ONNELLISUUS Työkaluja hyvään elämään www.filosofianakatemia.fi [email protected] Filosofian Akatemia Filosofian Akatemia on vuonna 2009 perustettu filosofiseen tutkimus- ja koulutustoimintaan keskittynyt yritys. Yritys harjoittaa korkeatasoista filosofista tutkimustyötä ja kehittää tutkimustyöstä käytännön elämän sovelluksia. Filosofian Akatemian missio on tutkia ihmiselämän peruskysymyksiä ja tuottaa tuhatvuotiseen filosofiseen perinteeseen ja ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen nojaten sovelluksia, jotka nostavat merkittävästi ihmisten hyvinvointia, elämänlaatua ja tuottavuutta. Internet: www.filosofianakatemia.fi Sähköposti: [email protected] © Lauri Järvilehto & Frank Martela 2010 Onnellisuus 3 Sisällysluettelo 1. Aluksi…………..…………………………………………………………....…...........4 2. Onnellinen mieli…………………………………………………………....…...........5 2.1 Mietiskely………………………………………………………….................5 2.2 Ajatusten leimaaminen…………………………………………..................6 2.3 Ajatusten ohjaaminen: Tik Tak………………………….……...................6 2.4 Ajattelunhallinta............………………………………………...................7 3. Onnellinen arki.....................…………………………………….….....................9 3.1 Ydintoimilista............……………………………………….......................9 3.2 Siilikonsepti...........……....……………...……………….........................10 3.3 Mielikuvaharjoittelu..........................................................................11 3.4 Erehdysten hallinta............……………………………….……................12 4. Onnellinen yhdessä.....................................................................................14 4.1 Hymyn kaaosteoria...........................................................................14 4.2 Laita hyvä kiertämään.......................................................................14 4.3 Halaa lähimmäisiäsi..........................................................................15 4.4 Kiitollisuusvierailu............................................................................16 5. Lopuksi......................................................................................................17 6. Kirjallisuutta...............................................................................................18 www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 4 1. Aluksi Aristoteleen mukaan onnellisuus on koko inhimillisen olemassaolon päämäärä. Onnellisuus onkin yksi inhimillisen toiminnan keskeisimmistä motivaattoreista. Onnellisuus on kuitenkin myös mutkikas kysymys, johon löytyy lukematon määrä erilaisia tulokulmia. Positiivisen psykologian suurnimi, professori Martin Seligman jakaa onnellisuuden kolmeen luokkaan. Ensimmäinen on nautintoon perustuva onnellisuus, jota antiikin filosofit kutsuivat hedoniaksi. Toisena on itsensä toteuttamiseen ja intohimoiseen tekemiseen perustuva onnellisuus. Kolmantena on olemassaolon merkityksellisyyteen perustuva onnellisuus. Näistä jälkimmäisistä luokista antiikin ajattelijat käyttivät nimitystä eudaimonia. Nykyaikana yhteiskunta tarjoaa merkittäviä apuja lähinnä hedonistiseen hyvinvointiin. Myös populaarikulttuuri ja media ohjaavat meitä etsimään onneamme nautinnosta käsin. Sen sijaan on vaikeaa löytää tukirakenteita, jotka johdattaisivat kutsumuksellisen työn ja merkityksellisen elämän pariin. Onnellisuuden ongelma on kahtalainen. Ensinnäkin, onnellisuutta ei tavoita tavoittelemalla. Sen saavuttaa vain muun toiminnan sivutuotteena. Toisekseen, kukaan ei voi tarjota sinulle taianomaisesti onnellisuuden avaimia. Onnellisuus kumpuaa omasta elämästäsi ja omista valinnoistasi. On kuitenkin olemassa erilaisia menetelmiä, joiden avulla voit kartoittaa omaa kutsumustasi, ohjata ajatteluasi positiivisemmaksi ja oppia tuntemaan omaa mieltäsi paremmin. Tässä oppaassa esitellään joukko nykyaikaiseen onnellisuustutkimukseen perustuvia menetelmiä. Nämä menetelmät toimivat työkaluina, joita voit halutessasi käyttää onnellisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyyn ja ratkaisuun. Opas on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee ajatteluun ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Toisessa osassa keskitytään työhön ja tekemiseen. Kolmas ja viimeinen osa käsittelee onnellisuutta yhteisön jäsenenä. