Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
6/10
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Verkkokoulutuksen
suosio kasvaa
Sosiaalinen
media
tätä päivää
Tieteellinen
ruokapuhe
hämmentää
,
s
u
m
i
k
t
u
t
,
s
Koulutu ys & johtaminen
t
i
h
e
k
e
tuot
MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON 10.11.2008 08:24 Page 1
11.
n
PÄ Ä K I R J O I T U S 6 / 2 0 1 0
Kaikki lähtee koulutuksesta
ja tutkimuksesta
V
&
Hyvää Joulua
Onnellista Uutta Vuotta!
KUVa: TaUnO RanTala
t. Toimitus
altioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta valmistui lokakuussa.
Hallitus pitää Huomisen ruoka -strategiassa tärkeänä erityisesti koko
suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista tulisi myös tukea.
Hallituksen mielestä tärkeää on myös edistää elintarviketutkimusta
kannustamalla verkottumista, tukea erityisesti pienten ja keskisuurten
yritysten yhteistyötä, vahvistaa julkisen sektorin ruokahankintaosaamista,
tukea ruokakasvatusta, terveyttä edistäviä ruokavalintoja sekä luomu- ja
lähiruokaa ja parantaa ministeriöiden välistä ruokapolitiikkayhteistyötä.
Ruokaketjun koulutuksen, tutkimuksen ja tiedonsiirtoketjun osalta hallitus pitää mm. seuraavia toimenpiteitä tärkeänä:
”Kohdennetaan resursseja elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimukseen, kehittämiseen, monialaiseen toimintaan ja innovaatioihin. Edistetään yhteistyöverkostojen syntymistä. Turvataan resurssit
pitkäjänteiseen elintarvikealan perustutkimukseen. Kannustetaan eri hallinnonalojen kesken elintarvikealantutkimusta tekevien tutkimuslaitosten
koordinaatiota. Suunnataan resursseja valtion tutkimuslaitosten elintarvikealaan liittyvän innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Kohdennetaan hallinnonalan voimavaroja elintarviketutkimukseen, joka toimii yhteistyössä
muiden alan toimijoiden kanssa.”
Ei siis kovin paljon uutta auringon alla! Kaikista seikoista on puhuttu jo
pitkään. Se on sitten eri asia, mikä on päässyt käytännön toiminnan tasolle. Osa on, osa ei. Entisenä tutkijana voin todeta, että jo 90-luvun puolivälissä oli turha hakea kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoja, jos hankkeessa ei ollut aitoa yhteistyötä ja innovaatiohakuisuutta eri toimijoiden
kanssa.
Elintarviketieteiden seurassa olemme olleet huolestuneita ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta. Ilokseni hallitus pitää selonteossaan tärkeänä,
että alueellista huoltovarmuutta lisätään erityisesti vahvistamalla tilojen
toimintakykyä poikkeusoloissa ja parantamalla maatilojen huoltovarmuutta sähkön ja muun energian saannissa sekä tietoverkkojen toimivuudessa.
Lisäksi hallitus painottaa, että rehuvalkuaisomavaraisuutta tulisi nostaa
erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa sekä varmistaa huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeiden kasvien
kansallinen tutkimus.
Jotta nämä kaikki kauaskantoiset suuntaukset voisivat ihan oikeasti toteutua, tarvitaan jatkuvuutta. Kaikki on paljolti kiinni seuraavasta hallitusohjelmasta. Ennen kaikkea oikein kohdennettu koulutus ja tutkimus ovat
A ja O pärjätäksemme kiristyvässä globaalissa kilpailussa.
Joka tapauksessa työ suomalaisen ruokaketjun hyväksi jatkuu. Muun
muassa oikealla viestinnällä ja viestinnän menetelmillä tulee olemaan suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tarvitaan napakkaa, innostavaa johtamista. Näihin kaikkiin teemoihin voit kurkistaa
tässä lehdessä.
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
3
s.30
KUVa: PIRJO HUHTaKangaS
Sisältö 6/2010
Pääkirjoitus: Kaikki lähtee koulutuksesta ja tutkimuksesta, Raija Ahvenainen-Rantala............. 3
Kolumni: Jokainen päivä tuotekehittäjän työssä vaatii luovuutta, Pirjo Alho-Lehto ..................... 6
Puheenvuoro: Luomuelämäntapa – ratkaisu ruoka-alan murrokseen? Kaisa Kautto-Koivula.... 8
Puheenvuoro: Elintarvikeala etsii identiteettiään, Jarmo Markula.............................................. 9
Puheenvuoro:Tieteellinen ruokapuhe hämmentää, Ulla Järvi ...................................................10
Maailma mausteilla: Ei tarvitse olla hullu, mutta siitä voi olla apua, Ari Virtanen ..................12
n Ajankohtaista
Vitariolaiset Itämeren
alueen verkkokurssilla
Sosiaalinen media on tätä päivää, Riikka Mononen ........................................................................14
Gluteeniton-termin merkitys muuttuu, Marjo Jokinen .....................................................................16
Pakkaus on viestintää ja arvoketjujen yhteistyötä, Anna Alasmaa ..................................................18
Lasse Pilpola Vitario Oy:stä osallistui Itämeren alueen yhteiselle
verkkokurssille keväällä kolmen
kollegansa kanssa.
n Teema:
Koulutus, tutkimus, tuotekehitys & johtaminen
Kuluttajalähtöisyys on ykkösajuri tuotekehityksessä, Merja Leino & Marianne Nordblom ........... 20
Lupa toimia eri tavalla, Anssi Tuulenmäki ....................................................................................... 22
Tuotantokonseptiajattelu tukee elintarvikebisneksen kehittämistä,
Heikki Aro & Juha Suuronen............................................................................................................ 24
Työssä oppiminen on hedelmällistä yksilölle ja yritykselle, Sofia Eklund ....................................... 25
Hyvä, paha ruoka, Galina Kallio ...................................................................................................... 26
Elintarvikealan opetus kehittyy kansainvälisenä yhteistyönä, Lea Hyvönen .................................. 28
Baltic Food Academy tarjoaa yrityksille verkkokoulutusta, Pirjo Huhtakangas .............................. 30
Verkkokoulutuksen suosio on lisääntynyt voimakkaasti, Pirjo Huhtakangas................................. 33
Elintarvikealan tutkijat opiskelivat kaupallistamista, Aimo Tiilikainen & Eeva-Liisa Lilja .............. 34
KUVa: anna KORVenOJa
n Ravitsemus
s.40
10.12.2010
& Terveys
Porkkana, pilleri vai personoitua ruokaa?, Kaisu Meronen ............................................................. 36
n Talous
& markkina
Viljan hinnannousu ei nosta ruuan hintaa taivaisiin, Kyösti Arovuori & Tapani Yrjölä .................... 38
Kultainen suklaa syntyy käsityötaidolla, Anna Korvenoja ............................................................... 40
Hyvä laatu takaa leipämarkkinat, Irma Ryynänen ........................................................................... 42
n Tiede
& Tutkimus
Leivän hiilijalanjälki suhteellisen pieni, Viivi Wanhalinna ............................................................... 44
Väitöksiä, Raija Ahvenainen-Rantala .............................................................................................. 45
Kauran komponenteilla voidaan valmistaa stabiileja öljy vedessä -emulsioita, Eija Toppinen ....... 47
Suklaata käsityönä
Kultasuklaa Oy valmistaa
suomalaista suklaata
käsityönä.
n Tapahtumia
Erikoistuminen ja pitkäjänteinen työ kansainvälistymisen kulmakiviä,
Raija Ahvenainen-Rantala .............................................................................................................. 48
Miten luottamus elintarvikealaan horjuu tai vahvistuu? Virpi Varjonen.......................................... 50
Gluteenittomista tuotteista on tulossa uutta tietoa, Hannu Salovaara, Jussi Loponen,
Päivi Kanerva, Sanna Luoto & Tuula Sontag-Strohm ..................................................................... 52
s.44
Leivän hiilijalanjälki
pienehkö
Leivällä on suhteellisen
pieni hiilijalanjälki, selvisi
Viivi Wanhalinnan pro gradu
-työssä.
KUVa: leIPÄTIedOTUS
n Palstat
Tunnustuksia ................................................................................................................................... 43
Nimityksiä .........................................................................................................................................51
Tapahtumia ...................................................................................................................................... 53
Haarukassa ...................................................................................................................................... 54
Hankintaopas................................................................................................................................... 55
n ETS-sivut
PTJ tutustui Pauligin paahtimoon, Juhani Sibakov .......................................................................... 59
Prosessiteknisellä jaostolla teemailtapäivä Patentti- ja rekisterihallituksessa, Juhani Sibakov ..... 60
Condite Oy – varsinaissuomalaisen elintarviketeollisuuden maailmankansalainen,
Saara Lundén ...................................................................................................................................61
Jäsenesittely: Kaisa Raninen tutkii ihmisen ravitsemustilaa hengitysilmasta.................................. 62
ETJM vieraili Pauligilla, Jarmo Heinonen .......................................................................................... 62
ETS-palsta, Riikka Mononen & Anna Kojo ...................................................................................... 63
s.20
KUVa: aTRIa
Yritysvastuuohjelma kattaa
koko ruokaketjun
atrian kädenjälki on yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa koko atrialaisessa
ruokaketjussa. Ohjelma kokoaa yrityksen vastuullisen toiminnan periaatteet,
käytännöt ja tulokset sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi.
Vuoden 2011 teemat & erikoisteemat
Nro Ilmestyy Teema
1/2011
2/2011
3/2011
4/2011
5/2011
6/2011
25.2.
15.4.
27.5.
22.9.
18.10.
9.12.
Analytiikka, laboratoriot ja valvonta & meijeriteollisuus
Prosessit, laatu ja ravitsemus
Hygienia, turvallisuus ja vastuullisuus & lihateollisuus
Pakkaukset ja logistiikka
Vesi, valmistus- ja lisäaineet & leivontatekniikka
Markkinointi ja kansainvälinen kauppa
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
5
kolumni
Jokainen päivä tuotekehittäjän
työssä vaatii luovuutta
Nopeasti muuttuva ja yhä monimutkaistuva
maailma haastaa tuotekehittäjää tekemään
luovia ratkaisuja joka päivä työssään. Ne voivat olla pieniä, mutta ratkaisevia muutoksia
työn tekemisessä, kun stressi tuotteiden lanseerausaikataulusta painaa päälle ja aika
työn tekemiseen jatkuvasti lyhenee. Miten
parhaiten voimme tukea ja edistää tuotekehittäjän innovatiivisuutta ja luovuutta hänen
jokapäiväisessä työssään? Missä vaiheessa
ja missä asiassa sitä eniten tarvitaan? Voidaanko luovuuteen paineen alla tehtävässä
työssä kouluttaa tai voiko sitä itse opetella?
”Kyllä työ tekijäänsä opettaa” sanotaan
vanhassa sananlaskussa, jossa piilee kyllä totuutta. Tuotekehitystyöhön eivät kaikki sovellu, mutta se joka työhön hakeutuu, oppii kyllä vuosien aikana ottamaan vastaan työn tuomat haasteet. Pitää oppia, että kaikki projektit eivät johda uuteen tuotteeseen tai että
omasta mielestä tosi hyvä idea ei olekaan
teknologisesti tai kaupallisesti toteutettavissa. Joustavuus, hyvä itseluottamus ja hyvä
huumorintaju auttavat.
Tekijät, jotka ohjaavat tuotekehitystä, ovat
hyvä maku ja rakenne, terveellisyys, ekologisuus ja helppokäyttöisyys. Useimmat näistä
ominaisuuksista ovat täysin toteutettavissa,
mutta vaatimukset varsinaisessa tuotteen kehitysvaiheessa ovatkin paljon monimutkaisemmat.
Tuotevaatimuksina näiden lisäksi voivat
olla maidottomuus tai laktoosittomuus ja vähärasvaisuus. Lisäksi tuotteen pitäisi olla
mahdollisimman vähäsokerinen ja vähäsuolainenkin. Tuotekehityksen loppuvaiheessa
voivat sitten vielä tulla lisävaatimuksina luo-
6
mu tai lisäaineettomuus. Haasteellista on,
että samaan tuotteeseen halutaan yhdistää
liikaa tavoitteita ja niiden toteuttaminen samanaikaisesti tuotteeseen vaatii melkoista tasapainottelua. Kun maku on hyvä, ravintoarvo
ei täytä toivottuja vaatimuksia. Kun rakenne
on hyvä, on käytetty liikaa lisäaineita jne.
Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö, merkintöjen oikeellisuuden tarkistaminen ja muutosten aikatauluttaminen siten, että samalla
saadaan minimoitua raaka-aine- ja pakkaushävikit, on lähes jokapäiväistä työtä tuotekehityksessä. Tämän lisäksi pakkaukseen tai
tuotteisiin tulee markkinoinnin toivomuksesta myös paljon muita muutoksia. Muutoksen
hallinta onkin tärkeä kouluttamisen ja kehittämisen alue myös tuotekehittäjällä.
Tuotekehittäjän työtä helpottamaan on
suunniteltu paljon erilaisia hallintaohjelmia ja
järjestelmiä. Teollisuuden käyttöön on kehitetty erilaisia PLM-hallintaohjelmia (Product
Life Cycle Management), jolla voi hallinnoida
sekä tuotekehitysprojekteja (NPD = New Product Development) että tuotetietoja (PDM =
Product Data Management). Nämä ohjelmat
ovat kuitenkin kalliita ja niiden käyttöönotto
vaati alussa paljon työtä ja erityisesti uuden
toimintatavan opettelemista. Kaikki muutokset vaativat tuotekehittäjiltä luovuutta, joustavuutta ja halua oppia uutta.
Tuotekehittäjän tiedon kartuttamiseksi voidaan tehdä kuluttajatutkimuksia, nettikyselyjä tai käyttää tuotetietopankkeja, kuten esimerkiksi Mintel (Global New Products Database), josta voi hakea tietoja uusista lanseeratuista tuotteista noin 50 eri maasta. Uusien
alan tutkimusten seuraamiseksi on äskettäin
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I
KUVa: JUKKa lIUKaS
tullut hyviä verkkoja kuten Food for Life Platform ja Nutritech. Jos tarvitsee tarkempia tietoja julkaisuista, voi käyttää tietopankkeja
kuten FSTA, Foodline/Science ja Chemical
Abstracts. Ongelma ei siis ole tiedon saatavuudessa vaan kapasiteetissa käsitellä sitä,
löytää niistä ne oikeat, omaa työtä hyödyttävät jutut ja saada sovellettua ne luovasti käytäntöön.
Tuotekehittäjä voi olla koulutukseltaan insinööri, elintarvikekemisti, kotitalousteknikko, ravitsemusasiantuntija, leipuri, kokki,
riippuen yrityksestä ja toimenkuvasta. Tärkeää on jatkokouluttaminen työhön joko
omassa yrityksessä tai ulkopuolisella koulutuksella. π
Pirjo Alho-Lehto
tuotekehitysjohtaja
Elintarvikeyksikkö
Raisio Konserni
Kehittyvä
Elintarvike
21. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Raija Ahvenainen-Rantala
[email protected]
p. 040 840 8480
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
[email protected]
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Irma Ryynänen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 6/2010
Pirjo Alho-Lehto
Salme Haapala
Seppo Heiskanen
Hannu Mykkänen
Leena-Maija Meller
Vieno Piironen
Armi Temmes
Leena Turunen
Erkki Vasara
Heikki Manner
Raija Ahvenainen-Rantala
Pirjo Huhtakangas
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Seppo Heiskanen
Matti Kalervo
Simo Laakso
Heikki Manner
Hannu Mykkänen
Eero Puolanne
Marjatta Rahkio
Liisa Rosi
TO IVOTAM M E ASIAKK AIL L E M M E JA
YHTE IST YÖ KU M P PAN E IL L E M M E
K ardemumman
tuoksuista
joulunaikaa!
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
[email protected]
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
TILAUSHINTA
Kestotilaus 55€
määräaikaistilaus 60€
oppilaitokset 45€/vuosikerta
6 numeroa vuodessa
irtonumero 9€/kpl + postituskulut
Tänä vuonna teimme joululahjoituksen
Naantalin vanhainkodin vanhusten hyväksi.
KANSIKUVA
Pirjo Huhtakangas
Kiitämme kuluvasta vuodesta ja toivotamme
menestyksekästä uutta vuotta 2011.
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070
f. (09) 547 4700
[email protected]
www.ets.fi
Condite Oy
www.condite.fi
n P U H e e n V U O R O
luomuelämäntapa
– ratkaisu ruoka-alan murrokseen?
Monet globaalit muutosvoimat – väestökasvu, ilmastonmuutos, energiahaasteet, talouden taantuma – pakottavat yrityksiä miettimään tulevaisuusvisionsa ja -strategiansa uusiksi. Talouskasvun hiipuminen ja työttömyys
on vienyt pohjan myös yhteiskuntien strategioilta. Tilannetta kärjistää vielä kvartaalitalouden myötä syntynyt arjen pahoinvointi,
joka vie parhaimman terän tulevaisuuden innovaatioiden kasvualustalta. Elämme suurinta murroksen aikakautta yli 100 vuoteen.
Ruuan ja veden riittävyyden globaali yhtälö
näyttää tosi pahalta seuraavina vuosikymmeninä: väestökasvu, ilmastomuutos, biopolttoaineet, liha/maitotuotteiden lisäkysyntä,
maatalouden öljyriippuvuus ja viljelyalan
kasvurajat. Myös ruuan tuotannon ja kulutuksen epätasapaino köyhien ja rikkaiden maiden välillä huutaa ratkaisuja: maailmassa on
yhtä paljon nälkäänäkeviä kuin liikalihavia.
Eikä tilannetta helpota kehittyneiden maiden tehoviljely, ruuan tuhlaus tai vesistöjen
kuormitus. Kun kehitysmaissa asuvat taistelevat henkiinjäämisestä, kehittyneissä maissa huokaillaan elintaso- ja muistisairauksien
kalleudesta. Kvartaalitalouden tehokkuusodotukset ylikuormittavat kehoamme ja mieltämme. Seuraukset näkyvät fyysisenä ja henkisenä pahoinvointina, uniongelmina, pikaruuan kysynnässä ja epäterveellisinä elämäntapoina. Ainoa voittaja tässä pelissä näyttäisi
olevan lääketeollisuus. Olemme keskellä ruoka-alan murrosta, ehkä jopa kriisin partaalla.
Kenellä on ymmärrys kokonaisuudesta?
Ohjaako päätöksiä vain lyhytjänteinen kilpailu? Missä mietitään haasteiden kokonaisuutta ja yhteisvaikutuksia 15 vuoden perspektiivillä? Mistä syntyy tulevaisuuden menestyksen eväät?
Teollisesta ajattelusta ihmisen
ja luonnon kunnioittamiseen
Meidän ei kannata jäädä odottamaan ruokaalan murroksen syvenemistä kriisiksi. Nyt on
oikea hetki virittää uudet rohkeat sävelet, joilla tämä murrosaika voidaan kääntää voitontansseiksi. Murrosajan strategia vaatii kokonaisnäkemystä makro- ja mikrotasolla, ymmärrystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin
haasteista, sekä oikean näkökulman ja arvoperustan valintaa. Tulevaisuuden menestyksen eväät löytyvät tästä dynaamisesta viida-
8
kosta, sen näkyvistä ja piilevistä ongelmista.
Tarvitsemme uusia keinoja, joilla tulevaisuuden avainpääomat – inhimillinen, sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen – saadaan
kukoistamaan. Ihmistä ja luontoa on vuosikymmeniä käytetty talouden resursseina, ylikuormitettu yli kestokyvyn. Nyt on raja vastassa. Ratkaisu edellyttää siirtymistä teollisen ajattelun tuotantokeskeisyydestä uudenlaiseen ajatteluun, jossa ihminen ja luonto
nostetaan talouden välineestä keskiöön.
Ruoka-ala on murrosongelmien ytimessä, joten ratkaisu voisi alkaa sieltä luomalla uudenlainen ajattelun perusta, maatalouden uusi
paradigma.
Mistä tulevaisuuden eväät
ja eväiden luojat?
Tulevaisuuden uusissa eväissä on kyse ihmisen ja luonnon välisestä tasapainosta, jonka
olemme kadottaneet. Luonnonmukainen elämäntapa on yksi innovaatiokonsepti – sateenvarjo, jonka alle voitaisiin linkittää toisiaan tukevia liiketoimintoja. Luomuelämäntapa on enemmän kuin luomuruoka. Ravinnon
lisäksi mukaan tulee myös muita ihmisen (ja
luonnon) hyvinvoinnin kannalta tärkeitä osaalueita: terveys, liikunta, uni, taide, musiikki,
kulttuuri, yhteisöllisyys, henkisyys, luonto,
johtaminen, toimintamallit…
Haaste ihmisen ja luonnon hyvinvoinnista
on globaali, joten ratkaisutkin ovat globaaleja. Ruoka-alan tulevaisuuden varmistaminen
ja uuden paradigman kehittäminen tulisi olla
kaikkien toimijoiden – tuottajien, kuluttajien,
vähittäiskaupan ja finanssialan – päällimmäinen intressi, globaalisti. Yhteistyön tulisi luoda edellytykset kestäville, vastuullisille ruokamarkkinoille (procompetitive-ajattelu),
eikä kilpailun tulisi olla siinä este. Yhteistyötä
tulisi tukea tutkimuksen ja politiikan keinoin
sekä kansainvälisillä sertifikaateilla.
Vaikka toimijoiden globaali yhteistyö on
tärkeä edellytys, uskon, että tämä paradigmamuutos lähtee liikkeelle alhaalta ylös. Sen
pääarkkitehtejä ovat aktiiviset ihmiset, kuluttajat, jotka eivät enää hyväksy luonnon ja ihmisen ylikuormittamista tuhoisin seurauksin.
Virtuaalimaailma avaa portit paradigmamuutoksen toteuttamiselle niin ajattelumallien
kuin käytännön tasolla.
Virtuaalisuus mullistaa ruoka-alaa yhtä
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
paljon kuin teollistuminen ja koneet ovat tehneet yli 100 vuoden aikana. Virtuaalisuuden
valta-asetta käyttävät etenkin nuoret, joita ei
käskytetä ruokaympyröillä. Nuoret luovat yhdessä omannäköisen tulevaisuutensa. Siinä
virtuaalinen puskaradio kertoo, mikä tuote
on hyvä ja mikä joutaa kuolla. Valintakriteerinä voivat olla tuotteen hiili/vesijalanjälki tai
lisäaineettomuus.
Suomesta tiennäyttäjä
Suurissa uudistuksissa on aina tiennäyttäjä.
Niin nytkin. Olen vakuuttunut siitä, että joku
lanseeraa Luomuelämäntavan – pian. Miksei
se voisi olla Suomi ja meidän osaajamme?
Suomella on alan huippuosaamista, luonnon
rauhaa, puhtautta, vettä. Suomi on tutkitusti
maailman paras paikka syntyä. Meiltä löytyy
myös riittävästi uupuneita pilotteihin. Onnistuneelle lopputulokselle olisi käyttöä taloudessamme ja yhteiskunnassamme.
Yhteistyökumppaniksi valitsisin Japanin:
hyvät suhteet, Suomi-arvostus, alan huippuosaaminen, markkinat ja ykkössija pitkäikäisyydessä. Suomi-Japani-yhteistyö Luomuelämäntavassa avaisi huikeita mahdollisuuksia
uusille bisnesekosysteemeille.
Mikä parasta, Japanista löytyy myös Luomuelämäntavan tiennäyttäjä, suomalaissyntyinen senaattori Marutei Tsurunen. Hän näkee Luomuelämäntavalle suurta tarvetta
myös Japanissa. Itse asiassa hän on koko idean isähahmo – oivallinen esimerkki sen toimivuudesta käytännössä. Sain todeta sen omin
silmin viettäessäni viime elokuussa yhden sadepäivän mökillämme tämän viisaan 70-vuotiaan kanssa pohtien Japanin ja Suomen tulevaisuutta. Vakuutuimme siitä, että Luomuelämäntapa on yksi avaintekijöitä ratkaistaessa
ihmisen ja luonnon kestävää hyvinvointia tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. π
Kaisa Kautto-Koivula
tulevaisuusvalmentaja, FT, tekn.lis.
Mind Gardenia Oy
n P U H e e n V U O R O
Suomalaiselta elintarvikealalta on tällä hetkellä itsetunto
vähän hukassa. Se näkyy aika monessa asiassa; on käperrytty kotimarkkinaoloihin. Tulevaisuuteen katsotaan
pelonsekaisin tuntein. Uusiin mahdollisuuksiin ei oikein
uskalleta tarttua.
EU:hun liittyminen oli jonkinlainen käännekohta, vaikkei se olekaan mikään selitys. Silloin Suomen ruoka-ala
joutui kunnolla eurooppalaisen luupin alle. Suomi leimattiin huonosti ymmärrettäväksi kummajaiseksi eurooppalaisen perinnetietoisuuden keskellä. Mikä oli siis mennyt
pieleen?
Turha on lähteä karua ympäristöä tai ruokaa ymmärtämättömiä suomalaisia ongelmista syyttämään. Kyllä se
oli ala itse, joka mokasi (tämän kirjoittaja muiden mukana!).
Menestystarinaa ei tarvitse kaukaa hakea. Samoista
lähtökohdista käsin suomalainen design – funktionaalinen ja pelkistetty – oli oman aikansa menestystarina. Tällöin täytyy muistaa, että kyse oli nimenomaan teollisesta
designista. Designin tuloksia siis valmistettiin tehtaissa
kaikkien saataville.
Jos jo siihen aikaan teollisen ruuan suunnittelussa olisi osattu lähteä ajan menestysmallista, missä nyt oltaisiinkaan. Pahaksi leimatut mieto maku ja karuus olisivatkin hyvää funktionaalisuutta ja yksinkertaista tyyliä. Hyvän ja pahan ero on joskus ällistyttävän pieni.
Nyt ajat ovat toiset. Suomikaan ei enää ole yhtenäisen
designin maa, vaan täältä löytyy niin skandinaavisen pelkistettyä ja viileää, venäläisen rikasta ja rönsyilevää kuin
maahanmuuttajien nousevaa uusruokakulttuuriakin.
Enää ei myöskään design kohdistu vain fyysiseen tuotteeseen, vaan sen ohella keskeiseen rooliin on tullut informaatiopohjainen design: virtuaalipalvelut ja -tarinat.
Luonnonmukaisuus ja aidot materiaalit ovat nyt myös
trendi. Jotain uusia lähtöjä voisi siis kokeilla? Palkata
vaikka ennakkoluuloton sokerileipuri projektiin, jossa
valmistetaan tuotteita aiemmin hyödyntämättömistä bioaineksista! Voisi syntyä syötävän hyviä taideteoksia. Sitten vasta palkattaisiin teknologi kehittämään moderni
prosessi sille, miten teos tehdään.
Voisiko suomalainen ruokaidentiteetti lähteäkin jostain, jota keskieurooppalaisittain voisi pitää älykkäänä
hullutteluna! π
Jarmo Markula
Innoliito
TALOUSIHME,
KOTITEKOINEN.
TOUKOKUUSSA 2011.
Solutions ahead!
www.interpack.com
Edustaja Suomessa:
Suomen Messut
INTERFAIR
PL 21
00521 Helsinki
Puh. (09) 1509 270
Fax (09) 142 358
email: [email protected]
FIN_ipc11_Wirtschaftswunder_88x257_Kehittyvä Elintarvike_4c.indd 1
05.11.2010 · interpack 2011 · Finnland / Motiv: Wirtschaftswunder · 88 x 257 mm · 4c · Kehittyvä Elintarvike
elintarvikeala
etsii
identiteettiään
Düsseldorf, Germany
12 – 18 May 2011
04.11.10 15:40
n P U H e e n V U O R O
”Ei sisällä natriumglutamaattia”, lukee kalkkunaleikepaketissa. Kuluttaja nappaa paketin ja on iloinen, kun voi nyt välttyä natriumglutamaatin haittavaikutuksilta. ”Mitähän ne
ovat?” kuluttaja miettii kurvatessaan kotipihaan.
Kotona hän lappaa jääkaappinsa täyteen
elintarvikkeita, joiden pakkausmerkinnät
enemmän hämmentävät kuin huojentavat.
Kala ei ole enää kalaa, vaan omega 3 -rasvahappoja. Kaurahiutaleiden hiilijalanjälki on
merkitty pakettiin, mutta onko se suuri vai
pieni, sitä on vaikea päätellä. Ruisleipäpaketti kehuu, miten leivässä on oikeaa ruista,
maissihiutaleisiin on lisätty kuitua, ja maito
on D-vitaminoitua.
Mitä minä olen oikein syönyt ennen näitä
pakkausmerkintöjä? kuluttaja jää pohtimaan.
Elämme tieteellisen ruokapuheen aikaa. Ilmiö liittyy yleiseen terveystietoisuuden lisääntymiseen. Tiedotusvälineet tulvivat tietoa terveellisistä elämäntavoista, ja me olemme kuuliaisina ihmisinä oppineet, että terveys on suorittamista. Terveyspuhe iskee otolliseen maaperään; henkilökohtainen terveys
on mitattu nykysuomalaisen tärkeimmäksi
arvoksi. Omaan napaan tuijottamisesta on
tullut suoranainen hyve.
Samaan aikaan terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut jatkuva huolenaihe. Hallitusohjelmaa myöten meitä kehotetaan ottamaan
vastuuta omasta terveydestä. Kyse ei ole paremman tai onnellisemman elämän saavuttamisesta, vaan valtiovaltaa huolettaa tuotantokoneiston eli kansalaisten kunnon ja toimintakyvyn rapautuminen. Ei olekaan ihme,
että epäterveellisen ruuan verotusta pohditaan ja keskustellaan ”itseaiheutettujen” sairauksien maksajasta.
Terveyttä koskeva tutkimus tuottaa iloisia
uutisia, mutta myös hämmentää. Toissapäivänä kahvi aiheutti vatsakatarria, eilen se suojeli reumalta ja tänään diabetekselta. Voin syöminen voi olla vaarallista – tai sitten ei. Tutkijat
kiistelevät aiheesta, ristiriita voitelee median
uutiskoneistoja ja kansa kummastelee.
Tutkijoiden rooli korostuu
tiedontulvassa
Elintarviketutkijat varovat usein esittämästä
ehdottomia vastauksia. Ruuasta yleispätevien tutkimustulosten antaminen on vieläkin
vaikeampaa kuin vaikkapa lääketieteessä.
Ruuan tuotantomenetelmät, säilytys ja valmistus voivat muuttaa terveellisenkin elintarvikkeen epäterveelliseksi ruuaksi. Ruokaa
10
KUVa: JUKKa MyKKÄnen
Tieteellinen ruokapuhe hämmentää
koskevan turvallisuuskriisin sattuessa tutkijoiden pitäisi kuitenkin saada suunsa auki.
Kuluttajatutkimuskeskuksen kyselyn mukaan
makkaratehtaan johtajaan ei luoteta yhtä paljon kuin esimerkiksi elintarviketieteiden dosenttiin. Tutkijoiden rooli kansalaisten luottamuksen säilyttämisessä on siis ensiarvoisen
tärkeä.
Sikainfluenssarokotteen ympärillä vellonut
epäluulo osoitti kouriintuntuvasti luottamuksen instituutioita ja asiantuntijoita kohtaan
horjuvan niin kansan kuin median piirissä. On
syytä pitää mielessä, että rokotusvastaisuus
vei mukaansa myös monia terveydenhuollon
ammattilaisia.
Aiheellista onkin kysyä, onko asiantuntijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten vankkumaton asema alati luotettuina tietolähteinä
muuttumassa. Olisiko elintarviketutkijoiden
ja -viranomaisten aika paneutua entistä tarkemmin viestintään – myös ennakoivaan viestintään?
Toimittajan kohdattava
tutkija oikein
Tutkijan ja asiantuntijan on hyvä muistaa
omat oikeutensa toimiessaan median kanssa. Harvoja niistä on kirjoitettu lakiin, mutta
Journalistin ohjeet antavat huoneentaulun
toimittajille. Fiksu toimittaja antaa haastateltavalleen hieman miettimisaikaa. ”Sopiiko,
että soitan 15 tai 30 minuutin kuluttua?”
haastateltava voi pyytää saattamatta toimittajaa pulaan.
Haastateltavalla on myös oikeus tietää,
onko kyse siteerattavasta haastattelusta vai
taustahaastattelusta ja mihin välineeseen toimittaja juttuaan tekee. Valmiin jutun tarkistaminen on useimmiten mahdollista, eikä se
tarkoita epäluottamusta toimittajaa kohtaan.
Toimituskulttuurin painottuessa yhä enemmän sähköiseen ja mahdollisimman nopeaan
tiedonvälitykseen, toimituksissa eletään voi-
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
mistuvan ”puhelinjournalismin” aikakautta.
Toimittaja kalastelee verkosta kansalaisten
välittämiä tapahtumia, sattumuksia ja kokemuksia. Huhuista soitetaan toimituksen deskistä löytyvän asiantuntijan – usein juuri tutkijan – numeroon ja vaaditaan välitöntä vastausta. Tutkijaparka yrittää googlettaa samoja huhuja, samalla kun yrittää kaivaa tieteellisistä lähteistä edes jotain tieteellisyyden
häivää kommenteilleen.
”Okei, toi oli tutkimustietoa, mutta mikä on
sun henkilökohtainen mielipide tästä?” tivaa
toimittaja tutkijalta. Jos mielipiteitä ei kättelyssä löydy, ne halutaan hetken päästä sähköpostilla. Ympäri vuorokauden toimiva media ei nukahda, vaan ”päivystävä dosentti”
herätetään vaikka keskellä yötä kommentoimaan ulkomaan toimituksen kaivamaa kummallista tutkimustulosta.
Tutkijat ja muut asiantuntijat huomaavat
yhä useammin toimittajien toivovan mielipiteiden lisäksi myös persoonan likoon laittamista. Tämä kertoo journalismien muutostrendeistä. Journalismi personoituu, ja tieteen asiantuntijoistakin rakennetaan mieluusti mediapersoonia. Journalismin sisällöt
hakevat muotoa viihteestä ja fiktiivisestä kerronnasta. Tunteet ovat tulleet uutisjournalismiinkin. Moni pitää tätä muutosta merkkinä
journalismin kevenemisestä, vaikka kyse on
enemmän kerrontatavan kuin sisällön muutoksesta.
Populaarissa tiedeviestinnässä erityisen
haasteellista on riskeistä kertominen. Kuinka
iso riski on se, että yksi tuhannesta ihmisestä
voi sairastua? Entä paljonko on yhden prosentin sairastumisriski? Onko se yhtä paljon
kuin sairastumisriskin kymmenen prosentin
nousu? Usein vertailu konkreettisempaan asiaan voi auttaa: ”Riskit a:n ja b:n välillä eivät
ole suuremmat kuin c:n ja d:n välillä”.
Suuri yleisö kaipaa etenkin ruuasta puhuttaessa ehdottomia vastauksia: syönkö vai
enkö. Kun tutkimuslaitos lataa nettisivuilleen
valtavan tekstimassan vaikealukuista tutkimustietoa, kuluttaja vain hämmentyy. Se,
mikä on selkeää ja oleellista tietoa riskejä
puntaroivalla tutkijalle tai asiantuntijalle, on
kuluttajalle hämmentävän ristiriitaista ja pelottavaa. π
Ulla Järvi
FM, lääketieteen toimittaja
Kirjoittaja on Suomen Lääkärilehden toimittaja,
joka valmistelee väitöskirjaa terveys­
journalismista.
Ainoa merkittävä asia ruuan pakastamisessa?
Minkälaista ruoka on tarjoiltaessa.
Perussääntö: mitä nopeampi pakastus sen parempi. Tämän päivän kuluttajat haluavat
ruokaa, joka näyttää ja maistuu hyvältä. Tämän voit varmistaa AGAn CRYOLINE® kryogeenisellä pakastuksella. Nopeampi pakastus säilyttää ruuan tuoreen maun ja koostumuksen. Itse asiassa on mahdollista toimittaa pakastettua lohta Pohjois-Euroopasta
mitä vaaitivammalle sushikokille Tokioon. Ja lohi on vain yksi niistä elintarvikkeista,
jotka näyttävät ja maistuvat erinomaisilta CRYOLINE® ratkaisun avulla.
Olisiko sinun aika murtaa jää ja ottaa selvää?
AGA – ideas become solutions.
www.aga.fi
n M a a I l M a M a U S T e I l l a
elintarviketutkijan vaatimuksia 2050-luvun
markkinoiden ennustamiseen:
”ei tarvitse olla hullu,
mutta siitä voi olla apua”
Elintarvikkeet ovat ja pysyvät samanlaisina
vuosikymmeniä. Fazerin Mignon-munia on
mutustettu jo yli satana pääsiäisenä. Hartwallin Jaffan (s. 1949) yli 50-vuotiaat mainokset ovat arvostettua retroa. Elovena-neitokin
on poseerannut mainoksissa jo 85 vuotta.
Elintarvikkeet muuttuvat selvästi hitaammin kuin esimerkiksi automallit. Autonäyttelyissä esitellään tulevaisuuden konseptiautoja, mutta elintarvikemessuilla jo kaupasta
löytyviä tuotteita. Elintarvikkeiden tulevaisuus on silti täynnä muutoksia.
Viisikymmentä vuotta sitten science fiction
-kirjoissa 2000-luvun ruoka oli pelkkiä pillereitä ja maapallo voi huonosti. Ruoka ei ole
onneksi muuttunut pillereiksi, mutta paljon
energiaa kuluttava elintarviketuotanto on rajun muutoksen tarpeessa. Ihmiset jaetaan
yhä pienempiin kuluttajaryhmiin. Näkyvissä
on jo tulevaisuus, jossa ruokavalio räätälöidään jokaiselle ihmiselle erikseen. Teknologioiden avulla elintarvikkeisiin saadaan myös
aivan uusia ominaisuuksia.
Ennustaminen tuotekehityksen leipätyötä
Tulevaisuuden ennakoimisen pitäisi olla kaiken tutkimuksen ja tuotekehityksen päivätyötä, jotta tiedetään, mitä yleensä kannattaa kehittää. Käytännössä tulevaisuus on sitä hämärämpi, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen
katsotaan. Yleisesti ennakoidaankin 5–15
vuoden päähän. Ennakointityöhön on olemassa useita erilaisia menetelmiä. Mukavaa
ennakoinnissa on se, että sitä voi tehdä kuka
tahansa ja melkeinpä milloin tahansa.
Trendit kuten väestön ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen ennakoivat tulevaisuuden tarpeita: pienempiä pakkauskokoja
ja vaikkapa lisääntyvää mausteiden käyttöä,
koska ikääntymisen myötä maun aistiminen
muuttuu.
Tutkimalla historiaa huomaa helposti, kuinka keittiö on muuttunut puolessa vuosisadassa. Viisikymmentä vuotta sitten suomalaisissa keittiöissä ei ollut mikroaaltouunia. Harvoissa keittiöissä oli jääkaappi ja vielä harvemmissa pakastin.
12
Hinnan ja kulutuksen
tiukat kytkökset
Ruuan hinta on laskenut hiukan viimeiset
sata vuotta muutamaa sota-aikaa lukuun ottamatta. Vielä enemmän on laskenut ruokaan
käytettävän rahan osuus perheen tuloista.
Suomessa kuluu ruokaan noin 13 prosenttia
käytettävissä olevista tuloista. Viisikymmentä
vuotta sitten ruokaan meni 35 prosenttia suomalaisten tuloista.
Varallisuuden kohetessa ruuan kulutus
muuttuu. Ruokaa ostetaan enemmän, ja varsinkin lihaa ja kalliimpaa ruokaa syödään
enemmän. Kansantaloustieteen tuntema fakta, että tulojen kasvaessa perunan syönti pienenee, näkyy suomalaistenkin kulutuksessa.
Vuonna 1965 perunaa meni vielä 100 kg / henkilö. Vuonna 2008 noin 60 kg.
Molekyylibiologia syrjäyttää
telekommunikaation
Vain harvoin maailmaa mullistavat vallankumoukselliset keksinnöt, kuten höyrykone tai
sähkö aikanaan. Suuri osa uusista teknologioista on itse asiassa useamman teknologian
yhdistelmiä. Tuttuja nimiä viime vuosilta ovat
bioenergia ja nanomateriaalit. Viime vuosikymmenet ovat menneet informaatioteknologian ja telekommunikaation merkeissä.
Suurkaupunkien talojen katot ja muu tyhjä
tila otetaan viljelyskäyttöön. Kaikki vihreä
tuottaa ruokaa, eikä ole vain kaunistuksena
betonille.
Telekommunikaatiosovellutukset lisääntyvät elintarviketuotannossa, jakelussa ja esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Seuraavan
50 vuoden aikana molekyylibiologian ennustetaan syrjäyttävän telekommunikaatio tär-
Miten elintarvikkeet muuttuvat tulevaisuudessa?
1) Seuraavan 50 vuoden aikana ruuan tarve lisääntyy huomattavasti, kun maapallon väestö lisääntyy, ihmisten energiankulutus kasvaa ja osa ruokatuotannosta siirtyy biopolttoaineiden tuotantoon.
2) Ruuan tuotanto ja logistiikka ovat merkittävä energian ja fossiilisten polttoaineiden kuluttaja. Öljyn hinnan nousu voi vaikuttaa paljon ruuan hintaan.
