1. No category

2012
4
Itä-Suomen ylioppilaslehti
American
soccer
Rehtori tyrmää UEF:n lakimieskoulutuksen kriitikot » 4
Opiskelijat valmistautuvat jo kuntavaaleihin hiomalla yhteisiä linjoja »6
GRADULEIRI
Tuntuuko joskus siltä, että gradun kirjoittaminen ei edisty, koska muu elämä
vie liikaa aikaa ja keskittyminen häiriytyy? Tule kirjoittamaan graduasi
Mikkelissä järjestettävälle graduleirille 17.-20.5. Ruokailut ja majoitus
järjestyvät Otavan opiston pihapiirissä. Lisätietoja: http://bit.ly/HTQxzs
KESÄN 2012 KURSSITARJONTA:
• Lasten yliopistossa yli 20 kurssia 7 paikkakunnalla
• Nuorten tiedetoiminta käynnistyy Kuopiossa
• Kielikursseja 10 kielessä
Lisätietoja: www.kuopionkesayliopisto.fi
Vappu
Töttöröö!
”Vastustamisen tyyli on ollut mielestäni ehkä vähän alamittaista.
Sisällys | Leskenlehtiä
4-5
12-13
Itä-Suomen yliopisto saanee
Yliopistot suhtautuvat nihkeästi valmen-
oikeustieteiden tutkinnonantooikeuden, vaikka vastustajia riittää
jonoksi asti.
nuskursseihin, koska niiden katsotaan vaarantavan koulutuksen tasa-arvoisuuden.
Hakijoiden keskuudessa ne ovat suosiossa.
22-23 24-26
28-29
Siilo: Purku uhkaa savonlinnalaista maamerkkiä.
Tutustuimme historiaa huokuvaan monumenttiin.
Sanataidealan pätkätyöläinen Dxxxa D
tarkastelee viiltävällä tarkkuudella arjen outouksia ja
eriarvoisuuksia.
Dxxxa D:
Pertti Kurikan nimipäivät on punkbändi sanan
varsinaisessa merkityksessä. Uusi dokumentti näyttää
heidät vilpittömässä karuudessaan ja kauneudessaan.
Humoro nigra | Matti Apusen mukaan Suomesta puuttuvat
oikeistolaiset sanataiteilijat. Apusta lohduttaakseen Uljas loi visuaalisen ilmeen oikeistoräpin kaapista tulolle.
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Päätoimittaja
Jarkko Kumpulainen
044 576 8420
[email protected]
Toimittaja
Pasi Huttunen
044 576 8427
[email protected]
Taitto
Pekka Rautiainen
Kustantaja
Itä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunta
Painopaikka
Botnia Print
Ilmoitusmyynti
Valto Merta
044 576 8421
[email protected]
Kansikuva
Joona Sipi
2
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Pääkirjoitus | Uljas linja
Ei erityisvapauksia
M
issä mennään? Kalevassa ja Aamulehdessä mennään siellä, missä
sananvapautta ollaan vahingossa
valmiita rajoittamaan. Tai no, Aamulehdessä sikäli kuin entisen päätoimittajan Matti
Apusen nykyiset kommentit voidaan tulkita
heijastuksina kyseisen lehden linjasta. Helsingin Sanomien kolumnissaan hän vaatii
taiteilijoille poliitikon vastuuta.
Kaleva kirjoitti pääkirjoituksessaan
”Taiteilijalla ei ole erityisvapauksia”. Aki
Kaurismäen terrorismin symppauslausunnoista mielensä pahoittanut pääkirjoitustoimittaja toteaa: ”Siinä suhteessa politiikka on
huomattavasti reilumpaa, että poliitikkojen
sanomisia ja sanomatta jättämisiä repostellaan julkisesti säälimättä. Saman ansaitsisivat
poliittisia pikkunäppäryyksiä heittelevät
taiteilijat.” Entäs pääkirjoitustoimittajat?
Ei käy kieltäminen, että nyt sanaillaan
vaarallisilla vesillä. Neuvostoliitolla oli
valtion taiteensa ja taiteen voima valjastettiin
aatteelle. Täällä puolestaan sanaiset arkut on
avattu ja horisontissa lentävät kivet pimentävät kevätaurinkoa. Meteli saa syövereistä
nousemaan alkukantaisia arvoja, näköjään
fiksuillakin ihmisillä.
Hjallis Harkimo pitää keskusteluohjelmaansa poliittisesti sitoutumattomalla
MTV3:lla. Tai eihän nyt mainostelevisio voi
olla poliittisesti sitoutunut? Löysällä suullaan
Hjallis julisti pääministeri Jyrki Kataiselle
torstai-illassa valtio-omistajuuden absurdiutta. Toisin kuin Hjallis, pääministeri antoi
puolestaan karismaattisen kuvan itsestään.
Katainen toivoi talouskriisin ajan jäävän
mieliin ainakin kahdeksi sukupolveksi taisteluna, joka saa tuntemaan, ettei enää koskaan
uudestaan. Talvisota 2.0. Sodan ensimmäinen
uhri totuus aletaan varmaankin listimään
sananvapaudesta käsin.
Apuseen yhdyn osin analyysissä Palefacesta. Sanoitukset voi helposti nähdä
korulauseina. Käyttöohjeisiin ei Karrinkaan
palo riitä. Ajatuksen pyöristyminen matkalla
marginaalista mainstreamiin ei ole vaikea
ymmärrettävä. Hyvä hajuaisti ja opportunismi
vie jo pitkälle.
Ai niin, Apunen puhuu myös ”Kaikkien aikojen suomalaisesta räpistä” kokoamalla kliseet samaan pakettiin. Luojan kiitos Apunen
ei sanoita räppiä. ”Kaikkien aikojen kolumniin
ja pääkirjoitukseen”, voisi käyttää sujuvasti
puppulausegeneraattori.fi sivustoa. Syöttämällä aihepiiriksi politiikan ja avainsanaksi
sananvapauden, tuottaa kone lauseen: ”Ei
tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että kokonaispoliittinen ajattelumalli
näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa yleisesti
sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatioja johtamismallin muodollisuuksia.” Jne.
Töttöröö! Ristiriidatonta vappua!
Jarkko Kumpulainen
”Luojan kiitos Apunen ei
sanoita räppiä.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
3
Pääsykokeet
Kävitkö valmennuskurssin?
”
Rehtori ei niele lakimieskoulutuksen saamaa kritiikkiä
UEF:n urut | Työtä, rahaa ja avoimuutta
- Maiju Pohjolainen, Pasi Huttunen ja Milja Pollari, teksti &
kuvat
Savonlinna
Nina Jakola
Kotitaloustiede
-En käynyt. Ongelma on mielestäni,
ettei kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuutta päästä kursseille. Ne keskittyvät usein tietyille suuremmille
paikkakunnille, eikä etäopetusta
järjestetä.
Susanna Saartoala
Kotitaloustiede
Kävin. Kansanopiston vkloppukurssin vakavakoetta varten. Mielestäni
valmennuskurssit ovat aivan hyviä.
Kurssi auttaa keskittymään oikeisiin
asioihin koetta varten.
Kuopio
Arto Puranen
Farmasia 4. vsk.
”En käynyt valmennuskurssia koska
itseopiskelu sopii minulle parhaiten.
Valmennuskurssit voivat aiheuttaa
epätasa-arvoa siinä mielessä, että juuri
lukiosta päässeellä harvemmin on
laittaa isoja summia rahaa kursseihin.
Toisaalta kaikilla on mahdollisuus päästä sisään ilman valmennuskurssiakin.”
Sonja Aukee,
Lääketiede 3. vsk
”Kävin kahden eri järjestäjän
valmennuskursseilla. Toinen kurssi
oli heikkotasoinen ja toinen hyvä.
Valmennuskurssista oli paljon apua,
koska kysymyksiinsä sai vastauksia
ja kurssi kannusti tekemään töitä
opiskelupaikan eteen.”
Joensuu
Eemeli Jaskio
yritysoikeus ja -talous, 4. vsk
Kävin. Kun hain suoraan lukiosta
se potkaisi vähän käyntiin sitä lukemista. Valmennuskurssien kustannukset tekevät sen, että varallisuus
hyödyttää. Toisaalta, jos kovasti
haluaa, niin kaikilla on mahdollisuus
tehdä se panostus.
Suvi Kettunen
maantiede, 4. vsk
En käynyt. Minun oppiaineessani ei
ollut sellaista tarjolla. Kyllä ne minun
mielestäni uhkaavat koulutuksen
tasa-arvoa, mutta se riippuu tietenkin
kurssien hinnoista.
4
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Hallitus ryhtyi kertomaan tekemisistään
ISYY:n luottamushenkilöstö on heittäytynyt avoimeksi. Edustajiston vaatimuksesta
hallitus ryhtyi tiedottamaan tekemisistään
myös ylioppilaskunnan verkkosivuilla,
kun tiedotus on tähän mennessä tapahtunut lähinnä sisäisillä sähköpostilistoilla.
Tavoitteena on hallituksen mukaan lisätä
päätöksenteon ja toiminnan läpinäkyvyyttä.
Hallituksen selonteko toiminnastaan edustajistolle julkaistaan jatkossa kuukausittain
ISYY:n sivuilla. Maaliskuun selonteko löytyy
jo verkosta.
Pasi Huttunen
UEF sai kasapäin uusia
professoreja
Jos käyttää indikaattorina professorinimityksiä, niin näyttää siltä, että tutkimukseen
ja opetukseen on satsattu voimavaroja tänä
vuonna. Professorinimityksiä on tehty tänä
vuonna 16, tosin yksi niistä Jyväskylään. Dosentti Sari Lindeman on valittu Itä-Suomen
yliopiston psykiatrian professorin tehtävään
huhtikuun alusta. Tehtävä jatkuu 31. maaliskuuta 2017 saakka. Tehtävästä on solmittu
sopimus Itä-Suomen yliopiston ja KeskiSuomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
kesken. Lindemanin työskentelypaikkana on
Keski-Suomen keskussairaala. Valtaosa uusista professoreista on nimetty luonnontieteiden ja metsätieteiden tai terveystieteiden
tiedekuntaan.
Pasi Huttunen
Tamy nostaa perustulon pöydälle
Perustulokeskustelu on jälleen kuumentunut, kun Suomeen perustettiin sitä ajava
BIEN Finland –verkosto. Verkosto polkaisi
liikkeelle kampanjan, jossa kerätään nimiä
kansalaisaloitteeseen perustulon puolesta. Perustulon puolesta on liputtanut jo
vuodesta 2008 myös Tampereen yliopiston
ylioppilaskunta, joka järjestää perustulokonferenssin 16. huhtikuuta.
Konferenssissa käsitellään työntekijöiden neuvotteluaseman muutosta perus-
tulon toteutuessa, perustulon ympäristövaikutuksia sekä perustulon suhdetta
siirtolaiskysymykseen. Seminaarissa on
puhumassa muun muassa italialainen kansantaloustieteilijä Andrea Fumagalli sekä
sosiologi Anna Kontula sekä yliopistonlehtori Jussi Vähämäki Itä-Suomen yliopiston
yhteiskuntatieteiden laitokselta.
ISYY ei ole muodostanut kantaansa
perustuloon.
Pasi Huttunen
Lääkärilehti:
Hakijamäärät kasvoivat
Hakijamäärät lääketieteen koulutukseen
kasvoivat voimakkaasti. Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitokselle haki 1176 hakijaa,
eli neljänneksen enemmän kuin edellisenä
vuonna. Oulun lääketieteellisen tiedekunnan hakijamäärä kasvoi samassa suhteessa. Tampeella ja Helsingissä hakijamäärä
kasvoi viidenneksen. Itä-Suomen yliopiston
opintoasiain päällikkö Pirjo Lindström-Seppä
listaa yhdeksi syyksi sen, että Galenoksesta
pääsykoekirjana luovuttiin.
”Koe perustuu nyt lukion oppimääriin
biologiassa, kemiassa ja fysiikassa. Siitä
on varmaankin syntynyt vaikutelma, että
pääsykokeet olisivat vähän helpommat kuin
aikaisempina vuosina.”
Lääketieteellisen alan valintakoe järjestetään toukokuun lopulla.
Pasi Huttunen
Rehtori Perttu Vartiainen kritisoi Lakimiesliittoa tarkoituksellisesta niukkuuden ylläpitämisestä ja muistuttaa, että Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan juristikoulutusta on
lisättävä
Itä-Suomen yliopisto on kiirimässä tutkinnonanto-oikeudeltaan Suomen laajimmaksi, kun opetusministeri Jukka Gustafsson
(sd.) väläytti maaliskuun lopulla mahdollisuutta saada vuosia haaveiltu oikeustieteen tutkinto-oikeus itään. Samalla älähtivät ammattiliitot ja tutkintoa antavat yliopistot ylioppilaskuntia myöten. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva
Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu
Vartiainen ei ota erityisen vakavasti
juristikoulutuksen aloittamiseen kohdistunutta kritiikkiä. Vastusta on kuulunut
viime aikoina voimakkaimmin Suomen
Lakimiesliiton ja Akavan suunnalta.
”Lakimiesliitolla on pelko ylikoulutuksesta ja se pyrkisi mielellään pitämään yllä pientä niukkuutta. Samahan
on toistunut muun muassa kauppa- ja
lääketieteissä. Nyt vastustamisen tyyli on
ollut mielestäni ehkä vähän alamittaista”,
Vartiainen toteaa.
Kritiikin argumentteina on käytetty
muun muassa aluepolitiikan ja koulutuspolitiikan sotkemista.
”On lyhytnäköistä alistaa yliopistokoulutus aluepolitiikan pelinappulaksi”,
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa
Akavan ja Lakimiesliiton yhteisessä
tiedotteessa.
Vartiainen kertoo luottavansa Opetus-
ministeriön arvioon, jonka mukaan juristikoulutusta on tarve lisätä maassamme.
”Yliopiston näkökulmasta kyseessä
on puhtaasti koulutus- ja tiedepoliittiset painotukset. Toki aluepoliittinen
näkökulma voidaan nähdä, sillä neljästä
oikeustieteenkoulutusta antavasta yliopistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole
varsinaista tutkinnonanto-oikeutta.”
Lapin yliopiston rehtorin Mauri YläKotolan huolen Vartiainen tosin ymmärtää. Ylä-Kotola on pitänyt Joensuun
juristikoulutuksen aloittamishanketta
jopa Lapille vaarallisena. Hänen mielestään Lapin yliopisto joutuisi kilpailemaan
oikeustieteen opiskelijoista juuri Itä-Suomen yliopiston kanssa.
”Lapin yliopiston huolen ymmärrän,
sillä olemme kuitenkin tavallaan samalla
rekrytointialueella. Mutta toisaalta alalle
on niin paljon hyviä pyrkijöitä, joten en
usko että olemme lopulta kilpailijoita
toisillemme”, Vartiainen pohtii.
Itä-Suomen yliopiston tavoite on
aloittaa juristien koulutus syksyllä 2013
40 aloituspaikalla. Vartiainen kumoaa
lakimiesliiton epäilyt, että olisi järjenvastaista olettaa UEF:n tyytyvään määrään.
Vartiaisen vakuuttaa, ettei paikkojen
lisääminen ole suunnitteilla.
Nyt suunnitelma on se, että kun 40
yleisoikeustieteen opiskelijan sisäänotto
varmistuu, vähennetään julkisoikeudesta
samalla 70 paikkaa. Näin ollen Joensuussa opiskelee jatkossa oikeustieteen alalla
vuosittain 30 vähemmän kuin aiemmin.
Oikeustieteen tutkinto ei myöskään
hämärrä Vartiaisen mielestä UEF:n
ydinalueita.
”Laaja koulutustarjonta on ihan
yliopiston strategian mukaista. Ydinosaaminen on sitten tietyillä vahvuusalueilla
alakohtaisesti”, Vartiainen sanoo.
Itä-Suomen yliopisto nousee laki-
mies koulutuksen myötä kolmellatoista
tutkinnonanto-oikeudella Suomen suurimmaksi, ohittaen Helsingin yliopiston
yhdellä.
Valtionneuvosto päättää asiasta toukokuussa.
”En usko, että kyseessä on enää muuta
kuin muodollinen päätös”, Vartiainen
toteaa.
1
Uutinen #
Gallup
Neljästä oikeustieteenkoulutusta antavasta yliopistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole varsinaista tutkinnonanto-oikeutta.
”On varmaankin syntynyt vaikutelma, että pääsykokeet
olisivat vähän helpommat
Uljas 4 | 16. 4. 2012
5
Kampus
Sekä vakiopalstoja että
päivän tärkein uutinen
Etsin
” Vaalipaneelit korvataan vaalikoulutuksella.
Ester Libba
Itä-Suomen ylioppilaskunta aloitti valmistautumisen ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Suunnittelutilaisuudessa esiin nousivat
Joensuun huono asuntotilanne, joukkoliikenteen maksut sekä
maksuton wlan-verkko.. -Laura Pitkänen, teksti & kuva
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Uutinen #
2
Laura Pitkänen, teksti & kuva
JOENSUU Wanhan Jokelan yllä häälyvä purkupallo näyttää säikyttäneen Joensuun kulttuurielämän kolostaan liikkeelle. Paikalliset
toimijat järjestävät epätoivon vimmalla tapahtumiaan Jokelaan nyt
kun vielä ehtii. ISYY:n kulttuurikerho iski pöytään harvinaisen herkullisen kulttuuriteon. Kulttiksen järjestämä Rujo runoklubi kannusti
yllättävän monta runoilijaa avoimen mikin ääreen. Anti oli vaihtelevaa
ja pysyi läpi kulkunsa kiinnostavana. Kuvassa sanataiteilijan siipiään
kokeilee nimeään myöten runollinen Kukka-Marja Moberg.
Millä mielellä?
