkonen(at)deloitte.fi lähteet: Deloitte: Supply chain resilience: a risk intelligent approach to managing global supply chains (toukokuu 2012) Deloitte: Supply chain risk strategies for emerging markets: understanding the importance of risk (tammikuu 2013) Deloitte: the ripple effect: how manufacturing and retail executives view the growing challenge of supply chain risk (helmikuu 2013) Lisätietoja: www.foodtechelsinki.fi www.pactec.fi ww.graftec.fi www.plastec.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 55 n TALOUS & MARKKINA Vaurastuva Mongolia on täynnä mahdollisuuksia Kuva: hannu haKaKari Mongolia on nomadien harvaan asuttama maa Venäjän ja Kiinan välissä. Etnisesti ihmiset ovat Tsingis-kaanin jälkeläisiä 95-prosenttisesti, loput lähinnä kasakoita. Mongoleista osa asuu Kiinan puolella Sisä-Mongoliassa, ja tärkein kauppakumppani onkin Kiina. Ennen itsenäistymistään Mongolia kuului Venäjään, joten pohjoinen naapuri on usein halutumpi yhteistyökumppani. Katutasolla voi helposti huomata, että uusimmat sijoitukset maan rakennus- ja palvelusektoriin tulevat Koreasta ja Japanista. Mongolialaisia asuu Etelä-Koreassa yli 30 000 eli noin 1,3 prosenttia väestöstä. Mongoliassa on tiettävästi planeettamme suurin kupari-kultaesiintymä, Oyu Tolgoi. Sen omistaa 66-prosenttisesti lontoolainen Rio Tinto ja loput Mongolian valtio. Pelkästään kaivoksen perustamiskustannukset ovat valtavat 10 miljardia dollaria. Mongoliassa on paljon muitakin mineraaliesiintymiä, jotka tuovat ulkomaanvaluuttaa maahan. Mongoliassa elintaso onkin parantunut nopeasti mineraalien hinnan nousun ansiosta. Maa- tai karjataloudesta elänyt maa vie mineraaleja lähinnä Kiinaan ja tuo sieltä tarvitsemaansa öljyä takaisin. Omia öl- Ulan Bataar kehittyy nopeasti. Uutta infrastruktuuria pitää rakentaa koko maassa. jy- ja maakaasuvaroja ei pystytä vielä paljoa hyödyntämään. Kansalaisista edelleen 30 prosenttia elää köyhyydessä, vaikka muutos parempaan näkyy silmissä. Puolet pääkaupungin Ulan Batorin väestöstä asuu edelleen jurtissa, joissa Lihapiirakassa, khuushuurissa, on sisällä lampaanlihaa ja vähän ei ole juoksevaa vettä ja sipulia, mutta ei riisiä. muita mukavuuksia. Pääkaupunkiin rakennetaan paljon uusia kerkanssa niihin maihin, joiden riippuvuus rostalolähiöitä, ja kaupoista saa yhä enemluonnonvaroista kasvaa nopeasti, mutta män myös luksustuotteita. Viime vuonna muuta taloudellista kehitystä ei tapahdu. BKT kasvoi maailman ennätysluokkaa, 12,3 Mineraalien tai fossiilisten polttoaineiden prosenttia, ja tämän vuoden ennuste on hinnan muutokset syöksevät luonnonvaroishuimat 15 prosenttia. ta riippuvaiset maat nopeasti lamaan. Sama tapahtuu Chilen kaltaisessa kaivosmaassa, Riippuvuus luonnonvaroista suuri mutta sen talous kestää paremmin kolhuja. Mongolia on erittäin riippuvainen luonChilen BKT on reilusti yli 10 000 USD, ja maa nonvaroistaan. Mongolian BKT:sta tulee on myös suuri elintarvikkeiden; lohen, viinyt 87,5 prosenttia luonnonvaroista, ja 15 nin, hedelmien ja vihannesten tuottaja. vuodessa nousua on ollut 27 prosenttiykQatar on harvoja maita, joka on onnissikköä. Vaikka tilanne ei ole yhtä haastava tunut vähentämään selvästi riippuvuutkuin esimerkiksi Angolassa, jossa öljy tuo taan öljytuloista. Mongoliassa tai Bolivias99,7 prosenttia tuloista, Mongolian pitää sa mineraalien hinnan aleneminen ajaa kiireesti kehittää muitakin teollisuudenkansalaiset välittömästi kapinaan tai valaloja. Mongolia kuuluu Bolivian ja Laosin tion johdon törmäyskurssille kaivosten omistajien kanssa. Olisi kaikkien osapuolien etu modernisoida elintarviketuotanto Kuva: hannu haKaKari mineraali- tai öljyrikkaissa maissa. Talvinen tie Gobin autiomaassa. 56 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Mongolian rajan takana Kiinassa on SisäMongolian provinssi, joka on merkittävä meijeriteollisuuden keskittymä Kiinassa. Mongoliassa onkin vuosisatojen perinteet karjan pitämisestä, ja yhä edelleen siellä kasvatetaan lampaita ja nautoja hevosten ja kamelien lisäksi. Kasvukausi on lyhyt, noin 100–120 päivää. Talvella on kylmä ja kesällä kuuma. Kasvukausi on pidentymässä ilmaston lämpenemisen johdosta. Maaperä on hedelmällistä, ja osaamistakin on. Erittäin kylmä talvi vuonna 2009 tappoi paljon karjaa ja vaikeutti maatalouden kehittymistä. Vaikka nyt ollaan taas kasvun tiellä, maatiloilla eletään edelleen köyhästi. Perinteinen karjankasvatusmenetelmä, jossa karja laiduntaa vapaasti sekä nykyiset säädökset ja vaatimukset eivät tue toisiaan. Mongoliassa asuva Outotecin paikallisen toimiston johtaja Hannu Hakakari kertoo, että ruokavalikoima on vielä suppea. Perinteisiä mongolialaisia, lähinnä lihaan keskittyviä ruokia saa laajasti, mutta kansainvälisiä ruokia ei niinkään. Joitakin tuotteita tulee Venäjän kautta kauppaan, mutta esimerkiksi kanafileet tuotetaan Amerikasta saakka. Ulan Batoriin on noussut paljon kahviloita, mutta ei esimerkiksi kansainvälisiä ravintoloita tai pikaruokaketjuja. Vaikka Ulan Bator on varsinkin talvella pakokaasujen peittämä, Mongoliassa on yleisesti erittäin kaunis ja monipuolinen luonto. Maassa on puhdasta vuoristoilmaa, puhtaita jokia ja 300 aurinkoista päivää vuodessa. Mongoliaan tulee rinkkamatkaajia ja toisaalta varakkaita kalastusmatkailijoita. Keskiluokan matkoja ei vielä järjestetä. Samaan aikaan ihmiset vaurastuvat kaivosteollisuuden ansiosta. Suurissa kaivoksissa on tuhansia miehiä töissä. Kaivospaikkakunnilla ei muita elinkeinoja juurikaan ole pienimuotoista ruokahuoltoa lukuun ottamatta. Perheet asuvat muualla, ja miehet tekevät raskasta työtä vaikeissa olosuhteissa. Mongolian maa-, kala- ja matkailutalouden kehittäminen voisi mahdollistaa toimivan ekosysteemin, jolloin kaivostyöntekijöiden perheetkin voisivat löytää työ- ja koulumahdollisuuksia. Elintarvikeomavaraisuutta kaivospaikkakunnille Suomella ei ole samanlaista poliittista painolastia kuin monilla kaivoksen omistajilla. Suomi on neutraali, ystävällismielinen pieni maa kuten Mongoliakin. Hakakari kertoo, että jouluna Viola-juuston lisäksi kaupasta löytyivät yllättäen myös suomalaisen Weisten valmistavat joulukoristeet. Suomessa on joukko maailman johtavia kaivosteknologiayrityksiä. Outotecin lisäksi Metso Minerals, Normet ja Sandvik myyvät teknologiaa Suomesta ympäri maail- man. Kontaktit niin kaivosyhtiöihin kuin paikalliseen väestöön ovat olemassa. Suomalaiset voisivat yhteistyössä kaivosalan yritysten ja kehityspankkien kanssa monipuolistaa kaivoksilla tai öljyn varassa elävien maiden teollisuutta. Näitä maita on kymmeniä. Tällainen elintarvikeomavaraisuuteen tähtäävä toiminta saa varmasti niin hallitusten kuin paikallisen väestön kannatuksen. Kaikki osapuolet hyötyvät ja varsin pienillä kustannuksilla verrattuna yhden kaivoksen useamman miljardin dollarin perustamiskustannuksiin. Mongoliassa on mahdollisuuksien ikkuna auki. Suomen elintarvikehistorian menestystarinoita on maamme panimoiden meneminen mukaan Venäjän olut- ja virvoitusjuomateollisuuteen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Mongolia on vain 3,5 miljoonan asukkaan maa, mutta mahdollisuudet ovat laajat. Osaamistamme lihanjalostuksesta ja leipomoista, elintarvikehuollosta aina karjatalouteen ja kylmissä olosuhteissa viljelyyn saakka voitaisiin soveltaa Mongoliassa. n Ari Virtanen johtaja Finpro Etelä-Korea ari.virtanen(at)finpro.fi Mongolian lehmät ovat laihassa kunnossa talven jälkeen. Kuva: hannu haKaKari Mongolia – elintarviketeknologian Klondyke www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 57 n TALOUS & MARKKINA Kopioidaan korealaisia Kuvat: ari virtanen Suomalaisten maine on suurempi kuin kokomme. Lähes jokainen taksikuski Japanissa tuntee Nuuskamuikkusen, taksikuskikollegansa Pekingissä Joulupukin, ja korealainen taksikuski osaa jopa sanoa "hyvä, hyvä". Se on jo aika paljon, jos vertaa länteen. New Yorkin taksikuskeista suurin osa kun ei puhu edes englantia. Aasian menestyksen salaisuus on kielteisessä mielessä kopiointia ja hieman myönteisemmin imitointia tai benchmarkkausta. Kaikki ovat seuranneet, kuinka Nokian valta-asema lipesi Applelle ja on sieltä edelleen siirtymässä Samsungille. Kopioi ja tee paremmin ja nopeammin Samsung noudattaa perinteistä, aasialaista kaavaa: Kopioidaan Japanista ja myös Suomesta, ja tehdään asiat paremmin. Korealaiset ovat tajunneet myös nopeuden merkityksen. Ei pidä jäädä talvisodan termein tuleen makaamaan, vaan pitää olla vikkelä jaloistaan. Nopeus tuo kiistattomia etuja, vaikka välillä sännättäisiinkin väärään suuntaan. Samsung ei edes väitä olevansa johtava matkapuhelinvalmistaja vuonna 2020. Silloin tehdään jo jotain ihan muuta. Länsimaalainen ajattelu peräänkuuluttaa innovaatioita ja kieltää matkimisen. Jos ihan tarkkaan ajatellaan, niin eihän Apple keksinyt menestystuotteitaan ipodia ja iphonea. Kaikki oli valmiiksi keksitty, piti vain laittaa osat kohdalleen ja tehdä siitä brändi! Kiinalaisen ravintoloitsijan Ferrari. Ihan samalla tavalla vaatetehtaat kaikkialla maailmassa tutkivat tarkkaan Pariisin ja Milanon muotinäytökset tuotekehityksen pohjaksi. Korealainen PSY-niminen ex- huumeidenkäyttäjä ja muutenkin kovapäinen kaveri kävi armeijankin kahdesti, mutta yhdisteli kolmen eri ryhmän tanssiliikkeistä oman menestystanssinsa. Elintarvikejätti myös viihdeteollisuusbisneksessä CJ on Korean suurin elintarvikealan yritys. Sillä on palveluksessa yli 50 000 ihmistä. CJ:n tuotevalikoima on laaja, ja suomalaisista innovaatioista se myy muun muassa Pan-suolaa. CJ nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue on viihdeteollisuus. Yritys Kahvilakulttuuri kukoistaa Koreassa. Vohveli-, suklaa- ja kirjakahviloiden lisäksi on myös kissa-, koira-, vauvakahviloita. tuottaa ja välittää elokuvia sekä tv-sarjoja. Tuotesijoittelua ei aina voi toki välttää. CJ pyörittää myös elokuvateatterikomplekseja, joiden hienoimmissa 4D-saleissa on 3D-lasien lisäksi liikkuvat tuolit ja erilaisia muita tehosteita. CJ on laajentanut myös vähittäiskauppaan Olivia Young -kaupoillaan. Kaupoissa myydään pääasiassa kosmetiikkaa, mutta myös "terveellisiä" elintarvikkeita. Monipuolista yritystoimintaa rutiköyhään maahan Doosan on korealainen konepajayritys, jonka kärkituotteita ovat voimalaitokset ja moottorit sekä kuluttajien paremmin tuntemat raskaat työkoneet sekä pienet BobKuva: ari virtanen Lähes puolet Etelä-Korean asukkaista asuu Suur-Soulin alueella. 58 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Viljelymaa on vuoristoisessa Koreassa vähissä. Pieni Soulin keskustan saari on vallattu pienille puutarhaviljelmille. cat-traktorit. Yrityksen perusti SeungJik Park jo vuonna 1898. Doosan kuten muutkin korealaiset yritykset perustettiin maassa, joka oli rutiköyhä. BKT oli afrikkalaismaiden keskivertoluokkaa, eikä mitään luonnonvaroja ollut. Metsän puutkin ovat niin kieroja, että laudat pitää tuoda ulkoa. Vuoristoisessa maassa maatalouskaan ei ollut varteenotettava vaihtoehto. Korea ja korealaiset yritykset saivat pääomarahoitusta ainoastaan kehityspankeista ja kovilla ehdoilla yksityisistä pankeista. Ainoa luonnonvara oli korealaisten sisukas työnteko. Maailman parhailta lisensioitiin teknologiat, ja loppu oli kovaa työtä. Yhä edelleen työaika on OECD-maiden pisin, vaikka maa alkoi jo vuonna 2004 siirtyä vä- hitellen viisipäiväiseen työviikkoon. Koreassa ja Kiinassa päätetään edelleen yhteinen suunta aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Kiinan uusi johto on jo linjannut suuntansa, ja Korean uusi johto ilmoittaa kymmenen kasvualueen suunnan lähikuukausina. Muuntautumiskykyisiä yrityksiä ja jättirikkaita omistajia Samsung ja Doosan olivat alun perin elintarvikealan yrityksiä. Samsung aloitti vuonna 1938 kauppahuoneena ja nuudelitehtaana. Doosan aloitti kauppaliikkeenä ja laajensi oluenvalmistukseen vuonna 1953. Doosan myi elintarviketeollisuutensa vuonna 2008 panostamalla kaiken konepajateollisuuteen. Doosan Group on nyt Kauppatalo Lend etsii lisää SUOMALAISIA • juustot ja lihajalosteet • sinapit, kastikkeet • keksit, säilyvät leipomotuotteet • einekset, puolivalmisteet • vesi ja juomat • muut erikoistuotteet 43 000 työntekijän ja yli 20 miljardin USD:n yritys. Samsungin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 250 miljardia USD. Elintarvikeyritys CJ eriytyi Samsungista pääomistajan perinnönjaossa vuonna 1987. CJ:n hallituksen puheenjohtaja JayHyun Lee on Forbesin listan mukaan Korean kymmenenneksi rikkain ihminen 1,7 miljardin dollarin omaisuudellaan. Samsungin pääomistaja KyunHee Lee on edelleen Korean rikkain mies 12,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. n Ari Virtanen johtaja Finpro Etelä-Korea ari.virtanen(at)finpro.fi HUIPPUTUOTTEITA VENÄJÄLLE Mukaan valittavat tuotteet muodostavat korkealaatuisen tuoteryhmän, jolla on oma tilaus-, jakelu- ja markkinointikonsepti. Tuotteet täydentävät jo Venäjän markkinoilla olevien suomalaisten tuotteiden tuotevalikoimaa. Yritykseltä vaaditaan Venäjän viennin vientistrategia ja riittävät taloudelliset resurssit viennin käynnistämiseen. Yrityksen on resursoitava henkilöstöä sekä varauduttava menekinedistämi menekinedistämiseen Venäjällä. Kauppatalo Lend tarjoaa valittavalle yritykselle kontaktit koko Venäjän federaation alueella sekä halutun kasvun kansainvälisillä markkinoilla. I haku 30.6.2013 mennessä II haku 30.9.2013 mennessä Tuotenäytteet, yritysesittely ja kuvaukset tarjotuista tuotteista osoitteeseen Tuula Repo ProAgria Etelä-Suomi ry, Kymenlaakson aluetoimisto Hovioikeudenkatu 16 45100 KOUVOLA, [email protected]. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 59 n TALOUS & MARKKINA Kuvat: juKKa leino, mainoStoimiSto SeleKti oy Yleiskuva yhdestä Lendin supermarketista Pietarissa. Supermarket sijaitsee kauppakeskus Millerissä. Suomalaiset elintarvikkeet valloittavat Venäjää Suomalaiset elintarvikkeet ovat levittäytyneet jo Siperiaan asti. Elintarvikeyritykset ovat pitäneet Venäjää vaikeana ja kilpailtuna markkinana, jonne pääseminen on mahdollista vain isoilla ja rahakkailla yrityksillä. Venäläisten kauppojen hyllyltä on ollutkin turha etsiä laajaa suomalaisten tuotteiden valikoimaa. Isojen elintarvikeyritysten kuten Valion, Fazerin ja Pauligin, tuotteet ovat jo vuosia yksinään pitäneet yllä suomalaisten elintarvikkeiden mainetta Venäjällä. Parin viime vuoden aikana suomalaisia elintarvikkeita on kuitenkin alkanut löytyä yhä enemmän venäläisistä supermarketeista. ProAgria Kymenlaakso ry veturina Venäjän oma maatalous ja elintarviketuotanto ovat kehittymättömiä, ja siksi maan talous on riippuvainen tuontielintarvikkeista vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on moniin muihin ulkomaisiin yrityksiin verrattuna etulyöntiasema, sillä Pietarissa ja sen ympäristössä asuvat venäläiset ovat lukuisilla Suomen matkoillaan tutustuneet useisiin suomalaisiin elintarvikkeisiin. Suomalaisesta laadusta ja mausta pidetään. Venäläiset ostaisivat lähimarketeis- 60 taan näitä omia suosikkejaan, joita he nyt joutuvat tuomaan autoillaan rajan takaa. − Suomalaiset elintarvikeyritykset pitävät erheellisesti rajaa ja sertifikaatteja pahimpina viennin esteenä, vaikka itse asiassa rajan ylittämisessä ei ole mitään vaikeuksia. Pahin kompastuskivi on oikean kumppanin löytäminen, minkä merkitystä moni yritys vähättelee. Venäjän elintarvikemarkkinat ovat haastavat. Sinne pääseminen ei ole ongelma, vaan siellä pysyminen, toteaa Kouvolassa sijaitsevan ProAgrian kehitysjohtaja Tuula Repo. Hän puhuu kokemuksesta, sillä ProAgrian tutustumismatkoilla rajan taakse monet elintarviketoimijat ovat saaneet tuntumaa Venäjän elintarvikemarkkinoihin. ProAgria on yhteistyössä venäläisen Kauppatalo Lendin kanssa käynnistänyt onnistuneesti monen suomalaisen elintarvikeyrityksen Venäjän viennin. Tällä hetkellä suomalaisia tuotteita on jo 50 venäläisessä kaupungissa – myös kaukaisissa Siperian miljoonakaupungeissa ja Venäjän Kaukoidässä. Suomalaisille yrityksille vientikuvio on helppo. Venäläinen partneri itse hakee tavaran, usein jopa suoraan tehtaalta, ja hoitaa maahantuonnin sekä vastaa kaikesta Venäjällä tapahtuvasta. Lendillä on myös varastot Kouvolassa. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Venäläinen partneri testauttaa tuotteita Kauppatalo Lend on osa isompaa Lendkonsernia, jolla on myös oma vähittäiskauppaketju Pietarissa. Ketju sopii erittäin hyvin juuri suomalaisille tuotteille, sillä sen laajan, yli 22 000 tuotenimikettä kattavan valikoiman tuotteet ovat korkealaatuisia ja asiakkaat vaurasta keskiluokkaa. − Konsernillamme on oma supermarketketju Pietarissa, minne suomalaiset tuotteet tulevat aina ensin myyntiin. Tämän ns. testiperiodin aikana saamme arvokasta kokemusta siitä, miten venäläinen kuluttaja ottaa uutuustuotteen vastaan. Konseptimme on täysin uniikki Venäjällä – ennen kuin jakelemme uutuustuotetta muille kauppaketjuille, testautamme sen menekin ja kiinnostavuuden omissa supermarketeissamme, Kauppatalo Lendin johtaja Anna Shljanina kertoo yrityksen toiminnasta. Lendin valikoimissa on eri tuoteryhmiä Suomesta – mehuja, säilykkeitä, leipomotuotteita, hilloja, marjatuotteita, aamiaistuotteita ja makeisia. Myös eläinperäisten tuotteiden tuonti Venäjälle on hiljan käynnistynyt Suomesta. Kauppatalon kanssa yhteistyötä tekevät suomalaiset yritykset ovat kooltaan laidasta laitaan. Mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös isoja. − Osalle suomalaisista yrityksistä riittää Pietarin-markkinat, kun taas osalla on kapasiteettia ja halua lähteä jakelemaan tuotetta federaation laajuisesti. Jokaisen yrityksen kanssa teemme heti alkuun yhteisen Venäjän-strategian, missä päätetään markkina-alueen laajuudesta. Moni yritys on yllättynyt, millä vauhdilla heidän Venäjän-vientinsä on käynnistynyt, Shljanina selvittää. Kauppatalolla on varastot Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa. Asiakkaat voivat olla tuhansien kilometrien päässä. Vauraat miljoonakaupungit Siperiassa hamuavat laadukkaita tuontielintarvikkeita. Stockmann aukaisi muutama vuosi sitten myymälän Jekaterinburgiin. Öljyllä ja kaasulla vaurastuneet kaupungit ovat varakkaita, mutta haasteena ovat pitkät etäisyydet ja huonot tiet. − Kaukaisin paikka, missä suomalaisia tuotteita myydään, on Habarovsk, joka on Kiinan rajalla lähellä Japania. Junamatka Pietarista kestää sinne viikon. Myös Uralilla Jekaterinburgissa ja Siperian vauraissa kaupungeissa kuten Krasnojarskissa on Suomi-hyllyjä, Shljanina kertoo. Opittava markkinoimaan Venäjän markkinoille tulee kaiken aikaa lisää ulkomaisia elintarvikeyrityksiä. Tulijoita on paljon erityisesti Euroopasta, joka elää syvässä talouskriisissä. Toisin kuin suurimmassa osassa EU-maita Venäjällä talouskasvu on ollut usean vuoden nousuvoittoista. Vaikka kasvu viime vuosina on hieman hidastunut, kasvukäyrät näyttävät edelleen ylöspäin. Siksi 140 miljoonan asukkaan Venäjä houkuttelee eurooppalaisia. Tosin Venäjän hallitus ei katso hyvällä liiallista riippuvuutta tuontielintarvikkeista ja ohjaa lisää resursseja kotimaan maatalouden kehittämiseen ja elintarviketeollisuuteen. ”Hyllypuhujat” tuovat esiin suomalaisia tuotteita. Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat lähteneet myöhään Venäjän-markkinoille, koska ruplan romahdus 1990-luvun lopulla pelästytti monet yritykset pitkäksi aikaa. Lisäksi yrityksiä ovat pitäneet poissa Venäjän elintarvikemarkkinoita tuntevien osaajien vähäisyys, syvällä oleva Venäjäfobia sekä tietynlainen rohkeuden puute. Nyt aika näyttää muuttuneen. Suomalaiset elintarvikeyritykset pitävät Venäjää suurena mahdollisuutena, eikä enää niinkään uhkana ja riskinä. Suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukyky riippuu paljon siitä, osaavatko ne markkinoida tuotteitaan aktiivisesti ja oikealla tavalla. − Ei riitä, että on hyvä tuote. Täytyy osata myydä se venäläiselle asiakkaalle. Venäjän WTO-jäsenyys tai muu läheneminen länteen ei muuta sitä, että tuotteen markkinointiin ja menekinedistämiseen täytyy Pyramidihylly suomalaisista tuotteista, joita on kaupoissa eri puolilla Venäjää. panostaa paljon, kertoo Fenno Consulting Oy:n toimitusjohtaja Carita Vastinesluoma. − Aina tarvitaan niitä, jotka toimivat pioneereina. Uskon, että suomalaisille elintarvikkeille löytyy lisää hyllytilaa venäläisistä kaupoista, kehitysjohtaja Tuula Repo rohkaisee. n Ksenia Bolshakova freelancer-toimittaja Moskova lisätietoja: tuula repo kehitysjohtaja p. 040 588 0958 tuula.repo(at)proagria.fi Rohkaiseva esimerkki Vuonna 1910 perustettu, turkulainen Oy Roberts Ab on perheyritys, joka ei ole pitkästä iästään huolimatta tuttu suurelle osalle suomalaisia kuluttajia. Yritys on toiminut vähittäiskaupassa vasta vuodesta 2012 lähtien, kun se toi markkinoille ensimmäisen oman tuotteensa. Yritys lähti roh- keasti liikkeelle: uutuustuote – terveydelliset marjajuomat – lanseerattiin lähes samaan aikaan sekä Suomen että Venäjän supermarketeissa. − Meillä on ollut joitain yrityksiä käynnistää Venäjän vienti, ennen kuin tutustuimme ProAgrian luomaan konseptiin yhdessä Kauppatalo Len- din kanssa. Tätä helpompaa ja nopeampaa tapaa viennin käynnistämiseen ei ole. Tiedämme, että oikean kumppanin löytäminen Venäjältä on haastavaa, ellei mahdotonta, jos ei ole mitään aikaisempaa kokemusta Venäjän markkinoista, toimitusjohtaja Mikko Roberts kertoo. Yritys on tehnyt aktiivisesti menekinedistämistä ja markkinointia. Työ alkaa tuottaa tulosta: yrityksen tuotteita myydään jo useassa venäläisessä kaupungissa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 61 n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS Pakkauskehitys muutosten kourissa Johtaako tutkimus pakkauskehitystä vai seuraako tutkimus pakkausalan markkinakehitystä? Yleiset, markkinoilla vaikuttavat trendit ja muutokset näkyvät yritysten ja tutkimuslaitosten pakkaustutkimus- ja kehitystoiminnassa. Seuraavat, keskeisimmät elintarvikepakkaamisen tutkimusaiheet perustuvat pääosin Piran taloudelliseen raportointiin toimialan kehityksestä¹ ja pakkausalalla arvostetun Packaging Technology and Science -lehden² tieteellisiin artikkeleihin vuosilta 2009−2012. Kaikkia materiaaleja tarvitaan Piran raportin mukaan globaalisti tarkasteltuna kuitupohjaiset pakkausmateriaalit, aaltopahvi ja kartonki, ovat käytetyimpiä pakkausmateriaaleja noin 30 prosentin euromääräisellä markkinaosuudella. Aaltopahvin osuus etenkin kuljetuspakkauksissa on merkittävä. Kartonkia käytetään yleisesti rasioiden, laatikoiden ja ryhmäpakkauksien materiaalina elintarvike-, kosmetiikka- ja tervey- denhoitotuotteilla. Voimakkaan materiaalikehityksen myötä kartongin käyttö on yleistynyt myös vaativammissa sovelluskohteissa, esimerkiksi suojakaasuun pakattavien elintarvikkeiden pakkauksissa. Toiseksi suurin pakkausmateriaaliryhmä on ”jäykät muovimateriaalit” 20 prosentin markkinaosuudella. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi elintarvikepakkauksina käytettävät rasiat jauhelihalle ja kanasuikaleille sekä nestepakkauksina käytettävät pullot ja kanisterit. Kolmanneksi suurin pakkausmateriaaliryhmä on metallit 15 prosentin osuudella. Muita pienempiä materiaaliryhmiä ovat 12 prosentin osuudella ”joustavat muovit”, joista valmistetaan esimerkiksi muovipusseja ja kääreitä sekä lasipakkaukset seitsemän prosentin osuudella. Kasvua joka materiaaliryhmässä ”Jäykät muovimateriaalit” on ollut viime vuosien aikana voimakkaimmin kasvanut materiaaliryhmä. Niiden vuotuinen kasvu on ollut kuuden ja puolen prosentin luokkaa. Muovimateriaalien suosion taustalla on usein pakkausmuotoiluun ja valmistustekniikkaan liittyvät tekijät. Muovin helppo muovattavuus ja kehittyneet pakkausvalmistusprosessit ovat pitäneet muovimateriaalit pakkausmateriaalien kärjessä. Lähes vastaavaan kuuden prosentin kasvuun ovat yltäneet kuitupohjaiset materiaalit ja lasi. Maltillisempaa kasvukehitys on ollut joustavilla pakkausmateriaaleilla (joustavat muovit, foliot ja paperit) sekä metalleilla, joiden vuotuinen kasvu on ollut noin neljä prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna kuitupohjaisten materiaalien käyttö on kasvanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) konetekniikan kehittämispäällikkö Mika Kainusalmi esittelemässä LUT:n Pakkaustekniikan laboratoriossa valmistettuja ympäristöystävällisiä vuokapakkauksia. Linja ja työkalut, joilla vuokia valmistetaan, ovat LUT:n konetekniikalla suunniteltu ja rakennettu. Näihin vuokiin ja niiden käytettävyyden parantamiseen liittyen LUTissa on meneillään Tulevaisuuden turvalliset elintarvikepakkaukset -hanke VTT:n ja Åbo Akademin kanssa. 62 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi kaikkein voimakkaimmin. Kasvun taustalla on monia, muun muassa kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Kuluttajien arvot ja ajatusmaailma ovat muuttuneet entistä enemmän kestävän kehityksen suuntaan. Kuitupohjaiset materiaalit nähdään käyttäjä- ja ympäristöystävällisinä pakkausmateriaaleina, jotka ovat helposti kierrätettävissä. Materiaalinäkökulmasta tarkasteltuna kuitupohjaisten materiaalien barrier-ominaisuuksien kehittyminen on avannut ja tulee avaamaan uusia käyttökohteita muun muassa kartongille. Kartonkipakkausten haasteita ovat tähän asti olleet muun muassa heikko suljennan tiiviys suojakaasuun pakattaessa. Säilyvyys ohitse muiden Vuosina 2009−2012 Packaging Technology and Science -lehden artikkelit käsittelevät seuraavia tutkimusaiheita: barrier, pakkaus/ tuote vuorovaikutus ja suljettavuus (24 %), rakenne, lujuusominaisuudet ja testaus (24 %), aktiiviset pakkausratkaisut (14 %), pakkausmateriaalin tuoteturvallisuus (9 %), elinkaarianalyysit, kompostoitavuus ja kestävä kehitys (9 %), logistiikka, RFID ja pakkausten aitouden tunnistus (6 %), pakkauskoneet (4 %), pakkausmuotoilu (4 %), ja muut pakkaustutkimukset (6 %). Siten pakkausten perustehtävät, tuotteen säilyttäminen ja hyllyiän pidentäminen samoin kuin tuotteen suojaus kuljetuksen ja varastoinnin yhteydessä, ovat merkittäväl- lä sijalla tutkimuksissa, kun taas aktiiviset ja älykkäät pakkausratkaisut ovat pienemmän huomion kohteena. Tuoteturvallisuus ja kestävä kehitys eivät nouse voimakkaasti, koska pyrkimys on ollut olla neutraali eri pakkausmateriaalien suhteen. Pakkausmuotoilu on myös jäänyt taka-alalle lehdessä raportoiduissa tutkimuksissa. Barrier -tutkimuksessa tärkeimpiä aiheita oli uusien materiaalien kehitys. Tutkimus kohdistui nanosaven lisäykseen polymeerirakenteessa. Toinen merkittävä tutkimussuuntaus oli tiiveyden mittausmenetelmien kehitys ja ymmärrys. Muut raportoidut tutkimukset käsittelivät materiaalien valonsuojausominaisuuksia, hiilidioksidi-, happi- ja vesihöyrytiiveyttä sekä rasvankestoa. Pakkausala on mittavaa toimintaa Pakkausalan liikevaihto maailmassa oli vuonna 2010 noin 510 miljardia euroa (670 miljardia USD). Vastaavasti globaalin metsäteollisuuden liikevaihto oli 470 miljardia euroa (2011) ja painatusteollisuuden 610 miljardia euroa, josta pakkauspainatus edustaa noin 20 %. Toimialat ovat siis liikevaihdolla mitattuna likimain yhtä suuret. Pakkausteollisuudessa on kuitenkin kyse laajasta toimialasta, joka on hajautunut ja josta on vaikea saada yhtenäistä tietoa. Toimiala on myös hyvin poikkitieteellinen, mikä vaikeuttaa yhtenäisen tutkimustiedon löytämistä. Pakkausteollisuutta leimaa markkinalähtöisyys ja se heijastuu myös tutkimus- ja kehitystyöhön. Pakkausliiketoiminta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Taustalla vaikuttavat yleiset yhteiskunnalliset muutokset ja trendit. Toisaalta pakkauksen perustehtävät tulevat varmasti säilymään ennallaan eli pakkauksen ensisijaisina tehtävinä ovat suojata tuotetta, antaa tietoa, mainostaa sekä toimia säilytystilana tuotteelle. Kuluttajakäyttäytymisessä, lainsäädännössä ja tek- nologiassa tapahtuvat muutokset toimivat kuitenkin ajureina taustalla ja synnyttävät jatkuvaa tarvetta pakkausalan kehittämiselle. Trendien ristiaallokossa World Packaging