3) Elintarvikekauppa on yhä harvemman
globaalin suuryrityksen käsissä. Toisaalta
ruokaa myydään sellaisissakin paikoissa,
kuten huoltoasemilla, apteekeissa ja kosmetiikkamyymälöissä, joiden valikoimissa
sitä ei aiemmin ollut.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
4) Materiaalitutkimus mullistaa pakkaukset, mutta voi tuoda uusia syötäviä aineita ja ainakin vaikuttaa elintarvikeprosesseihin.
5) Informaatioteknologia tekee tuloaan
pakkauksiin lisäämällä logistiikan tehokkuutta ja parantamalla tiedon jakelua asiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuus paranee, ja tuoteväärennökset on helpompi
todeta.
6) Muut tekijät vaikuttavat kulutukseen:
mm. ilmaston muutos, veden riittävyys,
vakuutusten hinnoittelu lihavuuden perusteella tai valtioiden epäterveelliselle ruualle asettamat verot.
keimpänä uutena teknologia-alueena. Myös
vihreämpiä tai puhtaampia teknologioita on
ehdotettu seuraavaksi vallankumoukseksi.
Elintarvikkeisiin molekyylitason osaaminen
tuo täysin uusia tarkastelukulmia. Ehkä jossain vaiheessa ruuan ominaisuuksia voidaan
räätälöidä henkilökohtaisesti ja yhdestä ruuasta tehdä terveellisempää. Yksi tärkeimpiä
haasteita on lisätä elintarviketuotantoa ruokkimaan maapallon väestö.
Arvot muuttavat ihmisten
käyttäytymistä
Ihmiset ovat yhä enemmän individualisteja,
jotka haluavat näyttää muillekin, mitä arvostavat. Elintarvike ja siihen liittyvä ostaminen,
kokkaaminen ja syöminen ovat merkittävä
osa ihmisen vapaa-aikaa. Vain harva ihminen
noudattaa viranomaisten kehotuksia ruokien
kulutuksesta. Päinvastoin, Niche-markkinat
kasvavat.
Trendit, kuten ”fast food”, on jo saanut vastatrendinsä ”slow food”. Retroruoat kuten
pettuleipä tai retropakkaukset ovat jo yleistyneet. Etnisen, luomun, kevyt- tai kasvisruuan
eri versioita löytyy jo nyt monesta valmisruuasta. Tavoitteena voi tulevaisuudessa olla
ruuan muokkaus yksilöllisesti vasta kaupassa esimerkiksi maustamalla tai paketoimalla.
Signaalien ja heikkojen signaalien tunteminen kohdemarkkinoilla on elinehto elintarvikeyritykselle. Kun yhdessä maassa kuluttajat
päättävät perustaa suuria perheitä, vauvanruokien kysyntä taatusti kasvaa. Kun toisessa
maassa naiset alkavat kiinnostua enemmän
urastaan, elintarvikeyrityksen kannattaa keskittyä sinkkuaterioiden valmistamiseen.
Hinta, turvallisuus, etnisyys ja terveellisyys
ovat ruuan perusarvoja, joiden perusteella
kuluttaja tekee ostopäätöksensä. Esimerkiksi
terveellisyys voi tarkoittaa toiselle kuluttajal-
Suomen suosikkiruuat 1985
Suomalaisten suosikkiruuat 2010
1. Lihapullat
1. Jauhelihakastike
2. Jauhelihakastike
2. Paistettu kala
3. Makaronilaatikko
3. Pihvi/leike
4. Porsaankyljys
4. Lihapullat
5. Jauhelihapihvi
5. Broileri-/kalkkuna-kastike tai -pata
6. Lihakeitto
6. Pastakastike
7. Munakas
7. Makaronilaatikko
8. Makkarakastike
8. Pizza
9. Kalakeitto
9. Munakas
10. Hernekeitto
10. Kreikkalainen salaatti
lähde: http://www.etl.fi/www/fi/ammatinvalinta/elintarviketeollisuudenesittelyId4835.ppt.
alkuperäinen data: Suomen gallup elintarviketieto Oy ja lihatiedotusyhdistys ry
le eri asiaa kuin toiselle. Aasialainen kuluttaja hakee terveellisyydestä apua potenssiin,
kauneuteen tai vatsan toimintaan, eurooppalainen lihavuuteen, kolesterolin alentamiseen
tai sairauden estämiseen.
”Hullut” ideat muuttavat maailmaa
Elintarvikeyrityksen johdolta vaaditaan visionäärisyyttä ja rohkeutta tehdä päätöksiä ennusmerkkien perusteella. Tuotekehitystiimin
on jatkuvasti seurattava kuluttajien arvojen ja
asenteiden muutoksia niin, että tämä tieto tukee johdon päätöksentekoa. Sosiologinen tiedonhankinta voi kuulostaa humanistien puuhastelulta, mutta harvoin pelkällä insinööriporukalla tehty tuote vastaa kuluttajan kysyntään.
Muutosten seurannan lisäksi T&K-tiimin pitää osata vastata kysyntään uusilla tuotteilla
ja palveluilla. Jotta kristallipalloon katsomisen voi jättää Milla Magian toimeksi, kannattaa markkinoiden signaalit havainnoida huo-
lella. Muotoilija Harri Koskinen kiteyttää:
”Valistuneella muotoilijalla on sen sijaan selkeä kuva siitä, millainen kuluttaja on ja mitä
hän tarvitsee. Hän voi toimia yrityksen visionäärinä” (Avotakka, Syksy 2010, Suomi-design; erikoisnumero).
Välillä uusien, hulluilta kuulostavien tuotteiden kehittämiseen tarvittavan tuen saaminen yrityksen johtajilta on kaikkein haastavin
tehtävä. Tyhmiä päätöksiä pitää toki välttää,
vaikka nopeus on päätöksenteossa usein tärkein ominaisuus, ja silloin virheitäkin sattuu.
Tuotekehittäjälle on hulluudesta useimmiten
apua. Harvoin sääntöjä ja normeja noudattavat ihmiset ovat muuttaneet maailmaa tai ainakaan keksineet maailmaa mullistaneita
tuotteita. π
Ari Virtanen
vientikeskuksen johtaja
Finpro, Soul
Maatalous siirtyy merille, aavikoille ja katoille
Etelä-Korea seurasi tarkasti Suomea ICTvallankumouksessa. Oppia otettiin niin perusteellisesti, että Samsung ja LG ovat nyt
merkittäviä mobiililaitteiden tekijöitä. Samsung aikoo 2020-luvulla siirtyä mobiililaitteiden tekemisestä enemmänkin biolääkkeiden, terveysteknologian ja vihreiden teknologioiden pariin. Toinen eteläkorealainen
suuryritys, Daewoo, yritti ostaa kolmanneksen Madagaskarin maanviljelysalasta.
Maasta on kova pula, ja aasialaiset suuryritykset ostavat maata varsinkin Afrikasta.
Maatalous siirtyy myös merelle, koska merellä on paljon ”tyhjää” tilaa. Toisaalta merellä alkaa olla myös tungosta. Shell on kiinnostunut tuottamaan maakaasua merellä, jossa
ei tarvitse riidellä maanomistajien kanssa
kaasuputken sijainnista. Myös tuulivoimalat
ovat siirtymässä merelle, ja aaltovoimalat ottavat energiansa aalloista. Kun polymeeripohjaisten aurinkokennojen hyötysuhde
saadaan tarpeeksi hyväksi, tarvitaan niillekin
suuria pinta-aloja tyhjää aluetta. Aavikot ja
meret ovat ainoita ”tyhjiä” alueita.
Villeimmissä visioissa myös kaupungit
siirtyvät merelle. Etelä-Korean uudet suurkaupungit rakennetaan täyttömaalle.
Suunnitelmissa oleva Utopia-niminen
amerikkalaislaiva on ensimmäinen risteilyalus, johon myydään omistusasuntoja.
Suurkaupunkien talojen katot ja muu tyhjä tila otetaan viljelyskäyttöön. Kaikki vihreä tuottaa ruokaa, eikä ole vain kaunistuksena betonille.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
13
n a J a n K O H T a I S T a
Sosiaalinen media on tätä päivää
Ennen mielipiteet vaikkapa ravintolasta tai
uutuustuotteesta vaihtuivat ystävien kesken
jutellen. Tänä päivänä ne julkaistaan kaikkien
nähtäville ja kommentoitavaksi verkkoyhteisöissä, joita myös yritykset voivat hyödyntää.
Kaikella on kuitenkin myös kääntöpuolensa.
Suuriin kansainvälisiin yrityksiin verrattuna
suomalaisyritykset käyttävät sosiaalista mediaa vielä melko varovasti hyödykseen. Tosin
poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Valio ja Fazer ovat näkyvästi mukana sosiaalisessa mediassa Facebook-sivustojensa kautta.
Elintarvikepäivässä Barack Obaman kampanjassa mukana ollut sosiaalisen median
asiantuntija Dan McSwain kertoi esimerkkejä
yhdysvaltalaisten yritysten tavoista hyödyntää
sosiaalista mediaa. McSwain piti erittäin tärkeänä sitä, että kuluttajat pääsevät itse vaikuttamaan esimerkiksi uuden tuotteen kehittämiseen äänestämällä tai ideoimalla vapaasti verkossa. Verkossa voidaan helposti kerätä tietoa
kuluttajien mielipiteistä yrityksen tuotteista.
Monet yritykset ovat myös lisänneet kotisivuilleen mahdollisuuden jakaa yrityksen sivusto
käyttäjän omassa Facebook -profiilissa.
Elintarvikepäivän viestintäsymposiumissa
pohdittiin sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkia, sen käyttöä ja käytön motiiveita
sekä tämänhetkistä merkitystä elintarvikealan ja -teollisuuden kannalta. Puhujien kommenteista välittyi toistuvasti yksi tärkeä viesti sosiaalisen median käytöstä osana yrityksen viestintää: sen tulee aina olla hyvin suunniteltua ja sitä varten tulee olla laadittuna sel-
Mitä sosiaalisella medialla tarkoitetaan?
Virallista määritelmää sosiaaliselle medialle ei
ole. Jussi-Pekka Erkkola tutki vuonna 2009 sosiaalisen median käsitettä lopputyössään Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorioon.
Hänen mukaansa sosiaalinen media voidaan
määritellä näin:
”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja
ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla
keä strategia. Esille nousivat myös avoin suhde yleisöön, kuluttajien mahdollisuus osallistua sivujen kautta sekä nuorten osaamisen
hyödyntäminen.
Sosiaalisen median
seuraaminen kannattaa
Toisaalta tämänhetkisten trendien seuraaminen ei välttämättä edellytä sosiaaliseen mediaan mukaan lähtemistä. Jo pelkästään seuraamalla, mitä alan sivustoilla ja muualla verkossa tapahtuu, voi saada hyvän kuvan siitä,
mistä tällä hetkellä puhutaan ja millaisiin toimenpiteisiin yrityksessä tulisi seuraavaksi
ryhtyä. Sosiaalisessa mediassa mukana olevien yritysten on myös tärkeää seurata, millaisessa käytössä yrityksen sivustot verkossa
ovat, ketkä sivustolla vierailevat ja kuinka
usein sivuja käytetään.
Sosiaalinen media avaa yrityksille mahdol-
vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on
tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia
vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.”
Sanaparina "sosiaalinen media" on varsin
pitkä, siten yhä enemmän mediassa ja puhekielessä käytetään myös lyhenteitä some tai
SoMe.
lisuuksia, mutta kääntöpuolena tulevat myös
erilaiset riskit. Sosiaalisen median kautta on
mahdollista tavoittaa nopeasti suuri joukko
ihmisiä niin hyvässä kuin pahassa. Varoittavana esimerkkinä tästä lienee erästä suurta
kansainvälistä elintarvikealan yritystä vastaan aloitettu boikotti, joka levisi nimenomaan sosiaalisen median kautta. Vaikka
kohu yrityksen ympärillä on laantunut, löytyy
boikottiin liittyviä sivustoja ja keskusteluita
edelleen verkosta. Kerran verkkoon laitettua
materiaalia on enää mahdotonta myöhemmin
saada täysin poistettua.
Tuoretta leipää ja uutuustuotteita
Internet tarjoaa useita tarinoita innovatiivisista ja onnistuneista sosiaalisessa mediassa toteutetuista mainos- ja markkinointikampanjoista. Osa yrityksistä on osannut hyödyntää
sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuu-
Turvallisuus vai näkyvyys?
Kaikesta, mitä internetissä tehdään, jää jonkinlaisia jälkiä. Niitä jää käytettyyn palveluun, tietokoneen ja palvelun välissä olevaan verkkoon
ja tietenkin myös käytettyyn tietokoneeseen.
Kaikki internetiin itse tehdyt sivut ja sinne ladatut tiedot voi poistaa, mutta toiset käyttäjät ovat
voineet ehtiä tehdä aineistoista kopioita ja linkittää niitä omille sivuilleen. Näille tiedoille ei
yksinkertaisesti voi tehdä mitään. Esimerkiksi
Googlen muisti on loppumaton ja pystyy löytämään useita vuosia sitten internetiin laitettuja
tiedostoja. Tosin hakutulokset esiintyvät siinä
järjestyksessä, mitä enemmän sivua on linkitetty muille sivustoille.
Tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kirjassaan
Yksityisyys – Turvaa digitaalinen kotirauhasi kolme sosiaaliseen mediaan ja tietosuojaan liittyvää
14
ongelmaa. Ensimmäinen ongelmista on se, että
suurin osa sosiaalisessa mediassa mukana olevista henkilöistä esiintyy siellä omalla nimellään
ja on tätä kautta kaikkien tunnistettavissa.
Toinen ongelmista on tiedon nopea leviäminen internetissä. Vaikka itse huolehtisit omasta
tietosuojastasi, voitko olla varma, että sivustoon liittyneet ystäväsi ovat tehneet samoin?
Tiedot saattavat helposti levitä ystävien kautta
heidän ystävilleen ja siitä vielä eteenpäin.
Kolmantena Järvinen listaa verkostoitumisen
haasteet. Moni haalii verkostoihinsa puolituttuja tai jopa kokonaan tuntemattomia henkilöitä,
mikä taas luo melkoisen riskin henkilön omaan
tietosuojaan. Koskaan ei voi olla täysin varma,
että verkossa henkilö on todellisuudessa se,
joka väittää olevansa.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Verkostojen käyttäjien on todella syytä miettiä, mitä tietoja itsestään verkkoon jakaa. Hyvänä ja pelottavanakin esimerkkinä tästä on
pleaserobme.com -sivusto, joka poimii Foursquares.com -verkostosta ne henkilöt, joiden päivitysten mukaan heidän kotinsa on parhaillaan
tyhjillään. Maailmalta on kuulunut myös useita
uutisia, joissa henkilöt ovat saaneet potkut työpaikaltaan asiattomien Facebook-statustensta
vuoksi, ja onpa useampikin parisuhde päättynyt
Facebookin kautta välittyneiden tietojen vuoksi.
Turvallisuusnäkökulmasta huolimatta sosiaalinen media on tullut jäädäkseen osaksi yritysten markkinointiviestintää. Pääosaan tässä kohtaa nousee huolellisesti laadittu strategia, jossa
tasapainottelevat tietoturva ja markkinoinnin ja
viestinnän tavoitteet.
Ruoka-aiheiset keskustelut
leviävät verkossa
Suomalaisista lähes puolet
käyttää sosiaalista mediaa
Ruoka-aiheisia keskusteluja käydään verkkomaailmassa jatkuvasti. Suorittamalla hakuja
eri sivustoilla voi havaita, että ruoka on esillä
usein. Twitterissä food-sanalla kertyi 115
tweettiä eli palveluun käyttäjien kirjaamaa
viestiä minuutin aikana haun aloittamisesta.
Tuon minuutin aikana 115 ihmistä julkaisi
tweetin, joka sisälsi sanan food. Ruoka-sanalla tweetejä löytyi huomattavasti vähemmän,
mutta niitäkin löytyi. Jopa MSG (natriumglutamaatti) mainittiin useissa kymmenissä
tweeteissä.
Facebookissa hakusanalla ruoka löytyy
560 erilaista ryhmää, mutta sanalla elintarvike vain 35. Hakusanalla food ryhmiä löytyi yli
Tällä hetkellä suomalainen viettää lähes tunnin vuorokaudessa internetissä, ja muihin
medioihin verrattuna sen käyttö on lisääntynyt selvästi. Facebook on ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median areenoista Suomessa.
Sosiaalista mediaa käyttää 15–24 -vuotiaista 95 %, kun taas yli 65-vuotiaista ainoastaan 13 % on mukana sosiaalisessa mediassa. Koko väestöä tarkasteltaessa noin neljännes suomalaisista tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan. Eniten ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä (ns. heavy usereita)
löytyy 15–24-vuotiaiden joukosta (66 %).
Mediatoimisto Dagmarin teettämässä tut- >>
KUVITUS: lOTTa-MaRIe leIMIlÄInen
ke, joka on edelleen myynnissä perinteisen
Kismet-patukan rinnalla.
129 000 ja health yli 354 000. LinkedIn:ssä
ryhmiä hakusanalla food löytyi 2941, joista
kategoriaan professional groups (ammatilliset ryhmät) kuului 738 ja corporate groups
(yritysten ryhmät) 266. Facebookin top20suomalaisbrändit -listalle ei kuitenkaan yllä
yksikään elintarvikealan yritys.
Ruokakeskusteluja käydään jatkuvasti
myös blogeissa. Suuri osa niistä liittyy ruuanlaittoon, mutta muunlaisiakin on. Janne Matikaisen mukaan ruoka ja juoma ovat blogien
aiheena 4. yleisin!
Blogilista.fi -sivustolla hakusanalla ruoka
löytyy 1574 blogia, sanalla syöminen 161 blogia, ruokavalio 194 ja ravitsemus 55 blogia.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre julkaisee kahta blogia Puolivirallista
ruokaa ja Sanoja lautaselta. Lisäksi Sre valitsee joka kuukausi kuukauden ruokablogin.
Kuukauden ruokablogeja on valittu tammikuusta 2009 lähtien.
det ja hyödyntänyt niitä erittäin toimivasti ja
kekseliäästi. Eräs mielenkiintoinen esimerkki
on BakerTweet -sivusto, jota leipomot voivat
hyödyntää tiedottamalla asiakkailleen, milloin leipomossa on juuri valmistunut uunituoreita leivonnaisia tai ilmoittaa erityisistä tarjouksista tai kampanjoista.
Useat suuret elintarvikealan yritykset, kuten esimerkiksi Dunkin’Donuts ja Skittles,
ovat antaneet asiakkailleen vapaat kädet ja
mahdollisuuden suunnitella sivuillaan asiakkaan ”unelmatuotteen”. Uudenlaisia tapoja
käyttää sosiaalista mediaa hyväksi tulee vastaan jatkuvasti ja vain mielikuvitus tuntuu
olevan rajana.
Fazer toteutti kesällä 2009 vastaavanlaisen
kampanjan, jossa kuluttajat pääsivät valitsemaan suosikkinsa neljästä ehdotetusta Kismet-suklaapatukkamausta. Kuluttajien suosikiksi valikoitui Kismet Raspberry Cheeseca-
yleisimmät sivustot
Twitter -yhteisöpalvelu on perustettu vuonna
2006. Palveluun kirjautuneet voivat lähettää
muiden nähtäväksi viestejä eli tweetata. Palvelun kautta voi seurata muun muassa julkisuuden henkilöiden ja ystävien tekemisiä sekä yritysten sivustolle lähettämiä viestejä. Twitterissä
voi myös seurata, moniko henkilö on ilmoittanut
seuraavansa sinua. www.twitter.com
Facebook on niin ikään yhteisöpalvelu, jonne
käyttäjä luo oman tilinsä. Käyttäjillä on mahdollisuus päivittää profiiliin tietoja itsestään, jakaa
tietoja ja pitää yhteyttä ystäviin. Facebookissa
on mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja
saada tietoa tulevista tapahtumista. Facebook
perustettiin vuonna 2004. www.facebook.com
LinkedIn on samankaltainen palvelu kuin Facebook, mutta se on tarkoitettu ammatillisem-
paan yhteydenpitoon. LinkedInin kautta voi etsiä kontakteja muihin asiantuntijoihin ja keskustella ajankohtaisista asioista. Palvelun kautta
voi myös etsiä ammatillisia kontakteja, jotka voivat auttaa työnhaussa ja työllistymisessä. LinkedIn -palvelu on perustettu toukokuussa 2003.
www.linkedin.com
MySpace -palvelussa voi jakaa tietoja, kuten
valokuvia, päiväkirjamerkintöjä ja kiinnostuksen kohteita, verkostossa. Palvelun kautta voi
tarkistaa, kuka tuntee kenet ja millaisia yhteyksiä omiin tuttaviisi linkittyy. MySpace on tarkoitettu kaikille, ja sitä voidaan käyttää monenlaiseen yhteydenpitoon. www.myspace.com
YouTube on maailman suosituin online-videoyhteisö, jonka avulla miljoonat käyttäjät voivat
löytää, katsella ja jakaa alkuperäistä videoma-
teriaalia verkon kautta. Sivusto perustettiin helmikuussa 2005. YouTube tarjoaa käyttäjilleen
mahdollisuuden ladata ja jakaa videoleikkeitä
helposti www.YouTube.com-palvelun sekä muiden verkkosivustojen, mobiililaitteiden, blogien
ja sähköpostin kautta. Kaikki voivat katsoa videoita YouTubessa. www.youtube.com
Wikipedia on Internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoisten aktiviisuuteen. Kuka tahansa voi siis
tuottaa sisältöä sivustolle. Wikipedia on perustettu tammikuussa 2001. Helmikuussa 2002
avattu suomenkielinen Wikipedia on yksi sadoista Wikipedioista. Suomenkielinen Wikipedia
on 251 271 artikkelillaan artikkelimäärältään 14.
suurin Wikipedia. www.wikipedia.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
15
n a J a n K O H T a I S T a
>> kimuksen mukaan yli 65 % suomalaisista
käyttää sosiaalista mediaa vinkkien etsintään
ostopäätöstensä tueksi, ja yli 70 % on kiinnostunut pääsemään osalliseksi yritysten
tuotekehitykseen.
Tulosten perusteella kuluttajat on jaettu
neljään ryhmään (suluissa osuus kaikista):
Tuottajat (17 %) tuottavat aktiivisesti sisältöä
sosiaaliseen mediaan, Status-päivittelijät (33
%) käyttävät sosiaalista mediaa lähinnä kommunikointiin, Kommentoijat (19 %) kommentoivat keskustelupalstoilla ja foorumeissa,
mutta eivät itse tee aloitetta ja Peesaajat (27
%) lukevat vain muiden tuottamaa sisältöä ja
kommentteja.
Yritysten kiinnostus sosiaalista
mediaa kohtaan kasvaa
Mainosbarometrin mukaan 65 % vastaajista
aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa (esim.
YouTube, Facebook, Twitter) markkinoinnissaan ensi vuonna. Käyttäjistä 74 % aikoo lisätä toimenpiteitään tämänvuotisesta. Eniten
kiinnostusta sosiaaliseen mediaan on teollisuusyrityksissä, mutta kaupan alalla se on
vielä vähäisempää.
Ongelmallista kuitenkin erään tutkimuksen
mukaan on se, että usein sosiaalinen media
on yritysjohdolle vieras käsite. Todellisia
osaajia ovat nuoret, jotka hallitsevat sosiaalisen median käytön laajasti ja monipuolisesti.
Tästä hyvänä esimerkkinä on 27-vuotias Teemu Arina, joka teki ohjelmistojen, nykyään
erityisesti sosiaalisten ohjelmien, suunnittelusta itselleen ammatin jo 16-vuotiaana.
Talouselämä-lehden haastattelussa Arina
toteaa: ”Ainoa tapa saada valtaa verkossa on
mennä mukaan keskusteluun. Sä saat valtaa
vain, jos suhun linkitetään. Jos vaikenet, julkisuutta hallitsevat muut.” π
Riikka Mononen
ETM
riikka.mononen(at)gmail.com
lähteet
• dagmarin sosiaalisen median tutkimus
1/2010.
• erkkola Jussi-Pekka. 2008. Sosiaalisen median
käsitteestä. Pro gradu -työ. Taideteollinen
korkeakoulu.
• IRO Research: Tutkimus Facebookin käytöstä,
6/2010.
• Järvinen Petteri. 2010. yksityisyys – Turvaa
digitaalinen kotirauhasi.WSOyPro.
• Mainostajien liitto. Mainosbarometri 2010.
• Talouselämä 17.3.2010. Homo Connectus elää
kuten opettaa.
• Tekniikka & Talous. 26.1.2010. Sosiaalinen
media on yritysjohtajille vieras.
• TnS. digital life -tutkimus.
16
gluteeniton -termin
merkitys muuttui
Helmikuussa 2009 julkaistu EU-asetus tuo
muutoksia keliaakikoille soveltuvien tuotteiden koostumukseen ja merkintöihin. Parhaillaan on menossa siirtymäaika, ja uutta lainsäädäntöä tulee soveltaa viimeistään 1.1.2012
alkaen.
Tähän asti keliaakikot ovat noudattaneet
joko gluteenitonta tai luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota. Gluteenittomat tuotteet
ovat sisältäneet luontaisesti gluteenittomien
raaka-aineiden lisäksi gluteenittomaksi tehtyä vehnätärkkelystä.
Luontaisesti gluteenittomat elintarvikkeet
on valmistettu sellaisista raaka-aineista, jotka eivät ole koskaan sisältäneet gluteenia, eli
niistä ei ole tarvinnut poistaa sitä. Näitä ovat
esimerkiksi riisi, maissi, tattari ja hirssi. Sekä
luontaisesti gluteenittomat että gluteenittomat tuotteet ovat saaneet sisältää gluteenia
enintään 200 mg/kg. Kauraa sisältäviä tuotteita ei ole saanut sanoa gluteenittomiksi.
Uuden asetuksen mukaan termit ”luontaisesti gluteeniton” ja ”gluteeniton” nykysisältöineen poistuvat ja tilalle tulevat termit ”gluteeniton” ja ”erittäin vähägluteeninen”.
EU-asetuksen mukaan tuotteita, jotka sisältävät gluteenia enintään 20 mg/kg, kutsutaan ”gluteenittomiksi”. Tuotteiden, joiden
gluteenipitoisuus on yli 20 mg/kg, mutta
enintään 100 mg/kg, nimitys on ”erittäin vähägluteeninen”. Vehnätärkkelystä, josta gluteenia on poistettu teollisesti, voidaan käyt-
Erityisruokavalmisteita koskeva EU-asetus elintarvikkeista, jotka on tarkoitettu
henkilöille, jotka eivät siedä gluteenia.
Entuudestaan
tuttu merkintä
Raja-arvo
glut. mg/kg
Ainesosat
”Gluteeniton”
200 mg
– sisältää vehnätärkkelystä
– voi sisältää luontaisesti gluteenittomia ainesosia
”Luontaisesti gluteeniton”
200 mg
– sisältää luontaisesti gluteenittomia ainesosia
Näin merkityt tuotteet saavat olla markkinoilla 31.12.2011 saakka.
Uusi merkintä
”Gluteeniton”
”Erittäin vähägluteeninen”
Raja-arvo
glut. mg/kg
Ainesosat
20 mg
– voi sisältää gluteenittomia viljoja ym.
gluteenittomia ainesosia
– voi sisältää prosessoitua vehnätärkkelystä
– voi sisältää gluteenitonta kauraa
100 mg
– sisältää prosessoitua vehnätärkkelystä
– voi sisältää gluteenittomia viljoja ym.
gluteenittomia ainesosia
– voi sisältää gluteenitonta kauraa
Ainoastaan näin merkityt tuotteet saavat olla markkinoilla 1.1.2012 alkaen.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
VUODEN
TÄHTITUOTE
2011
tää ainesosana sekä erittäin vähägluteenisissa tuotteissa että gluteenittomissa tuotteissa. Keliaakikot voivat halutessaan käyttää
myös gluteenitonta kauraa sisältäviä tuotteita.
Keliakiaruokavalio sisältää siis gluteenittomia elintarvikkeita, erittäin vähän gluteenia
sisältäviä elintarvikkeita sekä ns. gluteenitonta kauraa eli kauraa, joka ei ole tuotantoprosessin missään vaiheessa kontaminoitunut gluteenipitoisilla viljoilla.
Merkki takaa tuotteen
gluteenittomuuden
Tuotteen sopivuus keliakiaruokavalioon voidaan tarkistaa nopeasti tuotepakkauksessa
olevasta gluteenittoman tuotteen merkistä.
Järjestelmän tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa keliakiaa sairastavien ja heidän lähipiirinsä asiointia kaupassa. Merkin käyttö auttaa myös ravitsemisalan ammattihenkilöstöä
valitsemaan keliakiaa sairastavalle asiakkaalle
turvallisia tuotteita. Pitkiä ainesosaluetteloita
ei tarvitse pakkauksesta lukea, kun merkki on
takaamassa tuotteen turvallisuuden keliaakikolle.
Keliakialiitto myöntää merkin käyttöoikeuden aina tuotekohtaisesti. Ensimmäiset merkin käyttöoikeudet myönnettiin 1.1.2004. Lokakuussa 2010 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut lähes 90 tuotetta. Merkki voidaan myöntää gluteenittomille erityisruokavaliovalmisteille ja osittain
myös ns. tavanomaisille elintarvikkeille, jotka
täyttävät merkin myöntämisperusteet.
Gluteenittoman tuotteen merkin myöntämisperusteena ovat toimiva omavalvontasuunnitelma, vuosittainen analyysitodistus
tuotteen gluteenittomuudesta ja pakkausmerkintöjen lainmukaisuus. Merkin käyttö
edellyttää myös, että tuote ja sen pakkausmerkinnät ovat muutoinkin voimassa olevan
lainsäädännön mukaisia. Uuden EU-asetuksen mukaiset termit tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2012 alkaen. π
Marjo Jokinen
tuoteasiantuntija
Keliakialiitto
marjo.jokinen(at)keliakialiitto.fi
Vuoden
Tähtituote 2011
Osallistu kilpailuun ja sytytä
uusi tähti voittajien taivaalle!
Vuoden Tähtituote 2011 -kilpailu
etsii elintarviketeollisuuden valovoimaisinta tuoteinnovaatiota.
Kilpailuun voivat osallistua
Suomessa kehitetyt ja valmistetut
vähittäiskauppatuotteet. Vuoden
Tähtituotteen 2011 valitsee asiantuntijaraati, joka arvioi erityisesti
tuotteen innovaatiota, kaupallisia
näkymiä ja aistittavaa laatua.
Voittaja julkistetaan 3.5.2011
Elintarvikepäivässä.
Ilmoittaudu kilpailuun 21.1.2011
mennessä.
Lisätiedot:
www.etl.fi/tahtituote
n a J a n K O H T a I S T a
Pakkaus on viestintää
ja arvoketjujen yhteistyötä
Tekesin pakkausalan yhteistyöverkosto Futupack käynnistyi vuonna 2008 ja koordinoitu
toiminta päättyi keväällä 2010. Mistä toiminta
koostui ja mitä meille jäi?
Futupackissa pakkauksia ja pakkausalan arvoketjun toimintaa tarkasteltiin kuudesta eri
näkökulmasta: ympäristömyötäisyys toiminnassa/elinkaaritietoisuus, hybridimedian syvin
olemus ja sen tarjoamat mahdollisuudet, pakkaus viestinviejänä, tulevaisuuden elintarvikepakkaus, arvoketjun toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja muotoilu uutena kilpailutekijänä.
Tutkimusprojektit rakennettiin yhteistyössä yritysten ja tutkimuksen tekijöiden kanssa.
Tavoitteena oli herätellä yritykset miettimään
omia kilpailuetujaan uudenlaisen ajattelun
avulla sekä toisaalta kokeilla erilaista toimintatapaa yhteisprojektien käynnistämisessä.
Luovaa ja rohkeaa otetta –
ekotehokkaasti
Päällimmäisiä ajatuksia tutkimusprojekteista, joista suurin osa päättyy vuoden 2010 lopussa, on iloinen onnistumisen tunne. Mukana on ollut 30 yritystä, joista osa oli ensimmäistä kertaa mukana Tekesin rahoittamassa
tutkimusprojektissa.
Yritysten innostus osallistua projektien
johtoryhmien kokouksiin osoitti, että tutkimus saatiin kohdennettua yritysten kannalta
tärkeille alueille ja tutkijoiden tuottamat uudet ajatukset osuivat maaliin. Johtoryhmien
keskustelut olivat positiivisen kriittisiä: tutkijoiden tuotoksia ei nielty tuosta noin, vaan
välillä yritykset jopa vaativat luovempaa ja
rohkeampaa otetta asioihin!
Futupackin Ekopakkaus-projektissa tuotettiin tietoa pakkaussuunnittelijoille, eli miten
suunnitella ja tuottaa vähiten ympäristöä rasittavia pakkauksia. Toisaalta tutkimus toi hyvin esille sen tunnetun tosiasian, että suurimmat ympäristövaikutukset tulevat poisheitettävistä ruokatavaroista eikä suinkaan ruuan
suojaamiseen ja kuljettamiseen suunnitelluista pakkauksista.
Pakkauksille lisäarvoa
Informaation välittäminen ja sen vastaanottaminen pakkauksia hyödyntämällä on tulevaisuuden arkipäivää, jota jo tänään voimme
osin kokeilla. Kehittyvät teknologiat ja liiketoimintamallit luovat uusia mahdollisuuksia
brändin omistajille päästä aitoon vuorovaikutukseen tuotteen loppukäyttäjän, kuluttajan,
kanssa.
Toisaalta se luo uudenlaisia haasteita yritysten markkinointi- ja pakkaussuunnittelijoille. Pakkaus ei ole enää materiaalihankinnoista vastaavan ostomiehen käsissä, tärkeimpänä kriteerinä mahdollisimman alas kilpailutettu sisäänostohinta. Pakkaus palvelee
kuluttajaa muutenkin kuin sisällön kääreenä
– se voi olla vuorovaikutteisen viestinnän väline. Tällöin pakkauksen todellinen arvo muodostuu sen tuottaman lisäarvon kautta. Joko
teidän yrityksessä ollaan valmiita hyödyntämään tätä kilpailuetua?
On hyvä muistaa, että kuluttajapakkaus
viestii myös muodollaan, tuntuominaisuuksillaan ja ennen muuta sillä mielikuvalla, jonka
se onnistuu asiakkaalle luomaan. Näiden eri
näkökulmien liittäminen samoihin projektei-
hin on avannut uudenlaisen maailman monelle teolliselle toimijalle. Toisaalta se on myös
vaatinut paljon, niin itse tutkimustyötä tekeviltä kuin projektia seuraavilta tahoilta.
On virkistävää huomata, miten tervetullutta on siirtyä pois omalta mukavuusalueelta ja
yrittää ajatella asioita eri tavalla. Sieltähän
voi löytyä vaikka uusien liiketoimintojen tai
liiketoimintamallien alkuja! Vaa’an toisessa
kupissa on tietysti valmius muuntaa omia
luutuneita ajattelu- ja toimintamalleja henkilö- ja organisaatiotasoilla. Miten sinun yrityksesi on valmis muuttumaan muuttuvassa
maailmassa?
Maailma ei tullut valmiiksi
Tutkimusprojektien lisäksi Futupack sisälsi tilaisuuksia, joissa yrityksille esiteltiin erilaisia
näkökulmia, pakkauksiin liittyviä kehityshaasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Näiden tilaisuuksien suurimpana antina pidettiin mahdollisuutta verkostoitua uudenlaisten toimijoiden kanssa ja vaihtaa ajatuksia välillä hyvinkin lennokkaasti.
Paljon on tehty ja paljon on saatu aikaan.
Siitä kiitos Futupack-verkoston koordinaattorille, Margareetta Ollillalle, Pakkaustutkimus – PTR ry:n toimitusjohtajalle. Hyvin onnistunut koordinointi osoitti jälleen, miten
tarpeellinen organisaatio eri toimijoista riippumaton tutkimuksen koordinointia tekevä
PTR on.
Työ ja etenkin yhteistyö jatkuvat edelleen.
Maailma tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ja
hieman niitä haasteitakin, joihin meidän käytettävissä olevilla resursseilla on järkevintä ja
taloudellisinta vastata eri osaamisalueita yhdessä hyödyntäen. Kaiken lisäksi kokemukseni perusteella se on usein vieläpä varsin hauskaa työtä. π
Anna Alasmaa
johtava teknologia-asiantuntija
Pirkanmaan ELY-keskus, Tekesin palvelut
anna.alasmaa(at)tekes.fi
Pakkausaihioita valmiina kuluttajatestaukseen. KUVa: MaIJU aIKala, VTT
18
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Futupack toimi yhteistyössä Tekesin Sapuskaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on
elintarvikesektorin pk-yritysten kasvu ja
kansainvälistyminen. Ohjelman
vuosiseminaarissa, 19.1.2011 (www.tekes.fi/
sapuska) on mahdollisuus vielä kuulla Futupackin
tutkimusprojektien tulokset sekä osallistuneiden
yritysten näkemyksiä näiden tulosten
hyödyntämisestä.
ILMOITUS
FOOD&LIFE
– tie hyvinvointiin tiedon avulla
Seinäjoella 10. helmikuuta järjestettävässä Food&Life-seminaarissa on mahdollisuus päivittää ammattiosaamistaan; tarjolla on monipuolista tietoa ruuan, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Seminaari tuo
osallistujille alan viimeisimmän tutkimustiedon ja mahdollistaa näin entistä monipuolisemman toiminnan
hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ohjelma:
9.30 –10
10.00
10.20
10.45
11.15
12.00–13.00
Tervetulokahvit ja ilmoittautuminen
Valtiovallan puheenvuoro, Peruspalveluministeri Paula
Risikko, Sosiaali- ja Terveysministeriö
Food&Life, mihin se ankkuroituu? Ohjelmajohtaja
Jukka Lähteenkorva, Elintarvikekehityksen klusteri
Liikunnasta elinvoimaa elämänkaareen, Tapio Korjus,
Suomen Olympiakomitea, suomalaisen huippuurheilun muutostyöryhmän jäsen
Ruokaprovinssin juuret, alkutietoa toimintakentästä,
Markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma, Foodwest Oy
Keskustelua
Lounas ja aulan esittelyihin tutustuminen
Iltapäivän osuus on kaksiosainen:
Ohjelma A:
Ohjelma B:
ruokaa tarjoaville ja hyvinvoinnista kiinnostuneille,
kieli suomi tai englanti
kehittäjille, tutkijoille
ja valmistaville yrityksille
13.00
13.00
13.50
14.20
14.50 –15.20
Viimeisintä tietoa painonhallinnasta, miten välttää
salakalorit?
Professori Pertti Mustajoki, Lääkäriseura Duodecim
Ikihyvä – miten aktivoida senioreita hyvinvoinnin
kentällä?
FT Raisa Valve, Helsingin yliopisto/Palmenia
InForm – nuorten interventio terveiden elämäntapojen kohdalla
MD Martin Handeland, Sykehuset i Vestfold, Norja
Kahvitauko ja verkostoitumista
Makumaailmamme ovat yksilöllisiä
Dosentti Mari Sandell, Turun yliopisto, biokemian ja
elintarvikekemian laitos
15.45
Voidaanko muistipulmia ennaltaehkäistä?
Asiantuntijalääkäri Satu Ahtiluoto, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos
16.15
Riittääkö meille ruokaa suositusten sisällön mukaan?
Professori Raija Tahvonen, MTT/Bioteknologia ja
elintarviketutkimus
16.40
Ruokakulttuuri tuottaa elämyksiä ja ne hyvinvointia
Projektipäällikkö Leena Pölkki, Jyväskylän amk
17.00 – 17.15 Loppukeskustelu ja johtopäätöksiä
13.40
14.10
14.40
15.20
Can good taste and healthiness come together
in a food product – what does the consumer think?
Research Professor Harri Luomala, University of
Vaasa/Epanet
Roadmap to Intelligent Nutrition – from Nutritech
visions to actions Vice President, R&D,
Anu Kaukovirta-Norja, VTT
Lifestyles, metabolic syndrome and T2DM
Professor Matti Uusitupa, University of Eastern
Finland, Institute of Public health and Clinical Nutrition
Dietary fibre – why, what, where?
Professor Kaisa Poutanen, VTT and University of
Eastern Finland
15.10–15.30
Coffee and networking
15.30
The Danish way of managing well being of
children by promoting local and organic food
Dr. Jannie Vestergaard, Skåne Food Innovation Network
Restaurant of the Future
Dr. Marchel Gorselink, Wageningen University and
Research Center, Consumer Science
Are Ostrobothnians healthy and what do they
think about it? – Results of TervAs study
Professor Anu Hopia, University of Turku/Epanet
Discussion and conclusions
16.00
16.30
17.00–17.30
Tarkemmat tiedot seminaarista sekä ilmoittautumislomake löytyvät osoitteesta
http://www.oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/food-life-seminaari/
Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Salme Haapala, Foodwest, [email protected], gsm 040 585 1772
Tervetuloa seminaariin!
www.oske.net
n T e e M a
Kuluttajalähtöisyys
on tuotekehityksen ykkösajuri
Kuluttajan ja erilaisten kuluttajaryhmien ymmärtäminen on tärkein osa tämän päivän
tuotekehityksen menestymisessä. Ilman vahvaa kuluttajaosaamista ei synny uusia ja innovatiivisia
tuotteita, jotka parantavat ja helpottavat kuluttajan arjen ja juhlan ruokaratkaisuja.
