OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS
OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajille ja TuKY:n toimijoille 2 Sisällys 1 ALKUSANAT..................................................................................................... 4 Kokemuksia opiskelijaedustamisesta ................................................................... 5 Opiskelijaedustajan muistilista............................................................................. 6 2 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA................................................. 7 2.1 2.2 3 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA ...................... 14 3.1 3.2 3.3 4 Turun yliopisto organisaationa.................................................................... 7 2.1.1 Yliopiston hallitus........................................................................... 7 2.1.2 Rehtori ja vararehtorit ..................................................................... 8 2.1.3 Yliopistokollegio ............................................................................ 9 2.1.4 Kansleri .......................................................................................... 9 2.1.5 Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö............................................. 10 2.1.6 Tiedekunnat ja niiden johto........................................................... 10 2.1.7 Laitokset....................................................................................... 11 2.1.8 Erillislaitokset............................................................................... 12 2.1.9 Opintoasiainneuvosto.................................................................... 13 2.1.10 Muut työryhmät ja toimikunnat..................................................... 13 Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset............... 13 Turun kauppakorkeakoulu organisaationa ................................................. 14 3.1.1 Korkeakoulun johtokunta.............................................................. 15 3.1.2 TuJa eli Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta.............................. 15 3.1.3 KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta ............................... 15 3.1.4 Muut toimikunnat ......................................................................... 16 3.1.5 Päätöksenteko laitos- ja oppiainetasolla ........................................ 16 TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset................... 17 TuKKK:n vuosikello ................................................................................ 17 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA ....... 18 4.1 Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa ....................................... 18 4.1.1 Edustajisto .................................................................................... 18 4.1.2 Hallitus ......................................................................................... 19 4.1.3 Sihteeristö..................................................................................... 19 4.1.4 Valiokunnat .................................................................................. 19 4.1.5 Johto- ja toimikunnat .................................................................... 20 4.1.6 Alayhdistykset .............................................................................. 20 3 4.2 5 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:SSÄ21 5.1 5.2 5.3 6 Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset ... 20 TuKY ry organisaationa............................................................................ 21 5.1.1 Yhdistyksen kokous...................................................................... 21 5.1.1 Hallitus ......................................................................................... 22 5.1.2 Toiminnanjohtaja .......................................................................... 23 5.1.3 Jaostot........................................................................................... 24 5.1.4 Toimikunnat, valiokunnat ja muut ryhmittymät............................. 24 Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt .......................................................... 24 TuKY:n vuosikello ................................................................................... 25 KOKOUSTEKNIIKKA ..................................................................................... 25 6.1 6.2 6.3 6.4 Kokoukseen valmistautuminen ................................................................. 25 Kokouksen kulku...................................................................................... 26 6.2.1 Alkutoimet.................................................................................... 26 6.2.2 Ilmoitusasiat ................................................................................. 27 6.2.3 Päätösasiat .................................................................................... 27 6.2.4 Muut asiat..................................................................................... 28 6.2.5 Lopputoimet ................................................................................. 28 Kokouksen aikana..................................................................................... 29 6.3.1 Tavanomaiset puheenvuorot.......................................................... 29 6.3.2 Etuoikeutetut puheenvuorot .......................................................... 30 6.3.3 Äänestykset .................................................................................. 30 6.3.4 Henkilövalinnat eli vaalit .............................................................. 31 Kokouksen jälkeen ................................................................................... 32 6.4.1 Pöytäkirja ..................................................................................... 32 6.4.2 Päätösten toimeenpano.................................................................. 32 LÄHTEET.................................................................................................................. 33 LIITE1 KOULUTUSPOLIITTINEN SANASTO ........................................................... 34 LIITE 2 ESIMERKKI: KOKOUKSEN ESITYSLISTA................................................... 36 LIITE3 ESIMERKKI: KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA ................................................... 37 4 1 ALKUSANAT Tämä opas on uudistettu ja päivitetty versio Laura Telénin Kokoustaito-oppaasta vuodelta 2007. Opas on edeltäjänsä lailla suunnattu kaikille Turun kauppakorkeakoulun edunvalvonnassa hyöriville opiskelijoille. Oppaaseen on kerätty perustiedot yliopistoyhdistymisen myötä muuttuneesta toimintaympäristöstä. Yliopisto- ja opiskelijaorganisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (TuKY). Ne tekevät yhteistyötä eikä jaottelun tarkoituksena olekaan vetää rajaviivoja, vaan nimenomaan helpottaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tarkoituksena on myös selventää eri päätöksenteko- ja muita toimielimiä; sitä, kuka missäkin vaikuttaa mihinkin ja luonnollisesti sitä, missä vaiheessa opiskelijat voivat vaikuttaa asioihin. Lisäksi oppaassa mainitaan lyhyesti yliopiston ja opiskelijajärjestöjen toimintaa säätelevät lait, säädökset, määräykset ja muut sitoumukset. Viimeinen luku käsittelee kokoustekniikkaa. Siitä on hyötyä niin opiskelijaedunvalvonnassa kuin myöhemmin työelämässäkin. Liitteistä löytyy lyhyt koposanasto sekä esimerkit kokouksen esityslistasta ja pöytäkirjasta. Opas toimii SV12 Kokoustekniikka -kurssin tenttilukemistona. Tarkemmat tiedot kurssin suoritustavasta suosittelen katsomaan Internetistä suomen kielen ja viestinnän sivuilta. Lopuksi haluan vielä kiittää oppaan päivittämisessä auttaneita henkilöitä, erityisesti suomen kielen ja viestinnän lehtori Riitta Koskimiestä. Toivon tästä oppaasta olevan sinulle hyötyä korkeakoulumaailman hallinnossa. Turussa tammikuussa 2011 Saila Kokkonen TuKY:n koulutuspoliittinen vastaava 2010 PS. Jos oikein innostut opiskelijaedustamisesta ja kaipaat lisälukemista, perehdy tämän oppaan viittauksia tarkemmin TYYn uudistettuun Hallinnon ja edunvalvonnan oppaaseen. Lisäksi yhdistyksen toimintaan voi perehtyä esimerkiksi Seppo Paasolaisen oppaan Osaava yhdistys (Akava 2007) avulla. 