1. No category

Opiskelijalehti • Nro. 6
SIVU 6
Onnellisuuden
sietämätön vaikeus
Tätä on
SIVU 4
Tiina löysi rauhan
kuoleman varjossa
SIVU 8
SIVU 3
opiskelijoiden onni
SIVU 5
Älä tyydy liian vähään
Testi:
Mistä onnesi löytyy?
PAGE 9
How to be happy
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
pÄÄkirjoitus
Kuva: Markku Parkkonen
2
Tervetuloa pelaamaan elämäsi onnenpyörää. Pisteytä sektorit sen
mukaan, paljonko tapahtuma lisää tai vähentää onnellisuuttasi!
työt
loppuvat
Paljon
onnea
vaan!
päädyt
sairaalaan
joudut
kolariin
suhde
kariutuu
Laste pisteesi.
Oletko yhä
plussalla?
?
tentti
läpi
€
♥
♥
rakkaus
kukoistaa
saat töitä
O
nnea opiskelupaikan johdosta! Onnea
synttärisankarille! Onnea
ylioppilaalle! Onnea, onnea, onnea! Onnittelemme
ihmisiä jokaisessa elämän
myönteisessä käänteessä,
mutta miksi ja mitä oikein
toivotamme, kun toivotamme onnea? Toivomalla, että
myönteinen elämänmuutos toisi onnea, ikään kuin
myönnämme, ettei se välttämättä tuo.
O
nnen etsiminen ja tavoittelu ei ole helppo
laji. Moni onnenonkija päätyy entistä onnettomammaksi etsiessään onnea asioista, jotka osoittautuvat
kestämättömiksi. Onnellisuuden logiikka ei näytä noudattavan normaaleja
sääntöjä. Miksi joku elämässään onnistunut kokee
itsensä kuitenkin onnettomaksi? Miksi joku epäonnistunut tai elämän kolhima taas kokee itsensä
onnelliseksi? Mikä lopulta
tekee ihmisen onnelliseksi?
Voiko onni kestää, jos kaikki elämässä järkkyy?
T
Aloita tästä!
Kuvat: Dimailer, Kriss Szkurlatowski, Paul Barker | SXC.hu
VIP on kristillinen lehti opiskelijoille ja
nuorille aikuisille. Sitä jaetaan kampuksilla, tapahtumissa ja opiskelija-asuntoihin
maamme suurimmilla opiskelijapaikkakunnilla. Lehteä julkaistaan kerran vuodessa syyslukukauden alkaessa. Lehti on
ilmestynyt vuodesta 2007 alkaen.
VIP-lehti / OPKO
Hämeentie 155 A 9, 00560 Helsinki
(09) 612 9940 | [email protected]
opko.fi/vip | facebook.com/viplehti
ISSN 2242-8801
Paino: Lehtikanta, Kouvola
VIP nro. 6 (2012)
Päätoimittaja: Soili Haverinen,
[email protected], 050 549 6116
Toimitussihteeri ja taitto: Sari Nuutinen,
Ilkka Kontturi
Toimitusneuvosto: Soili Haverinen, Mika
Falk, Anne Hopeavuori, Sari Nuutinen, Pekka
Ryhänen.
Avustajat tässä numerossa: Päivi Hihnala,
Ester Kaariniemi, Suvi Kauppinen, Rosanna
Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu,
Markus Talikka
Kannen kuva: Viorel Sima, Dreamstime.com
Ilmoitusten myynti ja vastaanotto:
[email protected] | (09) 612 99443
Julkaisijat ja kustantajat:
Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja
Koululaislähetys (OPKO), www.opko.fi
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
www.sekl.fi | www.kolmekohtaamista.com
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
(SLEY), www.sley.fi | www.sley.fi/eo
Lehden nimi VIP tulee sanoista Very Important Person, erittäin tärkeä henkilö. Nimi viittaa maailmanhistorian tärkeimpään Henkilöön, jolle myös sinä olet erittäin tärkeä.
ässä VIP-lehdessä tarkastelemme onnea ja
onnellisuutta eri näkökulmista. Onnellisuutta tutkineet professorit kertovat
näkemyksistään. Leukemian sairastanut Tiina Mikkonen kertoo, minkä näkökulman sairastuminen avasi
hänelle onnellisuuteen. Haluamme näin antaa oman
panoksemme onnenetsintääsi toivoen, että löydät
elämääsi onnen, joka kestää
jopa kuoleman edessä ja sen
yli. Onneksi olkoon!
Soili Haverinen
päätoimittaja
[email protected]
Anna palautetta lehdestä:
opko.fi/vip
facebook.com/viplehti
3
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
onnesta sanottua
kampuskysely
© Gnurf | Dreamstime.com
On vain kaksi tapaa elää elämää.
Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä.
Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.
- Albert Einstein
© Miguel Saavedra | SXC
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi
avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä sulkeutunutta ovea
niin pitkään ja niin pettyneinä, että
emme näe niitä ovia, jotka avautuivat
meille.
- Alexander Graham Bell
Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen
arvostamisesta, mitä meillä jo on.
- Koenig
Mietin mitä minulla ei ole ja tunnen itseni onnettomaksi. Muut
näkevät mitä minulla on, ja pitävät minua onnellisena.
- Joseph Roux
Ei se ole rikas, jolla on paljon, vaan se, joka antaa paljon.
- Erich Fromm
Onni on...
Linnut voivat laulaa silloinkin, kun oksa katkeaa, koska ne tietävät,
että niillä on siivet.
- Tuntematon
Noora Kiviniemi, 20,
Vantaa
Kätilöopiskelija
1. Onnellisuus on minulle itseni ja lähimmäisteni hyvinvointia ja terveyttä.
2. Ystävien ja perheen seura sekä
selkeät tulevaisuuden suunnitelmat.
Jani Närvänen, 22,
Pori
Sähkötekniikan opiskelija
1. Vaikea määritellä. Silloin
kun itsellä on itselllä hyvä
olla ja on iloinen.
2. Perhe ja kaverit.
Rayan Bourgi, 19,
Helsinki
Hiusalan opiskelija
1. Minulle onnellisuus merkitsee tasapainoista elämää ja
selvää rytmiä arjessa.
2. Minut tekee onnelliseksi ystävät, perhe, musiikki sekä arjen pienet ilot.
Nora Massinen, 22, Oulu
Germaanisen filologian
opiskelija
1. Onnellisuuden määritelmään
kuuluu tasapaino. Samoin se,
että löytää oman juttunsa. Ei
siis asiat, joita yleisesti pidetään hyvinä, kuten
yliopistossa opiskelu tai urheiluharrastus.
2. Onnelliseksi tekee itsevarmuus, ja se, ettei ota
mitään liian vakavasti. Jos antaa pahojen asioiden vaivata itseään liikaa, tulee vihaiseksi. Ajattelen, ettei ole absoluuttisesti hyvää ja pahaa. En
haluaisi sanoa mitään kliseistä, mutta tietenkin
myös menestys ja ihmissuhteet tekevät onnelliseksi. Myös se, että ylittää omat tavoitteensa.
