Telmivä mieli ‒ sanotaan, että “hulluus” ja nerous - ADHD
1/2014 ADHD-liiton jäsenlehti Porina-nurkka ‒ Porina-projektin kuulumisia s. 8 Telmivä mieli ‒ sanotaan, että “hulluus” ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14 Erityinen nuori rippikouluun s. 16 sisällys Tässä numerossa 3Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 [email protected] www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liitto ilmoittaa 6 Työntekijä esittäytyy 7 Terveiset lämpimien kiitosten kera 8Porina-nurkka 10 Liitto ilmoittaa 11Kolumni ‒ Uutta tehoa teknologiasta 12 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus Lappeenrannan peruskouluissa 14 Telmivä mieli 16 Erityinen nuori rippikouluun Sähköpostit [email protected] ellei toisin mainita. 18 Minä ja adhd ‒ 15-vuotiaan tytön ajatuksia elämästä adhd:n kanssa Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 20 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] 22 Mitä taideterapia on? 24 Historian siipien havinaa ADHD-liitossa Vuosituhat vaihtuu ‒ Yhäkö MBD? (artikkeli MBD- lehdestä vuodelta 1999) 26 Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta (artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998) 28 Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 Projektisuunnittelija Marjo Hodju Puh. 050 525 0004 Projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija Essi Jäntti Puh. 050 378 0707 Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Palaa vanhempainvapaalta 1.4.2014 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh. 045 657 8720 [email protected] ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh. 040 778 2677 [email protected] 1/ 2 0 14 30Jäsenyhdistykset Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013– 31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Antoisaa uutta vuotta 2014 O ikein antoisaa uutta vuotta 2014 kaikille ADHDlehden lukijoille! ADHD-liitto ry on ollut jo 25 vuotta lasten, nuorten ja perheiden asialla. Viime vuosina ovat aikuisten ja nuorten aikuisten asiat saaneet yhä enenevässä määrin huomiota niin täällä meillä liitossa kuin mediassakin. Myös tiedon kysyntä tällä sektorilla on kasvanut. Aikuisille suunnattu Porina-projekti porisee ympäri Suomea ja vertaistukiryhmiä perustetaan tiuhaa tahtia. Se kertoo tarpeesta jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Kehotankin kaikkia aktiivisesti mukaan toimintaan. Koska elämänkaari ulottuu vauvasta vaariin, pitää meidän täällä liitossakin olla aktiivisesti mukana muuttuvassa maailmassa ja huomioita yhä enemmän ja laajemmin adhd:n kanssa tekemisissä olevat osapuolet ja tiedottaa asioista. lutuskiertue suuntautuu paikkakunnille, missä emme ole aiemmin olleet. Jaamme tietoa sekä asiantuntijoille että avoimissa iltatilaisuuksissa kaikille. Tilaisuudet pyritään järjestämään yhteistyössä kuntien ja meidän paikallisyhdistysten kanssa. Adhd-viikkoa vietetään Suomessa viikolla 41. Näissä merkeissä tavataan. Kevätkokous tuo tullessaan tuulahduksen liiton uusista säännöistä, jotka hyväksytään lähetettäväksi eteenpäin patentti- ja rekisterihallitukseen. Alustava suunnitelma on, että liiton uudet säännöt astuvat voimaan syyskokouksessa marraskuussa. Tällöin myös hallituksessa tulee olemaan paikkoja asiantuntijajäsenille, joita saavat esittää niin hallitus kuin jäsenyhdistyksetkin. Tavoitteena on, että liiton hallitukseen saadaan monipuolista asiantuntemusta niin sosiaali- kuin terveyspuoleltakin sekä taloushallinnosta ja juridiselta puolelta. Muut paikat ovat varattu adhd-väelle. Tässä on taas jäsenille vaikuttamisen paikka! Lopuksi haluan kiittää pitkäaikaista työntekijäämme Anu Kippola-Pääkköstä, joka jäi tutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Anu on meille monille tuttu vuosien varrelta ja monista tilaisuuksista. Toivotamme Anulle antoisaa tutkijan uraa. Anu Kippola-Pääkkönen on ADHD-liitto ry:n ensimmäinen, virallinen ammattilaisjäsen. Tervetuloa muutkin mukaan! Juhlavuoden kunniaksi ADHD-liitto ry lanseeraa myös uuden jäsenyyden – ammattilaisjäsenyyden. Tavoitteena on kerätä yhteen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan ja jakamaan adhd-tietoutta, mahdollisesti vaikuttamaan ja muuttamaan asenteita positiivisempaan suuntaan puhuttaessa adhd:stä. Tätä kautta saamme myös hyvän verkoston, joka on kiinnostunut asiastamme. Ammattilaisjäsenet ovat suoraan ADHD-liiton jäseniä. Keväisen aurinkoisia kelejä kaikille! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry ADHD-liiton 25-vuotista historiaa juhlitaan työn ja koulutuksen merkeissä. Teemana koulutuskiertueessa tulee olemaan Elätkö elämää, jota adhd värittää? Kou- Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI tilaukset ja tilauslaskutus Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] Jari Hämäläinen Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen Ilmestymisajat 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 taitto ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 AineistotIlmestyy 27.1.2014 viikko 9 5.5.2014 viikko 23 11.8.2014 viikko 37 5.11.2014 viikko 50 3 1/ 2 0 14 puheenjohtajan pöydän ääreltä Liittomme on saavuttanut 25 vuoden iän M ielessäni nuo vuodet tuntuvat hurahtaneen hetkessä. Kuitenkin paljon on tapahtunut. Liitto on kasvanut yhden työntekijän toimipisteestä aktiiviseksi valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka monipuolista toimintaa ja osaavia työntekijöitä arvostetaan järjestökentällä laajalti. Tämän päivän haasteeksi nousee nuoren sukupolven vähentynyt kiinnostus perinteistä järjestötoimintaa kohtaan. Miten liittomme tukee ja palvelee yhdistyksiä ja perheitä tulevaisuudessa? Paljon on muuttunut 25 vuoden aikana. Elämänrytmi on tullut aiempaa kiihkeämmäksi. Tänä päivänä tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Kännykät tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan tavoitettavuuteen ja helppoon viihdykkeeseen ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa tai twitterissä jaamme kepeästi tekemisemme ja ajatuksemme suurelle tuttavajoukolle, nettikaupoista tilaamme helposti ja nopeasti tarpeellista, ja tarpeetonta, tavaraa. Pikavipit ovat jokaisen saavutettavissa parilla napin painalluksella. Paperilehdet näivettyvät, netistä saamme tietoiskuina tiedot maailman tapahtumista hetkessä. Olenko 1/ 2 0 14 ihan väärässä ajatellessani, että nuo palvelut joissakin tapauksissa saattavat tukea elämämme impulsiivisia, lyhytjänteisiä, levottomia piirteitä. Tarvitsemmekohan todella kaiken heti ja nopeasti? Aika muuttuu ja ihminen ajan mukana, niin tulee olla. Menneeseen ei voi jäädä, eikä sitä kannata ihannoida. Mutta hiljentämällä tahtia hiukan silloin, kun se on mahdollista, pysähtymällä kuuntelemaan ja kohtaamaan toisemme ilman kiirettä, auttaa meitä jaksamaan elämän kiihkeää sykettä paremmin, ja tukemaan adhd-oireisia läheisiämme, jotka ehkä kärsivät vielä muita enemmän nopeatempoisesta ja jäsentymättömästä maailmastamme. Miten liittomme tukisi ja palvelisi heitä, yhdistyksiä ja perheitä paremmin? Lisäämällä tietoisuutta adhd:stä? Tarjoamalla palveluita verkossa? Järjestämällä oikeanlaisia kursseja? Samalla, kun onnittelen juhlivaa liittoa, haastan jäsenistöä kertomaan toiveitaan, näkemyksiään ja tarpeitaan. 4 Yhdessä enemmän. toimimalla olemme Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] puh. 040 778 2677 liitto ilmoittaa ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous Kokous pidetään sunnuntaina 13.4.2014 klo 9.00 alkaen Cumulus Kouvolassa. Hotellin osoite on Kouvolankatu 11, 45100 Kouvola. Kokouksessa käsitellään ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat (mm. edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2013 tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus). Kokouksessa esitellään myös ADHD-liiton sääntöjä koskevia muutosehdotuksia. Liitto kustantaa jokaisesta jäsenyhdistyksestä kahden edustajan matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset 21.3.2014 mennessä Henna Niskalalle [email protected] tai 050 400 6478. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä ADHD-liitto ry järjestää jäsenyhdistystensä edustajille koulutus- ja virkistystapahtuman. Kokoontumispaikkana toimii Cumulus Kouvola, Kouvolankatu 11, 45100 Kouvola. PuSi-päivä alkaa lauantaina 12.4. klo 12.00 yhteisellä lounaalla. Sen jälkeen vuorossa on yhteistä ohjelmaa, mistä lisätietoa myöhemmin yhdistyksille lähetettävissä kutsukirjeissä. Lauantaipäivä päättyy illalliseen ja yhteiseen illanviettoon. Sunnuntaina vuorossa on ADHD-liitto ry:n kevätkokous (ks. ilmoitus yllä). Liitto kustantaa koko viikonlopun osalta jokaisesta jäsenyhdistyksestä enintään kahden edustajan majoituksen, ateriat sekä matkakulut edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset 21.3.2014 mennessä Henna Niskalalle [email protected] tai 050 400 6478. Liity ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon Kohtaatko työssäsi adhd-oireisia lapsia, nuoria tai aikuisia? Haluatko pysyä ajan tasalla adhd-asioissa? ADHD-liitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi liitto lanseeraa uudenlaisen jäsenyysmahdollisuuden ammattilaisille. Jäsenyys on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Ammattilainen liittyy jäseneksi suoraan ADHD-liittoon ja saa sitä myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän ADHD-lehden sekä alennuksia ADHD-liiton järjestämistä koulutuksista. Joissain ADHD-liitolla myynnissä olevissa kirjoissa on myös jäsenalennuksia. Ammattilaisjäsenyyden hinta on 10 € vuodessa. Tervetuloa mukaan ammattilaisten joukkoon verkostoitumaan, saamaan ja jakamaan tietoa sekä tukemaan adhd-oireisten hyväksi tehtävää työtä. Liity nyt jäseneksi osoitteessa: www.adhd-liitto.fi/node/206 5 1/ 2 0 14 työntekijä esittäytyy Essi aloitti ADHD-liitossa A loitin ADHD-liitossa tammikuussa projektityöntekijänä ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa. Olen työssä oppisopimuksella ja samalla suoritan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Työnkuvani liitossa muodostuu mm. projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta, verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä. Koulutukseltani olen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Työkokemusta neuropsykiatristen henkilöiden parissa on kertynyt myös työstä adhd-pienluokalla sekä järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä toimin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksessä puheenjohtajana, vertaistukiryhmäohjaajana ja kokemuskouluttajana. Minulla itselläni on ADHD ja koen, että voin alalla hyödyntää omakohtaista kokemustani. ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektin päätarkoituksena on edistää adhd-oireisten henkilöiden osallisuutta, hyvinvointia sekä tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Adhd:hen liitetään yhä paljon vääriä uskomuksia, eikä adhd-oireisten kokemuksia aina ymmärretä. Tietoisuuden levittäminen on tärkeää, jotta adhd-oireiset saisivat tarvitsemansa tuen. Parhaiten tietoa levittävät oman alansa arjen asiantuntijat, kokemusosaajat. Projektissa kehitetään adhd-oireisten erityistarpeet huomioon ottava koulutusohjelma. Projektin aikana ADHD-liitossa käynnistyy kokemusosaajien koulutus. Koulutetuista adhd-oireisista muodostetaan verkosto, jonka osaamista hyödynnetään eri foorumeilla ja jonka työtä ADHDliitosta käsin tuetaan. Projektissa luodaan malli, jonka avulla ADHD-liitto jatkossa kouluttaa kokemusosaajia ja tukee näitä työssään. Malli tarjoaa avaimet siihen, kuinka vakiinnuttaa adhd-oireiset kokemusosaajat osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan toimintaa. Malli on hyödynnettävissä myös muiden neuropsykiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien koulutuksessa eri tahoilla. Kokemusosaajien työ olisi lisätä etenkin ammattilaisten ymmärrystä adhd-asioista. Tavoitteena on, että kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan mm. sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille julkisen sektorin toimijoille. On myös tärkeää, että kokemusosaajat pääsevät mukaan palvelujen suunnitteluun. taan ADHD-liiton viestintäkanavilla. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on ideoita, ehdotuksia tai toiveita projektiin liittyen! Olen iloinen, että pääsin tähän oppisopimuskoulutukseen ja tiedän, että se vaatii minulta paljon, mutta uskon että se on kaiken vaivan arvoinen. Koen tärkeäksi olla mukana asioissa, jotka jotenkin edistävät adhd-ihmisten asemaa yhteiskunnallisesti. Projekti toteutetaan Vaasassa vuosien 2014 - 2015 aikana ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Datero ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäinen kokemusosaajakoulutus järjestetään syksyllä 2014. Projektista tiedote- Essi Jäntti projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija ADHD-liitto ry [email protected] puh. 050 378 0707 ADHD-liitto Educa-messuilla ADHD-liitto osallistui jälleen tammikuussa (24.25.1.) vuotuisille Educamessuille. Samalla osastolla olivat mukana ADHD-liiton lisäksi Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus. 1/ 2 0 14 6 Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä 13 714 kävijää, perjantaina 5646 ja lauantaina 8068. Suuri kiitos kaikille kävijöille ja mukana olleille. Ensi vuonna taas Educassa nähdään. Terveiset lämpimien kiitosten kera misia eri areenoilla, liittokokouksia virkistävine iltaohjelmineen, erilaisia kirjallisia materiaaleja, oikeuksienvalvontaa, projekteja sekä kehittämistoimintaa. K un vuonna 2001 alkusyksystä tulin töihin Suomen MBD-liiton Oulun aluetoimiston aluesihteeriksi (myöhemmin järjestösuunnittelijana), niin olin kovin tietämätön järjestötoiminnan työnkuvasta. Lasten kehityksen, oppimisen- ja käyttäytymisen haasteista minulla oli kokemusta aikaisemman työn kautta mutta se, mitä kaikkea järjestössä tehdään, oli suuri kysymysmerkki. Liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa olin ollut jonkin verran mukana ennen kuin tulin vakituiseksi työntekijäksi, mutta muu toiminta edellyttikin sitten löytöretkeilyä. Löytöretkeilyyn tarvittiin avointa ja innokasta mieltä, tiedonhakua, uusia ideoita ja toiminnan ohjauksen strategioita niiden toteuttamiseksi, vanhojen hyvien käytäntöjen vaalimista sekä satojen ihanien ihmisten kohtaamisia matkan varrella. Löytöretkeilyn ajanjaksoni liitossa kesti 12 vuotta. Tuohon aikaan on sisältynyt lukuisia teema- ja koulutuspäiviä, kuntoutustoimintaa, jäsenistön tapaa- Entisessä Suomen MBD-liitossa ja nykyisessä ADHD-liitossa on aina tehty pienellä porukalla töitä monien isojen asioiden äärellä. Vaikka palkattujen työntekijöiden määrä on pieni, niin ison panostuksen liiton toimintaan ovat aina antaneet vapaaehtoispohjalta toimivat luottamushenkilöt liittohallituksessa ja jäsenyhdistyksissä. Kaikkien työpanostuksella on ollut ja tulevaisuudessakin on äärimmäisen tärkeä merkitys siihen, että ADHD-liitto on näkyvä ja arvostettu valtakunnallinen toimija, joka kolmannen sektorin roolista käsin on tukemassa adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Potilasjärjestöjen ydintehtävään on aina kuulunut vertaistuen mahdollisuuksien edistäminen ja tarjoaminen. Vuosien aikana on ollut ilo nähdä, miten vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja jaetun osaamisen arvostaminen ovat yhä enemmän näkyvänä myös erilaisissa valtakunnallisissa strategioissa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa (STM:n julkaisuja 2011:1) ja järjestöpoliittisissa linjauksissa (STM:n raportteja ja muistioita 2011:5) tuodaan esille järjestötoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009‒2015 yhtenä selkeänä tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 7 ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen tekee tälläkin hetkellä eri areenoilla vertaistuen mahdollisuuksia edistävää työtä. Minun kohdallani on tullut aika siirtyä löytöretkeilemään tällä hetkellä muille areenoille. Päätökseni ei ole ollut helppo, koska liitto on tarjonnut mielenkiintoisia töitä ihanien ihmisten kanssa. On upeaa saada uusia mahdollisuuksia, mutta kovin haikeaa luopua vanhoista, hyvistä kuvioista. Elämä on kuitenkin löytöretkeä, jossa tarvitaan myös uskallusta; ”Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään.” -Andre GideMinä jatkan tällä hetkellä löytöretkeilyä Lapin yliopiston kuntoutustieteen oppiaineen tutkijana tai ennemminkin tutkimuksen tekemisen opettelijana, noviisina löytöretkeilijänä uudella valtamerellä. Osaltani haluan kiittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten väkeä sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä niistä kokemuksista, mitä liitossa vietetyt vuodet ovat tarjonneet. Toivon ADHD-liitolle paljon myötätuulia juhlavuoteen! Ja kaikille ADHD-lehden lukijoille mukavia löytöretkeilyjä oman elämänne areenoilla – löytöretkeily ei vaadi rahaa eikä kalliita välineitä. Löytöretkeily vaatii haaveilua, avointa mieltä, uteliaisuutta, kokeilemista ja oppimista. Hedelmällisimmäksi retkeily muodostuu, kun saa jakaa löytämisen saloja ja riemuja toisten retkeilijöiden ja retkikuntien kanssa. Yhteistyömme siis jatkukoon! Teksti Anu Kippola-Pääkkönen [email protected] 1/ 2 0 14 porina-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry P orina-projektin ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet iloksemme porista niin adhd-oireisten, heidän läheisten kuin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi on ollut täynnä mieleenpainuvia kohtaamisia, kuten adhd-tietoisuusviikon puitteissa toteutuneet tapaamiset esimerkiksi rautatieasemalla ja muissa tapahtumisissa eri paikkakunnilla. Tapahtumien avulla olemme pyrkineet lisäämään niin suuren yleisön kuin ammattihenkilöstön tietoisuutta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen. Ilahduttavaa on ollut, että myös mediavälineissä on tartuttu teemaan ja erilaisten artikkelien avulla tuotu esille esimerkiksi adhd-oireisten aikuisten kokemuksia arkielämästä ja tuen tarpeista. Tietoisuuden lisäämiseksi vielä töitä riittää, joten tänäkin vuonna on luvassa erilaisia tapahtumia. ”Porina tien päällä”-palsta, liiton www-sivut ja projektin facebooksivut ovat erinomaisia väyliä pysyä kartalla, missä milloinkin poristaan! Iloista porinaa saatiin aikaiseksi myös vertaisohjaajakoulutuksessa, joka toteutui kolmikantayhteistyönä uusille ja kokeneille ryhmänohjaajille. Ilahduttavassa määrin koulutuksessa näyttäytynyt into vertaisryhmien ohjaamiseen on siirtynyt käytäntöön eli eri puolilla Suomea on käynnistynyt ja käynnistymässä uusia vertaisryhmiä. Tästä lämpimät kiitokset aktiivisille ryhmänohjaajille! Adhd-tietoisuuden lisäämisen ohella on tärkeää, että tietoisuus käynnissä olevista vertaisryhmistä leviää. Yhteinen halumme varmasti on, että vertaisryhmistä kiinnostuneilla henkilöillä on tietoa saatavilla vertaistuesta. Oheinen vertsikkanurkka tulee jatkossakin tarjoamaan väylän tiedon jakamiseksi. Jakakaa tietoa meille käynnistyvistä ja käynnissä olevista vertaisryhmistä, jotta kaikki halukkaat pääsevät porisemaan! Kuluvana vuonna työmme jatkuu jäsenyhdistystoiminnan ja vertaisryhmien tukemiseksi. Yhtenä painoalueena haluamme kohdistaa tukeamme vertaisryhmienohjaajille. Helmikuussa käynnistämme kolme tukimuotoa, jotka ovat nimeltään luuri, netti ja miittinki. Vertaisryhmänohjaajat voivat soittaa luuripäivystykseen keskiviikkoisin klo 16–18 tai keskustella netin välityksellä 1 krt/kk. Miittinki on puolestaan suunnattu pääkaupunkiseudun vertaisryhmien ohjaajille kasvokkaiseksi kohtaamisen paikaksi. Näiden tukimuotojen avulla haluamme tukea vertaisryhmänohjaajia niin ryhmän ohjaamiseen liittyvissä käytännön asioissa kuin ohjaajana jaksamisessa. Kokemuksia ad(h)d-oireisten aikuisten puolisoiden vertaistukiryhmän ohjaamisesta V iime lokakuussa Raisa ja Kaisa tapasivat toisensa ADHD-liiton vertaisryhmäohjaajakoulutuksessa, jolloin Raisa etsi itselleen kaveria puolisoiden vertaisryhmää ohjaamaan. Löimme ideat ja innostuksemme yhteen, jonka tuloksena adhd-oireisten puolisoiden vertaistukiryhmä starttasi joulukuun alussa 2013. Ryhmä taitanee ollakin ensimmäinen puolisoiden ryhmä Suomessa? Ryhmässä on nyt kuusi jäsentä meidän ohjaajien lisäksi, kolme naista ja kolme miestä (ryhmä on täysi). Ryhmä kokoontuu porisemaan joka toinen maanantai ADHD-liiton tiloissa kahvia ja pientä suupalaa nauttien. Kokemukseni puolisoiden vertsikkaryhmän ohjaamisesta ovat mitä positiivisimmat. Olemme tavanneet vasta neljä kertaa, mutta tuntuu siltä, kuin olisimme jo vanhojakin tuttuja. Keskustelu ryhmässä on niin leppoisaa ja tunnelma välitön. Välillä keskustelemme vakavista asioista ja välillä neukkarista raikaa iloinen nauru. Minulle on langennut tylsä rooli toimia ”kellokallena” ja lopettaa illan keskustelut aina aivan kesken. Raisan kanssa yhteistyö sujuu kuin tanssi – askelmerkit ja sama rytmi löytyi kuin itsestään. Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena on mahdollistaa ryhmälisille ko- 1/ 2 0 14 8 kemus siitä, että on muitakin ihmisiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja jotka ymmärtävät sen vuoksi omaa elämäntilannetta. Vertaisryhmästä saa rohkaisua, vinkkejä ja tukea omaa elämää varten. Vertaisryhmässä pystyy myös auttamaan muita omien kokemuksien tuomalla viisaudella. Myös meidän ryhmässämme olen aistinut näitä kokemuksia. Moni keskustelun teema on koettu hyvinkin tutuksi ja tarpeelliseksi myös itselle. Meidän ryhmässä usein onkin sanottu, että ”olispa tämä ryhmä ollut olemassa jo aiemmin!” porina-nurkka Vertaistukiryhmiä ja tapahtumia Uudet vertaistukiryhmät, joissa tilaa uusille ryhmäläisille: diskutera och dela erfarenheter med likasinnade i samma situation. Hanna West: [email protected], 040 594 2842 - Nurmijärvi: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo 17.30– 19.00 torstaisin 13.2., 27.2., 20.3., 10.4., 8.5. ja 22.5. Nurmijärven kunnantalolla, Keskustie 2 b, 01900 Nurmijärvi. Ohjaajina Paula Ylä-Rautio ja Hanna Tapanainen. Ilmoittautuminen: vertaiset.nurmijarvi@gmail. com tai Kaisa Humaljoki p. 050 438 3633 - Turku: Adhd-aikuisten ja aikuistuvien nuorten vertaistukiryhmä Turun seudun AaDeeHooDeet Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n tiloissa, Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joiden elämää ADHD tai ADD koskettaa tavalla tai toisella. Kevään tapaamiset: to 23.1. klo 1820, to 27.2. klo 18-20, su 16.3. klo 14-16, su 23.3. klo 11-16 Non stop vertaistuki- ja hemmottelupäivä, ke 9.4. klo 18-20 ja ke 7.5. klo 18-20. Ryhmän ohjaajina Satu Pikkarainen ja Anna Tilkkanen. Tiedustelut [email protected] - Vantaa: Värikäs-vertaistukiryhmä adhd-oireisille aikuisille (menetelmänä taideterapia) 7.4., 14.4., 28.4., 5.5., 12.5. ja 19.5, ohjaajana taideterapiaopiskelija Leila Kailamäki. Ilmoittautuminen: 31.3.2014 mennessä Leila Kailamäki leila.kailamä[email protected] tai p. 045-805 7950 - Porvoo: Adhd-oireisten aikuisten ryhmä, kokoontuu kerran kuukaudessa Omenamäen palvelukeskuksessa, Tulliportinkatu 4, 06100 Porvoo. Ilmoittautuminen: Arja Havilo [email protected] - Tampere: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 18.30-20.30 Omavoiman tiloissa Yliopistonkatu 58 B, 3 krs. 33100 Tampere. Vetäjänä toimii vertainen Juha. Paikalle voi tulla ilman etukäteisilmoittautumista ja viipyä voi haluamansa ajan. Lisätiedot Omavoimasta tai [email protected] - Vaasa: ADHD-ryhmä/ADHDgrupp (ruotsinkielinen ryhmä / svenskspråkig grupp) ADHD-oireisille henkilöille, ADHD-oireisten lasten vanhemmille, läheisille, puolisoille ja kaikille, jotka haluavat keskustella ja jakaa kokemuksia ADHD:stä. / Gruppen är avsedd för personer med ADHD-symptom, föräldrar, makar och anhöriga samt övriga som vill - Lappeenranta: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo 17.30–19.00 12.2, 12.3., 9.4., 7.5. ja 21.5. Lappeenrannan maakuntakirjastossa, Valtakatu 47, 55100 Lappeenranta. Ilmoittautuminen: Marjo Hodju [email protected] tai p. 050 5250 004 - Kuopio: 18–29-vuotiaille nuorille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä starttaa Kuopiossa 18.3.14 klo 13.00–14.30. Ilmoittautumiset: Marjo Hodju [email protected], p. 050 5250 004 tai Juha-Pekka Tams [email protected], p. 050 3644 888 - Oulu: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä keskiviikkoisin 5.