5 Kokemuksia opiskelijaedustamisesta Hienoa, että olet päättänyt lähteä edustamaan opiskelijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä siellä missä päätetään. On aina ilo kuulla, että opiskelijat haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa ja valvoa myös kanssaopiskelijoiden etua. Yliopistouudistuksen myötä Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto yhdistyivät ja monet asiat muuttuivat, mm. opintojohtosääntö uudistui ja TuKKK:sta poistuivat laitosten viralliset laitosneuvostot. Vaikuttamisen tasoja tuli lisää, ja virallisten neuvostojen ja johtokuntien rinnalla opiskelijaedustajan työssä kasvoi epävirallisten vaikutuskanavien merkitys. Päätöksentekoelinten kokoukset ovat ainakin näennäisesti vaikuttamisen pääpaikkoja. Opiskelijoilla on usein asioista hyvä kokonaisnäkemys, ja se kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Kokouksissa asioihin on kuitenkin pilkunviilauksia lukuun ottamatta mahdoton saada suurempia muutoksia. Jos haluaa muutoksia tai lisäyksiä, asioihin pitää vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Ihmisiin tutustumista ei voi ylikorostaa menestyksekkäässä vaikuttamistyössä. Toimitpa opiskelijaedustajana sitten yliopiston toimielimissä, työryhmissä tai TuKKK:n johtokunnassa, on hyvä tutustua muihin kyseisen toimielimen jäseniin. Hyvät suhteet muihin kokousedustajiin ovat välttämättömyys, ja niitä kannattaa aktiivisesti rakentaa. Voit käydä keskustelemassa asioista muiden jäsenten kanssa vaikka ennen kokousta kahvikupin äärellä. Ota selvää, mitä muut ryhmittymät haluavat ja pyri auttamaan heitä niissä tavoitteissa, jotka eivät ole ristiriidassa opiskelijoiden edun kanssa. Yhteistyö ja yhteydenpito muiden opiskelijaedustajien kanssa auttavat sinua tehtävässäsi ja he ovat tärkein tukesi. Voit aina turvautua myös ylioppilaskunnan hallitukseen ja sihteeristöön tarvitessasi tietoa tai apua muulla tavalla. Hyvänä esimerkkinä suunsa avaamisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa on aikaan perustuvan kurssi-ilmoittautumisen saaminen opiskelijatietojärjestelmään. Asia oli opiskelijoille tärkeä: TuKY oli asiasta lausunut jo useampaan kertaan ja siitä keskusteltiin pitkään OODI-OPSU-ohjausryhmässäkin. Keskusteluissa pystyin perustelemaan asian tärkeyttä vielä lisää ja korostamaan tasa-arvoisuuspuolta. Saimme tueksemme jo etukäteen myös muita ohjausryhmän jäseniä, jotka ymmärsivät kantamme. Hallopedinä toimiminen on ollut antoisaa ja samalla antanut arvokasta kokemusta niin kokoustekniikasta kuin myös julkisen organisaation hallinnosta ja päätöksenteosta. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja samalla oman osaamisen kartuttaminen. Tsemppiä tulevaan vaikutustyöhösi! Turussa tammikuussa 2011 Ilkka Marja-aho TuKKK johtokunnan jäsen 2010– OODI-OPSU-ohjausryhmän jäsen 2010– TYY hallituksen varapuheenjohtaja 2010 TuKY hallituksen jäsen / Kv-vastaava 2008–2009 6 Opiskelijaedustajan muistilista Lähde: TYYn Opas hallintoon ja edunvalvontaan (2010) (mukaillen) 1. Perehdy. Tieto on valtaa: kannattaa tuntea kaikki toimintasi kannalta oleelliset dokumentit. 2. Valmistaudu. Aktiivisuus on tehokkaampaa kuin reaktiivisuus. Lue kokousmateriaalit, myös ne liitteet. Käy tarvittaessa etukäteen valmistelijan luona kysymässä selvennystä. 3. Tiimityöskentely kannattaa. Pidä yhteyttä muihin opiskelijaedustajiin. Tavatkaa ennen kokousta ja käykää läpi kokousasiat. Jakakaa tarvittaessa asioihin perehtymistä ja muuta työtä. Tärkeää on olla yhteydessä varsinkin TuKY:n kopoon, jotta hän on mahdollisimman hyvin perillä kaikesta TuKKK:ssa tapahtuvasta opiskelijaedustamisesta. 4. Myös ainejärjestön ja hallopedien keskinäiset suhteet ovat tärkeitä. 5. Halloped edustaa opiskelijoita, ei vain itseään. Pidä yhteyttä opiskelijatovereihisi, ja keskustele heidän kanssa ajankohtaisista asioista. Kun tietoosi tulee ongelmia, juuri sinun täytyy yhdessä muiden hallopedien ja ainejärjestön kopoilijoiden kanssa keksiä keinot korjata ne. Kun ne on korjattu, älä unohda kertoa asiasta opiskelijatovereillesi. Näin hekin ymmärtävät, että asiat etenevät ja niihin voi todella vaikuttaa. Säännöllinen raportointi kokousten jälkeen muille hallopedeille ja etenkin TuKY:n kopolle on erittäin suotavaa. 6. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä, sillä yliopistolla asiat eivät tapahdu nopeasti. 7. Opiskelijaedustus on lakisääteistä. 8. Halloped ja muut toimielimen jäsenet ovat (muodollisesti) tasavertaisia päätöksentekijöitä. Pidä yhteyttä muihin päätöksentekoelimessä istuviin. Hyvät suhteet ja keskusteluyhteydet auttavat aina. Tärkeissä asioissa kannattaa tiedustella henkilökunnan mielipiteitä ja hakea tukea omilleen jo ennen kokousta. 9. Hallopedin ei kannata tuhlata aikaa keksiäkseen pyörää uudelleen, vaan hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja kysellä edeltäjiltä neuvoa. 10. Käytä TYYn koposihteeriä. Koposihteeri on ylioppilaskunnan palkkalistoilla juuri sinua varten. Kun kokouksessa tulee epäselvyyksiä menettelytavoista tai käsillä olevan asian taustoista, ylivoimaisesti helpoin tapa korvata mutu-tuntuma faktoilla on laittaa palkattu henkilö selvittämään ne. Apua voi aina pyytää ja neuvoja kysellä myös TuKY:n hallituksen kopovastaavalta. (Huom! KopoSIHTEERI ja kopoVASTAAVA ovat eri henkilöt. Sihteeri on TYYn palkollinen henkilö. Kopovastaava on niin TYYn kuin TuKY:nkin hallituksessa oleva luottamushenkilö. TYYn väki hoitaa koko yliopiston laajuista edunvalvontaa sekä lakisääteiset ylioppilaskunnan velvollisuudet, kun taas TuKY keskittyy TuKKK:n sisäiseen edunvalvontaan tiedekuntajärjestön tapaan.) 7 2 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA Alla on kuvattu Turun yliopiston tärkeimmät toimielimet pääpiirteittäin. Enemmän tietoa löydät osoitteesta www.utu.fi/faktat/organisaatio/ sekä TYYn Hallinnon ja edunvalvonnan oppaasta (2011). 2.1 Turun yliopisto organisaationa Kuvio 1: Turun yliopiston organisaatio (www.utu.fi/faktat/organisaatio/) 2.1.1 Yliopiston hallitus Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus, jossa on 7 tai 9–14 jäsentä. Jäsenten lukumäärästä ja jäsenten toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Nykyisen hallituksen toimikausi on yliopistoyhdistymisen vuoksi poikkeuksellinen, 10.8.200931.12.2013. Hallituksessa tulee olla edustettuina yliopiston 1) professorit, 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat. Kustakin edellä mainitusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä kolmesta ryhmästä valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Eri ryhmiin kuuluvien jäsenten lukumäärästä päättää yliopistokollegio. Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin yliopiston eri ryhmien edustajia, toisin sanoen edustaen monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Hallitus valitsee yhden muista kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla 8 yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Heidän valinnassaan pyritään huomioimaan tiedekuntien ja muiden yksiköiden tasapuolinen edustus, sukupuolten välinen tasapaino ja hallinnollinen kokemus. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen tehtävä on yksi ylioppilaskunnan tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista luottamustehtävistä. Opiskelijajäsenet tekevät jatkuvaa yhteistyötä ylioppilaskunnan hallituksen ja koposihteerin kanssa. Opiskelijaedustajien kausi on kaksivuotinen (kuluva kausi päättyy 31.12.2011). Hallituksella on monia yliopiston strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, muun muassa: • päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista, • päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta, laatia tilinpäätös sekä vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille, • hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa, • hyväksyä yliopistolain mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä tulos- ja tavoitesopimus yliopiston puolesta, • valita rehtori (sekä myös erottaa, jos siihen on perusteltu syy), • hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta, • päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä, • päättää tiedekunta-, yksikkö- ja laitosrakenteesta sekä • valita kansleri. 2.1.2 Rehtori ja vararehtorit Yliopistossa on rehtori ja kolme vararehtoria. He muodostavat yliopiston operatiivisen johdon. Rehtorilta ja vararehtoreilta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa ja käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa. Toimikauden pituus on pääsääntöisesti neljä vuotta. Rehtori valitsee vararehtorit hakijoiden joukosta. Turun yliopiston rehtorina toimii tällä hetkellä neljättä kauttaan kulttuurihistorian professori Keijo Virtanen. Hänen toimikautensa päättyy 31.6.2012. Turun yliopiston vararehtoreina toimivat orgaanisen kemian professori Harri Lönnberg (vastuullaan tutkimustoiminta), sisätautiopin professori ja TYKS:n sivutoiminen endokrinologian ylilääkäri Pirjo Nuutila (vastuullaan laatujärjestelmien seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä tutkijakoulutus) sekä tietojärjestelmätieteen professori Tapio Reponen (vastuullaan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä yhteiskunta- ja 9 sidosryhmäsuhteiden edistäminen). Vararehtorit avustavat rehtoria tämän toimivaltaan kuuluvissa asioissa sen mukaan kuin rehtori kulloinkin tarkemmin määrää sekä hoitavat tämän tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Rehtori muun muassa vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, nimittää tiedekuntien dekaanin ja kauppakorkeakoulun johtajan sekä päättää muun henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta. Hänellä on myös yliopistossa niin sanottu yleisvaltuus, jonka mukaan hän johtaa yliopiston toimintaa ja päättää niistä yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Rehtori myös edustaa yliopistoa, ja hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. 