Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
2/11
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Terveysväitteiden
arviointityö
loppusuoralla
Kuka vastaa
laadusta?
Tuoretuotteelle
oma merkki tai
määrittely?
Prosessit, laatu & ravitsemus
n
PÄÄKIRJOITUS 2/2011
Kyseenalaistuksista
uuteen nousuun
T
erveys lautasella, väärennettyä ruokaa, kumous keittiössä, aitoa ruokaa…
Lähes joka viikko on joko TV:ssä, lehdissä tai kirjoissa joku kohuotsikko ruuasta. Tehomaataloutta ja teollista ruokaa on piiskattu kuin vierasta sikaa.
”Hyvää kypsä kylmänäkin”, sanottiin kansan parissa aikanaan Hämeenlinnassa. Niinhän se on. Teollisuus osaa tehdä kypsää ruokaa niin, että sitä voi
turvallisesti, ilman akuuttia ruokamyrkytystä, syödä vaikka lämmittämättä. Ja ruoka vielä maistuukin!
Suomessa on vähän ruokamyrkytysepidemioita. Ja jos on, ne yleensä kulminoituvat
enemmän ja vähemmän kypsentämättömään tai vähän kypsennettyyn ruokaan, kuten
porkkanaraaste tai kylmäsavustettu kala.
Mutta siitä huolimatta ruoka ja ruuan laatu ovat joutuneet monen toimittajan tehosyynin kohteeksi. TV-ohjelmat ja kirjat ovat ehkä vähän kärjistäneetkin asioita, mutta on todettava, ettei savua ilman tulta. Ehkä jossakin kohtaa homma on mennyt överiksi. Ongelmat eivät niinkään ole mikrobiologisella, vaan kemiallisella puolella. On liikaa ja liian
montaa erilaista lisäainetta samassa tuotteessa, vääränlaisia rasvoja, sokeria rasvan tilalla, kemiallisia makeutusaineita… kyllähän näitä riittää. Myös monet tuotenimet ovat
usein harhaanjohtavia.
Lähiomaiseni sairastuttua muutama vuosi sitten vakaviin kansantauteihin, olen tarkkaillut entistä tarkemmin tuoteselosteita ja tuotenimiä. Toimittajien havainnot ovat valitettavan usein totta. Mutta se ilahduttaa, että Suomen kaupoista löytyy kyllä runsaasti
ravitsemuksellisesti hyviä, vähän lisäaineita sisältäviä, maukkaita, hyvin säilyviä elintarvikkeita, kun vaan viitsii etsiä. Eli kyllä teollisuus osaa tehdä vaikka kuinka hyvää ilman
poppaskonsteja. Eivätkä tuotteet, ei edes luomu, aina ole edes kalliimpia! Ja jos tuote
maksaakin vähän enemmän, maukkaus korvaa menetetyn rahan.
Kiinnitin huomiota jo tammikuussa Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion terveisiin
Helsingin yliopiston lihateknologian opetuksen ja tutkimuksen 50-vuotisjuhlaseminaarissa. Hän vahvisti sanomansa maaliskuussa Eviran Tänään pöydällä -kolumnissaan
”Ruoanlaittoa vai lisäaineita”: Husu-Kallio on kuluttajana hyvin kriittinen lisäaineiden
suhteen. Ruuanlaitosta pitävänä hän suosii raaka-aineista itse tehtyä ruokaa ja luomua
aina, kun se sopii ruokasuunnitelmiin ja sitä on saatavilla.
Jos Suomen ruokaturvallisuudesta vastaava ylin henkilö on tätä mieltä, niin sen pitäisi
herätellä meitä itse kutakin. Ja monet ovat jo heränneetkin.
Prosessit, laatu & ravitsemus on tämän lehden teema. Prosesseissa ja hyvissä raakaaineissa on monen tuotteen hyvän maun ja ravitsemuksellisuuden juju. Olen surrut lähes
viimeiset kymmenen vuotta sitä, että Suomessa elintarvikealan prosessitutkimus kutistuu kutistumistaan. Mutta onneksi on vielä valoa jossakin päin. Tämän lehden pääjuttu
on ETT Susanna Kariluodon artikkeli folaatin rikastamisesta bioprosessien keinoin. Kannattaa lukea!
Teeman lisäksi lehdessä on muutakin mukavaa asiaa, mm. kognitiivisesta ergonomiasta ja elintarvikeviennistä.
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS1. Lisäaineet ovat maineettaan parempia. Siitä lisää kolmosnumerossa 27.5.
PS2. Nähdään Elintarvikepäivässä 3.5. Helsingin Messukeskuksessa!
Kuva: Tauno RanTala
www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
3
Sisältö 2 • 2011
15.4.2011
Pääkirjoitus: Kyseenalaistuksista uuteen nousuun, Raija Ahvenainen-Rantala........................... 3
Kolumni: Laadusta puhutaan – hyvä että puhutaan, Mauri Yli-Kyyny .......................................... 6
Puheenvuoro: Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa rohkeasti Euroopan Unionissa,
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ................................................................................................................. 8
Puheenvuoro: Käsite ”monityydyttymättömät rasvahapot” on johtanut harhaan,
Kari Salminen....................................................................................................................................10
Maailma mausteilla: Elintarvikkeiden vienti vetää, kun sen osaa, Ari Virtanen.......................12
n Ajankohtaista
Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä”, Katja Hatakka .........................14
Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla, Marina Heinonen.......................................................15
Pakkauksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen,
Frans Silvenius, Juha-Matti Katajajuuri, Heta-Kaisa Koivupuro,
Kaisa Grönman & Risto Soukka .......................................................................................................16
Kestääkö päämme ja muistimme työelämän nykymenoa? Virpi Kalakoski .....................................18
Mentor-klubi etsii uusia mentoreita, Mona Turpeinen ..................................................................... 20
Työnantajat arvostavat vuorovaikutus- ja viestintätaitoja .................................................................21
Viisi Vuoden Tähtituote 2011 -finalistia yleisöäänestyksessä, Sirpa Rinne ...................................... 22
s.12
Elintarvikevienti vetää
Kysytyimmät tuotteet ovat
palvelukokonaisuuksia, joihin
sisältyy joukko tuotteita,
kirjoittaa Ari Virtanen Maailma
mausteilla -palstalla.
Kuva: KaRi KaRppanen
s.28
n Teema:
Prosessit, laatu & ravitsemus
Folaatin rikastaminen bioprosessien keinoin tuo monia mahdollisuuksia, Susanna Kariluoto ....... 24
Ravintotaitajia K-kauppoihin ............................................................................................................ 27
Apetit siirtyy IPM-viljelyyn ................................................................................................................ 27
Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän, Pirjo Huhtakangas ... 28
Säästä ja tehosta mallintamalla, Janiika Vilkuna .............................................................................30
Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi kansanterveyttä, Raija Tahvonen ..................... 32
Hunaja on EU-valvottu luonnontuote ...............................................................................................33
Ravitsemussuositusten ja arkielämän ero räikeä USA:ssa, Jari Toivo .............................................. 34
Voiko terveellinen ruokavalio olla kestävän kehityksen mukainen? Raija Tahvonen ....................... 36
Tuoretuotteelle oma merkki tai määrittely? Pirjo Huhtakangas ....................................................... 37
Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa tuotannon kolminkertaistamisen, Pirjo Huhtakangas ....... 38
n Talous
& markkina
Elintarvikeala on monien mahdollisuuksien edessä, Leena Hyrylä ................................................. 40
Panda tehostaa toimintaansa kuormalavojen ulkoistamisella, Mikael Mäki ................................... 42
Pakkaustutkimuspäivä verkottaa pakkausalan toimijat ................................................................... 43
Hankinnat haukkaavat jopa 70–80 prosenttia tuotteiden kokonaiskustannuksista,
Pirjo Huhtakangas ........................................................................................................................... 44
Vapaakauppasopimukset auttavat elintarvikeviejiä, Ari Virtanen.................................................... 45
Kymijoen Ravinto­
palveluille tuotannon­
ohjausjärjestelmä
Kymijoen Ravintopalvelut Oy
ottaa elokuussa käyttöön
tuotannonohjausjärjestelmän.
n Tapahtumia
Elintarvikkeita metsästä, Juhani Sibakov ......................................................................................... 46
n Ravitsemus
& terveys
s.38
Luomutuotteita uusissa
tiloissa
Krunex Oy:n valmisruokatuotanto
siirtyi Helsingistä Juvalle viime
syksynä. Uuden suurkeittiön
myötä mahdollistui mm.
luomutuotteiden valmistaminen.
Kuva: KRunexin Kuva-aRKiSTo
Lasten välipalat suurennuslasin alla, Kaisu Meronen ...................................................................... 48
n Tiede
& Tutkimus
Tuontipatongit voivat olla suolaisia – täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille,
Hanna-Kaisa Mäkelä & Anna Peltoniemi ........................................................................................ 50
Kasvistanoliesteri kasvisteroliesteriä tehokkaampaa .......................................................................51
Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala ............................................................................................... 52
n Palstat
Tapahtumakalenteri .......................................................................................................................... 47
Kirja-arvostelu: Aitoa ruokaa? Marina Heinonen ............................................................................. 54
Tunnustuksia .................................................................................................................................... 55
Nimityksiä ......................................................................................................................................... 56
Hankintaopas.................................................................................................................................... 57
Haarukassa ........................................................................................................................................61
n ETS­sivut
Jäsenesittely: Janne Sallinen yhdistää työssään teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen,
Anna Kojo ......................................................................................................................................... 62
ETS-palsta, Anna Kojo ...................................................................................................................... 62
s.24
Kuva: Tuula KoivumäKi
Folaatin rikastaminen bioprosessien
keinoin tuo monia mahdollisuuksia
Mikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan
hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen
laadun parantamisessa, kirjoittaa yliopistonlehtori, ETT Susanna Kariluoto.
Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat
Nro IlmestyyTeema
1/2011 25.2.
2/2011 15.4.
3/2011 27.5.
4/2011 22.9.
5/2011 18.10.
6/2011 9.12.
Analytiikka, laboratoriot ja valvonta &
meijeriteollisuus
Prosessit, laatu ja ravitsemus
Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus &
lihateollisuus
Pakkaukset ja logistiikka
Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka
Markkinointi ja kansainvälinen kauppa
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
5
kolumni
Laadusta puhutaan –
hyvä että puhutaan
Aukaisin tuotemerkki-tomaattisosepurkin
tuotemerkki-avaajalla. Avaamisen yhteydessä valkeni substanssilaatukäsite todellisena
kuluttajakokemuksena. Purkin ohennetut
peltiosat taipuivat avausvaiheessa, avaustyökalu takerteli ja painoi loppuvaiheessa kannen pureeseen. Tarvittiin lisätyökaluja kannen ”etsintään” ja nostamiseen. Myönteinen
osittaislaatukokemus oli, että sain lusikoitua
pureen jatkokäyttöön uudella työkalulla. Minulta ei kysytty laatupisteitä kokonaisuudesta, onneksi ei kysytty.
Jatkossa hankin avaajan, joka soveltuu entisestään haasteellisempien säilykepurkkien
avaamiseen ja kokeilen joitakin muita pureevalmisteita tai sitten lopetan pureen käytön
kokonaan. Näin voisi joku muukin kuluttaja
reagoida. Pitääkö meidän kuluttajien joustaa
tuotelaadun muutoksiin, joista jää kielteinen
jälkimaku? Tiedämmekö enää, millaista on
hyvä laatu – elintarvikkeissakin?
Elintarviketeknologeille ja tuotekehittäjille
tuttu kysymys: ”Voisiko raaka-ainekustannuksia saada alemmaksi?”. Kyllähän niitä
saadaan, mutta kuka kantaa vastuun laadusta ja miten muutos vaikuttaa tuotteeseen?
Mitä laatuominaisuuksia kuluttaja arvostaa
kovenevassa kilpailutilanteessa? Riittääkö
kuluttajalle pelkästään alhainen hinta?
Tuotelaadun ohessa panostetaan trendikkäästi toiminnan laatuun, mielikuvalaatuun,
tuotemerkkeihin ja kokonaislaadun varmistamiseen. Halutaan olla kestävän kehityksen
edistäjiä. Kaikki ovat hyviä asioita, jos jokin
niistä ei kärsi toisten kustannuksella. On rohkeaa kuvitella, että kuluttaja valittaa silloin,
kun laatu ei miellytä. Osa valittaa, suuri osa
jättää ostamatta jatkossa tai vaihtaa merkkiä.
Tuotteen koostumukseen tehtävien laatumuutosten yhteydessä sekä tuoteviestinnässä pitäisi aina olla sisäinen kriittinen laatuarvokeskustelu – käydäänkö sitä?
Elintarvikkeen aistinvaraiseen laatuun ja
valmistuskustannuksiin keskeisesti vaikuttaa
6
prosessoinnin hallinta ja myös siihen panostaminen. Jokainen yritys tietää itse parhaiten
ja toivottavasti arvioi, mihin elintarvikeosaajien työpanos ohjautuu ja kuinka osaamista
ylläpidetään. Olisi hienoa, jos yritykset kävisivät arvokeskustelua myös tästä, mikä on
tärkeää tuotteiden valmistuksessa tulevaisuusnäkökulmasta. Jos elintarviketeknologinen osaaminen keskinkertaistuu ja siihen panostamista ei koeta kiinnostavana, niin jotain
menetetään myös laaduntuottokyvyssä.
Mistä syntyvät tulevaisuuden elintarvikeinnovaatiot? Vähän haikein tuntein seuraan
suomalaisen elintarviketutkimuksen ja korkeakouluopetuksen nykytilaa ja kiinnostavuutta. Onko siiloja liikaa? Voisiko esimerkiksi kahden eri voimalähteen, elintarviketeknologien ja ravitsemustieteilijöiden, hybridiverkostoituminen antaa uutta virtaa? Molemmat
hyötyisivät, tiiviimpi vuorovaikutus parantaisi
mahdollisuuksia ratkaista ja ymmärtää elintarvikkeisiin liittyviä tulevaisuuden haasteita
ja mahdollisuuksia siitäkin huolimatta, että
eliömaailmassa hybridejä ei pidetä kovin elinvoimaisina. Muutokseen pitää olla halua ja
molempien kokemaa hyötyä – uutta sellaista.
Elintarvikkeilta odotetaan hyviä aistinvaraisia laatuominaisuuksia, tämä on sanomattakin selvää. Näiden arvioinneissa me olemme
kaikki asiantuntijoita. Ravitsemuksellinen
laatu on kuitenkin noussut puhutuimmaksi
laatuasiaksi, se on yhdistetty entistä enemmän elintapasairauksien yhteyteen ja sairauksien riskien vähentämiseen. Sosiaalinen
media on myös innolla ja analyyttisemmin
mukana ravitsemuskeskustelussa.
Elintarvikekehityksen näkökulmasta keskustelu yksittäisten raaka-aineiden, kuten
sokerien ja rasvojen ravitsemuksellisista
haitoista ja vaikutuksista elintoimintoihin,
hämmentää teknologeja ja tuotekehittäjiä.
Tuoteselosteesta ei voi lukea ravitsemuksellista vaikuttavuutta, vaikka mieli tekisi. Valmiin tuotteen ja dieetin koostumus, eri ra-
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
vintoaineiden keskinäiset vuorovaikutukset,
ravinnon monipuolisuus, ruokailutavat ja
annoskoko suhteessa henkilökohtaiseen
tarpeeseen ovat ratkaisevampia kuin yksittäisten raaka-aineiden merkitys. Näistä puhutaan aivan liian vähän. Julkinen, todellisia
syy-yhteyksiä säästelevä elintarvikekeskustelu voi ohjata tuotteiden kehittämistä ravitsemuksellisesti haasteellisempaan suuntaan.
Kun elintarvikkeen koostumusta muutetaan, on tärkeää ja vastuullista aina arvioida,
miten kokonaisuus muuttuu: paranevatko vai
heikkenevätkö ravitsemukselliset ominaisuudet, köyhtyykö ravintoainesisältö, tai voisiko
se jopa monipuolistua. Näistä asioista toivoisi asiallisempaa pohdintaa ja tosiasioihin perustuvaa esille tuomista kaikilta asiantuntijatahoilta, erityisesti silloin, kun pyritään vaikuttamaan edullisesti tuleviin kansanterveyssuosituksiin tai verotuksellisesti halutaan
edistää terveellisempää syömistä.
Aistinvaraisten laatuominaisuuksien heikkenemiseen johtavat suositukset ja ratkaisut
ovat riskejä pitkällä aikavälillä. Ravitsemuksellisen laadun kehittämisen haasteena saattaa olla tiukentuva lainsäädäntö,
jos se rajoittaa vastuullista kuluttajaviestintää tuotteista tai
niihin tehdyistä ravitsemuksellisesti edullisista muutoksista.
Laatutekijöiden ylläpito ja kehittyminen edellyttävät nykyistä
avoimempaa, tosiasioihin
keskittyvää vuorovaikutteista keskustelua sekä
yrityksissä että kuluttajatahoilla. π
Mauri Yli-Kyyny
tutkimusprojektien
projektipäällikkö
Fazer-konserni
Kuva: SaTu RäSänen
Kehittyvä
Elintarvike
22. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
[email protected]
p. 040 840 8480
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
[email protected]
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Irma Ryynänen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 2/2011
Marina Heinonen
Hanna Ikonen
Maija Kemppainen
Raija Tahvonen
Jari Toivo
Mauri Yli-Kyyny
Erkki Vasara
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Heikki Manner
Maija Peltola
Liisa Rosi
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
[email protected]
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA
Kestotilaus 55€
määräaikaistilaus 60€
oppilaitokset 45€/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
irtonumero 9€/kpl + postituskulut
KANSIKUVA
Kotimaiset Kasvikset ry/Tommy Selin
LEHdEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070
f. (09) 547 4700
[email protected]
www.ets.fi
n p u H e e n v u o R o
EU:n keskeisenä tavoitteena on ollut edistää
tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman
liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Vuonna 2009
voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen
myötä selvennettiin tavoitteita, joita unioni
edistää kaikessa toiminnassaan. Sopimus lisää jäsenmaiden mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä terveydenhuollossa ja edistää kansanterveyttä. Esimerkiksi liikunnan edistämisen merkitys on kasvanut, käytössä on uusia
välineitä rajat ylittävien terveysuhkien torjuntaan sekä seurantaan, ja päätöksenteon avoimuus on kasvanut.
EU:n terveyspolitiikkaa ohjaa pitkälti vuonna 2007 annettu EU:n terveysstrategia vuosille 2008–2013. Strategiassa pyritään vaikuttamaan terveyden taustatekijöihin kuten ravitsemukseen, liikuntaan, tupakkaan ja alkoholiin, mutta myös laajemmin ympäristö- ja sosioekonomisiin tekijöihin.
EU:ssa ravitsemukseen vaikuttavia toimia
tehdään monissa toimielimissä ja useilla eri
hallinnonaloilla. Pääosa elintarvikelainsäädännöstä on EU-säädöksiä ja ravitsemukseen
pyritään vaikuttamaan myös erilaisilla strategioilla, päätöslauselmilla ja tukijärjestelmillä.
Valkoinen kirja suuntaa toimintaa
Ravitsemuspolitiikan kannalta EU:n keskeinen asiakirja on komission 30.5.2007 antama
Valkoinen kirja Ravitsemukseen, ylipainoon
ja lihavuuteen liittyvä terveysstrategia. Asiakirjaa käsiteltiin sen antamisen jälkeen jäsenmaiden kansallisissa elimissä sekä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajaasioita käsittelevässä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Strategian tavoitteita tuettiin ja ravitsemusasioita käsittelevän korkean tason työryhmään nimitettiin edustajat
kaikkien jäsenmaiden hallituksista.
Tavoitteena on varmistaa, että ravitsemukseen liittyvä yhteistyö eri jäsenmaiden välillä
tiivistyy ja hyvien toimintatapojen vaihto pa-
Kuva: niilo läHTeenKoRva
Ravitsemusasioihin kannattaa vaikuttaa
rohkeasti Euroopan Unionissa
ranee. Jo aikaisemmin komissio oli perustanut avoimen yhteistyöelimen eri toimijoille ja
intressiryhmille (teollisuus, kauppa, järjestöt
yms.) terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan
edistämiseksi
Lainsäädäntöä ja
vapaaehtoisia toimia
Valkoisen kirjan tavoitteena on löytää yhtenäisiä lähestymistapoja, joilla vähentää epäterveellisiin ruokatottumuksiin liittyviä ongelmia. Strategiassa korostetaan yhteistyökumppanuutta, kuluttajien valistamista, terveellisten vaihtoehtojen saatavuuden parantamista sekä tieteellisen näytön ja seurannan
tärkeyttä. Mukana on myös konkreettisia ehdotuksia, joita komissio on vienyt eteenpäin
(kts oheinen lista).
Uutena asiana työn alla on strategia elintarvikkeiden koostumuksen ja käytön ohjaamiseksi terveyttä edistävään suuntaan (ns.
reformulaatio). Tarkoitus on vaikuttaa terveyden kannalta keskeisiin ravintoaineisiin kuten
energiasisältöön, rasvan laatuun ja sokerin
määrään sekä elintarvikkeiden pakkauskokoihin ja käyttöfrekvenssiin. Periaatteista on
korkean tason ryhmässä yhteisiä näkemyksiä, mutta monet yksityiskohdat vaativat vielä työstämistä.
Miten edistää
ravitsemusasioita EU:ssa?
Päätöksentekojärjestelmät ovat EU:ssa vaikeasti hahmotettavia, ja asiat usein etenevät
hitaasti. Terveellisen ravitsemuksen edistäminen on monissa maissa ollut perinteisesti vieras asia, hallintojärjestelmät kankeita ja monesti myös osaaminen on niukkaa. Tärkeää
on tuntea prosessit, erilaiset toimintakulttuurit ja ihmiset sekä liittoutua samanmielisten
jäsenmaiden kanssa. Suomalaisten osaamista arvostetaan, mutta siitä ei ole hyötyä, ellei
osaamista ymmärrä jakaa. Yksin ei pärjää ku-
kaan, eikä vaatimattomuus kaunista!
Aloitteet ja ehdotukset tulevat tyypillisesti
EU:n komissiosta. Meille tärkeisiin asioihin
on viisasta pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun ehdotuksia ollaan vasta työstämässä. On hyvin tavallista,
että asioita valmisteleva komission virkamies
ei ole kyseisen aiheen asiantuntija, jolloin ulkopuolisten mielipiteillä ja lobbailulla on merkitystä. Komissiossa harrastetaan myös tehtävien kierrätystä, jolloin vastuuvirkamiehet
saattavat vaihtua usein. Kontaktiverkostoista
kannattaa pitää huolta.
Suomessa päätöksentekoon voi vaikuttaa
monessa vaiheessa, ja meillä on useita mekanismeja EU-asioiden käsittelyyn. Elintarvikelainsäädäntö kuuluu maa- ja metsätalousministeriön vastuulle ja asioita käsitellään muun
muassa elintarvikeneuvottelukunnassa ja
sen alaryhmissä, jossa on laajalti edustettuna
valvontaviranomaiset, elintarviketeollisuus,
kauppa ja kuluttajajärjestöt. Terveysasiat ja
terveyden edistäminen kuuluvat sosiaali- ja
terveysministeriölle, tutkimus ja koulutusasiat erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle.
EU-kantojen virkamiesvalmistelu tapahtuu
sektorikohtaisissa EU-jaostoissa, joista yksi
on erikoistunut terveysasioihin (EU33), toinen maatalous- ja elintarvikeasioihin (EU18)
ja kolmas tutkimukseen ja teknologiaan
(EU20). Poliittisen tason linjaukset tehdään
EU-ministeriövaliokunnissa ja mahdollinen
kantojen yhteen sovittelu EU-asioiden komiteassa. Myös eduskunta osallistuu EU-asioiden käsittelyyn. π
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva
neuvotteleva virkamies
Sosiaali- ja terveysministeriö
Esimerkkejä ravitsemusta parantavista ehdotuksista
• Kuluttajainformaatioasetus sisältää pakolliset ravintoarvomerkinnät. Jäsenmaiden yhteinen kanta vahvistettiin maatalousneuvostossa 21.2.2011, ja asetus on menossa keväällä Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn.
• Kouluhedelmäohjelma käynnistyi 2008. Ohjelmassa jaetaan noin
90 miljoonaa euroa vuosittain kasvisten, hedelmien ja marjojen
jakamiseksi lapsille kouluissa. Lähes kaikki EU-maat osallistuvat
ohjelmaan, mutta Suomi on jättäytynyt sen ulkopuolelle järjestelmän hallinnollisen taakan vuoksi.
8
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
• Suolastrategia hyväksyttiin pitkän keskustelun jälkeen 2009. Komission tavoitteena on vähentää suolan saantia 16 % neljässä
vuodessa. Lähes kaikki EU-maat ovat tehneet suunnitelmia suolan
saannin vähentämiseksi, mutta toimien laajuus ja tavoitteet vaihtelevat suuresti. Suomessa painopiste on joukkoruokailun kehittämisessä, lainsäädännössä ja kuluttajainformaatiossa (ks. Kehittyvä Elintarvike 2/2009, s. 32–33).
• Ravintoon ja lihavuuteen liittyviä seurantajärjestelmiä on kehitetty (EHIS, Eurostat), osin yhteistyössä WHO:n kanssa.
:
sta
sto
a
s
uo kö
ess äällik
m
s
i
ikkö
tp
rjou myyn ,
ääll
a
p
i
t
t
8
dä nu, 23 yn
Pyy a Ruu 7 701 kö, my
Irm h. 020 Pyyk 233
pu anna 7 701
Joh h 020
pu
Elintarviketeollisuuden ammattimessut
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
26.–28.10.2011
Pöytä on katettu
kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella,
uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmilla
tuotteilla ja palveluilla.
Ole mukana!
www.elintarviketeollisuus.fi
Merkitse
kalenteriisi!
Elintarviketeollisuus 2011 -messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan
tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-,
meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet.
Samaan aikaan:
Puhtausalan kansainväliset
ammattimessut
TaME_elintarvike_kehelintarvike_175x257.indd 1
15.3.2011 10.17
n p u H e e n v u o R o
Käsite ”monityydyttymättömät
rasvahapot” on johtanut harhaan
Kirjoitin taannoin tässä lehdessä otsikolla Nykykäsitys ravinnon rasvoista (Salminen
2010a). Viitaten viimeaikaisiin laajoihin metaanalyyseihin totesin, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sydän- ja verisuonitautitapahtumiin. Kirjoitukseni lienee herättänyt joillakin tahoilla närää. Se ei kuitenkaan
valitettavasti tuottanut yhtään pyytämääni
vastinetta lehteen.
Avarakatseisimmat asiantuntijat myöntävätkin nyt, ehkä tosin hieman vastahakoisesti, että tyydyttyneeseen rasvaan kohdistunut
epäily on ollut perusteeton. Lievää vastahankaisuutta kuvaa toteamus: ”Pitkät seurantatutkimukset eivät ole selvästi osoittaneet tyydyttyneen rasvan (eläinrasvan) itsenäisesti lisäävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa”
(Fogelhom 2010). Sanavalinnat pitävät siis sisällään ajatuksen, että tyydyttynyt rasva lisäisi epäitsenäisesti ko. vaaraa. Mitä tämä tarkoittaa?
Rasvahypoteesin jäännettä puolusteleva
ajatuskulku perustuu siihen, että sinänsä
viattoman tyydyttyneen rasvan korvaaminen
monityydyttymättömällä rasvalla sitten ainakin edistäisi sydänterveyttä. Viimeaikaiset
meta-analyysit (Mente ym. 2009, Skeaff ja
Miller 2009) osoittavat, ettei monityydyttymättömälläkään rasvalla ole ”itsenäistä”, rasvahypoteesin väittämää sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevää vaikutusta. Voisiko siis
kahden sydänterveyden kannalta neutraalin
rasvan määräsuhteita muuttamalla vaikuttaa
sydänterveyteen?
1950-luvulla luotu ns.
rasvahypoteesi:
”Tyydyttynyt rasva
aiheuttaa sydän- ja
verisuonisairauksia ja
monityydyttymätön
rasva ehkäisee niitä”
10
Uusvanha P/S-suhde puhuttaa
Ajatus tyydyttyneen rasvan korvaamisesta
monityydyttymättömällä rasvalla ei ole uusi.
Se on esitetty jo 1900-luvun jälkipuoliskolla
muodossa P/S-suhde. Siinä P kuvaa monityydyttymättömien rasvahappojen (P, PUFA)
osuutta ja S tyydyttyneiden rasvahappojen (S,
SAFA) osuutta ravinnossa. Olettamuksen mukaan mitä suurempi suhde on, sitä pienempi
olisi sydän- ja verisuonisairauksien riski.
Kävimme aiheesta laajan keskustelun
1980-luvun lopussa (Salminen 1988, Aro 1989,
Keys ja Karvonen 1989, Salminen 1989, 1990).
Lopulta olimme professori Antti Aron kanssa
yhtä mieltä siitä, ettei karkeasta, epätieteellisestä P/S-suhteesta ole mittariksi. Aro (1989)
kirjoitti: ”Olenkin Kari Salmisen kanssa samaa
mieltä siitä, että on tullut aika luopua P/Ssuhteen käyttämisestä”. Kansanterveyslaitoksen silloinen pääjohtaja oli yhtynyt jo aikaisemmin näkemykseen (Huttunen 1988).
Nyt Aro on taas palannut aiempaan P/Ssuhteen merkitystä korostavaan ajatusmalliin
(Aro 2009). Kävimme asiasta tuloksettoman
kirjeenvaihdon (Salminen 2010b, Aro 2010).
Miksi P/S-suhde on noussut jälleen ajankohtaiseksi?
P/S-suhteen merkityksestä sydänterveydelle on hiljattain ilmestynyt neljä meta-analyysiä. Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mozaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merkitystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä
(Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa
voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin?
Monityydyttymättömät rasvahapot
tulee eritellä
Monityydyttymättömät rasvahapot käsitetään nykyisissä ravitsemussuosituksissa vain
yhdeksi, yhdenmukaisesti fysiologiaamme
vaikuttavaksi rasvahapporyhmäksi. Ryhmä
kuitenkin muodostuu kahdesta alaryhmästä,
omega-6 (n-6) ja omega-3 (n-3)sarjan rasvahapoista, lähinnä ihmiselle välttämättömistä
linolihaposta ja alfa-linoleenihaposta. Tiedämme, että niiden keskinäinen saantisuhde
ja kilpaileva aineenvaihdunta säätelevät ainakin tulehdusreaktioita ja verenpainetta. Ne
puolestaan heijastuvat sydänterveyteen.
Kirjoittaessani vuonna 1990 P/S-suhteen
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
heikkouksista kritisoin mm. näiden kahden
monityydyttymättömän rasvahapporyhmän
perusteetonta yhdistämistä yhdeksi yhtenäiseksi PUFA- ryhmäksi ja yhdeksi käsitteeksi
(Salminen 1990). Tämä kritiikki on jatkuvasti
voimistunut (esim. Lands 2008).
Hiljattain julkaistu meta-analyysi selventää
erinomaisesti n-6 spesifisen PUFAn ja toisaalta n-6/n-3-seosPUFAn erilaisia fysiologisia
vaikutuksia (Ramsden ym. 2010, Calder
2010). Analyysissä on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja trans-rasvahappojen
korvaamista näillä kahdella toisistaan poikkeavalla PUFA-dieetillä ja verrattu niiden vaikutuksia päätetapahtumiin, infarkteihin ja sydän- ja verisuonitautikuolemiin. Analyysiin on
otettu kahdeksan aihealueen kattavaa satunnaistettua ja kontrolloitua tulosaineistoa.
Tulos on ajatuksia herättävä. Päätetapahtumien riski on merkitsevästi suurempi n-6
spesifisellä PUFA-dieetillä kuin n-6/n -3seosPUFA-dieetillä. Lainaan: ”Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed
n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the
Kuva: valTTeRi KanTanen
Tunnetko kilpailijoidesi
menestysreseptin?
Menestyksekkäät, kansainväliset elintarvikealan
yritykset luottavat CSB-Systemiin.
intended benefits, and may actually increase the risks of CHd
and death”.
Ravitsemussuosituksissa ei tulisikaan harhaanjohtavasti
puhua yleisesti monityydyttymättömistä rasvahapoista, vaan
eritellä selkeästi n-6 rasva (lähinnä linolihappo) ja n-3 rasva
(lähinnä alfa-linoleenihappo) ja niiden suositussaanti. EPAn
(eikosapentaeenihappo) ja dHA:n (dokosaheksaeenihappo)
saanti n-3 -ryhmässä tulisi ottaa huomioon vielä erikseen.
mme
Tervetuloa osastolle
llä
ivi
Elintarvikepä
3.5.2011 Helsingin
!
messukeskuksessa
Malliksi Ranskan nykyaikainen suositus
Euroopan sydänterveyden johtavan maan, Ranskan, Elintarviketurvallisuusvirasto on julkistanut suosituksensa väestön optimaaliseksi rasvan saanniksi (AFFSA 2010). Suosituksessa on
erittäin merkittävää, että se erittelee n-6- ja n-3 rasvahappojen
saannin.
Kaiken kaikkiaan se rajoittaa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuosituksen viiteen prosenttiin päivän kokonaisenergian saannista siten, että linolihapon osuus on neljä
ja alfa-linoleenihapon osuus on yksi prosentti. Lisäksi suositellaan EPAa ja dHA:ta kumpaakin 250 mg/d. Samanaikaisesti
tyydyttyneen rasvan saantisuositus on <12 % kokonaisenergian saannista.
Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen
saantisuositus on 10 % päivän kokonaisenergian saannista ja
tyydyttyneiden niin ikään 10 %. Tästäkin poiketen puhutaan tyydyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain
yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasvahapoilla.
Jos edellä esitetyt luvut heijastellaan P/S-suhteiksi huolimatta suhteen epäpätevyydestä, Ranskassa suositus olisi noin
0.4–0.5, kun meillä se on 1.0. Tällä hetkellä suhde Suomessa
on noin 0.4–0.5 (Aro 2010). Kaipaan tutkimusnäyttöä siitä, että
nykyisen P/S-suhteen kaksinkertaistaminen 1.0:an parantaisi
suomalaisten sydänterveyttä mitenkään.
Jacobsenin ym. ja Mozaffarianin ym. meta-analyysit eivät
anna vakuuttavaa näyttöä. Ensinnäkin ne ovat täydellisessä
ristiriidassa Menten ym. ja Skeaff ja Millerin vähintään yhtä pätevien meta-analyysien kanssa. Toiseksi ne eivät erittele n-6
spesifisiä ja n-6/n-3 seosPUFA-dieettejä. Tämän Mozaffarian
ym. toki myöntävätkin julkaisussaan. Jacobsen ym. eivät edes
kommentoi tätä olennaista näkökohtaa. Kolmanneksi, he eivät
suinkaan tarkastele vaikutusta, mikä saavutettaisiin, jos suomalaisessa nykytilanteessa tyydyttynyttä rasvaa edelleen korvattaisiin paljolti hormonien lailla vaikuttavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla.
Se olisi hyppy pimeään tuntemattomaan ilman tieteellistä
näyttöä haitoista tai hyödyistä. π
Kari Salminen
professori
Viitteet saatavissa toimituksesta.
IT-ratkaisu koko yritystä varten
CSB-System International
Mannerheimintie 12B, 5. krs., 00100 Helsinki
Puh. (09) 2516 6317, Faksi (09) 2516 6100
[email protected], www.csb-system.com
CSB_Advert_KE_02_2011.indd 3
15.03.2011 09:27:46
Erikoistu
tuotekehitysprosessin hallintaan
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
Valmistava koulutus alkaa Hämeenlinnassa 14.9.2011.
Koulutus soveltuu erityisesti elintarviketeollisuuden, meijerialan, juustoloiden sekä lähiruoan ja luomutuotannon parissa työskenteleville. Hakeutuminen 10.6.2011 mennessä.
Lisätietoja
www.hamk.fi/taydennyskoulutus/eat
n m a a i l m a m a u S T e i l l a
Elintarvikevienti
vetää, kun sen osaa
Elintarvikkeiden kokonaisvientiä voidaan kasvattaa
löytämällä uusia kohdemaita.
Elintarvikkeet matkustavat ympäri maailman.
Tuskin mitään muita tuotteita laivataan tai
kärrätään sellaisella vimmalla toiselle puolelle maapalloa.
