Akaan seurakuntaviesti
Akaan Seutu – Keskiviikko 9.4.2014 15 Akaan seurakuntaviesti Akaan seurakunnan tiedotuslehti - Numero 4 - 26.11.2014 Riemullista joulunaikaa! Akaan kirkkoherraehdokkaiden joulugallup täreni, muistaa avunantajaa iltarukouksissaan ja käy häntä toisinaan katsomassa! 2. Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa 3. Alkuun siivousta, saarnojen kirjoitusta ja ruuanlaittoa, jouluaattona perhekirkkoa toimittamassa, Huldakin laulaa siellä kuorossa, sukulointia, jouluaamuna messut Viialassa ja Kylmäkoskella, sukulointia ja vielä enkelikirkkokin kuuluu jouluuni. Akaan Seurakuntaviesti kysyi Akaan seurakunnan kirkkoherraehdokkailta muutaman jouluun liittyvän kysymyksen: 1. Mikä on mieleenpainuvin joulumuistosi? 2. Mikä on suosikkijoululaulusi? 3. Miten vietät jouluasi? Kirsi Hämäläinen 1. Ihan erityisenä jää mieleen joulu Helsingissä vuonna 1983. Olin Veikko Hurstin kodittomien jouluaterialla vapaaehtoisena, ja silloin illalla 24.12 teimme voileipiä joihin leikattiin sentinkin paksuiset makkarasiivut nälkäisille. Minua kosketti lahjoittajien avokätisyys, taiteilijavieraiden panos ohjelmassa ja mahdollisuus jakaa hyvää toisille. Kodittomia oli paljon. Myöhään illalla äitini soitti kaukaa ulkomailta ja kysyi miten tytön jouluaatto on mennyt. ’Olin kodittomi- en joulujuhlassa’. Äiti rupesi itkemään. Siitä se jäi mieleen. 2. ’Niityllä lunta’. On hienoa kun tulee uusia joululauluja. Valmistelemmekin juuri Kotkassa sellaista Tuomaanpäivän laulutilaisuutta jossa on vain uusia lauluja ja bändi. On kiva laulaa yhdessä ja iloita rakkaudesta joka tulee ihmissydämiin. 3. Tänä vuonna Kotkan kirkossa. En kodittomana. :) Ruotsinkielinen jouluhartaus Julbön on aattona minun tehtäväni, ja jouluaamuna klo 8 on joulukirkko seimen luona. Kotona meillä on kuusi ja lahjat sekä uunikasviksia. Meillä on myös aina ollut pieni Jeesuslapsi puisessa seimessä kuusen alla. Kirkkoherrapaneelin ensimmäinen tentti Kylmäkosken kirkkossa to 27.11. kello 18. TERVETULOA! Ali Kulhia 1. Yhdeksän vuotta sitten olin toimittamassa Raulin ja Heikin kanssa jouluaamun messua Viialassa. Rauli aloitti joulusaarnansa ja hetken kuluttua salista kuului tömähdys. Vilkaisin ja näin naapurimme sukulaisten nousseen. Ajattelin, että naapurin vanhempi rouva oli saanut jonkun kohtauksen. Menin katsomaan, mutta siellä olikin raskaana oleva vaimoni joko nukahtanut tai pyörtynyt. Hänellä oli jäänyt aamupala väliin. Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja viereiseltä penkiltä ryhtyi huolehtimaan vaimostani ja palasin alttarille. Näin tämä Sirkka-Liisa ja vaimoni ystävystyivät. Eipä varmaan arvannut, että jatkossa tuo kohdun hedelmä, Hulda-tyt- Olli-Matti Vuori 1. Lapsuuden joulut olivat aina mukavia perhejuhlia. Isovanhemmat asuivat lähellä ja pöydällä oli aina perinteisiä jouluruokia. Nyt kun on oma perhe, olemme yhdistäneet vaimoni kanssa omia lapsuuden jouluperinteitämme yhteen. Mieleenpainuvin joulu- muistoni on kuitenkin opiskeluajalta. Olin jouluaattona töissä Helsingissä ja pääsin töistä vasta siinä klo 17:n pintaan. Hyppäsin junaan matkustaakseni kotiin Riihimäelle. Tiesin kyllä, että talo olisi tyhjä, sillä vanhempani olivat matkustaneet aiemmin viettääkseen joulua ihan kaksistaan. Niinpä päästyäni iltakuuden aikaan kotosalle, tein kaikkea samassa aikataulussa, kuin normaaleina jouluina. Lämmitin jouluaterian (äiti oli kyllä valmistanut kaiken aiemmin) ja avasin lahjani kuusen alta. Illalla kävelin vielä joulukirkkoon. Vietin siis kotona joulun yksin. Yllättävää oli se, ettei se tuntunut lainkaan pahalta. Vaikka kaipasin perhettäni, joulu oli joulu yksinolosta huolimatta. Ehkäpä se, että tein kaikkea sitä, mitä olin jo lapsesta asti tottunut jouluna tekemään, teki siitä unohtumattoman jouluaaton. Täytyy kyllä myöntää, että enemmän tykkään viettää joulua perheeni kanssa. 2. Varpunen jouluaamuna. Siinä on jotain surumielisyyttä, mutta kuitenkin toiveikkuutta, joka koskettaa syvältä. Vaikka kaikki ei mene elämässä toiveiden mukaan, aina on toivoa paremmasta. Tässä joululaulussa tu- lee esille kauniisti ajatus siitä, että pienikin huomataan. Kukaan ei ole Jumalalle liian pieni tai mitätön, Hän rakastaa jokaista meistä. 3. Vaimoni on myös pappi. Meillä ei jouluna syödä perinteisiä jouluruokia. Työn puolesta tulee trahteerattua perinteisiä joulupöytiä muutaman kerran ja se riittää. Jouluna ei enää yksinkertaisesti tee mieli kinkkua tai laatikoita. Viime vuosina olemme laittaneet aattona poron sisäfilettä ja joulupäivänä sushia. Tapani on ollut burgundinpatapäivä. Tästä vuodesta en tässä kirjoitushetkellä lokakuussa vielä tiedä. Olen töissä, mutta vaimollani on vapaata jouluna. Saatamme olla kaikki kotosalla tai sitten vaimoni lähtee Kainuuseen, josta hän on kotoisin. Olen pappina ollessani ollut vain kerran poissa töistä jouluna, kun olin viettämässä isyysvapaita. Olisi mukava viettää joulua yhdessä perheen kanssa, mutta ymmärrän kyllä, että kun on mahdollisuus viettää joulua lapsuudenperheen, omien vanhempien ja sisarusten kanssa, niin minä saatan viettää tämän joulun poikamiehenä. Siitähän minulla olikin jo kokemusta opiskeluajalta. 2 Akaan Seurakuntaviesti Kirkkoherran kynästä Hetki hiljentyen Joulun salaisuus Uuden kynnyksellä Tämä seurakuntaviesti on vuoden viimeinen, mutta samalla se on uuden kirkkovuoden ensimmäinen. Olemme siis tavallaan kahden aikakauden välissä ja rajamailla. Vanha on jäämässä taakse. Siitä tietää, mitä se oli. Kohta voidaan seurakunnan vuodesta 2014 kirjoittaa toimintakertomus. Tätä tapahtui ja tätä saimme, tuo kesti aikansa ja on nyt takana. Muistoissa kyllä sitä enemmän, mitä tärkeämpi asia oli. Vanhan kirkkovaltuuston aika on myös päättymässä ja uusi valmistautuu katsomaan kalenterista aikaa tammikuun kokoukselle. Uusi urakka alkaa kohennetuin voimin. Uusi kirkkoneuvosto on vielä synnyttämättä. Se ikään kuin uinuu uuden valtuuston sisällä ja odottaa ilmestymistä omaa savottaansa varten. Lukuisa määrä muita tehtäviä on tarjolla ihmisille, jotka tulevat saamaan kutsun tarttua määräajaksi tehtäviin, joita seurakunnassa ei kukaan muu voi tehdä. Seurakunta tarvitsee jäseniään mitä erilaisimpiin tehtäviin. Ehkä liian kauan on koetettu pärjätä