Kasvot - Ansikten - HYAL Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry Vaalilehti 2012 1 KASVOT 2012 Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry:n vaalilehti Sisälmykset: 3 Pääkirjoitus -Tomi Rautoma 4 Hyalin edustajistoryhmä - Johannes Cairns 5 HYAL ry - Ida Beckmann 6 Kaikkien jäsentensä järjestö - Sanna Supponen 7 Katsaus HYALin historiaan - Matti Tujula 7 Ankka porskuttaa - Mari Kyllönen 8 Opiskelijoiden ääni kaupungissa, yliopistossa ja vapaa-ajalla - Jannica Aalto 9 Opiskelijan edunvalvojana Suomen ylioppilaskuntien liitossa - Tapio Heiskari, Marina Lampinen 10 Retkellä yliopistohallinon viidakossa - Iiro Hämäläinen 12 Järjestökokemuksia 16 How to get the most of your time in University of Helsinki? - Ida Beckmann 17 Vaalipäällikön tervehdys - Vesa Piilola 18 Ylioppliaskunta arjessasi - Vaaliteema! HYALin ehdokkaat 2012: 22 Humanistit 26 Kumpula 28 Käyttis 32 Teologit 36 Valtiotieteilijät 38 Viikki-Natura Päätoimittaja: Tomi Rautoma Toimitus Jannica Aalto, Ida Beckmann, Johannes Cairns, Tapio Heiskari, Anna Hiekkataipale, Iiro Hämäläinen, Mats Ittonen, Anna Kamula, Mari Kyllönen, Marina Lampinen, Iiris Niinikoski, Vesa Piilola, Anni Saukkonen, Sanna Supponen, Matti Tujula, Elina Uutela Taitto: Tomi Rautoma, Sanna Supponen Kuvat: Valtteri Mäkelä Kansi Jeannette Krause Kuvitus Mari Kyllönen 2 KASVOT HYAL ry:n lehti 1/2012 Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry Mannerheimintie 5 A 00100 Helsinki www.hyal.fi [email protected] Paino Mondia Digipaino OY, 2012 Painos: 200 kpl Myös verkossa osoitteessa hyal.fi Pääkirjoitus Vaalilehti - Cui bono? ”Ainahan se ***** on mielessä, mutta hypätään nyt ensin”, sanoi Matti Nykänen suorassa televisiohaastattelussa, ja viittasi ilmeisestikin ylioppilaskuntaan. Sillä niin se vain menee - mitä enemmän aikaa tulee vietettyä yliopistolla, sitä tutummaksi käy myös ylioppilaskunta. Monet arjen itsestään selvistä palveluista ovat ylioppilaskunnan tarjoamia, ja ylioppilaskunnan lonkerot ylettyvät mitä merkillisempiin hallinnon syövereissä toimiviin elimiin. Nämä palvelut ja edunvalvontatyö eivät kuitenkaan koskaan ole valmiita ja ikuisia, vaan vaativat jatkuvaa panostusta meidän opiskelijoiden taholta. Hyvällä tsägällä ja kovalla työllä ylioppilaskunta näkyy arjessamme vielä vahvemmin ensi vuonna! Ylioppilaskunta tarjoaa paitsi palveluita, myös edellytykset erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöt saavat rahallisen toiminnanavustuksen lisäksi myös tilat toimintaansa. Aine- ja tiedekuntajärjestöissä saatuja kokemuksia puolestaan ei voi rahassa mitata, ja saa niistä toki hyötyäkin revittyä irti. Allekirjoittanut on esimerkiksi päätoimittanut kahta järjestölehteä ennen kädessäsi olevaa läpyskää, ja tiesi siksi jo valmiiksi niksit ja konstit miten lehti tehdään (aloitetaan juttujen kinuaminen puoli vuotta etu-ajassa ja kun ne on saatu, rukoillaan polvillaan jotain tietokonenörttiä auttamaan taitossa). Suurin hyöty on kuitenkin omien henkisten voimavarojen kasvaminen. Oman ainejärjestön ihmisten lisäksi voi olla hyvä avartaa katsetta ja tutustua myös muunlaisiin ihmisiin. Foorumin tähän tarjoavat nimenomaan järjestöt. Itse olen huomannut, että seura tekee väistämättä kaltaisekseen - niin poliittiset, taloudelliset kuin muutkin maailmankatsomukseen liittyvät seikat alkavat pikkuhiljaa yhä enemmän muistuttamaan niiden läheisten ihmisten ajatuksia, joiden kanssa tulee joka päivä keskusteltua. Tuulettamalla pääkoppaa välillä, humanistina voi esimerkiksi käydä kemistien juhlissa (kuten olen itse tehnyt), huomaa, että siellä ollaankin ihan eri mieltä asioista. Tekee kuulkaa hyvää! Lopuksi vielä sananen ylioppilaskunnan edustajistosta. Itse entisenä edustajiston jäsenenä voin todeta sen olevan paitsi tärkeä elin demokratialle, hyvin opettavainen yksittäiselle edustajiston jäsenelle. Kokoukset ovat aluksi hieman sekavia ja pelottavia, mutta ajan myötä uskaltaa myös itse nousta ”pönttöön” ja lausua jotakin enemmän tai vähemmän järkevää. Vaikka välillä tuntuu, että edustajistossa jauhetaan turhia juttuja ja esitetään poliittista teatteria, on pidettävä mielessä, että demokratia ja itsemääräämisoikeus on ehkä hienoin lahja jonka esiisämme meille ovat antaneet. Kun tuntuu turhalta ja vaikealta edustajistossa voi muistella Winston Churchillin sanoja: ”Demokratia on huonoin hallintotapa - ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.” Tomi Rautoma Päätoimittaja 3 HYALin edustajistoryhmä ”HYALin poliittiseksi keihäänkärjeksi” tituleerattu edustajistoryhmä vastaa meille tärkeiden asioiden ajamisesta HYYn edustajistossa eli sen 60-henkisessä, korkeimmassa päättävässä elimessä. Näitä meille läheisiä ylioppilaskuntapoliittisia asioita ovat etenkin ainejärjestöjen toiminnan edellytyksiin, kuten järjestötukiin ja -tiloihin, liittyvät kysymykset. Edustajistoryhmämme toimii useiden muiden ryhmien rinnalla. Ryhmät on tapana jakaa perinteisen puoluekentän ulkopuolella oleviin ”sitoutumattomiin” (HYAL, HELP, osakunnat ja SNÄf ) sekä ”poliittisiin” (mm. HyVi, SitVas ja Oikea suunta). Viime vuosina sitoutumattomilla on ollut edustajistossa selkeästi enemmän paikkoja kuin poliittisilla. Yhdessä tämä kirjava joukko päättää ylioppilaskunnan perustoimintaan liittyvistä raha-asioista (kuten jäsenmaksusta!), monista tärkeistä asiakirjoista sekä tietyistä henkilövalinnoista. Keskustelemme HYALin kesken tulevissa edustajiston kokouksissa päätettävistä asioista viikoittaisissa ryhmätapaamisissa, joihin hallituksen jäsenet ja erityisasiantuntijat tuovat uusinta tietoa keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Johannes Cairns Edustajistoryhmän puheenjohtaja 2012 4 Tulevana vuonna päätetään jälleen tilajaosta. Edustajisto on keväällä hyväksynyt järjestöpoliittisen linjapaperin, jossa kuvaillaan ylioppilaskunnan suhdetta sen piirissä toimiviin järjestöihin sekä tilajaon kriteereitä. Meille HYALilaisille tilajaossa on aina ollut tärkeää ylioppilaskunnan eri järjestöjen yhdenvertainen kohtelu. Olemme jännän äärellä – kohta pääsemme taas paneutumaan järjestöpolitiikan ydinkysymyksiin! HYAL rekisteröity yhdistys Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry (HYAL ry) toimii juuri niin kuin sinunkin ainejärjestösi – ja toisaalta ei sinne päinkään. Järjestämme sitsejä, saunailtoja ja mökkiviikonloppuja. Kokoustamme säännöllisesti, meillä on oma Facebook-sivu ja järjestönauha. Mikä sitten erottaa HYAL ry:n aine- tai tiedekuntajärjestöstä? HYAL ry kokoaa yhteen toimijoita kahdeksasta eri tiedekunnasta, neljältä eri kampukselta, mistä syystä kaikki toiminta on poikkitieteellistä. Suuri osa toiminnasta on myös ulospäin kurkottavaa, sillä emme järjestä toimintaa ensisijaisesti HYALilaisille, vaan aine- ja tiedekuntajärjestöläisille. Tarkoituksenamme on tuoda järjestöjä ja järjestöläisiä yhteen jakamaan hyviä toimintatapojaan ja huonoja kokemuksiaan. Jotta HYALin poliittinen siipi, eli edustajistoryhmä tietäisi mitä järjestökentälle kuuluu, yhteydenpito järjestöihin on välttämätöntä. Yhdistysmuotoinen HYAL onkin perustettu poliittisen ryhmän ympärille tukemaan sitä ja antaamaan edaattoreille tilaa keskittyä politiikan tekemiseen. HYALissa voi olla tavallisena rivijäsenenä ilman minkäänlaisia toimintavelvollisuuksia, sillä toiminnan järjestämisestä vastaa joka vuosi uusiutuva hallitus. Hallituksen toimenkuvat vaihtelevat gourmetmenut taikovista tapahtumavastaavista järjestöjen yhteyshenkilöihin, eli tiedekuntavastaaviin sekä vaalityöstä vastaavaan vaalipäällikköön. Ry:n hallituslaiset ovat perinteisesti oman ainejärjestöjensä aktiiveja, jotka haluavat kokea järjestökentäntältä vielä jotain lisää. Tuloksena on poikkitieteellisyyttä, verkostoitumista ja mahtavaa yhteishenkeä. Se tunne, kun seisoskellaan sateessa ja tuulessa tienaamassa järjestölle rahaa, ja porukkaa vaan laulaa ja tanssii.. Ida