Uljas 3/2015 - Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015
3
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Julkisen
tulkki
Joensuuhun tulossa ehkä yli sata uutta opiskelija-asuntoa >>4-5
Toinen tutkinto suoritetaan jatkossa toimeentulotuella opintotuen sijaan? >> 8-9
Alku
”Kansanedustajan poliittinen vastuu realisoituu vaaleissa.
Kovaa asiaa
Sisällys | <3
Pääkirjoitus | Uljas linja
6-7 10-11 18-19
Hallitus harhautui
Opiskelijat kiteyttivät eduskun-
tavaalilobbauksensa neljäksi lupaukseksi ja lähtivät tenttaamaan
ehdokkaita.
Surkea menestys tieteen avoimuutta mittaavassa testissä sai rehtori Jukka Mönkkösen järjestämään seminaarin, jossa haetaan
keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kovempia rangaistuksia vaaditaan
rikollisille lähinnä silloin kun tietoa on
liian vähän eikä asiaa ajatella kovin
tarkkaan.
28-29 20-21
22-23
Kreolikieli syntyi kulttuurien sekamelskasta.
Se tarjoaa arvokasta tietoa siitä, kuinka asioiden luokittelu ja karsinointi ei välttämättä ole
hyvä tapa hallita epävarmuutta.
Joensuuhun suunnitellaan kaupunkilaistoimijat yhteen
kokoavaa urbaanin kulttuurin keskusta. Se olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Mallin sirkustaiteen läänintaiteilija
Rauli Katajavuori löysi Kööpenhaminasta.
Muhivatko poliittiset ikibroilerit yhteiskunnan
pilalle eduskunnassa? Kysyimme, pitäisikö kansanedustajille laittaa kolmen kauden rajoitus.
Humoro nigra | Jos työt loppuu ja eduskunta rajoittaa uudelleen
kouluttautumista, niin ei hätää, aina voi pomppia paikallaan.
Itä-Suomen ylioppilaslehti
Päätoimittaja
Jarkko Kumpulainen
044 576 8420
[email protected]
Toimittaja
Pasi Huttunen
044 576 8427
[email protected]
Taitto
Emil Blick
Kustantaja
Itä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunta
Painopaikka
Botnia Print
Ilmoitusmyynti
Valto Merta
044 988 0408
[email protected]
Marko Nyyssönen
0504637535
[email protected]
2
K
okoomus, Sosiaalidemokraatit,
Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit
haluavat rajoittaa kouluttautumismahdollisuuksia maassamme. Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmisto, Vihreät, Vasenryhmä ja Muutos 2011 eivät. Eduskunta äänesti
äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa
myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon.
Linjat jakautuivat äänestyksessä
hallituspuolueiden ja opposition välillä.
Lopullinen päätös aiheesta naulataan
perjantaina 13. maaliskuuta eduskunnan
toisessa käsittelyssä.
Tuen rajoittamisella hallitus aikoo
säästää 10,5 miljoonaa euroa. Halvalla
menee, kun seurauksena on koulutusyhteiskunnan rapauttaminen. Jatkossa kuka
tahansa oman koulutusalan huonoihin
työllistymismahdollisuuksiin törmäävä on
umpikujassa. Työmarkkinoiden nykyisessä murroksessa päätös on käsittämätön.
”Nuoren ihmisen alanvalinnan on
osuttava heti kerralla oikeaan tai muuten
hän on pilannut opiskelumahdollisuutensa
suomalaisessa yhteiskunnassa lopullisesti”, toteaa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho
Pulkka Itä-Suomen opiskelijajärjestöjen
yhteiskannanotossa. Järjestöt pelkäävät,
että jatkossa vain hyväosaisilla on varaa
uudelleenkouluttautua. Seurauksena on
entisestään eriarvoistuva yhteiskunta.
Opiskelijaliikkeen ajamat asiat kuvitellaan usein vain parhaillaan opiskelevien
asiaksi. Koulutuksen merkitys pitäisi ymmärtää laajemmin. Työelämän ja valtion
talouden moottorina koulutuksen merkitys on selvä, mutta ankeudesta huolimatta
on ymmärrettävä myös sivistyksen ja
oppimisen merkitys. Yhteiskunta joka kannustaa jokaista ihmistä tietoon, ymmärrykseen ja aitoon sivistykseen ei ole utopia, se
on, ja on toivottavasti jatkossakin todellisuutta. Sen rapauttaminen kymppimillin
tähden on häpeällistä.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenistä ainakin 10 ihmistä
valmistautuu parhaillaan kevään eduskuntavaaleihin. Ehdolle ovat asettuneet
Joensuusta Jenna Hattunen (kok.),
Antti Saarelainen (vas.), Elina Hietanen
(vihr.), Eveliina Reponen (sd.), Anni Järvinen (vas.) ja Toni Kallioinen (komm.).
Kuopiosta ehdolla on Kim Tamio (vihr.)
sekä Siilinjärveltä Sallamaarit Markkanen (kesk.). Joonas Honkimaa (sd.) on
ehdolla Kouvolassa. Myös Savonlinnassa
asuva ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina
Mikkonen (sd.) pyrkii eduskuntaan.
Pidä huoli, että ellei ehdokkaasi löydy
edellä mainituista, niin hän silti ymmärtää
koulutuksen, opiskelun ja sivistyksen merkityksen elämässä ja yhteiskunnassa.
Jarkko Kumpulainen
Kansikuva
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Maria Sandell
Uljas 3 | 13. 3. 2015
3
Gallup
UEF?
Miksi valitsit Itä-Suomen yliopiston?
”Voimia pitää yhdistää ja tapahtuuko se sitten fuusiona vai yhteistyönä sillä ei ole merkitystä.
UEF urut | rehtorit paaluttavat
Tekijät: Turkka Tuovinen, Niina Turunen & Heidi Hänninen
Anne Valtonen
Farmasia, 1vsk.
- Opiskelin lukiossa biologiaa ja kemiaa.
Siltä pohjalta farmasia kuulosti hyvältä
työltä ja toinen farmasiaa opettava yliopisto on Helsingissä, joka on liian kaukana ja kallis. Kuopio on myös lähempänä
kotipaikkakuntaa.
Kai Härkönen
Terveyden biotieteet, 5.vsk.
- Tulin Itä-Suomen yliopistoon kotipaikkarakkaudesta. Olen Itä-Suomesta kotoisin
ja tämä yliopisto vaikutti hyvältä.
Joensuu
Taru Turpeinen
Englannin kieli ja kääntäminen, 3.vsk.
- Halusin kauas kotikaupungistani Järvenpäästä. Joensuu on kaunis kaupunki, eikä
täällä ole samanlaista ihmistungosta kuin
Etelä-Suomessa.
Kaino Pirinen
Suomen kieli, 2.vsk.
- Olen Joensuusta kotoisin, enkä nähnyt
syytä muuttaa pois. Joensuu on hyvä
paikka.
Savonlinna
Alina Peltonen
Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.
- Valitsin yliopiston kaupungin perusteella. Muutin kimpsuni ja kampsuni
Savonlinnaan oikein mielelläni.
Juho-Pekka Maunula
Lastentarhanopettaja, 1.vsk.
- Olen maaseudulta kotoisin, joten
esimerkiksi Helsinki olisi ollut aivan liian
suuri kaupunki. Savonlinnan kampus on
juuri sopivan kokoinen minulle!
4
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Mönkkönen: Yliopistojen laatu taataan
vahvoilla korkeakoulukokonaisuuksilla
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen
mukaan korkeakoulujen entistä tiiviimpi yhteistyö
on välttämätöntä, jotta korkeakoulutuksen resurssit voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
Suomen yliopistojen laadun tulee nousta, jotta
kehityksessä ohi menneet muut Pohjoismaat
saataisiin kiinni.
”Rajallisten resurssien hajauttaminen liian
pieniin sirpaleisiin ei ole omiaan vahvistamaan
laatua. Korkeakouluista pitäisi muodostaa riittävän vahvoja kokonaisuuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä”, Mönkkönen sanoo.
Mönkkösen mukaan pienten korkeakoulujen
lakkauttaminen ei ole ainoa ratkaisu isompien, tasokkaampien koulutuskokonaisuuksien rakentamiselle – mutta ei kielläkään sen mahdollisuutta.
”Voimia pitää yhdistää ja tapahtuuko se sitten
fuusiona vai yhteistyönä sillä ei ole merkitystä”,
Mönkkönen painottaa.
Opetusministeri Krista Kiurun halu tehdä
selvitys yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
yhdistämisestä ennen kevään vaaleja sai opiskelijaliitoilta täyden tyrmäyksen. Kiuru on myöntänyt
taustalla olevan pyrkimys säästää korkeakoulukuluissa.
”Näissä tiukkenevissakin resurssiolosuhteissa yliopiston laatu on pystyttävä takaamaan.
Meidän on yliopistoissa huolehdittava siitä, että se
resurssi käytetään mahdollisimman laadukkaasti
hyväksi.”, Mönkkönen kommentoi.
Mönkkönen muistuttaa, että Suomen yliopistojen määrä ja koulutusohjelmien päällekkäisyys
ovat puhututtaneet jo kohta kymmenisen vuotta.
”Kehitystä on tapahtunut paljon, mutta kehitettävää vielä riittää. Nyt puhutaan kuitenkin
pitkistä kehityskaarista, jotka eivät voi, eikä niiden
pidäkään tapahtua liian nopeasti”, Mönkkönen
sanoo.
Meri Parkkinen
Englanninkielisiä kandiohjelmia
ehkä tulossa
Itä-Suomen yliopistoon ollaan yliopiston akateemisen rehtorin, Jaakko Puhakan mukaan miettimässä yhtä tai useampaa englanninkielistä kandiohjelmaa. Englanninkielisiä maisteriohjelmia
yliopistossa on ollut koko sen olemassaolon ajan,
mutta jatkossa voi kenties alemmankin korkeakoulututkinnon suorittaa kokonaan englanniksi.
”Ulkolaisten opiskelijoiden lisäksi tarjoamme
suomalaisille mahdollisuutta opiskella englanninkielellä myös kotimaassa”, Puhakka toteaa.
Puhakan yliopiston johdon Johtoasemissa –
blogiin kirjoittaman tekstin perusteella herää
kysymyksiä siitä, mikä on jatkossa suomen kielen
asema yliopistossa. Akateeminen rehtori ehdottaa
Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalaisen alla avautuva näkymä muuttuu rajusti jos kaavamuutos menee läpi. Yksikerroksisen Ellin päiväkodin
rakennuksen tilalle nousee kuusikerroksinen talo, johon on suunnitteilla 67 opiskelija-asuntoa. Rakentaminen voisi alkaa 2016.
tekstissä, että suomalaiset ja ulkomaalaiset on
yhdistettävä samoihin koulutusohjelmiin. Akateeminen rehtori toteaa, että ei ole horjuttamassa
suomen kielen asemaa opetuksessa.
”Muilta osin en näe tarvetta englanninkielisen
perusopetuksen lisäämiseen. Suomen kielen opiskelu on kv-opiskelijoille vapaaehtoista. Suomeen
työelämään jäämistä harkitseville kielitaito on
merkittävä etu ja siksi suositeltava”, hän toteaa.
Pasi Huttunen
Prekarisaatio iski pappeihin
Teologiasta valmistuneiden ja luterilaisiksi papeiksi vihittyjen kannalta työmarkkinat näyttävät
entistä synkemmiltä. 90 prosenttia vuonna 2014
vihityistä papeista aloitti pätkätöissä. Seurakunnat kamppailevat talousvaikeuksissa ja jättävät
sijaisuuksia ja virkoja täyttämättä.
Visa Tuomisen ja Heikki Salomaan Työpoliittisessa aikakauskirjassa julkaistun tutkimuksen
mukaan papin jaksaminen joutuu pätkätöissä
kovalle koetukselle. Nuorelle työntekijälle on harvoin tarjolla mentorointia tai työnohjausta, eikä
sijainen pysty pitämään lomia normaalissa kier-
rossa vaan yleensä vasta työsuhteensa päätteeksi.
Lisäksi voimavaroja vie myös seuraavan työpaikan
etsiminen.
Seurakunnat työllistävät luterilaisista papeista
yli 90 prosenttia.
Pasi Huttunen
Opiskelija-asuntoja tulossa lisää
Joensuuhun
Joensuuhun on tulossa jopa 105 opiskelija-asuntoa lisää, mikäli opiskelija-asuntoyhtiö Ellin hakema kaavamuutos saadaan
kevään aikana läpi. Kaavamuutoksen läpimenosta huolimatta Kalevankadulle on valmistumassa uudet asunnot noin 40
opiskelijalle. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva
Opiskelija-asuntopulaan on valoa näkyvissä
Joensuussa. Opiskelija-asuntoyhtiö Ellin
toimitusjohtajan Jarmo Ojalaisen mukaan
ensi syksynä asunnonhakijoiden sumaa
on purkamassa 41 asuntoa enemmän kuin
viime syksynä.
”Kalevankatu 26 B osoitteeseen on tulossa
se 38 asuntoa lisää, ja käytännössähän ne
loput kolme asuntoa ovat jo valmiina Niskakadulla ja Koulukadulla”, Ojalainen kertoo.
Ellillä on vireillä myös kaavamuutos Länsikadulle. Jos muutos menee läpi, yliopiston
läheisyyteen tulee jopa 67 uutta opiskelijaasuntoa.
”Todennäköisesti saamme siihen tämän
kevään aikana uuden kaavan, jolloin pääsemme viemään projektia eteenpäin. Meillä
on siihen jo Aralta investointitukivaraus”,
Ojalainen julkistaa.
”Kyllä tässä koko ajan tehdään sen eteen
töitä, että opiskelijoilla olisi asuntoja.”
Äskettäin Elli on saanut päälleen lokaa,
kun yhtiö rakensi uudet lähes 80 neliön
neuvottelutilat uuden opiskelija-asuntolan
kattohuoneistoon keskeiselle paikalle Penttilänrantaan. Muut huoneistot talossa ovat
opiskelijoiden vuokra-asuntoja. Yhtiötä ehdittiin syyttää tilojen hassaamisesta keskellä
huutavaa asuntopulaa. Käytännössä kuitenkin samalla vapautui tilaa Ellin Niskakadun
henkilöstötiloista. Niihin rakennettiin kaksio,
kun puolestaan uusiin neuvottelutiloihin
olisi sopinut kaksi yksiötä, joten asukasmäärällisesti tilanne on sama.
Niskakadun henkilöstötilat ovat olleet uusia
tiloja vastaavassa käytössä jo 80-luvulta.
”Nyt kun meillä tuli myös Joensuun kodit
isännöitäväksi, niin henkilöstömäärä on kasvanut aika hurjasti, joten lisää tilaa tarvittiin”,
Ojalainen kertoo.
Henkilöstömäärä on kasvanut parissa
vuodessa noin viidellätoista. Ojalaisen
mukaan määrä palautuu noin kymmeneen,
kun yhdistymisvaiheeseen liittyvät projektit
loppuvat.
Ylioppilaskunnan hallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen on selvitellyt
syntynyttä kohua Ojalaisen kanssa, muttei
ole erityisen närkästynyt Ellin toimista.
Hän kuitenkin epäilee kuinka suureksi tilan
käyttöaste nousee, kun Ellin toimistossa
Merimiehen kadulla on entuudestaan
kokoontumistilaa kuitenkin olemassa.
”En nyt lähtisi hirveästi mustamaalaamaan
tässä tilanteessa, kun ei se nyt kuitenkaan
juuri opiskelija-asuntojen määrään vaikuta”,
Hiltunen toteaa.
Hiltunen tarkentaa YLE Pohjois-Karjalan
uutisoimaa tietoa, että Joensuussa olisi ollut
syksyjä jolloin opiskelija-asuntoja olisi jäänyt
tyhjäksi.
”Niin on käynyt viimeksi joskus vuonna
2009, jo ennen UEF:n perustamista”, Hiltunen oikaisee.
1
Uutinen #
Kuopio
Uljas 3 | 13. 3. 2015
5
Kampus
”Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava
yksittäinen tekijä.
Debatti
Etsin
Itä-Suomen opiskelijajärjestöt:
Opintotuen jatkuva heikentäminen pysäytettävä!
set mahdollisuudet kouluttautua ja sivistyä.
– Hallituksen antama viesti
on järkyttävä! Nuoren ihmisen
alanvalinnan on osuttava heti
kerralla oikeaan tai muuten
hän on pilannut opiskelumahdollisuutensa suomalaisessa
yhteiskunnassa lopullisesti,
toteaa Itä-Suomen yliopiston
ylioppilaskunnan hallituksen
puheenjohtaja Juho Pulkka.
Lakiesitystä hyväksymällä
ei työuria pidennetä, vaan
todellisuudessa muodostetaan uusi kannustinloukku.
Opintotukeen voisi kuitenkin
jatkossa saada lisäaikaa, mikäli
ensimmäistä tutkintoa ei ole
suoritettu. Näin ollen opiskelijalle tulee ainoastaan kannustin
olla valmistumatta mikäli tämä
haluaa vielä jatkossa opiskella.
Samaten se muodostaa houkutteen siirtyä vastikkeettoman
toimeentulotuen piiriin.
Opiskelijajärjestöt ve-
toavatkin Pohjois-Savon,
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon
kansanedustajiin, että nämä
äänestäisivät perjantain täysistunnossa hallituksen esityksen
vastaisesti. Muuten eduskunnassa tehdään päätös, jonka
vaikutukset tulevaisuudessa
ovat tuhoisat saavutettujen minimaalisten säästöjen rinnalla.