Organisationin raportin³ mukaan keskeisiä pakkaamiseen vaikuttavia taustatrendejä ja muutosvoimia ovat väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen, käyttömukavuus, kasvava terveystietoisuus, kiireisyys ja aikapula, tuotemerkkien vahvistaminen ja erilaistaminen pakkausmateriaalien kehittyminen, perheiden yhteisten aterioiden väheneminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Demograafiset muutokset tarkoittavat muuttuvaa kulutusympäristöä globaalisti. Nopeasti kasvava keskiluokka ei ainoastaan kasvata pakkausten kysyntää, vaan tuo mukanaan uudentyyppisiä tarpeita ja merkityksiä pakkaamiselle. Ikääntyminen luo uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, esimerkiksi kaikille ikäluokille sopivan universaalin pakkausmallien kehittämisen. Kiireinen elämäntapa lisää välipa- lojen, valmisruokien ja mukaan otettavien annosten kysyntää. Yhdessä ikääntymisen kanssa nämä johtavat yksinkertaisten ja helppokäyttöisten pakkausten kasvavaan kysyntään. Terveystietoisuus aiheuttaa lisäaineiden välttämistä ja pyrkimystä käyttää tuoretuotteita, mikä taas tuo lisävaatimuksia pakkaamiselle. Hygienia-, kosmetiikka- ja terveydenhoitotuotteet sekä elintarvikkeet ja elektroniikka ovat kasvavia pakkaamisen alueita. Ympäristöhaasteet kasvavat Verkkokaupan kasvu on yksi merkittävä tekijä, joka saattaa jatkossa muuttaa logistiikkaketjujen toimintaa ja vaikuttaa myös pakkaamiseen. Sekundäärisen pakkauksen tärkeys tulee "uudestaan" korostumaan ja aiheuttaa painetta myös pakkauskokojen standardointiin. Turvallisuus ja aitoustekijät ovat tietyillä toimialoilla ja markkinoilla tärkeässä asemassa, mikä tuo uusia tarpeita ja mahdollisuuksia pakkausalalle. Halpenevat "tägit" (älykomponentit), painettu elektroniikka ja ak- tiiviset materiaalit tekevät pakkauksista kiinnostavampia ja hauskempia. Pakkausten ennustetaan kehittyvän yhä älykkäämmiksi ja paremmin kierrätettäviksi, jolloin yleinen suhtautuminen pakkaamiseen paranee. Niistä tulee yhä sofistikoituneempia teknologisia tuotteita samalla, kun kansalliset ympäristömääräykset tiukkenevat. Uusien pakkaustuotteiden lanseeraus ja markkinoiden hyväksynnän saanti kallistuvat ja sisältävät enemmän riskiä. Raaka-aineiden hinnannousu johtaa kierrätyksen tehostamisvaatimukseen. Pakkauksesta tulee yhä enemmän palvelu. Ympäristöhaasteiden kasvaessa kestävän kehityksen mukainen pakkaaminen tulee entistä tärkeämmäksi, mutta se ei ole materiaalien minimoimista vaan optimoimista. Paperiin perustava pakkaaminen todennäköisesti kasvaa. Nano- ja mikrofibrallaatioselluloosa edesauttavat kuitupakkausten funktionaalisuutta tulevaisuudessa. Kierrätys tulee lisääntymään. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 63 n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS Tutkittu pakkausmateriaali oli useimmiten muovipakkaus, mutta esimerkiksi vaahdotettuja pullon tiivisteitä oli myös testattu erityisesti happitiiveyden suhteen. Pakkausten lujuusominaisuuksia käsitteleviä tutkimusaiheita ovat olleet etenkin mallinnus-, simulointi- ja mittausmenetelmät, kuten myös tärinät eri kuljetusmuodoissa. Myös aaltopahvipakkauksia ja pakkaustäytteitä kuten kennorakenteiden lujuuksia on tutkittu. Kalvojen osalta on tutkittu erilaisten käsittelyjen kuten plasmakäsittelyn ja steriloinnin vaikutusta, delaminointi- ja saumausominaisuuksia. Antimikrobiset yhdisteet kiinnostavat Aktiivinen pakkaus -käsite on määritelty asetuksessa (EY) N:o 1935/2004: ”Aktiivisilla elintarvikepakkausmateriaaleilla tarkoitetaan materiaaleja, joilla on tarkoitus pidentää pakatun elintarvikkeen säilyvyysaikaa, taikka säilyttää sen käyttökelpoisuus tai parantaa sitä. Ne on suunniteltu tarkoituksellisesti sisältämään ainesosia, jotka vapauttavat aineita pakattuun elintarvikkeeseen tai sitä välittömästi ympäröivään tilaan tai absorboivat aineita elintarvikkeesta tai sitä välittömästi ympäröivästä tilasta”. Mahdollisesti elintarvikkeeseen siirtyvät komponentit ja niiden enimmäispitoisuudet on erikseen määritelty asetuksessa. Tutkimus on painottunut tällä saralla hyvin pitkälle antimikrobisiin aineisiin ja eri- tyisesti luonnonmukaisiin aineisiin. Tiedeartikkeleissa esiintyneitä yhdisteitä olivat kitosaani, kaliumsorbaatti, antimikrobinen metyyliselluloosa, triklosaani, nisiini, klooridioksidi, kanelialdehydi, eugenoli, tymoli ja vanilliini. Useassa tutkimuksessa oli testattu antimikrobisten aineiden yhteisvaikutusta. Kanelialdehydi ja eugenoli olivat aktiivisia hyvin monia patogeeneja, elintarvikkeen pilaantumista aiheuttavia mikrobeja ja hiivoja vastaan. Toinen aktiivisten pakkausten kehittämistä koskeva tutkimussuuntaus ovat hapensieppaajat ja hiilidioksidin erittäjät. Näiden osuus oli noin viidennes koko tutkimusalueesta. Tärkeimmät kestävää kehitystä koskevat tutkimusaiheet olivat elinkaarianalyysit, hiilijalanjälki ja erilaiset kustannusrakenteet, mutta myös biohajoavuus, kuluttajakäyttäytyminen sekä kestävä muotoilu. Logistiikan alueella päätutkimussuunnat olivat RFID-tagit ja pakkausmerkinnät. Pakkausmuotoilusta löytyi vähän artikkeleita ko. tiedelehdessä ja nämä liittyivät lähinnä kuluttajaa helpottaviin käyttökohteisiin kuten avattavuuteen, pakkauksen tyhjennettävyyteen ja pakkauksen hävittämiseen. Pakkauskoneita koskeva tutkimus on yleensä kohdistunut johonkin koneyksikköön kuten muodonantoon, pakkauksen täyttöön tai tuotteen lämpötilanhallintaan. Yhdessä tapauksessa käsiteltiin digitaali- sen pakkauslinjan toimivuutta. Muita raportoituja tutkimuksia, jotka jäivät alussa mainitun jaon ulkopuolelle, olivat muun muassa yleistä pakkausprosessimallin kehittämistä koskevat tutkimukset, itse korjautuvat pakkaukset, kuluttajatutkimukset koskien uudelleen täytettäviä pakkauksia ja kuluttajatutkimukset liittyen tiedon saantiin automaattisen tunnistuksen kautta. n Mika Kainusalmi kehittämispäällikkö, DI, KTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Henry Lindell professori FT, pakkaustekniikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto Jari Varis kehitysjohtaja, TkT, MBA Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy lisätietoja: henry.lindell(at)lut.fi viitteet: ¹ Pira international ltda. 2011. the Future of global Packaging: market Forecasts to 2016. ²Packaging technology and Science, vol 22-25, issues 1-8. ³ World Packaging organisation WPo & Pira international ltda. 2008. market Statistics and Future trends in global Packaging. KOMMENTTI Mikä pää edellä puuhun? Pakkausmateriaalien osalta näyttää, että muovi tulee yhä olemaan vallitseva materiaali ja sen käyttö edelleen kasvaa lähitulevaisuudessa, mutta toisaalta taustalla vaikuttavat trendit saattavat pitemmällä tähtäimellä muuttaa tilanteen. Markkinatilanne näkyy osittain tutkimuksen painopistealueissa. ”Jäykät muovit”- materiaaliryhmän tutkimuksessa ensisijalla on barrierkehitys ja kuitutuotteet- materiaaliryhmässä puolestaan pakkausten lujuusominaisuudet. Erilaiset pinnalla olevat, uudet tekniset ratkaisut tai markkinavillitykset kuten oluttölkkien lämpötilaindikaattorit eivät ole 64 tarkastelujaksolla juurikaan heijastuneet tutkimusaiheisiin. Pakkausmateriaalien käytön muutoksissa ilmeisenä jarruvoimana toimii olemassa oleva pakkauskonekanta, jota ei lähdetä ihan helposti vaihtamaan uusien materiaalien ja trendienkään myötä. Laitteiden teknis-taloudellinen käyttöikä saattaa olla useita vuosikymmeniä ja jos laitteet ovat kehitetty tietylle materiaalille, linjojen uusimiseen ei helpolla ryhdytä, vaan keskitytään ennemmin materiaalin optimoimiseen nykyisessä prosessissa. Aktiivisten pakkausten osalta tehty tarkastelu ei myöskään tuonut suuria Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi yllätyksiä. Tutkitut aiheet ovat varmasti kaikille pakkausalaa seuraaville tuttuja ja lähellä pakkausratkaisujen käytännönkin ongelmia. Tämä tutkimuksen linkki käytännön ongelmanratkaisuun on tietysti myönteinen asia, mutta ei ehkä kerro ihan koko totuutta. Teollisuuden tekemällä tutkimuksella on iso painoarvo, ja yrityksissä on kehitteillä mahdollisesti radikaalejakin innovaatioita sisältäviä ratkaisuja. Niitä ei välttämättä haluta tuoda julkisuuteen. Alan lehdistä olemme kuitenkin saaneet seurata mm. biomuovien, nanomateriaalien sekä älypakkausten orastavia tuoteuutuuksia, mutta nämä eivät välttämättä ole kuitenkaan olleet tieteellisissä julkaisuissa vielä vahvasti esillä (tosin tässä on huomioitava lähteidemme rajallisuus). Tutkimustyössä on valtaosalta keskitytty pakkausten perustehtävien tutkimiseen ja materiaalikehitykseen, joten markkinakehitystä lähinnä seurataan. Toisaalta uudet trendit ja markkinavillitys tuskin näkyvät välittömästi tieteellisissä julkaisuissa, vaan tulevat tietyllä viiveellä. n Mika Kainusalmi Henry Lindell Jari Varis Tampereen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmalle (YAMK) tehdyssä opinnäytetyössä Stevia rebaudiana: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analysointi kromatografian tekniikoilla tutkittiin Stevia rebaudiana -kasvia ja sen lehdistä uuttamalla eristettyjä yhdisteitä erilaisilla analyysimenetelmillä ja -laitteilla. Kehitystyön tuloksena syntyneellä HPLCmenetelmällä pystyttiin analysoimaan steviosidin ja rebaudiosidi A:n pitoisuus. Tutkimuksessa vertailunäytteinä käytettiin itse kasvatettua Stevia rebaudianaa, Brasiliasta tilattua steviapulveria sekä Sigma-Aldrichilta tilattuja Stevia rebaudianan lehtiä. Ohutkerroskromatografiaa käytettiin steviosidin ja rebaudiosidi A:n tunnistamiseen. Pääasiassa niiden ansiosta stevia on makeaa. Näytteitä uutettiin metanolissa ultraäänihauteessa, ja niistä poistettiin rasvat heksaanilla uuttamalla. Eniten näytteinä olleista Clevenger-uutteista löytyi epimanoyylioksidia, fytolia, caryofylleneoksidia, spathulenolia, palmitiinihappoa, trans-caryofyllenea, nerolidolia, alfa-cadinolia ja alfa-bergamoteenia. Epimanoyylioksidi on oksygenoitu diterpeeni, jota löytyy muun muassa kuivatuista hedelmistä. Jotkut terpeenit voivat houkutella kasviin hyönteisiä, jotta kasvi pölyttyy. Toiset terpeenit taas suojelevat kasvia kasvinsyöjiltä ja muilta patogeeneiltä. (Heinrich et al. 2002, 467.) Monia käyttömahdollisuuksia Epimanoyylioksidilla on havaittu olevan leukeemisten solujen kasvua estäviä ominaisuuksia (Angelopoulou et al. 2001, 168). Fytoli on oksygenoitu asyklinen diterpeenialkoholi, jolla on tärkeä osa klorofyllin molekyylissä. Fytolia käytetään muun muassa E- ja K1 -vitamiinien valmistuksessa (O’Neil et al. 1997, 1324.). Caryofylleneoksidi on oksygenoitu terpenoidi, ja sitä käytetään muun muassa ruuan, lääkkeiden ja kosmetiikan säilytyksessä (Yang et al. 1999, 79). Spathulenoli on seskviterpeeni, jolla on antimikrobisia ominaisuuksia (Cioni et al. 2006, 4). Palmitiinihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota on sekä lihassa että kasveissa (Palmitic acid). Trans-caryofyllene on seskviterpeeni ja suosittu lääke Brasiliassa (Pinho-da-silva et al. 2012, 11965). Sitä voidaan käyttää myös aromiaineena sekä hajusteissa, purukumeissa, saippuoissa ja pesuaineissa (Takasago). Nerolidoli ja alfa-cadinoli ovat seskviterpeenejä, joita käytetään aromiaineena sekä hajusteissa (Basf). Alfa-bergamoteeni on myös seskviterpeeni (Stevia database). Korkea seskviterpeenien pitoisuus sekä erityisesti spathulenoli ja caryofyllenioksidi voivat vaikuttaa siihen, että Stevia rebaudianalla on antimikrobiaalisia ominaisuuksia (Cioni et al. 2006, 4). Opinnäytetyössä Stevia rebaudianasta ei löydetty myrkyllisiä yhdisteitä. Kehitystyön tuloksena syntyneellä HPLC -menetelmällä pystyttiin analysoimaan steviosidin ja rebaudiosidi A:n pitoisuus. Itse kasvatetun stevian steviosidipitoisuus oli 5,3 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 1,6 %. Sigma-Aldrichilta tilattujen lehtien steviosidipitoisuus oli 12,4 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 3,0 %. Brasiliasta tilatun steviapulverin steviosidipitoisuus oli 6,8 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 2,6 %. Tulokset myötäilevät kirjallisuudessa jo aikaisemmin esitettyjä tuloksia. Näytteenä olleen virvoitusjuoman rebaudiosidi A -pitoisuus oli 64 mg/l eli stevioliekvivalentteina noin 21 mg/l. Kuva: heli Knuutila Stevia rebaudianassa runsaasti eteerisiä öljyjä Opinnäytetyössä käytettyä HPLC-menetelmää hyödynnetään jatkossa opiskelijoiden harjoitustöissä. n Heli Knuutila laboratorioinsinööri Tampereen ammattikorkeakoulu heli.knuutila(at)tamk.fi viitteet: heinrich, g., Pfeifhofer, h.W., Stabentheiner, e. & Sawidis, t. 2002. grandular hairs of Sigesbeckia jollurensis Kunth (asteraceae): morphology, histochemistry and composition of essential oil. annals of botany 89: 459–469. angelopoulou, D., Demetzos, c., Dimas, c., Perdetzoglou, D. & loukis, a. 2001. essential oils and hexane extracts from leaves and Fruits of cistus monopelliensis. cytotoxic activity of ent13-epi-manoyl oxide and its isomers. Planta medica 67(2): 168–171. o’neil, j. maryadele., Smith, ann., heckelman, e. Patricia., obenchain, r. john., gallipeau, r. jo ann. & D’arecca, mary ann. 1997. the merck index. merck & co., inc. Whitehouse Station, nj. uSa. yang, D., michel, l., chaumont, jP. & millet-clerc, j. 1999. use of caryophyllene oxide as an antifungal agent in an in vitro experimental model of onychomycosis. mycopathologia. nov 148(2): 79−82 cioni, P.l., morelli, i. , andolfi, l., macchia, m. & ceccarini, l. 2006. Qualitative and Quntitative analysis of essential oils of Five lines Stevia rebaudiana Bert. genotypes cultivated in Pisa (italy). red orbit. your university online. Pinho-da-silva, l., mendes-mala, PD., teofilo, tm., Barbosa, r., ceccatto, vm., coelho-de-Souza, an., Santos cruz, j. & leal-cardoso, jh. 2012. transcaryophyllene, a natural sequiterpene, causes trasheal smooth muscle relaxation through blockage of voltage-dependent ca2+ channels. molecules oct 11;17 (10): 11965-77 Dieettinen makeutusaine Stevia rebaudiana on 65–80 cm korkea monivuotinen