palkatun työvoiman varassa. Nyt on pakko havahtua siihen, että seurakunta elää jäsentensä lahjoista. Toiset pohtivat ja päättävät, toiset panevat toimeksi. Vastasyntyneistä matkansa loppuun taivaltaneisiin seurakunta ulottaa sanomansa ja apunsa. Kunkin ikäkauden kysymykset kohdataan. Nuoret aikuiset ovat olleet kai eniten itsekseen pärjäämään sysättyjä. Toisissaan hekin kohtaavat parhaat ymmärtäjänsä. On vain luotava kohtaamispaikkoja. Kirkon katon alla pitää olla tilaa heillekin. Vanhan kirkkoherran aika on käymässä vähiin. Uutta etsitään jo kovalla tohinalla. Huomenillalla on tilaisuus nähdä kaikki kolme Kylmäkosken kirkossa. Kulttuurikirkon ilmapiirissä heitä kuunnellaan ja heiltä kyselläänkin totta kai. Kirkko luo koko ajan kulttuuria. Millaista kulttuuria saamme nähdä ja kuulla Kylmäkosken pelastetussa kirkossa. Seuraavaksi heitä kohdataan lasten ja nuorten tasolta joulukuun ensimmäisenä sunnuntai-iltana Viialassa. Kirkon Herra on asettanut lapset aikuisille opettajiksi. Heitä pidetään jopa suurimpina taivasten valtakunnassa. Minkälaisia kirkonrakentajia Akaan lapsista kasvaakaan! Toijalassa keskitytään sitten kaikkien vaalisaarnojen jälkeen helmikuun ensimmäisenä sunnuntai-iltana vasta valitun valtuuston johdolla kuulostelemaan, minkälaista kirkkoa koko Suomessa rakennetaan ja millaiselta se voisi näyttää tällä Akaan korkeudella. Ei sovi unohtaa, että kirkko on tehtävälleen uskollisena aina kaikkeen maailmaan menossa. Se ei saa jäädä kuin hiidenkirnuun kaivautumaan syvälle maan syvyyksiin oman itsensä ympärillä pyörien. Sen on aina etsittävä tietä sinne, missä sen sanomaa kaivataan ja odotetaan. Kirkko on aina matkalle jonnekin. Se ei saa pysähtyä ja ruveta elämään itseään varten. Kirkko kuolee, jos se ruokkii vain itseään. Sen eväät on tarkoitettu aina toisille. Uusi kirkkoherra tiedetään sitten ensi vuonna kynttilänpäivänä, vaalipäivän iltana äänten laskun jälkeen. Vanha kirkkoherra saarnaa hyvästit Marian ilmestyspäivänä 22.3. klo 10 Akaan Toijalan kirkossa. Kaikille on luvassa myös piristävät kirkkokahvit. Tervetuloa! Sari Lindström Joulu on edessä. Meillä monella niitä jouluja on takanapäin jo paljon enemmän kuin edessäpäin. Itse olen viettänyt kaikki jouluni maalaisympäristössä. Niinpä jouluun kuuluu metsästä haettu joulukuusi, jota pidetään uskollisesti loppiaisen yli, jouluun kuuluu kaikki perinteelliset jouluruuat ja leivonnaiset, pääosin itse valmistetut. Samoin joulun vietto perinteeseen kuuluu sukulaisten kutsuminen yhteiselle aterialle jonakin joulun pyhänä. Olen jouluihminen, kun saan kodissa joululiinat, jouluvalot ja joulukoristeet laitettua paikoilleen, en tahdo saada niitä pois laitetuksi. Jouluun oleellisesti kuuluvat monet joulujuhlat, joulukirkot. On riemullista saada olla niissä mukana. Joulun aikana ihmiset osallistuvat iloisella mielellä runsain joukoin, kaiken ikäiset, näihin juhliin ja kirkkohetkiin. Joulun salaisuus, sanoma koskettaa joulusta toiseen. Sitä ihmettelemme! Joulun sanoma on rakkauden sanoma, rauhan sanoma, joulu on hy- väntahdon juhla. Me kerran vuodessa harjoitamme lahjoittamisen taitoa ja vastaanottamisen taitoa. Kun annamme lahjan, teemme mitä Jumala tuona yönä teki. Lähettämämme ja saamamme joulutervehdykset ovat siunauksen toivotuksia. Ne kertovat, että ajattelen sinua, muistan sinua. Siitä tulee hyvä mieli saajalle ja antajalle. Minkään ei toden totta pitäisi meille Raamatussa olla iloisempi asia kuin se, että Kristus on syntynyt Neitsyt Mariasta. Sillä mikä muu ilo on tämän ilon vertainen? Kulta, ystävät, valta ja kunnia eivät voi meitä niin ilahduttaa kuin se riemullisista riemullisin tieto, että Kristus on tullut ihmiseksi. Sen veroista ei voi ihmisen sydän keksiä, eikä siitä koskaan kylliksi puhua. (Luther) ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Lk 2: 11- 12 Tätä salaisuutta, Ju- malan tulemista ihmiseksi, saamme ihmetellä joulusta jouluun! Rukoilkaamme yhdessä. Mari Pakkanen Joulurukous Jumalani, kiitän sinua rakkauden sanomasta, jonka joulu tuo vihan maailmaan. Anna sen pehmittää kovat sydämet. Jumalani, kiitän sinua ilosta, jonka joulu tuo ahdistusten maailmaan. Anna sen lieventää murheellisten sydänten tuskaa. Jumalani, kiitän sinua rauhan sanomasta, jonka joulu tuo rikkirevittyyn maailmaan. Anna sen yhdistää toisiaan vastaan taistelevat kansat ja ihmisryhmät. Jumalani kiitän sinua ystävällisyydestä, jonka joulu tuo itsekkyyden ja kyynisen välinpitämättömyyden maailmaan. Anna sen säilyä keskellämme myös arjen jälleen tultua. Jumalani, kiitän sinua hyvyydestä, jonka joulu uo synnin turmelemaan maailmaan. Anna sen poistaa pahuuden valta elämästämme. Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Amen. Luottamushenkilön kynästä Mietteitä kuluneesta neljästä vuodesta Kun aloitin neljä vuotta sitten kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana, saimme heti seurakunnan jakamaa, informoivaa materiaalia. Niitä lueskellessa selveni moni asia seurakunnan hallinnosta ja taloudesta. Näistä sain myös halun käydä tutustumassa eri toimintoihin. Lisäksi pääsin erilaisiin koulutuksiin, joista on saanut tietoa matkan varrella. Samoin monet seminaarit ovat olleet hyödyllisiä. Niistä on voinut oppia aina jotakin. Monet rovastikunnalliset neuvottelut ovat olleet tarpeen. Näissä on päässyt keskustelemaan toisten seu- rakuntien luottamushenkilöiden kanssa. Haastavaa on myös ollut tutustua talousarvio- ja tilinpäätösasiakirjoihin. Kukin on noin 100-sivuinen opus, osa on tekstiä ja osa numeroita. Vielä kesken kauden muuttuivat tilikartat, joten oli vaikea verrata eri vuosien tilejä. Talouspäällikön kanssa käytiin monta asiaa läpi. Kylmäkosken kirkon korjaaminen kulutti paljon rahaa, mutta nyt on hieno tulos nähtävissä. Meillä on kaunis kirkko, johon on suunnitteilla paljon erilaista toimintaa. Tavallisetkin jumalanpal- velukset ovat keränneet sinne paljon kuulijoita. Edessä on vaikeita asioita, esim. Toijalan siunauskappelin korjaus, joka vaatii paljon rahaa. Siinä täytyy priorisoida asioita ja tehdä vain järkevät ja välttämättömimmät korjaukset, että rahat riittävät. Näistä haasteista huolimatta olen kokenut mielekkääksi toimia kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa. Niissä