Beckmann Hyal ry:n puheenjohtaja 2012 5 Kaikkien jäsentensä järjestö Viime vuosina on tutkimuksissa tullut esiin, että järjestötoiminta motivoi ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin sekä antaa monipuolisia valmiuksia myös opintojen jälkeistä elämää varten. HYYn alaisuudessa toimiikin noin 250 järjestöä ja niiden jäseninä on tuhansia opiskelijoita. Samaan aikaan kuitenkin moni yliopistoopiskelija kokee itsensä yksinäiseksi ja 2000-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä hieman yli kolmasosa opiskelijoista kertoi, ettei tunne kuuluvansa mihinkään korkeakouluun liittyvään ryhmään. Monessa järjestössä taas kohdataan haasteita uusien aktiivien rekrytoinnin ja toimijoiden jaksamisen suhteen. Kuinka HYY ja järjestöt voisivat tulevaisuudessa ratkaista nämä haasteet? Yksi avainkysymys, joka on samalla osa ratkaisua, on mikä on yhteisön tarkoitus ja toteuttaako se tarkoituksensa. Ainejärjestön tarkoituksena on useimmiten koota yhteen saman alan opiskelijat, valvoa heidän etujaan ja toisaalta tarjota mielekästä tekemistä yhteisölle. Järjestöjen on hyvä pohtia sitä vastaako toiminta jäsenistön tarpeita - onko järjestön toiminta sen jäsenten vai esimerkiksi pienen sisäpiirin näköistä. HYYn piirissä toimii totta kai erilaisia järjestöjä, ja shakkikerhon tavoitteena ei pidäkään olla tavoittaa judosta kiinnostuneita. Hyvä kysymys on: ketkä kaikki ovat järjestömme potentiaalisia jäseniä ja kuinka me tavoitamme heidät. Kullakin opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus tulla mukaan yhteisöön omana itsenään, ja toisaalta järjestöjen toiminnan tulisi olla monipuolista jäsenistön toiveiden mukaan. Haastavaa on se, että yliopisto-opiskelijoiden porukka on varsin heterogeenistä ja toiveet ovat usein monipuolisempia kuin resurssit. Pienillä teoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa paljon siihen millaiseksi yhteisö koetaan. Uusien aktiivien mukaan saaminenkin helpottuu, kun yhä useampi tuntee järjestön toiminnan omakseen. Monipuolisuus, tieto, vuorovaikutteisuus ja avoimuus ovat keskeisiä keinoja, joilla voidaan huomioida yhä useampi jäsen toiminnassa. On hyvä muistaa, että huomiotta jättäminen aiheuttaa 6 useimmiten ikävimmän fiiliksen ja se on helpoin tapa varmistaa, ettei kyseinen henkilö tule mukaan seuraavalla kerralla - oli kyse sitten vakaumuksesta, kielestä, esteellisyydestä tai mistä tahansa. Haluaisitko sinä seurata sähköpostilistaa, jonka kaikki viestit ovat hepreaksi? Palautteen - spontaanin tai kerätyn - avulla pystytään ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaa. Palaute kannattaa ottaa myös aina tosissaan eikä olettaa kenenkään toiveita. Mitä sitten HYYn tulisi tehdä. HYYn tulisi tulevaisuudessa tarjota yhä systemaattisemmin järjestöille tukea ja kannustusta yhdenvertaisuussuunnitteluun. Erilaiset koulutukset ja vuorovaikutteinen kommunikaatio järjestöjen kanssa ovat keskeisessä asemassa sen suhteen, että HYY voi tarjota järjestöille niiden tarvitsemaa apua. Yhdessä voimme tehdä järjestöissä mukana olemisesta yhä mukavampaa. Sanna Supponen HYYn hallituksen jäsen 2012 Katsaus HYALin historiaan HYYn edustajiston kokoonpano ja siellä edustetut ryhmittymät ovat vaihdelleet yhteiskunnan ja opiskelun muutosten tahdissa. Vuonna 1991 muutaman vuosikymmenen kestänyt poliittisten ryhmien ylivalta murtui ja aine- tai tiedekuntajärjestöjä edustavat ryhmät nostivat paikkamääränsä kahdesta viiteentoista. HYALin edeltäjä, Ainejärjestöjen Suuri Voima, oli yksi näistä nousijoista kuudella paikallaan. ASV:n toiminta kumpusi kritiikistä opiskelijan arjesta vieraantunutta HYYtä kohti ja halusta tukea järjestöjä aiempaa paremmin muun muassa tilojen suhteen. Jo alkuvaiheessa haluttiin tasapainotella opiskelijan asemaan keskittymisen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen välillä. ASV:n edustajat olivat alkuvuodet oppositiossa ja alkuvaiheessa eri listat saattoivat elää paljonkin vaaleista toiseen. Vuonna 1993 humanistilistalla oli ehdolla kaksi käyttäytymistieteilijää ja jopa yksi lääkisläinen. Alkuvaiheen neljän varsinaisen tiedekuntaedustuksen (humanistit, valtiotieteilijät, luonnontieteilijät, teologit) mukaan liittyivät kasvatustieteilijät ja myöhemmin viikkiläiset tiedekunnat. Vuoden 1996 vaaleissa HYAL nousi paikkamäärältään kymmeneen, pääsi seuraavan vuoden HYYn hallitukseen ensimmäisen kerran ja on siitä lähtien ollut yksi suurimmista edustajiston ryhmistä. Edellisissä vaaleissa, syksyllä 2011 päästiin uusille kymmenluvuille kun paikkamäärä nousi peräti 21:en. Vaikka HYALin linjaa ei voida johtaa valtakunnan politiikan puolueista ja sen nimi sekä paikkamäärä ovatkin muuttuneet vuosien varrella, ovat HYALin ja sen edeltäjän keskeiset tavoitteet pysyneet samankaltaisina. Jo kaksikymmentä vuotta sitten pidettiin muun muassa sivistysyliopiston puolustamista, järjestötoiminnan edistämistä ja mahdollistamista sekä hallinnon opiskelijaedustajien tukemista keskeisinä tavoitteina. Myös kaikkien neljän kampuksen huomioiminen ja toiminnan järjestäminen muuallakin kuin keskustassa on ollut pitkään esillä. Aina on löytynyt tilaa myös kunkin aikakauden pienemmille tavoitteille, kuten vuonna 1995 esillä ollut narikkamaksun poistaminen Vanhalta tai ehdotus ”teledemokratian” kokeilemiseksi ylioppilaskunnassa. Paljon tavoitteita on myös saatu läpi. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on kolmannen ylioppilastalon, Doomus Gaudiumin, suunnittelu ja rakentaminen varsinkin monipuolisen järjestötoiminnan käyttöön. Edelleen ajankohtaisena pysynyt tavoite on antaa HYYssä päätöksiä tekeville päättäjille tutut kasvot. Matti Tujula Entinen ja nykyinen HYAL-aktiivi Ankka porskuttaa! Tähän astia selanneena olet jo varmasti huomannut HYALin ankan, joka vilahtelee lehden sivuilla. Tai kenties olet tavannut ankan jonkun haalarissa, facebookissa tai tiskirätissä. HYALin maskottina ankka on uusi tuttavuus. Vielä muutama vaalivuosi takaperin ankan sijasta ainejärjestöläisten maskottina komeili pöllö. Sympaattinen ankka tarttui matkaan vaalijulisteesta, jossa erilaiset eläimet laskuvat liukumäkeä pitkin alas ylioppilaskunnan norsunluutornista. Ankka edustaakin HYALin helposti lähestyttävyyttä, mutkattomuutta ja iloista meininkiä. Ankka on ylioppilaskunta arjessasi. Itse ryhdyin piirtämään ankkoja edellisen Kasvot-lehden päätoimittajan ja nykyisen HYYn hallituslaisen Sanna Supposen pyynnöstä. Ensimmäinen piirtämäni ankka oli vapputunnelmissa ja viimeisin ponkaisee esiin kakusta. Siinä välissä ankka on tankannut humanistien tenttikirjallisuutta, täyttänyt lomakkeita ja metelöinyt megafonilla. Voisi oikeastaan sanoa, että juuri ankka johdatti minut ainejärjestöläiseksi ja HYY politiikkaan. Ensin minun piti nimittäin vain piirtää pari ankkaa Kasvot-lehteen, mutta kummasti ankka imaisi mukanaan ja minustakin tuli HYALin ehdokas. Ankkaan on helppo ihastua, sillä se on samanlainen monitaituri kuin ainejärjestöläiset yleensäkin. Mari Kyllönen Humanisticum ry:n pj 2012 7 Opiskelijoiden ääni kaupungissa, yliopistossa ja vapaa-ajalla Marraskuun alussa kaikki yliopiston kampukset ovat täynnä innokkaita edustajistovaaliehdokkaita tekemässä vaalitöitä. Samoihin aikoihin Helsingin kaduilla liikkuvat kunnallisvaaliehdokkaat. Jotakin yhteistä voi löytää kummastakin porukasta. Niin HYYn edustajistoon pyrkivät kuin kunnallisvaltuutetuiksi halajavat haluavat tehdä pääkaupunkiseudustamme ja etenkin Helsingistä paremman paikan liikkua, asua ja elää. Myös HYYllä on omat teemat, joita ylioppilaskunta viestii parhaansa mukaan kaupungin valtuutetuille. Kaupunkiohjelma luo unelman seuraavanlaisen Helsingistä ” Tulevaisuuden Helsinki on kaupunki, jossa kaupunkilaiset asuvat, viihtyvät, opiskelevat, työskentelevät ja luovat itsensä näköistä kaupunkikulttuuria. ” (HYYn kaupunkiohjelma 2012-2015). Kaupunkiohjelmaa valmisteli kaupunkityöryhmä, jonka jälkeen se esitettiin HYYn edustajiston hyväksyttäväksi. Kaupunkiin liittyvän edunvalvonnan lisäksi HYYssä ajetaan opiskelijan etua yliopistolla ja muissa opiskelijan arkeen liittyvissä asioissa. HYYn hallitus ja asiantuntijat ovat jatkuvassa yhteydessä yliopiston kanssa, tavoitteena kehittää parempaa yliopistoa. Edunvalvonnan lisäksi HYY antaa paljon eväitä vapaa-ajalle. HYY tarjoaa jäsenilleen paljon erilaisia jäsenpalveluja, kuten opiskelijakortin, oman opiskelijaravintolan (Unicafe), opiskelijaetuja (esim. Carpe culturam!