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 5 2. Onnellinen mieli “Jokaisen teon esi-isä on ajatus”, totesi Ralph Waldo Emerson. Siksi onnellisuuden perustana onkin toimiva ja positiivinen ajatusmaailma. Keskeistä onnellisuudelle on ennen kaikkea positiivinen ajattelu: kyky kääntää huomio ratkaisuihin ja lakata huolehtimasta siitä, mihin ei voi vaikuttaa. Tässä osiossa esitellään joukko ajatustekniikoita, joiden avulla tutustut omaan mieleesi ja opit kääntämään ajatuksesi positiivisemmiksi. 2.1 Mietiskely Antiikin suurfilosofi Sokrateen ohjenuora oli: “Tunne itsesi”. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että meditaatio lisää merkittävästi ihmisen hyvinvointia. Rauhoittuminen ja mietiskely eivät ainoastaan lisää hyvinvointia, vaan myös keskittävät ja selkiinnyttävät ajattelua. Zen-munkiksi ei tarvitse kuitenkaan ryhtyä. Riittää, että rauhoitat omille ajatuksillesi hetkisen silloin tällöin. Ota itsellesi puoli tuntia aikaa kahtena iltana viikossa. Kaada itsellesi lasi hyvää viiniä tai keitä kuppi yrttiteetä ja istahda mukavaan nojatuoliin. Tarkkaile mitä pääsi sisällä liikkuu. Mielesi on todennäköisesti täynnä kaikenlaista päivän mittaan kertynyttä säpätystä. Mielessä risteilevät ajatukset ovat kuin mielen seitsenkaistaista valtatietä ylinopeutta kaasuttelevat urheiluautot. Ainoa tapa saada kaahaavat ajatusautot rauhoittumaan on antaa niiden rauhassa löytää tiensä kotiin saakka niin, että saat ne parkkeerattua muistojesi autotalliin. Mietiskely on myös hyvä tapa tutustua itseensä. Harva meistä miettii paljoakaan sitä, mitä miettii – olemme usein aivan liian kiireisiä pysähtyäksemme tuumaamaan, että miksiköhän tällainenkin ajatus on oikeastaan päähän pesiytynyt. Mietiskellessä myös oma ajatusmaailma tulee tutuksi. Ota selvää omista ajatuksistasi ja varaa itsellesi jo tänä iltana hetki mietiskelylle. Toimi näin: 1) Varaa itsellesi puoli tuntia aikaa kerran tai kahdesti viikossa. 2) Kun saat kotisi rauhoitettua, istu itseksesi ja anna ajatustesi harhailla. 3) Pyri välttämään aktiivista ajattelua ja ajatusten ohjailemista. Anna ajatusten juosta omaa rataansa. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 6 2. Ajatusten leimaaminen Väsyneenä tai sairaana ajattelu saattaa ajautua huomaamatta sivuraiteelle. Väsymys, stressi ja muut ruumista kurittavat olotilat pumppaavat voimat pois. Kun ei ole energiaa, saa lannistava ja negatiivinen ajattelu heti enemmän tilaa. Negatiivinen ajattelu ei ole kuitenkaan kovin tehokasta. Se toimii joissakin tilanteissa kyllä hätäapuna, eräänlaisena mentaalisena laastarina. Mutta vasta positiivinen ajatus rakentaa jotain uutta. Väsyneenä ja sairaana mieltä kurittavat lannistavat ajatukset voi laittaa kuriin ajatuksia leimaamalla. Ajatusten leimaaminen tarkoittaa sitä, että kun mieleesi juolahtaa lannistava ajatus, arvioit sen suhteessa muuhun olotilaasi. Jos olet ollut koko päivän pirteä kuin peipponen, kannattaa kritiikki, pelko tai ahdistus ottaa aika tosissaan. Jos sen sijaan hormonitoimintasi on vetänyt pääsi pilveen väärällä jalalla herätystä aamusta alkaen, on kehnoon ajatukseen syytä lyödä väsyneen leima välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun vaikkapa väsyneenä päähän putkahtaa lannistunut ajatus, pyrit sitkeästi ajattelemaan: “Ahaa, tämä on taas yksi näitä väsyneitä ajatuksia”. Tai: “Tämä ajatus johtuu siitä, että olen juuri nyt flunssassa.” Näin hankalan ajatuksen pauhu menettää pahimman teränsä. Parhaassa tapauksessa mietemato poistuu kokonaan tukkimasta mieltäsi. Toimi näin: 1) Kun päähäsi juolahtaa lannistava tai negatiivinen ajatus, tutki olotilaasi. 2) Jos olet esimerkiksi väsynyt tai sairaana, tiedosta ajatuksesi alkuperä. 