Jotta elintarvikkeen voisi myydä kaukaisessa maassa, sen on säilyttävä laadultaan hyvänä, hinnan pitää olla kilpailukykyinen ja tietenkin tuotteistamisen on oltava kunnossa.
Jotkut yritykset vievät kummallisia tuotteita
kummallisiin paikkoihin. Eräät osaavat myydä
jäätä eskimoille, kahvia kolumbialaisille ja
olutta saksalaisille. Kysytyimmät tuotteet
ovat itse asiassa ratkaisuja. Suomenkin kilpailukyky paranee huomattavasti, kun viemme palvelukokonaisuuksia, joihin sisältyy
joukko tuotteita.
Juustoa ja kalaa entistä
useampiin maihin
Suomessa tehdään kokomaidosta juustoa,
jota voi ostaa amerikkalaisesta deli-tiskistä.
Tuote on hyvälaatuinen, ja vuonna 2008 sitä
vietiin maailmalle 165 miljoonan USd arvosta
(n. 49 milj. kg).
FAOn tilastojen mukaan Suomen kokoiset
maat – Itävalta, Norja, Uusi-Seelanti ja Tanska
– vievät kaikki juustoa laajasti eri puolille
maailmaa. Tanska on Euroopan ja koko maailman viidenneksi suurin juuston viejä (1,5
mrd USd 2008), Uusi-Seelanti kuudenneksi
suurin (976 milj. USd) ja Itävalta 14. suurin
(430 milj. USd). Kokomaitojuusto oli Norjan
kalan jälkeen suurin yksittäinen vientielintarvike 93 miljoonan USd arvollaan. Yhdysvalloissa syödään paljon juustoa niin hampurilaisen päällä kuin pizzassakin.
Juuston kilohinta vaihtelee paljon. UusiSeelanti on määrällisesti suurin juuston viejä
Yhdysvaltoihin, mutta rahan arvolla mitattuna
Italia on selkeästi suurin ja Ranska toiseksi
suurin. Tanska on neljänneksi ja Suomi seitsemänneksi suurin juustotoimittaja.
Tanskalainen Arla vie juustoja kaikkialle
maailmaan, yli 20 maahan yli 1000 tonnia/
vuosi. Suomesta viedään juustoa yli 1000 tonnia vuosittain Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Belgiaan, Kreikkaan, Ruotsiin ja Ranskaan. Arla
vie pieniäkin määriä juustoja moniin eksoottiselta kuulostaviin Aasian, Afrikan ja Amerikan maihin. Suomalaisyritykset vievät elintarvikkeita, kuten monia muitakin teollisuustuotteita, selkeästi harvempiin maihin verrat-
Kaupankäyntiä vietnamilaisen kadun reunalla. Kuva: aRi viRTanen
12
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä
Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi
tuna kilpailijoihinsa. Yksi mahdollisuus kasvattaa tuotteiden kokonaisvientiä olisi lisätä
kohdemaita.
Ennakkoluulot pois
kutistuvassa maailmassa
Arlan juustovientistrategia poikkeaa paljon
suomalaisesta harvan vientimaan strategiasta. Nykyajan ”kutistuvassa” globalisaation
maailmassa Tanskan malli ei kuitenkaan ole
poikkeuksellinen. Norjalaista pakastettua silliä viedään paljon Nigeriaan, joka on kolmanneksi suurin norjalaisen kalan ostaja.
Norjalaisesta kalasta 95 % menee vientiin,
ja yli 4 miljardin euron rahallisella arvolla Norja on Kiinan jälkeen toiseksi suurin kalan viejä maailmassa. Norjalaista lohta löytyy noin
150 maan kalatiskeiltä. Suomi ei ole sen kauempana Abujan, Nigerian pääkaupungin kalatorilta kuin Norjakaan.
Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki maasta,
joka tekee ennakkoluulottomasti markkinointia kaikkialla maailmassa. Etäisyys muusta
maailmasta on otettu melkeinpä myyntivaltiksi: puhdas ja eristetty maa kaukana suurkaupungeista. Tosin hiilijalanjälki kasvaa suureksi
juuri pitkien kuljetusmatkojen takia. UusiSeelanti on kasvanut nopeasti viinimaaksi, valitsihan Helsingin Sanomat vuoden 2011 alussa ensin vuoden viiniksi uusiseelantilaisen viinin Sauvignon Blanc ja kuukautta myöhemmin Pinot Noir sai ensimmäisenä viisi tähteä.
Myyntistrategia on todella koetuksella, kun
ryhdytään kauppaamaan tuotetta, jota kaikki
muutkin voivat myydä eteenpäin, kuten vaikkapa kahvia. Kahvipavut ostetaan kaukaa
päiväntasaajan maista ja paahdetaan, tuotteistetaan ja myydään eteenpäin. Yksikään
kahvipapujen tuottajamaa ei ole merkittävä
paahdetun kahvin viejä, vaan kahvia vievät
eurooppalaiset yritykset. Esimerkiksi Ruotsi
on Kanadan jälkeen toiseksi suurin paahdetun kahvin viejä Yhdysvaltoihin.
Suomalaisen kahvin selvästi tärkein vientimaa on Eesti, Tanskan puolestaan Latvia. Itävalta vie valtavia määriä paahdettua kahvia
Tulevaisuus
on valintoja.
 Kilpailuetua vastuullisuudesta
Tanskan juustovienti suuntautuu Eurooppaan, mutta myös
USA ja Japani ovat kymmenen suurimman markkinan
joukossa. Uusi-Seelanti vie juustoa kaikkiin maanosiin.
Uuden-Seelannin juustovienti pelkästään Japaniin on
arvoltaan yli 200 miljoonaa dollaria. Suomen vienti on
suurinta Venäjälle ja USA:han.
 Luomukaura goes global
 Etumatkaa ennakoinnilla
läHde Fao. ©aRi viRTanen
naapurimaihinsa Saksaan, Unkariin ja Tšekkeihin mm. Jacobsja Eduscho -merkeillä. Vuonna 2007 Suomi vei paahdettua kahvia 7 674 tonnia ja Itävalta 44 576 tonnia.
Suomalainen Paulig turvasi Eestin markkinat jo varhaisessa
vaiheessa kaupankäynnin vapautuessa. Pauligin kahvi on
edullista. Monissa maissa puolen kilon paketista joutuu maksamaan 7–15 euroa. Pauligin kahville markkinoita löytyisi varmasti monista kehittyvistä maista, joissa saattaa jo olla tuhansia kahviloita, mutta kahvin myynti kotikeittäjille on vielä olematonta.
Esimerkiksi 100 miljoonan asukkaan Vietnamissa on kaksi
hampurilaisketjua, korealainen Lotteria ja filippiiniläinen Jollibee, mutta ei Mc donaldsia. Vietnamissa ei ole Starbucksia,
mutta siellä on Gloria Jean’s Coffee. Aasiassa on vielä paljon
mahdollisuuksia suomalaisille kahviloille ja pikaruokaloille.
Tuotemerkkien tunnetuksi tekeminen A ja O
Tuotemerkki on onnistunut, kun tuote on suorastaan käsite
markkinoilla. Jättimainosbudjeteilla varustetut yritykset Nestlé
ja Unilever ovat hyviä juuri tuotteiden brändäämisessä. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on vahvoja tuotemerkkejä Suomessa, mutta ei varaa rakentaa niitä vientimarkkinoilla.
Ehkä mallia voitaisiin ottaa muilta aloilta, esimerkiksi suomalaiset ”coolit” Angry Birds - tai Max Payne -pelit tunnetaan
jo ympäri maailmaa ilman mittavia mainoskamppanjoita. Peliteollisuudessa käytetään uusia myyntikanavia. Suomalainen
mustikka tai muut marjat voisivat nekin olla hyvin markkinoituina ”cool” -tuotteita samaan tapaan kuin aluksi hammaslääkäriasemien kautta myyty xylitol oli Japanissa kymmenen vuotta sitten. Elintarvikkeita myydäänkin maailmalla yhä useammin
TV-kanavien, internetin, sosiaalisen median ja suoramyynnin
kautta. Esimerkiksi suomalaiselle Benecol-tuotemerkille terveyskerhot eri maissa ovat merkittävä markkinointikanava.
Todellinen menestystarina syntyy siitä, kun onnistumme yhdistämään elintarvikepalvelut tuotteisiin ja tarjoamaan ulkomaalaiselle kuluttajalle ratkaisuja. Esimerkkejä löytyy läheltä.
IKEA on todella suosittu verrattuna muihin huonekaluhalleihin
niin Kiinassa, Japanissa kuin USA:ssa. π
Ari Virtanen
Finpron vientikeskuksen päällikkö
Etelä-Korea
Ota tueksesi
Elintarvikekehityksen klusterin
koko osaajatiimi!
www.agropolis.fi
fff.utu.fi
www.kuopioinnovation.fi
www.viikkifoodcentre.fi
www.foodwest.fi
ELINTARVIKEKEHITYKSEN
KLUSTERIOHJELMA
www.elintarvikekehitys.fi
n a J a n K o H T a i S T a
Painopisteenä ylipaino ja
aivojen hyvinvointi
Mielen ja kehon eliksiirit
tutkimusohjelmaa luotsaa FT Katja
Hatakka Valio Oy:stä.
Kuva: miKKo KäKelä
Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelman keskeisiä
painopistealueita ovat ylipainon parempi hallinta, aivojen terveyden edistäminen sekä kuluttajan terveyskäyttäytymisen syvällinen
ymmärtäminen. Ylipaino ja sen aiheuttamat
liitännäissairaudet sekä aivojen rasitustilat
muodostavat merkittävän terveyshaasteen
nyky-yhteiskunnassa ja heikentävät työikäisen väestön hyvinvointia.
Ohjelmassa tutkitaan muun muassa, miten
ravinnolla ja liikunnalla voidaan edistää painon- ja stressinhallintaa ja mikä merkitys
stressillä on ylipainon kehittymisessä. Tavoitteena on myös syventää ymmärrystä terveyskäyttäytymistä ja -valintoja ohjaavista tekijöistä. Ymmärtämällä näitä tekijöitä paremmin, voidaan kehittää hyvinvointia edistäviä
ratkaisuja, jotka teknologian ehtojen sijaan
huomioivat todelliset arkielämän tarpeet.
Aivotutkimuksessa puolestaan keskitytään
tutkimaan eriasteisia aivojen rasitustiloja ja
löytämään keinoja aivosairauksien varhaiseen tunnistamiseen. Ohjelmassa syntynyttä
tietoa ja osaamista hyödynnetään muun muassa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden,
hyvinvointituotteiden ja -palvelujen sekä lääketieteellisen teknologian kehittämisessä.
Uusia innovaatioita
tieteenalojen rajapinnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK
etsii ”mielen ja kehon eliksiirejä”
Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK, Salwe Oy, on
käynnistänyt toisen tutkimusohjelman vuoden 2011
alussa. Ohjelmassa tähdätään uusien tuotteiden, palvelujen
ja toimintatapojen kehittämiseen työikäisen väestön
hyvinvoinnin edistämiseksi.
Suomalainen terveys- ja hyvinvointiala sai
oman strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) vuonna 2009, kun keskittymän
toimintaa ohjaava osakeyhtiö SalWe Oy perustettiin. SalWe on huippuosaamisen keskittymä, jossa suomalaiset edelläkävijäyritykset
rakentavat yhteistä osaamista ja kansainvälistä liiketoimintaa yhdessä tutkimustahojen kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyneillä
tuotteilla, palveluilla ja toimintatavoilla
14
tavoitellaan yksilön toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. SHOK-tutkimus
onkin uudenlaista yhteistyötä yritysten ja tutkijoiden välillä.
SalWen ensimmäinen tutkimusohjelma
Älykäs monitorointi käynnistyi vuonna 2010.
Toiselle tutkimusohjelmalle Mielen ja kehon
eliksiirit myönnettiin merkittävä julkinen Tekes-rahoitus vuoden 2010 lopulla, ja 3,5-vuotinen ohjelma käynnistyi vuoden 2011 alussa.
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Eliksiirit-ohjelmassa on mukana toimijoita
elintarviketeollisuudesta, lääketeollisuudesta, hyvinvointiteknologian ja lääketieteellisen
teknologian sekä hyvinvoinnin palveluliiketoiminnan alueilta. Tutkimusorganisaatiot
edustavat puolestaan suomalaista huippututkimusta yhdeksästä yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Ohjelman uutuusarvo syntyy monitieteellisestä ja poikkitoimialaisesta yhteistyöstä,
mikä tuo kokonaisvaltaisen lähestymistavan
terveyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Ohjelmassa yhdistyvätkin ainutlaatuisella tavalla ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja
käyttäytymistieteiden sekä informaatioteknologian, lääketieteellisen teknologian ja kuluttajatutkimuksen osaaminen. Tämä mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. π
Katja Hatakka
kehityspäällikkö, FT, Valio Oy
ohjelmajohtaja, SalWe Oy
katja.hatakka(at)valio.fi
lisätietoja:
www.tekes.fi
www.salwe.org
Terveysväitteiden arviointityö loppusuoralla
EFSA saa kesäkuussa 2011
päätökseen mittavan yleiseen
tieteelliseen tietoon perustuvien
terveysväitteiden arviointia
koskevan työnsä.
Vuonna 2012 elintarvikkeista voi esittää vain
tieteellisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä.
Poikkeuksen muodostavat eräät ravintolisinä
markkinoitavat kasviperäiset tuotteet, joiden
osalta ei ole tehty päätöstä terveysväitteiden
käytön rajaamisesta.
Terveysväitteen on oltava tosi
Elintarvikkeita on totuttu markkinoimaan erilaisin argumentein ja mielikuvin. Mainosten
ylisanat ovat monesti koetelleet kuluttajien
uskoa, mutta toisaalta kuluttajien harhaanjohtaminen ei aikaisemminkaan ole ollut sallittua. Pelisäännöt ovat kuitenkin ratkaisevasti muuttuneet vuonna 2007 voimaan tul
leen ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen
(EC1924/2006) myötä. Ensimmäistä kertaa
Euroopassa elintarvikkeen ainesosan väitetty
terveysvaikutus on osoitettava todeksi tieteen periaattein.
Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti terveysväitteiden arviointityön tuli koskea sekä
varsinaisia elintarvikkeita että ravintolisiä.
Voimakkaan lobbauksen seurauksena arviointiprosessista on kuitenkin päätetty tässä
vaiheessa irrottaa ravintolisinä markkinoitavat kasviperäiset tuotteet. Euroopan komissiolta odotetaan päätöstä siitä, mitä nämä
kasviperäiset tuotteet ovat ja miten niitä koskevia terveysväitteitä tullaan rajoittamaan.
Väiteasetuksen tavoittelemaa eriarvoisten
kilpailuasetelmien välttämisen toteutumista
on kuitenkin vaikea ymmärtää, mikäli esimerkiksi mustikan antosyaanivärin vaikutusta sil-
mien terveyteen saa mainostaa kapselimuotoisessa tuotteessa, mutta tieteellisen näytön
ei katsota riittävän samaa ainesosaa samassa
määrin sisältävän mustikkakeiton osalta.
Hyvä ohjeistus olisi säästänyt
turhautumisilta
Tieteellisen näytön riittävyys arvioitaessa
elintarvikkeista esitettyjä terveysväitteitä on
työllistänyt EFSAn asiantuntijoita jo kolme
vuotta. Arviointityön suurin kuormittavuus on
kohdistunut ns. Art 13 -terveysväitteisiin, joilla tarkoitetaan yleiseen tietoon perustuvia,
ihmisen kasvuun ja kehitykseen, psykologisiin toimintoihin tai esimerkiksi painonhallintaan liittyviä terveysväitteitä.
Tällaisia terveysväitteitä on EFSAn arvioitavana ollut runsaat 4000, ja arviointityö tulee
päättymään kesäkuussa 2011. Sen lisäksi yritykset ovat voineet hakea hyväksyntää lasten
terveyteen tai sairauden riskin vähentämiseen liittyville tai uuteen tutkimustietoon perustuville terveysväitteille.
Asiantuntijatyön määrä on ollut valtava.
Mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa!
Ne Art 13 -terveysväitteistä, jotka ovat koskeneet tunnettuja ravintoaineita ja niiden yliopistollisista oppikirjoista tuttuja vaikutuksia, ovat suurelta osin saaneet EFSAn asiantuntijoiden hyväksynnän.
Sen sijaan riittävää tieteellistä näyttöä ei
juurikaan ole voitu osoittaa terveysväitteille,
jotka koskevat muita elintarvikkeiden ainesosia, kuten fenolisia yhdisteitä, karotenoideja
tai probiootteja. Turhautuneisuus on myös
näkynyt elintarvikkeiden markkinoijien keskuudessa. Odotukset ovat olleet korkealla
koskien esimerkiksi antioksidanttien ja probioottien vaikutuksia terveyteen.
Eräs epäkohta on ollut välttämättömän tiedon puuttuminen koskien terveydelle edulliseksi väitetyn ainesosan karakterisointia. Esi-
merkiksi porkkanan vaikutusta näkökykyyn ei
voi edes ryhtyä arvioimaan, jos tiedossa ei ole
vaikuttavaa ainesosaa (beta-karoteeni). Valitettavan useasti haluttu terveysväite on myös
ollut luonteeltaan liian yleinen, kuten ”edistää suoliston hyvinvointia”, jotta sen tueksi
voitaisiin esittää tieteellistä näyttöä. Antioksidanttien vaikutusta arvioitaessa ei ole ollut
riittävää näyttöä ihmisillä toteutetuista interventioista, joissa mitataan elimistön lipidien,
proteiinien tai dNA:n hapettumista epämääräisen radikaalien sieppaustehon sijaan.
Turhan työn välttämiseksi hyvä ohjeistus
olisi ollut tarpeen prosessin alkuvaiheessa
kerättäessä EU-jäsenmaista tietoa markkinoilla olevista terveysväitteistä.
Terveysväitteet markkinoinnin keino
Terveysväitteet tulevat ohjaamaan kuluttajan
valintoja. Jotta kuluttajan ymmärrys väittein
mainostetun elintarvikkeen eduista verrattuna tavanomaiseen tuotteeseen ei hämärtäisi
käsitystä ravitsemussuositusten mukaisesta
ruokavaliosta, väiteasetuksessa mainitaan
ravintosisältöprofiili. Hyvänä tarkoituksena
on evätä terveysväitteiden käyttö sellaisilta
elintarvikkeilta, jotka eivät ole ennalta sovitun ravintosisältöprofiilin mukaisia. Toisin sanoen ne sisältävät liian paljon suolaa, rasvaa
ja sokeria.
EFSA on julkaissut tieteellisen mielipiteensä ravintosisältöprofiilista kolme vuotta sitten, mutta profiilin toimeenpano ei vielä ole
näköpiirissä. Loppujen lopuksi kuluttajan on
hyvä tiedostaa, että terveysväitteet ovat yksi
markkinoinnin keino. Tärkeämpää on, että
ruoka on terveellistä ja turvallista. π
Marina Heinonen
professori (ravinnon turvallisuus)
EFSAn terveysväitetyöryhmän jäsen
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
marina.heinonen(at)helsinki.fi
SaRJaKuva: leipäTiedoTuS
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
15
n a J a n K o H T a i S T a
Pakkauksen osuus elintarvikkeiden
ympäristövaikutuksista on vähäinen
Roskiin päätyvän ruuan tuottaminen kuormittaa
ympäristöä selvästi enemmän kuin pakkauksen valmistus.
FutupackEKO2010 -hankkeessa julkaistiin
vuoden 2011 alussa mielenkiintoisia tutkimustuloksia elintarvikepakkausten roolista
tuote-pakkausjärjestelmien ympäristövaikutuksien kannalta.
Asiaa lähestyttiin kolmen esimerkkitapauksen keinoin. Roskiin päätyvän ruuan määrään
voidaan vaikuttaa pakkaussuunnittelulla.
Ekologisimpia pakkauksia ovatkin sellaiset,
joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten.
Todelliset tuotteet
LCA-laskelmien taustalla
LCA-tutkimuksessa selvitettiin kolmen paka-
tun elintarvikkeen (kokolihaleikkele, ruispalaleipä ja soijapohjainen jogurttityyppinen
tuote) ja niiden pakkausvaihtoehtojen koko
tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä syntyvät
ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusluokista huomioitiin ilmastonmuutos, rehevöityminen ja happamoituminen sekä kaatopaikkajätteen määrä tarkasteluajanjakson
(100 vuotta) jälkeen.
Tutkimuksissa laskettiin mahdollisimman
tarkasti tuotteiden ja pakkausten tuotantoketjujen kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset siten, että ne kuvaisivat hyvin juuri
kyseisten tuotteiden tuotannon todellisia ym-
päristövaikutuksia. Esimerkiksi leivän leivontaprosessin tiedot saatiin kyseistä tuotetta
valmistavalta yritykseltä ja soijapohjaisen
tuotteen soijan viljelytiedot puolestaan kyseiselle yritykselle soijaa tuottavilta viljelijöiltä.
Pakkauksille synninpäästö
Tulokset osoittavat, että itse kyseisten elintarvikkeiden tuotantoketjut aiheuttivat tuotepakkausjärjestelmätasolla selvästi eniten
ympäristövaikutuksia. Toiseksi kotitalouksissa syntyvästä tuotehävikistä johtuva elintarvikkeiden turha tuottaminen kuormittaa ympäristöä pääsääntöisesti enemmän kuin pak-
Kuva 1. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen soijapohjaisen
jogurttityyppisen tuotteen, pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon
kasvihuonekaasupäästöt. Pakkaus alumiinia ja polyeteeniä sisältävä
nestepakkauskartonki, 750 ml.
Kuva 3. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen kokolihaleikkeleen,
pakkauksen valmistuksen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt
kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina muovinen
monikerroslaminaatti.
250
700
600
200
500
150
KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO
100
50
PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO
300
PAKKAUKSENVALMISTUS
200
KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI
100
0
0
Hävikki 5%
Hävikki 8%
Hävikki 11%
KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO
400
PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO
PAKKAUKSENVALMISTUS
KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI
300g
hävikki 0
viipaletta
300g
hävikki 1
viipale
KgCO2-ekv/t lopputuotetta
150g
hävikki 1
viipale
FutupackEKO2010 -hanke
•
250
KOTITALOULOUSHÄVIKIN JÄTEHUOLTO
200
PAKKAUKSEN JÄTEHUOLTO
150
PAKKAUKSENVALMISTUS
100
KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI
50
9 kpl,
9 kpl,
ei hävikkiä hävikki 0,5
palaa
9 kpl,
hävikki 1
pala
4 kpl,
hävikki 0
palaa
4 kpl,
hävikki 0,5
palaa
KgCO2-ekv/t lopputuotetta
Kuva 2. Kotitalouksissa hävikiksi päätyneen ruispalaleivän, pakkauksen valmistuksen ja
jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt kahdella eri pakkauskoolla. Pakkausmateriaalina
polypropeeni.
16
150g
hävikki 0
viipaletta
KgCO2-ekv/t lopputuotetta
300
0
300g
hävikki 2
viipaletta
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
•
Hankkeen tutkimustahot olivat MTT, PTR
ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
VTT ja Aalto-yliopisto.
Mukana tutkimuksessa olivat myös Borealis Polymers Oy, Fazer Leipomot Oy,
HK Ruokatalo Oy, Inex Partners Oy, Mreal Oyj, Nokia Oyj, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Pyroll Oy, Ravintoraisio Oy, Stora Enso Oyj, Suomen Aaltopahviyhdistys ry ja UPM Raflatac Oy.
lisätietoja ja hankkeen julkaisut:
www.mtt.fi/futupack
kausten valmistus ja loppukäyttö. Laskelmissa käytettiin kuluttajakyselyyn perustuvia
ruokahävikkiskenaarioita.
Soijapohjaisen tuotteen osalta tehtiin
myös tyhjennyskokeita, jolla määritettiin tyhjennettyyn pakkaukseen keskimäärin jäävän
tuotteen määrä.
Kuvat 1, 2 ja 3 havainnollistavat kotitalouksissa syntyneen hävikin merkitystä suhteessa
pakkausten valmistukseen sekä jätehuoltoon
tarkasteltaessa ilmastonmuutosvaikutuksia.
Soijapohjaisessa tuotteessa (kuva 1) kotitaloushävikin merkitys on suurempi kuin pakkausten valmistuksen ja jätehuollon, mikäli roskiin päätyy yli kahdeksan prosenttia tuotteesta.
Muissa tapaustutkimuksissa kotitaloushävikin rooli korostui enemmän. Esimerkiksi jos
kuluttaja ostaa ruispalaleipää neljän kappaleen pussin, eikä aiheuta lainkaan hävikkiä,
ovat ilmastovaikutukset pienemmät kuin yhdeksän leivän pussilla, josta päätyy hävikkiin
puoli palaa (kuva 2). Myös kokolihaleikkeleellä saatiin vastaavanlaisia tuloksia.
ROBOT AUTOMATION
Esimerkkitapausten rehevöittäviä ja happamoittavia päästöjä laskettaessa päädyttiin
siihen, että itse tuotteen tuotantoketjulla oli
suurin merkitys tuote-pakkausyhdistelmän
ympäristövaikutuksiin. Erityisesti kokolihaleikkeleen ja ruispalaleivän rehevöittävissä
päästöissä pakkausten ja niiden jätehuollon
merkitys oli pieni suhteessa kotitalouksien
hävikkiin.
Pakkaussuunnittelu osaksi
tuotesuunnittelua
Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten
pakkausmateriaalivalintojen ja jätehuoltoratkaisuiden vaikutuksia tuote-pakkausyhdistelmien ympäristövaikutuksiin. Tulokset
osoittivat, että pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyys toisiinsa nähden riippuu myös
pakkauksen loppukäsittelytavasta. Elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja ei voida luokitella ekologisesti hyviin tai huonoihin, sillä
jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa
ja heikkoutensa.
Tutkimustulosten mukaan ympäristövaiku-
tusten kannalta on ensisijaisen tärkeää, että
pakkaus suojaa elintarviketta riittävästi. Pakkaus tulisikin suunnitella samanaikaisesti
tuotteen kanssa, jotta tuotteen pakkaukselle
asettamat vaatimukset saataisiin mahdollisimman hyvin otettua huomioon. π
Frans Silvenius
tutkija
MTT
[email protected]
Juha-Matti Katajajuuri
vanhempi tutkija
MTT
Heta-Kaisa Koivupuro
tutkimusassistentti
MTT
Kaisa Grönman
tutkija
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Risto Soukka
professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Räätälöidyt ratkaisut elintarviketeollisuuden
tuotepoimintaan, laatikointiin ja lavaukseen
Laatikointi
Konenäköpohjainen tuotepoiminta
Trimaster Oy
Aurinkokuja 3
33420 Tampere
Myynti: 050 530 0032
Lavaamo - lavakasetit, hajautettu robottilavaus ja lavojen luovutus siirtovaunuun
n a J a n K o H T a i S T a
Kestääkö päämme ja muistimme
työelämän nykymenoa?
Työpaikoille tarvitaan kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla
työ sopeutetaan ihmisen mittaiseksi. Kun aivot eivät kuormitu
tarpeettomasti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuottavaa.
Tietotyö haastaa ihmisen uudella tavalla: fyysisen kuormittumisen sijasta tai sen lisäksi
myös aivot ovat vaarassa kuormittua. Työn
hyvällä suunnittelulla päämme ja muistimme
kestää työelämän nykymenoa.
Aivojen kuormittuminen on tuttu kokemus
alalla kuin alalla. Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan (Työterveyslaitos
2009) lähes puolet työssä olevista joutuu kiirehtimään työssä usein saadakseen työnsä
tehdyksi. Samassa tutkimuksessa tuli esiin,
että noin 15 % työntekijöistä kokee, että
muisti ja keskittymiskyky työssä ovat heikentyneet. Kyse ei ole vain ikääntyvistä työntekijöistä, vaan myös nuorista aikuisista.
Miksi aivojen hyvinvointi on uhattuna nykyisessä työelämässä? Työ on muuttunut yhä
enemmän fyysisestä työstä aivotyöksi. Tietotyön piirteet ovat lisääntyneet alalla kuin alalla. Työntekijän tulee käsitellä ja käyttää tietoa
ja monilla aloilla myös tuottaa uutta tietoa.
Tietotyö vaatii koulutusta, ja osaamista tulee jatkuvasti päivittää. Tietotyötä luonnehtii
myös se, että tietotekniikka on keskeinen työväline. Esimerkiksi palvelu-, myynti- ja hoitotyössä tietotekniikan käyttö on lähes kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä, ja kaksi
kolmasosaa näiden alojen työntekijöistä
käyttää työssään tietokonetta (Työ ja terveys
2009).
Tietotyö on aivotyötä: lukeminen, kokouksen seuraaminen, tietoverkossa navigointi,
uuden tietojärjestelmän oppiminen ja muut
työpaikalla eteen tulevat tehtävät haastavat
ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt. Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät,
että havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti ja
ongelmien ratkaiseminen sujuvat. Jos työ
kuormittaa aivoja liikaa, kyky käsitellä tietoa
heikkenee: virheet lisääntyvät, tehtävien hoitaminen hidastuu, työntekijä kokee muistamisen ja oppimisen ongelmia ja pahimmillaan
vaaratilanteet ja työtapaturmat lisääntyvät.
Työ sopeutettava ihmisen mittaiseksi
Tietotyön kuormitustekijöitä voidaan kuiten-
18
kin hallita. Fyysinen ergonomia on tuttu asia
jokaiselle työntekijälle. Hyvän istumisen, nostamisen ja taukojumpan periaatteet tunnetaan, vaikkei niitä aina noudatettaisikaan.
Työssä tarvitaan myös kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla työ voidaan suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten
mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tarpeettomasti. Työ tulee sopeuttaa ihmisen
mittaiseksi, työtekijät tarvitsevat kunnolliset
työvälineet, oppimista on mahdollista helpottaa ja osaamista kannattaa hyödyntää.
Jotta työtä voidaan sopeuttaa ihmisen mittaiseksi, ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteet, sen kyvyt ja rajoitukset, tulisi osata
tunnistaa työpaikoilla. Ihmisen fyysiset perusrajoitukset ovat konkreettisia ja tuttuja
kaikille: meillä on korkeintaan kaksi kättä,
eikä kukaan esimerkiksi vaadi ottamaan koppia yhtäaikaisesti viidestä pallosta.
Sen sijaan tarkkaavaisuuden ja muistin rajoitukset eivät ole samalla tavalla näkyviä ja
tunnettuja ja työn vaatimukset ovat usein
kohtuuttomia. Ihminen olisi kuitenkin parhaimmillaan, kun hän voisi keskittyä yhteen
asiaan, mutta monet työhön liittyvät häiriötekijät ovat arkipäivää, eikä niihin etsitä ratkaisuja.
Keskeytykset ja kiire minimiin
Erityisen iso kuormitustekijä työpaikoilla ovat
keskeytykset. Peräti 45 % työntekijöistä kokee työssä melko usein tai jatkuvasti haitallisia keskeytyksiä (Työ ja terveys 2009). Työn
keskeytyessä huomio siirtyy pois varsinaisesta tehtävästä ja siihen palaaminen voi kokonaan unohtua tai jokin asia jää hoitamatta.
Keskittyminen meneillään olevaan työtehtävään on altis myös muille häiriötekijöille.
Esimerkiksi ohi kulkevat työkaverit, näytöllä
vilkkuvat kohteet, puheensorina ja ovisummerin äänet kaappaavat väkisin työntekijän
huomion ja kuormittavat muistia ja siten heikentävät varsinaiseen tehtävään keskittymistä ja tehtävien hoitamista.
Tietotyön kuormitustekijät vaikeuttavat
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Työssä tarvitaan myös kognitiivista
ergonomiaa, jonka avulla työ voidaan
suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen
ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei
kuormita aivoja tarpeettomasti,
erikoistutkija Virpi Kalakoski tähdentää.
Kuva: JouKo KeSKi-SänTTi
myös oppimista. Työssä oppiminen on vaativaa: yhtäaikaiset tehtävät, aikapaineessa toimiminen, kiire ja keskeytykset eivät ole paras
mahdollinen ympäristö hyvään oppimiseen.
Ihmisen tiedonkäsittelyn luonteeseen valitettavasti kuuluu, että ihminen on kovin hidas
oppimaan ja nopea unohtamaan. Koulutuksissa tietoa tulee kuitenkin usein suuri määrä, eikä uusia asioita ehditä muiden töiden
ohessa kertailemaan, työstämään ja käyttämään riittävästi, jolloin niitä ei opita pysyvämmin.
Työpaikoilla onkin syytä miettiä, miten koulutuksista saataisiin kaikki hyöty irti ja millä
keinoin työn ohessa olisi mahdollista kerrata
ja käyttää opittua. On myös hyvä muistaa,
että oman alan tietojen ja taitojen päivittäminen on huomattavasti nopeampaa kuin täysin
uusien asioiden omaksuminen.
Työpaikoilla kannattaa miettiä, miten ja keitä kannattaa minkäkin tehtävän suorittamiseen tai järjestelmän käyttämiseen kouluttaa.
Onko esimerkiksi kannattavaa kouluttaa uuden järjestelmän käyttöä niillekin työntekijöille, jotka tarvitsevat sitä vain kerran pari vuodessa? Koulutukseen osallistuminen, tehtävän opettelu, harvoin eteen tulevien asioiden
unohtuminen ja uudelleen opetteleminen vievät paljon työaikaa muilta tehtäviltä.
Tietotyöläisen keskeinen työväline on tietotekniikka. Lähes kolme neljästä työntekijästä käyttää työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä ja joka kolmas on
koneen äärellä yli neljä tuntia päivässä
(Työ ja terveys 2009). Valitettavan usein
työpaikkojen tietojärjestelmien käytettävyys ei ole kunnossa. Tietotyöläinen tarvitsee kuitenkin kunnolliset työvälineet,
jotka sujuvoittavat työn tekoa eivätkä
kuormita tarpeettomasti.
Kun työpaikoilla tarvitaan uusia laitteita ja järjestelmiä, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon käytettävyyteen ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä.
Etukäteen suunnittelu säästää järjestelmien korjailua, mikä on yleensä kallista,
jollei mahdotonta.
Uusia järjestelmiä valittaessa tulee
määritellä, mitä työvälineeltä vaaditaan ja
ketkä sitä käyttävät. Kuinka helppokäyttöinen järjestelmä tarvitaan, kuinka paljon halutaan laittaa aikaa kouluttamiseen
ja oppimiseen, liittyykö suunniteltuun
työvälineeseen tarpeettomia kuormitustekijöitä, onko toimintalogiikka yhdenmukainen muiden käytössä olevien järjestel-
mien kanssa? On myös hyvä miettiä, millä tavoin uusi järjestelmä vaikuttaa työn määrään,
työnjakoon ja ydintehtävän hoitamiseen. Järjestelmien todelliset kustannukset eivät liity
vain niiden hintaan: lisääntyvä työmäärä ja
suuri kouluttamisen ja korjailun tarve voi tulla kalliiksi.
Aivojen hyvinvointi on tärkeä tavoite työpaikoilla. Kun työtekijä ei kuormitu tarpeettomasti, työ on sujuvaa, turvallista ja tuottavuutta. Työpaikoille voidaan räätälöidä toimivia ratkaisuja tarpeettomien kuormitustekijöiden vähentämiseen. Myös yksittäiset työntekijät voivat vaikuttaa omaan jaksamiseensa. Lisäksi joissain elämäntilanteissa muisti
ja oppimiskyky saattavat olla erityisen kovilla.
Univaje ja stressi syövät aivojen toimintakykyä. Kun tilanne helpottaa ja työstä pääsee
kunnolla palautumaan, yleensä myös toimintakyky palaa ennalleen. π
Virpi Kalakoski
erikoistutkija, PsT
virpi.kalakoski(at)ttl.fi
Ratkaisuja aivojen
hyvinvointiin työssä
Häiriötekijät vähiin
•
•
vaimentakaa ja peittäkää työpaikan
puhehälyä
poista näytöllä välkkyvät kohteet ja
sulje ylimääräiset dokumentit
Keskeytykset kuriin
•
•
sopikaa työrauhatunneista, jaksottakaa töitä
poista omalta koneelta sähköpostihälytykset
Apuvälineet käyttöön
•
•
hallitkaa tietotulvaa: sähköpostittelusta intrassa tiedottamiseen
vähennä muistikuormaasi: muistilaput, muistiot, kalenterit, muistuttajat, tarkistuslistat
Hyvä käytäntöjä hankintoihin ja
koulutuksiin
artikkeli on yhteisjulkaisu ammatti- ja
järjestölehdissä.