- opiskelijan kulttuuriedut 2012-2013), kalenterin ja Ylioppilaslehden. Vapaa-ajalle ohjelmaa löytyy varmasti jostain HYYn piirissä toimivasta 250 järjestöstä, joista monet toimivat HYYn omistamissa ylioppilastaloissa. Itse lähdin fuksivuonna mukaan ainejärjestöni toimintaan, jonka jälkeen tylsiä hetkiä ei ole ollut. Järjestötoiminnan kautta olen päässyt tapaamaan opiskelujeni aikana uskomattomia ihmisiä ja saanut nautti uskomattomista hetkistä. Jannica Aalto HYYn Hallituksen puheenjohtaja 2012 8 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Perustettu vuonna 1868 Jäseniä vajaa 30 000 Hallituksen koko 7-13 henkeä (vuonna 2012: 11 henkeä) 18 työntekijää Omistaa HYY Yhtymän, joka rahoittaa suurimman osan HYY toiminnasta 3 ylioppilastaloa opiskelijoiden käytössä: Vanha ylioppilastalo, Uusi ylioppilastalo ja Domus Gaudium Opiskelijan edunvalvojana Suomen ylioppilaskuntien liitossa Ainejärjestöissä toimii monenlaisia tyyppejä ja mahdollisuuksia omiin mielenkiinnon kohteisiin keskittymiseen on monia. Opinto-, liikunta-, bile- ja kulttuurivastaavat sekä puheenjohtajat tekevät kaikki tärkeää työtä ja aika moni uppoutuu touhuihin useammaksikin vuodeksi. Jokunen heistä päätyy vaikuttamaan myös oman järjestön ulkopuolelle: ensin vaikka tiedekuntajärjestöön ja lopulta aina ylioppilaskuntaan ja sen hallitukseen saakka. Joidenkin palo yhteisten hommien hoitamiseen on niin kova, että he haluavat antaa itsestään opiskelijaliikkeelle vielä tätäkin enemmän. He saattavat päätyä Suomen ylioppilaskuntien liittoon. Meidän jokaisen opiskelijakortissa lukee SYL, mutta mitä ihmettä se sitten oikein tarkoittaa? Siinä missä ylioppilaskunta tekee yhteistyötä oman yliopistonsa kanssa, SYL toimii nimensä mukaisesti valtakunnallisella tasolla. Tarkoittaa käytännössä sitä, että liiton läheisimpiä keskustelukavereita ovat muun muassa eduskunta, ministeri(ö) t, KELA ja vaikkapa poliittiset nuorisojärjestöt. SYL siis käy, toisinaan kiivaitakin, keskusteluita Suomen ylioppilaskuntien liitto Perustettu vuonna 1921 Jäseninä 17 ylioppilaskuntaa, Edustaa noin 130 000 opiskelijaa esimerkiksi opintotuen riittävyydestä, opiskelijavalinnoista ja nyt viime aikoina jopa siitä, miten eläke saataisiin riittämään myös meille nykyajan opiskelijoille. SYL myös edustaa yliopisto-opiskelijoita Euroopan tasolla yhdessä muiden maiden opiskelijaliittojen kanssa. Tarvittaessa lähdetään kadullekin, jos opiskelijaa liikaa sorsitaan, kuten muutamaan otteeseen viime vuosinakin on nähty. Kaikkialta Suomesta tulevilla SYL:n hallituksella ja henkilökunnalla on, yleensä järjestöaktiivitaustan lisäksi, yhteinen palo edistää opiskelijan parempaa huomista. Muutoin reitit ovat monenlaisia ja motiivit vähintäänkin yhtä lukuisia. Me kirjoittajat innostuimme vaikuttamisesta ainejärjestöissä toimiessamme ja siitähän se sitten lähti. On ollut hauskaa ja innostavaa huomata, miten paljon taitoja ja valmiuksia ainejärjestöissä opittu antaa vaikkapa ministerin lobbaamiseen. Ainejärjestössä toimiessa oppii organisoimaan asioita ja tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. HYAL puolestaan on opettanut argumentoinnin taitoa, kokoaahan se yhteen jopa kahdeksan eri tiedekunnan järjestötoimijoita ja näiden erilaisia näkemyksiä. Mekin lähdimme ylioppilaskuntapolitiikkaan eri järjestöistä, Tapio historian opiskelijana Kronoksesta ja Marina luokanopettajaopiskelijana Peducasta. Yhteistä ovat kuitenkin järjestötoiminnan tuomat taidot ja varmuus omasta osaamisesta. HYALissa opituilla taidoilla osaa ja pärjää niin edustajistovaalipaneelissa kuin ministeriä lobatessa! Hallituksessa 7 jäsentä, jotka tulevat eri ylioppilaskunnista ympäri Suomea Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden valtakunnallinen edunvalvoja Toimintasuunnitelmasta ja hallituksesta päätetään vuosittain liittokokouksessa Tapio Heiskari & Marina Lampinen SYL hallituksen jäseniä 2012 9 Retkellä yliopistohallinnon viidakossa Ylioppilaskunnassamme on satoja hallinnon opiskelijaedustajia, hallopedejä. He tekevät pyyteettömästi töitä laitosneuvostoissa, tiedekuntaneuvostoissa ja lukemattomissa muissa yliopiston hallinnollisissa elimissä, muun muassa jotta opiskelumateriaalit olisivat helpommin saavutettavissa, jotta opetusta kehitettäisiin ja jotta kaikki opiskelijatkin tietäisivät paremmin meitä kaikkia koskettavista asioista - yksinkertaisesti siis luodakseen meille kaikille paremmat oltavat osana tiedeyhteisöä. Tulevaisuus tuo kuitenkin mukanaan uusia haasteita myös halloped-toiminnalle. Opintoaikojen rajauslaki koskee kaikkia vuonna 2005 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneita. Käytännössä laki tarkoittaa, että yliopisto-opiskelijan tulee valmistua maisteriksi seitsemässä lukuvuodessa opintojensa aloittamisesta. On tietysti mahdollista hakea poikkeusta lakiin ja anoa täten lisäaikaa opinnoilleen, mutta vaikka poikkeukseen oikeuttavissa periaatteissa onkin mainittu yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallistuminen yliopistoyhteisön toimintaan, vaikuttaa rajauslaki opiskelijoiden innokkuuteen hakeutua luottamustehtäviin. Hekin, jotka tehtäviin hakeutuvat, lopettavat usein yhden toimikauden jälkeen. Tämä luo ongelman hallinnollisen vaikuttamisen jatkuvuuden varmistamisen kannalta, kun jo toiminnan oppineet eivät ole enää entiseen tapaan käytettävissä uusien innokkaiden vaikuttajien neuvonnassa ja opastuksessa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja hallinnon opiskelijaedustajien tueksi ja turvaksi. Tässä vaiheessa tarinaamme kuvaan astuu HYY. ”Miten varmistamme toiminnan jatkuvuuden opintoaikojen rajauslain synnyttämässä uudessa todellisuudessa?” 10 Tällä hetkellä HYY tarjoaa tukeaan hallopedeille jo usealla eri tavalla. Halloped-uraansa aloittaville tarjotaan koulutus, jossa kerrotaan yliopiston hallinnon aakkoset. Tämän lisäksi osa HYYn hallituksen jäsenistä ja asiantuntijoista tapaa säännöllisin väliajoin niin suurta osaa hallopedeista kuin mihin resurssit riittävät ja hallituksen jäseniä saapuu kutsuttaessa paikalle, kun järjestetään tiedekuntakohtaisia koulutuspolitiikkaan vivahtavia keskustelutilaisuuksia tai illanviettoja. Hallopedeille on rakennettu tukiverkostoa muun muassa tapaamalla säännöllisesti opintovastaavia niin ainejärjestö kuin tiedekuntajärjestöjen tasolla ja tiedekuntakohtaiset hallopedyhteyshenkilöiden verkosto pääsee aktivoitumaan toden teolla ensi vuonna hallintovaalien johdosta. Näiden lisäksi HYYn opintoasiainvaliokunta käsittelee noin kolmen viikon välein ajankohtaisista asioista. Lähiaikoina nousevista uusista tukimuodoista mainittakoon vielä sähköisen halloped-wikin luominen, johon kerätään samalle sivustolle kaikki mitä hal- loped voi toiminnassaan tarvita sekä toivon mukaan ensi vuonna käyttöön otettava hallopedien sähköinen hakujärjestelmä, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman hahmottamisen hallopedien vaikutusmahdollisuuksista ja vapauttaa resursseja paperin pyörittelystä muun toiminnan kehittämiseen. Yllämainitut asiat ovat jo hyvä alku. Silti se ei riitä. HYYn on tuettava jatkossa entistä enemmän hallinnon opiskelijaedustajien toimintaa ja annettava enemmän työkaluja paremman huomisen rakentamiseen. Ilman riittävän hyvin valmistautunutta retkikuntaa hallopedien matka yliopistohallinnon viidakossa on turhan