on positiivinen ilmapiiri vaikeista asioista huolimatta. Tämän johdosta rohkenin asettua uudestaan ehdolle. Kiitos luottamuksesta 151 äänestäjälle. Sinikka Ylimäki Kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät Akaassa Kirkkoherraehdokkaiden esittelykiertue ja vaalipaneeli alkaa Kylmäkoskelta torstaina 27.11.2014 kello 18, paikkana Kylmäkosken kirkko. Mukana paneelissa ovat kaikki kolme kirkkoherraehdokasta Ali Kulhia, Kirsi Hämäläinen ja Olli-Matti Vuori. Illasta vastaa kappelineuvosto ja paneelin juontaa päätoimittaja Juha Kosonen. Kirkkoherraehdokkaiden toinen esittely ja paneelikeskustelu pidetään sunnuntaina 7.12.2014 kello 18 alkaen Viialan seurakuntasalissa (Nordintie 3). Mukana ovat ehdokkaat Kulhia, Hämäläinen ja Vuori. Illan vaalipaneelista vastaavat nuoret ja nuoret aikuiset. Kirkkoherraehdokkaiden esittelykiertue päättyy Toijalaan sunnuntaina 1.2.2015 kello 18, paikkana Akaan seurakuntasali (Sontulantie 1). Mukana ovat kaikki kolme kirkkoherraehdokasta Kulhia, Hämäläinen ja Vuori. Illasta vastaa kirkkovaltuusto. Kirkkoherran vaalissa vaaliehdolle asetetut papit antavat vaalinäytteensä Akaan kirkossa päiväjumalanpalveluksessa kello 10 vuonna 2015 seuraavasti: 11.1.2015 Ali Kulhia (1. vaalisija) 18.1.2015 Kirsi Hämäläinen (2. vaalisija) 25.1.2015 Olli-Matti Vuori (3. vaalisija) Vaalin ennakkoäänestys on 2.- 6.2.2015 Vaalipäivä on 8.2.2015 Uudet valtuutetut haluavat olla luottamuksen arvoisia Akaan seurakunnan seurakuntavaaleissa 2014 pääsi läpi 13 uutta luottamushenkilöä kirkkovaltuustoon, jossa on kaikkiaan 27 valtuutettua. Äänestysaktiivisuus vaaleissa oli Akaassa 15.2 % ja ennakkoäänestyksessä 8.2 %. Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä on 53 vuotta. Kysyimme kolmelta uudelta luottamushenkilöltä, yhdeltä kustakin valitsijaryhmästä, ajatuksia tulevasta luottamustehtävästä. 1. Mikä sai sinut asettumaan ehdolle? 2. Mitä läpi pääseminen sinulle merkitsee? 3. Minkä koet kaikkein tärkeimpänä seurakunnan tehtävänä? 4. Koetko, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa seurakunnassa? 5. Minkälaisen panoksen ehdit ja haluat itse antaa luottamushenkilönä? 6. Kuinka hyvin tunnet seurakunnan hallintoa? 7. Mitä tukea toivot luottamustoimeesi seurakunnalta? 6. En tunne hallintoa vielä. Jotta pääsen täysillä mukaan toimintaan, minun on tutustuttava siihen. Halua oppia seurakunnan hallintorakenteet ja päättävät elimet löytyy kyllä. 7. Toivon saavani tukea alkuun pääsemisessä. Tulen varmasti esittämään monia kysymyksiä monesta asiasta ja toivon, että saan kysymyksiin myös vastauksia. Toivon myös, että asioista pystytään puhumaan suoraan. ran. 6. Hallintoa en vielä tunne tarpeeksi hyvin,mutta olen mielestäni nopea oppimaan :). 7. Luottamustehtävääni toivon kirkolta perehdyttämistä. Toki puolueryhmissä sitä myös tehdään, mutta voisihan info-tilaisuus olla kirkon puolesta. En kyllä tiedä onko aikaisemmin ollut sellainen tapana sekä missä muodossa. Jouluisia ajatuksia päiväkerhosta ”Sua Jeesusta joulun lasta, me ootamme päälle maan. Me oomme niin pieniä vasta, tule meitä sä siunaamaan.” Tällä pienellä rukouksella aloitamme päivämme joulun alla, päiväkerhossa. Tämä rukous kertookin sen, miksi päiväkerhoja pidetään. Seurakunnan lapsija perhetyön tärkein tehtävä on kristillisen kasvatuksen antaminen lapsille ja heidän perheilleen sekä arjessa eläminen yhdessä heidän kanssaan. Vuoden aikana käymme läpi Raamatun kohokohtia yhdessä lasten ja heidän perheidensä kanssa päiväkerhoissa ja avoimissa perhekerhoissa. Nyt, joulun aikana keskitymme Raamatun kertomukseen, Jeesus-lapsen syntymään. Laulamme joululauluja ja leikimme yh- Akaan Seurakuntaviesti dessä jouluisia leikkejä, askartelemme joulukoristeita. Jokainen askarreltu joulukoriste viedään kotiin, suuri ilo ja odotus sisimmässä, mitä kotona sanotaan kun olen näin hienon tehnyt! Lasten joulun odotus on jotain sellaista, jonka myötä joulusta tulee oikea joulu. Aito odotuksen tuoma jännitys, se aivan väreilee ilmassa. Seurakunnan joulun aikaan kuuluu myös monenlaiset joulujuhlat ja niihinkin me lasten kanssa osallistumme. Saamme joka vuosi kutsun tulla esiintymään erilaisiin joulujuhliin, joita vietetään seurakuntamme juhlasalissa. Siellä meitä odottavat joulukuusen lisäksi eri ikäiset seurakuntalaiset, joukossa niin nuoria kuin iäkkäämpiäkin. Näistä päiväkerholaisten jouluisista lauluis- 3 ta ja leikeistä alkaa monelle muullekin joulu kuin vain kerholaisille. Rakkaat mummut ja vaarit yleisössä antavat lapsille muutakin kuin suosionosoitukset, sillä tällä tavoin toteutuu se ajatus, että olemme kaikki tärkeitä toisillemme. Tarvitsemme toisiamme. On myös tärkeää, että näemme toisemme muulloinkin kuin jouluisin. Pieni hymy tai halaus ei maksa mitään, se on ilmainen lahja lähimmäisellemme, ihmiselle. On ihana itsekin saada sellainen lahja keskellä harmainta arkea. Näitä lahjoja voimme jakaa määrättömästi ja tuoda iloa ja valoa ympärillemme, ja siitä saa myös itselleen iloa. Jouluiloa! päiväkerhosta Berit Ellinoora Hakala, Akaan Musupallerot 1. Ajatus ehdolle asettumisesta kävi itselläkin mielessä, mutta lopulta Apan ja Helen painostus saivat minut tarttumaan toimeen. Vaikuttaminen asioihin on aina ollut mielekästä ja luonnollista minulle. 2. Oli ihana huomata, että minuun luotetaan ja halutaan valtuustoon. On tärkeää, että nuorilta pääsi edes yksi edustaja. Haluan tuoda nuorten ääntä esille, mutta minua kiinnostaa kyllä kaikki ja kaiken ikäisten asiat. Haluan päästä mukaan vaikuttamaan ja näkemään miten päätöksenteko toimii seurakunnassamme. 3. Seurakunnalla on monia tärkeitä tehtäviä liittyen kaiken ikäisiin. Ihmisten lähellä tapahtuva seurakuntatyö on tärkeintä. Etenkin tällä hetkellä ihmiset haluavat kokea kirkon konkreettisesti, sillä kirkon ja seurakunnan asemaa yhteiskunnassamme kyseenalaistetaan yhä enenevässä määrin. 4. Nyt kun pääsin valtuustoon toivon, että mahdollisuuteni kasvoivat reilusti. Koska käytännön kokemus puuttuu vielä, en osaa varmaksi sanoa. Ennen valtuustoa mahdollisuuteni vaikuttaa seurakunnassa rajoittuivat nuorten asioihin, mutta sillä taholla meidän kaikkien Musupalleroiden mielipiteitä on aina kuunneltu mahdollisuuksien mukaan hyvin. 