Onnistunut tuotekehitys vaatii tuotekehitysstrategian, joka on johdettu koko yrityksen
visiosta ja strategiasta. Visio ”Hyvä Ruoka,
Parempi Mieli” määrittelee sen, minkälainen
yritys Atria haluaa olla. Vision ympärille rakentuu konsernin strategia. Atria ei halua
vain kehittää yksittäisiä tuotteita markkinoille, vaan haluamme markkinan kysynnän mukaan olla ratkaisemassa asiakkaidemme ja
kuluttajien arkea ja juhlaa.
Yli sata vuotta toimineena yrityksenä kannamme vastuuta suomalaisten – ja tätä nykyä
myös Itämeren alueen – kuluttajien ruokahetkistä, ruokailun onnistumisesta ja ruokailosta. Strategiaan perustuvan tuotekehityksen
suuntaviivat realisoituvat kuluttajatutkimus-
ten kautta, joita tehdään (lue teetetään) runsaasti.
Kansainvälisesti toimivana konsernina pyrimme yhä enenevässä määrin toimimaan samalla tavalla samoin prosessein eri maissa.
Atriaan kuuluu tätä nykyä lukuisia tehtaita
Suomen ulkopuolella (Ruotsi, Tanska, Venäjä
ja Viro). Tuotekehitysprosessin kehittäminen
ja toteuttaminen konsernin sisällä on seuraava tuotekehityksen ja tuoteryhmähallinnan
iso haaste.
Paikallista tuotekehitystä
kansainvälisessä yhteistyössä
Tuotekehitys on tuloksellinen silloin, kun se
on osana isompaa yrityksen kehittämisen ku-
vaa. Tuotekehitys prosessina ei voi olla irrallaan, vaan se on osa yrityksen prosesseja ja
sillä on useita rajapintoja muihin prosesseihin niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolellakin.
Onnistuminen vaatii oikeanlaisen infrastruktuurin, organisoitumisen (resurssit) ja osaamisen.
Atria on johtava elintarvikeosaaja Suomessa ja Itämeren alueella. Tuotekehitystä tehdään paikallisesti kaikilla liiketoiminta-alueilla (Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia), mutta samalla kuitenkin
erittäin tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä koko
konsernin kanssa, jotta parasta osaamista ja
tietämystä voidaan jakaa yli maan rajojen.
Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä yli rajojen
Ei jalanjälki vaan
atrian vastuullinen kädenjälki
Atrian Kädenjälki -ohjelma on kokonaisvaltainen yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa koko atrialaisessa ruokaketjussa.
Ohjelma kokoaa Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset
sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi. Kädenjälki viestii voimakkaasti siitä,
kuinka jokainen toimija ketjussa omilla
toimillaan ja toiminnoillaan vaikuttaa lopullisen tuotteen tai konseptin hyväksyttävyyteen. Se on myös paljon laaja-alaisempi ohjelma kuin jalanjälki.
Yksi konkreettinen tulos meneillään olevaa vastuullisuustyötä on kaikkia maita
koskevan Atrian Tapa Toimia -säännöstö.
Säännöstön tavoitteena on kertoa henkilöstölle ja sidosryhmille, kuinka Atrialla
suhtaudutaan vastuullisesti eri toimintoja
koskeviin asioihin ja kuinka yritys toimii
suhteessa ympäristöön.
20
Atrian Kädenjälki -ohjelma kattaa kansainvälisen käytännön mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman.
Ympäristön hyvinvointi on yrityksen ja koko
ruokaketjun perusedellytys. Atria ehkäisee
omassa toiminnassaan välittömiä ympäristövaikutuksia ja tunnistaa välilliset ympäristövaikutukset toimintaketjun eri vaiheissa, esimerkiksi alkutuotannossa. Sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa yrityksessä myös tuoteturvallisuuteen ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä velvoitteita ja vapaaehtoisia vastuita.
Kehitysprojektit yhdistävät
yritysvastuun ulottuvuudet
Atrian Kädenjälki -ohjelma ulottuu kaikkiin
yrityksen toimintamaihin, ja se todentuu
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
erilaisissa kehitysprojekteissa eri maissa.
Suomessa ensivaiheessa vastuullisten toimintatapojen kehittäminen painottuu
eläinten hyvinvointiin, ravitsemukseen ja
koko ketjun ympäristövaikutuksiin.
Ympäristöasioissa yritys keskittyy pienentämään ympäristövaikutuksia muun
muassa hyödyntämällä tehokkaita pakkausja logistisia ratkaisuja sekä edelleen vähentämällä energian kulutusta tuotannossa.
Atria Suomi on esimerkiksi keskittänyt tarvitsemansa pakastevarastoinnin uudentyyppistä kylmäteknologiaa hyödyntävään
logistiikkakeskukseen. Uusi teknologia on
energiatehokkaampaa ja kuljetukset voidaan hoitaa vähemmillä ajokilometreillä.
Merja Leino
tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja
Atria Oyj
Tuoteturvallisuuden ja -laadun varmistamiseksi tuoteturvallisuusjärjestelmä on sertifioitu päätuotantolaitoksissa. KUVa: aTRIa SUOMI Oy
on leivänpäällisten lanseeraus Venäjän markkinoille uudelleen avattavissa kuluttajaystävällisissä pakkauksissa. Pakkaukset lanseerattiin ensin Suomen markkinoille ja sen jälkeen onnistuneesti myös Venäjälle.
Tuotekehitys ei ole yksittäisen
tuotteen kehittämistä
Suomen tuotekehityksessä työskentelee yli
20 henkilöä. Vahvuudeksi voidaan lukea mm.
se, että tuotekehityshenkilöstö on taustaltaan ja koulutukseltaan varsin heterogeenista, löytyy kokkeja, diplomi- ja AMK-insinöörejä, elintarviketieteiden maistereita, lihateknologeja sekä ravitsemustieteilijöitä. Jatkuva
osaamisen kehittäminen yhteisen ja yksilökoulutusten kautta on tärkeää, jotta yritys on
kilpailukykyinen jatkuvassa kehityksen paineessa.
Atrialle on vakiintunut myös vahva trainee
-prosessi, jonka kautta saadaan uusia kasvavia kykyjä mm. Atrian tuote- ja pakkauskehitykseen. Traineet valitaan haun perusteella
sekä talon ulkopuolelta että myös sisältä.
Yleensä kyse on joko vastavalmistuneista
henkilöistä tai uutta uraa suunnittelevista potentiaalisista osaajista.
Traineet osallistuvat hyvin suunniteltuun
koulutusohjelmaan, joka on erityisesti Atrialle räätälöity. Opiskelun lisäksi traineet tekevät opinnäytetyön jostakin itseä kiinnostavasta osa-alueesta. Menestykselliseen tuoteja pakkauskehitystyöhön kun ei ole ihan valmista opinahjoa, vaan tähän, kuten moneen
muuhunkin alaan, voidaan kasvaa vain kokemuksien kautta.
Tuote- ja pakkauskehityksen tärkeimpinä
tavoitteina ovat uutuuksien kehittäminen yhdessä markkinoinnin, tuotannon, ohjauksen
ja myynnin kanssa sekä jatkuva nykyisten
tuotteiden parantaminen ja huoltaminen.
Vaikka osaamisen kehittymisen kannalta on
tärkeää säilyttää yhteys tuotekehityshenkilöstön kesken, vielä tärkeämpää on löytää oikea malli toimia yhdessä kyseisen liiketoiminnan tai segmentin avainhenkilöiden kanssa.
Tuotekehitys ei ole koskaan yksittäisen tuotteen kehittämistä ja siksi organisoitumisen
tulee olla sen mukaista.
Tuotekehitys
on systemaattinen prosessi
Tuotekehitys on hyvin looginen ja systemaattinen prosessi, jossa kaikki toiminnot dokumentoidaan ja testataan, ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään. Atrialla on käytössä
tuotekehityksen oma dokumentointijärjestelmä, joka luotiin jo 2000 -luvun alussa ja sitä
kehitetään joka vuosi vastaamaan tämän päivän tarpeita.
Dokumentointijärjestelmän avulla hallinnoidaan tuotekehitysprosessia, projektien
kulkua ja tuloksia lähtien briefeistä ja esiselvityksistä tuotekoodeihin ja aina edelleen kuluttajapalvelun infokanavaan asti. Järjestelmän ehdottomat vahvuudet ovat siinä, että se
on räätälöity meidän käyttöömme ja sitä jatkokehitetään tehokkaasti vastaamaan lisääntyneen tiedon määrään.
Tuotteistaminen alkaa mahdollisuuksien
tunnistamisesta: trendit, kulutuskäyttäytyminen sekä erilaiset muutosvoimat. Mahdollisuudet tutkitaan tarkasti, jotta ymmärretään
ja oivalletaan, mitä ne Atrialle tarkoittavat.
Sen jälkeen arvioidaan trendien merkitys eri
kuluttajasegmentteihin. Tämän jälkeen alkaa
kehittyä nopeasti ensimmäisiä näkemyksiä ja
uusia ideoita nykyisiin tuoteryhmäsegmentteihin tai uusia ajatuksia kokonaan uusista
tuotesegmenteistä.
Ideoiden keruu laajaa
Ideoita saadaan hyvin monista lähteistä esim.
matkoilta muihin ruokakulttuureihin, messu- >>
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
21
n T e e M a
>> matkoilta, raaka-aine- ja laitetoimittajilta, netin kautta tai ulkopuolisista verkostoista. Parhaimmat ideat voivat olla hyvinkin yksinkertaisia ja yleensä syntyvät, kun oivalletaan, mitä
kuluttaja oikeasti tarvitsee tai miten voimme
helpottaa kuluttajan arkea. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kuluttajia kuullaan, sen paremmin ideoita pystytään toteuttamaan.
Atrialla on käytössä vajaan kahden vuoden
rullaava tuotekehitysohjelma, mutta lisäksi
päivitämme jatkuvasti pitempää kolmen vuoden tuotekehityssuunnitelmaa. Painopistealueina ovat edelleen helppous ja ruuan
maku, mutta yhä enemmän vaikuttavat myös
ympäristöasiat, vastuullisuus ja terveellisyys.
Yritysvastuuohjelma
kattaa koko ruokaketjun
Tuotekehitysideoita jalostetaan koekeittiöllä. KUVa: aTRIa SUOMI Oy
Yritysvastuusta tai yhteiskuntavastuusta puhutaan tätä nykyä lähes jokaisessa yritykses-
sä. Kuluttajat ovat myös enenevässä määrin
kiinnostuneita siitä, miten elintarvikkeita tuotetaan tai miten tuotantoeläimiä kasvatetaan.
Vaikka kiinnostus toimintaketjusta lisääntyy,
ympäristötietoisuus kasvaa ja teollisuuden
vaikutukset ympäröivään maailmaan avautuvat, vastuullisuus ei välttämättä vaikuta vielä
yksilötasolla ostokäyttäytymistä voimakkaasti ohjaavana tekijänä. Mutta trendi on voimistumassa.
Atrialle vastuullisuus on moniulotteinen
asia. Yrityksen yli satavuotista vastuullista
toimintaa kehitetään nyt koordinoidusti Atrian Kädenjälki -ohjelmalla. Se on kokonaisvaltainen yritysvastuuohjelma, joka vaikuttaa
koko atrialaisessa ruokaketjussa. Ohjelma
kokoaa Atrian vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja tulokset sekä viestii niistä
kattavasti ja läpinäkyvästi.
Tuotekehityksellä on keskeinen rooli vas-
lupa toimia eri tavalla
Ulkopuolisen silmin suomalaiset pankit tekevät hyvin samoja asioita, hyvin samalla tavalla. Väitän, että kyseiset yritykset ja tarjoamat
ovat niin samanlaisia, että asiakkaalle ei jää
muuta vaihtoehtoa kuin valita halvin.
Entä ruokakaupat, apteekit, kiinteistövälitysfirmat, kukkakaupat, kebab-kioskit, autohuoltamot, bensa-asemat, kuntosalit, taksit,
lääkäriasemat ja sairaalat, rautakaupat, sähköasentajat, parturit, urheiluvälineliikkeet,
korkeakoulut, kunnat jne. Mene sattumanvaraisesti johonkin toimipisteistä, poista logot
ja väitän, että et tiedä, minkä organisaation
vaikutuspiirissä olet.
Otetaan Asko, Isku, Masku, Pasku ja mitä
niitä onkaan. Kaikki ovat toimialansa sisällä
hyvin samanlaisia. Mene IKEAan ja huomaat
heti, että se toimii eri tavalla. Jokaiselta toimialalta löytyy aina yksi tai kaksi yritystä, jotka
toimivat aidosti eri lailla. Nämä yritykset ovat
tehneet strategisen innovaation, koko yrityksen toimintatapaan vaikuttavan innovaation.
Väitän, että meidän suomalaisten pitäisi
keskittyä enemmän tekemään nimenomaan
strategisia innovaatioita. Elintarvikeliiketoiminta ei ole poikkeus. Näin kaukainen (poikkeuksena Venäjä) kallis ja pieni maa ei pärjää
globaalissa kilpailussa kutistamalla ja tekemällä kustannussäästöjä. Meidän on innovoitava enemmän ensimmäistä riviä: Haettava
22
keinoja, miten luomme uutta arvoa asiakkaille ja uutta liikevaihtoa, miten kehitämme kokonaan uusia tarjoamia, haluamia ja tapoja
toimia: liiketoimia.
Liiketoiminta on toimintaa,
ei aikomaan ryhtymistä
Liiketoiminta on ennen kaikkea liikettä ja toimintaa. Jos haluamme liiketoimintainnovaation, meidän on muokattava toimintaa, toimittava eri lailla. Yrityksellä saattaa olla strategia, jos se tekee eri asioita kuin muut tai samoja asioita eri lailla kuin muut siten, että asiakkaat oppivat arvostamaan sitä. Kuinka eri
lailla sinun yrityksessäsi voi kokeilla toimia?
Ilman kokeiluja ei voi syntyä toimintatapainnovaatioita. Uimista ei opi lukemalla kirjoja eikä strategisia innovaatioita synny tekemällä powerpointteja, kokoustelemalla johtoryhmissä tai suunnittelemalla ryhtymään aikomista.
Väitän, että kun haluamme strategisia innovaatioita, meidän on tehtävä ainakin kaksi
asiaa hyvin. Ensinnäkin meidän on nostettava
liiketoimimiseen liittyvien ideoiden laatua toimialan konventioita haastavalle tasolle. Konventio on asia, jonka kaikki tekevät samalla
lailla. Näin saattaa syntyä hyvä alkuidea, jossa on oikeasti strategista potentiaalia. Toimiala on henkinen rakennelma, ja tätä pään si-
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sällä olevaa rakennelmaa meidän pitäisi saada järjestymään toiseen asentoon.
Mitä kehittyneempiä organisaatio ja toimiala ovat, sitä enemmän on muurattuja peruskiviä, joita on tarvittu seuraavien kerrosten
rakentamiseen ja seuraavien hyppyjen tekemiseen. Viimeistään sitten, kun strategia
näyttää toimivan, se on meidän yrityksemme
totuus – strategia muuttuu substantiiviksi, se
ei enää ole verbi, teon sana. Rakentaminen on
muuttunut rakennukseksi, laatikko on valmis,
optimointi sisätiloissa alkaa. Laitellaan tauluja seiniin, vaikka koko rakennus pitäisi saada
toiselle puolelle mäkeä.
Väitän, että vasta sitten, kun sallitaan todellinen kiinnostus yritystä ja sen strategiaa
ja fundamentteja kohtaan, yritykset voivat alkaa kukoistaa. Mielestäni yritysten pitäisi
väittää rohkeammin, jotta aito strategia voi
syntyä.
Kokeile halvalla, nopeasti
ja virheistä oppien
Meidän pitäisi pystyä laskemaan kokeilukynnystä systemaattisesti alusta alkaen. Kokeilemisessa olennaista on kokeilla mahdollisimman halvalla, nopeasti ja tavoitehakuisesti virheistä oppien.
Keskeinen haaste on oppia kokeilemaan
strategisesti merkitseviä asioita niin pienesti,
tuullisuushankkeiden eteenpäin viennissä. Monet pakkausmateriaaliratkaisut vaikuttavat suoraan materiaalien käyttömääriin ja materiaalien laatuun ja sitä kautta edelleen ympäristöasioihin. Toinen tuotekehitykseen liittyvä vastuullisuusteema
on ravitsemus: kuinka huomioidaan erilaiset yksittäisen kuluttajan ravitsemukselliset tarpeet ja toisaalta kansanterveydelliset lähtökohdat. π
Merja Leino
ruokaliiketoiminnan johtaja
Atria Suomi Oy
merja.leino(at)atria.fi
Marianne Nordblom
tuotekehitysjohtaja
Atria Suomi Oy
marianne.nordblom(at)atria.fi
KLERAT-
palasyötti
Rotan ja hiiren
torjuntaan
elintarviketeollisuudessa,
siististi ja
helposti!
Käyttöohje:
Valmistetta
käytetään
sellaisenaan.
että yritys tai kenenkään ura ei ole vaakalaudalla. Olennaista
on ymmärtää, että lopullinen speksi vasta syntyy näissä kokeiluissa. Kokeilut synnyttävät lopullisen speksin, ei toisin päin.
Yleensä ajatellaan, että speksin täytyy olla hyvin tarkkaan mietitty, ennen kuin kokeiluja ja prototyyppejä kannattaa alkaa
tehdä.
Mitä uniikimpaa asiaa ollaan tavoittelemassa, sen enemmän
täytyy kestää epävarmuutta ja olla valmis tekemään virheitä ja
oppia niistä. Kokeilut onnistuvat aina. Joko syntyy se, mitä pitikin tai ymmärrys, miten asia ei ainakaan onnistu.
Kokeilut ovat ratkaisevan tärkeä askel kohti eri lailla toimimista. Eri lailla toimimisen isoin kilpailuetua tuottava ulottuvuus on se, että eri lailla toimiville alkaa tulla vastaan kysymyksiä ja haasteita, joihin muu toimiala ei ole vastaamassa ollenkaan. Eli hyvän alkuidean lisäksi tarvitaan paljon innovatiivisia
toteutuksen ideoita.
Väitän, että tuhansille yrityksille maailmassa on tullut mieleen, että myydäänpä toimivia huonekaluja halvalla. Kukaan
ei ole toteuttanut tätä alkuideaa niin hyvin kuin IKEA. Paras
tapa saada hyviä toteutuksen ideoita on alkaa kokeilla toteutuksia! π
Anssi Tuulenmäki
yli-innovaatioaktivisti
Aalto-yliopisto, MIND
innovaatioalusta
anssi.tuulenmaki(at)tkk.fi
lisää tietoa strategisesta innovaatiosta
löytyy osoitteesta www.mindspace.fi ja
vuodenvaihteen tietämillä WSOyPro:n
julkaisemasta kirjasta lupa toimia eri
tavalla.
Sijoita palasyötit
lukittaviin
syöttilaatikoihin.
• Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti
• Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä
• Valmistettu ISO 9002 standardin
mukaan
Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot
ennen käyttöä.
Neuvonta 0207 91 4040
Klerat_palasyötti_90x270mm.indd 1
10.10.2005 12:18:49
n T e e M a
Tuotantokonseptiajattelu
tukee elintarvikebisneksen kehittämistä
Elintarvikealan tuotantokustannusten kasvaessa tarve kehittää tuotantoa kasvaa jatkuvasti. Tekniikan ohella kehittämistä tarvitaan
myös erilaisten ohjausjärjestelmien tehostamisessa sekä entistä enemmän työelämään
liittyvien käytäntöjen kehittämisessä. Ihmisen rooli kasvaa.
Toimiva tuotantokonsepti perustuu asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyteen, joustavuuteen, laatuun, tuottavuuteen ja hyvään imagoon. Lisäksi tuotannon ja tukitoimien on palveltava liiketoiminnan tarpeita, esimerkiksi
yhdistämällä oma työ ja alihankinta toisiaan
tukevaksi kokonaisuudeksi.
Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa etsitään kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja. Konseptien kehittämisellä halutaan varmistaa myös se, että t&k-toiminta pysyy Suomessa lähellä tuotantoa.
Sata vuotta konseptointia
Amerikkalaista T-Fordin tuotantoa pidetään
usein konseptiajattelun lähtökohtana. Teurastamon leikkuulinjastolta kopioitu liukuhihna, alihankkijoiden käyttäminen sekä
tiettyjen osien tuotannon vakioiminen loivat
pohjan kilpailukykyiselle tuotantokonseptille. Korkeiden hintojensa takia aiemmin vain
harvojen saatavilla olleesta autosta tuli jokaisen amerikkalaisen ulottuvilla oleva kulkuneuvo.
Nykykielellä Henry Ford siis selvästikin tunnisti yrityksensä ydinosaamisen ja rakensi
tarvittavan verkoston yrityksen ansaintalogiikan pohjaksi. Saavutettu kilpailuetu perustui
selvästi kilpailijoita parempaan tuotantokonseptiin.
Konseptoinnin tuomat edut ovat tuttuja
myös elintarviketeollisuudelle. Erilaisiin käyt-
Henkilöstöllä on keskeinen merkitys tuotantokonseptin kehittymisessä. Kuva Fazer
Leipomosta. KUVa: TeKeS
”Helpot asiat on jo toteutettu”
Kustannustehokkuuden jatkuva kehittäminen on elinehto kovassa kilpailussa menestymiselle. Tekninen johtaja Tapani Potka
Atria-Tekniikka Oy:stä näkee tämän aiheuttavan suuria kehitystarpeita koko elintarvikeketjussa.
– Teknologisen kehittämisen avulla saavutettavat helpot asiat on jo toteutettu. Jatkossa tarvitaan haasteellisimpia teknologisia ratkaisuja. Nyt asiakkaille on tuotettava
lisäarvoa toisenlaisilla kehittämistoimilla.
Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat koko
elintarvikealalla keskeisiä kehittämisen
painopisteitä, Potka toteaa.
Erityisesti liha-alaa on vastuullisuusnäkökulmasta seurattu tarkasti. Atrialla vastuullisuutta kehitetään oman ohjelman avulla.
Kansainvälisen käytännön mukaan ohjelmassa kehitetään taloudellista, sosiaalista
ja ympäristövastuuta. Vastuullisuuden kehittymistä mitataan usealla eri mittarilla.
– Esimerkiksi sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Atrialla myös tuoteturvallisuuteen
24
ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä velvoitteita ja vapaaehtoisia vastuita.
Panostamalla entistä johdonmukaisemmin
vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen Atria pyrkii turvaamaan nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytykset.
Kohti tehokasta kokonaisohjausta
Työelämän kehittämistarpeita seurataan
Atrialla erilaisten kartoitusten avulla. Samalla hyödynnetään henkilöstön voimavaroja uusien toimintamallien kautta. Esimerkiksi kehityshankkeissa vastuullisina hankevetäjinä toimivat usein päälliköt tai työnjohtajat.
– Rakensimme systemaattisesti järjestelmää, jonka avulla pystyimme kartoittamaan
syitä sairauspoissaoloihin. Järjestelmän
kautta olemme päässeet tehokkaasti pureutumaan syiden poistamiseen. Tulokset ovat
olleet erittäin hyviä, Potka korostaa.
Tuotantokonsepti on vielä terminä vieras
useimmille elintarvikeyrityksille. Useimmiten
puhutaan tuotantoketjusta, jonka osa-alueita kehitetään erilaisten kehittämishankkei-
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
den avulla. Kokonaisohjauksella varmistetaan toiminnan olevan linjassa yrityksen strategisten päämäärien saavuttamisessa.
– Kokonaisohjauksessa olevat puutteet
ja siinä tapahtuvat epäonnistumiset aiheuttavat suurimmat sähläyskustannukset yrityksissä. Myynnistä tuotannolle laadittujen
ennusteiden luotettavuus on oleellisen tärkeää. Toimivaa ohjausta ei voida toteuttaa
ilman faktatietoa siitä, mitkä tuotteet ovat
aidosti tärkeitä ja kannattavia sekä asiakkaalle että yritykselle. Systemaattinen seuranta ja tulosten läpikäynti henkilöstön
kanssa parantaa myös eri osapuolten yhteistoimintaa.
Tapani Potka toimii myös Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelman johtoryhmän jäsenenä.
– Tekesin ohjelman tulosten hyödyntäminen on elintarvikealalla vielä alkuvaiheessa. Tällä alalla koko toimintaketjun hallinta
ja ohjaus ovat suuri haaste. Niiden kehittämiseen tarvitaan entistä tehokkaampia
työkaluja, Potka tähdentää.
Heikki Aro
täjä- ja markkinatutkimuksiin perustuvat tuotannolliset ratkaisut luovat usein perustan
konseptiajattelulle. Erityisesti tuotekehityksen ja markkinoinnin rajapinnalla käyttäjäkokemukset ja -palautteet ohjaavat konseptin
kehittämistä. Tieto- ja ohjausjärjestelmien kehittämisellä on saavutettu merkittäviä parannuksia esimerkiksi logistisissa ratkaisuissa.
Lisäksi elintarviketoimialaa ohjaava lainsäädäntö asettaa konseptoinnille omat reunaehtonsa. Esimerkiksi pakkauksen materiaali, koko ja käytettävissä oleva painopintaala yhdistettynä lain vaatimiin pakkausmerkintöihin edellyttävät tuotannon tukitoimista
vastaavilta tahoilta usein toimialarajat ylittävää osaamista.
Nykykuluttajalle tärkeitä valintakriteerejä
ovat myös elintarvikkeen jäljitettävyys ja tuotantotavan läpinäkyvyys.
Työelämän kehittämisellä
eroon sähläyksestä
Henkilöstöllä on keskeinen merkitys tuotantokonseptin kehittymisessä. Työprosessien ja
-menetelmien kehittäminen, ennakoivat mallit ja henkilöstön hyvinvointi lisäävät tuottavuutta.
Tekesin Tuotantokonseptit
-ohjelma avittaa yrityksiä
• Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa on vuoden 2010 aikana korostettu hankintatoimen henkilöstön roolia osana tuotantokonseptin
kehittämistä.
• Tekes on julkistanut haettavaksi
neljä miljoonaa euroa yritysten ja
tutkimuslaitosten kehittämishankkeisiin seuraavalla kahdella teemaalueella:
– Yrityksen ulkoisten resurssien
hallinta
– Ihminen tuotantokonsepteissa
• Hakuaika on 1.10.2010–31.1.2011.
Lisätietoa hausta www.tekes.fi/
tuotantokonseptit.
• Yritykset voivat hakea Tekesistä rahoitusta kehityshankkeilleen myös
ohjelmien ja teemahakujen ulkopuolella ilman erillisiä hakuaikoja.
Elintarviketeollisuus on toimialana ollut
pitkään sairauspoissaolo-, ammattitauti ja tapaturmatilastojen kärjessä. Toisaalta ”sähläys” eli puutteellinen toiminnan laatu saattaa
notkauttaa yrityksen liikevaihtoa jopa viidenneksellä.
Työn uudelleen organisoinnilla, työilmapiirin kohentamisella ja henkilöstön entistä
suuremmalla osallistamisella voidaan tehokkaasti lisätä työn tuottavuutta. Tutkimusten mukaan työelämän kehittämisellä
saavutettavista hyödyistä noin puolet liittyy
sairaus- ja tapaturmakustannusten alenemiseen ja puolet henkilöstön tuottavuuden lisääntymiseen. π
Heikki Aro
teknologia-asiantuntija
heikki.aro(at)tekes.fi
Juha Suuronen
teknologia-asiantuntija
Tekes
juha.suuronen(at)tekes.fi
lisätietoja:
• eloranta, T. (2009). Verkoston edut yrityksen
laaja-alaisessa kehittämisessä – esimerkkejä ja
tuloksia käytännön kokemuksista. Sapuskaohjelman avausseminaari 28.1.2009, Helsinki.
• www.tekes.fi/sapuska
• www.tekes.fi/tuotantokonseptit
Työssä oppiminen on hedelmällistä
yksilölle ja yritykselle
Elintarviketalouden PD-ohjelman ensimmäinen yritykselle räätälöity koulutus käynnistyi
vuoden 2009 alussa. Koulutukseen osallistuu
kymmenen Atria Suomi Oy:n työntekijää, ja
se on osa Atrian kaksivuotista Atria Trainee
-ohjelmaa.
Elintarviketalouden PD-ohjelma on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhdessä toteuttamaa täydennyskoulutusta, joka on
suunnattu elintarvikealan korkeakoulutetuille ammattilaisille tai alan vaihtajille. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 1996 alkaen.
Atrialle räätälöidyssä toteutuksessa elintarviketalouden opinnot on suunnattu yrityksen kannalta keskeisiin ja kiinnostaviin teemoihin. Merkittävä osa ohjelman yksilöllisistä
opinnoista suoritetaan työssä oppimalla,
mikä tarkoittaa suunniteltuja, ohjattuja ja ra-
portoituja työtehtäviä, projekteja sekä työnkiertoa.
Yrityksen sisällä on paljon osaamista ja taitoa, jota ohjelman akateeminen ja teoreettinen opetus auttaa jäsentämään syvälliseksi
tiedoksi, käsitteiksi ja kyvyksi kehittää omaa
työtä. Tällainen oppimisen muoto on käytännössä osoittautunut hyvin hedelmälliseksi.
Työssä oppiminen on akateemisessa maailmassa hieman vieras käsite, mutta tulee varmasti lähivuosina tutummaksi muun muassa
korkea-asteen oppisopimustyyppisten koulutusten myötä.
Hyvien kokemusten innoittamana suunnitelmissa on tarjota PD-ohjelmaa myös muille
elintarvikealan yrityksille ja toimijoille. Lähiopetus on tähän asti toteutettu pääosin Seinäjoella, mutta sekin on mahdollista järjestää
lähempänä asiakasta.
Yritykselle on helppoa, että pitkäkestoisessa koulutuksessa ulkopuolinen kumppani
huolehtii ohjelman eteenpäin viemisestä, sisällön yksityiskohdista ja käytännön järjestelyistä. Koulutuksen suunnittelija huolehtii
myös tiedonkulusta sekä opiskelijoiden ohjauksesta, kannustamisesta ja palautteen antamisesta. Yrityksen sisällä eniten työpanosta
tarvitaan työssäoppimisen mahdollistamiseen, tukemiseen ja sisäisiin ohjauskeskusteluihin. Omassa työssä kehittyminen hyödyttää osallistujan lisäksi välittömästi myös yritystä. π
Sofia Eklund
koulutussuunnittelija
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
sofia.eklund(at)helsinki.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
25
n T e e M a
Hyvä paha ruoka
Vastakkainasettelut ja mustavalkoinen puhetapa hankaloittavat rakentavan keskustelun syntymistä ruokatalouden kestävyydestä.
Kuinka ruokimme maailman vuonna 2050?
On epätodennäköistä, että pystymme nykyisillä kulutustottumuksilla ja tuotantomenetelmillä säilyttämään luonnon ja lajikkeiden
monimuotoisuuden, turvaamaan kaikille
maailman ihmisille tasavertaisen ja terveellisen ruuan ja mahdollistamaan maaseutujen
elinvoimaisuuden.
Kysymys on erittäin oleellinen myös meillä
Suomessa: kenen ruokaa ja millä ehdoilla
syömme nyt ja tulevaisuudessa?
Kilpailevat logiikat
kestävyysajattelussa
Kotimainen vai ulkomainen ruoka, suuri- vai
pienimuotoinen tuotanto, ruuan määrä vai
laatu, liha- vai kasvissyönti…? Nämä ja monet
muut ristiriidat hallitsevat julkisia keskusteluita nykyisen ruokajärjestelmämme tilasta.
Nykyaikaiseen teolliseen ruuantuotantoon
perustuvan ja vaihtoehtoisia tuotanto- ja jakelutapoja suosivien järjestelmien kannattajat ovat asettautuneet vastakkain. Vaikka molemmat suuntaukset tunnustavat ruokaan ja
sen tuotantoon liittyvät globaalit ja paikalliset
haasteet, ne tarjoavat hyvin erilaisia ratkaisu-
ja sosio-kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävämpään ruokajärjestelmään. Taustalla vallitsevat kilpailevat logiikat
siitä, minkälainen kestävän ruokatalousjärjestelmän tulisi olla.
Nykyinen globaali ruuantuotanto, -prosessointi ja -jakelujärjestelmä pysyvät käynnissä
pääosin halpojen raaka-aineiden, työvoiman
ja öljyn ansiosta. Suuryritykset ja rahamarkkinat ovat luonnollinen osa globaalia järjestelmää.
Sen puolestapuhujat uskovat teknologiaan
ja tehokkuuteen kestävyyden ajureina sekä
kannattavan liiketoiminnan edellytyksinä.
Heille suuren mittakaavan tuotanto on ainut
järkevä vaihtoehto kattamaan ihmisten ruokapöydät monipuolisesti; pienimuotoinen
(luomu)tuotanto ei riittäisi turvaamaan ruokaa kaikille maailman asukkaille (Collier 2008
& 2009, Pinstrup-Andersen 2009, Rosset et
al. 2000). Globaali ruokatalousjärjestelmä ei
tietenkään vaikuta tyhjiössä, vaan laajenee
enenevissä määrin kansainvälisten instituutioiden tukemana kansallisten rajojen sisäpuolelle – myös Suomeen.
Globaalia järjestelmää vastustavien aloitteiden määrä on suuri ja kirjava. Vaihtoehtoja
toisenlaisen ruokatalouden rakentamiselle
on syntynyt useita niin tuotantoon ja prosessointiin kuin jakeluun ja kulutukseen. Näitä
ovat esimerkiksi luomuliike, paikallis- ja lähiruokaliikkeet, Slow Food -liike, kaupunkiviljely, Reilu Kauppa, ruokapiirit ja ”vaihtoehtois-
Luomuruokapiiri Elävä Maa toimittaa luomuruokaa jo lähes sadalle vakioasiakkaalle.
Valmiiksi pakatut ruokakassit voi noutaa
Helsingin keskustasta joka keskiviikko.
ruokaan” erikoistuneet kivijalkakaupat.
Vaihtoehtoisen ruokatalouden puolestapuhujat ja -toimijat pyrkivät edistämään pienimuotoista toimintaa ja lähiruokaa. He painottavat kaikenkattavan paikallistalouden merkitystä (Hinrichs 2003, Patel 2008, Pollan
2008, Sumberg 2009). Tämä tarkoittaa mm.
öljy- ja kemikaalivapaiden tuotantomenetelmien käytön edistämistä, maan, jätteiden ja
energian kierrättämistä ja paikallisten sesonkien suosimista sekä tuotannossa että kulutuksessa. Vaihtoehtoisuuden kannattajat painottavat erityisesti myös osapuolten välisten
valta-asetelmien tasoittamista sekä ihmisten,
eläinten ja ympäristön asettamista etusijalle
päätöksenteossa.
Kestävyyden monet kriteerit
Tavallisen ruokakaupan hyllyiltä on vaikea löytää kotimaisia pientuottajien sesonkituotteita.
KUVaT: galIna KallIO
26
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Kestävyys, terveellisyys, paikallisuus ja taloudellisuus ovat kaikki hyvin tulkinnanvaraisia
käsitteitä. Kun yhdelle kestävästi tuotettu
ruoka merkitsee luonnonmukaista tuotantoa,
toiselle se voi olla modernin teknologian ja
apulantojen hyödyntämistä sadon määrän ja
laadun parantamiseksi.
Paikallisuus voi tarkoittaa 150 kilometrin
säteeltä tullutta ruokaa, ranskalaista Briejuustoa tai naapurin takapihalta poimittuja
omenoita. Toisaalta paikallisuus voi määrittyä
HELSINGIN YLIOPISTO
RURALIA-INSTITUUTTI
purkin kyljestä välittyvän maalaisidyllimielikuvan perusteella.
Lautasmallin mukainen annos, super food -dieetti, lisäaineeton ruoka, kotimaiset kasvikset tai ylipäänsä ”kaikkea mutta
kohtuudella” edustavat ihmisten erilaisia käsityksiä terveellisestä ruuasta. Myös taloudellisuus on subjektiivista: kun mainoslause ”osta kolme, maksa kaksi” houkuttelee yhtä asiakasta, toinen voi hinnan sijaan pyrkiä minimoimaan hukkaan menevän ruuan määrän.
Kultainen keskitie
vai jaettu toinen sija?
Mustavalkoisuutta lisää vaihtoehtojen yksipuolinen tarkastelu.
Vaihtoehtona ei ole talvella valita ulkomaisen auringon alla kasvaneen tomaatin tai kotimaisen energiasyöpön kasvihuonetomaatin välillä, vaan voimme myös syödä esimerkiksi porkkana-,
punajuuri-, lanttu-, tai kaaliraastetta puolukalla höystettynä.
Kaukaa tuotujen tuotteiden ostoa perustellaan usein sillä,
että kulutuksella luodaan työpaikkoja köyhille alueille. Samalla unohdetaan kuitenkin kysyä, millaisia työpaikkoja ja millä
työehdoilla tulemme kannattaneeksi saadaksemme halpoja
tuotteita markkinoille. Ruuan kalleudesta puhuttaessa harvemmin tulee mainituksi se, kuinka jopa kolmannes kotitalouksiimme hankitusta ruuasta päätyy roskakoriin ja hävikin osuus
koko elintarvikeketjussa on arviolta 25–50 % (Ruokatieto 2010,
Tarvainen 2009).
Se, miksi ruokataloudestamme puhuminen on erityisen hankalaa, on ruokaan liittyvä todellisuus: ruoka on kaikkien perusoikeus, mutta harvojen kulutushyödyke. Nykyinen globaali ruokajärjestelmämme edustaa tätä kahtiajakoa, jossa toiset taistelevat toimeentulonsa eteen tuottamalla perusraaka-aineita
jatkojalostettaviksi ja toiset pitävät osakkeenomistajat tyytyväisinä tekemällä voittoa.
Asetelma on hankala, mutta ei mahdoton. Niinpä yhteisen
dialogin löytäminen erilaisten asetelmien ja toimijoiden kesken
on hyvin tärkeää. Avoimuuteen ja selkeisiin, tasavertaisiin pelisääntöihin tulisi pyrkiä.
Suomessa vallitsee äärimmäisen keskittynyt kaupan rakenne: kahden suurimman ryhmittymän, Keskon ja SOK:n, yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismarkkinoilla on yli 70 prosenttia (Kilpailuvirasto 2008). Pienten toimijoiden neuvotteluasema on useimmiten heikko suurten toimijoiden rinnalla. Vaikka asia on yleisesti tunnustettu, tulisi
siihen kiinnittää erityistä huomiota päätöksentekotilanteissa.
On tärkeää muistaa, että myös kultainen keskitie voi osoittautua toiselle kultaisena ja toiselle mutaisena. π
Galina Kallio
tutkija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
galina.kallio(at)aalto.fi
Viitteet tarvittaessa kirjoittajalta.
Kaipaako organisaatiosi uutta osaamista?
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti suunnittelee ja toteuttaa tarpeisiinne räätälöidyn
Elintarviketalouden PD-ohjelman (60 op)
(Professional Development)
„ PD on yliopistollinen erikoistumisohjelma, joka auttaa
kasvamaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja vastaamaan elintarvikealan tulevaisuuden haasteisiin
„ Osa oppimisesta tapahtuu työssä – yksilö ja työyhteisö
kehittyvät ammatillisesti jo ohjelman aikana
„ Organisaatiokohtaisesti rakennettu ohjelma on joustava,
laadukas ja täsmällinen
Kehitä henkilöstösi osaamista haastavilla ja
arvostetuilla yliopisto-opinnoilla!
Lisätiedot: www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/pd
Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Sofia Eklund,
puh. 050 415 1628, [email protected]
...kuten monipuolista kodinkone- ja
kylmäalan koulutusta
KYLMÄALAN PÄTEVYYSKOULUTUS
KYLMÄASENTAJILLE
Kylmäalan pätevyysvaatimusten täyttäminen
lisäkoulutuksena työssäoleville ja työkokemusta
omaaville asentajille. Koulutus sisältää asetuksen
452 /2009 liitteen 3 sisältämät asiat, yli 3 kg
kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet (www.tukes.fi).
Koulutuksen aikana suoritetaan kaksi teoriakoetta ja
kaksi näyttöä
• kylmäasentajan ammattitutkinnon osa:
kylmälaitteiden asennus, käynnistys ja säätö
• kylmäaineiden käsittely ja lainsäädäntö osion näytön
yhteydessä
Näytöt suoritetaan myöhemmin sovittavana aikana.
Koulutusajankohdat:
www.salpaus.fi/sahko_elektroniikka/koulutusmahdollisuudet
Koulutuspaikka:: Vipusenkatu 5 E, 15230 Lahti
Hinta:: 150 €, sis. tutkintomaksun 50,50 €
Lisätietoja: Alpo Määttä, puh. 050 5020 658
www.salpaus.fi
Teinintie 4, 15200 Lahti
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
27
n T e e M a
elintarvikealan opetus kehittyy
kansainvälisenä yhteistyönä
Kansainvälistyminen on elintarvikealan opetuksen kehittämisen kulmakiviä, samalla kun etsitään
uusia innovatiivisia opetusmenetelmiä. Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos on
ollut jo vuosia Suomen ja Helsingin yliopiston edustajana eurooppalaisessa elintarviketieteiden
opetusta käsittelevässä verkostossa.