ISYY:n hallituksen 1. vpj
Tuomas Hiltunen
ISYY:n pääsihteeri
Anna-Kristiina Mikkonen
SAVOTTA:n hallituksen puheenjohtaja
Toni Akkanen
SAVOTTA:n toiminnanjohtaja
Juha Asikainen
POKA:n hallituksen puheenjohtaja
Simo Rauma
Anni Järvinen
MAMOK:n hallituksen puheenjohtaja
Riikka Peni
MAMOK:n pääsihteeri
Sanni Kirmanen
Take My Flowers
sanen (komm.), Sakari Pääkkö (kok.) sekä Antti Saarelaista (vas.) tuuraamassa Toni Mäkinen. Joensuussa tentattavaksi saapuivat Jenna Hattunen (kok.), Ali Giray, Krista Mikkonen,
Harri Hölttä ja Elina Hietanen (vihr.), Alia Dannenberg, Anni Järvinen ja Antti Saarelainen (vas.), Eveliina Reponen (sd.), Jussi Wihonen (ps.) ja Rauli-Jan Albert (kesk.). ISYY:n edustajana paikalla oli hallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen (kuvassa).
6
Uljas 3 | 13. 3. 2015
koulutettujen työpaikat Itä-Suomessa,
kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen
lisääminen Itä-Suomessa sekä opinto- ja
uraohjaus sekä opintojen joustavuus”,
ISYY:n Joensuun kampuspuheenjohtaja
Tuomas Hiltunen listaa.
”Kampanjastartti onnistui hyvin sekä
Joensuussa että Kuopiossa. Saatiin hyvin
ehdokkaita paikalle”, hän jatkaa.
”Paikalla olleet ehdokkaat menestyivät tentissä pääosin hyvin. Suurin osa
paikalla olleista ehdokkaista tiesi suhteellisen paljon opiskelijoiden asioista.
Pari ehdokasta kompastui EU- ja ETA
-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden
Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Liberala
Studerande LSK, Perussuomalaiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat
– SONK, Suomen opiskelijakuntien liitto
- SAMOK, Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Vasemmisto-opiskelijat
ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden
liitto ViNO.
2
Uutinen #
Korkeakouluopiskelijat käynnistivät
oman vaalilobbauksensa, Koulutuslupaus-kampanjan 25. helmikuuta.
ISYY:n toimijat näkyivät kampuksilla ja
keskustoissa tenttaamassa ehdokkaita.
Tavoitteensa opiskelijaliike on kiteyttänyt neljään ehdokkailta vaadittavaan
lupaukseen. Koulutus on pidettävä
maksuttomana, YHTS on laajennettava
palvelemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita, opintotukea ei pidä heikentää eikä
koulutuksesta saa leikata.
”ISYY:n omat vaalikärjet ovat perustulo, kaupunkien välisen joukkoliikenteen
reittitarjonnan parantaminen, korkea-
lukukausimaksuihin.”
Ennen vaaleja aiotaan vielä soittaa
kaikki ehdokkaat läpi. Lisäksi suunnitelmissa on vaalitoreja sekä vaalipaneeleja, joissa opiskelijoille tärkeitä asioita
nostetaan esiin.
Koulutuslupaus-kampanjan ohella
opiskelijajärjestöt julkaisivat 3. maaliskuuta kannanoton, jossa eduskuntavaaliehdokkaita vaaditaan ottamaan kantaa
koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen.
”Koulutus on tutkitusti eniten
hyvinvointia ja talouskasvua tuottava
yksittäinen tekijä. Talouden ollessa
huonossa jamassa uutta kasvua syntyy
juuri koulutuksen, osaamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Tulevaisuuden
kasvulähteistä leikkaaminen on lopetettava”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat vaativat.
Kannanotossa ovat mukana Keskustan Opiskelijaliitto (KOL), Kokoomuksen
With piles upon piles
Innovative tool for our youngsters
As the snowman stands gazing
Pastime for young and old
Reveling grounds for skiing, skating and sledging
When the fury of your world turns to fear
I gaze from my windows
Behind a bolted door
Even as I feel frozen outside
Your love burns within me
With great intense heat
Nothing I have on hand to offer
But something you rarely see for now
Please take my flowers
KUOPIO Risto mesoi maaliskuun alussa Pannuhuoneella soolona.
Riston intensiiviset yksinsoitot räjähtävät väistämättä yleisönsä
syliin syntetisaattoreiden ja rumpukoneiden kouhun kiihottaessa
kansaa Ylihärsilän lyyriseen ja musiikilliseen utopiaan. Keikka käynnistyi Riston solvatessa yleisöä kusipäiksi, mutta kohden loppua
sovinto syntyi, ja keikan jälkipään Putoan kaivossa -kappale nyyhkiittiin jo pois harmonisessa yhteisymmärryksessä ja yleisökuorossa
maaliskuiseen iltaan.
Susi ei leikkaa
Pasi Huttunen, teksti & kuva
Opiskelijat kiteyttivät eduskuntavaalien lobbaustavoitteensa
neljäksi lupaukseksi. ISYY:n omia vaalikärkiä ovat muun muassa perustulo ja opiskelija-asuntojen lisääminen. – Pasi Huttunen, teksti & Pasi Huttunen ja Jarkko Kumpulainen, kuvat.
Liekehtivät vehkeet
POKA:n pääsihteeri
Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen [email protected]
High upon the tower of Puijo
I admire your beauty
Radiant city sitting on the lake
Lined your streets
Are scripts written in orderliness
Niveous glittering winter trees
Luxuriantly verdant leaves
Pride themselves beneath
Seeing from the sky
Your world is a beauty for the eyes
Sighting from the earth
You glitter like clusters of stars
Appearing on a bright nuptial evening
How you make us love the flakes
When you have a snow shower
KUOPIO Hotelli Scandicilla juhlittiin 21. helmikuuta kandidaatin arvonimen
saaneita lääketieteen opiskelijoita. Juhlailta sai yllättävän käänteen, kun
esiintyjän korokkeelle nousi Anssi Kela kitaroineen. Esiintyjän henkilöllisyys
oli pidetty juhlijoilta visusti salassa. Aluksi sivistyneesti pöydissä hurrannut
iltapukukansa suorastaan vyöryi tanssilattialle joraamaan. Illan kohokohtana
kuultiin lääkisläisiä ajatellen mukailtu versio kappaleesta 1972: ”Meistä tuli
lääkäreitä, lääkäreitä ja lääkäreitä!” Voi sitä riemun määrää.
Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva
Itä-Suomen opiskelijajärjestöt
ovat tyrmistyneet eduskunnan
aikeesta rajata opintotuki ainoastaan yhteen samantasoiseen
tutkintoon. Mikäli opintotukilain muutos hyväksytään
lopullisesti ensi perjantain
eduskunnan täysistunnossa, ei
opintotukea voi enää jatkossa
nostaa uuden tutkinnon tekemiseen riippumatta siitä, onko
sitä käyttänyt ensimmäisen
tutkinnon suorittamiseen. Lakiesitys on kohdannut jatkuvaa
kritiikkiä, mutta silti sitä ollaan
hyväksymässä ainoastaan parlamentarismin nimissä.
Toteutuessaan esitys tekisi
uudelleen kouluttautumisesta ainoastaan hyväosaisen
väestönosan etuoikeuden,
mikä taas lisää suomalaisen
yhteiskunnan eriarvoistumista.
Tämä on räikeässä ristiriidassa opiskelijaliikkeen omien
arvojen kanssa, joiden mukaan
jokaisella tulee olla tasavertai-
Lukijalta
Kuopiossa opiskelijoiden vaalitenttissä Lukemalla olivat mukana Juhani Laurinkari (kd.), Jaakko Ikonen (sd.), Neeta Vilhula (vihr.), Salla Maarit Markkanen (kesk.), Susanna Ris-
Maiju Pohjolainen teksti & Lasse Kilpeläinen kuva
Kelaa
Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset
osoitteeseen [email protected].
Ehdokkailta vaaditaan koulutuslupauksia
Kuvaraportteja
turuilta pikkunälkään
Adekunle Oluseyi Afolabi
-tiedottaa
Uljaan avustajapalaverit
Joensuussa 17. maaliskuuta klo 16.00
ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla
Kuopiossa 18. maaliskuuta klo 16.00
Lukemalla
JOENSUU Kosiosusi valjastettiin opiskelijaliikkeen lobbariksi, eikä
se näyttänyt kovin pahoillaan olevan. Suden ilme on muikea, kun se
on saanut Pääomaa lukevan ylioppilaan kainaloonsa. Koulutuslupaus Flash Mob Joensuun torilla 10. maaliskuuta oli osa opiskelijoiden
eduskuntavaaliehdokkaita lobbaavaa kampanjaa. Perusvaatimus on,
että koulutusta tuetaan riittävästi. Kuvassa vasemmalta Heljä Hietala, Kosiosusi, Tuomas Hiltunen, Simo Rauma ja Elina Hietanen.
Uljas 3 | 13. 3. 2015
7
Minun tatuointini
Yliopistojen tohtoritehtailu
kasvussa
Tohtoritutkintoja tehdään tällä hetkellä ennätyksellisesti. Tutkintojen määrä on kasvanut kahdenkymmenen vuoden takaisesta lähes 30 prosenttia. Samalla kasvaa myös tohtorikoulutettujen työttömyys. Eniten työttömyyttä on biologian ja
biokemian aloilla. – Reetta Väätäinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus
200
5
1995
“Erityisesti biologian ja biokemian
aloilla työttömyys on korkea 159 työttömällä tohtorilla”.
Rannan ehdotus korjausliikkeksi
on valtion rahoitusmallin miettiminen
kauaskatseisemmin niin, että tohtorien
määrän sijaan panostettaisiin tohtorin
uraan pitkällä tähtäimellä.
“Käytännössä tämä tarkoittaisi rahoituksen siirtämistä koulutusmääristä
väitöskirjan jälkeisiin jatko-opintoihin,
eli post doc-vaiheessa työllistymiseen.
”Suuri osa valmistuneista tohtoreista
suorittaa post doc- vaiheensa ulkomailla,
sillä Suomessa näistä paikoista on pulaa.
Yliopistoja tulisi nykyisestä mallista
poiketen palkita ulkomailla post docvaiheensa suorittavista tutkijoista ja näiden osaamisesta ja etenkin tukea heidän
paluutaan Suomeen”, Ranta ehdottaa.
Ranta muistuttaa, että yleisesti ottaen
työllisyysnäkymät ovat kaikesta huolimatta edelleen sitä paremmat, mitä
korkeampi ihmisen koulutustaso on.
3
Uutinen #
2014
Tohtoritutkintojen määrä on jälleen rikkonut edellisvuoden ennätyksen. Vuonna
2014 Suomessa valmistui 1869 tohtoria,
kun vielä 10 vuotta sitten vuosittainen
määrä oli noin 1400. Kaksikymmentä
vuotta takaperin tohtoreita valmistui
vuodessa ainoastaan 500. Tohtoreista
UEF:sta valmistuneiden osuus oli viime
vuonna 9 prosenttia eli 162 tohtoria.
Tutkintojen määrän mukana on
kasvanut myös tohtorityöttömyys, josta
akateemisesti koulutettujen etujärjestöt
ovat alkaneet huolestua.
Yksi tekijä tohtoritutkintojen määrän
nousun taustalla on yliopistolain muutoksen jälkeen käyttöön otettu valtion
rahoitusmalli yliopistoille, jossa tohtoritutkintojen vuosittainen määrä on yhtenä
rahoituskriteerinä.
Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan Pohjois-Karjalan
aluejohtoryhmän varapuheenjohtaja
Aino Harisen mielestä valtion ohjaukseen pitäisi saada tarkoituksenmukaisuutta ja perusteeton tohtoritehtailu
tulisi lopettaa.
“Korkeakoulupolitiikan tulee perustua
ennakointiin ja koulutusmäärien vastata
työmarkkinoiden tarpeeseen”.
“Lähtökohtaisesti tohtorityöttömyyteen tulee tarttua työn ja kasvun kautta”,
Harinen kiteyttää.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rannan mukaan
tohtorikoulutusmääriä tulisi tarkastella
kriittisesti ja vähentää alakohtaisesti niin
inhimillisistä kuin yhteiskunnallisistakin
syistä.
Toinen tutkinto jatkossa toimeentulotuella?
Eduskunta päättää 13. maaliskuuta
opintotuen rajaamisesta. Hallituksen
esitys toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon rajaamisesta voitti täpärästi
äänestyksen 10. maaliskuuta ja asia on 13.
päivä toisessa käsittelyssä. Käytännössä
toisen korkeakoulututkinnon suorittami-
8
Uljas 3 | 13. 3. 2015
seen ei enää saisi opintotukea riippumatta siitä, onko sitä nostanut ensimmäistä
tutkintoa suorittaessaan.
Sivistysvaliokunta totesi lausunnossaan, että opintotuen leikkaus aiheuttaa
todennäköisesti opintoaikojen pidentymistä. Oletus on, että opiskelija käy töis-
sä opintojensa rahoittamiseksi. Toinen
vaihtoehto on, että opiskelija
suorittaa toisen samantasoisen tutkinnon toimeentulotuen turvin.
Suomen ylioppilaskuntien liitto
(SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto
(SAMOK) vetoavat eduskuntaan, että se
hylkäisi esityksen.
”Lain muutoksen seuraukset tulevat
reilusti kalliimmaksi kuin siihen kohdistettu, kuviteltu 10 miljoonan euron
säästö”, SYL:n ja SAMOK:n puheenjohtajat toteavat.
Pasi Huttunen
Joensuu
– Niina Turunen, teksti &, kuvat
Sami Nousiainen
Tiina Lampén
Englannin kieli ja kulttuuri, 7.vsk.
Suomen kieli, 6.vsk.
” Tatuointini on paitsi muunnel-
” Halusin muistaa kuollutta isääni
ma egyptiläisestä elämän merkistä,
myös erään roolipelin ikonoklastisten
anarkistien symboli. Otin sen kutsuntapäivänä vuonna 2004. Ruoska-bändin
laulaja teki sen minulle savonlinnalaisessa tatuointiliikkeessä. Tykkään
tatuoinnista, sillä se on hyvällä paikalla,
ja symboli on yksinkertainen ja toimiva.
Kuopio
ja veljeäni. Kaverini keräsivät rahaa ja
hankkivat lahjakortin tatuointiliikkeeseen. Tatuointi oli tosi pitkään suunnitteilla, ja viime tammikuussa kävin
ottamassa sen. En halunnut mitään
uskonnollista viittausta, joten valitsin
kellon. Kello on symboli sille, miten
rajallista aika elämässä on. Tämä on
ensimmäinen tatuointini, mutta eiköhän
niitä tule lisää.
–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat
Pyry Oksman
Maria Tenhunen
Ympäristötiede, 2.vsk.
Farmasia, 2.vsk.
” Tämän tatuoinnin takana on muu-
” Olen ihminen, joka tykkää koristel-
tos omassa ajattelutavassani. Isosena
toimisen ja kirkon kanssa työskentelyn
jälkeen aloin kyseenalaistaa heidän
totuutensa ja opetuksensa. Halusin
ajatella asioita itse. Mielestäni kaikki
lait ja säännöt ovat ihmisten ihmisille
luomia ja muuttuvat yhteiskunnan mukana. Mitään absoluuttisia totuuksia ei
ole. Tämän ajatuksen halusin rintaani,
mihin perinteisesti on tatuoitu ihmisille
tärkeitä symboleita ja ajatuksia.
Savonlinna
la itseään. Selkääni on tatuoitu alkuperäisamerikkalaishenkinen unisieppari,
johon on yhdistetty peace and love, sekä
rockn’n’roll symboliikkaa. Olin haaveillut tatuoinnista jo lukiossa ja viime
vuonna kävelin liikkeeseen ideapaperin
kanssa. Halusin toisaalta saada uuden
kokemuksen ja toisaalta esteettisesti
viehättävän, ajattoman tatuoinnin.
Yhdessä tatuointitaiteilijan kanssa niistä
palasista ja omista ideoistani rakenneltiin tällainen.
–Heidi Hänninen, teksti & kuvat
Emmimari Lehtinen
Jessica Kauhanen
Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.
Lastentarhanopettaja, 2.vsk.
” Otin tatuointini Porissa vuonna
2010, jolloin kirjoitin myös ylioppilaaksi. Idea tatuoinnista oli pyörinyt
mielessäni jo jonkun aikaa ja täysiikäinen kun olin, ajattelin että nyt tai
ei koskaan! Korvan taakse tatuoidut
tähdet saan helposti piiloon hiuksien
taakse. Tatuointi on piilossa myös minulta, jotta en kyllästyisi siihen. Tatuoin
ensin kaksi tähteä, ja myöhemmin siskoni
ylimääräisellä tatuointiajalla kaksi tähteä
lisää. Tähti on kuviona sopivan neutraali, en olisi halunnut esimerkiksi tekstiä
tatuoinnikseni. Ajattelin korvan taakse
tatuoimisen tekevän kipeää, mutta olin
väärässä. Lähiaikoina ajatus uudesta tatu-
” Otin tatuoinnin Tampereella täy-
oinnista on pyörinyt mielessäni, mutta en
ainakaan vielä ole keksinyt mitä ja minne
kohtaan tatuoisin!
tettyäni 19 vuotta. Olin aina haaveillut
tatuoinnista jalkapöydässä, sillä sen
saa helposti myös piiloon. Tatuointini
toimii myös kesäisin loistavasti ilman
sukkia avonaisten kenkien seurana.
Tatuointini esittää lootuksen kukkaa,
ja sen suunnitteli graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut ystäväni. Kuvalla
ei ole sen suurempaa tarinaa, mutta se
laitettiin minulle ystäväni tatuointiajasta
jääneellä ylimääräisellä ajalla - en siis joutunut varaamaan sille omaa aikaa! Kuva
muuttui hieman tatuoinnin aikana, mutta pidän siitä silti todella paljon. Ensikertalaisena minua varoiteltiin jalkapöytään
tatuoimisesta, mutta toimenpide lähinnä
vain kutitti. Seuraava kuva on jo suunnitteilla, sen laitan niskan taakse.
Uljas 3 | 13. 3. 2015
9
Ajassa
UEF alitti riman tieteen avoimuustestissä
KUOPION KAUPPAKESKUS APAJASSA
Tietokirjallisuuden ylivoimaa
AVOINNA: Pe 20.3 klo 16—20, la 21.3 klo 10—16
Antti Vihinen:
Minä ja Mozart
(Into)
A
VAPA Y
S
PÄÄ E
V
R
TE
A!