Joni Kantonen, 30, Pori
Tietotekniikan opiskelija
1. Vaikea kysymys... Juustokakku. (Syö sitä parhaillaan.)
2. Ei tarvitse huolehtia mistään. Pienet iloiset asiat.
Sami Petäjäjärvi, 22,
Oulu
Sähkötekniikan opiskelija
1. Onnellisuus on sitä, että on
tyytyväinen siihen mitä on, eikä
mieti vain sitä, mitä ei ole.
isten eli su2. Onnelliseksi tekee läheisten ihm
äolo. Saan
läsn
en
reid
kulaisten, perheen ja kave
sta. Toinna
liiku
tä
myös suunnatonta tyydytys
maalliavat
nost
kiin
ua
nen juttu on vauhti. Min
Alkaa
rät.
ipyö
ttor
moo
set laitteet kuten autot ja
a.
kova
aan
naurattaa, kun pääsee ajam
Iitu Kouvo, 21, Lahti
eläinlääketieteen opiskelija
1. Ei ole onneton tai stressaantunut. Elämä ei ole
tylsää, vaan on mielekästä
tekemistä.
2. Perhe, ystävät, oma koira ja harrastukset.
Suvi-Marja Simpanen,
19, Lahti
Ympäristöekologian opiskelija
1. Ei ole paha olla eikä tarvitse
miettiä, että tuntisi olonsa onnellisek si. Ei ole masennusta
tai pahaa oloa koko ajan, vaan on tiedostamattaan onnellinen.
2. Perhe, ystävät, hyvä ruoka, hyvät sarjakuvat
ja rauhassa olo.
Haastattelut ja kuvat: Suvi Kauppinen, Rosanna
Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu
Ihmiset yrittävät usein elää elämäänsä takaperin, he hankkivat rahaa ja tavaroita, jotta pystyisivät tekemään sitä mitä haluavat, tullakseen onnellisiksi. Elämähän kulkee juuri päinvastoin. Ihmisen
täytyy ensin olla sitä, mitä on, sitten tehdä mitä hänen kuuluu tehdä, saadakseen sen mitä hän haluaa.
- Margaret Young
Kun tulet umpikujaan, muutu – muuttuneena pääset läpi.
- I Ching
Tutkittu juttu
Tieteellisissä onnellisuustutkimuksissa toistuu havainto, että uskonnollisen sitoutumisen ja hyvinvoinnin välillä on positiivinen
suhde. Ihmiset, joiden mukaan Jumala on erittäin tärkeä heidän
elämässään, ovat keskimääräisesti tyytyväisempiä - sen jälkeen kun
on otettu huomioon tulotaso, ikä ja muut yksilölliset tekijät.
• Gallupin, National Opinion Research Centerin ja Pew Organizationin kyselytutkimuksista tehdyn yhteenvedon mukaan
hengellisesti sitoutuneet ihmiset ilmoittavat kaksi kertaa todennäköisemmin olevansa “erittäin onnellisia” kuin uskonnollisesti
vähiten sitoutuneet.
• Analyysi yli 200 sosiaalisesta tutkimuksesta esittää, että “korkea
uskonnollisuuden aste ennakoi pienempää riskiä sairastua masennukseen tai joutua huumeongelmiin, vähemmän itsemurhayrityksiä sekä suurempaa tyytyväisyyttä seksielämään ja yleistä
kokemusta hyvinvoinnista”.
• Koonti 498 tutkimuksesta, jotka oli julkaistu vertaisarvioiduissa
julkaisuissa, osoitti, että uskonnollisesti sitoutuneilla on keskimäärin parempi itsetunto ja hyvinvointi sekä vähemmän masennusta, kohonnutta verenpainetta ja rikollisuutta.
• Vuonna 2006 tehty yhteenveto 850 aihetta käsittelevästä tutkimuksesta tuli seuraavaan johtopäätökseen: enemmistö hyvin
suoritetuista tutkimuksista osoittaa, että suurempaan uskonnolliseen aktiivisuuteen liittyy
yhteys psykologisen hyvinvoinnin indikaattoreihin
(tyytyväisyys elämään, onnellisuus, positiiviset tunteet ja korkeampi moraali)
sekä vähemmän masennusta, itsetuhoisia ajatuksia tai
käytöstä ja huumeiden ja
alkoholin väärinkäyttöä.
(Wikipedia: Religion and happiness)
© Christian Ferrari | SXC
Kysyimme opiskelijoilta eri puolilla Suomea:
1) Mitä onnellisuus mielestäsi on? 2) Mikä tekee sinut onnelliseksi?
4
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
© Paul Lampard | Dreamstime.com
© Pahham | Dreamstime.com
Se on kuin ilmassa leijuva höyhen. Mitä kiivaammin
sitä tavoittelee hyppysiinsä, sitä varmemmin se
lennähtää yhä kauemmas ulottuvilta.Tältä usein
vaikuttaa nykyihmisen onnellisuuden metsästys.
Miten onnen sitten voisi tavoittaa – vai löytyykö se
parhaiten, kun lakkaa etsimästä? Tunnistammeko
edes etsintämme kohdetta, kun se tulee vastaan?
Onnellisuuden
sietamaton vaikeus
-O
nnellisuus voi olla välitön tunnetila, mutta se voi tarkoittaa myös pitkäaikaisempaa arviota siitä, mitä elämä on
antanut. Onnellinen ihminen on tyytyväinen siihen, mitä hänellä tällä hetkellä on, ei
haikaile mennyttä eikä tulevaa, määrittelee
Tampereen yliopiston psykologian laitoksen
johtaja, ”onnellisuusprofessorina” tunnettu
Markku Ojanen.
Helsingin yliopiston filosofian professori
Timo Airaksinen nostaa esille kaksi antiikin perinteestä nousevaa erilaista näkemystä
onnellisuudesta.
- Sokraattis-aristoteelinen perinne sanoo,
että hyveellinen ihminen on onnellinen.
Tätä on nykyihmisen vaikea ymmärtää.
Voihan rikollispäällikkökin olla onnellinen
ja menestyksekäs elämässään.
- Stoalais-epikurolainen linja taas korostaa mielenrauhaa, joka tarkoittaa sitä, että
tuska on poissa. Tämä on mielestäni paras
teoria onnellisuudesta. Onnellisuuden tavoittelu on oikeastaan kärsimyksen välttämistä, Airaksinen tiivistää.
Perustyytyväisyyttä
ja onnen huumaa
Useita onnellisuustutkimuksia suorittanut
Ojanen pitää yllättävänä, kuinka korkeita
arvioita suomalaiset antavat onnellisuudestaan.
- Joidenkin tutkimusten mukaan yli 80 %
ihmisistä pitää itseään onnellisina. Tämä ei
kuitenkaan välttämättä tarkoita suurta on-
nentunnetta, vaan että on enemmän hyvää
kuin pahaa, Ojanen pohtii.
Airaksisen mielestä tietynasteinen onnellisuus on ihmisen normaalitila ja ehto sille,
että ihminen jaksaa ylipäänsä tehdä jotain.
- On vaikea toimia, jos on kovin onneton, ahdistunut ja masentunut. Pitäisikin
puhua erikseen standardionnellisuudesta ja
erikoisonnellisuudesta.