- Tosi ihanaa kun kevät tulee. Talviunista pääsee eroon.
Millainen olet?
- Iloinen, eloisa ja avoin persoona.
Talvivaaran vastustus kerää
voimia Joensuussa
Mikä sytyttää elämässä?
- Historia ja rakkaus.
Haave?
- Päästä käymään Uudessa-Seelannissa, Sormusten Herran maisemissa.
Mitä seuraavaksi?
- Menen latinan tunnille.
Onko olemassa ilmaista lounasta?
- Ei ole, toisaalta on..
ISYY:n hallitus: Anonyymi tentti
edellyttää sähköistämistä
Ylioppilaskunnan tulisi edistää anonyymiin
tenttimiseen siirtymistä
Itä-Suomen yliopistossa,
esittää edustajistoryhmä
Itämaan vihreät tietäjät.
ISYY:n hallitus haluaa
ensin sähköistää tentit.
Anonyymillä tenttimisellä tarkoitetaan sitä, että
tentaattori ei tiedä, kenen tenttivastauksia hän
tarkastaa.
”Anonyymi tenttimiskäytäntö lisää opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Esimerkiksi
sukupuoli, etninen tausta tai vaikka tentaattorin ja
opiskelijan väliset henkilökemiat voivat alitajuisestikin vaikuttaa tentin arvosteluun. Anonyymissä tenttimisessä opiskelijat ovat samalla viivalla”,
IVT:n edaattori Katariina Kemppainen selittää.
Hänen mukaansa tarve anonyymille tenttimiselle on kova, mutta etenkin perinteisissä
paperitenteissä sitä pidetään vaikeana toteuttaa.
Jotkut ovat jo ehtineet myös pelätä, että vaatimukset anonyymiydestä heittävät kapuloita sähköisen
tenttimisen kehittämisen rattaisiin.
JOENSUU Ravintola Wanhassa Jokelassa järjestettiin 29.3. Talvivaara-info. Tilaisuudessa kerrottiin kaivosyhtiön aiheuttamista
ympäristöongelmista ja suunnitteilla olevasta mielenosoituksesta.
Tilaisuutta oli järjestämässä usea paikallinen ympäristöjärjestö ja
-ryhmittymä. Mielenosoitus toteutetaan 26.4. Vuokatin Katinkultahotellin edustalla, kaivosyhtiön yhtiökokouksen aikana. Joensuusta
järjestetään yhteiskuljetus paikan päälle. Yhteiskuljetukseen voi ilmoittautua Kirsti Eralle osoitteeseen [email protected] . Adressin
voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/vesistojen_puolesta_-_stop_talvivaara .
Rosvoja ja poliiseja
”En ymmärrä, miten ne sulkisivat toisensa pois.
Kun tenttimisjärjestelmästä joka tapauksessa nyt
keskustellaan, on luontevaa ottaa esille myös tavoite anonymiteetistä. Sähköisessä tenttimisessä
se olisi varmasti myös helppo toteuttaa”, Kemppainen toteaa.
”Ponsi on sinällään hyvällä asialla, mutta vaikeasti toteutettavissa jos sähköinen tenttiminen
ei yleisty. Emme siis ottaneet asiaksemme, että
lähtisimme vaikuttamaan anonyymin tenttimisen
puolesta ennen sähköistymistä”, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka sanoo.
Pasi Huttunen, teksti & kuva
Jaakko Ryynänen, teksti & kuva
6
Kaupunkiin halutaan myös käyttäjälle
maksuton wlan-verkko, joka hyödyttäisi
kaikkia ja parantaisi kaupungin imagoa.
”Kaupunki voisi tarjota korkeakouluopiskelijoille harjoittelupaikkoja. Ei mitään roskien keräämistä, vaan oman alan
töitä. Tällaisesta käytännöstä hyötyisivät
molemmat osapuolet. Opiskelijat saisivat
työkokemusta ja ehkä opintopisteitä,
kaupunki puolestaan osaavaa työvoimaa,
ehkä jatkossakin”, Antti Kettunen ideoi.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tärkeää on parantaa kaupungin terveyspalveluiden laatua, koska sairastuttuaan he
käyttävät kaupungin palveluita, kun taas
yliopisto-opiskelijoilla on YTHS.
Mielenterveys- ja liikuntapalveluiden
parantaminen sen sijaan ei aiheuta eriäviä
mielipiteitä.
”Liikuntapaikkojen vuokrat voisivat olla halvemmat ja vuoroja voisi olla
enemmän tarjolla”, Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan
puheenjohtaja Seppo Mustonen vaatii.
Ylioppilaskunta ei tänä syksynä aio
totuttuun tapaan järjestää kuntavaalipaneeleja.
”Vaalipaneelit korvataan vaalikoulutuksella”, kertoo Myllärinen.
Hänen mukaansa ajattelutapa on erilainen, koska koulutuksessa kerrotaan
opiskelijoiden vaalitavoitteista, sen sijaan
että ehdokkailta kysytään heidän tavoitteistaan.
Edunvalvonnan haasteena on toimijoiden
sitouttaminen. Miten saada valitut henkilöt vaalien jälkeen toimimaan opiskelijakuntien tavoitteiden puolesta?
U
ljas törmäsi Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksella
kahteen historioitsijaan ja pyysi heitä lounaalle. Hetken
mietittyään, nopeampi heistä siirsi edustustehtävän
hitaammalle. Ruoan ääressä virolaissyntyinen Ester kehui suomalaisen opiskelijan lounasjärjestelmän.
Heidi Laine, teksti & kuva
Teemu Myllärinen, aloittamassa kuntavaalien ideointitilaisuutta Joensuussa.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta
lähtee yhdessä alueensa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa
ajamaan opiskelijan etua ensi syksyn
kunnallisvaaleissa. Opiskelijoiden vaaliteemoja on mietitty yhdessä paikallisten
opiskelijoiden kanssa, ylioppilaskunnan
järjestämissä ideointitilaisuuksissa.
Joensuun tilaisuudessa pintaan nousi
erityisesti joka syksyinen asuntopula.
”Viime vuosina ongelma on pahentunut”, kertoo ISYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Teemu Myllärinen.
Myllärisen mukaan ensi syksynä on
arvioitu olevan lähes sata asunnotonta
opiskelijaa eli jopa edellisvuosia enemmän. Asuminen nousseekin yhdeksi
opiskelijoiden pääteemaksi kuntavaaliedunvalvonnassa.
Vihreiden Roope Tahvanainen vaatiikin,
että kaupunki vaikuttaisi tilanteeseen
kaavoituksella. Kuopion ja Savonlinnan
kampuksilla opiskelijoiden asuntotilanne sen sijaan on Joensuuta parempi.
Toinen esille noussut teema oli bussien kuukausilippujen opiskelija-alennukset. Monet opiskelijat asuvat kaukana
yliopistolta, joten joukkoliikenteen on
toimittava. Hintoja alentamalla uusia
käyttäjäryhmiä saataisiin bussiasiakkaiksi, ideointiporukasta arveltiin. Joensuussa bussilippujen hintojen todetaan
olevan korkealla jos verrataan muihin
opiskelijakaupunkeihin.
”Mikäli opiskelijoiden kuukausilipun
hintaa lasketaan puoleen nykyisestä,
voivat opiskelijat tulla vastaan siten että
alennuksen saavat vain ne opiskelijat,
jotka siirtävät kotipaikkansa Joensuuhun, näin kaupunkikin hyötyy”, Teemu
Myllärinen hahmottelee seuraavaa
tavoitetta.
Vasemmiston Antti Kettunen huomauttaa että myös kertalipun hinta on
kaupungin bussiliikenteessä nykyisellään
varsin korkea ja sitäkin tulisi laskea.
Joukkoliikenteen lisäksi keskusteluun
nousi muu liikkuminen. Erimielisyyttä
synnyttää käsitys siitä, kuinka paljon
opiskelijat tarvitsevat pysäköintipaikkoja. Pyöräilymahdollisuuksia Joensuun
keskustassa halutaan parantaa, esimerkiksi rakentamalla erillisiä pyöräkaistoja.
Kauhulla kannustetut
Pasi Huttunen, teksti & kuva
Ylioppilaskunta lobbaamaan
syksyn kunnallisvaaleihin
Tiedekunta: Yhteiskuntatieteiden ja
kauppatieteiden tiedekunta
Vuosikurssi: 2 vsk.
Syntymäpaikka: Viljandi, Viro
Motto: Eletään ja nähdään
Harrastukset: curling, lukeminen,
pyöräily
Ruoka: Yrttilihapullia, perunoita,
ruskeaa kastiketta ja vesimelonia
Paikka: Amica Carelia
Kuvaraportteja
turuilta pikkunälkään
KUOPIO Ensi vilkaisulla Asemakadun sisäpihalla näytti olevan
maaliskuun lopulla alkamassa huligaanien ja poliisin lopullinen
taisto. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kyseessä oli Aki
Louhimäen ohjaaman elokuvan Elävien kirjoihin kuvaukset. Elokuva
perustuu kuopiolaisen konstaapelin Marko Kilven rikosromaanin.
Elokuvan budjetti on 1,3 miljoonaa euroa ja sen ensi-ilta on ensi
vuoden puolella.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
7
Kampus
Sekä vakiopalstoja että
päivän tärkein uutinen
”Toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään
pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät.
E-kirjoja saatava
opintovaatimuksiin
Savon yrittäjät ja kansainväliset
opiskelijat tiivistävät yhteistyötään
"Toimia kansainvälisten opiskelijoiden
työllistymisen edistämiseksi on tehtävä
sekä korkeakoulujen tutkimuksen laadun
parantamiseksi ja yhteiskunnan kansainvälistämiseksi että myös orastavaan
työvoimapulaan vastaamiseksi", ISYY:n
kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa
Norvanto painottaa. "Ulkomaalaisten
opiskelijoiden määrää pyritään jatkuvasti
kasvattamaan Suomen korkeakouluissa,
mutta toimet kv-opiskelijoiden Suomen
elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi
ovat jokseenkin riittämättömät. Ongel-
8
Uljas 4 | 16. 4. 2012
ma on opiskelijoiden valuminen takaisin
ulkomaille, jolloin Suomessa kouluttamisen hyödyt eivät toteudu."
Ongelma on kuitenkin huomattu ja
sen korjaamiseksi on alettu tehdä töitä.
Technopolis Kuopiossa järjestettiin
torstaina 15. maaliskuuta info- ja kohtaamisbrunssi alueen yrityksille ja ulkomaalaisille osaajille sekä vaihto-oppilaille.
Pyrkimyksenä oli tutustuttaa työntekijät
ja työnantajat toisiinsa ja kannustaa yrityksiä hyödyntämään ulkomaalaista kielija kulttuuripääomaa sekä verkostoja.
Tilaisuuden avasivat Pohjois-Savon
ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö
Lisbeth Mattson ja palvelualuejohtaja
Markku Tervahauta. Tervetulotoivotusten jälkeen jatkettiin erilaisten presentaatioiden parissa. Ulkomaalaisille
osaajille tarjottiin mahdollisuutta kuulla
Suomessa työskentelystä ja yrityksen
perustamisen kiemuroista. Yritykset
puolestaan saivat vinkkejä ja kokemuksia
ulkomaalaisisten työntekijöiden palkkaamisesta.
Savonia-ammattikorkeakoulussa ITalaa opiskeleva, Ghanasta kotoisin oleva
Samuel Nyarko oli tyytyväinen päivän
antiin. Hänen mielestään parasta tilaisuudessa oli mahdollisuus jakaa ideoita
ja tarinoita sekä tietysti tutustua alueen
yrityksiin. Käteen jäi myös kutsu myöhemmin pidettävään työhaastatteluun.
Yrityksiä mukaan oli lähtenyt toistakymmentä muun muassa teollisuuden
ja konsulttipalvelujen aloilta. Yritysten
infopisteissä oli mahdollista keskustella
yrityksen rekrytointivastaavien kans-
3
sa, vaikka tapahtumassa ei varsinaista
rekrytointipakkoa ollutkaan. Ansioluetteloita vaihdettiin ahkerasti ja moni sai
jalkaa yritysten oven väliin enemmänkin.
Lisäksi Working in Finland -tuutoreilta
oli mahdollisuus kysellä kysymyksiä.
Tilaisuuden järjestivät yhteisvoimin
muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen MOK-hanke, Kuopion kaupunki,
Kuopion kauppakamari, Savon Yrittäjät,
Kuopion TE-toimisto, Uusyrityskeskus
sekä alueen oppilaitokset.
Itä-Suomen yliopiston kirjaston Opetusja tietopalvelut on valinnut vuoden 2012
kehittämisteemaksi sekä elektronisten
aineistojen että painettujen aineistojen
näkyvyyden ja käytön lisäämisen. Vaikka
kirjaston e-aineistojen käyttömäärät ovat
hyviä suhteutettuna muiden suomalaisten kirjastojen vastaaviin, käyttö
ei kuitenkaan ole vielä niin runsasta,
etteikö markkinointia kannattaisi tehdä.
"Verkkolehtien käyttö meillä on hyvää,
mutta e-kirjojen käyttöä tulisi lisätä.
Tiedottaminen tutkijoille, opettajille ja
opiskelijoille on tärkeää, kuten myös se,
että saamme sähköisiä kurssikirjoja lisää
opintovaatimuksiin", kirjastonjohtaja
Jarmo Saarti kertoo.
Elektronista aineistoa on käytetty Itä-
Suomen yliopiston kirjastossa sekä sen
edeltäjissä aktiivisesti jo parinkymmenen
vuoden ajan. Aluksi kirjastossa ladattiin
kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleja.
Tänä päivänä tarjonta on laajentunut
e-kirjoihin, verkkolehtiin, tietokantoihin,
sähköisiin sanakirjoihin ja hakuteoksiin. Ainestoa luetaan edelleen lähinnä
tietokoneiden näytöiltä, älypuhelinten
ja tablet-laitteiden suosion kasvu ei ole
kirjastonjohtajan mukaan aiheuttanut
käyttöön suurta piikkiä.
Kirjasto hankkii opiskelijoilleen ja
tutkijoilleen käyttöoikeudet verkkoaineistoon, jolloin suurin osa e-aineistosta
on useamman käyttäjän luettavissa vuorokauden ympäri Nelli-portaalin kautta.
Itä-Suomen yliopistoyhteisön jäsenien
Fakta | UEF:n e-aineistojen
käyttövuonna 2011:
•
•
•
•
E-lehdistä tulostettuja artikkeleita:
720384*
E-kirjoja tulostettu näytölle: 573591
E-hakuteoksista ja portaaleista tulostettu: 845267 dokumenttia
Hakuja elektronisista kirjastotietokannoista, viitetietokannosta ja sanakirjoista: yli 8 miljoonaa hakua.
* Tulostettu vähintään näytölle
ja Kuopion yliopistollisen sairaalan
henkilöstön on mahdollista hyödyntää
sähköistä aineistoa myös kotikoneiltaan
etäkäyttöyhteyden ja yliopiston käyttäjätunnuksien avulla.
Kirjasto tarjoaa jo nyt ohjausta
sähköisten aineistojen ja tietokantojen
käyttöön. Lyhytkestoinen ohjaus on
maksutonta ja siitä on sovittava erikseen. "Järjestämme opetusta opiskelijoiden kannalta sopivissa ajankohdissa,
alanmukainen tiedonhaun kurssi liittyy
usein läheisesti kandiseminaarin teke-
miseen", Helena Silvennoinen-Kuikka
kertoo. Myös väitöskirjan, gradun ja
muiden kirjallisten töiden tekijöille on
tarjolla omaa opetusta ja lähes jokaisen
koulutusalan opetussuunnitelmaan
kuuluu tieteenalan tarpeisiin räätälöity
tiedonhaun kurssi.
Itä-Suomen yliopiston kirjaston Verkkoaineistouutisissa tiedotetaan muun
muassa uusista aineistoista, toimintahäiriöistä, koulutuksista ja muutoksista. Tiedotteita löytyy myös kirjaston
Facebook-sivuilta.
4
Uutinen #
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen voivat rajoittaa kielitaidon ja työkokemuksen puute sekä vähäiset suomalaiset kontaktit. Myös useilla työnantajilla on
edelleen ennakkoluuloja ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan.
Ulkomaalaiset osaajat voisivat kuitenkin edistää yrityksen asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja parantaa henkilöstön kielitaitoa. - Maiju Pohjolainen teksti & kuva
Uutinen #
Technopolis oli täynnä innostunutta ja monikielistä puheensorinaa.
Yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalveluissa pyritään tänä
vuonna perinteisen aineiston käytön lisäämisen ohella markkinoimaan myös sähköistä aineistoa. "Uskoisin, että vuoden
päästä meillä on uusia tapoja välittää tietoa e-aineistoista suurelle käyttäjäjoukolle", palvelupäällikkö Helena SilvennoinenKuikka pohtii. - Maiju Pohjolainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva
Uljas 4 | 16. 4. 2012
9
Wappu 2012
Joensuu
Savonlinna
ma 16.4
Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Joensuun kampuksen ylioppilas-
ma 30.4. Wapunaatto
kunnan toimistolla klo 10.00. Maksu 20e/hlö, osallistumismaksu maksettava
ilmoittautumisen yhteydessä.
to 26.4.
8-Appro
- ks. FB-tapahtuma 8-Appro 2012
- Järjestänä Mikrovillus
su 29.4.
Sawo-Karjalan excu
- 3 bussia, joihin mahtuu 150 hlöä,
- Lähtöaikataulut: 1. bussi 12:00, 2. bussi 12:30, 3. bussi 13:00
- Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa maanantaina 16.4.2011 klo
10.00 Joensuun kampuksen ylioppilaskunnan toimistolla.
- Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä.
- Jokainen osallistuja saa Sawo-Karjala 2012 -haalarimerkin.
- Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaikkoja. Jokaisessa pysähdyspaikassa käydään nauttimassa yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan
paikkaan. Juomat eivät sisälly matkan hintaan.
- Matkan kesto on n. 9,5 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana.
- klo 16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta
- klo 17.00 saapuminen Tottintorille, missä Joel Lehtosen patsaan kukitus ja
runon lausuntaa
- siirtyminen Tallisaareen
- klo 18.00 ohjelma Tallisaaressa alkaa musiikkiesityksellä
- ISYY:n hallituksen ja Sln kampusvaliokunnan pj. Mikko Puhakan vappupuhe
- Musta Pässi-patsaan lakitus
- yhteislaulu Gaudeamus Igitur
- fuksin uittaminen Kyrönsalmen virrassa
- vapaata yhdessäoloa
- vappuaaton illanistujaiset jossain (paikka ei ole vielä varmistunut)
klo 12 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaaressa.
Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.
Kuopio
ma 16.4.
Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Lukemalla klo 10.00. Excun hinta
ma 30.4. Wapunaatto
Iltaohjelma klo 21 alkaen Kerubissa
Rytmihäiriköt & WunderBra play ULTRA BRA! (Sali) Vappudisko (Kellari)
Hinta: 4 e + narikka koko taloon!
Illan FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/150922181697785/
10
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Aika: Kello 12-16
Hinta: 0(nolla)€ /henkilö
Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista
Yösählyturnaus
ti 24.4
Simaa, munkkeja ja vappuaskartelua
Mitä: Sählyturnaus
Missä: Studentian salissa
Joukkue: Joukkueen koko vapaa. Pienet maalit, neljä
kenttäpelaajaa. Yksi hlö toista sukupuolta koko ajan
kentällä. Peliaika 2 x 10 min. ISYY- liigan säännöt.
Aika: Kello 22 ->.
Hinta: 10/joukkue.
Ilmoittautumiset: 16.4. klo 10 alkaen. Maksu käteisellä
ilmoittautumisen yhteydessä.
Ennakkoilmoittautumiset joukkueilta pakolliset.
ma 23.4
Wappuviikko starttaa Eri reippaalla Wapun aloituksella klo 12-16 ja yösählyllä 22->
Pitkin päivää ( ja seuraavaa yötä) sinulla on mahdollista kokeilla ihmiskimbeä, ultimatea, kyykkää ja kerätä porukka sählyyn tai paintballiin ja saada kuntosaliopastusta sekä pelailla Lukemalla. Paintballiin ja sählyyn ilmoittautuneilla joukkueille
lähetetään lisätietoa ja otteluohjelma viimeistään sunnuntaina 22.4.
Pyöränkorjaus/-huoltopäivä klo 12-16
Milloin: ma 23.4. klo 12-16
Missä: Studentian läheisyydessä ulkona
Mitä: Voit korjata/huoltaa omaa pyörääsi
Paintball
Tapahtuma on 0 promillea, jotta enemmiltä tapaturmilta säästytään. Tiedot tarkentuvat edelleen Wapun vain
lähestyessä, käy siis aktiivisesti seuraamassa päivityksiä
ISYY:n nettiisivuilla.Järjestäjänä: ISYY:n toimintajaosto
Mitä: Pikkupurtavaa, askartelua sekä haalarien tuunausta ja haalarimerkkien myyntiä
Missä: Lukemalla
Aika: klo 12.16
Ota mukaan: Käteistä, neulaa ja lankaa.
Hyeena & Rakki goes Henkka
Mitä: Ilmainen poikkitieteellinen tapahtuma
Missä: Henkassa
Aika: Alkaen klo 21, bändi klo 22.
Busseja lähtee 4 kpl:tta.
Lähtö Lukemalta. Mukaan mahtuu 150 nopeinta. ( 1-3
bussit 150 hlöä). Saa ilmoittaa itsensä lisäksi 3 hlöä eli 1 +
3 hlöä. Bussi nro 1: klo 12.00 49+1(matkanjohtajan tuoli)
Bussi nro 2: klo 12.15 49+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi
nro 3: klo 12.30 48+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro
4: klo 12.45 Alumnibussi ISYY:n nykyisille ja vanhoille
toimijoille
Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa
maanantaina 16.4.2011 klo 10.00 Kuopion kampuksen
ylioppilaskunnan toimistolla.
Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä. Jokainen osallistuja saa SawoKarjala 2012 –haalarimerkin.
Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaikkoja. Jokaisessa pysähdyspaikassa käydään nauttimassa
yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan paikkaan.
Juomat eivät sisälly matkan hintaan. Matkan kesto on n.
10 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana.
Kuntosali
Mitä: Oletko aina miettinyt, miten Studentian kuntosalin laitteita käytetään? Epäilyttääkö sinua, ettet osaa
mitoittaa harjoitusta itsellesi sopivaksi? Tule hakemaan
vastauksia kuntosaliohjauksesta!
Missä: Studentian kuntosalilla
Aika: Kello 12-16
Hinta: 0(nolla)€ /henkilö
Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista
ti 1.5.2011 Wapunpäivä
20€ (sisältää vuosittain vaihtuvan haalarimerkin).
klo 12.00 Metsäylioppilaiden Forstikaste Ilosaaressa
- Järjestänä Joensuun Metsäylioppilaat.
klo 15:00 Alkukivet
- Täky lakittaa Alkukivet
- Puhe: Hum. & Uim. kand. Hannu Koutola
klo 15:15 ISYY:n vappukulkue lähtee kohti Ilosaarta klo 16:00 Ilosaari
- Yliopiston kuoro esiintyy
- ISYY:n puhe
- Ylioppilaslakki päähän
17:00 Rytmihäiriköiden keikka Kerubin salissa (hinta: 2 e narikka)
Missä: Tiukanlinnan takana olevalla paintball-radalla.
Joukkue: Kentällä saa olla 5 henkeä kerralla
Aika: Kello 12.00 alkaen.
Hinta: 125 €/joukkue
Ilmoittautuminen: 16.4. kello 10 alkaen ja päättyen to
19.4. klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon.
Maksu käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Ennakkoilmoittautumiset joukkueilta pakolliset.
Ultimate
Mitä: Lähde ulos tavoittelemaan liitokiekkoa! Luvassa
rentoa pelailua hyvässä seurassa!
Missä: Melanian viereisellä nurmikentällä.
Aika: Kello 12-16
Hinta: 0(nolla)€ /henkilö
Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista
Ihmiskimble
Mitä: Kokoa oma kimblesi.
Missä: Studentia pihalla
Aika: Kello 12-16
Hinta: 0(nolla)€ /henkilö
Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista
Kyykkä
Mitä: Luvassa rentoa pelailua hyvässä seurassa!
Missä: Studentian viereisellä nurmikentällä.
Aika: Kello 12-16
Hinta: 0(nolla)€ /henkilö
Ilmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista
ke 25.4.
Wappufutis by Preemio
Preemio järjestää kampuksen ainejärjestöille Wappufutiksen keskiviikkona 25.4. kello 9.30-15.30 Keskuskentällä. Hinta on 40 euroa/ainejärjestö ja ainejärjestöillä saa
olla useampiakin joukkueita kuin vain yksi, mikäli intoa
sekä pelaajia riittää.
Tarkoituksena on siis mitellä kampuksen herruudesta hyvässä hengessä oheisohjelman saattelemana.
Joukkueen koko 14 henkilöä (kentällä 1+6, joista yksi
aina vähintään nainen). Tarkempi otteluohjelma selviää
myöhemmin. Myös paras kannustusjoukko palkitaan.
Pelien ohella on joukkeilla mahdollisuus myös saunoa
kahden viimeisen tunnin aikana.
Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected]
viimeistään 18.4. mennessä!
la 28.4
Sociusvappu Wanhassa Satamassa: Socius ry järjestää
mahtavat opiskelijoiden KEWÄTKARKELOT !
Kuopion upein ja suurin terassi, satamaravintola Wanha
Satama avaa ovensa vain meitä opiskelijoita varten klo
19.00 ! Riehakkaan vapputunnelman takaa kotimaista ja
ulkomaista cover-musaa soittava bilebändi Jay C & Nuggets ! Sisään näihin kemuihin pääset opiskelijakortilla ja
vaivaisella 3€:lla ! 200 ensimmäistä tulijaa saavat myös
upean haalarimerkin !Tervetuloa!
Preemion vappusitsit Lukemalla kello 18.00 alkaen.
Lisätietoja: [email protected]
ma 30.4 Wapunaatto
13.00 Hampaan pesu Lukeman pihassa
13.30 Ainejärjestöpj-skumpat Lukemalla
14.00 Sivistykseen vihkiminen Snelmanian suuressa
salissa.
17.30 Allastapahtuma Snellmanin puistossa:
17.30 Snellmanin patsaan pesu ja Sociuksen kuoroesitys:
Kevät ja minä- Tommi Läntinen ja Anttilan Keväthurmaus
18.00 ISYYn puheet, Veljmiehen ja Siskotytön julkistaminen, Snellmanin lakitus, Proffan uitto 22.00 Puikkaribileet, esiintymässä Cheek, ennakkoliput Lukemalta 6 e,
paikanpäältä 8e. Kannattaa hankkia lippu ennakkoon!
ti 1.5 Wapunpäivä
Brunssi Savilahdella klo 12-17
Musiikkia ja fiilistelyä!
-Palju, Inssisauna
-Ihmiskimble
-Grilli
-Red bull-rekka
-Karaokea Lukemalla
-Opiskelijoiden omaa ohjelmaa by Fagots
Seuraa päivittyviä lisäinfoja: www.isyy.fi, https://www.
facebook.com/fbISYY
Lukemalla
Mitä: Wii ja Play Station pelejä
Missä: Lukemalla
su 29.4.
Perinteinen Sawo-Karjala excursio
Mitä: Reipasta liikuntaa maastossa, värikuula-asein varustettuna. Kaksi joukkuetta kerrallaan vastakkain ja koitetaan saada kentän keskeltä lippu omaan pesään.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
11
Ajassa
” Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mie­likuvia
ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista
Valmennuskurssit
Eriarvoisuutta vai apua
Taas on se aika vuodesta, kun kirjastojen lukusalit täyttyvät opiskelemaan haaveilevista. Yhä useampi heistä hakee apua
urakkaansa myös valmennuskursseilta. Keskustelu valmennuskurssien luomasta eriarvoisuudesta hakijoiden välille käykin jälleen kuumana. Tuhoavatko valmennuskurssit pohjan siltä suomalaiselta periaatteelta, että jokainen pääsee opiskelemaan syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta? - Maiju Pohjolainen, teksti & Pekka Rautianen, kuvitus
H
allitusohjelmaan kirjattiin
viime vuoden hallitusneuvotteluissa tavoite
kaventaa eri väestöryhmien
välisiä eroja opiskeluun hakeutumisessa. Opetusministeriö ja yliopistojen
johtoportaat haluaisivat uudistaa
pääsykoekulttuuria niin, ettei hakijan
taloudellisella tilanteella tai asuinpaikalla olisi merkitystä. Siksi valmennuskurssi-ilmiölle haluttaisiin mieluusti
sanoa hyvästit. Esimerkiksi Helsingin
yliopisto on kieltäytynyt vuokraamasta
tilojaan kurssijärjestäjille ja kehoittanut yliopistoon palvelussuhteessa
olevia henkilöitä pysymään erossa
valmennuskurssien opetustoimista.
Myös Itä-Suomen yliopiston rehtori
Perttu Vartiaisen mielestä maksulliset
kurssit ovat ilman muuta valintojen
epätasa-arvoa ruokkiva tekijä. "Päävalinnoissa kaikilla ylioppilastutkinnon
suorittaneilla pitäisi olla esimerkiksi
varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumattomat yhdenvertaiset pääsymahdollisuudet. Erillisvalintoihin valmistautuvalla opiskelijalla pitää taas olla
mahdollisuus aiemman osaamispohjansa parantamiseen, mutta siinäkin
tapauksessa julkisella koulutusjärjestelmällä pitäisi olla tarjota muita
valmentautumismahdollisuuksia kuin
kalliit valmennuskurssit."
Valmennusta on tarjolla joka
lähtöön ja lähes jokaiseen Itä-Suomen
yliopistonkin järjestämään koulutus-
12
Uljas 4 | 16. 4. 2012
ohjelmaan. Kurssien hinnat vaihtelevat
joistakin sadoista euroista useisiin
tuhansiin euroihin. Kalleimpia ovat
takuukurssit, joista osallistuja saa
rahansa takaisin, mikäli häntä ei valita
opiskelemaan tähtäimessä olleeseen
koulutusohjelmaan. Monella järjestäjätaholla on lisäksi tarjolla stipendejä
tai ilmaisia kurssipaikkoja taloudellisen tuen tarpeessa oleville hakijoille.
Lähiopetuksen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen
uskotaan kuitenkin syrjivän pienistä
ja pohjoisemmista kaupungeista
opiskelemaan pyrkiviä. Esimerkiksi
UEF:n kampuskaupungeissa lähiopetuskursseja on tarjolla hyvin niukasti.
Kuopiossa opastusta on tarjolla lähinnä
lääketieteen ja kauppatieteiden, Joensuussa psykologian sekä kasvatustieteen pääsykokeisiin.
Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet
mainonnassaan ja saaneet luotua mielikuvia ylitsepääsemättömän vaikeista
pääsykokeista ja raskaista luku-urakoista, jotka eivät ole yksin selätettävissä.
Sisäänpääsyprosentteja suostutaan
julkaisemaan harvoin kovasta kilpailusta johtuen, mutta aiemmin julkaistujen
tilastojen mukaan esimerkiksi lääketieteen ja oikeustieteen valmennukseen
osallistuneista noin 25-45 prosenttia
saa haluamansa opiskelupaikan. Muilla
aloilla prosentti on hivenen tätä korkeampi. Valmennuskurssin käyminen
ei siis takaa varmaa sisäänpääsyä, ja
useimmiten opiskelupaikan saaneiden
kurssilaisten motivaatio on ollut sen
verran kova, että kurssin merkitys
sisäänpääsyssä on saattanut jäädä
pieneksi.
Kuopiossa lääketiedettä nykyisin
opiskelevat Annukka Ojala ja Eveliina
Tahvanainen ovat todiste siitä, että
homman voi hoitaa kotiin ilman kalliita
kurssejakin. Heidän onnistumisensa
takasi hyvät lukusuunnitelmat sekä
ahkera itseopiskelu muistiinpanoineen.
Annukka tutustui lisäksi vanhoihin pääsykokeisiin ja Eveliina pystyi hyödyntämään ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa kertynyttä tietopohjaa. Tytöt
nostavat esiin myös rentoutumisen ja
muiden asioiden parissa puuhastelun
tärkeyden. Kumpikaan ei koe urakan
olleen jälkikäteen tarkasteltuna kohtuuttoman rankka, varsinkin kun kiitos
seisoi lopussa mieluisan opiskelupaikan muodossa.
Valmennuskursseilla käyneet opiske-
lijat nostivat maksullisten kurssien
parhaiksi puoliksi valintakoemateriaalin pohjalta kootun lisämateriaalin
saamisen, valmiin aikataulun sekä valmiin lukusuunnitelman. Myös kurssien
sosiaalinen luonne antoi voimaa: joku
oli aina potkimassa eteenpäin ja tsemppaamassa silloinkin, kuin lukeminen
väsytti. Muiden hakijoiden kohtaaminen ja tietynlainen kilpailuhenkisyys
motivoivat tekemään parhaansa.
Mitään sisäpiirin tietoa kursseilla ei
tietenkään jaettu. Saavatko valmennuskurssin käyvät hakijat siis kuitenkaan
niin suurta etulyöntiasemaa muihin
nähden, että erityisiin toimenpiteisiin
olisi ryhdyttävä ja valmennuskurssit
olisi nähtävä ongelmana?
Aiemmin on väläytelty valintakokeiden poistamisen mahdollisuutta ja
opiskelijavalinnan tekemistä ylioppilastutkintoarvosanojen perusteella.
Tämä johtaisi kuitenkin maksullisten
abikurssien suosion kasvuun, eikä
valmennuskurssi-ilmiöstä päästäisi
eroon sittenkään. Tärkeintä olisi kehittää valintakokeita siihen suuntaan, että
puhdas valintakoemateriaalin hallitseminen riittäisi niissä pärjäämiseen.
Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekuntaan opiskelijaksi halajavat lähtevät
usein hakemaan valmennuskursseilta
apua pääsykokeessa vaadittavan omalaatuisen vastaustekniikan oppimiseen.
Valmennuskurssit tarjoavat jonkin
verran helpotusta pääsykoeurakkaan, mutta raakaa työtä, itsekuria
ja motivaatiota vaaditaan jokaiselta
hakijalta. Apua on saatavilla edullisemmin esimerkiksi avoimien yliopistojen,
iltalukioiden tai ainejärjestöjien omilta
kursseilta. Niin ylivoimaisia kurssit
eivät kuitenkaan ole, että ne kannattaisi nähdä ongelmana, jonka ratkaisuun kannattaisi käyttää tuhottomasti
resursseja.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
13
Väkivallan
laskuoppia
Amerikkalainen jalkapallo koukutti
Joensuun Areenalla, eikä siihen tarvittu miljoonien dollarien väliaikaspektaakkelia. Tarkkaan taktikoitu,
kontrolloitu ja yksilöitä korostava väkivaltaviihde toimii sellaisenaankin.
–Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuvat
14
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Uljas 4 | 16. 4. 2012
15
Y
Ajoittain hyvin raju kontakti takaa, että aggressiot saa purettua tehokkaasti pelikentällä. Pelin jälkeen kaupungilla bongatun Wolvesin pelaajan ei tarvinnut rähistä nakkikioskilla. Hän
tilasi kebabin.
ksin karkuun päässyt kypäräpäinen, varusteissaan
kolmionmuotoinen mies
nappaa sankarillisen kopin
oudon muotoisesta pallosta, tuulettaa
ja paiskaa sen maalialueen nurmeen.