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5.ja 4.6. Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47, 90100 Oulu, kokoushuone Isoseppä. Ilmoittautumiset: Liisa Pizén p. 045 657 8720 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n Taitojen tukijat -hankkeen kanssa pe 14.3.14 klo 10.00–18.00 kauppakeskus Iso Myyssä, Kauppakatu 26, Joensuu - Lahti: Tervetuloa porisemaan Lahden terveyspysäkille ti 11.3.14 klo 10.00–15.00, Trio-kauppakeskus, Aleksanterinkatu 18, 15140 LAHTI - Kuopio: Eijsveikeet ry:n kevätkokouksen yhteydessä la 29.3.14 luento adhd-oireisen aikuisen vanhemmuudesta sekä parisuhteesta - Vantaa: Laurean opiskelijoille suunnattu Porina-päivä (luento adhd:stä, kokemuspuheenvuoro sekä posteri-näyttely) ma 7.4.14 klo 9.00– 12.00 Laurea-ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ratatie 22, 01300 Vantaa Vertsikka-tapaaminen: - Pääkaupunkiseudun vertaisohjaajat ti 18.3.14 klo 17.30–19.00, ADHD-liitto ry, Sitratie 7, 00420 HKI Kaisa Humaljoki p. 050 438 3633 [email protected] Marjo Hodju p. 050 525 0004 [email protected] www.facebook.com/porina Porina Tien päällä -tapahtumat: - Joensuu: Aivoviikon ”Aivoituksia” -tapahtuma yhteistyössä Honkalampi -säätiön Valtone -projektin ja 9 1/ 2 0 14 liitto ilmoittaa VERTSIKKATUKEA ADHD-YHDISTYSTEN VERTAISRYHMÄOHJAAJILLE! Vertsikka-tuki on ADHD-liiton tarjoamaa tukea ADHD-liiton jäsenyhdistysten vertaisryhmäohjaajille. Luuri ja Netti tukimuodot on tarkoitettu vertaisryhmänohjaajille, jotka kokevat kaipaavansa tukea oman ryhmänsä ohjaamisessa. Netti Tukinetissä (www.tukinet.net) tarjottava ryhmämuotoinen livechat ryhmänohjaajille. Virtuaaliset vertais tapaamiset toteutetaan 18.3., 22.4. ja 20.5. klo 17–19. Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 ohjaajaa. Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa aiemmin ilmoittamalla oman nimimerkin osoitteeseen [email protected]. Luuri ADHD-liiton työntekijä päivystää puhelimessa keskiviikkoisin klo 16–18. Luurin numero on 040 777 1207. Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailu! ADHD-liitto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden myötä ADHD-liitto lähtee turuille ja toreille kysellen ”Elätkö elämää, jota adhd värittää?”. Ne, jotka vastaavat kysymykseen myöntävästi voivat nyt ottaa osaa piirustuskilpailuun! Voit tarttua kynään, olitpa sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Voit piirtää viivoja ja värittää, vaikka olisit henkilö, jolla on adhd tai vaikka olisit adhd-oireisen veli, sisko, mummo, isä, ystävä, puoliso. Voit hahmotella ajatuksesi kuvan muotoon myös, jos olet ammattilainen, joka kohtaa adhd-oireisia työssään. Toisin sanoen, kuka tahansa, joka kokee lauseen ”Elän elämää, jota adhd värittää” omakseen, voi osallistua! Tuo samainen lausahdus olkoon myös piirustuksen nimi. Muita rajoitteita emme määrittele – piirustuksen voi tehdä esimerkiksi käsin, tietokoneella, tusseilla, hiilellä, mustavalkoisena tai värikylläisenä. Lähetä piirustuksesi perjantaihin 4.4. mennessä osoitteeseen Henna Niskala, ADHD-liitto ry, Sitratie 7, 00420 Helsinki. Laitathan piirustuksesi mukaan myös viestin, josta käy ilmi nimesi, osoitteesi ja ikäsi. ADHD-liitto pitäisi piirustuksia mielellään esillä esimerkiksi juhlavuoden kunniaksi järjestettävän koulutuskiertueen yhteydessä ja käyttäisi niitä ADHD-lehden ja liiton toimintakertomuksen kuvittamisessa. Kun kuva on julkisesti esillä, sen piirtäjästä kerrotaan etunimi ja ikä. Mikäli et halua piirustustasi käytettävän edellä mainituin tavoin, lisää siitä tieto nimesi ja osoitetietojesi yhteyteen. ADHD-liitto arpoo kilpailuun osallistuneiden joukosta kolme onnekasta, joille lähetetään elokuvalippu. 1/ 2 0 14 10 kolumni Teksti Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Uutta tehoa teknologiasta Kuinkahan monta kertaa voi kuulla sanonnan ”no kun se on vähän tollanen aadeehoodee”? Itse termihän on laaja kattokäsite, jonka alle mahtuu kaikkea tarkkaavaisuushäiriöstä korkeaan impulsiivisuuteen. Ei ole olemassa yhtä kuvausta, jonka alle jokaisen adhd:n voi niputtaa - kaikki ovat erilaisia ja samalla kertaa taas samanlaisia. A dhd ei näy heti päällepäin, kuten moni muu elämälle haasteita asettava tila tai sairaus. Toisinaan se kaupan kassajonossa poukkoileva ja keikkuva lapsi ei ole vain huonosti kasvatettu. Toisinaan se luokassa jutteleva ja alituiseen kommentoiva kaveri ei toimi näin tahallaan. Toisinaan se työpaikan outoja juttuja kertova tyyppi ei kerro niitä tarinoitaan pahalla. He eivät välttämättä vain kykene hillitsemään itseään. Ja sellaista se elämä välillä on. Adhd voi olla arjessa jokaiseen asiaan levittäytyvä tekijä, joka asettaa haasteensa pienille jokapäiväisille asioille. Useimmille helpot ja yksinkertaiset asiat, kuten avainten ja aamupalan muistaminen, voivat olla uskomattoman hankalia toisille. Joskus koti näyttää olevan pyörremyrskyn jäljiltä ja ruokakaupassakin on unohtunut taas käydä. Mutta arkea voi helpottaa rutiinien ja muistilappujen kautta. Siivouspäivä sunnuntaiksi, muistilista aamun askareista tai laukun tarkistettavasta sisällöstä oven suussa auttavat jo kummasti. Vaikka tietyt tilat ja sairaudet tuovat mukanaan haasteita ja sopeutu- mistarpeita, meillä jokaisella on omat haasteemme, joihin meidän on sopeuduttava. Minusta ei saa huippupikajuoksijaa, vaikka miten treenaisin radalla. Samalla lailla, kun se voi asettaa haasteita, adhd voi tuoda myös mahdollisuuksia. Kyky ajatella luovasti ja laatikon ulkopuolelta tuo mahdollisuuden innovaatioille ja uusille kasvu-urille. Spontaanius ja innostuneisuus tuovat usein mukanaan uteliaisuuden ja halun oppia uutta. Monessa tilanteessa se uusi idea tai toimintamalli voi tulla juuri siltä henkilöltä, joka on tottunut ajattelemaan hieman ”eri lailla”. pohjautuva kuntoutusmalli voikin olla monelle mieleen - eihän terveydenhoidon tai vaikkapa oppimisen tarvitse aina tarkoittaa yhtä kuin tylsää! Teknologian hyödyntäminen sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on saamassa tuulta siipiensä alle. Kehittelyssä on tietokonepelejä, joilla aivojen toimintaa pyritään seuraamaan ja muokkaamaan opittuja käyttäytymismalleja. Nopeasyklinen peli antaa välitöntä palautetta pelaajalleen pyrkien muokkaamaan positiivisella palautteella reaktioita. Visuaalisesti stimuloiva ympäristö ja motivoiva terapiamalli antavat toiveita tehokkuudesta terapiamuotona. Pelaamiseen Myös jokapäiväistä terveyttä voidaan seurata teknologisen kehityksen avulla. Euroopan parlamentti hyväksyi e-terveyden kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Toimiessani oman ryhmäni pääneuvottelijana sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnossa korostin asiakkaiden ja potilasjärjestöjen mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen ja panoksen lisäämistä lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen niin, että niillä mitatut tiedot siirtyvät suoraan sähköisiin potilastietoihin. Ideana on luoda terveydenseurantajärjestelmiä, joissa terveydentilaa voidaan kattavasti seurata joko jatkuvasti tai riittävän tiheästi kotona. Erityisen hyvin järjestelmä palvelisi esimerkiksi lääkityksen seurannan osalta; verenpainetta, lääkityksen tasoa, EKG:tä tai tulehdusarvoja voitaisiin seurata kotoa. Jokaisen ihmisen terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun, ja terveystiedot ovat asiakkaan omassa käytössä ja hänen suostumuksellaan myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä niin Turussa kuin Torinossa. Tämä vaatii vahvaa eurooppalaista tietoturvaa sekä eurooppalaisia standardeja siihen, missä muodossa terveystiedot rekisteröidään. Mutta ei teknologia kaikkea ratkaise. Tärkeätä on myös välittää ja pitää huolta toisistamme. 11 1/ 2 0 14 Suomessa hoidon taso on korkea. Ihannetilanteessa se on monisyistä, yksilöllistä ja kohdennettua. Yhä useammin hoito aloitetaan nuoremmalla iällä paremmin tuloksin ja nopeammalla kuntoutumisella kuin aikuisiällä aloitettu hoito. Uudella teknologialla hoitoa voidaan tehostaa, yksinkertaistaa ja parantaa entisestään. Teknologiaa terveydenhoitoon Ratkaisukeskeinen neuropsyk Lappeenrannan peruskouluiss Lappeenrannan kaupungin erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2005 havaitsimme, että suurimman haasteen opetushenkilöstölle asettavat erilaisia tarkkaavaisuuden pulmia omaavat oppilaat. Hyviä käytänteitä on viime vuosina kehittynyt monien muiden oppimisen esteiden havaitsemiseen ja lieventämiseen, esimerkiksi lukivaikeuksien seulontaan, kuntoutukseen ja apuvälineiden käyttöön. K oska kokemuksemme oli jo osoittanut, että yleisopetusryhmän pieni koko, runsaat koulunkäyntiavustajapalvelut tai edes erityisluokkaopetus sellaisenaan ei useinkaan tuottanut toivottuja tuloksia, pohdimme, kuinka pystyisimme kehittämään uusia toimintatapoja tarkkaavaisuuden pulmia omaavien oppilaiden kanssa toimimiseen ja heidän opiskelunsa ohjaamiseen. Tietoa hankkimaan Löysimme muun muassa opetushenkilöstölle tarkoitetun kiinnostavan koulutuskokonaisuuden – ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja -koulutuksen. Koulutus on laaja, noin vuoden kestävä koulutus, joka koostuu 10 - 12 lähikoulutuspäivästä ja välitehtävistä. Koulutus antaa opiskelijoille hyvin perusteelliset, ajan tasaiset tiedot neuropsykiatristen pulmien taustasta, ilmenemisestä, diagnosoinnista, mahdollisista lääkehoidoista ja ennen muuta ratkaisukeskeisestä tavasta kohdata pulmien aiheuttamat haasteet ja valmiudet valmentaa kyseisten lasten ja nuorten taitoja elämän eri osa-alueilla. Valmennuksessa lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä elämä nähdään eri osa-alueista koostuvana kokonaisuutena. Näitä osa-alueita ovat muun muassa koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset, terveys, puhtaus, ravinto, rahankäyttö jne. 1/ 2 0 14 Tavoitteena hankkeessamme on, että opettaja ja muut ammattilaiset toimisivat työparina tai tiiminä. Opetushenkilöstö vastaisi pääasiassa koulunkäyntiin ja koulussa muodostuviin sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä valmennuksesta ja muut lapsen ja perheen kanssa toimivat ammattilaiset valmennuksesta muiden osa-alueiden osalta. Jo koulutuksen aikana jokaisella opiskelijalla on ollut joku oppilas valmennettavana, joten saatuja oppeja on voitu harjoitella heti käytännön työssä. Keskeistä valmennuksessa on ratkaisukeskeisyys, jossa määritellään lapsen ja nuoren vahvuudet ja vahvistetaan niitä. Haastavat asiat määritellään tavoitteiden muotoon ja mietitään yhdessä pienet askeleet, joilla tavoitteet saavutetaan. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa vältetään ongelmakeskeisyyttä ja syyllisten etsimistä. Koulutushankkeen toteutus Ensin koulutimme pääasiassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksiin kuusi ohjaavaa opettajaa, joille osoitettiin työaikaa lähikoulujen ohjaukseen. Pian kuitenkin totesimme, että resurssi oli lähikoulujen suuren konsultaatiotarpeen vuoksi täysin riittämätön. Vuosien 2007 – 2013 aikana olemme kouluttaneet Lappeenrannassa yhteensä noin 270 erityisopettajaa, erityisluokanopettajaa, luokanopet12 tajaa, opinto-ohjaajaa ja muutamia muiden toimialojen työntekijöitä ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Onpa joukossa ollut pari kokenutta koulunkäyntiavustajaakin. Näin olemme muodostaneet asiantuntijaverkoston, joka kattaa kaikki Lappeenrannan peruskoulut. Lisäksi olemme järjestäneet kaikille rehtoreille kahden päivän koulutuksen, jossa rehtorit saivat perustiedot hyvin tiiviissä muodossa. Myös rehtorit olivat tyytyväisiä koulutuksen antiin. Osa rehtoreista on osallistunut lisäksi viiden päivän pituiseen koulutukseen, jossa on opeteltu ratkaisukeskeistä ajattelu- ja toimintamallia esimiestyössä. Lähes kaikki opettajat ovat osallistuneet vastaavaan kahden päivän pituiseen ”Pikku-nepsy”-koulutukseen. Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja-koulutuksen suorittaneille järjestetään vuosittain jatkokoulutuspäivä, jossa syvennetään jotain teemaa tai päivitetään tietoja. Opetushenkilöstömme täydennyskoulutuksesta yli kymmenen vuotta vastanneena viranhaltijana totean, että mikään koulutus ei ole saanut yhtä erinomaista palautetta opetushenkilöstöltä. Kun tieto koulutuksen annista on kiirinyt kollegoille, olen jo saanut kyselyitä, milloin seuraava koulutusryhmä käynnistyy! iatrinen valmentaja -koulutus sa Seuraavat askeleet Olemme jälleen saaneet valtionavustusta, joka mahdollistaa edelleen opettajien kouluttamisen. Lukuvuoden 2014 - 2015 aikana koulutamme vähintään yhden ryhmän verran uusia opettajia valmentajiksi, mutta mahdollisesti enemmänkin. Saimaan ammattikorkeakoulu tekee parhaillaan arviointia siitä, millaisena opettajat, vanhemmat, oppilaat sekä rehtori ovat kokeneet koulutuksen sekä valmennuksen. Arviointi on valmis syksyllä 2014. Tavoitteemme on, että pystyisimme varhain aloitetulla, moni ammatillisesti toteutetulla valmennuksella parantamaan lasten ja nuorten toimintaedellytyksiä lähikouluissa ja päiväkodeissa ja toisaalta myös muokkaamaan lähikoulujen ja päiväkotien oppimisympäristöjä kyseisiä lapsia tukeviksi. Näin voisimme vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista. Valmennusta tehdään toki olemassa olevilla erityisluokillakin ja toivomme, että valmennus voi parantaa laadullisesti myös erityisluokkaopetusta. terveyspiiri, joka tuottaa kyseiset palvelut muun muassa Lappeenrannan kaupungille. Muutoksen takia luomme joka tapauksessa uudet yhteistyömallit opetuspalveluiden ja muiden lasten ja nuorten palveluiden välille ja siihen kokonaisuuteen lasten ja nuorten neuropsykiatrinen valmennus moni ammatillisesti toteutettuna sopisi mielestäni erittäin hyvin. Tavoitteenamme on selvittää, voisiko oppilas- ja terveydenhuoltosekä perhetyön henkilöstö tulla jollain tavalla mukaan toimintamalliin. Tähän olisi Lappeenrannassa hyvät edellytykset, koska maakuntaan on perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja Teksti Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki 13 1/ 2 0 14 Telmivä mieli Sanotaan, että ”hulluus” ja nerous kulkevat käsikädessä. Tämä väittämä ei ole tuulesta temmattu, sillä molempiin ominaisuuksiin liittyy yhteinen piirre, kyky yhdistellä luovasti erilaisia asioita toisiinsa. P sykiatriassa on jo pitkään tiedetty, että luovilla ihmisillä kuten tiedemiehillä, kirjailijoilla ja taiteilijoilla esiintyy muuta väestöä enemmän kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tämä häiriö liittyy otsalohkoon sijoittuvien hillitsevien toimintojen vajeeseen tai niiden vähäisyyteen. Tällaisissa tilanteissa ihmisen estot saattavat olla pienempiä ja hän rikkoo mielellään rajojaan piittaamatta siitä mitä muut ajattelevat. Myös ajatusten lento tai assosiaatio on keskimääräistä höllempää. Tällainen ihminen ei välttämättä pysty keskittymään käytännön asioihin, mutta saattaa olla taiteellisesti tai kirjallisesti hyvin lahjakas ja tuottelias. Ominaisuuden pohja on biologinen, mutta sen ilmenemismuodon määräävät vallitseva kulttuuri ja omat elämänkokemukset. 1/ 2 0 14 Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi virittää luovuutta ja lisätä kykyä yhdistellä mielivaltaisesti asioita, jotka eivät näyttäisi liittyvän millään tavalla toisiinsa. Sairaus näyttäytyy ajattelua ja tunnetoimintoja hillitsevän kyvyn heikkoutena, mihin liittyy estojen vähäisyyttä ja Jyrki Korkeila avoimuutta uusille kokemuksille. Hyvin avoin mieli voi altistaa sille, että ihmisen on vaikeaa säädellä kaikkia mielessä viliseviä yllykkeitä. Mieli on niin täynnä asioita, että sen sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tilanne on kuin kaksiteräinen miekka. - Sairaus voi avata mahdollisuuksia luovuuteen, mutta toisaalta siihen liittyy sairauden todellisuus, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Sinuhe otti voimille Mielen telmiessä vapaasti näillä ihmisillä on suurempi kyky yhdistellä ja assosioida asioita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevat saattavat usein olla kielellisiä akrobaatteja, lahjakkaita innovaattoreita, joilla on hauskoja juttuja kerrottavanaan. Sairaus on tyypillistä esimerkiksi kirjailijoille tai musiikillisesti lahjakkaille. 14 - Esimerkiksi Mika Waltari oli taipuvainen maanisdepressiivisyyteen. Waltari kirjoitti merkittävimmän teoksensa, Sinuhen, kolmessa kuukaudessa, mutta kertoi myöhemmin avoimesti olleensa hyvin väsynyt ja masentunut sen jälkeen. Waltarihan vietti joitakin hoitojaksojakin psykiatrisessa sairaalassa. Myös Lauri Viita on kärsinyt tästä tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä aiheuttaneesta sairaudesta. Omaisille psykoottinen sairaus on koettelemus heidän joutuessaan aistimaan läheisensä tuskaa, itsetuhoisuutta ja holtitonta käyttäytymistä sekä kokemaan pelkoa siitä, tekeekö hän itselleen jotakin pahaa. - Maniajakson aikana, mielialan ollessa kohonnut, maanis-depressiivinen ihminen saattaa holtittomalla käyttäytymisellään ja päihteiden käytöllään tärvätä ihmissuhteensa. Tuota tunnetilaa kuvaa hyvin sanonta ”kun velat muuttuvat saataviksi”, Korkeila kuvailee. Myös säveltäjien keskuudessa maanis-depressiivisyys on tunnettua. Esimerkiksi Jean Sibelius ja Pjotor Tsaikovski olivat taipuvaisia masennukseen. Niistä selvitessään he löysivät uudestaan luovuuden pohjan, mikä välittyi kuulijoille sulosointuina. – Tietty sävy musiikissa voi kuvastaa iloa siitä, miltä toipuminen depressiojaksosta tuntuu tai päinvastoin joskus musiikin tekemiseen liittyvä tunnetila voi stimuloida sairautta, Korkeila kertoo. Avoimin mielin Maanis-depressiivisyyden lisäksi on olemassa myös erästä otsalohkoon iskevää muistisairautta, joka vaikuttaa hillitsevien toimintojen häiriin- tymiseen ja sitä kautta estojen pur- joka ei ole realisoitavissa rahaksi. kaantumiseen. – Tiedän kertomuksen Tällaisessa kasvualustassa demokraeräästä tähän tautiin sairastuneesta tia voi hyvin ja talouselämänkin on kuvataitelijasta, jonka estot sairauden mahdollista kehittyä. Kyse on pohpuhjetessa vapautuivat, jolloin hä- jimmiltaan siitä, että yhteiskunnasnestä tuli luova kuvataiteilija, ”Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä mutta sairaus ovat sairautta, voivat jonkun toisen vei hänetkin sitten lopulta kohdalla siivittää lievemmissä mennessään. muodoissa suorituksiin, joihin muut Psykologieivät pysty.” sessa kirjallisuudessa kuvataan myös ihmistyyppiä, jonka samme voidaan sallia ja arvostaa hypersoonallisuuteen liittyy alttiutta vinkin poikkeavia ihmisiä ja miettiä estojen vähäisyyteen, mitä kutsutaan mitä annettavaa hänellä olisi meille avoimuudeksi uusille kokemuksille. muille ihmisille. HyvinvointiyhteisJos mieli on hyvin avoin, ihmisen kunta on siinä mielessä aina materion vaikeaa säädellä kaikkia yllyk- an ulkopuolella ja kaikkien kukkien keitään, sillä mieli on tuolloin niin kuuleminen edellytys materian teketäynnä kaikenlaisia asioita, että ns. miselle, Korkeila painottaa. sisäiset jarrut ovat heikosti käytetKaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tävissä. Tällainen voi avata mahdollisuuksia toisaalta luovuuteen, mutta liittyy ylitsevuotava itseluottamus toisaalta siihen voi liittyä sairauden sekä kyky innostaa toisia ihmisiä, todellisuus. ja viedä heitä ennakkoluulottomasti eteenpäin. Maanistyyppisen johtaSelfridge pystyyn jan hulluista ideoista pääsevät parMiten hulluihin ja neroihin pitäisi haimmillaan kaikki osallisiksi. Tästä suhtautua? Onko mahdollista antaa hyvänä esimerkkinä on Lontoossa kaikkien kukkien kukkia? sijaitsevan kuuluisan Selfridge-ta- Minusta kaikkien kukkien pitäisi varatalon aikoinaan ideoinut Harry antaa kukkia, mutta rikkaruohot eivät Selfridge, joka jo ennen rakentamismahdu joukkoon. Tämä tarkoittaa ta julisti muille, että ”tästä tulee sitsellaista käyttäytymistä, toimintaa ja ten hienoin tavaratalo, joka missään juttuja, jotka rajoittavat toisten ih- on koskaan ollut”, vaikka hänellä ei misten oikeutta toimia kuten he itse ollut minkäänlaista käsitystä siitä, haluavat. Eli oman hulluutensa kanssa ”Kysymys on hallussa olevasta pitää jokaisella olla maniasta, hullunrohkeudesta oikeus elää omalla tavallaan. Tässä tulpositiivisessa mielessä.” laan siihen kuinka yhteiskuntamme ja yhteisömme arvostaa asioita, jotka ei- saadaanko hankkeesta edes voittoa. vät välittömästi käänny rahaksi. On- Toisaalta tavarataloa ei olisi syntynyt, gelmana nykyajassamme on se, että jos hän ei olisi ollut tiettyyn rajaan olemme voimakkaasti orientoituneet saakka realiteeteista piittaamaton. työpaikkojen säilymiseen. Kuiten- Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä kin inhimillinen kulttuuri on perusta, ovat sairautta, voivat jonkun toisen josta kaikki ponnistaa ja se edellyttää kohdalla siivittää lievemmissä muosellaista kulttuuriperimän sisältöä, doissa suorituksiin, joihin muut eivät 15 pysty. Niissä tarvitaan draivia, energiaa ja uskoa siihen, että hankkeesta tulee jotakin, vaikka se alussa näyttäisi epärealistiselta. - Tällainen ajattelu on sävyltään manian kaltaista ja sama piirre on havaittavissa myös joissain muissakin menestystuotteita keksivissä ihmisissä ja yritysjohtajissa. Puupaatilla maailman ääriin Huimapäisyyttä edustivat myös tutkimusmatkailijat, jotka satoja vuosia sitten lähtivät purjehtimaan pienellä puupaatilla jonnekin, mistä heillä ei ollut mitään tietoa. Hirveän epärealistinen ajatus lähteä ylittämään Atlanttia vähäisin ruokavaroin, etenkin kun laivan upottava myrsky voi nousta milloin tahansa, eikä yhtään tiedetä minne ollaan menossa. Mutta silti he vain ovat lähteneet, mikä tarkoittaa sitä, että näillä ihmisillä on täytynyt olla jonkinlainen valloittamisen ja uuden raivaamisen palo sisällään. Tällaisessa tilanteessa mennään tavallisen rajan yli, luodaan uusia sääntöjä ja ehtoja. Tuolloin ihmisellä täytyy olla aika paljon kanttia, joka liittyy luovuuteen sekä kykyyn ottaa valtavia riskejä. Samalla hänen täytyy olla jollakin tavalla epärealistinen ja ajatella, että ”vaikka nyt on näin, niin kyllä tästä vielä jotakin tulee”. Kysymys on hallussa olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. Olettaisin tällä piirteellä olevan jotakin tekemistä perimän kanssa, joka kasaantuessaan joillakin ihmisillä tuottaa riskin sairastua, mutta tarjoaa samalla kasvualustan luovuudelle. Ilman näitä ihmisiä meiltä muilta olisi jäänyt monta iloa näkemättä ja hyödyllistä tekemättä. Maailmassa olisi vähemmän huippukirjallisuutta, Jyrki Korkeila tiivistää. Teksti Leena Toiviainen Kuva Studio Rajala 1/ 2 0 14 Erityinen nuori rippikouluun Rippikoulu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen nuorisokulttuuriin. Se on aina ollut aikuisuuteen siirtymisen virstanpylväs. Konfirmaatio antaa oikeuden esimerkiksi käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina ja asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa. Rippikouluun tullaan yleensä sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta, mutta rippikoulu on mahdollista käydä myöhemminkin. Rippikoulun