Airaksinen toteaa, että nämä erityiset onnentunteet ovat nopeasti haihtuvaa sorttia.
- On tiettyjä isoja asioita, joiden ajatellaan tekevän onnellisiksi loppuelämäksi,
kuten rakastuminen, lottovoitto tai maisteriksi valmistuminen. Tällainen onni kestää
noin kaksi viikkoa.
Ahne ei ehdi
nauttia elämästä
Voisiko raha tehdä myös pysyvästi onnelliseksi? Ojanen toteaa, että tutkimusten
mukaan hyvinvointivaltioissa ihmiset ovat
keskimäärin onnellisempia kuin köyhissä
maissa. Materialistiset asenteet sen sijaan
alentavat onnellisuutta.
- Jos todella juoksee rahan perässä ja yrittää sitä hamuta, siihen kuluu niin paljon aikaa, että jää monta mukavaa asiaa tekemättä.
Samoilla linjoilla on Airaksinen.
- Kun työskentelin Amerikassa, siellä kaikilla oli hienot talot ja veneet, mutta kukaan
ei käyttänyt niitä. Kaikki tekevät hirveästi
duunia saadakseen rahaa, mutta eivät voi
nauttia siitä, kun pitää tehdä niin hirveästi duunia.
Ojanen muistuttaa, ettei toisaalta köyhyys tee ketään onnelliseksi. Raha voi lisätä
onnellisuutta, jos se tuo mukanaan muita
tärkeitä asioita, kuten arvostusta ja elämän
mielekkyyttä.
Huippukokemuksia
vai arjen harmoniaa?
© Bradcollett | Dreamstime.com
”Rakastumisen
tai lottovoiton
tuoma onni kestää
noin kaksi viikkoa.”
Timo Airaksinen
Professorit ovat yhtä mieltä siitä, ettei onnellisuus ole geeneissä, eikä voida myöskään
nimetä ikävaihetta, jossa ihmiset olisivat
onnellisimpia. Suurempi vaikutus on kulttuurilla, olosuhteilla ja ihmisen omalla toiminnalla. Myös koulutustason merkitystä
onnellisuudelle he pitävät vähäisenä.
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
5
NÄKÖKULMA
Kuva: Linus Stråhlman
Älä tyydy
liian vähään
T
Mistä suomalaisen onni sitten koostuu?
Airaksinen muistelee taannoista Yhtyneiden
Kuvalehtien onnellisuustutkimusta:
- Suomalainen on onnellinen, kun hän on
omakotitalossaan kiikkustuolissa ja katselee
ikkunan läpi lumista metsämaisemaa. Taustalla ovat iloisesti hälisevät lapset, pullan ja
vastamankeloitujen lakanoiden tuoksu. En
ole ikinä toipunut tästä onnellisuuskuvasta,
se järkytti minua syvästi.
- Kuvasit juuri minun onnellisuuteni,
Ojanen naurahtaa.
Vaikka Airaksinen korostaakin mielenrauhan merkitystä onnellisuudelle, hän ymmärtää jossain määrin toista nykyajan trendiä onnellisuuden tavoittelussa: riski- ja
elämyshakuisuutta.
- Jos elämä on ollut kiikkustuolissa istumista ja metsän katsomista, on aika karmea
ajatus, kun vanhainkodissa huomataan, että
hukkaan meni koko roska ja toista ei tule.
Ojanen huomauttaa, että ylenmääräinen
kokemusten tavoittelu voi johtaa addiktoitumiseen, jolloin mikään ei riitä tekemään
onnelliseksi, kun aina pitää saada lisää.
- Toistuvat kivat jutut ja mukavat harrastukset ovat parhaita. Itse olen alkanut myös
korostaa sitä, että ollaan ystävällisiä ja autetaan muita ihmisiä. Siitä tulee itsekin hyvälle tuulelle. Myönteinen asenne ja sen viljeleminen on perusasia.
Onni kasvaa
jakamalla
Löytyisikö siis kestävä onni altruismista –
epäitsekkyydestä? Tähän professorit suhtautuvat myönteisesti.
- On tutkimusnäyttöä siitä, että ihminen,
joka ottaa muut huomioon, on onnellisempi. Hän levittää hyvää mieltä ja onnellisuutta ympärilleen, ja se tulee takaisin. Niin
metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Markku Ojanen toteaa.
- Ihmisen tulee pyrkiä elämään oikein ja
tekemään oikeita tekoja, niin onnellisuus tulee sivutuotteena. Aito egoismi on onneton
tila, sillä se vaatii taistelua, teeskentelyä ja
hämäämistä. Paras strategia on yrittää onnellistuttaa muita – järkevissä rajoissa, Timo
Airaksinen muotoilee.
Airaksisen mielestä ihminen voi joissakin
tapauksissa olla onnellinen myös kärsimyksen keskellä.
- Sairaalan syöpäosastolla voi olla onnellinen, jos siellä saa hoitoa ja on hyvä fiilis.
Mutta jos on epäoikeudenmukaisesti tuomittuna linnassa kauheiden konnien kanssa ja saa koko ajan pelätä henkensä edestä, ei
varmasti ole onnellinen.
Ojasen mielestä kärsimystä on pystyttävä
kestämään jonkin verran voidakseen olla onnellinen, sillä se kuuluu jokaisen elämään.
”Kun levittää hyvää
mieltä ympärilleen,
se tulee takaisin.”
Markku Ojanen
- Kun kärsimyksestä oppii, se voi auttaa
onnellisuutta. Ei voi yleistää, että kärsimys
tekisi ihmisestä onnellisen tai onnettoman
– tulkinta vaikuttaa asiaan. Uskonto voi auttaa siinä, että kärsimyksessä nähdään jotain
tolkkua.
Terve uskonnollisuus
lisää onnellisuutta
Ojanen kommentoi Yhdysvalloissa tehtyjä
tutkimuksia, joiden mukaan uskonnolliset
ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä.
- Olen tehnyt kymmenkunta onnellisuustutkimusta, joissa olen kysynyt myös
ihmisen uskonnollisuutta, ja kyllä suunta on sama Suomessakin. Riippuu lisäksi,
mistä uskonnosta puhutaan. On olemassa
tuhoavaa uskontoa ja sitten taas uskontoa,
jossa näkyvät hienot suuret ideat, joita itse
näen Jeesuksen elämässä ja julistuksessa.
Ateistiksi ilmoittautuva Airaksinen näkee
uskonnollisuuden hyödyt pääasiassa yhteisöllisyyteen liittyvinä.
- Jos ihmisellä on yhteisö, johon hän kuuluu sopeutuneena ja hyväksyttynä jäsenenä,
kyllä se varmasti lisää onnellisuutta. Uskonnolliset yhteisöt ovat kuitenkin myös tappaneet ja orjuuttaneet ihmisiä.
Kristityksi tunnustautuva Ojanen muistuttaa, että vaikka uskonnon nimissä on
tehty paljon vääryyttä, kristinuskon alkuperäinen sanoma on rakkauden sanoma.