Sitten seuraa monta hehkuttelevaa
hidastusta. Ja kaljamainoksia. Olet
varmasti nähnyt niitä pätkiä telkkarissa
tai amerikkalaisissa elokuvissa.
Joensuu Wolvesin harjoituspelissä
Mikkeli Bouncersia vastaan Joensuu
Areenalla aprillipäivänä ollaan kaukana
Super Bowlin massiivisesta showsta.
Madonnaa ei näy missään, eikä kukaan
näytä yleisölle keskisormea tai vilauta
nänniä ja väitä sitä vahingoksi. Kohua ei
synny, mutta tunnelmaa riittää näissä
pienemmissä ja kotikutoisemmissa
piireissäkin. Amerikkalaisen jalkapallon harrastajien parissa puhutaan
lämpimään sävyyn ”jefusta” ja kaikki
tuntevat toisensa. Kentän laidalla on
Wolvesien puolisoita, lapsia ja vanhempia.
Aiemmin koripalloa SM-tasolla
pelannut Anne Rasilahti tuli treeneihin
tuttujen houkuttelemana. Nyt hän
pelaa Joensuu She-Wolvesin lisäksi
naisten maajoukkueessa ja harjoittelee
miesten joukkueessa.
”Olen aina tykännyt joukkuelajeista. Tässä on se kontakti, mikä vetoaa.
Pidänkin enemmän puolustuksessa
olemisesta, kun sitä kontaktia saa ottaa
”
Look at that
shit, look at it!
Neste teki kauppansa, vaikka Joensuu Areenalla harjoituspelit pelattiin tavallista paljon pienemmällä kentällä.
16
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Jenkkifutiksessa naisten peleissä on 9 pelaajaa kentällä kun miesten peleissä 11. Muuten säännöt ovat samat, eikä naisten peleistä ole
väännetty kiltimpiä esimerkiksi kontaktia rajoittamalla
Maajoukkueessakin pelaava Anne Rasilahti valmistautuu illan toiseen peliinsä. Ensimmäisen hän pelasi miesten joukkueessa.
enemmän ja pääsee taklaamaan myös
takaa”, hän toteaa.
Elantoaan ei lajista saa Suomessa
juuri kukaan, mutta töitä harrastuksen
parissa riittää.
”No, mehän jaamme muun muassa
Uljasta”, Rasilahti toteaa talkoohommista ja lisää, että sponsoreilta tulee
rahaa jonkin verran. Hiukan masentavasti nettisivuilla ei listata yhteistyökumppanien joukkoon ainuttakaan
panimoa.
Joukkueenjohtaja Markus Torvinen
taluttaa toimittajan kädestä pitäen
pelin läpi. Jenkkifutis on väkivaltainen
laji, jossa säästytään vakavilta vammoilta vain tukevien suojusten ansiosta. Aprillipäivän harjoituspeleissäkin
yksi ilmeisesti polvensa hajottanut
mikkeliläinen pääsee kentältä pois vain
kahden auttajan tukemana. Torvisellakin lista hajonneista paikoista on pitkä.
Peli on katkonaisempi kuin monet
muut lajit. Yhden downin, eli yrityksen
viedä palloa kohti vastustajan maalialuetta, kesto mitataan sekunneissa.
Minuutin ylittävä on poikkeuksellinen.
Hyökkäykselle ja puolustukselle on
yleensä omat kentälliset. Pelaajien melkoisen pistävästä hien hajusta voi silti
päätellä, että laji käy urheilusta.
”Sen näkee ja tuntee heti kun täydellinen peli lähtee käyntiin. Taktiikat on
niin pitkälle ja tarkkaan laskettu, että
jos pelaajat hoitavat tehtävänsä oikein,
Uljas 4 | 16. 4. 2012
17
”
Motherfucker!
What the fuck
are you guys doing!”
Lajina Jenkkifutis vaatii raakaa voimaa, mutta myös
nopeutta. Lisäksi on löydettävä pieni nörtti itsestään,
ettei eksy nopeasti vaihtuvien taktiikoiden viidakkoon.
Joensuu Wolvesin floridalaislähtöinen valmentaja David Williams elää peliä
joka solullaan. Erilaisilla eleillä ja asennoilla pelaajille viestiteltävät taktiikat
saavat touhun näyttämään välillä koomiselta.
Pienetkin mokailut johtavat usein näyttäviin karkumatkoihin pallon kanssa. Niistä hetkistä syntyy tärkeä osa pelin viihdearvosta.
18
Uljas 4 | 16. 4. 2012
ja bändinsä kanssa. Harrastuksesta
puhuminen tuntuu silti kohtuuttomalta vähättelyltä. Wolvesin odotetaan
nousevan tänä vuonna 1. divisioonaan. Vaahteraliigaan nousemistakin
tavoitellaan tosissaan. Pelaajia sinne
on jo mennyt. Tulevan kauden aloittaa
Seinäjoen Crocodilesissa susirajan
kasvatti Jarkko Suokas.
Naisten joukkueet ovat Itä-Suomessa vielä tuoreempia tapauksia ja
kieltämättä eron huomaa kun miehet
ja naiset pelaavat harjoituspelinsä
peräkkäin. Motivaatiossa eroja ei näy,
mutta naisjoukkueiden hiomattomuuden huomaa. Harjoituspelit pelataan
tällä kertaa tynkäkentällä, joka on vaivoin puolet oikeista mitoista. Kauden
alettua on mentävä oikeaan peliin, jossa on toivottavasti myös hodari –koju.
Kalja on varmaan vietävä itse.
”Laji on kaiken kaikkiaan aika uusi
Suomessa, mutta kasvaa koko ajan.
Naisiinkin saatiin kaksi uutta joukkuetta”, Rasilahti kertoo.
Miesten joukkue perustettiin Joensuuhun jo vuonna 1985. Naistenkin
joukkue aloitti vuonna 2010. ”Treeneihin ilmaantumalla pääsee mukaan
ja varusteitakin saa aluksi lainaan”,
Rasilahti vinkkaa.
Yhteisöllinen ja lähes yhtä jännittävä koetus käydään kentän laidalla,
kun Torvinen lupaa limpparin peliä
seuraavalle pojalle, jos tämä saa heitettyä pallon kapeasta aukosta pallohäkkiin. Suden poikanen voittaa itselleen
kokiksen muutamalla yrityksellä. Lajin
tulevaisuus näyttää hyvältä.
Richi
(U K)
( S WE
m
u
s
Na
)
)
M)
(NO R
m
e
h
May
ce (JA
i
p
S
e
0 12
2
.
7
.
3 . -1 5 . f i
1
a
u ss ri r o ck
u
s
n
Jo e .i l o sa a
www
X
The X
niin on ihan varmaa, että tulee jaardeja”, Torvinen kuvailee ja maalailee
käsillään pelikuviota ilmaan.
Hänen ei tarvitse lisätä, että täysin
taktiikan mukainen suoritus onnistuu
harvoin. Siksi peli koukuttaa.
Sisäiset kontrastit ovat melkoisia,
sillä nörtteily on elimellinen osa lajia.
Taktiikka, joka on loppujen lopuksi
matematiikkaa, näyttelee pelissä kenties tärkeintä osaa. Sen kopin ottajan
sankarillisuudenkin on mahdollistanut melkein huolestuttavan pitkälle
hiottu taktiikka ja tarkka ajoitus.
Taktiikoita kokoavat pelikirjat ovat
lajissa massiivisia.
”Motherfucker! What the fuck are
you guys doing!”, kajahtaa vierestä kun
Wolvesin valmentaja David Williams
elää peliä kentän laidalla joka solullaan. Wolves näyttää myös muutamia
upeita onnistumisia kentällä ja Williams on revetä liitoksistaan: ”Look at
that shit, look at it!”. Floridalaislähtöinen Williams ei saa rahaa valmennustyöstään, jota sovittelee yhteen yrityksensä, amk-opintojen, lastenhoidon
nd (USA )
a
y
n
Anto ohnsons
the J ensuu
& Jo Orchestra
C i ty
Voi video
mitä tyyppejä
tulossa.
ren
d
l
i
h
C
dom
o
B
f
o
( JA M
s
p
i
l
i
a Ph
y
n
a
T
s (U SA )
n
o
S
Rival
)
Pe 13.4. Onnenperjantai
La 14.4. DJ SASH!(ger). Liput 6€/8€
Ti 17.4. Club Aurelia
Ke 18.4. Lääkis esittää: RAAPPANA
To 26.4. Muotishow, livena SUPERSONIC
Ma 30.4. Puikkarin Wappu, CHEEK LIVE!
Liput ennakkoon
sokos hotel puikkarista tai netistä,
enna
www.tiketti.fi
Puikkarin tiistai on kaupungin opiskelijaystävällisin!
Tule ja tarkista mistä on kyse.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
19
Kulttuuri
Kulttuuri
”Rakennushistoriallinen selvitys ei riitä. Täytyisi tehdä myös
kulttuurihisto­riallinen selvitys
Takaisin tanssilavoille
Aloite
Työnkulma järjestötaloksi?
Kuopion Työnkulman omistajan suunnitelma purkaa rakennus on nostattanut vastalausemyrskyn. Talo halutaan säilyttää ja antaa järjestöjen käyttöön. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko
Kumpulainen, kuva
Kuopion keskustassa sijaitseva Työnkulma on perinteikkäästi palvellut paikallista
kulttuuria ja järjestötoimintaa. Vuosien
varrella siellä on järjestetty monenlaista
konserteista kursseihin. Myös Kuopion
Ylioppilasteatteri toimi siellä kauan.
Nyt kiinteistön omistava Lemminkäinen Talo Oy on hakenut kaupungilta talon purkamisen mahdollistavaa muutosta
asemakaavaan. Kaupunginvaltuutettu
Heidi Komulainen (vas.) jätti tammikuun
lopussa 26 valtuutetun allekirjoittaman
aloitteen, jossa esitetään perustettavaksi
järjestöille vuokravapaa järjestötalo.
Hänen mielestään Työnkulma olisi
sille sopiva tila. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta käsittelee aloitetta 17.
huhtikuuta. Kaupunginhallitukseen asia
on ilmeisesti menossa 30. huhtikuuta ja
valtuustoon 28. toukokuuta. Lautakunta
aikoo ilmeisesti esittää järjestötaloksi
toista Tulliportinkadun ja Puistokadun
risteyksessä sijaitsevaa taloa.
”Järjestöt suhtautuvat tilaan hyvin
kriittisesti, koska sieltä puuttuu isompi
yhtenäinen tila”, Komulainen sanoo.
Työnkulmalta sen sijaan löytyy 750
henkeä vetävä juhlasali. Myös Kuopion
eläkeläiset ry ja kallaveden eläkeläiset ovat jättäneet kuntalaisaloitteen
Työnkulman suojelemiseksi ja kunnostamiseksi järjestökäyttöön 2. huhtikuuta.
Nelikerroksisessa Työnkulmassa on tilaa
2400 neliötä. Kuopion kaupunki aikoo
kevään aikana tutkia tontin jatkokehittämistä asunto-, liike- ja toimistokäyttöön
teettämällä rakennushistoriaselvityksen.
”Rakennushistoriallinen selvitys ei
riitä. Täytyisi tehdä myös kulttuurihistoriallinen selvitys”, Komulainen toteaa.
Hän haluaa selvittää mahdollisuudet
ratkaisuun, jossa Lemminkäinen kunnostaisi talon ja vuokraisi sen kaupungille,
joka puolestaan antaisi sen järjestöjen
käyttöön. Korjauskustannuksista ei vielä
ole tietoa.
Talon pelastamiseksi kerätään myös
adressia, jonka on parin viikon aikana
Valtuutettu Heidi Komulainen (vas.) ja Työnkulman suojeluaktiivi Henna Hartikainen ovat
vakuuttuneita talon kunnostamisen tarpeellisuudesta. Hartikainen ihmettelee, ettei Kuopiossa ole yhtään kulttuuri- tai monitoimitaloa järjestöille, kun niitä tuntuu olevan pääkaupunkiseudulla joka kaupunginosassa omansa.
allekirjoittanut satakunta ihmistä. Adressissakin toivotaan, että talo säilytettäisiin ja kunnostettaisiin kulttuuri- ja
järjestötaloksi. Työnkulma on alkujaan
Mikä ihmeen swoh-luistelu
20
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Ilosaarirock vetää
vapaaehtoisia
Festarijärjestäjät ovat viime aikoina heräilleet kylmään
hikeen pelätessään talkotyöläiskatoa, mutta ainakaan
Ilosaarirockin osalta pelko ei ole realisoitunut. Joensuun Popmuusikot ry tiedottaa vapaaehtoishaun käynnistyneen vilkkaasti. Suomi kuuluu vapaaehtoistyöhön
osallistumisessa maailman aktiivisimpien joukkoon,
mutta huolena on, että verokarhu lyö kapuloita talkoorattaisiin.
”Hakemusten suuri määrä lämmittää mieltä, varsinkin kun myös alaikäisiä hakijoita on reilusti joukossa.
Sieltä ne uudet festarintekijät sikiää”, vapaaehtoiskoordinaattori Katri Kilpiä toteaa helpottuneena.
Vapaaehtoishaku on käynnissä. Lisätietoa festarin
verkkosivuilta.
Sofi Oksanen orkesterilavalla
yhtyeen jäsenet voivat kenties jäädä odottelemaan
tontteja tai muita tunnustuksia Rovaniemen kaupungilta. Kesällä Jaakko Laitinen & Väärä Raha voisi olla
peruskeikkapaikkojen lisäksi suosittu esiintyjä perinteisillä tanssipaikoilla, vetäen toivottavasti paikalle
myös nuorempaa yleisöä, sillä vanhan ajan romantiikan syövereihin ei ole montaa muuta parempaa tapaa
sukeltaa.
Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Yö Rovaniemellä Helmi Levyt, 2012
Kaikki tarinat eivät iske
Joensuussa syöksyy huhtikuun lopussa raflaavan nimisiä värikkäästi pukeutuneita naisia rullaluistimillaan toisiaan tönien. Ei, kyseessä ei ole 70-lukulainen scifi-leffa, vaan Roller Derbyn harrastajat toimessaan. -Heidi Laine, teksti
mien lisäksi iso kasa suojavarusteita.
Treeneissä on oltava kypärä, hammassuojat sekä ranne-kyynär- ja polvisuojat, jotka ovat kaikki varta vasten roller
derbyyn suunniteltuja. Lajiin kuuluu
selkeät säännöt siitä, mihin saa ”hitata”. Esimerkiksi pää on kielletty alue,
johon osumisesta seuraa rangaistus.
Tapahtumassa on luvassa lajin
esittelyä niin suullisesti kuin pienen
näytösottelunkin muodossa. Joukkue
etsii jatkuvasti uusia pelaajia ja kaipaa
riveihinsä myös tuomareita ja toimitsijoita. Varsinaiseen joukkueeseen pääsevät vain naiset, mutta muihin tehtäviin
myös miehet ovat tervetulleita.
”Open skateen osallistuminen on
maksutonta eikä sido tulevaisuudessa mihinkään. Toivomuksenamme
tietysti on että mahdollisimman monet
rakastuvat lajiin. Aiempaa kokemusta
rakennettu SKDL:n ja sen piiriin kuuluvien järjestöjen toimesta. Ajallaan siellä
on toiminut jonkin aikaa myös Kuopion
yliopisto
Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeen jäsenet taitavat
ikävöidä vanhoja kotikontujaan, sillä nykyään helsinkiläistyneen bändin toinen albumi sai nimekseen Yö
Rovaniemellä. Maaliskuussa julkaistun tuotoksen
luomista oli ohjaamassa muun muassa musiikin alan
yleisnero Joose Keskitalo.
Yhtye on lanseerannut termin Lapland-Balkan
kuvaamaan musiikkiaan, ja Lapland-Balkania kappaleet todella ovatkin. Jaakko Laitinen & Väärä Raha
yhdistelee perinteisen suomalaisen iskelmän sekä
mustalaismusiikin elementtejä sekä sävellyksissään
että sanoituksissaan. Lyriikoissa käsittelyyn pääsee
lemmen, onnen ja kaiken muunkin katoavaisuus,
romanssit ja kulkurin elämä. Musiikkia on maustettu
harvoin nykymusiikissa kuultavilla instrumenteilla,
kuten trumpetilla, buzukilla, baritonitorvella, haitarilla ja kontrabassolla, mikä on omiaan tempaisemaan
kuulijan takaisin vanhoille tanssilavoille.
Suurin osa sävellyksistä on yhtyeen omaa käsialaa,
mutta aikaisempaan tapaan levyllä kuullaan myös
venäläisiä lainasävelmiä. Levystä on saatu toimiva ja
monipuolinen kokonaisuus sijoittamalla menevämpien ja tanssittavampien repäisyjen lomaan kaihoisampia iskelmiä. Aloituskappale Kaikkialla kaukana
tempaa kuulijan mukaansa railakkaalla soinnillaan.
Sitä seuraava Onnentähti suorastaan vaatii pistämään
jalalla koreasti, kuten myös kolmantena kuultava nimikkokappale Yö Rovaniemellä, jonka iskevä kertosäe
on taattu korvamato.
Jaakko Laitisen värillä ja tunteella ladattu ääni
täydentää musiikkia loistavasti. Laitinen tulkitsee onnistuneesti varsinkin kappaleet Lehtiä tuulessa ja Äiti
kulta. Henkilökohtaisesti jäin kaipaamaan lauluihin
kuitenkin useampia ulottuvuuksia ja tasoja. Parilla
kappaleella kuullaan onneksi myös debyyttialbumilta
tutun Lucie Niemelän laulua. Duo olisi voinut keimailla toisilleen enemmänkin, ja esimerkiksi tangolle
tyypillisiä eroottisia vivahteita olisi voinut lisätä myös
sävellyksiin.