3) Ajattele aktiivisesti: “Tämä ajatus johtuu siitä, että olen väsynyt/sairas tms.” 3. Ajatusten ohjaaminen: Tik Tak Jokaiseen elämään mahtuu runsaasti huolehtimista. Pahimmillaan huolihyöky kasvaa tsunamiksi, joka pyyhkäisee silmänräpäyksessä murheellisten laulujen maahan. Tällöin olisi hyvä muistaa ranskalaisfilosofi Michel de Montaignen loistohuomio: “Elämääni on mahtunut lukemattomia hirveyksiä. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut.” Seuraavalla ajattelun ohjailun tekniikalla opit nopeasti kääntämään huolehtimisen ratkaisukeskeiseksi ja myönteiseksi ajatteluksi. Metodin nimi on “Tik Tak” ja se on peräisin Michael Michalkon kirjasta Thinkertoys. Käyttämällä tässä esiteltyä harjoitusta säännöllisesti opit pian automaattisesti ohjaamaan ajatuksesi myönteisemmiksi. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 7 Jaa A4-paperiarkki kahtia piirtämällä keskelle pystysuuntaan viiva. Kirjoita vasemmalle TIK, oikealle TAK. Kirjoita nyt vasemmalle ensimmäinen huolesi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kirjoita sitten oikealle myönteisempi näkemys samasta asiasta. Toimi näin jokaisen tämänhetkisen huolesi kanssa. Huomaat vaikutuksen jo kirjoittaessasi. Pitkällä tähtäimellä tulokset ovat vielä myönteisempiä. Kun rutinoidut Tik-Tak ajattelussa, alkaa mielesi automaattisesti kammeta toukkavaiheen mietematoja ulos ajukopastasi. Huolet muuttuvat kannustaviksi ajatuksiksi ihan itsestään. Pian mietemadot kiertävät kuuppasi kaukaa saatuaan vihiä sinne pesiytyneestä myönteisestä asenteesta. Sitten voitkin keskittyä täysin rinnoin elämäsi todellisiin haasteisiin. Toimi näin: 1) Jaa A4-paperiarkki kahtia piirtämällä keskelle pystysuuntaan viiva. 2) Kirjoita vasemmalle TIK, oikealle TAK. 3) Kirjoita vasemmalle puolelle ensimmäinen huolesi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. 4) Kirjoita oikealle huikean myönteinen näkemys samasta asiasta. 5) Toimi näin jokaisen tämänhetkisen huolesi kanssa. 4. Ajattelunhallinta Ajattelunhallinta on menetelmä, jonka avulla hallinnoit jouhevasti tehtäväkenttääsi. Ajattelua hallitsemalla pääset eroon työperäisestä stressistä, pystyt keskittymään paremmin käsillä olevaan tehtävään ja työskentelet pääsääntöisesti miellyttävässä flow-tilassa. Ihmisellä on käytössä noin seitsemän huomiokanavaa. Toisin sanoen, ihminen voi kerrallaan pitää mielessään maksimissaan seitsemän asiaa. Yksi stressin yleisimmistä aiheuttajista on mielen jatkuva muistuttelu tekemättömistä tehtävistä. Jokainen muistutus varaa käyttöönsä vähintään yhden huomiokanavan. Mitä vähemmän huomiokanavia on käytössä, sitä vaikeampaa ja stressaavampaa tehtävä on hoitaa. Jos kaikki huomiokanavat on varattu, on tietoinen toiminta mahdotonta – seinät kaatuvat päälle. Ajattelunhallinnassa tehtävät ulkoistetaan siten, etteivät ne pälkähdä kutsumatta päähän. Kun tehtävät on ulkoistettu ajattelunhallintajärjestelmään, käsillä olevalle tehtävälle vapautuu täydet seitsemän huomiokanavaa. Ajattelunhallinnassa www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 8 ajattelua häiritsevät tehtävät siirretään toimilistaan. Toimilista palvelee kahta tarkoitusta: 1) Toimilistaan siirretyt tehtävät eivät häiritse keskittymistä ja ajattelutyötä. 2) Toimilistaan siirretyt tehtävät tulevat varmasti hoidettua ajallaan. Vankka luottamus siihen, että kaikki tärkeät tehtävät hoituvat ajallaan rentouttaa. Koska toimilistaan siirretyt tehtävät tulevat aina hoidettua ajallaan, ei niitä tarvitse pitää mielessä. Tekemättömät työt eivät pälkähdä pyytämättä päähän ja pääse näin stressaamaan. Toimi näin: 1) Listaa ylös kaikki hoitamattomat tehtävät. 2) Jaa tehtävät projekteihin ja toimiin. Toimet ovat yksittäisiä, konkreettisia työvaiheita, esimerkiksi “puhelinsoitto”. Projektit ovat sarja toimia, esimerkiksi “kokouksen järjestäminen”. 3) Anna toimille määräpäivä ja kokoa ne yhteen paikkaan. 