•
lähteet
Työ ja terveys 2009. www.ttl.fi/tyojaterveys
virpi Kalakoski. pieni kirja muistista.
Työterveyslaitos 2009.
•
järjestelmien hankinnoissa käytettävyys mukaan jo suunnitteluvaiheessa
osaaminen käyttöön ja oppimiselle
aikaa
ARTMOCCA.FI
Tietojärjestelmien
käytettävyys kuntoon
UltraLight
20%
vähemmän
raaka-ainetta
AbsoTray
IMU
ilman erillistä
imutyynyä
DuoSmart
2 :1
yhdessä
enemmän
Olemme mukana
Interpack
-messuilla
osasto H03, halli 9
PACCOR FINLAND OY | Polarpakintie, Hämeenlinna | 020 186 7000 | paccor.fi
n a J a n K o H T a i S T a
Mentor-klubin
puheenjohtaja Inkeri
Pihlajisto kokee olevansa
onnekas saadessaan toimia
aktiivisessa
mentorointisuhteessa
elintarvikealan konkarin
kanssa jo opiskeluaikanaan.
Mentor-klubi hakee
uusia mentoreita
Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubin uusi
mentor-ohjelma käynnistyy ensi syksynä.
Mentoreiksi kaivataan erilaisia elintarvikealan asiantuntijoita.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 1998 toiminut Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubi
yhdistää työelämän osaajat ja elintarvikealan
opiskelijat. Mentor-klubi on pääaineenaan
elintarvike-ekonomiaa, elintarviketeknologiaa, elintarvikekemiaa, mikrobiologiaa, markkinointia ja ravitsemustiedettä opiskelevien
ainejärjestö.
Klubin tavoitteena on ETM-tutkinnon tunnettavuuden lisääminen. Klubin kummisetänä on toiminut vuodesta 2009 Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Klubi järjestää vuosittain seminaareja ja
20
klubi-iltoja, joissa on mahdollisuus saada
ajankohtaista työelämätietoa rennossa ilmapiirissä sekä solmia uusia tuttavuuksia. Lisäksi joka syksy alkaa uusi mentor-ohjelma.
Ohjelma yhdistää opiskelijan
ja työelämän konkarin
Mentor-ohjelma yhdistää opiskelijan ja työelämän konkarin, joiden mielenkiinnon kohteet ovat samansuuntaiset. Näin pyritään monipuoliseen, molempia hyödyttävään vuorovaikutukseen. Mentor-parit kokoontuvat kolmesti yhteistapaamiseen, ja lisäksi jokainen
pari tapaa kahden kesken noin kerran kuukaudessa.
Epämuodollisissa ja luottamuksellisissa tapaamisissa aihepiiri on kunkin parin päätettävissä. Mentor voi saada opiskelijalta uusia
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ideoita työhönsä ja yhteistyöväylän yliopistoon. Opiskelija taas saa arvokkaan kontaktin
työelämästä sekä käytännön näkemystä ja
tietoa itseään kiinnostavasta toimialasta.
Mentor-ohjelma kestää yhden lukuvuoden,
mutta onnistunut yhteistyö saattaa luoda pysyvän ystävyyssuhteen.
Kokemukset molemmin
puolin myönteisiä
Unileverin eläkkeelle jäänyt HR-johtaja Ilkka
Korpelainen on toiminut viime syksystä elintarvike-ekonomian opiskelijan Inkeri Pihlajiston mentorina. Kokemukset mentoroinnista ovat olleet molemmin puolin myönteisiä.
Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa
viestintätaitojen kehittämisestä, ajanhallinnasta, hyvästä johtajuudesta sekä perhe-elä-
Työnantajat arvostavat
vuorovaikutus- ja viestintätaitoja
Agronomiliitto on kartoittanut ensimmäistä
kertaa edustamiensa tutkintojen tunnettuutta ja imagoa työnantajien, tutkinnon suorittaneiden sekä sitä opiskelevien että näiden alojen yliopistotasoista koulutusta tarjoavien
keskuudessa. Tulokset julkistettiin tammikuussa.
Tutkintojen tunnettuudessa on eroja sekä
kohderyhmien välillä että näiden ryhmien sisällä. Niin työantajat kuin näillä aloilla toimivat tuntevat parhaiten maatalous- ja metsätieteen maisterin, elintarviketieteiden maisterin sekä agronomin tutkinnot. Tämä selittynee sillä, että näillä tutkinnoilla on myös pisin
historia. Heikoimmin tunnettuja ovat ympäristö- ja ravitsemustieteiden tutkinnot sekä
filosofian maisterin tutkinto. Työantajista
jopa 60 % ilmoittaa tuntevansa nämä tutkinnot heikosti tai ei ollenkaan.
Mielikuva omasta tutkinnosta on yleensä
hyvin positiivinen, samoin omaa alaa lähellä
olevista tutkinnoista. Työnantajien mielikuvat
tutkinnoista ovat myönteisempiä kuin alan sisäinen mielikuva. Myönteisimmät mielikuvat
ovat niillä työnantajilla, jotka työllistävät paljon tai jos organisaatiossa tällä hetkellä työskentelee Agronomiliiton edustamilta aloilta
valmistuneita.
Uravalinta arvolähtöistä
Alan sisäinen kuva on kriittisempi kuin työnantajien ”ulkopuolinen” kuva. Moni jäsen
pohtii avoimissa palautteissa tutkintonimikkeen hankaloittavaa vaikutusta, mutta työnantajien näkemykset ovat myönteisiä ja monipuolista osaamista sekä yleisiä työelämävalmiuksia painottavia.
Tuloksista muodostuu kuva aktiivisesta
ammattikunnasta, joka perustelee uravalintansa pitkälle arvolähtöisesti, mm. eettisyy-
män ja uran yhdistämisestä ja tehty työhaastattelu- ja SWOT-analyysiharjoituksia.
Yhteistyö Elintarviketeollisuusliiton ja elintarvikeyritysten kanssa on ollut antoisaa. Viime marraskuussa Mentor-klubi järjesti ETMuraseminaarin Pauligilla yhteistyössä muiden
Viikin ainejärjestöjen kanssa. Paneelikeskustelun aiheena oli brändit, ja sen puheenjohtajana toimi Heikki Juutinen. Panelisteina oli
kuusi taustoiltaan erilaista elintarvikealan
ammattilaista. Iltaa jatkettiin vapaamuotoisella keskustelulla.
destä käsin, ja on ylpeä omasta osaamisestaan.
Tutkinnon tunnettuus ei ole työnantajille
tärkein tekijä rekrytointitilanteessa. Työnantajat arvostavat eniten vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.
Rekrytointiprosessissa korostuu kyky kuvata omaa osaamistaan, muutosvalmiutta ja
persoonallisuutta. Oman osaamisen markkinointi, sosiaalisuus ja joustavuus näyttävät
siis korostuvan varsinaisen tutkinnon tuoman
substanssiosaamisen rinnalla – jopa siinä
määrin, että esimerkiksi tutkinnon aineyhdistelmät tai palkkatoivomus saavat työnantajien listauksessa pienemmän painoarvon.
Työantajat mukaan
tutkintojen suunnitteluun
Arvostuksissa on eroja sen suhteen, millä
sektorilla työnantaja on. Valtion ja kuntien
työnantajat painottavat työkokemusta yksityissektoria enemmän, vastaavasti esimerkiksi oman osaamisen esille tuomista ei pidetä
tärkeänä. Valtiolla korostuu lisäksi erityisesti
kielitaito, kunnissa taas palkkatoivomusta pidetään tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla.
– Jatkotoimenpiteille on tarpeita. Myös alan
tutkinnon suorittaneita työllistävillä työnantajilla on halua pohtia työuraa eri näkökulmista, asiamies Heidi Hännikäinen Agronomiliitto ry:stä toteaa.
– Tämä aktiivisuus kannattaa hyödyntää ja
ottaa myös työnantajia mukaan pohtimaan
tutkintojen sisältöön ja työuraan liittyviä kysymyksiä yhdessä oppilaitosten ja liiton kanssa. Jatkuvan vuorovaikutuksen mahdollistavia keinoja kannattaa pohtia. π
kehittyvä elintarvike 2-09.indd 1
1.4.2009 22:46:14
Olemme mukana
Elintarvikepäivässä
3.5.2011
Tule sinäkin!
lisätietoja:
Heidi Hännikäinen
heidi.hannikainen(at)agronomiliitto.fi
Uuteen, syksyllä käynnistyvään mentor-ohjelmaan haetaan mentoreiksi erilaisia elintarvikealan asiantuntijoita. Tärkeintä ei ole tutkinto maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, vaan kokemus elintarviketeollisuudesta ja kiinnostus toimia mentorina. π
Ohjelma ja
ilmoittautuminen:
www.elintarvikepaiva.fi
Teksti ja kuva: Mona Turpeinen
Kehittyvä
lisätietoja:
www.mentor-klubi.fi
inkeri.pihlajisto(at)helsinki.fi
Elintarvike
n a J a n K o H T a i S T a
Viisi Vuoden Tähtituote 2011
-finalistia yleisöäänestyksessä
Asiantuntijaraati valitsi viisi herkullista tuoteuutuutta kisaamaan voitosta Vuoden Tähtituote 2011 -kilpailun yleisöäänestyksessä.
Finalistit ovat Biokia®-marjatuoteperhe,
Kanniston Leipomon Piparkakku, Linkosuon
RuisSipsi-tuoteperhe, Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe ja Valio Maito Plus®.
Kovatasoiseen kilpailuun ilmoittautui 35
tuotetta ja tuoteperhettä. Finaaliin nousseet elintarvikkeet on innovoitu kuluttajalähtöisesti perustuotteista kuluttajien elämäntavat ja odotukset huomioiden.
– Raadin tekemä valinta korostaa paluuta
perusasioihin ja halua nauttia aidosta, terveellisestä ja vastuullisesti valmistetusta ko-
22
timaisesta ruuasta. Raati arvioi kilpailuun
osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta,
kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua.
Kaikkein tärkeintä raadille oli herkullisuus,
raadin puheenjohtajana toiminut toimituspäällikkö Helena Saine-Laitinen (Maku) kertoo.
Saine-Laitisen lisäksi raatiin kuuluivat
yksikönjohtaja Mikael Fogelholm (Suomen Akatemia), ruokabloggaaja Merituuli
Hemilä (Sillä Sipuli), puheenjohtaja Annamari Jukkola (Lipidi), teknologiajohtaja
Anu Kaukovirta-Norja (VTT), ostojohtaja
Sampo Päällysaho (Ruokakesko), näyttelijä Maria Sid (Svenska Teatern), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
(MTK) ja toimialapäällikkö Anna Vainikainen (ETL).
Kuluttajat ratkaisevat
kilpailun voittajan
Ensimmäistä kertaa Vuoden Tähtituote -kilpailussa kuluttajat ratkaisevat äänestämällä kilpailun voittajan. Kuluttajat kävivät antamassa mielestään merkittävimmälle ja
maistuvimmalle tuoteinnovaatiolle äänensä
21.3.–10.4.2011 osoitteessa www.etl.fi/aanestys. Äänestystulos julkistetaan 3.5.2011
Elintarvikepäivän aikana Helsingin Messukeskuksessa. Julkistamisjuhlassa kuullaan
myös kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan
Wallinin ajatuksia ruokakulttuurista.
Raadin perustelut:
Biokia®-marjatuoteperhe: Kuivattu mustikka, puolukka ja
karpalo, Suklaamustikka, -puolukka ja -karpalo sekä Mustikka-, Puolukka- ja Karpalojauhe, pakkaukset 30–100 g
Kiantama Oy, Suomussalmi, tuotepäällikkö Ville Vasunta,
www.kiantama.fi
Raadin arvio: Monikäyttöinen tuoteperhe, joka hyödyntää
upeasti metsämarjat. Herkullisista tuotevaihtoehdoista löytyy
vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin. Marjajauhe sopii antamaan
makua ja väriä niin jogurttiin kuin leivontaan. Suklaamarjat
ovat makeisille hyvä vastine ja kuivamarjat taklaavat markkinoilta tilaa kuivatuilta hedelmiltä. Lisäpisteitä tyylikkäästä pakkauksesta.
Kanniston Leipomon Piparkakku, pakkaus 210 g
Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo, Helsinki, myyntipäällikkö Kirsi Jääskeläinen, www.kannistonleipomo.fi
Raadin arvio: Hauska ja sympaattinen idea, joka muuttaa
klassisen joululeivonnaisen trendikkääksi ympärivuotiseksi
perinneherkuksi. Rapeassa maultaan mainiossa piparkakussa
on uusi kukan muoto, joka muuttuu sormenpainalluksella kolmeksi pikkusydämeksi. Myös kierrätettävä tuotepakkaus hurmaa kauneudellaan ja toimivuudellaan. Onnistunut kokonaisuus, jossa on vientipotentiaaliakin.
Linkosuon RuisSipsi-tuoteperhe: aito ruis, valkosipuli ja grilli, pakkaukset 150 g
Linkosuon Leipomo Oy, Tampere, tuoteryhmäpäällikkö Leena
Järvenpää, www.linkosuo.fi
Raadin arvio: Terveellinen, maukas ja hauska tarjottava niin
kotona kuin edustustason tarjoiluissa. Kunnioitettava jatkojalostus ruisnapille ja hyvä esimerkki suomalaisesta ruisosaamisesta. Tuotteissa on paljon kuitua ja niitä yhdistää rukiin ryhdikäs maku. Uudenlainen ratkaisu napsimistuotteeksi. Kätevissä pusseissa vaihtoehto moneen makuun.
Tammisen Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa -tuoteperhe: pihvinaudan jauheliha, karjalanpaisti, paistijauheliha, sisäpaistipihvi,
sisäpaistisuikaleet ja ulkofileepihvi, pakkaukset 200–500 g
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa, markkinointipäällikkö
Jari Kousa, www.lihatukku-tamminen.com
Raadin arvio: Vastuullisesti tuotettu kaikkien saatavilla oleva persoonallinen tuote, jonka jäljitettävyys on erinomainen.
Rotukarjan kasvatuksessa huomioidaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Maustamattoman tuoteperheen pihvit sekä
paisti- ja jauhelihat tarjoavat makuelämyksiä sekä vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan. Laadukas lihatuoteperhe ja hyvä tuotekonsepti.
Valio Maito Plus®, pakkaus 1 l
Valio Oy, Jyväskylä, markkinointipäällikkö Tuija Rantanen,
www.valio.fi
Raadin arvio: Supertuote kaikille, etenkin lapsille, urheilijoille ja vanhuksille, jotka tarvitsevat rakennusaineita luustolle ja
lihaksille. Sisältää tavallista maitoa enemmän maidon luonnollista proteiinia, kalsiumia ja d-vitamiinia. Koska maitoa käytetään päivittäin, tällä tuotteella voi vaikuttaa oikeasti ravinnon
saantiin ja kansanterveyteen. Maku kohdallaan! Lisäksi tuotteen säilyvyys ja väri ansaitsevat kiitosta. π
lisätietoja:
www.etl.fi
Juuresten ja muiden kasvisten pesu,
kuorinta, muotoilu, lajittelu, leikkaus,
punnitus, annostelu ja pakkaaminen
tapahtuvat Forsfoodin koneilla ja laitteilla
hygieenisesti ja tehokkaasti.
Fresh Produce Wash
- Apuaine
salaateille, hedelmille ja vihanneksille
- Poistaa tuotteen pinnalta pilaajabakteereita
sekä lannoite- ja torjunta-ainejäämiä
- Lisää tuotteen säilyvyysaikaa
- Ehkäisee tuotteiden värimuutoksia
- Hajuton ja mauton, ei tarvitse huuhtoa pois
- Edullinen käyttää
- Ei sisällä sulfiittia eikä klooria
Kysy meiltä
meilt myös
my s uutuustuotteestamme hedelmille ja omenille.
Edustuksessamme myös: AgriCoat NatureSeal
Forsfood Oy, Ajokkikuja 5, FI-61800 KAUHAJOKI
Puh. 020 7995 885, Fax. 020 7995 870, www.forsfood.fi
• elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen
• koristeluun (usva)
• rakeena ja palana
Woikoskelta myös teolliset
kaasut, elintarvikekaasut,
erikoiskaasut, kaasutarvikkeet sekä kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät.
www.woikoski.fi
Kokkolan hiilidioksiditehdas, puh. 0400-275 511 • (06) 863 6541
e-mail: [email protected] • Pääkonttori, puh. (015) 770 0700
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
23
n T e e m a
Susanna Kariluoto osoitti
väitöskirjatutkimuksessaan, että rukiin
folaattipitoisuuksia voidaan kasvattaa raakaainevalinnalla ja elintarvikeprosesseilla.
Kuva: Tuuli KoivumäKi
loiduissa kasvatuskokeissa vehnälajikkeiden
folaattipitoisuuksissa havaittiin jopa lähes
kolminkertaisia eroja kasvupaikkojen ja satokausien välillä (Kariluoto et al. 2010a). Ympäristötekijät vaikuttivat vehnän folaattipitoisuuteen enemmän kuin perinnölliset tekijät.
Projektissa kartoitettiin myös rukiin, ohran
ja kauran bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuksia ja tutkittiin erilaisten fraktiointimenetelmien soveltuvuutta vehnälle ja rukiille.
Fermentointi ja idätys
tuottavat vitamiineja
Folaatin rikastaminen
bioprosessien keinoin tuo
monia mahdollisuuksia
Mikrobeille ja kasveille luontaista folaattisynteesiä
fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää
uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden
ravitsemuksellisen laadun parantamisessa.
Vuonna 2008 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että rukiin folaattipitoisuuksia voidaan kasvattaa raaka-ainevalinnalla ja elintarvikeprosesseilla (Kariluoto,
2008). Ruisjakeiden folaattipitoisuuksien välillä oli jopa kymmenkertaisia eroja, ja suurimmat pitoisuudet olivat alkiossa sekä lesekerroksissa. Lisäksi väitöskirjan osana tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin rukiin luontaisen folaatin olevan yhtä hyvin hy-
24
väksikäytettävissä kuin valkoiseen leipään
lisätyn synteettisen foolihapon.
VTT:n koordinoimassa monitieteisessä EUhankkeessa Exploiting Bioactivity of European Cereal Grains for Improved Nutrition and
Health Benefits (HEALTHGRAIN) tutkittiin geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta
erityisesti vehnän bioaktiivisiin yhdisteisiin
sekä mahdollisuuksia kehittää viljatuotteita
bioaktiivisten yhdisteiden lähteinä. Kontrol-
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että rukiin hapanleivonnassa käytetyt mikrobit pystyivät tuottamaan merkittäviä määriä folaattia fermentaatiossa. Vaikka osa tutkituista
maitohappobakteereista kulutti folaattia, kulutus oli verrattain vähäistä, eikä näin ollen
juuri vaikuttanut folaattipitoisuuteen. Monet
hiivat sisältävät itsessään runsaasti folaattia
ja syntetisoivat sitä fermentaation aikana vielä lisää. Leivonnassa fermentaation aikana tapahtuva folaattisynteesi kompensoi leivän
paistamisen aikana väistämättä tapahtuvaa
folaattien tuhoutumista, minkä seurauksena
leivässä saattaa olla enemmän folaattia kuin
jauhossa, josta leipä on leivottu.
Myös rukiin idätys nosti folaattitasoja huomattavasti, noin kaksin–nelinkertaisesti. Kun
jyviä sitten lämpökäsiteltiin, folaatista saattoi
tuhoutua jopa yli puolet. Idätettyjen rukiinjyvien folaattipitoisuudet olivat kuitenkin rajunkin prosessoinnin, esimerkiksi autoklaavauksen ja puffauksen tai ekstruusion jälkeen suuremmat kuin idättämättömässä, prosessoimattomassa jyvässä.
Rukiista saatujen kokemusten rohkaisemana erityisen kiinnostuksen kohteenamme on
viime aikoina ollut mikrobien kyky tuottaa folaattia ja muitakin B-ryhmän vitamiineja. Tätä
on tutkittu etenkin FOLAFIBRE-hankkeessa
(Kauran ja ohran märkäprosessit: folaatin ja
assosioituneiden bioaktiivisten yhdisteiden
in situ lisääminen säilyttäen liukoisen kuidun
ravitsemuksellinen laatu), joka kuului vuosina 2006–2010 Suomen Akatemian ELVIRAtutkimusohjelmaan.
Painopiste on ollut suomalaiselle maataloudelle tärkeimmissä viljakasveissa, ohrassa
ja kaurassa, jotka sisältävät runsaasti ravintokuitua ja bioaktiivisia yhdisteitä. Näiden viljojen elintarvikekäytön lisäämiseksi tarvitaan
uusia prosesseja ja tuotesovelluksia. Kauras-
Suomessa merkittävimpiä folaattilähteitä
ovat viljavalmisteet. Niiden osuus
päivittäisestä folaatin saannista on noin
kolmannes. Kasvisten, hedelmien ja
marjojen osuus folaatin saannista on naisilla
noin 30 prosenttia ja miehillä 20 prosenttia.
KuvaT: piRJo HuHTaKangaS
ta tekee mielenkiintoisen myös sen soveltuvuus gluteenittomaan ruokavalioon.
Mikrobikannoissa eroa
Hankkeessa karakterisoitiin ensin viljamateriaalista eristettyjen mikrobien folaatin
tuottoa ja entsyymiaktiivisuuksia. Vertailukantoina oli raskista ja muista elintarvikelähteistä eristettyjä hiivoja ja maitohappobakteereja.
Yleisesti ottaen hiivojen folaattipitoisuudet
olivat suurempia kuin bakteerien. Monet viljasta eristetyt endogeeniset bakteerit tuottivat folaattia enemmän kuin maitohappobakteerit keskimäärin: folaattipitoisuudet maitohappobakteerien solumassassa olivat enimmillään noin 5 μg/g, kun taas joillakin endogeenisillä bakteereilla pitoisuudet olivat jopa
20 μg/g (Kariluoto et al. 2010b).
Mikrobien kyky erittää folaattia soluista
kasvatusalustaan vaihteli huomattavasti.
Maitohappobakteerit pääsääntöisesti kuluttivat folaattia alustasta. Poikkeuksiakin löytyi, mm. Streptococcus thermophilus ja Bifidobacterium bifidum. Hiivoilla folaatti useimmiten pidättäytyi soluihin, kun taas monet endogeeniset bakteerit erittivät folaattia alustaan.
Kantojen välillä todettiin eroja myös vitameerijakaumissa. Vaikka eri vitameerit ovat
todennäköisesti yhtä hyvin ihmiselimistön
hyväksikäytettävissä, niiden stabiilisuuserot
vaikuttavat siihen, kuinka ne kestävät prosessointia, varastointia, ruuanvalmistusta jne, ja
pääsevät toimimaan tehtävissään.
Uusia, vitamiinipitoisia tuotteita
Lupaavimmilla kannoilla tutkittiin folaatin
tuottoa sekä betaglukaania viljapohjaisissa
matriiseissa. Mallastetusta viljasta tehdyissä
velleissä folaattia oli alkujaankin enemmän
kuin lese- tai jauhopohjaisissa malleissa ja
folaatin tuotto fermentaation aikana oli tehokkaampaa. Mallasvellit fermentoituivat nopeammin kuin lese- tai jauhopohjaiset mallit
eikä folaatin optimaaliseen tuottoon tarvittu
sokerilisää.
Vaikka koeasetelmasta onkin matkaa tuotteeksi, tulos oli lupaava: 200 gramman annoksesta mallasvelliä saisi noin 100 μg folaattia, mikä vastaa noin kolmannesta suositellusta päiväsaannista. Myös B12-vitamiinin
tuotto oli tietyissä olosuhteissa merkittävää.
Viljapohjaisen raaka-aineen käsittely mallastuksen ja fermentaation yhdistelmällä mahdollistaa siis runsaasti folaattia ja B12-vitamiinia sisältävien kasviperäisten, laktoositto- >>
Bioprosessoinnilla lisää vitamiineja ruokaan
Monet vitamiinit tuhoutuvat elintarvikeprosesseissa herkästi valon, hapen ja lämmön
vaikutuksesta, joten vitamiinipitoisuuksiin
voidaan vaikuttaa näitä tekijöitä kontrolloimalla. Vesiliukoisia vitamiineja menetetään
myös kypsennyksessä käytettävän veden
myötä. Vitamiineista puhuttaessa prosessoiminen liitetään usein vitamiinien tuhoutumiseen ja hävikkiin ja yleensä jää huomioimatta, että bioprosessoinnilla, kuten fermentaatiolla ja idättämisellä tai näiden yhdistelmillä, vitamiineja voidaan luontaisesti rikastaa.
Myös raaka-ainevalinnalla on suuri merkitys. Viljan jyvässä vitamiinit ovat yleensä
keskittyneet kuorikerroksiin ja alkioon, joten fraktioimalla voidaan saada aikaan vitamiinipitoisuuksiltaan hyvinkin erilaisia
jauhatusjakeita.
Kasvit syntetisoivat monia B-ryhmän vitamiineja idätyksen aikana, mitä voidaan
hyödyntää esimerkiksi viljan mallastuksessa tai palkokasvien idätyksessä.
Fermentaatiota on perinteisesti käytetty
monenlaisten elintarvikkeiden valmistuk-
sessa. Ruisleivän leivonnassa, jogurtin valmistuksessa tai vaikkapa soijapavun fermentaatiossa lähtökohtana ei yleensä ole
vitamiinien tuottaminen, mutta hiivat ja
bakteerit – joko tarkoituksella heräteviljelmän muodossa lisätyt tai raaka-aineiden ja
prosessin mukana kulkeutuneet – saattavat sopivissa olosuhteissa tuottaa huomattavia määriä vitamiineja.
Etenkin maitohappobakteereja on tässä
suhteessa tutkittu paljon, sillä ne ovat yleisesti elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä.
Maitohappobakteereja on pystytty geneettisesti muokkaamaan tietyn vitamiinin kuluttajasta sen tuottajaksi, mutta kuluttajien
asenteet geneettisesti muunneltuja organismeja kohtaan vähentänevät käytännön
sovellusten suosiota.
Bioprosessien yhdistely tarjoaa myös
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Idätetty
viljaraaka-aine, jossa ravintoaineita on entsymaattisesti pilkkoutunut, on monille mikrobeille rikasravinteinen alusta, jossa niiden kasvu sekä vitamiinien tuotto tehostuvat. Bioprosessointia hyödyntäen on mah-
dollista tuottaa vitamiineja sellaisiin elintarvikkeisiin, joissa kyseisiä vitamiineja ei
muutoin esiinny.
Esimerkiksi B12-vitamiinin tärkeimmät
elintarvikelähteet ovat eläinperäisiä tuotteita (maito, liha, kala), minkä vuoksi kasvissyöjille suositellaan B12-vitamiinilisää.
B12-vitamiinia on kuitenkin mahdollista
saada muodostumaan myös kasviperäisiin
tuotteisiin sopivilla mikrobikannoilla ja fermentaatio-olosuhteilla.
Minimal processing -ajattelulla on edelleen paikkansa vitamiinien hävikkien minimoimisessa, mutta näkökulmaa on syytä
laajentaa myös vitamiinien tuoton suuntaan.
Mikrobien kyky syntetisoida vitamiineja
tarjoaakin mahdollisuuksia kehittää uudentyyppisiä elintarvikkeita ja parantaa
elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua.
Bioprosesseilla voidaan vaikuttaa myös
erityisryhmille suunnattujen tuotteiden vitamiinipitoisuuksiin ja saada vitamiineja
muodostumaan sellaisiinkin tuotteisiin,
joissa niitä ei muuten luontaisesti esiintyisi.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
25
n T e e m a
mien ja kauran tapauksessa gluteenittomaan
ruokavalioon sopivien tuotteiden valmistuksen.
Sittemmin olemme tutkineet soijapohjaisten tuotteiden, tofun ja tempen, folaattia yhteistyössä hollantilaisen Wageningenin yliopiston elintarvikemikrobiologian laboratorion kanssa. Soijasta valmistetaan maitovalmisteita tai lihaa jäljitteleviä ja korvaavia
tuotteita, ja suomalaistenkin markettien valikoimista löytyy useita soijatuotteita.
Raaka-aineina voitaisiin mahdollisesti
käyttää myös kotimaisia palkokasveja. Tempe
on perinteinen indonesialainen fermentoitu
tuote, joka valmistetaan keitetyistä soijapavuista, joihin siirrostetaan Rhizopus-hometta
sisältävä heräteviljelmä. Vaikka papujen liotus ja keittovaiheet tuhosivat osan folaatista,
fermentaation aikana syntetisoitui folaattia
niin, että optimaalisissa olosuhteissa kypsennetyn tempen folaattipitoisuus oli suurempi
kuin soijapavuissa.
Enemmän folaattia, vähemmän
gluteenia
Keliaakikoilla on huomattava folaatinpuutoksen riski, sillä gluteenittomassa ruokavaliossa kotimaisia viljoja on korvattu gluteenittomilla tuotteilla, jotka sisältävät monesti vähemmän folaattia kuin gluteenia sisältävät
vastineensa. Leivän ja viljatuotteiden kulutuksen vähentäminen johtaa osaltaan vähäisempään folaatin saantiin. Lisäksi ohutsuolen limakalvon tulehdus heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Gluteenittomien valmisteiden folaattipitoisuuksia nostamalla voitaisiin merkittävästi parantaa keliaakikoiden folaattistatusta.
Tutkimusryhmässämme tehdyssä maisterin tutkielmassa (Kinni 2010) osoitettiin, että
riisijauhossa ja etenkin tärkkelyspohjaisissa
jauhoseoksissa folaattipitoisuudet olivat verrattain vaatimattomia, kun taas osa gluteenittomista valmisteista, mm. tattarituotteet ja
perunahiutale, osoittautuivat hyviksi folaattilähteiksi.
Vaihtoehtoisten gluteenittomien (pseudo)
viljojen käyttäminen leivonnassa kasvatti
leipien folaattipitoisuuksia: joissakin tutkimukseen valituissa tattarileivissä oli yhtä
paljon folaattia kuin ruisleivässä, jota yleisesti pidetään hyvänä folaatin lähteenä.
Koeleivonnassa valmistettiin kauraleipiä
käyttäen riisi- ja kvinoapohjaisia kuivaraskeja ja testattiin sekä suoraleivonnan että pidennetyn hiivafermentaation vaikutusta.
Kaura on jo sinällään folaatin kannalta hyvä
lisä gluteenittomassa ruokavaliossa, ja pidennetty hiivafermentaatio lähes kaksinkertaisti leipien folaattipitoisuudet suoraleivontaan verrattuna.
Ilman prosesseja raaka-aineiden ravitsemukselliset ja mahdolliset terveyttä edistävät
vaikutukset eivät välity tuotteisiin ja sitä myötä kuluttajalle. Mikrobeille ja kasveille luon-
Folaatilla monia terveysvaikutuksia
Folaatti osallistuu dNA:n ja RNA:n synteesiin sekä aminohappojen metaboliaan. Biologisissa materiaaleissa folaatit esiintyvät
useina vitameereina, joihin on kuljetettavan
hiiliyksikön lisäksi kiinnittynyt yksi tai useampi glutamyylitähde. Vitamiinivalmisteissa ja elintarvikkeiden vitaminoinnissa yleisimmin käytetty vitameeri on foolihappo eli
pteroyylimonoglutamiinihappo.
Folaattia tarvitaan normaaliin kasvuun ja
kehitykseen, ja puutosoireet näkyvätkin ensin nopeasti jakautuvissa soluissa: punasoluissa, ruuansulatuskanavassa ja hermokudoksessa. Folaatin puutteen tunnusomaisin oire on megaloblastinen anemia, jossa
punasolut ovat suurentuneet dNA:n synteesin ja tuman kypsymisen häiriöidyttyä.
Sikiönkehityksessä folaatin puute aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia, hermostoputken sulkeutumishäiriöitä (NTd),
joihin lukeutuvat eriasteiset selkärankahalkiot ja anenkefalia, jossa aivojen kehitys on
vakavasti häiriintynyt ja joka johtaa sikiön
tai vastasyntyneen kuolemaan.
26
On pitävästi todistettu, että folaatin
saannin turvaaminen alkuraskaudessa,
mieluiten jo ennen hedelmöittymistä, suojaa hermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
Tämän lisäksi riittävän folaattisaannin on
osoitettu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä joidenkin syöpätyyppien,
etenkin paksusuolen syövän, riskiä. Joissakin tutkimuksissa folaatin on todettu myös
hidastavan ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja vähentävän riskiä sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.
Folaatin saantia lisättävä
Folaatin saantisuositus aikuisille on 300
μg/vrk ja hedelmällisessä iässä oleville naisille 400 μg/vrk. Saanti jää alle suositusten
– naisilla 210–226 μg vuorokaudessa ja
miehillä 243–270 μg vuorokaudessa. Folaatti onkin d-vitamiinin ohella toinen niistä
vitamiineista, joita saadaan ravinnosta liian
vähän (Paturi et al. 2008). On arveltu, ettei
folaatin optimaalisia terveysvaikutuksia
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä
Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi
saavuteta edes suositusten mukaisilla
saantitasoilla.
Lisähaasteensa sikiön terveyden turvaamiseen tuo suunniteltujen raskauksien pieni
osuus kaikista raskauksista (noin puolet)
sekä hermostoputken kehittyminen jo raskauden ensimmäisen kuukauden aikana,
jolloin nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana. Suomessa onkin herätetty
keskustelua suositusten päivittämisestä ja
foolihappolisästä raskautta suunnitteleville
(Stefanovic ja Nieminen 2010).
Useissa maissa on päädytty viljavalmisteiden lakisääteiseen vitaminointiin NTdtapausten vähentämiseksi. Mm. USA:ssa
jauhoja on vitaminoitu jo vuodesta 1998
lähtien. Synteettisen foolihapon käytön pitkäaikaisvaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa, ja huolta on herättänyt erityisesti foolihapon kyky peittää B12-vitamiinin puutosoireita sekä mahdollinen syöpää edistävä
vaikutus.
Suomessa merkittävimpiä folaattilähteitä ovat viljavalmisteet, joiden osuus päivit-
Ravintotaitajia
K-kauppoihin
taista folaattisynteesiä fermentaatiossa ja idätyksessä voidaan hyödyntää uudenlaisten elintarvikkeiden kehittämisessä ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamisessa. π
Susanna Kariluoto
yliopistonlehtori, ETT
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Elintarvikekemia
Helsingin yliopisto
susanna.kariluoto(at)helsinki.fi
Tutkimusryhmän jäsenet Helsingin yliopistossa:
elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/elintarvikekemia
yliopistonlehtori Susanna Kariluoto
eTm minnamari edelmann
dosentti anna-maija lampi
professori vieno piironen
elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos/viljateknologia
yliopistonlehtori Jussi loponen
yliopistonlehtori Tuula Sontag-Strohm
professori Hannu Salovaara
Biotieteiden laitos/Yleinen mikrobiologia
dosentti matti Korhola
viitteet ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajalta.
täisestä folaatin saannista on noin kolmannes. Toinen tärkeä
lähde on kasvisten, hedelmien ja marjojen ryhmä, joiden osuus
folaatin saannista on naisilla noin 30 % ja miehillä 20 % (Paturi et al. 2008). Koska Suomessa ei toteuteta lakisääteistä folaattitäydennystä ja koska viljatuotteet ovat tärkein folaattilähde ravinnossa, viljaperäisten elintarvikkeiden folaattipitoisuuksien luontaisella rikastamisella on huomattavia vaikutuksia folaatin saantiin.
Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastolla on jo pitkään tutkittu kuidun kanssamatkustajia eli vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka osittain selittävät lukuisissa
tutkimuksissa todettuja ravintokuidun myönteisiä terveysvaikutuksia.
Rukiista makua pienestä pitäen. Kuva: SuSanna KaRiluoTo
K-instituutin järjestämä K-ravintotaitaja-valmennusohjelma on tuottanut
jo noin 300 ravitsemuksen ja ruokavalioiden erityisosaajaa K-kauppoihin.
Lisäksi ohjelmaan on ilmoittautunut noin 300 uutta opiskelijaa.