hankalaa. Iiro Hämäläinen HYYn hallituksen jäsen 2012, vastuualueena mm. hallinon opiskelijaedustajat 11 Järjestökokemuksia Hyalissa toimii monen monituista entistä ja nykyistä järjestöaktiivia. Alla olemme koonneet muutamien toimijoiden kertomuksia jostakin aine- tai tiedekuntajäjestön toimesta, jota he ovat hoitaneet. HYALissa löytyy aktiiveja monesta eri tiedekunnasta - sekä suomen, ruotsin että englannin kielen taitavia. Iiris Niinikoski Luokanopettaja (kasvatustiede) Peduca ry puheenjohtaja 2012 Viime sunnuntaina olin hyvin tyypillisessä järjestötehtävässä: pilkoin kurkkuja hallituksen tapaamiseen. Ei varmasti kuulosta puheenjohtajan hommalta? Pesti onkin moniulotteinen. Tärkein tehtävä on mahdollistaa hallituksen toiminta. Huolehtia, että kaikki tulevat kuulluksi ja että kukaan ei ylikuormitu sekä varmistettava, että kaikki hoitavat vastuualueensa ja heille annetut tehtävät. Yhdessä tekemisen kulttuurin ja yhteishengen luominen on hyvän hallitustoiminnan kannalta tärkeätä. Olen oppinut sovittelemaan yhteen erilaisia näkemyksiä ja ideoita sekä hallituslaisten eroavia aikatauluja. Olen myös oppinut priorisoimaan ja delegoimaan. Kaikkea ei pj voi, eikä saakaan tehdä yksin, vaan isoissakin asioissa täytyy uskaltaa antaa vastuuta muille. Toisaalta saan etuoikeutetusti olla aitiopaikalla ja tehdä vähän kaikkea, mitä ainejärjestössä on mahdollista tehdä! Ainejärjestöt kehittyvät koko ajan. Vuoden alussa luodaan toimintasuunnitelma sille, mitä kuluvana kautena tehdään. Olen pj vuotenani oppinut paljon hallinnointityöstä kuten tekemään talousarvioita – ja huomannut sen olevan äärettömän hauskaa! Pj:llä on suuri vastuu pitää langat käsissään ja koordinoida sitä, mihin ainejärjestö on menossa. Huolehtia siitä, että yhteisiä visioita toteutetaan käytännössä uusilla tapahtumilla, kehittämällä viestintää, ottamalla jäsenistöä paremmin mukaan, keräämällä palautetta toiminnasta ja että pysytään budjetissa, näin ihan esimerkiksi. 12 Ainejärjestöni puheenjohtajana olen usein järjestöni kasvot. Se tarkoittaa, että edustan paljon ja tapaan eri asemissa olevia henkilöitä eri instansseista. Olen päässyt verkostoitumaan ja saanut uusia kontakteja. On ollut mahtavaa huomata, kuinka Käyttiksessä opiskelijoiltamme välittämääni viestiä kuunnellaan. En enää lainkaan epäröi mennä juttelemaan esimerkiksi laitosneuvoston kokouksen jälkeen laitoksemme johtajallemme ajankohtaisista asioista. Olen oppinut myös hallitsemaan juhlapukuetiketin lähes moitteettomasti! Parasta pj vuotenani on kuitenkin ollut oppia tuntemaan kaikkia niitä uusia ihmisiä ja ystäviä, joihin en olisi tutustunut ilman tätä pestiä. Puheenjohtajan homma kuulostaa isolta ja monesti onkin sitä, tärkeintä on kuitenkin into tehdä töitä järjestön eteen. Itse lähdin puheenjohtajaksi oltuani ensimmäisen hallitusvuoteni fuksi- ja tutorvastaavana. Puheenjohtajana olen päässyt kehittämään omia vahvuuksiani ja toisaalta tunnistamaan heikkouksiani ja ennen kaikkea oppinut valtavasti. Anni Saukkonen Farmasia Yliopiston farmasiakunnan sihteeri 2010 ja pj 2011 Löysin paikkani ja porukkani opiskelijaelämässä ja farmasialla ainejärjestötoiminnan kautta. Jatkoin sihteerin pestin jälkeen YFK:n puheenjohtajana. Parhaalta tuntuu, kun saa hyvää henkilökohtaista tai omaan tiimiin liittyvää palautetta ja huomaa näin saaneensa aikaan muutosta parempaan myös muiden mielestä. Pisimpään ovat jääneet sydäntäni lämmittämään isäni aidosti ylpeät sanat, kun hän oli ollut kuuntelemassa YFK:n puheenjohtajakaudellani erästä juontamaani tilaisuutta. Luottamustehtävissä toimiminen on henkinen voimavara, opiskelijaelämää ja ihmissuhteita rikastuttava ja tulevaisuuteen paljon eväitä antava asia. Nuorena aikuisena tarvitsee myös rohkaisua ja itsevarmuutta tuovia kokemuksia uskaltaakseen kokeilla siipiään työelämässä ja siinä niin sanotussa oikeassa aikuisten maailmassa. Luottamustoimet valmistavat kohtaamaan tämän maailman, ne vahvistavat ja kasvattavat – lempeästi. Anna Hiekkataipale Yleinen kirkkohistoria Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen projektiministeri vuosina 2010 -2011 TYT:n projektijaoston tehtävänä on hoitaa päätoimisesti fuksitapahtumien järjestelyjä sekä muita, milloin minkäkinluonteisia tapahtumia. Toiminnallisen jaoston johtaminen TYT:ssä toimi erinomaisena linkkinä jäsenistöön ja auttoi tavoittamaan sellaisia kasvoja, joita muuten ei olisi tavoittanut. Projektiministerinä toimiessani pääsin olemaan mukana aktiivisesti sekä TYT:n hallinnollisessa päätöksenteossa, että konkreettisessa toiminnassa. Yhdistys tuli tätä kautta minulle erittäin tutuksi ja rakkaaksi. Projektiministerinä pääsin toteuttamaan sellaista toimintaa, jota itse kaipasin yhdistykseen, ja sain onnekseni huomata, että samanlaista toimintaa kaipasivat monet muutkin! 13 Anna Kamula suus on mielestäni kyky tukea puheenjohtajaa. Joka järjestöllä, joka hallituksella on oma tapansa toimia ja tuntuu siltä, että varapuheenjohtajan roolin suhteen tapahtuu ehkä eniten vaihtelua. Osassa hallituksista kyseessä on hyvin nimellinen toimi, jonka ohelle voi helposti ottaa muitakin vastuualueita, osassa taas pj ja varapj tekevät hyvinkin tiivistä yhteistyötä. Omassa tapauksessani vastuullani erityisesti jälkimmäisenä vuonna oli lähinnä suhteet muihin järjestöihin ja vuoteen kuului paljon edustamista ja verkostoitumista. Olen huomannut vasta tänä vuonna puheenjohtajana toimiessani kuinka paljon näistä kontakteista onkaan hyötyä. Englanti SUB ry tuutori ja varapuheenjohtaja 2010-2011 Olen toiminut tuutorina uusille opiskelijoille kolmena perättäisenä vuonna, kaksi ensimmäistä kandi- ja kolmannen maisterivaiheen tuutorina. Ensimmäinen tuutorointikertani oli yksi mieleenpainuvimmista kokemuksistani yliopistolla, sillä sen lisäksi että sain mahdollisuuden tutustua uusiin fukseihin paremmin kuin vain iltaohjelmissa käymällä, sain paljon lisäkokemusta ryhmän vetämisestä ja opin yliopistomaailman kiemuroista aivan uusia puolia. Kahtena peräkkäisenä vuonna olin yhtä aikaa sekä tuutori että varapuheenjohtaja ainejärjestössäni. Varapuheenjohtajan tärkein ominai- No organisation is an island. Jari Rinta-aho Fysiikka Kolmen järjestön taloudenhoitaja Taloudenhoitaja, rahis, tai rahastonhoitaja on (aine) järjestön eräs tärkeimpiä henkilöitä, mutta samalla, varsinkin hommansa hoitaneena, likimain näkymätön. Rahiksen tavallisiin tehtäviin kuuluu järjestön maksuliikenteen hoitaminen eli laskujen maksu ja saamitavien karhuaminen sekä budjetissa pysymisen seuraaminen. Vuoden vaihteessa rahis tekee järjestön tilinpäätöksen. Tällöin ei ole suositeltavaa lähestyä rahista, sillä hän on valvonut koko yön kuittipinoa järjestellen. “Oikeaa” työelämää varten rahiksena oppii muutamiaerittäin hyödyllisiä taitoja. Kun on vuoden miettinyt, mitä mikäkin maksaa, on helpoa tehdä budjetointeja. Tilinpäätöstäkään ei saa pitää liian pelottavana. Vaikka tilinpäätöstä tehdessä törmää sanahirviöihin kuten tase, depit, kredit, siirtovelat... on sitäkin pidettävä opimiskokemuksena. Ainakin oman firman perustaminen muuttuu tulevaisuudessa helpommaksi, jos on jo opiskeluaikana tutustunut kirjanpidon perusteisiin. 