2.1.3 Yliopistokollegio Yliopistokollegio on yliopiston ylin valitseva elin (vrt. hallitus on ylin päättävä elin). Yliopistokollegioon kuuluu 30 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Tasakolmikannan mukaan jäsenistä 10 edustaa professoreita, 10 muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja 10 opiskelijoita. Toimikaudella 1.4.2010-31.12.2013 yliopistokollegion puheenjohtajana toimii professori Eija Suomela-Salmi ja varapuheenjohtajana lehtori Eero Kuparinen. Toimikausi on pääsääntöisesti nelivuotinen, mutta opiskelijoiden toimikausi kaksivuotinen (nykyinen kausi opiskelijoilla päättyy 1.4.2012). Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee myös yliopistokollegion opiskelijajäsenet ainejärjestöjä kuultuaan. Yliopistokollegio päättää yliopiston hallituksen jäsenten lukumäärästä, valitsee muut kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat hallituksen jäsenet sekä päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta. Se valitsee myös yliopiston tilintarkastajat, vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. 2.1.4 Kansleri Hallitus valitsee (ja perustellusta syystä myös erottaa) kanslerin. Kanslerilta vaaditaan ansiokasta toimintaa tieteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Toimikautena 1.8.201031.7.2013 Turun yliopiston kanslerina toimii Pekka Puska. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua, toimintaa ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamista. Kansleri päättää dosentin arvon myöntämisestä ja myöntää luvan promootion järjestämiseen. Hän toimii yliopiston sidosryhmäyhteistyötä kehittävän neuvottelukunnan sekä yliopiston eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Kanslerilla voi lisäksi olla rehtorin yliopistolain nojalla hänelle siirtämiä tehtäviä. Kanslerin ollessa estynyt tai esteellinen taikka kanslerin tehtävän ollessa avoinna hänen tehtäviään hoitaa rehtori. 10 2.1.5 Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö toimivat hallituksen ja yliopiston johdon yleisinä valmistelu- ja toimeenpanoeliminä sekä tuottavat keskitetysti yliopistossa käytettäviä palveluja. Yliopistopalvelut jakautuu palvelujohtajan alaisuudessa toimivaan palveluiden vastuualueeseen (mm. henkilöstöhallinto, kehittäminen ja suunnittelu, kirjasto, opintohallinto) ja talousjohtajan alaisuudessa toimivaan talouden vastuualueeseen (mm. talous, kiinteistö- ja tilahallinto, riskienhallinta, lakiasiat). Palvelu- ja talousjohtaja sekä viestintäyksikön johtajat vastaavat suoraan rehtorille. Yliopistopalveluihin ja viestintäyksikköön kuuluu se hallinto- ja muu tukipalveluhenkilöstö, joka ei kuulu tiedekuntien hallintopalveluyksiköihin, laitoksiin tai yliopiston erillisiin laitoksiin. Opiskelijoiden kannalta merkittävin osa on opintohallinto, jonka alaisuuteen kuuluvat mm. kansainväliset palvelut, ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut sekä opiskelija- ja hakijapalvelut. Yliopistopalveluissa toimiva henkilökunta on ylioppilaskunnalle merkittävä yhteistyötaho, sillä opiskelijoille tärkeiden asioiden ajaminen valmisteluvaiheessa on usein paras tapa saada ne läpi. 2.1.6 Tiedekunnat ja niiden johto Turun yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: • humanistinen tiedekunta • matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta • lääketieteellinen tiedekunta • oikeustieteellinen tiedekunta • yhteiskuntatieteellinen tiedekunta • kasvatustieteiden tiedekunta sekä • tiedekuntiin rinnastettava Turun kauppakorkeakoulu -niminen yksikkö. Tiedekunnan hallintoa hoitavat johtokunta ja dekaani (kauppakorkeakoulussa johtaja) sekä yksi tai useampi varadekaani (kauppakorkeakoulussa varajohtaja). Johtokuntaan kuuluu hallituksen päätöksen mukaisesti yhdeksän, 12, 15 tai 18 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa tulee olla tasakolmikannan mukaan edustettuna tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun 1) professorit, 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat, siis yhtä monta jäsentä kustakin edellä mainitusta ryhmästä. Tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani ja kauppakorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana kauppakorkeakoulun johtaja. Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta, opiskelijajäsenten kuitenkin jälleen kaksi vuotta (opiskelijajäsenten meneillään oleva kausi päättyy 1.4.2012). Opiskelijaedustajat johtokuntiin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden aikana tarvittaessa TYYn hallitus yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. 11 Johtokunnan tehtäviä ovat muun muassa: • kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, • tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi sekä päättää tiedekunnalle myönnettyjen voimavarojen jakamisen suuntaviivoista, • hyväksyä opetussuunnitelmat, • hyväksyä väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä myöntää väittelyluvat sekä • tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja päättää valintaperusteista. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymiseen sekä väittelyluvan myöntämiseen osallistuvat vain ne johtokunnan jäsenet, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian dekaanin (kauppakorkeakoulussa johtajan) käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Turun yliopiston hallintokulttuurissa tiedekunnilla ja kauppakorkeakoululla on hyvin itsenäinen asema ja niissä päätetään monista opiskelijoille tärkeistä asioista, joten johtokuntien opiskelijaedustajilla on merkittävä rooli koko yliopiston edunvalvonnassa. Rehtori nimittää dekaanin (johtajan) tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) professorien joukosta johtokuntaa kuultuaan. Dekaani (johtaja) valitsee toimikaudekseen yhden tai useamman varadekaanin (varajohtajan) tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) professorien joukosta rehtoria kuultuaan. Dekaanin (johtajan) tehtävinä ovat muun muassa: • johtaa ja valvoa tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) toimintaa, • vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta tiedekunnassa (kauppakorkeakoulussa), • vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta, • toimia johtokunnan puheenjohtajana sekä • hyväksyä uudet opiskelijat. Dekaani (johtaja) voi saattaa johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, jonka merkitys tiedekunnalle (kauppakorkeakoululle) on suuri. Dekaani (johtaja) voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin (varajohtajan) käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Dekaanin (johtajan) ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varadekaani (varajohtaja). 2.1.7 Laitokset Tiedekunnat ja kauppakorkeakoulu voivat jakaantua yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamiin laitoksiin tai muihin yksiköihin. Laitoksen hallintoa hoitavat sen johtaja sekä yksi tai useampi varajohtaja. Tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun esityksestä laitoksessa voi olla laitosneuvosto. Päätöksen tästä 12 tekee rehtori. Mikäli tiedekunta tai kauppakorkeakoulu ei jakaannu laitoksiin, määrää dekaani (johtaja) oppiaineiden tai muiden yksiköiden vastuuhenkilöt. Mikäli tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitosten ohella muita yksiköitä, määrää dekaani (johtaja) näiden yksiköiden johtajat tai vastuuhenkilöt. Laitoksen johtajan on oltava laitoksen henkilökuntaan kuuluva ja tohtorin tutkinnon suorittanut. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa vastata laitoksen kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta laitoksessa, vastata laitoksen tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta sekä tehdä esitys opetussuunnitelmiksi, ellei johtokunta toisin päätä. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa eteenpäin varajohtajan tai laitosneuvoston käsiteltäväksi. Jos tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitoksen hallinnon hoitamiseksi laitosneuvosto, siihen kuuluu hallituksen päätöksen mukaan jälleen tasakolmikantaa noudattaen kuusi, yhdeksän tai 12 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitosneuvoston toimikausi on neljä vuotta, jälleen kuitenkin opiskelijajäsenten kohdalla kaksi vuotta (kuluva opiskelijajäsenten kausi päättyy 1.4.2012). Opiskelijaedustajat mahdollisiin laitosneuvostoihin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden aikana tarvittaessa TYYn hallitus ainejärjestöjä kuultuaan. Mikäli laitoksella on laitosneuvosto, sen tehtävänä on lausua muun muassa esityksistä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, vuotuiseksi talousarvioksi, opetussuunnitelmaksi sekä laitosjohtajan valinnasta. 