5. Kun paikka on annettu, haluan tietysti täyttää paikkani luottamushenkilönä. Ajan käytössä varmasti tulee olemaan ongelmia, mutta kyllä niistäkin aina selvitään. Kerholaiset joulutunnelmissa Leevi (alh. vas.), Jussi, Jesse, Aleksi, Hilja, Nicklas, Susanna (ylh. vas.), Aino, Miikka, Minttu, Pinja ja Berit. Sari Savikko, Ilon Kirkko 1. 30 vuoden ajan kotipaikkani asukkaisiin tutustuminen on herättänyt kiinnostukseni yhteisvastuullisiin tehtäviin. 2. Minulle läpi pääseminen on luottamustehtävä, jonka olen saanut asukkaiden luottamuksen osoituksena. Kun asetuin ensi kertaa ehdolle, en ollut ollenkaan varma että tulisin valituksi, mutta nyt otan tehtävän vastaan kaikella kunnioituksella. 3. Seurakunnan tehtävä on huolehtia uskonnollisesta kasvatuksesta, huolehtia vähäosaisista. Lapset, nuoret ja vanhukset ovat etusijalla - toki koko seurakunnan jäsenet ovat tärkeitä. 4. Kyllä koen sekä toivottavasti myös pystyn vaikuttamaan, valtuustossa kyllä päätetään hyvin tärkeistä seurakunnan asioista. 5. Panokseni seurakunnan työhön painottuu hallintoon. Rehellisyyden nimissä työssä käyvänä en ehdi osallistumaan vapaaehtoistyöhön kovinkaan hyvin panoksin, valtuustotyö kuuluu minulle. Toivottavasti aikani riittää osallistua edes jonkun ver- Reino Salminiemi, Avoin seurakunta 1. Seurakuntalaisten pyynnöt, kiinnostus seurakunnan toimintaan ja halu vaikuttaa seurakunnan parhaaksi sekä aikaakin on. 2. Vaikutusmahdollisuudet Akaan seurakunnassa kasvavat. 3. Kolme mielestäni tärkeintä tehtävää ovat jumalanpalveluselämä, kristillinen kasvatus (lapsissa on kirkonkin tulevaisuus) ja diakoniatyö. 4. Kyllä. 5. Toivoakseni riittävän ja monipuolisen. 6. Olen toiminut kappelineuvoston puheenjohtajana neljä kulunutta vuotta, sitä kautta olen tutustunut hallintoon. Olen osallistunut luottamushenkilön koulutukseen. Lisäksi olen selaillut alan kirjallisuutta. 7. Lisää koulutusta sekä mahdollisuutta tutustua lähemmin seurakunnan eri työmuotoihin ja työntekijöihin. Jaana Viitakangas-Klemola Suomalainen messu ja joulupuuroa Viialan kirkolla 2. adventtisunnuntain jumalanpalvelus Viialan kirkossa 7.12.2014 klo 10. kokoaa Lasse Heikkilän suomalaiseen messuun kaikenikäisiä, niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Lauluja säestämässä on mainio, jo edellisistä kerroista tutuksi tullut bändi. Lapset voivat osallistua alkukulkueeseen, seimiasetelmaan ja muuhun sanoman elävöittämiseen. Seimiasetelmaan haluavia lapsia pyydetään saapumaan kirkon eteiseen pukeutumaan viimeistään 10 minuuttia ennen alkamista. Messussa saarnaa Juha Heinonen. Messun jälkeen pyhäkoulutyö tarjoaa seurakuntasalissa joulupuurot, kahvit, mehut ja piparkakut koko kirkkoväelle. Lapset saavat pienet joulumuistot. Joulunaika Galleriakirkossa Keskiviikkona 3.joulukuuta vierailevat Sanan ja laulun illassa Galleriakirkossa (Kinnarintie 13 c, Sotkia) kello 18 alkaen Outi ja Tommi Cappell. Samalla siellä avautuu joulukorttinäyttely. Esillä on joulukortteja, joiden lähettäjät ovat itse taiteilleet ne. Näyttely on nähtävissä tammikuun 2015 loppuun asti. Keskiviikkona 31.joulukuuta - uudenvuoden aattona - kello 23, pidetään Hengellinen hetki Galleriakirkossa, mukana sellotaiteilija Jorma Liimatta, sekä Irmeli ja Juhani Merikanto, kirkkokahvit ja teet tarjotaan tuvassa. Keskiviikkona 7.tammikuu- ta 2015 kello 18 alkaen lauletaan vielä joululauluja - Viimei- set joululaulut soi -tilaisuudessa. 4 Akaan Seurakuntaviesti Makeat herkut kruunaavat joulun syömiset - Pappina pääsen vierailemaan kodeissa erilaisissa juhlahetkissä, kasteissa ja syntymäpäivillä, jolloin pöydässä on sen seitsemää sorttia herkkuja. Tämän reseptin sain mukaani kodista, jossa olin kastamassa vauvan. Pidän juustokakuista, mutta vierastan liivatteen käyttöä. Tähän kakkuun ei tule liivatetta lainkaan, ja siksi(kin) siitä on tullut suosikki. Lisäksi se on ihanan makea ja vielä helppo valmistaakin, kertoo Riina Saastamoinen. Valkosuklaatuorejuustokakku Pohja: 200 g pipareita n. 75-100 g voita Täyte: 2,5 dl kuohukermaa 400 g maustamatonta tuorejuustoa 400 g valkosuklaata Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Hienonna piparit. Sulata voi ja sekoita joukkoon piparimurska. Painele seos vuoan pohjalle. Vaahdota kuohukerma kevyeksi vaahdoksi. Paloittele suklaa ja sulata se. Yhdistä ensin kermavaahto ja tuorejuusto, lisää sitten sulatettu valkosuklaa ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja anna kakun hyytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään. Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoilulautaselle. Koristele haluamallasi tavalla. Kuvan kakku on koristeltu puolukoilla, mutta vain mielikuvitus on rajana, millaisen jouluisen koristelun keksit kakun päälle. Akaan seurakunnan emäntä Johanna Inkinen kehittelee meille uusia reseptejä mielellään. Rahkasta on tullut perheen suosikkijäliruoka. Jouluinen rahka 250 g Valion pehmeää rahka 2 dl kermaa 1dl luumumarmeladia 1/2 dl hienoa sokeria 1tl vaniljasokeria 3-4kpl piparkakkua Sekoita rahkan joukkoon sokerit ja luumumarmeladi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää se rahkaseokseen. Sekoita. Murenna piparit pieneksi ja lisää ne mukaan. Jaa annos maljoihin ja koristele piparkakuilla. - Lapsuuteni lempipiparit - raeleivät - kuuluvat meidän perheemme jokavuotiseen jouluun. Toki näitä voisi syödä muulloinkin, mutta jostain syystä äiti leipoi raeleipiä vain jouluksi. Siitä syystä ne ovat meilläkin nimenomaan joulun ajan pikkuleipiä. Ja niiden pitää olla aidolla voilla leivottuja ja voi-sokeriseos puukauhalla vatkattuna, muistelee Jaana ViitakangasKlemola Raeleivät 300 g voita 2,5 dl sokeria 1 muna 1 rkl siirappia 1 tl kanelia 0,5 tl kardemummaa 1 tl vaniljasokeria 1 tl soodaa 6 dl vehnäjauhoja Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi (mielellään käsin puukauhalla). Sekoita voi-sokeriseokseen muna. Lisää taikinaan siirappi sekä mausteet jauhoihin sekoitettuna. Leivo valmiista taikinasta pyöreitä palloja. Pyöräytä pikkuleipien toinen puoli raesokerissa ja paista ne uunissa kauniin ruskeiksi. Uunin paistolämpötila 180 °C/9-13 min. Kotien seimet näytteille kirkkoon Juhlistaako Sinun jouluasi seimiasetelma? Onko se itse tehty, vanha tai muutoin muistoja