Sen verran vahva teos Yö Rovaniemellä on, että
Tapahtuma-arvio
Tytöt mäiskii ja rullaa!
Joensuu Rolling Rogues järjestää yleisölle avoimen show-luistelu –tapahtuman huhtikuun lopussa. Tapahtumassa
pääsee katselemaan luistelevia naisia
keskellä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Halukkailla on myös mahdollisuus
kokeilla lajia itse.
Roller Derby on rullaluistimilla pelattava, naisille suunnattu kontaktilaji,
jonka harrastajat yhdistyivät Joensuussa joukkueeksi vuosi sitten. Nimeksi
valittiin Rolling Rogues.
Joukkueen jäsenen Marja Keräsen,
pelinimeltään Valentine VooDoon
mukaan laji on rullaluistelumäiskettä,
jossa sekä puolustetaan että hyökätään
samaan aikaan. Keräsen mielestä maagisessa urheilulajissa kiehtoo vauhti,
fyysisyys ja myös taiteellinen aspekti:
kaikilla on omat pelipersoonansa.
Roller Derbyyn kuuluu rullaluisti-
Poimintoja
Jaakko Laitinen & Väärä Raha
rullailusta ei tarvita, osaaminen ja lihaskunto kasvavat lajin myötä”, sanoo
Valentine VooDoo.
Mikäli haluat kokeilla open skatessa
luistelua ja varusteita, ilmoittaudu
osoitteeseen joensuu.rollerderby@
gmail.com. Kerro ilmoittautuessasi
seuraavat asiat: kengänkokosi, pääsi
ympärysmitta ja arvio kyynär-, polvi- ja
rannesuojiesi koosta. Ilmoittautuminen on sitova. Rolling Roguesilaiset etsivät sinulle open skaten ajaksi lainaan
mahdollisimman sopivat varusteet.
Joukkueeseen voit tutustua ennakkoon
Facebookissa nimellä Joensuu Roller
Derby.
Joensuu Rolling Roguesin open skate –tapahtuma Sortavalankadun liikuntahallissa (Sortavalankatu 4, Joensuu) 28.4. klo 13-15.30.
Joensuun Teatteriravintolan lasiterassilla maaliskuun
lopussa järjestetty tarinaniskennän aluemestaruuskilpailu oli hienoinen pettymys, ja toivon mukaan ei
koko totuus tarinankerrontaperinteen nykytilasta.
Kamppailun voitti kolmikymppinen IT-yrittäjä.
Voittajan, Petri Piiraisen, omakohtainen tarina
Shanghain televisioon päätymisestä oli juoneltaan
hauska, mutta ei saavuttanut kerronnassaan täyttä potentiaansa. Kilpailuun osallistui myös neljä vanhemman ikäpolven edustajaa, joiden esitykset vaiheilivat
ilmeikkään ja jonninjoutavan välillä. Kilpailun tasosta
voinee moittia osaltaan osallistujamäärää. Kahdenkymmenen ihmisen yhtäaikaisen läsnäolo Teatteriravintolassa on tulkittavissa tilastolliseksi sattumaksi.
Tilaisuudessa valittiin pohjoiskarjalainen edustaja
Tarinaniskennän SM-kisoihin, jotka järjestetään 14.
heinäkuuta Elämäntarinafestivaalin yhteydessä Kärsämäellä. Kilpailun tavoitteena on innostaa tavallisia
ihmisiä kertomaan ja kuuntelemaan tarinoita, lisätä
kansallisen tarinankerrontaperinteen arvostusta ja
nostaa tarinan kertominen tavallisen ihmisen estraditaiteeksi. Yksi tavoitteista on myös tarjota tarinoita
median, koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön.
Suomenmestari lähtee edustamaan maata myös
Tarinankerronnan Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun Tukholmaan syksyllä 2012.
Maiju Pohjolainen
Kirjailija Sofi Oksanen laajentaa skaalaansa konserttipuolelle. Hän on valinnut Jyvaskylä Sinfonian ja
Kuopion kaupunginorkesterin kanssa toteutettavien
kahden konsertin ohjelman ja keskustelee teosten
lomassa kapellimestari Atso Almilan kanssa musiikin
suhteesta kirjoittamiseen. Kuopion konsertti kuullaan
Musiikkikeskuksessa 26. huhtikuuta kello 19. Estradilla nähdään Sofi Oksasen ja Atso Almilan lisäksi
Jyväskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin
muodostama lähes 100 soittajan kokoonpano sekä
Maija Kaunismaa yhtyeineen.
Kohuttu duo Kerubiin ja Introon
Kitaristi-laulaja Timo Kämäräisen ja rumpali Olli
Krogeruksen huimapäinen duo TOOT TOOT julkaisi
hiljattain debyyttialbuminsa. Duo sai alkunsa vahingossa kun aiemman trion Beagonin basisti tipahti
kelkasta. TOOT TOOT on ehtinyt osoittaa, että kitara
ja rummut riittävät.
“Esikuviamme yhdistää vastaansanomaton energia,
jota löydämme vaikkapa Beatlesista, Led Zeppelinistä,
Nirvanasta tai System Of A Downista. Siitä käytetään
sanaa, jonka merkitys sinänsä on tänä päivänä varsin
hämärtynyt: rock“, on Kämäräinen todennut.
Kaksikon voi nähdä 27. huhtikuuta Ravintola Kerubissa Joensuussa ja 28. huhtikuuta Ravintola Introssa
Kuopiossa.
Jokelassa haudotaan
ympäristötoimintaa
Joensuun ympäristötoimijat kokoontuvat pohtimaan
ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä.
Seminaarissa alustavat Harri Hölttä ympäristöliikkeen
historiasta, Jussi Semi aiheesta: Kaupunkilaiset aktiivisina toimijoina sekä Jani Lukkarinen aktivismista ja
hallinnasta. Alustusten jälkeen pohditaan työpajoissa,
mitä toimintaa on ja ennen kaikkea mitä toimintaa vielä
tarvitaan. Seminaarin järjestää Joensuun Ympäristöfoorumi, eli Pohjois-Karjalan maan ystävät, Kohtuus
-liike, Joensuun Seudun Luonnonystävät, Savo-Karjalan
luontopiiri sekä autonomiset ympäristötoimijat.
Liikkeelle! –seminaari Jokelassa 18. huhtikuuta alkaen kello 17.30.
Joona Sipi, teksti & kuva
Uljas 4 | 16. 4. 2012
21
”
Voimakkaimmat kysymykset liittyvät asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun ne sitten yhdistyvät, niin syntyy
tiettyä aitoutta
Odottamaton sekoitus
- Pertti Kurikan Nimipäivät
Pertti Kurikan Nimipäivät punk-yhtyeestä kertovaa Kovasikajuttu-dokumenttielokuvaa on esitetty ympäri Suomea ennakkonäytöksissä. Sekä media että muu yleisö ylistää elokuvaa. Haastattelimme sekä bändiä että elokuvan ohjaajakaksikkoa. - Jussi Valonen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat
O
hjaajien Jukka Kärkkäisen ja
J-P Passin ensitapaaminen
bändin kitaristin Pertti Kurikan kanssa ei mennyt aivan
kuten suunniteltua.
”Pertin ensimmäinen kysymys oli että
onks teillä levyä? Minulla itse asiassa on
pelleilymielessä bändi ja soitin sitten
Pertille erään biisimme. Näytti siltä,
että Pertti ei siitä erityisesti tykännyt.
Kuitenkin vasta myöhemmin ymmärsin,
että kyse oli siitä että Pertti olisi innokkaana keräilijänä halunnut ihan fyysisen
levyn itselleen. Pertillä oli musiikkitavaroita tosiaan nurkkiin kertynyt. Ensiksi
hän näytti meille kuudet stereonsa, joita
löytyi vielä lisää kaapeista, astiakaappia
myöten”, Kärkkäinen muistelee.
Passin mukaan kuvausryhmän
läsnäolo muodostui kuitenkin nopeasti
arkipäiväiseksi.
“Bändillä ei ollut mitään pidäkkeitä.
Jo ekalla kuvauskerralla laulaja Kari Aalto
kertoi tuntojaan rakkaudesta ja naisista,
vaikka kamera oli aivan nenän edessä.
Tuntui että kuuluimme pian heidän
mielestään jo kalustoon. Rumpali Toni
Välitalolta tuli monta puhelua, että missä
milloinkin ollaan, ja tulee yhä.”
Pidikkeettömyys näkyy myös elokuvaan tallentuneista bändin sisäisistä
tunnemyrskyistä.
“Bändiläisten reaktiot ovat todella
vahvoja, he eivät salanneet tuntojaan
riippumatta siitä oliko kyseessä vihan vai
rakkauden aiheuttama tunnepurkaus.
Kuvaamiseen liittyi muutenkin paljon
ennalta-arvaamattomuutta. Koskaan ei
tiedetty mikä tunnelma tulee olemaan
kun mennään treenikämpälle”, Passi
kertoo.
22
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Basisti Sami Helle valottaa syytä tunteiden paloon.
”Kundit on tuttuja ja ollaan tehty musiikkia yhdessä jo pitkään. Kun asutaan
samassa paikassa ja ollaan yhdessä kaiken
aikaa, niin se tietysti rasittaa välejä aika
paljon.”
Kari on samaa mieltä Samin kanssa.
”Niinkuin elokuvassa näkyy, me usein
suututaan toisillemme. Ei osata hallita
tunteita. Kohta onneksi pääsen hermolomalle pariksi viikoksi, kun Sami lähtee
Maltalle työmatkalle.”
Tunteiden avoin näyttäminen tuo eloku-
vaan aitoutta ja elämänmakua. Ohjaajien
mukaan elokuvan tenho liittyy myös
erikoisiin yhdistelmiin.
”Voimakkaimmat kysymykset liittyvät
asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun
ne sitten yhdistyvät, niin syntyy tiettyä
aitoutta. Punk ja neljä kehitysvammaista
on yksi tällainen synteesi. Rajoja ei heillä
tavallaan ole. Esimerkiksi Sami Helle,
vaikka soittaakin punkbändissä, on myös
Keskustapuolueen jäsen.”
Sami noteeraa itsekin ristiriidan, vaikkei itse sellaista näekään.
”Mulle on tullu paljon sanomista siitä,
että miten voi olla punkkari ja Keskustan
kannattaja samaan aikaan.”
Karin mielipide politiikasta, jonka
kanssa Sami huomauttaa olevansa täysin
eri mieltä, on lähempänä punk-ideaalia.
”En pätkääkään välitä politiikasta,
mikä näkyy mun biiseistä Mä Vihaan
Maailmaa ja Päättäjä on Pettäjä.”
Karin antipatiaan on syynsä. Ohjaajat
huomauttavat että elokuvassa kehitysvammaisten elämän varjopuolet ovat
tarkoituksella taustalla.
”Kiitettävän kaukana oltiin epäkohdista ja muista. Tehtiin jonkinasteista
fantasiaelokuvaa. Emme halunneet
kohdella kuvattavia vammaisina, vaan
näyttää heidät tavallisina yksilöinä, joilla
on tietysti omat puutteensa. Halusimme
olla rehellisiä näkemällemme. Näytimme
myös parisuhteet ihan sellaisina kuin
ovat. Muistan erään kehitysvammaisista
tehdyn sarjan, jossa toimittaja kysyy aivan pokkana parilta, joka on seurustellut
5 vuotta ja ovat iältään lähes nelikymppisiä, että ootteko jo pussaillu. Ihmisten
pitäisi vain mennä ja katsoa ympärilleen,
eikä kysellä tyhmiä.”
Tosin kyllä epäkohdatkin välillä nousevat esiin. Erityisesti Pertin elämäntarinaan liittyy paljon tragediaa, joka välittyy
myös elokuvasta. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa Pertti kertoo äitinsä kuolemasta. Sairaalasta ei kerrottu hänelle että
äiti on kuollut. Pertin täytyi itse soittaa,
jolloin sairaanhoitaja kertoi vain että äiti
on kuollut.
Elokuvassa näkyy myös useaan otteeseen
Pertin tapa seurailla vaatteiden saumoja
ja samalla sihistä. Tapa vaikuttaa aluksi
huvittavalta, mutta saa bändin Saksan
reissulla surullisen juonteen. Pertti alkaa
puhua yksinäisyydestä ja pysähtyy sitten
vaatekaupan ulkopuolelle seurailemaan
takin saumoja. J-P Passi arvelee saumojen
seurailun johtuvan Pertin näköviasta.
”Mieleen muistuu Helsingin Kallion
ennakkonäytös, jossa yleisö oli äänekkäästi mukana. Kaikki olivat messissä
hurraten ja nauraen. Sauma-kohtauksessa tunnelma sitten muuttui kokonaan ja
koko sali hiljeni.”
Näkövian lisäksi Pertillä on ollut paha
puhevika ja ohjaajat kertovat hänen kuvauksen alkessa jumittuneen usein sanoihin. Kuvausten edetessä puhevika häviää
lähes kokonaan. Bänditoiminnan lisäksi
tästä on varmasti kiittäminen Lyhty ry:tä,
joka tekee kulttuuriin liittyvää työtä kehitysvammaisten kanssa. Ohjaajat ihailevat
Lyhdyn toimintaa.
”Siellä ollaan todella progressiivisia. Lääkitystä pyritään vähentämään
liikunnan ja terveellisen dieetin avulla.
Heidän toimintansa on oikeastaan varsin
anarkistista. Yhdistys on taistellut vuosikymmeniä jonkin sortin kerettiläisinä
metodiikassaan.”
Lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset
kulttuurityöpajat. Myös Pertti Kurikan
Nimipäivät tekee leipätyötä kulttuurityöpaja Valossa. Bändiläiset saavat työstään
myös palkkaa, vaikkei se kaksinainen
olekaan. Karin mukaan rahat kuluvat
nopeasti.
”Homma menee niin, että palkka tuli,
palkka meni, kuka sen välistä veti? Pistän
osan säästötilille, mutta iso osa menee
röökiin, karkkiin, alkoholiin sekä DVD- ja
cd-levyihin.”
Myös elokuvantekijöiden täytyi vahtia
budjettiaan. Kesällä tiimin täytyi valita
kahden festarin välillä, joista toinen oli
Ilosaarirock. Jälkikäteen valinta kaduttaa.
”Ikävä kyllä emme menneet Ilosaareen Rekkalavalle kuvaamaan. Festariveteraanienkin mukaan lava ei ole koskaan
vetänyt niin paljon yleisöä ja tunnelma oli
huimaava.”
Bändiläiset olivat myös vaikuttuneita
vastaanotosta. Kaikki neljä nostavatkin
Ilosaarirockin suosikkikeikkapaikkojensa
joukkoon. Pisteet siitä Joensuuhun. Kovasikajuttu elokuvateattereissa 27.4.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
23
Nousu leivän
historiaan
Yhden Savonlinnan näkyvimmistä maamerkeistä huomaa, mutta sen tarinaa tuntee harva. 1950-luvulla rakennetun viljasiilon
haltuun ottaneet pulut eivät arvostaneet vierailua siellä. Sille
myönnettiin viime kesänä purkulupa, mutta moni toivoisi ruokaturvasta kertovan monumentin säilyvän. -Raisa Savolainen, teksti
& joonas Hukkannen, kuvat
M
assiiviseen betonitorniin ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Savonlinnan jylhä viljasiilo
hallitsee maisemaa.
Moni on tottunut näkemään tämän rakennuksen, mutta sen tarkoitus on selvä
vain harvalle. Onko tornin tarina tulossa
lopullisesti tiensä päähän, kun siilolle
myönnettiin viime kesänä purkulupa?
Kauppaneuvos Alpo Jordan (18811967), maanviljelijöiden poika Virtasalmelta rakennutti Savonlinnan viljasiilon
vuonna 1954. Hänen yrityksensä Savonlinnan Tukkukauppa menestyi hyvin.
Niinpä Jordanilla oli varaa panostaa
myllyyn, joka valmistui 1928. ”Siilon
rakentamisen aikaan olin kauppakoulussa Savonlinnassa ja saimme käydä siilon
katolla,” muistelee 60-luvulla Keskon
tukkumyyjänä toiminut Erkki Koikkalainen, ”mukavaahan siellä oli, näkymät
ovat Savonlinnan parhaat.” Maanviljelijät
toivat viljaa siiloon, josta se purettiin
myllyyn jauhettavaksi. Jauhot jatkoivat
matkaansa kauppoihin ja kansalaisten
koteihin.
”Siellä on pulunraatoja ja pulunkakkaa, että ei sovi heikkohermoisten mennä
sinne”, varoiteltiin Keskolta ennen
24
Uljas 4 | 16. 4. 2012
siiloon menemistämme. Jännittävää.
Huoltomiehet saapuvat avaamaan pienen
punaisen oven, josta astumme sisään
pimeään. ”Tupakan poltto on täällä kielletty”, ilmoittaa kyltti seinällä. ”Sallittu
( joskus)”, on joku lisännyt kylttiin tussilla. Olutpahveja - täällä on käyty aikaisemminkin. Lähdemme astelemaan kohti kattoa hissikuilua kiertäviä kapeita portaita
pitkin. Joudumme haparoimaan hetken
pilkkopimeässä. Päästyämme muutaman
kerroksen ylöspäin näemme rikkinäisten
ikkunoiden valossa jotain inhottavaa:
portailla makaa luurankoja ja jätöksiä,
joista varoitettiin. Kiipeämme ylöspäin
väistellen ruhoja, jotka todistavat luonnon taipumuksesta ottaa valtaansa ihmisten hylkäämät paikat. Siitä kertoo myös
tuore pulun pesä valkoisine munineen.