4) Voit vielä halutessasi luokitella toimet sen mukaan, missä ne voi suorittaa: esimerkiksi “koti”, “toimisto”, “puhelin” jne. 5) Tarkemmat ohjeet ajattelunhallintasysteemin rakentamiseksi löydät Filosofian Akatemian Ajattelunhallinnan oppaasta. Voit ladata sen maksutta osoitteesta www.filosofianakatemia.fi. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 9 3. Onnellinen arki Populaarikulttuurissa onnellisuus keskittyy usein elämän tähtihetkiin. Todellisuudessa onnellisuuden kivijalka löytyy arjesta. Työ täyttää arjestamme kolmanneksen, joskus enemmänkin. Merkittävin painepiste onnellisuuden kannalta onkin siis työ. Mielekäs työ täyttää arjen itsessään palkitsevalla toiminnalla. Tärkeä aristoteelinen maksiimi kuuluu näin: “Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.” Tämän yhtälön ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää jokaisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Vasta kun teet päivittäin sellaisia asioita, jotka palkitsevat itsessään, voit todella hyvin. 3.1 Ydintoimilista Jos käytät päiväsi sellaisten asioiden parissa, joiden tekeminen itsessään tyydyttää sinua, voit hyvin. Jos taas aikasi valuu merkityksettömien ja turhauttavien toimien parissa, ottaa aamuinen herääminen helposti päähän. Jos päivittäinen toimintasi synnyttää arvomaailmaasi sopivia tuloksia, olet onnellinen. Koska harva meistä osaa pyydettäessä ladella siistin listan omista ydinarvoistaan, kannattaa oman elämän ydintä lähteä metsästämään toisesta suunnasta: itse toiminnasta. Lähes jokainen osaa nimetä nopeasti kourallisen toimia, joiden parissa viihtyy. Yksi tykkää kirjoittamisesta, toinen metsällä olemisesta. Kolmannelle autoilu on juuri se juttu, jossa sielu lepää. Voit pyydystää elämäsi ydinalueet eriöimällä minkälainen tekeminen tyydyttää juuri sinua. Toimi seuraavasti. Ota A4-kokoinen paperiarkki ja kynä. Kirjoita ylös kaikki sellaiset puuhastelun muodot, joissa viihdyt. Listaa niin töistä tutut toimet kuin harrastuksetkin. Listaan voit kirjoittaa vaikkapa “lukeminen”, “keskusteleminen”, “ratsastaminen”, “ruoanlaitto” ja niin edelleen. Kirjaa ylös vain sellaiset puuhat, joita tehdessäsi tunnet todella olevasi elementissäsi – älä niitä, joita teet vain toimenkuvasi tai elämäntilanteesi johdosta. Älä epäröi kirjoittaa ylös myös sellaisia puuhia, joista et ikinä voisi kuvitellakaan seuraavan esimerkiksi ammattimaista toimintaa. Kirjaa samaten ylös myös sellaiset jutut, joita haluaisit tehdä, mutta et tämänhetkisen elämäntilanteesi vuoksi pysty tekemään. Kun olet kirjoittanut koko arkin täyteen, pisteytä jokainen toimi yhdestä kolmeen. Kolmosen saavat sellaiset puuhat, joita saat jo nyt tehdä sydämesi kyllyydestä. Kakkosen arvoisia ovat puolestaan askareet, joita pääset kyllä ajoittain harjoittamaan, mutta joiden parissa viihtyisit mieluusti enemmänkin. Ja ykkösellä www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 10 kuittaat puolestaan toimet, joiden parissa haluaisit viettää aikaa, mutta joita et pääse tällä hetkellä harjoittamaan juuri lainkaan. Tuloksena on kartta siitä, kuka sinä oikeasti olet. Tarkastele karttaasi ja mieti, minkälainen ihminen tekisi koko valveillaoloaikansa täysipainoisesti kaikkea sitä, mitä sinä haluaisit tehdä. Eli minkälainen ihminen arvioisi joka ikisen kohdan listallasi kolmoseksi. Huomaat pian, että vaihtoehtoja on lukemattomia. Jos pidät vaikkapa esiintymisestä ja autoilusta, voit hakeutua iltaisin rallia ajavaksi opettajaksi tai harrastelijateatterissa viihtyväksi rekkakuskiksi. Yhdessä ammatissa osa lempiaskareistasi voi olla harrastuksia, toiset puolestaan tulonlähteesi. Toisaalta kenties juuri jokin harrastuksesi voisikin toimia pääasiallisena tulonlähteenäsi. Toimi näin: 1) Ota A4-kokoinen paperiarkki ja kynä. 2) Kirjoita ylös kaikki sellaiset tekemisen muodot, joissa viihdyt. Listaa niin töistä tutut toimet kuin harrastuksetkin. Kirjaa myös ylös sellaiset toimet, joita haluaisit tehdä, mutta et juuri nyt pysty tekemään. 3) Kun olet kirjoittanut koko arkin täyteen, pisteytä jokainen toimi yhdestä kolmeen sen mukaan, kuinka paljon pääset ydintoimiasi juuri nyt tekemään. 