- ”Rakasta vihamiestäsi” – se on vallankumouksellista oppia, johon ihmisen on
toisaalta vaikea taipua. Jeesuksen vertaukset laupiaasta samarialaisesta ja tuhlaajapojasta koskettavat minua aina. Tai 1. Korinttilaiskirjeen 13. luku, mitä Paavali sanoo
rakkaudesta – enpä paljon parempaa onnellisuusohjetta tiedä, vaikka olen niitä satoja
lukenut.
Sari Nuutinen
iesitkö, että Raamatussa rohkaistaan etsimään nautintoa? Luit oikein, nuo kaksi
sanaa mahtuvat samaan lauseeseen.
Jotkut hymähtelevät tässäkin lehdessä mainituille tutkimuksille, joiden mukaan uskonnollisuus lisää onnellisuutta. Toiset siksi, että uskonnot perustuvat heidän mielestään valheellisiin lupauksiin. Toiset taas siksi, että pitkän perinteen mukaisesti varsinkin kristinusko nähdään kaiken ”kivan” vastakohtana. Tätä käsitystä kuvaa mainoksista
tuttu sanapari ”syntisen hyvää”. Nautinto on yhtä kuin synti ja synti yhtä kuin nautinto,
joten hurskaus on pohjimmiltaan kaikesta mielihyvästä kieltäytymistä, eikö vain?
Mistä onnen ja mielihyvän kaipuu sitten nousee? Ihmiset ovat kautta aikojen haaveilleet paratiisista, täydellisestä autuudesta, nautinnon huipentumasta – ja turhautuneet
jatkuvasti etsinnässään. C.S. Lewis toteaa teoksessaan Tätä on kristinusko: ”Jos huomaan itsessäni tarpeen, jota mikään elämys tässä maailmassa ei voi tyydyttää, ilmeisesti
silloin minut on tehty toista maailmaa varten.”
Raamatun mukaan ihminen luopui syntiinlankeemuksen myötä läheisestä yhteydestä
Jumalaan, joka on persoonallinen rakkaus ja hyvyys. Tähän yhteyteen jokainen pohjimmiltaan kaipaa, sillä sitä varten meidät on luotu. Jumala ei kuitenkaan jättänyt ihmistä
oman hapuilunsa varaan vaan teki itse aloitteen yhteyden palauttamiseksi – ristillä.
J
eesus sanoi aikoinaan eräälle kaivolta vettä hakevalle naiselle: ”Joka juo tätä vettä,
sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole
janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen
elämän vettä.” (Joh. 4:14.) Hän puhui siitä, kuinka elämän todellinen olemus ja tarkoitus löytyvät yhteydessä Jumalaan. Täydellisenä
tämä toteutuu vasta rajan toisella puolen, mutta jo nyt voimme
kokea aavistuksia taivaan todellisuudesta.
Jeesus ei yrittänyt sanoa, että maalliset nautinnon ja onnen lähteet, kuten ihmissuhteet, ruoka ja juoma, urasaavutukset, raha
tai seksi, olisivat paheksuttavia tai väheksyttäviä. Hän tarkoitti, että ne kaikki tyydyttävät ihmisen elämänjanon vain hetkeksi. Siksi pysyvä onni ei voi perustua ajallisiin asioihin. Ja
siksi mitään niistä ei kannata tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Jokaisella on oma kokemuksensa siitä, miten kalliiksi hinta voi muodostua. Hyvästä voi tulla parhaan vihollinen.
Raamatussa toistuu usein ilmaisu ”iloitkaa Herrassa”. Jumala yksin antaa pysyvän ilon ja tyydyttää ihmisen sielun janon. Sen janon, joka etsii tilapäistä helpotusta kaikista edellä
mainituista. Mikään niistä ei täytä kaikkia tarpeitamme. Ne
ainoastaan heijastavat Jumalan hyvyyttä, hänen, joka omistaa
kaikki hyvät asiat ja voi vapaasti antaa niitä meille lahjana sen
mukaan kuin näkee meidän tarvitsevan. Ja korvata ne puutteet,
joita tämän maailman epätäydellisyys jättää elämäämme.
K
ristillinen onni ei ole tunteetonta tyyneyttä, ei liioin kärsimyksen ihannointia tai omien tarpeiden kieltämistä. Päinvastoin se on niin syvää tyytyväisyyttä, rauhaa ja iloa Jumalan tuntemisesta, että sen rinnalla jäävät toiseksi niin kärsimyksen tunteet kuin
täyttymättömät halutkin. Eivät välttämättä katoa, mutta kalpenevat
vertailussa.
Älä tukahduta elämänjanoasi, äläkä tyydy tilapäisratkaisuihin.
Tule ikuisen lähteen luo.
Sari Nuutinen
Tutkimusretkiä elämän suuriin kysymyksiin
yliopistoilla ympäri Suomen
Katso ja kuuntele mm. menneet foorumit:
Artikkeli perustuu Markku Ojasen ja Timo
Airaksisen keskusteluihin Turun yliopistolla
12.3.2012 sekä Viikon debatti -ohjelmassa
Radio Deillä 14.3.2012.
Onnellisuuden sietämätön vaikeus, Markku Ojanen & Timo Airaksinen
Can the Universe Exist Without God, William Lane Craig & Kari Enqvist
Mitä mieltä olet professorien mietteistä? Mitä onni sinun mielestäsi on?
Kommentoi: facebook.com/viplehti
www.veritasforum.fi
sekä tsekkaa tulevat tapahtumat:
6
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
Vakava sairastuminen muutama vuosi sitten pakotti
savonlinnalaisen Tiina Mikkosen, 31, katsomaan elämää
tarkemmin. Nyt arjen onnenhippuset näkyvät selvemmin.
Harva asia tuntuu enää itsestään selvältä, kun on elänyt
kuoleman varjon alla.
V
uoden 2008 alussa tuolloin
27-vuotias Tiinamaria Mikkonen, tuttujen kesken Tiina, oli
pohjattoman väsynyt. Tiina ja hänen miehensä Tero olivat juuri saaneet esikoisensa ja elivät normaalia arkea Aamos-vauvansa kanssa.
Perhe asui tuolloin Helsingissä.
Kaiken piti olla hyvin, mutta jokin oli sittenkin vinossa.
- Synnytyksen jälkeisinä kuukausina olin todella väsynyt, mutta
ajattelin, että pienen lapsen äidin
kuuluukin olla. Jossain vaiheessa
epäilin kärsiväni synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jalkoihini oli myös alkanut ilmestyä mustelmia. Olin aina saanut herkästi
mustelmia ja ajattelin lapsen kanssa touhutessani teloneeni itseäni.
Tiinan käydessä Aamoksen
kanssa nelikuukautisneuvolassa
terveydenhoitaja totesi, että poika
on kunnossa, mutta äiti näyttää
niin kalpealta, että on syytä ottaa
verikoe. Tutkimuksissa paljastui,
että Tiinan hemoglobiini oli tuossa vaiheessa vain 75. Tuli välitön
käsky lähteä Malmin sairaalaan
tutkimuksiin.
- Olin tuolloin jo niin väsynyt,
että en jaksanut ajatella tai pelätä
mitään vakavampaa. Mutta kun
kokeiden oton ja odottelu jälkeen
lääkäri tuli huoneeseen, tiesin heti.