herättävä? Haluaisitko, että muutkin voisivat iloita siitä hetken? Tuo seimiasetelmasi Kylmäkosken kirkkoon ensimmäisenä adventtina 30.10. kello 10 jumalanpalvelukseen. Saat sen takaisin kotiin ennen joulua soittamalla työntekijöille ja sopimalla hakuajoista. Voit kertoa lyhyesti seimesi tarinan tai muutamalla sanalla sen alkuperästä. Soita tarvittaessa Riina Saastamoiselle, puh. 040 518 1853 tai Marja Karhulle, puh. 040 836 4648 tai Pasi Niemiselle, puh. 040 594 8556. Tarpiakodin asukas Aino Leppäkorpi on iloinen, koska hänellä käy Kukaan ei halua olla yksin Hei mummo, m Yksinäisille vanhuksille joulu on rankkaa aikaa, toteaa lähihoitaja Tarja-Liisa Mäensivu. Hän työskentelee Tarpiakodissa Kylmäkoskella. Tarja-Liisa Mäensivu kertoo, että hän on pitkän linjan työntekijä Tarpiakodissa. Hän työskenteli ensimmäistä kertaa jo 18-vuotiaana kesätöissä siellä. Myöhemmin tie vei vielä maailmalle, mutta sitten Tarja-Liisa Mäensivu palasi takaisin. Nyt on meneillään kuudes perättäinen työvuosi. Tarja-Liisa Mäensivusta huomaa, että hän tekee työtä koko sydämellään. Yksin joulua viettävien yksinäisyys korostuu jouluna entisestään, kun muilla Tarpiakodin asukkailla käy joulunpyhinä vieraita ja kaikki ovat juhlatuulella. Kyllä meillä jonkin verran on sellaisia asukkaita, joiden luona ei käy kukaan omainen. Tähän voi olla monia syitä, miettii Tarja-Liisa Mäensivu Joulunalusaikana Tarpiakodissa riittää vierailijoita: SPR järjestää yhdessä seurakunnan kanssa joulujuhlan. Lions Clubin jäsenet vierailevat asukkaiden luona ja kirjoittavat heidän puolestaan joulukortteja. Joulun erottaa arjesta Tarja-Liisa Mäensivu kertoo, että joulua vietetään perinteisesti. Tietyt hoitotoimenpiteet pitää tietysti hoitaa, mutta muuten ollaan joulutunnelmissa: Jouluaattona seurakunta järjestää jouluaaton hartauden. Lisäksi syödään jouluruokaa, laitetaan joulukoristeita, katsotaan jouluohjelmia televisiosta jne. Asukkaiden omaiset tuovat joulukukkia läheistensä iloksi. Tarja-Liisa Mäensivu on työssä varmuudella ainakin tapaninpäivänä. Meillä on periaatteessa kiertävä työvuorolista, mutta jokainen voi esittää toiveita työvuoroistaan jouluna. Yksi haluaa olla töissä jouluna, toinen perhesyistä mieluummin vapaalla. Viime hetken muutoksia voi tietysti työvuoroihin tulla. Tervehditään tuntemattomiakin Tarpiakodissa joulun kyllä huomaa. Sielläkin on silloin aivan erityinen tunnelma. Tarja-Liisa Mäensivu kertoo, että on mukavaa, kun omaiset vierailevat asukkaiden luona. Ja erityisen hienoksi asian tekee se, että vierailuille tulevat omaiset huomioivat nekin asukkaat, joita kohtaavat Tarpiakodin käytävillä. Tervehtiminen ja vaikkapa kuulumisten kysely merkitsevät asukkaille paljon, vaikkeivät he tervehtijää tuntisikaan. Sen arvoa ei voi aavistaakaan! Niin, kukapa ei ilahtuisi ja piristyisi lämpimästä hymystä ja iloisesta tervehdyksestä, vaikkei vanhainkodissa asuisikaan. Kuudes joulu Tarpiakodissa Aino Leppäkorpi, 90 viettää jo kuudetta perättäistä jou- Helmeily lumoaa y vieraita joulunakin. n jouluna mitä kuuluu? lua Tarpiakodissa. Minulla käy täällä paljon vieraita jouluna, hymyilee Aino Leppäkorpi. Aino Leppäkorpi kertoo, että hänen aikuiset lapsensa toki veisivät hänet koteihinsa joulua viettämään, mutta hän on tottunut olemaan joulun Tarpiakodissa ja viihtyy siellä hyvin. Hän on asunut Tarpiakodissa jo toistakymmentä vuotta. Kävimme nyt jo edesmenneen puolisoni kanssa aina Kylmäkosken kirkossa jouluaaton hartaudessa, mutta enää en ole vuosiin käynyt. Onneksi seurakunta järjestää aattohartauden täällä. Aino Leppäkorpi toteaa saman minkä Tarja-Liisa Mäensivu: Joulun alla ohjelmaa on mukavasti. Aino Leppäkorpi kertoo saavansa joulukortteja, ja miniä tuo Helsingistä kukkakaupasta upean syklaamin joka joulu. Mikäs täällä on ollessa, nauraa Aino Leppäkorpi. Sanonta - niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan - pitää täälläkin paikkansa. Toivotan Aino Leppäkorvelle mukavaa joulunodotusta ja tietysti kaikille Tarpiakodin asukkaille ja henkilökunnalle. Riina Saastamoinen Ne olivat niin kauniita, herkkiä, uskomattoman ihania! Ja joku oli ne omin käsin tehnyt! Pallo pyöri rauhallisesti ilmavirrassa, valo osui siihen ja sai kristallit kimaltamaan ja helmet hohtamaan. Silloin tiesin, että olin juuri nähnyt kauneimmat joulupallot ja ihanimmat pääsiäismunat, mitä koskaan. Pienen pienet siemenhelmet, putkihelmet ja kristallit tekivät tavallisesta pallosta taideteoksen. En koskaan ajatellutkaan ryhtyväni askartelemaan sellaista. Siitä on nyt aikaa vuosi, kun näin ne Savikosken Oksasella. Mutta ei kannata sanoa koskaan: ei koskaan. Muutama viikko sitten istuinkin jo Olkkarissa käsissäni ohut helmineula, 2,5 m lankaa ja edessäni keko pienen pieniä helmiä. Olin kutsunut itseni Helmeilyiltaan. Nuo auttavaiset, ihanat naiset opastivat minut helmeilyn lumoihin. Lanka meni solmuun ja lävisti itsensä, helmet eivät pysyneet sormissa, hartiat puutuivat. Mutta aina oli kärsivällinen apu lähellä. Ja minä jäin koukkuun ensimmäisestä kerrasta. Harrastus alkoi Toivontuvassa ”Helmeilyharrastus oli saanut alkunsa 2010 Toivontuvasta. Silloin työntekijöille oli järjestetty pääsiäismunakurssi, jossa Natalian opastamana tehtiin helmistä pääsiäismunia. Päivä ei jäänyt yhteen vaan helmeily vei naiset mukanaan. Haluttiin oppia lisää ja lisää.” Näin muisteli Sirkka Koskela alkuaikoja. Silloin mukana oli kaksi Eevaa, Helena, Merja, Eira, Mirjami ja tietysti Natalia ohjaajana. Ensimmäinen näyttely pidettiin elokuussa 2011. Merja oli löytänyt jostain kuvan ihanasta joulupallosta ja niin alettiin tehdä niitäkin, myöhemmin erilaisia enkeleitä, tähtiä ja kaikenlaisia koruja. Jokainen on helmeillyt omien mieltymystensä mukaan. Sirkka tekee palloja ja munia, Helena kaikkea mahdollista ja kokeilee innolla uutta. Natalia on kaikenlaisten käsitöiden mestari. Merja rakastaa koruja, Eeva ja Eira tekevät laidasta laitaan kaikkea mahdollista. Helmeilijät eivät suinkaan ole pitäneet kaikkia töitä itsellään, vaan ovat ilahduttaneet niillä ystäviään ja sukulaisiaan. Upea lahja, joka on tehty lämmöllä ystävien kanssa. Yksinkertaisen pallon tekoon kului aloittelijalta noin 4 tuntia. Monimutkaisen pallon valmistumiseen aikaa saattaa kulua