4) Lopuksi mieti, millä tavoin voisit järjestää elämäsi niin, että jokainen toimi saisi arvosanakseen kolmosen. 3.2 Siilikonsepti Kettua nälättää ja se vaanii siiliä. Se keksii toinen toistaan nokkelampia juonia siilin pään menoksi. Se piiloutuu puskaan ja hyökkää – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi. Se vaanii kalliolla ja hyppää – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi. Se raahaa pieniä marjoja polulle siilin syötäviksi ja kaivaa kuopan, jossa odottaa. Siilin siinä marjoja mutustaessa kettu ponkaisee kimppuun – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi. Kreikkalaisrunoilija Arkhilokhos kirjoitti: "Kettu tietää monia asioita. Siili tietää yhden ison asian." On helpompaa toteuttaa yhtä periaatetta, kuin puuhastella milloin minkäkin askareen parissa ilman yhteistä nimittäjää. Jim Collins esittelee siilikonseptin periaatteet kirjassaan Good to Great. Siilikonseptisi sijaitsee kolmen tärkeän elämänalueen risteyskohdassa. Ensinnäkin, se on jotain, jossa olet taitava. Toisekseen, se on jotain, josta on hyötyä muille. Kolmanneksi, se on jotain, jota haluat tehdä intohimoisesti. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 11 Aristoteleen sanotaan sanoneen näin: “Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet.” Itse asiassa intohimo on myös taitojesi perusta. Kun tiedät, mitä haluat, ja teet sitä päivittäin, kehityt siinä taitavaksi. Anders Ericssonin 1993 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että joka ikinen maailman huipulla hääräävä tieteilijä, taiteilija tai urheilija oli harjoitellut vähintään 10 000 tuntia: taito perustuu harjoitukseen. Näin Aristoteleen lausahdus muuntuu muotoon: “Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.” Kun tiedät, mitä haluat tehdä, tarvitsee sinun vielä keksiä yksi asia: mitä hyötyä osaamisestasi on muille. Kun osaamisesi täyttää todellisen tarpeen tai tuottaa muille aidosti iloa, löydät ennen pitkää paikkasi yhteiskunnassamme ja saat palkkaa siitä, mitä haluat tehdä kaikkein eniten maailmassa. Toimi näin: 1) Jos et vielä tiedä, mitä haluat tehdä, kokeile monenlaisia juttuja. Vaihda työpaikkaa, kokeile erilaisia harrastuksia. Kerää laajalti elämänkokemusta. 2) Kun saat selville, mitä haluat tehdä, keskitä voimavarasi siihen ja harjoita itsesi alasi huipuksi. 3) Voit myös hyödyntää ydintoimilistaa (ks. yllä) kutsumuksesi selvittämiseksi. 4) Kun saat selville, mitä haluat tehdä, mieti, miten voit tuottaa tekemiselläsi muille hyötyä tai iloa. 3.3 Mielikuvaharjoittelu Kun tiedät, mitä haluat, on seuraavaksi aika panna toimeksi. Mielikuvaharjoittelu on huippu-urheilijan salainen ase. Voit hyödyntää sitä myös arkisemman toiminnan kiteyttämiseen. Muodostamalla kirkkaan ja tarkka-rajaisen näkemyksen siitä, mitä haluat saada aikaiseksi, rajaat intuitiivisesti pois sellaisia toimia, jotka eivät edistä pyrkimyksiäsi. Mielikuvaharjoittelua kutsutaan myös visioinniksi. Visio on tarkkarajainen, tulevaisuuteen suuntautuva mielikuva siitä, mitä haluat tehdä. Visio ei ole sama asia kuin päämäärä. Se on konkreettinen mielikuva siitä, kuinka saavutat päämääräsi käytännössä. Visiosi tulee kohdistua itse siihen tekemisprosessiin, jonka paras mahdollinen lopputulos päämääräsi on. Visio on konkretisoitu mielikuva itsestäsi sellaisessa tilanteessa, jonka seurauksena onnistut parhaalla mahdollisella tavalla. Muodostaessasi visiotasi aseta aluksi aikaraja. Mieti, missä olet huomenna, kuukauden, vuoden tai vaikka viiden vuoden päästä. Miltä silloin tuntuu? Miltä ympärilläsi näyttää? Sulje silmäsi www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 12 ja mieti, mitä näet, kuulet, haistat ja maistat. Sitten kun rintakehässäsi tuntuu lämpimältä ja hyvältä, olet löytänyt visiosi. Erityisesti lähitulevaisuuteen kohdistuva visio aktivoi aivojesi peilisolut ja rajaa valinta-avaruuttasi siten, että toimintasi suuntautuu intuitiivisesti kohti visioimaasi konkreettista tilannetta. Viiden vuoden vision kohdalla on hyvä päivittää visiota esimerkiksi kuukauden välein. Elämä on täynnä yllätyksiä, ja yksisilmäinen päämääräntavoittelu voi jopa kääntyä tappioksi alati muuttuvassa maailmassa. Toimi näin: 1) Muodosta konkreettinen mielikuva päämääriisi johtavista keskeisistä tapahtumista. 