TULO
Antti Heikkinen:
Risainen elämä,
Juice Leskinen
1950-2006 (Siltala)
Yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti pitää tieteen kehittymistä tieteen avoimuuden ykkösintressinä.
Itä-Suomen yliopisto ei pärjännyt opetusministeriön avoimuustestissä. Tieteen avoimuus-seminaarissa linjattiin
UEF:lle yhteisiä linjauksia sekä toimintatapoja avoimuuteen.
Yliopistolta halutaan lisää avoimuutta ja johdolta selkeä strateginen linjaus avoimuustavoitteista. – Reetta Väätäinen, teksti & kuva
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki esitteli Tieteen
avoimuus -seminaarissa synkkää selvitystä avoimuuden tasosta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulut oli listattu
avoimuuden kypsyystasoille 1-5, missä 1
on avoimuudessa edistynein.
“Tässä vertailussa UEF on vasta tasolla 4, parhaiten sijoittuneen Helsingin yliopiston ollessa tasolla 3. Töitä avoimuuden saralla on siis UEFissa edessä, kuten
kaikissa Suomen korkeakouluissa”.
Avoimuus voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: avoimet julkaisut (artikkelit),
avoin tutkimusaineisto (data sekä sitä
selittävä metadata) ja avoin opetusmateriaali (esim. opetusdiat tai luentovideot).
Käytännössä avoimella tieteellä tarkoitetaan näiden aineistojen julkaisemista
10
Uljas 3 | 13. 3. 2015
siten, että ne ovat kaikkien halukkaiden
tarkasteltavissa ja käytettävissä.
Avoimuus on tieteen etiikan mukainen itseisarvo ja globaali tasa-arvokysymys, mutta siltä halutaan tutkimukseen
myös tehoa, nopeutta, vaikuttavuutta ja
innovaatioita.
“Myös monet rahoittajat, kuten EU:n
Horisontti 2020 -ohjelma, ovat alkaneet
vaatia avoimuutta rahoittamaltaan tutkimukselta”, kertoo yliopiston kirjaston
johtaja Jarmo Saarti, arvellen samalla
EU:n motiivien olevan pääasiassa markkinalähtöisiä.
“Tieteen kehittymisen pitäisi kuitenkin olla se ykkösintressi”, Saarti linjaa.
Tutkimuspäällikkö Jussi Paananen
terveystieteiden tiedekunnasta toi esiin
myös tutkimusaineiston avoimuuden
mahdollisia ongelmakohtia yksilön tietoturvan ja datan hallinnan näkökulmasta
antaen esimerkin perimätietotutkimuksesta.
“Ihmisen DNA on varmin tapa tunnistaa yksilö, ja jos tällaista tutkimusaineistoa saatetaan avoimesti saatavaksi,
on se valtava riski yksityisyyden suojan
kannalta”.
“Toinen ongelma on esimerkiksi
DNA:n tyyppisen datan käsittämättömän
suuri määrä – liikutaan siis petatavuissa
(tuhat biljoonaa tavua). Jo tällaisten
tietomäärien säilyttäminen saati sitten
avoin julkaiseminen on valtava datanhallinnallinen haaste jo kustannusmielessä”,
hän toteaa rahoittajien perään kysellen.
“Tieteellisten julkaisujen ja aineistojen pitkäaikaissäilytys ja -saatavuus ovat
digiajan nousevia haasteita tiedealalla”,
vahvistaa myös kirjaston järjestelmäasiantuntija Antti Laurila.
“Esimerkiksi aineistojen pysyvien
linkkien turvaaminen tuottaa jo nyt ongelmia ympäri maailman”, hän jatkaa.
Seminaarin avannut yhteiskunta- ja
kauppatieteiden tiedekunnan dekaani
Harri Siiskonen piti rinnakkaisjulkaisemista hyvänä konkreettisena askeleena
kohti avoimuutta. Rinnakkaisjulkaisemisessa kaupalliset journaalikustantajat
sallivat tieteellisen artikkelin julkaisemisen myös kirjoittajan taustaorganisaation- tai alakohtaisessa julkaisuarkistossa: UEF Electronic Publications
on esimerkki tällaisesta organisaation
omasta julkaisualustasta. Seminaarin
työryhmissä rinnakkaisjulkaisemiseen
todettiin kuitenkin liittyvän myös useita
periaatteellisia ja käytännön ongelmia
esimerkiksi kustannusten jakaantumisen
sekä tiedonhaun ja käytön kannalta, joten
se nähtiin toisaalta vain väliaikaisratkaisuna.
Seminaarin osanottajien, yliopiston
eri yksiköiden ja laitosten edustajien,
selkeä viesti oli, että yliopistoon halutaan
lisää avoimuutta. Kysymys tuntuu olevan
vain siitä, kuka tekee aloitteen.
“Tutkijaa ei pidä jättää tässä yksin eikä
tutkija voi olla pioneeri, UEFin johdolta
odotetaan nyt isoja linjauksia”, Saarti
peräänkuuluttaa.
Lisätietoja avoimuudesta: www.avointiede.fi
Atik Ismail:
Ammattina jalkapallo,
suomalaiset futaajat
maailmalla 1952-2014
(Minerva)
Teemu Keskisarja:
Tolvajärven jälkeen Suurtaistelun ihmisten
historia (Siltala)
OHJELMASSA MUUN MUASSA
Sanavapauspaneeli: Jouni Tossavainen, Riitta Raatikainen ja
Jaana Airaksinen
Antti Vihinen & Atso Almila: Valse Triste suuri Sibelius-keskustelu
Kulttuurihäirintäkävely: Jari Tamminen, Sanna Ryynänen,
Jarkko Kumpulainen
Veijo Hietala: Populaariviihde suomalaisuuden terapeuttina
Woimisteluseura Hämy
Sarjakuvatyöpaja: Teemana suvaitsevaisuus,
Reijo Kärkkäisen johdolla
Sanna Ryynänen & Hanna Moilanen: Talouden uudet muodot
Filosofiakahvila: Matias Murole & Tomi Hämäläinen: Aristoteles ja
tragediataide
www.tiedonjano.fi
Uljas 3 | 13. 3. 2015
11
Verkkoviestintä esteettömyyden
kompastuskivenä
Vaihtoehtoisesti
vaihtareiden kanssa
Ainejärjestö Praxis keksii uusia tapoja ulkomaalaisten ja
suomalaisten opiskelijoiden yhteen saattamiseksi. -Saila
Rönkkö, teksti & kuva
A
Senni Hirvosen mukaan liikkuminen kampusalueella olisi vielä helpompaa jos luokat olisi merkitty pistekirjoituksilla.
Opiskelijan ja esteettömyysyhdyshenkilön mukaan esteetön
opiskelu onnistuu Itä-Suomen yliopistossa verkkoviestintää ja
luokkien merkintää lukuun ottamatta hyvin. – Jenni Lintunen,
teksti & kuva
Erja Widgrén-Sallinen toimii Joensuun
kampuksen esteettömyysyhdyshenkilönä. Hänen mukaansa yliopisto järjestää
erityisjärjestelyjä valintakokeesta lähtien
koko opiskelujen ajan.
”Opintojen aikanakin voi saada
erityisjärjestelyjä. Joskus voi käydä, että
opiskelijalla todetaan opiskelujen aikana
esimerkiksi lukihäiriö, jonka takia opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin.”
Erityisjärjestelyihin oikeutetulla
opiskelijalla on mahdollisuus saada lisäaikaa tenttiin, tenttiä suullisesti, tenttiä
rauhallisessa tilassa, saada lisävalaistusta
tai käyttää henkilökohtaisen avustajan
12
Uljas 3 | 13. 3. 2015
tukea. Syntymästään asti sokea Senni
Hirvonen opiskelee Joensuussa toista
vuottaan erityisopettajaksi. Hän on kokenut, että henkilökunta ja muut opiskelijat
ovat suhtautuneet häneen asiallisesti.
”Muutaman kerran opintojen alussa
sattui henkilökunnalle hajamielisyyttä,
kun ei ole muistettu antaa tenttikysymyksiä apuvälineilleni sopivassa
muodossa.”
Sennillä on opinnoissaan apuna
henkilökohtainen avustaja, joka on
auttanut liikkumisen, turvallisuuden ja
visuaalisten aineistojen kanssa. Sennillä
on opiskelua varten myös apuvälineitä,
joista tärkein on kannettava tietokone,
jossa on puhesyntetisaattori ja pistenäyttö. Valitettavasti nämäkään apuvälineet
eivät auta, jos opiskelun kannalta tärkeät
verkkosivustot ovat huonosti suunniteltu.
”Yliopiston tietokannat ovat todella
esteellisiä. Ne ovat sekavia ja monimutkaisia. Niiden käyttöohjeetkin
ovat vaikeasti löydettävissä. Yliopiston
sähköpostia en käytä ollenkaan, mutta
Weboodi ja Moodle ovat ok. Yliopiston
verkkosivujen pikalinkitkään eivät toimi
vaan löydän tarvitsemani tiedot paremmin Googlen avulla. Myöskään jotkin
online-asiakirjat eivät toimi ruudunlukuohjelmalla.”
Myös esteettömyysyhteyshenkilöille
on tullut asiasta palautetta ja yliopiston
verkkoviestintää ollaankin parhaillaan
uudistamassa.
”Verkkosivuille ollaan nyt kehittä-
mässä kuuntelutoimintoa. Pyrimme
koko ajan kehittämään palvelujamme ja
viemään asioita myönteisesti eteenpäin.
Kehittyminen auttaa opiskelijoiden
lisäksi henkilökuntaa,” Widgrén-Sallinen
kertoo
Sennin mukaan liikkumisessa
Joensuun kampusalueella ei ole suuria
ongelmia. Kuitenkin luokkien etsiminen
itsenäisesti on vaikeaa, koska luokkien
numeroita ei ole merkitty pistekirjoituksella. Widgrén-Sallisen mukaan asia on
tiedossa.
”Asiasta on keskusteltu mutta se ei ole
ajankohtainen. Yliopistolla on kuitenkin
kolme kampusta ja nämä muutokset
pitäisi tehdä kaikkiin samanaikaisesti.
Kampuksia pyritään kehittämään yhdenmukaisesti, jotta opiskelijat olisivat
samanarvoisessa asemassa. ”
inejärjestö Praxiksen alla toimiva
Praxis-Internationalin suomalaisten
ja ulkomaalaisten
opiskelijoiden yhteiseksi tapahtumaksi
järjestämä CountryAfternoon: Hot Topics keräsi luentosalin
täyteen maailmanpolitiikasta kiinnostuneita. Illan ohjelmassa oli dokumentti
Meksikolaisten opiskelijoiden joukkomurhasta, johon myös Meksikon poliisi
on sekaantunut. Aiheen pohjustajan,
Adrián Tovarin vetämä keskustelu sytytti yleisön vilkkaaseen sananvaihtoon.
Praxiksen kansainvälistä toimintaa
on suunniteltu joulusta asti. Idea illalle
lähti järjestäjien omista kiinnostuksen
kohteista.
”Tapahtumaa ideoidessa keskusteluun nousi, halutaanko tehdä tapahtuma,
mihin tulee mahdollisimman paljon
porukkaa, kuten bileet. Totesimme, että
yleisömenestyksen sijaan haluamme
tehdä jotain sellaista, mikä meitä itseämme kiinnostaa”, tapahtumaa järjestänyt
Praxiksen kv-vastaava Tuulia Reponen
kertoo.
Tapahtuman suosio ilahdutti.
”Se yllätti positiivisesti, että kiinnostusta tällaiselle tapahtumalle löytyy.”
Suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lähentyminen ei ole tähän asti
ollut helppoa. Reponen pitää suomalaisten epävarmuutta omasta kielitaidostaan
yhtenä merkittävänä syynä.
”Vaikka opiskelijoilla on todella vahva
englannin kielen taito, kielioppivirheitä
pelätään todella paljon. Ulkomaalaiset
opiskelijat pitävät kielitaitoaan huonompana, mutta haluaisivat puhua kaikkien
kanssa. Suomalaisilla on kynnys puhua
vieraalla kielellä, vaikka sitä osattaisiin-
”Suomalaisilla on kynnys
puhua vieraalla kielellä, vaikka sitä osattaisiinkin.”
kin.”
Yksi tapa lähentyä uusia ihmisiä on
ESN-Joensuun järjestämä toiminta.
”Voi olla yllättävää, että ESN-Joensuu
on kaikille opiskelijoille avoin ISYY:n
alainen kerho. Tapahtumiin osallistuakseen ei tarvitse olla minkäänlaista
kansainvälisyys-taustaa”, muistuttaa
Reponen.
ISYY:n hallituksessa kansainvälisistä
asioista ja kv-tuutoroinnista vastaava
Arshad Haroon on samoilla linjoilla.
Kielitaidon lisäksi Haroon nostaa esiin
rakenteelliset ongelmat.
”ESN-tapahtumat eivät ehkä houkuta
suomalaisia, koska opiskeluaikataulu
ja tenttipäivät ovat opiskelijaryhmillä
erilaisia. Lisäksi suomalaisen on hankala
liittyä ulkomaalaisten seuraan, jossa on jo
muodostunut pienempiä ryhmiä.”
Haroon peräänkuuluttaakin tiiviimpää yhteistyötä ESN:n ja opiskelijajärjestöjen välille.
”Yhteistyötä ei ole tarpeeksi. ESN:n
ja järjestöjen tulisi suunnitella tapahtumansa jo ennen lukuvuoden alkua.”
Praxis International tavoittelee
kansainvälisen toiminnan jatkuvuutta
pitkälle tulevaisuuteen.
”ISYY:llä on toivottu, että kansainväliset opiskelijat saataisiin osaksi yliopiston
normaalia arkea. Tämä voisi olla siihen
hyvä kanava, missä integroitumista ei
painoteta toiminnallisesti, vaan se tulisi
vaivihkaa yhteisen tekemisen kautta”,
Adrián Tovarin ja Tuulia Reposen on helppo hymyillä onnistuneen keskusteluillan jälkeen.
Reponen kertoo.
Tuulia Reponen toivoo, että tapahtuman ansiosta osallistujien maailmankuva
laajenisi Joensuun ja Suomen ulkopuolelle.
”Jos seuraa vain kotimaisia medioita,
maailmanpolitiikasta saa todella kapean
kuvan. Toivottavasti osallistujille heräisi
ajatus alkaa seuraamaan myös ulkomaalaisia medioita.”
Uljas 3 | 13. 3. 2015
13
Ammatikseen
aina oikeassa
Mediatutkija Veijo Hietalan mielestä oikeassa oleminen on
osa tutkijan työtehtäviä. Joskus julkisessa keskustelussa voidaan haukkua törpöksi, mutta tällainen ei Hietalaa hetkauta.
”Joskus pitää leikkiä hiukan asiantuntevampaakin mitä on,
mutta se kuuluu tähän työhön”, hän sanoo. Hietala vierailee
maaliskuussa Tiedon jano tapahtumassa Kuopiossa. – Meri
Parkkinen, teksti, Maria Sandell, kuva
P
opulaarikulttuurin tutkija
Veijo Hietala nousi julkisuuteen 1990-luvun alussa
yhtenä Suomen ensimmäisistä akateemisista elokuvatutkijoista. Elokuvien tutkiminen
laajeni myöhemmin luonnollisesti myös
televisio-ohjelmiin. Internetin yleistymisen myötä tutkimuskenttä on kasvanut
entisestään. Lehdistä voit lukea Hietalan
kommentoivan asiantuntijana kaiken
kirjavia ilmiöitä.
”Tuntuu, että mediatutkijan oletetaan
olevan jokaisen asian asiantuntija. Median kautta tietysti suodattuu koko meidän
maailmamme, joten se voi olla tavallaan
totta”, Hietala pohtii.
Asiantuntijan lausunto nousee julkisessa keskustelussa aina suureen arvoon.
Miltä Hietalasta tuntuu olla aina oikeassa
kun puhutaan elokuvista tai televisiosta?
”Onhan se voimaannuttava tunne”, Hietala tunnustaa. Hän lisää, että
jokaiselle tutkijalle muodostuu ajan
myötä kokemuksen ansiosta omanlainen
näkemys, jonka hän voi ajatella olevan
lähellä totuutta.
”Tutkija tulee tulokseensa pitkällisen ajatusprosessin jälkeen, eikä vastaa
kysymyksiin mutu – tuntumalla. Siksi
asiantuntijoiden näkemykseen luotetaan
enemmän kun kenen tahansa tunteeseen siitä miten asia voisi olla”, Hietala
muotoilee.
Aina Hietalan työtä tai kommentteja
ei ole ymmärretty kuten hän on tarkoittanut.
”Esimerkiksi kommentoidessani
Johanna Tukiaiseen kohdistuvaa vihapuhetta ja luonnehdittuani sitä hämmästyttävän aggressiiviseksi, minut leimattiin törpöksi, joka puolustaa Tukiaista.
Mielenkiintoni kohteena ei kuitenkaan
ollut Tukiainen vaan keskustelu, jota
hänestä käytiin”, hän kertoo.
Julkisuuden negatiiviset puolet on
kuitenkin hyväksyttävä. Hietala ajattelee
väärinymmärrysten ja kielteisenkin julkisuuden kasvattavan ihmisten mielenkiintoa tutkijaa kohtaan.
Tiedon jano saapuu Kuopioon
Veijo Hietala pitää julkisuutta tärkeänä kaikille tutkijoille.
Tiedon pitäisi välittyä tutkijankammioista myös muille.
14
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Tiedon jano -tietokirjatapahtuma järjestetään jo toista kertaa Kuopiossa 20.–21.3.
Tapahtuma-areenana toimii kauppakeskus
Apaja. Kirjailijavieraina Kuopioon saapuvat
puhumaan muun muassa Atik Ismail
kirjastaan Ammattina jalkapallo sekä Sanna
Ryynänen ja Hanna Moilanen teoksestaan
Talouden uudet muodot. Veijo Hietala
luennoi lauantaina aiheesta populaariviihde
suomalaisuuden terapeuttina.