Valmennuksen avulla kaupan henkilökunta voi syventää osaamistaan
ja opiskella itselleen ylimääräisen pätevyyden. K-ravintotaitaja saa koulutuksessa myös ohjeet siihen, kuinka hän voi tukea kaupan muuta henkilökuntaa vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ruokavalioon liittyvissä
asioissa.
K-ravintotaitajaksi opiskellaan itsenäisesti verkossa sekä omassa kaupassa perehtymällä jokapäiväisiin palvelutilanteisiin. Ruokavalio-osaajan itseopiskelupakettiin sisältyy tietoa terveellisestä ruokavaliosta sekä
tyypillisimmistä erikoisruokavalioista, joita kaupassa tulee hallita, kuten
keliakia ja diabetes.
Koulutuksen suorittanut osaa vastata asiakkaiden kysymyksiin, jotka
liittyvät erilaisiin ruokavaliotuotteisiin, hyvinvointiin sekä monipuoliseen
ja terveelliseen ruokaan. Hän ymmärtää myös eri kulttuurien ja uskontojen ruualle asettamia vaatimuksia. K-ravintotaitaja erottuu kaupasta Kravintotaitaja-rintanapin avulla.
Apetit IPM-viljelyyn
Apetit-vihannekset tuotetaan tulevaisuudessa IPM-viljelyn (Integrated
Pest Management) periaatteiden mukaisesti. Viisaasti valituilla ja oikeaaikaisilla viljelytoimenpiteillä parannetaan entisestään tuotteiden laatua
ja vähennetään viljelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2009 NAPPI-työryhmän
miettimään ehdotusta torjunta-aineiden kestävän käytön kehittämiseksi. Ehdotus julkistettiin 18.3.2011.
Apetit on tehnyt laajaa yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa ja kerännyt järjestelmällisesti tietoa torjunta-aineiden käytöstä sopimusviljelijöidensä keskuudessa suomalaisen viljelyn kehittämiseksi.
– Apetit on kouluttanut sopimusviljelijänsä toimimaan integroidun
kasvinsuojelun eli IPM-viljelyn mukaan. Se on avain kestävään kasvinsuojeluaineiden käyttöön. He ovat jo omaksuneet viljelytapoihin liittyviä,
biologisia, mekaanisia, fyysisiä ja muunlaisia ympäristöä vähemmän rasittavia menetelmiä torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi, MTT:n erityistutkija Kari Tiilikkala kertoo.
Apetit on huolehtinut jo vuosia IP-järjestelmän avulla siitä, että vain
testatut lajikkeet hyväksytään koulutettujen sopimusviljelijöiden viljeltäviksi. Myös IPM-järjestelmän perusvaatimuksiin kuuluu, että kasvinsuojelutoimenpiteisiin ryhdytään vain tarvittaessa. Pelloilla ei harjoiteta
ennaltaehkäisevää torjunta-aineiden käyttöä, koska viljelijät tarkkailevat
säännöllisesti kasvustoa ja tuholaistilannetta.
– Apetit-viljelijät ovat vapaaehtoisesti keränneet käyttöömme datan,
joka on ainutlaatuinen eurooppalaisittainkin. Sen ansiosta Apetit-tuotteiden kohdalla ei olla enää tilanteessa, jossa vain mitataan kasvinsuojeluaineiden jäämäriskejä. Nyt terveys- ja ympäristöriskejä voidaan määrätietoisella työllä hallita laatujärjestelmien edellyttämällä tavalla, Tiilikkala toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama NAPPI-työryhmä aikoo esittää, että kaikki suomalaiset viljelijät velvoitetaan toimimaan IPM-periaatteiden mukaisesti vuodesta 2014 alkaen.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
27
n T e e m a
Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa
käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän
Kymijoen Ravintopalvelut Oy ottaa käyttöön elokuussa tuotannonohjausjärjestelmän
ensimmäisenä suomalaisena suurkeittiönä.
– Tämä on teollista toimintaa, jota pitää ohjata teollisuuden välineillä. Aiomme olla
Suomen kustannustehokkain ammattikeittiö, toimitusjohtaja Riitta Valkeapää perustelee.
Kymijoen Ravintopalvelut Oy ei ole sattumalta edelläkävijä. Viime syksynä Kotkassa
aloitti upouusi keskuskeittiö, jossa jo kolmannes kouluruuasta tehdään kylmävalmistuksena.
Toimitusjohtaja Riitta Valkeapään teollisuustausta on vauhdittanut tuotannon tehostamistoimia. Hän on työskennellyt Partekilla
myynti-insinöörinä ja tuote-, vienti-, henkilöstö- ja laatupäällikkönä sekä EU-hankeasiamiehenä ja metallin toimialapäällikkönä Kotkan-Haminan seudun yrityspalvelussa. Koulutukseltaan Riitta Valkeapää on koneinsinööri, mutta hän on suorittanut myös MBAtutkinnon.
Kylmä- ja lämminvalmistus
rinnakkain
Kymijoen Ravintopalvelut Oy:llä on kolme valmistuskeittiötä. Keskuskeittiö Kapyysin lisäksi ruokaa tehdään Pohjois-Kymen sairaalan
keittiössä sekä yhdessä vanhustenpalvelutalossa arkisin. Jakelukeittiöitä on 33 ja toimipisteitä lähes 300. Kapyysi palvelee koko Kotkan aluetta sekä yhtä haminalaista asiakasta.
Arkisin valmistuu noin 10 000 ateriaa, joista
pääosa menee kouluihin.
– Kotkassa pisin toimitusmatka on noin 20
kilometriä, ja Haminaan on 35 kilometriä, eli
alue on melko tiivis, Valkeapää selvittää toimialuetta.
Kapyysissä on rinnakkain kaksi tuotantolinjaa: kylmä- ja lämminvalmistus. Kylmävalmistuksessa työskentelee kolme työntekijää
ja lämpimän keittiön puolella 11.
– Kylmävalmistusta ei ole viikonloppuisin,
mutta tarkoituksena on siirtyä yhä enemmän
kylmävalmistukseen: kylmäpuolelle voidaan
asentaa vielä kolme pataa lisää. Kylmäkeittiö
on tulevaisuuden keittiö, Riitta Valkeapää sanoo.
Tuotannossa kokki ei saa muuttaa reseptiä
mitenkään, vaan vastaa siitä, että lopputulos
on halutunlainen.
28
– Esimerkiksi erilainen kaali saattaa muuttaa kaalilaatikon lopputuloksen vetiseksi. Kokin pitää 20 minuutissa ratkaista, mitä hän
voi tehdä, jotta kaalilaatikosta saadaan hyvää. Kokki voi myös antaa tuotekehitykselle
vinkkejä reseptien tekoa varten, Valkeapää
kertoo.
Kapyysissä raaka-aineet kulkevat varastosta satsituksen kautta kokin työpisteeseen, eli
kokin ei tarvitse käydä varastossa lainkaan.
Tuotekehitys on tällä hetkellä pullonkaula,
koska toisen tuotekehittäjän paikalle ei ole
saatu pätevää ammattilaista.
Työntekijöiden keski-ikä on Kotkassa noin
49 vuotta, mutta Riitta Valkeapää ei harmittele korkeahkoa keski-ikää.
– Olen tyytyväinen koulutettuihin, vastuuntuntoisiin, kokeneisiin työntekijöihin. Nuoremmalla polvella saattaa olla hyvin alhainen
stressinsietokyky, mutta jokaisen pitää kan-
taa vastuu omasta työstään. Olemme EteläKymenlaakson vuoden 2010 oppisopimuskouluttaja. Yhtiössä on neljän viimeisen vuoden aikana suoritettu kaikkiaan 27 tutkintoa.
Oppisopimustutkinnoilla pätevöidyttiin logistiikkaan, esimiestaitoihin, ruuanvalmistukseen ja erityisruokavalioihin.
Hyvät tilat, automatisointi kesken
Kapyysin suunnitelmat valmistuivat vuonna
2007, mutta sitä päästiin rakentamaan vasta
marraskuussa 2009. Toiminta alkoi uusissa
tiloissa viime syksynä.
– Meillä on nyt hyvät tilat ja laitteet. KeskiSuomen keskussairaala ja me taidamme olla
ainoita julkisen puolen ammattikeittiöitä, joilla on omat koneet ja laitteet, Riitta Valkeapää
kiittää.
Tuotannon automatisointi on kuitenkin
kesken. Tänä vuonna työllistää eniten tuotan-
Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen
perustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämisyhtiö.
Millainen tuotannonohjausjärjestelmä?
Viime syksynä Kotkassa aloitti uusi
keskuskeittiö, jossa jo kolmannes
kouluruuasta tehdään kylmävalmistuksena.
Kuvassa ravitsemistyöntekijä Tuula
Eerikäinen puhdistaa patoja.
KuvaT: KaRi KaRppanen
Tuotannonohjausjärjestelmän avulla Kapyysin ateriatuotannon valmistus- ja toimitusprosessi automatisoidaan. Reseptien kustannussimulaatioiden (raaka-aine-,
elintarvike-, laite- ja henkilöstöresurssien
kustannukset) avulla tuotekustannusten
hallinta on nopeaa.
Toiminnanohjausjärjestelmän ytimenä
ovat logistiikan, tuotannonohjauksen, oston ja materiaalihallinnon toiminnot. Järjestelmä sisältää omavalvonnan, työvuorosuunnittelun ja ruokalistojen hallinnan,
ja se on integroitu mm. Sinfokseen ja Fineliin.
Mitä hyötyä?
nonohjausjärjestelmän sisäänajo. Se otetaan
käyttöön elokuun alussa kahden kuukauden
siirtymäajalla. Riitta Valkeapää odottaa, että
tuotannonohjaus kattaa myös laatuohjelman,
vaikuttaa merkittävästi ostotoimintaan, helpottaa työaikasuunnittelua, auttaa taloushallintoa ja tehostaa toimitusvarmuutta.
Ruokalistalta voi valita sopivimmat ateriavaihtoehdot, tehdä tilauksen ja antaa palautetta järjestelmän kautta soittamisen tai sähköpostin sijasta.
– Omat prosessit pitää olla mietittynä. Ei
riitä, että on vain kokkeja, vaan pitää ymmärtää, miten järjestelmät toimivat tehokkaasti.
Meillä on yhdeksän vuotta aikaa maksaa 11,5
miljoonan euron keittiöinvestointi takaisin,
Valkeapää kertoo ja lisää.
– Seuraava tavoite on sertifioida koko toiminta, ja tuotantoon on haettu patenttia viime elokuussa.
Myös kuljetusten optimointi on harkinnassa, koska nykyinen järjestelmä on ”kökkö” ja
kilpailutusajat liian pitkiä.
• Hygienia,
turvallisuus ja
vastuullisuus
• lihateollisuus
Toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta
tiedonkulku tehostuu. Esimerkiksi tieto
vastaanotetuista tilauksista on samaan
aikaan, reaaliaikaisesti, niin varastossa
kuin keittiössäkin. Kaikki keittiön koneet
ja laitteet liitetään yhteen ethernet-verkolla.
– Etsimme sopivaa järjestelmää, sillä logistiikka pitää saada kuntoon.
Myös tarratulostintoimittajan kanssa keskustellaan, ja käsipäätteet hankitaan varaston lukemista varten.
Ateriapalveluille kehittämisyhtiö?
Riitta Valkeapää ehdottaa, että Suomeen perustetaan ateriapuolelle kuntien kehittämisyhtiö kuten ICT-palveluillekin.
– Seuraava vaihe on ilman muuta kehittämisyhtiö, jossa ovat mukana julkisen alan ammattikeittiöt. Miksi jokaisen kunnan pitäisi
Johtaminen helpottuu, kun saman järjestelmän kautta voidaan nähdä esimerkiksi varaston tilanne suhteessa valmistukseen tarvittavien tuotteiden määrään.
Lähettämön tilannetta ja tuotteiden toimitusta voidaan seurata ja tarvittaessa reagoida äkillisiin muutoksiin esimerkiksi lisäämällä tuotantomäärää tai työvoimaa.
Toiminta tehostuu kokonaisuudessaan,
mikä säästää myös kustannuksia ja mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvatuksen tarvittaessa. Järjestelmän avulla työn
tuottavuus paranee, koska manuaalisesti
tehtäviä työvaiheita poistuu ja prosessit
virtaviivaistuvat.
Toiminnan tehostumisen myötä työntekijä voi keskittyä olennaiseen, esimerkiksi
ruuanlaittoon. Tuotannonohjausjärjestelmä parantaa myös asiakasturvallisuutta;
esimerkiksi yksittäisen ruoka-annoksen
valmistusketju on helposti jäljitettävissä.
Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaa
suomalainen ohjelmistoyhtiö digia.
kehittää omat reseptit, tuotannonohjausjärjestelmät jne, Valkeapää ihmettelee.
Hän kysyy, missä julkisissa keittiöissä noudatetaan takuuvarmasti ravitsemussuosituksia.
– Kalaa on kerran viikossa ja tarjolla ruisleipää, mutta suolat ovat yläkantissa. Kunta-asiakkaiden pitäisi pystyä todentamaan, että ravintoarvot ovat kohdallaan kaikissa asiakassegmenteissä, Valkeapää pohtii. π
Pirjo Huhtakangas
TEEmanumErO ilmEsTyy 27.5.
lisäjakelu Eläinlääkäripäivillä
Varaa PaiKKa ilmOiTuKsEllEsi 20.4. mEnnEssÄ!
infoteam Oy
Puh. (09) 441133, [email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
29
n T e e m a
Matti Malinen ja ohjelmistosuunnittelija
Kimmo Tuppurainen paikallistavat
prosessista häiriön Kuavan kehittämän
ohjelmiston avulla. Kuva: JaniiKa vilKuna
linnettavissa. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi valmistuksen raaka-aineiden vaihtelu ja optimaalinen käyttö energiansäästö- ja
tehostuskysymysten lisäksi.
– Vaikka se oudolta tuntuukin, ovat maku
ja rakenne varmasti parametrisoitavissa. Tuotamme malleilla nopeasti monenlaisia syyseuraussuhteita, jotka tuovat arvokasta lisätietoa prosessiin.
Säästä ja tehosta
mallintamalla
Prosessimallinnus tarjoaa ratkaisuja
tehokkaampaan suunnitteluun, tuotekehitykseen,
kustannussäästöihin ja kilpailukyvyn lisäämiseen.
Tarkistamalla tuotantolinjan ja laitteiden toimivuutta voidaan parantaa niin tuotteen kuin
tuotannon laatua. Prosessimallinnus ja -simulointi auttavat teollisuuden toimijoita ratkaisemaan energia- ja laatukysymyksiä.
– Jo pienillä muutoksilla tai säädöillä voidaan säästää paljon resursseja ja toimia ympäristöystävällisemmin. Mallinnamme eri
teollisuudenaloille tuotantolaitteiden toimintaa, keräämme dataa ja analysoimme sitä. Lopulta luomme asiakkaalle sopivan analysointitai simulointituotteen käyttöliittymineen.
Viemme työmme aina prosessimallinnuksesta
käytäntöön tuotantolinjoille saakka, kertoo
Kuava osakeyhtiön toimitusjohtaja Matti Malinen.
Mallinnus paljastaa pullonkaulat
Prosessimallinnuksen avulla huomataan säätöä tarvitsevat pullonkaulat tuotannossa. Ne
voivat ajan kuluessa aiheuttaa ongelmia, tuhlata raaka-aineita ja energiaa tai kuluttaa laitteistoa loppuun ennenaikaisesti.
Kuavan työntekijät tarjoavat teollisuuden
käyttöön matemaattisen, kemiallisen ja fysikaalisen osaamisensa samassa paketissa laskennallisen teknologian keinoin. Näin voidaan simuloida yksittäisen laitteen tai kokonaisen tuotantolinjan toimintaa.
30
– Esimerkiksi sekoitussäiliöiden virtauksia
mallinnetaan. Niistä analysoidaan, millä kierroksilla laite sekoittaa parhaiten tuottavuuden, tehojen, kestävyyden sekä energiankulutuksen kannalta. Elintarviketuotannossa
voidaan miettiä muun muassa kuivatuksen ja
jäädytyksen prosesseja kannattavammiksi ja
energiaa säästävämmiksi samalla lopputuotteen rakennetta yhä parantaen, Malinen kertoo.
Kuava toimii tuottavuus-, tehokkuus-, laatu- ja energiakysymysten lisäksi laitteiden
tuottaman melun paikallistamisen parissa.
Malinen muistuttaakin, että melu ei ole terveyshaitta ainoastaan ihmiselle.
– Tuotannossa syntyvä melu aiheuttaa
usein värähtelyä ja rasitusta koneistoon.
Tämä voi lyhentää laitteiden käyttöikää.
Kokonaisuus ratkaisee
Tarpeita mallinnukselle syntyy usein tilanteessa, jossa tietty tuotantolinja toimii loistavasti kahden tuotteen valmistuksessa, mutta
kolmannen tuotteen tuotannossa esiintyy ongelmia. Selvityksen alkaessa otetaan käyttöön kaikki olemassa oleva data kyseisen
tuotteen valmistusprosessista, ja lisää kerätään tarpeen vaatiessa.
– Mallinnus aloitetaan sovittamalla nykyisen toiminnan tunnetut tulokset mallin pohjaksi. Tämän jälkeen pystytään testaamaan,
miten laitteet reagoisivat vaikkapa uudentyyppisiin virtauksiin ja kierroksiin. Tietokoneella tehtävällä mallinnuksella voi välttyä
laajoilta tuotantolinjojen testiajoilta, jotka
johtavat usein kalliisiin hylkyjäännöksiin, kertoo Malinen.
Tuotannon ongelmakohdat ovat osa suurempaa kuvaa. Toimintoja tulisi Malisen mukaan analysoida kokonaisuuksina, koska ongelmat ovat aina multifysikaalisia.
– Kauppojen hyllyillä ei ole olemassa taianomaista valmista mallinnusohjelmaa tai räätälöityjä ohjelmistoratkaisuja kokonaisvaltaisen
tuotannon prosessien analyysiin. Teemme
Elintarvike koostuu numeroista
Mallinnuksesta on apua toiminnan suunnittelussa ja kilpailukyvyn kohentamisessa kaikilla teollisuudenaloilla.
– Vaikka ala vaihtuu, pysyvät luonnontieteelliset lainalaisuudet samoina. Työskentelemme hyvin moninaisissa toimintaympäristöissä aina lääketieteen ultraäänikirurgiasta
paperin tuotantoon, Malinen selventää.
Elintarviketeollisuudenkin ilmiöt ovat mal-
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Sekoitussäiliön toiminnan simulointi.
Kuva: numeRola oY
Bureau Veritas Certification on elintarviketurvallisuuden
sertifiointien markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Suomessa jo yli
60 elintarvikealan yritystä on valinnut Bureau Veritas Certificationin
yhteistyökumppanikseen.
Ohjelmistolla voidaan analysoida mittauksia ja prosesseja.
Kansainvälisesti akkreditoidut sertifiointipalvelumme
elintarviketeollisuudelle:
ISO 22000, FSSC 22000, GMP+, ISO 9001, ISO 14001, SA 8000 ,
BRC, IFS, FAMI-QS, MSC-COC, GlobalG.A.P
Bureau Veritas tarjoaa myös monipuolisia koulutuspalveluita.
mallin aina itse asiakkaan tarpeeseen kehitettynä räätälöidyillä
käyttöliittymillä varustettuna.
Mallinnuksesta on usein apua suuriin laiteinvestointeihin ja
-hankintoihin. Viimeistään hankintojen yhteydessä tuotantoa
kannattaa analysoida tarkasti. Vaikka joku tuotantoon liittyvä
uutuuslaite on ominaisuuksiltaan loistava, sen toiminta osana
vanhaa tuotantolinjaa kannattaa testata.
– Tuotantolinja kannattaa mallintaa kokonaisuutena ja analysoida uuden laitteen toimivuus ja sopivuus niin lopputuotteen laadun kuin resurssikysymysten valossa. Simuloinnin
avulla voidaan vertailla eri tarjoajien laitevaihtoehtoja juuri kyseiseen tuotantolinjaan. Näin asiakas saa puolueettoman ja
faktoihin perustuvan tiedon siitä, mikä laite prosessiin sopisi
parhaiten, Malinen sanoo.
Järjestämme Elintarviketurvallisuusjärjestelmän johtava arvioija
-koulutuksen Helsingissä 9.-13.5.2011. Tule mukaan kehittämään
ISO 22000 osaamistasi!
Toimistomme Suomessa:
Bureau Veritas Certification Finland
Hermannin Rantatie 10, 00580 HELSINKI
www.bureauveritas.fi
Yhteydenotot sertifioinneissa:
[email protected]
puh. 010 830 8641
Yhteydenotot koulutuspalveluissa:
[email protected]
Puh. 010 830 8649
Pienikin muutos kannattaa
Kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan usein parantaa olemassa olevan kapasiteetin ja laitteiston hyödyntämisen tehostamisella tai pienellä kehittämisellä.
– Usein lähtötilanne on se, että sama tuote on tuotettu samalla tavalla jo useita vuosia. Sitten yllätytään iloisesti, kun
huomataan, että pienellä säädöllä syntyy säästöjä ja toimintaa
voidaan tehostaa laadusta tinkimättä, Malinen hymyilee.
Simulaattorien avulla voidaan analyysin lisäksi harjoitella
uuden laitteiston käyttöönottoa ja olemassa olevien linjojen
ongelmatilanteiden hallitsemista sekä kouluttaa uusia teollisuuden työntekijöitä. π
Teksti: Janiika Vilkuna
Yhteistyötä osaamiskeskusohjelman kanssa
Kuava Oy toimii useilla teollisuudenaloilla. Yhtiön toimintaa on kehitetty Kuopion alueen osaamiskeskuksen
yrityshautomossa ja laajennettu osaamiskeskusyhteistyössä elintarvike- ja ympäristöaloille. Yritys on lisäksi
osallistunut kansallisen Elintarvikekehityksen klusterin
Advisory Board -toimintaan.
lisätietoja: www.kuava.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
31
n T e e m a
Ravitsemussuositusten noudattaminen parantaisi
kansanterveyttä
Ku
va
:
lei
pä
Tie
do
Tu
S
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan
80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % tyypin 2
diabeteksesta olisi ehkäistävissä hyvillä elintavoilla: tupakoimattomuudella, terveellisellä
ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla. Osittain elintapasairauksia ovat
myös monet syövät, allergiat, masennus ja
muistisairaudet.
Kaikkien elintapasairauksien ehkäisyyn sopii samanlainen terveellinen ruokavalio, joka
perustuu täysjyväviljaan, runsaaseen kasvis-,
marja- ja hedelmämäärään ja kohtuulliseen
määrään eläinkunnan tuotteita ja kalaa. Rasvojen pitäisi olla pääosin pehmeitä kasvirasvoja. Sokeria, kovia rasvoja ja valkoista viljaa
tulisi rajoittaa.
Huomattavaa säästöä
Terveellisellä ruokavaliolla voitaisiin huomattavasti vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, jotka vuonna 2008 olivat Suomessa yhteensä noin 15, 5 miljardia euroa eli
noin 8,4 % bruttokansantuotteesta.
Lihavuuden aiheuttamiksi kustannuksiksi
on vuonna 2009 arvioitu 190 miljoonaa euroa,
tupakoinnin ja alkoholin aiheuttamiksi kustannuksiksi 246 ja 123–226 miljoonaa euroa.
Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1350
miljoonaa euroa. Sydän- ja verisuonisairauksien (SV) suorat hoitokustannukset ovat vuosittain arviolta 918 miljoonaa euroa.
Liiallinen suolan käyttö aiheuttaa 150–250
miljoonan euron kulut vuodessa. Päällekkäisyyksien vuoksi kustannuksia on vaikea eritellä täsmällisesti, eikä ruokavalion osuutta
tietenkään voida erikseen arvioida.
Ennenaikainen kuolleisuus vähenee
Käsityksen ruokavaliomuutoksen kustannustehokkuudesta voi kuitenkin saada tarkastelemalla, miten paljon ruokavaliolla voidaan
vaikuttaa ennenaikaiseen kuolleisuuteen.
Yleisesti ottaen terveellinen ruokavalio
vähentäisi kuolleisuutta 15–30 % eri
puolilla maailmaa ja erityisesti vähenisi kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin (Kant 2010).
Perinteisen Välimeren ruokavalion on osoitettu vähentävän kokonaiskuolleisuutta, kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin, rappeuttaviin hermosairauksiin ja aivohal-
kommentti:
Kulttuuri ja valtiovalta
ohjaustekijöinä
Lapsuudessa muodostuneet ruokatottumukset estävät aikuisia muuttamasta tottumuksiaan. Tämä näkyy pitkissä interventioissa, joissa koehenkilöt yleensä kykenevät muuttamaan ruokatottumuksiaan ensimmäiset 6–12 kk, mutta myöhemmin koehenkilöt palaavat aikaisempiin tottumuksiinsa. Hyvä ravitsemus- ja terveystietämys
vaikuttaa positiivisesti ruokavalion laatuun. Terveellisen ruokavalion noudattamiseen jatkuvasti tarvitaan hyvää itsehillintää, itse koettua pystyvyyttä muutokseen
(self-efficacy) ja korkeaa käsitystä muutoksen tehokkuudesta.
Kulttuuri vaikuttaa, mitä tuotteita ylipäänsä pidetään syötävinä ja mitkä elintarvikkeet ovat arvostettuja. Kulttuuri vaikuttaa myös, milloin ja millaisia yhdistelmiä
syödään ja keiden kanssa syödään. Seurassa syödään eri lailla kuin yksin, juhla-ateriat
poikkeavat arkiaterioista, eri ikäryhmät
syövät eri tavoin. Yksilölliset erot maistamisessa, haistamisessa, itseluottamuksessa
ja suhtautumisessa uusiin asioihin vaikuttavat ruuan valintaan.
Syöminen on myös tapa ilmaista itseään
ja osoittaa esimerkiksi eettisiä ja ympäristöarvoja. Mistä löytyvät edelläkävijät, josta
nostavat yleisesti ruuan ja erityisesti terveellisen ruuan arvostusta?
Taloudelliset ja poliittiset tekijät vaikuttavat elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan, mutta runsaasti ravintoaineita sisältävä ruoka ei aina ole kallista (esim. täysjyvävilja, juurekset jne.). Valtiovalta voi vaikuttaa hintoihin ja saatavuuteen erilaisilla ohjauskeinoilla kuten tuilla ja verotuksella.
Erityisesti suolan saannin vähentämisessä
valtion toimenpiteet voivat olla ratkaisevia.
Päättäjien arvot, asenteet ja tietämys ovat
siis avainasemassa.
Raija Tahvonen
32
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 Kehittyvä
Elintarvike 2/2011 II www.kehittyvaelintarvike.fi
Hunaja on EU-valvottu
luonnontuote
vauksiin. Myös lievien muistihäiriöiden riski
on pienempi (Sofi et al. 2010, Fung et al.
2009). Terveellinen ruokavalio vaikuttaisi
terveydenhuollon kustannuksiin myös epäsuorasti parantamalla ympäristön tilaa,
mikä puolestaan heijastuu takaisin ihmisten
terveyteen (Friel et al. 2009, Lock et al. 2010,
Macdiarmid et al. 2011.
Englannissa mallinnusohjelma osoitti,
että virallisten ravitsemussuositusten noudattaminen vähentäisi vuosittain noin
33 000 ennenaikaista kuolemaa. Jo pelkkä
kasvisten ja hedelmien riittävä käyttö puolittaisi luvun (Scarborough 2010). Ruotsissakin
on vastikään todettu selkeä ero kuolleisuudessa ravitsemussuosituksia hyvin tai huonosti noudattavien henkilöiden välillä (Kaluza et al. 2009).
Viimeisimmän amerikkalaisen kuitututkimuksen mukaan runsaskuituinen ruokavalio vähensi yhdeksän vuoden seuranta-aikana merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta ja
riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin, tulehduksiin ja hengityselinsairauksiin. Erityisesti täysjyvävilja näytti vähentävän kuolleisuutta (Park et al. 2011).
Loppuvuodesta 2010 julkaistun EPIC-raportin mukaan kasvisten kulutuksen lisääntyminen 80 g päivässä vähentää SV-tautikuolemia neljä prosenttia vielä kulutuksen
ollessa tasolla 640 g päivässä, mikä on tutkimuksen maksimimäärä (Crowe et al. 2011).
Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa kasviksia syödään jopa 800 g tai enemmän päivässä. π
Raija Tahvonen
professori
MTT
raija.tahvonen(at)mtt.fi
Tarvittaessa viitteet saatavissa kirjoittajalta.
EU-direktiivin mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä
mitään eikä poistaa mitään. Hunajan nimessä saa käyttää vain sanaa,
joka kertoo sen maantieteellisestä tai kasvialkuperästä.
Jos hunajan mesi on kerätty Italiasta, sitä voidaan kutsua italialaiseksi hunajaksi. Ja jos
mesi on kerätty pääosin appelsiinin kukista,
hunajaa voidaan kutsua appelsiinihunajaksi.
Siksi mm. aromivahventeilla maustettuja
hunajia ei saa kutsua hunajiksi vaan hunajatuotteiksi. EU-direktiivi kieltää myös hunajan
lämmittämisen.
– Hunajaa ei saa lämmittää myöskään juoksevuuden aikaan saamiseksi, Hunajainen
SAM Oy:n toimitusjohtaja Kari Koivulehto
muistuttaa.
Porvoolainen hunajan asiantuntija- ja
markkinointiyritys tuo Suomeen korkealaatuisia hunajia ympäri maailman. Kari Koivulehto on jo vuosikymmenien ajan tutkinut,
kouluttanut, ideoinut ja vaikuttanut alan
uranuurtajana.
– Hunajalla on maailmalla pitkät perinteet,
ja niiden valmistus on tarkoin säädeltyä ja valvotumpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Argentiinassa on mehiläishoitajilta vaadittu sertifikaatit hunajan puhtaudesta jo 50 vuoden
ajan, Koivulehto kertoo.
Hunajan makuun, väriin ja juoksevuuteen
vaikuttaa sen alkuperä eli kasvi, josta mehiläinen on mettä juonut. Kaikki mehiläisen medestä valmistama hunaja on aluksi juoksevaa. Kuinka pitkään hunaja säilyy juoksevana,
riippuu mesien sisältämistä sokerilajeista.
Medet ja hunajat sisältävät luontaisesti rypäle- ja hedelmäsokeria. Mitä enemmän hunaja
sisältää rypälesokeria, sen nopeammin se
myös kiteytyy.
Juoksevat hunajat on tehty esimerkiksi
akaasiapuun ja appelsiinipuun kukista. Alhaisen rypälesokerin määrän vuoksi ne säilyvät
juoksevina vuosia. Suomalaisista kasvilajeista ainoastaan maitohorsman medestä aikaansaatu hunaja ei kiteydy.
Kansainvälinen vaikuttaja
Kari Koivulehto sai joululahjaksi ensimmäisen
mehiläispesänsä 11-vuotiaana. Siitä alkoi
omien mehiläisten kasvatus sekä alan opiskelu ja opettaminen Helsingin yliopistossa.
Koivulehto oli perustamassa mehiläistalouden laitosta, ja hän on myös kouluttanut suurimman osan Suomen mehiläishoitajista.
Kari Koivulehto on EU-komission mehiläistalouden neuvottelukunnan puheenjohtajana
ja Euroopan hunajakaupan yhdistyksen FEEdMin puheenjohtajana, mutta hänellä on mehiläispesiä edelleen mökillään Karkkilassa.
Koivulehdon kirjoittama Hunajakirja voitti
syksyllä 2009 Maailman Mehiläishoitajien Liiton, Apimondian ensimmäisen palkinnon. Kirja on tietopaketti mehiläisistä ja hunajasta
sekä monen kokkaajan haluttu kirja. Kirjalla
ansaittu ykköspalkinto oli Koivulehdolle neljäs. Palkintoja on tullut mm. mehiläisen kasvatukseen ja hunajakäsittelyyn liittyvillä läpimurroilla. π
Kari Koivulehdon intohimo työhön hunajan
parissa on jatkunut jo 47 vuotta.
© HunaJainen Sam
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
33
n T e e m a
Ravitsemussuositusten ja
arkielämän ero räikeä USA:ssa
Amerikkalaisten uusissa ravitsemussuosituksissa (dietary Guidelines for Americans 2010)
on kaksi pääviestiä: ylipaino- ja lihavuusongelman takia energiansaantia pitää rajoittaa
ja kiinnittää huomiota ravintoainetiheyteen,
eli ”tyhjiä kaloreita” tulee välttää. Suositukset korostavat ruuan ohella riittävän liikunnan tärkeyttä kaikissa ikäryhmissä.
Ero arjen ja suositusten välillä on kuitenkin
iso. Samaan aikaan kun energiansaanti keskimäärin on liiallista, noin joka seitsemännellä kotitaloudella ei ole varaa ostaa riittävästi
ruokaa. Vielä useammalla ei ole mahdollisuutta hankkia perheelle riittävästi tuoreita
kasviksia ja hedelmiä.
Ravitsemussuosituksiin peilaten amerikkalaiset kuluttavat vain alle 20 % suositellusta
kokojyväviljan määrästä, alle 60 % vihannesten määrästä, alle 50 % hedelmien määrästä
ja alle 60 % maitotuotteiden määrästä. Toisaalta kovien rasvojen ja lisätyn sokerin saanti on lähes kolminkertainen suosituksiin ver-
rattuna. Natriumin saanti on keskimäärin
puolitoistakertainen, ja suosituksen mukaisesti suolaa käyttää vain kymmenesosa väestöstä.
Amerikkalaisten ravitsemuksessa on korjaamisen varaa. Nyt korostetaan energiansaannin suhteuttamista kulutukseen ja ruuan
valintaa niin, että siitä saadaan riittävästi tärkeitä ravintoaineita. Uusilla suosituksilla
on puolestapuhujana presidentin puoliso
Michelle Obama, joka on esiintymisissään
korostanut mm. lasten ravitsemuskasvatusta
ja liikunnan merkitystä terveiden elämäntapojen osana. Heti virkakauden alussa Valkoiseen Taloon perustettiin oma vihannespuutarha, jota myös koululaisryhmät ovat käyneet hoitamassa.
myös esimerkkejä erilaisista dieettityypeistä
(mm. kasvisruokavaliot ja välimerellinen ruokavalio) ja miten niissä sovelletaan annettuja
suosituksia.
Viestintä on joiltakin osin myös muuttunut:
nyt puhutaan ravintoaineista, joihin pitää
kiinnittää huomiota kansanterveyden kannalta. Aiemmin puhuttiin ravintoaineista, joiden
saanti on alhaisella tasolla suositeltuun nähden. Tiivistetysti päivitetyt suositukset kehottavat amerikkalaisia
Mikä on suosituksissa uutta?
•
Suosituksissa on nyt uutena lähestymistapana kokonaisvaltaisempi ajattelu. Ravitsemuksen yhteydessä on liikunta. Mukaan on tuotu
•
Edellinen ravintosuositusten päivitys muutti leipähyllyn tarjonnan. Kuva: JaRi Toivo
34
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
•
•
•
muuttamaan ruokavaliotaan enemmän
kasvispainotteiseksi,
lisäämään kalan ja vähärasvaisten maitotuotteiden osuutta,
oleellisesti vähentämään kiinteiden rasvojen ja lisätyn sokerin saantia,
välttämään trans-rasvahappojen saantia,
lisäämään omega-3-rasvahappojen
saantia,
•
•
vähentämään natriumin saantia,
lisäämään liikuntaa (suositus aikuisille
vähintään 2,5 tuntia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa viikossa).
Natriumin osalta uusi suositus on 2300 mg
vuorokaudessa ja asteittainen saannin vähentäminen tasolle 1500 mg vuorokaudessa
yli 50-vuotiailla sekä kaikilla afrikanamerikkalaisilla ekä henkilöillä, joilla on verenpainetauti, diabetes tai krooninen munuaistauti.
Alemman suosituksen arvioidaan koskevan
puolta koko väestöstä.
Suosituksissa otetaan kantaa täydennettyihin elintarvikkeisiin ja ravintolisiin. Suositusten mukaan lähtökohtana on, että monipuolinen, oikein valittu ruokavalio riittää eri
ravintoaineiden riittäväksi lähteeksi. Yli
50-vuotiaille suositetaan B12-vitamiinilisää ja
naisille folaattia sekä rautaa. Amerikkalaisessa ruokakaupassa on runsas valikoima erilaisia täydennettyjä elintarvikkeita. Esimerkiksi
kalsiumlisää on niin mehussa kuin leivässäkin, ja suositeltu saanti tulee helposti täyteen
jo kalsiumlisistä.