Niiden säikähtänyt emo on lennähtänyt
jo kauas pakoon tunkeilijoita.
Viljamies Juhani Lappalainen työskenteli siilolla 80-luvun lopusta 2000-luvun
alkuun. Ainoana työntekijänä Lappalaisen päivät olivat pitkiä. Aamukuudelta
alkava työpäivä saattoi kestää jopa ympäri
vuorokauden. Lappalaisen työhön kuului
muun muassa viljan vastaanottaminen
ja eteenpäin välittäminen. Savonlinnan
Uljas 4 | 16. 4. 2012
25
siilosta vilja jatkoi matkaansa rehutehtaille,
pientiloille ja valtion viljavarastoihin. Valtion
viljavarastot ovat suuria varmuusvarastoja,
joissa säilytetään viljaa katastrofien, häiriöiden ja
poikkeustilojen varalta. Varastoja on rakennettu
ympäri Suomea ja ne ovat käytössä yhä, yksi muun
muassa Kuopiossa.
Nousemme siilon katolle, ja eteemme avautuu
huikea näköala. Arkinen miljöö näyttää miniatyyriselta. Olemme 42 metrin korkeudessa. Autot
näyttävät leluilta, ihmiset muovailuvahaukoilta.
Horisontissa metsä jatkuu silminkantamattomiin.
”Siilot ovat korkeita, jotta ne vetäisivät paljon
viljaa viemättä pinta-alaa,” Lappalainen valaisee.
Siilotynnyreitä on 12 ja niihin mahtuu yhteensä 5
miljoonaa kiloa viljaa. Siilon korkeutta voi verrata
viereiseen 51 metriä korkeaan kirkontorniin.
Ylhäällä meitä ihastuttaa vanha, elegantti
hissi. ”Tarkistettu edellisen kerran vuonna 2007”
selviää huoltokirjasta. Koikkalainen kertoo
aikoinaan jääneensä kahdesti hissiin jumiin. Pölyisen nostolaitteen kokeileminen ei houkuttele,
joten laskeudumme alas samoja portaita pitkin.
Tällä kertaa puluraukka ei suostu pelon vallassa
pakenemaan, vaan siirtyy hyökkäyskannalle. Se
ei ole päästämässä meitä ohi. Huoltomiehen hätisteltyä kaveri lopulta kuitenkin pyrähtää lentoon
ja räpyttelee ylitsemme. Pääsemme turvallisesti
takaisin maankamaralle.
2000-luvun alusta viljasiilo on ollut tyhjillään,
koska suorakauppa on lisääntynyt. Viljaa ei enää
välitetä eteenpäin siilon kautta vaan suoraan
tilalta tilalle. Siiloa ei enää käytetä myöskään kustannussyistä. Rekat eivät kulje ilmaiseksi ja siilon
laitteet olisi kallista uusia.
Monet viljasiilot ovat Suomessa jääneet tyhjilleen suorakaupan lisäännyttyä. Tyhjille siiloille on
yritetty keksiä uutta käyttöä. On pohdittu, olisiko
siiloista hotelleiksi, asuinrakennuksiksi, toimistotiloiksi, näköalaravintoloiksi, kiipeilyhalleiksi tai
jopa kaupungintaloksi. Uutta, toimivaa käyttöä on
kuitenkin ollut vaikea keksiä. Joidenkin mielestä
siilot ovat rumia ja ne voitaisiin purkaa. Toiset sen
sijaan pitävät 50-luvun funktionalistisia siiloja
kiehtovina. Nämä betonitornit ovat kuitenkin
tärkeä osa yhteiskuntamme historiaa. Siilot ovat
viljavarastoja, jotka ovat pitäneet Suomen kansan
leivissä yli monen kylmän talven.
Fakta:
•
•
•
•
Siilo-sana tulee Kreikan kielen sanasta siro. Se
tarkoittaa onkaloa, jossa säilytetään jyviä. Ensimmäinen moderni siilo rakennettiin USA:ssa
1800- luvun lopussa.
120 metriä korkea maailman korkein siilo,
Henninger Turm, sijaitsee Saksassa.
Googlaa Mariestadin upeat graffitit siilon
kyljessä!
Mitä tehdä, jos jää ansaan viljasiiloon? Tulosta
ohjeet takataskuun! http://www.nasdonline.org/
document/73/d001695/what-to-do-in-case-ofgrain-bin.html
Kuinka
selviät
siilosta?
Kun taas kerran olet tepastelemassa viljaa sisältävässä siilossa, niin muista: Olet kuolemanvaarassa! Yliopistolaisen tulee tietää, kuinka toimia jos
huomaa jääneensä ansaan viljasiiloon. Vilja toimii
juoksuhiekan tavoin, joten sinne voi vajota nopeasti. Vilja ravitsee, mutta siitä voi tulla hetkessä
pahin vihollisesi.
1. Ole kärsivällinen äläkä luovuta. On tapauksia,
joissa ihminen on selvinnyt kaksikin tuntia täysin
viljaan uponneena.
2. Jos joku on tarpeeksi lähellä kuullakseen
huutosi pyydä tätä sulkemaan siilon lämmityslaite
ja tyhjennyslaitteisto sekä kutsumaan pelastuslaitos paikalle. Pyydä auttajaa heittämään lähistöltä
löytyviä lautoja tynnyreitä tai muuta. Ne toimivat
pelastusrenkaan tavoin.
3. Älä sytytä tulta tai aiheuta kipinöitä. Viljasiilossa on herkästi syttyvää pölyä. Esimerkiksi Yhdysvaltain viljasiiloissa on tapahtunut viimeisen
neljän vuosikymmenen aikana yli 600 räjähdystä.
Niissä on kuollut yli 250 ihmistä ja loukkaantunut
yli 1000.
4. Jos satuit ottamaan mukaasi happilaitteet tai
hengityssuojaimen, valjaat ja turvaköyden: Käytä
niitä.
Pasi Huttunen, teksti & kuva
3 tapaa jäädä viljan vangiksi
Myös Abban Mamma Mia on päässyt yliopiston orkesterikerhon käsittelyyn.
Nuotin vieressä on vielä tilaa
Kuopion kampuksen kerhotarjonta täydentyi alkuvuodesta orkesterikerholla, joka sai nimekseen Nuotin vieressä. Vaikka hauskanpito ja soitosta nauttiminen on Nuotin vieressä taattu, tarkoituksena on tietenkin myös harjoitella ja koota laaja-alainen perusohjelmisto soittajien toiveet huomioon ottaen. -Maiju Pohjolainen, teksti & kuva
Kerhon ensimmäinen tapaaminen
pidettiin helmikuussa ja harjoitukset
ovat lähteneet käyntiin mukavasti. Tällä
hetkellä harjoituksissa käy viidestätoista
kahteenkymmeneen soittajaa.
"Ilmapiiristä on muodostunut nopeasti kannustava ja innostunut", kerhon
puuhanainen ja huilisti Saara Hanhela
iloitsee.
Puhallinsoittimet ovatkin erityisen
suosittuja, esimerkiksi trumpetinsoittajia löytyy orkesterista kolme kappaletta.
Stemmoja löytyy sovituksista tosin sen
verran paljon, että kaikki halukkaat
sinfoniaorkesteriin sopivien soittimien
soittajat, myös uudet trumpetistit, ovat
tervetulleita mukaan.
"Saadaanpa ainakin paljon väriä
musiikkiin", orkesterinjohtaja Gregory
Suszko tuumii.
26
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Orkesteritoiminta on soittajille
maksutonta, tukea toimintaansa kerho
saa ylioppilaskunnalta. Nuotin vieressä
on suunnattu etupäässä Itä-Suomen
yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle, mutta muiden oppilaitostenkaan
edustajia tai muualla työskenteleviä ei
käännytetä ovelta pois. Pääsykokeita ei
ole, mutta soittajilta vaaditaan oman
instrumentin perushallintaa.
"Jos soittotaitoa löytyy mutta omaa
soitinta ei ole, sellainen on kyllä mahdollista saada lainaan tai vuokralle", Suszko
muistuttaa.
Aiempi kokemus orkesterissa soittamisesta on toki hyödyksi, mutta sitä ei
missään nimessä vaadita.
Nuotin vieressä ollaan avoimia
harjoiteltavan ohjelmiston suhteen ja
ehdotuksia otetaan mielellään vastaan.
Kaikentyylisiä ja kaikilta aikakausilta peräisin olevia kappaleita on mahdollisuus
soittaa sovitusten rajoissa, Lady Gagankaan ottaminen mukaan ohjelmistoon ei
siis ole poissuljettua. Tähän mennessä
harjoituksissa on soitettu esimerkiksi
musikaaleista The Sound of Music ja Cats
tuttuja kappaleita. Esiintymisistä ei ole
vielä juurikaan puhuttu, sillä orkesteri
haluaa edetä rauhassa ja hioa ohjelmiston
niin terävään särmään, että sekä kuulijoille että soittajille jää esiintymisistä hyvä
mieli.
"Suurimpana haaveena orkesterikerhon suhteen olisi löytää sille oma toimintamuoto ja saada mukaan lisää soittajia,
jotta soittomahdollisuudet laajenesivat",
musiikinjohdon erikoistumisopintoja
Savonia-ammattikorkeakoulussa viimeistelevä Suszko kertoo.
Suszkolla on taustallaan yliopistotasoinen musiikkialan tutkinto Yhdysvalloista, Suomeen hänet toi stipendi ja
opinnot Sibelius-Akatemiassa. Tällä hetkellä hän opiskelee yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Saara Hanhela toivoo
kerhon olevan pystyssä vielä vuosienkin
päästä, vaikka soittajat ja toimitsijat vaihtuisivatkin opiskelijoiden luonnollisen
muuttoliikkeen seurauksena.
Nuotin vieressä harjoittelee tiistaisin
kaksi tuntia kerrallaan pääasiallisesti
Canthian L2-salissa. Mukaan tahtovia
kehotetaan liittymään kerhon sähköpostilistalle lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe@
lists.uef.fi tai ottamaan yhteyttä Saara
Hanhelaan ([email protected])
tai Gregory Suszkoon (suszko@student.
uef.fi).
Uljas 4 | 16. 4. 2012
27
”
Hyvä taide repii jonkin verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa
Rujosieluinen
runomies
Prekaari sanataidetyöläinen Dxxxa D on vielä keski-ikäisenäkin vihainen havainnoidessaan hyvää vauhtia rakentuvaa luokkayhteiskuntaa. Huomionsa hän pukee taiteen asuun ja sitä on
hienoa kuunnella. – Pasi Huttunen, teksti & kuva
P
uman verkkatakki viittaa
hiphoppiin, mutta muu
olemus huokuu hiukan
umpimielistä ja synkkyyteen
vivahtavaa pohjoisen korpirunoilijaa. Hänen ajatuksia kutkutteleva,
rakastavan rujo ja usein hauska tuotantonsa ei istu ensivaikutelmaan ja käykin
ilmi, että Dxxxa D [diksa dee] on mukava
ja avomielinen tyyppi. Haastattelu venyy
nauhan purkamisen kannalta tuskallisen
pitkäksi, mutta antoisaksi rupatteluksi.
Dxxxa D liikkuu hiphopin, elektron,
lavarunouden ja tarinankerronnan
rajapinnoilla monipuolisesti ja pysyttelee
askeleen edellä määrittelijöitä. Viime
vuonna hän julkaisi kaksi levyä ja tänäkin
vuonna jo kasetin. Tulossa on runokirja
ja myöhemmin novellikokoelma tai romaani. Taiteilijanimi on mukailtu hänen
omastaan ja ne äxät tulevat juuri sieltä,
mistä ensiksi veikkaa.
”Kun aloin suomiräppiin, niin kaikilla
oli hienot lempinimet. Arvelin, ettei
se saa olla teennäinen, vaan pitää olla
omasta nimestä johdettu. Otin pornosta
sen kolme äxää. Dxxxa on teatraalinen
hahmo, filtteri. Yritän häivyttää oman
arkipersoonani siitä. Omaa nimeäni en
kerro julkisuuteen”, Dxxxa kertoo.
”Jos koettaa simppelisti sanoa, mitä
teen, niin se on synteesi räpista ja rytmi-
28
Uljas 4 | 16. 4. 2012
musiikista, elektrosta, tarinankerronnasta ja lausunnasta. Hyvin kokeilevaa se
on. En tykkää tehdä mihinkään genreen.
Hiphop-skenestä tulee tietty eksplisiittisyys ja rujot aiheet. Mun jutut ei hirveän
kaunosieluisia ole”, hän jatkaa.
”Teinipojasta asti olen ollut mukana
hiphop-kulttuurissa. Vuonna 1984 aloin
breikkaamaan ja sitten innostuin graffitien maalaamisesta. Räp tuli seuraavaksi.
Englanninkieliset kokeilut ovat jääneet
unholaan ja uudestaan kiinnostuin siitä
suomenkielisen räpin nousun myötä.
Myöhemmin skaala on sitten laajentunut
kaikenlaiseen musiikkiin. Pari vuotta
sitten tehtiin freejazz-levy.”
Haastattelu Jokelan pöydässä keskeytyy
kun paikallinen tanssitaiteilija saapuu
ostamaan Dxxxan viime vuonna ilmestyneen levyn Sydänten taksikuski, nimmarilla tietenkin. Tyytyväinen levynomistaja kertoo, miten Erilainen jäbä
–kappaleeseen on helppo samaistua.
”Kai se joitakin ärsyttää, mutta ei ne
mulle tuu sitä sanomaan. Yleensä keikoilla ja Facebook-sivulla saa positiivista
palautetta. Mieleenpainuvin palaute on
ollut, kun semmoinen nuorempi hiphoppari tuli kiittelemään kädestä pitäen ja
sanoi, että mun musiikki on auttanut
vaikeiden aikojen yli. Olin jopa hiukan
liikuttunut. Emmä osais kuvitella parempaa palautetta, kuin että joku on saanut
jotain lohtua”, Dxxxa pohtii taiteensa
saamaa vastaanottoa.
Kappale Erilainen jäbä tuntuu löytävän kaikupohjaa hyvin monen ihmisen
sydänkammioista.
”Siinä on hirveästi itseironiaa. Varmaan jokainen pystyy jotenkin tarttumaan siihen: Maailmassa on kahdenlaisia
ihmisiä, samanlaisia ja erilaisia”, hän
siteeraa itseään.
Dxxxa D:n tuotannon vahva poliittisuus kumpuaa arjen viiltävästä analyysistä, jota hän ei liikoja kevennä. Hän
toteaa olleensa nuorena kova maailmanparantaja, vihainen nuori mies, mutta
muuttuneensa sittemmin kärttyiseksi
keski-ikäiseksi.
”Taiteen teossa on eduksi jos pystyy
käyttämään koko tunneskaalaansa ja
löytämään uusia näkökulmia siihen mistä
tekee biisejä: tarttuu ihan arkiympäristön
pieniin yksityiskohtiin. Luulen, että sieltä
välittyy mun arvomaailma”, hän toteaa.
”Sanotaan, että kaikki on poliittista
ja mä uskon siihen. Ei ole epäpoliittista
aktia. Ihminen on laumaeläin ja kaikella
mitä tekee, on jotain yleistä merkitystä.
En usko porvarilliseen privatismiin.”
Suoraa poliittista julistamista hän
kertoo kaihtavansa, mutta painottaa ettei
kaikkea pidä hyväksyä.
”Kyllä mä oon hyvin vihainen tästä
maailman meiningistä. Kuinka epätasaarvoinen tää maailma on ja kuinka
luokkayhteiskunta on tehnyt paluuta viimeiset 15 vuotta. Vähintä mitä voi tehdä,
on sanoa vaikka taiteen keinoin.”
Taiteen keinoin tosin sanotaan aivan
liikaa ei-mitään.
”Valitettavasti apurahaa jaetaan
pikkukivalle puuhastelulle, joka on
keskiluokkaista, epäpoliittista muniinpuhaltelua. Sellaista turvataidetta, jossa irrotetaan omat tunteet yhteiskunnallisesta kontekstista. Hyvä taide repii jonkin
verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa”,
hän paukuttaa.
Toimeentulonsa hän löytää pieninä tilk-
kuina sieltä täältä. Keskiluokkaistumista
ei ole näköpiirissä. Keikka Kulttiksen
runoklubilla Jokelassa oli sekin puitteiltaan maanläheinen. Keikan jälkeen häntä
houkuteltiin yökerhoon, mutta Dxxxa ei
ollut varma, koska ei halunnut olla vaivaksi sille kulttislaiselle, jonka sohvalla
majoittui. Farmari-Volvoa ei kuulemma
löydy ostoslistalta.
”Vittu, mä en omista edes ajokorttia. Aikuistuminen on jotain mitä voi
muistella vanhana jälkeenpäin. Mun
mielestä on tärkeetä, että tekee sitä, mikä
on intuitiivisesti oikein. Oon vastaan sitä
ajatusta, että ollaan nuorena radikaaleja
ja sitten yhtäkkiä kun aletaan aikuiseksi,
se kaikki katoaa. Sehän mitätöi kaiken
mitä on elänyt siihen asti!”
Taiteellaan hän tienaa jonkin verran ja
pätkätöillä loput, mutta turvatuksi hän ei
toimeentuloaan kutsu.
“Onneksi mä saan nykyään jonkun
verran rahaa näistä taidehommista.
Apurahoja on tullut huonosti. Jos saisin
apurahoja, niin ei tarttis tehdä niin paljon
hanttihommia.”
Uljas 4 | 16. 4. 2012
29
Pakina | Kypsä opiskelija
Joensuulaista räppiä
Turusta
Arvio
Holger Thesleff (s. 1924) on lukenut Platoninsa ja
jakaa tietämystään viime vuonna ilmestyneessä
teoksessaan "Platonin arvoitus". Kyseessä on todella
perusteellinen ja helposti lähestyttävä yleisesitys
Platonin filosofiasta.