2) Voit muodostaa vision esimerkiksi huomisen tärkeimmästä tapahtumasta, seuraavan kuukauden tärkeimmästä päämäärästä, siitä, missä olet vuoden päästä ja siitä, missä olet viiden vuoden päästä. 3) Sulje silmäsi ja muodosta mielessäsi rikas ja konkreettinen mielikuva siitä, miten asiat menevät, kun ne menevät parhaalla kuviteltavissa olevalla tavalla. 4) Päivitä pitkän tähtäimen visiotasi esimerkiksi kuukauden välein. 3.4 Erehdysten hallinta Jotta uskallat tarttua unelmaasi ja alkaa tavoitella kutsumuksesi määrittämää polkua, on hyvä opetella muuntamaan vastoinkäymiset hyödylliseksi oppimispääomaksi. Thomas Edisonilta kysyttiin kerran, miltä tuntui epäonnistua tuhansia kertoja ennen kuin hän viimein sai kehiteltyä toimivan hehkulampun. Edison vastasi: “En ole epäonnistunut kertaakaan. Päin vastoin, olen onnistuneesti eliminoinut 10 000 toimimatonta tapaa valmistaa hehkulamppu.” Jokainen eliminoitu kehno ratkaisu oli osa sitä kehitysprosessia, jonka tuloksena toimiva lamppu lopulta syttyi. On vain yksi tapa epäonnistua. Se on jättää yrittämättä. Onnistua voi vain yrittämällä. Vastoinkäymiset voi sen sijaan kääntää hyödyksi matkalla kohti päämäärääsi. Jos menee mönkään, arvioi tilanne ja yritä sitten uudelleen. Jokainen uusi yritys on kokeilu, jolla kartoitat toimivia ratkaisuja. Myös toimimattomien ratkaisujen löytäminen edesauttaa kehitystäsi. Jokaisessa epäonnistumisessa on valtavasti tietopääomaa, jonka voit pienellä tutkiskelulla kääntää uuden onnistumisen siemeneksi. Kun olet mokannut, ota A4-arkki ja jaa se leveyssuuntaan kahtia. Kirjoita arkin yläosaan seikkaperäinen kuvaus siitä, miten olet mokannut. Pure hammasta, niele www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 13 ylpeytesi ja lataa paperille kaikki jyrkimmätkin myötähäpeää synnyttävät yksityiskohdat. Tarkastele sitten hetki mokaasi. Kirjoita seuraavaksi sivun alaosaan kaikki ne asiat, jotka voit seuraavalla kerralla tehdä paremmin. Tunnista virheesi ja muotoile sellaisia konkreettisia toimintakehotuksia, joiden varassa tiedät selviytyväsi tuonnempana vastaavista tilanteista. Näin koulit itsesi tehokkaasti välttämään vastaisuudessa jo toimimattomiksi havaitut ratkaisut. Jokaisesta vastoinkäymisestä tuleekin osa kehitysprosessiasi, eikä erehtymistä tarvitse enää pelätä. Toimi näin: 1) Ota A4-arkki ja jaa se leveyssuuntaan kahtia. 2) Kirjoita arkin yläosaan seikkaperäinen kuvaus erehdyksestäsi. 3) Tarkastele hetki erehdyksen kuvausta kaikessa rauhassa. 4) Kirjoita sitten sivun alaosaan kaikki ne ratkaisut, jotka voit seuraavalla kerralla tehdä paremmin. 5) Tunnista virheesi ja muotoile sellaisia konkreettisia toimintakehotuksia, joiden varassa tiedät selviytyväsi tuonnempana vastaavista tilanteista. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 14 4. Onnellisuus yhdessä Yhteisöllisen onnellisuuden menetelmät nostattavat helposti jyrkän vastareaktion. Jos oma elämä on rempallaan, saa mukapositiivinen muikeilu vain sapen kiehumaan entistä pahemmin. Siksi onkin tärkeää järjestää ensin oma elämä niin, että on hyvä olla. Onnellisuus ei ole kuitenkaan vain yksityisasia. Voit sitä paremmin, mitä paremmin ihmiset ympärilläsi voivat. Jos lähimmäisesi voivat huonosti, on sinunkin vaikeaa ylläpitää onnellisuuttasi. Kun taas ihmiset ympärilläsi iloitsevat, myös oma mielialasi kohoaa kuin taikaiskusta. Tämän vuoksi merkittävä keino vaikuttaa omaan onnellisuuteesi on auttaa ihmisiä ympärilläsi olemaan onnellisia. 