2.1.8 Erillislaitokset Yliopistolla toimii muihin yksiköihin kuulumattomia erillislaitoksia. Erillislaitoksilla ei varsinaisesti ole omia opiskelijoita, vaan ne hoitavat jotakin niille annettua erityistehtävää. Erillislaitokset voivat muun muassa harjoittaa tutkimustoimintaa, antaa opetusta ja hoitaa erilaisia yliopiston tukitoimintoja. Ne mahdollistavat monialaisten tutkimusympäristöjen rakentamisen ja muodostavat tärkeän sillan sekä alueellisen vaikuttavuuden että korkeakouluyhteistyön kannalta. Opiskelijoilla on edustus heille tärkeimpien erillislaitosten johtokunnissa, kuten kielikeskuksessa. Yliopistossa toimii muun muassa seuraavat erillislaitokset www.utu.fi/faktat/yhteystiedot/erillislaitokset/index.html): • Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus • Kielikeskus • Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus • Tulevaisuuden tutkimuskeskus • Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus (TUCS) (täydellinen lista 13 2.1.9 Opintoasiainneuvosto Opintoasiainneuvosto on opiskelijoiden kannalta yksi merkittävimmistä yliopiston tason valmistelevista elimistä. Sen tehtävänä on valmistella koulutusta koskevia asioita hallituksen tai rehtorin päätöksentekoa varten, kuten koulutukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelu, niiden toteutumisen seuranta sekä opetuksen ja oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen. Opintoasiainneuvosto seuraa myös opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille ohjeita opiskelijavalintojen kehittämisestä. Neuvostolla on myös allaan jaostoja (mm. opiskelun tuki ja opetuksen tuki), mitkä omalta osaltaan valmistelevat opintoasiainneuvoston päätöksentekoa varten opetukseen ja opiskeluun liittyviä asioita. 2.1.10 Muut työryhmät ja toimikunnat Yliopistossa toimii myös erilaisia enemmän tai vähemmän virallisia työryhmiä hallinnon kaikilla tasoilla. Monilla niistä on merkittävä rooli asioiden valmistelussa, joten niissä opiskelijat voivat päästä konkreettisemmin vaikuttamaan kuin lopullisia päätöksiä tekevissä elimissä. Yliopistohallinnon työryhmien opiskelijaedustajia yliopistolle esittää TYYn hallitus. Erilaisten työryhmien nimet vaihtelevat tiedekunnittain, mutta useimmissa on jonkinlainen työryhmä tai toimikunta ainakin tutkintorakenteen kehittämistä, opiskelijavalintaa, kansainvälisiä asioita, laatutyötä, jatkokoulutusta ja taloutta varten. Nämä työryhmät ja toimikunnat valmistelevat asioita varsinaisille päättäville elimille. Laitostasolla on yleensä ainakin opetussuunnitelmatyöryhmä, tai suuremmilla laitoksilla oppiainekohtaisia työryhmiä, jotka valmistelevat kyseisen oppiaineen asioita mahdolliselle laitosneuvostolle tai tiedekunnan johtokunnalle. Epävirallisissa työryhmissä tai toimikunnissa on pääsääntöisesti opiskelijaedustus, jonka tiedekuntajärjestö valitsee. Opiskelijanäkökulmasta tärkeintä on juuri myös tämän epävirallisemman opiskelijaedustuksen varmistaminen. Opiskelijoilla on yliopistolain hengen mukainen oikeus olla mukana kaikessa valmistelutyössä, jota yliopiston hallinnossa tehdään, ja he ovat siinä arvokas lisä. Ilman opiskelijoiden mukanaoloa monia tärkeitä näkemyksiä voi jäädä esittämättä, etenkin opiskelijoille läheisissä asioissa kuten koulutuksen laadussa. 2.2 Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset Yliopiston toimintaa säätelevät valtakunnallisesti yliopistolaki (558/2009) sekä useat eri säädökset. Yliopistolaissa säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Vuoden 2010 alusta voimaan astuneen muutoksen pyrkimyksenä on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Lainmuutoksen myötä yliopistoista tuli 14 itsenäisiä oikeushenkilöitä, mikä lisää niiden hallinnollista ja taloudellista autonomiaa entiseen ”valtion tiliviraston” asemaan verrattuna. Valtio pääomittaa yliopistot vakavaraisuuden turvaamiseksi. Yliopistoja on Suomessa 16, ja ne ovat joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain alaisia säätiöitä (Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto). Laki on tuonut myös muutoksen, jonka mukaan valtion virkasuhteet on muutettu yliopiston työsuhteiksi. Opiskelijoihin kohdistuvia merkittäviä muutoksia laissa ei ole, tosin uudistus antaa mahdollisuuden kokeiluna periä lukukausimaksua erillisiin maisteriohjelmiin osallistuvilta EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, kunhan järjestelyyn sisältyy apurahaohjelma. Johtosääntöjen avulla yliopisto pystyy määräämään omalta osaltaan lakeihin ja säädöksiin perustuvaa jokapäiväistä toimintaansa. Johtosäännöistä tärkeimmät ovat Turun yliopiston johtosääntö ja opintojohtosääntö. Yliopiston johtosäännössä säädetään mm. yliopiston organisaatiosta ja johtamisesta sekä toimielimistä ja niiden tehtävistä. Opintojohtosäännössä säädetään TY:n myöntämistä tutkinnoista, opiskelijavalinnasta, opetussuunnitelmista, opintosuorituksista sekä kuulusteluista. Muita johtosääntöjä ovat mm. talous- ja vaalijohtosääntö sekä erillislaitosten johtosäännöt. Kaikki johtosäännöt löytyvät osoitteessa https://intra.utu.fi/yleista/saannosto/johtosaannot/index.html. 3 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA Alla on selvennetty tärkeimpiä Turun kauppakorkeakoulun sisäisiä toimielimiä sekä niiden tehtäviä. Joidenkin toimielinten rakennetta ja tehtäviä on avattu tarkemmin jo kappaleessa 2 Päätöksenteko Turun yliopistossa. TuKKK:n Porin yksikön hallintorakennetta ei tässä oppaassa käsitellä. 3.1 Turun kauppakorkeakoulu organisaationa Kuvio 2: Turun kauppakorkeakoulun organisaatio (intranet.tse.fi) 15 3.1.1 Korkeakoulun johtokunta Johtokunnan tehtävistä on selostettu kohdassa 2.1.6. Tiedekunnat ja niiden johto. Tärkeimmät jokavuotiset opiskelijavaikuttamisen kohteet johtokunnassa ovat opetussuunnitelmat sekä professorien ja muun henkilökunnan rekrytointi. Näiden lisäksi kokouksissa on paljon mm. keskusteluasioita, joissa on hyvä saada opiskelijoiden mielipide tuotua julki. Useasti sitä myös suoraan pyydetään. TY:n opintojohtosäännön mukaan ”opetussuunnitelman laatimisen tavoitteena on varmistaa sekä tutkinnon sisällön että koulutuksen toteuttamisen laadukkuus”ja siinä määritellään mm. ”opintojen laajuus, suoritustavat, opetusmenetelmät, oppimateriaalit, osaamistavoitteet ja arviointimenetelmät.” Oppiaineiden ja laitosten valmistelutyön jälkeen johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmat, toukokuun loppuun mennessä. Johtokunnassa tehdään yleensä muutoksia melko vähän, jos ollenkaan, joten myös opiskelijavaikuttaminen kannattaa suunnata alemmille valmistelutasoille. Opetusohjelmat pyritään julkistamaan opetussuunnitelmien yhteydessä, mutta ne on julkaistava viimeistään 15.8. (syyslukukauden osalta) ja 15.12. (kevätlukukauden osalta). Henkilökunnan rekrytoinnista voi lukea tarkemmin TYYn hallinnon ja edunvalvonnan oppaasta. 3.1.2 TuJa eli Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varajohtaja nimittää ja johtaa tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa (TuJa), joka on laaja-alaista tieteellistä pätevyyttä edustava toimielin. TuJan tehtävänä on kehittää yliopiston jatkotutkintokoulutusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaavan varajohtajan tehtävänä on mm. huolehtia Turun kauppakorkeakoulun jatkotutkintokoulutuksesta, hyväksyä jatko-opiskelijoiden tutkintorakenteet sekä hyväksyä jatkotutkintoon sisältyvät muualla suoritetut jatko-opinnot oppiaineita ja TuJaa kuultuaan. TuJassa ei luonteensa vuoksi ole opiskelijajäseniä. 3.1.3 KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta Opinnoista ja opetuksesta vastaava varajohtaja toimii koulutuksen kehittämistoimikunnan (KouKe) puheenjohtajana. Toimikunnan tehtävänä on valmistella opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita, joista päättää joko varajohtaja tai johtokunta. KouKessa on kaksi opiskelijajäsentä, ja se onkin yksi parhaista paikoista tuoda opiskelijoiden näkemyksiä esille. 16 3.1.4 Muut toimikunnat Opiskelijavalintatoimikunta valmistelee opiskelijavalintoihin liittyvät asiat korkeampien tahojen, yleensä johtokunnan, päätettäväksi. Tällaisia ovat mm. hakukiintiöt sekä opiskelijavalinnan kriteerit. Julkaisutoiminnasta huolehtii TuKKK:n johtajan kolmivuotiskaudeksi asettama julkaisutoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Toimikunta hyväksyy mm. julkaisusarjoihin otettavat käsikirjoitukset. TuKY:n hallituksen viestintävastaava/tiedottaja on toiminut julkaisutoimikunnan opiskelijajäsenenä. Tutkimuksen arvioinnin toimikunta (TAT) on rehtorin kolmivuotiskaudeksi asettama ryhmä, jossa on edustajia aine- ja erillislaitoksista sekä kirjasto-tietopalvelusta. Toimikunnan keskeisin tehtävä on korkeakoulun henkilökunnan tieteellisen toiminnan arviointi. Ruokalan asiakastoimikunta seuraa Montun palvelun ja ruuan laatua. Siinä on opiskelijaedustus. 