Thesleffin filologinen elämäntyö antiikin kreikan
kielen ja kirjallisuuden, varsinkin Platonin parissa,
on vakuuttavaa ja hän on nauttinut kansainvälistä
arvostusta. Thesleffin tulkinnat eivät ole seuranneet
yleistä Platon-ortodoksian päälinjaa, vaan hänen
pyrkimyksensä on ollut historiallinen. Dialogit tulee
nähdä niiden alkuperäisessä kontekstissa.
Teos jakaantuu neljään laajempaan kokonaisuuteen, joissa lähestytään Platonin filosofiaa, dialogeja
ja platonismia eri suunnilta. Tietomäärä on valtava.
"Yksinkertaisia eettisiä ohjeita, aina käyttökelpoista elämänviisautta ei Platonilta hevin löydy.
Dialogien rakenne saattaa vaikuttaa hämmentävältä
ja hänen huumorintajunsa omituiselta."
Paljon asiaa kuitenkin löytyy, ja teos antaa val-
J
miuksia lähestyä itse dialogeja ja Platoniin liittyvää
tutkimusta. Thesleff onnistuu purkamaan Platonin
ajatteluun kohdistuvia ennakkoluuloja sekä avaamaan Platonin suhdetta Sokrateehen.
Filologinen lähtökohta rikastaa tulkintaa mutta
ajoittain raskauttaa lukemista. Käsiteltäviä dialogeja
on paljon, joten ymmärrettävästi osa tulkinnoista jää
pinnalliseksi. Kuitenkin tiettyjen dialogien syvällinen
analyysi ja Platonin position etsiminen ovat teoksen
parasta antia. Hetken lukemisen jälkeen tekee todella
mieli tarttua alkuperäisiin Platonin dialogeihin.
Platonille dialogit olivat keskustelun taustoittajia, todellisen keskustelun harjoituskuvia, jotka oli
suunnattu filosofiselle älymystölle eikä julkisuuteen.
Nykyään, toistaiseksi vielä, Gutenbergin galaksissamme suhtaudumme tekstiin toisin. Thesleffin sanat
paperilla avaavat kuitenkin Platonin arkkua hieman ja
samalla kannustavat perehtymään lisää.
Olli Kaarakka
Do you want to achieve a high-level position with an international enterprise?
Or gain the all-round skills needed to become an entrepreneur yourself?
We can help you fullfil your ambitions!
Jyväskylä University School of Business and Economics is launching a new
TARJOUS KESÄLLE!
Kesä, tuo vuodenajoista lämpöisin.
Vaan mikäpä sen hauskempaa kuin
pakata ulkoilu kamppeet reppuun ja
antaa palaa. Hauskaa riittää kun vesi
pärskyy tai muta lentää.
Oletko ajatellut järjestää polttarit tai
muuten vaan ajanviettoa kaveriporukalla?
Anna meidän auttaa, seuraavassa muutamia vaihtoehtoja.
Paintball
Melontaretki
Mönkijäsafari
Vesijettisafari
Savolaiset olympialaiset
Ranta saunat
Nuottakota (illan viettoon)
Ruokailu nuottakodalla
25
39
25
50
39
10
50
22
€
€
€
€
€
€
€
€
/hlö + kuulat
/hlö
/hlö (2 hlöä/mönkijä)
/hlö(2 hlöä/jetti)
/hlö
/hlö
/h /(ryhmä)
/hlö /(alkaen)
Hinnat pitävät sisällään verot ja oppaan palvelut!
Toimimme Rauhalahden leirintäalueella ja Tahkovuorella!
under the auspices of the newly established JSBE Institute of Strategy
and Entrepreneurship starting 1st September.
To be able to apply, you should :
1. Have a Bachelor’s Degree (in any relevant field) by the end of 2012
2. Have an excellent knowledge of English
3. Be higly motivated and committed to study in the programme
Applications to be submitted to JSBE by 15th May 2012.
For further instructions see www.jyu.fi/jsbe/ibe
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY
SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ
1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.
Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas
Tiedustelut puh. (09) 3877133, [email protected] • www.latokartanonyokyla.fi
www.seikkailukuopio.fi
[email protected]
0400- 202 303
Toivottaa hyvää
Wappua!
30
Uljas 4 | 16. 4. 2012
oensuulaislähtöinen räppäri ja
tuottaja Haamu
julkaisi huhtikuun alussa yhteislevyn
Vieläkin leppoisaa rapyhtyeen kanssa. Vieläkin leppoisaa kollektiivin juuret puolestaan
ovat ympäri Suomea ja
yhdistävänä tekijänä on
Suomen west-side eli
Turku. Nyt Joku Roti
Recordsin julkaisema
pidemmälle viety –albumi yhdistää tekijöidensä tavoin rapin juurevaa
itä- ja länsirannikon
tunnelmaa - tosin leppoisa levyllinen tuntuu
kallistuvan enemmän
lännen leveiden soundien suuntaan.
Haamulla, aka Mika
Kurvisella, Joensuu jäi
taakse viitisen vuotta
sitten. Hän varttui
Rantakylässä.
”90-luvulla se oli
aikamoinen villi länsi.
Kävin Rantakylän alaastetta, jossa oli ne
legendaariset skinit
vastaan Somalit maaottelut”, Kurvinen kertoo.
24-vuotiaalle Kurviselle Rantakylän kuuluisimmat rajuudet jäivät
kuitenkin kuulopuheiksi, sillä illasaikaan oli
vielä pysyttävä tuohon
aikaan kotona.
”Joka tapauksessa
Rantakylä oli harmaine
kerrostaloineen tuolloin nuorelle passiiviJoensuulaislähtöinen Haamu julkaisi yheislevyn Vieläkin lepposaa -yhtyeen kanssa. Syknen ympäristö. Siellä
syllä ilmestyy kolmas soololevy
kun pyöri, niin syntyi
varmaan halu nähdä muutakin”, Kurvinen pohtii.
laan niin ikään syksyllä ilmestyvää kolmatta soololeHaamun levyltä löytyvässä kappaleessa Räppiunelvyään. Kaksi ensimmäistä oli omakustanteita, mutta
mii hän avaa nuoren 12-vuotiaan Joensuun- Kurvisen
seuraava näyttäisi löytäneen julkaisijan.
maailmaa.
”Levy on jo melkein nauhoitettu ja julkaisu tapah”Vanhemmat eros, idylliset hetket haihtu, säröistä
tunee elo-syyskuussa. Levy-yhtiön suhteen suunnitelpirstaleiksi vuosituhat vaihtu, ne piti kai mua tyhmämat on jo pitkällä, muttei siitä vielä uskalla tarkemmin
nä, kun en jaksanu koulussa nyhjätä, elän itse syspuhua”, Kurvinen toteaa.
teemin mukaan, mutta se kaikki tuntu niin tyhjältä”,
Vieläki Lepposaa ja Haamu nähdään Itä-Suomen
Haamu riimittelee.
seudulla seuraavan kerran 10. toukokuuta Kuopion
Nyt Kurvinen kuitenkin opiskelee Turun yliopistos- Henry’s pubissa. Samaan iltaan täräyttävät myös tousa Venäjää neljättä vuotta.
kokuun toinen päivä uuden levynsä julkaiseva Suomi”Olen priorisoinut musahommat aina koulun edelräpin parhaiten vaalittu salaisuus Ilkka Kalevi Tillanen
le ja kieliopinnot ovat tavallaan suunnitelma b, mutta
sekä Stepa & Are.
kaikki mitä opiskelee on aina kotiinpäin”, Kurvinen
pohtii.
Vieläkin lepposaa, Haamu, Ilkka Kalevi Tillanen, Stepa & Are 10.
Tuottajana Haamu on ehtinyt moneen paikkaan.
toukokuuta Kuopion Henry’s pubissa.
Seuraavaksi hänen tekemiään taustoja kuullaan muun
muuassa Stepan ja Aren syksyllä ilmestyvällä yhteisJarkko Kumpulainen
levyllä. Haamu kertoo myös viimeistelevänsä parhail-
Pirita Männikkö, kuva
Platonin arvoituksen jäljillä
Opiskelijaa à la
pro gradu
Tervetuloa taas kokeilevan kurjuuden
keittiöön! Kokkaamme joka viikko
terveellistä ja ravitsevaa epätoivoruokaa
puhtaista kotimaisista aineksista. Tämänkertainenkaan ateriamme ei tule olemaan
poikkeus, sillä valmistamme perinteistä
yliopisto-opiskelijaa pro gradu -kastikkeessa.
Hanki ensin yksi kokonainen suomalainen opiskelija. Suosittelemme käytettäväksi joko tuoretta tai parilla välivuodella
marinoitua ylioppilasta. Esikypsennä
opiskelijaa pääsykokeissa ja hiillosta häntä
viivyttämällä tuloksia pari kuukautta
hyvän stressitason takaamiseksi.
Esikypsennyksen jälkeen (vaiheessa,
jossa asiantuntijat sanovat ylioppilaan
kypsyneen ns. fuksiksi) voi keitokseen lisätä maun mukaan huolia, murheita ja turhia toiveita sekä mahdollista päänvaivaa
sivuainevalinnoista. Kerrassaan loistavia
mausteita saa myös Kelasta; tämänker-
”
Hanki ensin yksi kokonainen suomalainen opiskelija. Suosittelemme käytettäväksi
joko tuoretta tai parilla välivuodella marinoitua ylioppilasta.
tainen reseptimme sisältää hyppysellisen
opintotukihakemuksia. Jätä fuksi maustamisen jälkeen kypsymään kannen alle
perusopintoliemeen noin vuodeksi.
Kaada liemeen aineopinnot ja pilko
valmiiksi sivuaineet tarjottimelle. Lisäile
sivuaineita keitokseen kurssi kerrallaan ja
nosta hellan vaatimustaso noin kaksinkertaiseksi. Mikäli vaikuttaa siltä, että
liemessä ei ole tarpeeksi opintopisteitä,
voi sekaan heitellä hieman uhkauksia
opintotukien takaisinperinnästä. Anna
kypsyä tasaisesti vielä noin vuoden ajan.
Ota esiin proseminaarivuoka ja kaada
keitos siihen. Opponoi hyvin asiallisen
maun säilyttämiseksi. Laita vuoka uunin
keskitasolle noin 180 opintopisteeseen
1–1,5 vuoden ajaksi. Ota keitos hetkeksi
ulos ja siivilöi tässä vaiheessa pois liemestä syntynyt kandidaatintutkinto, arvostele ja lopuksi silppua se huolella. Lisää
vastasilputtu, tuore kandidaatintutkinto
mausteeksi. Purista rivakalla otteella opiskelijasta loputkin mehut erilliseen astiaan
kastiketta varten. Käännä uunin lämpötila
300 opintopisteeseen ja aseta keitos aivan
uunin alatasolle.
Valmista kastike: sekoita kandidaattivaiheessa puristetun elämännesteen
sekaan makusi mukaan reilusti unettomia öitä ja pari hermoromahdusta – tätä
reseptiä varten olemme varanneet
hyppysellisen tuoretta, englannista tuotua
burnoutia. Ota kypsä opiskelija uunista
ulos, tarjoile kastikkeen sekä opintolainan
korkojen kera.
Nimim. ”Uskali”
Uljas 4 | 16. 4. 2012
31
Kellarin
kätköistä
Uusi levy:
Highway Burns pilke silmäkulmassa
Joensuulaisyhtye Highway Burns on
edennyt ensimmäiseen pitkäsoittoonsa,
joka kantaa nimeä Dirt, Sand and Sleepless Nights. Miksi?
"Se on teemallinen kokonaisuus, jossa
liikutaan moniulotteisissa vesissä. Toivoa
ja huumoria on kuitenkin synkkienkin
sävyjen takana", biisintekijä Tuukka Tams
toteaa.
"Se on illanviettotyyppinen levy, jossa
on monenlaisia biisejä", Mikko Sorsa
jatkaa.
Albumi julkaistaan ainoastaan vinyylinä. "Vinyyli on hieno formaatti ja cd ei
ole", Tuukka heittää. Levyn huippuhetkiin lukeutuu muun muassa What I Want
to Drink.
"Fiilistelin meidän bändin alkuaikona
Eddie Spaghettin Supersuckers-yhtyeen
pilke silmäkulmassa - tyyppistä countryä,
ja vaikken vuosiin ole heitä kuunnellut,
niin sieltä ne vaikutteet lopulta tulivat.
Teksti on humoristinen näkökulma erään
ihmistyypin baarikäyttäytymisestä.
Biisistä oli selkeä visio, kuinka se nousee
ja kasvaa", Tuukka kertoo.
"Meidän keikoilla käyneet ihmiset
haluavat kuitenkin myös peruscountryä, mutta runsaalla soitinvalikoimalla
biiseihin saadaan hauskoja yksityiskohtia. Keikkasettimme muotoutuvat sen
mukaan, miten yleisö reagoi biiseihin",
solisti Elina Nenonen täydentää. "Sehän ei
silti tarkoita, etteikö voitaisi tarjota myös
yllättäviä fiiliksiä", Tuukka lisää.
"Freak-biisiin halusin tehdä dueton
ilman selkeää kertsiä. Sitä on soitettu tosi
monella eri tavalla", Tuukka toteaa.
”Brother-biisissä haluttiin katsoa,
miten progeksi pystytään taipumaan.
Ehkä viidennellä soittokerralla se rupesi
aukeamaan. Nyt se biisi elää ja voi hyvin
ja on ehkä suosikkini levyltä", Mikko
kertoo.
" The Diminishing Star on just sellainen kappale - syvä tarina. Se on levyn
vanhin kappale ja tavallaan meidän musiikin risteys. Silloin kun toi tehtiin, niin
se oli jotain aivan muuta kuin mitä kaikki
aiempi oli ollut, ei ollut enää sitä pelkkää
hilipatihippaata. Siinä on paljon osia ja
elementtejä, joten se otti kauan ennen
kuin loksahti kohdalleen, mutta nyt se
rullaa hyvin ja on luonteva. Ihan tarkoituksella siihen on hietetty vaikutteita tosi
monista musatyyleistä ihan vanhoista
heviballadeista progeen ja hiphoppiin,
mutta kai se on silti aika perushaikkareita
vaikka missä liemessä keittäisi", Tuukka
toteaa.
Highway Burns heitti peräkkäisinä
iltoina julkaisukeikat Jokelassa ja Kerubissa.
"Keikkakommentteina sen verran, että
oli kyllä mahtavaa. Saatiin kaksi erilaista
keikkaa tehtyä, mikä oli ollut tavoitteenakin. Väkeäkin oli tullut tosi mukavasti ja
tunnelma molemmissa keikoissa erityinen, joten ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. Kunnon bileitä haluttiin ja kunnon
bileet saatiin! Kyllä nämä menevät sinne
ikimuistoisten keikkojen kastiin. Tuhannet kiitokset kaikille paikalle saapuneille", Tuukka kommentoi.
32
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Vaikuta viestintään! (Ja voita samalla viikon ruuat)
Haluatko vaikuttaa yleisesti ylioppilaskunnan viestintään?
Ovatko ylioppilaskunnan tavat mainostaa tapahtumia, liikuntaa
tai eduvalvonta-asioita puutteellisia? Mitä asioita halutaan tietää
facebookin kautta? Linkki kyselyyn: http://elomake.joensuu.fi/
lomakkeet/3794/lomake.html
– ruma kuin petolinnun pyrstö
V
Omien kappaleiden lisäksi Jokelassa
kuultiin yllätyscoverina Guns N' Rosesin
Nightrain.
"Nightrain on jo pari vuotta vanha
idea, mutta jostain syystä se ei ole oikein
loksahtanut kohdalleen aiemmin - tai
sitten sille ei ole ollut oikeaa paikkaa.
Tiedä sitten. Yleensäkin on kiva soittaa
covereita, joista saa ihan omanlaisensa, ja tää toimi siihen. Tuossa on hyvää
syvyyttä, mutta se on piilossa kaiken sen
hardrock-kohkauksen alla. Kun sen riisuu
niin onhan siellä aika masentava tarina.
Sopii siis meille! Yleensäkin nuo tarinat
ovat meille tärkeitä juttuja."
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia
yhtyeellä on?
"Vaikka levy on juuri ilmestynyt,
haaveena olisi ruveta lähitulevaisuudessa
tekemään uusia äänityksiä. Ideoita on
paljon", Tuukka toteaa.
"Tälle levylle valikoituivat kokonaisuuden kannalta tärkeät biisit", Elina
jatkaa.
"Tulevaisuuden haaveena on sellainen
villi idea, että ei sovittaisi mitään etukäteen, vaan käytäisiin kesällä soittelemassa siellä täällä", Mikko tuumii."Tuollainen
sopii juuri Highway Burnsin henkeen.
Tän on kuitenkin tarkoitus olla kivaa",
Elina päättää.
Bon Scottin elämä ja kuolema
tituleerattu Ac/Dc on eräs universumin laadukkaimmista rockyhtyeistä ja monille nimenomaan Bon Scottin aikainen bändi on kaikkein
keskeisin. Clinton Walkerin käsialaa oleva Highway to Hell-teos on juuri julkaistu Ville Putron
suomennoksena.
Legendaarisen solistin elämänvaiheet kytkeytyvät elämäkerrassa Ac/Dc:n historian ohella
sitä edeltäneisiin Valentines ja Fragernity- yhtyeisiin. Scottin liityttyä Ac/Dc:hen loppuvuodesta 1974 hän oli yli kymmenen vuotta Angus
Youngia vanhempi ja kävi näin ollen luontevasti
eräänlaisesta isähahmosta. Toisin kuin ehkä
myöhemmin, ainakaan alkuvaiheessaan Ac/Dc ei
edustanut metallia, vaan yhtyeen vaikutteet olivat aidossa 50-luvun rockissa sekä bluesissa. Yhtyeen varhaiseen levytysohjelmistoon päätyivät
esimerkiksi Van Morrisonin varhaisen yhtyeen
Themin ohjelmistosta tuttu Baby Please, Don’t
Go sekä Chuck Berryn Schooldays.