yrtti, jonka lehdissä on suuri pitoisuus luonnollista, dieettisesti arvokasta makeutusainetta. Kuivatuista Stevia rebaudianan lehdistä voidaan uuttaa stevioliglykosideja, jotka ovat kalorittomia ja noin 300 kertaa sokeria makeampia. Stevioliglykosidit on hyväksytty ruuan lisäaineiksi monissa maissa ympäri maailmaa. Erittäin puhdas stevioliglykosidi saavutti USA:ssa GRAS-luokituksen (Generally Recognised As Safe) vuosina 2008 ja 2009. Japanissa keinotekoiset makeutusaineet kiellettiin 40 vuotta sitten. Siellä on siitä lähtien käytetty steviaa makeutusaineena ruuissa ja juomissa. Japanissa on tehty stevialle yli 40 000 kliinistä testiä, joissa stevia on todettu turvalliseksi. EU:ssa stevioliglykosidit otettiin käyttöön makeutusaineena marraskuussa 2011. Stevioliglykosidien E-koodi on E960. EU-asetuksen mukaan stevioliglykosidien enimmäismäärä on virvoitusjuomissa stevioliekvivalentteina 80 mg/l, pureskeltavissa ravintolisissä 1800 mg/kg ja sokeria sisältämättömissä purukumeissa 3300 mg/kg. Pöytämakeuttajissa enimmäisrajaa ei ole. Kaikilla stevioliglykosideilla on erilainen molekyylipaino, ja bakteerit hajottavat ne suolistossa stevioliksi. JECFA (Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives) suosittelee päivittäiseksi hyväksyttäväksi annokseksi 10 mg steviosidia ja 12 mg rebaudiosidi A:ta kiloa kohden. n www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 65 Ohran beetaglukaania voidaan rikastaa oikealla myllytyksellä Marko Meskanen on tutkinut Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselle tekemässään pro gradutyössään kymmenen ohralajikkeen ravintoainekoostumuksia ja jauhautumisominaisuuksia. Lajikkeet jaettiin todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaan erikois-, rehuja tärkkelys- sekä mallasohratyyppisiin lajikkeisiin. Jauhautumisominaisuuksia seurattiin sekä seulomalla että analysoimalla partikkelikokojakaumia jauhetuista kokojyväjauhoista. Lisäksi kokojyväjauhoista erotettiin karkeat jakeet ilmaluokittelun avulla. Erikoisohratyyppisten lajikkeiden beetaglukaani-, proteiini- sekä tuhkapitoisuudet olivat muihin lajikkeisiin verrattuna korkeimmat ja tärkkelyspitoisuudet vastaavasti matalimmat. Rehu- ja tärkkelysohratyyppisissä lajikkeissa beetaglukaanipitoisuudet olivat hieman korkeammat verrattuna mallasohratyyppisiin lajikkeisiin, joilla puolestaan oli korkeimmat tärkkelyspitoisuudet. Jyvien hionta vähensi ytimien tuhkapi- Kuva: leiPätieDotuS ry n TIEDE & TUTKIMUS OPINNÄYTETÖITÄ toisuutta ja lisäsi beetaglukaani- ja tärkkelyspitoisuutta ytimissä noin 15 prosentin hionta-asteeseen asti. Raaka-aineen beetaglukaanipitoisuuden todettiin olevan merkittävin tekijä rikastettavan jakeen beetaglukaanipitoisuuden osalta, mutta oikeanlaisella jauhatuksella ja luokitusolosuhteilla oli suuri merkitys rikastuksen onnistumiseen. π lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ Ohratärkkelystehtaan sivujakeen proteiinit ovat muokattavissa Antti Rahikainen on tutkinut pro gradutyössään, voiko ohratärkkelystehtaan sivujakeen proteiineja muokata metallikatalysoidulla hapetuksella tai entsymaattisesti ja miten nämä käsittelyt vaikuttavat näytteen sisältämiin eri proteiineihin. Lisäksi tutkittiin, voidaanko menetelmillä tuottaa ACE-inhibitiivisiä peptidejä. Työ on tehty Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselle. Näytemateriaalina oli ohratärkkelyksen valmistusprosessin runsasproteiininen sivujae, ohravalkuaisrehu. Siitä uutettiin vaiheittaisesti alkoholiliukoinen fraktio sekä pelkistetty fraktio. Ohravalkuaisrehusta tunnistettiin kolme proteiiniryhmää: polymeerinen B-hordeiini, monomeerinen B-hordeiini ja C-hordeiini. Metallikatalysoitu hapetus ei odotusten vastaisesti pilkkonut mitään näyte- materiaalin sisältämiä proteiineja, vaan ne aggregoituivat hapetuksen seurauksena. Ohravalkuaisrehusta voitiin kuitenkin entsyymihydrolyysillä tuottaa ACE -inhibitioaktiivisia peptidejä, joiden inhibitiokyky oli samaa luokkaa aiemmin tunnettujen inhibitiivisten elintarvikehydrolysaattien kanssa. π lisätietoja: https://helda.helsinki.fi/ Kehittyvä RAAKA-AINEET & LISÄAINEET -teemanumero SOPIMUSVALMISTUS -erikoisteema 66 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Varaa paikka ilmoituksellesi 27.8. mennessä! Infoteam Oy p. (09) 441 133, [email protected] n UUTUUSKIRJOJA RAIJA AHVENAINEN-RANTALA Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä Pörssiyhtiö HKScan täytti tammikuussa sata vuotta. Ruokayrityksen kanssa yhteistä syntymäpäivää vietti myös sen suurin osakas, LSO Osuuskunta. Juhlan kunniaksi LSO Osuuskunta julkaisi näyttävän, kovakantisen, 277-sivuisen historiateoksen Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. LSO, HKScan ja liha-alan muutos. Kirjan on kustantanut Edita Publishing Oy, joka on vastannut myös graafisesta ilmeestä ja painotyöstä. Kirjan kirjoittajat ovat Spiritus Historiaen tutkija, VTM Laura Puro ja vanhempi asiantuntija, FM Veijo Åberg. Teos perustuu laajaan arkisto- ja haastattelumateriaaliin. Varsinaissuomalaiset tilalliset perustivat vuonna 1913 Lounais-Suomen Osuusteurastamon (nykyinen LSO Osuuskunta), jonka jäseneksi toivotettiin tervetulleeksi jokainen "elukkain omistaja". LSO:sta kasvoi ajan mittaan Suomen johtava teurastamo ja lihatalo. Nykyisin osuuskunta käyttää pääomistajan valtaa HKScan-konsernissa, joka on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä kertoo LSO:n ja HKScanin paikoin dramaattisista vaiheista. Samalla teos avaa näkymän suomalaisen elintarviketuotannon muutoksiin. Kirjan lopussa olevaan liitteeseen Kari Suistoranta HKScanin viestinnästä on koonnut ansiokkaan listan 107 lihatalon rakentajasta, jotka ovat olleet muodostamassa HKScan-konsernia sadan vuoden aikana. Kirja sopii kaikille elintarvikealan historiasta kiinnostuneille ja varsinkin niille, jotka haluavat kehittää alan tulevaisuutta. π lisätietoja: www.hkscan.fi www.editapublishing.fi Kaikki lihasta laitumelta lautaselle Readme.fi on kustantanut toimittaja Mika Remeksen kirjoittaman ja valokuvaaja Mikko Takalan näyttävästi kuvittaman, 500-sivuisen, upean, kovakantisen opuksen Liha − Kaikki lihasta laitumelta lautaselle. Kirja kertoo, mistä ja miten suomalainen liha tulee kuluttajan ruokapöytään, mitä siitä valmistetaan ja miten valmistetaan. Kirjassa tutustutaan suomalaiseen eläintuotantoon, esitellään nauta-, sikaja siipikarjarodut sekä riistaeläimet, käydään yksityiskohtaisesti läpi, mitä liha on ja miten lihasta syntyy kuluttajille lihatuotteita, kuten makkaroita, ja pe- rehdytään lihan valmistustapoihin, maustamiseen ja hyviin raaka-aineyhdistelmiin. Ruokatoimittaja Mikko Takala, HK Ruokatalon keittiömestari Risto Mikkola ja tuotekehittäjä Tom Tapper ovat ryydittäneet kirjan laajalla 120 reseptin osuudella, joka esittelee tunnetuimmat liharuokaherkut, mutta myös koko joukon kiinnostavia uusia tapoja laittaa maittavaa ruokaa naudasta, possusta ja broilerista. Reseptien lomassa vieraillaan klassikkoherkuista tunnetuissa ravintoloissa. Kirjan esipuheen ovat kirjoittaneet HK Ruokatalon kaupallinen johtaja Markus Gotthardt ja myyntijohtaja Mikko Karell. HK Ruokatalon satavuotisjuhlan kunniaksi kirjan tarkoitus on kertoa ja näyttää, mistä suomalaisessa lihateollisuudessa on oikeasti kyse. Kirja sopii kaikille lihasta kiinnostuneille, tosin hajuallergikoille sitä ei voi suositella. Se nimittäin tuoksuu voimakkaasti painomusteelle, mikä on sinänsä harmillista, koska ruokaan liittyy myös paljon mielikuvia ja tuoksuja. π lisätietoja: www.readme.fi Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen Onnistuneesta johtamisesta ja esimiestyöskentelystä voidaan olla montaa mieltä riippuen muun muassa kulttuurista, historiallisesta ajankohdasta ja organisaatiosta. Johtamisesta onkin kirjoitettu kirjoja varmasti lähes kyllästymiseen asti. Kuitenkin kun mennään pintaa syvemmälle, tietyt muuttumattomat periaatteet kuuluvat hyvään johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn. TTM Ilkka Korpelainen on kirjoittanut osittain tositapahtumiin perustuvan kirjan Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen – euroja hyvästä esimiestyöstä. Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kansainvälisen liike-elämän kokemus markkinoinnin ja myynnin johtotehtävistä Suomessa ja ulkomailla. Hän on toiminut myös hen- kilöstön kehittäjänä, henkilöstöjohtajana ja ison kansainvälisen muutosprojektin johtajana. Kirjan on kustantanut Management Institute of Finland (MIF). Käsittääkseni Korpelainen on onnistunut avaamaan kirjassaan ruohonjuuritasolta, kansantajuisesti ja varsin nöyrästi onnistuneen esimiestyön muuttumattomat kulmakivet kertoen samalla varsin avoimesti kehittämästään esimiestyöskentelyn parantamiseen tähtäävästä esimiesbussimenetelmästä. Kirja kertoo myös, miten hyvä esimiestyö tuo suoraan tulosta, riihikuivaa rahaa, yritykselle. Teoksen toteutus on myös virkistävä ja lukemista helpottava: kirja on Suomen ensimmäinen näytelmämuotoon kirjoitettu johtamisen ja esimiestyön ammattikirja. Ja kuten hyvissä näytelmissä, siinä on onnellinen loppu, niin ihmisten kuin yrityksenkin kannalta katsottuna. Näytelmä ei myöskään lopu heti. Se kestää yli kaksi vuotta ja siinä on 29 kohtausta eli pysäkkiä. Kirjassa on myös paljon havainnollisia piirroksia. Tosin joidenkin painolaatu on vähän heikko. Pienistä oikeinkirjoituksellisista puutteista huolimatta suosittelen kirjaa kaikille esimiestyössä oleville tai esimiestyöhön aikoville. Kirja sopii myös mentortyöskentelyyn, yksi pysäkki tapaamiskertaa kohti. π lisätietoja: www.mif.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 67 n TUNNUSTUKSIA n NIMITYKSIÄ riitta Maijala vuoden eläinlääkäri • Johan Sundelin on nimitetty Paulig-konsernin Maailman Ruoka & Mausteet -divisioonan johtoon. • Jukka Rantala on nimitetty KiiltoClean Oy:ssä Industrial-sektorin asiakkuus- ja kehittämispäälliköksi vastuualueenaan meijeriteollisuuden avainasiakkuudet sekä elintarviketeollisuuden prosessituotteet ja Riitta Järvinen Industrialsektorin asiakkuus- ja kehittämispäälliköksi vastuualueenaan elintarvikehygienia-liiketoiminnan kehittäminen, markkinointi ja tuotevalikoima sekä alkutuotannon avainasiakkuussuunnitelmat ja kehitysprojektit. • Pasi Hirvi on aloittanut DA Finland Oy:n, eli Suomen SUBWAY® -ketjun palveluksessa Franchise Managerina. • Esa Kotilainen on nimitetty Manageriksi Deloitten Enterprise Risk Services -yksikköön. • Hanna Leppäniemi on nimitetty Oy Hartwall Ab:n viestintäpäälliköksi, Hanna Levänen asiakasmarkkinointipäälliköksi kauppakanavan organisaatioon, Vesa-Pekka Rajasto aluepäälliköksi Etelä-Suomen myyntialueelle, Erkki Takkinen aluepäälliköksi Pohjois-Suomen myyntialueelle, Timo Kivi aluemyyntipäälliköksi Etelä-Suomen alueelle, Olli Teijonmaa aluemyyntipäälliköksi Pohjois-Suomen alueelle ja Juha Palander myynnin tuki- ja kehityspäälliköksi. Tiiminvetäjiksi kuluttaja- ja asiakaspalvelukeskukseen on nimitetty Maija Käck ja Sari Luume-Keskinen. Valentina Costanza on nimitetty hanaoluiden laatupäälliköksi ravintolakanavan organisaatioon, Henrietta Heikkilä Head of Finance -tehtävään, Piia Eteläpää Controllerin tehtävään ja Kirsi Lehto henkilöstöpäälliköksi. • Norjalainen Orkla-konserni on siirtynyt Confectionery & Snacks -liiketoiminta-alueella kategoriakohtaisista organisaatioista maakohtaisiin organisaatioihin, jotka muodostetaan konsernin makeis-, snacks- ja keksiyrityksistä. Suomessa yhdeksi yritykseksi yhdistyvät Oy Panda Ab ja Chips Ab. Suomessa uuden Confectionery & Snacks -yksikön toimitusjohtajaksi on valittu Chips Finlandin maajohtaja Pasi Flinkman. • Vincdent Poujardieu on siirtynyt Raision Consumer Brands -liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi. Hän jatkaa myös konsernin liiketoimintojen kehitysjohtajana. KTM Mikko Laavainen on siirtynyt Licensed Brands -liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. • KTM Niilo Pöyhönen on nimitetty Pyrollin hallituksen jäseneksi. • Marju Erävaara on aloittanut pakkauskehityspäällikkönä Altia Oyj:ssä. • DI Eero Kytölä on aloittanut Informa Oy:n toimitusjohtajana 13.3.2013 alkaen. • Joachim Wunsch on nimitetty Finnbakels Oy:ssä tekniseksi myyntipäälliköksi. • Hunajainen SAM Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Kimmo Koivulehto. Vuoden eläinlääkäriksi 2013 on valittu johtaja, ELT, dosentti Riitta Maijala. Hän työskentelee opetusja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston tiedepolitiikan vastuualueen johtajana. Palkinnon antoi Suomen Eläinlääkäriliitto ry. Maijala on ansioitunut eläinlääkärin työssä riskinarvioinnin, elintarviketurvallisuuden ja tutkimuksen edistämisessä. Hän on tutkijataustainen virkamies ja johtaja. Maijala on soveltanut tieteellisiä menetelmiä ja tutkimusta työssään aluksi kehitysjohtajana kansallisessa tutkimuslaitoksessa EELAssa ja vastannut uuden riskinarviointiyksikön kehittämisestä Eviraan. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn johtajana vuosina 2007−2011 hänellä oli alaisia 200, asiantuntijoina vapaaehtoisia tiedepanelisteja 700, ja yksikön vuosibudjetti oli 32 miljoonaa euroa. Työ antoi tieteellistä tukea EU:n päätöksenteolle elintarviketurvallisuuden lisäämiselle koko Euroopan alueella. Kuva elina matiKainen Kuva: anna ParKKari Maijala on elintarviketurvallisuuden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija, erikoiseläinlääkäri kansallisella ja kansainvälisellä tutkinnolla sekä Helsingin yliopiston elintarvikehygienian dosentti. Hän on toiminut kansainvälisenä tieteellisenä asiantuntijana sekä tiedepaneelin jäsenenä, väitöskirjojen ohjaajana sekä useiden työryhmien puheenjohtajana. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä ja neljä jo lähes aikuista lasta. Maijala kertoo vasta Italiassa konkreettisesti ymmärtäneensä, miten hyvä ja naisten työuraa edistävä keksintö suomalainen kouluruokailu on. Työuraa tukevan puolison kanssa on löydetty ratkaisut uran tuomiin haasteisiin. Mirja salkinojasalosen työlle tunnustusta Professori Mirja Salkinoja-Salonen on saanut tunnustusta työstään: hänet on kutsuttu ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain mikrobiologisen akatemian jäseneksi. Salkinoja-Salosen ryhmän tutkimuksissa on selvinnyt, että sisäilmahomeen myrkyllisyyden syynä ovat Trichoderma-sienen tuottamat peptidit: trilongiinit. Ryhmä kehitti siittiötestin asian selvittämiseksi. Lähiruokatekopalkinto Heikki ahopellolle Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue voitti kultaa Kööpenhaminassa 26.−27.5. järjestetyssä leipomoalan Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Joukkueen muodostivat Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä; Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy, Kokkola ja Joachim Wunsch, Finnbakels Oy, Kerava. Joukkueenjohtaja Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy, Tampere. 68 Vuoden lähiruokateko -palkinto on myönnetty keittiömestari Heikki Ahopellolle. Palkintoraati painotti Ahopellon pitkäjänteistä ja pieteetillä tekemää työtä lähiruuan edistämisessä, monipuolista verkostoitumista, hyvien raaka-aineiden kunnioittamista ja tuottajien hyvinvoinnin huomioimista. Lähiruokateko-kunniamaininnan sai Herttoniemen Ruokaosuuskunta. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi n NIMITYKSIÄ • Keijo Keränen on nimitetty HKScan-konsernin rahoitusjohtajaksi. OTM, eMBA Sari Suono HKScan Oyj:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi, DI, KTM Mika Huhtanen tilaus-toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja MBA Orvokki Knuutinen hankintajohtajaksi. • Pasi Puistola on nimitetty Atria Conceptin kehityspäälliköksi 1.5.2013 alkaen. • Paula Virtanen on nimitetty markkinatiedosta vastaavaksi johtajaksi Atria Suomi Oy:n markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon, M.Sc. Tuomas Sorri myyntijohtajaksi Atria Suomen Food Service -myyntiin, tradenomi Hanna-Leena Kurki Atria Suomen markkinatiedosta vastaavaksi markkinatutkimuspäälliköksi ja FM Marika Viitala lihan ja siipikarjan tuotekehityspäälliköksi. • Pakkausalan Ympäristörekisterin toimitusjohtajaksi on valittu TkT Juha-Heikki Tanskanen ja viestintäpäälliköksi KTM Katri Tuulensuu. • Tapio Aho on nimitetty Leipomo Rosten Oy:n pkseudun aluemyyntiedustajaksi. • Andreas Berggren on nimitetty Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajaksi. • Minna Cousins on nimitetty VAASAN-konsernin Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueelle kaupalliseksi johtajaksi ja Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueen johtoryhmän jäseneksi ja Marianna Vuorikari Leivonnaispakasteet-liiketoiminta-alueen tuotanto- ja toimitusketjujohtajaksi ja Leivonnaispakasteet-liiketoiminta-alueen johtoryhmän jäseneksi. • TkL Kimmo Halme on nimitetty Ramboll Management Consulting Finlandin toimitusjohtajaksi ja Ramboll Finlandin johtoryhmän jäseneksi. • Juha Jokinen on nimitetty Algol Chemicals Oy:n toimitusjohtajaksi. • KTM Niina Turunen on nimitetty A-Tuottajat Oy:ssä palvelupäälliköksi, FM Marko Jokinen AtriaNauta -palvelun kehityspäälliköksi ja MMM, agronomi Susanna Vehkaoja kehityspäälliköksi. • Jouko Jaakola on nimitetty Snellmnanin Lihanjalostuksen Maatilan Parhaat -nautapuolen alueedustajaksi ja MMM Kirsi Partanen rehupäälliköksi. • Berner Oy:n agentuuriosaston rekisteröintiasiantuntijaksi on nimitetty kemiantekniikan insinöörä (AMK) Olli-Pekka Taivalmaa. • Seppo Koponen on nimitetty Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtajaksi. • TkT Mikko Valorinta on aloittanut Capgeminin Suomen maayhtiön uutena maajohtajana. • MMM, agronomi Anna Perttu on valittu Boreal Kasvinjalostus Oy:n viestintäpäälliköksi. • MMM Katri Kostamo on nimitetty ProAgria Pohjois-Savon toimitusjohtajaksi, MMM Matti Ollikainen varatoimitusjohtajaksi, MMM Tuomo Rissanen markkinointi- ja myyntijohtajaksi ja MMM Mika Repo kehitysjohtajaksi. • MMT, agronomi Arja Nykänen on nimitetty Pro- Jukka Rantala Riitta Järvinen Vesa-Pekka Rajasto Erkki Takkinen Hanna Leppänen Hanna Levänen Timo Kivi Olli Teijonmaa Juha Palander Kimmo Koivulehto Juha-Heikki Tanskanen Agria Etelä-Savon luomuasiantuntijaksi. • FM Joonas Jernberg on aloittanut applikaatioja tuotespelialistina Ordior Oy.ssä. • Aki Vapaakallio on nimitetty Atria Suomi Oy:n strategiajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi, Maarit Ilola alkutuotannon tutkimus- ja kehitysjohtajaksi ja Matti Perälä AtriaNauta-palvelun johtajaksi sekä A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toimitusjohtajan varamieheksi • ETM Johanna Martikainen on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi Meira Oy:ssä. • Elintarviketeollisuusliiton hallitus on valinnut pu- heenjohtajakseen Atria Oyj:n toimitusjohtajan Juha Gröhnin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on valittu toimitusjohtaja Esa Rautalinko, VAASAN Oy. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Pekka Tiainen, Oy Sinebrychoff Ab. • Diplomikauppias, KTM Tomi Korpisaari on valittu toiselle toimikaudelle K-kauppiasliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajana jatkaa kauppias Markus Ranne. • Maatalous- ja metsätieteiden yo Sarina Kumpulainen on nimitetty kehitys- ja laatupäälliköksi Best-In Oy:ssä. π Nimitysuutiset Nimitysuutisia Kehittyvä Elintarvike -lehteen voi lähettää osoitteella: [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 69 n HAARUKASSA Kultaa ja hopeaa koristeluun Italialaisen Giusto Manetti Battiloron aidot ja syötävät kulta- ja hopeatuotteet on tarkoitettu leivonnaisten, ruokien ja juomien koristeluun. Kulta on 23 karaatin puhdasta hienokultaa ja hopea puhdasta hienohopeaa. Yksi purkki sisältää 200 mg tuotetta. Määrä riittää moneen kakkuun ja kuohuviinilasiin, sillä jo muutama kultahiutale antaa ylellisen silauksen ruualle tai juomalle. lisätietoja: oy Perkko Sami ovaskainen tuotemyyntipäällikkö [email protected] Pellolta pöytään -tilastojulkaisu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike on koonnut yhteen Suomen elintarvikeketjun tilastoja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Julkaisu sisältää tilastoja alkutuotannosta kuluttajaan. Luomuketjun tiedot on koottu omaksi kokonaisuudeksi. lisätietoja: www.maataloustilastot.fi/pellolta-poytaan_fi Makumatkalla PS-kustannus on julkaissut Taito-sarjassaan MMM, FM Ulla Rauramon kirjoittaman oppaan Makumatkalla Innostavia ideoita ruokakasvatukseen. Oppaassa valotetaan ruokakulttuuria kahdeksalta taholta käytännön harjoitusten avulla. Kirjan tavoitteena on muun muassa lisätä lasten kiinnostusta ruokamaailmaan ja auttaa heitä löytämään itsestään uudenlainen makumatkailija sekä helpottaa ruuan valintaa. Jokaisessa osiossa on aluksi aiheen taustoitusta eli eväät keskeisistä asioista ja käsitteistä. Sen jälkeen on erilaisia osallistavia tehtäviä. Tehtäviä voi yhdistää monipuolisesti eri oppiaineisiin. Kirja soveltuu niin koulukäyttöön kuin aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kerhoihin. Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 MTT:n julkaisema Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 luo läpileikkauksen vuoden 2012 tapahtumiin. Sen mukaan sianlihan kulutus on ylittänyt kotimaisen tuotannon, ja maidontuotantokin on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut lähes 7 %. Julkaisen ovat toimittaneet professori Jyrki Niemi ja tutkimussihteeri Jaana Ahlstedt. lisätietoja: www.ps-kustannus.fi Uudenlaisia kansiratkaisuja Faerch Plast on kehittänyt uuden Re-lock -pakkaussarjan, johon on rakennettu kuluttajille kätevä uudelleensuljettava kansi. Uudet pakkaukset on suunnattu erityisesti kylmien ruokien, leikkeiden ja välipalojen pakkaajille. Pakkausratkaisu perustuu vain yhteen avattavaan saumakanteen. Ratkaisu on kevyt; pakkaukseen käytetty materiaali vähenee ja samalla säästetään sekä kustannuksissa että ympäristön kuormituksessa. Pakkaukset on valmistettu täysin kirkkaasta APET-muovista. Valikoimassa on kolme erilaista, uudelleensulkemisen ratkaisua. Kuluttaja sulkee pakkauksen uudelleen joko napsauttamalla kannessa olevan lukon paikalleen tai pujottamalla kannen nipan valmiiksi leikattuun aukkoon pakkauksen yläreunassa. Saumaus on suojakaasupakkaamiseen sopiva, ja pakkausten koko- ja muotovalikoima on monipuolinen. lisätietoja: leo Sara [email protected] 70 Kehittyvä Elintarvike 3 /2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Helppoa leiväntekoa Laihian Mallas on tuonut markkinoille uutuustuotteen, joka helpottaa saaristolaisleivän tekoa merkittävästi: pakkauksessa on valmis jauhoseos, kuivahiiva ja pahvivuoka. Leipoja tarvitsee vain vettä ja uunin. Mallasmestarin saaristolaisleipä sopii kokemattomille tai nopeaa prosessi kaipaaville kotikokeille. Kokeneemmille on tarjolla perinteinen Tuoppi Kaljamallas -tuote. lisätietoja: tuotekehityspäällikkö henrietta gullman [email protected] Hallintapalvelua mobiilikoodeille Ebax Keycode -koodien hallintapalvelun avulla voidaan hallinnoida suuria määriä erilaisia mobiilikoodeja. Tarvittaessa palvelu pystyy käsittelemään koodeja uniikkeina, jolloin jokaisella kohteella on oma yksilöllinen koodinsa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla tuotteilla/kohteilla on oma yksilöllinen koodinsa/tunnisteensa. Ebax Keycode on uudelleenohjauspalvelu, jossa itse koodiin tallennetaan ainoastaan palvelun nimi (keycode.co) sekä varsinainen kuusimerkkinen koodi (esim. DK43KA) URL-osoitteena (http://keycode.co/DK43KA). Koska osoite on URL-muotoinen, sen voi syöttää myös suoraan verkkoselaimeen esimerkiksi kotitietoko- neelta tai vaikkapa puhelimen selainkäyttöliittymästä. Uudelleenohjauspalvelu mahdollistaa sen, että koodin osoittamaa sisältöä voidaan muuttaa koska tahansa − myös jälkikäteen, kun koodi on jo sijoitettu kohteeseen. Koodinhallintapalvelun ominaisuuksiin kuuluvat myös kehittyneet seurantavälineet sekä rajapintapalvelut. Kaikkia luettuja koodeja voidaan seurata kokonaisuutena tai koodikohtaisesti. Rajapintapalveluiden avulla Ebax Keycode -järjestelmä voidaan liittää erilaisiin tietojärjestelmiin kuten vaikkapa tuotetietokantoihin tai toiminnanohjausjärjestelmiin. lisätietoja: tuomo Paakkanen, ebax oy, p. 040 578 8750 Kotimaista Rainbow-maitoa S-ryhmän ruokakauppoihin on tullut myyntiin kevyt ja rasvaton suomalainen Rainbow-maito. Se kerätään suomalaisilta maidontuottajilta ympäri Suomen ja valmistetaan Arla Ingmanin Sipoon meijerissä ja Hämeenlinnan osuusmeijerissä. Uutuusmaidot tulivat myyntiin Prismoihin, Smarketeihin ja suurimpiin Sale- ja Alepa-myymälöihin. Rainbow-merkin alta löytyy jo vähälaktoo- sisia ja laktoosittomia suomalaisia maitoja, jotka valmistaa kouvolalainen Kaslink Foods Oy. lisätietoa: S-ryhmä valikoimajohtaja ilkka alarotu [email protected] Kehittyvä Elintarvike Läpinäkyvyyttä mobiilisovelluksella Ohjelmistoyritys Qaamos on julkaissut Somefood -sovelluksen Windows Phone -älypuhelimille. Sovelluksen avulla voi löytää, jakaa ja tuottaa tietoa kiinnostavista elintarvikkeista. Tuotetiedot saa helposti puhelimen näytölle asettamalla laitteen kameran viivakoodin päälle. Käyttäjä voi myös kommentoida tuotteita, päivittää henkilökohtaista ruokapäiväkirjaa tai ilmoittaa uusia tuotteita. Sovellus on osa avointa elintarviketiedon yhteisöpalvelua finland.somefood.org. Palvelun päätavoite on auttaa ihmisiä löytämään tietoa henkilö- www.kehittyvaelintarvike.fi kohtaiseen ruokavalioon sopivista elintarvikkeista. Palvelua laajennetaan jatkossa uusilla tuotteilla ja yhteisöä kiinnostavilla tiedoilla, ominaisuuksilla ja älypuhelinalustoilla. Palvelun tavoite on kasvaa avoimen elintarviketiedon lähteenä ensin Suomessa ja myöhemmin muissa maissa. TÄSSÄ LEHdESSÄ KANNATTAA ILMOITTAA • lisätietoja: http://www.qaamos.com https://twitter.com/qaamoscom • • • Grillilohta Hätälä Oy on tuonut markkinoille Griillos Grillilohen. Se valmistetaan tuoreesta Pohjois-Norjan lohesta. Grillilohi on ruodoton fileepala ja valmiiksi hunajamarinoitu. Norjan lohen matka Pohjois-Norjasta Ouluun kestää vain keskimäärin 8−12 tuntia. Raaka-aineen alkuperä on aina tarkasti jäljitettävissä mätimunaan saakka. lisätietoja: www.hatala.fi Kehittyvä Elintarvike sijoittuu tärkeimmäksi ammattilehdeksi lehtien välisessä vertailussa 88 % vastaajista lukee lehden ilmoituksia 82 % kokee saavansa ilmoituksista hyödyllistä tietoa Kehittyvä Elintarvike- lehti on selkeästi tärkein ETS:n tarjoamista jäseneduista Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää. Infoteam Oy, p. (09) 441133, [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 71 n TAPAHTUMAKALENTERI Suomessa Maalaistentori 13.6.2013 Helsinki, www.teurastamo.com Neitsytperunafestivaali 13.–15.6.2013 Turku, www.neitsytperunafestivaali.fi Taste of Helsinki 13.–16.6.2013, www.tasteofhelsinki.fi 27th Nordic Lipidforum Symposium 17.–19.6.2013, Helsinki, www.lipidforum.info Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013, www.helsinkicf.eu Kuopio Wine Festival 28.6.–6.7.2013, www.kuopiowinefestival.com Mansikkaviikko 1.–7.7.2013 Farmari 2013 3.–6.7.2013 Seinäjoki, www.farmari.net Peltopäivä 2013 11.7.2013 Inkoo, www.peltopaiva.fi Hillakuumetta Ranualle -seminaari 2.8.2013 Ranua, www.rovaniemenkehitys.fi Hillamarkkinat 3.–4.8.2013 Ranua, www.hillamarkkinat.fi Lähiruoka-tilaviinijuhlat 10.–11.8.2013 Heinola, [email protected] Ravintolapäivä 18.8.2013, www.ravintolapaiva.com Maaseutututkijatapaaminen 22.–23.8.2013 Kalajoki, http://mua.fi/toiminta/tutkijatapaaminen/ Herkkujen Suomi 22.–24.8.2013 Helsinki, www.herkkujensuomi.fi Oiva tulee – oletko valmis? Omavalvonnan kehittäminen 27.8.2013, Kuopio, www.evira.fi New Technologies for Rapid Analysis of Mycotoxins 27.8.2013, Vantaa, www.vtt.fi Food Safety and Traceability Technology seminar & Exhibition 2013 28.8.2013 Helsinki, http:// vantaainnovation.fi/ajankohtaista/tapahtumat Tieteen päivät 30.8.2013 Joensuu & Kuopio, www.uef.fi Kauhajoen ruokamessut 30.8.2013, www.ruokamessut.fi ETP Food for Life 2.9.2013, Helsinki, www.foodforlife.fi Keliakiaviikko 2.