kuulemma yli 10 tuntia. Terapeuttista helmeilyä Lähihoitaja Tarja-Liisa Mäensivu on mielellään töissä joulun aikana. ”Helmeily, niin kuin me itse harrastusta kutsumme, on erittäin innostava, mukaansa tempaava ja terapeuttinenkin harrastus. Aika kuluu hel- mitöiden tekemisessä kuin siivillä ja on ihana nähdä, kuinka omin käsin saa aikaan jotain niin nättiä ja kaunista! Lisäksi meillä on tyttöjen kanssa todella mukava ja hyvä yhteishenki. Kokoonnumme kerran kuukaudessa Kylmäkosken Olkkarilla; juomme hyvät kahvit, vaihdamme kuulumisia ja samalla ”helmeilemme”. Tykkäämme Akaan Seurakuntaviesti yhdessä kokeilla ja opetella aina jotain uuttakin. Malleja saamme Natalialta; venäläisissä kirjoissa on erilaisia, todella kauniita malleja. Helena on ottanut meille myös malleja netistä. Ja jos jotain pulmia tulee, toinen auttaa aina toistansa.” Näin kertoi Merja. Pallolla tai ympyrällä on symbolinen merkitys kristin- 5 uskossa. Se muistuttaa, että taivaan ilo on iankaikkinen (ei alkua ei loppua) ja kallisarvoisempaa kuin mikään maailmassa saatavana oleva. Toivottavasti saamme nähdä ensi keväänä pääsiäismunanäyttelyn Kylmäkosken kulttuurikirkossa. Sirkka Salminiemi 6 Akaan Seurakuntaviesti Monikulttuurisuustyöntekijä Anu-Rohima Mylläri Akaassa: Oma kulttuuriperimä muokkaa yksilöä Arvokas vanhuus, ihmisoikeudet ja monikulttuurisuus Miten nämä asiat oikein kuuluvat yhteen? Vai onko niillä mitään yhteistä? Lokakuussa Akaan seurakunnan vanhustenviikkoon liittyvän tilaisuuden vieraaksi oli kutsuttu Suomen Punaisen Ristin, Hämeen piirin monikulttuurisuustyöntekijä Anu-Rohima Mylläri. Moni varmaan hämmästyi, kun saliin tupsahti kaunis ulkomaalainen tyttö, jonka tummanruskeat silmät tuikkivat iloisesti. Anu- Rohima kertoi, että hän oli tullut 3-vuotiaana pikku tyttönä Suomeen. Hänet oli adoptoitu Bangladeshista pohjanmaalle kolmen sukupolven kulttuuriin. Ehdin ihmetellä hänen nimeään Rohima ja sain kuulla, että se on hänen bangladeshilainen etunimensä, joka merkitsee armoa. Erikoista on, että myös hänen suomalainen etunimensä Anu juontuu sanasta armo. Anu on ehtinyt tehdä monenlaista. Hän on toiminut UKK-instituutissa liikunnan ja terveyden parissa, ohjannut Tampereen kaupungin museotoimella lasten taideja kulttuurikasvatusta sekä ehtinyt myös työskennellä ulkomailla - Sveitsissä. Anu sanoo olevansa kasvatukseltaan ja olemukseltaan kuin kantasuomalainen, vaikka onkin tumma ja mustatukkainen ruskeine silmineen. Hän pitää yhteyttä bangladeshilaiseen äitiinsä ja sisaruksiinsa ja on käynyt heitä katsomassa Bangladeshissa, mutta ei ehkä pystyisi asumaan siellä. Vieraillessaan siellä hän koki, ettei missään voinut olla yksin ja yhteisöllisyys tuntuu joskus hengästyttävän ahdistavalta. Kulttuuriperimän suuri vaikutus Anu puhuukin mielellään kulttuurin merkityksestä ihmisen elämään. Jokaisella on oma kulttuuripiirinsä, mikä muokkaa yksilöä. Perheet ovat erilaisia ja oman mausteensa tuo se, minkä suomalaisen heimon vaikutuspiirissä on esimerkiksi elänyt. Suomessakin on savolaisia, karjalaisia, pohjanmaalaisia ym. Erilaisia kulttuureja riittää rajojen sisällä ja jopa samassa perheessä voi olla kolmen sukupolven kulttuureja. Hän puhuu kokemuksesta, sillä hän itse on elänyt sellaisessa kulttuuriympäristössä. Anu-Rohima puhuu mielellään suomalaisesta katastrofista: yksinäisestä vanhuudesta ja muutenkin ihmisen yksinäisyydestä. Se johtaa usein sairauksiin, masennukseen ja osattomuuteen. Suurin osa kunnan ja valtion antamista palveluista keskittyy kello 9 -16 välille, mutta sen jälkeen voi usein alkaa yksinäinen, pitkä ilta. Monet eivät kestä sitä. Kylässä ei käydä kuten ennen. Tulee odottaa kutsua ja sitten pitää olla kaikki paikat siivottu ja on oltava vieraanvarainen tarjoilussa. Anun mielestä nykyään kylässä käyntikin on ulkoistettu ja hyvin suorituskeskeinen. Suomalainen yhteisökulttuuri eroaa eurooppalaisesta, aasialaisesta tai afrikkalaisesta, joissa voidaan piipahtaa kylään kutsumatta, eikä aina tarvitse viedä mitään tuliaisia. Keskiössä on yhdessä olo ja toisten tapaaminen. Pidetään myös huolta sukulaisista ja naapurustosta. Perusihminen on samanlainen kaikkialla Nykyään enemmässä määrin Suomessa tapaa muista maissa syntyneitä, joilla jokaisella on ollut syynsä muuttaa Suomeen. Toiset omasta tahdostaan ja toiset taas ovat päätyneet monien mutkien kautta Suomeen kuten pakolaistaustaiset. Jokainen heistä ja kantasuomalaiset yhdessä edustavat monikulttuurisuutta omalla tavallaan. Perusihminen on kuitenkin samanlainen kaikkialla maailmassa. Kaikilla tulisi olla kulttuuritaustaansa, ihonväriinsä tai uskontoonsa katsomatta samat oikeudet. Ihmisten tulisikin etsiä sitä, mikä on yhteistä eikä sitä, mikä erottaa. Yhteisiä asioita kyllä löytyy pinnan alta, kun malttaa tutustua toiseen kunnolla. Olipa kyse naapurikunnasta vierailevalta tai Suomen rajat ylittänyt maahanmuuttaja. Osallisuuden ja hyväksynnän tunne on tärkeää kaikille ja siinä ympäröivällä yhteisöllä on iso merkitys tuntea olevansa arvokas ja tärkeä. Ottaa mukaan omaan tuttuun yhteisöön uusi ihminen, merkitsee monelle hyvin paljon. Anu-Rohima haastaakin kaikkia ihmisiä tutustumaan kaikkialta tulleisiin ja sitä myötä tutustua erilaisiin kulttuureihin. Aila Laaksonen Taizé kutsuu Nyt joululaulut kaikuu yössä taas Nyt kannattaa lähettää soiva joulutervehdys. Akaan Nuorisokuoro on äänittänyt neljä joululaulua ja tehnyt niistä levyn. Pahvikotelossa oleva levy on helppo lähettää joulukortin tavoin kirjekuoressa. Levyllä kuullaan laulut Joulu joka päivä, Betlehemin tähti, Taivainen soitto ja Tulkoon joulu. Viimeksi mainitussa on pia- nosäestys, muut laulut ovat säestyksettömiä. Levyä myydään Akaan seurakunnan nuorisokuoron ja nuorten ensi kesän Taizén matkan hyväksi. Levyn hinta on 5 euroa ja sitä on saatavissa Akaan kirkkoherranvirastosta, Viialan Lähetystuvalta, nuorisokuorolaisilta ja nuorilta sekä kanttori Heikki AliLöytyltä. Ruskakuoron harjoituksissa on usein myös huumori mukana laulun lomassa. Ruskakuorolla 30 vuotta laulua takana Akaan seurakunnan Ruskakuoro on jo 30 -vuotisjuhlakonserttinsa pitänyt, mutta sen taivalta kannattaa vieläkin muistella. Kun vierailin kuoron harjoituksissa, oli kuorolaisten välitön tunnelma heti