Elintarviketeollisuus luvannut
vähentää suolaa
Edellisten eli vuoden 2005 suositusten tärkeimpiä kohtia oli kokojyvätuotteiden aseman nostaminen suosituksissa. Teollisuus oli
erittäin aktiivinen tuotekehityksessä, ja uusia
kokojyvätuotteita syntyi valtava määrä. Ruokakauppojen leipähyllyt kokivatkin aikamoisen muutoksen. Trendi on kestänyt melko hyvin, vaikka asia ei olekaan mainoksissa ja
muuten esillä yhtä voimakkaasti.
Nyt uusittujen suositusten johtotähdeksi
on arvioitu suolansaannin vähentäminen.
Elintarvikkeita valmistavan teollisuuden järjestön, Grocery Manufacturers Associationin,
mukaan suuri osa jäsenyrityksistä on jo sitoutunut suolansaannin vähentämiseen. Puolet
jäsenyrityksistä on ilmoittanut muuttavansa
pakkausmerkintöjä niin, että ne helpottavat
kuluttajia tekemään haluamiaan valintoja.
Julkisuudessa isot toimijat kuten Kraft,
Campbell’s Soup ja H.J. Heinz ovat kertoneet
huomioivansa tuotteissaan uudet suolansaannin suositukset. General Mills on ilmoittanut päivittävänsä neljäsosan vähittäiskaupan tuotevalikoimastaan paremmin suosituksia vastaavaksi.
Tuoreita kasviksia lähitoreilta ja
kauppa-autoista?
Muutosten tekeminen ei ole vain teollisuuden
tehtävä, vaan myös kodeilla sekä ravintola-,
koulu- ja muulla joukkoruokailulla iso merkitys. Ravitsemussuositukset ja Michelle Obama haastavat kaikki toimijat yhteiseen tehtävään ravinnon ja ravitsemuksen laadun parantamiseksi.
Tavoitteena on parantaa terveyskasvatusta
oppimateriaalia kehittämällä ja esimerkiksi
järjestämällä perheille suunnattuja ruuanlaittokursseja. Samalla pyritään huolehtimaan
siitä, että kaikilla on mahdollisuus terveelliseen ravintoon. Iso ongelma on se, että syrjäseuduilla on usein pitkä matka ruokakauppaan ja lähin kauppa on huoltoasemakauppa,
jonka valikoimiin ei kuulu lainkaan tuoreita
vihanneksia ja hedelmiä. Nyt peräänkuulutetaan paikallisia lähiruokatoreja ja kiertäviä
kauppa-autoja, jotka myyvät tuoreita kasviksia.
Liikuntasuositusten täyttämiseksi on suunnitteilla rakentaa uusia liikuntapaikkoja. Nykyisin erityisesti kuumina kesäkuukausina on
ollut vaikea saada lapsia liikkumaan. Liikunta
onkin hyvin usein sitä, että ajetaan autolla liikuntapaikalle ja taas sieltä takaisin. Pyrkimyksenä on luoda mahdollisuuksia harrastaa
liikuntaa lähellä kotia.
Tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, miten asiat muuttuvat. Monessa asiassa kustannukset ja hinta ohjaavat valintoja. Leipähyllyssäkin kokojyväleipä on hinnaltaan kaksinkertainen vitivalkoisiin paahtoleipiin verrattuna.
Moni tekee valintansa jo sen perusteella.
Jos suosituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, elintarvikkeiden hinta on varmasti yksi
merkittävä tekijä. Amerikkalaisessa ruokakaupassa tuoreiden vihannesten ja hedelmien hinta on yllättävän korkea, kun taas kovaa
rasvaa ja sokereita ja runsaasti energiaa sisältävät tuotteet ovat halpoja. Jos kuluttajalla ei
ole tarpeeksi rahaa, hän joutuu usein tinkimään ravitsemuksellisesta laadusta.
Joka tapauksessa on mielenkiintoista nähdä, miten teollisuus ja ruokapalvelutoimijat
lähtevät mukaan tarjoamaan terveellisempiä
tuotteita ja rakentamaan terveempää kansakuntaa. π
Jari Toivo
teknologiapäällikkö
Tekes
Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto
jari.toivo(at)tekes.fi
lähde: www.dietaryguidelines.gov
Ylipaino ja liikunnan puute nakertavat kansanterveyttä
Yhdysvalloissa viralliset ravitsemussuositukset päivitetään lakisääteisesti viiden
vuoden välein niin, että ne vastaavat kulloinkin parasta tieteellistä tutkimusnäyttöä. Suosituksista vastaavat maatalousministeriö eli U.S. department of Agriculture
ja terveysasioita hoitava department of
Health and Human Services. Suositusten
päivittämistä varten muodostetaan aina
asiantuntijoista koostuva komitea, joka
valmistelee raportin suositusten pohjaksi.
Viimeisimmät suositukset julkistettiin tammikuussa 2011.
Uusittujen suositusten taustalla on huoli kansanterveyden kehittymisestä ja viime
vuosina kiihtyneestä ylipaino- ja lihavuusepidemiasta. Suositusten johtolankana on
ylipaino-ongelman poistaminen ja metabo-
lisen oireyhtymän ennaltaehkäisy. Suositukset on tarkoitettu kaksi vuotta täyttäneille ja vanhemmille, eli aivan pienille lapsille on olemassa omat suosituksensa.
Yleisten suositusten lisäksi ohjeissa otetaan jossain määrin kantaa myös erilaisiin
väestöryhmiin.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
35
n T e e m a
Voiko terveellinen ruokavalio olla
kestävän kehityksen mukainen?
Useat tahot ovat jo nähneet tärkeäksi
ravitsemussuositusten ympäristövaikutusten
minimoimisen.
Maatalouden arvioidaan tuottavan noin 20 %
kasvihuonekaasupäästöistä ja vähentävän
merkitsevästi luonnon monimuotoisuutta.
Kun vielä väestön on arvioitu kasvavan nykyisestä noin seitsemästä miljardista noin yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä,
monet tahot pohtivat, onko mahdollista taata
kaikille terveellistä ruokaa ja silti pitää maapallo elinkelpoisena.
FAO, Bioversity International ja the CBd
(Convention on Biological diversity) järjestivät marraskuussa 2010 symposiumin biodiversiteetistä ja kestävän kehityksen mukaisesta ruokavaliosta.1 Symposiumin asiantuntijat määrittelivät kestävän kehityksen mukaisen ruokavalion näin:
"Kestävän kehityksen mukaisten ruokavalioiden ympäristövaikutukset ovat alhaisia
(pieniä), joten ne edistävät ruoka- ja ravitsemusturvallisuutta ja mahdollistavat sekä nykyisen että tulevien sukupolvien terveen elämän. Kestävän kehityksen mukaiset ruokavaliot suojelevat ja kunnioittavat biodiversiteettiä ja ekosysteemejä. Ne ovat kulttuurisesti
hyväksyttäviä, helposti noudatettavissa, talo-
Nyt on aika toimia, jotta kuvan lapsi saa
terveellistä, turvallista ja maukasta ruokaa
ja voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta
vielä vuonna 2050. Kuva: piRJo HuHTaKangaS
36
udellisesti reiluja ja edullisia, ravitsemuksellisesti riittäviä, turvallisia ja terveellisiä ja optimoivat luonnon ja ihmisten resurssit."
Asiantuntijat huomauttivat, että ihmisen
terveyttä ei voida eristää ympäristön terveydestä ja ehdottavat uutta ohjelmaa, jossa kehitettäisiin kestävän kehityksen mukaisia ravitsemussuosituksia.
Kestävä kehitys tulossa
ravitsemussuosituksiin
Australiassa uudet ravitsemussuositukset
ovat parhaillaan lausuntokierroksella.2 Suositusten tavoitteissa mainitaan mm. kulttuurinen hyväksyttävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys (environmentally
sustainable). Suosituksissa korostetaan kasviperäistä ravintoa, täysjyväviljaa ja palkokasveja ja ehdotetaan ylärajoja lihan, erityisesti punaisen lihan, ja kalan käytölle ympäristösyistä. Terveysjärjestöt ja ravitsemusasiantuntijat ovat kommentoineet jo suosituksia
– ollen mm. huolissaan suosituksesta lihan
kulutuksen vähentämiseksi.
EFSAn uusissa ohjeissa kansallisten ravitsemussuositusten valmisteluun3 suositellaan, että elintarvikkeisiin perustuvien suositusten pitää olla yhdenmukaisia muiden julkisten politiikoiden kanssa, jotka vaikuttavat
ruuan saatavuuteen ja ne pitäisi sopeuttaa
muihin terveyden edistämiseen tähtääviin
politiikoihin. Suositusten tulisi pohjautua
WHO:n (World Health Organization) CINdIsuosituksiin vuodelta 2000 4.
CINdI-suositusten tiivistelmässä todetaan,
että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettu terveellinen ja turvallinen ruoka
on eräs parhaista tavoista tukea tervettä yhteisöä. Lisäksi suosituksissa huomautetaan,
että terveellinen ruokavalio perustuu kasveihin (täysjyvävilja, kasvikset, erityisesti myös
palkokasvit ja erilaiset siemenet, marjat ja hedelmät), mutta voi sisältää myös eläinkunnan
tuotteita. Punaisen lihan määrä ehdotetaan
rajoitettavaksi 80 grammaan päivässä, mutta
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
samalla todetaan, että jäsenmaat eivät ole
sitä vielä yleisesti hyväksyneet. Kuluttajia on
ilmeisen vaikea saada ymmärtämään vähäisemmän lihan käytön edut terveydelle.
Ehdotuksia ympäristöystävällisistä
ruokavalinnoista
Livsmedelsverket ehdotti EU:n komissiolle
ympäristöystävällisiä ruokavalintoja (Environmentally effective food choices Proposal
notified to the EU 1 15.05.09 ). Ehdotuksessa
kysytään lukijalta, haluaako hän syödä älykkäästi ympäristöystävällistä ruokaa, joka on
hyväksi terveydelle.
Ympäristötavoitteet ovat vaihteleva maatalousmaisema, rikas kasvi- ja eläindiversiteetti, myrkytön ympäristö ja ilmastovaikutuksen väheneminen. Tavoitteisiin päästään
rajoittamalla lihan käyttö noin 140 grammaan päivässä, syömällä kalaa pari kertaa
viikossa ja suosimalla kasvivoittoista ruokavaliota. Viljatuotteiden pitää olla mieluiten
täysjyvää ja kasviksissa ja hedelmissä kannattaa suosia kauden tuotteita ja pellolla
kasvatettuja tuotteita. Painonhallinnan mainitaan vähentävän osaltaan ilmastovaikutuksia, samoin kuin ruokajätteen syntymisen ehkäisyn.
WWF.UK on yhteistyössä Aberdeenin yliopiston ravitsemusasiantuntijoiden kanssa
tuottanut raportin Livewell – balance of healthy and sustainable food choices. Raportti on
ilmestynyt kuluvana vuonna. Esipuheessa kirjoittajat toteavat jo aiemmin havainneensa,
että ympäristöllä ja terveydellä on paljon yhteisiä kipukohtia (hotspots).
He päättivät kokeilla, voidaanko viralliset
ravitsemussuositukset muokata ympäristöystävällisiksi. Tavoitteena oli tuottaa ravitsemuksellisesti täysipainoinen kestävän kehityksen mukainen ruokavalio, joka on hyväksi sekä ihmisille että ympäristölle. Tässä vaiheessa huomioitiin vain kasvihuonekaasupäästöt, joten muiden ympäristövaikutusten
samoin kuin kestävän kehityksen sosiaalisten
ja eettisten aspektien lisääminen vaatii vielä jatkotyöstämistä.
Kirjoittajat osoittavat, että WWF:n vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästötavoitteet on toteutettavissa melko pienin ruokavaliomuutoksin. Eläinkunnan tuotteiden
ja prosessoitujen tuotteiden määrää pitää
vähentää, mutta ruokavalio on edelleen
normaali, tuttu ja vaihteleva. Se voi sisältää lihaa ja maitotuotteita ja jopa perunalastuja ja suklaatakin. Vuoden 2050 ruokavalio vaatii nykyisiltä elintarvikkeilta
suuria muutoksia. Toisaalta tarjolla oleva
elintarvikevalikoimakin todennäköisesti
poikkeaa nykyisestä.
Syöpäasiantuntijoiden suositus syöpää
ehkäiseväksi ruokavalioksi on hyvin samanlainen kuin edelliset. Se korostaa kasvivoittoisuutta, palkokasvien käyttöä,
täysjyväviljaa ja painonhallintaa. Syöpäjärjestöjen suosituksissa punaisen lihan määräksi esitetään 300 g viikossa ja prosessoitua lihaa kehotetaan välttämään.5
Terveellisyys ja ympäristöystävällisyys on
siis mahdollista yhdistää – jopa synergiaeduin. π
Raija Tahvonen
professori
MTT
raija.tahvonen(at)mtt.fi
Viitteet:
¹International Scientific Symposium Biodiversity and Sustainable Diets, http/www.
fao.org/
²Luonnos on saatavilla http://www.nhmrc.
gov.au/node/27581.
³The development Food-Based Dietary Guidelines, EFSA Journal 2010; 8(3):1460.
4
CINDI Dietary Guidelines. Document
EUR/00/5018028, WHO Regional Office for
Europe, Copenhagen.
5
https://cancer-fi.directo.fi/ammattilaiset/
ravitsemussuositukset
Forsfood Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lindfors
on huolissaan suomalaisesta elintarviketuotannosta, varsinkin kasvisten ja juuresten jalostuksesta kotimaassa. Hän perää kotimaisille tuoretuotteille omaa merkkiä tuonnin
vastapainoksi.
– Heti kun perunasta tai porkkanasta poistetaan kuori, niistä syntyy elintarvikkeita, joiden säilyvyysaika on lyhyt. Meidän tulisi pystyä tänä päivänä määrittelemään jalostetulle
ja pakatulle tuoretuotteelle hyvän säilyvyyden mukainen myyntiaika. Useat kotimaiset
ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että
tuoreen tuotteen säilyvyysaika voisi olla vain
3–5 päivää, Lindfors tarkentaa.
Hän kysyy, pitäisikö tuoretuotteille antaa
jonkinlainen tuoreusmerkki tai määritellä tuoreus lainsäädännössä.
– Jos tuotetta ei saada tarpeeksi nopeasti
tuotannosta asiakkaalle, tulisi tarkastella jalostetun tuotteen jakelureitin pituutta sekä
sitä, missä tuotteet tulisi jalostaa parhaan
laadun varmistamiseksi. Euroopasta tulee
Suomeen esimerkiksi paloiteltuja hedelmiä,
mutta milloin ne on jalostettu? Elintarvikkeita
siirretään Suomessakin etelästä Ivaloon, ja
logistiikkaan kuluu lähes tuoretuotteen paras
käyttöaika. Tulisiko myyjien hallita vain kauppa, ja muut toimijat hoitaisivat tehokkaasti
logistiikan, Lindfors pohtii.
Hän sanoo, että pk-yritysten tuotteita on
vaikea saada kauppaan ja pysymään hyllyssä,
ja kilpailijaksi voi tulla myös kaupan oma
merkkituote.
– Horecassa on enemmän mahdollisuuksia.
Julkisen alan hankintalaki on nähty yhtenä
peikkona alalla, mutta pitäisikö hankinnan
pisteytyksessä olla myös tuoreus mukana,
Lindfors kysyy.
Facebook-sivusto tuoreen ruuan
puolesta?
Heikki Lindfors on nähnyt Suomen elintarvikealan muutokset läheltä, sillä hänen yrityksensä on valmistanut ja tuonut maahan tuoretuotteiden käsittelylaitteita jo vuosikymmeniä. Vuonna 2007 yritys sai Suomen Messusäätiön myöntämän FoodTec-palkinnon kasvisten kuorintaan ja muotoiluun tarkoitetulle
laitekokonaisuudelle.
– Kuluttaja haluaa ostaa mielellään hyvää
ja tuoretta kotimaista, ehkä jopa luomua. Ja-
Kuva: HeiKKi lindFoRSin Kuva-aRKiSTo
Tuoretuotteelle
merkki tai
määrittely?
lostavat tehtaat haluaisivat tehdä sitä, mitä
kuluttajat odottavat, mutta laadukas tuote
menee pilalle pitkien matkojen takia. Jos
emme saa määriteltyä tuoretuotteelle oikeaa
säilyvyysaikaa, seuraa tästä vääjäämättä,
että kotoa kannetaan entistä enemmän ruokaa roskiin, Lindfors harmittelee.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi salaattia
tuodaan tänään yhä enemmän Euroopasta
Suomeen.
– Ajattelin, ettei tuoretta elintarviketta voi
tuoda, kun käynnistin nykyistä yritystoimintaani, mutta nyt tuodaan! Meidän tulisi puolustaa enemmän kotimaista lähiruokaamme,
mutta lähiruuan nimi on kulunut. Se tarkoittaa tänään lähinnä EU-alueella tuotettua ruokaa. Pitäisikö meidän perustaa facebookiin
tuoreen ruuan keskustelupaikka, Lindfors
miettii.
Pk-yrityksille uusia rahoitusmuotoja
laitehankintaan?
Heikki Lindfors näkee yhtenä epäkohtana pkyritysten vaikeudet hankkia koneita ja laitteita tehokkaasti.
– Pk-yritysten pitäisi voida ostaa koneita ja
laitteita leasingilla tai hankintarahoituksella,
mutta esimerkiksi hallinnolliset aluekeskukset eivät voi hyväksyä leasingiä laitehankinnan rahoituksissa. Myös hallinnolliset toimet
ja vaatimukset hankaloittavat ja hidastavat
tuotantoon hankittavien laitteiden ostoa ja
yritysten todellista kehittymistä.
Heikki Lindfors ei näe kotimaisia laitetoimittajia kilpailijoinaan, vaan tuonnin.
– Jos saamme tuoretuotteelle edellä kuvatun leiman tai hyväksynnän, kaikki toimijat
pärjäisivät tässä ketjussa Suomessa paremmin. π
Pirjo Huhtakangas
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
37
n T e e m a
Krunexin uusi suurkeittiö mahdollistaa
tuotannon kolminkertaistamisen
Krunex Oy:n valmisruokatuotanto siirtyi Helsingin Verkkosaaresta Juvalle viime syksynä,
kun vanhat tuotantotilat kävivät ahtaiksi.
– Vanhojen tuotantotilojen laajentaminen
ja modernisointi ei ollut mahdollista. Nykyinen tuotantotilamme Juvalla on kymmenen
vuotta sitten rakennettu, elintarvikkeiden valmistukseen suunniteltu kiinteistö, joka saneerattiin meidän tarpeitamme vastaavaksi.
Emme muutaman vuoden etsinnöistä huolimatta löytäneet suoraan tarpeitamme vastaavaa tuotantotilaa, joten jo elintarviketuotannossa olleen kiinteistön saneeraaminen nousi ainoaksi vaihtoehdoksi, toimitusjohtaja
Timo Marttinen kertoo.
Uusissa tiloissa tuotantomäärä on mahdollista kolminkertaistaa ja laajentaa valikoimaa.
– Uuden keittiömme ansiosta meillä on
mahdollisuus palvella sekä nykyisiä että uusia asiakkaita paremmin ja laajemmalla tuotesortimentilla, Timo Marttinen täsmentää.
Kylmä ja lämmin keittiö
Juvan keittiön kokonaispinta-ala on 2 500 neliömetriä, ja tilat on jaettu kuuteen osaan: tavaranvastaanottoon, kylmään sekä lämpimään keittiöön, pakkaamoon, lähettämöön ja
henkilökunnan tiloihin.
– Voimme valmistaa kotona tehdyn makuista ja näköistä tuoretta valmisruokaa kaikista raaka-aineista: liha-, kasvis- ja kalapohjaisia tuotteita, luomutuotteita jne. Valmistamme kotiruokaa, kuten perunamuusia, käsin paistettuja jauheliha-, jauhemaksa- ja
kasvispihvejä, pasta- ja laatikkoruokia, täytettyjä ohukaisia, salaatteja, patonkeja, kol-
mioleipiä ja wrappeja, Marttinen listaa.
Tiukka rakentamisaikataulu
Uudet tilat saneerattiin sutjakkaasti ja otettiin
käyttöön yhdeksän kuukautta aiesopimuksen allekirjoituksesta. Suunnittelu lähti heti
liikkeelle, ja tuotantotilojen saneeraustyöt alkoivat maaliskuussa 2010. Vihkiäisiä vietet-
tiin 29.9.2010, jolloin tuotanto oli jo osittain
alkanut. Koko tuotanto oli siirretty Juvalle lokakuun puoliväliin mennessä.
– Aikataulu oli erittäin tiukka, mutta se onnistuttiin pitämään. Kone- ja laitehankinnat
suunniteltiin keväällä, vertailtiin kattavasti eri
toimittajien laitteita ja tehtiin eri laitteiden
ominaisuuksista pisteytys meidän tarpeidem-
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana
Elintarviketeollisuus 2011 –
tapahtumassa.
Ilmoittaja, varaa tilasi messunumeroon
19.9. mennessä - saat viestisi lukijoillemme
viikkoa ennen messuja ja lisäjakeluna myös
messuvieraille.
Lisätiedot ja varaukset puh. (09) 441133
tai [email protected]
38
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
TTT-LEHTI
40 VUOTTA!
Hyvinvointia
työpaikallesi!
Tilaa nyt TTT-lehti
Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia
toukokuun alussa, toimitusjohtaja Timo
Marttinen paljastaa.
Krunex valmistaa kotona tehdyn makuista ja
näköistä valmisruokaa kaikista raaka-aineista,
kuvassa jauhelihapyörykät.
KuvaT: KRunexin Kuva-aRKiSTo
me pohjalta. Löysimme sitä kautta meille parhaiten soveltuvat
koneet ja laitteet. Tarjouskilpailun jälkeen pääsimme toukokuussa lyömään lukkoon kone- ja laitehankinnat, joiden toimitukset ajoittuivat elo-syyskuulle, Timo Marttinen selvittää.
Laaja tuotevalikoima
Tällä hetkellä Juvalla valmistetaan erityyppisiä pääruokia, pastoja ja laatikoita, täytettyjä ohukaisia, perunatuotteita, salaatteja sekä välipalatuotteita. Uutuutena ovat luomutuotteet, joita
on valikoimissa nyt viisi: luomulihamakaronilaatikko, -jauhelihakiusaus, -jauhelihapihvi ja -karitsanpihvi sekä Lindströmin
pihvi.
– Tarkoituksemme on laajentaa luomusortimenttia toukokuun alussa, Marttinen paljastaa.
Ruokaa tehdään sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-asiakkaille.
– Kaupoille teemme tuotteita sekä palvelutiskeihin että kuluttajapakattuina, ja HoReCa-asiakkaille myymme joko normaalivalikoimassamme olevia tai asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita, Timo Marttinen tarkentaa.
50 %
alennuksella!
Kestotilauksen
ensimmäinen vuosi
33,50 €
(normaalisti 67 €).
TTT-lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa,
ja sitä julkaisee Työterveyslaitos.
Vuoden 2011 aiheita mm.
■
■
■
■
■
Työ joustaa ihmisen mukaan
Onko kaikilla varaa työhyvinvointiin?
Taide ja viihde työnä sekä rentouttajana
Ikä 50+
Stressi hallintaan
Ilmainen näytenumero ja tilaukset:
[email protected], tai puh. 030 474 2469.
Tilauskoodi: Kehittyvä Elintarvike.
www.ttl.fi/ttt
Luomutuotteiden teko mahdollistui
Uuden keittiön myötä mahdollistui luomutuotteiden valmistaminen, mikä onkin suurin yksittäinen muutos uusiin tiloihin
siirryttäessä.
– Luomuraaka-aineiden hankinta on haasteellista. Saatavuuden ja raaka-aineiden tasalaatuisuuden kanssa on vielä
kehitystyötä tehtävänä, mutta koko ajan mennään parempaan
suuntaan isoilla harppauksilla: tahtotila on voimakas näiden
asioiden ratkaisemiseksi, Timo Marttinen vakuuttaa.
Hän näkee yrityksen tulevaisuuden näkymät kohtuullisen
hyvinä, koska normaalituotteiden kysyntä kasvaa hyvää vauhtia ja luomutuotteiden kysynnässä on tapahtunut selkeää paranemista.
– Uskomme tulevaisuuteen ja olemme valmiita tekemään
kovasti työtä tuotteidemme ja asiakastyytyväisyyden eteen. π
ttt
Työ Terveys Turvallisuus
Pirjo Huhtakangas
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
39
n T a l o u S & m a R K K i n a
Elintarviketeollisuus on vahvistanut kilpailukykyään ja tuottavuuttaan kehittämällä määrätietoisesti toimintojaan. Elinkeinoelämän
keskusliiton Investointitiedustelun 2011 mukaan elintarviketeollisuuden kiinteät investoinnit vuonna 2010 olivat 509 miljoonaa euroa (kasvua edelliseen vuoteen 33 %).
Suunnitellut investoinnit vuonna 2011 ovat
516 miljoonaa euroa. Korvausinvestoinnit
ovat sektorille ominaisia. Käyttötarkoituksen
mukaan investoinnit voidaan jakaa seuraavasti: kapasiteetin korvaaminen 57 %, kapasiteetin lisääminen 20 %, rationalisointi 18 %
ja muu tarkoitus 5 %.
Tuotannon tehokkuuden lisääminen, jalostusarvon nostaminen, tuottavuuden parantaminen, hygienian varmistaminen ja uusien
teknologioiden soveltaminen ovat keskeisiä
investointikohteita. Elintarviketeollisuus on
viime vuosina panostanut paljon pakkausprosessien ja pakkausten kehittämiseen sekä
vastuullisuuteen.
Yhteistyöverkostot avainasemassa
Elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehityspanostus oli 2,9 % jalostusarvosta vuonna
2009. Suomalaista ruoka- ja ravitsemusosaamista voidaan pitää korkeatasoisena, mutta
patentointi, kaupallistaminen ja kansainväliseksi kilpailukyvyksi muuttaminen on haasteellista. Alan kehittämistä suuntaavat monet
kulutustrendit (mm. terveellisyys, vastuullisuus, nautiskelu ja helppous) tai megatrendit
(mm. kansainvälistyminen ja ilmastonmuutos).
On tärkeä kehittää erilaisia yhteistyöverkostoja koko ruokaketjussa sekä toimialarajapinnoilla. Ruokaketjun toimijat ovat taloudellisessa suhteessa toisiinsa, joten vain kannattava ja kilpailukykyinen toiminta eri toimijoilla varmistaa jatkuvuuden.
Osaamisen merkitys kilpailutekijänä on
kasvanut myös elintarvikealalla. Yritysten yh-
40
teistyötä koulutuksen ja tutkimuslaitosten
välillä tulisi tiivistää. Osaamisen kehittämiseen on ELY-keskuksilla käytettävissä erilaisia rahoitus-, konsultointi- ja koulutustyökaluja. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut soveltuvat hyvin elintarvikealan yrityksille. Alalle
on suunnattu myös muuta julkista tukea
esim. Tekesin Sapuska-ohjelma tai Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) sekä
Elintarvikekehityksen Klusteri. Kehittämistoiminnan tueksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen kesken, koskien myös eri hallinnon aloja.
Huomisen ruoka ei jouda
mappi Ö:hön
Ruuasta ja ruokakulttuurista on tullut keskeinen puheenaihe. Vuonna 2010 julkaistu kansallinen ruokastrategia Huomisen ruoka arvioi sektorin muutostekijöitä ja asetti tavoitteeksi kilpailukykyisen ruokasektorin.
Sen vision mukaan ”vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa.
Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja.
Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason
tutkimus- ja kehitystyö”.
Vision toteuttamisen keskeisiksi teeseiksi
nousivat kuluttajalähtöisyys, yhteinen päätös
tehdä ruoka-alasta kasvuala, ruuan ja ruuan
tekijöiden arvostuksen lisääminen sekä uusi
ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomalli. Strategian mukaan ruokaketjun tavoitteena on kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka
vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20
miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Huomisen ruoka -selonteossa on listattu
noin 50 elintarvikeketjun kilpailukykyä parantavaa tointa. Eduskunnan tammikuussa 2011
hyväksymässä kannanotossa keskeisiksi
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kommentti:
Matit ja maijat ohjaavat
kulutusta
Elintarviketeollisuuden on tarjottava kuluttajille heidän muuttuvia ja moninaistuvia tarpeitaan tyydyttäviä, hyvänmakuisia,
terveellisiä ja turvallisia tuotteita. Toimintaympäristöön vaikuttavat monet muutostekijät. Tämä edellyttää yrityksiltä ennakointikykyä ja ketteryyttä havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tarvittaessa oman toiminnan sopeuttamista. Erikoistuminen ydinosaamiseen ja siihen liittyvään tuotantoon tai palveluun on todettu parantaneen yritysten menestystä. Elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat Suomessa keskittyneitä toimialoja, missä yritykset
sekä kilpailevat keskenään että myös kasvavan tuonnin kanssa.
Ruoka kiinnostaa eri tahoja. Sitä osoittavat erilaiset ruoka-ohjelmat, lehtikirjoitukset, keitto- ja ruokakirjat sekä erilaiset
ruokasektoriin liittyvät selonteot ja strategiat. Ruoka-ala on myös kasvuala. On tärkeää luoda edellytyksiä elintarvikeyritysten kilpailukyvyn kehittämiselle, jalostusasteen nostolle sekä viennille. Myös toimialan rajapintoja, esim. ruokaturismia tai
yhteistyötä hyvinvointialan kanssa, tulee
kehittää.
Kotimaisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin
lisätään ripaus perinnettä, loraus ruokakulttuuria, hiukkasen ennakkoluulottomuutta, hyppysellinen kuluttajalähtöisyyttä ja veitsenkärjellinen kokeilunhalua. Valmistetaan ammattitaidolla yhteistyön lämmössä. Näin syntyy hyvää suomalaista
ruokaa nautittavaksi meillä kotimaassa ja
maailmalla.
Leena Hyrylä
Kuva: plugi
Elintarvikeala on monien
mahdollisuuksien edessä
TEM Toimialapalvelu
yritysten tukena
•
•
•
•
TEM Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön
asiantuntijatoiminto, joka koordinoi ja kehittää pkyritystoimintaan keskittynyttä toimialapäälliköiden
työskentelyä sekä tietopalvelua.
Tavoitteena on edistää suomalaista pk-yritystoimintaa, korkeaa työllisyysastetta ja hyvinvointia.
Elintarviketeollisuus on yksi toimiala, mistä julkaistaan toimialaraportti. Toimiala Online ja aluekehityksen verkkotilastot ovat ministeriön ylläpitämiä
tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tilastoaineistoa yritystoiminnan ja talouden kehityksestä.
Raportit, keskeiset tilastokuvat sekä esim. toimialaryhmien tunnusluvut ovat saatavissa osoitteesta
www.toimialaonline.fi
nousevat alkutuotannon kannattavuuden parantaminen, jäljitettävyysjärjestelmän kehittäminen, lähi- ja luomuruuan edistäminen sekä huoltovarmuuden ja eri hallinnonalojen koordinaation edistäminen.
On muistettava, että ruokasektori ohjautuu kuluttajalähtöisesti. Ruokatuotantomme yhtenä vahvuutena on sen turvallisuus. Alaa on kehitettävä kuluttajalähtöisesti varmistaen tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laatu. Lisäksi on varmistettava koko ketjun toimijoiden kannattavuus ja kilpailukyky.
Kunniahimoinen tehtävä Suomelle
Järvet juotaviksi ja luomua pöytään! Syksyllä 2010 julkaistun
maabrändivaltuuskunnan tekemän selonteon mukaan mielikuva Suomen puhtaasta luonnosta on maamme vahvuuksia.
Runsaiden vesivarojen lisäksi luonnossamme kasvaa paljon
syötävää. Valtuuskunnan mukaan pystymme tarjoamaan puhdasta, eettisesti ja luonnonmukaisesti tuotettua, terveellistä
ruokaa. Hyvin tuotetussa suomalaisessa ruuassa yhdistyvät
luonnon parhaat ominaisuudet, puhdas vesi ja maa. Valtuuskunta esitti tavoitteeksi myös, että puolet Suomen maataloudesta on luomua vuonna 2030.
Maabrändivaltuuskunnan esittämiä tavoitteita voidaan pitää
melko kunnianhimoisina. On kuitenkin merkittävää, että valtuuskunta on nostanut monia toimintaympäristössämme olevia asioita vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi sekä asettanut
yhteisiä tavoitteita. Strategiatyössä pyritään usein vahvistamaan vahvuuksia. Suomi voi tarjota maailmalle puhdasta vettä ja ruokaa sekä osaamista. π
Leena Hyrylä
elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö
TEM Toimialapalvelu
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
p. 040 574 6220
leena.hyryla(at)ely-keskus.fi
Agronomiliiton
Asiantuntijapörssi on työnantajien ja
asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se
tarjoaa maksuttomia palveluita sekä
töitä hakeville Agronomiliiton jäsenille
että monialaisia osaajia etsiville
työnantajille ja rekrytointikonsulteille.
Miten työnantajana
hyödynnät
Asiantuntijapörssiä?
Ilmoita avoinna olevasta paikasta
internet-sivuillamme
Teetä suorahaku työnhakijarekisteristämme – suorahaulla voit
rekrytoida myös ilman julkista hakua
Jätä työpaikkailmoitus
tai hakutoimeksianto:
[email protected]
Miten Agronomiliiton
jäsenenä hyödynnät
Asiantuntijapörssiä?
Voit selata avoimia työpaikkoja:
www.agronomiliitto.fi > Jäsenille >
Asiantuntijapörssi
Voit rekisteröityä työnhakijaksi cvtietokantaan. Tietokannasta tehdään
suorahakuja avoimina oleviin paikkoihin
työnantajille ja rekrytointikonsulteille.
Saat henkilökohtaista neuvontaa sekä
tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun
osoitteessa [email protected]
TuTusTu AsiAnTunTijApörssiin:
www.agronomiliitto.fi > Työ ja ura
n T a l o u S & m a R K K i n a
Globaalisti toimiva logistiikkayritys CHEP omistaa yli 300 miljoonaa kuormalavaa ja kuljetuspakkausta, joita se kerää, kunnostaa ja kierrättää
palvelukeskustensa kautta. Kuva: CHep
Panda tehostaa toimintaansa
kuormalavojen ulkoistamisella
Makeisvalmistaja Panda ulkoisti puolilavansa jo
1990-luvun lopulla, ja FIN-lavoissa yhtiö päätyi
samaan ratkaisuun alkuvuodesta 2010. Tätä ennen
Panda kokeili FIN-lavapoolia ja uusien lavojen
käyttöä.
Pitkäjänteisyys, sitoutuminen ja perusteellisuus ovat Pandan toiminnan kolme perusarvoa. Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa,
henkilöstöään ja osaamistaan. Nämä perusarvot ovat tehneet Pandasta myös kuormalavojen ulkoistamisen edelläkävijän Suomessa,
kun yritys ryhtyi yhteistyöhön logistiikkapalveluja tarjoavan CHEPin kanssa ja ulkoisti
puolilavansa jo 1990-luvun lopulla.
FIN-lavoissa Panda osallistui aiemmin vaihtolavajärjestelmään. Aikaa myöten ongelmaksi muodostui ennen kaikkea lavavelkasaldon seuranta. Järjestelmä edellytti Pandan
seuraavan jatkuvasti lavojen määriä ja käyttöä. Kun Pandan tehtaan kautta kulkee vuo-
42
sittain useita kymmeniä tuhansia lavoja,
osoittautui niiden seuranta hankalaksi ja aikaa vieväksi. Toisaalta myös vaihtolavojen
laatu oli jatkuva ongelma. Pandalle järjestelmän myötä palautetut lavat eivät useinkaan
vastanneet yrityksen vaatimuksia. Laaduttomista lavoista aiheutui asiakkaille suuria
määriä puujätettä.