–8.9.2013, www.keliakiaviikko.fi PacTec, FoodTec, GrafTec & PlasTec 3.–5.9.2013 Helsinki, www.foodtechfinland.fi, www.pactec.fi, www.graftec.fi, www.plastec.fi Bioenergia 2013 4.–6.9.2013 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Pohjoiset maut – Arctic Flavours 4.–6.9.2013 Oulu, www.arcticfla.fi Yrittäjän päivä 5.9.2013, www.yrittajanpaiva.fi Healthy to Go – Food Innovation e-learning course 15.9.–24.10.2013, http://www.oncampus.de Laboratorio tänään 20.9.2013 Helsinki, www.vwr.com Skördefesten på Åland 20.–22.9.2013 Maarianhamina, www.skordefest.ax Alihankinta 24.–26.9.2013 Tampere, www.alihankinta.fi Luomuviikko 30.9.–6.10.2013 72 Pakkausalan peruskurssi 77, I-jakso, 2.–3.10.2013 ja II-jakso 12.–14.11.2013 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Sadonkorjuu 4.–5.10.2013 Lahti, www.lahdenmessut.fi Turun ruoka- ja viinimessut 4.–6.10.2013, www.turunruokamessut.fi Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 7.–8.10.2013, Helsinki, www.rty.fi Maailman ruokapäivä 16.10.2013 Pororuokaviikko 4.–10.11.2013 60. Työterveyspäivät 22.–23.10.2013 Helsinki, www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Viini, Ruoka & hyvä elämä 24.–27.10.2013, www.finnexpo.fi Elma 22.–24.11.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi Eläinlääkäripäivät 27.–29.11.2013 Helsinki, www.sell.fi GASTRO 19.–21.3.2014 Helsinki, www.gastro.fi Elintarvikepäivä 13.5.2014, www.etl.fi/elintarvikepaiva Ulkomailla 1st EuCheMS Congress on Green and Sustainable Chemistry 16.–19.6.2013 Budapest, www.1eugsc.mke.org.hu PIF 2013 – 7th international congress on pigments in food 18.–21.6.2013 Novara, Italia, http://pif2013.org dREAM: International Conference – From Model Foods to Food Models 24.–26.6.2013 Nantes, http://dream.aaeuropae.org Nordic Committee on Bioethics 24.–28.6.2013, www.ncbio.org 5th Eurovariety in Chemistry Education Conference 3.–5.7.2013 Irlanti (Limerick), www.eurovariety2013.ul.ie 18th European Symposium on Organic Chemistry 7.–12.7.2013 Marseilles, www.esoc2013.eu Institute of Food Technologists Annual Meeting and Food Expo 13.–17.7.2013 Chicago, www.ift.org International Conference of the Polymer Processing Society 15.–19.7.2013 Nürnberg, www.pps-29.com 10th Pangborn Sensory Science Symposium 11.–15.8.2013 Rio de Janeiro, www.pangborn2013.com 9th World Congress of Chemical Engineering 18.–28.8.2013 Soul, www.wcce9.org ISOPOW- International Symposium on the Properties of Water 20.–23.8.2013, Ruotsi, http://isopow.org Organic farming systems as on driver for change 21.–23.8.2013 Tanska, http://www.njf.nu/seminars/461 European Conference on Analytical Chemistry 25.–29.8.2013 Varsova, www.euroanalysis2013.pl 4th International Packaging and Printing Exhibition for Asia 28.–31.8.2013, Bangkok, www.pack-print.de Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Livsmedelsdagarna: Framtidens konsument 4.–6.9.2013 Tylösand, www.livsmedelsdagarna.se RIGAFOOd 2013 4.–7.9.2013 Riika, www.rigafood.com 7th International Workshop on Anthocyanins 9.–11.9.2013 Porto, Portugali, www.iwa2013.com/home 8th NIZO dairy Conference 11.–13.9.2013 Papendal, Alankomaat, www.nizodairyconference.com Flavours & Fragrances 11.–13.9.2013 Leipzig, www.gdch.de EurSafe 11.–14.9.2013 Uppsala, www.slu.se IUNS 20th International congress on nutrition 15.–20.9.2013 Granada, Espanja, www.icn2013.com drinkTec 2013 16.–20.9.2013 München, www.drinktec.com World Food Travel Summit 21.–24.9.2013 Göteborg, www.worldfoodtravel.org Labelexpo Europe 2013 24.–27.9.2013 Bryssel, www.labelexpo.com First International Conference on Global Food Security 29.9.–2.10.2013 Noordwijkerhout, Alankomaat, www.globalfoodsecurityconference. com Delivery of Functionality in Complex Food Systems 30.9.–3.10.2013 Haifa, Israel, http://dof2013.org/ Anuga 5.–9.10.2013 Köln, www.anuga.com Max Rubner Conference 2013 – Health Aspects of Milk and Dairy Products 7.–9.10.2013, Karlsruhe, Saksa, www.mri.de 7th International Congress Flour Bread '13 16.–18.10.2013 Opatija, Kroatia, www.ptfos.unios.hr/flour-bread K2013 16.–23.10.2013 düsseldorf, www.k-online.de Natural Products Scandinavia & New Nordic Organic Food 20.–21.10.2013 Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com, www.nordicorganicexpo.com EPNOE 2013 International Polysaccharide Conference 21.–24.10.2013 Nizza, Ranska, http://epnoe2013.sciencesconf.org/ 8th CIGR International Symposium on Advanced Foos Processing and Quality 3.–7.11.2013 Kiina, http://www2.scut.edu.cn/CIR2013 RAFA 2013 – Recent advances in food analysis 5.–8.11.2013 Praha, www.conffidence.eu 2013 EFFoST Annual Meeting 12.–15.11.2013 Bologna, www.effostconference.com FHC 13.–15.11.2013 Shanghai, www.teaandcoffeechina.com Food Ingredients Europe 2013 19.–21.11.2013 Frankfurt, fieurope.ingredientsnetwork.com Biopolymers 2013 4.–6.12.2013 Nantes, Ranska, https://colloque.inra.fr/biopolymers2013 Innovation Takes Root Ingeo™ biopolymer users’ forum 17.–19.2.2014 Orlando, USA, www.innovationtakesroot.com Europain 2014 8.–12.3.2014 Pariisi, www.europain.com Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected] Hankintaopas AAKKOSOSA BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: [email protected] www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi BERNER OY Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Berner Pro Puh. 020 690 761 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/pro BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi CALDIC FINLAND OY AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi Bedika Oy PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: [email protected] www.bedika.fi PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: [email protected] www.fi.ecolab.eu HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi ENVIROVET PROFESSIONALS Pitkänkyläntie 30 38300 SASTAMALA Puh. (03) 565 241 73 email: [email protected] www.envirovet.fi INFORMA OY FAERCH PLAST A/S Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email [email protected] www.informa.fi www.rullatarrat.fi Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: [email protected] www.faerchplast.com OY CELEGO AB FINKOMEC OY Vaasantie 11 60100 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: [email protected] www.finnfoodtech.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi Mäkysentie 3 61850 Kauhajoki Puh. 0290 300 100 Fax 06 232 1248 email: [email protected] www.finkomec.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: [email protected] www.kermetar.fi OY FOODFILES LTD PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 www.atlascopco.fi OY ECOLAB AB FINN FOOD TECH CONDITE OY OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 [email protected] www.duni.fi Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5992 Fax 020 741 5993 email: [email protected] www.caldic.com Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi HELSINKI BUSINESS AND SCIENCE PARK OY/VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 4654 887 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi DUNI OY email: [email protected] www.condite.fi CORTEx OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi DOSETEC ExACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2 A (3 krs.) 33100 TAMPERE Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi OY M. HALOILA AB 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.kehittyvaelintarvike.fi www.octopuscompact.com Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: [email protected] www.klueber.com LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 73 Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi LEIPURIN OY Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA Puh. (09) 521 70 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: [email protected] www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi MEKITEC OY Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: [email protected] www.mekitec.com OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: [email protected] www.mesmec.fi MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com NUTRINET OY Puh. 040 758 2521 email: [email protected] www.nutrinet.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi Hankintaopas Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: [email protected] www.scanegg.fi 74 TANKKI OY ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:[email protected] www.tarratuote.fi Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY ORBIS OY PL 15 00421 HELSINKI Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8011 email: [email protected] www.orbis.fi ORGANIC FOOD FINLAND Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: [email protected] www.organic-finland.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: [email protected] www.satafood.net THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: [email protected] www.thermofisher.com/microbiology TIETO OYJ PACCOR FINLAND OY Länsiportintie 15 13430 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: [email protected] www.paccor.fi PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. 010 841 6000 Fax 010 841 6019 email: [email protected] www. ppt-filter.com PROMINENT FOOD GMP Lintulammenkatu 1 04250 KERAVA Yhteydenotot: Carl-Bertil Borg Puh. 040 501 7250 email: [email protected] www.prominentfood.com OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: [email protected] www.tieto.com TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi UVA FINLAND Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com VALIO OY SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY SOFTWARE POINT Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SUOMEN COBRA SYSTEMS OY WORLD COURIER (FINLAND) OY Metsäneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Fax (09) 8700 3350 email: [email protected] www.worldcourier.com SUOMEN VUOKRAKONTTI OY PYROLL PAKKAUKSET MULTIVAC OY RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: [email protected] www.ravatek.fi Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: [email protected] www.pyroll.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: [email protected] www.racx.fi Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Yrityspuistontie 2 05200 RAJAMÄKI Puh. (09) 7258 8700 040 508 4803 email: [email protected] www.vuokrakontti.fi TALLBERG TECH OY AB Hiojankuja 5 02780 Espoo Puh. 020 7420 740 Fax 020 7420 759 [email protected] www.tallberg.fi\tallbergtech R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit PPT Pölynpoistotekniikka Oy - pölynpoistolaitteita - keskussiivousjärjestelmiä - silpunpoistojärjestelmiä Multivac Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at Orat Oy – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Bedika Oy – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet – OxoidTM and RemelTM mikrobiologian tuotteet – uusi SureTectTM uuden sukupolven PCR patogeenien testaukseen – paranna työskentelyä tehokkaasti Dry-BagTM tuotteilla – vähennä hoitokustannuksia PathoProofTM Mastitis PCR testauksella Tallberg Tech Oy Ab – Liimausjärjestelmät Busch Vakuumteknik Oy – tyhjiöpumput Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kuitu lipidit vitamiinit Tankki Oy – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot Software Point Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: - LABVANTAGE LIMS ja WiLabLIMS - Laboratory Intelligence –ratkaisut - konsultoinnit ja käyttöönotot – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut – CSB-ohjelmistojen edustus Finnkomec Oy An ITW Company Oy M. Haloila Ab – lavankäärintäkoneet Jauhetekniikka Oy Tieto Oyj – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Kermetar Oy – elintarviketeollisuuden letkut ja liittimet GECItech, ISO9001 hyväksytyt Mekitec Oy - laadunvalvontajärjestelmät Oy Mesmec Ab Oy Ecolab Ab – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS – tärykomponentit heti varastosta – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – sisälogistiikan laitteet ja järjestelmät Suomen Cobra Systems Oy TT-Tärylaite Oy – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – metallinpaljastimet, röntgentarkastus ja tarkistusvaa´at – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Algol Chemicals Oy – elintarvikeraaka- ja lisäaineet suoraan varastosta Berner Oy – lihavalmiste- ja valmisruoka- teollisuuden Agentuuriosasto koneet – elintarvikeraaka- ja lisäaineet – luontaiset elintarvikevärit ja -gluteeni KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- –– vehnätärkkelys gluteeniton vehnätärkkelys – meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat PALVELUT – hedelmämehutiivisteet ja -pyreet – nopea toimitus suoraan varastoltamme Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Vuokrakontti Oy - kylmä- ja pakastekontit Caldic Finland Oy – – – – – – – – – – – – – – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet stabilointiaineet emulgointiaineet riisituotteet sokerikulööri maito-, hera- ja lihaproteiinit ja hydrolysaatit kuidut pintakiillokkeet makeutusaineet ravintolisäraaka-aineet mantelit, pähkinät, siemenet jne muut elintarvikelisäaineet räätälöidyt seokset pakkaamispalvelut World Courier (Finland) Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET Berner Oy Berner Pro – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Oy Celego Ab – – – – – – – – aromit luonnolliset väriaineet makeutusaineet stabilisointiaineet lesitiini mehukonsentraatit säilöntäaineet muut lisäaineet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Orat Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 75 Hankintaopas Cortex Oy Orat Oy Prominent Food GMP elintarviketeollisuus-, HoReCa,sk- ja leipomosektoreille: – mausteet, yrtit, pippurit – keitto- ja pata-ainekset – kastike- ja kylmäkastikeainekset – jälkiruoka-ainekset ja tärkkelykset – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot PACCOR Finland Oy Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit Lihel Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Linseed Oy Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus Foodwest Oy Kasvua ja kumppanuutta – kuluttajatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Envirovet Professionals – elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset – Wiberg-mausteseokset Pirkanmaan Laatuetiketti Oy R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet PAKKAAMINEN – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet MP-Maustepalvelu Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Pyroll Pakkaukset – – – – kartonkipakkaukset muovipussit ja -kassit paperipussit, -kassit ja -kääreet ratakalvot – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Roquette Nordica Oy - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat Auraprint Oy – – – – tarrat, tuote-etiketit RFID-tarrat sleeverit wrap-around-etiketit kampanjatarrat – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat – proteiinit – kuidut Tarratuote Oy Senson Oy – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. – aromit, värit – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Duni Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut Sealed Air Oy – Cryovac RAAKA-AINEET Bemis Valkeakoski Oy - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat – jauhot ja hiutaleet – leipä-, kahvileipä- ja konditoriaseokset – leivänparanteet – peruna- , maissi- ja soijatuotteet – riisit ja riisijauho – mantelit ja pähkinät – siemenet ja siemenseokset – mausteet ja suolat – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä-ja marjatäytteet – margariinit – hedelmäsäilykkeet -– sokerit,sokerikoristeet ja siirapit – munavalmisteet – mallastuotteet Hankintaopas – – – – keino-, mauste- ja savukuoret vakuumi- ja kutistepussit, kalvot kinkkuverkot elintarviketeollisuuden koneet – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi SOPIMUSPAKKAAMINEN Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen 76 Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvonta ja lämpömittarit tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Nutrinet Oy – – – – – ravitsemusasiantuntijapalvelut ravitsemusviestintä, käännökset asiantuntijamarkkinointi ravintosisältölaskenta ravitsemuskoulutus Raksystems Anticimex elintarvikehygieniapalvelut koulutus näytteenottopalvelut tuhoeläintorjunta – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI – – – – – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin VOITELUAINEET yritysjohdon sparraus liiketoimintasuunnitelmien päivitys uudet tuoteideat ja asiakasryhmät tavoitteiden asettaminen ja seuranta Finn Food Tech - elintarvikealan kehitystyöt SF & EE Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet – – – – Satafood Kehittämisyhdistys ry Valio Oy Teollisuusmyynti AmiHelp Oy Leipurin Oy Informa Oy Larscon Oy – – – – Laihian Mallas Oy Hagson-Provitek Oy – Yrityshautomo- ja kaupallistamispalvelut Organic Food Finland Ravatek Oy A&R Carton Oy Helsinki Business and Science Park Oy / Viikki Food Centre – tuotekehityspalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Klüber Lubrication Nordic A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet n ETS-SIVUT Maitoteknologi ETS:n ruoriin Kuva: jaaKKo hiiDenhovi mtt Elintarviketieteiden seuran uusi puheenjohtaja, ETM Erkki Vasara valmistui Viikistä vuonna 1995 pääaineenaan maitotaloustiede. Hän työskentelee MTT:llä tutkijana ja ohjelmapäällikkönä. Erkki Vasara pääsi opiskelemaan Viikkiin maitolaitokselle heti ylioppilasvuonna 1987, mutta varsinaisesti opiskelut alkoivat vasta armeijan jälkeen. − Valmistumisen aikoihin olin hetken Tampereen Valiolla, mistä siirryin MTT:lle elintarviketutkimukseen muutamaksi vuodeksi. Kehitysyhtiö Agropolis Oy:ssä olin 14 vuotta pääasiassa osaamiskeskusohjelman parissa eri tehtävissä. Elintarvikekehityksen osken tehtävät jatkuvat taas MTT:llä. Olen siis paluumuuttaja, Vasara kertoo. Seuran hallituksessa hänellä alkoi tänä vuonna neljäs vuosi. Erkki Vasara on ollut seuran toiminnassa mukana erityisesti Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta: hän on istunut useita vuosia lehden toimituskunnissa ideoimassa tulevien numeroiden sisältöä. Verkottumis- ja näköalapaikka Erkki Vasaran mielestä ETS jaostoineen on hyvä verkottumispaikka, mitä hallitusvastuu syventää. Seuran puheenjohtajan tehtävän hän näkee myös erinomaisena näköalapaikkana seurata koko elintarvikealan toimintaa. Keväällä 2012 toteutetun ETS:n jäsenky- kea jäsenten vahvasta sitoutumisesta seuraan ja sen toimintaan. Tästä on hyvä jatkaa. Laitetaan kaikki peliin, että Kehittyvä Elintarvike pysyy korkeatasoisena lehtenä. Se tuo uusia jäseniä ja mainostajia. Tässä pysyy positiivinen noste, Vasara kirittää. Nuoria mukaan seuran toimintaan Erkki Vasara näkee seuran puheenjohtajan tehtävän erinomaisena näköalapaikkana seurata koko elintarvikealan toimintaa. selyn mukaan tärkeimpiä syitä liittyä seuraan ovat jäsenlehti ja jäsenyyden kokeminen omaan toimenkuvaan liittyväksi. − Kehittyvä Elintarvike -lehti sai erittäin hyvän palautteen lukijoilta vuoden 2012 jäsenkyselyssä. Se on ammattilehtien ehdotonta huippua. Kyselyssä tuli myös runsaasti palautetta, mikä kertoo ennen kaik- ETS:ssä toimii monen sukupolven jäseniä, mutta varsinkin nuoria kaivataan mukaan seuran toimintaan. − Erityisesti opiskelijoiden värväämiseen pitää panostaa. Viime vuonna hallituksessa aloitettiin pienryhmissä pohdinta talouden kehittämisestä ja jäsenmäärän kasvattamisesta. Tätä työtä jatketaan, Vasara vakuuttaa. Hän korostaa, että jatkossakin verkottuminen, nuorten aktivointi seuran toimintaan, jaostojen kehittäminen ja lehden tason pitäminen korkeana ovat ydinasioita. − Mediassa ruokaskandaaleja tulee ja menee. Korkeatasoista asiantuntemusta elintarvikeketjun eri kysymyksiin löytyy Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta. Vahva asiantuntemus nostaa arvostusta ja tuo myös kannattajajäseniä, Erkki Vasara uskoo. Hänen mielestään seuraan kannattaa tulla mukaan toiminnan sisällön vuoksi. − Esimerkiksi kevään vuosikokouksessa oli huippuhyviä esityksiä. Hallinnollisiin asioihin käytettiin vain murto-osa kokousajasta. Seuran vahvuus on sen jäsenissä, hyödynnetään sitä! π Pirjo Huhtakangas Prosessiteknisen jaoston (PTJ) syysseminaari Clean label − onko E-hysteeri mysteeri? Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: 25.9.2013 klo 12:30−16:00 Puhujina: • HK Scan: tutkimus- ja kehitysjohtaja Soile Käkönen • Helsingin yliopisto/Taloustieteen laitos: yliopistonlehtori Minna Autio • Stockmann: laatupäällikkö Markus Luhtala • Valio: teknologiajohtaja Matti Harju ILMOITTAUDU NYT [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 77 n ETS-SIVUT Lisää yhteistyötä jaostojen kesken Kuva: marKo tarvainen Elintarviketieteiden seuran hallituksen uusi jäsen, FT Oskar Laaksonen kaipaa enemmän yhteistyötä jaostojen kesken. − Esimerkiksi Turkuun päin suuntautuvissa retkissä voisi TETSiä ottaa mukaan suunnitteluun, hän ehdottaa. Oskar Laaksonen haluaa kehittää elintarvikealan ammattilaisia kiinnostavaa toimintaa, jossa etenkin nuoremmat seuran jäsenet pääsevät ”kontakteihin” yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa ja saavat ehkä helpommin työpaikkojakin näiden yhteyksien kautta. − Lisäksi voisi helpottaa ”tieteen” ulkopuolelta tulevien seuraan liittymistä. Ei tarvitse olla elintarviketutkija tai -tieteilijä, jotta tähän seurueeseen voisi liittyä, Oskar Laaksonen muistuttaa. Hän tosin tekee itse työtä tieteen parissa. Oskar valmistui vuonna 2008 filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan elintarvikekemia ja väitteli tohtoriksi vuonna 2011. Väitöskirjan aihe oli Astringent food compounds and their interactions with taste properties, käytännönläheistä tiedettä siis. Nyt hän työskentelee Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksella elintarvikekemian yliopisto-opettajana ja ensi syksystä alkaen elintarvikekehityksen yliopisto-opettajana. Akateemista uraa ja käytännön töitä Akateemisen uran ohella Oskar on ehtinyt hankkia kokemusta käytännön työstä ruokatehtaissa. − Vuosina 2000−2005 olin kesäapulaisena HK Ruokatalossa Turussa ja vuosina 2006−2008 Raision mikrobiologian laboratoriossa laboratorioassistenttina. Vuodet 2007−2011 olin vaihdellen tutkimus- ja opetustehtävissä Turun yliopistolla ja kokosin samalla omaa väitöskirjatutkimusta. Alkuvuonna 2012 olin post doc -tutkijana, ja loppuvuodesta siirryin yliopisto-opettajan tehtäviin, Oskar listaa työhistoriaansa. ETS:ään hän liittyi maisteriopintojen loppuvaiheessa. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmässä hän oli mukana vuodet 2008−2009 ja Turun Elintarviketutkijain seuran puheenjohtajana vuodet 2009−2012. − Olin eroamisvuorossa TETSin hallituksessa, joten seuraava luonnollinen siirtymä tuntui olevan ETS:n hallitukseen. Pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin ja ta- 78 Oskar Laaksonen haluaa kehittää toimintaa, jossa etenkin nuoremmat seuran jäsenet pääsevät ”kontakteihin” yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa. hoihin etenkin Turun alueen ulkopuolella. ETS:n tehtävä on saattaa elintarvikeihmisiä ja alasta kiinnostuneita yhteen, Oskar Laaksonen kiteyttää. Hän kehottaa ETS:n jäseniä olemaan aktiivisia seuran hallitukseen suuntaan. − Antakaa vaan koko ajan palautetta toi- Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi minnasta ja toiveita, mitä voitaisiin tehdä ja järjestää. π Pirjo Huhtakangas Elintarviketieteiden seuran hallituksessa uutena jäsenenä aloittanut FT Marika Jestoi arvioi hallitustyöskentelyn olevan hyödyllistä. − Varmaankin suurin henkilökohtainen hyöty liittyy uusien näkökulmien oppimiseen ja verkostoitumiseen, hän tiivistää. Marika Jestoi työskentelee ylitarkastajana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuoteturvallisuusyksikössä. Hänen työnsä sisältää valvonnan suunnittelua, ohjausta ja kehittämistä erikoisalana elintarvikkeiden vierasaineet ja radioaktiiviset yhdisteet. Koulutukseltaan Marika Jestoi on elintarvikekemisti. Hän valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1998 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2005 aiheesta Uudet punahometoksiinit Suomessa. Vuodet 1998−2005 hän työskenteli kemistinä EELAn kemian yksikössä, vuodet 2005−2012 erikoistutkijana Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä ja vii- Kuva rauha råglunD/evira Uusia näkökulmia ja verkostoitumista Marika Jestoin mielestä seuran tärkeimpiä tehtäviä on lisätä tiedonkulua ja verkostoimista elintarviketieteiden ammattilaisten kesken. me vuoden elokuusta alkaen ylitarkastajana tuoteturvallisuusyksikössä. Korkea aika aktivoitua Marika Jestoi oli mukana Elintarvikeanalytiikan jaoston perustamiskokouksessa tammikuussa 2000 ja on osallistunut sen jälkeen satunnaisesti jaoston tilaisuuksiin. Seuran jäsen hän on ollut opiskeluajoista lähtien. − Jospa se olisi jo korkea aika aktivoitua seuran toiminnassa, Marika toteaa. Se, mitä hän aikoo tehdä jäsenistön hyväksi ja kehittää seuran toimintaa, hahmottuu vasta, kun hallitustyö pääsee kunnolla vauhtiin. − Itse näen yhtenä seuran tärkeimpänä tehtävänä keskustelufoorumin luomisen sekä tiedonkulun ja verkostoitumisen lisäämisen elintarviketieteiden ammattilaisten välillä, Marika summaa. Vapaa-aikanaan hän harrastaa liikuntaa, muun muassa pelaa golfia, ja viihtyy puutarhatöiden parissa. π Pirjo Huhtakangas Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI • Kestotilaus 59 €, oppilaitokset 48 €/vuosikerta + ALV • Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,50 €/kpl + ALV +postituskulut • Näytenumero ja tilaukset: [email protected] ILMAINEN LEHTIARKISTO • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä www.kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan kattava ammattilehti www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 79 n ETS-SIVUT Euroopan aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestölle uusi hallitus Eurooppalainen aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestö, European Sensory Science Society (E3S) perustettiin Firenzessä toukokuussa 2011. Perustajina oli 12 Euroopan maata kansallisten järjestöjensä kautta. Tuolloin sovittiin, että E3S:n hallituksen jäseniä vaihdetaan kahden vuoden välein siten, että kukin maa saa säännöllisen edustuksen. E3S:n vuosikokous pidetään aina toukokuussa jonkin sopivan tapahtuman yhteydessä. Tänä vuonna se järjestettiin Englannissa, Leatherheadissa, Fast Forward-seminaaria edeltävänä iltana 12.5. Ensi vuoden kokousta isännöi itävaltalainen apulaisprofessori Klaus Dürrschmid Sensory Network Austrian kanssa. Uuden hallituksen kokoonpano päätettiin yksimielisesti. Puheenjohtajaksi valittiin apulaisprofessori Joanne Hort Nottinghamin yliopistosta Isosta-Britanniasta, edellisen hallituksen varapuheenjohtaja. Aikaisempi puheenjohtaja, apulaisprofessori Erminio Monteleone Firenzen yliopistosta Italiasta siirtyi rahastonhoitajaksi. Pohjoismaita edustavat seuraavat kaksi vuotta norjalainen dosentti, senioritutkija Margrethe Hersleth ja Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmän puheenjohtaja DI, ETM Laila Seppä. Heidät valittiin tanskalaisen senioritutkija Grethe Hyldigin ja ruotsalaisen tohtoritutkijan Mia Primin tilalle. EuroSense Kööpenhaminassa 2014 E3S osallistuu joka toinen vuosi järjestettävän EuroSense-kokouksen (European Conference of Sensory and Consumer Research) suunnitteluun yhdessä kustannusyhtiö Elsevierin kanssa. Seuraava kokous on vuonna 2014 Kööpenhaminassa. Vuoden 2016 kokous järjestetään Ranskassa joko Lyonissa tai Dijonissa. Uudella varapuheenjohtajalla, ranskalaisella apulaisprofessorilla Julien Delaruella onkin tärkeä rooli sen suunnittelussa. E3S:n tavoitteena on tukea