En ikinä unohda sitä tunnetta,
kun lääkäri katsoi minua ensin silmiin ja sitten istuutui. Humahtava
tunne meni läpi koko kropan. Tajusin, että nyt on jotain vakavasti
vialla. Hän kertoi, että minulla on
verisyöpä.
”Oli hetkiä,
jolloin teki mieli
luovuttaa ja heittää
lääkkeet parvekkeelta alas.”
Ensimmäisenä Tiina halusi tietää, voisiko sairaudesta parantua.
- Lääkäri totesi, että hoidot ovat
nykyisin kehittyneitä. Minut otettiin heti sisälle Meilahden sairaalaan ja hoitoja alettiin suunnitella.
Oli dramaattista kuulla, että olisin sairaalassa ainakin ensimmäiset puoli vuotta. Hoidot kestivät
lopulta seitsemän kuukautta, mutta vastoin odotusta sain olla kotona suurimman osan ajasta.
Tunteiden
vuoristoradalla
Hoitojen aikana Tiina kävi läpi
tunteita ääripäästä toiseen. Sairauden avaama uusi näköala haastoi
myös ottamaan eri tavalla kantaa
Jumalan todellisuuteen. Kun elämä tuntui pakenevan, Jumala tulikin lähelle.
- Minulle on jäänyt mieleen eräs
hetki, kun olin sairaalassa suihkussa. Tajusin, että vaikka lääkärit
sanoisivat, että minulla on vain 10
prosentin mahdollisuus selviytyä,
silti Jumala on se kaikista ylin lääkäri. ”Sinulle, Jumala, kaikki on
mahdollista”, myönsin.
Uskostaan huolimatta Tiina kertoo kokeneensa myös hyvin mus-
tia tunteita.
- Opin, että Jumalan apu ei ole
minusta tai tunteistani kiinni. Ei
minun tarvitse rukoilla kymmentä kertaa päivässä saadakseni Jumalalta apua. Raamattukin minulla oli usein sairaalassa mukana,
mutta en minä sitä jaksanut lukea.
Oli myös hetkiä, jolloin teki mieli
luovuttaa ja heittää lääkkeet parvekkeelta alas.
- On hurjaa kävellä monta kuukautta kuoleman varjon laaksossa,
vieraana tälle elämälle. En tiennyt,
näenkö ensi vuotta. Enkä tietenkään tiedä vieläkään. Siellä varjoissa Jumala oli kuitenkin erityisellä
tavalla minun kanssani. On käsittämätöntä, että todella on olemassa Jumala, joka kestää kun huudan,
että en jaksa enää tätä elämää. Jumalalle mikään ihmisen tunteista
ei ole vieras, Tiina sanoo vakuuttuneena.
Onko mitään
tarkoitusta?
Nyt Tiina elää uutta vaihetta. Raskaiden hoitojen, toipumisen ja yhden virheelliseksi osoittautuneen
sairauden uusiutumisepäilyn jälkeen on aika maistella jälleen elä-
mää. Ainakin onnellisuus maistuu
erilaiselta kuin ennen.
- On ehkä hassua kuulla, mutta joskus mietin, onko sittenkään
syvempää onnea kuin se läheisyys,
jota koin Jumalan kanssa vaikeimpina sairauteni hetkinä, Tiina sanoo empien haluamatta kuulostaa
kiittämättömältä.
- Niissä hetkissä koin olevani
hyvin lähellä Jumalaa. Ei ollut mitään muuta. Nyt minulla on kaikki maallinen hyvä, oma koti, ihana
mies ja suloinen lapsi ja saan opiskella mielenkiintoiseen ammattiin.
Silti ymmärrän yhä syvemmin,
että emme ole täällä sellaisten asioiden takia. Todellinen tarkoitus
on siinä, että pääsisimme kerran
taivaan kotiin. Kaiken maallisen
voi menettää yhdessä hetkessä.
Raskaista vaiheista huolimatta
Tiina ei edelleenkään näe elämää
sattumanvaraisena asiana vaan kokee, että kaikki on Jumalan hallinnassa.
- Olen huomannut, että mitä vähemmän elämäänsä pystyy hallitsemaan, sitä enemmän Jumala saa
tilaa. Totta kai minulla on ollut
epäilyn hetkiä, jolloin olen pohtinut, onko elämässä mitään järkeä
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
KOLUMNI
Hyvinä ja
huonoina päivinä
”On ihme, että yhä
voin uskoa ja luottaa.
Ei se näiden kokemusten jälkeen tule enää
minusta itsestäni.”
M
tai onko Jumalaa edes olemassa. Siksi onkin
niin suuri Jumalan ihme, että yhä voin uskoa ja luottaa. Ei se näiden kokemusten jälkeen tule enää minusta itsestäni.
Tiina sanoo ymmärtävänsä hyvin ihmisiä, jotka menettävät uskonsa elämän vaikeuksissa.
- Olen itsekin joutunut taistelemaan paljon katkeruuden tunteita vastaan. Tietenkin olen välillä miettinyt, että miksi tämän
piti tapahtua. Ehkä en saa koskaan tietää.
Ehkä se ei edes ollut minua varten vaan jotain toista, Tiina pohtii ja katsoo jonnekin
kauas.
Elämä on
hetkissä
Tiinalle yksi vaikeimpia asioita on ollut oppia elämään pelon kanssa. Mikkoset myös
maksavat sairauden hintaa edelleen.
- Emme esimerkiksi varmaan voi enää
saada lapsia, se olisi liian suuri riski. Elämäni on muuttunut tietyllä tavalla lopullisesti.
Kaverini murehtivat, pääsevätkö he tentistä
läpi, ja suunnittelevat huolettomasti elämää
pitkällekin eteenpäin. Minä en varaa matkaa
edes vuoden päähän.
- Mutta ei elämän pituus silti ole iästä
kiinni; se voi loppua milloin vain. Joskus
mietin, mahtaako 20-vuotiaan tai 90-vuotiaan kokemuksen välillä olla lopultakaan
niin suurta eroa. Molemmat varmasti kokevat elämän päättymisen hetkellä, että olipa se lyhyt.
Kuoleman läheisyys on opettanut Tiinalle, että kaikki on tässä ja nyt, mutta kuitenkaan ei tarvitse olla kiire minnekään ajan
vähyyden vuoksi.
- Hetkestä toiseen kiirehtiessä voi lopulta menettää kaiken olennaisen, Tiina filosofoi.
Kokemuksensa myötä Tiina on kiinnittänyt huomiota siihen, että nyky-yhteiskunta
perustuu pitkän tähtäimen suunnittelulle
lastensaantia, työuraa ja raha-asioita myöten.
- Kaiken jälkeen tuntuu kummalliselta
elää tällaisessa todellisuudessa. Joskus peilin
edessä, kun laitan jotain kivaa päälle, saattaa
hetken aikaa näyttää kuin olisin kuka tahansa. Enkä sittenkään ole, en enää sen jälkeen,
mitä olen kokenut, vaikka kokemukseni ei
ulospäin näykään. Minulla on tavallaan kaksi eri mielentilaa.
”Sinä olet rakas”
Nykyään Tiina saa eniten iloa hyvin pienistä
arkisista asioista.