Tilanteen korjaamiseksi Panda luopui vaihtolavajärjestelmästä ja siirtyi käyttämään uusia lavoja. Näin asiakkaille lähtevien lavojen
laatu saatiin sopivalle tasolle, mutta samalla
kustannukset nousivat merkittävästi. Lisäksi
huomattiin, että logistiikan budjetointi vaikeutui, sillä uusien lavojen hinta vaihtelee
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
paljon. Kun tämäkään ratkaisu ei osoittautunut optimaaliseksi, Panda ryhtyi keskustelemaan myös FIN-lavojen ulkoistamisesta.
Panda ulkoisti FIN-lavat viime vuonna
Pandan haaste oli selkeä – yritys halusi FINlavoihin kustannustehokkaan, yrityksen henkilöstöresursseja mahdollisimman vähän rasittavan ratkaisun. Lavojen logistiikan ulkoistaminen on selkeä ja yksinkertainen toimintamalli niin työskentelyn kuin kustannustenkin suhteen: logistiikkayritys hoitaa lavojen
seurannan ja laskuerittelyt sekä yhteiset
säännölliset työpalaverit.
Toimintamalli on nopeasti osoittanut tehokkuutensa Pandalle. Lavasaldojen seuranta on nyt tarpeetonta, ja myös laatuongelmat
ovat poistuneet, sillä yhteistyökumppani tarkistaa, puhdistaa ja korjaa omat lavansa.
– Yhteistyö on tuonut Pandalle kustannussäästöjä sekä lavojen että työvoimakustannusten osalta. Ulkoistettu toimintamalli on
meille selkeämpi kuin ostolavat, koska meidän ei enää tarvitse huolehtia varastosta uloslähtevistä lavoista. Yhteistyö parantaa myös
Pakkaustutkimuspäivä
verkottaa alan toimijat
Pandalle tärkeiden ympäristönäkökohtien huomioimista, sillä
logistiikasta aiheutuvan jätteen määrä on selkeästi pienentynyt, Pandan tehtaanjohtaja Jukka Herranen kertoo.
Panda on aina pyrkinyt panostamaan lavojensa laatuun, ja
laatupoikkeamiin on aina reagoitu nopeasti. Ulkoistuksen
myötä aiemmat budjetointiongelmat ovat historiaa, sillä sopimuksessa on selkeästi määritelty lavojen käytön hinta. Näin
kustannukset ovat ennustettavia.
– Yhteistyön etuja verrattuna aikaisempiin toimintamalleihimme ovat muun muassa lavojen parempi toimitusvarmuus ja saatavuus, ostolavoja huomattavasti vakaampi hinta
sekä ratkaisevasti pienempi henkilöstöresurssien tarve. Aiemmin lavojen ja lavasaldojen ylläpitoon kului tarpeettoman paljon aikaa ja rahaa, Herranen kertoo.
Tällä hetkellä CHEP huolehtii Pandan lavalogistiikasta Suomessa, mutta poissuljettu ei ole sekään vaihtoehto, että tulevaisuudessa Panda laajentaisi yhteistyötään kansainvälisesti
toimivan CHEPin kanssa myös EUR-lavoihin ja vientikauppaan. π
Mikael Mäki
Suomen toiseksi suurin
makeisvalmistaja
•
•
•
Vuonna 1920 perustettu Panda on Suomen tunnetuimpia makeisyhtiöitä ja maan toiseksi suurin makeisvalmistaja noin kahdeksan prosentin markkinaosuudellaan.
Pandan lakritsia on valmistettu samalla reseptillä
vuodesta 1933 lähtien. Yrityksen tärkeimpiin tuotemerkkeihin Suomessa kuuluvat Panda Lakupala, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit.
Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Suomi ja muut
Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia ja
Keski-Eurooppa. Kaikki Pandan tuotteet valmistetaan Suomessa.
Pakkaustutkimus – PTR ry järjesti ensimmäisen Pakkaustutkimuspäivän
torstaina 17.3.2011 Kansallismuseon auditoriossa. Päivän teemana oli
lisäarvon luominen tuotteille pakkaustutkimusta hyödyntäen. Päivän
aluksi tarkasteltiin pakkauksen arvoa jakeluketjussa. Lounaan jälkeen
keskityttiin pakkausten strategiseen merkitykseen yrityksen markkinoinnissa ja lopuksi pakkausten toimintaan käytännön näkökulmasta.
Yritysmaailman näkemystä seminaariin toi Kanniston Leipomon toimitusjohtaja Henrik Bruun. Yritys oli kehittänyt yhteistyökumppaneittensa kanssa uuden kierrätettävän, muodoltaan sylinterimäisen pakkauksen piparille samalla, kun itse piparituotekin uudistettiin. Pipari sai
uuden reseptin ja uuden muodon.
Pakkaustutkimus – PTR ry koordinoi vuonna 2010 päättyneen Tekesin
pakkausalalle suuntautuneen aktivoinnin, Futupackin. Sen tuloksena
lähti liikkeelle useita projekteja ja tutkimusosaamista kertyi merkittävästi, mukana oli nelisenkymmentä tutkijaa eri yliopistosta ja tutkimuslaitoksista ja lukuisia yrityksiä. Pakkaustutkimuspäivässä valotettiin
mm. näitä tutkimuksia ja tuloksia. Lisäksi esiteltiin lyhyesti tulevaa pakkauksiin keskittyvää tutkimusta, jossa erityisesti korostetaan kuluttajalähtöisyyttä sekä designin ja ekologisuuden merkitystä.
Pakkaustutkimuspäivä tullaan vastedes pitämään vuosittain ja siinä
esitellään uusimpia pakkaustutkimuksia. Päivä on tarkoitettu kaikille
pakkausalan toimijoille ja se tarjoaa oivallisen keinon löytää osaajia ja
kumppaneita koko pakkausarvoketjusta. π
lisätietoja:
pakkaustutkimus – pTR ry
toimitusjohtaja margareetta ollila
[email protected]
A.I. Virtasen arkisto
Kansallisarkistolle
Valio Oy ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö lahjoittavat hallussaan olevan professori, akateemikko Artturi I. Virtasen arkiston Kansallisarkistolle. Arkisto sisältää noin 70 hyllymetriä A.I. Virtasen julkaisuja ja kirjeenvaihtoa. Tieteellisen materiaalin lisäksi arkistossa on hänen julkisia
puheitaan ja kirjoituksiaan kansanravitsemuksesta poliittisiin kannanottoihin, samoin kuin Biokemiallisen Tutkimuslaitoksen ja Kemiantutkimus-Säätiön asiakirjoja.
Arkiston järjestäminen ja luettelointi kestää arviolta puoli vuotta, jonka jälkeen arkisto on tutkijoiden käytettävissä.
A.I. Virtanen on edelleen ainoa tieteen Nobel-palkinnon saanut suomalainen. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945
keksinnöistään, jotka oleellisesti paransivat voin ja rehun säilyvyyttä
(AIV-voisuola ja AIV-rehu). Keksinnöillä oli huomattava kansantaloudellinen merkitys.
A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota ja perustamaansa Kemiantutkimus-Säätiötä lähes 50 vuotta. Hänen johtamansa laitokset edustivat
tieteen ehdotonta huippua ja olivat nostamassa Suomea tieteen maailmankartalle.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
43
n T a l o u S & m a R K K i n a
Hankinnat haukkaavat
jopa 70–80 prosenttia
tuotteiden kokonaiskustannuksista
Tuotantoyritysten tuotekustannuksista jopa
70–80 prosenttia syntyy oman organisaation
ulkopuolelta ostetuista materiaaleista, osista
ja palveluista. Tästä huolimatta hankintatoimi
on kärsinyt pitkään aliarvostuksesta.
– Organisaatiot eivät pidä sitä kovin tärkeänä asiana, vaikka sitä tutkimusten mukaan
hoidetaan huonosti ja vaikka se on niin suuri
osa yritysten liikevaihdosta, ohjelmapäällikkö, teknologia-asiantuntija Juha Suuronen Tekesistä ihmettelee.
Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelma rahoittaa teollisuusyritysten ja tutkimusorganisaatioiden hankintatoimen kehittämishankkeita
neljällä miljoonalla eurolla tänä vuonna. Osana ohjelmaa on perustettu ProHankinta-työryhmä, jonka tavoitteena on nostaa kansallinen hankintaosaaminen ja sen tutkimus kansainväliselle huipputasolle.
Juha Suuronen painottaa, ettei hankkeilla
kehitetä hintojen tinkimisosaamista, vaan yhteistyötä. Esimerkiksi keskeiset toimittajat
voivat olla mukana uusien tuotteiden kehitystyössä.
– Hankkeissa etsitään uusia keinoja hallita
ja ohjata toimittajaverkostoa ja kääntää keskustelu ostoista ulkoisten resurssien hallintaan, Suuronen sanoo.
Ensimmäiset kehittämishankkeet on valittu
jo keväällä 2010. Toisen hakukierroksen
hankkeista tehtiin päätöksiä maaliskuussa.
– Viimeisin hakukierros osoitti, että kehittämishalua on. Jos kaikki hankkeet käynnistyisivät, tarkoittaisi se noin 15 miljoonan euron suuruista projektikokonaisuutta. Käytettävissä olevalla rahamäärällä näistä käynnistyy noin puolet, Juha Suuronen kertoo.
ProHankinta-työryhmä kokoaa
”työkalupakkia”
Juha Suuronen muistuttaa, että ostaminen on
yhä monimutkaisempaa. Toimittajaketjut
ovat monipolvisia ja kansainvälisiä, ja ostajan
profiili on muuttunut hintojen tinkaajasta yhä
enemmän projektinjohtotaitoja, ihmisten käsittelytaitoja, kielitaitoa, kulttuuritaitoja jne.
vaativaksi moniosaajaksi.
– Mutta Suomessa on vain yksi tai puolitoista hankintatoimen professoria. Hankintatoimea on tutkittu aika vähän sen laajuus
44
huomioiden. Mikään koulu ei valmista ihmisiä
ammattiin nimikkeellä ”hankintaosaaja”. Tarvitaan lisää hankintatoimen tutkimusta ja
koulutusta, jotta suomalaiset verkostot pysyvät kilpailukykyisinä. Myös julkisen sektorin
hankinnat täytyy pitää mielessä, Juha Suuronen teroittaa.
ProHankinta-työryhmä onkin perustettu
ajamaan asiaa Suomessa: nostamaan hankinnan profiilia, vaikuttamaan koulutustarjontaan ja keräämään tietoa ja parhaita käytäntöjä. Ensimmäisiä näkyviä askeleita on
www.hankintatoimi.fi -sivusto.
Työryhmässä ovat mukana Aalto-yliopisto,
Hansel, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laatukeskus, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys
ry, Sitra, Teknologiateollisuus ry, Tekes ja VTT.
Kolme elintarvikeyritystä mukana
ESCO-hankkeessa
Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa
on meneillään isohko hankintaan liittyvä hanke, jossa on mukana myös kolme elintarvikealan yritystä: Fazer Food Services (Amica),
Vaasan Oy ja Snellmanin Kokkikartano Oy.
ESCO- eli Efficient Sourcing Competencies
-hankkeen vetäjä Jari Laine on työskennellyt
aikaisemmin pitkään Nokialla ja Iittala Groupissa. Keväästä 2010 lähtien hän on työskennellyt Aalto-yliopiston BIT-yksikössä (Business Innovation Technology) ESCO -hankkeen
projektipäällikkönä.
Hankkeessa jokaisella yrityksellä on oma
projekti hankintatoimen kehittämiseksi. Yrityksen ”kummeina” on kaksi tutkijaa ja apuna assistentti. He ovat mukana yritysten projektiryhmissä ja tuovat sinne tietoa, mitä hankintatoimessa tapahtuu maailmalla. Yrityshankkeissa tehdään myös opinnäytetöitä.
Hankkeen tavoitteena on parantaa valmistavan teollisuuden kilpailukykyä, löytää parhaita toimintatapoja ja rakentaa hankintojen
”wikipedia”, eli parhaiden toimintatapojen
työkalupakki.
– Henkilöstön palkkojen ja lakisääteisten
maksujen jälkeen lähes kaikki yrityksen kassasta maksettavat maksut ovat jonkinlaista
hankintaa: raaka-aineet, koneet ja laitteet, investoinnit sekä ulkoa ostetut palvelut ja tuotteet. Suomen valmistavassa teollisuudessa
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
on siirrytty viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana yhä enemmän itse tekemisestä
alihankintaan ja ostopalveluihin, mutta johto
keskittyy usein edelleen oman yrityksen seinien sisäpuolella tapahtuvan toiminnan tehostamiseen, Jari Laine kummeksuu.
Palvelujen ostaminen on vaikeaa
Moni yritys ulkoistaa toimintojaan löyhin perustein miettimättä, mitä ollaan ostamassa ja
miten se kannattaa tehdä. Haasteita on varsinkin epäsuorissa hankinnoissa, erityisesti
palveluissa.
– Palvelujen ostamisessa ollaan hakusessa. Kun ylimmältä johdolta kysyy, mikä on yrityksen hankintojen osuus liikevaihdosta, he
eivät välttämättä tiedä sitä edes suunnilleen,
vaan rajaavat hankinnat tuotteen tekemiseen
liittyviin ostoihin. Useassa yrityksessä ostoa
ei ole nähty strategisena tai tuloksen kannalta merkittävänä tekijänä, joten osto-osaamista ei ole arvostettu. ESCO -hankkeessa yritykset käyvät syvällisesti läpi hankintatoimensa
ja kehittävät prosessejaan eri tasoilla, Jari Laine tiivistää.
Hankintatoimen kehittämisessä on useita
tasoja. Alimmalla tasolla keskitytään materiaalivirran kokonaistehokkaaseen hallintaan
ja oston perustyökaluihin, toisella kehitetään
pitkäjänteisesti toimittajien ja asiakkaan yhteistoimintaa ja kolmannella ostostrategiaa,
eli hahmotellaan tulevaisuuden hankintareittejä ja toimittajakenttää.
– Hankintatoimea pitäisi johtaa yrityksen
kokonaisstrategian kautta. Kyse on pitkälti
ihmisten kyvykkyyden kehittämisestä ja johtamisesta. He ovat aitoja, erottavia tekijöitä
yritysten välillä, Jari Laine painottaa. π
Pirjo Huhtakangas
lisätietoja:
www.hankintatoimi.fi
Maukkaan pullan valmistamiseen tarvitaan
paljon ostettuja palveluja. Kuva: angle FoTo
Vapaakauppasopimukset
auttavat elintarvikeviejiä
EU:lla on jo vapaakauppasopimukset monien
eri maiden kanssa kuten Turkki, Israel, Egypti,
Meksiko, Chile ja EFTA-maat, mukaan lukien
Norja ja Sveitsi. Neuvottelut ovat käynnissä
mm. Intian, Kanadan ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa. Viimeistä silausta vaille ovat vapaakauppasopimukset Väli-Amerikan ja EteläKorean kanssa. Sopimus Etelä-Korean kanssa
tulee voimaan 1.7.2011 ja muodostaa maailman toiseksi suurimman vapaakauppa-alueen Pohjois-Amerikan NAFTAn jälkeen.
Alkava vapaakauppa leikkaa välittömästi
tullit suurimmalta osalta tuotteista ja mahdollistaa muita kilpailuetuja. Sopimusteksteissä
turvataan niin immateriaalioikeudet kuin sovitaan asioista, joita Koreassa on aiemmin
käytetty rajoittamaan kilpailua, kuten standardeista, elintarvike- ja lääkehyväksynnöistä, tulliluokituksista ja valtion kilpailutushankinnoista.
Säästöä syntyy
Euroopan Unioni ennakoi, että jäsenvaltiot
säästävät Etelä-Korean viennissään pelkästään tullimaksuissa 1,6 miljardia euroa. Suurimmat vientiartikkelit Koreaan ovat koneet ja
laitteet (säästö 450 milj. euroa), elintarvikkeet
(380 milj. euroa) ja kemikaalit (150 milj. euroa).
EU:lla on jo nyt vahva elintarvike-edustus
Koreassa. Tärkeimmät elintarvikkeet EU:sta
ovat porsaan liha (240 milj. euroa), whisky
(176 milj. euroa) ja maitotaloustuotteet (99
milj. euroa). Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia elintarvikeviennistä on tullivapaata, koska
Etelä-Korea on tarkoin suojannut elintarvikemarkkinansa. Esimerkiksi juustoissa on
36 %:n tulli, vaikka maassa ei juurikaan valmisteta juustoja.
Ihan ilman työtä vapaakauppavienti ei onnistu sopimuksen jälkeenkään. Viejällä pitää
olla todistus tuotteen alkuperästä. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa vain 49 korealaista
viejää oli hankkinut todistuksen. Kaiken kaikkiaan noin 7000 korealaista yritystä vie tuotteitaan EU:n alueelle.
Alkuperän väärentäminen on Aasiassa tavallista. EU:n vuonna 2006 tutkimasta 245 korealaisesta tuotteesta 220 oli itse asiassa alkuperältään kiinalaisia. Korean vienti EU:n
alueelle oli vuonna 2009 yli 14 miljardia USd
ylijäämäinen, ja EU onkin Korean tärkein vientialue. Suomen vienti Koreaan oli 2010 yli 600
miljoonaa euroa ja suurempaa kuin tuonti.
Lisää suomalaisia
elintarvikkeita Koreaan
Suomen elintarvikeviennistä Koreaan suurin
osa on porsaan lihaa ja raaka-aineita kuten
fruktoosisiirappia ja suklaata. Suomalaiset
elintarvikemerkit puuttuvat lähes kokonaan
markkinoilta, vaikka xylitolin suomalaisuus on
hyvin tunnettu. Xylitol-purukumin mainonta
on luonut maahan kiinnostuksen koivupuuhun sisustusmateriaalina. Korealaiset uskovat, että alkuperäinen koivu tulee Suomesta.
Valio on lisensioinut korealaiselle Maeilmeijerille keksintöjään. LGG- ja zero lactose
-maitojuoma löytyvät lähes kaikista kaupoista. Suomalaista fruktoosia viedään paljon Koreaan. Sitä käytetään paikallisen kansallisen
alkoholijuoman ”Sojun” makeuttamiseen.
Suomen Sokerin aloittama yhteistyö Lotte-yrityksen kanssa sai aikaan sen, että Lotte mainosti vuosia purukumiaan suomalaisuudella.
Suomi tunnetaan Koreassa hyvin, mutta vain
koivumetsistään, joulupukistaan ja puhtaista
hampaista.
EFTA-maa Norjan vienti Koreaan oli 1,6 miljardia euroa vuonna 2009. Vienti Koreaan on
lähes kolminkertaistunut vuoden 2006 vapaakaupan jälkeen. Varsinkin koneiden ja laitteiden vienti kasvoi nopeasti. EU:n uusin tutkimus ennakoi myös EU-Korea kaupan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana. π
Ari Virtanen
Finpron vientikeskuksen päällikkö
Soul
Etelä-Korea
KOREA FTA -taulukko elintarvikkeista
Elintarvike
Tulli ennen FTA
Siirtymäaika 0 %
Quota
Maito- ja kerma jauheet, joissa alle
1,5 % rasvaa
176,00 %
TRQ:n ylittävä osa ei vapaudu tariffeista
Vuosi 1: 1,000 t, Vuosi 15: 1,512 t
Maitojauheet
36% - 40 %
10 vuotta
Vuosi 1: 450 t, Vuosi 9: 570 t
Ruokinta hera
49,50 %
0 vuotta
Hera
49,50 %
Tariffi asetetaan 20 %:n FTA:n astuessa
voimaan, jonka jälkeen 10 vuotta
Vuosi 1: 3,350 t, Vuosi 9: 4,243 t
Voi sekä muut maitopohjaiset rasvat
sekä öljyt
89,00 %
10 vuotta
Vuosi 1: 350 t, Vuosi 9: 443 t
Juustot
36,00 %
Cheddar: 10 vuotta. Muut: 15 vuotta
Vuosi 1: 4,560 t, Vuosi 14: 6,696 t
Mallas, Mallasohra
513,00 %
15 vuotta
Vuosi 1: 10,000 t, Vuosi 14: 16,664 t
Eläinten lisäravinteet
50,60 %
12 vuotta
Vuosi 1: 5,500 t, Vuosi 11: 7,391 t
Dextriinit
38570,00 %
12 vuotta
Vuosi 1: 28,000 t, Vuosi 11: 43,045 t
Liha ja lihatuotteet
18 % - 40 %
5 - 15 vuotta
-
Kalat
10 % - 20 %
3 - 10 vuotta
-
Mausteet ja ruokavalmisteet
8 % - 45 %
0- 15 vuotta
-
Lähde: Korea - EU vapaakauppasopimus, Ville Vierimaa & Ari Virtanen 2011
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
45
n T a p a H T u m i a
Elintarvikkeita metsästä
Tulevaisuudessa eri teollisuusalat tulevat kilpailemaan samasta maa-alasta ja samoista
materiaaleista. Siten muun muassa puumateriaalin hinnoittelusta tulee entistä monimutkaisempaa. Tällä hetkellä useimmat elintarvikkeisiin liittyvät puuperäiset tuotteet
ovat kalliita tai niitä käytetään lähinnä pakkauksissa.
Haasteena olisikin löytää massatuotantoon soveltuvia tuotteita. Metsä- ja elintarviketeollisuuden pitäisi olla enemmän toistensa kanssa yhteydessä ja miettiä tulevaisuuden ratkaisuja. Tätä silmällä pitäen VTT:n
metsäsektori järjesti lokakuussa 2010 vuosittaisen tiedeillan Otaniemessä teemalla From
Forest to Food – Elintarvikkeita metsästä. Iltaan osallistui yli 80 teollisuuden ja tiedeyhteisöjen edustajaa.
Metsä suomalaisen kulttuurin
puolestapuhujana
Akatemiaprofessori Kaisa Poutanen käsitteli
laajasti metsän roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Metsäteollisuuden kehittyminen
paransi Suomen hyvinvointia läpi 1900-luvun,
vaikuttaen myös ruokapöytämme tarjontaan.
Nyt edessä ovat ravitsemuksen uudet haasteet, joista Poutanen mainitsi esimerkkinä
Suomen kärkipään sijoituksen maailman ylipainotilastoissa. Insuliinivasteeseen ja 2-tyypin diabetekseen vaikuttavat tekijät tulisikin
ottaa entistä vakavammin huomioon.
Poutanen sanoi metsän toimivan myös
Suomen ruokakulttuurin ja liikunnallisen elämäntavan puolestapuhujana. Hänen mielestään Suomen metsiin liittyvät ruokapöydän
kokemukset ja elämykset pitäisi hyödyntää
paremmin kansainvälisessä markkinoinnissa.
Marjat, sienet ja riista ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Myös elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin
liittyen metsillä on tarjottavaa. Marjojen fysiologisista vaikutuksista on Suomessa saatu
paljon hyviä tuloksia. Myös puusta peräisin
olevat komponentit, kuten kuoren polyfenolit
ja muut funktionaaliset yhdisteet, ovat olleet
tutkimuskohteina. Tutkimusta on tehty intensiivisesti mm. Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Poutanen korosti myös lainsäädännön tärkeyttä uuselintarvikesovellutuksissa. Turvallisuuskartoitus pitäisi ottaa huomioon jo hyvin alkuvaiheessa uutta tuotetta kehitettäes-
46
sä. Poutanen viittasi myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn ravitsemus- ja
terveysväittämiin, jotka ovat mutkistaneet
tuotteiden markkinointia ja voivat aiheuttaa
huomattavia kuluja elintarviketeollisuudelle.
Puun biomassa on monipuolinen
raaka-ainelähde
VTT:n Bio- ja kemianprosessien tutkimusjohtaja, professori Johanna Buchert, esitteli
puun ja sen prosessoinnissa syntyvien sivuvirtojen mahdollistamia uusia sovellutuksia.
Esimerkiksi kaarnat, keruutähteet ja sellunkeitossa syntyvät liemet ovat hyviä raaka-ainelähteitä.
Buchert korosti ns. kokonaisvaltaista biojalostamo-ajattelutapaa, jossa puumateriaali
nähdään hyvänä lähteenä niin korkeakatteisille kemikaaleille kuin polymeereille. Esimerkkeinä hän mainitsi puusta lähtöisin olevan ksylitolin, sokerihapot, ligniinit ja lignaanit sekä erilaiset uuteaineet. Buchertin mielestä tutkimusta pitäisi suunnata enemmän
kustannustehokkaisiin fraktiointimenetelmiin, jotta eri komponentit saataisiin aiempaa paremmin erotettua puu- ja paperiteollisuuden sivuvirroista.
Tällä hetkellä lupaavimpia yhdisteitä ovat
hydrokolloidit, prebioottiset oligosakkaridit,
aromiaineet, kosmetiikassa käytettävät uutteet sekä bioaktiiviset yhdisteet, kuten antioksidantit, mikrobien kasvua estävät yhdis-
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
teet ja kasvisterolit. Luonnolliset ja luonnosta
peräisin olevat elintarvikeraaka-aineet kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.
– Metsästä peräisin oleville tuotteille voidaankin ennustaa markkinavetoa lähitulevaisuudessa, Buchert kommentoi.
Puupohjaisilla yhdisteillä monia
elintarvikesovellutuksia
Helsingin yliopiston professori Maija Tenkasen esitys oli yleiskatsaus puuperäisistä
komponenteista elintarviketeollisuudessa.
Tenkanen korosti, että päivittäinen ruokavaliomme sisältää paljon selluloosaa ja muita
ruuansulatuksessa pilkkoutumattomia polymeerejä, kuten ksylaania ja ligniiniä mm.
täysjyväpitoisissa ruuissa. Kemiallisesti samankaltaisia yhdisteitä löytyy myös puusta.
Suomella on vahva juuret puuperäisten yhdisteiden elintarvikekäytössä. Perinteisiä
tuotteita ovat mm. mahla ja pettuleipä. Modernimpia esimerkkejä ovat karboksimetyyliselluloosa (CMC), ksylitoli sekä β-sitosteroli,
jota käytetään mm. Benecolin aktiivisena
komponenttina. Uusin suomalaisten kehittämä luontaistuotekäyttöön hyväksytty yhdiste
on kuusen oksatyvestä eristetty lignaani.
Maailmalla on CMC:n lisäksi käytössä useita muita selluloosapohjaisia tai mikrokiteiseen selluloosaan perustuvia paksunnosaineita. Lisäksi monessa käyttökohteessa hyödynnettävät hydrokolloidit, kuten johanneksenleipäpuujauhe ja arabikumi, ovat peräisin
puiden siemenistä tai nesteistä, joilla puu
korjaa vaurioita tai puolustautuu hyönteisten
hyökkäyksiä vastaan.
Tenkasen mukaan elintarvikkeissa tullaan
wlähitulevaisuudessa todennäköisesti näkemään puuperäisten uusien oligosakkaridien ja hydrokolloidien lisäksi myös syötäviä päällysteitä ja erilaisia pakkauskalvoja. Näiden sovellutusten turvallisuusnäkökulmat ja hyväksyttävyys on kuitenkin selvitettävä tarkasti ennen kuin tuotteita ilmestyy kuluttajamarkkinoille.
Elintarvikepakkausten historiaa ja tulevaisuutta
VTT:n Teollisten biomateriaalien liiketoiminnan kehityspäällikkö
Tuomas Mustonen kävi esityksessään läpi elintarvikepakkausten
historiaa, lähtien mulperipuun kaarnasta, joka oli käytössä jo toisella vuosisadalla e.a.a. sekä kartonkipakkauksista ja paperipusseista 1800-luvun Englannissa. Mustonen korosti, että suuret keksinnöt syntyvät yleensä kriisien aikana. Esimerkiksi RFId-teknologia syntyi toisen maailmansodan aikana.
Kierrätyksen yleistyminen alkoi 1970-luvulla, mikä vaikutti vahvasti myös pakkausmateriaalien kehitykseen. 1980- ja 90-luvuilla
käyttöön otettiin ns. neljän R:n jätehierarkia: Siirryttiin poisheittämisestä kohti energian talteenottoon “Recovery”, kierrätykseen
”Recycling”, uudelleen käyttöön ”Re-use” ja kulutuksen vähentämiseen ”Reduction”. Nykypäivänä ns. viides R-kirjain voitaisiin nimetä jätteiden ja pakkausmateriaalien uusiokäytön mukaan ”Renewing”.
Biohajoavia muoveja, kuten maitohappopolymeereja (PLA), on
jo markkinoilla. Vaikka PLA on tunnetuin biopolymeeri, vain noin
yksi prosentti maailman muovituotannosta on biomuoveja. Ympäristöystävällisyys on muovien osalta erityisen tärkeää. Esimerkiksi
Coca-Cola on tuonut markkinoille PlantBottle-pullot, joiden raakaaineesta 30 % on bio-pohjaisia yhdisteitä.
Tulevaisuudessa on tarkoitus luoda parempia biohajoavia pakkauksia, jotka estävät elintarvikkeiden pilaantumista ja ruuan päätymistä jätteeksi. Näin ollen myös metsäteollisuuden sivuvirtatuotteet tullaan näkemään enemmän ja enemmän pakkausten, energian tuotannon ja elintarvikkeiden raaka-aineina.
FuBio – Uusia puupohjaisia arvoketjuja
Metsäklusteri Oy:n Tulevaisuuden biojalostamo- eli FuBio-ohjelman päällikkö Niklas von Weymarn esitteli uudentyyppisiä puupohjaisia arvoketjuja. Metsäsektorin tutkimusstrategia peräänkuuluttaa uutta liiketoimintaa nykyisen toiminnasta syntyvän liiketoiminnan rinnalle. Tähän tarvitaan uusia tuotteita uusille markkinoille. FuBio-ohjelmalla on kehitystyössä keskeinen rooli.
FuBio-ohjelmassa tavanomaisia prosesseja, kuten paperin ja
kartongin valmistusta, pyritään yhdistämään uusiin, olemassa oleviin markkinoihin: esim. tekstiilikuitujen, polymeerien, funktionaalisten elintarvikkeiden ja jopa lääkkeiden valmistukseen. Elintarvikeyritykset ovat tervetulleita mukaan nyt suunnittelussa oleviin,
uusiin FuBio-ohjelmiin antamaan oman näkemykseksensä ja kertomaan toiveensa uusien sovellutuksien ja raaka-aineiden suunnittelussa. Lisätietoja FuBio-ohjelmasta löytyy osoitteesta
www.forestcluster.fi. π
Juhani Sibakov
tutkija
VTT
juhani.sibakov(at)vtt.fi
Tiedeillassa nähdyt esitykset ovat ladattavissa osoitteesta:
http://www.nutritech.fi/calendar
(katso: october 2010)
lisätietoja:
professori Johanna Buchert
johanna.buchert(at)vtt.fi
Elintarvikepäivä 2011 kokoaa yli tuhat elintarvikealan ammattilaista
Helsingin Messukeskukseen 3.5.2011. Päivän aikana yli 50 koti- ja ulkomaista huippuasiantuntijaa kartuttaa osallistujien tietoa ajankohtaisista aiheista.
Päivän pääteemana on ruoan arvo ja arvostus. Tapahtuman pääpuhuja, Kent Business Schoolin professori Andrew Fearne kertoo, miten
elintarvikealan toimijoiden yhteistyö tuottaa arvonlisäystä ruoan arvoketjuun. Teemaa käsitellään tarkemmin asiakkuusrinnakkaisohjelmassa. Keskustelua kouluruokaan ja sen arvostukseen johdattaa Tuomas Enbuske. Ohjelmassa syvennytään myös lähiruoan markkinoihin
eri näkökulmista. Rinnakkaisohjelmia on kaikkiaan kuusi. π
lisätietoja:
www.elintarvikepaiva.fi
n
Ta pa H T u m a K a l e n T e R i
Suomessa
Työturvallisuuspäivä 28.4.2011 Helsinki, www.ttk.fi,
Elintarvikepäivä 3.5.2011 Helsinki, www.elintarvikepaiva.fi
Majoitus- ja ravitsemisalan ennakointikamari 4.5.2011 Helsinki,
www.ennakointikamari.fi
Ympäristötieteen päivät 5.–6.5.2011 Turku, www.fses.fi/congress/
Lean Management 10.–11.5.2011 Helsinki, www.fyi.fi
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät
11.–12.5.2011 Vantaa, www.elintarvikejaterveys.fi
Kemiaa Kampissa 12.5.2011 Helsinki, www.kemia2011.fi
Grillauksen SM-kilpailu 14.5.2011 Joensuu,
http://villigrillisika.blogspot.com
Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä 18.5.2011 Helsinki, www.echa.eu
Helsinki Chemicals Forum 19.–20.5.2011, www.hensinkicf.eu
Suurtaloudet – ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä ja omavalvonnasta 7.6.2011 Helsinki, e
[email protected]
Ulkomailla
InterFood Astana 27.–29.4.2011 Astana (Kazakhstan),
www.food-exhibitions.com
Transport Logistic 10.–13.5.2011 München, www.transportlogistic.de
Metpack 10.–14.5.2011 Essen, www.metpack.de
Bakery China 11.–14.5.2011 Shanghai, www.bakery-china.de
food-exhibitions.com
Interpack 12.–18.5.2011 düsseldorf, www.interpack.com
Scandinavian Bakery Fair 15.–16.5.2011 Kööpenhamina
St. Petersburg Chemforum 17.–19.5.2011, www.lenexpo.ru
World Food Azerbaijan 25.–27.5.2011 Baku, www.food-exhibitions.
com
Mushroom Days 2011 25.–27.5.2011 Brabanthalen (Alankomaat),
www.mushroomsdays.com
NanoTech Europe 2011 30.5.–1.6.2011 Budapest, www.nanotech.net
Food Ingredients Philipines 6.–8.7.2011 Manila
lisää tapahtumia: www.kehittyvaelintarvike.fi › tapahtumia.
Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteella: [email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
47
n R a v i T S e m u S & T e R v e Y S | Koonnut: Kaisu meronen ravitsemusasiantuntija, eTm
Lasten välipalat
suurennuslasin alle
Lasten välipaloissa on paljon energiaa,
mutta liian vähän tärkeitä ravintoaineita.
Asia on merkittävä, sillä lasten päivittäisestä
energiasta 40 prosenttia voi tulla välipaloista.
Lapset saavat ravinnostaan liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria, joita kertyy erityisesti
välipaloista.
Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikössä on parhaillaan käynnissä tutkimus,
johon osallistuu yli 500 lasta. Heistä puolet
kuuluu ns. interventioryhmään, joka saa intensiivistä ravitsemus- ja liikuntaohjausta.
Koko perhe käy kahden vuoden aikana seitsemän kertaa ravitsemus- ja liikunta-asiantuntijan luona. Jokaisella kerralla käsitellään
joku terveyden kannalta tärkeä ravitsemuksen ja liikunnan osa-alue.
Niukasti foolihappoa ja kuitua
Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan lapsista valtaosa ei saa ravinnostaan lähellekään
suositeltua määrää ravintoaineita. Ravinto sisältää liikaa kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria,
mutta aivan liian vähän kuitua, pehmeää rasvaa, d-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa.
Kuidun ja foolihapon vähäinen saanti on
kaikkein huolestuttavin. Niiden saantisuositus toteutuu alle 10 prosentin kohdalla. Parhaiten tilanne kohenisi suosimalla välipaloilla
tuoreita kasviksia ja täysjyväviljaa.
sa seurataan lasten elintapoja, terveyttä ja
hyvinvointia aikuisikään saakka, jotta elintapaohjauksen pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan arvioida. π
Herätys vanhemmat!
lähde: Tiedote 30.1.2010 vaaSan oy:n
toimittajatilaisuus
Tutkimusryhmää vetävä professori Timo Lakka muistuttaa, että vanhempien tulisi tietää,
mitä heidän lapsensa koulupäivän jälkeen
syövät. Käynnissä olevassa tutkimuksessa
korostetaan vanhempien merkitystä terveellisten elintapojen omaksumisessa.
Tutkimusryhmään kuuluvien lasten ruokailutottumuksissa on kuitenkin jo nyt nähtävissä selvää edistymistä. Erityisesti opastusta
saaneet interventioryhmäläiset ovat lisänneet sekä kuidun että d-vitamiinin saantia
huomattavasti. Lisäksi he ovat onnistuneet
vähentämään verrokkiryhmää enemmän niin
kovien rasvojen kuin sokerinkin määrää ravinnossaan.