aistinvaraisten menetelmien käytön kehittämistä mm. tiedotuksen ja yhteistyön avulla. Aistinvarainen tutkimus on useissa maissa sen verran pieni tieteenala, että yhteistyöllä pääs- 80 Kuva: KlauS DürrSchmiD Kuva: laita SePPä Norjaa E3S-kokouksessa edustivat dosentti, senioritutkija Margarethe Hersleth (Nofima), ryhmänvetäjä Liv Bente-Strandos (Elopak) ja tutkija Josefine Skaret (Nofima). Rekisteröidy E3S:n jäseneksi! E3S:n puheenjohtajana toimii seuraavat kaksi vuotta apulaisprofessori Joanne Hort. tään pidemmälle kuin pelkästään omin, rajallisin voimavaroin. E3S:ssä toimii kaksi työryhmää (working group), joista koulutusryhmässä työskentelee professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta ja PDO-ryhmässä (Protected Designation of Origin) ETM, tutkija Tuomo Tupasela MTT:ltä. Norjalaiset kokousedustajat dosentti, senioritutkija Margarethe Hersleth, ryhmänvetäjä Liv Bente-Strandos ja tutkija Josefine Skaret toivat E3S:n vuosikokouksessa esiin tarpeen pohtia aistinvaraisen raadin seurannan ja testauksen hyviä käytäntöjä. Asiaa selvittämään voisi olla aiheellista perustaa työryhmä. Vilkasta keskustelua käytiin myös aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijan määritelmästä. Tällä hetkellä kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa sellainen. Kehittyvä Elintarvike 3 /2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi E3S:n kotivisujen (http://www.e3sensory. eu) oikeassa reunassa on esillä lähiaikojen koulutustarjontaa, johon kannattaa käydä tutustumassa. Kaikki ATJ:n jäsenet voivat rekisteröityä E3S:n jäseneksi pääsivun yläreunan loginlinkistä. ATJ on E3S:n suurin jäsenjärjestö, mutta tällä hetkellä vain neljä prosenttia ATJ:n jäsenistä on rekisteröitynyt! Tarjolla on useita rahanarvoisia etuja, kuten alennuksia kurssimaksuista ja Elsevierin kirjoista sekä mahdollisuus tilata alan johtava, tieteellinen lehti Food Quality and Preference 87 euron hintaan (v. 2013). Kannattaa hyödyntää! E3S ei ole pelkästään tieteellinen yhteisö, vaan kiinnostunut myös käytännön aistinvaraisesta työstä ja ammattitaidon kehittämisestä: onhan sen yhtenä tavoitteena alalle tulevien noviisien ohjaaminen ammattilaisuuteen. π Laila Seppä puheenjohtaja ATJ:n johtoryhmä Seuran aineisto Kansallisarkistoon Elintarviketieteiden seuran vuosien 1947−2002 aineistoa on siirretty Kansallisarkistoon. Sen luovuttivat ETS:n hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Manner sekä Kehittyvä Elintarvike -lehden päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala ja toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas. Aineisto käsittää 24 arkistomappia sekä jäsenasiakirjoja, kuten matrikkeleita ja muita julkaisuja. Kansallisarkistoon on siirretty muun muassa Elintarvikkeiden laadun arvioinnin termistö vuodelta 1972, Laadun aistinvaraisen arvioinnin sanasto vuodelta 1984, Elintarvikehygienian sanasto vuodelta 1988 sekä vuosien 1990−2002 Kehittyvä Elintarvike -lehdet. Juoma- ja talousveden fysikaaliset ja kemialliset analyysimenetelmät -julkaisuja on vuosilta 1955, 1960 ja 1962 sekä Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät vuodelta 1969. Elintarvikkeiden mikrobiologian laboratorio-opas julkaistiin vuonna 1966. Lisäksi on muita aineistoja, mm. elintar- vikekemistien vuoden 1961 symposiumin esitelmät ja alustukset, Aistinvaraisten menetelmien käyttö laadunohjauksessa -seminaarien luentomateriaali vuodelta 1994, Elintarvikehygienian jaoston 10-vuotisseminaarin Elintarvikehygienia eilen ja huomenna -luentomateriaali vuodelta 1996 sekä riskianalyysiseminaarin luentomateriaali vuodelta 1998. Kansallisarkistoon siirtyivät myös vuosien 1978, 1982, 1987 ja 2001 jäsenmatrikkelit sekä vuosien 1993 ja 1996 jäsenluettelot sekä jäsenkortisto vuoteen 1992 saakka. Hallinto- ja talousasiakirjoista Kansallisarkistoon on nyt tallennettu seuran vuosija syyskokousten pöytäkirjat liitteineen ja hallituksen pöytäkirjat liitteineen vuoteen 2003 saakka sekä Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston vuosikokousten pöytäkirjat, tapahtumat ja kirjeenvaihto vuosilta 1984−1999 sekä Elintarvikehygienian jaoston vastaavat asiakirjat vuosilta 1986−2002. Kansallisarkistosta löytyvät myös mm. seuran jäsenkirjeet 1978−2002 sekä ulkopuoliset yhteydet ja kirjeenvaihto 1960-luvulta lähtien. π Kuva Pirjo huhtaKangaS ETS:n varapuheenjohtaja Heikki Manner ja Kehittyvä Elintarvike -lehden päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala siirtämässä seuran vuosien 1947-2002 aineistoa Kansallisarkistoon. Elintarviketieteiden seuran Elintarvikehygienian jaosto järjestää seminaarin Oiva ja elintarvikevalvonnan alueellinen yhdenmukaisuus Aika: 12.9.2013 Paikka: Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK, Luukkaankatu 8, Hämeenlinna Alustava ohjelma 11.45−12.15 Tervetuliaiskahvi 12.15−12.30 Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen esittely 12.30−13.15 Kokemuksia Oivasta (Evira) 13.15−14.00 Kokemuksia Oivasta (kunnallinen terveysvalvonta) 14.00−14.30 Tauko 14.30−15.15 Kokemuksia Oivasta (yritys) 15.15−16.00 Tutkimustuloksia elintarvikevalvonnan vaikuttavuudesta (Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto / Eläinlääketieteellinen tiedekunta) Lopullinen ohjelma lähetetään sähköpostitiedotteena ETS:n jäsenille sekä ilmoitetaan ETS:n verkkosivustolla (www.ets.fi) 10.6. mennessä. Seminaarin hinta on 40 euroa ETS:n jäsenille (20 euroa opiskelija- ja eläkeläisjäsenille) ja 80 euroa ulkopuolisille. Hinta sisältää seminaariohjelman kahvitarjoiluineen. Seminaariin mahtuu 25 osallistujaa Ilmoittautumiset 3.9.2013 mennessä osoitteeseen [email protected] Lisätiedot tapahtumasta: Timo Nieminen puheenjohtaja ETS/Elintarvikehygienian jaosto [email protected] p. 040 755 5129 www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 81 n ETS-SIVUT ANNA KOJO PANalytical on ETS:n uusi kannattajajäsen Elintarviketieteiden Seura ry:n uusi kannattajajäsen on PANalytical B.V., joka liittyi kannattajajäseneksi maaliskuussa 2013. – Olin käymässä Chembio-messuilla ja näin seuran ständin. Tutustuttuani tarkemmin sen toimintaan ajattelin, että kannattajajäsenyys sopii meille hyvin. Haluamme tutustua paremmin elintarvikealan yritysten toimintaan ja tarpeisiin, PANalyticalin Business Development Manager Jouko Nieminen kertoo. PANalytical toimii globaalisti, ja sillä on myynti- ja huolto-organisaatio yli 60 maassa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Hollannissa, kuten myös yrityksen röntgenlaitteita ja -putkia valmistavat tehtaat. Globaalisti yrityksellä on yli 1000 työntekijää, joista Suomessa työskentelee viisi. PANalyticalin Suomen toimisto sijaitsee Espoossa. PANalytical kuuluu Spectris-konserniin. – Valmistamme ja myymme röntgentekniikkaan (XRF ja XRD) perustuvia materiaalintunnistuslaitteita. Laitteillamme voi tarkastella erilaisten aineiden kemiallista koostumusta ja analysoida niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi sokerin, ruokaöljyn, mausteiden ja vaikkapa maitojauheen koostumusta ja ominaisuuksia voi tutkia valmistamallamme laitteella. Myös juuston kalsiumin määrä selviää nopeasti, Nieminen sanoo. PANalyticalin laitteita käytetään muun muassa kemian-, elintarvike-, kosmetiikka- ja öljyteollisuudessa. Laitteilla voi analysoida lähes mitä vain aina elintarvikkeista teräkseen. Alkutalvesta 2013 tuotevalikoimaan on tullut myös ASD:n NIR-laitteet, joita voidaan käyttää elintarviketeollisuuden sovelluksissa (www.asdi.com). – Laitteillamme näytteen analysoiminen on nopeaa, eikä näyte tuhoudu analysoinnin aikana ja lisäksi laitteen päivittäinen käyttö ei vaadi erikoisosaamista, Nieminen tarkentaa. Tulevaisuudessa PANalytical aikoo panostaa Suomessa lisää elintarviketeollisuuden asiakkuuksien hankintaan. Niemisen mukaan ETS ry ja Kehittyvä Elintarvike -lehti tarjoavat hyvän väylän, jota kautta pysyy perillä alasta ja yritys saa tietoa alan toimijoista. Hän myös toivoo, että kannattajajäsenyyden avulla alan yritykset huomaisivat PANalyticalin ja sen tuotteet. Yritys aikoo jatkossa osallistua myös useisiin elintarvikealan tapahtumiin näkyvyyden lisäämiseksi. – Tarkoituksena on osallistua syyskuussa FoodTec & PacTec -messuille Helsingin Messukeskuksessa. Meiltä on juuri ilmestynyt pakkauspuolelle uusi ohjelmisto, jolla voidaan analysoida esimerkiksi pahvin tai kartongin päällyskerrosten kalvojen paksuuksia. Tämä herättää varmasti mielenkiintoa alan toimijoissa. Toivottavasti tapaamme syksyn messuilla monia heistä! Nieminen kertoo. Käy tutustumassa lisää PANalyticalin toimintaan: www.panalytical.com Anna Kojo Erkki Vasara seuran hallituksen puheenjohtajaksi Elintarviketieteiden Seuran (ETS) sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 9.4. SOK:n Ässäkeskuksessa, Helsingin Vallilassa. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosikokouksessa seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ETM Erkki Vasara. Varapuheenjohtajana jatkaa MMM Heikki Manner. Uusina jäseninä seuran hallitukseen valittiin FT Oskar Laaksonen (Turun yliopisto) ja FT Marika Jestoi (Evira). Aikaisemmin TETSin puheenjohtajana toiminut Oskar Laaksonen tuli hallitukseen FT Eila Järvenpään tilalle ja Marika Jestoi TtM AnneMari Ottelinin tilalle. Kaikkien seuran hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat ohessa. Väitöskirjastipendi Ndegwa Henry Mainalle ETT Henry Ndegwa Maina palkittiin ETS:n väitöskirjastipendillä seuran vuosikokouksessa 9.4. Väitöskirjastipendin arvo on 800 euroa. 82 Jaostot järjestäytyvät Väitöskirjastipendin saanut Henry Ndegwa Maina esitteli työnsä tuloksia seuran vuosikokouksessa. Mainan väitöskirjan aihe on ”Structure and macromolecular properties of Weissella confusa and Leuconostoc citreum dextrans with a potential application in sourdough”. Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi Turun Elintarviketutkijain Seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 5.2. KiiltoClean Oy:n tiloissa Turussa. TETSin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ETT Antti Knaapila. Prosessiteknisen jaoston (PTJ) vuosikokous pidettiin 19.3. Viikissä, Helsingin yliopiston tiloissa ja Elintarvikeanalytiikan jaoston (EAJ) vuosikokous 22.4. Turun yliopistolla. Jaostoista Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto (ATJ), Elintarvikehygienian jaosto (EHJ) ja Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto (ETMJ) pitivät vuosikokouksensa seuran vuosikokouksen yhteydessä 9.4. Itäja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) vuosikokous pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Kokonaisuudessaan kaikkien jaostojen johtoryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta osoitteesta www.ets.fi. Elintarvikepäivä 7. toukokuuta Elintarvikepäivä järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 7.5. Elintarvikepäivän kuudessa rinnakkaisohjelmassa kuultiin elintarvikealaa koskettavista ajankohtaisista aiheista. Myös ETS ja Kehittyvä Elintarvike olivat esillä Elintarvikepäivässä. FoodTec & PacTec 3.–5.syyskuuta FoodTec & PacTec -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.–5.syyskuuta. Samanaikaisesti pidetään myös GrafTec- ja PlasTec-messut. FoodTec-ammattitapahtuman kävijät ovat elintarviketeollisuuden hankinnoista vastaavia henkilöitä ja muita alan ammattilaisia yritysjohdosta tuotantoon sekä alan tutkimuksen ja tuotekehityksen asiantuntijoita. ETS ja Kehittyvä Elintarvike ovat esillä messuilla osastolla 6d129. Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2013 Elintarviketieteiden Seuran hallitus ETM Erkki Vasara puheenjohtaja MTT Humppilantie 14 31600 JOKIOINEN p. 0400 699209 [email protected] MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 [email protected] MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 [email protected] KTM Suvi Luoma Foodwest Oy Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI p. 044 374 1700 [email protected] FT Oskar Laaksonen Turun yliopisto Elintarvikekemia Biokemian ja elintarvikekemian laitos Vatselankatu 2, Arcanum, 2. krs 20014 TURUN YLIOPISTO p.(02) 333 6875 [email protected] FT Marika Jestoi Evira Mustialankatu 3 00790 HELSINKI p. 040 487 7798 [email protected] ELT Elina Säde Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 [email protected] HuK Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI [email protected] p. 050 3371 070 PS. Muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi Jaostojen toimintaa ATJ järjesti yhdessä VTT:n kanssa 22.−23.5. Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin, ja ETMJ vieraili Fazerilla 28.5. EHJ järjestää 12.9. seminaarin aiheella Oiva ja elintarvikevalvonnan alueellinen yhdenmukaisuus. Seminaarista tiedotetaan lisää myöhemmin sähköpostilla sekä seuran internetsivuilla www.ets.fi. PTJ järjesti kevätekskursion 22.5. Kantvikin suunnalle. Vierailukohteina olivat DuPont, Nordic Sugar ja Mildola. PTJ järjestää 25.9. seminaarin Tieteiden talolla aiheella Clean Label. Lisätietoa seminaarista lähetetään myöhemmin sähköpostilla. TETS järjesti jäsenistölleen jäsenkyselyn sähköpostilla toukokuussa. Lisätietoa jäsenkyselyn tuloksista kerrotaan seuraavassa lehdessä. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 23.4. Oskari Miranto, Noora Mäkelä, Marjo Pulkkinen, Terhi Suvilehto ja Janika Lehtonen. Uudeksi kannattajajäseneksi hyväksytiinn PANalytical. Lue lisää PANalyticalin toiminnasta kannattajajäsenesittelyssä. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse sekä seuran kotisivulla www.ets.fi. Pysykää kuulolla! π Kesäisen lämpimiä päiviä toivottaen Anna Kojo Ilmoita muutoksista yhteystiedoissa osoitteeseen [email protected] Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. ETS:n kannattajajäsenet ja edut Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd PANalytical B.V. Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy ETS:n kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013 83
© Copyright 2024