14 Mats Ittonen Ekologi och evolutionsbiologi Ordförande för Svenska naturvetarklubben 2012 Jag blev ordförande i Svenska naturvetarklubben rf, den svenskspråkiga ämnesföreningen för biologi- och geografistuderande efter att ha varit ett år med i styrelsen. Detta år kom jag att samla åt mig en hel del olika ämnesföreningsposter i fyra olika ämnesföreningar! Det hela har kanske emellanåt varit stressande, men i huvudsak har jag trivts med mina uppgifter. Det skulle eventuellt ha räckt med bara ordförandeposten, men å andra sidan har det varit nyttigt att vara med i flera ämnesföreningar och se hur saker görs på annat håll. Som ordförande har jag lärt mig mycket om hur en förening fungerar. Ordförande leder möten och skriver föredragningslistorna. Förutom detta bör ordförande ändå ha någon koll på det mesta som sker i föreningen. Jag har lärt mig en hel del organiseringsförmåga och på senare tid har jag också lärt mig delegera uppgifter till andra! Överlag har det varit givande att vara med i styrelsen. Förutom många roliga stunder har jag fått en hel del nyttig erfarenhet och kunskap som man inte får om man bara sitter på föreläsningar. Elina Uutela Viestintä Kannunvalajat, Alumni- ja yrityssuhteet 2012 Ensimmäinen taho, joka tutustutti minua opiskelukavereihini, oli oma ainejärjestöni Media. Pienen lappilaisen fuksin moninaiset pelkotilat tasaantuivat, kun oma ainejärjestö opasti eteenpäin ja piti huolta, että siivet kantavat niin opinnoissa kuin opiskelijaelämään olennaisesti liittyvissä virikkeissä. Positiiviset kokemukset ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat kantaneet sittemmin tiedekuntajärjestön hallituksessa työskentelyyn alumni- ja yrityssuhdevastaavana. Matkan varrella opittujen tietojen ja taitojen arvoa ei kokonaisuudessaan edes tajua. Järjestelmällisyyttä on taottu paksuun kalloon tapahtumia järjestettäessä ja yhteydenpito tiedekunnan henkilökunnan kanssa on avannut yliopistoinstituutiota aivan uudella tasolla. Palkitsevinta on ollut tutustua kaikkiin niihin fiksuihin ihmisiin, jotka tekevät töitä opiskelukavereidensa eteen unohtamatta pilkettä silmäkulmassa. Siihen kiteytyy valtsikalaisen suuri arvostus paitsi järjestöjä, myös niissä toimivia ihmisiä kohtaan. 15 How to get the most of your time in University of Helsinki? Subject organizations are societies where people with the same subject meet, interact, share and create new. These societies are the heart of the Student Union and the soul of the community of Helsinki University students. They can also be the best time of your life. “The faculty of free-time” – as you may call student society life – is all about sense of unity and shared interests. Book clubs, visits to top-of-thelist companies on your own field, theological debates, concerts… You name it! Subject organizations plan their activity based on common interests. Parties are something uniting many students and that’s why many student organizations have a tradition called Sitsit, which is an academic table party with lots of singing, speeches, dining and drinking. You can always find a party in the 3rd floor of Uusi Ylioppilastalo. Beside all the fun and subject based get-togethers, subject organizations have an important lobbying role in their own faculty or department. They make sure that students’s voice will be heard when making decisions. 16 Joining your student organization shouldn’t be difficult. Almost all of them have websites where you can find contact information and guidance how to join mailing list. Joining the list you’ll get to know where to be and when. If you don’t know which organization to contact, ask your tutor or teacher, they’ll help. But even subject organizations aren’t always rainbows and roses. And that’s why HYAL (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset) exists. HYAL represents subject organizations from eight faculties in Student Union of the University of Helsinki. We want to make sure that all organizations and students are treated equal! Student life in Helsinki is anyhing but boring and it will be as enjoyable and memorable as you make it. Get the most of your time in University of Helsinki – join your subject organization! Ida Beckmann President of HYAL ry. Vaalipäällikön tervehdys Kulunut syksy on tarjonnut vaalien suhteen paljon mielenkiintoisia haasteita. Vain vuoden mittainen kulunut edustajistokausi ja samaan aikaan käytävät kunnallisvaalit tarjoavat mielenkiintoiset lähtökohdat tuleviin edustajistovaaleihin. HYAL on aina toiminut järjestöjen ja järjestöläisten asialla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivissa järjestöissä tehdään todella paljon arvokasta työtä. Järjestöläisyys on yhteisöllisyyttä, yhdessä toimimista ja hauskanpitoa. Myöhemmin kun ajattelemme niin monet opiskeluajan kokemuksistamme liittyvät varmasti ainejärjestöjen järjestämään toimintaan. Pelkästään jo näistä syistä ainejärjestöjen toimintaan on tuettava. HYALn toimijat ovat omissa tiedekunnissaan näkyviä tyyppejä ja tuntevat eri tiedekuntien opiskelijoiden sekä järjestöjen tarpeet. Näiden henkilöiden ansiosta olemme vaaliohjelmassamme ensisijaisesti huomioineet opiskelijoiden ja järjestöjen ajankohtaisia ongelmia niin ylioppilaskunnassa, yliopistolla kuin yhteiskunnassakin. Yhdessä me pystymme tekemään opiskelijan arjesta parempaa. Olemme ylioppilaskunta arjessasi. Vesa Piilola HYALin vaalipäällikkö 2012 Lue lisää HYALin vaaliteemoista seuraavilla sivuilla! 17 YLIOPPILASKUNTA ARJESSASI! Ylioppilaskunta on opiskelijoiden yhteisö! HYY ei ole etäinen edunvalvontaelin vaan ihmisistä ja järjestöistä koostuva verkosto, joka auttaa opiskelijoita kohtaamaan myös arjen ongelmat. Ylioppilaskuntaan saapuu toimijoita erilaisista taustoista, ja tästä syntyvää osaamista tulee hyödyntää tehokkaammin. HYYn tulee edesauttaa opiskelijoita ja järjestöjä kohtaamaan toisensa. Järjestöjen tukeminen on parasta jäsenpalvelua! Järjestöjensä kautta HYY tavoittaa jäsenensä parhaiten. Järjestöt ovat HYYn tehokkain keino järjestää laajalle ja monipuoliselle opiskelijajoukolle mielekästä toimintaa. Kattava järjestökenttä tarjoaa ylioppilaskunnan jäsenelle myös ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kehittää työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Näin järjestöt ovat toteuttamassa ylioppilaskunnan lakisääteisiä perustehtäviä. Tasapuolisuutta järjestötukiin! Järjestötoiminnan elinvoimaisuuden edellytyksenä on varmuus ylioppilaskunnan riittävästä tuesta myös tulevaisuudessa. HYY ei saa vaarantaa järjestöjen toimintaa vähentämällä järjestötiloja tai leikkaamalla toiminta-avustuksia, sillä ne ovat järjestöjen toiminnan elinehto. Ensi vuoden tilajaon tulee huomioida järjestöjen tilojen todellinen tarve sekä tilojen käyttöaste. Tilajaossa tehtävät päätökset eivät saa vaarantaa järjestöjen toimintaa. HYYn tuen jakaminen järjestöille on oltava pitkäjänteistä ja läpinäkyvää. Vastuullisuutta talouspäätöksiin! Ylioppilaskunnan taloutta on suunniteltava pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Taloutta tasapainottavat säästötoimenpiteet on toteutettava maltillisesti. Taloudellisesti haastavina aikoina järjestöjen toiminnan tukeminen nousee ylioppilaskunnassa keskeiseen rooliin, sillä järjestöt tuottavat valtaosan HYYn toiminnasta asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Kokonaisvaltaista taloudenpitoa! HYYn taloutta pitää tarkastella kokonaisuutena. Ylioppilaskunnan yritystoiminnan tarkoitus on tuottaa opiskelijoille hyvää, minkä tulee näkyä esimerkiksi vastuullisten periaatteiden mukaan toimivassa Unicaféssa ja Lyyran opiskelijaeduissa. Ylioppilaskunnan tulee tulevaisuudessakin kyetä tarjoamaan jäsenistölle ja järjestöille tärkeät tuet ja palvelut. Siksi käyttörahaston elvyttäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta toiminta voidaan turvata myös taloudellisesti heikkoina aikoina. 18 Opiskelija on yliopiston täysivaltainen jäsen! Opiskelijaa tulee kannustaa osallistumaan yliopiston kehittämiseen. Opiskelijoiden oikeus ja velvollisuus on olla mukana luomassa parempaa yliopistoa eikä vain suorittamassa tutkintoa. Opiskelijoiden asiantuntemusta erityisesti opintoihin ja opetukseen liittyvissä asioissa ei saa ohittaa yliopiston päätöksenteossa. Opiskelijoiden tehokkaat vaikutusmahdollisuudet yliopistohallinnossa ovat koko yliopistoyhteisön etu. Opiskelijaedustaja ei saa jäädä yksin! Ainejärjestöjen rooli yliopistohallinnon opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijoiden yhdyssiteenä on huomioitava. HYYn tulee auttaa hallopedien verkostoitumisessa, luoda tälle verkostolle tukirakenteet ja ottaa suurempi vastuu hallinnon opiskelijaedustajien koulutuksesta. Näin turvataan opiskelijan vaikutusmahdollisuudet yliopistohallinnossa. Maksuton koulutus on perusoikeus! Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee aina olla maksutonta. Opiskelijavalintojen uudistus ja opiskeluoikeuksien rajoitukset eivät saa johtaa maksuttoman koulutuksen periaatteista luopumiseen. Tasa-arvoinen kouluttautumismahdollisuus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Huippuyliopistoon kuuluu huippuopetus! Helsingin yliopistossa tehtävä tutkimus on Euroopan huippua, mutta tämän aseman saavuttaminen on tapahtunut osin opetuksen laadun kustannuksella. Laadukas oppiminen edellyttää opettajan pedagogista osaamista, riittävää ohjausta ja tukea sekä henkilökohtaista palautetta opiskelijalle hänen suorittamistaan opinnoista. Opetuksen arvo on tuotava esiin. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet opetushenkilöstön valinnassa on turvattava. Opiskelijakin saa erehtyä! Kaikki eivät löydä omaa alaansa ensimmäisellä yrittämällä, eivätkä jäykät tutkintorakenteet sovi kaikille. Joustavien suoritusmenetelmien ja alanvaihdon on oltava mahdollisia myös käytännön tasolla. Sujuvat opinnot on mahdollistettava joustavia suoritusmahdollisuuksia lisäämällä, opiskelumateriaalin saavutettavuudesta huolehtimalla ja tarjoamalla opiskelijalle hänen tarpeidensa mukaista tukea. Näin palvellaan myös perheellisiä ja oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita. Vaivattomasti osaksi yliopistoyhteisöä! Uuden opiskelijan sopeutumisen yliopistoyhteisön jäseneksi on oltava sujuvaa ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien. Tämä on kaikkien yliopistolaisten yhteinen asia, jossa tuutoreilla on kuitenkin erityisen tärkeä rooli. Yliopiston ja ylioppilaskunnan tulee tarjota tuutoreille heidän tarvitsemaansa tukea esimerkiksi ryhmänohjauksessa. Sekä opettaja- että opiskelijatuutoreiden yhteistyön on sujuttava mutkattomasti. 19 Kattavampaa ohjausta opintoihin! Ohjauksella on ratkaiseva vaikutus opintojen etenemiseen. On kaikkien etu että ohjausta on saatavilla, siitä tiedotetaan selkeästi, ja se on asiantuntevaa. Laadukas opintoneuvonta, opintoohjauksen ohella, on jokaisen opiskelijan perusoikeus, ja sitä tulee olla saatavilla koko tutkinnon ajan. Opintopsykologien, kaupungin sosiaalityön ja YTHS:n on kyettävä yhteistyöhön. Opiskelijan tukipalvelut mahdollistavat opintojen sujuvan sekä tarkoituksenmukaisen suunnittelun ja etenemisen. Parempaa ja monipuolisempaa sivuainetarjontaa! Laitoksille on luotava kannustin tarjota sivuaineopetusta. Tällä hetkellä laitokset eivät saa tuloja sivuaineita suorittaneista opiskelijoista, mikä ei kannusta niitä panostamaan sivuaineopiskelijoiden opetukseen. Monipuolisella sivuainetarjonnalla taataan myös monipuoliset työelämävalmiudet. Opiskelijan tulee pystyä hyödyntämään yliopistomme monialaisuutta sivuainekokonaisuuksin. Tutkinnon on tuettava työllistymistä! Tutkintojen on tuettava opiskelijan työllistymistä koulutusta vastaavaan työhön. Työelämäyhteyksiä on parannettava ja opiskelijalle on luotava parempi käsitys tulevista toimenkuvista. Työharjoittelun merkitystä tulee edelleen korostaa ja palkallisia harjoittelupaikkoja lisätä. Työssäkäyvä opiskelija on yhteiskunnan etu! Työura alkaa jo ensimmäisellä kesätyöpaikalla. Myös vapaaehtoistyö järjestöissä on paitsi tärkeää työkokemusta, myös yhteiskunnalle arvokasta toimintaa. Opiskelijan työllistymistä auttaa, jos hänellä on yhteys työelämään jo koulutuksen aikana. Työurakeskustelussa työntekoa ja opiskelua ei tule asettaa vastakkain. Viihtyisyyttä ja avoimuutta yliopistoyhteisöön! Järjestöillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden luojina. HYYn on tuettava tätä yhteisöllisyyttä sekä yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia järjestöissä. Järjestöt tekevät jo nyt arvokasta työtä näiden arvojen toteuttamiseksi, mutta kuten viime kevään yhdenvertaisuuskysely osoittaa, parannettavaa on vielä paljon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää järjestöaktiivien jaksamiseen. Aidosti kansainvälinen yliopisto! HYYn tulee edesauttaa suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamista sekä opetuksessa että järjestöissä. Suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden on pystyttävä kohtaamaan toisensa helpommin. Järjestöillä on tässä merkittävä rooli, ja kansainvälisesti suuntautuvaa järjestötoimintaa on siksi tuettava. KV-tuutorit ovat toimivin yhdysside suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä, joten heidän tukemiseensa on panostettava. Opiskelija tuntee jo vastuunsa! Opiskelija on osa yhteiskuntaa ja työelämää. Opiskelijat ja nuori sukupolvi kantavat jo nyt suuren vastuun työurien pidentämisestä, väestörakenteen muutoksen synnyttämiin haasteisiin vastaamisesta ja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisestä. HYYn on tuotava opintoaikojen rajaus- ja työurakeskustelussa esille, että nuorten ja opiskelijoiden loppuun uuvuttaminen ei ole kestävää politiikkaa. 20 Ylioppilaskunta on vaikuttaja! HYYn on oltava aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja yhteistyökumppani. Yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien kanssa HYY voi tuoda keskusteluun raikkaita ja rohkeita ideoita niin näkyvin kampanjoin kuin osallistumalla vähemmän näkyvään päätöksentekoon. Kuntavaikuttamisessa HYYn tulee toimia koko yliopistoyhteisön etua ajaen. Täysipäiväinen opiskelu mahdolliseksi! HYYn on yliopiston kanssa yhteistyössä vaadittava opiskelijalle parempaa toimeentuloa. Opintotuen tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, eikä opintotukea tule muuttaa lainapainotteiseksi. Opintotuessa on huomioitava yleisten elinkustannusten nousu, ja siihen on tehtävä tasokorotus indeksiin sitomisen yhteydessä 2014. Ei ole kohtuullista vaatia opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa riittämättömällä toimeentulolla. Tasapuolista opiskelija-asumista! Opiskelija-asuntoja riittää vain kolmasosalle opiskelijoista. Pääkaupunkiseudun kuntien tulee huolehtia uusien opiskelija-asuntojen kaavoittamisesta mahdollisimman nopealla aikataululla. Opiskelijan tulee voida asua edullisesti hyvien kulkuyhteyksien päässä kotikampuksestaan. HYYllä on oltava aktiivinen rooli HOAS-vaikuttamisessa. HOASille on luotava läpinäkyvä ja hakijoita tasapuolisesti palveleva jonotusjärjestelmä. Uusia asuntoja rakennettaessa tulee huomioida laajempi ja monipuolisempi asiakaskunta. HYYn tulee huolehtia siitä, että suunnitellut opiskelija-asuntohankkeet myös toteutetaan. Opiskelijaystävällinen liikenne! Joukkoliikenteen opiskelija-alennus on hieno saavutus, jonka tulee jatkua koko opiskelun ajan ja ulottua lähikuntiin opiskelijan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Helsingin poikittais- ja raideliikennettä on parannettava ja kampusten väliseen liikenteeseen tulee panostaa. Pyöräilyn edellytyksiä pääkaupunkiseudulla tulee parantaa esimerkiksi huolehtimalla pyöräteiden kunnosta ja lisäämällä pyörätaskuja. HYYn tulee olla aktiivisesti mukana toteuttamassa autotonta keskustakampusta. Helpommin lääkäriin! Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä lääkärin vastaanotolle pääsemisestä on tehtävä helpompaa ja erityisesti hammaslääkärijonoja lyhennettävä. Terveydenhuoltopalveluiden saatavuudesta myös Kumpulassa ja Viikissä opiskeleville on huolehdittava. Opiskelija saa sairastaa! Sairastuessaan opiskelijan on voitava parantua rauhassa sairauspäivärahan avulla. Opiskelijan sairauspäiväraha on saatava samalle tasolle kuin muilla ja opiskelijan tulee voida opiskella myös saadessaan sairauspäivärahaa. Näin helpotetaan palautumista takaisin opintojen pariin. 