Tutkimuksen alustavat tulokset tukevat
ajatusta siitä, että metabolisen oireyhtymän
piirteitä esiintyy jo lapsilla. Jatkotutkimukses-
Kuva: leipäTiedoTuS
Terveellisistä välipaloista kampanjoidaan
Moni koulu on aloittanut maksullisen välipalatarjonnan viime vuosina. Markkinointiaineistoa terveellisen välipalan koostamiseen ja
ideoita koulujen välipalavalikoimaan on tarjolla eri tahoilla. Useissa kouluissa rehtori päättää välipalatarjonnasta.
Leipätiedotuksen teettämän tutkimuksen mukaan koulujen välipalatarjoilu tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät muuten söisi välipalaa.
– Oppilailla tulisi olla mahdollisuus ostaa välipalaa, jos koulupäivä kestää yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Kouluissa välipalatarjonnan pitäisi olla terveellistä ja järkevää, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen toivoo.
48
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Leipätiedotuksen Haukkaa välillä -hankkeen tavoitteena on helpottaa leipätarjonnan lisäämistä kouluvälipalalla. Nuorten kuidunsaantia pyritään lisäämään leivän avulla ja edistämään sitä kautta
kouluruokailusuositusten saavuttamista.
Koulujen välipalatarjoilu luo kouluun myös lisää yhteisöllisyyttä.
– Iltapäivisin jaksetaan paremmin, levottomuus ja koulusta poistuminen vähenevät, Mensonen lisää.
lisätietoa ja välipala-aineistoja:
http://www.leipatiedotus.fi
http://www.terveyttakasviksilla.fi
http://www.hyvavalipala.fi/
Maito voitti ruokajuomien
ympäristövertailun
Maito on suositeltavin ruokajuoma, kun otetaan huomioon sekä juoman ravintoainepitoisuus että ilmastovaikutukset. Food & Nutrition
Research -lehdessä julkaistu tuore tutkimus selvitti tavallisimpien ruokajuomien kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaarelta, ja
vertasi niitä juomien ravintoarvoihin. Tutkimus on ensimmäinen juomien ilmastovaikutustutkimus, jossa otetaan huomioon kattavasti
myös juomien terveellisyys.
Tutkimusta varten juomille laadittiin niiden terveellisyyttä kuvaavat
ravintoaineprofiilit. Siinä otettiin huomioon 21:n ihmiselle välttämättömän ravintoaineen määrät, ja niitä verrattiin ravitsemussuositusten
viitearvoihin. Tutkittavia juomia olivat muun muassa maito, appelsiinimehu, virvoitusjuomat, olut, viini, kivennäisvesi, soija- ja kaurajuoma.
Juomien ravintoaineprofiileista laskettiin kullekin juomalle sen ravintoainetiheyttä kuvaava arvo niin kutsutun drenowskin mallin mukaan. Mitä korkeamman lukuarvon juoma sai, sitä enemmän siinä oli
ravintoaineita. Samaa mallia käytetään muun muassa tutkimuksissa,
joissa selvitetään ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä ja elintarvikkeiden hinnan merkitystä terveellisiin valintoihin.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa juomien ravintoainetiheyden
arvot yhdistettiin juomien koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä
kuvaavaan lukemaan. Lukema on niin kutsuttu NdCI-indeksi (Nutrient
density to Climate Impact), jonka avulla juomia verrattiin. π
lähde: Smedman a, et al., 2010. Food & nutrition Research, 54: 5170.
D-vitamiinivalmistetta
lapsille ympäri vuoden
d-vitamiinin käyttösuosituksia on jälleen päivitetty. Lapsille, nuorille
ja raskaana oleville sekä imettäville äideille suositellaan nyt d-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. Uudet suositukset ovat yksinkertaisemmat kuin aikaisemmat, ja nuorten osalta ne kattavat koko kasvuiän 18
ikävuoteen saakka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys pyrkii turvaamaan uusilla suosituksilla d-vitamiinin riittävän saannin. Erityisesti leikki- ja kouluikäisten lasten ja nuorten d-vitamiinin saanti ilman erillistä d-vitamiinilisää
on todettu riittämättömäksi.
Alle 2-vuotiaille lapsille kahden viikon iästä lähtien sekä raskaana
oleville ja imettäville naisille d-vitamiinivalmisteen käyttösuositus on
10 μg (400 IU) vuorokaudessa. 2–18-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan 7,5 μg (300 IU) d-vitamiinivalmistetta vuorokaudessa ympäri vuoden.
Viime vuoden keväällä nostettiin yli 60-vuotiaiden d-vitamiinisuositusta. Sen mukaan 20 mikrogramman d-vitamiinilisää suositellaan
käytettäväksi päivittäin ympärivuotisesti.
18–60-vuotiaille d-vitamiinivalmisteille suositellaan 7,5 μg:n annos
(300 IU) vuorokaudessa lokakuun alusta maaliskuun loppuun, mikäli
ei käytetä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja ja kalaa.
d-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti d3-muotoa, joka
on ihmisen elimistölle luontainen d-vitamiinimuoto ja teholtaan parempi kuin d2-vitamiini. d3-vitamiini eristetään lampaanvillasta, kun
taas d2-muotoa saadaan UV-säteilytetystä hiivasta. π
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
Ammattilehden lehtiarkistosta
vankkaa elintarvikealan tietoa
• EtsihakusanallaKehittyväElintarvike
-lehdessäjulkaistujajuttujajalataa
näköislehtiävuodenviiveellänumeron
ilmestymisestä.
• Hakutoimintoonetusivunoikeassa
yläkulmassa.
• Uusimmistanumeroistakansikuvaja
sisällysluettelot
• Annapalautettajajuttuvinkkejä
• Tilaalehti
• Haemediakortti(suomeksijaenglanniksi)
Käytutustumassakotisivuihimmeosoitteessa
www.kehittyvaelintarvike.fi
Tilaa ammattilehti itselle,
yritykseen tai koulutukseen!
• Kestotilaus55€/vuosikerta,oppilaitokset
45€,määräaikaistilaus60€
• Jälkitilauksenaalehintaanvähintään
10kplnippuina:2€/kpl+postituskulut
• Tilaussähkö[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi›tilaalehti
Tilaa koko elintarvikealan
kattava ammattilehti
n T i e d e & T u T K i m u S
Tuontipatongit voivat olla suolaisia
– täysjyväisyys ja rapeus tärkeitä kuluttajille
Suomalaiset saavat kolmasosan ruokasuolasta leivästä ja viljavalmisteista. Suolan
saanti on vähentynyt viime vuosikymmeninä,
mutta ylittää edelleen suositukset (naisilla
<6, miehillä <7g NaCl/vrk). Helsingin yliopiston Aistinvaraisen arvioinnin perusteet -kurssin harjoitustyössä selvitettiin, vaikuttaako
suolapitoisuus patongin miellyttävyyteen ja
pidetäänkö patonkien suolaisuutta sopivana.
Suola vaikuttaa merkittävästi leivän makuun. Suolaton vaalea leipä maistuu pahvimaiselta, eikä tunnu kiihottavan syljeneritystä. Se on kuivemman tuntuista ja murenevampaa kuin normaalisuolainen leipä. Sitä on kuvailtu happamanmakuiseksi. Suola vaikuttaa
myös taikinan ja leivän teknologisiin ja reologisiin ominaisuuksiin, kuten hiivan aktiivisuuteen ja gluteeniverkoston vahvistamiseen.
Suolapitoisuuden on havaittu vaikuttavan
kielteisesti leivän ominaisuuksiin, kun se on
alle 1 %. Englantilaisessa tutkimuksessa
maun kannalta leivän parhaaksi suolapitoisuudeksi on todettu 1,43 %. On myös havaittu, että suolapitoisuutta voi pienentää jopa
neljänneksen lyhyen aikavälin sisällä ilman,
että leivän hyväksyttävyys kärsii. Eri maissa
leivän totuttu suolaisuus kuitenkin vaihtelee.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuuden
esipaistetun patongin suolaisuuden sopivuutta ja suolapitoisuuden vaikutusta miellyttävyyteen. Patongit valittiin tutkimuksenkohteeksi, koska ne valmistetaan usein ulkomailla, eivätkä niiden suolapitoisuudet siten
aina vastaa suomalaisia suosituksia. Esipaistetut patongit ovat tarjoiluvalmiita muutamien minuuttien paistamisen jälkeen.
Tuontipatonkien suolamerkinnöissä
parannettavaa
Pakkausselosteiden mukaan näytteiden ruokasuolapitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2–1,4
Kuva 1. Arviointikoppi patonkinäytteineen. Kuva: Hanna-KaiSa mäKelä
%. Kemiallisissa määrityksissä suolapitoisuudet vaihtelivat välillä 1,1–2,0 % (taulukko 1).
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen
1224/2007 mukaan ruokaleipään, jonka suolapitoisuus on yli 1,2 %, tulee lisätä merkintä
”voimakassuolainen”. Tutkituista kuudesta
patongista kolme ylitti tämän rajan, niistä
kaksi hyvin huomattavasti. Tuontileipien suolapitoisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne tukisivat kansallisia suolansaannin vähentämisen tavoitteita.
Patongit arvioitiin aistinvaraisen arvioinnin
laboratoriossa. Noin 3 cm:n viipaleet esitettiin
koodatuilla paperilautasilla (kuva 1). Päätypaloja ei käytetty. Jokainen arvioija sai kaksi patonkiviipaletta leikattuna puoliksi eli neljä
suupalaa kustakin kuudesta näytepatongista.
Arvioitavia ominaisuuksia olivat miellyttävyys, suolaisuuden voimakkuus, suolaisuuden sopivuus ja rapeus ensipuraisulla. Vastaajien kiinnostusta ruuan terveellisyyteen
tutkittiin kahdeksan terveysväittämän avulla
(GHI=General Health Interest). Asteikot olivat
seitsemänportaisia ja päistään sekä osin keskeltä ankkuroituja.
Vastaajista (n=50) 27 oli naisia ja 23 miehiä. Keski-ikä oli 25 vuotta, 90 % oli alle
29-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita Viikin
kampukselta.
Miellyttävyyksissä ei suuria eroja
Patonkeja pidettiin yleisesti melko miellyttävinä (kuva 2a), mutta 2 % NaCl sisältävät
näytteet arvioitiin suolaisemmiksi kuin muut
(kuva 2d). Samoja näytteitä pidettiin myös liian suolaisina (kuva 2d). Suolaisuuden voimakkuusarviot olivat yhdenmukaisia patonkien suolapitoisuuksien kanssa, mikä viittaa
siihen, että kuluttajat erottivat patonkien
suolapitoisuudet.
Rapeudessa havaittiin selvää vaihtelua eri
Taulukko 1. Patonkinäytteiden suolapitoisuudet (% NaCl).
Näyte
Pakkauksessa ilmoitettu
Määritetty *)
Valmistusmaa
A moniviljapatonki
1,3
2,0
Ranska
B moniviljapatonki
1,2
1,3
Alankomaat
C vehnäpatonki
1,2
1,2
Alankomaat
D vehnäpatonki
1,4
1,1
Ranska
E täysjyväpatonki
1,2
1,2
Alankomaat
1,4
1,9
Ranska
F täysjyväpatonki
*) Määritys Corning-menetelmällä
50
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
äy
sjy
vä
pa
to
n
ki
ki
ki
vä
pa
to
n
äy
sjy
Ft
Et
D
ve
hn
ve
hn
C
äp
at
on
äp
at
on
pa
to
nk
lja
ivi
on
m
B
ki
ki
vä
p
at
on
at
on
Ft
äy
sjy
vä
p
Et
äy
sjy
pa
to
n
ki
ki
D
ve
h
nä
nä
ve
h
C
ivi
lja
pa
to
n
pa
to
n
ki
ki
pa
to
n
m
on
B
A
m
on
ivi
lja
vä
pa
to
nk
äy
sjy
Ft
Et
i
i
i
vä
pa
to
nk
äy
sjy
nä
pa
to
nk
ve
h
i
pa
to
nk
lja
ivi
on
m
Rapeus
d. Rapeus
7
6
5
4
3
2
1
i
nä
pa
to
nk
D
ki
ve
h
C
ki
i
Suolaisuus
B
ki
B
m
on
ivi
l
ja
pa
to
n
ja
pa
to
n
b. Suolaisuus
7
6
5
4
3
2
1
A
D
C
m
on
ivi
lja
pa
to
ve
hn
äp
at
on
ki
Et
äy
sjy
vä
pa
to
nk
i
Ft
äy
sjy
vä
pa
to
nk
i
nk
i
ve
hn
äp
at
on
ki
nk
i
Miellyttävyys
lja
pa
to
on
ivi
m
A
Suolaisuuden sopivuus
c. Suolaisuuden sopivuus
7
6
5
4
3
2
1
on
ivi
l
Terveysmielenkiintokyselyn keskiarvoksi saatiin 4,9 (keskihajonta 1,1, asteikko 1–7). Arvioijien välillä esiintyi yksilöllistä vaihtelua ja
keskiarvo oli kirjallisuuteen verrattuna suuri.
Suuri osa arvioijista opiskelee tai työskentelee elintarvike- ja ravitsemustieteiden parissa,
mikä luultavasti lisää terveystietoisuutta.
Vastaajien terveysmielenkiinnolla ja patonkien koetulla miellyttävyydellä todettiin selvä
yhteys patonkien viljatyypin kanssa. Monivilja- ja täysjyväpatonkien miellyttävyydet korreloivat positiivisesti terveysmielenkiinnon
kanssa ja vehnäpatonkien miellyttävyys negatiivisesti. Siten vastaajat pitivät moniviljaja täysjyväpatonkeja terveellisinä ja vehnäpatonkeja epäterveellisinä. Suolaisuusarvioilla
ei ollut yhteyttä vastaajien terveysmielenkiintoon. Tulos viittaa siihen, että terveellisyyttä
ajatellessaan kuluttajat kiinnittävät enem-
a. Miellyttävyys
7
6
5
4
3
2
1
m
Täysjyväisyys tärkeä
terveellisyydestä kiinnostuneille
A
patonkinäytteiden välillä (kuva 2b). Patonkien miellyttävyyttä selitettiin regressioanalyysillä, jossa rapeus nousi merkittäväksi selittäväksi tekijäksi. Rapeus selitti paremmin täysjyvä- ja vehnäpatonkien kuin moniviljapatonkien miellyttävyyttä. Korrelaatiot miellyttävyyden ja rapeuden välillä vaihtelivat välillä
0,22–0,47. Tulos osoittaa, että suola ei välttämättä ole keskeisin leivän miellyttävyyteen
vaikuttava tekijä.
Kuva 2. Miellyttävyys, rapeus, suolaisuuden sopivuus ja suolaisuus: keskiarvot ja keskivirheet
(n=50). Asteikot: miellyttävyys 1=ei lainkaan miellyttävä, 7 =erittäin miellyttävä; rapeus
1=ei lainkaan rapea, 7=erittäin rapea; suolaisuuden sopivuus, 1=aivan liian vähäsuolainen, 4
=sopiva, 7= aivan liian suolainen; suolaisuus 1=ei lainkaan suolainen, 7=erittäin suolainen.
män huomiota patongin viljatyyppiin kuin sen
suolaisuuteen. π
Hanna-Kaisa Mäkelä
ETK
hanna.makela(at)helsinki.fi,
Anna Peltoniemi
etyo, ins. (AMK)
anna.h.peltoniemi(at)helsinki.fi
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
lähteet saatavissa kirjoittajilta.
Tutkimusaineisto kerättiin aistinvaraisen
tutkimuksen perusteet -kurssin (eTT230)
projektityönä, johon osallistui myös etyo. antti
Rahikainen. aiheen antoi professori Hannu
Salovaara, ja työtä ohjasivat di, eTm laila Seppä
ja professori Hely Tuorila. Kaikki kolme
kommentoivat ja tekivät korjausehdotuksia
kirjoituksen aikaisempiin luonnoksiin. irja
Korhonen teki suolamääritykset.
Kasvistanoliesteri
kasvisteroliesteriä tehokkaampaa
Uusi meta-analyysi(1) osoittaa, että kasvistanoliesterin maksimaalinen LdL-kolesterolia
alentava vaikutus on kaksinkertainen kasvisteroliesteriin verrattuna. Lisäksi vain kasvistanoliesterin käytöllä saadaan lisätehoa LdLkolesterolin alenemiseen, kun tarkastellaan
nykysuositusta suurempaa päiväsaantia.
Kasvisteroliesterillä vastaavaa lisätehoa ei
suurilla päiväannoksilla havaittu. Uudet tutkimustulokset on julkaistu Prostaglandins,
Leukotrienes, and Essential Fatty Acids -tiedejulkaisussa.
Meta-analyysi osoittaa, että kasvistanoliesterin LdL-kolesterolia alentava vaikutus
on enimmillään 18,2 %, ja kasvisteroliesterin
9,1 %. Ero kasvistanoliesterin hyväksi on tilastollisesti merkitsevä. Musa-Veloson
ym.(1) analyysi pohjautuu aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin, ja siihen sisältyy kaik-
kiaan 182 tutkimusaineistoa. Uuden metaanalyysin tuloksia vahvistavat kaksi itsenäistä kliinistä tutkimusta, joissa LdL-kolesteroli aleni keskimäärin noin 17 %, kun kasvistanolin saanti oli noin 9 grammaa päivässä(2,3).
Benecol on Raision maailmanlaajuisesti
omistama tavaramerkki ja kasvistanoliesteri
Raision maailmanlaajuisesti patentoima ainesosa. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä. Raision laaja partneriverkosto myy ja markkinoi Benecol-tuotteita 30
maassa viidessä maanosassa. Suomessa Benecol on maan laajin kolesterolia alentava
tuoteperhe, ja sen markkinoinnista vastaavat
Ravintoraisio Oy (tehojuomat, pikapuuro,
kaurapohjainen välipalajuoma, soijapohjaiset välipalat) sekä Bunge Finland Oy (margariinit ja kasvirasvalevitteet). π
lähteet:
1) musa-veloso K et al. 2011. a comparison of
the ldl-cholesterol lowering efficacy of plant
stanols and plant sterols: Results of a metaanalysis of randomized controlled trials.
prostaglandins, leukotrienes and essential Fatty
acids 2011; doi 10.1016/j.plefa.02.001
2) gylling H et al. 2010. The effect of a very
high daily plant stanol ester intake on serum
lipids, carotenoids, and fat-soluble vitamins. Clin
nutr;29,112-118.
3) mensink R et al. 2010. plant stanols dosedependently decrease ldl-cholesterol
concentrations, but not cholesterol-standardized
fat-soluble antioxidant concentrations, at intakes
up to 9 g/d. am J Clin nutr;92,24-33.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
51
n v ä i T Ö K S i ä | Koonnut Raija ahvenainen-Rantala
Marjojen ja perunoiden
kuoret raaka-aineina?
Kuva: KoTimaiSeT KaSviKSeT RY/
Sanna peuRaKoSKi, STudio KliKKi
FM Riikka Järvisen elintarvikekemian väitöskirja Cuticular and suberin polymers of plants
- Analysis by gas chromatographic-mass
spectrometric and solid state spectroscopic
methods tarkastettiin Turun yliopistossa marraskuussa.
Mehun puristuksessa sekä teollisessa perunankuorinnassa syntyy vuosittain merkittäviä määriä kuorta sisältävää sivutuotetta,
joka nykyisellään käytetään vain harvoin hyödyksi. Tämä materiaali sisältää kutiini- ja suberiinipolymeerejä, jotka voivat olla tärkeitä
kuitukomponentteja ravinnossa. Näitä polymeerejä voitaisiin käyttää myös teollisuuden
erikoiskemikaalien kuten emulgaattorien ja
voiteluaineiden raaka-aineina tai innovatiivisten polymeerien, kuten polyuretaanien valmistuksessa.
Järvisen tutkimuksessa selvitettiin kotimaisten marjojen kuorten kutiinipolymeerin
sekä kahden erivärisen perunalajikkeen suberiinin koostumusta ja rakennetta käyttäen
kaasukromatografi-massaspektrometriaa
sekä kiinteän olomuodon spektroskooppisia
menetelmiä.
Marjojen kuoren ja kutiinipolymeerien
määrän sekä koostumuksen havaittiin eroavan merkittävästi eri marjojen välillä. Kutiinipolymeerit muodostuvat monimuotoisista
hydroksi- ja hydroksiepoksirasvahapoista,
joiden suhteelliset määrät polymeerissä vaihtelivat marjojen välillä johtaen erilaisiin polymeerirakenteisiin. Perunan suberiini koostui
lähes samankaltaisista monomeereista, ja
pieniä eroja havaittiin kelta- ja punakuorisen
lajikkeen välillä sekä vuoden varastoinnin aikana.
Aikaisempaa tutkimustietoa marjojen kutiinin rakenteesta ei ole, joten tutkimuksessa
saavutetun tiedon avulla voidaan paremmin
ymmärtää mm. marjojen säilyvyyttä sekä ravitsemusominaisuuksia. Jatkotutkimuksia
kutiinin ja suberiinin vaikutuksesta osana ravintokuitua sekä mahdollisuuksista käyttää
näitä sivutuotteita teollisuudessa tarvitaan,
jotta materiaalit voitaisiin käyttää hyödyksi
tulevaisuudessa entistä paremmin. π
lisätietoja:
riikka.jarvinen(at)utu.fi
Kampylobakteeri-infektiot
tarttuvat eri lähteistä maalla
ja kaupungissa
MMM Marjaana Hakkinen väitteli marraskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Finnish cattle
as reservoir of Campylobacter spp. Hakkinen
selvitti tutkimuksessaan kampylobakteerien
esiintymistä suomalaisissa naudoissa, nautojen osuutta kampylobakteerien sekä antibiooteille resistenttien Campylobacter jejuni
-kantojen lähteenä kotimaisissa tartunnoissa. Tutkimus on merkittävä siksi, että muiden
eläinten kuin broilereiden merkityksestä
kampylobakteerin lähteenä ihmisten infektioissa on Suomessa tietoa hyvin vähän.
Kampylobakteeri-infektioiden lähteet ovat
ihmisillä erilaisia, asuinpaikasta riippuen.
Maaseutu- ja kaupunkiväestön välillä havaittiin eroja tartuntojen välillä. Maaseudulla
huomattava määrä ihmisten tartunnoista on
peräisin broilereista ja naudoista. Useissa
maissa broilereiden on todettu olevan tärkein
yksittäinen kampylobakteerin lähde.
Kampylobakteereita löytyi yleisemmin lihakuin lypsykarjatiloilta. Yleisin kampylobakteeri laji oli C. jejuni. Teurastamoissa 31,1
prosenttia naudoista kantoi kampylobakteeria, mutta ruhoista vain 3, 5 prosenttia oli
kontaminoitunut.
Ihmispotilaista löydetyt kannat olivat suurelta osin samanlaisia kuin broilereista eristetyt kannat. Nautojen kannat taas erosivat
näistä merkittävästi. Tutkimuksen tulokset
vahvistivat aiempia viitteitä kampylobakteerien geneettisestä sopeutumisesta eri isäntäeläimiin. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan vaikuta C. jejuni kantojen todennäköisiltä tartuntareiteiltä naudoista ihmiseen.
lisätietoja:
heli-riitta.hakkinen(at)helsinki.fi
Kuva: iRma RYYnänen
Kestävä ruokahuolto rakentuu paikallisista lähtökohdista
FL Helmi Risku-Norjan väitöskirja From environmental concerns towards sustainable food
provisioning - Material flow and food consumption scenario studies on sustainability
of agri-food systems tarkastettiin helmikuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Risku-Norja selvitti tutkimuksessa materiaalivirta- ja ekotehokkuusmittareiden soveltuvuutta maatalouteen ja vertasi panos-tuotos- ja ruuankulutusskenaariomenetelmiä
maatalouden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tulosten mukaan menetelmät eivät yksin tai yhdessäkään tuota riittävästi tietoa
52
ruokahuollon kestävyyden kohentamiseksi.
Tutkija korostaa, että ympäristövaikutusten lisäksi on otettava huomioon muita kestävyyskriteerejä kuten ruokahuollon sosiokulttuurinen ja taloudellinen kestävyys sekä
sen vaikutukset ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Ruuantuotannon ja -kulutuksen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseksi tarvitaan aina tietoa paikallisista olosuhteista.
lisätietoja:
helmi.risku-norja(at)mtt.fi
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Latvialaisissa kylmäsavustetuissa
lihatuotteissa paljon listeria-bakteeria
Hapen vaikutus leivinhiivan
aineenvaihduntaan
MSc vet. med. Aivars Berzins väitteli marraskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Molecular
epidemiology and heat resistance of Listeria monocytogenes in
meat products and meat-processing plants and listeriosis in Latvia.
Berzins tutki väitöskirjassaan Listeria monocytogenes -bakteerin
esiintymistä, kulkeutumista ja lämmönsietokykyä latvialaisissa lihatuotteissa ja lihanjalostuslaitoksissa. Hän selvitti myös listerioosi-tapausten kehitystä vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana.
Latvialaisista kylmäsavustetuista lihatuotteista löytyi huomattavasti enemmän L. monocytogenes -bakteeria kuin muista
lämpökäsitellyissä lihatuotteista. Näissä tuotteissa bakteerin esiintyvyys oli 40 prosenttia, kun muissa lämpökäsitellyissä sellaisenaan syötävissä lihatuotteissa esiintyvyys oli vain 0,7 prosenttia.
Bakteerin kannat olivat kylmäsavustetuissa tuotteissa niin vaihtelevia, että se viittaa tuotteiden saastuneen useissa eri tuotannon vaiheissa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.
FM Eija Rintalan väitöskirja Effects of oxygen provision on the physiology of baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae tarkastettiin Helsingin
yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa.
Rintala tutki väitöstyössään hapen vaikutusta leivinhiivan eli Saccharomyces cerevisae -hiivan aineenvaihduntaan. Tutkimustulokset
auttavat kehittämään erilaisia leivinhiivaa hyödyntäviä bioprosesseja,
kuten biojalostamoissa tapahtuvaa bioetanolin ja muiden kemikaalien
tuottoa.
lisätietoja:
eija.rintala(at)vtt.fi
Maltoosin ja maltotrioosin kuljetuksen
tehostaminen nopeuttaa
vahvavierrekäymisiä
FM Virve Vidgren väitteli joulukuussa Helsingin yliopiston bio- ja
ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Maltose and maltotriose transport into ale and lager brewer's yeast strains.
Maltoosi ja maltotrioosi ovat kaksi olutvierteen yleisintä käymiskelpoista sokeria. Panimohiivojen kyky käyttää näitä
sokereita tehokkaasti on
tärkeä käymisprosessin
nopeuteen vaikuttava tekijä. Vidgren osoitti työssään, että vahvavierrekäymisissä pääkäymisiin käytettyä aikaa voidaan vähentää 8–37 % käyttämällä
muokattuja hiivakantoja,
joissa maltoosin ja maltotrioosin kuljetusta solun sisälle on tehostettu.
Tyrnimarjasta ja -öljystä apua
kuivasilmäisyyteen ja tulehdukseen
lisätietoja:
virve.vidgren(at)vtt.fi
lisätietoja:
petra.larmo(at)aromtech.com
Kuva: piRJo HuHTaKangaS
FM Petra Larmon elintarvikekemian alaan kuuluva väitöskirja The
Health Effects of Sea Buckthorn Berries and Oil tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuussa. Tutkimuksessa selvitettiin tyrniöljyn ja tyrnimarjan terveysvaikutuksia kahdessa kliinisessä kokeessa. Tyrniöljyn
nauttiminen vaikutti positiivisesti kuivasilmäisyyteen. Tyrnimarjojen
syöminen laski keskeisen tulehdusmerkkiaineen C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuksia verenkierrossa.
Kuva: vTT
Prebioottien vaikutukset paksunsuolen mikrobistoon
FM Henna Röytiön elintarvikekemian väitöskirja Identifying and
characterizing new ingredients in vitro for prebiotic and synbiotic
use tarkastettiin Turun yliopistossa maaliskuussa. Väitöstyössä
selvitettiin erilaisten hitaasti imeytyvien hiilihydraattiyhdisteiden
(prebioottien) vaikutuksia paksunsuolen mikrobiston koostumukseen ja metaboliaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin mielenkiintoisia yhdisteitä (panoosi, xylo-olikosakkaridi ja galakto-olikosakkaridi yhdessä polydeks-
troosin kanssa), joilla oli positiivisia vaikutuksia hyödyllisten mikrobien kasvuun sekä metaboliaan. Näiden tuotteiden prebioottiset ominaisuudet tutkitaan tarkemmin laboratoriokokeita seuraavissa kliinisissä interventiotutkimuksissa ihmisillä.
lisätietoja:
henmak(at)utu.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
53
n KiRJa-aRvoSTelu
MATS-ERIC NILSSON
Aitoa ruokaa?
AITOA RUOKAA
Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa Väärentämättömän
ruoan opas, Atar Kustannus, Helsinki, 2010. 280 s.
Teos pyrkii olemaan selviytymisopas vaativalle kuluttajalle. Lähtökohtana on se, että kauppojen hyllyjen elintarvikkeet ovat täynnä teollisia lisäaineita, joilla pyritään lavastamaan
makua, väriä ja koostumusta. Nilsson vaatii
vähemmän lisäaineita sisältävää ruokaa,
mutta toisaalta patistaa kuluttajia myös lukemaan tuoteselosteita välttääkseen huijatuksi
tulemisen.
Kirja alkaa Nina-nimisen henkilön päivän
ruokalistan tuotteiden esittelyllä. Nina syö
aamupalaksi sulatejuustoa ja kinkkua leivän
päällä sekä jogurttia myslin kera. Lounaaksi
täytettyä patonkia ja päivälliseksi valmisruokaa. Välipaloina Nina nauttii riisikakkuja, kanelikakkua ja suklaapatukan ja iltapalaksi
vielä jäätelöä suklaakastikkeella. Juomina on
mm. appelsiinimehua, sokeritonta mehua ja
energiajuomaa. Näistä tuotteista Nina saa
huikeat 84 eri lisäainetta.
Liikaa kärjistystä
Väitän, että lisäaineiden määrä olisi ollut huomattavasti pienempi, mikäli Nina olisi tehnyt
tavanomaisempia ja ravitsemuksellisesti
edullisempia ruokavalintoja, kuten puuroaamiainen, keittolounas, itse tehty päivällisruoka ja hedelmiä välipalaksi.
Nilssonin tarkoituksena on tietenkin kärjistäen saada kuluttajat huomaamaan elintarvikkeissa käytettyjen lisäaineiden määrä.
Nilssonin suhtautuminen lisäaineisiin on kielteinen – täysin riippumatta siitä, onko kyse
säilöntäaineesta, väristä tai emulgaattorista.
Nilsson ymmärtää lisäaineiden olevan ainesosia, jotka eivät ole elintarvikkeessa tarpeen, kun sitä valmistetaan perinteiseen tapaan. Tosiasiassa lisäaineita saa käyttää, jos
teknologinen tarve on perusteltua. Totuttuja
elintarvikkeiden valmistuksen käytäntöjä on
kuitenkin hyvä tarvittaessa olla valmis muuttamaan, mikäli kuluttajilta saatu palaute sitä
vaatii.
Teos opastaa kuluttajia välttämään tuotteita, joiden ainesosien nimet ovat liian vaikeita
lausuttavaksi. Mielestäni tämä neuvo on ATAR
perusteeton. Ravintoaineet ja lisäaineet ovat kemiallisia aineita, jotka on tarkoin nimetty. Kuluttajalle vaikeasti ymmärrettävä kemiallinen
nimi, kuten monoglyseridi, tokoferoli tai askorbiinihappo, ei tee ainesosasta haitallista.
Turhaa on myös pelottelu lisäaineiden muulla
kuin elintarvikekäytöllä. Vai miltä kuulostaa
Nilssonin lause ”Kastike, jota hän kaatoi salaatinlehdille, oli värjätty aineella, jota käytetään myös aurinkovoiteissa”? Kyse on beetakaroteenista!
Aiheellista herättelyä
harhaanjohtavista mielikuvista
Nilsson on kiinnittänyt huomiota myös erilaisiin tuotenimiin. Mietityttämään jäivätkin ilmaisujen ”mummon”, ”kotitekoinen”, ”vanhanajan”, ”aito”, ”klassinen” ja ”luonnon”
luomat mielikuvat. Se, että tuotenimenä on
”mummon”, ei tarkoita, että tuote olisi valmistettu, kuten silloin ennen. Väistämättä
tuoteselosteen lukemisen jälkeen olo tuntuu
hieman huijatulta.
Peräänkuuluttaisin Nilssonin lailla mieluusti toimenpiteitä tällaisen harhaanjohtavan markkinoinnin estämiseksi.
Paljastaa syitä ”huonoon” ruokaan
M AT S  E R I C N I L S S O N
AITOA
RUOKAA
Väärentämättömän ruoan opas
ATAR
tää siten osa kauppojen varastoista omaan
kotiimme?” Nilsson kysyy.
Tosiasia on, että käytämme ruuan ostamiseen ja valmistamiseen vähemmän aikaa kuin
aikaisemmin. Ruokamenojen osuus tuloista
on myös pienentynyt. Ostaisimmeko kuitenkaan kalliimpia kaalikääryleitä, jos niissä olisi
käytetty aitoa voisulaa ja siirappia? Nilsson
tarjoaa vaihtoehdoksi luomua, oli kysymyksessä banaani, lampaanliha tai viinietikka.
Lisäaineettomat peruselintarvikkeet, kuten
liha, kala, kananmuna, maito, hedelmät ja vihannekset eivät nekään tunnu olevan Nilssonille aitoa ruokaa. Pitkä matka kauppaan
tai tehoruokinta pilaavat Nilssonin mukaan
nämäkin elintarvikkeet. Näinhän ei tarvitse
olla, vaan kuluttaja saa vaatia ruokakauppaan aistittavalta laadultaan ensiluokkaisia
tuotteita. Vaivannäkö ja viitseliäisyys ovatkin
sitten jo henkilökohtaisempi asia. Vai milloin
viimeksi valmistit kalakeittoa perusraaka-aineista? π
Marina Heinonen
professori (Ravinnon turvallisuus)
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
”Kenen keksintö muuten on, että meidän pitää ostaa mahdollisimman suuria eriä ja siir-
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto
54
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n TunnuSTuKSia
S-Market WiklundHerkku Vuoden
Leipäkauppa
Onnelliset Luomu Snack-kurkut
ja Keisari Luomu Pils
Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi KKK-Vihanneksen Onnelliset Luomu Snackkurkut ja Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin. Kunniamaininnan sai Makulaku Natural
Sweet – voimakkaan makuinen luomulaku.
– Olemme kehittäneet luomukurkun viljelyä nyt puolisen vuotta ja viimein on viljelymenetelmä hallussa, mikä näkyy myös kurkun hyvässä laadussa ja maussa, kertoo Johanna Kivioja KKK-vihanneksesta.
Keisari Luomu Pils 4,5 % oli raadin mielestä esimerkillinen olut, josta löytyy kaikki
hyvän oluen piirteet: hyvä, kestävä vaahto, kaunis väri ja täyteläinen maku.
– Olemme iloisia, että useilla suomalaisilla tiloilla kasvaa laadukasta luomuohraa
oluen raaka-aineeksi. Keisari luomua on nyt saatavissa kautta maan, kertoo Matti Heikkilä Nokian Panimolta.
Vuoden tiedekirja käsittelee
islamin ruokakulttuuria
Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty FT Helena Hallenbergille ja FT Irmeli
Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin
maissa (Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Vuoden tiedekirjana
palkitaan edellisenä vuonna ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain
jaettavan palkinnon antavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain
valtuuskunta.
Valion meijerit työympäristöseurannan kärjessä
Valio Oy Toholammin tehdas palkittiin parhaana työympäristönä elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierroksen
2010 tuloksena Työturvallisuuskeskuksen
seminaarissa maaliskuussa Vantaalla.
Myös Valion muiden meijerien työympäristötaso oli Toholammin tehtaan tuntumassa
juoma- ja meijeriteollisuuden sarjassa.
Seurantakierrokselle ilmoittautui 18 elintarviketeollisuuden eri alojen työpaikkaa.
Kierros oli jatkoa vuosina 2005–2007 toteutetulle kilpailulle sekä seurantakierrokselle 2008.
Kilpailun ja kierrokset on toteuttanut
Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta yhteistyössä työsuojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n kanssa. Seurantakierrokseen kuului työsuojelutarkastajien työympäristön havainnointi
Elmeri+-menetelmällä.