- Se, että olemme perheen kanssa kotona,
kiireettä, takassa on tuli eikä tarvitse pelätä mitään – se on minun onneani nykyään.
Sitä se todella on, vaikka kuulostaakin ehkä
kliseiseltä. Onnea on sekin, kun kohtaan
jonkun ihmisen ja koen, että tilanteessa on
jotain enemmän, jotain Jumalasta. Silloin
tuntuu, että en ole turhaan täällä.
Tiinalle Jumalan löytäminen ei ole mitään salatiedettä.
- Rohkaisen olemaan vilpitön ja menemään rehellisesti Jumalan eteen. Riittää
kun sanot, että tällainen minä olen. Sinä
olet juuri tuollaisena Jumalalle rakas. Häntä kiinnostaa, miten sinulla menee.
Tiina on huomannut, että moni nuori ei
osaa arvostaa itseään.
- On niin paljon vääränlaista toisten miellyttämistä. Nuorilla ihmisillä on usein terve itsetunto kadoksissa. Jumala tietää, että
emme ole täydellisiä, sillä ainoastaan hän
itse on täydellinen.
- Rukoilen päivittäin, sillä en voi elää ilman rukousta. Kaiken tämän myötä jumalasuhde on rakentunut syvemmäksi. Pystyn olemaan aiempaa rehellisempi Jumalaa
kohtaan. Aavistan myös yhä syvemmin, että
onnellisuus on lopulta jotain hyvin epäitsekästä.
inulla oli juuri ”ei niin onnellinen aika”. Se tarkoitti tällä kertaa sitä, että uni
ei tullut silmään. Päässä pyöri monta negatiivista ajatusta, masensi, turhautti
ja huominen tuntui raskaalta kohdata. En olisi tuolloin kuvannut oloani kovin onnelliseksi. Onneksi tilanne kääntyi parempaan suuntaan, eikä synkkyyttä kestänyt
kovin kauan.
Keskustelin aiheen tiimoilta äitini kanssa ja marmatin sitä, mikä siinä on, että
elämässä ei oikein koskaan ole sellaisia hetkiä, jolloin kaikki asiat olisivat kunnossa.
Aina on jotakin, joka hankaa ja puristaa - enemmän tai vähemmän. Elämää pidempään kokeneena äiti totesi, että näin se on elämässä oltava. Onnen ja ilon kontrastiksi tarvitaan surua, kipua, kärsimystäkin. Jos kaikki olisi aina hyvin, ei ihminen
osaisi iloita hyvistä hetkistä. Tarvitaan huonoja aikoja, että osaa nauttia onnellisista
ajoista. Oli myönnettävä, että äiti oli oikeassa.
On myönnettävä sekin, että kuulun ns. pullamössösukupolveen. Olen elänyt koko
elämäni hyvinvointivaltiossa turvallisissa olosuhteissa. En tiedä mitään nälästä, sodasta, köyhyydestä tai väkivallan täyttämästä arjesta. Minua on siunattu onnellisella
lapsuudella ja varjeltu suurilta tragedioilta. Minun pitäisi siis tasapuolisuuden vuoksi olla valmis kohtaamaan elämän nurja puoli. Huomaan
kuitenkin, että kovin on vaikea suostua siihen, ettei elämä ole helppoa. Mieluummin ottaisi niitä mukavia päiviä kuin kurjia.
S
en olen kuitenkin oppinut, että kurjissa ajoissa on myös onnea
mukana. Elämän isoin onni ei riipu minusta tai elämäni tilanteista. Se annetaan lahjana ulkopuolelta. Sen lahjan kanssa on helpompi kestää huonot päivät. Lahjan nimeä moni pitää vaarallisena ja
luotaantyöntävänä, mutta siihen kätkeytyy suuri voima. Lahja
on Jeesus Kristus.
Jeesuksella on sellainen maine, että häneen turvautuvat
erityisesti ne, joilla elämässä ei mene kovin vahvasti. Uskovaiseksi aletaan sitten, kun kaikki muut oljenkorret on käytetty. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että Jeesus tuo elämään sellaista iloa ja onnea, jota keneltäkään muulta
ei saa. Häneen ei kannata suhtautua viimeisenä oljenkortena
vaan vakavasti otettavana onnen lähteenä.
Jeesus on ainoa, joka tietää täsmälleen miltä minusta tuntuu.
Hän on elänyt ihmisenä ja tuntenut ihmisen kivut. Siksi hän
pystyy auttamaan ja tukemaan vaikeina hetkinä. Hänen edessään
ei tarvitse esittää parempaa ja pätevämpää kuin on, koska hän
tuntee kaikki salaisimmatkin ajatukseni. Se on pelottavaa mutta
myös vapauttavaa. Hän pystyy antamaan anteeksi virheeni ja unohtamaan ne, koska on niiden puolesta ristillä kuollut.
O
nnen etsijöille suosittelen siis Jeesusta. Hänen antamansa onni
ei ehkä ole onnea tämän maailman mittapuun mukaan, mutta
se on kestävää laatua.
”Jeesus sanoi: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.”
(Joh.10:10)
Anne Hopeavuori
Teksti ja kuvat: Päivi Hihnala
Raamattukurssi
- elämäsi parasta aikaa
Gospellinja
- syvälliset soundit
Karkun evankelinen opisto tarjoaa sinulle ainutlaatuisen
upean opiskeluympäristön lisäksi lämmintä kristillisyyttä ja
aitoa välittämistä. Tule opiskelemaan Karkkuun!
7
8
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
Mikä tekee sinut onnelliseksi?
testi
Tärkeintä elämässä on...
Aloita tästä:
omaisuus
ja elintaso
terveys
itsensä
toteuttaminen
sosiaalisuuden
rajoittuminen
Pahin sairauden
seuraus olisi...
kuuluisuus
Mitä antaa?
(mikä
vähenee)
turvallisuuden tunne
arjen
vaikeus
nautinto ja
mielihyvä
työkyvyn
menetys
kuolema
Mikä auttaa
kestämään?
SARJAKUVA
yksin
jääminen
Perheelämässä
on parasta:
valta
Miksi?
tehdä
hyvää
olla
pidetty
olla
rakastettu
yhtä kuin
Mistä rakkaus löytyy?
Mistä
löytyy?
lue
s. 11
hyvä palkka
jolla saa...
fyysinen
kipu
Tärkein tavoitteesi on:
viihtyvyys
Työssä on
tärkeintä:
Mikä pelottaa eniten?
perhe
Miksi?
Miten voi
välttää?
Millä voi
torjua?
Pekka Rahkonen
Miksi?
lue s. 11
saatan kärsiä
kuoleman jälkeen
elämä
päättyy
osoittaa
rakkautta
Mikä tekee elämästä
arvokkaan?
Joskus teknisistä välineistä on
kuitenkin hyötyä...
Ota
yhteyttä
jos haluat
kysyä uskosta,
toiminnasta tai
muusta mieltä
askarruttavasta
asiasta!
Suomen Ev.lut.
Opiskelija- ja
Koululais­lähetys (OPKO):
Antti Leinonen
[email protected]
044 541 6198
Evankeliset Opiskelijat (EO):
Anne Hopeavuori
[email protected]
050 546 7621
Suomen Ev.lut.