21 Humanistin ääni kuuluviin! Humanistinen tiedekunta on Helsingin yliopiston suurin ja monipuolisin tiedekunta. Yli 7000 opiskelijaa ja noin 80 opiskeltavaa ainetta muodostavat laajan osaajien joukon aina lingvisteistä kulttuurin- ja taiteentutkijoihin. Humanistien kattava yleissivistys ja monipuolinen ymmärrys inhimillisestä toiminnasta ovat korvaamattomia ominaisuuksia jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Humanistin äänen on kuuluttava niin ylioppilaskunnassa, yliopistolla kuin yhteiskunnassakin! Järjestötilat ja -tuet takaavat monipuolisen toiminnan Humanistiklusteri Uuden ylioppilastalon viidennessä kerroksessa on todellinen menestystarina: se on mahdollistanut ennennäkemättömän paljon mielekästä järjestötoimintaa - myös yli järjestörajojen. Vilkaisu tilojen täpötäyteen varauskalenteriin todistaa toiminnan monipuolisuudesta: tilaisuuksia on kuoroharjoituksista teesalonkeihin ja opintopiireistä fuksien tutustumisiltoihin. Ainejärjestöt ovat myös sitoutuneet humanistiklusterin kehittämiseen, mikä luo aivan uudenlaista yhteisöllisyyttä humanistiopiskelijoiden keskuuteen. Humanistien yhteiset kerhotilat tulee säilyttää jatkossakin! Opiskelun hyvät edellytykset turvaavat opintojen sujuvuuden Keskustakampuksen uudet tilajärjestelyt ja opintouudistukset asettavat haasteita opiskelijoille. Tulostusmahdollisuuksien heikkeneminen keskeisimpien luentopaikkojen läheisyydessä on konkreettinen esimerkki opiskelijan arjen hankaloitumisesta. Opiskelijoiden asiantuntemus opintoihin liittyvissä asioissa on korvaamatonta yliopistoyhteisön mielekkäälle kehitykselle. HYY:n tulee tukea yliopiston hallinnossa toimivia opiskelijaedustajia, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi. Myös ainejärjestöjä tulee tukea, sillä ne käyvät aktiivista dialogia oppiaineiden kanssa ja vievät opiskelijoiden viestiä sekä yliopistolle että HYY:lle. Opiskelun edellytyksiä on edelleen parannettava! Opiskelija-asuntojen kaavoittaminen ja kevyen liikenteen kehittäminen luovat edellytyksiä opiskelijan arjelle Opiskelija-asuntojen kaavoittamista on lisättävä vaikean asuntotilanteen parantamiseksi mahdollisimman pikaisesti. Esimerkiksi keskustakampuslaisen kannalta hyviä uusia kaavoitettavia alueita Keski-Pasila ja jo rakennettava Kalasataman alue. Lisäksi HYAL on ajanut autotonta keskustakampusta ja HYY onkin ottanut kantaa sen puolesta, mutta asian toteutumiseksi on tehtävä vielä paljon. Kevyen liikenteen väyliä on parannettava ja pyöräparkkeja lisättävä keskusta-alueella, jotta monipuoliset ja ekologiset liikkumismahdollisuudet olisivat opiskelijoille mielekkäitä. Opiskelijan arki on huomioitava yhteiskunnallisella tasolla! 22 348 349 350 Lari Ahokas Yleinen historia Marek Burakowski Englannin kääntäminen Johannes Cairns Itä-Aasian tutkimus 351 352 353 Outi Hakola FM, Pohjoismaiset kielet 354 Mari Kyllönen Suomen ja pohjoismaiden historia Jarna Hietanen Suomen ja pohjoismaiden historia 355 Essi Lamberg Taidehistoria Anna Kamula Englanti 356 Anni Lamponen Ranskalainen filologia 23 Humanistit 357 Mirka Marttunen Yleinen kirjallisuustiede 360 Joonas Nivala Yleinen historia 363 Visa Penttilä Taidehistoria 24 358 Joonas Mattson Yleinen kielitiede, taloustiede 361 Sara Numminen Suomen kieli 364 Elise Pitkänen Germaaninen filologia 359 Inari Mykkänen Kotimainen kirjallisuus 362 Salla Nuutinen Englanti 365 Tuomas Renvall Saksa Humanistit 366 367 Toni Selenius Englantilainen filologia 368 Eero Sipilä Musiikkitiede 369 Virva Sointu Taidehistoria 370 Sanna Supponen Yleinen historia 371 Esa Tiusanen Yleinen historia 372 Anna Ylitalo Arkeologia Emilia Viljanen Suomen kieli 373 Anna Öhman Historia (på svenska) 25 Kumpulasta kaikkialle! Järjestötoiminta tuo sisältöä opiskelijan arkeen. Kumpulan ainejärjestöläisinä näemme ja kuulemme, mitä Kumpulassa tarvitaan. Haluamme tuoda Kumpulan opiskelijoiden äänen paremmin kuuluviin Ylioppilaskunnassa. Edustajistossa tarvitaan myös luonnontieteilijöiden mielipiteitä. Monipuolisten tilojen riittävyys taattava! Riittävät ja soveltuvat tilat ovat elinehto monipuoliselle järjestötoiminnalle. Eri kokoisilla järjestöillä on erilaisia tarpeita arjessa ja juhlassa, tämä on otettava huomioon tilajaossa. Alina on ylikuormitettu, järjestöt tarvitsevat lisää juhlatiloja käyttöönsä. Kaksiportaisuus on tätä päivää ja se on huomioitava opetuksessa! Opetus ei saa jäädä jälkeen, kun tutkintorakenteet uudistetaan. Opintojen joustavuutta on parannettava järjestämällä esimerkiksi drive-in tenttejä ja integroimalla kieliopinnot peruskursseihin. Myös vaihtoonlähdön pitää jatkossakin olla mahdollista. Kaksiportaisuus hankaloittaa myös sivuaineiden opiskelua, joihin voi yleensä hakea opinto-oikeutta vain kerran vuodessa. Sivuaineiden opiskelua muissa tiedekunnissa ja yliopistoissa on helpotettava. We want international students to be a part of student community! Integration to student community should be made easier. HYY could support student organizations in integration, and offer advises for international tutoring and activities. Welcoming the new students is also important. They should be welcomed not only to the international part of it, but to the whole university society. To achieve this, departments should support their international tutors, and work together with student organizations. 374 Jussi Aaltonen Tähtitiede 26 375 Tuomas Junno Tietojenkäsittelytiede 376 Timo Jääskeläinen Kemia 377 Risto Karinkanta Fysiikka 378 Topi Kotamäki Kemia 381 Noora Nuutinen Matematiikka 384 Jari Rinta-aho Fysiikka 379 380 Mikhael Koufos Tilastotiede Meri Norola Maantiede 382 383 Jenni Ott Kemia 385 Riikka Saarelainen Maantiede Vesku Piilola Matematiikka 386 Santeri Velin Teoreettinen fysiikka 27 Käyttisläiset järjestöaktiivit opiskelijan paremman arjen puolesta! Ylioppilaskuntamme tehtävä on ajaa opiskelijoiden etuja ja tarjota opiskelijoille tärkeitä palveluita. Tässä aine- ja tiedekuntajärjestömme ovat elintärkeitä. Järjestöissä tehdään mahtavaa vapaaehtoistyötä kaikkien tiedekuntamme opiskelijoiden hyväksi. Äänestämällä käyttisläistä tiedät, että äänesi menee ainejärjestösi asiantuntijalle. Järjestöt tekevät ylioppilaskunnan - tiloista ja tuista ei saa leikata! HYY tavoittaa jäsenistönsä parhaiten järjestöjen kautta. Käyttisläiset ainejärjestöt tekevät paljon töitä niin edunvalvonnan kuin tapahtumien järjestämisen eteen. Ylioppilaskunnan tarjoamat tilat ja tuet ovat järjestöjemme toiminnan elinehto, eikä HYY saa vaarantaa järjestöjen toimintaa vähentämällä järjestötiloja tai leikkaamalla toiminta-avustuksista. Ylioppilaskunnan taloutta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja suunniteltava pitkäjänteisesti. Järjestöjen tukeminen on kustannustehokasta: jo pienellä tuella saadaan tehtyä laadukasta lähiedunvalvontaa ja luotua yhteisöllisyyttä. Opiskelija on osa yliopistoa - opiskelijoille aidot mahdollisuudet vaikuttaa! Opiskelijat ovat muutakin kuin vain tutkinnon suorittajia: osa yliopistoyhteisöä, yhteistä päätöksentekoa ja todellisia omien opintojensa asiantuntijoita. On käyttisläisten sekä koko yliopistoyhteisön edun mukaista, että opiskelijat pääsevät vaikuttamaan entistä voimakkaammin esimerkiksi laitos- ja tiedekuntaneuvostossa. HYY:n tulee turvata opiskelijan aidot vaikutusmahdollisuudet luomalla tukirakenteita, sekä ottaa suurempaa vastuuta hallinnon opiskelijaedustajien koulutuksesta. Edaattorit välittävät tärkeää ja ajankohtaista tietoa tiedekunnan ja HYY:n välillä, joten käyttisläinen edaattori hyödyttää koko järjestöä ja tiedekuntaa. Oikeus oppimiseen, vastuu opettamiseen - laadukasta opetusta ja ohjausta koko opiskeluajan! Laadukas opetus on opiskelijan perusoikeus! Opintopolkuja tulee suunnitella niin, että opiskelijoilla on mahdollista yhdistää opinnot eri elämäntilanteisiin kuten pidempään sairaslomaan tai perheenlisäykseen. Tavoitteellinen ja hyvin suunniteltu opiskelu edellyttää selkeää tiedotusta tiedekunnalta ja palautetta suoritetuista opinnoista. Lisäksi on panostettava opiskelijoiden tukemiseen ja laadukkaaseen ohjaukseen läpi opintojen, erityisesti ensimmäisinä vuosina. Opiskelukykyä lisää merkittävästi myös yhteisöllisyys. HYYn on tuettava tätä yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia järjestöissä. 