Ilmainen tapahtuma sisältää myös toiminnallisempaa ohjelmaa kuten kuvataitelija
Reijo Kärkkäisen vetämän sarjakuvatyöpajan. Tomi Hämäläinen ja Matias Murolen
”Mediajulkisuus on tärkeää mediatutkijalle ja olisi itse asiassa kaikille tutkijoille. Liian usein sitä puuhaillaan tutkijan
kammiossa, eikä kukaan tiedä mitä siellä
tapahtuu. Tieteestä tulisi olla kaikille
hyötyä”, Hietala painottaa.
Populaarikulttuurin tutkiminen on
muuttunut teknologiaan sidonnaisena
alana vuosien myötä paljon.
”Aloittaessani mediatutkimuksen se
oli paljon helpompaa. Internetin mukaan
tuleminen sekoitti pakan täysin!” Hietala
kertoo.
Nykypäivänä vuorokauden rajalliset
tunnit estävät pysymästä ajan tasalla
kaikista mediakentän ilmiöistä.
”Tosi-TV on yksi keskeisimmistä
tutkimuskohteistani, mutta tosi-TV
-kurssillanikin opiskelija voi tehdä tehtävän ohjelmasta, josta olen ehkä kuullut,
mutta en koskaan katsonut”, Hietala
antaa esimerkin median laajuudesta
tutkimuskohteena.
Voiko Hietala enää aidosti nauttia
elokuvista ja ohjelmista vai analysoiko
tutkija automaattisesti puhki kaiken
näkemänsä?
”Olen hyvin tunnepitoinen ihminen.
Itken ja nauran helposti televisiota
katsoessani. Tutkijana olen myös sitä
mieltä, että katsomansa pitääkin kokea
tunteella, sillä ainoastaan silloin voi
kokea ohjelman kuten muutkin katsojat.
Vasta katsomisen jälkeen analysoin sitä,
miksi minä reagoin näin. Vai onko se vain
henkilökohtaista herkkyyttäni, että itken
isännöivät viime vuodelta tuttua Filosofiakahvilaa, jonne pohdinnan aiheeksi on valittu ”Aristoteles ja tragediataiteen esteettiset
ja eettiset ulottuvuudet”.
Tiedon jano tapahtuman luonteeseen kuuluu rohkaista ihmisiä tiedon hankkimiseen,
mutta myös tuottamiseen ja keskusteluun
osallistumiseen. Tapahtumassa kirjailija
Jouni Tossavainen, Savon sanomien artikkelitoimittaja Riitta Raatikainen sekä Into
Veijo Hietala
Syntynyt 4. lokakuuta 1950 Keiteleellä
Mediatutkimuksen lehtori Turun yliopistossa
Kirjallisuuskriitikko ja kolumnisti
Viimeisin kirja, Media ja suuret tunteet –
johdatusta 2000 – luvun uusromantiikkaan,
julkaistiin 2007
Kirjailijavieraana Kuopion Tiedon jano
-tapahtumassa 21.3.
aina”, hän kertoo.
Itkeminen niin television ääressä
kuin televisiossa tuntuu olevan kovassa
suosiossa juuri nyt. Osaako asiantuntija
arvioida onko tämä ohi menevää ja milloin innostus vollottamiseen loppuun?
”Katsojien tunteisiin on vedottu aina,
1990-luvulta lähtien läpi koko tosi-TV:n
historian. Kyynelet ovat siitä erityinen
tunneilmaisu, että niitä on hyvin vaikea
näytellä. Katsoja intuitiivisesti ymmärtävät, että nyt televisiossa nähtävät tunteet
ovat aitoja. Uusin käänne villityksessä on,
että julkkisten halutaan nähdä murtuvan.
En usko, että tästä ollaan päästämässä irti
nyt kun kyyneleet ovat löytyneet. Luulen,
että tekijät haluavat löytää vain uusia
keinoja itkettää katsojia”, Hietala arvioi.
Kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen keskustelevat aiheesta sananvapaus.
Tiedon jano -tietokirjatapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Into Kustannuksen ja
Rosebud Booksin yhteistyönä järjestettävät
tapahtumat tarjoavat tietokirjojen myynnin
lisäksi paikallissävyteistä ohjelmaa.
Lisätietoa osoitteesta www.tiedonjano.fi
Uljas 3 | 13. 3. 2015
15
est. 1971
P LAC E BO UK \ GH OS T
SWE
BAS TIL L E U K \ A NGUS & J UL IA S TONE AU S
DA M IA N ”J R. GONG” M A RL E Y JAM
CH A RL I XCX U K \ A POCA LY PTICA
H A LOO H E L S INK I! \ A PUL A NTA
AMORPHIS \ BERES HAMMOND JA M \ BIG K.R.I.T. U SA
ELASTINEN \ TOM ODELL UK \ SÓLSTAFIR I S L \ MOKOMA
BEARDYMAN UK \ POPEDA \ MICHAEL MONROE \ SANNI
CMX \ PARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA + MORE
Liput:
2 pv 98 €
Premium 2 pv 151 €
1 pv 32/69 €
Ennakkomyynti:
Tiketti \ Lippupiste
Levy-Eskot
Ole tässä
Joensuu • 17.-19.7.2015
ilosaarirock.fi
16
Uljas 7 | 24. 10. 2014
@ilosaarirock
Uljas 3 | 13. 3. 2015
17
Vitsaa kannattaisi
säästää
Suomalaiset eivät olekaan niin verenhimoista kansaa kuin
yksinkertaisten kyselyjen perusteella voisi päätellä. Vaatimukset rangaistusten koventamisesta löytävät otollisen maaperän kun ihmisiltä puuttuu tietoa, epävarmuus lisääntyy ja
luottamus yhteiskuntaan heikkenee. - Pasi Huttunen, teksti &
Mira Asikainen, kuvitus
S
uomen kansa vaikuttaa pintapuolisella vilkaisulla armottomalta joukolta. Etenkin lapsiin
kohdistuneista rikoksista
kuullessaan ihmiset kiihtyvät
vaatimaan kovempia rangaistuksia.
”Minä niin toivon, että tämän edesmenneen tytön isä ja äitipuoli kidutettaisiin hengiltä. Pitkän kaavan mukaan. Ei
riitä sanat”, toteaa järkevä, perushumanistinen tyyppi Facebookissa Eerikan
tapauksesta.
Eerika, 8, surmattiin Helsingissä
vuonna 2012 pitkäaikaisen kaltoin kohtelun jälkeen. Lapsen isä ja isän naisystävä
tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin, mutta se ei tunnu millään
riittävän.
”En kannata väkivaltaa, mutta jotenkin lämmittää ajatus siitä että nämä
’vanhemmat’ eivät vankilasta hengissä
lähde”, komppaa joku ihan yhtä järkevä ja
humaani ihminen kommenttiketjussa.
Lapsia kaltoin kohtelevien lisäksi rattijuopoille vaaditaan säännönmukaisesti
kovempia rangaistuksia, ja toki siinäkin
on paljolti taustalla kauhukuva rattijuopon autollaan rusentamasta pienestä
lapsesta.
Juuri nyt on hyvä aika huomioida, että
rattijuopot ovat kuvaava tapausesimerkki
siitä, kuinka niin sanottu pohjoismainen
kriminaalipolitiikka vaikuttaisi toimivan
aika hyvin. Tietomme rattijuopumuksista
viittaavat siihen, että rangaistuksia ei
kannata koventaa. Kovempia tuomioita
rattijuopoille vaativa kansalaisaloite sai
62 tuhatta kannatusilmoitusta ja on pian
menossa eduskunnan hyväksyttäväksi tai
hylättäväksi.
”Rattijuopumusten kohdalla Suomessa on tarkka näyttö siitä, kuinka rangaistusjärjestelmä vaikuttaa. 70-luvulla
järjestelmää lievennettiin. Vankeustuomiot vaihdettiin sakoiksi ja ehdollisiksi.
Samalla asetettiin promillerajat ja annettiin poliisille alkometrit. Eli rangaistukset lievenivät, mutta kiinnijäämisen
18
Uljas 3 | 13. 3. 2015
todennäköisyys kasvoi. Ja mitä tapahtui?”
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Tapio
Lappi-Seppälä pitää toimittajaa hetkisen
jännityksessä ennen kuin jatkaa:
”70-luvun lopulta lähtien on mitattu
todellisen rattijuopumuksen määrää. 40
tuhatta kuljettajaa puhallutettiin vuosittain ja tsiigattiin, paljonko liikennevirrassa on rattijuoppoja. Humalassa ajamisen
yleisyys putosi puoleen kun rangaistuksia
lievennettiin ja kiinnijäämisriskiä kasvatettiin. Niistä ajoista rattijuopumusten
määrä on alentunut entisestään. Silti nyt
kuvitellaan, että rangaistusten koventamisella voidaan vaikuttaa”, hän hymähtää
ja lisää, että voi kysyä mihin poliitikkojen
vaatimukset rangaistusten kovennuksista nyt vaalikeväänä perustuvat. Rattijuoppoja on vähemmän kuin aikoihin.
Rattijuopumusten määrä lisääntyi
90-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen se on laskenut jatkuvasti.
Vuonna 2004 rattijuopumuksia tuli ilmi
26 977, mutta vuonna 2013 enää 17 994.
Rikosseuraamusjärjestelmän tehosta
suuri osa perustuu sen normeja luovaan
vaikutukseen. Kiinnijäämisriski on
tuomion kovuutta paljon merkittävämpi
tekijä.
Perinteisesti Suomessakin harjoitettu
pohjoismainen kriminaalipolitiikka on
käsitellyt rikollisuutta lähinnä sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Tulokset ovat
olleet niin hyviä, että ne ovat herättäneet
maailmalla paljon huomiota. Täälläkin
kriminaalipolitiikka on silti koventunut
talouskriisien jälkilöylyissä kun rangaistusjärjestelmällä yritetään paikata
hyvinvointivaltion aukkoja. Populismiin
taipuvaisemmat poliitikot ja kansalaisaloitteiden tekijät perustelevat aloitteitaan usein kansan oikeustajulla, mutta
mitä se oikeastaan tarkoittaa ja onko sitä
olemassa?
Lappi-Seppälä toteaa, että kansan
oikeustajun määritteleminen on vaikeaa,
ehkä mahdotonta. Ihmisten käsitykset
vaihtelevat niin paljon. Vaatimukset
ovat myös yhteydessä siihen, kuinka
hyvät tiedot vaatijalla on oikeusjärjestelmästä. Usein rangaistuksia vaaditaan
kovemmiksi, koska kuvitellaan niiden
olevan lievempiä kuin ovatkaan. Tiedon
lisääntyminen vähentää vaatimuksia
kovemmista rangaistuksista.
”Jos kysytään yksinkertaisia kysymyksiä siitä, ovatko rangaistukset riittävän
ankaria, on vastaus, että eivät. Jos taas
tehdään tarkempia analyyseja, niin mitä
enemmän yksityiskohtia ja taustoja
rikostapauksista kerrotaan, sitä lähempänä ihmisten oikeustaju on todellista
oikeuskäytäntöä”, hän kuvailee.
Jotta oikeusjärjestelmä nauttisi kansalaisten luottamusta, on sen seurailtava
ihmisten tuntoja, mutta se on kokonaisuudessa vain yksi huomioitava seikka.
Muita ovat ainakin järjestelmän kustannukset ja sen tehokkuus rikollisuuden
vähentämisessä.
Pidempiä ja ehdottomia vankeustuo-
mioita vaaditaan, koska niiden uskotaan
ehkäisevän rikollisuutta kahdella tavalla.
Ajatellaan, että jos rangaistukset ovat
kovempia, on korkeampi kynnys tehdä
rikos ja toisaalta, että sillä tavalla saadaan
siivottua rikolliset pois kaduilta. LappiSeppälä painottaa, että rangaistusjärjestelmän välitön kyky muuttaa ihmisten
käyttäytymistä on paljon rajallisempi.
Ihmisten pitäminen vankilassa aiheuttaa
myös lisää ongelmia. Kuten jo Michel
Foucault 70-luvun puolivälissä totesi:
vankila tuottaa rikollisia.
”Se on ihan oikea havainto. Järjestelmä ei ole täydellinen ja sen käyttöön
liittyy haittoja. Vankilaan tuomittu jatkaa
vapauduttuaan todennäköisemmin
rikosten tekemistä, hänen tulotasonsa
putoaa, elinajanodote on pienempi, avioerot yleisempiä ja hänen lapsilleen käy
huonommin”, Lappi-Seppälä luettelee.
On sellaisia erittäin törkeitä rikollisia,
joiden sulkeminen vankilaan luultavasti
kannattaa, mutta ihmisen sulkeminen
ulos yhteiskunnasta tuottaa harvoin
entistä yhteiskuntakelpoisempaa kansalaista.
”On turha olettaa, että jollakin rangaistuksella saadaan ihmeitä aikaan. Yksi
nyrkkisääntö on, että laitosseuraamusten
vaikutukset eivät ole tehokkaita verrattuna yhdyskuntapalveluun. Esimerkiksi
päihdekuntoutuksella ja työllistymisen
edistämisellä saadaan rikoksen tekemisen todennäköisyyttä olennaisesti
pienennettyä”, hän jatkaa.
Suomalainen kriminaalipolitiikka on herättänyt huomiota maailmalla. Muuallakin on kiinnostuttu siitä, kuinka Suomessa on onnistuttu pitämään vankien,
etenkin lapsi- ja nuorisovankien määrä
alhaisena ja kehitetty toimivia vaihtoehtoja vankeusrangaistuksille.
”Suomalainen kriminaalipolitiikka
kehittyi pohjoismaiselle tasolle, koska
meistä tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio. Monet maat ovat olleet kiinnostuneita siitä, miten Suomi on kyennyt uudistamaan järjestelmänsä niin nopeasti”,
Lappi-Seppälä toteaa.
Tulevaisuuden kehityssuunnista on
mahdotonta sanoa mitään kovin tarkkaa,
mutta suunta on huolestuttava.
”No tietysti on niin, että jos ihmisillä
ahdinko lisääntyy yhteiskunnassa, niin
sillä on heijastuksia rikollisuustilanteeseen. Jos perusturva heikkenee, niin kyllä
se heijastuu oikeusjärjestelmän puolelle.”
Vasta ilmestyneessä Nuorisobarometri 2014 -artikkelissaan Kaarina Korhonen kuvailee kuinka nuorten epävarmuus työn saamisesta on viime vuosina
lisääntynyt merkittävästi. Nuoret ovat
huolissaan erityisesti taloudellisesta
tulevaisuudestaan. Myös tyytyväisyys
vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin on
vähentynyt. Lappi-Seppälä ei suoraan
puhu näistä nimenomaisista muutoksista
ja painottaa, että tulkintoja on tehtävä
hyvin varovasti, mutta kokonaiskuvasta
ei silti saa maalattua kovin kaunista.
”Muutokset ovat aika pieniä, mutta
suunta on huolestuttava. Kun eduskuntaan viedään jotain rikoslakia koskevaa,
jotakuinkin varmasti voi sanoa, että kyse
on kontrollin kiristämisestä.”
Sosiaalisen luottamuksen ja turvallisuudentunteen heikkeneminen saa
kansan vaatimaan kovempia rangaistuksia. Ne puolestaan johtavat helposti
yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen. Jopa humanisti vaatii sosiaalisessa
mediassa päitä vadille sen sijaan, että
huomaisi vaatia hyvinvointivaltion aukkoja paikattavaksi.
Uljas 3 | 13. 3. 2015
19
VALITSE
PUNAVIHREÄ
PUNAVIHREÄ
ANTTI
SAARELAINEN
ELINA
HIETANEN
• Aluepolitiikka
• Vihreys
• Feminismi
• Ympäristö
• Yhdenvertaisuus
• Eläinpolitiikka
Ilmoituksen maksoivat ehdokkaat
Käsin kirjoittamisen väheneminen
– uhka vai mahdollisuus?
1990-luvulla tutkijat olivat huolissaan siitä, häviääkö käsin kirjoitus kokonaan digitaalisen viestinnän vallatessa yhä enemmän alaa perinteisiltä kommunikaation välineiltä. Tutkimukset kertovat suomalaisten kirjoittavan
käsin yhä harvemmin nykypäivänä. Onko käsin kirjoittamisen katoaminen uhka vai mahdollisuus? - Mira Heiskanen, teksti & sxc.hu, kuva
”
Tutkimukset osoittavat,
että käsin kirjoittaminen
vahvistaa muistijälkiä
voimakkaammin kuin
koneella tehtävä kirjoitus.
Motorinen muisti auttaa
sekä kirjainmuodon että
asioiden muistamisessa
syvemmin”, toteaa erityispedagogiikan
professori Leena Holopainen.
Hyvä kirjoitusmerkkien muistaminen
ei helpota ainoastaan kirjoittamisprosessia vaan myös lukutaitoa. ”Kirjoitusmerkkien ollessa hyvässä motorisessa
muistissa lukijan ei tarvitse miettiä, mikä
kirjain on kyseessä”, jatkaa Holopainen.
20
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Professorin mukaan erityisesti lukivaikeuksista kärsivät henkilöt hyötyvät
käsin kirjoittamisesta. ”Amerikassa on
tutkittu sitä, kuinka lukivaikeuksisilla
henkilöillä kirjaimet menevät herkästi
sekaisin. Tällaiset henkilöt hyötyisivät
käsin kirjoittamisesta, jolloin kirjainmuoto pureutuisi selkeästi motoriseen
muistiin. Näin ollen lukiessa ei tekisi yhtä
paljon virheitä”.
Tekstin tuottamisessa laadullisesti on
myös eroja käsin ja koneella kirjoittamisen välillä.
”Kun kirjoitetaan koneella, tuotos on
paljon suppeampi kuin käsin kirjoittaessa. Ajatukset keskittyvät mekaaniseen
kirjoitussuoritukseen sen sijaan, mitä
kirjoitetaan. Myös lauseet sekä varsinainen teksti ovat lyhyempiä”, kertoo
Holopainen.
Yksi selitys tälle on se, ettei ala-asteella ole saanut tarvittavaa opetusta systemaattiseen koneella kirjoittamiseen.