Muita parhaita seurantakierroksella olivat lihateollisuuden sarjassa Saarioinen Oy
Jyväskylä, leipomoista Pohjanmaan Leipomo Oy Ylivieska ja muu elintarviketeollisuus -sarjassa Finncatering Oy Vantaa.
Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut 15. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden 2011 Leipäkauppa on S-market
Wiklund-Herkku, Turku. Monivaiheinen Vuoden 2011 Leipäkauppa -kilpailu eteni siten,
että Suomen Leipuriliitto ry:n paikallisyhdistykset (14 kpl) valitsivat kukin omalta alueeltaan parhaaksi katsomansa päivittäistavarakaupan leipäosaston ja nimesivät sen ehdokkaakseen vuoden leipäkaupaksi. Tunnustuksena alueellisesta valinnasta myymälä sai leipäosastolleen ehdokkuudesta kertovan banderollin.
Sello on Vuoden
Kauppakeskus
Kauppakeskus Sello on saanut Vuoden Kauppakeskus -tittelin ekologisesta toiminnastaan. Se todennettiin myös Euroopan ensimmäisellä kauppakeskukselle myönnetyllä kultatason LEEd-sertifikaatilla vuoden 2010 elokuussa.
– LEEd-kultasertifikaatti on osoitus Sellon
edelläkävijyydestä ekotehokkuudessa. Voimme perustellusti puhua jopa Euroopan ekoimmasta kauppakeskuksesta, tuomariston puheenjohtajana toiminut Marko Parkkinen
Seedi Oy:stä kiitti.
Vuoden kauppakeskuskilpailun järjestää
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun
finaalissa loppusuoralle pääsivät Sellon lisäksi Jyväskylän Forum ja Espoon Iso Omena.
ChemBio-messuilla
palkittiin alan
toimijoita
ChemBio-messujen yhteydessä jaettiin tunnustuksia kemian ja bioalan ansioituneille tekijöille. Suomen Kemian Seuran palkinto
myönnettiin Kiilto Oy:n toimitusjohtajalle
Antti OK Niemiselle, Magnus Ehrnrothin säätiön kemian palkinto akatemiaprofessori Tapio Salmille Åbo akademista ja BioFinland
-palkinto Oncos Therapeutics Oy:lle.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
55
n
nimiTYKSiä
• ETM Kristina Krogius on nimitetty Leipurin
Oy:n elintarviketeollisuuden Suomen yksikön
myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.2.2011 alkaen. Elintarvikekemian ylioppilas Mirka Kaariste
on nimitetty tuotekehitys- ja myyntikoordinaattoriksi 10.11.2010 alkaen Leipurin Oy:n elintarviketeollisuuden Suomen yksikössä.
• Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian
projektipäällikkönä aloitti Tukkutorilla 28.2.2011
Ville Relander.
• AromTech Oy:n tehtaanjohtajaksi on nimitetty
dI Petri Määttä 1.3.2011 alkaen vastaten tuotantotoiminnasta, raaka-aineostoista, prosessinkehityksestä ja investointiprojekteista. Tutkimusja tuotekehityspäälliköksi on nimitetty FM (väit)
Petra Larmo 1.2.2011 alkaen. Hän on aiemmin
toiminut tohtorikoulutettavana Turun yliopiston
biokemian ja elintarvikekemian laitoksella ja
väitellyt Turun yliopistossa 14.1.2011 tyrnimarjan terveysvaikutuksista. KTM Tiina Ulvinen on
aloittanut markkinointipäällikkönä 15.8.2010
vastaten yhtiön asiakkuuksista ja markkinointiviestinnästä maailmanlaajuisesti. dI JukkaPekka Matero on aloittanut tuotantoinsinöörinä
15.8.2010, ja laatupäälliköksi on nimitetty FM
Pia Sorsa 1.3.2011 alkaen.
• Johan Kinnula on nimitetty 1.3 2011 alkaen Informa Oy:n toimitusjohtajaksi. Kinnula toimi aiemmin dräger Suomi Oy:n toimitusjohtajana.
• ETT Pekka Turkki on nimitetty Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunnan toimitusjohtajaksi 1.4.2011 alkaen.
• Mari Heikura on nimitetty Kuule Oy:n viestintäkonsultiksi 1.2.2011 lähtien. Heikura on aiemmin toiminut johtavana viestintäkonsulttina
Soprano Oyj:ssä.
• Lindahls-Skånemejerier Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Bill Stjernberg. Hän on työskennellyt aiemmin Reckitt Benckiserin myyntijohtajana. Talouspäälliköksi on nimitetty Annika
Lönnfeldt sekä avainasiakaspäälliköiksi Marcus Lönnqvist, Thomas Kreander ja Kirsi Malinen. Stina Andersson on nimitetty myyntisihteeriksi ja Rolf Nyman myyntineuvojaksi.
• ProAgria Liha Osaamiskeskuksen sika-asiantuntijaksi on nimitetty MMM Sini Perttilä tehtävänään sikatilojen neuvonta. Perttilä on aikaisemmin toiminut rehumyyjänä ja sikojen ravitsemustutkijana.
• Päivi Jämsén on siirtynyt Kotimaiset Kasvikset
ry:n ravitsemusasiantuntijan tehtävistä 8.3.2011
alkaen Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen
tuote- ja kehittämispäälliköksi.
• KiiltoClean Oy:n johtoryhmään kuuluvat
1.1.2011 alkaen toimitusjohtaja Juha Saarinen,
materiaalitoimen johtaja Ulf Nordling, tuotekehitysjohtaja Virva Mäkelä, liiketoimintajohtaja
(b-2-b) Jussi Pullola, liiketoimintajohtaja (b-2-c)
Sirpa Virtanen ja talousjohtaja Raija Anjala.
Johdon assistentiksi on nimitetty Tia Rapala.
56
Arja Seppälä on nimitetty markkinointijohtajaksi vastuualueinaan b-2-b liiketoiminnan kehittäminen siivous-, keittiö-, HoReCa-, terveydenhuolto- ja vienti -sektoreilla. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Eira Lipposen vastuualueina ovat
keittiöt ja HoReCa ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Minna Konttilan vastuualueina siivousaineet, -välineet ja -koneet. Siivous-, keittiö- ja
terveydenhuoltosektorien myyntijohtajaksi on
nimitetty Lasse Kantonen. Siivous- ja keittiösektorin myyntipäälliköksi on nimitetty Juuso
Viherlaakso. Marita Lehtioja on nimitetty b-2-b
liiketoiminnan markkinointikoordinaattoriksi.
Tuija Salo on nimitetty toimintajärjestelmäpäälliköksi ja metalli- ja puunjalostusteollisuuden
Itä- ja Pohjoissuomen myyntiedustajaksi on nimitetty Jari Heikkilä.
• Helmikuun alusta alkaen konsernitason vastuut Valion ulkomaisten myyntiyhtiöiden liiketoiminnasta muuttuivat. Valio-konsernin johtoryhmän jäsen ja Juustot, Rasvat ja Teollisuustuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Arto Tikkanen vastaa Valio Venäjän, Valio USA:n ja Valio
Kiinan toiminnasta, heinäkuun 2011 alusta myös
Valion Belgian tytäryhtiön toiminnasta. Valio
Ruotsin toiminnasta vastaa Pohjoismaiden
myynti ja jakelu -liiketoiminta-alueen johtaja,
johtoryhmän jäsen Annikka Hurme. Valio Baltian toiminnasta vastaa johtoryhmän jäsen, johtaja Jyri-Pekka Kinnunen.
• Pyroll-konsernin myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty Arto Virtakari, Pyroll Paperitukun myyntipäälliköksi Vesa Välimaa, Pyroll
Pakkausten myyntipäälliköksi Petri Lahtinen,
Pyroll Sopimusjalostuksen myyntipäälliköksi
Tero Karstikko ja Pyroll Pakkausten viennistä ja
välitystuotteista vastaavaksi päälliköksi on nimitetty Kari Tuominen. Pyroll Pakkaukset Lempäälän yksikön tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi on nimitetty Erja Sulasaari-Mäki ja Takon Kotelotehdas Oy:n tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi Yrjö Aalto. Lahden yksikön tulosvastuullisena tehdaspäällikkönä jatkaa Juha
Nieminen ja Salon ja Merikarvian yksiköiden tulosvastuullisena tehdaspäällikkönä Kimmo
Jalo. Tervajoen yksikön tulosvastuulliseksi tehdaspäälliköksi on nimitetty Marko Rintatalo. Takon Kotelotehdas Oy:n laatupäälliköksi on nimitetty Maarit Haatainen. Pyroll Sopimusjalostus
Siltakylän yksikön tuotantopäälliköksi on nimitetty Petri Kuitunen. Konsernin viestintäpäälliköksi on nimitetty Irene Isotalo.
• Pro Luomun hallituksen puheenjohtajaksi on
valittu Ilkka Alarotu (SOK).
• FM Tuula Selonen on nimitetty HK Ruokatalon
henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Daniel Stenberg on nimitetty HKScanin vientija tuontitoimintojen johtajaksi.
• Terhi Jomppanen on nimitetty Caternet Finlandissa henkilöstöpäälliköksi, Arto Muuriaisnie-
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
mi tuotannon kehityspäälliköksi, Marko Koponen Hevi-tuotannon osastopäälliköksi ja Harry
Airaksinen Kala-tuotannon osastopäälliköksi.
• Petri Hautala on nimitetty Suomen Luomutukun toimitusjohtajaksi.
Nimitysuutiset:
[email protected].
Lisää nimityksiä:
www.kehittyvaelintarvike.fi
Kirsi Malinen
Marcus Lönnqvist
Stina Andersson
Rolf Nyman
Annika Lönnfeldt
Bill Stjernberg
Kristina Krogius
Mirka Kaariste
Sini Perttilä
Pekka Turkki
Mari Heikura
Johan Kinnula
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]
DIVERSEY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: [email protected]
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: [email protected]
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: [email protected]
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: [email protected]
www.ammeraalbeltech.fi
ARCTIC CIRCLE DELIGHT OY
Munkkaniementie 75
97540 TIAINEN
Puh. 045 125 5064
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: [email protected]
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Malmarintie 20
01380 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: [email protected]
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: [email protected]
www.busch.fi
OY CELEGO AB
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: [email protected]
www.celego.fi
CHRISTIAN BERNER OY
PL 12 (Rajavoudinkuja 1a)
01741 VANTAA
Puh. (09) 276 6830
Fax (09) 890 920
email: [email protected]
www.christianberner.com
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
email: [email protected]
www.clsoy.fi
BANG & BONSOMER GROUP OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: [email protected]
www.bemis-europe.com
BERNER OY
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
DOSETEC ExACT OY
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: [email protected]
www.dosetec.fi
CONDITE OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 Naantali
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
email: [email protected]
www.condite.fi
CORTEx OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: [email protected]
www.cortex.fi
DANISCO SWEETENERS OY
Sokeritehtaantie 20
02460 KANTVIK
Puh. 010 431 030
Fax 010 431 4422
www.danisco.com/sweeteners
DIGIA OYJ
Valimotie 21
00380 HELSINKI
Puh. 010 313 3000
Fax 010 313 3700
email: [email protected]
www.digia.fi
HUNAJAINEN SAM OY
Porslahdentie 23 H
00980 HELSINKI
Puh. (09) 877 0330
email: [email protected]
www.hunajainensam.fi
DRINK CONSULT FINLAND OY
Juvantie 66
51900 JUVA
Puh. (015) 452 911
Fax (015) 453 964
email: [email protected]
www.drinkconsult.com
www.suurkeittio.fi
www.hoyrynkehitin.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
Fax (09) 677 183
email: [email protected]
www.faerchplast.com
OY FOODFILES LTD
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
email: [email protected]
www.foodfiles.com
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
GIVAUDAN SUISSE SA
sivuliike Suomessa
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: [email protected]
www.auraprint.fi
PL 11 (Kaurakatu 48 B)
20101 TURKU
Puh. 020 7474200
Fax 020 7474202
email: [email protected]
www.diversey.com
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. (09) 3434 860
Fax (09) 3434 8650
www.givaudan.com
HAARLA OY
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1309
Fax (03) 3399 1350
email: [email protected]
www.haarla.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: [email protected]
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
Malminkatu 24 C
00100 HELSINKI
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: [email protected]
www.imcd.fi
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
email: [email protected]
www.jauhetekniikka.fi
JM-MULTIPROJECT OY
Moreenitie 15 B
04250 KERAVA
Puh. (09) 2709 0400
Fax (09) 2741 022
www.multiproject.fi
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: [email protected]
www.kermetar.fi
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
HAARLA ENGINEERING
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1302
Fax (03) 3399 1350
email: [email protected]
www.haarla.fi
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
email: [email protected]
www.klueber.com
HAGSON-PROVITEK OY
LABNET OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: [email protected]
www.provitek.fi
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
email: [email protected]
OY M. HALOILA AB
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: [email protected]
www.laihianmallas.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: [email protected]
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
LAIHIAN MALLAS OY
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
57
Hankintaopas
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: [email protected]
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: [email protected]
www.larscon.fi
NORFOODS OY
Paciuksenkatu 19
00270 HELSINKI
Puh. (09) 4159 2255
Fax (09) 4159 2256
email: [email protected]
www.norfoods.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: [email protected]
www.orat.fi
ORBIS OY
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIAG / Laufer International
Masonkuja 14
36420 SAHALAHTI
Puh. (03) 253 3520
Fax (03) 253 3523
email: [email protected]
www.laeufer-ag.de
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
email: [email protected]
Kotisivu: www.orbis.eu
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: [email protected]
www.pa-hu.fi
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: [email protected]
www.lihel.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 010 429 99
Fax 010 429 3117
email: [email protected]
[email protected]
www.mediq.fi
MP-MAUSTEPALVELU OY
Hankintaopas
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: [email protected]
www.packcompany.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: [email protected]
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
email: [email protected]
www.ppt-filter.com
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
email: [email protected]
www.ravatek.fi
MULTIVAC OY
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
[email protected]
www.saltia.com
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: [email protected]
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
email: [email protected]
www.scanegg.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
[email protected]
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: [email protected]
www.sefo-konsultointi.fi
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: [email protected]
www.satafood.net
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
Myllyojankatu 2 A
24100 SALO
Puh. (02) 727 7700
Fax (02)7277720
email:[email protected]
www.nordicid.com
58
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Aku Korhosen tie 2-6
PL 38
00441 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
www.tieto.com
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: [email protected]
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 Espoo
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: [email protected]
www.uvisable.com
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: [email protected]
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
OSAKEYHTIÖ SIx
PL 227 (Tulppatie 20)
00811 HELSINKI
Puh. 020 792 4330
Fax (09) 755 5545
email: [email protected]
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: [email protected]
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: [email protected]
www.cobrasys.fi
VERSO OY
Kansakoulukatu 5 B 14
00100 Helsinki
Puh. 040-549 7114
email: [email protected]
www.versofinland.fi
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: [email protected]
www.vesantti.fi
VIIKKI FOOD CENTRE
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh (09) 7258 8700
040 508 4803
email: [email protected]
www.vuokrakontti.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
PL 6 (Vesimyllynkatu 4)
33331 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
Fax (03) 254 7811
www.tarratuote.fi
OY TEO-PAL AB
Luoteisrinne 4
02270 ESPOO
Puh. (09) 819 0560
Fax (09) 8190 5642
email: [email protected]
www.teopal.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
NORDIC ID OY
TIETO OYJ
VALIO OY
SENSON OY
PACCOR FINLAND OY
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
Viikinkaari 4
00790 Helsinki
Puh. (09) 319 36543
Fax (09) 319 36554
email: [email protected]
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
47901 VUOHIJÄRVI
Puh. (015) 7700 700
email: [email protected]
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Tarjoamme
innovatiivisia
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
email:
[email protected]
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
www.worldcourier.com
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.fi
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
email: [email protected]
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
Saltia Oy
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
Orat Oy
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
DIGIA OYJ
– elintarviketeollisuuden tietojärjestelmien kokonaisratkaisut
– operatiivisia
toiminnanohjausjärjestelmiä
– kokonaisvaltaisia sähköisen
liiketoiminnan ratkaisuja
– langattomia- ja integraatioratkaisuja
sekä niihin liittyviä palveluja
Nordic ID Oy
Kotimainen langattomien tuotteiden
valmistaja
– langattomat anturit ja järjestelmät
omavalvontaan
– käsitietokoneet inventointiin yms:
– RFID-lukijat
– viivakoodilukijat
– 2D-lukijat
Software Point Oy
– WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
LIAG / Laufer International
– LIAG-putkiporsasjärjestelmät
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
Labnet Oy
Multivac Oy
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Arctic Circle Delight Oy
– Vito syväpaistoöljyn
suodatinjärjestelmä
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit
Busch Vakuumteknik Oy
– tyhjiöpumput
Christian Berner Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneita
merkkauslaitteita
pumppuja
prosessilaitteita
tyhjiötekniikka
tekniset muovit
tärinän vaimennus
monipäävaa´at
prosessien mittauslaitteet
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
Tankki Oy
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Suomen Cobra Systems Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tieto Oyj
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
–
pumput, säiliöt, sekoittajat
pakkauskoneet; nesteet, jauhot
merkkaus- ja etikettikoneet
prosssilaitteet, kuivurit
annostelijat; nesteet, jauhot
pastörointi- ja suodatuslaitteet
höyrynkehittimet
pullotus- ja korkituskoneet
Haarla Engineering
Diversey
– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin
elintarviketeollisuuden tarpeisiin
– pesukemikaalien annostelulaitteet
– prosessien hygieniakartoitukset
KIILTOCLEAN OY
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
–
–
–
–
–
–
annostelujärjestelmät
automaatioprojektointi
konenäköjärjestelmät
tuotannon modernisoinnit
tuottavuusanalyysit sekä konsultointi
valvomo-ohjelmistot ja -laitteet
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
Oy Teo-Pal Ab
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
kosteusanalysaattorit
laboratoriovaa’at
lämpö- ja viljelykaapit
pH/johtokyky/lämpömittarit ja
-elektrodit
sentrifugit
ultraäänipesulaitteet
ravistelijat ja sekoittajat
polarimetrit ja refraktometrit
vesi- ja kuivahauteet
termogravimetrit
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Vuokrakontti Oy
Drink Consult Finland Oy
Mediq Suomi Oy
Vesantti Oy
Oy Scandic Trans Ab
Cortex Oy
– mikrobiologiset elatusaineet
– elintarvikkeiden testikitit
–lämpötilamittauksetelintarvikkeista
–pH-jajohtokykymittarit
–petrimaljatjavalmiitmaljat
–laboratoriolasit
–näytteenottovälineet
–laboratoriolaitteet
– kylmä- ja pakastekontit
World Courier (Finland) Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Algol Chemicals Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
Berner Oy
Agentuuriosasto
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
Brenntag Nordic Oy
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
värit ja värjäävät elintarvikkeet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Givaudan Suisse SA
sivuliike Suomessa
– aromit
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
59
Hankintaopas
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
PAKKAAMINEN
Haarla Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
antioksidantit
aromit, värit ja vanilliini
leivonnan apuaineet
luontaiset kasviuutteet
luontaistuotteet
makeutusaineet
sidonta- ja emulgointiaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
Auraprint Oy
– tarrat, tuote-etiketit
– RFID-tarrat
– sleeverit. wrap-around-etiketit
Bang & Bonsomer Group Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
rakenteen muokkaajat
funktionaaliset raaka-aineet
soija-jauheet, -rouheet ja proteiinit
vehnäproteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
kasvirasvat ja kuorrutteet
kuivatut marjat
Osakeyhtiö SIx
- makkaramausteseokset
- funktionaaliset seokset kinkuille
ja makkaroille
- marinadit
- koriste- ja pintamausteet
- kastike-, keitto-, pata- ja
liemijauheet
- einesmausteseokset ja valmismixit
Condite Oy
BEMIS VALKEAKOSKI OY
Hunajainen SAM Oy
– hunajaa elintarviketeollisuudelle
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Drink Consult Finland Oy
– lasipullot ja –purkit
– korkit ja kutistekapsyylit
– pakkauskoneet
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Faerch Plast A/S
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
maunvahventeet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
Leipurin Oy
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
PACCOR Finland Oy
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Norfoods Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– seokset
Orat Oy
Hankintaopas
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
60
Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle
– fruktoosi
– ksylitoli
– laktitoli
– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy
Haarla Oy
– erikoisjauhot, siemenet, rouheet,
litisteet, hiutaleet sekä seokset
– etikat ja etikkahappo
– kuidut, ravinteet ja vitamiinit
– maito- ja heraproteiinit
– perunahiutaleet ja –rakeet
– sopimustuotanto
– öljyt, rasvat ja margariinit
Laihian Mallas Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
Oy Foodfiles Ltd
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
LIHEL Oy
Foodwest Oy
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
Pa-Hu Oy
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
Elintarvikekehityksen edelläkävijä
– tuotekehitys
– markkinatutkimus
– laadunhallinta
– tekniset palvelut
JM-Multiproject Oy
– prosessi- ja laitossuunnittelu
– projektinhoito
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
Ravatek Oy
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
Sealed Air Oy – Cryovac
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
Tarratuote Oy
R. Österlund Ky Kb
Danisco Sweeteners Oy
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– vaakatarrat
– tuotetarrat
– lavatarrat ym.
RAAKA-AINEET
Arctic Circle Delight Oy
– Kala ja riistatuotteita Lapin puhtaasta
luonnosta
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
MP-Maustepalvelu Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Senson Oy
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Larscon Oy
– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvonta,
tiedonkeruupäätteet
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
haarukassa
SEFO-konsultointi
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
– HACCP-koulutukset
Verso Oy
– T&K ideasta markkinoille
– brändin rakennus, pakkaussuunnittelu,
viestintä ja kuluttajatutkimukset
Uusi, terveellinen kananmuna
Kieku Oy järjesti etiketinsuunnittelukilpailun koululaisille syksyn 2010 aikana. Aiheena oli suunnitella KiekuOptima 6 kananmunan kennolle uusi etiketti, joka kuvaa onnellista kanaa unelmakodissaan. Kilpailu keräsi huimat
yli 2000 ehdotusta ympäri Suomea. Kieku päätti julkaista Jani Haapamäen 1–3-luokkalaisten sarjan voittajaetiketin kooltaan rajoitettuna sarjana vapaan kanan KiekuOptima omega + d -kennoja. Janin suunnittelemalla etiketillä varustetut kennot tulevat myyntiin ympäri Suomen pääsiäistä edeltävällä viikolla.
Kieku Oy on kehittänyt suomalaisille kuluttajille uuden KiekuOptima™ -kananmunan, jossa on enemmän tyydyttymätöntä pehmeää rasvaa, omega-3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Kananmunan rasvasta 68 %
on pehmeää, ja se kattaa 23 % päivän omega-3:n tarpeesta ja 30 % päivän d-vitamiinin
tarpeesta. Siinä 20 % vähemmän kolesterolia kuin peruskananmunassa, omega-6:n
ja omega-3:n suhde optimaalinen (alle 4:1) ja 16 % suosituksesta dHA- ja EPArasvahappoja.
Viikki Food Centre
– tuotekehitys- ja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
lisätietoja:
annika mäyrä, [email protected]
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
PPTkehitykseen
Pölynpoistotekniikka
Oy
ja kaupallistamiseen.
– pölynpoistolaitteita
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
– keskussiivousjärjestelmiä
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
VOITELUAINEET
www.viikkifoodcentre.fi
Kermetar Oy
- Elkalub voiteluaineet (NSF)
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
Ruispuikulassa hiilijalanjälkimerkki
Fazer on ottanut käyttöön menetelmän tuotteen hiilijalanjäljen määrittämiseksi ja
tuo nyt Suomessa ensimmäisenä yrityksenä leipään hiilijalanjälkimerkinnän, hiilikukan. Fazer Ruispuikula -leivän hiilijalanjälki kertoo tuotteen ilmastokuorman sen
elinkaaren aikana pellolta kaupan hyllylle. Merkki otettiin aluksi käyttöön Fazer Ruispuikula -leivässä, mutta jatkossa sen käyttöä laajennetaan muihin Fazerin tuotteisiin.
lisätietoja:
leena majamäki, viestintäjohtaja, Fazer leipomot & makeiset,
[email protected]
Kahvia pikkupakkauksessa
laTaa
mEDiaKOrTTi:
kehitttyvaelintarvike.fi
>mediakortti
Juhla Mokka on saatavilla myös 100
gramman paketissa, joka on kätevä
pakata mukaan retkelle, mökille tai
matkalle. Kahvin voi valmistaa sekä
suodatinlaitteella että pressopannulla. Pakkauksen kyljessä on nähtävillä
yhdestä paketillisesta valmistuva
kuppimäärä.
lisätietoja:
markkinointipäällikkö lars ahlroth,
[email protected]
Kehittyvä
Elintarvike
Ruokatietoa 2011 ja
Elintarviketalous 2011
Ruokatietoa 2011 on kattava katsaus ruuan kulutuksen ja
tuotannon toimintaympäristöön. Julkaisu sisältää tietoja
Suomen ja EU-maiden väestörakenteesta, ajankäytöstä,
elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta, suurkeittiöistä, elintarvikkeiden kulutuksesta, hinnoista, ruokailusta, elintarvikkeiden mainonnasta ja monesta muusta elintarvikealaan liittyvästä asiasta ja ilmiöstä.
Elintarviketalous 2011 ilmestyy nyt jo 60:nen kerran. Juhlavuoden kunniaksi julkaisu sisältää myös pitkän ajan trendejä muutamien tärkeimpien maataloussektoreiden tuotannosta ja kulutuksesta. Julkaisu sisältää laajan katsauksen
Suomen maatalous- ja elintarvike-sektorin tuotanto- ja kulutuslukuihin sekä hintoihin vuosilta 2005–2010. Tilastoosion kansainvälinen osuus kattaa EU-27-alueen sekä Brasilian, USA:n ja Venäjän. Julkaisu sisältää myös tilastoja väestöstä, kotitalouksista, elintarviketeollisuudesta, kaupan
rakenteesta ja myynnistä.
lisätietoja:
[email protected] & riitta.saikkonen@
tnsglobal.com
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
61
n e T S - S i v u T
Janne Sallinen yhdistää työssään
teknologiaa ravitsemuksen tutkimiseen
Tiiminvetäjä Janne Sallinen johtaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Kuopion toimipisteessä Ihmisen hyvinvoinnin mittaamiseen
keskittyvän uuden tiimin toimintaa. Hänen
tehtävänsä on kasvattaa tiimiä nykyisestä ja
vakiinnuttaa sen toimintaa.
Jannen tiimi on osa laajempaa VTT:n Nutritech -tutkimusohjelmaa, joka tähtää uusiin
elintarvike- ja ravitsemusratkaisuihin. Hyvinvoinnin edistäminen ravitsemuksen avulla on
kasvava ala, ja se edellyttää kuluttajan valintoja helpottavia ja motivoivia palveluja. Nutritech -ohjelman tavoite on kehittää poikkitieteellisen osaamisen ja uusien tutkimushankkeiden avulla terveyttä edistäviä tuotteita ja
palveluja esimerkiksi elintarvike- ja pakkausteollisuudelle.
– Väitöskirjan valmistumisen jälkeen tein
muutaman vuoden post doc -tutkimusta Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän
yliopistossa. Halusin kuitenkin päästä kokeilemaan siipiäni soveltavan tutkimuksen parissa ja aloin etsiä uusia mahdollisuuksia.
VTT:llä oli silloin avoinna tiimipäällikön paikka. Se tuntui minulle sopivalta, sillä se tarjosi
mahdollisuuden soveltaa teknologiaa ravitsemuksen ja terveyden tukemiseen. Monen vaiheen jälkeen tulin valituksi tiimipäällikön työtehtävään.
Liikunta osana elämää
Janne työskentelee mielellään elintarvikealan
parissa, koska sillä on tärkeä rooli kuluttajien
käyttäytymisen ohjaajana. Alan tulevaisuudessa haasteina hän pitää muun muassa sitä,
kuinka ala pystyy vastaamaan ekologisuuden
ja kestävän kehityksen haasteisiin ja kehittämään personoituja vaihtoehtoja eri kuluttajaryhmille. Lisäksi hänen mielestään alalla tulisi tutkia sitä, kuinka lisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa voidaan vähentää.
Koulutukseltaan Janne on filosofian tohtori. Hän valmistui vuonna 2007 Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta. Väitöskirjassaan hän tutki ravitsemusohjauksen
vaikutuksia voimaharjoittelussa 50–70-vuotiailla miehillä ja naisilla. Ennen tohtoriopintojaan Janne suoritti terveystieteiden maisterin
tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hänellä on
myös laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyys. Uravalinta ravitsemuksen ja hyvinvoinnin parissa oli selvä jo varhain.
– Olen tykännyt liikunnasta, erityisesti kuntosaliharjoittelusta, koko ikäni. Tätä kautta
minulle heräsi kiinnostus ravitsemusta kohtaan. Siksi tein armeijan jälkeen päätöksen
hakea lukemaan ravitsemustiedettä Kuopioon. Ja tällä tiellä ollaan, Janne kertoo.
FT Janne Sallinen on ollut jo pitkään
kiinnostunut ravitsemuksesta ja ihmisten
hyvinvoinnista. Hän on kotoisin Joutsenosta
ja asuu nykyään perheineen Kuopiossa.
Kuva: Janne Sallinen
Liikunta kuuluu edelleen Jannen elämään.
Hän harjoittelee säännöllisesti kuntosalilla ja
ulkoilee. Energiaa kuluu myös lasten kanssa
puuhaillessa kotona ja mökillä.
Janne liittyi Elintarviketieteiden Seuraan
joulukuussa 2010, kun häntä pyydettiin mukaan Kehittyvä Elintarvike -lehden neuvottelukuntaan. Hänen mielestään jäsenyyden yksi
parhaimmista anneista on Kehittyvä Elintarvike -lehti, sillä sen kautta pysyy kärryillä elintarvikealan kehityksessä sekä Suomessa että
muualla maailmalla. π
Anna Kojo
n e T S - p a l S T a | anna Kojo
Suvi Luoma ja Paula Koivisto seuran hallitukseen
Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 16.3. Leipurin Oy:n tiloissa Espoossa. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Lisäksi vuosikokouksessa hyväksyttiin seuran
sääntöuudistus. Uudet säännöt ovat luettavissa seuran internet-sivuilla www.ets.fi.
Seuran hallitukseen valittiin vuosikokouksessa ETT Kaisu Vuokko (Taloustutkimus) ja
KTM Suvi Luoma (Foodwest Oy). Suvi Luoma
tulee hallitukseen Kristiina Niemen tilalle.
Hallituksen kokouksessa 5.4. Kaisu Vuokko
ilmoitti olevansa estynyt jatkamasta hallituksessa. Hänen tilalleen valittiin ETM Paula Koivisto, jolle on kertynyt kokemusta seuran toiminnasta ATJ:n puheenjohtajana.
62
Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa
MMM Heikki Manner (Jovant Oy) ja varapuheenjohtajana FT Eila Järvenpää (MTT). Kaikkien seuran hallituksen jäsenten yhteystiedot
ovat ohessa.
Eerola, FM Teija Nurmela, FT Anu Johansson
ja FT Päivi Laakso.
Muut jaostot päättävät johtoryhmiensä
puheenjohtajien ja sihteerien valinnoista
seuraavissa kokouksissaan. Kokonaisuudessaan kaikkien jaostojen johtoryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta www.ets.fi.
Jaostot järjestäytyvät
Superfood veti väkeä
Turun Elintarviketutkijain Seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 2.2. Bioferme Oy:n tiloissa ja EHJ:n vuosikokous 15.2.
Paulig Oy:n tiloissa. Jaostoista ATJ ja PTJ pitivät vuosikokouksensa seuran vuosikokouksen yhteydessä 16.3.
EAJ:n vuosikokous pidettiin 24.3. Kemian
Päivien yhteydessä. EAJ:n puheenjohtaja on
FT Mika Tuomola ja sihteeri FT Eila Järvenpää
sekä muut johtoryhmän jäsenet FT Susanna
Kemian Päivät ja ChemBio 2011 -messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 22.–
24.3. Elintarvikeanalytiikan jaosto järjesti Kemian Päivien elintarvikesymposiumin, jonka
teema oli Superfood. Tapahtumassa kuultiin
muun muassa marjojen terveysvaikutuksista
sekä Superfood-tuotteiden valvonnasta Suomessa. Osanottajia oli noin 150. Seura ja lehti olivat tapahtumassa mukana Kemian Seuran osastolla.
Kehittyvä Elintarvike 2/2011 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvikepäivä 3. toukokuuta
Elintarvikepäivä järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.5. ETS on ollut mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa. Elintarvikepäivän ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi
Jaostojen toimintaa
ATJ suunnittelee vierailua Turkuun vuoden
2011 aikana, ja EHJ järjestää syksyllä seminaarin tai seminaarimatkan myöhemmin valittavaan kohteeseen. EAJ suunnittelee allergeeneihin liittyvää seminaaria syksyksi.
ETMJ vierailee Primulan tehtaalla Järven-
ETS:n kannattajajäsenet
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Foodfiles Oy Ltd
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Norfoods Oy
Ordior Oy
Osakeyhtiö Six
Polttimo Yhtiöt Oy
Raisio Oyj
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Muutoksia
yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun
osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite)
muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule
perille, osoitteesi on todennäköisesti
vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain
sähköpostilla.
päässä 10.5. Samalla pidetään jaoston vuosikokous.
PTJ järjestää kevätekskursion tiistaina 31.5.
Turun suunnalle. Vierailukohteina ovat Raision tehdas, Suomen Nestlé Oy ja Lunden Oy.
Lisätietoa ekskursiosta löytyy myöhemmin
seuran internet-sivuilla.
Jos Sinulla on ehdotuksia jaostojen vuoden
2011 toiminnasta tai haluat olla mukana tapahtumien järjestämisessä, niin ota reippaasti yhteyttä jaostojen johtoryhmiin!
Uusia jäseniä
jäsentä. Uudeksi kannattajajäseneksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 5.4. Logica
Suomi Oy.
Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse sekä
seuran kotisivulla www.ets.fi. Pysykää kuulolla!
Keväisen lämpimiä päiviä toivottaen
Anna Kojo
ETS:n sihteeri-taloudenhoitaja
sihteeli(at)ets.fi
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 16.2. ennätysmääräiset 18 uutta
ETMJ VIERAILEE PRIMULALLA 10.5
Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto vierailee Oy Primula Ab:n uudella tehtaalla
(Emalikatu 9, 04440 Järvenpää) tiistaina 10.5.2011 klo 16.30 alkaen.
ETMJ:n vuosikokous alkaa klo 16.30 ja klo 17.00 varsinainen vierailu Primulassa, jota
esittelee toimitusjohtaja Juha Valkamo.
Ilmoittautumiset 2.5.mennessä: [email protected]
Elintarviketieteiden seuran Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston (ETMJ)
vuosikokous
Aika: 10.5.2011 klo 17.30 alkaen
Paikka: Oy Primula Ab, Emalikatu 9, 04440 Järvenpää
Kokouksen esityslista
Kokouksen avaus
Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
Puheenjohtajan valinta
Johtoryhmän jäsenten valinta
Toimintakertomus 2010
Toimintasuunnitelma 2011
Muut asiat
Kokouksen päättäminen
Elintarviketieteiden Seuran hallitus 2011
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
FT Eila Järvenpää
varapuheenjohtaja
MTT
Biotekniikka ja elintarviketutkimus, ET-talo
31600 JOKIOINEN
p. (03) 4188 3295, 040 726 5671
[email protected]
ETM Paula Koivisto
puheenjohtaja
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
ELT Mari Nevas
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57144, 040 517 8528
[email protected]
KTM Suvi Luoma
Foodwest Oy
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
p. 044 374 1700
[email protected]
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. (09) 121 5527, 050 389 0121
[email protected]
ETM Tarja Vanninen
Ruokakesko Oy
Satamakatu 3
00016 KESKO
p. 050 501 4334
[email protected]
ETM Erkki Vasara
Agropolis Oy
Humppilantie 9 A
31600 JOKIOINEN
p. 010 249 1826
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 2/2011
63
Farmos ja KiiltoClean
yhdistivät voimansa
johtavaksi suomalaiseksi
puhtausalan toimijaksi.
Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja
tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä.
Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on
kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja
pesuprosessien asettamat vaatimukset.
KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku,
puh. 0207 710 401, [email protected]
www.kiiltoclean.fi