4.1 Hymyn kaaosteoria Onnellisuustutkimus on osoittanut, että hymyily edesauttaa merkittävästi onnellisuutta. Strategisesti oikein sijoitettu hymy saattaa jopa muuttaa kokonaisen ihmisjoukon päivän merkittävästi paremmaksi. Jos tapaat päivittäin paljon ihmisiä, voit piristää välillisesti satojen ihmisten päivää iloisella asenteella. Niin kuin perhosen siivenisku voi saada aikaan pyörremyrskyn, voi yksi hymy synnyttää kaaosteorian tapaan valtavan hyväntuulisuuden aallon. Hymy tarttuu. Kun hymyilet yhdelle ihmiselle, hän jakaa hymyn eteenpäin vastaantulevien ihmisten kanssa. Pyri siis kohtelemaan toisia ihmisiä positiivisesti. Tervehdi kaupan kassaa ja toivota hauskaa päivänjatkoa. Hymyile kun puhut ihmisille; myös, kun soitat puhelimella – hymy kuuluu äänessäsi. Näin synnytät miellyttäviä ja jouhevia vuorovaikutustilanteita. Samalla myös oma mielialasi nousee merkittävästi. Toimi näin: 1) Pyri löytämään positiivinen asenne kaikkiin arkipäivän kohtaamisiisi. 2) Tervehdi palveluhenkilöitä asioidessasi heidän kanssaan ja toivota hauskaa päivänjatkoa. 3) Jos olet huonolla tuulella, kokeile jotain positiivisen ajattelun menetelmää ajattelusi kirkastamiseksi ja mielialasi kohottamiseksi. 4.2 Laita hyvä kiertämään Viimeaikaisissa onnellisuustutkimuksissa on havaittu, että hyvän teon tekeminen lähimmäisellesi ei vain vaikuta lähimmäisesi onnellisuuteen – vielä enemmän se lisää omaa onnellisuuttasi. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 15 Hyvät tekosi tuottavatkin onnea kaksinkertaisesti: sekä vastaanottajalle että sinulle itsellesi. Tämän lisäksi ne voivat aloittaa hymyn kaaosteorian tapaan hyvän kierteen, jossa vastaanottaja inspiroituu tekosi ansiosta ilahduttamaan joko sinua tai jotakin toista ihmistä. Etsi siis aktiivisesti mahdollisuuksia tuottaa iloa niin läheisillesi kuin ventovieraillekin. Keksi erilaisia pieniä tapoja ilahduttaa sinulle tärkeitä ihmisiä. Myös ventovieraita kannattaa ilahduttaa. Tarjoudu auttamaan tuntematonta vanhusta kantamaan ruokaostoksensa kotiinsa, tai opasta eksyneen näköinen turisti oikeaan osoitteeseen. Toimi näin: 1) Mieti viisi sinulle läheistä ihmistä. Tee päätös ilahduttaa heitä seuraavan viikon aikana. 2) Suunnittele jokaiselle muutama yksinkertainen tapa, jolla voit heitä ilahduttaa. 3) Toteuta jokin suunnittelemistasi tavoista seuraavan viikon aikana. 4) Pidä lisäksi silmäsi auki arjessa ilmentyviin mahdollisuuksiin auttaa täysin ventovieraita ihmisiä. 4.3 Halaa lähimmäisiäsi Ihminen on läpeensä sosiaalinen eläin, joka tarvitsee läheisyyttä voidakseen hyvin. Fyysinen kosketus toiseen ihmiseen laukaisee elimistössämme mielihyvää tuottavia hormoneja. Pieni lapsi tarvitsee hellää läheisyyttä kehittyäkseen normaalisti. Myös aikuisilla kosketus toiseen ihmiseen on tärkeä osa hyvinvointia. Voimme paremmin, kun pääsemme säännöllisesti läheiseen kosketukseen toisen ihmisen kanssa. Pyri siis etsimään mahdollisuuksia toteuttaa perimmäistä tarvettamme olla kosketuksissa toiseen ihmiseen. Halaa lähimmäisiäsi, kättele ihmisiä aina kun voit ja pyri löytämään tapoja olla kosketuksissa toisten ihmisten kanssa. Pyri erityisesti halaamaan perheenjäseniäsi ja muita läheisiäsi. Toimi näin: 1) Opettele halaamaan lähimmäisiäsi aina kun kohtaatte. Jään murtaminen voi tässä tuntua aluksi hankalalta, mutta muutaman kerran jälkeen se tuntuu jo aivan luonnolliselta. 2) Omaa perhettäsi voit halata useita kertoja päivässäkin. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 16 3) Etsi mahdollisuuksia olla kosketuksissa toiseen ihmiseen. 4) Kättele ihmisiä, tarjoudu hieromaan heidän selkäänsä, ala harrastaa paritanssia tai jopa painia. 