3.1.5 Päätöksenteko laitos- ja oppiainetasolla Virallisten laitosneuvostojen lakkauttaminen vuoden 2009 lopussa ja niiden myötä lakannut automaattinen opiskelijaedustus laitostasolla on kasvattanut ainekerhojen roolia ja lisännyt niiden vastuuta ja proaktiivisuuden merkitystä edunvalvonnassa. Oppiaineissa ja laitoksillahan toteutetaan kaikki opiskelijaa suoraan koskeva opetukseen liittyvä toiminta, joten nämä ovat erittäin tärkeitä vaikuttamisen tasoja. Karkeana jakona voi pitää, että ainekerhot hoitavat edunvalvontaa oppiaineisiin, ja TuKY:n hallitus, lähinnä koulutuspoliittinen vastaava, puolestaan hoitaa edunvalvontaa laitostasolla sekä koordinoi koko kauppakorkeakoulun edunvalvontaa. Eräs merkittävä vaikuttamisen kohde ovat opetussuunnitelmat, joita valmistellaan laitoksilla ja oppiaineissa. Joissain aineissa on perustettu laitosneuvostojen työtä jatkamaan puoliviralliset oppiaineneuvostot, joissa on myös opiskelijajäseniä. Myös ainekerhot ja/tai niiden edustajat osallistuvat valmistelutyöhön. Teoriassa opiskelijoiden mielipiteet tulisi huomioida jo opiskelijapalautteenkin kautta, sillä yliopiston opintojohtosäännössä todetaan, että "Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään opiskelijoilta säännöllisesti palautetta, ja sitä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä." Virallisten palautejärjestelmien rinnalla tulisi aina muistaa epäviralliset keskustelut opetushenkilökunnan kanssa. Suurimmalta osin opetushenkilökuntaa kiinnostaa kuulla, mitä opiskelijat ajattelevat opetuksesta ja mitä toiveita heillä on tulevan opetuksen suhteen. Luonnollisesti palautteen on oltava rakentavaa tullakseen huomioiduksi. Kehitysehdotukset pyritään yleisesti ottaen aina toteuttamaan, mutta resurssit määrittelevät uudistuksille aina reunaehdot. Opetussuunnittelua koordinoi opintopäällikkö, joka antaa oppiaineille yleiset ohjeet ja aikataulun opetussuunnitelman laatimisesta. Aikataulu kannattaakin selvittää kunnolla, jotta voi varmistaa pääsevänsä mukaan vielä sellaisessa vaiheessa, jossa oikeasti voi vaikuttaa. Opetuksen suunnittelun prosessia ollaan edelleen aikaistamassa 17 edeltävän kalenterivuoden loppuun, joten hyvä käytäntö voisi olla, että ainekerhot tapaavat jo loppusyksystä oppiaineet opetussuunnittelu- ja palautekokouksessa. 3.2 TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset Turun kauppakorkeakoulun päätöksentekoa säätelevät kaikki Turun yliopiston johtosäännöt. Näiden lisäksi, muttei ristiriidassa näiden kanssa, TuKKK voi laatia omia ohjeistuksiaan. Esimerkkinä tästä on TuKKK:n tutkintoja ja opintosuorituksia koskevat määräykset, jotka löytyvät kokonaisuudessaan mm. opinto-oppaan takaosasta. 3.3 TuKKK:n vuosikello Kunkin vuoden budjetista sovitaan jo hyvissä ajoin syksyllä. Seuraavan lukuvuoden opetus suunnitellaan kevätlukukauden aikana. Opetustarjontaan liittyvät asiat päätetään varhain. Sen sijaan kunkin opintojakson suoritustapaan, kirjallisuuteen ja sisältöön yms. liittyvät muutokset vasta myöhemmin. Käytänteitä uudistetaan edelleen, joten alla oleva vuosikello saattaa hieman muuttua. Esimerkiksi laitostason budjettineuvottelut saatetaan käydä tietyin reunaehdoin jo ennen yliopistotason neuvotteluja. Syyslukukauden opetusaikataulu julkaistaan viim. 15.8. Lukukausi alkaa I per. kesäloma Opetussuunnitelmat hyväksyy osittain varajohtaja ja osittain johtokunta viim. toukokuussa Budjettineuvottelut yliopiston tasolla Budjettineuvottelut laitostasolla II per. IV per. III per. Opetussuunnittelu alkaa oppiaineissa Kevätlukukauden opetusaikataulu julkaistaan viim. 15.12. 18 4 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA Alla on kuvattu Turun yliopiston ylioppilaskunnan tärkeimmät toimielimet, sen päätöksentekoa sekä Turun kauppatieteiden ylioppilaat (TuKY) ry:n roolia TYYn alayhdistyksenä. 4.1 Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on etu- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä ovat automaattisesti kaikki Turun yliopiston opiskelijat. TYY on perustettu vuonna 1922, jäseniä sillä on tällä hetkellä noin 15 000 ja toimintaa on Turussa, Porissa ja Raumalla. TYYn toiminnan tarkoituksena on muun muassa edistää jäsentensä hyvinvointia ja opiskelun edellytyksiä, ylläpitää akateemisia perinteitä, osallistua Turun yliopistoyhteisön kehittämiseen ja ajaa jäsentensä etuja opiskeluun liittyen sekä vaikuttaa opiskelijanäkökulmasta alueen ja yhteiskunnan kehitykseen. 4.1.1 Edustajisto Ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi vuotta. TYYn edustajistossa, eli tuttavallisemmin edarissa, on 41 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla. Vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2011. Edustajisto päättää mm. ylioppilaskunnan budjetista ja toimintasuunnitelmasta, valvoo näiden toteutumista sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin, valiokunnat, Turun ylioppilaslehden päätoimittajan, sekä opiskelijajäsenet yliopiston hallintoon kuten TY:n hallitukseen ja tiedekuntien johtokuntiin. Edustajisto tekee myös ylioppilaskunnan periaatteelliset linjanvedot. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, yleensä Turku-salissa (Yo-talo A, II krs.). Kokousajat ilmoitetaan TYYn Internet-sivuilla, ja kokoukset ovat kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia. Jäsenet voivat myös tehdä edustajistolle aloitteita, toimittamalla aloitteensa tiedoksi edustajiston puheenjohtajalle vähintään seitsemän arkipäivää ennen edustajiston kokousta. Edustajistossa TuKY:n edustajistoryhmällä on tällä kaudella ollut kuusi paikka 41:stä, jonka mukaan TuKY onkin yksi suurimmista ryhmistä. Myös edustajiston nykyinen puheenjohtaja on TuKY-listalta. Enemmän edustajistoryhmistä voi lukea osoitteesta http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/edustajisto. 19 4.1.2 Hallitus Ylioppilaskunnan hallituksen valitsee edustajisto. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa ja sen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus hoitaa ylioppilaskunnan juoksevia asioita sekä vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta. Se myös mm. edustaa ylioppilaskuntaa ulospäin ja valvoo ylioppilaskunnan hallintoa. Hallitus vastaa toiminnastaan edustajistolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kuusi jäsentä, joilla on kullakin yksi tai useampi sektori, jonka toiminnasta he vastaavat. Näitä toimintasektoreita TYYssa ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka, kansainväliset asiat, alayhdistysasiat, opiskelijakulttuuri, liikuntapolitiikka, yritysyhteistyö, kehitysyhteistyö, ympäristö, tasa-arvo, tiedotus ja viestintä sekä kaupunkisuhteet. Hallitus kokoontuu lukukausien aikana noin kerran viikossa ja sen kokousten päätösluettelot ovat luettavissa ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. 4.1.3 Sihteeristö Sihteerit ovat ylioppilaskunnan jäsenten käyttöön palkattuja työntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu ennen kaikkea neuvontapalvelujen antaminen, asiantuntijana toimiminen ja ylioppilaskunnan päätöksenteon valmistelu. TYYllä on seitsemän vakituista sihteeriä. Heidän lisäkseen TYYn henkilöstöön kuuluvat myös kirjastonhoitaja sekä Turun ylioppilaslehden työntekijät. Koulutuspoliittinen sihteeri neuvoo opintoihin ja opiskelijan oikeusturvaan liittyvissä asioissa ja mm. karhuaa myöhästyneet tenttitulokset. Sosiaalipoliittinen sihteeri on apuna esimerkiksi toimeentulokysymyksissä. Kansainvälisten asioiden sihteerin toimialaan kuuluvat kaikki kansainvälisyyteen liittyvät asiat kuten vaihtoopiskelu ja vaihto-opiskelijat. Järjestö- ja tiedotussihteeri puolestaan on vastuussa ylioppilaskunnan viestinnästä ja alayhdistyspalveluista. Taloussihteeri huolehtii nimensä mukaisesti ylioppilaskunnan taloudesta. TYYn kansliassa työskentelee myös toimistosihteeri, ja kaikkien sihteerien esimiehenä toimii pääsihteeri, joka mm. toimii hallituksen ja edustajiston kokousten sihteerinä sekä valvoo koko organisaation toimivuutta. 4.1.4 Valiokunnat TYYssä toimii seitsemän valiokuntaa, jotka ovat yhdyssiteenä jäsenistön ja TYYn toimiston välillä. Valiokuntien toiminta voivat osallistua kaikki TYYn jäsenet, ja niiden kokoukset ovat avoimia. Valiokunnat ovat alayhdistysvaliokunta, edunvalvontavaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, kulttuurivaliokunta, ravintolavaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Niiden toiminnasta voi lukea tarkemmin osoitteesta http://www.tyy.fi/ ylioppilaskunta/valiokunnat. 