Tutkinnot Euroopassa ovat
yhtenäistyneet
Kartoitustutkimusta tehtiin kyselykaavakkeilla, jotka lähetettiin osallistujatahoille. Yhteenvetoja ja tilannekatsauksia esitettiin
yleiskokouksissa, joita oli kaksi vuodessa.
Työryhmät työstivät aiheitaan kokouksissa ja
ideoivat jatkotoimenpiteitä.
Yllättävää oli havaita, miten erilaisia yliopistotutkintoja Euroopassa oli ennen Bolognan prosessin (1999–2010) toteuttamista.
Tutkinnot poikkesivat toisistaan sekä mitoitukseltaan että sisällöltään. Oli ilmeistä ja
ymmärrettävää, että yliopistot olivat laatineet
tutkintovaatimukset omista lähtökohdistaan
ja oman maansa tarpeisiin. Bolognan sopimuksen mukaisestihan kandidaatin tutkinto
vie kolme vuotta ja maisterin tutkinto kaksi
vuotta. Useimmat eurooppalaiset yliopistot
toteuttavat nyt tätä mitoitusta.
Kun sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkintoihin sisältyvä opetustarjonta selvitettiin annetulla tavalla luokiteltuna ja siitä
muodostettiin verkkotiedosto, tavoitteena oli
edistää opiskelijoiden liikkuvuutta antamalla
28
tietoa elintarvikeopetuksen tarjonnasta ja
laajuudesta Euroopan yliopistoissa.
Tutkijankoulutusta käsittelevä työryhmä
kokosi osallistujatahojen elintarviketieteiden
jatko-opiskelijoiden väitöskirjatöiden aiheet
tiedostoksi ja järjesti viikon jatko-opiskelijakokouksia, joissa opiskelijat esittelivät omaa
tutkimustaan. Kokouksissa käsiteltiin erilaisia jatko-opiskeluun liittyviä teemoja ja niihin
sisältyi ekskursioita teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Pari ABS-tutkijakoululaista
osallistui ko. kokouksiin.
Opintojen arviointia käsittelevä ryhmä halusi mm. varmistaa, että osallistujatahojen
opinto-oppaisiin tuli heti paikallisen mitoituksen rinnalle European System of Credits
(ECTS), jossa koko lukuvuosi vastaa 60 creditiä. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa valmistettiin vuonna 2000 englanninkielinen opinto-opas, jossa oli myös ECTSopintopisteet. Tuolloin suomenkieliseen
opinto-oppaaseen tuli vain muuntokerroin 1,5
opintoviikon muuttamiseksi ECTS:ksi.
Henkilökohtaisia taitoja korostetaan
Henkilökohtaisten taitojen kehittämistä ammatillisen osaamisen karttumisen ohessa pidettiin FOODNETissä tärkeänä. Opinto-oppaisiin suositeltiin sisällytettäväksi kurssikuvauksen lisäksi myös kuvaus siitä, mitä
taitoja (ongelman ratkaisutaito, ryhmässä
työskentely, ryhmän vetäminen, suullinen
esitys, raportointi, tietotekniikan soveltaminen jne.) kurssi kehittää. Tähän suuntaan
kurssikuvaukset ovat vuosikymmenen aikana muuttuneetkin opetusmenetelmien monipuolistuessa.
FOODNET julkaisi opettamisen käsikirjan1,
johon koottiin kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten henkilökohtaisten taitojen kehittämistä on integroitu tieteellisiin ammattiopintoihin.
Yhteistyö jatkui vuoden 2002 lokakuusta alkaen ISEKI-Food -verkostona, jota koordinoi
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
professori Cristina Silva (Escola Superior de
Biotecnologia) Portugalista. Nyt työryhmät
keskittyivät eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun varmistamiseen, elintarvikeopintojen tutkintovaatimusten yhtenäistämiseen
(tuning) ottaen huomioon turvallisuus- ja ympäristökysymykset, elintarvikeopetuksen opetusmateriaalien ja -menetelmien kehittämiseen, elintarviketieteellisen tutkimuksen ja
opetuksen sekä teollisuuden välisen synergian
edistämiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen
suuren yleisön ja kuluttajien kanssa.
Nimensä mukaisesti ISEKI-Foodin (Integrating Safety and Environmental Knowledge Into
Food Studies) yhtenä päätavoitteena on ollut
sellaisten tutkintovaatimusten kehittäminen
eurooppalaisiin elintarviketieteiden ja -teknologian yliopistotutkintoihin, että ne sisältävät
myös turvallisuus- ja ympäristöaiheita.
Opetusmateriaalin laatuun
panostetaan
Eurooppalaisten elintarvikeopintojen laadun
varmistamiseksi on yhdessä mietitty minimivaatimuksia erilaisille opinnoille tutkinnoissa. On kerätty tietoa eri maiden käyttämistä
akkredointijärjestelmistä ja vertailtu niitä
keskenään. Tavoitteena ovat ohjeet elintarvikeopetuksen akkredoinnin laadunvarmistamiseksi EU-tasolla.
PIIRROS: lOTTa-MaRIe leMIlÄInen
Kansainvälinen yhteistyö alkoi 1990-luvun lopussa Socrates-ohjelman FOODNET-verkostona, jonka koordinaattorina toimi professori
Elisabeth Dumolin (ENSIA, Ranska). FOODNETissä oli mukana 52 eurooppalaista yliopistoa ja 28 ns. muuta partneria (tutkimuskeskuksia, ammatillisia yhdistyksiä ja yrityksiä).
Työskentely tapahtui kuudessa työryhmässä, joiden teemat olivat: tutkintovaatimusten
kehittäminen, jatkuva koulutus, tutkijankoulutusohjelmat, henkilökohtaisten taitojen kehittäminen, opetuksen arviointi ja kielten
opetus.
Työryhmien tehtäväksi oli määritelty silloisen tilanteen kartoittaminen Euroopassa, parantamista vaativien alueiden esille tuominen
tai uusien ideoiden esittäminen sekä suunnitelmien valmistelu ongelmien ratkaisemiseksi.
FISCHBEIN
SULKEE SÄKIT!
Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämiseksi on koottu tietokanta olemassa olevasta opetusmateriaalista ja -menetelmistä elintarviketurvallisuuden ja ympäristöasioiden opetuksessa (www.iseki.anet.at). Myös muuta opetusmateriaalia
(kuvia, diagrammeja, malliesimerkkejä, simulaatioita, verkkokursseja) tuotetaan (ISEKI Database on free learning objects).
ISEKI-verkosto on tuottanut myös tiedostot tärkeimmistä laboratorio- ja prosessilaitteista (ISEKI Database on Laboratory
Equpment; ISEKI Database on Pilot Plants) sekä tiedoston elintarviketieteen asiantuntijoista (ISEKI Database on Experts in
Food Science and Engineering (http://www.esb.ucp.pt/foodexperts/) yhteistyön tehostamiseksi ja osaamisen jakamiseksi.
Tiedosto eurooppalaisista elintarviketieteen ja -teknologian
tutkinnoista on myös saatavilla (ISEKI Database in Food Science and Engineering in Europe).
Tärkeä osa ISEKI-Foodin toimintaa on ollut oppikirjojen tuottaminen. Niitä julkaistaan sarjana ISEKI Book Series. Sarjaa
julkaisee Springer. Sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi kuusi volyymia (http://www.springer.com/series/7288).
Nuorten kiinnostusta herätellään
Yksi ISEKIn työryhmistä on pohtinut, miten tavallisen kuluttajan elintarviketietämystä voitaisiin parantaa ja miten ruoka-aiheiden kiinnostavuutta lisätä. Erityisesti nuorten kiinnostuksen
kasvattamiseen halutaan panostaa, sillä elintarvikeopintojen
kiinnostavuus on ollut vähenemässä kaikkialla Euroopassa.
Food-Info-verkkosivut (www.FOOD-INFO.net) ovat syntyneet
tähän tarpeeseen.
FOOD-INFOsta löytyy tietoa elintarvikkeista ja elintarvikeprosesseista sekä englanniksi että usealla muulla kielellä, jotain
myös suomeksi. Nuoria on ajateltu myös Food Science Podcasteissa, web-videoissa, joissa Dr. Kiki esittelee elintarvikeprosesseja ja -reaktioita tuoreella tavalla (https://www.iseki-food.
net/drupal/teaching_material).
ISEKI-Food Association (IFA) perustettiin 2005 varmistamaan
ISEKI-verkoston jatkuvuutta. Siihen voi liittyä henkilöjäsenenä,
myös organisaatioiden ja laitosten jäsenyys on mahdollista
(https://www.iseki-food.net). Tällä hetkellä IFA:ssa on yli 150
jäsentä 29 Euroopan ja 19 Euroopan ulkopuolisesta maasta.
Elintarvikeopetuksen yhteistyö on laajentunut globaaliksi
ISEKI-MUNDUS -projektin myötä. Eurooppalaista yhteistyökokemusta ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmää hyödynnetään muilla mantereilla samalla, kun pyritään entistä laajempaan elintarvikeopetuksen kansainvälistymiseen ja innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämiseen. π
FISCHBEIN –
ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen
suljentaan.
Ompelemalla,
liimaamalla
ja saumaamalla.
Tiiviisti ja tiukasti.
Ravatek takaa
huollon, varaosien
saannin ja tarvikkeiden toimitukset.
Kysy lisää!
Myynti, huolto, varaosat:
RAVATEK OY
RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki
Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877
[email protected]
Lea Hyvönen
professori emerita
Helsingin yliopisto
lea.hyvonen(at)helsinki.fi
1
Personal Skills: an Integrated Component of Food Science Courses.
application of the ”active learning” paradigm (eds M. Walters & R.
Pawsey) Socrates Thematic network Project in Food Studies, 2001.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
29
n T e e M a
Baltic Food academy
tarjoaa yrityksille verkkokoulutusta
Itämeren alueen yhteinen
elintarvikealan verkkokoulutus
jatkuu ensi vuonna. Toukokuussa
pidetyn pilottikurssin päätteeksi on
vahvistettu rantavaltioiden yhteinen
koulutusyhteistyö: Baltic Food
academy. Toinen verkkokurssi alkaa
ensi keväänä.
Baltfood-hankkeeseen kuuluva Baltic Food
Academy järjestää elintarvikealan täydennysja jatkokoulutusta. Ensimmäiselle kurssille
pääsivät mukaan pk-yritysten edustajat. He
aloittivat vapun jälkeen Healthy to go – Food
innovation -verkkokurssin.
Lyypekin yliopiston järjestämälle kurssille
osallistui noin 60 elintarvikealan ammattilaista
kuudesta Itämeren maasta: Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Puolasta ja Liettuasta. Kurssilla pureuduttiin terveellisten tuoteuutuuksien ja liiketoiminnan kehittämiseen
kööpenhaminalaisen etäopettajan, Lasse Solheim Hansenin, ohjauksella. Kurssi kesti viisi
viikkoa, ja opetuskielenä oli englanti.
Osallistujille maksuton kurssi oli suunnattu
keskijohdossa, tuotannossa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja liiketoiminnan kehittämistehtävissä työskenteleville asiantuntijoille. Koulutus koostui interaktiivisista harjoituksista, case-tutkimuksista ja opetusmateriaalista. Kurssilaiset muun muassa kehittivät tuoteideoita ja käyttivät virtuaalisen luokkahuoneen keskustelufoorumeita vaihtaakseen tietoja eri maiden kollegoiden kesken.
Monia kiinnosti muiden maiden elintarvikelainsäädäntö, kulutustottumukset ja kuluttajien valmisruokasuosikit.
Verkkokurssin sisältö ja opetusmenetelmät
julkistettiin kesäkuussa pidetyssä videokonferenssissa samanaikaisesti Kööpenhaminassa, Kaunasissa, Lublinissa, Lyypekissä ja Turussa. Samalla maiden edustajat allekirjoittivat aiesopimuksen halustaan vahvistaa Baltic
Food Academyn työtä ja Baltfood-verkostoa.
Suomen puolesta aiesopimuksen allekirjoitti
teknologia-asiantuntija Heikki Aro Tekesistä.
Suomalaiset aktiivisia
Ensimmäiselle verkkokurssille osallistui 16
suomalaista elintarvikealan ammattilaista
useista yrityksistä.
30
Käsiä ja veitsiä tarvitaan edelleen vihannesten ja hedelmien pilkkomisessa. Bulgarialainen
Aleksandra Stoycheva työskentelee sujuvasti käsin. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS
– Vitario Oy:stä oli eniten osallistujia ja lisäksi Raisiosta, Biofermeltä, Maustajalta,
Härmäfoodista, Snackpointista ja elintarvikealan asiantuntijaorganisaatioista, kertoo
suunnittelija Heidi Valtari Turun yliopiston
koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta.
Heidi Valtari on Baltfoodin ja verkkokoulutuksen Suomen yhteishenkilö. Euroopan unioni tukee koko Baltfood-hanketta 1,8 miljoonalla eurolla Interreg IV B -ohjelman kautta ensimmäisellä kolmivuotiskaudella. Tämän vuoksi
hankkeen koulutukset ovat osallistujille maksuttomia vuoden 2011 loppuun saakka.
– Vuoden 2011 jälkeistä Itämeren alueen
elintarvikealan yhteistoimintaa jo suunnitellaan, mutta vielä siitä ei voi sanoa mitään varmaa, Valtari valottaa jatkosuunnitelmia.
Elintarvikealan virtuaalikoulutusta kuiten-
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kin jatketaan toukokuussa järjestetyn kurssin
pohjalta. Seuraava Healthy to go -kurssi alkaa
keväällä 2011. Suunnitteilla on myös uusia
kursseja. Heidi Valtari uskoo, että eri maissa
järjestettävät tilaisuudet, workshopit ja seminaarit tarjoavat sisällön lisäksi oivan mahdollisuuden verkostoitumiseen.
– Yhteistyön ja verkottumisen painopiste
on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä rajoja
ylittävissä valmistus- ja tuoteinnovaatioissa.
Verkoston avulla ne voivat nopeammin tunnistaa trendejä, muuntaa tutkimusta markkinoitaviksi tuotteiksi ja läpäistä kansainväliset
markkinat, Valtari sanoo.
Vitariosta neljä verkkokurssilla
Pöytyän Kyrössä toimiva Vitario Oy oli mukana pilottiverkkokurssilla neljän henkilön voi-
Tuoretuotteita ympäri Suomea
Koulutuksen lisäksi harjoittelijavaihto Itämeren maiden kesken olisi hyödyllistä,
markkinoinnista vastaava Lasse Pilpola arvioi. Kuvassa hän esittelee yhtä Vitarion raaka-ainetta: bataattia.
KUVa: PIRJO HUHTaKangaS
Ympäri Suomea myytävien Vitarion tuotteiden valmistamiseen kuluu vuosittain
noin 2,5 miljoonaa kiloa vihanneksia, hedelmiä ja juureksia. Tehtaan yhteydessä
on oma kuorimo sekä puoti, josta voi ostaa talon tuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten lisäksi lähiseudun valmistajien
elintarvikkeita.
Kaikkia raaka-aineita ei voi pilkkoa koneellisesti. Jotkut vihannekset ja hedelmät eivät kestä konekäsittelyä, ja toiset
ravintolat eivät halua liian tasakokoisiksi
pilkottuja tuotteita.
– Valikoimissamme on muutamia tuotteita, joiden valmistamisessa käsi ja veitsi
ovat edelleen selkeästi paras yhdistelmä.
Lisäksi on muutamia tuotteita, joita varten
koneen hankintahinta on liian kallis tai koneen tuottama työjälki ei vastaa odotuksiamme, toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka
tarkentaa.
Kuorimo- ja pilkkomisjätteet päätyvät
hyötykäyttöön läheiseen lampolaan ja
navettaan. Muutoin ne pitäisi toimittaa
Forssan biojätelaitokselle 80 kilometrin
päähän. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS
Laatu lähtee pellolta
min. Arkitöiden ohella tietokoneen ääressä
opiskelivat toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka,
markkinoinnista vastaava Lasse Pilpola, tuotantotekniikasta vastaava Anna Tuominen ja
työnjohtaja Leonard Ihekweazu.
– Koulutus keskusteluineen tarjosi meille
tilaisuuden omien ideoittemme, asenteittemme ja ajatustemme peilaamiseen. Käytännössä meillä kaikilla opiskelu taisi ajoittua iltaan
ja iltayöhön, ja työn ohessa käytiin hetkittäin
keskustelua opiskelussa meneillään olevista
aiheista, Liisa Uusipaikka kiteyttää.
Hän arvioi, että verkkokoulutukseen löytyy
intoa jatkossakin, jos aihe sivuaa omaa alaa.
– Osallistuisin vastaavanlaiselle kurssille
jatkossakin, mutta ensi kerralla osaan käyttää koulutustapaa paremmin hyväksi. Verkko-opiskelu on enemmän nuoremman sukupolven opiskelutapa, Lasse Pilpola puolestaan toteaa.
Hän sanoo, että kiinnostavia kysymyksiä
olisi ehkä pitänyt ensin ottaa esille omassa
porukassa ja sen jälkeen pohtia niitä verkkokurssilla eri maiden kollegoiden kesken.
– Opetus oli vähän kuin messuilla kävisi.
Sitä ei voi heti hyödyntää, vaan pikku hiljaa
oivaltaa, voisiko tuota soveltaa meilläkin, Pilpola selittää kurssin antia.
Hän arvioi, että myös harjoittelijavaihto
hyödyttäisi Vitariota, jos opiskeluryhmässä
olisi saman alan yrityksiä esimerkiksi Puolasta ja Saksasta.
>>
Vitarion tuotteet menevät 95-prosenttisesti ammattikeittiöille ja kuluttajapakatut tuotteet lähinnä Turun, Salon ja Lahden seudulle samoissa kuljetuksissa kuin
ammattikeittiötuotteet. Raaka-aineiden
kotimaisuusaste riippuu satokaudesta ja
laadusta.
– Porkkanat on jo pitkään hankittu hollantilaiselta toimittajalta, koska ne ovat
hyvälaatuisia ja niitä saa ympäri vuoden.
Keräkaali tulee Köyliöstä ja kiinankaali
Hämeestä, Liisa Uusipaikka selvittää.
Hedelmä-, tomaatti- ja erikoissekoitustuotantolinjan työnjohtaja Jaana Torikka
kertoo, että esimerkiksi omenoiden tulee
olla kiinteitä, hyvänmakuisia ja kauniita.
Niissä pitää olla pieni siemenkota, jonka
saa helposti kerralla pois.
– Omenat voivat olla erikokoisia, -makuisia ja -näköisiä eri maissa, vaikka kyseessä on samanniminen omenalajike,
Jaana Torikka huomauttaa.
Lasse Pilpola kertoo, että esimerkiksi
hyvälaatuisten vesimeloneiden ja ananasten hankinta läpi vuoden vaatii työtä. Onneksi massatuotelinjan työnjohtaja Leonard Ihekweazu tuntee muun muassa ananaksenkasvatuksen henkilökohtaisesti, joten hän osaa valikoida sopivat lajikkeet.
– Meidän tuotteidemme laatu lähtee
pellolta. Raaka-aineiden pitää olla ensiluokkaisia, ja luotamme aistinvaraiseen
Muun muassa porkkanoiden pitää olla tasakokoisia ja laadukkaita. KUVa: PIRJO HUHTaKangaS
arviointiin. Teemme tuoretuotteita, joiden
käyttöaika on viisi vuorokautta, joten
emme voi odottaa laboratoriotulosten valmistumista, Liisa Uusipaikka tähdentää.
Koneita vaikea puhdistaa
Vitarioon on ostettu koneita ympäri maailmaa. Yrityksen perustaja Pentti Tuominen on matkustanut suoraan koneenvalmistajien puheille etsiessään sopivia koneita ja laitteita yritykseen. Hänellä on salaattikasvattajan tausta ja hyvä pohjakoulutus, sillä hän on valmistunut maa- ja
metsätaloustieteiden maisteriksi.
Sopivia koneita ja laitteita on saatavilla,
ja niiden materiaalit ovat parantuneet,
mutta ne ovat edelleen hankalasti puhdistettavia. Joskus löytyy puhdistusväline,
joka on tarkoitettu vallan toisenlaiseen
tarkoitukseen.
– Kerran etsimme koneen puhdistamista varten pienenpientä harjaa ja löysimme
lopulta sopivan: hammasväliharjan, vitariolaiset selittävät.
Lisätietoja:
www.valmix.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
31
n T e e M a
>> Kaikki opetus ei onnistu verkossa
Liisa Uusipaikka muistuttaa, että moni koulutus vaatii käytännön opetusta. Vitariossa tarvitaan jatkossa muun muassa ensiapu- ja trukinajokoulutusta.
– Ne eivät mene niin notkeasti verkko-opetuksena. Verkko-opetus on näppärä tapa käydä joitakin asioita läpi, kun ajan ja paikan voi
valita itse. Aika usein opiskelun jopa parasta
antia on kuunnella muiden opiskelijoiden
kommentteja ja pohdintoja ihan livenä, Liisa
Uusipaikka tähdentää.
Vitarion noin 60 työntekijästä kaksi kolmasosaa on ulkomaalaisia. Osa heistä on tullut yritykseen CIMOn (Centre for International
Mobility) opiskelijavaihdon kautta. Tällä hetkellä Vitariossa työskentelee suomalaisten lisäksi nigerialaisia, espanjalaisia, bulgarialaisia, romanialaisia, ukrainalaisia, slovakialaisia ja virolaisia.
KUVa: HeIdI ValTaRI
Pirjo Huhtakangas
Lisätietoja:
www.baltfood.fi
Kun etsit luotettavaa tietoa ruuasta
ruokatieto.fi -verkkopalvelusta löydät helposti ajankohtaisen
tiedon ruuasta ja terveydestä, ruokaketjusta ja ruokakulttuurista.
Aineiston tuottamiseen on käytetty MMM:n tukea.
Työnjohtaja Leonard Ihekweazu, tuotantotekniikasta vastaava Anna Tuominen ja toimitusjohtaja Liisa Uusipaikka (oik.) kertovat, että Vitarion tuotteet menevät 95-prosenttisesti
ammattikeittiöille. He opiskelivat pilottiverkkokurssilla arkitöiden ohessa toukokuussa.
Verkkokoulutuksen
suosio on lisääntynyt
voimakkaasti
Jollas Instituutin koulutuspäällikkö ja verkkokoulutustiimin vetäjä Henrik Ikonen kertoo,
että verkkokoulutuksen suosio on lisääntynyt
voimakkaasti vuodesta 2007 lähtien. Instituutti on järjestänyt verkkokoulutuksia vuodesta 2003 alkaen.
Jollas Instituutti on S-ryhmän osaamisen
kehittämisen keskus ja ammatillinen erikoisoppilaitos, joka valmentaa S-ryhmän
kaikkia henkilöstöryhmiä myyjistä johtajiin ja
tarjoaa palvelujaan kaikille liiketoiminnoille
marketeista maatalouskauppaan.
– S-ryhmäläisillä on mahdollisuus kehittää
osaamistaan perinteisen lähiopetuksen lisäksi Jollas Instituutin ylläpitämässä verkkokoulutusympäristössä. Jokaisella opiskelijalla on
omat tunnukset verkkokoulutusympäristöön.
Tällä hetkellä tunnuksia on noin 37 000, Henrik Ikonen täsmentää.
Verkossa opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti työajalla työpaikan koneella. Verkossa
on mahdollista opiskella omaan työhön liittyviä itseopiskelupaketteja, jotka koostuvat
teksteistä, kuvista, animaatioista, äänistä, videoista ja erilaisista harjoitteista.
– Olemme parhaillaan uudistamassa verkkokoulutusympäristöämme. Muutoksessa
korvataan ensin nykyiset toiminnot, minkä
jälkeen käyttöön otetaan lukuisia uusia ominaisuuksia. Lopputuloksena on monipuolinen, joustava ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, Ikonen sanoo.
Sosiaalinen media
tukemaan koulutusta
Uuden verkkokoulutusympäristön myötä sosiaalista mediaa on tarkoitus hyödyntää sekä itsenäisinä kokonaisuuksina että perinteisiä valmennuksia tukevana ja täydentävänä menetelmänä.
Suunnitelmissa on toteuttaa esimerkiksi
opintomatkoihin liittyviä matkaraportteja
wikipedia-tyyppisesti. Jollas Instituutin järjestämille, pitkille valmennuksille avataan
myös omat kurssisivustot verkkokoulutusympäristöön, jossa opiskelijat ja kouluttaja
voivat käydä keskustelua muun muassa
opintoihin liittyvistä asioista ja palauttaa oppimistehtäviä.
– Lisäksi ensi vuonna on tarkoitus aloittaa
reaaliaikaiset verkkokoulutukset, joissa kouluttaja vetää tiettyjä koulutuskokonaisuuksia
livenä verkossa, Ikonen tarkentaa.
Kun Jollas Instituutti lähti uudistamaan
verkkokoulutusympäristöään, verkkokoulutustiimi kysyi käyttäjien toiveita. Kehitysideoita ja toiveita tulikin runsaasti, ja niistä
useimmat toteutuvat uudessa verkkokoulutusympäristössä.
– Lisäksi tein kasvatustieteen maisterin tutkinnon pro gradu -tutkielmani aiheesta Verkkokoulutuksen vaikuttavuus työntekijöiden
näkökulmasta S-ryhmässä. Sieltä saimme
myös monia hyviä ideoita verkkokoulutuksen
kehittämiseen, Henrik Ikonen kertoo.
Verkkokoulutuksen pitää olla
helppokäyttöistä
Verkkokoulutusympäristön rakentamisessa
ja kehittämisessä on ollut keskeistä varmistaa sen helppokäyttöisyys.
– Helppokäyttöisyys on nykyisen verkkokoulutusympäristön kehutuin ominaisuus, ja
sen pyrimme säilyttämään jatkossakin. Tämä
on saanut kiitosta myös iäkkäämmiltä opiskelijoilta, Ikonen iloitsee.
Tuhannet S-ryhmän työntekijät suorittavat
vuosittain Jollas Instituutin verkossa olevia
itseopiskelupaketteja. Esimerkiksi uuden
työntekijän perehdyttämiseen suunnatun Sryhmä tutuksi -verkkokoulutuksen suorittaa
vuosittain noin 4 000 S-ryhmäläistä. Viime
vuonna marketkaupan tilausjärjestelmiä käsittelevän verkkokoulutuksen suoritti noin
3 000 S-ryhmäläistä.
– Itsenäisten verkkokoulutusten lisäksi
verkkoa hyödynnetään monissa pitkissä valmennuskokonaisuuksissamme esimerkiksi
välijakson tehtävinä ja ennakkotehtävinä, jolloin verkko-opiskelu on kiinteä osa kaikkea
valmennustoimintaamme. Verkko-opiskelu
tuo monipuolisuutta valmennuksiin, tukee
erilaisia tapoja oppia sekä mahdollistaa omatahtisen opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta, Henrik Ikonen tähdentää. π
Pirjo Huhtakangas
ELINTARVIKEHYGIENIAN
PERUSTEET 2009
Nyt kieliversiot:
suomi, ruotsi, englanti, kiina,
thai, turkki, venäjä ja viro
www.sefo-konsultointi.fi
Analytiikka, laboratoriot ja valvonta
& meijeri teollisuus
teemanumero
ilmestyy 25.2.2011.
Varaa paikka
ilmoituksellesi
21.1.2011 mennessä!
Infoteam Oy
puh. (09) 441133
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
33
n T e e M a
Vaativalla matkalla tiedosta tuotteeksi
elintarvikealan tutkijat
opiskelivat kaupallistamista
“Chance favors
the prepared mind.”
– Louis Pasteur, Chemist
Tiedon ja tutkimuksen kaupallistaminen on selvästi nostamassa päätään
Suomessa. neljätoista elintarvikealan tutkijaa osallistui syyskuussa
tiedosta tuotteeksi -kurssille, jossa pureuduttiin keinoihin, joilla voi siirtää
teknologiakehityksen tuloksia tehokkaasti ja onnistuneesti markkinoille.
Elintarvikekehityksen Osken ja Viikki Food
Centren järjestämällä kurssilla oli osallistujia
Helsingin yliopistosta, MTT:ltä, VTT:ltä sekä
muista alan opetus- ja tutkimuslaitoksista.
Kurssi järjestettiin elintarvikealalla ensimmäistä kertaa.
Kaupallistamistyön vaativuudesta saatiin
osviittaa jo heti kurssin avauspuheenvuorossa, kun Inex Partnersin PT-hankintajohtaja
Hannu Pellinen kertoi päivittäistavarakaupan
kilpailutilanteesta: vain pari prosenttia vuosittain lanseeratuista tuotteista on jäljellä hyllyssä enää 3–4 kuukauden jälkeen.
Onnistuessaan kaupallistamistyön mahdollisuudet ovat kuitenkin valtavat. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen muistutti, kuinka kahvilakulttuuri lähti
aikanaan kehittymään tilanteessa, jossa kahvin kulutus oli kääntymässä laskuun. Tuolloin
uhka onnistuttiin kääntämään innovaatioksi,
joka synnytti tänä päivänä globaalisti nähtävissä olevan kahvilakulttuurin.
Samanlaisia tilanteita on jatkuvasti nähtävissä, ja markkinoilla on havaittavissa sekä
nousevia että laskevia trendejä. Heikki Juutinen korosti, että kysymys onkin siitä, kuka
onnistuu tekemään trendeistä, uhkista ja
mahdollisuuksista kaupallisesti menestyviä
tuotteita.
Ideoista patentteihin
Kurssin ohjelma oli rakennettu siten, että
kaupallistamisprosessin eri ”viestikapulan”
viejien näkökulmat kuultiin kurssilla. Luennoijat edustivat kauppaa, elintarviketeollisuutta, tutkimuslaitoksia, patenttitoimistoja,
yliopistoja jne. Erittäin poikkitieteellinen puhujajoukko tarjosi osallistujille sekä elinkei-
+
=
Tiedosta tuotteeksi
noelämän, tutkimuslaitosten että akateemisen kaupallistamistyön havaintoja.
Viiden kurssipäivän aikana paneuduttiin
potentiaalisen tutkimuskohteen tunnistamiseen, idean kaupallistamispotentiaalin arviointiin, idean jalostamisen vaiheisiin, kaupallistamistavan valintaan, tuotekehityksen vaatimuksiin ja näkemyksiin innovaatioiden hyödyntämisestä kilpailuetuna.
Kaupallistamistyön toteutuksesta kurssi
antoi hyviä esimerkkejä muun muassa Fazer
Leipomoilta, Valiolta ja Keksintösäätiöltä. Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli
Anttila esitti, kuinka leipomoalalla hallitaan
käytännönläheisesti megatrendien, kuluttajan jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja tuotekehityksen rajapintoja nopeasti ja tehokkaasti. Valion teknologiajohtaja Matti Harju korosti näkökulmana myynnin luvuista johdettujen
Kaupallistamiskurssi elintarviketutkijoille
Hakeminen:
20.9.–22.9. ja 29.-30.9.2010
Työskenteletkö kiinnostavan tutkimusaiheen parissa?
Haluatko selvittää tutkimuksesi kaupallistamisen
mahdollisuuksia? Haluatko tutustua tiedon
kaupallistamisprosessiin vaihe vaiheelta?
Kurssi tarjoaa sinulle käytännön valmiuksia tutkimuksesi
kaupallistamispotentiaalin arvointiin, ideoiden kaupallistamiseen
ja yhteistyösuhteiden luomiseen teollisuuden ja rahoittajien
kanssa. Kurssilla läpikäydään Tiedosta tuotteeksi - tutkimuksen ja
liiketoiminnan välinen kehityspolku, jonka tunteminen hyödyttää
Kurssille haetaan 10.9.2010 mennessä lähettämällä
sähköpostihakemus ElintarvikePumppu -hankkeen
projektipäällikölle, Eeva-Liisa Liljalle. Hakemuksessa tulee vastata
kääntöpuolella esitettäviin kysymyksiin. Osallistujien valinnasta
ilmoitetaan kurssille hakeneille 13.9.2010.
Järjestäjä:
Kurssin järjestää Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen (OSKE)
ja Culminatum Oy:n toteuttama ElintarvikePumppu-projekti, jota
jokaista alan tutkijaa.
rahoittavat Uudenmaan liitto ja pk-seudun suuret kunnat.
ElintarvikePumppu-hankkeen tavoitteena on
Kurssin aiheina:
elintarviketutkimustiedon kaupallistaminen ja Uudenmaan alueen
innovaatioympäristön kehittäminen.
1)
2)
3)
4)
5)
6)
potentiaalisen tutkimuskohteen tunnistaminen
idean kaupallistamispotentiaalin arviointi
idean jalostaminen
kaupallistamistavan valinta
tuotekehitys
kaupallistaminen; innovaation hyödyntäminen kilpailuetuna
Lisätiedot:
Elintarvikekehityksen osaamiskeskus
ElintarvikePumppu-projekti
projektipäällikkö Eeva-Liisa Lilja
(040) 833 7727
[email protected]
Kurssiin sisältyy viisi lähiopetuspäivää ja yksi harjoitustehtävä.
Koulutus on maksutonta. Koulutus toteutetaan
pääkaupunkiseudulla. Mukaan kurssille valitaan hakemusten
Paik
rajo koja
itetu
sti!
perusteella 20 osallistujaa.
Kaupallistamiskoulutusta tutkijoille ja opiskelijoille
Viisipäiväinen Tiedosta tuotteeksi -kaupallistamiskurssi järjestettiin elintarvikealalla
ensimmäistä kertaa pilottina Elintarvikehityksen Osken ja Viikki Food Centren toteuttamassa ja Uudenmaan liiton rahoittamassa ElintarvikePumppu 2010–2011 -projektissa*.
Kurssille osallistuneiden tutkijoiden palautteen perusteella vastaavalle kurssille
on selkeästi tarvetta myös tulevaisuudessa. Säännöllisesti toteutettava kaupallistamiskoulutus voisi tiivistää merkittävällä tavalla tutkimussektorin ja elinkeinon yhteistyötä ja vauhdittaa uusien alan teknologioiden ja osaamisen virtausta tutkimussektorilta yrityssektorille. Koulutuksen nähtiin
lisäävän yksilötasolla valmiuksia tutkimustulosten entistä parempaan hyödyntämi-
34
seen ja tehokkaampaan kaupallistamiseen. Parhaimmillaan koulutus voi sysätä
alkuun merkittäviä tutkimuslähtöisiä innovaatioita.
Saadun palautteen perusteella tulevaisuuden kursseilla voitaisiin painottaa vielä
enemmän asiakas- ja kuluttajalähtöistä
tuotekehitystä ja tuotteistamisen konkreettista vaiheistusta. Lisää voitaisiin puhua myös brändin rakentamisesta ja arvoketjuajattelusta.
Elintarvikekehityksen Osken tavoitteena
on, että pilottia vastaava kaupallistamiskurssi tulisi olemaan osa säännöllisesti järjestettävää tutkijoiden koulutusta. Oske
neuvottelee parhaillaan koulutuksen tulevasta mahdollisesta toteutusmallista yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien kans-
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sa. Kaupallistamiskoulutusta voisi jatkossa
ajatella järjestettäväksi myös luonnontieteen alan perusopintojen loppuvaiheessa
oleville opiskelijoille heidän urakehityksensä tukemiseksi.
Lisätietoja:
Johanna Jaskari-Halonen
ohjelmajohtaja
Elintarvikekehityksen Oske
johanna.jaskari(at)viikkifoodcentre.fi
Eeva-Liisa Lilja
projektipäällikkö
ElintarvikePumppu-hanke
eeva-liisa.lilja(at)viikkifoodcentre.fi
* elintarvikePumppu on osa Culminatum
Innovation Oy:n toteuttamaa
CulminatumPumppu 2010–2011 -projektia.
tuotekehitysmahdollisuuksien tärkeyttä. Yritysten esitykset
tarjosivat tietoa siitä, miten tuotekehitysprosessit on järjestetty teollisuudessa ja lisäsi valmiuksia suunnitella yrityslähtöisiä
projekteja.
Patentointia käytiin kurssilla läpi monipuolisesti sekä prosessin hallinnan, patenttitoimistojen tarjoamien palvelujen että
case -esimerkkien kautta. Kiinnostavana casena tarkasteltiin
esimerkiksi professori Hannu Salovaaran johdolla Yosaa, ja toimialajohtaja Tapio Koivun (VTT) esittämänä IPR-salkun hallintaa vaativassa, monikansallisessa ympäristössä.
Toimitusjohtaja Kaisa Kautto-Koivula Mind Gardenia Oy:stä
tarjosi puheenvuorossaan tulevaisuuden eväitä ja motivaatiota
innovatiiviseen työskentelyyn, oman luovuuden löytämiseen ja
kehittämiseen. Hän pohdiskeli esityksessään, millaisiin kuluttajatarpeisiin tulemme tulevaisuudessa kehittämään elintarvikkeita globaaleilla elintarvikemarkkinoilla.
Mistä rahoitus?
Kurssilla tarkasteltiin myös kaupallistamisen rahoitusta ja yrittäjyyttä kaupallistamisväylänä ja käytiin läpi, miten tutkijasta
siirrytään yrittäjäksi, yritys perustetaan ja toimintaan hankitaan
rahoitusta esimerkiksi Finnverasta tai yksityisiltä sijoittajilta.
Teknologia-asiantuntija Pirjo Hakanpää Satakunnan ELYkeskuksesta esitteli ELY-keskuksen rahoituspalveluita ja Tekesin Tutkimuksesta Liiketoimintaa (TULI) -ohjelmaa (2008–
2013), joka tähtää uuden liiketoiminnan synnyttämiseen teknologiasiirron kautta. Ohjelmassa rahoitetaan tutkimuslähtöisten ideoiden tai keksintöjen kaupallistamispotentiaalin selvityksiä ja kaupallistamista.
Kurssille osallistunut erikoistutkija, tiimipäällikkö Aimo Tiilikainen VTT:ltä on itsekin ollut kehittämässä TULI-rahoitteisessa hankkeessa mallia, jolla pyritään kaupallistamaan patentoituja teknologioita. TULIsta saatiin rahoitus projektille, jossa
samaan aikaan kaupallistetaan patentoituja teknologioita ja
kehitetään mallia, jolla pyritään huomioimaan liike-elämässä
käytettyjen gate-tyyppisten prosessien vaiheittaisuus. Projektin yhtenä päämääränä on myös kehittää kaupallistamismallia,
jolla kyettäisiin paremmin synnyttämään kysyntäpotentiaalia
vastaavia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö
Elintarvikekehityksen Oske esitteli yritysten ja tutkimuksen välisen yhteistyön tiivistämiseen tarkoitetun menetelmän, InnoBuusterin. Osken kehittämä menetelmä voitti alkusyksystä Satakunnan ELY-keskuksen ja Tekesin Sapuska-ohjelman järjestämän tarjouskilpailun parhaasta tutkimuksen siirron menetelmästä tutkimuslaitoksista yrityksiin.
InnoBuusteri tuo yrityksen käyttöön eri alan huippuosaajista
ja asiakkaan edustajista koostuvan BuusteriTIIMIn, joka luo
yhdessä yrityksen kanssa yksityiskohtaisen, tarkoin määritellyn kasvuohjelman ja rahoitushakemuksen ohjelman toteuttamiseksi. Tutkijoille menetelmä tarjoaa mahdollisuuden päästä
mukaan hankkeisiin, joissa ratkotaan konkreettisia yritysten
kasvun ja kaupallistamisen haasteita. π
Aimo Tiilikainen
erikoistutkija, tiimipäällikkö
VTT
aimo.tiilikainen(at)vtt.fi
Agronomiliiton
Asiantuntijapörssi on työnantajien ja
asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se
tarjoaa maksuttomia palveluita sekä
töitä hakeville Agronomiliiton jäsenille
että monialaisia osaajia etsiville
työnantajille ja rekrytointikonsulteille.
Miten työnantajana
hyödynnät
Asiantuntijapörssiä?
Ilmoita avoinna olevasta paikasta
internet-sivuillamme
Teetä suorahaku työnhakijarekisteristämme – suorahaulla voit
rekrytoida myös ilman julkista hakua
Jätä työpaikkailmoitus
tai hakutoimeksianto:
[email protected]
Miten Agronomiliiton
jäsenenä hyödynnät
Asiantuntijapörssiä?
Voit selata avoimia työpaikkoja:
www.agronomiliitto.fi > Jäsenille >
Asiantuntijapörssi
Voit rekisteröityä työnhakijaksi cvtietokantaan. Tietokannasta tehdään
suorahakuja avoimina oleviin paikkoihin
työnantajille ja rekrytointikonsulteille.
Saat henkilökohtaista neuvontaa sekä
tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun
osoitteessa [email protected]
TuTusTu AsiAnTunTijApörssiin:
www.agronomiliitto.fi > Työ ja ura
n R a V I T S e M U S & T e R V e y S
Porkkanaa, pillereitä
vai personoitua ruokaa?
Ravitsemus ja sen terveysvaikutukset ovat
mukana monella tasolla päätöksenteossa.
Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran mukaan eduskunnassa ollaan aidosti kiinnostuneita ravitsemuksesta, terveydestä ja maataloudesta.
– Salissa puhutaan jatkuvasti kolesterolista, tupakoinnista ja alkoholista. Mikä ravitsemustieteilijöitä todella ajankohtaisesti koskettaa, on lihavuus. Nyt pitäisi keksiä keino,
jolla siihen todella vaikutetaan. Syömme liikaa ja epäterveellisesti, ja ravinnon vaikutukset tulevat erityisen hyvin esiin vanhenemisen myötä, Asko-Seljavaara muistutti.
Asko-Seljavaaran mukaan ravitsemusasiantuntijuuden tarve terveydenhuollossa kasvaa, kun ensi keväänä astuu voimaan uusi
terveydenhoitolaki. Eduskunnassa puhutaan
parhaillaan myös makeis-, jäätelö- ja limsaverosta sekä rasvaverosta. Näiden vaikutuksista Asko-Seljavaara toivoi asiantuntijoilta
apua, ja saikin pikimmiten vastauksen professori Pirjo Pietiseltä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitokselta.
Pietisen mukaan verotuksen mahdollisista
vaikutuksista ruokatottumuksiin valmistuu
loppuvuonna raportti THL:n ja Tampereen yliopiston terveystaloustieteen laitoksen yhteistyönä.
– Alustavasti näyttää siltä, että sokerin verotuksesta olisi hyötyä terveydelle. Ulkomaisten tutkimusten mukaan veron pitäisi kuitenkin nousta vähintään 15–20 prosenttia, Pietinen sanoi.
Aina hinnalla ei kuitenkaan voida vaikuttaa
36
kulutukseen, sillä ruokatottumukset muotoutuvat usein varhain ja mallioppimisella.
– Terveellisten valintojen mahdollistaminen
on kustannustehokasta, ja siihen pitäisi pan-
Suomen Ravitsemustieteen
Yhdistys 25 vuotta
– Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys
voi hyvin, totesi yhdistyksen puheenjohtaja, perustajajäseniin kuuluva
professori Riitta Korpela Helsingin yliopistosta.
Yhdistyksen 25-vuotisjuhlaseminaari Ravitsemustieteen tulevaisuus Porkkanoita, pillereitä vai personoitua
ruokaa? kokosi 170 jäsentä kuulemaan monipuolista katsausta alan
ajankohtaisista aiheista.
SRY on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustutkimusta Suomessa. Yhdistys
järjestää vuosittain tieteellisiä symposiumeja ja jakaa tutkimus- ja matkaapurahoja jäsenilleen. Suurimmalla
osalla yhdistyksen noin 400 jäsenestä
on ylempi korkeakoulututkinto ravitsemustieteestä. Jäsenkuntaan kuuluu
myös lääketieteen, luonnontieteiden
ja tekniikan alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Yhdistyksen kannattajajäseninä on useita elintarvike- ja lääkealan
yrityksiä.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
na paukkuja entistä enemmän yhteiskunnassa, Pietinen korosti.
Ravitut aivot ajattelevat
Yksi nopeasti kehittyvä tutkimusalue on ”sielun salaperäisten perhosten” eli aivosolujen,
hermoverkkojen ja ajatteluvirtojen tutkimus,
johon on tänä päivänä hyvin monenlaisia menetelmiä. Näitä voidaan hyödyntää myös ravitsemustutkimuksessa.
Työterveyslaitoksella toimivan professori
Kiti Müllerin mukaan aivojen energiataloudesta ja fysiologiasta on pidettävä huolta, jotta ajattelu sujuu. Tutkijan mukaan aivot ovat
myös hyvin emotionaaliset.
– Tutkimuksen avulla tiedetään paljon siitä,
kuinka monipuolisesti aivot reagoivat tunteille. Meillä on hyvin vahvat sekä järkeen että
tunteeseen perustuvat muistit. Aistit tuovat
mielleyhtymiä esille, ja esimerkiksi miellyttävä makuaistimus voi tuoda mieleen jonkin tietyn tilanteen.
Aivot muistavat tunteita ja ovat tietyllä tavalla ”maistavat. Sanoilla voi houkutella ja viritellä myös ihmisen asennetta ruokaa kohtaan.
Makumieltymyksiin vaikuttavat maku- ja
hajureseptorit, mutta myös tunteet, mielipiteet ja ennakko-odotukset. Kiti Müller kertoi
esimerkin kolajuomista.
– Sokkotestissä suurin osa koehenkilöistä
pitää Pepsiä parhaimmanmakuisena juomana, mutta kun etukäteen kerrotaan, onko lasissa Pepsiä vai Coca-Colaa, niin suurin osa
valitsee hyvänmakuisimmaksi markkinajohtajan eli Coca-Colan.
KUVa: KOTIMaISeT KaSVIKSeT/Sanna PeURaKOSKI
Uudet tutkimussuunnat esittäytyivät Suomen Ravitsemustieteen yhdistyksen
25-vuotisjuhlaseminaarissa marraskuussa Helsingissä. lämminhenkisessä tilaisuudessa keskusteltiin
myös siitä, mitä politiikan avulla voidaan ravitsemuksessa saavuttaa.
FTO-geeni lihottaa myös suomalaisia
Liikunta ja ruokavalio tehoavat
Saman FTO-geenin on havaittu olevan yhteydessä lihavuuteen myös suomalaisen
diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPS)
osallistujilla. Terveystieteiden maisteri Tiina Lappalaisen väitöstutkimuksessa ne,
joilla oli FTO-geenin lihavuudelle altistava
muoto, pystyivät kuitenkin pudottamaan
painoaan yhtä tehokkaasti kuin muutkin.
Tutkimus osoitti, että terveellinen, nykyisten ravitsemussuositusten mukainen, vähän energiaa sisältävä ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat tehokkaita painonhallintakeinoja myös niille, joita FTO-geeni
altisti lihomiselle.
Rasvakudoksen määrään ja lihavuuteen
liittyvän FTO-geenin haitallisen muodon
tiedetään siis lisäävän ihmisen lihomistaipumusta, mutta sen mekanismi on vielä
tuntematon. FTO-geeni on väestössä poik-
keuksellisen yleinen, sillä keskimäärin 16
prosenttia eurooppalaisista kantaa kyseisen geenin kahta haitallista kopiota. Lihomiselle altistavan FTO-geenimuodon kantajat painavat noin kolme kilogrammaa
enemmän kuin muut.
Alustavaa tietoa sydäntautiriskistä
Kuopion yliopiston ravitsemustieteen
alaan kuuluvassa väitöksessä selvitettiin
FTO-geenissä esiintyvän haitallisen, yhden
nukleotidin sekvenssimuutoksen yhteyttä
painoindeksiin, tulehdustekijöihin, seerumin lipideihin, painonmuutokseen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin suomalaisessa DPS-aineistossa.
Tutkimukseen osallistui 522 keski-ikäistä henkilöä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla
oli todettu heikentynyt glukoosinsieto. Interventioryhmässä mukana olleet osallistuivat tehostettuun ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen, jonka tuloksena lähes puolet
laihtui vähintään viisi prosenttia lähtöpainostaan.
Miehillä FTO-geenin haitallisen muodon
havaittiin olevan yhteydessä tiettyjen tulehdustekijöiden kohonneisiin seerumipitoisuuksiin ja madaltuneeseen HDL-kolesterolipitoisuuteen. Lisäksi miehillä todettiin noin kymmenen vuoden seurannan aikana saman haitallisen FTO-geenimuodon
olevan yhteydessä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonisairauk-
siin. Tämä yhteys havaittiin myös laajassa
Metabolinen Oireyhtymä Miehillä -tutkimuksessa henkilöillä, joilla oli tyypin 2 diabetes.
Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin
FTO:n ja tulehdusta edistävän seerumin
amyloidi A:n eli SAA:n ilmentymistä ihonalaisessa rasvakudoksessa sekä normaalipainoisilla että ylipainoisilla henkilöillä,
joilla oli metabolisen oireyhtymän piirteitä.
Lihavuudessa rasvakudoksen määrä on
suurentunut, ja rasvakudoksen on osoitettu toimivan paitsi energiavarastona, myös
aktiivisesti erittävänä endokriinisena elimenä.
Tässä tutkimuksessa ryhmien välillä ei
kuitenkaan havaittu eroa SAA-geenin ilmentymisessä, vaikka seerumin SAA-pitoisuudet olivat suuremmat ylipainoisilla henkilöillä. Uusi havainto oli, että SAA korreloi
voimakkaasti rasvakudoksesta erittyvän ja
ruokahalua säätelevän leptiinin kanssa
sekä seerumipitoisuuden että geenien ilmentymisen tasolla.
Lisätietoja:
TtM Tiina Lappalaisen väitöskirja Obesity,
Low-grade Inflammation and Cardiovascular
Diseases – Special Emphasis on Fat Mass and
Obesity Associated (FTO) and Serum Amyloid
A (SAA) Genes (Lihavuus, matala-asteinen tulehdustila sekä sydän- ja verisuonisairaudet:
FTO- ja SAA- geenien merkitys)
KUVa: PlUgI.FI
Lihavuuden nopea yleistyminen selittyy
suurelta osin ympäristötekijöillä, mutta lihomisherkkyys on säädelty myös geneettisesti. Geenit ja elintavat vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin. Lihavuuden geenitutkimus on vasta lapsenkengissä, ja tällä hetkellä tunnetaan muutamia yksittäisiä painonvaihteluun vaikuttavia geenejä. Vastikään on muun muassa tunnistettu lihomiselle altistava FTO-geenin (fat mass and obesity associated) haitallinen muoto, joka
vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan.
Ravinto ja geenit
– Ravinto vaikuttaa elimistössä hyvin monipuolisesti, ja vaikutukset välittyvät pitkälti
geenien toiminnan kautta. Kun kaikki tieto yhdistetään, puhutaan systeemibiologiasta,
kertoi professori Matti Uusitupa Itä-Suomen
yliopistosta.
Nutrigenomiikka ja systeemibiologia tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia ravintotekijöiden vaikutusten tutkimukseen. Perustietämys ravitsemuksen vaikutuksesta lisääntyy
näiden avulla huikeasti, mutta väestötasolla
ennaltaehkäisyssä tarvitaan uutta tulemista.
Uusituvan mukaan nutrigenomiikka voi
johtaa yksilöllisten ravitsemussuositusten
syntymiseen, mutta jatkossakin tarvitaan
yleisiä ravitsemussuosituksia. π
Teksti:
ETM, ravitsemusasiantuntija Kaisu Meronen
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
37
n T a l O U S & M a R K K I n a
Viljan hinnannousu
Monet tekijät puhuvat sen puolesta, ettei olla
joutumassa samanlaiseen ruokakriisiin, mikä
oli kolme vuotta sitten.
Vehnän maailmanmarkkinahinnan nopea
ja voimakas nousu on syksyn merkittävin ja
toisaalta myös yllättävin tapahtuma ruokamarkkinoilla. Poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvan tuotannon laskun lisäksi
markkinoiden epävarmuutta lisäsivät kauppapoliittiset toimenpiteet. Maailman viljamarkkinoilla tapahtuvien muutosten vaikutukset heijastuvat koko elintarvikeketjun läpi
niin maailmalla kuin Suomessakin.
Vehnän hinta maailman viljamarkkinoilla
nousi syksyllä korkeimmillaan 70 prosenttia
vuoden takaiseen verrattuna. Maailmanmarkkinahinnan nousu veti viljan hinnat nousuun
myös Suomessa. Keskeisin hintoja maailmalla nostanut tekijä on kesän kuivuudesta johtunut tuotannon pienentyminen. Tuotannon
pienentyminen erityisesti Mustanmeren alueella vaikuttaa suoraan lähinnä vehnän vientimarkkinoilla.
Vehnän hinnannousua ovat osaltaan voimistaneet myös vientirajoitukset ja niillä uh-
kailu. Venäjä ilmoitti lopettavansa vehnän
viennin ainakin toistaiseksi. Myös Ukrainassa
vientirajoitusten asettamista harkittiin.
Viljamarkkinat tasoittuvat
Vehnämarkkinoiden imussa myös muiden viljojen hinnat lähtivät nousuun. Nousu on kuitenkin ollut selvästi maltillisempaa. Suomessa hintojen nousuun ovat maailmanmarkkinahintojen lisäksi vaikuttaneet voimakkaasti
pienentynyt vilja-ala sekä selvästi normaalia
pienempi rehuviljasato.
Markkinoiden voimakkaat muutokset sekä
meillä että muualla ovat merkittäviltä osin ylireagointia. Tuotannon pienentymisestä huolimatta maailman viljasato on yksi kaikkien
aikojen suurimmista. Tuotanto riittää kattamaan lähes koko kulutuksen myös ensi vuonna. Varastot kuitenkin pienentyvät, mutta jäävät vähintäänkin tavanomaiselle tasolle.
Suomessa etenkin rehuviljaa riittää tuotannon pienentymisestä huolimatta myös tänä
talvena. Kahden edellisen hyvän satovuoden
jälkeen myös kotimaan varastoissa riittää
edelleen viljaa. Näin ollen kotimainen kulutus
KUVa: leIPÄTIedOTUS
ei nosta ruuan hintaa taivaisiin
pystytään kattamaan helposti.
Viljan hintojen nousu rauhoittui syksyn aikana, ja hinnat asettuivat huippuhintoja
alemmalle tasolle. Hintataso pysyy kuitenkin
keväälläkin selvästi viime talvea korkeampana. Ensi syksynä hintataso on näillä näkymin
selvästi tämän hetken tasoa matalampi. Interventiovarastojen purkaminen lisää tarjontaa
markkinoilla ja tasoittaa hintoja Euroopassa.
Nämä vaikutukset näkyvät myös Suomen
markkinoilla.
Liha- ja maitomarkkinat
muuttuvat kulutuksen mukana
Viljan hinnan voimakkaasta noususta huolimatta kulutuksen kasvu on lähivuosina merkittävin lihamarkkinoita ohjaava tekijä. Yleinen talouden elpyminen parantaa kuluttajien
Tuleeko uusi ruokakriisi?
Monilla on tuoreessa muistissa kolmen
vuoden takainen ruokakriisi. Silloin kriisi
sai alkunsa, kun viljojen hinnat nousivat
lyhyessä ajassa hurjasti. Viime kuukausina on nähty lähes yhtä nopeaa hintojen
kipuamista, ja hintatasotkin ovat olleen
varsin korkealla. Tämän takia maailmalla
on kasvanut huoli siitä, tuleeko parin
vuoden tauon jälkeen uusi ruokakriisi.
Ensisilmäyksellä tilanne näyttääkin hyvin samanlaiselta. Edellisen ruokakriisin tapaan muutamat maailman suurista viljan
viejämaista ovat saaneet heikkoja satoja
huonojen olosuhteiden takia, ja vientikieltojakin on asetettu tai ainakin pohdittu
merkittävissä viejämaissa. Uutisista olemme saaneet lukea ensimmäisistä ruokamellakoistakin.
Vaikka nykytilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä vuoden 2007 tilanteeseen, eroavaisuuksiakin on. Ja ne ovat paljon painavam-
38
pia. Vaikka sadot paikoin jäivät varsin huonoiksi, viljasato on kuitenkin selvästi edellisen ruokakriisin aikaista satoa suurempi.
Lisäksi varastoissa on tavaraa liki ennätysmäisen paljon, eli viljasta maailmassa ei
tällä hetkellä ole pulaa.
Myös FAOn ruuan hintaa kuvaavan indeksin elokuinen viiden prosentin nousu korkeimmalle sitten syyskuun 2008 uutisoitiin
näyttävästi. Se jäi kuitenkin usein kertomatta, että tammikuuhun 2010 verrattuna tämä
tuore huippulukema oli vain reilun prosentin
korkeampi. Mistään huimasta ruuan hintojen noususta ei siis ole kysymys.
Mitä taas tulee Mosambikin ruokamellakoihin, ei niissäkään ole kyse samasta asiasta kuin kolmen vuoden takaisissa mellakoissa. Uutisissa kerrottiin, että ihmiset
ovat lähteneet kaduille, koska hallitus oli
nostanut leivän hintaa neljänneksellä.
Tosiasiassa Mosambikissa protestoitiin
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
sitä vastaan, että kuluttajahinnat yleensä
olivat nousseet, koska Mosambikin valuutta metical on heikentynyt Etelä-Afrikan randiin verrattuna ja varsin suuri osa Mosambikissa myytävistä kulutustavaroista tuodaan rajan takaa Etelä-Afrikasta. Ruokamellakoista puhuminen olikin tässä valossa vähintään hieman erikoista.
Vaikuttaa vähän siltä, että joillekin medioille ruokakriisistä puhuminen ja siihen liittyvän paniikin lietsominen on syystä tai toisesta mieluinen aihe. Oli siihen sitten perusteita tai ei. Tällä kertaa monet tekijät
puhuvat sen puolesta, ettei olla joutumassa samanlaiseen tilanteeseen, mikä oli kolme vuotta sitten.
Kyösti Arovuori
Tapani Yrjölä
ostovoimaa ja nostaa sekä liha- että maitotuotteiden kulutusta.
Kysynnän kasvun seurauksena myös tuotanto kasvaa. Väestön kasvusta johtuen kysynnän kasvu on kuitenkin tuotannon
kasvua nopeampaa. Tästä seuraa, että myös tuottajahinnat
kääntyvät nousuun. Tuottajahintojen nousu helpottaa viljan
hinnasta aiheutuvaa rehukustannusten nousua. EU:ssa ja Suomessa tuottajahintojen nousu jää kuitenkin suhteellisen maltilliseksi.
Suomessa sianlihaa tuotetaan edelleen yli kotimaisen kulutuksen. Sianlihan vientimarkkinat ovat ohuet, eikä tuotannon
kasvu muualla maailmassa ainakaan lisää suomalaisen lihan
kysyntää. Suomalaisen lihateollisuuden kannalta piristystä tulee kuitenkin siipikarjanlihasta.
Maitotuotemarkkinoilla suurin muutos on ollut vientimarkkinoiden elpyminen. Maidontuotanto on nousussa ja etenkin
voin hinta on maailmalla noussut voimakkaasti. Muiden maitotuotteiden osalta hintakehitys on ollut suhteellisen tasaista.
Maidontuotanto on pysynyt maailmalla tasaisena, joten kysynnän kasvuun pystytään reagoimaan hyvin. Tämä tasaa hintakehitystä myös jatkossa. Suomessa maidontuotanto on edelleen
pienessä kasvussa. Viennin kasvun takia tuottajahinta ei ainakaan laske, vaikka kotimarkkinoilta ei saataisikaan kompensaatiota kaikille kustannusnousuille.
Ruuan hinta nousee kerralla
Koko alkuvuoden jatkunut ruuan hinnan lasku pysähtyi syyskuussa. Hinnat kääntyivät syksyn aikana nousuun, mutta suurimmat nousut nähdään vasta tammikuussa. Viljan hinnan nousun suora vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin jää pieneksi, vaikka vilja- ja leipätuotteiden hintoihin on odotettavissa
korotuksia. Kerrannaisvaikutuksia vähentää se, että viljan hinnan noususta aiheutuva rehukustannusten nousu ei siirry täysimääräisesti liha- ja maitotuotteiden kuluttajahintoihin.
Ruuan hinnan kannalta raaka-ainehintojen nousua merkittävämpi tekijä ovat erilaiset veronkorotukset. Heinäkuussa toteutettu yleinen arvonlisäveron korotus, makeisille ja jäätelölle
asetettava makeisvero sekä virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja suoraan. Energiaverojen korotukset ja
työvoimakustannusten kasvu nostavat ruuan hintaa välillisesti.
Toisaalta hintojen nousua hillitsee etenkin liha- ja maitotuotteisiin kohdistuva voimakas tuontikilpailu.
Teollisuus saa suurimman osan kustannuksista siirrettyä
eteenpäin, mutta toteutuneita kustannusnousuja suuremmat
korotukset jäävät haaveeksi. Yksittäisten tuotteiden osalta hintoja nostaa tuotevalikoiman laajentuminen, kun sekä kauppa
että teollisuus alkavat taantuman jälkeen taas houkutella kuluttajia erilaisten lisäarvotuotteiden pariin.
Kaupan ja teollisuuden sopimussyklistä johtuen ruuan hinnan nousu ajoittuu meillä siis alkuvuoteen. Hinnat nousevat
kerralla hieman enemmän, mutta hintojen nousu tasoittuu heti
tämän jälkeen. Raaka-ainehintojen nousupaineet hellittävät
eikä uusia veronkorotuksia ole näköpiirissä. π
Kyösti Arovuori
maatalousekonomisti
Pellervon Taloustutkimus PTT
kyosti.arovuori(at)ptt.fi
Tapani Yrjölä
maatalousekonomisti
Pellervon Taloustutkimus PTT
tapani.yrjola(at)ptt.fi
Kehittyvä
Elintarvike
www.kehittyvaelintarvike.fi
Ammattilehden lehtiarkistosta
vankkaa elintarvikealan tietoa
• EtsihakusanallaKehittyväElintarvike
-lehdessäjulkaistujajuttujajalataa
näköislehtiävuodenviiveellänumeron
ilmestymisestä.
• Hakutoimintoonetusivunoikeassa
yläkulmassa.
• Uusimmistanumeroistakansikuvaja
sisällysluettelot
• Annapalautettajajuttuvinkkejä
• Tilaalehti
• Haemediakortti(suomeksijaenglanniksi)
Käytutustumassakotisivuihimmeosoitteessa
www.kehittyvaelintarvike.fi
Tilaa ammattilehti itselle,
yritykseen tai koulutukseen!
• Kestotilaus55€/vuosikerta,oppilaitokset
45€,määräaikaistilaus60€
• Jälkitilauksenaalehintaanvähintään
10kplnippuina:2€/kpl+postituskulut
• Tilaussähkö[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi›tilaalehti
Tilaa koko elintarvikealan
kattava ammattilehti
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
39
n T a l O U S & M a R K K I n a
Kultainen suklaa
syntyy käsityötaidolla
Iittalassa Kultasuklaa Oy:ssä valmistuvat käsintehdyt ja tuoreet suklaamakeiset.
yritys tunnetaankin hauskoista tuoteuutuuksistaan.
Tehtaan myymälässä leijailee suklaan tuoksu.
Hyllyistä löytyy jos minkälaista suklaasta tehtyä tuotetta: erikokoisia koiria, autoja, aaltomaljoja, muttereita, flyygeleitä. Makeanhimon voi sammuttaa myös lasivitriinissä olevilla perinteisemmillä konvehdeilla ja suklaalevyillä.
Iittalan lasimäeltä löytyy Iittalan lasin tehtaanmyymälän lisäksi taidemuseoita, suomalaista käsityötä kauppaavia putiikkeja sekä
Kultasuklaa Oy:n päämaja. Siihen kuuluu
myymälän lisäksi tehdas ja toimistotilat.
– Kultasuklaa Oy:n perustajat Ismo ja Leila
Salo olivat mukana kehittämässä Iittalan lasimäkeä. Siitä syntyi vuonna 1991 suklaakauppa, Kultasuklaa Oy, yhtiön nykyinen
omistaja ja toimitusjohtaja Tapani Korpi kertoo.
Kultasuklaa on pysynyt perheyrityksenä
huolimatta vuonna 2002 tapahtuneesta
omistajan vaihdoksesta: Korven vaimo Arja
Vekuna-Korpi on kokopäivätyössä yrityksessä ja lapsetkin auttavat tarvittaessa.
Käsityöperinnettä ja
suomalaisuutta kunnioittaen
Kultasuklaan toiminnan ytimenä on suomalainen, käsintehty suklaa. Tehtaalla ei ole mo-
Kultasuklaa Oy:n persoonalliset tuotteet tehdään käsin. KUVaT: KUlTaSUKlaa Oy
nia koneita; käsityötehtailu antaa Korven mukaan mahdollisuuden joustavaan palveluun,
joka voidaan räätälöidä juuri tietyn asiakkaan
tarpeisiin.
Suomesta löytyy suklaanvalmistajia, mutta
käsityöllä tehtyä suklaata löytyy näin isossa
mittakaavassa vain Kultasuklaalta. Käsityö-
Tehtaalla luottavaisin mielin
Kierros tehtaan puolella osoittaa, että
hauskat suklaat todella vaativat kädentaitoja. Kolme vuotta tuotannossa työskennellyt Kirsi Rokkanen on oppinut suklaakäsityön tekemällä.
– Haastavimpia ovat suklaisiin tehtävät
kirjailut, hän pohtii.
Kultasuklaalla on välillä melko yllätyksellisiä tuotteita.
– Usein oudoistakin tuotteista saattaa
tulla hittejä, kuten esimerkiksi valkosipulisuklaasta, toteaa Tiia Lilja, joka tuli kol-
40
me ja puoli vuotta sitten töihin Iittalan
myymälään ja toimii nykyisin myös tehtaan puolella pakkaamossa.
– Suhtaudun luottavaisin mielin uusiin
tuoteideoihin; kyllähän ne kaikki maistetaan hyvin ennen myyntiin päästämistä,
Lilja naurahtaa.
Voittotarinoita löytyy, kuten hieman
epäilyttävältä kuulostava eväspaketti.
Tuote voitti vuonna 2007 Viisi Tähteä -ravintolalehden Vuoden elintarvikeinnovaatio -palkinnon.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
perinne toimiikin markkinoilla luontevana
valttikorttina. Lisäksi suomalaisuus on merkittävä ja suosiotaan kasvattava arvo elintarvikemarkkinoilla.
Kultasuklaassa käytettävä suklaaraaka-aine on alusta alkaen tullut Belgiasta. Se työstetään Iittalan tehtaalla sopivaan muotoon.
Raaka-aine sisältää kaakaon lisäksi myös
maitoa ja sokeria. Entä näkyykö suomalaisuus muiden raaka-aineiden käytössä?
– Haluaisimme käyttää pelkästään suomalaista ja käytämmekin aina kun mahdollista.
Suomi on kuitenkin lopulta pieni maa, ja aina
ei saa helposti esimerkiksi suomalaisia pakkausmateriaaleja, Korpi selittää.
”Ei vain yhden paikan varassa”
Kultasuklaalla on omia myymälöitä Iittalan lisäksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Turun ja Tampereen myymälät ovat samankaltaisia, mutta Helsingin Vanhassa kauppahallissa
sijaitseva myymälä tunnetaan ulkomaalaisturistien runsaudesta.
Perheyritykselle Iittalan myymälä on tärkeä
sijaintinsa vuoksi. Parhaaseen sesonkiaikaan,
eli lämpiminä heinäkuun päivinä, kaupan
oven avaa jopa yli 500 asiakasta. Iittalan Lasimäki houkuttelee kesäisin lomalaisia puoleensa, ja siinä samassa maistuvat Kultasuklaan kuuluisat suklaaseen dipatut mansikat.
– Omat myymälämme tuovat noin 50 % tuloksesta. Iittala on logistisesti tärkeä, mutta
emme halua olla yhden paikan varassa, Korpi
toteaa.
Kultasuklaan tuloksesta noin 25 % tulee
yritysmyynnistä. Yritykset tilaavat omalla logoillaan varustettuja suklaakonvehteja tai hyvinkin erikoisen mallisia suklaita. Niitä annetaan liikelahjana tai tarjoillaan siten, että ”jättää pysyvän muistijäljen asiakkaan mieleen”,
kuten Kultasuklaan esite asian muotoilee.
Kultasuklaan myyntiä ja markkinointia hoitava Maarit Manninen kertoo, että kulmikas
konvehti on yritysten kestosuosikki. Lisäksi
yrityksen nimellä varustetut joulusuklaarasiat sekä suklaalevyt, joihin on painettu yrityksen nimi, ovat suosittuja.
Pienuus mahdollistaa
nopean tuotekehityksen
Korpi kertoo uusien tuoteideoiden syntyvän
spontaanisti. Kultasuklaassa pidetään myyjien kanssa pari kertaa vuodessa myyntitapaamisia. Niissä käydään läpi asiakkailta tulleita
ideoita.
Täten tuotekehityksessä ei seurata suuria
teollisia valmistajia. Kuuluisa salmiakkisuklaakin oli Kultasuklaalla ensin.
– Salmiakkisuklaa oli meillä jo viisi vuotta
sitten. Samoin piparisuklaa on meidän kehittämä ja idea siirtyi sittemmin suuremmille
tuottajille. Pieni organisaatiomme mahdollistaa uuden maun nopean kokeilemisen ja sen
saaman palautteen selvittämisen. Toisaalta
Kultasuklaa Oy:n toimitusjohtaja
Tapani Korpi ja hänen vaimonsa Arja VekunaKorpi myhäilevät tyytyväisinä.
voimme vetää nopeasti myynnistä tuotteen,
joka ei myy hyvin.
Kultasuklaalta tulee nopeaan tahtiin uusia
tuotteita. Markkinointi tapahtuu pääosin
messujen kautta, sillä lehtimainonta on todettu suklaan suhteen epäkannattavaksi. Viime vuonna Kultasuklaa oli muun muassa
Viini&Ruoka -messuilla sekä Suklaafestivaaleilla.
– Messujen kautta saadaan kontakti sekä
yrityspuolelle että yksittäisiin kuluttajiin. Erityisesti Helsingin tapahtumissa meidän kannattaa olla mukana, Korpi toteaa.
Kultasuklaan vuoden 2009 liikevaihto ja
-voitto ovat pienentyneet vuodesta 2008. Liikevaihto oli viime vuonna alle 1,6 miljoonaa
euroa, kun se vuonna 2008 oli miltei 1,9 miljoonaa euroa. Korpi perustelee heikentymistä
lamalla sekä henkilöstön vaihtumisella.
Vuosi sitten markkinoinnista jäi pois yksi
avainhenkilö ja vasta juuri ennen kesän sesonkia tilalle tuli uusi. Samoin tuotekehityksessä tapahtui vaihtoa, jonka vuoksi tuotekehitys seisoi miltei vuoden.
– Henkilöstön palkkaaminen tällaisina aikoina sisältää paljon riskejä, Korpi lisää.
Lama näkyy hänen mukaansa erityisesti
yritysmyynnissä: kun ennen tilattiin paljon
suuria paketteja suklaata, ovat määrät vähentyneet parina viime vuotena huomattavasti.
Tähyilyä Venäjälle
ja ideointia franchisingista
Elintarviketeollisuusliiton mukaan suklaata
vietiin Suomesta vuonna 2007 noin 51,6 miljoonan euron edestä, joka oli 3,6 % kokonaisviennistä. Suklaata puolestaan tuotiin 67,8
miljoonan euron edestä.
Kultasuklaassa onkin suunnattu katseita
ulkomaille. Japanissa on alkanut viime syksynä jälleenmyyntikokeilu. Idea lähti viime kesänä Iittalassa vierailleelta japanilaiselta. Kultasuklaan tuotteita on mahdollista nyt ostaa
hänen Internet-firmansa kautta.
Toimitusjohtaja Korven mukaan Venäjän
markkinat kiinnostavat. Luotettavan yhteyshenkilön löytäminen Venäjältä olisi kuitenkin
välttämättömyys.
– Meillä ei ole kapasiteettia palkata yhtä
henkilöä hoitamaan pelkästään Venäjän
myyntiä. Tarvitsisimme yhteyshenkilön, joka
tuntee venäläiset tavat ja byrokratian.
Huonon taloustilanteen vuoksi Kultasuklaalla ei ole kuitenkaan aikomusta tai kiire nyt
toiminnan laajentamiseen.
Ihanneajatus tulevaisuudesta on jo mielessä Korpi on hahmotellut ajatusta franchising-
Suklaankulutus
murroksessa
Caobiscon (Euroopan suklaa- keksi- ja
konditoriatuottajien yhdistys) suklaankulutustilastossa vuonna 2007 Suomi
sijoittui sijalle yhdeksän. Edellä oli toki
suuria suklaamaita, kuten Sveitsi ja
Belgia, mutta esimerkiksi Ranska jäi
Suomen taakse sijalle 13.
Helsingissä syksyisin järjestettävien
Suklaafestivaalien projektipäällikön
Minna Huuhtasen mukaan kaamosaika selittää osittain suomalaisten suklaankulutusta. Syksyisin suklaankulutus nousee huomattavasti.
Suomeen on noussut viime vuosina
erinäisiä pieniä suklaapuoteja, joiden
myötä suklaan käsityönä tekeminen
on yleistynyt ja ammattitaito kehittynyt.
Huuhtasen mukaan suomalaiset arvostavat yhä enemmän konvehteja ja
erilaisia praliineja. Lisäksi eksoottisemmatkin maut myyvät, ja kuluttajat
tuntuvat olevan valmiita maksamaan
niistä.
– Suomalaisten perinteinen mieltymys maitosuklaaseen on vaihtumassa
tumman suklaan suosimiseen, Huuhtanen lisää.
Suunta kuulostaa jo siis hyvinkin
keskieurooppalaiselta.
ketjusta: yrittäjävetoiset, samaan sabluunaan tehdyt Kultasuklaa-kaupat ympäri
Suomea toisivat tunnettuutta ja tuloja.
– Suklaakauppa ei kuitenkaan yksin riitä.
Yrittäjän tulisi osallistua aktiivisesti alueen
toimintaan ja kehittämiseen. Melkoiseksi
haasteeksi muodostuu tällaiseen uskaltautuvien yrittäjien löytäminen.
Korpi näkee mahdollisuuksia periaatteessa
vaikka mihin. Ideoitakin löytyy paljon. Ehkä
tulevaisuudessa näemme Kultasuklaa-myymälöitä esimerkiksi suosittujen suomalaisten
matkakohteiden lähettyvillä. Ne kun tarjoavat
tarvittavaa potentiaalia lähtölaukaukselle, aivan kuin Iittalan Lasimäki aikoinaan. π
Anna Korvenoja
valtiot. ja fil. yo
anna.korvenoja(at)helsinki.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
41
n T a l O U S & M a R K K I n a
Hyvä laatu
takaa leipämarkkinat
Heinolalainen lähileipomo Pekan Leipä on
luottanut hyvään laatuun jo vuosikymmenien
ajan.
Perheyrityksen perustaja Pekka Mussalo
arvosti herkullisia leivonnaisia ja täysrukiista
leipää, jotka leivottiin perinteisillä resepteillä.
Hänen poikansa Arto Mussalon johdolla on
valmistettu luomuleipiä ja laajennettu markkinoita aina Saksaan saakka jäljitettävällä
laadulla.
42
• IFS on Saksan vähittäiskauppajärjestön (Wirtschaftlicher
Förderungsdient des Einzelhandels
GmbH, IFS Working Group) elintarviketurvallisuuden hallintaan kehittämä laatustandardi, joka sisältää
tuoteturvallisuuteen, resurssien hallintaan ja hygieniaan liittyvä vaatimuksia.
• Standardi asettaa vaatimuksia tuotantoprosessille ja tehdasympäristölle. Sen tarkoituksena on hallita
elintarviketurvallisuutta ja kehittää
suunnitelmallisesti koko yrityksen
toimintaa.
• IFS-sertifiointi on usein edellytys
keskieurooppalaisten vähittäiskauppojen omilla tuotemerkeillä tapahtuvalle valmistukselle.
• IFS-sertifikaatteja on myönnetty
Keski-Euroopassa noin 7000 kpl.
Sertifikaatti tunnustuksena
Pekan Leipä Oy:lle on myönnetty IFS-standardin mukainen elintarviketurvallisuuden hallinnan sertifikaatti ensimmäisenä suomalaisena leipomoalan yrityksenä. Tavoitteellinen
ja järjestelmällinen työ on tuottanut tulosta
Bureau Veritas Certificationin hyväksymänä
auditointina.
Pellolta pöytään jäljitettävät luomutuotteet
– erityisesti luomuruistuotteet – ovat saavuttaneet saksalaisten suosion terveysvaikutteisena leipänä. Heille on tärkeää tietää, mistä
tuotteet tulevat, ja että raaka-aineiden jakelureitti on aina luotettavasti tarkistettavissa.
Tämä on vaatinut tarkkaa ja huolellista kirjanpitoa.
– Kaasuun pakatut luomutuotteet, kuten
reissumiehen kaltaiset luomuruisleivät ja
-vehnärieskat, säilyvät hyvin 60–70 päivää.
Uusi EU:n luomumerkki on jo painettu uusimpiin luomutuotteisiimme, toimitusjohtaja
Arto Mussalo kertoo.
– Kilpailu kiristyy myös Saksan markkinoilla, mutta hyvällä laadulla olemme pystyneet
tavoittamaan uudet asiakkaat uusien jakelukanavien myötä. Meille tyytyväiset asiakkaat
ovat tärkeitä, hän painottaa.
Mussalo kertoi esimerkin tapauksesta, jossa kilpailijan etuna vientimarkkinoilla oli
kruunun arvon vahvistuminen. Pekan Leipä ei
ryhtynyt hintakilpailuun, vaan mietti markkinoinnin uusia osuuksia ja jakelukanavia.
Yrityksessä on tehty vankkaa ja pitkäkestoista laaduntarkkailua sekä elintarvikehygieniaa ja työturvallisuutta edistävää työtä. Erityisesti jauhopölyn poistamiseen on kiinnitetty huomiota, koska pöly saattaa allergisoida
työntekijöitä ja aiheuttaa muutenkin palovaaran tuotantotiloissa. Leipomoissa – ns. lähi-
IFS-sertifiointi
• Bureau Veritas Certification`in sertifioima Pekan Leipä Oy on toinen yritys, joka on saanut IFSsertifikaatin Suomessa.
Kuortin ABC-myymälässä myydään Pekan
Leivän tekemiä sämpylöitä täytettyinä.
KUVa: IRMa RyynÄnen
leipomossa ja luomuleipomossa Heinolassa
– on käytössä jauhonpölynpoistoa varten
keskussiivousjärjestelmä, joka poistaa pölyt
imemällä. Jauhopölynpoistopisteitä on useissa kohdissa pitkin linjastoa pitäen hengitysilman jauhopölytason mahdollisimman alhaisena. Pakattavan leivän pakkausvaiheessa
jauhopöly poistetaan niin, ettei sitä jää pakkauksen saumaan.
Tuotteet osittain käsityönä
Pekan Leivän lähileipomossa on suhteessa
enemmän työntekijöitä kuin toisessa tehdasmaisemmassa luomuleipomossa, koska osa
tuotteista leivotaan perinteisesti käsin. Henkilöstömäärä vaihtelee 80–100 Saksan viennistä riippuen.
– Viime ja tänä vuonna tapahtui notkahdus
liikevaihdossa vientimarkkinoilla, mutta ensi
vuosi lupaa taas hyviä tuloksia. Nykyinen liikevaihtomme on noin seitsemän miljoonaa
euroa, toimitusjohtaja valaisee.
– Myymme pakastettuja tuotteita kotimaassa mm. Inex Partnersille ja Keskolle niiden paistopisteisiin käytettäviksi. ABC-liikennemyymälät myyvät täytettyinä valmistamiamme tuoreita sämpylöitä. Valio puolestaan ostaa pakastettuja sämpylöitä. Jälkiuunileipää olemme valmistaneet jo 40 vuoden
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
ajan. Luomuruiskalat ovat ehkä suosituin
tuotteemme, hän luettelee.
Pekan Leipä toimittaa tuoretta leipää lähinnä Heinolan, Lahden ja pääkaupunkiseudun
alueelle. Vajaa puolet koko liikevaihdosta
muodostavat pakastetuotteet, joita ostetaan
kaikkialla Suomessa.
Pakkauksen uusiminen kallista
Toimitusjohtaja suhtautuu elintarvikelainsäädännön uudistuksiin kunnioittavasti, koska
ne edistävät omalta osaltaan tuotteen turvallisuutta. Jos laki aiheuttaa pakkausmerkintöihin muutoksia, niiden toteuttaminen on Mussalon mielestä kuitenkin hidasta ja kallista.
Materiaalien, pakkaussuunnittelun ja painatuksen kustannukset ovat suuret.
– Suunnittelemme aina perusteellisesti
kaikkien uutuuksiemme pakkaukset, jotta ne
olisivat toimivia, kuluttajia miellyttäviä sekä
huomiota herättäviä, Arto Mussalo sanoo.
Pekan Leivän oma logo on säilynyt pakkauksissa jo usean vuosikymmenen ajan. Siihen
luotetaan, ja se myös halutaan säilyttää – ainakin toistaiseksi, onhan se tunnettu merkki
tietyssä osassa Suomessa! π
Irma Ryynänen
MMM
n TUnnUSTUKSIa
Simo Moisio agronomiliiton Vuoden vaikuttaja
Agronomiliitto on nimennyt Arktiset Aromit ry:n
toiminnanjohtajan Simo Moision Vuoden vaikuttajaksi 2010. Valinta julkistettiin Agronomiliiton
syysjuhlassa 30.10. Samalla Moisiolle luovutettiin
Nordean lahjoittama palkinto. MMM, eMBA Simo
Moisio on toiminut terveellisen ruokavalion puolesta mm. Pohjois-Karjala -projektissa sekä nykyisessä työssään.
Arktiset Aromit on valtakunnallinen järjestö, joka
edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä. Moision työn kautta luonnosta
saatavat antimet, kuten marjat ja sienet, on nos-
tettu niille kuuluvaan asemaan – arvokkaiksi luonnonantimiksi, jotka ovat terveellisen ravinnon lähde, vientituote ja matkailuvaltti. Arktiset Aromit ry
on erityisesti kohdistanut kampanjointiaan päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin.