”Kirjoittaminen on hidasta ja työlästä,
mikäli näppäimistö ei ole motorisessa
muistissa, eikä kymmensormijärjestelmä
hallussa. Lapsia pitäisi opettaa kirjoittamaan niin, että kirjainten paikat painuvat motoriseen muistiin”, Holopainen
toteaa.
Professorin mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten
koneella kirjoittamista opetetaan.
”Ensimmäisellä ja toisella luokalla
pitäisi harjoitella käsin kirjoittamista,
jotta kirjainmuodot tulevat tutuiksi. Kun
kirjainmuodot osaa, voi siirtyä näppäimistöllä kirjoittamiseen”.
Holopainen ei näe teknologian
kehitystä kirjoittamistaidon kannalta
huolestuttavana asiana, vaan uutena
mahdollisuutena.
”Kun teknologiasta tulee luonnollinen osa kirjoittamisprosessia, käsin
” siis ole niin yksinker”Ei
taista, että käsin kirjoittaminen olisi aina parempi vaihtoehto
kirjoitus ja koneella tehtävä kirjoitus
eivät kilpaile keskenään”.
Huolta aiheuttaa lähinnä tiedonsiirto
ihmiseltä toiselle.
”Tiedetään, että muistiprosessi on
syvempää, kun kirjoittaa käsin. Se, miten
hyvin tietoa pystyy omaksumaan koneella kirjoittaessa liittyy siihen, kuinka
hyvin on oppinut koneella kirjoittamisen.
Ei siis ole niin yksinkertaista, että käsin
kirjoittaminen olisi aina parempi vaihtoehto”, toteaa Holopainen.
Professorin mukaan huomiota tulisi
tulevaisuudessa kiinnittää siihen, miten
uusi teknologia otetaan koulujen opetukseen.
”Jos teknologiaa ei huomioida,
huoleksi muodostuu se, ettei tieto siirry
opettajalta oppilaalle”, pohtii Holopainen.
MARI HUOHVANAINEN
Rohkea työväen edustaja Savo-Karjalasta
Olen ensimmäistä kertaa eduskuntavaali­
ehdokkaana ja tavoitteeni on päästä kansan­
edustajaksi ja toimia sosialidemokraattisen
aatteen mukaisen yhteiskunnan puolesta.
Minulla on rohkeutta puolustaa ja edistää arvok­
kaaksi kokemiani asioita.
Kokemusta edustamisesta minulla on. Olen
Kuopion työväenyhdistyksen johtokunnan ja
kunnallisjaoston jäsen. Olen toiminut vaativassa
luottamusmiestehtävässä lääkevalmistajalla, olen
ammattiliitto Pro:n edustajistossa sekä STTK:n
alue­ ja paikallistoiminnassa.
Minä vastustan porvarillista ajatusta työväestä;
­ olla käytettävissä kehdosta hautaan,
­ olla aiheuttamatta kustannuksia työnantajalle,
­ olla aiheuttamatta maksuja yhteiskunnalle ja
­ olla aina terveenä, kauniina ja tehokkaana.
Minä puolustan ja pidän arvossa;
­ onnellista lapsuutta,
­ turvallista nuoruutta,
­ hyvää työelämää ja
­ arvokasta vanhuutta.
Rakasta lähimmäisiä, ihmisiä ja omaa maatamme.
Yhteiskunnan tehtävä ei ole määritellä vuosia, kalenteripäiviä tai tunteja arvioidessaan
ihmisen kyvykkyyttä tulla toimeen. Yhteiskunnan tulee asettua tukemaan ihmistä siinä
vaiheessa kun hänen omat kykynsä ja voimansa eivät enää riitä.
Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan rohkeita ihmisiä!
Tutustu minuun lähemmin
www.marihuohvanainen.fi
www.facebook.com/huohvanainenmari
Uljas 3 | 13. 3. 2015
21
Näkökulma
Pitäisikö kansanedustajien
vaalikausia rajoittaa?
Suomessa presidentin valtakautta on rajoitettu 12 vuoteen. Eduskunnassa puolestaan vedellään parhaillaankin putkeen jopa 40-vuoden työuria. Valtio-opin professori Ilkka Ruostesaari
ei kuitenkaan rajoittaisi edustajien kausia, koska hänen mielestään se alentaisi eduskunnan
osaamisen tasoa. – Mari Karjalainen, teksti
Kainalo | Vihreät ja IPU
myöntyväisiä rajoitukselle
eskustan Mauri Pekkarinen on edustanut kansaa
vuodesta 1979. Samana
vuonna edustuksen aloitti
myös kokoomuksen Ben
Zyskowicz. Heillä on takanaan pian
yhdeksän vaalikautta eli 36 vuotta. Kokoomuksen Ilkka Kanerva on viihtynyt
eduskunnassa vieläkin pidempään
-vuodesta 1975 eli 40 vuoden ajan. Konkariedustajiksi voisi sanoa myös sdp:n
Erkki Tuomiojaa (34 vuotta), Jouko
Skinnaria (35 vuotta) ja Kari Rajamäkeä (32 vuotta).
Istuvista kansanedustajista 12 prosentilla on takanaan yli 20 vuoden pesti
kansanedustajana. Monille poliitikoille
edustaminen on muotoutunut uraksi.
Laissa kuitenkin puhutaan kansanedustajan toimesta, eli kyseessä ei varsinaisesti ole ammatti, vaan kansan valtuuttama luottamustehtävä.
Suomessa presidentti saa edustaa lain
mukaan kaksi peräkkäistä kautta eli 12
vuotta. Pitäisikö myös kansanedustajien
valtaa rajoittaa, etteivät samat henkilöt
pyörittäisi maata vuodesta toiseen?
Ehkä äänestäjiäkin kiinnostaisivat vaalit
enemmän, kun edustajat vaihtuisivat
nopeammalla syklillä?
Tampereen yliopiston valtio-opin
professori Ilkka Ruostesaari tyrmää ajatuksen, sillä hänen mukaansa vaarana on,
että eduskunnan osaamisen taso laskisi.
”Ensimmäinen kausi menee melkein
opettelussa. Jos olisi raja, niin edustaja
joutuisi jättämään tehtävän juuri kun hän
osaa sen. Edustajan täytyy saavuttaa ensin tietty asema omassa eduskuntaryhmässä. Sitten hänen tulisi kyetä vaikuttaa
myös muiden puolueiden edustajiin.”
Edustajan toimi rakentuu Ruostesaaren mukaan asiaosaamisesta ja
Puolueiden mielipiteitä jakaa näkemys, vahvistaisiko vai murentaisiko
kansanedustajien vaalikausien rajoitus
demokratiaa. Keskustan puoluesihteeri
Timo Laanisen kommentti kuvailee
eduskuntapuolueiden yleisintä kantaa.
”Kaikilla pitää olla oikeus asettua
ehdolle vaaleissa, ja äänestäjillä pitää
olla oikeus valita eduskuntaan juuri ne
henkilöt, joita he pitävät luottamuksen
arvoisina.”
”Asiassa ei ole mitään miettimistä,
kansa päättää”, tähdentää PS toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen.
Samoilla linjoilla ovat vasemmistoliitto, kokoomus, KD ja RKP. SDP ei
muistutusviestistä huolimatta vastannut kyselyyn. Muutos 2011 ja piraattipuolueella ei ole virallista kantaa.
Vihreät kannattavat kansanedustajien kolmen vuoden rajoitusta, koska
vaihtuvuus virkistäisi demokratiaa.
”Demokraattista valtaa kannattaa
vahvistaa, mutta sitä on syytä myös jakaa useammille harteille ja pitää huolta,
että uusia ja tuoreita ajatuksia nousee”,
sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse
Miettinen.
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Antti Pesosen mukaan puolueella ei
ole virallista linjausta mutta otaksuu
kantansa olevan yleinen.
”Rajoittaminen lisäisi edustajien
vaihtuvuutta, ja vaihtuvuus vähentäisi
vaalien henkilökeskeisyyttä ja lisäisi
oletettavasti asiakeskustelua. Tämä
olisi palvelus kansanvallan kehittämiselle.”
K
22
Uljas 3 | 13. 3. 2015
kokemuksesta. Tosin nykyisin tietyn
alan asiantuntemusta ei korosteta kuten
aikaisemmin esimerkiksi ministereitä
valittaessa. Professorin mukaan kokemuksen kautta edustaja oppii, kuinka
asioihin vaikutetaan.
”Vaikuttaminen tapahtuu pitkälti valiokunnissa julkisuudelta piilossa. Siellä
täytyy osata lobata ja viedä asioita eteenpäin yhteistyössä muiden kanssa. Siinä
on kabinettivaikuttamista ja asioiden
junailua. Tätä voi oppia vaikkapa kunnallispolitiikassa”, sanoo Ruostesaari.
Eikö ole outoa, että ensimmäisen
kauden edustaja voi istua pari vuotta takarivissä ja alkaa kunnolla toimeen vasta
parin vuoden tutustumisjakson jälkeen?
”Se on totta, ettei sinne harjoittelijoita pidäkään valita. Se vain tahtoo olla
näin, että eduskunta poikkeaa muista
työpaikoista. Uusille ei anneta alkuvaiheessa kovin vaikeita tehtäviä. Elävässä
elämässä asiat menevät niin, että vain
harvoin ensimmäisen kauden edustaja
kykenee saavuttamaan sellaisen aseman,
että pystyy viemään asioita eteenpäin
tehokkaasti”, sanoo professori.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa valittiin 75 uutta kansanedustajaa, mikä on
Ruostesaaren mukaan hiukan enemmän
kuin keskimäärin. Tilastojen mukaan
istuvilla kansanedustajilla on takanaan
keskimäärin kymmenisen vuotta eduskunnassa, eli vajaa kolme vaalikautta.
Ruostesaaren mielestä vaihtuvuutta on
tarpeeksi. joten hän pitää rajausta kansanvallan keinotekoisena rajoittamisena.
”Miksi äänestäjien valinnan mahdollisuutta haluttaisiin rajoittaa? Jos äänestäjät pitävät jotakin hyvänä edustajana,
joka on saanut paljon aikaan, niin miksei
häntä saisi äänestää jatkoon?”
Ruostesaaren mukaan rajoitus vähen-
täisi korkeasti koulutettujen ehdokkaiden halukkuutta pyrkiä eduskuntaan.
”Edustaja joutuu poliittiselle uralle
lähtiessään luopumaan siviilityöstään.
Paluu entisiin tehtäviin on aika hankalaa.
En haluaisi mennä lääkärille, joka on
kahdeksan vuotta ollut eduskunnassa.
Oman ammatin asiantuntemus vanhenee nopeasti ja eduskunnasta ei välttämättä ole paluuta entisiin tehtäviin”,
pohtii Ruostesaari.
Professorin mukaan rajoitus aiheuttaisi sen, ettei kansanedustajan työ
näyttäydy tarpeeksi houkuttelevana.
”Moni ihminen voi ajatella, ettei viitsi
ottaa riskiä”, sanoo Ruostesaari viitaten
työelämään.
Hänen mukaan ongelma on myös se,
että viimeisellä vaalikaudella edustaja
olisi poliittisesti vastuuton.
”Kansanedustajan poliittinen vastuu
realisoituu vaaleissa, eli jos hoitaa
hommansa huonosti niin seuraavissa
vaaleissa tulee lähtö.”
Professori myöntää, ettei kansanedustajan toimen pitäisi olla ammatti.
Samalla hän kuitenkin korostaa, että
kausien rajoittaminen voisi johtaa siihen, että poliitikot ja ministerit olisivat
osaamattomampia.
”Silloin valta voisi liukua virkamiehille. Virkamiesvallan suitsiminen tapahtuu
siten, että ministeriöitä ohjataan poliittisesti, eli tarvitaan osaavia ministereitä.
Heidät valitaan edustajien keskuudesta.”
Ruostesaari näkee, että rajoitus voisi
hämärtää puolueiden linjoja, sillä kokeneet poliitikot pitävät yllä puolueiden
johdonmukaista linjaa.
”Jos porukka vaihtuu, niin tietynlainen jatkuvuus voisi vähentyä. Ehkä
linjat muuttuisivat nopeammin. Onko se
sitten huono vai hyvä asia?”
Uljas 3 | 13. 3. 2015
23
Kreolit
epävarmuuden
opettajina
Euroopan kolonialismin seurauksena entisiin siirtomaihin
syntyi kreolikulttuureja, jotka eivät perustu kansallisuuteen,
vaan kulttuurien sekoittumiseen. Luokitteluja rakastavassa
Euroopassa voitaisiin ottaa oppia kulttuurien runsauden keskellä eläviltä kreoleilta. – Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen,
kuva
K
reolinkielisen
kirjallisuuden
historia alkaa
1800-luvulta, mutta
siinä vaiheessa
tarinoiden
kerronnalla
kreoliksi oli jo
pitkä perinne.
”1800-luvulla tehtiin käännöksiä
kreolikielille ranskankielisistä saduista.
Lisäksi suusta suuhun kerrottuja tarinoita kerättiin ja julkaistiin”, kertoo Philipp
Krämer, filologian tutkija Berliinin
vapaasta yliopistosta.
Hän on vierailemassa Itä-Suomen
yliopiston Joensuun kampuksella ja on
pitänyt viikon ajan luentoja kielten ja kielitieteiden opiskelijoille. Ranskaan pohjautuvien kreolikielten ja -kirjallisuuden
lisäksi hän tekee tutkimusta Euroopan
monikielisistä alueista.
Kreolikielet ja kreolilainen kirjallisuus ovat läpileikkaus monikulttuurisen yhteiskunnan muutoksesta, sen
hierarkioista ja niistä pois pyrkimisestä.
Ensimmäinen kreolinkielinen romaani julkaistiin Ranskan Guyanassa jo
1800-luvun lopulla, mutta siitä oli vielä
pitkä matka kirjallisuuden varsinaiseen
puhkeamiseen. Siirtomaavallan purkautumisen jälkeisessä myllerryksessä syntyi
kreoliliike.
24
Uljas 3 | 13. 3. 2015
”Poliittisen aseman muutos ei ollut
tuonut entisiin siirtomaihin kaivattuja
sosiaalisia muutoksia. Valkoisten ylivalta
ja hierarkiat olivat yhä olemassa. Alettiin
tajuta, että olisi muutettava jotain syvempää kuin pelkkä poliittinen status. Tärkeä
kysymys oli: ”Miten voimme elää yhdessä
kulttuurisesti ja sosiaalisesti näin monimuotoisessa yhteiskunnassa?”
”Isot Euroopan maat, joita
pidetään usein yksikielisinä
ja -kulttuurisina, voisivat ottaa oppia kreoleilta
1970- ja 80-luvuilla erityisesti kirjailijat
Antilleilta ja Martiniquelta ryhtyivät
korostamaan kreolikielen merkitystä.
”Kreolikirjallisuudesta tuli yksiselitteisesti poliittista. Siinä eurooppalainen
malli kyseenalaistettiin. Kirjailijat käyttivät ranskaa tavoittaakseen ranskalaisen
yleisön, mutta sanoivat: ”Kreoli on meidän kielemme. Se on kieli, joka edustaa
kreoliaatetta.”
Kreoliliike toimii lähinnä kirjallisuuden ja kieliaktivismin parissa, mutta
sen päämäärä on muuttaa yhteiskuntaa
merkittävästi.”
Identiteetti on tärkeä kysymys kreolilaisuudessa, sillä monilla kreolialueilla
vallitsee edelleen alkuperään perustuva
hierarkia. Liikkeen mukaan hierarkiat
voidaan poistaa, jos ihmisten alkuperää
ei määritellä. Se voi tuntua mahdottomalta ajatukselta maailmassa, jossa
kaikelle on oma luokkansa ja alaluokkansa. Kreoliliikkeen ajatus kuitenkin on,
että epävarmuus on hyväksyttävä osana
yhteiskuntaa.
”Fiktion avulla näytetään, miten asiat
voisivat olla, mutta myös kritisoidaan
nykytilannetta. Esimerkiksi martiniquelainen nykykirjailija Raphaël Confiant
kuvailee syrjintää ja stereotypioita, joita
eri sosiaalisiin ryhmiin liitetään. Kirjallisuus on väline, jota käytetään sosiaalisten
tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Monimuotoinen identiteetti näkyy
kielellä leikittelyssä ja kerronnassa.
”Kreolikirjallisuudessa käytetään
paljon ei-lineaarista kerrontaa ja aukkoja,
jotka jättävät lukijan epätietoisuuteen.
Lisäksi käytetään maagista realismia, joka
on lainattu latinalaisesta Amerikasta.
Ranskankielisissä kirjoissa kieleen sekoitetaan kreolilaista kielioppia, sanakäänteitä ja vuoropuhelua.”
Tyylikeinot eivät ole ainutlaatuisia
kreoleille, mutta niiden yhdistelmät
muodostavat kreolikirjallisuudelle tyypilliset piirteet. Kielten sekoittaminen,
epätodennäköiset tapahtumat ja hahmojen taustojen jääminen hämärän peittoon
kuvaavat kreolilaista identiteettiä luultavasti totuudenmukaisemmin kuin kaiken
selittävä, perinteinen tarinankerronta.
Kielten ja kulttuurien sekoittuminen on
arkipäivää kaikkialla. Kreolien tapauksessa se on vain tapahtunut äärettömän nopeasti ja rajusti. Kolonialismin
jälkimainingit tuntuvat vielä esimerkiksi
koulumaailmassa, joka Ranskan hallintoalueilla on yhä Eurooppa-keskeistä
FAKTA:
Kreoli tarkoittaa kieltä, joka on saanut alkunsa eri kielten yhteentörmäyksessä ja joka on
sukupolvien saatossa muodostanut alueen
asukkaiden äidinkielen. Kreolikieliä on
syntynyt orjien ja siirtomaavalloittajien yhteisten pidgin-kielten, eli äkillisestä kommunikoinnin tarpeesta nopeasti syntyneiden
kielten pohjalta etenkin Karibianmeren ja
Intian valtameren saarille. Ranskan entisistä
kreolinkielisistä siirtomaista suurin osa on
itsenäistynyt, mutta Guadalupe, Martinique
ja Guyana Karibian merellä sekä Réunion
ja Mayotte Intian valtamerellä ovat nykyisin
Ranskan hallintoalueita. Kreolikulttuureihin
ovat tuoneet vaikutteita myös Aasiasta ja
Lähi-idästä saapuneet ihmiset..
ja ranskankielistä. Yhteen kieleen tai
kulttuuriin tukeutuminen tarkoittaa
aina kääntymistä pois todellisuudesta.