20 4.1.5 Johto- ja toimikunnat TYYssä toimivia johto- ja toimikuntia ovat taloustoimikunta, Turun ylioppilaslehden johtokunta, elokuvatoimikunta, keskusvaalilautakunta sekä valintatoimikunta. Ne ovat edustajiston valitsemia toimielimiä, joille edustajisto on delegoinut valvontatehtäviään sekä valmistelu- ja päätäntävaltaansa. Niistä lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/johto-ja-toimikunnat. 4.1.6 Alayhdistykset TYYllä on 130 erilaista alayhdistystä, joista neljä on osakuntia, noin 60 on ainejärjestöjä ja noin 60 harrasteyhdistyksiä. Kaikki alayhdistykset ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niiden asemaa TYYssä säätelee ohjesääntö alayhdistyksistä ja avustuksista. Alayhdistysaseman edellytyksenä on muun muassa, että kyseisen yhdistyksen jäsenten enemmistö on TYYn jäseniä. TYY tarjoaa alayhdistyksille erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, avustuksia, koulutuksia sekä vuokrattavia tiloja ja välineitä. Ennen yliopistojen yhdistymistä TuKY:n oli itsenäinen ylioppilaskunta, ja aineja harrastekerhot olivat TuKY:n alaisia siinä missä jaostotkin. Ylioppilaskuntien yhdistyttyä (lain mukaan yliopistossa voi olla vain yksi ylioppilaskunta), TuKY on TYYn alayhdistys siinä missä TuKKK:n opiskelijoiden muodostamat aine- ja harrastekerhotkin. TuKY on tiedekuntajärjestön omaisessa asemassa, ja noin 1500 opiskelijan jäsenmäärällään yksi TYYn suurimmista alayhdistyksistä. Lisää alayhdistyksistä sekä linkit niiden sivuille löytyvät osoitteesta http://www.tyy.fi/alayhdistykset. 4.2 Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset Yliopistolaki määrää yliopiston lisäksi myös ylioppilaskunnan toiminnasta ja päätöksenteosta omalla pykälällään (46 §), jonka mukaan ylioppilaskunnan tulee mm. ”olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.” Yliopistolain lisäksi ylioppilaskunnan toimintaa säätelevät sen omat säännöt ja ohjesäännöt (http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/asiakirjat/saannot). Toimintaa ohjaavat myös erilaiset strategiat ja ohjelmat (http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/ asiakirjat/strategiat-ja-ohjelmat). 21 5 PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:SSÄ Lähde: www.tuky.fi ja TuKY ry:n säännöt ja ohjesäännöt 5.1 TuKY ry organisaationa Kuvio 3: Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n organisaatio TuKY:n ollessa nykyään yhdistys, on kaiken toiminnan raameina luonnollisesti yhdistyslaki. Tämän lisäksi TYYn alayhdistyksenä TuKY on sitoutunut noudattamaan TYYn alayhdistysohjesääntöä (http://www.tyy.fi/sites/tyy.fi/files/Ohjes%C3%A4% C3%A4nt%C3%B6%20alayhdistyksist%C3%A4%20ja%20avustuksista.pdf). 5.1.1 Yhdistyksen kokous Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevät- ja syyskokouksen. Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto 2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 3. valitaan huomionosoitustoimikunta 4. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 22 Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle 2. valitaan hallituksen puheenjohtaja 3. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja vastuualueista 4. valitaan hallituksen muut jäsenet 5. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat 6. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle. Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Alumni- ja kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta julkaisemalla kokouskutsu yhdistyksen ilmoitustaululla sekä joko yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhdistyksen omassa tiedotuslehdessä tai sähköpostitse. Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten: 1. yhdistyksen sääntöjen muuttamista; 2. kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista; 3. hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemista tai erottamista; 4. tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä; 5. jäsenmaksun määräämistä tai 6. yhdistyksen purkamista. 5.1.1 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-12 muuta varsinaista jäsentä. Valinta suoritetaan paikka kerrallaan noudattaen normaalia enemmistövaalitapaa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Toimikausi on kalenterivuosi. 23 Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen äänioikeutettu varsinainen jäsen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla yhdistyksen tai tämän määräysvallassa olevan yhtiön työntekijä. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: - huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita lain ja näiden sääntöjen sekä jäsenten päätösten mukaisesti - edustaa yhdistystä - huolehtia yhdistyksen hallinnosta, talouden- ja omaisuudenhoidosta, talousarvion toteutumisesta sekä valvoa sen etuja ja voimassaolevien sääntöjen ja määräysten noudattamista - kehittää yhdistyksen toimintaa - valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat, ellei niistä ole toisin määrätty sekä toimeenpanna omalta osaltaan yhdistyksen kokouksen päätökset - valita ja vapauttaa yhdistyksen toimihenkilöt - laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma ja -kertomus - laatia yhdistyksen talousarvio ja tilinpäätös - päättää varsinaiseksi jäseneksi, alumnijäseneksi ja kannattajajäseneksi hyväksymisestä sekä näiden erottamisesta yhdistyksestä Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta, päättää asiasta yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Hallitus voi myös päätöksellään siirtää toimivaltaansa kuuluvan yhdistykselle erityisen tärkeäksi katsomansa asian yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 5.1.2 Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja on TuKY ry:n toimihenkilö. Hän ei siis näin ollen voi olla hallituksen jäsen. Toiminnanjohtajan valinnasta ja vapautuksesta päättää yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtajan välittömänä esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja, ja toimenkuvaan kuuluu yhdistyksen taloudenhoito yhdessä talousvastaavan kanssa sekä toimiston hoitaminen, juoksevien asioiden koordinoiminen, yhdistyksen kokonaistoiminnan seuraaminen ja yhdistyksen edustaminen. 24 5.1.3 Jaostot Yhdistyksen alla toimii kuusi jaostoa, jotka järjestävät yhdistyksen jäsenille avointa vapaa-ajan toimintaa laidasta laitaan. Jaostot ovat Ulkoasiainjaosto eli Ulkkis, Nordiska Ekonomie Studerandes Union eli NESU, Kulttuurijaosto eli Kulttis, urheilujaosto KYSport, mediajaosto KY-Media sekä Edunvalvontajaosto. 5.1.4 Toimikunnat, valiokunnat ja muut ryhmittymät Taloustoimikunta eli TalTo toimii neuvoa antavana elimenä yhdistykseen talouteen liittyvissä asioissa. Taloustoimikunnan tehtäviä ovat esimerkiksi budjetin valmistelu, toteutuneen talouden seuranta, suositusten antaminen sijoitusvarallisuuteen liittyvissä asioissa ja omistajaohjaus yhdistyksen yrityksissä. Yhdistyksen hallituksen talousvastaava toimii taloustoimikunnan puheenjohtajana. Hänen lisäkseen taloustoimikunnassa on 6-9 jäsentä, jotka voivat olla opiskelijoita tai jo valmistuneita. Kokouksia on noin 5 vuodessa ja taloustoimikuntaa täydennetään tarvittaessa. Yrityssuhdetiimi (entinen yrityssuhdevaliokunta YSV) toimii yhdistyksen hallituksen yrityssuhdevastaavan apuna. Yrityssuhdetiimin tehtävänä on toteuttaa yhdistyksen varainhankintaa, hankkia jäsenalennuksia jäsenistöllemme sekä huolehtia siitä, että sidosryhmämme ovat tietoisia käytössään olevista palveluista ja mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on hankkia uusia pidempiaikaisia yhteistyökumppaneita ja näin luoda linkki jäsentemme ja yritysten välille. Yrityssuhdetiimin jäsenten kanssa tehdään työsopimukset ja he saavat varainkeruusta provisiopalkkaa. Yrityssuhdetiimi valitaan kalenterivuodeksi. 5.2 Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt löytyvät osoitteesta http://www.tuky.fi/tukyry/saannot. Säännöissä säädetään muun muassa yhdistyksen nimestä ja kotipaikasta, tarkoituksesta, toimintamuodoista, jäsenyydestä ja jäsenmaksusta, päätöksenteosta ja hallinnosta, hallituksesta, yhdistyksen kokouksista sekä taloudesta. Ohjesääntöjä ovat lippu-, nauha- ja merkkiohjesääntö, taloudenhoidon ohjesääntö, tilaohjesääntö sekä toimihenkilöohjesääntö. Sääntöjen ja ohjesääntöjen säätämisestä ja muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Näiden sääntöjen ohella on luonnollisesti noudatettava yhdistyslakia. Sääntöihin voidaan tehdä lisäyksiä ja muutoksia yhdistyksen kokouksen päätöksin, joiden ollakseen päteviä tulee olla tehty kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon välein pidetyssä kokouksessa, kummassakin vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. 