28 387 388 Petra Aho Logopedia 389 Elisa Hirvonen Varhaiskasvatustiede 390 Janne Illi Kognitiotiede 392 Jussi Järvinen Kasvatustiede Marika Holmberg Kasvatustiede, LO 391 Susanna Jokimies Kasvatuspsykologia, LO 393 Meri Leppänen Käsityötiede 29 Käyttis 394 395 Tommi Mäki Kotitaloustiede 397 Miska Noponen Allmän- och vuxenpedagogik 399 Suvi Pulkkinen Koulutussosiologia ja -politiikka 30 396 Vili Niinikivi Kasvatuspsykologia, LO Iiris Niinikoski Kasvatustiede, LO 398 Tiia Ojala Fonetiikka 400 Antti Rantamoijanen Kotitaloustiede Käyttis 401 402 Elisa Rontu Kotitaloustiede 403 Markus Sauvola Varhaiskasvatustiede 404 Jaakko Tähkä Psykologia 406 Heikki Varvikko Kasvatustiede, LO Milja Teräväinen Kasvatustiede 405 Iris Vainio Erityispedagogiikka 407 Liisa Vuolas Käsityötiede 31 Teologi, äänestä teologia! Teologi tuntee parhaiten teologian opiskelijoiden asiat. Äänestämällä toista teologia voit siis parhaiten vaikuttaa siihen, että juuri sinun äänesi tulee kuuluviin HYYn edustajistossa! Teologit ovat laaja-alaisesti sivistyneitä opiskelijoita, joiden uskonnon ja historian asiantuntijuus voivat toimia HYYssä myös sovittelevassa roolissa. Opiskeluedellytyksistä huolehdittava! Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus asua Helsingissä sopuhintaisesti, pystyä liikkumaan julkisen liikenteen avulla sujuvasti sekä kyetä myös ruokkimaan itsensä. Yliopiston tulee myös tarjota opiskelijoille riittävän paljon tukipalveluita opintojen sujuvoittamiseksi, esimerkiksi opintotoimistosta tulee jokaisen opiskelijan saada tarpeidensa mukaista palvelua. Opetuksesta pidettävä kiinni! Helsingin yliopisto ei ole pelkkä tutkimuslaitos. Yliopiston on muistettava myös sen sivistyksellinen rooli ja taattava opiskelijoille riittävä ja riittävän laadukas kontaktiopetus. Tutkimusta ei tule väheksyä, mutta tutkimukseen panostaminen ei saa olla pois opetuksen laadun takaamisesta! 32 408 409 410 Valtteri Aaltonen Kirkkohistoria Ida Beckmann Ekumeniikka Antti Björklund Kirkkohistoria 411 412 Tuomas Hurme Kirkkohistora Jukka-Pekka Kantala Kirkkohistoria Vesa Engström Uskonnonpedagogiikka 414 Miikka Karjalainen Teologia 413 415 Jonna Karppinen Teologia 33 Teologit 416 417 Riki Kuivalainen Teologia 419 Aleksi Majuri Systemaattinen teologia 420 Matilda Mela Uskontotiede 421 Minna Mäkitalo Käytännöllinen teologia 422 Isto Peltomäki Systemaattinen teologia 34 418 Tapio Leinonen Ekumeniikka Pyry Paananen Eksegetiikka 423 Veronica Saarela Teologia Teologit 424 425 Katri Saarinen Uskonnonpedagogiikka 426 Sanni Suhonen Kirkkohistoria 427 Niilo Toivonen Teologia 428 Teemu Uotila Teologia 429 Timo Vepsäläinen Käytännöllinen teologia 430 Wiking Vuori Teologia Antti Virtanen Kirkkohistoria 431 Johanna Väyrynen Teologia 35 HYAL Valtsika -valtiotieteilijän ääni edustajistossa! Erityisesti valtiotieteilijöillä on vahva ainejärjestökulttuuri, joka näkyy positiivisesti opiskelijan arjessa. Jokainen valtsikalainen muistaa, miten oma ainejärjestö otti fuksina avosylin vastaan, sopeutti opiskelijaja yliopistoyhteisöön ja on sittemmin kulkenut rinnalla koko opiskeluajan. Siksi HYAL on valtsikalaiselle äänestäjälle erinomainen valinta. Tilaa opiskeluun ja vapaa-aikaan Klixin käyttötarkoituksen muututtua valtsikalaisten opiskelijatiloista on väliaikaisesti pulaa. Seuraavalla edarikaudella myös Kannunvalajien nykyiset tilat Uudella Ylioppilastalolla tulevat uudelleen tarkasteluun, ja niistä on pidettävä kiinni. Ylioppilaskunnan ja hallopedien yhteistyöllä lisää opiskelijan äänenpainoa opintojen kehittämiseen Järjestöjen opintosihteerit, hallopedit ja ylioppilaskunnan edustajat voivat yhteistyöllä parantaa opiskelijan äänen kuuluvuutta yliopistohallinnossa ja tätä kautta opintojen kehittämisessä. Ainejärjestöjä tukemalla mahdollistetaan oppiainekohtainen opintoihin liittyvä edunvalvonta. Toiminta-avustukset ovat tukea opiskelijan arkeen Vapaaehtoispohjalta toimivat järjestöt tarjoavat viriketoimintaa, pitävät huolta työelämäyhteyksistä esimerkiksi alumniyhteyksien ja ekskursioiden kautta ja pitävät keskusteluyhteyttä yllä oppiaineiden ja tiedekunnan suuntaan. Ainejärjestöjen kautta ylioppilaskunta tavoittaa jäsenistönsä henkilökohtaisemmin - ja kustannustehokkaammin - kuin se mitenkään muuten voisi. 36 432 433 Miran Hamidulla Talous- ja sosiaalihistoria 435 Matti-Petteri Pöntiö Käytännöllinen filosofia 438 Ohto Soininvaara Taloustiede 434 Topi Hulkkonen Taloustiede Daniel Jyllikoski Taloustiede 436 Rosa Salmivuori Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 439 Aarni Suvitie Talous- ja sosiaalihistoria 440 Elina Uutela Viestintä 437 Ville Salo Sosiologia 441 Ozan Yanar Taloustiede 37 Sijoita kampukseesi - äänestä Viikki-Naturaa! Ainejärjestöt ovat ylioppilaskunnalle paras tapa tavoittaa jäsenistönsä koko yliopistolla. Äänestämällä Viikki-Naturan ehdokasta, takaat, että kampuksesi ääni kuuluu! HYY:n palvelut lähelle opiskelijaa. Ylioppilaskunnan jäsenpalvelujen tulee olla kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla kampuksesta riippumatta. Esimerkiksi liikunta- ja terveyspalvelujen on toimittava kaikilla kampuksilla ja keskustoimiston aukioloajat olisi saatava joustavammiksi. Myös Lahden ympäristöekologian opiskelijat on otettava huomioon. Viikki-Natura-listalla on ympäristöosaajia Ylioppilaskunnan tulee olla eettisen ja ympäristöystävällisen toiminnan edelläkävijä. Ehdokkaittemme keskuudesta löytyy paljon ympäristöosaamista. International students are also a part of our student community The student organizations are in a key position in reaching and integrating international students to the faculty’s student community and culture. We represent the student organizations on your campus. 442 Joel Esteban Lasikari Fysiologia 38 443 Mats Ittonen Ekologia ja Evoluutiobiologia 444 Jani Järvi Biologia 445 Eero Kananen Metsävaratiede ja tekn. 446 Saija-Liisa Kivilehto Elintarvikekemia 449 Ville Makkonen Elintarvike-ekonomia 452 Hanna Piitulainen Yleinen mikrobiologia 447 Juho Kotilainen Metsien ekologia ja käyttö 450 Joni Ollonen Biologia 453 Tuomas Uotila Maaperä- ja ympäristötiede 448 Helmi Kärjä Kuluttajaekonomia 451 Aino Peltonen Ympäristöekologia 454 Ekaterina Virkunen Biotekniikka 39 HYAL Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry Ylioppilaskunta arjessasi! Ylioppilaskunta on opiskelijoiden yhteisö! HYY ei ole etäinen edunvalvontaelin vaan ihmisistä ja järjestöistä koostuva verkosto, joka auttaa opiskelijoita kohtaamaan myös arjen ongelmat. Ylioppilaskuntaan saapuu toimijoita erilaisista taustoista, ja tästä syntyvää osaamista tulee hyödyntää tehokkaammin. HYYn tulee edesauttaa opiskelijoita ja järjestöjä kohtaamaan toisensa. Opiskelija on yliopiston täysivaltainen jäsen! Opiskelijaa tulee kannustaa osallistumaan yliopiston kehittämiseen. Opiskelijoiden oikeus ja velvollisuus on olla mukana luomassa parempaa yliopistoa eikä vain suorittamassa tutkintoa. Opiskelijoiden asiantuntemusta erityisesti opintoihin ja opetukseen liittyvissä asioissa ei saa ohittaa yliopiston päätöksenteossa. Opiskelijoiden tehokkaat vaikutusmahdollisuudet yliopistohallinnossa ovat koko yliopistoyhteisön etu. Ylioppilaskunta on vaikuttaja! HYYn on oltava aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja yhteistyökumppani. Yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien kanssa HYY voi tuoda keskusteluun raikkaita ja rohkeita ideoita niin näkyvin kampanjoin kuin osallistumalla vähemmän näkyvään päätöksentekoon. Kuntavaikuttamisessa HYYn tulee toimia koko yliopistoyhteisön etua ajaen.