käyneelle nuorelle on vanhastaan annettu enemmän vapautta ja vastuuta omasta elämästään myös muilla elämän osa-alueilla – onhan hän jo rippikoulun käynyt. Rippikoulu onkin luonnollinen itsenäistymisen harjoittelumuoto erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kuva Ulla Varis Rippikoulumuotoja on useita: yleisin on leiririppikoulu, lisäksi mm. päivärippikoulu, yksityisrippikoulu ja erityisrippikoulu. Onkin hyvä 1/ 2 0 14 Kuva Ulla Varis S eurakunnissa on erilaisia tapoja huomioida erityisiä nuoria rippikoulussa. Kirkkohallituksen vuonna 2001 tekemässä Elämä-uskorukous -rippikoulusuunnitelmassa otetaan kantaa mm. dysfaattisten (nykyinen kielellinen erityisvaikeus) nuorten rippikouluun ja suositellaan ryhmäkooksi alle kymmentä nuorta. Tämä on ohjenuorana pienryhmärippikouluissa. Myös kirkon vammaispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kaikilla on oikeus saada opetusta ymmärrettävästi. Näiden linjausten mukaan kirkko kehittää rippikoulutoimintaansa kaikille sopivaksi. selvittää oman paikkakunnan vaihtoehdot hyvissä ajoin, että nuoren rippikoulukokemuksesta tulee mahdollisimman hyvä. Kuopion seudulla käytäntönä on tehdä kotikäynti jokaisen pienryhmärippikouluun ilmoittautuneen nuoren luona. Kotikäyntejä tehdään jonkin verran myös niin sanotuille tavallisille leireille osallistuvien nuorten luona. Tällöin selvitetään tarvittavat tukitoimet ja voidaan vielä yhdessä miettiä parasta rippikouluratkaisua. Kotikäynti toimii hyvänä porttina rippikouluun, jos 16 nuori vaikka jännittää kovasti uusia tilanteita, niin on helpompi tavata rippikoulun opettaja ensimmäistä kertaa omassa kodissa. Ainakin Siilinjärven seurakunnassa on kokeiltu pienryhmärippikoulussa leiri- ja päiväkoulun yhdistämistä. Siellä on kaksi viikonlopun mittaista leirijaksoa ja lisäksi opetuspäiviä kevään aikana. Nämä lyhyet leirijaksot on todettu hyviksi monen nuoren kohdalla. He eivät olisi uskaltaneet lähteä pitkälle leirille, mutta saavat lyhyen leirin aikana turvallisen kokemuksen kotoa poissa olemisesta. Myös vanhemmille saattaa joskus olla suuri kynnys laitaa oma nuori pitkälle leirille. Tämän muotoisena rippikoulu toimii oivallisesti askeleena itsenäistymiseen. jestävät omaa, kohdennettua toimintaa erityislapsille ja -nuorille. Näillä tukitoimilla pyritään kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuteen osallistua oman seurakunnan toimintaan. Kuva Ulla Varis Yhteistyö Jos nuori päättää mennä tavalliseen leiririppikouluun, tarvittaessa on mahdollista osoittaa hänelle oma isonen. Isoset ovat vuoden tai kaksi vanhempia vertaisohjaajia. Tämä ja muut avustajamahdollisuudet kannattaa selvittää omasta seurakunnasta. Lastenleirit ja varhaisnuorisotyö Henkilökohtaisille isosille järjestetään erityisisoskoulutusta. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa kehitysvammaisen nuoren erityispiirteet, neuropsykiatriset oireet nuorilla ja syömishäiriöihin sekä mielialaan liittyviä asioita. Isonen ei korvaa avustajaa vaan toimii lapsen omana vertaisohjaajana. Oma isonen on mahdollista saada tueksi myös kerhoon. Lisäksi useat seurakunnat jär- Vertaisillat toimivat hyvänä siltana seurakunnan muuhun lapsi- ja nuorisotoimintaan, kuten retkille, leireille ja kerhoihin. Lapsen tai nuoren on huomattavasti helpompi osallistua heille kohdennettuun erilaiseen toimintaan, kun työntekijä on ennestään tuttu. Myös vanhemmat uskaltavat helpommin lähettää erityistä tukea tarvitsevan lapsen tutuksi tulleen työntekijän leireille. Paikallisen yhdistyksen kanssa järjestetään myös koko perheille suunnattuja retkipäiviä ja leirejä. Seurakuntien erityisnuorisotyön tarkoituksena ei ole kuntouttaa, eikä se ole diagnoosilähtöistä. Tavoitteena on aidosti kohdata kaikki lapset ja nuoret sekä antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Osallistuminen tuo tunteen arvokkuudesta, lisää itsetuntemusta sekä tuottaa onnistumisenkokemuksia ja iloa. Kuva Jarkko Voutilainen Seurakunnat järjestävät paljon kerhoja ja leirejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Toiminta on usein maksutonta tai edullista, joten se on kaikkien saavutettavissa. Esteettömyyttä on Kuopiossa lisätty henkilökohtaisen isosen avulla. Lapsi tai nuori saa leireille oman isosen pyytämällä sitä leirille hakuvaiheessa. Henkilökohtaiselle isoselle ei tarvitse mitään perusteluja, riittää että pyytää sitä. Tämä madaltaa kynnystä osallistua. Yhteistyö yhdistysten kanssa on merkittävässä roolissa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kohdattaessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Säännöllinen toiminta esimerkiksi paikallisen ADHD-yhdistyksen kanssa antaa oivallisen mahdollisuuden seurakunnan työntekijälle sekä tutustua itse perheisiin ja tehdä itsensä tutuksi perheille. Säännöllinen toiminta voi olla esimerkiksi vertaisillat, joissa vanhemmat saavat keskustella keskenään arjen haasteista ja onnistumisista. Seurakunnan lapsi- tai nuorisotyönohjaaja vastaa sillä aikaa lasten hoidosta järjestäen ikätasoon sopivaa ohjelmaa. Teksti Paula Paavilainen erityisnuorisotyönohjaaja, Kuopion ev.lut. seurakunnat neuropsykiatrinen valmentaja 17 1/ 2 0 14 Minä ja adhd Adhd voi monesti olla lähipiirille melkoinen haaste, ja vaatia paljon ymmärrystä. Helposti kuitenkin unohtuu se, että tilanne on vielä haastavampi oireiselle itselleen. Diagnoosin saaminen ei välttämättä ole kaiken korjaava ja autuaaksi tekevä hetki, vaan siitä voi alkaa pitkällinen prosessi tilanteen hyväksymiseksi. Tässä pieni kurkistus 15-vuotiaan tytön ajatusmaailmaan ja elämään, jota adhd värittää. I hmiset ajattelee usein, että vain pojilla voi olla adhd. Että kun pojat rikkoo paikkoja, vandalisoi tai tappelee, on helppo sanoo, että sillä on adhd. Sitten ihmiset ymmärtää ja ajattelee, että eihän se tuon pojan vika ole. Mutta Kun tytöt rikkoo paikkoja, saa raivareita tai käyttäytyy huonosti, se on heti huonokäytöksinen, ei mitään kuria ja huono kasvatus. Juuri näin aikuiset ja muut nuoret ajattelee ensin musta. Oon 15-vuotias ja saanu kamppailla tän hiton sairauden kanssa joka päivä, joka minuutti. 1/ 2 0 14 Arki Jokapäiväiset askareet on ylitsepääsemättömän hankalia. Pitäs nousta aamulla kelloon ja se on unohtunut laittaa päälle. Pyykit pitäs laittaa pyykkikoriin, joo laitan kohta myöhemmin, ja ne on siellä laittamatta vielä kahden viikon päästä. Mikään ei pysy hallinnassa. Normi Sitä haluais elää norminuoren elämää, mutta kuitenkin tietää, ettei se onnistu. Eniten pelottaa tulevaisuus, miten pärjää. Laskut, asunto, koulu, ruoka, siin on tosi iso vastuu, mut se on eessä. Ollaan haettu mulle adhdcoachia, joka auttais näissä jutuissa 18 ja kertois kuinka tulis toimia. Eihän sekään jumala ole, mutta mun ainoo toivo, koska ite en pysty. Haaveet Haaveilen omasta perheestä. Mies, lapsi, koti, koira ihanaa, eikö? Saa nähä. Tiiän, et osaan joitain asioita. Osaan maalata, laulaa, kirjottaa runoja. Nää on kai näit yleisimpii, missä adhd:tä sairastavat on hyviä. Sosiaaliset suhteet Mulla on ystäviä, jotka on tosi rakkaita. Oon niin kiitollinen, et ne jaksaa mua päivästä toiseen. Mua ja mun adhd:tä. Saatan suuttua jostain tosi nopeesti ja sit oon minuutin pääs- tä jo normaali. Et on siinä haastetta pärjätä mun kanssa. Pakkomielle Kirja on mun intohimon kohde. Rakastan fantasiaa ja kauhukirjoja, enkä pärjäis ilman niitä. Siin on vaan se ongelma, et ne ei sovi täysin yhteen mun mielikuvituksen kanssa. Äiti perhe Kaikkein rakkain ihminen on äiti. Se on se, joka on jaksanu kaikki mun oikut, haukkumiset ja raivarit kunnialla. Se on ainoo, joka oikeesti ymmärtää, vaik en suostukaan sitä suosiolla myöntämään sille. Mä rakastan perhettäni, vaikka en sitä usein sanokaan. Päinvastoin julistan koko ajan, et kuinka vihaan äiskää, iskää ja koko maailmaa. Mut en koskaan tarkota mitään niistä pahoista jutuista, mitä sanon. Muut sairaudet Ei sekään vielä mitään, jos ois pelkkä adhd, mutku siin on vielä se ihana diabetes rinnalla. Sitä haluu hoitaa, mut eihän se haluaminen mitään auta, kun sitä pitäis hoitaa. Insuliinit unohtuu ja sokerin merkkaaminen sekä niiden ottaminen jää. Syön mitä sattuu, karkkii, pipruu, kaikkee mahollista, mitä ei sais syödä. Uhma Sitä, mitä ei saa syödä, on yhtä kuin totta kai saa. Jos porukat keksii omasta mielestään fiksun keinon, ei se mua pysäytä. Lukkoja myöten. Mitä jyrkempi ei, sitä selvempi kyllä. Jos tulee mielihalu ottaa karkkia, vaikka tiiän, että oon diabeetikko, niin kävelen kylmän viileesti karkkipussille. Ja myöhemmin sit mietin, että miks ne sokerit on korkeet. Katumus Sitä se adhd teettää, tekee ennen kuin miettii onko se fiksuu vai ei. Sitten myöhemmin, kun sokerit on päin p:tä ja ne pitäis tasata, eikä voi mennä mihinkään, niin se on sama, kun vanhemmat ei päästäs mua minnekään ja oon vankina omassa kodissa. Sitten, kun seuraavan kerran pääsen jonnekin, niin koko perhe on jo haukuttu pystyyn. Ei sitä ajattele, et se haittais mitään, jos sen perusteella katotaan kieroon, mitä on erittäin tuohtuneessa mielentilassa sanonu. Paha mieli Ei oo kivaa olla 15-vuotias nuori, jonka pitäs voida hengailla kavereitten kanssa kylällä. Mut oma vikahan se on, ku ei saa aikaseksi mitään. Mulla on aivan ihana perhe, joka rakastaa mua ja välittää, mut adhd pilaa meidän välit. Mun pitää tehä asialle jotain. On tärkee kertoo ihmisille, et tyttökin voi olla adhd, ja se ei tee ihmisestä sen huonompaa, pahempaa tai oudompaa. Lopuksi On muitakin tyttöjä, kun minä, jotka ei uskalla tai haluu kertoo, et niil on adhd. Toivon, et voin vähän rohkasta kaikkia adhd-tyttöjä kertomaan 19 ystäville ja ihmisille, joitten kaa on tekemisissä. Et nää ihmiset pystyis paremmin ymmärtään sitä, jos tekee jotain sopimatonta, tyhmää tai muitten mielestä outoa. Mun pitää aukasta ja kirjottaa koko mun elämä paperille, et ymmärrän ja hyväksyn, et mul on tää. Kolmetoista vuotta on kestäny ennen, kun hyväksyin tän. Ja avannu silmät, et en oo samanlainen. Mun pään sisällä soittaa orkesteri 15 tuntii vuorokaudessa ja ajatuksia on vähintään 10 000. Niis on kestämistä. Ja joku muu kehtaa valittaa päänsärkyy. Jos jollekin muulle laittais adhd:tä sairastavan ajatukset päähän, niin se tulis hulluks tai pää hajoais. Tekstin koosti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 1/ 2 0 14 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Kun on asiaa Kelaan, ei ole pakko lähteä toimistoon. Asian voi hoitaa voi myös puhelimessa, verkossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitseville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa. K äynti toimistossa on monille tutuin tapa hoitaa Kela-asioita. Eri puolilla maata on 186 toimistoa, joissa voi piipahtaa entiseen tapaan. Silti toimisto ei välttämättä ole helpoin ja nopein tapa hoitaa Kela-asioitaan. – Toimistoon voi olla pitkä matka tai siellä voi olla ruuhkaa tai aukioloajat eivät sovi työssä käyvälle. Siksi olemme laajentaneet palveluvalikoimaa, jotta asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman tavan asioida, kertoo suunnittelupäällikkö Soili Orre Kelasta. tietoa etuuksista ja niiden hakemisesta. Laskureilla voi arvioida, onko itsellä oikeus johonkin tukeen. Myös hakemuksen ja sen liitteet voi lähettää verkossa. Jätä Kelaan soittopyyntö Ketään ei kuitenkaan pakoteta verkkoon, vaan rinnalla kehitetään myös muita palvelutapoja. Jos liikkuminen on hankalaa ja toimistoon on pitkä matka, asioinnin voi hoitaa vaikka kotoa soittamalla Kelan palvelunumeroon. Tottuneelle verkkopalveluiden käyttäjälle kela.fi-sivuilla on paljon – Puhelinpalvelussa saa saman palvelun kuin toimistossakin, ja virkailija näkee tietokoneelta samat tiedot. Puhelinpalvelu sopii erinomaisesti 1/ 2 0 14 20 myös työpäivän jälkeen asioitaan hoitavalle, sillä palvelussa neuvotaan iltakuuteen saakka, Orre toteaa. Palvelunumeroista asiakas tavoittaa kyseiseen tukeen perehtyneen neuvojan. Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukia voi jopa hakea suullisesti. Kelaan voi myös jättää soittopyynnön. Silloin ei tarvitse jonottaa puhelimessa, vaan asiakasneuvoja soittaa takaisin mahdollisimman pian. Jonotuksen voi välttää myös varaamalla etukäteen ajan toimistoon tai puhelinpalveluun. Ajanvaraus kannattaa, jos hoidettavana on monimutkainen tilanne tai useita asioita kerralla. Silloin asiakasneuvoja voi valmiiksi perehtyä tilanteeseen. Ajanvarauksen voi tehdä puhelimessa tai verkossa osoitteessa www. kela.fi/ajanvaraus. Yksilöllistä tukea Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen voi mietityttää. Sen tueksi Kela tarjoaa yksilöllistä työkykyneuvontaa. Asioi helposti www.kela.fi/asiointi Ajanvaraus netissä www.kela.fi/ajanvaraus Palvelunumerot arkisin klo 8–18 Asevelvollisen tuet 020 692 200 Asumisen tuet 020 692 201 Eläkeasiat 020 692 202 Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203 Kuntoutus 020 692 205 Lapsiperheiden tuet 020 692 206 Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200 Omaisen kuoltua 020 692 208 Opiskelijan tuet 020 692 209 Sairastaminen 020 692 204 Työttömyysajan tuet 020 692 210 Vammaistuet 020 692 211 – Neuvonta on suunnattu sairauspäivärahaa saaville asiakkaille. Sillä on tarkoitus nopeuttaa töihin paluuta tai auttaa henkilöä turvaamaan toimentulonsa työkyvyttömyyden pitkittyessä, Orre kertoo. Koulutettu työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jolla on toistuvia tai pitkiä sairauspoissaoloja. Hän haastattelee asiakkaan ja tekee tämän kanssa suunnitelman työhön paluun tukemiseksi. Neuvoja esimerkiksi kertoo osasairauspäivärahasta ja ohjaa sopivaan kuntoutukseen. Hän myös seuraa toimenpiteiden etenemistä ja ehdottaa jatkotoimia. Työkykyneuvontaan otetaan usein mukaan työterveyshuolto. Neuvoja auttaa tukiviidakossa Yksilöllistä neuvontaa voi saada muulloinkin, jos elämäntilanne on vaikea. Eri puolille maata Kelan toimistoihin on koulutettu asiakas- 21 neuvojia, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti vastuun asiakkaan ohjaamisesta ja varmistavat, että tämä saa tarvitsemansa tuet ja palvelut oikeaan aikaan. Lisätietoja on osoitteessa www. kela.fi/erityispalvelut. Asiakasneuvoja voi haastatella asiakkaan joko toimistossa tai puhelimessa. Sen jälkeen laaditaan yhdessä palvelusuunnitelma. Myöhemmin asiakas voi soittaa suoraan omalle neuvojalleen. Hän myös huolehtii yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja esimerkiksi terveydenhuollon välillä. – Kela-neuvojan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä. Palveluun voi hakeutua myös itse esimerkiksi ajanvarauksen kautta, toteaa Soili Orre. Lue lisää Kelan palveluista: www.kela.fi/palvelut Kuvat Kela 1/ 2 0 14 Mitä taideterapia on? Mitä taideterapia on? Taideterapiassa tutkitaan omaa tapaa jäsentää maailmaa taidetyöskentelyn avulla. Jokaisella on oikeus työskennellä, aistia ja tutkia asioita omalla tavallaan. eikä määritellä ulkopuolelta. Taiteen äärellä voimme havannoida ja jakaa sekä yhteisiä teemoja ja kokemuksia että henkilökohtaisia oivalluksia ja elämyksiä. Taideterapia ja adhd Taideterapia voi osaltaan auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja tarkkaavuuden suuntaamista, kohottaa itsetuntoa ja auttaa käsittelemään impulsiivisuutta. Sosiaalisten taitojen ryhmä voi auttaa ymmärtämään erilaisia oireita sekä opettaa strategioita niiden helpottamiseksi. Taideterapialla voi olla tärkeä rooli helpottamaan eristäytymisen tunteita. Se auttaa myös hämmennyksen yli diagnoosin saatua selkeyttämällä kysymyksiä identiteetistä tukemalla itsetuntemuksen kehittymisessä. Jatkuvana prosessina taideterapia on käyttökelpoinen työkalu saattamaan näkyväksi edistyminen ja oppiminen, ja jota voi seurata itsenäisesti terapeutin avulla tai ryhmässä. Taideterapiaan tullessa ei tarvitse osata maalata tai piirtää – ainoastaan kiinnostus kuvalliseen ilmaisuun riit- P ersoonallisuus, temperamentti ja tapa olla suhteessa toisiin ovat merkittäviä ja kiinnostavia elementtejä, jotka visuaalisen työskentelyn avulla voi tulla näkyväksi. Erilaiset materiaalit herättävät erilaisia reaktioita, samoin ilmaisuun vaikuttavat sen hetkiset tunteet, taidot ja koko konteksti, missä työskennellään. Innostus, rohkeus ja leikillisyys tekevät mahdolliseksi kokeilla ja hyväksyä omat kipupisteet ja rajoitukset, mutta antaa myös mahdollisuuden löytää voimavaroja ja merkityksiä, joita muuten ei tule ajatelleeksikaan. 1/ 2 0 14 22 Ryhmässä kunnioitetaan sekä omia että toisten töitä. Hyväksyvä läsnäolo on tärkeää – se, että koetaan ja ihmetellään teoksia yhdessä. Myös muiden kuvat voivat koskettaa ja kuljettaa omaa prosessia eteenpäin. Kuvia tutkitaan henkilökohtaisen merkityksen kautta – niitä ei tulkita suuksiensa yhtäläisyyksistä ja eroista, motivaatioista ja ihmisen kasvusta, joten hän alkoi opiskella kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja psykologiaa. Kohtalo vei muutamaksi vuodeksi USA:han asumaan ja siellä hän täydensi opintonsa psykologian kanditutkinnoksi. Taidetta ja taiteen tekemistä aina harrastaneena hänelle vihdoin valkeni, että taideterapia on oikeastaan ainoa oikea vaihtoehto uudelle uralle. Palattuaan Suomeen Leila jatkoi opintojaan. Ratkaisukeskeinen taideterapeutti -koulutus tähtää voimavarojen ja positiivisten keinojen korostamisen kautta oman elämän hallintaan ja tasapainoon. Kailamäki valmistui myös neuropsykiatriseksi valmentajaksi 2013. Nepsyvalmentaja on erikoistunut adhd, Tourette, Asperger ja erilaisten oppimisvaikeuksista kärsivien henkilökohtaiseen auttamiseen kotona, koulussa tai missä tahansa kaivataan lisää keinoja elämänhallinnan lisäämiseen. Leila Kailamäki on viisikymppinen alanvaihtaja IT-alalta. Työskenneltyään 80-luvulta tietotekniikan läpimurron alusta yrityksissä 2000-luvun alkuvuosiin, hän päätti vaihtaa kokonaan alaa ihmisläheisempään suuntaa. Leila on aina ollut kiinnostunut ihmisistä, heidän persoonalli- Taidelähtöinen ja integratiivisen terapian lähestymistapa taideterapiaan on Aalto Pron ja Ihmissuhdetyö ry:n uusi kolmevuotinen ryhmätaideterapiakoulutus, joka alkoi tammikuussa 2013. Koulutus täydentää näkökulmaa taideterapian moninaiseen kenttään ja vahvistaa etenkin ryhmien ohjaamiseen tarkoitettuja menetelmiä. Leila Kailamäki on tämän koulutuksen vaatimusten mukaisesti kokoamassa harjoitusryhmää adhd-aikuisista, jotka pääsevät kokemaan taideterapeuttisten menetelmien vaikuttavuutta. Ryhmä alkaa huhtikuussa maanantaisin ja sen kesto on kuusi kertaa. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa. Lisätiedot ja illmoittautumiset [email protected], puh. 045 805 7950. Teksti ja kuvat maalauksista Leila Kailamäki, psykologian kandidaatti, värikylpyohjaaja, taideterapiaopiskelija 23 1/ 2 0 14 tää. Suorittamisesta vapautuminen rauhoittaa, rentouttaa ja auttaa keskittymään taidetyöskentelyyn. Koska taidetöihin voi palata yhä uudestaan, auttaa se hahmottamaan ja muistamaan omaa kehitystään ja oppimista. Elämänlaadun paraneminen on konkreettinen tavoite. Kirjoittajasta menneiltä vuosilta Historian siipien ha Tänä vuonna vietetään ADHD-liitossa 25-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuotta juhlitaan lähinnä erilaisten koulutustilaisuuksien muodossa, joista suurin osa painottuu Adhd-viikolle lokakuussa (viikko 41). Paljon on ehtinyt vuosien saatossa tapahtua, ja runsaasti uutta tietoa adhd:stä löytyä. Katsauksena historiaan julkaisemme nyt kaksi artikkelia menneiltä vuosilta. On hauska huomata, että vaikka tietoa on tullut runsaasti lisää, niin jotkin perusasiat ovat pysyneet melkeinpä samoina. Tällä ja seuraavalla aukeamalla voitte muistella mitä MBD:stä ja adhd:stä pohdittiin vuosina 1998 ja 1999. Nautinnollista matkaa historiaan. Historian havinaa – artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1999 Vuosituhat vaihtuu - Yhäkö MBD? Nimikkeiden muuttaminen voi olla perusteltua uuden tietämyksen valossa. Mutta vain nimiä muuttamalla emme kykene poistamaan lastemme ongelmia. Emme myöskään voi pysäyttää kehitystä tai muuttaa yhteiskuntaamme. Voimme kuitenkin nähdä oman ainutkertaisen tärkeytemme lastemme vanhempina ja oman elämämme sankareina. Ehkä uusi vuosituhat voisi silloin tarkoittaa aineellisen hyvin- tai pahoinvoinnin sijaan syvempää ja rikkaampaa yhdessäelämistä kaikista toiminnanhäiriöistämme ja erityisvaikeuksistamme, ja niiden nimityksistä, huolimatta. L evoton, poikkeavasti käyttäytyvä lapsi on jo allekirjoittaneen elämän aikana saanut lukuisia nimikkeitä, ja hänen ongelmaisen olemuksensa syitä on haettu aina neuroottisesta persoonallisuudesta ympäristön saasteisiin ja ravinnon lisäaineisiin asti. Jo vuosisadan alkupuolella on kuitenkin alettu nähdä ylivilkkauden orgaaninen, neurologinen tausta ja aivovaurioajatus antoikin ”elohopea”lapsen oireistolle MBD (minimal brain damage) -nimen, joka kuitenkin melko pian korvautui paremmin oireyhtymän luonnetta kuvaavalla toimintahäiriö-käsitteellä (minimal brain dysfunction). diagnoosin haltijan oireisto selvennyksenä eritellään. Toisaalta erilaiset oirekokonaisuudet ovat houkutelleet esiin vuorostaan uusia (tai vanhoja) nimityksiä ja lyhenteitä: Asperger, Tourette, ADD, ADHD, DAMP. Erilainen lapsemme joutuu elämään yhteisössämme usein niukkojen voimavarojensa ja taitojensa varassa. Auttaisiko hänen vaikeutensa oikealla lailla kuvaileva diagnosointi parhaiten turvaamaan oikeat tukitoimet, ehkä lisäämään ymmärrystä ja suvaitsevuuttakin? Sittemmin MBD-nimike on saanut osakseen vahvaakin kritiikkiä pääasiallisesti kielteiseksi koetun leimaavuutensa vuoksi. Tarve säilyttää yleisesti tunnettu lyhenne johti käytäntöön ”kattodiagnoosista”, jonka alle Edesauttaako kielteisesti värittyneen diagnoosin kantaminen niputtautumista sivuraiteelle ajautuvien joukkoon? Mikä merkitys on sillä, että tuttu, tunnettu diagnoosinimike auttaa vanhempia, opettajia, erityistyöntekijöitä, potilaita itseäänkin, löytämään toisensa ja näin joukkojen voimasta vahvistumaan ja vaikuttamaan? 1/ 2 0 14 24 Aivojen kuvantamismenetelmien kehittymisen ja keskushermoston välittäjäaineiden merkityksen ymmärtämisen myötä ylivilkkaus/tarkkaavaisuushäiriö on saanut selitysmalleja, joiden valossa ylimalkainen MBD-nimike kuulostaan melkoisen vanhahtavalta. Lisääntyvä tietämys luo pohjan Viitteet ylivilkkaus/tarkkaavaisuushäiriö-oireyhtymien esiintymisestä suvuttain ja näin niiden mahdollisesta geneettisestä taustasta luovat niinikään kiusallisia ajatusmalleja ”lievistä aivotoiminnanhäiriöistä” kärsivistä suvuista! Lisääntyvä tietämys toki luo pohjaa paitsi luopumiselle vanhoista ajatustavoista myös uudelle toiveikkuudelle ja uusille mahdollisuuksille. Tiedot aivojen välittäjäaineiden toiminnasta ja todennäköisestä toiminnanhäiriöstä ylivilkkausoireyhty- menneiltä vuosilta vinaa ADHD-liitossa män taustalla avaavat uusia näkymiä lääkehoidoille - vaikka suvuttainkin. Toisaalta mahdollisen geneettisen taustan tiedostaminen auttaa ennakoimaan ja tunnistamaan haavoittuvuuden riittävän varhain asianmukaisten tukitoimien käynnistämiseksi. Ylivilkkaushäiriön yleisyyden perusteella voisi ajatella meidän useimpien kantavan perintötekijöissämme alttiutta niille pienille keskushermoston poikkeavuuksille, biokemiallisten toimintojen lipsahduksille, jotka vaikeuttavat vuorovaikutusta ja selviytymistä etenkin oman aikamme kiihkeässä elämänrytmissä. Vai olisiko poikkeavan käyttäytymisen hoitokeinojen ohella pysähdyttävä miettimään, olisiko meillä keinoja vaikuttaa arvojemme punnitsemiseen uudelleen! Olisiko mahdollista väljentää aikatauluja, tinkiä henkilökohtaisista saavutuksista tai aineellisesta hyvästä ja miettiä itsekukin, mitä todellinen hyvinvointi juuri meille itsellemme tarkoittaa. Onko mahdollista koota perheet uudelleen yhteen ja vanhempien palauttaa enemmän vastuuta lastenhoidosta ja kasvatuksesta itselleen yhteiskunnan instituutioiden tasapäistävän järjestelmän sijaan? Onko mahdollista löytää lapselle jälleen leikki: pihaleikit ja hoivaleikit kehonhahmotuksen ja ruumiinkuvan rakentajiksi, toisista välittämisen ja kosketuksen oppimiseksi, yhdessäolon tärkeyden oivaltamiseksi - tietokoneiden ja videoiden antaman maailmankuvan köyhyyden rikastuttamiseksi? 