Yhtyeen diskografiassa todellisena harppauksena eteenpäin pidetään vuoden 1977 Let
There Be Rockia, jonka kirkkaimpia helmiä ovat
Hae liikuntatuutoriksi Kuopion kampukselle syksylle 2012.
Hakuaika on voimassa 15.4 saakka. Sähköinen hakulomake löytyy
täältä. http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/4083/lomake.html
Giant Claw
Highway to Hell
Chuck Berryn ja Led Zeppelinin sekoitukseksi
Tiedottaa:
nimiraita sekä Whole Lotta Rosie. Lopullinen
kaupallinen läpimurto oli vuoden 1979 Highway
to Hell, samalla ensimmäinen Mutt Langen
tuottama yhtyeen longari.
Jo seuraavan vuoden helmikuussa Bon oli
edesmennyt. Teos kertoo rockin villimiehiin
lukeutuneen Bonin olleen lavan ulkopuolella
tarvittaessa itse ystävällisyys, todellinen herrasmies. Siloittelemattomuudessaan Highway to
Hell on ehdotonta luettavaa jokaiselle Ac/Dc /
Bon Scott -diggarille. Yhtyeen jäsenten luonteita
ja keskinäisiä hierarkioita tuodaan teoksessa
esiin, mutta
kaiken ulkomusiikillisen revittelyn vastapainoksi kirjassa voisi aivan hyvin olla runsaammin
puhtaan musiikillisia anekdootteja niin vaikutteiden kuin levytysten osalta. Niitä vaillekaan
ei toki jäädä; mainittakoon vaikka Bon Scottin
olleen Steve Marriott- diggari ja Valentinesin
coveroineen rankinta
Small Facesiä esikoissinglensä kakkospuolelle
I Can’t Dance with You- kappaleen muodossa!
Pertti Pulkkanen
apise Hithcock!
Giant Claw jättää
maestron Linnutkin suuren kouran
kynsiin. Fred F. Searsin ohjaama elokuva on unholaan
vaipunut 50-luvun scifihelmi. Ehkä juuri siitä syystä,
että se on monesti rankattu
maailman huonoimpien
elokuvien joukkoon.
Tarina alkaa globaalin
paniikin iskiessä. Armeijan
koneet katoilevat taivaalta jälkiä jättämättä. Tutkat eivät paljasta
mitään, ja lentäjien näköhavainnot ufoista
lisäävät paranoiaa kaaoksen keskellä. Mysteerinen ufo paljastuu suureksi linnuksi, joka
on saapunut ulkoavaruudesta. Perinteiset
aseetkaan eivät siihen tehoa, sillä lintua
ympäröi antimateriasta muodostuva suojakilpi. Lintu ei myöskään kunnioita telluksen
arkkitehtuuria. Ei ole siis väärin epäillä, että
50-luvun LSD-kokeet heijastuvat käsikirjoittajien kynänjäljessä.
Elokuvan kököt erikoisefektit hakevat
vertaisiaan elokuvahistoriasta. Vaikka hirviölintu onkin vihamielinen, tökerö ja huvittava
keppinukke aiheuttaa lähinnä sympatiaa väärinymmärrettynä kierosilmäisenä ja vain tupollisen hiuksia omaavana olentona. Pääosaa
näytellyt Jeff Morrow paljasti myöhemmin,
että näyttelijät näkivät linnun ensimmäistä
kertaa vasta valkokankaalla. Morrow itse joutui häpeissään poistumaan ensi-illan aikana
teatterista, kun yleisö ulvoi naurusta nähdessään hirviön. Efektien lisäksi elokuvan
Tervetuloa mukaan Joensuun kampuksella järjestettävään Flooran päivän juhlaan tiistaina 15.5.2012 klo 17.00 alkaen. Kuljetukset
järjestetään sekä Kuopiosta että Savonlinnasta. Flooran päivän
juhlalle on perustettu omat sivut, joilta löytyy tiedot ilmoittautumisesta: https://www.uef.fi/intra/flooran-paiva
Ilosaarirockin kahden päivän ennakkolippu (la-su13-15.7.2012)
maksaa 75 euroa. Myynnissä kampustoimistoilla. Vain käteismaksu.
26.4. ISYY:n edustajiston kokous, videoneuvotteluna, lisätietoa
myöhemmin!
”Morrow itse joutui häpeissään poistumaan ensi-illan aikana teatterista, kun yleisö
ulvoi naurusta nähdessään hirviön.
ylidramaattinen dialogi ja tiukat onelinerit
pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti ja
jättävät pysyvät jäljet katsojan takaraivoon.
Jos Hitchcockin Linnut on lainaillut elokuvasta parhaimmat palat, niin Terminator 2
on ryöstöviljellyt suoraan Giant Claw:n loppukohtauksesta - katsokaa vaikka itse. Viisi
tähteä ja viiden tähden viskipullo elokuvalle,
joka sopii rentoon illanviettoon kuin vesuri
itä-suomalaisen metsurin otsalohkoon. ”It’s
just a bird!”
Mikko Puhakka
Kuopio
16.4. Kv-stormaus Lukemalla klo 16.00-18.00. Tarjolla välipalaa ja
keskustelua kaikkia opiskelijoita koskevista aiheista.Tervetuloa
stormaamaan!
17.4. ESN KISA: Rock’n Roll Bileet Armaassa klo 22:00->!
29.4 Sawo-Karjala –excu
Joensuu
14.4. Varnitsan järjestämät lavatanssit Teatteriravintolan lasiterassilla.
17.4. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa
24.4.2012 Edustajistopäivät klo 11:30-14:15. Carelian aulassa
26.4. 8-Appro, ks. FB-tapahtuma 8-Appro 2012
29.4. Sawo-Karjala
30.4. Vapun hulinat
8.5. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa
Savonlinna
24.4 Pedaryn kevättanssit ja Pre-Wappu bileet
25.4 Edustajistopäivä klo 11.30-14.15
Kaikkien kampusten Wappu-viikon ohjelmasta oma aukeama
tässä lehdessä.
Anssi Ylirönni | Matias
Pertti Pulkkanen
Uljas 4 | 16. 4. 2012
33
” ”Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä
ei voisi tapahtua.
todistaa arjen ihmeeksi.
Lopun alku
Itäiset Turhan Tietäjät ry
1
Mikä rakennus perustettiin 300-luvulla eaa. ja sen
kokoelmat organisoi Demetrios Faleronlainen? Julius
Caesarille lankeaa kunnia ökypytingin tuhoamisesta.
Vuonna 1989 Egypti julisti kilpailun sen uudelleenrakentamiseksi. Kilpailun voitti Snøhetta, pieni norjalainen
toimisto, joka ei koskaan ollut voittanut arkkitehtikilpailua ja joka
oli rakentanut varsin vähän suuren mittakaavan rakennuksia.
Rakennus avattiin 2002 ja sitä pidetään yhtenä viime vuosikymmenien merkittävimmistä arkkitehtonisista töistä.
1) Aleksandrian majakka. X) Ptolemaioksen observatorio. 2)
Aleksandrian kirjasto.
2
Minkä sairauden hoidossa käytettiin kiinapuuta?
Kotoisin Perusta ja se oli aikanaan lääketieteellisesti
merkittävä: jesuiitat toivat puun kuorta Eurooppaan
1600-luvulla ja tekivät siitä lääkettä, joka sekoitettiin
veteen ja juotettiin potilaalle. Se vaikutti kuumetta
alentavana lihasrelaksanttina ja esti kylmänväreitä. Tämä lääke
oli niin ällöttävän makuista, että Oliver Cromwell teki itsestään
byrokraattisen läsnäolemattoman eli kalmon kieltäytymällä
juomasta sitä ja menehtyi tautiin, joka on riivannut ihmiskuntaa tuhansia vuosia. Ja riivaa yhä. WHO:n mukaan se kuuluu
maailman pahimpiin terveysongelmiin. Tautiin sairastuu yli
50 miljoonaa ihmistä vuodessa ja kuolee yli miljoona, näistä 90
prosenttia Afrikassa.
1) Beriberin. X) Malarian. 2) Kupan.
3
Rillumarei-viihteen merkkiteos Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa marraskuussa 1951, ja kriitikot
löivät filmin lyttyyn tyylillä 6-1. Eräs arvostelu totesi:
”Törky on törkyä”. Yleisöä, joka nauroi niin että rappaus tippui teattereiden katoista, riitti teattereiden lippuluukuilla sonnan heitosta huolimatta. 1954 seurasi kosto, jossa
irvailtiin korkeakulttuurille, taiteelle ja kaikelle sille kylddyyrille,
josta on aina käynyt Suomessa huuto syyri, ainakin Eino Leinon
mukaan. Pilkan kohteena olivat Helsingin seurapiirit, abstrakti
taide ja ”Hyi saatana – ooppera”, Seppo Rätyä siteeraten. Leffa on
kaikkien näköispatsasdiggareiden must see-tapaus. Mikä?
Juon kaljaa mukistani. Joukko banaanikärpäsiä on tehnyt siitä uima-altaansa. Niiden aremmat toverit sinkoilevat minun ja näyttöni välissä. Olen löytänyt toimistotuolistani mukavan asennon, mutta olen hieman huolissani siitä,
kuinka kauan tuoli mahtaa enää kestää.. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva
O
n tullut taas se aika kuusta, kun pitäisi
vetää päähänsä mietintämyssy ja
vääntää pakina. Päässä ehkä liikkuu
vielä jotain, ja aineksia voi tietty hakea myös
tiedon valtatieltä. Pelkään kuitenkin, että lopputuotteella ei enää ole tuoreustakuuta.
Miksi näin? Aloittaessani pakinoinnin
elämä tuntui taianomaiselta, ja ihmeellisiä
havaintoja syntyi alituisesti. Maailma tuntui
olevan auki edessäni, suorastaan levällään
kuin Babylonin portto. Nyt kuitenkin on
alkanut tuntua siltä, että oman uoman määräävät suureksi osaksi tekijät, joihin itse ei voi
vaikuttaa.
Tämä päätelmä on kaikkea muuta kuin
inspiroiva, mutta sen kanssa lienee oppinut
elämään suurin osa maamme aikuisista kansalaisista. Aikuistuminen on rankkaa, mutta
aikuisella on enemmän työkaluja päänsä puuduttamiseen kuin lapsella. Vaihtoehtoisesti
voi turvautua pakopaikkoihin tai ”positiivisiin
tulkintoihin”. Yhteistä kaikille keinoille on,
että niiden voima on rajallinen.
Ehkä tässä on ainoastaan kyse siitä Mika
34
Waltarin toteamasta ilmiöstä, että harva paki-
noitsija pystyy pysymään tuoreena paria vuotta kauempaa. Kaikelle on aikansa, ja usein on
parasta osata lopettaa ajoissa. Kaikilla lienee
kokemuksia liian pitkälle viedyistä jutuista,
eikä niitä muistele mielellään.
Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä ei
voisi tapahtua. Meteoriitti tuhosi dinosaurukset (paitsi linnut, olettaen että ne kuuluvat
sukupuuhun), ja tilalle kohosi pörröisten
olioiden kuningaskunta, jonka turkiton vesa
puolestaan nyt myllää maailmaa. Jääkö meidän jälkeemme jotain muuta kuin ydinlaskeuma tai kerros myrkyllisiä kemikaaleja, ja jos
näin, mitä siitä kehkeytyy? Tämän saa kertoa
tulevaisuus vuorollaan.
Nyt kuitenkin mieleeni luo valoa paitsi
hetkellinen vapauden tunne ja pieni hiprakka,
myös kevätaurinko, joka lankeaa limoviikunani lehdille. Oloni on jotenkin luottavainen,
vaikka tiedänkin maailmassa tapahtuvan
sanoinkuvaamattomia kauheuksia.
Loppu ei tule kuitenkaan vielä nyt, vaan
vasta ensi numerossa.
grafex
LET’S BESSERWISSER!
live at henry´s
showtime 22.00
Pe 13.4.
La 14.4.
Ti 17.4.
Ke 18.4.
To 19.4.
Pe 20.4.
La 21.4.
Ke 25.4.
To 26.4.
Pe 27.4.
La 28.4.
Ma 30.4.
Pe 4.5.
La 5.5.
Ti 8.5.
Pe 11.5.
La 19.5.
To 24 .5.
Freeman 10€
Bloodred Hourglass - So They Made Machine – Terror Visit
RockCock Bändikisa12, ensimäinen semifinaali
Ukkosmaine 5€
Tundramatiks
Matti Johannes Koivu & Knipi (Koivu ja Tähti) 8€
Notkea Rotta 8€
Carnal Demise, Suicide Symbiosis
Warm Up to Steelfest Open Air 2012:
Sawhill Sacrifice - Saattue - Skirmish 5€
Sara 10€
Neufvoin, Yournalist 5€
Black Light Discipline - Cold Cold Ground - Omniversum 6€
Entwine 5€
French Films 5€
HENRY’S OPEN STAGE- Jamit
Perk, Like A Glove 5€
Antony Parviainen Trio 5€
Viiden Vietävänä Maija Vilkkumaa 11€
hyvä ätmös everyday su-ma 23-04, ti-la 21-04 | su-to k18 | pe-la k20
keikat k18 | henryspub.net | ennakkoliput: Levykauppa Äx, Henkka, Lukema, CafeSavotta ja www.tiketti.fi
Pe 27.4.
Weeping Willows
(SWE)
Pe 13.4.
Pe 13.4.
Pe 13.4.
La 14.4.
La 14.4.
La 14.4.
Pe 20.4.
La 21.4.
To 26.4.
Pe 27.4.
Pe 27.4.
Pe 4.5.
Pe 4.5.
La 5.5.
Ke 9.5.
Pe 11.5.
Reggae inna Kitchen .................................. vapaa pääsy
Hohtobileet: Ukkosmaine .......................................... 7 e
Säröperjantai: Nerve End .......................................... 4 e
Komedia Kellari: Riku Sottinen •
Anders Helenius • Panu Kärri ................................ 10 e
Viikate ........................................................................ 15 e
Lauantaidisco: DJ Harvest......................................... 4 e
Metelliä Ilosaaressa: Instinct • Damngod •
Before the Dawn • Barren Earth ............................. 10 e
Francine..................................................................... 12 e
Kerubin Improklubi .................................... vapaa pääsy
Weeping Willows (SWE)........................................... 20 e
Säröperjantai: TOOT TOOT ....................................... 4 e
Herra Ylppö & Ihmiset ............................................. 15 e
Säröperjantai: Silli Sallinen & Miikkulaiset............ 4 e
Jare & VilleGalle (ikärajaton & K18) ....................... 10 e
Hyvä Jätkät! -klubi (ikärajaton) ................ vapaa pääsy
Paleface...................................................................... 15 e
Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot
Kerubi avoinna: ma & ti 11-14
ke & to 11-24 • pe 11-03 (04)
la 14-03 (04) • su suljettu
Lounas ma-pe 11-14
À la carte ke-la 14-22
Kulttuurikeskus Karjalantalo
Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu
1) Hei, rillumarei. X) Just jetsulleen jees. 2) Lännen lokarin veli.
4
Tunnetko henkilön? Hän syntyi 1.6.1926 ja remelteli
itsetietoisesti: ”Minä olen ollut kalenterissa, mutta
en koskaan ajoissa.” Hänen kanssaan työskennellyt
itävaltalainen elokuvaohjaaja ja suuri humoristi
manaili aikoinaan: ”Tapanani oli soittaa hänelle
yhdeksältä aamulla ja hän ilmaantui paikalle puolilta
päivin. Nykyisin soitan hänelle toukokuussa ja hän ilmaantuu
lokakuussa.” Hänestä tehty kuuluisa kappale – kumma kyllä se
kertoo nykyään toisesta henkilöstä – on yksi maailman eniten
myydyistä äänitteistä.
1) Jane Russel. X) Marilyn Monroe. 2) Marlene Dietrich.
5
Mikä on pohjoisimpana elävä kädellinen eläin lukuun
ottamatta ihmistä?
1) Japaninmakaki. X) Japaninmaki. 2) Ai-ai.
Nimi 1
2
3
4
5
Oikeat vastakset sivulla 36.
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Uljas 4 | 16. 4. 2012
35
www.trainer4you.fi
KOULUTTAUDU PERSONAL
TRAINERIKSI KUOPIOSSA
Trainer4You Ohjaajakoulutukset hyvinvointialalle käynnistyvät
Kuopiossa 25.-26.5.2012 Personal trainer -koulutusputken
aloittavalla Hyvinvointivalmentaja -koulutuksella.
Trainer4You Personal trainer -koulutusputki koostuu
Hyvinvointivalmentaja-, Kuntosalivalmentaja- ja Personal
trainer- koulutuksista, jotka on mahdollista suorittaa erillisinä
osakoulutuksina tai yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena.
Lisäksi koulutustarjontaamme kuuluvat mm. Ravintovalmentajaja Kahvakuulaohjaaja -koulutukset.
Jos olet valmis kehittämään itseäsi, koulutuksemme ovat
juuri Sinua varten!
Lisätietoa koulutuksistamme:
www.trainer4you.fi
[email protected]
050 3024 324
Päivämääriä Kuopiossa
Hyvinvointivalmentaja
25.-26.5.2012
Kuntosalivalmentaja
Jakso 1: 19.-21.10.2012
Jakso 2: 16.-17.11.2012
katso lisätietoja ja lisää
päivämääriä: www.trainer4you.fi
36
Uljas 4 | 16. 4. 2012
Yhteistyössä Easyfit Vaasa
S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 X 1 X 1