Krämer toteaa, että yksikielistä maata ei
ole olemassakaan.
”On maita, joissa monikielisyys on vähemmän esillä. Isot Euroopan maat, joita
pidetään usein yksikielisinä ja -kulttuurisina, voisivat ottaa oppia kreoleilta ja
hyväksyä kielten ja kulttuurien paljouden
osana toimivaa yhteiskuntaa. Ranskalaiset pitävät maataan usein yksikielisenä,
ironista kyllä. Samoin Saksa, jossa on
paljon kielivähemmistöjä.
Tähän asti kreoleilta on tuotu rommia
ja sokeria ja siinä kaikki. Olisi hyvä tuoda
myös vähän kreolien tietoa ja ajatuksia
yhteiskunnasta. Kreoliaatteessa on mielenkiintoista juuri se, että hyväksytään
yhteiskunnan monet ainekset ja ajatellaan, että juuri näin on hyvä. ”
Uljas 3 | 13. 3. 2015
25
Miehisen kunnian käsite taipuu esseisti Timo Hännikäisen jo
ennen julkaisua kiistellyssä teoksessa yhteisöstä huolehtimiseen ja hellyyteen, mutta yhtä lailla myös tuhon ja kuoleman
polttoaineeksi.-Jussi Turunen, teksti & Emil Blick, kuvitus
T
asavertaisten, toisiaan
kunnioittavien miesten
ryhmä on pienin ja samalla merkittävin maailmaa
muuttava joukko. Kun
arvonsa tuntevilla miehillä on yhteinen
päämäärä, voi lopputuloksena olla ruokaa
lasten lautaselle, herkistävä sinfonia tai
lääke kulkutauteihin. Yhtä hyvin tulos voi
olla naisia alistava takametsien helvetti
ja kansanmurha. Kunnia, joka on lopulta
miehuuden ytimessä, ei siis koskaan ole
mitään yksiselitteistä ja riidatonta.
Ilman-teoksestaan tunnettu esseisti
Timo Hännikäinen pohtii uudessa kirjassaan Kunnia, mitä maskuliinisuus on
kun siitä riisutaan kulttuuriset muuttujat. Kunnia tarkoittaa muun muassa sitä,
että suurimpien vastoinkäymisten edessäkään mies ei antaudu täysin tunteidensa vietäväksi, vaan säilyttää tyyneytensä.
Hänen sydämensä ei saa olla mikään
”linnun läpätin”, joka menee ylikierroksille heti kun meno muuttuu kovaksi.
Kunnia-kirjan perusajatus on yksinkertainen: automatisoidun ja kliinisen
sisäsiistin yhteiskunnan seurauksena nykymies ei, lukuun ottamatta ehkä poliisia
ja eräitä erikoisjoukkoja, kuulu mihinkään vertaisistaan koostuvaan yhteisöön.
Silti miehet tarvitsevat kokemuksen,
että heidän teoillaan ja olemassaolollaan
on merkitystä. Mies tarvitsee lauman,
joka pitää yllä jaettua kunniakäsitystä
sekä rajoittaa ja puolustaa ryhmäänsä
kuuluvaa jäsentä. Tämä ei Hännikäisestä
26
26
Uljas33| |13.
13.3.3.2015
2015
Uljas
tarkoita minkään raitiovaunuasemalla
syljeskelevän katujengin perustamista,
vaan esimerkiksi harrastuksen tai muun
intohimon ympärille muodostuvaa yhteisöä, jossa on yhteiset säännöt. Metsästys,
kalastus ja urheilu ovat tästä esimerkkejä.
Hännikäinen perustaa teoksensa lähtö-
kohdan vahvasti amerikkalaisen kirjailijan Jack Donovanin The Way Of Men
(2012) -kirjassa popularisoimaan ajatukseen, että kunnia on olemassa ainoastaan
suhteessa toisiin miehiin. Naiset ja perhe
kuuluvat luonnollisesti miehen elämään,
mutta ne eivät korvaa yhdenvertaisten
miesten toisilleen antamaa tukea ja
hyväksyntää.
On mitä luultavimmin hyvä, että
esimerkiksi Suomessa ei enää eletä
niukassa maatalousyhteiskunnassa, jossa
naapurin kunnian loukkaaminen saattoi
tietää hiiliterästä kylkien väliin. Toisaalta
ennen jälkiteollista aikaa, käsityöläiskulttuurin vielä vallitessa, miehellä oli selkeä
työ, paikka ja asema, jotka hän kykeni
ottamaan haltuun vaikkei olisikaan ollut
älyllisesti erityisen lahjakas. Yksinkertainen ihminen kykeni elämään yksinkertaista elämäänsä ja silti kokea henkistä
tyydytystä ja arvontuntoa, vaikka varat
olivat niukat. Riitti, että kykeni kantamaan osansa eikä ollut liian suuri taakka
muille. Myös vahvuudella oli aidosti merkitystä. Voimavalmentaja Mark Rippetoen mukaan fyysinen vahvuus on tärkein
asia elämässä, halusimmepa sitä tai
emme. Sen ominaisuuden ansiosta vauva
kykenee hiljalleen kävelemään, aikuinen
jaksaa tehdä töitä, ja vanhus kykenee jättämään kävelytelineensä kaappiin. Tästä
Hännikäinen kirjoittaa: ”Vaivaishiiren
fysiikalla on aivan mahdollista saada
viisinumeroisia palkkakuitteja, ja jos
joku ulkomuotoani pilkkaisikin, löytäisin
helposti joukon muita nyrkillätapettavia,
jotka hyväksyisivät minut juuri sellaisena
kuin olen. Mutta esi-isieni edessä häpeäisin. Kun kuvittelen heidän katsovan
minua vuosisatojen takaa, tajuan että
olisin halveksittava olento ellen yrittäisi
olla enemmän heidän kaltaisensa.”
Tilanne on Hännikäisestä nykyään
toisenlainen: työelämässä palvomme
vahvuuden sijaan luovuutta, kommunikointia ja asiantuntijuutta täysin riippumatta siitä, että kaikilla ei ole valmiuksia
sellaisiin ominaisuuksiin. Osa miehistä
ei voi vastata tähän haasteeseen, eivätkä
sen enempää yhteiskunta kuin naiset
tarvitse heitä.
Luulen, että suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole käsitelty miehuuden kokemusta yhtä ajatuksia herättävästi sitten
Matti Mäkelän 20 vuotta ilmestyneen
Miehen tie -esseen. Kunnian ympärillä
pyörinyt ennakkokohu osoittautuu
turhaksi, sillä itse teos on hillityintä ja
pohdiskelevinta Hännikäistä pitkään
aikaan. Se ei tarjoa aineksia kuolaavien
äärioikeistolaisten miesten vallankumoukseen, vaan selkeästi lausutun kaipuun
henkiseen kunnian kokemukseen aikana,
joka pitää moista kaipuuta väistämättömän takapajuisena.
10.4.
Varaa paikkasi!
www.uljas.net
Ehdolla
jo vuonna 1972
ylioppilaskunnan
vaaleissa
Joensuussa
Arvostettua
kokemusta,
näkemystä ja
uskottavuutta
Timo Hännikäinen: Kunnia (2015)
Turku: Savukeidas. 205 s.
Pekka Ravi
Työstään mies tunnetaan.
Pekka Ravi
kansanedustaja
eduskunnan varapuhemies
puh. 050 512 1970
[email protected]
www.pekkaravi.fi
G Pekka Ravi eduskuntaan
SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä
Sydän kuin linnun läpätin –
kunnia marinoi miehen elämän
mukana vaaleissa.
Seuraava numero ilmestyy
27
Kulttuuri
Kaupunkikulttuurin sulatusuuni Joensuuhun?
Teatteri
Kuopion ylioppilasteatteri tarjoaa keväälle kaksi ensi-iltaa.
Lastennäytelmä Adalmiinan helmi saa ensi-iltansa 2. huhtikuuta Lukemalla ja traaginen Miisa tuu ikkunaan seuraavana päivänä 3. huhtikuuta Sataman kulmalla. Miisa kertoo
tarinan nuoren tytön psykoosiin ajautumisesta. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva
Kuopion ylioppilasteatterin Miisa tuu
ikkunaan kertoo tarinan äidin ja aikuisen
tyttären suhteesta, kun tytär ajautuu
psykoosiin myötä läheistensä tavoittamattomiin.
Miisa on iältään noin 24-vuotias,
avioeroperheestä ja opinnot eivät etene.
Miisa tahtoisi kyllä apua äidiltään, ja äiti
tahtoisi auttaa, mutta Miisa ei osaa ottaa
apua vastaan.
Näytelmän kirjoittaja Merja Repo
laati tekstin alun alkaen kuunnelmaksi. Lavalla sitä on kuitenkin esitetty jo
kolmesti, viimeksi Tukkateatterissa
Tampereella. Tekstin valitsi KYT:lle äitiä
näyttelevä Anne Salmi sen koskettavuuden takia.
”Jo toisen sivun lopussa oli niin
puhutteleva Miisan dialogi, jonka jälkeen
tuli tunne, että tämä on tehtävä. Teksti on
koskettava ja erittäin totta, se ansaitsee
tulla kerrotuksi”, Salmi kertoo.
Salmen mielestä teksti on ajankohtainen.
”Mietin juuri asian ajankohtaisuutta, kun teillä oli juttua YTHS:n pitkistä
jonoista, ja usein kuulee puheita kuinka
keskeneräiset opinnot ahdistavat hyvinkin paljon. Näytelmä sivuaa aihetta.”
Näytelmä ottaa kantaa myös maamme
mielenterveyspalveluihin. Salmen mielestä hoitoon pääsy ei ole helppoa.
”Näytelmä nostaa esille, kuinka huonolla tolalla mielenterveysasiat Suomessa ovat. Mielessämme tukipilarit ovat,
mutta oikeasti niitä ei välttämättä ole”,
Salmi toteaa.
Esityksien jälkeen on tarkoitus pitää
aiheesta keskustelutilaisuuksia. Paikalle
on pyydetty yleisöksi myös mielenter-
Anne Salmi esittää Miisa tuu ikkunaan -näytelmässä äitiä.
veysalan ihmisiä, jotka Salmen toiveissa
voisivat tuoda mukanaan näkemyksiä
mistä apua voi saada.
Näytelmässä Miisana nähdään Henna
Eronen. Riikka Voutilainen esittää
äidin sisäistä ääntä. Ohjauksesta on
vastannut työryhmä yhdessä. Työryhmä
on luonut myös luonut Miisan ja äidin
Speksi
Joensuun ensimmäinen speksi lähestyy
roolihahmoille Facebook-profiilit, jossa
voi seurata heidän suhteensa kehittelyä.
Adalminan helmi, ensi-ilta 2.4. klo 19 Lukemalla.
Liput 5 e.
Miisa tuu ikkunaan, ensi-ilta 3.4. klo 19 Sataman
kulmassa. Liput 10/15 e.
Kuopion bändikämppätilanteeseen parannusta
RajaSpeksi tuo opiskelijoiden speksiperinteen ensimmäistä kertaa Joensuuhun.
–Pasi Huttunen, teksti & Ville
Hakkarainen, kuva
Speksi on tulkinnasta riippuen kunniakas tai pahamaineinen opiskelijaperinne ja nyt sellainen saadaan
myös Joensuuhun. RajaSpeksi 2015
saa ensi-iltansa Kerubissa 8. huhtikuuta kello 19.
Kuopiolaisille hyvinkin tutussa opiskelijatapahtumassa on
kysymyksessä vuorovaikutteinen
musiikkinäytelmä, jossa yleisö saa
osallistua näytelmän kulkuun huutamalla milloin tahansa ”omstart”.
Silloin lavalla äsken nähty toistetaan uudelleen joko vapaasti tai
yleisön määrittelemällä tavalla.
RajaSpeksi tuo lavalle kolmisenkymmentä näyttelijää, tanssijaa ja
muusikkoa toteuttamaan yleisön
toiveita.
”Spekseissä yhdistyvät populaa-
28
Uljas 2 | 21. 2. 2014
Jaakko Turusella on remontissa soittotilaa.
RajaSpeksissä rooleissa nähdään muun muassa Iiro Tuovinen, Jenny Kinnu-
nen ja Sami Nousiainen.
rikulttuuri, sketsiviihde ja improvisaatio aina ajankohtaishuumorista puujalkavitseihin”, kuvailee
tuottaja Anna Estola.
RajaSpeksin on kirjoittanut
Risto Saravo ja sen ohjaavat Ilkka
Marttinen ja Veera Ylöstalo.
RajaSpeksin toteuttamisessa ja
tuotannossa ovat mukana 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Joensuun
ylioppilasteatteri sekä Ravintola
Kerubi.
Haalaripilkki koukuttaa jälleen
Läänintaiteilija Rauli Katajavuori tuuppasi käyntiin
hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa urbaanin
kulttuurin keskus Joensuuhun. Se olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. – Pasi Huttunen, teksti & kuva.
Kun läheisen todellisuus järkkyy
Kuopion bändikämpät ovat olleet jo tovin suhteellisen kortilla. Nyt tilanteeseen on tulossa
parannusta, kun kuopiolainen soitinlaitehuoltaja
Jaakko Turunen rakentaa uutta neljän soittohuoneen tilaa Kuopion keskustaan. Joitakin varauksia
tilassa jo on, mutta Turusen mukaan lisää sopii.
”Kaupunki järjestää nuorille ihan hyvin bändikämppiä, mutta vähänkään vanhemmille, itse
tilansa maksaville, tarjontaa ei juuri ole”, Turunen
kommentoi Kuopion soittokämppätilannetta.
Tila on hyvin akustoitu ja säilytystilaa on. Turusen mukaan hinta on noin 40 euroa kuukaudessa
per soittaja.
Harmaa, lähes tyhjillään oleva ja
hiukan ränsistynyt Lehtosen liikenteen varikko Joensuun kantakaupungin pohjoislaitamilla ei näytä
vaikuttavalta. Harva tietää, kuinka
monen kaupunkilaistoimijan haaveet rakennukseen ja sen pihapiiriin tällä hetkellä kiinnittyvät.
Urbaanin kulttuurin keskus olisi
harjoitus- ja esiintymistila esimerkiksi sirkustaiteilijoille, katutanssijoille, rullalautailijoille, parkourin harrastajille ja kiipeilijöille.
Lehtosen liikenteen vanha varikko
olisi keskukselle yksi potentiaalinen paikka, mutta mikään ei vielä
ole varmaa.
”Tässä ollaan vielä niin alussa,
mutta se ihmisten energian määrä
kun olen keskustellut tästä, on
tehnyt vaikutuksen. Olen pikkuisen
tuupannut ja se saattaa olla johtamassa johonkin isompaan. Yritän
laittaa sen kiven pyörimään”,
sirkustaiteen läänintaiteilija Rauli
Katajavuori toteaa.
Unelma urbaanin kulttuurin
keskuksen rakentamisesta Joen-
suuhun näyttää saaneen siivet.
Keskus mahdollistaisi eri toimijoiden yhteistyön ja keventäisi
hallinnollista taakkaa. Kaupunkikulttuurin luomiseen hyvin
erilaisten toimijoiden laittaminen
samojen seinien sisään synnyttäisi
lukemattomia mahdollisuuksia.
Joensuun kaupungin kannalta
olisi luultavasti helpompaa toimia
yhden keskuksen kuin kymmenen
yhdistyksen kanssa.
”Näkökulma on yleishyödyllinen. Kokonaisuus olisi tässä paljon
laajempi kuin osiensa summa”,
Katajavuori sanoo.
KaKe-ohjelman, eli EU-ohjelmakauden 2014-2020 kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen myönnettävä projektirahoitus
voisi Katajavuoren mukaan olla
avuksi ainakin Urbaanin kulttuurin
keskuksen suunnitteluvaiheen
saamisessa kunnolla käyntiin.
”Tämän keskuksen kehittäminen olisi loistava sisäänheittotuote
kaupunkikehittämiselle”, Katajavuori arvioi.
Joensuussa pääsee jälleen pilkkimään hassu asu päällä,
kun Joensuun kampuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kalastusseura Pohjatärppi & Hörppy
sekä ainejärjestö Mikrovillus järjestävät jo perinteeksi
muodostuneen Haalaripilkin 25. maaliskuuta kello 16
alkaen Joensuun Honkaniemen uimarannalla. Huumorihenkisessä pilkkikilpailussa kisataan joukkueittain
saaliin suuruuden ohella muun muassa surkeimmasta
yrityksestä ja parhaista asuista. Jatkobileet järjestetään
Bepopissa. Lisätietoja kalastusseuran Facebook-sivuilta.
Varmat päivät Satamassa
Rauli Katajavuori muutti Joensuu-
hun ja huomasi, ettei sirkustaiteelle
löydy kunnollista harjoitustilaa. Idea
hautui unelmaksi urbaanin kulttuurin
keskuksesta.
Katajavuori mainitsee esimerkkinä hiukan vastaavasta keskuksesta Kööpenhaminassa toimivan
kaupunkikulttuurin sulatusuunin,
jossa toimii sirkuskoulu, rullalautojen maalaamista, skeittiparkki, freerunning-puisto ja vielä
urheiluhalli vieressä. Suomessa ei
vastaavaa vielä ole.
Urheilu
Yliopiston Taekwon-Do -seuralle neljä SM-kultaa
Kuopion kampuksella harjoitteleva
Taekwon-Do -seura otteli voitokkaasti Suomen mestaruuksista
vuoden päätapahtumassa Tampereella helmikuussa.
Mustien vöiden sarjassa Anssi
Liikanen uusi Suomen mestaruutensa ja varmisti maajoukkuepaikan Italian MM-kisoihin. Värivöissä Teemu Malmström, Pauli
Turunen ja Awat Yousefi ottelivat
voittamattomina kultaa kukin
omassa painoluokassaan.
Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Awat oli ensikertalaisena
kovan paikan edessä, kun keskiraskaan sarjan päätösottelussa
vastaan asettui entinen nyrkkeilyn
Suomen mestari.
”Alkuun vähän jännitti, mutta
ottelun alettua tuli kotoisa olo.
Kunnioitin jokaista vastustajaani
ihmisenä alusta loppuun ja se
saa voiton tuntumaan hyvältä.
Taekwon-Do itsessään on toisten
kunnioittamista.”
Valmentaja Ismo Mäkisen
mukaan harjoitus on tuottanut
tulosta.
”Tunnollinen harjoittelu ja
aktiivinen kilpaileminen ovat vieneet ottelijoita eteenpäin lyhyessä
ajassa. Treeneissä on selvästi käyty
ahkerasti ja tehty oikeita asioita,
joka näkyy tekemisen tasossa.”
Seuran päävalmentaja Olli
Leinon filosofian mukaisesti ”otteleminen on parhaimmillaan lähes
henkinen kokemus, flow –tila, jonka saavutettuaan asiat tapahtuvat
miltei itsestään ja ottelija on ikään
kuin matkustaja. Oman kehon ja
mielen tuntemus, pää ja sydän, korostuvat mitä korkeammalla tasolla
otellaan. Huipulla ottelun voittaa
useimmiten se, joka haluaa voittoa
enemmän.”
Poimintoja
Monitaiteiset Varmat päivät –festivaalit järjestetään
Teatteri Satamassa Joensuussa 20.-22. maaliskuuta.
Esiintyjälistalla komeilevat muun muassa Hulda Huima,
Panssarijuna, The Splits, The Toxics, Chainerection,
Heko ja Hurjat Pojat, Wrist Rodeo, Kovat arvot, sekö
Deep. Lisäksi sirkustaidetta sekä elokuvia. ”Varaa mukaan kolikoita ruokaa ja äänilevyjä ostaaksesi”, järjestäjät vielä vinkkaavat.
Humu-klubi Sampossa
Vuoden toisella Humu-klubille Sampoon saapuu kansansoittaja Teppo Revon huikeasta perinteestä ammentava
The Mystic Revelation of Teppo Repo. Illan aloittaa soolona esiintyvä J!Kumpulainen. The Mystic Revelation of
Teppo Repo sai alkunsa, kun muusikot Otto Eskelinen
ja Eero Tikkanen alkoivat soittaa inkerinsuomalaisen
paimensoittaja Teppo Revon musiikkia. Perinteitä hämmennetään vaikutteilla dubista, oldschool-hiphopista
sekä Revolta taltioiduilla äänileikkeillä. Soundissa yhdistyvät sähkörummut ja jazz-henkinen improvisaatio.
Yhtyeessä soittavat Otto Eskelinen, Eero Tikkanen ja
Arwi Lind.
J!Kumpulaisen musiikissa painottuvat vimma ja suoneen piikittävä rakkaus. Laulu on paljastavaa ihmispintaa
ja dervissimäistä kuilun reunaa.
Humu-klubi #22: The Mystic Revelation of Teppo Repo ja
J!Kumpulainen 21. maaliskuuta klo 21. ravintola Sampossa. Vapaa pääsy.
Raskaan rockin Suomi-Ruotsi
Kuopion Awat Yousefi tuulettaa
ensikertalaisena palkintojenjaossa
Ruotsalaiset Sparanza ja Sonic Syndicate saapuvat
maaliskuun lopussa Kuopio-halliin ottamaan mittaa
Kotiteollisuudesta ja Mokomasta Hard Days Night
-tapahtumassa.
”Tapahtuma on jo herättänyt kiinnostusta valtakunnallisessa mediassa, sillä bändit ovat suorastaan
huippu-hyvät ja vastaava heavy-musiikki maaottelua
ei ole ennen järjestetty”, tapahtuman järjestäjä Timo
Pelkonen hehkuttaa.
Nyt kolmatta kertaa järjestettävässä Hard Days
Nightissa on aiemmin esiintynyt muun muassa Sonata Arctica, Amorphis, Stratovarius, Turmion Kätilöt.
Pelkonen odottaa Kuopio-halliin tällä kertaa noin 4000
päistä yleisöä.
Hard Days Night Part3: Metal Battle FIN-SWE –tapahtuma Kuopiohallissa 28. maaliskuuta.
Liput ennakkoon 27 € ja ovelta 30 €
Uljas 3 | 13. 3. 2015
29
#arviomme-sarja
Tundramatiks jäähyväiskiertue
Seksi palaa
hetkeksi Suomeen
#arviomme-sarja tarjoaa nopean läpileikkauksen siitä, mitä
musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat arvioita tuoreista
levyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla
#arviomme.
Synkän kaunis matka
The Charlatans - Modern Nature
Melkein Oasiksesta The Smithsiin päin
kehittynyt bändi on tehnyt kesäiltojen
tissuttelulevyn. 4/5
Fifty Shades of Grey - Soundtrack
Hitaat viisut eivät saa sisäisiä raiskauksesta unelmoivia sadomasokistejamme
heräämään 1/5
Juustopäät - Jäljet
Levyltä löytyi biisi nimeltä Painajainen.
Näin me sen myös koimme. 1/5
Atari Teenage Riot - Reset
Synteettisen maastaveto-teknon ja
tykitys-punkin välimuoto kaatuu turhaan ysäri-jysäriin. 3/5
Choke Up - Black Coffee, Bad Habits
Bostonilaisen uushardcore-pumpun
löysä esikoislevy ei oikein tiedä, mitä
haluaisi olla. 3/5
Jo kymmenen vuotta Suomea ja maailmaa rellestys-röntsäily-slaavi-punkillaan tansittanut
Tundramatiks aloittaa maaliskuussa läksiäiskiertueensa ja kurvaa Kuopion Pannuhuoneelle 11. huhtikuuta. Bändin nokkamies ja laulaja Janne Masalin kertoo, mitä keväältä voi odottaa ja mitä bändistä jäi käteen. – Turkka Tuovinen, teksti & Miikka Pirinen, kuva
Kaikki loppuu aikanaan ja tänä keväänä
rakastettu Tundramatiks saatellaan viimeiselle vapaalle. Bändi kokee antaneensa kaiken annettavansa jo ilmestyneillä
kolmella levyllä, Ihan uuden kyyn eleet
-dokumenttielokuvalla ja lukuisilla Suomen, sekä Euroopan kiertueillaan.
”Se aukeama, jossa lukee “Tundramatiks” on ihan täynnä piirustuksia, sotkua
ja värejä. Ei sinne mahdu piirtämään
oikein mitään lisää. Ollemme myös aina
tehneet uhmakkaasti mielemme mukaan
ja nyt teki mieli sulkea tämä kanava.”
laulaja Janne Masalin toteaa.
Masalin lupaa viimeisen kiertueen
olevan Tundramatiksin supernovamainen hyvästi kaikille faneille, mutta
lupaukset eivät jää siihen: Tundramatiksin Facebook sivuilla rumpali Ilkka
Tolonen lupaa palauttaa kadonneen
seksin Suomeen.
”Huhut kertovat Tundramatikslapsista, joita on syntynyt aika tarkalleen
9 kuukautta keikkojen jälkeen. Kai me
jotenkin luodaan tahtomattammekin
puitteet tietynlaiselle ilmapiirille ja
aktiviteetille. Muutama vuosi sitten
Alppipuistossa lensi ensimmäiset
alushousut hippitytön kukkamekon
alta mikkistädiin ja sen jälkeen niitä on
satanut enemmänkin. Välillä miehetkin
heittävät”, Masalin valaisee kunnianhimoista tavoitetta.
Traditiosta poikkeavista ratkaisuistaan tunnettu Tundramatiks on
aikaisemmilla kiertueillaan soittanut
luistinradan avajaisissa Helsingin
pakkasissa, Martta-kuoron lämppäämänä Kokkolalaisessa kesäteatterissa,
saunassa Joensuun liepeillä ja lukuisissa
navetoissa ja vallatuissa taloissa. Kaiken
tämän jälkeen Masalinin mieleen on
jäänyt Staalon kaato -kiertue, jolla keikkapaikat olivat poromiesten kapakoita,
joissa lapin jäärät täydensivät ihmiskontaktikiintiöitään ja nesteyttivät päiviä
putkeen ennen porojen luo palaamista.
Tulevista keikoista odotetaan kuitenkin
jotain vielä enemmän.
”Tämä kiertue on meidän lopullinen perintö ja siihen me suhtaudutaan
suurimmalla mahdollisella vakavuudella.
Jäähyväisrundi on käytännössä pelkkää
encorea ja pian katoavaa hetkeä. Hauta-
Tundramatiks
Danko Jones - Fire Music
Joimme olutta perjantai-iltana kirjoittaessamme tätä arvostelua. 3/5
DJ Ibusal + Lobo - Olympos
Tiukkaa, napakkaa ja intensiivistä
kotimaista Memphis-biittiä. Iskee kuin
laskuhumala jatkoilla. 4/5
Torvilla ryyditetty energiapurkaus
Melrose - Got It Made
Tasapaksua ugrilaista rockabillyä. Suositamme tanssimaan kravatti kaulassa. 3/5
Julkaissut kolme pitkäsoittoa, joista uusin
Ajo ilmestyi maaaliskuussa 2014 ja sai
kauttakriitikkolinjan osakseen ihastunutta
hyminää.
Mokoma - Elävien kirjoihin
Yhtenäinen paketti mätkettä pistää
paremmaksi edellisestä pitkäsoitosta.
Suosittelemme lämpimästi 4/5
Keikkavakiot, Mä lähden himaan ja Kun
minä kerran kuolen, antavat nopean käsityksen bändin tyylistä ja laajuudesta.
Murder by Death - Big dark love
Tunnelmallista ja synkeää goottiamericanaa. Herättää halun kävellä Nebraskan
lumisateen läpi. 4/5
Perustettu 2005
jaiskarnevaali, jossa iloitaan siitä mitä
vielä on, mutta joka pian on mennyttä.
Tämä on meidän viimeinen hengenveto
ja todellakin viimeinen keikka kyseisellä
paikkakunnalla ikinä. Uutta mahdollisuutta ei tule. Carpe diem ja arrivederci!”
Masalin hehkuttaa.
Tundramatiks Pannuhuoneella Kuopiossa
11. huhtikuuta
Jarno Pitko ja Toivo Haimi
30
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Klaus Härö kertoo liikuttuneensa elokuvan pohjalla olevan tarinan raadollisuuden
ja ankeuden keskeltä nousevasta kauneudesta.
Klaus Härön uusin elokuva Miekkailija kertoo inhimillisestä toivosta ja
rohkeudesta karuuden
ja niukkuuden keskellä
Neuvostoliiton miehittämässä Virossa. – Tatu Lehto, teksti & kuva
Haapsalun kaupunki Virossa
1950-luvun alussa. Pieni maa pyrkii
löytämään paikkansa neuvostomiehityksen ikeen alla. Eräänä päivänä
kaupunkiin saapuu nuori muukalainen Endel Nelis (Märt Avandi)
tarkoituksenaan vetää liikuntakerhoa paikallisessa koulussa. Koulun
resurssipula on huutava, ja Nelis
pyrkii tekemään kaikkensa lasten
eteen. Nelis itse on harrastanut
miekkailua, ja päättää perehdyttää
lapset lajinsa saloihin. Koulun ahdasmielinen, kateellinen sosialistirehtori ei kuitenkaan pidä siitä, että
työläislapsille opetetaan niin yläluokkaista urheilulajia. Hän ryhtyy
selvittämään tarkemmin Nelisin
menneisyyttä, josta paljastuukin
päivänvalolle arkoja asioita. Kaiken
lisäksi oppilaat saavat eräänä päivänä tiedon Leningradissa järjestettävästä miekkailuturnauksesta, mikä
olisi heille mahtava tilaisuus. Menneisyyttään ja salaista poliisia pakenevalla Nelisillä ei ole kuitenkaan
kaupunkiin mitään asiaa. Hänen on
tehtävä katkera päätös: uhmatako
vaaraa lasten tulevaisuuden tähden
vai paetako ikuisesti?
Ohjaaja Klaus Härö tunnustaa,
että tarina vei hänet mennessään:
ajatus kauneudesta raadollisuuden ja ankeuden keskellä liikutti
suuresti ja hän paloi halusta päästä
töihin. Myös elokuvan sosiaalinen
vastakkainasettelu aikuisen ja
lasten välillä tuntui hänestä kutkuttavalta.
”Urheilija vastaan lapset, jotka
eivät erota oikeaa vasemmasta.
Halusin nähdä, miten tässä käy”,
Härö tuumii.
Elokuvan henkilöt elävät hyvin
ankeassa, rapistuneessa maailmassa, jossa tulevaisuus ei lupaa kenellekään suuria. Nelisin päättäväisyys
ja rohkeus tuovat kuitenkin lasten
elämään uutta virtaa. Kaikesta
huolimatta Elokuva välttää tunteiden ääripäitä, sillä yksipuolisuus ei
puhuttele Härön mukaan ketään.
”Ajattelin, että tämä sijoittuu
synkkään aikaan, mutta ei ole synkkä elokuva. Toisaalta, jos elokuva
olisi yhtä lämpöä, niin se vain maistuisi siirappiselta. Jos se on pelkää
synkkyyttä, niin katsoja saattaisi
kysyä, että miksi olen maksanut tällaisesta, mitä löytyy omasta takaa?
Hyvä leffa tarjoaa molempia”, hän
huomauttaa.
Elokuva kuvaa myös aitoa neuvostoajan henkeä, jolloin salainen
poliisi vainoaa joka nurkan takana
ja kaikki ovat epäilyksen alaisia.
Sota on vaatinut monta henkeä
ja ihmisiä katoaa edelleen. Tästä
johtuen tarinassa olisi tilaa useille
eri näkökulmille ja juonenkäänteille, mutta elokuva kertoo kuitenkin
juuri henkisen siteen löytämisestä,
vastuusta ja uhrautuvasta sielun
rohkeudesta vaikeuksien keskellä.
Härölle on tärkeää pitää elokuvan
juoni johdonmukaisena.
”Elokuva kertoo aikuisten ja
lasten välisestä suhteesta, ja katse
pidetään siinä. Kaikki muu kerrotaan vähin keinoin”, Härö toteaa.
Härö ei myöskään halua ojentaa
kenellekään tunteita tai ajatuksia,
vaan yleisölle on annettava tilaa
omien tunteiden työstämiseen,
sillä elokuvassa käsitellään paikoin
voimakkaitakin aikalaistuntoja.
”Tarkoitus ei ole leikitellä
kenenkään tunteilla. Haluan kertoa
asioista aidosti. Se, jota asia koskettaa, ottaa sen vastaan ja toista
koskettaa jokin toinen asia”, hän
tiivistää.
Elokuva kuvattiin Haapsalussa,
Pärnussa ja Tallinnassa, ja se pohjautuu osin tositapahtumiin. Endel
Nelisin (1925-1993) Haapsaluun
perustama miekkailuseura toimii
edelleen.
Elokuvan Suomen ensi-ilta on 13.3.
Uljas 31 | 24.
13. 3.1. 2015
2014
31
ISYY:LLÄ ON ASIAA
Tapahtumat
TAPAHTUU
Turvallisuuskurssi naisille
18.4. ja 16.5.2015
Ilmoittaudu puh. 044 782 6100
OSAAMINEN LUO TURVALLISUUTTA
HYVÄ
HETKI
OLLA
ÄLYKÄS
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA
Rakentaa
tulevaisuutta
Maksaja: Ehdokkaat
JUHANI
LAURINKARI ,
32
www.kd.fi
Uljas 3 | 13. 3. 2015
sit.
Sosiaalipolitiikan
professori, teologi
Kevään eduskuntavaalit tulevat määrittämään
kaikki koulutusta ja opiskelijoita koskevat suuret
linjaukset seuraavalle neljälle vuodelle. Tuskin
kenenkään, varsinkaan opiskelijan, mielestä
nykysuomessa kaikki on täydellisesti. Jokainen
meistä tietää varmasti, millaisessa maailmassa ja
Suomessa haluaa asua. Uskon myös, että meistä
jokainen tietää, mitä asioita Suomessa tulisi parantaa. Nyt Suomen parantamiseen tarjotaan parasta
mahdollisuutta sitten neljään vuoteen. Itä-Suomen
yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) haluaa haastaa
opiskelijat seuraamaan eduskuntavaalikeskustelua,
vaatimaan ehdokkailta koulutuslupauksia sekä
äänestämään. Näin saamme opiskelijoille tärkeät
teemat esille parhaalla mahdollisella tavalla. Ennen
vaaleja ISYY järjestää vaalitorit sekä -paneelit Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Vaalitoreilla puolueet
ja ehdokkaat voivat kampanjoida ja tuoda itseään
näkyville opiskelijoille. Vaalipaneeleissa mitataan ehdokkaiden mielipiteitä ja tietämystä
opiskelijoiden äänestyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä, kuten koulutus-, talous-,
ympäristö-, alue-, ulko-, ja turvallisuuspolitiikasta.Ennakkoäänestyksen alettua ISYY:n
opiskelija-aktiivit pitävät ständejä kampuksilla tuodakseen vaaleille näkyvyyttä sekä
aktivoidakseen opiskelijoita äänestämään.
Tapahtuma-aikataulut päivitetään ISYY:n
verkkosivuille. Tule mukaan!
Hammaslääketiede
Epäilen joutuneeni hoitovirheen
uhriksi YTHS:llä, keneen minun pitää
ottaa yhteyttä ja miten?
Humanistiset tieteet
Kasvatustieteet
Kauppatieteet
Metsätieteet
Oikeustiede
Teologia
Terveystieteet
[ 9:15 AM ]
UEF-LÄHETTILÄS
NIINA AIRAKSINEN, LÄÄKETIEDE
KUOPION TORI
uef.fi/hae
uef.fi/blogi
@UniEastFinland
YTHS:n palvelut kaikille
 Meidän mielestämme
korkeakouluopiskelijoille eli
koulutus on tärkeimpiä
AMK-opiskelijat mukaan myös.
tulevaisuuden rakennusaineita.