4.4 Kiitollisuusvierailu Olemme kaikki varmasti kohdanneet monia ihmisiä, joille olemme ikuisesti kiitollisia jostakin avusta, neuvosta tai johdatuksesta. Aivan liian harvoin muistamme kuitenkaan kertoa näille ihmisille, kuinka tärkeä heidän panoksensa on elämässämme ollut. Kiitollisuus ei maksa mitään, mutta tästä huolimatta unohdamme aivan liian usein sen valtaisan voiman. Martin Seligman kertoo kuinka hänen vetämillään psykologian kursseilla koskettavimmat hetket on koettu kiitollisuusvierailuksi kutsutun harjoituksen yhteydessä. Siinä kurssilaiset kirjoittavat 300 sanan pituisen tunnustuksen henkilölle, jolle he ovat ikuisesti kiitollisia jostakin mitä nämä ovat heille tehneet, mutta josta teosta he eivät ole koskaan näitä henkilöitä kunnolla kiittäneet. Tämän jälkeen he soittavat kyseisen henkilön ovikelloa ja lukevat tämän tunnustuksensa kiitollisuutensa kohteelle. Seligmanin mukaan tässä vaiheessa molemmat osapuolet vuodattavat väistämättä kyyneleitä. Kun kiitollisuutensa täten osoittaneita ihmisiä on sitten jälkeenpäin testattu, on havaittu, että kyseisellä teolla oli pitkäaikainen vaikutus heidän kokemaansa onnellisuuteen. Lisäksi se vähensi merkittävästi myös masentuneisuutta. Toimi näin: 1) Mieti henkilö, jolle olet kiitollinen. Muista, että valitsemasi henkilön täytyy olla vielä elossa. 2) Kirjoita 300 sanan tunnustus, jossa kerrot mitä henkilö on sinulle tehnyt ja minkälainen rooli tällä teolla on ollut elämässäsi. 3) Ota yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sovi, että tapaat hänet lyhyesti. 4) Jos henkilön kohtaaminen kasvokkain osoittautuu ylitsepääsemättömän hankalaksi, voit myös soittaa puhelimella. 5) Lue tunnustuksesi kyseiselle henkilölle. Molempien sydämissä paistaa pieni aurinko vielä pitkään kohtaamisen jälkeenkin. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 17 Lopuksi Onnellisuus on ihmiselämän päämäärä, mutta sen tavoittaminen tapahtuu vain elämällä hyvää elämää. Onnellisuuden itsetarkoituksellinen tavoittelu ei johda kuin stressikierrosten nousuun. Kuten Aldous Huxley on sanonut: “Onnellisuus ei kumpua onnen tietoisesta tavoittelusta; se seuraa yleensä muiden toimien sivutuotteena”. Voit kuitenkin opetella suuntaamaan ajatteluasi myönteisemmäksi ja kääntämään epäonnistumiset pääomaksi onnistumisessa. Mietiskelemällä ja omia tuntojasi tutkiskelemalla voit selvittää omat intohimon kohteesi ja kanavoida voimavarasi niihin. Hyödyntämällä mielikuvaharjoittelua ja ajattelunhallintaa kykenet kanavoimaan tarmosi tehokkaasti itsellesi keskeisiin päämääriin. Ja huomioimalla ympärilläsi elävät ihmiset aktiivisesti omassa toiminnassasi synnytät hyvinvointia myös muille. Hyvinvoinnin elinehto on, että myös lähimmäisesi voivat hyvin. Tässä oppaassa on esitelty joukko työkaluja, joiden avulla voit selättää joitakin tyypillisiä onnellisuuden tiellä seisovia ongelmia. Seuraavalta sivulta löytyvästä kirjallisuusluettelosta löydät paljon lisää tietoa onnellisesta elämästä sekä erinomaisia vinkkejä ja harjoitteita, joihin kannattaa tutustua. Viime kädessä onni löytyy omasta sisimmästäsi. Onnellisuuden avaimet ovat aina omissa käsissäsi. www.FilosofianAkatemia.fi Onnellisuus 18 Kirjallisuutta Allen, David 2002: Getting Things Done: The Art of Stress-Free Productivity, Penguin. Aristoteles 2005: Nikomakhoksen etiikka, Gaudeamus. Baumeister, Roy 1992: Meanings of Life, Guilford. Collins, Jim 2001: Good to Great, HarperCollins. Covey, Stephen R. 1989: 7 Habits of Highly Effective People, Free Press. Csikszentmihalyi, Mihaly 1990: Flow: The Psychology of Optimal Experience, Harper and Row. Frankl, Victor 2006: Man's Search for Meaning, Beacon Press. Haidt, Jonathan 2006: Happiness Hypothesis, Basic Books. Lyubomirsky, Sonja 2009: Kuinka onnelliseksi? – Uusi tieteellinen lähestymistapa, Basam Books. McMahon, Darren 2007: The Pursuit of Happiness. A History from the Greeks to the Present, Penguin Books. Michalko, Michael 2006: Thinkertoys, Ten Speed Press. Ricard, Matthieu 2004: Onnellisuus, Basam Books. Seligman, Martin 2003: Authentic Happiness, Free Press. Taylor, Charles 1995: Autenttisuuden etiikka, Gaudeamus. Wilson, Colin 2007: Sivullinen ihminen, Sanasato. Hyödyllisiä nettilinkkejä www.ajattelunammattilainen.fi (Lauri Järvilehdon blogi) www.filosofianakatemia.fi (Filosofian Akatemian kotisivu) www.frankmartela.fi (Frank Martelan blogi) www.twitter.com/filosofianakate (Filosofian Akatemian Twitter-syöte) www.FilosofianAkatemia.fi