– Maailmalla suomalainen luonto, sen tuotteet,
pohjoinen sijainti ja harva asutus mielletään eksotiikkana, ja sitä arvostetaan, Simo Moisio tähdentää.
Hän on saanut myös Pro Maaseutu -palkinnon,
paikallislehtien Antti-patsaan sekä maataloustoimittajien Tiedonjyvä-palkinnon.
Topi Salmi -tutkijapalkinto professori Satu Pyörälälle
Suomen Eläinlääkäriliitto on myöntänyt yhteistyössä
Suomen eläinlääketieteen säätiön kanssa Topi Salmi
-tutkijapalkinnon 2010 professori Satu Pyörälälle.
Palkinto on toinen koskaan myönnetty ja suuruudeltaan 10 000 euroa.
Maitohygienian professori Satu Pyörälä on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu utaretulehdustutkija, joka on tehnyt aktiivista tutkimustyötä 1980-luvulta alkaen. Hän on selvittänyt utaretulehduksen
patogeneesiä eli syntyä ja sen syitä, diagnostiikkaa
ja hoitoa. Utaretulehdus on merkittävä osatekijä maitotuotannon taloudessa ja kokonaisuudessa.
Pyörälä on kauan puhunut suunnatun mikrobilääkehoidon puolesta myös kansainvälisissä kongresseissa, ja käytäntöä on alettu ymmärtää Pohjoismaiden
ulkopuolellakin. Pyörälä on
toiminut pätevyyksien arvioijana, ja hänen osaamistaan on
hyödynnetty EU:n lääkkeiden
arviointia, tehoa ja harmonisointia käsittelevissä komiteoissa.
Pyörälä on erinomainen opettaja, joka on huolehtinut perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutuksesta. Hän on ohjannut tai osaohjannut 14 väitöskirjaa, ja nyt on käynnissä kolme työtä.
Hän on ohjannut yli 80 opiskelijan syventävät opinnot tai lisensiaatin tutkielman. Pyörälällä on yli sata
alkuperäisjulkaisua ja yli 200 muuta julkaistua kirjoitusta.
Ruoka-Saarioiselle työelämäpalkinto
Ruoka-Saarioinen Oy on saanut Työelämäpalkinnon 2010 (30 00 euroa),
jonka luovutti presidentti Tarja Halonen Työelämäpalkinnon rahaston
tilaisuudessa Helsingissä.
Saarioisten Sahalahden tehtaalla
otettiin vuonna 2004 käyttöön senioriohjelma yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentämiseksi.
Saarioisella on mm. kevennetty yli
55-vuotiaan työntekijän työtä hänen
halutessaan ilman, että ansiotaso
laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään
järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.
Sittemmin ohjelma on levinnyt
muuallekin Saarioinen-yhtymässä.
Senioriohjelman aikana yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut 3,5 pro-
sentista 6,3 prosenttiin ja keskimääräinen eläköitymisikä on ollut
runsaat 61,5 vuotta. Ruoka-Saarioisen malli leviää edelleen, sillä elintarvikealan työehtosopimuksessa
on päätetty lähteä toteuttamaan
koko alalla ikäohjelmia niin, että
elintarvikealan sopimuksissa ohjelma koskee yli 50-vuotiaita.
Vuoden ATERIAteko 2010 -palkinto Espoo Cateringille
Vuoden ATERIAteko 2010 -kilpailun
voitti Espoo Catering, jonka toimitusjohtaja on Minna Ahola. Voittajan valintaan vaikutti toimijan pitkäjänteinen työ biojätteen vähentämiseksi ja
seurannan konkreettiset tavoitteet.
Toimija on myös mukana ilmastopäästöjen vähentämisohjelmassa
(Julia 2030) ja on kiinnittänyt huomiota kuljetuksien aiheuttamiin
päästöihin sekä kouluttanut kuljettajiaan taloudelliseen ajotapaan. Ruokapalvelulla on ollut oma ympäristöohjelma käytössä jo pitempään, ja
ruokalistasuunnittelussa on huomioitu MSC-sertifikaatin mukaisen kalan käyttö sekä kasvisruokavaihtoehdon saatavuus päivittäin lähes kaikissa asiakasryhmissä.
Kunniamaininnalla palkittiin Sei-
näjoen seurakunta, jonka pääemäntä on Jaana Kujala. Seurakunta on
kehittänyt ja toteuttanut kestävää
kehitystä omalla esimerkillään myös
pitkäjänteisesti ja luonut toiminnalleen ympäristöohjelman, joka huomioi kaikki toiminnan osa-alueet selkeillä, konkreettisilla ohjeilla.
Snellmanin
kampanja voitti
Snellman on voittanut kaksi kultaa
ja Grand Effie -palkinnon Effie Finland Awards 2010 -kilpailussa. Maailman laajimman markkinoinnin ja
viestinnän tehokkuutta mittaavan
kilpailun tulokset julkistettiin Markkinointiviestinnän päivillä 27.10.
Helsingissä.
Snellmanin kampanjaviestinä oli
Kumpi on parempi – natriumglutamaatti vai aito maku? Siannahka eli
kamara vai kunnon liha? Tiivis kampanja-aika kesti helmikuun alusta
toukokuun loppuun. Myyntiä vauhditettiin neljän kuukauden TV-ajoilla, lehtimainonnalla mm. Helsingin
Sanomien etusivulla, netissä ja ulkomainonnalla sekä ostoskärryissä.
Biofermelle
yrittäjäpalkinto
Bioferme Oy on saanut Varsinais-Suomen Maakunnallisen
Yrittäjäpalkinnon. Vuonna
1977 perustettu perheyritys
kehittää, valmistaa ja markkinoi terveellisiä ja terveyttä
edistäviä, kasvisperäisiä elintarvikkeita ja luomutuotteita.
Biofermen kaurapohjaiset
YOSA-tuotteet ovat funktionaalisten elintarvikkeiden
edelläkävijöitä. Yritys tekee
aktiivista tutkimus- ja tuotekehitystyötä yliopistojen ja
tutkimuslaitosten kanssa.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
43
leivän hiilijalanjälki
suhteellisen pieni
Leivällä on suhteellisen pieni hiilijalanjälki leivän painoon suhteutettuna. Eri elintarvikkeiden kesken hiilijalanjälkivertailu on kuitenkin
vaikeaa, koska eri tuoteryhmien elintarvikkeet eivät ole ravintosisällöllisesti vertailukelpoisia.
Leivän vertaaminen esimerkiksi lihaan ei
ole mielekästä. Niistä saatavat ravintoaineet
ovat täysin erilaisia, ja niiden vaikutus ihmisen ravitsemuksessa on erilainen. Vertailua
voidaan tehdä ravitsemuksellisilta ominaisuuksilta samanlaisten elintarvikkeiden välillä. Esimerkiksi leipiä voi verrata keskenään
tai leipää voi verrata muihin viljatuotteisiin.
Leipää, kaurahiutaleita ja näkkileipää vertaillessa se tulisi kuitenkin tehdä energiasisältöä
kohti eikä massayksikköä kohti, koska erilaiset tuotteet ovat energia- ja ravintoainetiheydeltään erilaisia.
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa1 elintarvikkeiden ravintoainetiheyttä verrattiin 21
välttämättömän ravintoaineen (proteiini, hiilihydraatit, 18 vitamiinia, mineraaleja) osalta
tuotteiden hiilijalanjälkiin ja laskettiin näin
indeksi ravintoarvon suhteesta hiilijalanjälkeen (Nutrient Density to Climate Impact index). Tämäntyylinen vertailutapa mahdollistaa ravitsemuksellisen näkökulman hiilijalanjälkivertailuissa, mutta ongelmana tällaisessa vertailussa on, miten eri ravintoaineita arvotetaan.
Viivi Wanhalinnan tutkielma Leivän hiilijalanjälki valmistui syksyllä 2010. Tässä Leipätiedotuksen tilaamassa pro gradu -työssä laskettiin hiilijalanjälki vehnä- ja ruisleivälle, jotka oli valmistettu Suomessa teollisesti, koti-
maisista raaka-aineista ja yksinkertaistetuilla
resepteillä.
Miten hiilijalanjälki laskettiin?
Tutkielmassa otettiin huomioon viljelyn, myllyn, leipomon ja kuluttajan osuudet. Kaupan
osuus jätettiin tiedon puutteen vuoksi pois.
Hannu Mikkola laski viljelyn osuuden KHKpäästöt (CO2, N2O, CH4) suomalaiselle kevätvehnälle ja rukiille aiemman tutkimuksensa
perusteella2. KHK-päästöihin sisältyi muun
muassa panosten, kuten siemenien ja lannoitteiden valmistus, maanmuokkaukseen ja
kylvämiseen tarvittava konetyö sekä maaperäpäästöt.
Aineistona käytettiin kahden myllyn ja seitsemän leipomon tietoja. Tiedot kerättiin sähkön- ja lämmönkulutuksista, käytetyistä energianlähteistä, talousveden kulutuksesta sekä
jäteveden ja tuotantojätteen muodostumisesta. Energian- ja vedenkulutus sekä jätteen
ja jäteveden määrä jaettiin tuotetuille kiloille.
Eroja vehnä- ja ruisjauhojen jauhatusprosesseissa ja vehnä- ja ruisleipien leivontaprosesseissa ei huomioitu. Kuljetukset myllystä leipomoon ja leipomosta kauppaan huomioitiin.
Kuluttajan oletettiin noutavan leipä kaupasta
muiden ostosten ohella, ja kuluttajatason hävikiksi arvioitiin 10 prosenttia. Erikseen laskettiin tilanne, jossa kuluttaja lisäksi paahtoi
leipänsä 70 gramman erissä.
Eri tuotantolaitoksissa kulutetun sähkön ja
kaukolämmön oletettiin vastaavan KHK-päästöiltään keskimääräistä Suomen sähkön- ja
kaukolämmöntuotantoa. Myllyjen ja leipomoiden vedenoton ja jätevedenkäsittelyn ar-
Hiilijalanjälki mittaa kasvihuonekaasuja
Kuluttajat kaipaavat kulutusvalintojensa
pohjaksi lisää tietoa tuotantoketjussa
muodostuvista tuotteiden kasvihuonekaasu (KHK)-päästöistä. Hiilijalanjäljen
selvittäminen eri elintarvikkeille auttaa
myös päättäjiä kohdentamaan poliittistaloudellisia ohjauskeinoja ilmastoystävällisten elintarvikkeiden tuotannon tukemiselle ja kulutuksen lisäämiselle.
Leipä on peruselintarvike ja olennainen
44
osa ruokakulttuuriamme. Leivän hiilijalanjäljestä ei kuitenkaan ole Suomessa vielä
julkaistua tutkimustietoa. Hiilijalanjäljellä
mitataan tuotteen elinkaaren aikana ilmaan vapautuvien KHK-päästöjen (CO2,
N2O, CH4) määrää, mutta sen laskentaan
ei ole vielä olemassa yhtenäisiä standardeja. Kasvihuonekaasuista saadaan yhteismitallisia muuttamalla ne hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv.).
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
KUVa. leIPÄTIedOTUS
n T I e d e & T U T K I M U S
vioitiin vastaavan Tampereen vesilaitoksen
KHK-päästöjä, koska vain Tampereen vesilaitoksen KHK-päästöistä löytyi käyttökelpoiset,
tarkasti dokumentoidut ja julkiset tiedot. Kaikessa biojätteen käsittelyssä oletettiin syntyvän samansuuruiset KHK-päästöt kuin Suomen ympäristökeskuksen määrittelemissä
Helsingin seudun ympäristöpalvelualueen
jätteenkäsittelyssä.
Hiilijalanjälki laskettiin leipomosta myyntiin lähtevää leipäkiloa kohti. Leipien resepteinä käytettiin yksinkertaistettuja reseptejä.
Kiloon vehnäleipää (ruisleipää) tarvittiin 666
grammaa (625 g) jauhoja ja tämän jauhomäärän jauhamiseen 832 grammaa vehnää (651 g
ruista). Ruisleivän valmistuksessa tarvittiin
lisäksi suolaa ja vehnäleivän valmistuksessa
myös hiivaa, rasvaa ja sokeria. Näiden raakaaineiden valmistuksen aikaiset KHK-päästöt
otettiin huomioon, ja päästöinä käytettiin kirjallisuudesta löydettyjä ja yritysten ilmoittamia päästöjä.
Vehnä- ja ruisleivällä pieni ero
Leivän hiilijalanjäljeksi saatiin noin 1400–
1700 g CO2-ekv./kg leipää (kuva 1). Paahtamattoman vehnäleivän elinkaaren aikana
muodostui noin 1500 g CO2-ekv./kg leipää (n..
43 g CO2-ekv./35 g:n leipäpala) ja paahtamattoman ruisleivän elinkaaren aikana noin 1400
g CO2-ekv./kg leipää (n. 40 g CO2-ekv./35 g:n
leipäpala).
Leivän paahtamisesta aiheutui molempien
leipien kohdalla noin 180 g CO2-ekv./kg leipää
lisää päästöjä. Viljelyn osuus paahtamattomalla vehnäleivällä /ruisleivällä oli 40/41 %,
myllyn osuus 2 %, leipomon osuus 46/44 %
ja kuluttajan osuus 12/13 %. Leipomon osuudessa on huomioitu muut raaka-aineet ja
pakkausmateriaali. Vehnä- ja ruisleipien välille saatiin pieni ero, mikä johtui lähinnä leipien
erilaisista resepteistä.
Leipomossa sähkön, lämmön ja talousveden käytöstä, jäteveden ja tuotantojätteen käsittelystä ja kuljetuksista muodostui yhteensä
noin 610 g CO2-ekv./kg leipää (kuva 2). Sähkön
kulutuksesta aiheutui keskimäärin 47 %, lämmönkulutuksesta 27 %, jakelusta 23 %, vedenkulutuksesta ja jäteveden käsittelystä 2 %
sekä tuotantojätteen käsittelystä 1 %. Vaihtelu energiankulutuksesta aiheutuvista pääs-
n VÄITÖKSIÄ
Vehnä‐
ja
ruisleivän
elinkaaren
aikaiset
KHK‐päästöt
paahdetulle
ja
paahtama8omalla
leivälle
1800
1600
1400
1200
KULUTTAJA
1000
LEIPOMO
MYLLY
800
VILJELY
600
400
200
0
Paahde-u
vehnäleipä
Paahde-u
ruisleipä
Ruisleipä
Vehnäleipä
Kuva 1. Vehnä- ja ruisleivän elinkaaren aikaiset KHK-päästöt paahdetulle
ja paahtamattomalle leivälle.
Yersinia-bakteerien
esiintymistä sianlihan
tuotannossa voidaan vähentää
ELL Riikka Laukkanen väitteli syyskuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Enteropathogenic Yersinia in pork
production.
Tutkimuksessa osoitettiin, että sekä ruhot ja
elintarvikkeeksi tarkoitetut elinpaketit saastuivat
lähinnä sikojen kantamilla yersiniakannoilla. Mitä
enemmän bakteereja havaittiin sikatilalla, sitä todennäköisemmin ruhot olivat saastuneita teurastamolla. Peräsuolen pussitus vähensi saastuneiden ruhojen määrää merkittävästi, vaikkei kokonaan poistanutkaan ongelmaa.
Tutkittaessa näytteiden eristysmenetelmiä tutkimuksessa havaittiin, että kylmärikastusmenetelmä on tehokkain bakteerien eristyksessä, mutta millään tutkitulla testausmenetelmällä ei voitu
havaita kaikkia positiivisia näytteitä. Laukkanen
toteaakin, että parempia eristysmenetelmiä tulisi
kehittää enteropatogeenisille yersinioille, jotta
ruokamyrkytysepidemioita pystyttäisiin selvittämään tehokkaammin tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
riikka.laukkanen(at)helsinki.fi
Liiketoimintaosaaminen
ratkaisee verkkokaupassa
Kuva 2. Leipomoprosessin ja jakelun aikaiset KHK-päästöt.
töissä leipomoiden välillä oli suurta.
Vehnäleivän valmistuksessa aiheutui noin
48 g KHK-päästöjä suolan, sokerin, rasvan ja
hiivan ja noin 25 g KHK-päästöjä pakkausmateriaalin tuotantoketjusta. Ruisleivän valmistuksessa suolan tuotantoketjusta aiheutui
noin 2 g KHK-päästöjä ja pakkausmateriaalin
valmistuksesta noin 13 g KHK-päästöjä. Tutkimuksessa oletettiin, että leivät pakataan polypropeenipussiin, joka on yleisin leivän pakkausmateriaali. Ruisleivän pakkaamiseen tarvittiin vähemmän polypropeenia pienemmän
tilavuuden vuoksi.
Tutkielmassa jouduttiin tekemään paljon
oletuksia ja yleistyksiä, jotka vaikuttivat lopputulokseen. KHK-päästöt perustuvat kirjallisuudesta löydettyihin ja yritysten ja organisaatioiden ilmoittamiin arvoihin. Tutkielmassa saatu hiilijalanjälki on kuitenkin suuruusluokaltaan samansuuruinen Englannissa,
Tanskassa ja Ruotsissa hiljattain määritettyjen leivän hiilijalanjälkien kanssa3. π
Asiantuntijana jutun työstämisessä on toiminut
yksi maisterin tutkielman ohjaaja, vanhempi
tutkija Juha­Matti Katajajuuri (MTT). Viljelyn
osuuden laskelmat on saatu agronomi Hannu
Mikkolalta Helsingin yliopiston agroteknologian
laitokselta. Maisterin tutkielma on luettavissa
15.12.2010 jälkeen osoitteessa http://helda.
helsinki.fi/handle/10138/18027
lähteet:
1) Smedman a, lindmark-Månsson H,
drewnowski a, edman M. 2010. nutrient density
of beverages in relation to climate impact. Food
& nutrition Research, 54.
2) Mikkola H, ahokas J. 2009. energy ratios in
Finnish agricultural production. agriculture and
Food Science. 18.
3)King´s Mill, Klimatpåverkan från brödkommunikationsunderlag. Sammanfattning.
2009. Brödinstitutet, lantmännen Unibake. 2010.
Bakery report 2010.
KTL Marko Ovaskaisen taloustieteiden, erityisesti
yrittäjyyden, väitöskirja Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce - Findings from Finland tarkastettiin tammikuussa Jyväskylän yliopistossa.
Ovaskainen tutki väitöskirjassaan sähköistä kaupankäyntiä eli verkkokauppaa erityisesti pienten
ja keskisuurten yritysten ja niiltä vaadittavan
osaamisen näkökulmista. Hän myös tarkasteli, miten verkkokaupassa tarvittavaa osaamista voidaan yrityksissä hankkia ja kehittää.
Ovaskainen havaitsi, että verkkokaupassa korostuu liiketoiminnallinen osaaminen, vaikka arkipuheessa saatetaan korostaa erityisesti teknisiä ratkaisuja. Liiketoiminnallinen ja tekninen osaaminen tukevat verkkokaupassa toisiaan, ja menestyvä yritys yhdistää ne onnistuneesti.
Lisätietoja:
marko.ovaskainen(at)cou.fi
>>
Viivi Wanhalinna
ETK, MMyo
Viivi.wanhalinna(at)helsinki.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
45
n V Ä I T Ö K S I Ä | Koonnut Raija ahvenainen-Rantala
Pk-yritykset saatava mukaan
innovaatioverkostoihin
KTL Esa Storhammarin johtamisen väitöskirjan
Toimintaympäristö ja PK-yritykset. Havaintoja yritystoimintaan vaikuttavista tekijöistä tarkastettiin
Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa.
Väitöskirjassa todetaan, että yritystoiminnan
kehittämisessä on tärkeää saada pk-yritykset mukaan innovaatioverkostoihin, jotka rakentuvat yritysten, yhteisöjen, asiantuntijoiden ja asiakkaiden
vuorovaikutuksen kautta. Tämä vaatii uudenlaisia
vuorovaikutuksen muotoja ja rahoitusvälineitä erityisesti alueellisilta toimijoilta, kuten ELY-keskukset ja paikalliset kehitysyhtiöt.
Pk-yritysten rooli on keskeinen aluetalouksien
kehityksessä erityisesti keskusten ulkopuolisilla
alueilla. Väitöksen mukaan yritysten kilpailuedun
saavuttaminen ja aseman säilyttäminen perustuvat vahvasti yrityksen innovaatiokykyyn, osaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin.
Pk-yritysten innovaatiotoiminnan keskeiset ongelmat voidaan yhdistää verkostoitumiseen, toimialaan ja resursseihin. Pienten, keskusalueiden
ulkopuolisten, perinteisten alojen yritysten on vaikeampaa päästä mukaan innovaatiojärjestelmiin
ja -verkostoihin. Tehokas innovaatiotoiminta edellyttää yrityksiltä aktiivista ja strategista otetta uudistumiseen. Innovaatiostrategia muotoutuu yrittäjän, yrityksen ja toimintaympäristön muodostamassa kokonaisuudessa. Pk-yritysten saaminen
mukaan innovaatioverkostoihin vaatii uudenlaisia
vuorovaikutuksen tapoja, kuten sosiaalinen media sekä rahoitus- ja tukimuotoja erityisesti alueellisilta toimijoilta.
– Pienten yritysten mahdollisuuksia liittyä ja
osallistua verkostoihin pitäisi helpottaa niin inhimillisten (ajankäyttö!) kuin taloudellisten resurssien osalta. Millaisin keinoin pienet yritykset pää-
sevät mukaan mm. innovaatioverkostoihin? Storhammar pohtii.
– EU:n ohjelmien puitteissa yrittäjille tulisi luoda mahdollisuus kansainvälistymiseen ulkomailla. Osallistuminen edellyttää joka tapauksessa
pieniltä yrityksiltä aktiivisuutta ja myös sosiaalista
luottamusta.
Analyyseissä ei tarkasteltu toimialoja muutoin
kuin niiden teknologiatason mukaan. Korkean teknologian ja korkean keskitason teknologian yrityksissä innovaatiotoiminta on vilkkaampaa kuin matalamman teknologiatason toimialoilla, joihin elintarviketeollisuus luokittuu. Tutkimuksessa oli mukana 30 elintarvikealan yritystä.
Lisätietoja:
esa.t.storhammar(at)jyu.fi
Tietojärjestelmät ovat keskeisiä yritysverkoston koordinoinnissa
KTL Marikka Heikkilän tietojenkäsittelytieteen väitöskirja Coordination
of complex operations over organizational boundaries tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa.
Heikkilä pohti väitöstutkimuksessaan, kuinka yritysten soveltamat
koordinoinnin tavat ja menetelmät
ovat muuttuneet ajan myötä sekä
kuinka verkostoitunutta toimintaa
voidaan ohjata.
– Tieto- ja kommunikaatiojärjestelmät (ICT) ovat olleet tärkeä väline
toiminnan koordinoinnissa yrityksissä jo pitkään. Nyt niiden kehitys on
kuitenkin suuren haasteen edessä
verkostomaisen toiminnan yleistyessä. Järjestelmien tulisi tukea paremmin verkoston oppimista, yhteistyötä ja liiketoimintamallien analysointia Heikkilä toteaa.
Heikkilän väitöskirjassa kuvataan
case-tutkimuksen avulla, kuinka ympäristön ja toimintojen monimutkaisuus lisääntyi huimasti viime vuosikymmenellä ja kuinka tämä monimutkaisuuden kasvu aiheutti yrityksen johdolle jatkuvan tarpeen lisätä
ihmisten ja tehtävien välistä koordinaatiota.
– Koordinointikeinot hyödynsivät
lähes poikkeuksetta informaatio- ja
kommunikaatioteknologiaa, Heikkilä kertoo.
Tulevaisuudessa ICT:n tulisi Heikkilän mukaan avustaa vaihtoehtoisten liiketoimintamallien arviointia
esimerkiksi arvonmallinnuksen ja simuloinnin avulla. Sen tulisi tukea
paremmin verkoston oppimista tarjoamalla välineitä yritystenvälisten,
luottamuksellisten työpajojen ja tapaamisten organisointiin ja dokumentointiin. Myös työkaluja sopimuksien muutostenhallintaan tarvittaisiin lisää.
– Tarvetta olisi myös parantaa ICTsovelluksien pääsyoikeuksien ja
vastuiden hallinnointia sekä tiedon
omistajuuteen liittyviä seikkoja ottaen huomioon sen, että erilaisten yritysten tulisi pystyä sujuvasti liittymään, toimimaan sekä irtautumaan
verkostosta ja sen tietojärjestelmistä. Näihin seikkoihin varautuminen
on oleellista, sillä verkostot vääjäämättä muuttuvat ajan myötä, Heikkilä huomauttaa.
Lisätietoja:
marikka.heikkila(at)jyu.fi
Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa
YM Kirsti Ahlqvist väitteli huhtikuussa
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Kulutus,
tieto, hallinta – Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa.
Talous- ja sosiaalihistorian alaan
kuuluvassa väitöstutkimuksessa
käytettiin aineistona muun muassa
kulutustutkimuksia lähes sadan
vuoden ajanjaksolta. Tutkimuksessa
selvitettiin, miten kulutuksesta tuli
46
yhteiskunnallisen mielenkiinnon ja
tilastollisen tiedon tuotannon kohde
sekä miten kulutukseen on eri aikoina yhteiskuntapoliittisin käytännöin
pyritty vaikuttamaan.
Väitöskirja osoittaa, että tilastotieto on mahdollistanut monenlaiset
tavat arvioida väestön kulutuskäyttäytymisen seurauksia sekä koko talouden että yksilöiden tasolla. Lisäksi 1900-luvun aikana on tapahtunut
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
selviä muutoksia myös kulutuksen
hallinnan ajattelutavoissa ja käytännöissä. Esimerkiksi sotien jälkeen
korostettiin solidaarisuutta, kun
taas 80-luvulla hallitsi markkinoiden
logiikka. Edellisessä riskiin varauduttiin kollektiivisesti, jälkimmäisessä riski oli yksityistetty.
Kuluvalla vuosituhannella kulutuksen taloudellisen ja sosiaalisen
kysymyksen rinnalle on tullut kulu-
tuksen ekologinen kysymys. Kulutuksen ekologinen hallinta edellyttää tietoa kulutuksen tavoista ja
kohteista sekä tästä aiheutuvan
energiankulutuksen ja päästöjen arviointia. Kulutuksen hallinnan keinoina toimivat edelleen esimerkiksi
valistus, neuvonta ja veropolitiikka.
Lisätietoja:
kirsti.ahlqvist(at)stat.fi
n T I e d e & T U T K I M U S
Kauran komponenteilla
emulsioita mikrokapselointia varten
Modifioidusta kauraleseestä on mahdollista
valmistaa optimoinnin avulla stabiileja, partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan pieniä öljy
vedessä -emulsioita.
Insinöörityöni tarkoituksena oli tutkia, voidaanko muokatusta kauraleseestä valmistaa
optimoinnin avulla öljy vedessä -emulsioita,
jotka voisivat teoreettisesti soveltua mikrokapselointiin. Lisäksi haluttiin selvittää, vaikuttavatko emulsion valmistusolosuhteet ja
muokatun kauraleseen määrä emulsion ominaisuuksiin.
Kokeilla etsittiin sellaiset homogenointiolosuhteet (homogenointipaine ja -aika) ja
kuivatun muokatun kauraleseuutteen pitoisuus, jolla emulsio olisi stabiili 26 tuntia valmistamisen jälkeen ja viskositeetti ja keskimääräinen partikkelikoko olisivat mahdollisimman pieniä. Optimointi suoritettiin matemaattisia malleja hyödyntäen.
Tutkimus tehtiin osana ETM Pia Laineen
(HY, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos)
väitöskirjatutkimusta. Insinöörityön ohjaajina toimivat Laineen lisäksi yliopettajat Riitta
Lehtinen ja Veli-Matti Taavitsainen (Metropolia, bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma). Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat
Reetta Kivelä, Jussi Loponen ja Kirsi Jouppila (HY, elintarvike- ja ympäristötieteiden
laitos).
Kauraleseen pitoisuudella
selkeä vaikutus
Insinöörityön tulokset osoittivat, että muokatulla kauraleseuutteella on mahdollista valmistaa stabiileja, partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan pieniä öljy vedessä -emulsioita.
Mikrokapselointia varten teoreettisesti optimaalisin emulsio saatiin aikaan kauraleseuutteen pitoisuudella 1,55 %, 600 barin homogenointipaineella ja 10 minuutin homogenointiajalla.
Kauraleseuutteen pitoisuudella oli selkeästi voimakkaampi vaikutus emulsion ominaisuuksiin (stabiilisuus, viskositeetti, partikkelikoko) kuin homogenointiajalla ja -paineella,
ja pienet muutokset emulsion kauraleseuutteen pitoisuudessa saivat aikaan partikkelikooltaan ja viskositeetiltaan hyvin erilaisia
emulsioita. Matemaattisten mallien mukaan
kauraleseuutteen pitoisuus oli ainoa tilastollisesti merkitsevä muuttuja. Emulsiot erottuivat, mikäli kauraleseuutteen pitoisuus oli liian pieni tai suuri. Jatkokokeiden tulosten perusteella homogenointipaineen nosto näyttäisi laskevan emulsion viskositeettia.
Kauran komponentit ovat potentiaalisia
kapselointimateriaaleja. KUVa: eIJa TOPPInen
viskositeetiltaan erilaisia elintarvike-emulsioita, joita voitaisiin mikrokapseloinnin lisäksi
mahdollisesti hyödyntää myös muissa elintarvikesovelluksissa.
Mikrokapselointitutkimusta muokatulla
kauraleseellä jatketaan, ja kauramateriaalin
käyttömahdollisuuksia selvitellään Helsingin
yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden
laitoksella. Muokatun kauraleseen ja emulsion valmistusprosessin optimointi, jossa otettaisiin huomioon taloudelliset näkökulmat,
tarjoaisi mahdollisuuden lisätutkimuksille. π
Kauran käyttömahdollisuuksia
selvitetään
Eija Toppinen
bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tutkimus osoitti, että muokatulla kauraleseellä on mahdollista valmistaa stabiileja ja
Eija Toppinen on saanut Elintarviketieteiden
Seuran opinnäytestipendin syksyllä 2010.
Sumutuskuivaus yleinen kapselointitekniikka
Mikrokapselit ovat mikrometrikokoisia partikkeleita, jotka koostuvat kapseloitavasta
yhdisteestä (esim. aromi) ja kapselimatriisista (esim. proteiini/polysakkaridi). Mikrokapseloinnin avulla voidaan parantaa
herkästi reagoivan aineen säilyvyyttä ja ehkäistä sen reaktioita elintarvikkeen muiden
ainesosien kanssa, säädellä sen vapauttamista, muuttaa nesteitä helposti käsiteltäviksi kiinteiksi aineiksi ja peittää kapseloitavan materiaalin makua.
Sumutuskuivaus on elintarviketeollisuudessa yleisimmin käytetty kapselointitekniikka. Kun kapseloitava yhdiste on rasva-
liukoinen, kapseloitavasta yhdisteestä ja
kapselimateriaalista valmistetaan emulsio,
joka sumutetaan pieninä pisaroina kuumaan ilmavirtaan. Sumutuskuivauksessa
suurin osa emulsion sisältämästä vedestä
haihtuu ja kapselimateriaali muodostaa
suojaavan kerroksen kapseloitavan materiaalin ympärille eli muodostuu mikrokapseleita.
Mikrokapselointia varten optimaalisen
emulsion tulee olla stabiili, eli sen ominaisuudet eivät saa muuttua merkittävästi
ajan kuluessa, ja sen viskositeetin tulee
olla pieni emulsion pumppaamisen ja
sumuttamisen onnistumiseksi. Emulsion
pisaroiden tulee olla pieniä ja tasakokoisia
ja kuiva-ainepitoisuuden tulee olla riittävän korkea suojaavan matriisin muodostumiseksi öljypisaroiden ympärille.
Sumutuskuivauksessa käytetyn kapselointimateriaalin pitää olla vesiliukoinen ja
viskositeetiltaan matala korkeillakin konsentraatiolla. Sumutuskuivauksessa käytettävien kapselointimateriaalien valikoima on vielä rajoitettu, eikä kauralesettä ole
ennen käytetty mikrokapselointiin sumutuskuivaamalla.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
47
n T a P a H T U M I a
erikoistuminen ja pitkäjänteinen työ
kansainvälistymisen kulmakiviä
Elintarviketieteiden Seuran puheenjohtajan
Heikki Mannerin luotsaama paneeli FoodTec
2010 -messuilla syyskuussa avasi hyvin suomalaisten johtajien näkemyksiä kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja karikoista. Keskustelijoina olivat toimitusjohtaja Kai Iiskola
(Puljonki Oy), toimitusjohtaja Esa Luomanperä (Jokilaakson Juusto Oy), johtaja Veijo Meriläinen (Valio Oy) ja konsultti Sampsa Heinonen (Organic Food Finland).
Suomalaisen elintarviketeollisuuden tulee
edelleen kansainvälistyä, mutta se on tehtävä
viisaasti. On pärjättävä Suomessa, ennen
kuin kannattaa miettiä vientiä. Pienten yrittäjien ei kannata aloittaa vientiä ensimmäiseksi
Venäjällä, vaan ennemminkin Euroopassa.
Euroopan Unionin alueella lainsäädäntö on
sama, mikä luonnollisesti vähentää esteitä.
Rajattu koemarkkinointi ennen viennin aloitusta on paikallaan.
– Jos tuote ja vientirengas ovat hyviä, vienti onnistuu, Kai Iiskola kannusti.
Jos pk-yritys mielii Venäjän markkinoille,
hyvän ja kokeneen asiantuntijan apu on tarpeen. Veijo Meriläinen onkin auttanut muuta-
Kai Iiskola, Sampsa Heinonen, Esa Luomanperä, Veijo Meriläinen ja Heikki Manner (oik.)
keskustelivat vilkkaasti paneelissa. KUVa: RIIKKa MOnOnen
Tuotekehityksen uudet tuulet – onko niitä?
ETS:n prosessiteknisen jaoston seminaari
tuotekehityksen uusista tuulista kiinnosti
myös FoodTec 2010 -messujen kävijöitä
syyskuussa. Pitkälti toistasataa henkeä sai
uutta pohdittavaa tuotekehityksestä.
Tilaisuuden puheenjohtaja, professori
Kari Salminen johdatti aiheeseen kysymällä, onko tuotekehityksessä uusia tuulia.
Onko elintarviketeollisuuden tuotekehitys
riittävän kunnianhimoista ja rahoitus riittävää? Onko lähikauppojen hyllyissä todellisia uutuuksia?
Mitkä voittotuotteet ovat päässeet Tähtituote -kilpailusta eteenpäin, jopa Suomen rajojen ulkopuolelle? Saammeko Suomesta hyviä elintarvikkeita kansainvälisille
markkinoille? Suomalaisten kansainvälisesti mainetta niittäneiden ksylitolin, Benecolin ja GG-bakteerin patentit ovat vanhentuneet. Onko tilalle tullut vastaavia uu-
48
sia tuotteita?
Salminen ehdotti, että Tähtituote -kilpailussa pitäisi olla kriteerinä myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla.
Suomeen kansainvälisen
markkinoinnin Tekes
Salminen kysyi myös, onko yhteistyö yritysten ja toisaalta yritysten ja tutkimuslaitosten välillä riittävää. Monet yritykset ovat
hyvin itseriittoisia. Salminen kehotti laittamaan hynttyyt yhteen ja luopumaan itsekkäästä ajattelusta. Äärimmäisen harvoin
on tuotetta, joka ei tarvitsisi tutkimusta ja
tuotekehitystä, toisin sanoen myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa.
Ideat eivät riipu yrityksen koosta, mutta
pienillä yrittäjillä ei ole resursseja viedä
ideoita eteenpäin. Myös tutkimuslaitosten
pitäisi ottaa mukaan uusia ideoita omiin
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
kansallisiin ohjelmiinsa. Lisäksi Suomeen
tarvittaisiin kansainvälisen markkinoinnin
Tekes, joka rahoittaisi markkinointia ihan
koulutuksesta lähtien. Tällä tavalla estettäisiin takavuosien epäonnistumiset kansainvälisessä markkinoinnissa.
Seminaarissa puhuivat toimitusjohtaja
Heikki Manner (Jovant Oy), asiantuntija
Emma Laivisto (Viikki Food Centre) ja projektipäällikkö Mauri Ylikyyny (Fazer Oy).
Kehittyvä Elintarvike -lehden järjestämä
seminaari Ympäristövastuullista liiketoimintaa elintarvikeketjussa veti myös hyvin
väkeä, kuten myös Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) luotsaama seminaari Jäljitettävyydellä turvallisuutta.
FoodTec 2010 -seminaarien esityksiä on
ladattavissa ETS:n kotisivuilta www.ets.fi.
Raija Ahvenainen-Rantala
maa pk-yritystä Venäjän viennissä. Valiolla itsellään on vientikokemusta jo yli sadan vuoden ajalta.
Kumppanuus venäläisten kanssa on yksi
tapa etabloitua Venäjän markkinoille, mutta
sekin vaatii aikaa. Lupamenettelyt ovat hankalia. Kulttuurituntemus, kielitaito ja paksu
lompakko ovat välttämättömiä. Harvalla pkyrittäjällä on varaa tällaiseen.
Panelistit peräänkuuluttivat kansallisia investointeja viennin vauhdittamisessa ja halusivat nostaa sen vaaliteemaksi. Suomessa ei
ole ollut pitkäjänteistä strategista suunnittelua. Vuodessa ei mikään onnistu, saatika kolmessa kuukaudessa. Monille messuille ei ole
menty ollenkaan, monille taas liian kiireellä ja
osastot ovat olleet kehnoja.
Tosin Heikki Mannerilla oli päinvastainenkin kokemus viime heinäkuulta Brysselissä,
missä maatalouskomissaari järjesti ruokanäyttelyn. Jokaisella maalla oli oma koju paikallisessa puistossa. Suomen kojusta vastasi
maa- ja metsätalousministeriö. Järjestelyaikaa oli alle kolme kuukautta. Suomi oli ainoa
maa, jolla oli moderni lähestymistapa ”Ruokaa terveydeksi”. Kojussa oli läpileikkaus uu-
simmista, viimeaikaisista tuoteuutuuksista.
Valion laktoositon maitojuoma ja marjat kiinnostivat vierailijoita. Koivunmahla-mansikkajuoma oli viety käsistä. Hinnalla ei tuntunut
olevan väliä.
Messujen todettiin olevan hyvä tapa tehdä
itseään tunnetuksi, mutta esillä on oltava erityistuotteita, joilla on lisäarvoa tavanomaiseen tarjontaan nähden. Lisäksi tarvitaan
näyttöä, että tuote on käynyt kaupaksi jollakin markkinoilla. Terveys, hyvinvointi, ekologisuus ja yhteiskuntavastuunäkökulma ovat
pysyviä megatrendejä.
– Hypetys kuuluu nykyaikaiseen markkinointiin, mutta täytyy olla perustelut, miksi
tiettyä erityistuotetta pitäisi käyttää, Sampsa
Heinonen täydensi.
Esa Luomanperä totesi, että ruoka menee
rajojen yli ravintoloiden kautta. Keskustelussa todettiinkin, että suomalainen ruoka,
huonekalut ja kännykät kotimaisella desingilla pitäisi jotenkin yhdistää, esimerkiksi
perustamalla suomalaisia ravintoloita vientimaihin. π
Raija Ahvenainen-Rantala
FoodTec 2010 -seminaareista
poimittua
”
”
”
”
Ilmastoneuvottelut takkuavat, mutta ilmastonsuojelu jatkuu. Päästöohjaus
ulottunee ennemmin tai myöhemmin myös elintarvikealalle.
Oras Tynkkynen, Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija
Seuraavaksi tulee tuotelähtöinen ympäristöajattelu. Tuotevalikoima tulee pikkuhiljaa muuttumaan.
Maarit Kyyrö, laatujohtaja, Saarioinen Oy
Kananmuna on ainoa tuote, jossa jäljitettävyys on saatu yksilötasolle.
Juha Back, hankintajohtaja, Munakunta
Prosessointi on keskeinen osa elintarvikkeen ravitsemuksellista kehittämistä.
Mauri Yli-Kyyny, projektipäällikkö, Fazer Oy
Messuilta
kokonaisvaltaista
hyvinvointia
Seinäjoella helmikuussa 2011 järjestettävä
uusi messutapahtuma Food & Life Expo kokoaa ruoka-, terveys- ja liikunta-alojen toimijat samalle areenalle. Tapahtuma antaa monipuolista tietoa ravinnosta ja liikunnasta, joka
johtaa hyvinvoinnin tielle. Messukävijät saavat syvällistä tietoa eri aihe-alueista, testejä
oman hyvinvointinsa mittaamiseen sekä monipuolista neuvontaa ja innostusta elintapojen muokkaamiseen. Messut pidetään 10.–12.
helmikuuta. Lisäksi 10.2. järjestetään asiantuntijaseminaari. Lisätietoa löytyy osoitteesta
www.foodandlife.fi.