Kansanlähetys:
Mika Falk
[email protected]
050 597 0481
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
9
Finding happiness in midst of trials
A severe disease forced
Tiinamaria Mikkonen, 31,
to take a different look at
life few years ago.
I
n the beginning of 2008 Tiinamaria (Tiina to her friends)
was enormously tired. She had
just given birth to her first-born
child Aamos and was living a normal life with her baby and her husband Tero in Helsinki. Everything
should have been fine, but something was not.
- For some months after giving
birth I was really tired but I just
thought that’s how a mother should
be. Then bruises started to appear
on my legs. I thought I had hurt
myself while playing with my child.
On a visit to maternity clinic the
nurse noted that Tiina looked unusually pale. A blood test showed
that her hemoglobin was only 75.
Tiina was immediately sent to hospital for further examinations.
- When the doctor finally entered the room after the tests and
looked into my eyes, I knew it right
away. A feeling rushed through
my whole body and I knew it was
something really severe. I was told
I had blood cancer.
The first thing Tiina wanted to
know was whether it was possible
to heal.
- The doctor told me that treatments are far developed nowadays.
I was taken into the hospital immediately and they started planning my treatments. Eventually
the treatments took seven months,
but I was able to spend most of the
time at home.
The rollercoaster
of emotions
During the treatments Tiina went
through a whole range of emotions. The illness also challenged
her to consider the reality of God
in a new way. When life seemed to
be escaping from her, God drew
near.
- I realized that even if the doctors tell me I have only ten percent chance to survive, God is the
highest doctor.
In spite of her faith, Tiina also
experienced very dark feelings.
- I learned that God’s help is not
dependent on me or my feelings. I
don’t need to pray ten times a day
to receive help from God. I often
had a Bible with me in the hospital
but I didn’t have energy to read it.
There were also moments when I
wanted to give up and throw the
medicaments off the balcony.
- Still God was with me in a special way in the valley of the shadow of death. It’s incredible that
there really is God who can bear
it when I cry out that I can’t take
this life anymore. God is not alien to any human feelings, Tiina
states, convinced.
Is there a meaning?
Now Tiina is living a new phase.
After hard treatments, recovery,
and a relapse suspicion which
turned out to be false, it is time
to taste life again. Happiness, for
one, tastes different than before.
- It may sound strange but
sometimes I wonder if there’s any
deeper happiness than the close-
”It’s such
a miracle that
I still can believe
and trust.”
ness to God that I experienced at
the most difficult moments of illness, Tiina says hesitantly, wishing
not to sound ungrateful.
- Now I have all the earthly
good things, a home, a wonderful husband and a lovely child,
and I’m studying for an interesting profession. Still I understand
all the more deeply that we are not
here for things like that. The real
meaning is in being on the way to
our heavenly home. Every earthly
thing can be lost in a moment.
Tiina does not see life as an accidental process but believes that
everything is in God’s control.
- Sure I’ve had my moments of
doubt, wondering if life makes
any sense or if God even exists.
From Japan to Finland
How is it like to live in
Finland as a foreigner?
S
huhei Yamaguchi, born Japanese, moved to Finland
in 2007. He lives now in Alajärvi with his wife Johanna and
two children and studies youth
work in Diaconia University of
Applied Sciences in Pieksämäki,
where he spends one week every month.
I do not think of myself as a foreigner but half Finnish. That is
why I am not afraid, although I
sometimes speak unclear Finnish.
Before moving to Finland I lived
in Germany for four years and felt
more like an outsider there, because I had no family nor many
German acquaintances. In Germany I studied in a university and often spent time alone in the library
or at home after the lectures. I did
not understand what a German
thinks. So I hope that when you
meet immigrants in your neighbourhood, start talking to them.
Often they are glad about that.
What makes you happy?
There are two kinds of happiness:
the small sudden happiness and
the greatest everlasting happiness.
I become happy for a little while
when the kids are waiting for me
at home, when I eat good food,
when I hear a funny joke, when
I finish an assignment, when the
sun is shining, or when someone gives me a present. But the
greatest happiness is to have
faith, hope, and love.
Why do you believe in
Jesus and what does it
mean to you?
Because faith in Jesus is the only
way to heaven. It means that I
believe in the existence of God,
in the birth, death and resurrection of Jesus. God is our father
and he is love, and that is why
our lives have a certain meaning.
It is true that sometimes it
is hard to believe or my faith
feels weak. For example, it was
hard for me to understand that
five loaves of bread and two fish
were enough to feed 5000 men.
But if Jesus cannot do that, how
could he then save us and guide
us into the kingdom of God?
Intv. Pekka Ryhänen, transl. SN
That’s why it’s such a great miracle of God that I still can believe
and trust.
Tiina understands people who
lose their faith in the trials of life.
- I’ve had my battles against feelings of bitterness. Of course I’ve
wondered why this had to happen.
Maybe it wasn’t even for me but
for someone else, Tiina ponders,
looking into the distance.
Life is
in the moments
Learning to live with fear has been
one of the hardest things for Tiina. The family is still paying the
price of the illness.
- For example, we are probably
unable to have any more children;
it would be too great a risk. My
friends plan their lives a long time
forward, carefree. I wouldn’t even
book a trip a year in advance. But
the length of your life does not depend on your current age; life may
end anytime.
Nowadays Tiina gets her joy out
of very ordinary little things.
- To be at home with my family
in no hurry, not having to fear anything – this is my happiness now.
It may sound like a cliché but it’s
true. Happiness is also meeting a
person and sensing there’s something more in the situation, something from God. That’s when I
feel I’m not here in vain.
Text & photo: Päivi Hihnala
Translation: Sari Nuutinen
Reason to be happy
There is a reason
why we are here: a living, loving,
personal and almighty God created us in his own image to live
with him.
There is a tragedy:
The first human beings rebelled
against God and became his enemies. After them every human
has been born under sin. Therefore we are unable to help ourselves.
There is a salvation:
God didn’t want to leave us to
perish under our guilt. He became a man in Jesus Christ, lived
without sin, died on the cross for
our sins and rose from the dead
on the third day. He was taken to
heaven and will return at the end
of the time to judge everyone
who has ever lived on earth.
There is an invitation:
God himself invites you today
to be saved and forgiven and to
live with him in his eternal kingdom. He has made everything
ready for you through Christ
and desires to give you the gift
of faith.
“This righteousness from
God comes through faith in Jesus Christ to all who believe.
There is no difference, for all
have sinned and fall short of the
glory of God, and are justified
freely by his grace through the
redemption that came by Christ
Jesus.” (Romans 3:22-24)
Come and join us!
International Christian
student groups in Finland:
Helsinki: Friday Café every week at 7pm at International Christian Center, Ruoholahdenkatu 16. www.church.fi
Turku: Bible Study Group
every Tuesday at 4.15 pm, addr.