aistittavissa. Kanttori Heikki Ali-Löytyn perustamassa kuorossa laulaa nykyisellään tusinan verran kuorolaisia. Keskustelin tarkemmin kuoron vaiheista Tyyni Lehtosen, Aino Tirrasen , Pirjo Koskisen ja Riitta Lehtimäen kanssa. Juttelimme siitä, mikä kuoroharrastuksessa viehättää. Kaikki olivat yksimielisiä kuorolaisten hyvästä yhteishengestä. Tämä kuoro sopii vähän enemmän ikää oleville ihmisille. Se on hyvä, että pääsee päivällä harjoituksiin, Pirjo Koskinen tuumaa. Pirjo on käynyt kuorossa yli 10 vuoden ajan. Olen tykännyt musiikista ja laulamisesta lapsesta lähtien, jo kotona laulettiin paljon. Aino Tirranen on ollut suurin piirtein yhtä kauan Ruskakuorossa kuin Pirjokin - itse asiassa hän tuli kuoroon Pirjon rohkaisemana. Ruskakuoro on minulle pääharrastus. Minusta on hienoa, että kuoroharjoitukset aloitetaan ja lopetetaan virrellä sekä pidetään loppurukous, Aino Tirranen kiittelee. Riitta Lehtimäki on Ruskakuoron kuopuslaisia: hänellä on kolmas vuosi kuorolaisena. Hänet puolestaan kuoroon houkutteli Aino. Eikä ole kaduttanut, että tulin mukaan, Riitta vakuuttaa. Ruskakuoron seniori on Tyyni Lehtonen, joka on ollut kuorotoiminnassa mukana neljännesvuosisadan. Tyynikin tuli aikanaan mukaan ystävien kannustamana. Olen tästä kuoroharrastuksesta hyvin kiitollinen, Tyyni kertoo. Meillä on ihana ja kärsivällinen kanttori. Mukaan mahtuu huumoriakin, meillä on niin hauskaa yhdessä. Olen hyvin tyytyväinen, Tyyni iloitsee. Ruskakuoron harjoituspäivä on torstai ja kelloaikakin 13 - 14.30 on pysynyt vuosia samana. Kuoro laulaa noin kerran kuukaudessa kotiseurakunnan messuissa. Lisäksi kuoro esiintyy mm. olopäivissä ja vierailee lähiseurakunnissa. Valtakunnallisille kirkkomusiikkijuhlille osallistuminen on kuulunut kuorolaisten tähtihetkiin, ensimmäiset kirkkomusiikkijuhlat olivat Joensuussa 1986. Kaikkiaan Ruskakuorossa on ehtinyt laulaa noin 50 laulajaa. Jaana Viitakangas-Klemola Joulunaika Akaan seurakunnassa KYLMÄKOSKEN KAPPELISEURAKUNTA La 29.11. klo 9 alkaen talkoot srk-talossa lähetysmyyjäisiä varten. Su 30.11. klo 10 1.adventin perhejumalanpalvelus kirkossa. Saastamoinen, Melander, Karhu, lapsi- ja kirkkokuoro, ISO 1 sekä rippikoululaiset. klo 11-14 lähetysmyyjäiset ja kirkkokahvit srk-talossa. Myynnissä käsitöitä, piirakoita, laatikoita, arpoja. La 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Saastamoinen, Karhu, kirkkokuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoilla. Su 7.12. klo 10 messu kirkossa. Saastamoinen, Karhu. To 11.12. klo 10 lasten joulukirkko kirkossa. Saastamoinen, Karhu, Haarala. klo 12 eläkeikäisten puurojuhla srk-talossa. Su 14.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Savikosken Myllypirtissä. Saastamoinen, Karhu. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Lapsi-, kirkko- ja gospelkuoro sekä Paula Rupponen. Ma 15.12. klo 18 vankilan työntekijöiden ja heidän perheidensä joulujuhla srk-talossa. Ti 16.12. klo 19 Piccolon Kamarikuoron joulukonsertti kirkossa –Joululauluja meiltä ja muualtaKe 17.12. klo 9.30 Kirkonkylän koulun joulukirkko kirkossa. klo 18 päiväkerhojen joulujuhla srktalossa. To 18.12. klo 12 työttömien jouluateria srk-talossa. TOIJALA Ke 26.11. Akaan lähetyspiiri klo 13 Akaan alasalissa, Melander. Sotkian diakonia- ja lähetyspiiri klo 19 Liisa ja Pekka Näsillä, Sotkiantie 689. To 27.11. Torstaiklubi klo 12.45 Akaan alasalissa. Su 30.11. 1. adventtisunnuntain messu klo 10 Akaan kirkossa, Savonen, Lindström, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro. Adventtipuurohetki klo 11.15 Akaan srk-salissa. Akaan nimikkolähettien Savosten vierailu, Japanin lähetystyöstä sanoin ja kuvin. Helsingin poliisilaulajien isänmaallishenkinen joulukonsertti klo 16 Akaan kirkossa. Ma 1.12. Invalidikerhon joulujuhla klo 15 Akaan srk-salissa. Ti 2.12. Näkö- ja kuulovammaisten joulujuhla klo 13 Akaan srk-salissa, Pakkanen, Salmesvuori, Helminen. Ke 3.12. Olopäivän jouluateria klo 12 Akaan srk-salissa. Ohjelma klo 13. Sanan ja laulun ilta klo 18 Galleriakirkossa Kinnarintie 13 c Sotkia, Outi ja Tommi Cappell. To 4.12. Keskustelukerho klo 13 Mielenterveysseuran tiloissa, Meijerintie 1 Toijala. La 6.12. Itsenäisyyspäivän muistotilaisuus klo 9.15 Toijalan sankarihaudalla. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Johannes Melander, Hannu Kahilakoski, Toijalan mieskuoro. Akaan Seurakuntaviesti 7 Su 7.12. Messu klo 10 Akaan kirkossa, Lindström, Ali-Löytty, Ruskakuoro. Ke 10.12. Kohtaamispaikalla lähetyksen joulumyyjäiset klo 9-12 Akaan alasalissa, villasukkia- ja lapasia, kaulaliinoja, ohrapuuroa ja arpajaiset. Kahvitarjoilu. Toijalan alueen päiväkodit/lasten joulukirkko klo 9 ja klo 10. Mukana lapsia päivähoidosta, Pakkanen, Salmesvuori, Yogaswaran, Haarala. Akaan lähetyspiiri klo 13 Akaan alasalissa, Salmesvuori. To 11.12. Toijalan Seudun Kristillisen Työväenyhdistyksen puurojuhla klo 14 Akaan alasalissa. Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä joulujuhla klo 18 Akaan alasalissa, Laaksonen, Helminen. Nyt syttyy valot tuhannet – joulun lauluja ja runoja klo 18 Akaan kirkossa. Inga Sulin ja Ilmo Korhonen, laulu ja Ahti Jokinen, lausunta sekä Juha Salmesvuori, urut ja piano. Su 14.12. Lasten kauneimmat joululaulut klo 14 Akaan kirkossa, Yogaswaran, Salmesvuori. Kauneimmat joululaulut klo 18 Akaan kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori, Ad Libitum. Ke 17.12. Yleinen joulujuhla klo 12 Akaan srk-salissa, Pakkanen, Laaksonen, Yogaswaran. Päiväkerhojen joulujuhla, Toijalan alue, klo 18 Akaan srk-salissa, Sontulantie 1 2.kerros. To 18.12. Sommelon joulukonsertti klo 19 Akaan kirkossa, johtaa Juha Holma. Käsiohjelma 10€. Pe 19.12. Päihdetyön joulujuhla klo 11 Akaan srk-salissa. Su 21.12. Messu klo 10 Akaan kirkossa, Lindström, Salmesvuori. Akaan Seudun Osuuspankin perinteinen joulukonsertti klo 18 Akaan kirkossa, Joulupuu-keräys. Ke 24.12. Jouluaaton hartaus klo 14 Akaan kappelissa, Melander, Salmesvuori, Linnea Liimatta, huilu. Jouluaaton sanajumalanpalvelus klo 16 Akaan kirkossa, Melander, Salmesvuori, Linnea Liimatta, huilu. To 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 Akaan kirkossa, Pakkanen, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro. Su 28.12. Messu klo 10 Akaan kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty. Ti 30.12.Ei diakoniavastaanottoa Toijalassa. Ke 31.12. klo 23-24 hengellinen hetki Galleriakirkossa. Vieraana Jorma Liimatta ja Irmeli ja Juhani Merikanto Su 4.1.15 Messu klo 10 Akaan kirkossa, Pakkanen, Ali-Löytty. Ma 5.1.15 Invalidikerho klo 15 Akaan srk-salissa. Ti 6.1.15 Loppiaisen sanajumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Nikkilä, Poikselkä. Jatkuu seuraavalla sivulla! 