Suomalainen koulutus nojaa
 Näinä aikoina on turha viljellä
yhdenvertaisuuteen eli kaikilla
löysiä lupauksia, mutta
on samat mahdollisuuden saada
pidetään kiinni siitä, että
hyvää koulutusta. Let´s keep it
opintotukea ei kuitenkaan
that way!
heikennetä. Perheellisten
opiskelijoiden tukea on
 Opiskelijaterveydenhuolto
mielestämme kehitettävä
kuuluu kaikille! Kun sotejoko tulorajoja nostamalla,
soppa porisee vaalien
lainatuella tai opintotuen
jälkeenkin, niin eiköhän
perhekorotuksella.
samassa yhteydessä laajenneta
UEF
SARI
ESSAYAH
Ekonomi, KTM
Ensisijaisesti asia kannattaa pyrkiä selvittämään
hoitoa antaneen terveyspalveluyksikön kanssa
joko kertomalla asiasta hoitoa antaneelle lääkärille tai tämän esimiehelle. Mikäli tämä ei tuota
toivottua tulosta, voit tehdä YTHS:n johtavalle lääkärille tai hammaslääkärille muistutuksen asiasta
lomakkeella, jonka voit tulostaa YTHS:n sivuilta.
YTHS on julkista terveydenhuoltoa täydentävä
toimija ja täten sosiaali- ja terveysministeriön valvonnan alainen. STM on ulkoistanut valvonnan
sosiaali- terveysalan lupa- ja valvontavirastolle
(Valvira).
Mikäli kyseessä on vakava hoitovirhe, hoidontarpeen laiminlyönti tai väärästä tai puutteellisesta
hoidosta aiheutunut vamma, vahinko tai vaaratilanne, voit tehdä kantelun Valviralle tai aluehallintovirastoon. Tätä ennen kannattaa olla yhteydessä sen paikkakunnan terveyspalveluyksikön
potilasasiamieheen, jossa epäilty hoitovirhe on
tapahtunut. Potilasasiamiehen tehtävä on antaa
tukea ja neuvontaa kanteluun liittyvissä asioissa
sekä valvoa potilaan etuja ja potilaan oikeusturvan toteutumista. Potilasasiamies ei kuitenkaan
ota kantaa taudinmääritykseen, taudinhoitoon tai
lääketieteellisiin ratkaisuihin.
Valviran alaisissa oikeusturvatapauksissa kanteluaika on kaksi vuotta. Ohjeet kantelun tekemiseen
Kuopio:
19.3. Hyvät Kuvat: Varjoja paratiisissa klo 7.30 ja 20, Kino Kuvakukko
25.3. Kuopion Haalaribileet, Onnela
26.3. Eduskuntavaalitori -ja paneeli klo 10–13, Snellmania
26.3. Sylitanssisitsit, Puikkari
3.-7.4. ESN KISA goes St. Petersburg
9.4. Kampusvaliokunnan eduskuntavaaliständäys klo 10–12, Canthia
15.4. Pornobileet, Lukema
17.3. Pedary ry:n kirppis klo 10–16, Yliopiston sohvilla
18.3. Kampuksen ja normaalikoulun kuorojen suomalaisen musiikin konsertti
klo 18.30, Ainosali
23.3. Paneelikeskustelu ”Sukupuolikasvatus tulevaisuuden koulussa” klo
16.15–18, Samposali (A118)
24.3. Mauttomat bileet klo 21, Happy Time
17.3. Mauttomat-bileet
ISYY:n lihalla
Edustajisto on sinun äänesi
ylioppilaskunnassa
ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n edustajiston puheenjohtaja
Luonnontieteet
Lääketiede
Joensuu:
27.3. Eduskuntavaalitori klo 10–13, Carelia
27.3. Eduskuntavaalipaneeli klo 13.15–14.15, AG101/Agora
1.4. Puheenjohtajasitsit klo 17, Karelia AMK Sirkkala
2.-8.4. Sykettä pääsiäislomalla
8.4. & 10.4. Kampusvaliokunnan eduskuntavaaliständäys klo 10–14, Carelia
Savonlinna:
Tuomas Hiltunen,
ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja,
Joensuun kampuspuheenjohtaja
Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla
tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen [email protected].
Farmasia
Yhteiskuntatieteet
YKSI ÄLYKÄS PÄÄTÖS. UEF.
Eduskuntavaalit tulevat,
oletko valmis?
Edunvalvonta ei nuku
Uusia
näkökulmia
Psykologia
HAE 17.3.–9.4.2015
Kaikki kampukset
21.3. Edustajiston kokous, Savonlinna
2.-8.4.. Kaikki ISYY:n kampustoimistot kiinni
23.-27.3. Hymy- ja valitusviikot
Noora Kettunen
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ylin päättävä
elin on 39-jäseninen edustajisto, joka valitaan vaaleilla
kahden vuoden välein. Vaaleissa jokaisella ylioppilaskunnan jäsenelle on oikeus äänestää ja asettua
ehdolle.– Edustajistovaalit eli edarivaalit järjestetään
tänä vuonna marraskuussa! Asetu ehdolle, äänestä ja
vaikuta ISYY:n linjauksiin muun muassa jäsenmaksusta
tai palveluista. Nyt on sinun aikasi vaikuttaa, Noora
rohkaisee.
Edustajiston toimintaa johtaa ylioppilaskunnan
puheenjohtaja, jonka tehtävänä on valvoa ylioppilasISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko
Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan
oikeuksista ja velvollisuuksista.
löytyvät Valviran tai aluehallintoviraston
sivuilta. Ennen kantelun tekemistä kannattaa
tutustua potilaan oikeuksiin, jotka löytyvät esimerkiksi Valviran tai STM:n sivuilta.
Paikkakunnan potilasasiamiehen tiedot taas
löytyvät kyseisen paikkakunnan sivuilta.
kunnan toiminnan lain- ja säännönmukaisuutta sekä
tukea edustajiston antaman strategisen ohjauksen
Noora Kettunen
toteutumista. Noora haki puheenjohtajaksi hallitus-
Kuka: Itä-Suomen yliopiston ylioppi-
vuoden jälkeen päästäkseen seuraamaan ylioppilas-
laskunnan edustajiston puheenjohtaja
kunnan toimintaa eri näkökulmasta. Tavoitteenani on Noora Kettunen.
saada edustajiston toimintaa läpinäkyvämmäksi ja
Mitä: Johtaa edustajiston toimintaa.
avoimemmaksi jäsenistölle ja luoda yhdessä edusta-
Opiskelee 5. vuotta luokanopettajaksi.
jistovaaleista suuret sekä nostaa äänestysprosenttia.
Missä: Joensuun kampuksella
Noora kannustaa kaikkia tutustumaan edustajiston
toimintaan jo nyt.– Edustajiston kokoukset ovat
avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Kokouksia
voi mahdollisuuksien mukaan seurata myös suorana
verkkolähetyksenä.
Seuraava kokous pidetään 21.3. Savonlinnassa.
Joensuun toimisto
ma, ti
10-15
Kuopion toimisto
ma, ti 10-15
Savonlinnan toimisto
ma-to
10-14
Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs
to
10-15
Yliopistonranta 3
to
10-15
Kuninkaankartanonkatu 7
pe
10-13
80100 JOENSUU
pe
10-13
70211 KUOPIO
pe
10-13
57100 SAVONLINNA
[email protected]
[email protected]
[email protected]
050 341 6346
044 576 8419
044 576 8430
ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.
Lisätietoja: [email protected], ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja [email protected], Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen
Uljas 3 | 13. 3. 2015
33
Kerta-annos
Aristoteles ja tragediataide
henkisenä puhdistautumisena
K
irjallisuuden kritiikkiä ja taiteen analysoimista harrastettiin antiikin Kreikassa jo
hyvin varhaisessa vaiheessa. Ehkä syvällisimmän esityksen fiktiivisestä kirjallisuudesta
esittää Aristoteles, joka käsittelee aihetta Runousoppi-teoksessaan. Tässä teoksessa Aristoteles
esittää teoriansa tragediasta kirjallisuuden ja
teatteritaiteen muotona. Koska tragediataiteella
oli merkittävä yhteiskunnallinen rooli antiikin
Kreikassa, se saa teoksessa korostuneen aseman.
Aristoteleen teoriassa tragediaesityksen tärkein juonellinen osa on kohtalokas erehdys. Sen
seurauksena tarinan päähenkilö ajautuu onnettomuuteen ilman omaa syytään. Ulkoiset olosuhteet, sattumukset ja tietämättömyys vaikuttavat
siihen, että sankari ei käsitä omaan toimintaansa
vaikuttavia tekijöitä. Kun päähenkilö lopulta
tunnistaa oman erehdyksensä, on usein myöhäistä muuttaa asioita. Päähenkilön on hyväksyttävä oman kohtalonsa vääjäämättömyys.
Tragediaesitykset herättävät ihmisissä surun,
pelon ja säälin tunteita. Kun katsoja eläytyy esitykseen, hän kokee samat tunnetilat, joita tarinan
henkilöt kohtaavat. Samalla hän ymmärtää, että
murheellinen kohtalo, johon näytelmän hahmot
ajautuvat ilman omaa syytään, voisi kohdata
kenet tahansa. Koska tragedia paljastaa elämän
sattumanvaraisen luonteen, se synnyttää syvää
myötätuntoa ihmisyyttä kohtaan.
Vaikka mahtipontiset tunnetilat kuuluvat
osaksi tragediaa, esityksen päämääränä ei ole
vain hekumoida emootioissa. Eläytyessään
esitykseen katsoja oppii käsittelemään omia
tunnetilojaan ja oivaltaa samalla perustavia
asioita itsestään. Tragedia opettaa katsojaa käsit-
Sanna Hukkanen | Korpi
telemään omia tunteitaan. Elämän tapahtumat,
erehdykset ja sattumukset asettuvat oikeisiin
mittasuhteisiin, kun niitä tarkastellaan näytelmän valossa.
Aristoteles uskoi tragedian puhdistavaan
voimaan. Tragedia koskettaa katsojaa ja samalla
uudistaa hänet. Esityksen kuvaama konflikti synnyttää katsojassa voimakkaan tunnetilan, josta
vapautuminen palauttaa mielen tasapainon.
Koska traagiset tapahtumat ovat usein seurausta
näytelmän henkilöhahmojen ylimielisyydestä,
esitys voi myös epäsuorasti opettaa ihmisiä suhtautumaan nöyremmin itseensä ja elämään.
Aristoteleen tulkinta tragedian luonteesta
tulee ymmärrettäväksi, kun sitä tarkastellaan
suhteessa Platonin esittämään taidekritiikkiin.
Platon arvosteli aikansa taiteilijoita ja runoilijoita, koska näiden taideteokset olivat pinnallista
paatosta vailla sisältöä. Mikäli taide muuttuu
vain tunne-elämysten ulkokohtaiseksi jäljittelemiseksi, ihmiset irtautuvat todellisuudesta. Kaikki tämä johtaa moraaliseen lamaantumiseen,
joka rappeuttaa yhteiskuntaa sisältä käsin.
Vaikka taide ruokkii hillittömiä tunteita, se voi
Aristoteleen mukaan myös opettaa kokemaan
elämää syvällisemmin. Tragedia paljastaa elämän
epäoikeudenmukaisuuden, mutta ei välttämättä
lamaannuta moraalisesti, kuten Platon uskoi.
Koska tragedia puhdistaa katsojan kielteisistä
tunteista, se jalostaa häntä. Samalla tragediataide
palvelee yhteisöä vapauttamalla sen kostonhimosta ja kaunasta, jota yhteiskunnalliset epäkohdat synnyttävät.
Tomi Hämäläinen
LET’S BESSERWISSER!
- Itäinen Turhan Tietäjä
1
Kuka saapui 2008 toukokuussa Kanadan Halifaxiin
suuren matkustajakoneen ainoana kyytiläisenä? Mikäli
hänet olisi merkitty matkustajaksi, olisi koneeseen
tarvittu täysi miehistö. Pienemmällä väellä selvittiin kun
hänet palkattiin lentoyhtiön henkilökunnaksi tittelinään tekninen neuvonantaja. Hänen mukaan ”koneessa oli kaksi
lentäjää ja minä. Kyse oli erikoisjärjestelyistä”. Lennon aikana hän
tyhjensi pullon konjakkia, puolikkaan viskilekan ja ehti sammua
pariin otteeseen. Lentäjät hoitivat tarjoilun. Kanadassa oli tuolloin
käynnissä erään urheilulajin MM-kisat. Henkilömme oli töissä
eräässä urheiluliitossa, jonka yhteiskumppanina oli tämä lentoyhtiö. Idea matkaan oli syntynyt ryyppyreissulla kun yllättäen selvisi
hänen maansa päässeen jatkoon kisoissa.
Värit
1) Hjallis Harkimo. X) Aleksandr Lukashenko. 2) Kalervo
Kummola.
2
BLACK
Process Magenta
R 212 G 15 B 125
CMYK 0-100-0-0
HTML D40F7D
PMS 102
R 252 G 227 B 0
CMYK 0-0-95-0
HTML FCE300
Cool Grey 6
R 167 G 168 B 170
CMYK 16-11-11-27
HTML A7A8AA
Cool Grey 10
Kenet Stalin halusi vuonna 1932 Neuvostoliittoon
järjestämään autontuotantoa ja -suunnittelua? Kieltäytyi. Hän osallistui erinäisiin suunnitteluprojekteihin
arjalaisten viettäessä senpäiväisiä pärttylinöitä, mm.
Tiger I- ja Tiger II- panssarivaunujen valmistamiseen.
Hävisi projektin. Suunnitteli yhden sodan suurimmista hölmön
tölväyksistä, panssarintorjuntavaunu Elefantin, jossa ei aluksi ollut kuularuiskuja neuvostolaista jalkaväkeä vastaan. Hänen pahin
munauksensa oli 188 tonnin painoinen Maus-panssarivaunu. Yksi
suuri onnistuminen 1930-luvulla: Volkswagen.
R 99 G 102 B 106
CMYK 40-30-20-66
HTML 63666A
1) Ferdinand Porsche. X) Daimler Benz. 2) Kurt Tank.
3
Vuonna 2005 nimilautakuntamme torjui mm. seuraavat ehdotukset uusiksi sukunimiksi: Banderas,
D´Arc, Faithfull, Pampuin, Kuriositeetti, von Bach,
Dillinger, Suursaksa. Esimerkiksi Helmenkalastaja ja
Ukkosmyrsky hyväksyttiin. Mikä on nimilautakunnan
mukaan yleisin sukunimihakemus, joka on fiktiivisen rikollisen
sukunimi jota rikolliset ovat hakeneet, ja jota ei ole koskaan hyväksytty? Tästä rikollisen sukunimestä sen verran, että se on erään
oikean kaupungin nimi. Kaupunki on tämän maineen takia pohtinut pitäisikö sen vaihtaa nimensä vuosisatoja sitten käytettyyn
”Leijonan sydäntä” tarkoittavaan nimeen.
1) Capone. X) Corleone. 2) Luciano.
4
Mikä saari on saanut nimensä eräästä hyljelajista, jota
kutsuttiin merikoiraksi? Toisen teorian mukaa saaren
alkuperäisasukkaista guantšeista, jotka palvoivat
koiria ja olisivat näin lähellä Egyptin Anubis-kulttia.
Kolmannen teorian mukaan Atlasvuoristossa eläneen
heimon mukaan. Uskottavin teoria nimestä on roomalaiselta
Pliniukselta, jonka mukaan saari yksinkertaisesti nimettiin koirien
mukaan, koska siellä on ollut runsaasti villikoiria. Koostuvat 13
tuliperäisestä saaresta, jotka ovat pinta-alaltaan 7447 neliökilometriä.
1) Kanarian saaret. X) Sporadit. 2) Kykladit.
5
Mikä muotihuone perustettiin vuonna 1865 ja keksi
vettä hylkivän, kestävän ja hengittävän gabardiinikankaan? Toimi Ernest Shackletonin ja Roald Amundsenin
Etelänaparetkien virallisena vaatettajana. Yhtiön
hittituotteen juuret ovat kuitenkin sotaiset. Vuonna
1895 kehitettiin Tielocken, jota upseerit käyttivät buurisodassa.
Vuonna 1901 otettiin käyttöön ritarilogo, jossa lukee latinaksi
PRORSUM eli eteenpäin Vuonna 1917 Britannian sotaministeriö
tilasi yhtiöltä upseerien takin – trenssitakin, josta tuli muoti-ilmiö
1920-luvulla. Tartaanikuviointi on yhtiön tavaramerkki.
1) Burberry. X) Harrods. 2) Marks & Spencer.
Nimi 1
34
2
3
4
5
Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1
Uljas 3 | 13. 3. 2015
Oikeat vastakset sivulla 36
Uljas 3 | 13. 3. 2015
35
Ilmoituksen maksoi Savo­Karjalan Vihreät
EDULLINEN
MUUTTOAUTO!
VUOKRAA TOYOTA PROACE PAKETTIAUTO:
Vuorokaudeksi (sis 100 km) 81 €
Viikonlopuksi (pe–ma, hinta sis. 450 km) 175 €
Henkilöautojen viikkopaketit alkaen 209 €
Katso netistä lisää rent tarjouksiamme!
Tapani Hiekkämäki
044 368 2207
Kallantie 11 KUOPIO. Puh. 017 364 2211.
Avoinna ark. klo 8-17, lauantaisin klo 10-14.
Varaa oma
kirppispaikkasi!
PERETU:
U
S
Ä
N
N
Y
D
Ö
HY
4 viikoksi
.
h
ä
v
tä
y
ö
p
ti
n
y
y
m
varaa
ivää
hintaan 22 € / 7 pä
28 €
7 ptäiviavräauäs
Net
pv
26€/7
VARAA SI:
A
PAIKK
it
Meillä vo si
öytä
seurata p yös
m
myyntiä
netissä!
Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!
KIRPPUTORI & YRITYSTORI
Raatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730
36
Vihreät De Gröna
Uljas 3 | 13. 3. 2015
MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16
www.mammuttitori.fi
Sivun 34 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 1 1