Vuoden luomutuote
2011 -kilpailulla
innovatiivisuus esiin
Vuoden Luomutuote 2011 -kilpailulla etsitään
innovatiivisia luomu-uutuuksia. Tuotteen
pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään
suomalaisia ja tuotteen valmistettu Suomessa. Kilpailutuote on tullut markkinoille
1.1.2010 jälkeen ja se on suunnattu kuluttajille, ammattikeittiöille tai molemmille.
Kilpailuun voi ilmoittaa ehdokkaita joulukuusta lähtien. Tuotteen arvioinnissa on olennaista muun muassa sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Kilpailuun
voi osallistua Luomuliiton internet-sivuilla
23.2.2011 mennessä. Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati, ja myös yleisön
suosikki palkitaan.
Kaikki finalistit pääsevät esille Luomupäivän cocktail-tilaisuudessa, joka huipentuu
voittajan julistamiseen. Luomupäivä pidetään
23.3. Espoon Hanasaaressa.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
49
n T a P a H T U M I a
Ruotsin elintarvikepäivien pääaihe:
Miten luottamus elintarvikealaan
horjuu tai vahvistuu?
luottamus elintarviketeollisuuteen horjuu, mutta mistä luottamus syntyy, miten menetetty
luottamus voidaan palauttaa ja miten elintarvikeala pystyy säilyttämään uskottavuuden
kriiseissä? näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Ruotsin elintarvikepäivillä syyskuun alussa.
– Ihmiset tuntevat itsensä usein elintarviketeollisuuden huijaamiksi, esitti Louise Ungerth,
kuluttaja- ja ympäristökysymyksien päällikkö
Ruotsin kuluttajayhdistyksestä (Konsumentföreningen).
Kuluttajan luottamus ruuan turvallisuuteen, aitouteen, terveellisyyteen tai johonkin
muuhun voi kadota hetkessä. Luottamus pitää ansaita, ja sen saamiseen voi mennä pitkä
aika. Kriisitilanteessa sen voi menettää jopa
iäksi.
Kriisi ei välttämättä tarkoita, että kuluttajat
kääntävät selkänsä yrityksille, vaan viestintä
ratkaisee. Konsultti Totte Cederlund Vox
PR:sta kertoi, että viestintä onnistuu kriisitilanteessa, jos ongelmaan reagoidaan välittömästi.
– Lisäksi tulee olla täysin rehellinen ja ottaa
vastuu ongelmasta sekä ratkaista se. Puolitotuuksissa liikkuminen on vaarallista, oli kriisi
sitten lasinpaloja tuotteessa tai jotain muuta,
hän tähdensi.
Elintarviketeollisuudessa vastuuta omasta
toiminnasta voidaan dokumentoida erilaisten
standardien mukaan. Yrityksillä pitää olla
vastuu tuoteturvallisuudesta ja tuotteen oikeellisuudesta. Toisaalta yrityksillä pitäisi olla
vastuuta myös ympäröivästä maailmasta.
– Globaalin yrityksen pitää ottaa globaali
vastuu, mutta voimme vaikuttaa myös paikallisesti, väitti Camilla Hillden (Nordic R&D Director) Unileverista.
Simpanssien puolestapuhuja Ing-Marie
Persson Furuvikin eläintarhasta muistutti,
että meillä on vastuu myös simpansseista.
Hän tiivisti luottamuksen syntymisen perusperiaatteet simpanssien maailmasta: suora
viestintä, avoimet tunteet ja välittäminen,
johtajuus sekä ennen kaikkea vastuu tästä
maapallosta.
Vastuullisuus parantaa
liiketoimintaa
Yhteiskuntavastuu voi olla myös oleellinen
osa liiketoimintaa ja sen tulosta. Tästä esitti
esimerkin MAX hampurilaisketjun vastuullisuuspäällikkö Pär Larshans.
– MAXin ydinarvot ovat maku, laatu ja vastuu. Vastuu tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista vastuuta. Olemme jo pitkään kouluttaneet ja palkanneet toimintarajoitteisia ihmi-
Vuoden 2010 elintarvikepalkinto luomualan pioneerille
Ruotsin elintarvikepäivien yhteydessä jaetaan vuosittain elintarvikealan palkinto.
Tänä vuonna Livsmedelpriset meni Saltå
Kvarnille.
– Olemme saaneet joitain tunnustuksia
aiemminkin, mutta tämä palkinto on erityisen arvokas, koska se tulee oman alan sisältä, kiitti Saltå Kvarnin toimitusjohtaja
Johan Ununger.
Saltå Kvarn on ollut vuodesta 1964 lähtien biodynaamisen viljelyn pioneeri. Yrityksellä on oma mylly ja leipomoita. Yritys valmistaa monenlaisia luomuelintarvikkeita,
kuten leipää, pastaa, mehuja ja viinejä.
Kaikki tuotteet ovat joko biodynaamisesti
tai luomumenetelmin tuotettuja. Olisitko
muuten uskonut, että joku päivä voit sekoittaa oman myslisi netissä? Saltå Kvarnilla pystyt: http://www.minmusli.nu/
50
Sosiaalisen median hyödyntäjä
Saltå Kvarn on onnistunut tekemään luonnonmukaisista tuotteista haluttuja ja houkuttelevia. Yritys on myös aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä. Facebook-ryhmässä on yli 6000 jäsentä, twitteriä seuraa
lähes pari tuhatta, ja blogia päivitetään aktiivisesti.
Saltå Kvarnia palkinnon saajaksi ehdotti
tutkija Mia Prim Grythytte Akademista. Hänen mukaansa Saltå Kvarn on erinomainen
esimerkki yrityksestä, joka seisoo sanojensa takana, osaa jäljitettävyyden sekä viestinnän kuluttajille.
Saltå Kvarnin toimitusjohtaja Johan
Ununger arvostaa kollegoiden antamaa
tunnustusta.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Ing-Marie Persson ja hänen kollegansa
Santino (simpanssi) saivat yleisön nauruun
ja kyyneliin. Ajatuksia vastuullisuudesta ja
johtajuudesta herättänyt esitys ei jättänyt
ketään kylmäksi.
n
siä asiakaspalvelutehtäviin. Maxille tämänkaltainen henkilöstöpolitiikka on myös liiketoiminnallisesti kannattavaa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, henkilöstön vaihtuvuus pienentynyt ja MAX on löytänyt helpommin hyviä työntekijöitä.
Hampurilaisketju on perheyritys, jossa vastuu yhteiskunnasta lähtee myös omistajien
omasta kiinnostuksesta. Larshansin mukaan
vastuu vahvistaa myös yrityksen tavaramerkkiä. Häntä ei voinut olla uskomatta, kun työntekijä Lars Andersson pääsi kertomaan
omasta kokemuksestaan: vasta Max-hampurilaisravintolassa hän löysi kykynsä ja pääsi
kehittymään työntekijänä. Toisaalta Max on
saanut sitoutuneen ja uskollisen työntekijän.
Ruotsin elintarvikepäivillä todettiin, että
hyvän, vastuullisen ja luotettavan ruuan ei pitäisikään olla halpaa. Kaupan keskusliikkeiden ostajilla on kuitenkin suuri valta, ja hinta
on merkittävä tekijä. Voiko sitä ylipäätään
muuttaa?
Paneelikeskustelussa ICAn QA- & SC-päällikkö Niklas Warén kertoi, että ICAssa ostajien tietoisuutta lisätään mm. koulutuksen
avulla. Maailma ei muutu yhdessä yössä,
mutta suunta on oikea.
Erilaiset standardit auttavat yrityksiä toimimaan siten, että luottamusta voidaan rakentaa. Tuotteiden erilaiset merkinnät, kuten luomumerkinnät auttavat viestimään tuotteesta.
Luottamus on kuitenkin kuluttajalle lopulta
uskon asia. Luomun merkitys voi olla epäselvää, mutta silti voidaan uskoa, että sillä tarkoitetaan jotain hyvää, ja siksi sitä halutaan.
Myytit ovat vahvoja, ja niitäkin voi hyödyntää. Pääasia on rehellisyys ja vastuullisuus
sekä niiden viestiminen oikein. Näin varmistetaan tavallisen kuluttajien usko ja luottamus alaan jatkossakin. π
sekä logistiikasta ja tekniikasta johtaja Olavi Virtanen.
• KTM Thomas Isaksson on nimitetty Leaf Suomen markkinointijohtajaksi ja KTM Ville Perho
myyntijohtajaksi.
• Heli Silvennoinen on valittu Antell-Cateringin
asiakkuusjohtajaksi.
• KTM Jukka-Pekka Reiss on nimitetty Meirassa
kahvien tuoteryhmäpäälliköksi.
• Anna Varesmaa on nimitetty Vaasan-konsernissa asiakkuusjohtajaksi ja Mira Perander viestintäpäälliköksi.
• Jouko Kirjavainen on nimitetty kehityspäälliköksi Foodwest Oy:ssä.
• Helsinki Business and Science Parkin Viikki
Food Centre-yksikköön on nimitetty kaksi uutta
projektipäällikköä osaksi OSKE-tiimiä. HTM Janne Pennasen tehtäviin kuuluu uusien hankehakemusten laatiminen sekä avustaminen OSKEtehtävissä. DI Jarno Pääjärven vastuulla on OSKEssa luotujen innovaatiotyökalujen pilotointi ja
viimeistely uusiksi palveluiksi.
• Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson on valinnut Ruralia-instituutin johtajaksi professori, FT Sami Kurjen. Instituutin varajohtajana
toimii professori, VTT Pirjo Siiskonen. Instituutin
toiminta Mikkelissä ja Seinäjoella jatkuu entisellään.
• MARVACO CREATIVE on Marvacon uusi luovan
suunnittelun yksikkö, jonka vetäjäksi on nimitetty Creative Manager Seija Vuorinen. Hän jatkaa
myös avainasiakaspäällikkönä Marvacossa hoitaen nimettyjä asiakkuuksia.
• MTT:n johtokunta on tehnyt päätöksen
MTT:ssä haettavana olleiden kuuden johtajan viran täyttämisestä. Yhtä lukuun ottamatta 5-vuotiset virat täytetään 1.1.2011 alkaen. Biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen johtajana jatkaa
ETT Eeva-Liisa Ryhänen, kasvintuotannon tutkimuksen johtajana MMT Aarne Kurppa, palveluyksikön johtajana MMT Pentti Aspila ja teknologiatutkimuksen johtajana MML Markku Järvenpää. Kotieläintuotannon tutkimusta ryhtyy johtamaan MScA Jutta Siivonen. Taloustutkimuksen
johtajan virka jätetään tässä vaiheessa täyttämättä. Vuoden 2011 toukokuun loppuun asti viran väliaikaiseksi hoitajaksi nimitetään nykyinen
taloustutkimuksen johtaja KTT Pasi Rikkonen
• TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Teija Keso
on nimitetty ravitsemusasiantuntijaksi Valiolla
1.9.2010 alkaen (äitiyslomansijaisuus).
• Marjut Marjakangas on nimitetty suunnittelijaksi Ruokakeskon Tavarakaupan tuoretuote -yksikköön.
Virpi Varjonen
virpi.varjonen(at)invenire.fi
nIMITyKSIÄ
• Ekonomi Jouni Mattila on nimitetty Atria Suomen myyntijohtajaksi 1.12.2010 alkaen. Atria
Suomen kaupallinen johtaja Jarmo Lindholm
siirtyy kokopäiväisesti Atria Oyj:n palvelukseen
brändien hallinnasta, tuotekehityksestä ja tuoteryhmäjohtamisesta vastaavaksi johtajaksi
1.1.2011 alkaen. Atria-konsernin henkilöstöjohtajaksi on nimitetty KTM Kirsi Matero.
• VTT:n hallitus on nimittänyt FT, dosentti AnneChristine Ritschkoffin VTT:n tieteelliseksi johtajaksi. TkT Kristiina Kruus on aloittanut 5-vuotisen kauden VTT:n tutkimusprofessorina toimialanaan biomassan muokkauksen entsymologia.
• Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte on valittu Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajaksi.
• Reijo Kiskola on nimitetty Arlan Ingmanin tuotantojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2011
alkaen.
• Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajaksi on nimitetty meijeriteknikko Risto Koski.
• ETT Marina Heinonen on nimitetty Ravinnon
turvallisuuden (Food Safety) professoriksi Helsingin yliopistoon.
• Saarioisen tuotekehityksestä vastaa johtaja
Mirja Lonka, asiakkuudesta ja markkinoinnista
johtaja Janne Tuomisto, tuotannosta ja laadusta
johtaja Kari Tupeli, taloudesta johtaja Heikki Hytönen, henkilöstöstä johtaja Tero Tuominiemi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
51
n T a P a H T U M I a
Postereihin on tutustumassa mm. ranskalainen Joël Abecassis (oik.), joka toimii ICC:n
(International Asscosiation for Cereal Science
and Technology) varapresidenttinä.
KUVa: JUHanI SIBaKOV
gluteenittomista tuotteista
on tulossa uutta tietoa
Keliaakikoille räätälöidyt tuotteet puhuttivat kesäkuussa Tampereella
pidetyssä gluteenittomat viljatuotteet gF10 -symposiumissa.
Gluteeni-intoleranssi eli keliakia näyttää yleistyvän. Keliakian ainoa hoito on gluteeniton
ruokavalio ja gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa jopa paljon nopeammin kuin keliakia yleistyy.
Gluteenittoman dieetin voi toki koostaa ilman viljatuotteita, mutta koska leipä, pasta ja
olut ovat niin keskeisiä länsimaisessa ruokakulttuurissa, keliaakikot mielellään nauttisivat vastaavia tuotteita. Vehnän, rukiin ja ohran korvaaminen ei kuitenkaan aina ole kovin
helppoa, kun maku ja käyttöominaisuudet halutaan pitää vastaavina.
EU:n uusi asetus gluteenittomista tuotteista (41/2009) asettaa gluteenittomuuden rajaksi 20 mg/kg, mikä on kymmenen kertaa
aiempaa tiukempi vaatimus. Uusi asetus ei
enää pidä kauraa keliaakikoille haitallisena,
mutta sen sijaan asettaa keliaakikoille tarkoitetun kauran tuotantotavalle ainutlaatuisen
kovat vaatimukset (ohra)kontaminaation välttämiseksi. Niin sanottujen puhdaskauratuotteiden hinta saattaakin olla moninkertainen
tavanomaiseen verrattuna. Tilanne on aiheuttanut keskustelua keliaakikkojen piirissä.
Valtaosa gluteenittomista leivistä ja pastoista perustuu maissi- tai riisitärkkelykseen,
joskin Pohjoismaissa on perinteisesti paljon
käytetty vehnätärkkelystä, joka on teknologisesti parempi leivonnassa. Niin sanottujen valeviljojen kuten tattarin, kinuan ja amarantin
52
käyttöä leivonnassa on kehitetty eri puolilla.
Varsinaista teknologista läpimurtoa gluteenittomaan leivontaan ei kuitenkaan vielä tunneta.
Eroon prolamiineista
Triticeae-viljojen (vehnä, ruis, ohra) varastoproteiineissa on runsaasti keliaakikoille hai-
Gluteeni leivonnassa
ja tuotteissa
• Viljateknologiassa gluteenilla
tarkoitetaan vehnän sitkoa, joka
antaa vehnätaikinalle sen ainutlaatuiset ominaisuudet.
• Keliakian yhteydessä ja GF-tuotteista
(gluten-free -tuotteista) puhuttaessa
taas gluteenilla tarkoitetaan ns.
Triticeae-viljojen eli vehnän, rukiin ja
ohran varastoproteiineja.
• Määritelmällisesti nämä proteiinit
eivät liukene veteen, mutta
liukenevat 70-prosenttiseen alkoholiin, ainakin pelkistämisen
jälkeen.
• Niissä on runsaasti glutamiinia ja
proliinia ja juuri proliinin vuoksi niitä
sanotaan prolamiineiksi.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
tallisia sekvenssejä. Erään GF10-symposiumissa esitetyn hypoteesin mukaan vehnässä
niiden osuus saattaa olla lisääntynyt, kun on
jalostettu leivontalaadultaan parempia lajikkeita.
Toisaalta esimerkiksi alfa-gliadiinit, joilla
keliakiatutkimuksia on paljon tehty, voitaneen poistaa leivontalaatua heikentämättä.
Hollannin Wageningeniin on nyt koottu tuhansia vehnälinjoja keliakianäkökulmasta
tarkasteltavaksi.
Hydrolyysi on POP?
Keliakia on monella tapaa hankalampi asia
kuin laktoosi-intoleranssi, mutta ajatus aterian yhteydessä nautittavasta entsyymipilleristä tulee eittämättä mieleen. Kliinisissä farmakologisissa kokeissa on parhaillaan Aspergillus-homeen tuottama proliiniendopeptidaasi
(POP tai PEP) ruuan gluteenin pilkkomiseksi.
Läpimurtoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi julkaistu. Tehtävää pidetään vaikeana. Vasta
hydrolyysi alle yhdeksän aminohapon ketjuksi poistaa haitallisuuden. Sovellus ehkä koskisikin vain mahdollisen (vähäisen) jäännösgluteenin poistamista.
Viljan jyvä itsessään sisältää tehokkaan
proteolyyttisen koneiston varastoproteiinien
hajottamiseksi. Oma ryhmämme onkin soveltanut tätä elintarviketeknologista lähestymistapaa tavoitteena pilkkoa gluteeni haitatto-
gluteenittomat viljatuotteet gF10 -symposium
Gluteenittomien tuotteiden teknologia ja
analytiikka olivat kesällä Tampereella järjestetyn kansainvälisen GF10-symposiumin
aiheena.
Käsiteltyjä teemoja olivat keliakiaa aiheuttavien proteiinien vaikutukset, ominaispiirteet, kemia ja analytiikka, gluteenin eliminoinnin mahdollisuudet kasvinjalostuksessa ja prosessoinnissa, gluteenittomien
elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen, gluteenittomuuden raja-arvot ja viranomaismääräykset, gluteenittomien
tuotteiden markkinat ja ravitsemukselliset
maksi jo elintarvikkeen teollisen valmistuksen aikana. Tämä voi tulla kysymykseen vain
joissakin harvoissa prosesseissa, joissa voidaan käyttää viljamallasta, esimerkiksi oluen
panossa.
Myös ruismaltaan endopeptidaasit ovat hyvin tehokkaita varsinkin raskituksen aikana, ja
jäljelle jää jopa vain alle 0,5 % rukiin prolamiineista. Myös leivontasovelluksia tutkitaan.
Analytiikka kehittyy
ominaisuudet, valeviljat (pseudocereals)
gluteenittomissa tuotteissa, vehnätärkkelys ja kaura gluteenittomissa tuotteissa
sekä leivän, pastan ja oluen valmistus gluteenittomasti.
Seuraava symposium gluteenittomista
viljatuotteista järjestetään vuonna 2013
Wienissä. Kolmen vuoden kuluttua on jo
kokemuksia EU:n uuden asetuksen toimivuudesta ja vaikutuksesta gluteenittomien
tuotteiden saatavuuteen, laatuun ja keliaakikkojen elämään.
Symposiumin järjestämisestä vastasi
perustuvaa R5 -menetelmää eli ns. Mendezin
menetelmää, jossa vasta-aine tunnistaa prolamiineista QQPFP-pentapeptidin. Menetelmästä on ns. sandwich-versio ja kompetitiivinen versio, jonka uuden muunnoksen avulla
voidaan määrittää pilkkoutuneita proteiineja
esimerkiksi oluesta.
Symposiumissa esiteltiin myös kokonaan
uusia ELISA-tekniikkaan perustuvia gluteenin
määritysmenetelmiä, joilla ei kuitenkaan (vielä) ole virallista asemaa. π
Gluteenittomuuden analysointiin käytetään
Codexin suosittelemaa, ELISA-tekniikkaan
n
Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen viljateknologian ryhmä. Laitokselta oli Tampereella noin 15
henkilöä, joista puolet opiskelijoita. Symposiumin järjestämistä tukivat monet yhteistyökumppanit, yritykset, Tieteellisten
seurain valtuuskunta ja Elintarvikkeiden
tutkimussäätiö.
Symposiumin esitelmien extended
abstract -tyyppiset lyhennelmät ovat saatavissa osoitteessa: http://www.helsinki.
fi/gf10/index.htm
Hannu Salovaara
professori
hannu.salovaara(at)helsinki.fi
Jussi Loponen
tutkija
Päivi Kanerva
tohtorikoulutettava
Sanna Luoto
opiskelija, kongressisihteeri
Tuula Sontag-Strohm
yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja
ympäristötieteiden laitos
Ta Pa H T U M a K a l e n T e R I
Suomessa
Lääkäripäivät 10.–13.1.2011 Helsinki, www.laakaripäivät.fi
Tieteen päivät: Arjen arvoitus 12.–16.1.2011 Helsinki,
www.tieteenpaivat.fi
Sapuska-ohjelman vuosiseminaari 19.1.2011 Espoo,
www.tekes.fi/ohjelmat
Lean Management 19.–20.1.2011 Helsinki, www.fyi.fi
PRO-gaala 20.1.2011 Helsinki, [email protected]
Työryhmähallinta Ruotsin päivittäistavarakaupassa 27.1.2011
Helsinki, www.finsve.com
Educa 28.–29.1.2011 Helsinki, www.educamessut.fi
Labquality 2011 10.–11.2.2011 Helsinki,
www.labquality.fi/labquality-paivat/
Food & Life Expo 10.–12.2.2011 Seinäjoki, www.foodandlife.fi
easyFairs Myymälä, Ravintola ja Fastfood & Café 2.–3.3.2011 Helsinki,
www.easyFairs.com
Maaseutuparlamentti 8.3.2011 Helsinki, www.maaseutupolitiikka.fi
Flexoforum 2011 16.–17.3.2011 Tampere, www.fleksoforum.fi
ChemBio Finland 22.–24.3.2011 Helsinki, www.finnexpo.fi
Kemian Päivät 22.–24.3.2011 Helsinki, www.kemianseura.fi
Teolliset palvelut 22.–24.3.2011 Helsinki, www.expomark.fi
Luomupäivä 23.3.2011 Espoo,
www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaivat
Terve Ruoka & Terve Aikuinen 25.–26.3.2011 Kuopio, www.terveruoka.fi,
www.terveaikuinen.fi
Elintarvikepäivä 3.5.2011 Helsinki, www.etl.fi/etp
Helsinki Chemicals Forum 19.–20.5.2011,
[email protected]
Ulkomailla
Næringsmiddeldagene 2011 26.–28.1.2011 Bergen,
htt://www.teknologiskmatforum.no
ISM 30.1.–2.2.2011, www.ism-cologne.com
NEF-dagene 2011 8–11.2.2011 Lillestrøm, www.messe.no/nef
BioFach 16.–19.2.2011 Nürnberg, www.biofach.de
Upakovka/Upak Italia 25.–28.2.2011 Moskova,
www.upakovka-upakitalia.de
World Food Moscow & Ingredients Russia 15.–18.3.2011,
www.worldfood-moscow.com
INTERNORGA 18.–23.3.2011 Hampuri, www.internorga.com
World Food Uzbekistan & Ingredients Uzbekistan 29.–31.3.2011,
www.food-exhibitions.com
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
53
haarukassa
Aitojamakuja.fi on uudistunut
Uudistuneella Aitojamakuja.fi -sivustolla käyttäjä valitsee heti etusivulla joko
kuluttaja- tai ammattikeittiöosion. Valinnan jälkeen avautuu varsinainen yritysten hakupalvelu. Hakupalvelun lisäksi molemmille sivustoille on koottu
teemaan liittyvää lisätietoa ja linkkejä. Haku tapahtuu tuoteryhmittäin. Yhtenä kriteerinä voivat olla yrityksen tarjoamat palvelut. Tämä mahdollistaa sen,
että voidaan hakea esim. myllytuotteita tekeviä yrityksiä, joilla on oma myymälä tai myyntipiste. Haut voidaan rajata edelleen vain luomutuotteisiin, ja
yrityksiä voidaan hakea koko Suomesta tai yhden tai useamman maakunnan
alueelta. Hakupalvelussa on mukana yli 1100 yritystä.
Luomumakuja maidosta
Juustoportin lanseeraamaan luomutuoteperheeseen kuuluvat kermajuusto,
kermaviili ja kirnuvoi. Kermajuusto (420 g) on maultaan mieto ja hyvin höyläytyvä, ja se sopii myös ruuanlaittoon. Rasvaa herkussa on 33 %. Juustoportin
luomu kermaviili (200 g) on pehmeärakenteinen luomuraaka-aineista valmistettu kermaviili. Se soveltuu parhaimmillaan mm. salaatinkastikkeiden tai
dippikastikkeiden valmistukseen. Luomu kirnuvoi (200 g) valmistetaan perinteisellä menetelmällä: kerma ensin hapatetaan ja sitten kirnutaan vanhan
ajan tapaan. Kirnuvoi ja kermaviili soveltuvat molemmat hyvin myös leivontaan ja ruuanlaittoon.
Elintarviketietoa ja -kemiaa
Kirsti Parkkisen ja Kaija Rautavirran uutuuskirja Utelias kokki – elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajille on kattava tietopaketti elintarvikkeiden
koostumuksesta ja ominaisuuksista. Kirjassa kuvataan havainnollisesti
ruoanvalmistuksen luonnontieteellisiä ilmiöitä. Teos sopii oppimateriaaliksi
korkeakouluihin ja yliopintoihin sekä soveltuu tieto- ja käsikirjaksi ruoka-alan
ammattilaisille ja kotikokeille. Kirjan on kustantanut RestaMark.
Silakkarullia joulupöytään
Apetit tuo suomalaisten joulupöytään tänä vuonna entistä paremman valikoiman silakkaherkkuja. Perinteisten silakkarullien rinnalle on tuotu helposti
uunissa kypsennettävät Tomaatti- ja Sinappisilakat. Silakat ovat saaneet kyytipojaksi uusia makuja. Apetit Tomaattisilakat (4x1,4kg/ltk) on maustettu perinteitä kunnioittaen etikalla, tillillä, sokerilla ja sipulilla ja tomaatilla. Lisää
sävyä makuun tuo mm. cayennepippuri ja neilikka. Apetitin Sinappisilakat
(4x1,4 kg/ltk) saavat voimansa sinapin ja kerman lisäksi yrteistä (meirami,
rosmariini, timjami, fenkoli, salvia ja kynteli). Molempien uutuustuotteiden
silakka on pyydetty Hanöbuktenista, joka on kalastusalueena vapautunut
dioksiinimerkin käytöstä. Silakkarullat on valmiiksi kääritty nahkapuoli sisäänpäin, ja ne on pakattu kätevään aluvuokaan, jonka voi nostaa suoraan
uuniin ja uunista tarjolle.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Hanna Pere, p. 010 402 4443
54
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Jouluisia
kartonkiastioita
Huhtamäki on lanseerannut uuden
Talvimarja-sarjan, joka sopii talvisiin
tapahtumiin glögitarjoilusta jouluateriaan. Sarjaan kuuluu kolme erikokoista lautasta sekä kaksi erikokoista korvallista kahvikuppia. Kaikki astiat on valmistettu kartongista.
Lisätietoja:
Marianne Husu, Product Manager,
[email protected]
Turvallisuus ja
kilpailukyky kaupan
alalla
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisema Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky -kirja
on ensimmäinen Suomessa julkaistu teos, jossa aihetta tarkastellaan
laajasti. Raija Järvisen ja Jarmo Heinosen toimittama kirja sisältää paljon uutta tietoa turvallisuuden ylläpidosta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Turvallisuutta selvitetään
pääosin omistajien ja johdon, kauppiaiden ja henkilökunnan, kaupan
alan asiantuntijoiden sekä kuluttajien näkökulmasta.
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kauttuan tehdas
PL 120
27501 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
IK-Kotelo
Inkeroisten tehdas
Valtatie 12
46900 INKEROINEN
Puh. 010 430 500
email: [email protected]
www.ar-carton.com
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Satukuja 1 D
02230 ESPOO
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
email: [email protected]
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
email: [email protected]
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
email: [email protected]
www.amihelp.fi
AMITEC OY
Kaivolantie 8
23800 LAITILA
Puh. 040 300 2200
Fax. (02) 856 132
www.amitec.fi
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
email: [email protected]
www.bemis-europe.com
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
email: [email protected]
www.ammeraalbeltech.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
email: [email protected]
www.auraprint.fi
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
email: [email protected]
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Malmarintie 20
01380 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
email: [email protected]
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
email: [email protected]
www.busch.fi
Kirjolantie 7
21200 RAISIO
Puh. (02) 435 8720
Fax (02) 435 8721
GSM +358 40 581 8683
email: [email protected]
Juvan teollisuuskatu 11
02920 ESPOO
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
email: [email protected]
www.celego.fi
CHRISTIAN BERNER OY
PL 12 (Rajavoudinkuja 1a)
01741 VANTAA
Puh. (09) 276 6830
Fax (09) 890 920
email: [email protected]
www.christianberner.com
PL 21
02401 KIRKKONUMMI
Puh. 010 402 2300
Fax 010 402 2344
email: [email protected]
www.avena.fi
www.mildola.fi
BANG & BONSOMER OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.com
Sokeritehtaantie 20
02460 KANTVIK
Puh. 010 431 030
Fax 010 431 4422
www.danisco.com/sweeteners
PL 11 (Kaurakatu 48 B)
20101 TURKU
Puh. 020 7474200
Fax 020 7474202
email: [email protected]
www.diversey.com
DOSETEC ExACT OY
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
email: [email protected]
www.dosetec.fi
DRINK CONSULT FINLAND OY
GIVAUDAN SUISSE SA
sivuliike Suomessa
Kauppakartanonkatu 7 A 44
00930 HELSINKI
Puh. (09) 3434 860
Fax (09) 3434 8650
www.givaudan.com
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 Naantali
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
HAARLA ENGINEERING
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1302
Fax (03) 3399 1350
email: [email protected]
www.haarla.fi
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
email: [email protected]
www.provitek.fi
ETELÄ-SUOMEN LAADUKAS
Ahomäentie 27
30100 FORSSA
Puh. 044 252 5749
Fax (03) 436 1011
emai: [email protected]
www.laadukas.fi
HUHTAMÄKI CONSUMER
GOODS FINLAND OY
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
Fax (09) 677 183
email: [email protected]
www.faerchplast.com
FARMOS OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 010 4307 110
Fax 010 4307 720
www.farmos.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. (017) 288 1270
Fax (017) 288 1269
email: [email protected]
www.foodfiles.com
FOODWEST OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
email: [email protected]
www.cortex.fi
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 TAMPERE
Puh. (03) 3399 1309
Fax (03) 3399 1350
email: [email protected]
www.haarla.fi
OY M. HALOILA AB
email: [email protected]
www.condite.fi
CORTEx OY
HAARLA OY
Juvantie 66
51900 JUVA
Puh. (015) 452 911
Fax (015) 453 964
email: [email protected]
www.drinkconsult.com
www.suurkeittio.fi
www.hoyrynkehitin.fi
OY FOODFILES LTD
MAUSTETALO CONDITE OY
AVENA NORDIC GRAIN OY
DANISCO SWEETENERS OY
Diversey
BERNER OY
OY CELEGO AB
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Vehnämyllynkatu 6
33560 Tampere
Puh. 010 3974400
Fax 03 2540 745
email: [email protected]
www.crtoy.com
BERNER OY
CCL LABEL OY
AMMERAAL BELTECH OY
CRT OY CLEANROOM TECH
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
email: [email protected]
www.foodwest.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
email: [email protected]
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
Polarpakintie
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 010 686 7000
Fax 010 686 7552
www.huhtamaki.fi
HUNAJAINEN SAM OY
Porslahdentie 23 H
00980 HELSINKI
Puh. (09) 877 0330
Fax (09) 8770 3311
email: [email protected]
www.hunajainensam.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
email: [email protected]
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
Malminkatu 24 C
00100 HELSINKI
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
email: [email protected]
www.imcd.fi
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax (05) 2184 290
email: [email protected]
www.jauhetekniikka.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
55
Hankintaopas
A&R CARTON OY
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy
lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected],
Mannerheimintie 40 A 30, 00100 Helsinki.
JONIKO OY
Kehänreuna 2
02430 MASALA
Puh. (09) 295 9260
Fax (09) 295 92626
email: [email protected]
www.joniko.com
LABNET OY
Hermannin rantatie 12 B
00580 HELSINKI
Puh. (09) 476 44300
Fax (09) 476 44310
email: [email protected]
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
email: [email protected]
www.laihianmallas.fi
LAITOSJALKINE OY
SCANEGG SUOMI OY
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
email: [email protected]
www.multivac.com
NORDIC ID OY
Myllyojankatu 2 A
24100 SALO
Puh. (02) 727 7700
Fax (02)7277720
email:[email protected]
www.nordicid.com
NORFOODS OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
email: [email protected]
www.laja.com
Paciuksenkatu 19
00270 HELSINKI
Puh. (09) 4159 2255
Fax (09) 4159 2256
email: [email protected]
www.norfoods.fi
LARSCON OY
ORAT OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
email: [email protected]
www.larscon.fi
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
email: [email protected]
www.orat.fi
LAWSON SOFTWARE
FINLAND OY
Valimotie 13 A
00380 HELSINKI
Puh. 020 1420 000
www.lawson.com
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 710
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
ORION DIAGNOSTICA OY
PL 83
02101 ESPOO
Puh. 010 426 2709
Fax 010 426 2794
email: [email protected]
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
email: [email protected]
www.packcompany.fi
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
email: [email protected]
www.lihel.fi
Hankintaopas
LISACON OY
Kivitie 145
72400 PIELAVESI
Puh. (017) 861 244
email: [email protected]
www.lisacon.fi
MP-MAUSTEPALVELU OY
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
email: [email protected]
www.pa-hu.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
email: [email protected]
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
email: [email protected]
www.ppt-filter.com
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
email: [email protected]
www.satafood.net
MEDIQ SUOMI OY
PL 8
02101 ESPOO
Puh. 010 429 99
Fax 010 429 2080
email: [email protected]
[email protected]
www.mediq.fi
56
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
[email protected]
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23 B 58
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
email: [email protected]
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
OSAKEYHTIÖ SIx
PL 227 (Tulppatie 20)
00811 HELSINKI
Puh. 020 792 4330
Fax (09) 755 5545
email: [email protected]
SOFTWARE POINT OY
Valkjärventie 1
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
email: [email protected]
www.softwarepoint.com
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
TPLUS OY
Mäkelänkatu 54 A
00510 HELSINKI
Puh. (09) 7599 720
Fax (09) 7599 7210
www.tplus.fi
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
email: [email protected]
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 Espoo
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
email: [email protected]
www.uvisable.com
VALIO OY
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
email: [email protected]
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
SOLOTOP OY
Laippatie 14 A
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 660
Fax. (09) 5491 6570
email: [email protected]
www.solotop.fi
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
email: [email protected]
www.cobrasys.fi
VERSO OY
Kansakoulukatu 5 B 14
00100 Helsinki
Puh. 040-549 7114
email: [email protected]
www.versofinland.fi
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
email: [email protected]
www.vesantti.fi
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh (09) 7258 8700
040 508 4803
email: [email protected]
www.vuokrakontti.fi
TALLBERG ROBOMA OY
Rälssitie 7 C, 01510 Vantaa
Sivukonttori: Puoshaka 3, 18100
Heinola
Puh. 020 7421 800, 050 555 6466
Fax (03) 714 1302
email: [email protected]
www.tallbergroboma.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
OY TEO-PAL AB
Luoteisrinne 4
02270 ESPOO
Puh. (09) 819 0560
Fax (09) 8190 5642
email: [email protected]
www.teopal.fi
SEALED AIR OY
PACK COMPANY OY
PA-HU OY
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 431
Fax (02) 2144 333
email: [email protected]
www.scanegg.fi
PL 6 (Vesimyllynkatu 4)
33331 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
Fax (03) 254 7811
www.tarratuote.fi
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 Helsinki
Puh. (09) 319 36543
Fax (09) 319 36554
email: [email protected]
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
47901 VUOHIJÄRVI
Puh. (015) 7700 700
email: [email protected]
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
ja kaupallistamiseen.
R.kehitykseen
ÖSTERLUND
KY KB
PLViikki
99 (Laippatie
Food Centre19
on B)
valittu toteuttamaan kansallista
00811
HELSINKI
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Puh.
(09)
586
8170
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Fax (09) 736 452
www.viikkifoodcentre.fi
email:
[email protected]
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
–
–
–
–
punnitus- ja annostelujärjestelmät
säiliövaa’at
lattiavaa’at
pöytävaa’at
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
Orat Oy
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
–
–
–
–
–
vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
huolto ja ylläpitopalvelut
vaaka-anturit
annostelujärjestelmät
ohjelmistot
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Lawson Software Finland Oy
– valmistavan teollisuuden-, elintarvike- ja
tukkukaupan ERP tietojärjestelmäratkaisut ja asiantuntijapalvelut
Suomessa ja globaalisti
Amitec Oy
Orat Oy
Elintarviketeollisuuden ratkaisut:
– kokonaisvaltaiset projektitoteutukset
– suunnittelu, valmistus ja asennus
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Software Point Oy
– WiLabLIMS ja LabVantage Sapphire LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– paineilmakompressorit ja
jälkikäsittelylaitteet
Christian Berner Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneita
merkkauslaitteita
pumppuja
prosessilaitteita
tyhjiötekniikka
tekniset muovit
tärinän vaimennus
monipäävaa´at
prosessien mittauslaitteet
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
–
–
–
–
–
–
–
–
pumput, säiliöt, sekoittajat
pakkauskoneet; nesteet, jauhot
merkkaus- ja etikettikoneet
prosssilaitteet, kuivurit
annostelijat; nesteet, jauhot
pastörointi- ja suodatuslaitteet
höyrynkehittimet
pullotus- ja korkituskoneet
– hygienia- ja puhdastilat
– puhdastilatuotteet
Farmos Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
–
–
–
–
–
–
annostelujärjestelmät
automaatioprojektointi
konenäköjärjestelmät
tuotannon modernisoinnit
tuottavuusanalyysit sekä konsultointi
valvomo-ohjelmistot ja -laitteet
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
– mikrobiologiset elatusaineet ja
reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet
Orion Diagnostica Oy
– Hygicult-testit mikrobiologisen
puhtauden seurantaan ja Orion clean
card pro-testi valkuaisaineperäisen
lian toteamiseen
Oy Teo-Pal Ab
–
–
–
–
–
–
–
–
–
kosteusanalysaattorit
laboratoriovaa’at
lämpö- ja viljelykaapit
pH/johtokyky/lämpömittarit ja
-elektrodit
sentrifugit
ultraäänipesulaitteet
ravistelijat ja sekoittajat
polarimetrit ja refraktometrit
vesi- ja kuivahauteet
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
Tankki Oy
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
LIIMALAITTEET
TT-Tärylaite Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt kuljetukset
Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa,
vienti ja tuonti
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Tallberg Roboma Oy Ab
– ITW DYNATEC kuuma- ja
kylmäliimalaitteet
– edullinen ITW CHALLENGERmonimerkki varaosa- ja huoltopalvelu
– kuumaliimauslaitteet
– kuumasulatelaitteet
– kylmäliimauslaitteet
– laminointikoneet
– liimauskoneet ja –laitteet
– robottijärjestelmät
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Algol Chemicals Oy
Haarla Engineering
– pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin
elintarviketeollisuuden tarpeisiin
– pesukemikaalien annostelulaitteet
– prosessien hygieniakartoitukset
– kuutiointi-, suikalointi- ja
siivutuskoneet
– prosessiastiat ja kutterit
– optiset lajittelijat
– spiraali- ja linjapakastimet
– nostatuspiraalit
– savustusuunit
– pakkauskoneet
– paistolinjat
– pesukoneet ja -linjat
– tärykuljettimet
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Drink Consult Finland Oy
CRT Oy Cleanroom Tech
Diversey
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
– mikrobiologiset elatusaineet
– elintarvikkeiden testikitit
–lämpötilamittauksetelintarvikkeista
–ph-jajohtokykymittaukset
–petrimaljatjavalmiitmaljat
Vesantti Oy
Cortex Oy
Suomen Cobra Systems Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
SoloTop Oy
– tyhjiöpumput
Kotimainen langattomien tuotteiden
valmistaja
– langattomat anturit ja järjestelmät
omavalvontaan
– käsitietokoneet inventointiin yms:
– RFID-lukijat
– viivakoodilukijat
– 2D-lukijat
Mediq Suomi Oy
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Busch Vakuumteknik Oy
Nordic ID Oy
Multivac Oy
vanne/vyötekoneet
staattisen sähkön poisto
rainanpuhdistuslaitteita
pumppuja ja jarruja
koronakäsittelylaitteita
–
–
–
–
–
–
–
–
–
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
SoloTop Oy
Labnet Oy
–
–
–
–
–
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Suomen Vuokrakontti Oy
– kylmä- ja pakastekontit
LABORATORIO-TUOTTEET
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– BIOTOOL-elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– KSG autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
Bang & Bonsomer Oy
– elintarvikelisäaineita
– elintarvikeraaka-aineita
Hankintaopas
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
Joniko Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
aromit ja luontaiset elintarvikevärit
luontaiset elintarvikevärit
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
väkiviina- ja viinietikat
Brenntag Nordic Oy
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
värit ja värjäävät elintarvikkeet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Givaudan Suisse SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Haarla Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
antioksidantit
aromit, värit ja vanilliini
leivonnan apuaineet
luontaiset kasviuutteet
luontaistuotteet
makeutusaineet
sidonta- ja emulgointiaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Tplus Oy
– tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset
– Potex-perunakuitu
– emulgointi-, sakeuttamis- ja
hyytelöimisaineet
– heraproteiinit
– rasva-, kerma- ja jogurttijauheet
– tärkkelyssiirapit
– aromit ja mausteseokset
– suklaa teollliseen käyttöön
– lesitiinit
– hunajaa elintarviketeollisuudelle
– Wiberg-mausteseokset
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
maunvahventeet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Pa-Hu Oy
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
PAKKAAMINEN
Sealed Air Oy
– Cryovac -kutistepussit
– Cryovac -pakkauskalvot
– Cryovac -vakuumipakkauslaitteet
– offsetpainettuja
kartonkikotelopakkauksia
– alumiinivuokia ja kartonkivuokia
– kotelopakkauskoneita; Expresso,
Ceka Hermetet, Ceka Can, Kliklok,
Senzani ja Restelli
– tarrat, tuote-etiketit
– RFID-tarrat
– sleeverit. wrap-around-etiketit
BEMIS VALKEAKOSKI OY
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
CCL LABEL OY
–
–
–
–
monikerrosetiketit
promootioetiketit
kutiste-etiketit (sleeverit)
pakkauskoneet
Hankintaopas
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden maku- ja
rakenneaineet
– lasipullot ja –purkit
– korkit ja kutistekapsyylit
– pakkauskoneet
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Norfoods Oy
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
Huhtamäki Consumer Goods
hydrolysaatit
Finland Oy
– pintakiillokkeet
– monipuolinen valikoima pakkauksia
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 elintarviketeollisuudelle
I www.kehittyvaelintarvike.fi
58
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Scanegg Oy
– munajalosteet, kuorimunat
Senson Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
mallasuutteet
viljauutteet
maltaat
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit
laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet mm.
proteiinit ja lipidit
hiiva-autolysaatit ja -uutteet
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
muut lisä- ja apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
ravintokuidut
– Flowpack-, rasiansuljenta-, vakuumi-,
syvävetopakkauskoneet
– vakuumipussit ja pakkauskalvot
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Osakeyhtiö SIx
–
–
–
–
–
–
–
Avena Nordic Grain Oy
suolaiset ja makeat maustamisseokset
aromit
marinadit
valmisruokaseokset
rakenne- ja sidontaseokset
funktionaaliset komponentit
puolivalmisteita jäätelöihin,
leivonnaisiin ja makeisiin
– kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt
Maustetalo Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Danisco Sweeteners Oy
Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle
– fruktoosi
– ksylitoli
– laktitoli
– Litesse-polydekstroosi (ravintokuitu)
Drink Consult Finland Oy
Leipurin Oy
MP-Maustepalvelu Oy
SoloTop Oy
– vaakatarrat
– tuotetarrat
– lavatarrat ym.