8 Akaan Seurakuntaviesti Joulunaika Akaan seurakunnassa VIIALA AKAAN SEURAKUNTA www.akaanseurakunta.fi [email protected] Akaan seurakunta on Facebookissa Työntekijöiden sähköpostiosoite muotoa [email protected] Kirkkoherranvirasto (Sontulantie 1 Toijala) Avoinna ma-to klo 9-12, 13-15 ja pe 9-12 040 358 3342 fax (03) 541 3245 Virkatodistukset sähköpostilla [email protected] Reunanen Sirkka Siltanen Marjut Hallintosihteeri Margit Ahola 040 358 3339 Papit kirkkoherra Sari Lindström 0400 511 677 kappalainen Ali Kulhia 040 739 8390 kappalainen Riina Saastamoinen 040 518 1853 seurakuntapastori Mari Pakkanen 040 725 7426 seurakuntapastori Rauli Helenius 040 553 8485 vs. seurakuntapastori Johannes Melander 040 739 8390 Kanttorit Heikki Ali-Löytty 040 839 5937 Marja Karhu 040 836 4648 Juha Salmesvuori 040 721 1182 Suntiot Akaan kirkko, Toijala Markku Laaksonen 040 725 7412 Viialan kirkko, Viiala Merja Salonen 040 839 5856 Kylmäkosken kirkko, Kylmäkoski Pasi Nieminen 040 594 8556 Diakoniatyöntekijät Aila Laaksonen 040 725 7418 Kerttu-Kaarina Mäenpää 040 839 5975 Henna Helminen 040 849 4496 Nuorisotyönohjaajat Hele Ali-Löytty 040 543 5906 Tarmo Repo 040 725 0027 Jaana Heliövaara 040 839 6465 vs. Paula Rupponen 040 484 1626 Lähetys- ja tiedotussihteeri Jaana Viitakangas-Klemola 040 182 5226 Lapsi- ja perhetyön diakoni Hanna Yogaswaran 040 725 7415 Lastenohjaajat Berit Joki, Toijala 040 358 3334 Susanna Antosalo, Toijala 040 765 5544 Arja Haarala, Kylmäkoski 040 742 2711 Mervi Viitanen, Viiala 040 358 3336 Ulla Rekola, Viiala 040 358 3337 Hautausmaatyöntekijät seurakuntapuutarhuri Paula Pastell 040 587 3729 erityisammattimies Markku Heikkilä 040 358 3330 haudankaivaja, kiinteistötyöntekijä Kalle Lampinen 040 765 5533 Keittiötyöntekijät emäntä Johanna Inkinen 040 743 3477 Kiinteistötyöntekijät huoltomestari Kimmo Lyytikäinen 040 556 0664 Taloustoimisto (srk-talon 2. krs, Toijala) avoinna ma-pe 9-15 vs. talouspäällikkö Marjut Luhtaa 0400 396 694 kirjanpito Marjut Lehtimäki 040 358 3341 Leirikeskukset Toukola, Päivi Lahtinen 040 579 5919 Toukolantie 98, Kylmäkoski Kumpula, Heinäsuo, Viiala Ke 26.11. Olopäivä klo 12 Viialan srk-salissa, ruokailu (6€), ohjelmaa, Mäenpää, Ali-Löytty. La 29.11. Yhteismyyjäiset, eri toimintapiirit klo 12 Viialan srk-salissa. Alkuhartaus kirkossa klo 11.45, Helenius, Ali-Löytty, Mäenpää, Viitakangas-Klemola. Su 30.11. 1. adventtisunnuntain messu klo 10 Viialan kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Viialan kirkkokuoro. Ke 3.12. Yhteinen joulujuhla klo 12 Viialan srksalissa, Pakkanen, Mäenpää, Ali-Löytty, Ruskakuoro. Pe 5.12. Päivikin ystäväkerhon joulujuhla (Mäntymäki) klo 13 Ali-Löytty, Mäenpää. La 6.12. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Kulhia, Helenius, Ali-Löytty, Akaan nuorisokuoro. Itsenäisyyspäivän muistotilaisuus klo 11 Viialan sankarihaudoilla jumalanpalveluksen jälkeen. Su 7.12. Pyhäkoulutyön joulupuurot kirkkoväelle klo 9. Perhemessu klo 10 Viialan kirkossa, Ali Kulhia, Juha Heinonen. Musiikki Lasse Heikkilän Suomalaisesta messusta. Kirkkoherraehdokkaiden esittelykiertueen toinen paneelikeskustelu klo 18 Viialan srk-salissa. Mukana kirkkoherraehdokkaat Ali Kulhia, Kirsi Hämäläinen ja Olli-Matti Vuori. Ma 8.12. Käsityöilta klo 18 Viialan lähetystuvalla. Työskentelyn lomassa kahvittelua ja nimikkolähettien terveisiä, Viitakangas-Klemola. Ke 10.12. Valkeakosken Musiikkiopiston orkesterikonsertti klo 18.30 Viialan kirkossa. Suomalaista ja jouluista musiikkia. To 11.12. Kaikille avoin vauva- ja taapero perheiden joulukirkko klo 9.30 Viialan kirkossa. Samalla muskareiden joulujuhla, kirkkokahvit, Helenius, Yogaswaran, Joki, Ali-Löytty. Viialan lähetystupa klo 10-13. Musiikkihetki klo 11, Heikki Ali-Löytty. Su 14.12. Messu klo 10 Viialan kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, Koraalikuoro, Nina Kulhia, viulu. Kauneimmat joululaulut klo 18 Viialan kirkossa. Tule laulamaan yhdessä kauneimpia joululauluja! Mukana myös lapsikuoro Laulutähdet, Akaan Nuorisokuoro, Viialan kirkkokuoro, Ruskakuoro ja Koraalikuoro Heikki Ali-Löytyn johdolla. Ti 16.12. Sommelon joulukonsertti klo 19 Viialan kirkossa, johtaa Juha Holma. Ke 17.12. Lasten joulukirkko klo 9.15 ja 10 Viialan kirkossa. Mukana lapsia päivähoidosta, Yogaswaran, Haarala, Helenius, Ali-Löytty. Päivätoiminta Fyhtin ja päihdetyön joulujuhla alk. klo 12 ruokailulla, Helenius, Ali-Löytty, Mäenpää. Su 21.12. Messu klo 10 Viialan kirkossa, Pakkanen, Karhu. Ke 24.12. Jouluaaton perhekirkko klo 14 Viialan kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, Viialan lapsikuoro Laulutähdet. Joulukirkko Mäntymäen vanhainkodilla klo 12, Helenius, Ali-Löytty. Jouluaaton hartaus klo 16 Viialan kirkossa, Helenius, Ali-Löytty, Akaan nuorisokuoro, Viialan kirkkokuoro. To 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 7 Viialan kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty, Jouluaamun kuoro. Su 28.12. Enkelikirkko klo 18 Viialan kirkossa, Kulhia, Ali-Löytty. To 1.1.15 Messu klo 10 Viialan kirkossa, Pakkanen, Ali-Löytty. Ti 6.1.15 Kauneimmat joululaulut vielä kerran klo 14 Viialan srk-salissa, kanttori Marja Karhun johdolla sekä kuullaan lähetysterveisiä Papua Uusi-Guinealta Alan Brownilta. Akaan Seutu – Keskiviikko 9.4.2014 15 Akaan seurakuntaviesti Akaan seurakunnan tiedotuslehti 4- 2014 Päätoimittaja: Sari Lindström Toimitussihteeri: Jaana Viitakangas-Klemola Kirjoittajat: Mari Pakkanen, Sinikka Ylimäki, Berit Joki, Aila Laaksonen, Sirkka Salminiemi ja Riina Saasta- moinen sekä Heikki Ali-Löytty Valokuvat: Hele ja Heikki Ali-Löytty, Pauli Mikkonen, Sirkka Salminiemi, Riina Saastamoinen ja Jaana Viitakangas-Klemola Taitto: Akaan Seutu - Juha Kosonen
© Copyright 2024