25 Nimikkeiden muuttaminen voi olla perusteltua uuden tietämyksen valossa, mutta vain nimiä muuttamalla emme kykene poistamaan lastemme ongelmia. Emme myöskään voi pysäyttää kehitystä tai muuttaa yhteiskuntaamme. Voimme kuitenkin nähdä oman ainutkertaisen tärkeytemme lastemme vanhempina ja oman elämämme sankareina. Ehkä uusi vuosituhat voisi silloin tarkoittaa aineellisen hyvintai pahoinvoinnin sijaan syvempää ja rikkaampaa yhdessäelämistä kaikista toiminnanhäiriöistämme ja erityisvaikeuksistamme, ja niiden nimityksistä, huolimatta. Teksti Liisa Virkkunen Artikkeli on julkaistu MBD-lehdessä 1/1999 1/ 2 0 14 menneiltä vuosilta Historian havinaa – artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998 Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta Miten auttaa tarkkaavaisuusongelmaista lasta oppimistilanteessa? Siinä on opettajalle purtavaa kerrakseen, sillä ratkaisu ei hyödytä ainoastaan ”ongelmalasta”, vaan siitä on etua koko luokalle. T arkkaavaisuushäiriöitä (ADHD) ilmenee yleisimmin 3–5 prosentilla luokassa. Oireet ovat normaalisti jakaantuneet väestössä. Häiriön olemassa olo on olennaisesti myös määrittelykysymys. Tarkkaavaisuushäiriön keskeisimmät piirteet ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. massa selkeää syy-seuraussuhdetta. Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy usein myös muita ongelmia Koulun aloittaminen luo eniten paineita Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy usein myös muita ongelmia. Oppimisvaikeuksia esiintyy 20–70 prosentilla lapsista. Yleisimpiä emotionaalisia ongelmia ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus sekä huono itsetunto. Käytöshäiriöitä ilmenee 20–60 prosentilla. Murrosiässä impulssikontrolli paranee. Hyperaktiivisuus vähenee, mutta jatkuu silti yleensä huonompana ikätovereihin verrattuna. Tutkimusten mukaan noin 70–80 prosentilla ADHD-lapsista on sitä vielä murrosiässäkin. Käytöshäiriöitä on 40 prosentilla ja luokkansa joutuu kertaamaan noin kolmannes. Impulsiivisen lapsen voi olla vaikea hallita käyttäytymistään tilanteen vaatimusten mukaan. Ikätason huomioon ottaen hänellä voi olla liiallinen motorinen tai verbaalinen aktiivisuus. Hänen voi olla vaikeaa noudattaa sääntöjä. ADHD voi olla perinnöllistä Nykytutkimuksen valossa geneettisten tekijöiden osuus tarkkaavaisuushäiriöihin on hyvin merkittävä. Arviot perinnöllisyydestä ovat jopa 30–50 prosenttia. Taipumus on siten perinnöllistä. Ei ole kuitenkaan ole- Raskausajan ongelmat ja synnytyksen aikaiset vaikeudet ovat tavallisempia ADHD-lapsilla kuin muilla. Näiden selitysarvo on kuitenkin vähäinen. Alle viidellä prosentilla näistä lapsista on näyttöä aivojen rakenteellisesta vauriosta. Koulun alkaminen on ADHDlapselle uusi sosiaalinen tilanne. Paineet ovat suuria asioissa, jotka ovat ADHD-lapselle vaikeita. Sosiaalinen suoriutuminen, toimiminen pitkäjänteisesti oppimistilanteissa, oppimisvaikeudet, sosiaalinen syrjäytyminen sekä käytöshäiriöt ovat yleisiä. Aikuisiässä ADHD:tä esiintyy 50– 65 prosentilla. Koulun on keskeyttänyt noin kolmannes. Yliopistollinen koulutus on viidellä prosentilla. Poliisin rekisterissä on 18 prosenttia. Ammatillinen sijoittuminen on ”Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi on usein muita herkempi ympäristön tekijöille. Niinpä luokkaympäristössä vaikuttaviin tekijöihin kannattaa puuttua.” 1/ 2 0 14 26 keskimääräistä heikompaa. Murrosiästä selviytymisestä voidaan omalta osaltaan ennustaa kuinka ADHDaikuinen pärjää. Luokkaympäristöön voi vaikuttaa ADHD-lapsi ei osaa itse kykyjensä mukaan jäsentää tehtäviä. Puheella ei pystytä säätelemään lapsen motorisia reaktioita. Lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi on usein muita herkempi ympäristön tekijöille. Niinpä luokkaympäristössä vaikuttaviin tekijöihin kannattaa puuttua. Toiset ADHD-lapset tarvitsevat ärsykkeiden minimointia. Heidät voi esimerkiksi sijoittaa rauhallisimpaan paikkaan luokassa. Toiset lapset kaipaavat taas muita enemmän ärsykkeitä saavuttaakseen optimaalisen tason, jolloin ärsykkeitä olisi hyvä lisätä. Havainnot ovat kuitenkin ristiriitaisia ja tutkimuksellisesti ongelmallista toteuttaa, kliininen neuropsykologi Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutista sanoo. Suunnitelmallinen työskentelytapa selkeyttää oppimista Kognitiivisessa lähestymistavassa aikuinen, yleensä opettaja, toistaa samaa, tietoisesti ja kielellä ohjaten. Sisäisen puheen vahvistaminen toiminnanohjauksessa toteutetaan yleensä yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä. Esimerkiksi koulutehtävissä voidaan aloittaa siitä, mitä tehtävässä tehdään, mikä on ongelma. Seuraavaksi oppilaan kanssa mietitään miten hän sen tekisi ja laaditaan yhdessä toiminta- menneiltä vuosilta vien tekemiseen. - On hyvä muistaa, että ei voi ottaa palkkion kohteeksi asioita, joita lapsi ei osaa. Lapsi voi myös yhdessä opettajan kanssa arvioida toimintaansa. Ennen kaikkea kummankin sitoutuminen sääntöihin ja niiden noudattaminen on ehdottoman välttämätöntä. On myös tärkeää, että luokalle selitetään tilanne. Oikein tehtynä tämä voi olla hyvinkin tehokas tapa saada tuloksia. Lisäksi tällä tavoin voi myös tervehdyttää opettajan ja lapsen välistä kommunikaatiota, Närhi sanoo. Etiikkaan liittyvät ongelmat yleisiä suunnitelma. Kolmanneksi lasta ohjataan tekemään tehtävä suunnitelman mukaiseksi. Viimeiseksi tarkistetaan vielä kerran, mitä täytyy tehdä. taan konkreettinen palaute kirjallisen sijasta. Hyödyllisintä on palautteen antaminen mahdollisimman säännöllisesti ja välittömästi. - Tämän lähestymistavan mukaisesti voi lapsen kanssa käydä läpi myös arkielämän asioita. Lapset ohjaavat helposti myös toisiaan. Joillakin lapsilla tämä oppimistapa toimii, toisilla taas ei. Onnistumiseen voivat vaikuttaa mm. lapsen keskushermoston kypsyys sekä aikuisen vuorovaikutus, Vesa Närhi sanoo. Kielellinen palaute on periaatteessa yhtä koeteltava keino ensimmäisenä vaihtoehtona. Usein vain kehuminen, huomiotta jättäminen tai toruminen saattaa menettää tehonsa. Suositeltavaa on aloittaa positiivisilla palkkioilla, joita voivat olla mm. satutuokiot tai vapaa-aika. Negatiiviset palkkiot ovat ns. rangaistuksia, eli etuisuuksien menettämistä. Närhen mukaan molempia tarvitaan. Välitön palaute ohjaa lasta Muita keinoja ADHD-lapsen tilanteen helpottamiseksi on mm. käyttäytymisterapeuttiset (behavioraaliset) lähestymistavat. Tässä suositaan välittömiä palautteita, jolloin lapselle kehittyy helposti myös riippuvuus ympäristön tarjoamista palkkioista. ADHD-lapsi ei koe saatuja palkkioita yhtä voimakkaina kuin muut lapset. Satunnaisen palkitsemisen tilanteissa ADHD-lapsi suoriutuu huonommin verrattuna säännölliseen palkitsemisen tilanteisiin ja muihin lapsiin, Närhi toteaa. ADHD-lasten käyttäytymiseen vaikuttaa enemmän välittömästi saatavilla olevat palkkiot kuin aikaisemmin annetut säännöt. Näiden taustatekijöiden valossa palautteiden vahvistamiseksi anne- Kolmantena voidaan ottaa käyttöön ns. Token-järjestelmä, jossa lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuuksiin. Selkeät palkkiot sovitaan heti alussa lapsen kanssa Heti alussa tulee sopia lapsen kanssa järjestelmän käyttöönotosta. - Lapsi pitää saada sitoutumaan järjestelmään. Säännöt on mitoitettava siten, minkä eteen lapsi on valmis tekemään ”töitä”. On parempi, että sääntöjä on vain muutama kuin liikaa. Niiden pitää olla myös selkeitä ja yksiselitteisiä; joko saa tai menettää. Palkkiojärjestelmää voi käyttää mm. häiriökäyttäytymiseen ja tehtä27 Toki ongelmiakin palkkiosysteemissä voi tulla. Yleistyminen on suuri ongelma. Lapset toimivat sääntöjen mukaan tilanteissa, joista on luvassa palkkioita. Oman pään mukaan mennään helposti silloin, kun palkkioita ei ole tulossa. Johdonmukainen järjestelmä on työläs ja vaatii jatkuvaa arviointia Toimiakseen järjestelmä on hyvin työläs. Se vaatii huolellista suunnittelua ja johdonmukaista toteuttamista. Ohjelman jatkuva arviointi on myös tärkeää. Helposti nousevat myös etiikan kysymykset huulille. Onko oikein asettaa yhdelle lapselle muita tarkemmat rajat? Onko oikein, että yksi lapsi saa palkkion sellaisista asioista, joista muut eivät saa? - Mikäli itse epäilee järjestelmää juuri etiikan puolelta, sitä ei kannata aloittaa lainkaan. Kysymys on pitkälti kommunikaation selvittämisestä. Tämä on vain yksi tapa tehdä tilannetta reilummaksi sekä oppilaalle itselleen että koko luokalle, Närhi uskoo. Lähdeaineisto: Oppimisvaikeuksien koulutus, moduli 3, Närhi Vesa; DSM-IV kriteerit tarkkaavaisuushäiriölle (ADHD) Artikkeli on julkaistu MBD-lehdessä 3/1998 1/ 2 0 14 Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi ADHD-liitto kuuluu Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV). Neurologiset vammaisjärjestöt on perustettu vuonna 1976 ylläpitämään ja edistämään yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kesken. Hyvä elämä neurologisesti sairaille ja vammaisille on NV-järjestöjen yhteinen tavoite. NV-järjestöjä on 14, joista tässä tutustumme viiteen. Aivovammaliitto ry Aivovammaliiton tarkoituksena on edistää aivovammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa suoriutumista yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina muun väestön kanssa. Aivovammaliiton toimintaan kuuluvat muun muassa neuvonta, ohjaus, vertaistuki, sopeutumisvalmennuskurssit, tiedotus, koulutus ja yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Aivovammoista yli 60 % syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena. Liikenneonnettomuudet ovat työikäisillä vakavien ja kuolemaan johtaneiden vammojen suurin aiheuttaja. Aivovamman voi saada myös esimerkiksi työtapaturmissa, urheiluun sekä vapaa-aikaan liittyvissä tapaturmissa tai pahoinpitelyn seurauksena. Se on alle 45-vuotiaiden miesten yleisin välitön kuolinsyy. Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000−20 000 suomalaista. Aivovamman jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman oireita, jotka vaikuttavat yleisimmin elämään: • väsymys (unihäiriö tai lisääntynyt unentarve) • ärtyneisyys • keskittymisvaikeudet • aloitekyvyn heikentyminen 1/ 2 0 14 • toiminnan suunnittelun vaikeus • toimintojen hitaus ja • muistivaikeudet. www.aivovammaliitto.fi Autismi- ja Aspergerliitto ry Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat: • autismi • Aspergerin oireyhtymä • Rettin oireyhtymä • disintegratiivinen kehityshäiriö • laaja-alainen kehityshäiriö Autismin kirjoon kuuluu Suomessa noin 54 000 ihmistä, joista autistisia on noin 11 000. Tunnusomaisia ulospäin näkyviä erityispiirteitä ovat: • poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio • epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin ja • rajoittunut, stereotyyppinen käytös Näiden toimintarajoitteiden lisäksi erityispiirteisiin liittyy yksilöllisiä vahvuuksia, esim. hyvä muisti. www.autismiliitto.fi Epilepsialiitto ry Epilepsialiitossa ollaan käynnistämässä verkkokehittämishanketta, jossa edistetään epilepsiaa sairastavien 28 ja heidän läheistensä tiedon saantia, arjessa selviytymistä ja osallisuutta. Ray:n rahoittamaa projekti toteutetaan vuosina 2014-16. Liiton kohderyhmä on laaja ja epilepsiat ovat hyvin monimuotoisia ja yksilöllisiä. Haasteena on tavoittaa mahdollisimman moni epilepsiaa sairastava ja tarjota heille tietoa, tukea ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa uudenlaisien toimintamallien ja välineiden käyttöönottoa kuten sähköisen viestinnän ja osallistumisen kehittämistä, mutta myös aiempien palveluiden ylläpitoa (esim. kattava kurssitarjonta ja Epilepsialehti). Myös riittävän rahoituksen turvaaminen ja varainhankinta ovat keskeisiä. Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena. Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Noin 1 % eli 56 000 suomalaista sairastaa epilepsiaa, lapsia heistä on ja motorisen ohjailun vaikeudet. noin 5000. Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä ja vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa 9000 henkilöä ja vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa noin 9000 suomalaista. www.epilepsia.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto toimii yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille tai muille lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Suomen CP-liiton perustavoite on vammaispolitiikassa yleisesti hyväksytty periaate: tasa-arvo ja täysi osallistuminen yhteiskunnassa. CP-oireyhtymä CP-oireyhtymällä tarkoitetaan kehittyvissä aivoissa tapahtunutta kertavauriota liikettä säätelevillä alueilla poissulkien etenevät aivosairaudet. CP-vamma johtaa pysyvään liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksiin. CP-oireyhtymän ilmaantuvuus on noin 2 ‰ eli Suomessa syntyy vuosittain noin 100−120 lasta. Hydrokefalia Hydrokefalia (HC) on aivojen nestekierron häiriö. Pienillä lapsilla oireet ovat pään liikakasvu, pullottava aukile ja laajat kallon saumat. Isoilla lapsilla oireet tulevat kohonneesta kallonsisäisestä paineesta. Tyypillisiä erityisvaikeuksia ovat hahmotuksen, tarkkaavaisuuden, hienomotoriikan Meningomyeloseele Meningomyeloseele (MMC) tarkoittaa selkäytimen tai joskus vain selkäydinkalvojen pullistumista selkänikamien kaarien välistä. MMC on liikuntavamma, joka vaikuttaa motoriseen kehitykseen. Suomessa syntyy vuosittain noin 20–25 lasta, joilla on selkäydinkohju eli MMC. www.cp-liitto.fi Suomen MS-liitto ry MS-liitto toimii multippeliskleroosia (MS) ja eteneviä harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. MS-liiton ytimenä on samankaltaisia kokemuksia ja tarpeita jakavien ihmisten verkostoituminen ja vertaistuki. MSliitto tarjoaa ammatillista ohjausta ja neuvontaa MS-tautiin ja harvinaisiin neurologisiin sairauksiin liittyvistä aiheista sekä tekee vaikuttamistyötä ja viestintää. Lisäksi MS-liiton palveluihin kuuluu kuntoutus- ja asumispalvelut. via sairauksia sairastaa yhteensä noin 2 000 henkilöä. MS-liittoon kuuluu kymmeniä neurologisia harvinaisdiagnooseja. Harvinaisiksi määritellään sellaiset sairaudet, joiden esiintyvyys on alle 5 sairastunutta / 10 000 asukasta. Vuonna 2014 MS-liitto käynnistää useita uusia hankkeita. Jäsenyhdistysten toimintaa tuetaan mm. projekteilla. MS-liitolta ilmestyy helmikuussa uusi opas Työelämän taitekohdissa, jonka tarkoituksena on selkeyttää erilaisia vaihtoehtoja, joita sairastuneella on työkyvyn heikentyessä sekä työssä ollessa että työtä hakiessa. Opas käsittelee sairaudesta kertomista, taloudellisia tukimuotoja ja esittelee ratkaisukeinoja yleisimpien oireiden kanssa pärjäämiseen työelämässä. www.ms-liitto.fi Tekstin koosti Pia Warvas tiedottaja Aivovammaliitto Artikkeli on julkaistu Aivoitus-lehdessä 1/2014 Multippeliskleroosi Multippeliskleroosia (MS) sairastaa noin 7 000 suomalaista. MS-tautiin sairastuneen immuunipuolustus toimii virheellisesti vaurioittaen hermoja aivoissa ja selkäytimessä. MS-taudin oireet ja eteneminen ovat erilaisia eri ihmisillä. MS voi edetä nopeasti ja aiheuttaa esimerkiksi liikkumista haittaavia oireita tai se voi olla jopa lähes oireeton. Tyypillisiä MS-taudin oireita ovat näköhäiriöt, lihasheikkous, tuntoaistin oireet ja uupumus. Harvinaiset pikkuaivojen ja selkäytimen etenevät sairaudet MS-liiton harvinaisia pikkuaivojen ja selkäytimen sairauksiin tai immuunivälitteisiin neuropatioihin lukeutu29 1/ 2 0 14 jäsenyhdistykset Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry ADHD-oireisten aikuisten ryhmä kokoontuu myös Mataralla (Matarakatu 6). Kokoustila Saunio Seuraavasti: 17.3., 14.4., 12.5.2014, klo 18-20 Ryhmää ”koutsaa” Helena ja Marko. Helena 040 084 6832 klo 18.00 jälkeen, Marko 040 838 2599 Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 [email protected] Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys on nyt myös Facebookissa! Puheenjohtaja Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Aisti ry, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys [email protected] www.aistiyhdistys.fi Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] www.hymyry.net Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected] Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Tapani Salonen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] www.keskisuomenadhd.com ADHD-oireisten lasten vanhemmille, alkaa taas tauon jälkeen vertaistuki Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Mataralla (Matarakatu 6). Kokoustila Saunio Seraavasti: 12.3., 9.4., 7.5.2014 Klo 18-20 Ryhmän vetäjänä toimii Marleena. Jos haluat keskustella ryhmästä laita viestiä [email protected] 1/ 2 0 14 Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] Vertaistukiryhmät kokoontuvat Oulussa Kumppanuuskeskuksessa tiistaisin seuraavasti: vanhemmat 3.4. ja 5.6. klo 18 - 20, aikuiset 6.3. ja 8.5. klo 18 - 20 Yhdistyksen vuosikokous pidetään Kumppanuuskeskuksessa la 22.2.2014 alkaen klo 14. Tarjolla pizzaa ja kahvit! Tervetuloa! Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen [email protected], puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Tietoa eri toiminnoistamme ja tapahtumista löydät yhdistyksemme kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta puheenjohtaja@ eijsveikeet.fi Aluekerhot/vertaistukiryhmät lähiseudulla: Kajaanin vertaistukiryhmä Yhteyshenkilönä Riitta Haataja, [email protected] Tapahtumat löytyvät netistä www.eijsveikeet.fi ja Facebookista. Oulun eteläisen alueen aluekerho (Ylivieska, Kalajoki, Oulainen jne.) Yhteyshenkilöinä: Orvokki Rytky puh. 045 113 6513 Krapupolku 1, 00890 Helsinki www.pks-adhd.fi 040 837 3679 Raahe Lisätietoja ryhmän toiminnasta voi kysellä Kirsi Kiilakoskelta, kirsi. [email protected] tai puh. 040 019 9831 30 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Arja Havilo [email protected] Jäsenrekisterinhoitaja Minna Hirvonen [email protected] jäsenyhdistykset Kutsu Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen VUOSIKOKOUKSEEN torstaina 27.3.2014 klo 17.30. Erilaisen oppimisen keskus (HERO), Vilhonkatu 4 B 13, 00100 Helsinki. Asialistalla sääntömääräiset asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen keskustelemaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihimme. Osallistujien kesken arvotaan hemmottelulahjakortti. Tervetuloa! LIIKUNNALLINEN KEVÄTRETKI KISAKALLION URHEILUOPISTOLLE jäsenperheiden lapsille ja vanhemmille Ajankohta: 12.–13.4.2014 Ohjelmassa ohjattua liikuntaa jäsenperheiden vanhemmille ja lapsille, mukavaa yhdessä oloa ja viihtymistä luonnonläheisessä ympäristössä Lohjan lähellä. Matkustamme Kisakallioon omilla autoilla, kimppakyytiä kannattaa tiedustella Eevalta. Sitovat ilmoittautumiset 6.3. mennessä osoitteeseen eeva. karppinen(at) elisanet.fi. Osallistumismaksu: 65 eur /aikuinen, 30 eur/ lapsi 4–16 v, sisältäen ohjatun ohjelman, majoituksen sekä 2 lounasta, 1 päivällisen ja iltapalan.Maksut 6.3. mennessä yhdistyksen tilille FI76 1469 3000 2039 8, viestikenttään Kisakallio/osallistujaperheen nimi. Lämpimästi tervetuloa! Porvoon Porinassa Omenamäessä toiminta jatkuu 2014 6.3. sekä 9.4. osoite on Tullinportinkatu 4 aivan Porvoon keskustassa ja kokoushuone 2 aika 18-20 Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Adhd-oireisten vertaistukiryhmä Nurmijärvellä to 20.3. klo 17.30 - 19, kokoushuone 3 to 10.4., 8.5. ja 22.5. klo 17.30 19, kokoushuone 4 Paikka: Nurmijärven kunnantalo, os. Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Ilmoittautuminen: [email protected] p. 050 438 3633 (Kaisa Humaljoki, ADHD-liitto) Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg [email protected] www.adhdsalo.fi Vuosikokous ke 16.4. klo 18 Sytyn tiloissa, Helsingintie 6, Salo. Tervetuloa! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta [email protected] www.adhd-aikuiset.org Puheenjohtaja: Viola Partanen Varapuheenjohtaja: Taruhelinä Suutari-Jääskö Sihteeri: Ilkka Pitkänen Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. [email protected] Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry Vasanejdens ADHD-förening rf www.vaasanadhd.com puh. 044 210 5959 svenskspråkiga 050 590 5876 [email protected] Vertaistukiryhmät: Vaasa -ADHD-aikuiset (myös puolisot ja läheiset) klo 17-19 to: 27.2, 27.3, 24.4 ja 22.5. Lisätietoja: [email protected], 044 210 5959 -ADHD-ja Autismin kirjon (alle 15 v) lasten vanhemmat klo 1718.30 ti: 25.2, 25.3, 29.4 ja 27.5. Lisätietoja: tuula.jantti@vaasanseu31 dunyhdistykset.fi, 044 259 1159 -ADHD-nuorten (15-25 v) vanhemmat klo 18.15-19.45 ti: 18.2, 25.3, 29.4, 20.5 ja 10.6 Lisätietoja: [email protected], 040 063 9162. Kaksikielinen / tvåspråkig -ADHD-ryhmä / ADHD-grupp. Lisätietoja / mera info: hanna@wests. fi, 040 594 2842. Ruotsinkielinen / Svenskspråkig Vaasan ryhmät kokoontuvat osoitteessa Vaasanpuistikko 17, 9 krs. Seinäjoki -ADHD-lasten vanhemmat klo 18-20 to: 13.3. Kauppakatu 1, 2 krs. Lisätietoja: seinajoki@vaasanadhd. com, 050 090 1628 Kauhajoki -ADHD-lasten vanhemmat klo 17.30-19 to: 6.3. Sysipolku 4. Ilmoita vähintään viikkoa ennen, jos tarvitset lapsiparkkia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected], 050 405 2136 Kokkola -ADHD- ja Asperger-lasten vanhemmat klo 19.15-20.45 ma: 24.2, 17.3, 7.4, 28.4 ja 19.5. Antti Chydeniuksenkatu 49. Lisätietoja: [email protected], 050 594 2052 Seuraa ilmoitteluamme sähköpostitse jäsentiedotteissa ja Facebookissa. Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihimme osoitteessa www.vaasanadhd.com Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 1/ 2 0 14 1/ 2 0 14 32 33 1/ 2 0 14 1/ 2 0 14 34 35 1/ 2 0 14 Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä? Hae sopeutumisvalmennuskurssille! Sopeutumisvalmennuskurssien paikat ja ajankohdat ovat avoinna, mutta kursseille kannattaa hakea jo nyt! Tiedotamme ajankohdista ja -paikoista nettisivuillamme heti, kun ne ovat varmistuneet. Pahoittelemme, ettei meillä ole tarjota näitä tietoja vielä. Poikkeuksellinen tilanne johtuu majoitus- ja ruokailupalvelujen kilpailutuksesta. Tukea omaisille -kurssin hakuaikaa on jatkettu maaliskuun loppuun. Kurssilla on runsaasti tilaa, joten jos sinulla on aikuinen adhd-oireinen lapsi ja kaipaat tukea, laita hakemus tulemaan! Jos sinulla on kysyttävää, autamme mielellämme myös puhelimitse tai sähköpostitse [email protected], Tuuli Korhonen: 045 657 7678 ja Henna Niskala: 050 400 6478. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Tukea omaisille (viikonloppukurssi). Kurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi. Ilmoittautumisaikaa jatkettu 31.3. asti! Voimaa arkeen! kurssi yli 30-vuotiaille aikuisille (5vrk). Hakuaika päättyy: 1.4.2014 Töpinää! Perhekurssi 5–7-vuotiaille adhd-piirteisille lapsille perheineen (5vrk). Kurssille ei edellytetä adhd-diagnoosia. Hakuaika päättyy: 1.4.2014 Ihan kuul! kurssi 13–16-vuotiaalle nuorelle ja vanhemmalle (viikonloppukurssi) Hakuaika päättyy: 1.8.2014 Särmää! Tietoa, tukea, toimintaa -kurssi 18–22-vuotiaalle nuorelle (viikonloppukurssi) Hakuaika päättyy: 1.8.2014 Lisätietoa kursseista: www.adhd-liitto.fi Kuva: Vesa-Matti Väärä Tunteella! Parisuhdekurssi adhd-oireisille aikuisille (5vrk). Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa. Hakuaika päättyy: 1.4.2014
© Copyright 2024