Auraprint Oy
Hunajayhtymä Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
Vesantti Oy
A&R Carton Oy
Hunajainen SAM Oy
Multivac Oy
Haarla Oy
– erikoisjauhot, siemenet, rouheet,
litisteet, hiutaleet sekä seokset
– etikat ja etikkahappo
– kuidut, ravinteet ja vitamiinit
– maito- ja heraproteiinit
– perunahiutaleet ja –rakeet
– sopimustuotanto
– öljyt, rasvat ja margariinit
Laihian Mallas Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Valio Oy
Teollisuusmyynti
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi ja voiöljy
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy -----AmiHelp Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
Etelä-Suomen Laadukas
– omavalvonta- ja laatujärjestelmät
– hygieniakoulutus ja osaamistestaus
– laatupäällikköpalvelut
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
LIHEL Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
n e T S - S I V U T
Foodwest Oy
Elintarvikekehityksen edelläkävijä
– tuotekehitys
– markkinatutkimus
– laadunhallinta
– tekniset palvelut
Larscon Oy
– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvonta,
tiedonkeruupäätteet
PTJ tutustui Pauligin
paahtimoon
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Prosessitekninen jaosto vieraili Pauligin uudessa kahvipaahtimossa 11. marraskuuta.
Paahtimo ja sen yhteydessä sijaitseva uusi
pääkonttori valmistuivat Helsingin Vuosaareen syksyllä 2009.
Vierailun emäntänä toimi uuden tehtaan
rakennusprojektia johtanut tuotantojohtaja
Minna Forsström. Hän esitteli yrityksen yleisesityksen lisäksi lukuisia tehtaan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyneitä teknisiä ratkaisuja. Kunnioitusta herätti tieto, että uusi
paahtimo on mittakaavassaan maailman neljänneksi suurin.
SEFO-konsultointi
Vaativa hanke sai
teräsrakennepalkinnon
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Lisacon Oy
– liiketoimintasuunnitelmat
– markkinatutkimukset
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
– HACCP-koulutukset
Verso Oy
– T&K ideasta markkinoille
– brändin rakennus, pakkaussuunnittelu,
viestintä ja kuluttajatutkimukset
Viikki Food Centre
– tuotekehitys
– elintarviketuotannon ja laadun
kehittäminen
– markkinoinnin suunnittelu ja brändin
rakennus
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
ViikkiPölynpoistotekniikka
Food Centre on valittu toteuttamaan
kansallista
PPT
Oy
klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
– Elintarvikekehityksen
pölynpoistolaitteita
Kysy
lisää
lupaavista
OSKE-hankkeistamme!
– keskussiivousjärjestelmiä
www.viikkifoodcentre.fi
Lähes 120 miljoonaa euroa maksanut projekti onnistui Forsströmin mukaan erinomaisesti, sillä aikataulu ja budjetti pitivät rakennuskustannusten yleisestä noususta huolimatta.
Toki yllätyksiäkin rakennuskustannusten ja
-aikataulun osalta ilmeni. Ne pystyttiin kuitenkin kompensoimaan mm. laskemalla tiettyjen tarveaineiden, kuten alapohjan erityksessä käytetyn styroksin tarve uudelleen
sekä laatimalla 3D-mallien oheen aikaperustaiset mallit. Niillä taattiin mm. betonielementtien saapuminen ajoissa työmaalle. Tuotantoa ohjaavan automaatiojärjestelmän integroitavuudessa Forström olisi toivonut parempaa tulosta, mutta kovan työn jälkeen
kaikki koneet on saatu keskustelemaan keskusjärjestelmän ja toistensa kanssa.
Bränditalo Pauligin rakennusprojektissa
kiinnitettiin erityishuomiota korkean teknologia ohella arkkitehtonisiin ratkaisuihin, ja sisustussuunnittelussa kunnioitettiin brändiä.
Jopa työntekijöiden uudet haalarit suunniteltiin ja teetettiin brändin mukaisesti. Lopputulos onnistui erinomaisesti, sillä paahtimo sai
vuoden 2009 teräsrakennepalkinnon.
Kapasiteetti yli 100 miljoonaa
pakettia vuodessa
Maailman suurinta kokoluokkaa edustavat
paahtokoneet toimitti saksalaisyritys. Yhden
koneen paahtokapasiteetti on 5000 kg tunnissa. Kahvipapuja paahdetaan 500 kilon
erissä, jotta kahvista saadaan mahdollisimman tasaista ja huippulaatuista. Itse paahtoprosessi on hyvin lyhyt, vain muutamia minuutteja.
Paahdon jälkeen papujen pitää antaa ”hengittää”, jotta niihin muodostunut hiilidioksidi
haihtuu pois. Tämä on kahvinvalmistuksen
hitain vaihe, joka kestää kahvilaadusta riippuen 2–8 tuntia. Ellei hiilidioksidia haihdutettaisi pois, kahvipaketit pullistuisivat rikki pakkaamisen jälkeen. Joissakin kahvipaketeissa
ongelma on ratkaistu lisäämällä ns. hengitysventtiilit pakkauksiin, mutta vain murto-osa
Pauligin tuotannosta pakataan venttiilipakkauksiin.
Uuden paahtimon kapasiteetti on reilut 40
miljoonaa kiloa eli yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Tuotantolaitos palvelee sekä
Suomen että vientimaiden markkinoita. Miltei
70 % kaikesta Suomessa nautitusta kahvista
tulee Pauligin paahtimolta.
Juhani Sibakov
PTJ:n johtoryhmä
EHJ tiedottaa!
EHJ järjestää yritysvierailun Oy Gustav Paulig Ab: lle sekä toiminnansuunnittelu-/
vuosikokouksen 15.2.2011 klo 16.30–18.30.
Onko sinulla ideoita, toiveita tai kehittämisehdotuksia EHJ:n toiminnan suhteen? Haluaisitko
osallistua toiminnan suunnitteluun ja samalla verkostoitua oman alan ihmisten kanssa?
Tervetuloa tutustumaan kahvin valmistuksen nykypäivään ja historiaan sekä samalla ideoimaan
EHJ:n tulevaa ohjelmaa. Mukaan mahtuvat 20 ensimmäistä! Ilmoittauduthan 11.2.2011
mennessä: [email protected].
Kahvien ja pienen purtavan lomassa pidämme myös EHJ:n sääntömääräisen vuosikokouksen.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
59
n eTS SIVUT
Prosessiteknisellä jaostolla teemailtapäivä
Patentti- ja rekisterihallituksessa
Prosessitekninen jaosto vieraili
lokakuussa Patentti- ja rekisterihallituksessa Helsingissä.
Tutkijainsinööri Kaarina Aarnisalo aloitti esittelyn kertoen, että
PRH:n tavoitteena on edistää ja
kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa
Suomessa ja kansainvälisesti.
PRH on ns. nettobudjetoitu virasto eli sen keräämillä maksuilla
katetaan lähes kaikki toimintamenot.
PRH on kansainvälisestikin
merkittävä toimija. Se toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan
patenttiviraston (EPO) kanssa ja
on yksi viidestätoista kansainvälisiä PCT-hakemuksia käsittelevästä virastosta. PCT-hakemus
tarkoittaa hakemusta, jolla voidaan samanaikaisesti aloittaa
patentin hakeminen 142 eri
maasta.
PRH:n patentti- ja innovaatiolinja on jaettu neljään eri toimistoon: kone, rakennus, sähkö ja
kemia. Elintarvikesektorin patenttiasiat kuuluvat pääosin kemian toimistoon. Elintarvikkeisiin on PRH:ssa erikoistunut kolme tutkijainsinööriä. Heidän lisäkseen PRH:n neuvontainsinööri palvelee yleisluontoisissa patenttiasioissa, ja häneltä voi tilata maksullisia tekniikkaan ja patentointiin liittyviä tutkimuspalveluita.
Suomalaiset ahkeria
patentinhakijoita
Aarnisalo korosti, että Suomi on
asukaslukuun nähden hyvin korkealla patenttihakemustilastoissa. Kansallisia patenttihakemuksia tehtiin asukaslukuun suhteutettuna Suomessa seitsemänneksi eniten koko maailmasta (vuonna 2008), ja PCT-hakemusten osalta Suomi oli toiseksi
aktiivisin heti Sveitsin jälkeen
(vuonna 2009).
Bio- ja elintarviketekniikan patenttien merkitys näkyy jo pitkällä Suomen historiassa. Esimer-
60
kiksi patentti numero kolme vuodelta 1843 kuvasi hiivaan liittyvän puristusmenetelmän ”Pressjäst”, jolla hiivan säilyvyyttä saatiin merkittävästi pidennettyä.
Aktiivisen patenttitoiminnan lisäksi suomalaista innovatiivisuutta ja luovuutta edistää vuonna 1994 aloitettu vuosittainen INNOSUOMI-kilpailu. INNOSUOMIpalkinnon on elintarvikkeisiin liittyen saanut mm. Raisio yhtymä
vuonna 1996 (Benecol® -kasvistanoli ja -margariini). Tämän lisäksi mm. Yosa-tiimi on saanut
kunniamaininnan vuonna 1997
(Yosa®, jogurtinkaltainen välipala kauraleseestä ja hedelmistä).
Prosessiteknisen jaoston teemailtapäivässä Patentti- ja rekisterihallituksessa olivat mukana (vasemmalta oikealle) Ritva Karonen (PRH),
Kaarina Aarnisalo (PRH), Marja Tamminen (PRH), Emma Laivisto
(Viikki Food Centre), Matti Hämäläinen (Primarep Oy), Laura Harju
(Viikki Food Centre), Markku Hurme (Aalto-yliopisto), Otto Kaukonen
(Helsingin yliopisto) ja Timo Moisio (VTT).
Patentti suojaa yhden
keksinnön
KUVa: JUHanI SIBaKOV
Vanhempi tutkijainsinööri Ritva
Karonen tutustutti kuulijat teollisoikeuksiin ja niihin liittyviin erilaisiin suojamuotoihin. Esityksessä
korostui, että patentti on periaatteeltaan kielto-oikeus eli patentin
avulla pystytään estämään kilpailijoita valmistamasta tai patentoimasta tiettyä tuotetta tai menetelmää. Patentti siis antaa oikeuden
kieltää patentoidun keksinnön
hyödyntämisen, mutta ei automaattisesti anna patentinhaltijalle lupaa valmistaa tuotetta.
Esimerkiksi voimassa olevaan
patenttiin perustuvaa uutta patenttia ei saa hyödyntää, ennen
kuin alkuperäisen keksinnön patentti on rauennut tai asiasta on
sovittu alkuperäisen patentin haltijan kanssa. Yhdellä patentilla
voidaan suojata vain yksi keksintö. Sama patentti voi suojata kuitenkin esimerkiksi tuotteen ja sen
valmistusmenetelmän, jos ne perustuvat samaan keksintöön.
Vaihtoehtoina patentoinnille
voidaan käyttää julkaisemista,
jolloin myöskään kilpailija ei voi
patentoida keksintöä. Tosin tällöin keksintö on kaikkien käytettävissä. Patentin sijaan keksintö
voidaan myös suojata hyödyllisyysmallilla, mutta se ei sovellu
menetelmäkeksintöjen suojaksi,
eikä hyödyllisyysmallisuojaa ole
kaikissa maissa.
Epävarmin tapa keksinnön
suojaukseen on salassapito.
Tämä soveltuu esim. sellaisiin
menetelmiin, jotka eivät käy ilmi
lopputuotteesta. Varjopuolena
menetelmän salauksessa on,
että kilpailijat voivat vielä patentoida keksinnön, ellei sitä ole
julkaistu missään.
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Patentit auttavat
kilpailijoiden seuraamista
Karonen esitteli myös, miten hyviä tietolähteitä patentit ovat.
Noin 80–90 % patenttien sisältämästä tiedosta on sellaista tietoa, jota ei löydy mistään muualta. Tämä on merkittävä asia, joka
pitäisi esim. tieteellisiä julkaisuja
selattaessa ottaa huomioon.
Patentit on luokiteltu hyvin
tarkkaan eri lohkoihin, luokkiin ja
alaluokkiin (esim. lohko A – Ihmisen perushyödykkeet, kuten elintarvikkeet). Luokitusten avulla
voidaan hakea saman aihepiirin
patentteja ilman, että tiedetään
mitään patentin otsikosta tai
kohdemaan kielestä. Kun patentti tulee julkiseksi, myös kaikki
sen hakuaikana laaditut doku-
mentit ovat yleisesti saatavilla.
Täten patentit ovat oiva apu kilpailijoiden seurantaan ja uusimman teknologian seuraamiseen.
Patenttihakemus julkiseksi
18 kuukaudessa
Vanhempi tutkijainsinööri Marja
Tamminen esitteli patentin tien
hakemuksesta varsinaiseksi patentiksi. Ennen patentin hakemista on tärkeää varmistaa, ettei julkaise keksintöään missään. On myös hyvä tutkia patenttitietokantoja sekä ottaa yhteyttä patenttiasiantuntijaan
riittävän ajoissa. Jotta keksintö
olisi patentoitavissa, sen on oltava uusi, keksinnöllinen (ei ilmeinen alan asiantuntijalle) ja
teollisesti käyttökelpoinen. Patenttiasiamies auttaa laatimaan
hakemuksen riittävän laajaksi ja
seikkaperäiseksi.
Patenttihakemuksen tärkein
osa ovat patenttivaatimukset,
joissa täsmällisesti ilmaistaan,
mihin yksinoikeus halutaan. Patenttivaatimus koostuu johdannosta ja tunnusmerkkiosasta,
jotka erotetaan toisistaan esim.
sanoilla ”tunnettu siitä, että”.
Johdannossa esitetään keksinnön ennestään tunnetut piirteet
n KannaTTaJaJÄSen
ja tunnusmerkkiosassa keksinnön uudet piirteet eli ne erityispiirteet, joiden perusteella keksintö poikkeaa tunnetuista ratkaisuista.
Patenttivaatimukseen voidaan
liittää myös muita siihen perustuvia vaatimuksia. On tärkeää pitää mielessä, että hakemukseen
ei voi lisätä mitään hakemispäivän jälkeen, mutta sisältöä voidaan poistaa. Jos hakemista aiotaan jatkaa ulkomailla, ensihakemus kannattaa laatia tätä silmällä pitäen.
Patenttihakemus tulee julkiseksi, kun 18 kuukautta on kulunut hakemuksen tekemisestä.
Suomessa myönnetty patentti
suojaa keksinnön vain Suomessa. Jos haluaa patenttisuojan ulkomailla, sitä on haettava erikseen 12 kuukauden kuluessa
suomalaisen hakemuksen tekemisestä. Hakemusprosessi aloitetaan yleensä kotimaasta, jolloin säästetään hakemusprosessin alkuvaiheen kuluja. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi hakemusprosessi saatetaan aloittaa
suoraan kansainvälisellä PCTpatenttihakemuksella.
Suomessa tutkijainsinööri selvittää patentoitavuuden yleensä
6–8 kuukauden sisällä. Mikäli
tutkijan lausunto on negatiivinen, hakija voi vastineessaan perustella keksinnöllisyyttä, rajata
vaatimuksia tai tehdä pieniä korjauksia. Hakemukseen ei kuitenkaan saa lisätä mitään, mikä ei
ilmene perusasiakirjasta. Hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin 2,7 vuotta.
Patentin myöntämisen jälkeen
ulkopuoliset voivat tehdä väitteen patenttia vastaan 9 kuukauden aikana. Väite käsitellään
PRH:ssa. Mahdolliset valitukset
päätöksistä käsittelee PRH:n toiminnasta riippumaton valituslautakunta.
Condite Oy –
TETSiläiset pääsivät tutustumaan
syysretkellään muun muassa
Condite Oy:n varastotiloihin, johon tulee raaka-aineita ympäri
maailmaa.
varsinaissuomalaisen
elintarviketeollisuuden
maailmankansalainen
Naantalilainen Condite Oy on Turun Elintarviketutkijain Seuran
uusi kannattajajäsen. Condite
kiinnostui seuran kannattajajäsenyydestä, kun TETS houkutteli
uusia yrityksiä mukaan toimintaan.
Condite Oy tuo maahan leipomo- ja elintarviketeollisuuden
raaka-aineita. Naantalilainen
perheyritys toimii tukkuna ja logistiikkakeskuksena, jonka suurimpia asiakkaita ovat leipomoja einesteollisuus sekä maustesekoituksia tekevät yritykset.
Suurelle yleisölle Condite on
kuitenkin melko tuntematon yritys. Monikaan ei tiedä syövänsä
heidän tuotteitaan jopa päivittäin, vaikka niitä löytyy hyvin monesta elintarvikkeesta.
Maahantuontia ilman
välikäsiä
Kansainvälisyys on maahantuontiyrityksessä keskeinen asia. Lista tuotteiden alkuperämaista on
pitkä ja kattaa kaikki maanosat.
Pääasiassa tuotteet ovat sellaisia, joita ei näillä leveysasteilla
KUVa: SaaRa lUndén
kasva, vaan niitä kasvatetaan
lämpimämmissä olosuhteissa.
Alkuperämaiden joukossa onkin
eksoottisia maita kuten Guatemala, Chile ja Indonesia. Toki
tuotteita tuodaan niinkin läheltä
kuin Ruotsista ja onpa alkuperämaiden listalla myös Suomi.
Listattuja maitakin enemmän
on raaka-aineita, joita näistä
maista tuodaan. Tuotenimikkeitä
on satoja. Esimerkiksi pullien rusinat ja lihakeiton pippurit tulevat koteihin Naantalin kautta.
Mausteiden ja hedelmien lisäksi
Conditen valikoimaan kuuluvat
muun muassa pähkinät, mantelit
ja erilaiset siemenet.
Kaikki tuotteet tulevat Conditelle suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Bertil Borg korostaa
henkilökohtaisten suhteiden
merkitystä. Tuotteiden laatu taataan luottamuksellisilla ja henkilökohtaisilla kontakteilla suoraan tuottajiin.
ETS:n kannattajajäsenet
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Farmos Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Foodfiles Oy Ltd
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen yhdistys ry
Ky R. Österlund Kb
Maustaja Oy
Norfoods Oy
Ordior Oy
Osakeyhtiö Six
Polttimo Yhtiöt Oy
Raisio Oyj
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
Saara Lundén
TETSin johtoryhmä
TeTSiläiset vierailivat Conditella
Turun Elintarviketutkijain Seuran jäsenet pääsivät
tutustumaan uuden kannattajajäsenen tiloihin ja
toimintaan syksyn retkellä. Lähes kolmekymmenhenkinen joukko jäseniä kuunteli kiinnostuneina,
kun Condite Oy:n hallituksen puheenjohtaja Bertil Borg kertoi yrityksen historiasta ja siitä, mitä
yrityksessä tänä päivänä tapahtuu.
Laatupäällikkö Simo Timonen kertoi laatuasioista ja tuotekehityksestä, sillä TETSin puheenjohtaja Oskar Laaksonen oli ennen vierailua ker-
tonut retkeläisten olevan erityisen kiinnostunut
kuulemaan juuri näistä aiheista.
Esittely pidettiin promootio- ja koeleipomotiloissa, joiden lisäksi vierailijat pääsivät tutustumaan myös varastotiloihin. Varastotiloissa riitti
nähtävää ja vierailijoilla kyseltävää koko kierroksen ajan.
Vierailun jälkeen uudet ja vanhat TETSiläiset
tutustuivat ja vaihtoivat kuulumisia Ravintola
Trapissa.
Juhani Sibakov
PTJ:n johtoryhmä
juhani.sibakov(at)vtt.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
61
n JÄSeneSITTely
Kaisa Raninen tutkii ihmisen
ravitsemustilaa hengitysilmasta
Nuorempi tutkija Kaisa Raninen
tutkii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella ihmisen ravitsemustilan mittaamista hengitysilmasta. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voisi mitata aineenvaihdunnasta kertovia,
haihtuvia yhdisteitä.
– Tutkimus on haihtuvien yhdisteiden metabolomiikkaa ravitsemuksen näkökulmasta. Tutkimus on vasta alussa, ja ajatuksena on väitellä vuonna 2014, Kaisa
Raninen kertoo.
Tutkimus antaa lisätietoa ihmisen aineenvaihdunnasta ja yksilöiden välisistä eroista sekä eväitä ymmärtää paremmin eroja ihmisten aineenvaihdunnassa ja
suunnitella ravitsemusta yksilöllisemmin.
– Tämä antaa mahdollisuuksia
myös elintarviketeollisuudelle kehittää ja markkinoida tuotteita
personoidummin tai testata tuotteiden terveysvaikutuksia. Hengitystestit ovat käyttäjäystävällisiä
veri- tai virtsanäytteisiin perustuviin testeihin verrattuna, ja mielestäni niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, Kaisa Raninen arvioi
ja tarkentaa.
– Ihmiset voisivat esimerkiksi
seurata terveydentilaansa niiden
avulla ja havaita muutoksia aineenvaihdunnassa ennen varsinaisia sairauksia. Tai ne voivat
motivoida terveellisiin elämäntapoihin, jos muutos on helposti
mitattavissa. Hengitysdiagnostiikkaa tehdään jo jonkin verran
sairauksiin liittyen, mutta mielenkiintoista olisi mitata ihan perusaineenvaihduntaa, esimerkiksi milloin ”rasva palaa” tai elimistö on palautunut rasituksesta.
Elintarvikekeksinnöistä Kaisa
arvostaa muun muassa vanhaa
oivallusta hapattaa ruokia, sillä
sen avulla tehdään monia hyvänmakuisia ja terveellisiä elintarvikkeita.
– Tykkään esimerkiksi ruisleivästä ja hapanmaitotuotteista.
Yleensäkin olen kiinnostunut
tuotekehityksestä, joka parantaa
elintarvikkeiden terveellisyyttä.
Mutta aina ei tarvitse keksiä uutta, vaan on mielenkiintoista saada lisätietoa myös perinteisten
elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Haluaisin tavalla tai toisella työskennellä ravitsemukseen liittyvien asioiden parissa.
IPSJ:llä jäseniä
ympäri maata
Kaisa Raninen liittyi Elintarviketieteiden seuran jäseneksi Itä- ja
Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ)
opiskelijoille järjestämässä tiedotustilaisuudessa pari vuotta
sitten. Hän halusi lisätietoa alasta ja tutustua muihin samojen
asioiden kanssa työskenteleviin.
Nyt hän on IPSJ:n johtoryhmän
sihteeri.
Ravitsemuksellisesti suuntautunut IPSJ kattaa nimestään huolimatta koko maan. Jaostossa on
jäseniä Suomen kaikista lääneistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yli puolet jäsenistä on ItäSuomesta. Johtoryhmä on pääasiassa Kuopiosta, joten toiminta on painottunut sinne.
– IPSJ:llä on 89 jäsentä, joista
13 on opiskelijajäseniä. Kolmannes jäsenistä työskentelee yliopistolla tai ammattikorkeakoulussa ja noin joka kahdeksas
elintarviketeollisuudessa. Jäsenten tutkintonimikkeitä ovat restonomi, FM, FT, THM, ETM, FL,
MMM, PhD, TtM, M.Sc, ELL, TtL,
KtaO, agronomi ja AMK-insinööri,
Kaisa Raninen kertoo.
Kaisa Raninen on kotoisin Savonlinnasta ja valmistunut filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta pääaineena ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka.
Tällä hetkellä hän asuu Siilinjärvellä. Kuvassa hän istuttaa tulppaaneja kotipihalleen.
KUVa: eeRO RanInen
IPSJ:n jäsenet ovat toivoneet,
että tapahtumia järjestettäisiin
enemmän eri paikkakunnilla, jolloin laajempi joukko ihmisiä pääsisi osallistumaan niihin.
– On toivottu tiettyihin tutkimusaiheisiin liittyviä seminaareja, tutustumiskäyntejä elintarvikealan yrityksiin ja ruokaan liittyviä vapaamuotoisempia tapahtumia, kuten kokkausta ja pruuveja. Tällaisia olemmekin järjestäneet. Omasta mielestäni parhaita
ovat tapahtumat, joissa pääsee
keskustelemaan samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Aina
kannattaa varata aikaa keskustelulle, Kaisa Raninen vakuuttaa.
Hän toivoo, että yhteydenpito
emoseuran ja jaostojen kesken
olisi aktiivisempaa, esimerkiksi
erilaisia ideoita voisi heitellä
puolin ja toisin.
eTMJ vieraili Pauligilla
Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto (ETMJ) vieraili Pauligin
uudessa kahvipaahtimossa syyskuussa. Vierailua luotsasi tiedotuspäällikkö Leena Miettinen.
Uuden hulppean rakennuksen
julkisivu säväytti, varsinkin kun
kuuli sen tarkoituksellisesti ruostuvan ja patinoituvan ajan kuluessa. Väljyyttä riitti! Tutustuessamme Pauligin tuotteisiin, kuten tex mex -ruokiin ja mausteisiin, kuuntelimme lyhyen historiikin kaukaisista Pauligin ajoista
nykyhetkeen. Hauskasta lasisei-
62
näisestä kokoustilasta näki pitkälle, jopa suoraan ulos, vaikka
tila sijaitsi keskellä rakennusta.
Itse kahvin paahtaminen ei
näyttänyt kovin ihmeelliseltä, sillä kaikki oli automatisoitua ja pölyttömien rosteripintojen sävyttämää – tehokkuus ja siisteys välittyivät heti. Toisessa huoneessa
tuotteita pakattiin eri puolille
maailmaa. Aivan viimeisen tilan
työntekijät hämmästyttivät: ihmisistä ei ollut tietoakaan, vaan
vihivaunut ja robotit kuljettivat
tavaroita vauhdikkaasti paikasta
Kehittyvä Elintarvike 6/2010 I www.kehittyvaelintarvike.fi
toiseen. Joku vierailijoista muistelikin haikeana aikaa, jolloin kesäduuni oli ollut pölyistä ja raskasta pakkaamossa, mutta ei
enää nykyään.
Kahvipuut ja sohvat odotustilassa toivat leppeän tunnelman,
kun siirryimme baristojen koulutustilan kautta museoon. Vuosien
varrella muuttuneet maustepurkit, kahvipakettien kääreet ja jäätelötuuttien pakkaukset oli kerätty näyttäväksi kokonaisuudeksi
alakertaan. Nykykieleen juurtunut sana pakaste oli aikoinaan
voittanut nimikilpailun syväjäädytetyille tuotteille ja levinnyt Pauligin kautta muualle Suomeen.
Maustepöydän ympärille kerääntyi nopeasti haistelijoita, siksi mielenkiintoisilta purnukat ja
niiden sisällöt näyttivät. Pauligin
oma museo oli kaikin puolin viihdyttävä ja mielenkiintoinen. Seinällä pyöriviä vanhoja mainoksia
ja TV-pätkiä olisi jäänyt ihailemaan pitemmäksikin aikaa.
Jarmo Heinonen
ETMJ:n johtoryhmä
n e T S - P a l S T a | Riikka Mononen ja anna Kojo
TETSin vuosikokous
2.2.2011
Biofermellä
Kemian Päivät maaliskuussa,
elintarvikepäivä toukokuussa
Kehittyvä Elintarvike -lehden ja
Elintarviketieteiden Seuran
syyskauden päätöstapahtuma
oli Eläinlääkäripäivät 1.–3.12.
Helsingissä. Seuralla ja lehdellä
oli yhteinen messuosasto näillä
päivillä.
Kevään tapahtumakausi alkaa
maaliskuussa, jolloin järjestetään Kemian Päivät ja ChemBio
Finland 11 -näyttely 22.–24.3.
Helsingin Messukeskuksessa.
Vuosi 2011 on kansainvälinen kemian vuosi, mikä on vahvasti
esillä myös Kemian Päivien ohjelmassa. Elintarvikeanalytiikan
jaosto järjestää Kemian Päivien
elintarvikesymposiumin, ja seura ja lehti ovat esillä Kemian Seuran osastolla.
Vuoden suurin elintarvikealan
koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, järjestetään Helsingin
Messukeskuksessa 3.5. ETS on
mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa.
Jaostojen toimintaa
ATJ järjesti yritysvierailun Fazerin
makeistehtaalle 2.11. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari järjestetään 3.2. Tieteiden
talolla Helsingissä. Seminaarin
teemana on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja
tuotekehityksessä. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.
PTJ vieraili Patentti- ja rekisterihallituksessa 14.10. ja Pauligilla 11.11. ETMJ vieraili Pauligilla
syyskuussa, ja tetsiläiset tekivät
syysretken Naantaliin, jossa he
tutustuivat Condite Oy:hyn.
TETSin vuosikokous pidetään
2.2. Biofermellä Kaarinassa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta.
Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran
kotisivulla www.ets.fi.
Syyskokouksessa jaettiin
kaksi stipendiä
ETS:n syyskokous järjestettiin
Elintarviketeollisuusliiton tiloissa 9.11. Kokouksessa käsiteltiin
seuran sääntömääräiset syyskokousasiat, seuran sääntöuudistus ja jaettiin kaksi stipendiä ansioituneille opinnäytetyön tekijöille:
ELK Anna Pöntinen, Helsingin
yliopisto. Työn aihe: Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja
motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa, 600 euroa.
Insinööri (AMK) Eija Toppinen,
Metropolia ammattikorkeakoulu.
Työn aihe: Kaurapohjaisen öljy
vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten, 400 euroa
ELK Anna Pöntinen esitteli
opinnäytetyönsä syyskokouksen
päätteeksi.
Seuran sihteeritaloudenhoitaja vaihtui
ETM Riikka Mononen on lopettanut seuran sihteeri-taloudenhoitajana. Hän on aloittanut tutkijana tutkimustoimisto Kuulaassa
(Kuulas Research Agency).
Seuran uudeksi sihteeri-taloudenhoitajaksi on valittu filosofian ylioppilas Anna Kojo. Anna
aloitti työt marraskuussa. Hänet
tavoittaa sähköpostiosoitteesta
[email protected]. Anna viimeistelee markkinoinnin opintojaan
Laurea ammattikorkeakoulussa
ja opiskelee suomen kieltä ja
viestintää Helsingin yliopistossa.
Turun Elintarviketutkijain
seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 2.2.2011
Kaarinassa Bioferme Oy:n
tiloissa.
Tarkemmasta ajankohdasta
ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta 2011.
ATJ:n vuosiseminaari
3.2.2011
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston vuosiseminaari
pidetään
3.2.2011 Helsingissä
Tieteiden talolla,
Kirkkokatu 6
Hyvää joulua toivottaen
Riikka Mononen ja Anna Kojo
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja
tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Vuosiseminaarin aiheena
on Aistinvarainen arviointi
laadunvarmistuksessa ja
tuotekehityksessä
ETS:n kotisivuilta
www.ets.fi jaostojen
kohdalta löytyy tarkempi
ohjelma ja ilmoittautumisohjeet.
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
Elintarviketieteiden Seuran
toimihenkilöt
Fil. yo Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
Elintarviketieteiden Seura ry
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070
f. (09) 547 4700
[email protected]
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston johtoryhmä
ETM Paula Koivisto
puheenjohtaja
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FT, Dos. Susanna Eerola
puheenjohtaja
ROAL Oy
PL 57, Tykkimäentie 15
05201 RAJAMÄKI
p. (09) 2904 2106
[email protected]
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
[email protected]
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
Tiina Partanen
puheenjohtaja,
Gustav Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
[email protected]
Tekn. Matti Hämäläinen
puheenjohtaja
Primarep Oy
Keskitie 20
00750 HELSINKI
p. 050 560 3783
[email protected]
Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FT, ETL Jarmo Heinonen
puheenjohtaja
Laurea – Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
[email protected]
FM Oskar Laaksonen
puheenjohtaja
Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 3336816, 040 7441067
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
63
n E T S - P A L S T A | Riikka Mononen ja Anna Kojo
TETSin vuosikokous
2.2.2011
Biofermellä
Kemian Päivät maaliskuussa,
Elintarvikepäivä toukokuussa
Kehittyvä Elintarvike -lehden ja
Elintarviketieteiden Seuran
syyskauden päätöstapahtuma
oli Eläinlääkäripäivät 1.–3.12.
Helsingissä. Seuralla ja lehdellä
oli yhteinen messuosasto näillä
päivillä.
Kevään tapahtumakausi alkaa
maaliskuussa, jolloin järjestetään Kemian Päivät ja ChemBio
Finland 11 -näyttely 22.–24.3.
Helsingin Messukeskuksessa.
Vuosi 2011 on kansainvälinen kemian vuosi, mikä on vahvasti
esillä myös Kemian Päivien ohjelmassa. Elintarvikeanalytiikan
jaosto järjestää Kemian Päivien
elintarvikesymposiumin, ja seura ja lehti ovat esillä Kemian Seuran osastolla.
Vuoden suurin elintarvikealan
koulutustapahtuma, Elintarvikepäivä, järjestetään Helsingin
Messukeskuksessa 3.5. ETS on
mukana Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelussa.
Jaostojen toimintaa
ATJ järjesti yritysvierailun Fazerin
makeistehtaalle 2.11. Jo perinteeksi muodostunut ATJ:n seminaari järjestetään 3.2. Tieteiden
talolla Helsingissä. Seminaarin
teemana on Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa ja
tuotekehityksessä. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.
PTJ vieraili Patentti- ja rekisterihallituksessa 14.10. ja Pauligilla 11.11. ETMJ vieraili Pauligilla
syyskuussa, ja tetsiläiset tekivät
syysretken Naantaliin, jossa he
tutustuivat Condite Oy:hyn.
TETSin vuosikokous pidetään
2.2. Biofermellä Kaarinassa. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta.
Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse ja seuran
kotisivulla www.ets.fi.
Syyskokouksessa jaettiin
kaksi stipendiä
ETS:n syyskokous järjestettiin
Elintarviketeollisuusliiton tiloissa 9.11. Kokouksessa käsiteltiin
seuran sääntömääräiset syyskokousasiat, seuran sääntöuudistus ja jaettiin kaksi stipendiä ansioituneille opinnäytetyön tekijöille:
ELK Anna Pöntinen, Helsingin
yliopisto. Työn aihe: Listeria monocytogeneksen flagella ja kemotaksisgeenien flhA, cheR ja
motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa, 600 euroa.
Insinööri (AMK) Eija Toppinen,
Metropolia ammattikorkeakoulu.
Työn aihe: Kaurapohjaisen öljy
vedessä -emulsion valmistusprosessin optimointi mikrokapselointia varten, 400 euroa
ELK Anna Pöntinen esitteli
opinnäytetyönsä syyskokouksen
päätteeksi.
Seuran sihteeritaloudenhoitaja vaihtui
ETM Riikka Mononen on lopettanut seuran sihteeri-taloudenhoitajana. Hän on aloittanut tutkijana tutkimustoimisto Kuulaassa
(Kuulas Research Agency).
Seuran uudeksi sihteeri-taloudenhoitajaksi on valittu filosofian ylioppilas Anna Kojo. Anna
aloitti työt marraskuussa. Hänet
tavoittaa sähköpostiosoitteesta
[email protected]. Anna viimeistelee markkinoinnin opintojaan
Laurea ammattikorkeakoulussa
ja opiskelee suomen kieltä ja
viestintää Helsingin yliopistossa.
Turun Elintarviketutkijain
seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 2.2.2011
Kaarinassa Bioferme Oy:n
tiloissa.
Tarkemmasta ajankohdasta
ilmoitetaan jäsenille alkuvuodesta 2011.
ATJ:n vuosiseminaari
3.2.2011
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston vuosiseminaari
pidetään
3.2.2011 Helsingissä
Tieteiden talolla,
Kirkkokatu 6
Hyvää joulua toivottaen
Riikka Mononen ja Anna Kojo
Muutoksia yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected], sillä jaostot laittavat tietoja
tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Vuosiseminaarin aiheena
on Aistinvarainen arviointi
laadunvarmistuksessa ja
tuotekehityksessä
ETS:n kotisivuilta
www.ets.fi jaostojen
kohdalta löytyy tarkempi
ohjelma ja ilmoittautumisohjeet.
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
MMM Heikki Manner
puheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
Elintarviketieteiden Seuran
toimihenkilöt
Fil. yo Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
Elintarviketieteiden Seura ry
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070
f. (09) 547 4700
[email protected]
Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston johtoryhmä
ETM Paula Koivisto
puheenjohtaja
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
Elintarvikeanalytiikan
jaoston johtoryhmä
Itä- ja Pohjois-Suomen
jaoston johtoryhmä
FT, Dos. Susanna Eerola
puheenjohtaja
ROAL Oy
PL 57, Tykkimäentie 15
05201 RAJAMÄKI
p. (09) 2904 2106
[email protected]
FM Jani Koponen
puheenjohtaja
Ympäristöterveyden osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
PL 95, 70701 KUOPIO
p. 0206 106 350
[email protected]
Elintarvikehygienian
jaoston johtoryhmä
Prosessiteknisen jaoston
johtoryhmä
Tiina Partanen
puheenjohtaja,
Gustav Paulig Oy
Satamakaari 20
00981 HELSINKI
p. 040 560 7562
[email protected]
Tekn. Matti Hämäläinen
puheenjohtaja
Primarep Oy
Keskitie 20
00750 HELSINKI
p. 050 560 3783
[email protected]
Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmä
Turun Elintarviketutkijain
seuran hallitus
FT, ETL Jarmo Heinonen
puheenjohtaja
Laurea – Ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9
02650 ESPOO
p. 040 536 1437
[email protected]
FM Oskar Laaksonen
puheenjohtaja
Biokemian ja elintarvikekemian laitos
Vatselankatu 2
20014 TURUN YLIOPISTO
p. (02) 3336816, 040 7441067
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2010
63
a:
ost
t
s
osa ö
ssu ällikk
e
us mjektipä
t.fi
o
j
r
ssu
o
a
e
r
t
p
00 enm
dä la,
Pyy i Itvo 7 701 2 mpere
Ram . 020 la@ta
puh i.itvo
ram
Elintarviketeollisuuden ammattimessut
Tampereen Messu-ja Urheilukeskuksessa
26.–28.10.2011
Pöytä on katettu
kontakteilla, myynnillä, verkostoitumisella,
uusilla asiakkailla sekä alan tuoreimmilla
tuotteilla ja palveluilla.
Ole mukana!
Merkitse
kalenteriisi!
Elintarviketeollisuus 2011 -messut kerää taas lokakuussa 2011 yhteen kehittyvän elintarvikealan
tärkeimmät toimijat. Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa vilja-, liha-,
meijeri- ja juomateollisuuden uutuudet, laitteet, prosessit sekä raaka-aineet.
Lisätietoja www.elintarviketeollisuus.fi