Sirkkalankatu 4. See opko.fi/
turku/english
Other towns: please check
www.opko.fi/english
10
VIP • Opiskelijalehti • Nro 6
Onni on oma paikka porukassa
eli miksi lähdin mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan
Martti Laato
Sampsa Nelimarkka
Marianna Laurila
Joensuu
Jyväskylä
20-vuotias musiikkipedagogian opiskelija Sampsa Nelimarkka viihtyy viikoittain Jyväskylän Opkon eli Opiskelija- ja Koululaislähetyksen illoissa. Toimintaan hän löysi
tiensä entisen tyttöystävänsä, nykyisenvaimonsa avulla.
- Alusta asti minusta tuntui, että en ainoastaan käynyt opiskelijaillassa, vaan minulle oli paikkani siellä ja
olin osa yhteisöä, Sampsa toteaa. Sampsa oli kiinnostunut hengellisistä asioista jo rippikouluaikana.
Lukioaikana usko kuitenkin jäi taka-alalle, koska hän
epäili kristinuskoa ja halusi elää oman mielensä mukaan.
Keväällä 2011 Sampsa alkoi etsiä jälleen yhteyttä Jumalaan. Hän meni kirkkoon iltatilaisuuteen ja kertoo, että
siellä pidetyssä rukoushetkessä Jumala antoi puhujan
kautta vastauksen hänen polttavaan kysymykseensä, vaikka puhuja ei voinut tietää asiasta mitään. Sampsa opiskeli tuolloin teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa.
Hän alkoi käydä tyttöystävänsä kanssa Helsingin Opkon
opiskelijailloissa ja huomasi viihtyvänsä siellä hyvin.
- Tunnelma oli rauhallinen, ja opetuksen jälkeen sai
syödä kunnon iltapalan ja samalla jutella muiden kanssa.
Seuraavana syksynä Sampsa vaihtoi opiskelualaa ja paikkakuntaa. Jyväskylään muutettuaan pariskunta kotiutuikin helposti Jyväskylän Opkolle.
- Olen saanut mielenkiintoista opetusta sekä paljon uusia tuttavuuksia ja kavereita, Sampsa summaa.
- Usko merkitsee minulle iankaikkista elämää Jeesuksen yhteydessä. Hän hoitaa minua terveeksi haavoistani,
huolehtii kaikista tarpeistani ja rakastaa jokaista ihmistä
täydellisellä rakkaudella.
Oulu
Itä-Suomen yliopistossa teologiaa toista vuotta opiskeleva
Martti Laato on kotoisin Turusta. Hän lähti ystävänsä
vanavedessä ensimmäisen kerran katsomaan millaista
Kansanlähetyksen Kolmekohtaamista opiskelijaillassa
mahtaa olla.
- Sillä tiellä olen edelleen eli aktiivisesti mukana toiminnassa, Martti toteaa. Alku ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti.
- Oli aluksi hankalaa päästä sisälle porukkaan, koska
en tuntenut ennalta juuri ketään. Opiskelun alkuvaihe oli
muutenkin haasteellinen, mikä heijastui myös siihen, miten koin oloni opiskelija-illoissa.
- Mitä pidemmälle syksy kului sitä paremmin tutustuminen muihin opiskelijoihin sujui. Martin jäätyä ensi
kertaa opiskelijaillan lopussa pidettävään rukoushetkeen,
yhteys toisiin ihmisiin löytyi paljon paremmin. Yhdessä
hiljentyminen Jumalan edessä, laulut ja erityisesti illan
päättävä sisaruspiiri ovat edelleen Martille tärkeitä juttuja.
- Jos aluksi epäilet, että onko tämä sinun paikkasi, niin
ei kannata heti luovuttaa ja vaihtaa seuraavaan porukkaan
vaan antaa itselleen aikaa kotiutua, Martti vinkkaa.
Markus Talikka
Sari Nuutinen
Arkkitehtuuria opiskeleva Marianna päätyi ensimmäistä kertaa opiskelijailtaan uuden luokkatoverin kutsuttua
häntä mukaan heti ensimmäisenä koulupäivänä. Kutsu
iltaan oli Mariannan mielestä mahtava juttu. Tehtyään
pienen tutustumiskierroksen eri järjestöjen opiskelijailloissa hän löysi hengellisen kotinsa Oulun Evankelisten
Opiskelijoiden toiminnasta.
EO-illoissa on Mariannan mukaan paljon hyvää sisältöä ja hauskaa yhdessäoloa.
- Illoissa on yleensä aina puhuja kertomassa jostain kristinuskoon liittyvästä aiheesta. Opetuksen jälkeen meille
on tarjolla iltapalaa ja lopuksi iltahartaus. Parasta illoissa
on edellä mainittujen lisäksi ystävien ja tuttujen tapaaminen ja laulu-/jammailutuokiot, joita meidän musikaaliset
kävijämme silloin tällöin iloksemme tarjoavat.
Vaikka ystävien näkeminen ja musiikkituokiot ovat
mukava osa EO-iltaa, kaikkein tärkeintä Mariannalle on
kuitenkin illan hengellinen sisältö.
- Uskovien yhteys ja uskossa kasvaminen on tosi tärkeää. Ei Jumalaa opi tuntemaan, jos ei vietä Hänen kanssaan aikaa.
- Jos kaipaat hyvää meininkiä tai väkevää Jumalan Sanaa, niin meillä on tarjolla molempia. Sisäänpääsyvaatimuksia ei ole!
Ester Kaariniemi
?
Ä
L
L
E
JÄRJ
VOIKO USKOA PERUSTELLA
ONKO USKON PUO
OIKEIN?
LUSTAMINEN
NETTIKIRJAKAUPPA.COM
Kris t il li s en kirjall is uuden ja musiikin verkkokauppa
Ovh
32€
n
ä
H
o
k
n
O
?
a
e
k
i
O
e
S
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ymmärrän sinua paremmin kuin sinä itse
Haluan kuunnella kaikki murheesi ja ilosi
Tunnen kaikki vikasi ja rakastan sinua silti
Minulla on aina aikaa sinulle
Annan sinulle kaiken anteeksi
Tunnen kaikki tarpeesi jo ennen kuin ehdit pyytää mitään
Otan syyt niskoilleni, vaikka sinä olisit tehnyt väärin
Pystyn muuttamaan elämän rumuuden kauneudeksi ja tappion voitoksi
En koskaan hylkää sinua
Kannan sinua silloin, kun et itse jaksa
Minulla on lohdutus jokaiseen murheeseesi ja vastaus jokaiseen kysymykseesi
?
Haluatko tutustua paremmin? Lähetä yksityisviesti!
Hän on tälläkin hetkellä tavattavissa ja kuulee sinua juuri siinä, missä olet. Voit sanoa hänelle joko
ääneen tai mielessäsi: ”Jeesus, haluan oppia tuntemaan sinut. Auta minua uskomaan sinuun.”
Hän puhuu sinulle erityisesti Raamatun kautta, joten sitä kannattaa lukea alkaen esim. Johanneksen
evankeliumista. Seuraavalla sivulla on menovinkkejä tilaisuuksiin, jossa voit tutustua häneen ja hänen
ystäviinsä paremmin.
”Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän
on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina
ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän
kuulemanne evankeliumi antaa.” (Kol.1:21-23)
”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä
kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka
ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.” (Ef. 3:17-19)
TERVETULOA mukaan!