25 5.3 TuKY:n vuosikello Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n tili- ja toimikausi on kalenterivuosi. tammikuu: Uusi hallitus aloittaa toimintansa. huhtikuu: Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa. Kokouksessa vahvistetaan edellisen kauden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä valitaan huomionosoitustoimikunta. kesä-heinäkuu: Hallitus pitää kesällä yhden normaalia kokousta laajemman kesäkokouksen. syyskuu: Toiminta palautuu normaaliin rytmiin uuden lukukauden alkaessa ja uuden vuosikurssin jäsenhankinnan käynnistyessä. marraskuu: Yhdistyksen syyskokous pidetään viimeistään marraskuussa, jolloin valitaan myös uusi hallitus ja tilintarkastajat sekä vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksut, toimintasuunnitelma ja talousarvio. 6 KOKOUSTEKNIIKKA 6.1 Kokoukseen valmistautuminen Kokouksen huolellinen valmistelu on tärkeää, jotta kokous on sujuva ja ajankäytöltään mahdollisimman tehokas. Kokouksen valmisteluvaiheeseen kuuluvat kokouskutsun ja esityslistan laadinta ja toimittaminen asianomaisille käytännön järjestelyjen ohella. Kokouskutsussa on mainittava ainakin kokouksen aika ja paikka. Turun yliopiston johtosäännön mukaan kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta, jotta osallistujilla on riittävä aika tutustua materiaaleihin. Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista. Esityslista on ennalta laadittu ehdotus kokouksessa käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä. Se sisältää päätösehdotukset ja mahdolliset liitteet. Kun esityslista hyväksytään kokouksessa, siitä tulee työjärjestys, josta saa poiketa vain kokouksen erillisellä päätöksellä. Kokouskutsun ja esityslistan valmistelusta ja toimittamisesta vastaavat kokouksen puheenjohtaja sekä sihteeri ja/tai esittelijä. Esityslistan asioihin perehtyminen ennalta on kaikkien kokoukseen osallistuvien velvollisuus. Kannattaa selvittää omat kantansa käsiteltäviin asioihin ajoissa ja keskustella muiden osallistujien, ainakin muiden opiskelijaedustajien, kanssa. Koko yliopistoa koskevissa asioissa on hyvä kuulla koposihteeriltä TYYn kanta. Johtokunnan kokouskutsujen ja esityslistojen sekä sähköiset että paperiversiot lähetetään niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Jos olet estynyt osallistumaan kokoukseen, ilmoita siitä pikimmiten kokouskutsun lähettäneelle henkilölle sekä omalle varaedustajallesi. Hallintoelin on päätösvaltainen, mikäli puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Väitöskirjan tai 26 lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä päätettäessä tai väittelylupaa myönnettäessä hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään kolme muuta jäsentä, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus. Käytännössä kokouksissa käsiteltävät asiat ovat jo hyvin pitkälle loppuun vietyjä, ja päättävissä elimissä kokouksiin tuodaan päätösesitys eli ns. esittely. Esitystä on todennäköisesti laadittu pitkään ja pohjatyö sen läpiviemiselle on tehty esimerkiksi toimikunnassa (TuJa tai KouKe) tai asiaa valmistelemaan asetetussa työryhmässä. Näin ollen asioihin vaikuttaminen on tehtävä proaktiivisesti valmisteluvaiheessa. Opiskelijoiden toimiessa rakentavasti ja aktiivisesti antavat he henkilökunnalle itsestään arvokkaan yhteistyökumppanin kuvan, mikä on aina tavoiteltavaa. Kannattaa pitää silmällä TuKKK:n vuosikelloa, josta näkee, milloin eri asiat tulevat ajankohtaisiksi. 6.2 Kokouksen kulku Ainakin viralliset kokoukset noudattavat tai hyvin läheisesti mukailevat järjestystä alkutoimet, ilmoitusasiat, päätösasiat, muut asiat, ml. keskusteluasiat, ja päätösasiat. 6.2.1 Alkutoimet Alkutoimet pitävät sisällään • kokouksen avauksen • laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen • tarvittavien kokousvirkailijoiden valinnan eli järjestäytymisen • esityslistan hyväksymisen sekä tarvittaessa • edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisen. Säännöllisesti kokoontuvissa toimielimissä on pysyvä puheenjohtaja ja sihteeri. Yleiskokouksissa, kuten yhdistyksen syys- ja kevätkokouksissa, puheenjohtaja ja sihteeri valitaan kokouksen alussa. Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi, minkä jälkeen hän toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous on laillinen, mikäli kokouskutsu on toimitettu säännöissä ilmoitetulla tavalla ajoissa. Päätösvaltaisuus riippuu osallistujien määrästä. Yhdistyksessä kokous on päätösvaltainen, mikäli vähintään puolet jäsenistä on puheenjohtajan lisäksi paikalla. Muut valittavat kokousvirkailijat ovat pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. Seuraavaksi hyväksytään esityslista mahdollisin muutoksin. Puheenjohtaja voi poistaa asian esityslistalta, jolloin pöytäkirjaan ei jää asiasta merkintää. Kiireellisissä tapauksissa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen eli lisätä esityslistalle asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Tätä olisi kuitenkin hyvä välttää, sillä on huonoa hallintokulttuuria ottaa ilman varoitus- ja valmistautumisaikaa ainakaan suuria päätöksiä päätettäviksi. Jos opiskelijajäsenet 27 haluavat tuoda esityslistalle jonkin asian, tehdään se luonnollisesti viimeistään esityslistan hyväksyminen -kohdassa. Suuremmista asioista on suositeltavaa ilmoittaa etukäteen kokouksen puheenjohtajalle, jotta hän osaa varautua, tai yrittää saada käsiteltävä asia etukäteen esityslistalle. Lopuksi tarkastetaan tarvittaessa edellisen kokouksen pöytäkirja. 6.2.2 Ilmoitusasiat Ilmoitusasia on luonteeltaan lähinnä tiedonanto kokouksessa läsnä oleville. Se voi liittyä esimerkiksi aikaisempiin päätösasioihin, jäsenistöön tai vaikka tulevaan toimintaan. Ilmoitusasiasta ei yleensä keskustella, vaan se merkitään pöytäkirjaan tiedoksi. Jos asiasta halutaan kuitenkin keskustella, se siirretään kokouksen loppuun kohtaan "muut asiat”. 6.2.3 Päätösasiat Päätösasiat ovat kokouksen ydintä, joita varten on yleensäkin kokoonnuttu. Ne käsitellään esityslistan osoittamassa järjestyksessä. Kokouskäytäntöön on muodostunut yleinen kaava, jonka mukaan päätösasiat useimmiten käsitellään. Asian käsittely alkaa asian esittelyllä, joka muodostaa pohjan keskustelulle. Asian esittelijänä voi toimia puheenjohtaja tai esimerkiksi työnkuvansa puolesta asiaa valmistellut henkilö. Etukäteen valmistellusta asiasta tulee yleensä pohjaehdotus, jota esittelijän ollessa äänioikeutettu voidaan kutsua pääehdotukseksi. Asian esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun ja jakaa puheenvuoroja pyytämisjärjestyksessä. Järjestyksen ohittavat muutamat etuoikeutetut puheenvuorot: vastauspuheenvuoro, repliikki, työjärjestyspuheenvuoro ja päätökseen-puheenvuoro. Jos asiaa ei hyväksytä sellaisenaan, se voidaan jättää pöydälle, palauttaa valmisteluun tai hyväksyä tarkennuksin tai korjauksin. Jos pohjaesityksen rinnalle tehdään muutosehdotus, muutosehdotuksen tulee saada kannatusta. Äänestyksessä muutosehdotus ja pohjaehdotus asetetaan vastakkain. Tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, opetusnäytettä tai opintosuoritusta arvioitaessa tai laitosjohtajaa valittaessa ei noudateta esittelymenettelyä. Niinä kertoina kun julkishallinnon kokouksissa ei käytetä esittelymenettelyä, lähestytään asiaa virkaikäjärjestyksessä. Virkaikäjärjestys määrittyy niin, että hallintoelimen puheenjohtaja on virkaikäjärjestyksessä korkeimpana. Opiskelijaedustajat ovat automaattisesti alimpana, mutta heidän keskinäinen järjestyksensä määräytyy ensisijaisesti vuosikurssin ja toissijaisesti iän mukaan. Muiden jäsenten virkaikä määrittyy korkeakoulussa kertyneiden työvuosien mukaan, kuitenkin niin, että hallintoelimen puheenjohtaja on aina virkaiässä vanhimpana. Käytännössä opiskelijaedustajat törmäävät virkaikämenettelyyn esimerkiksi opetusnäytettä arvioitaessa. 28 Päätöksentekoon osallistuminen on velvoite. Jäsenen tulee ilmaista kantansa päätösasiassa. Jäsenyys edellyttää kannan muodostamista kaikkiin esille tuleviin asioihin. Jäsen on vastuussa toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Jos kysymyksessä on äänestysratkaisu hallintoelimessä, vastuu päätöksestä edellyttää voittaneen ehdotuksen puolesta äänestämistä. Vastaan äänestäneet ovat vastuusta vapaita, mikäli jättävät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (ks. kohta 6.3.1). Vastuuvapaudesta huolimatta jokaisen on toimittava päätöksen mukaisesti. Joskus voi käydä niin, että hallintoelimen jäsen on esteellinen eli jäävi osallistumaan päätöksentekoon. Tällöin hän on esteellinen myös osallistumaan asian valmisteluun tai siihen kokouksen kohtaan, jossa asiaa käsitellään. Tyypillisin esimerkki on se, että asia koskee jäsenen läheistä tai häntä itseään. Jos epäilet olevasi esteellinen asian käsittelyyn, varmista asia hallintoelimen puheenjohtajalta ja sihteeriltä. Jääviyden vastuu on itsellä ja itsensä jääväämisestä on ilmoitettava, ja poistuttava kokouksesta kyseisen kohdan ajaksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että mikäli mieleen edes tulee ajatus mahdollisesta jääviydestä, on todennäköisesti parasta jäävätä itsensä. Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot on käytetty tai kun on tehty päätös puheenvuorojen rajoittamisesta, puheenjohtaja päättää keskustelun. Joissain tapauksissa keskustelu voi olla myös vapaampaa, mutta etenkin opiskelijoiden on hyvä ainakin lähteä virallisemmasta oletuksesta liikkeelle, jos tyyli on epäselvä. 6.2.4 Muut asiat Muilla asioilla, jotka kulkevat usein myös nimityksellä ”muut (mahdolliset) esille tulevat asiat” eli M(M)ETA, tarkoitetaan kokouksen aikana esille tulevia valmistelemattomia asioita tai sellaisia vähämerkityksisiä asioita, joista kokous voi tehdä päätöksiä ilman, että niistä on ollut mainintaa kokouskutsussa (jos säännöt/ yhdistyslaki eivät sitä kiellä). Lisäksi käsitellään ne ilmoitusasiat, joista syntyi keskustelua, ja jotka näin ollen siirrettiin tähän kohtaan. Toisinaan on lopuksi paikallaan vapaa keskustelu, koska se tuo esille jäsenten käsitykset, odotukset ja toiveet asioiden hoitamisesta. Se luo pohjaa varsinaiselle, seuraavassa kokouksessa tapahtuvalle päätöksenteolle. 6.2.5 Lopputoimet Päätösasioiden ja mahdollisten muiden asioiden jälkeen puheenjohtaja kiittää kokouksen osallistujia ja julistaa kokouksen päättyneeksi. Kokouksen lopussa myös mahdollisesti sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta. Kokouksesta ei kannata kiirehtiä pois, sillä usein kokouksien jälkeen osallistujat saattavat jäädä vaihtamaan ajatuksia epävirallisemman keskustelun muodossa. Tämä on hyvä keino hallopedille tutustua muihin jäseniin ja kenties saada informaatiota tulevissa kokouksissa käsiteltävissä asioista. 29 6.3 Kokouksen aikana Puheenvuorot kokouksessa jaetaan tavanomaisiin ja etuoikeutettuihin puheenvuoroihin. Puheenvuoro pyydetään nostamalla kättä tai sanomalla: "Puheenjohtaja!" Tavanomaiset puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Sen sijaan etuoikeutetut puheenvuorot annetaan puheenvuorojonon ohi heti, kun ne on esitetty, ei kuitenkaan meneillään olevaa puheenvuoroa keskeyttäen. Hyvä puheenvuoro on jämäkkä ja tiivis. Koska puheenvuorojen tavoite on vaikuttaa kokouksessa tehtävään päätökseen, on puheenvuorosta käytävä selvästi ilmi puheenvuoron käyttäjän ehdotus perusteluineen. Mikäli mahdollista, puheenvuoro kannattaa valmistella etukäteen. Kokouksessa käytettävät puheenvuorot koostuvat yleensä neljästä osasta. • Puhuttelu (esimerkiksi ”puheenjohtaja, hyvät ystävät… ”) • Alkuvaihe, jolla herätetään kuulijoiden mielenkiinto. (Lyhyt eikä välttämätön) • Varsinainen käsittely, jonka aikana voidaan osoittaa aikaisempien ehdotusten puutteita ja korostaa miten tärkeä asia on toimielimen toiminnan kannalta • Varsinainen päätösehdotus (”Tämän takia ehdotan, että asia ratkaistaan näin… ”) Hyvässä puheenvuorossa ei tarvitse aina olla uusia ideoita tai ehdotuksia. Toimielimen kannalta on hyödyllistä saada kuulla osallistujien mielipiteitä ja näkökantoja asioista. Myös tarkennuksia pyytävät puheenvuorot auttavat kokonaiskuvan hahmottumisessa, jolloin tarvittava tietomäärä nousee esiin ja riittää päätöksen pohjaksi. 6.3.1 Tavanomaiset puheenvuorot Päätösehdotus tai pohjaesitys on esittelijän esitys. Vastaesityksessä esitetään pohjaesityksestä eroavaa ratkaisuvaihtoehtoa. Yleensä vastaesitys tarvitsee kannatusta tullakseen äänestetyksi, mutta jos kyseessä on henkilövalinta, niin kannatuspuheenvuoroa ei tarvita. Muutosesityksessä esitetään muutosta pohjaesitykseen. Kannatuspuheenvuorossa ilmaistaan kannatus jollekin esitykselle. Pohjaesitystä ei tarvitse, mutta saa kannattaa. Vasta- ja muutosesityksiä tulee sen sijaan kannattaa, jotta ne pääsisivät mukaan äänestykseen. Henkilövalinnoissa kannatuspuheenvuoroja ei tarvita. Puheenjohtaja kertaa tehdyt päätösehdotukset keskustelun päätyttyä, jonka jälkeen siirrytään päätöksentekoon. Jos esityksiä on useampia, asiasta päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Lykkäysesityksessä esitetään, että asia päätettäisiin vasta seuraavassa kokouksessa, toisin sanoen esitetään asian jättämistä pöydälle. Asia voidaan jättää pöydälle, jos joku äänivaltaisista jäsenistä sitä ehdottaa ja toinen kannattaa. Asia voidaan jättää pöydälle 30 myös esittelijän tai puheenjohtajanpyynnöstä, jolloin pöydälle jättämistä ei tarvitse kannattaa. Asia voidaan myös palauttaa valmisteluun eli edellyttää esittelijältä lisätietoja tai uudenlaista muotoilua päätöksenteon pohjaksi. Hylkäysesityksessä esitetään, että asian käsittelystä tulisi luopua kokonaan. Ponsiehdotus ei liity varsinaisesti käsiteltävään asiaan. Se voi liittyä kokouksen kulkuun tai yhdistyksen toimintaan. Jos ponsiehdotus tehdään kesken asian käsittelyn, siihen yleensä palataan vasta kun varsinainen asia on käsitelty. 6.3.2 Etuoikeutetut puheenvuorot Työjärjestyspuheenvuorossa puututaan kokouksen kulkuun. Työjärjestyspuheenvuoro pyydetään esimerkiksi sanomalla: ”Puheenjohtaja, työjärjestykseen!”. Työjärjestyspuheenvuoro voi koskea esimerkiksi vaatimusta asiassa pysymisestä, puheenvuorojen tai puheajan rajoittamista, puheenjohtajana menettelyä, kokoustaukoa tai muuta tärkeää ilmoitettavaa kokoukselle. Vastauspuheenvuorossa vastataan esitettyyn kysymykseen. Repliikki on lyhyt puheenvuoro, jossa voi esimerkiksi korjata edellisessä puheenvuorossa esitetyn virheellisen tiedon tai oikaista väärinkäsityksen. Repliikki ei sisällä mitään uutta käsiteltävästä asiasta. Puheenvuoro pyydetään esim. sanomalla: ”Puheenjohtaja, repliikki”. 6.3.3 Äänestykset Päätös saadaan aikaan kokouksessa puheenjohtajan johdolla yhteisesti keskustellen ja neuvotellen. Puheenvuoroja saavat keskustelun kuluessa käyttää kaikki ne osallistujat, joilla on kokouksessa puheoikeus. Päätöksentekoon taas saavat ottaa osaa vain ne, joilla puheoikeuden lisäksi on äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on päätöksenteossa yksi ääni. Jokainen ääni on tasaveroinen. Päätös, joka saadaan aikaan yksimielisesti keskustellen ja neuvotellen, on konsensuspäätös. Sen vastakohta on äänestämällä tai vaalin avulla aikaan saatu päätös. Äänestys on menettely, jota tarvitaan, jos kokouksessa on tehty useampi kannatettu ehdotus. Tällöin ehdotusten välillä suoritetaan äänestys, jolla katsotaan, mikä ehdotuksista saa eniten kannatusta. Äänestämisessä on kaksi vaihtoehtoista tapaa: Kollegiaalinen äänestysjärjestys tarkoittaa tilannetta, jossa kaikista ehdotuksista äänestetään yhtä aikaa. Käytännössä siis kannatus kullekin ehdokkaalle ilmoitetaan järjestyksessä. Eniten ääniä saanut julistetaan kokouksen päätökseksi. Parlamentaarisella äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa äänestäjä voi valita aina kahdesta ehdotuksesta kerrallaan. Näistä kahdesta enemmän ääniä saanut ehdotus pääsee seuraavaan äänestykseen kolmatta ehdotusta vastaan ja näin jatketaan. 31 Viimeisessä äänestyksessä voittanut tulee kokouksen päätökseksi. Parlamentaarinen äänestysjärjestys on yleisesti käytetty sen oikeudenmukaisuuden vuoksi. 6.3.4 Henkilövalinnat eli vaalit Henkilövalinnat eli vaalit tulevat kysymykseen henkilöitä koskevassa valintamenettelyssä. Kokouksissa tällaisia henkilövalintatilanteita ovat esimerkiksi puheenjohtajan, sihteerin tai muun edustajan valinta. Kun ehdolle asetettuja henkilöitä on enemmän kuin yksi, joudutaan heidän kesken toimittamaan vaali. Ehdokkaiden asettamiseen on jokaisella äänioikeutetulla tasavertainen oikeus. Vaali voidaan toimittaa joko avoimena tai salaisena vaalina sekä joko enemmistövaalin tai suhteellisen vaalitavan mukaan. Avoimella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjä ja hänen äänensä on yhdistettävissä. Asiaäänestys suoritetaan usein avoimena äänestyksenä, esimerkiksi kättennostona. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee asian. Periaatteessa äänestäjällä on myös mahdollisuus pidättäytyä äänestämästä, jolloin hän äänestää tyhjää. On kuitenkin muistettava, että kannan ilmaiseminen päätösasiassa on edustajaksi valitun velvollisuus. Salaisella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjää ja hänen ääntänsä ei voida yhdistää toisiinsa. Henkilövaali toimitetaan salaisena vaalina, jos yksikin osallistujista niin vaatii. Asiaäänestyskin voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä, jos se on sääntömääräistä tai jos enemmistö osallistujista niin toivoo. Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Suhteellisessa vaalissa kukin hallintoelimen jäsen antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin on valittavia tai määrättäviä. Jäsenen ensimmäiseksi asettama saa yhden äänen ja muut järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä. Jos äänet menevät vaalissa tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla (asiaäänestyksessähän puheenjohtajan ääni ratkaisee tasatilanteen). Mikäli pelkästä äänestystavasta joudutaan äänestämään, se tapahtuu kättennostolla. Salainen äänestys toimitetaan lähes aina suljettuna lippuäänestyksenä. Puheenjohtaja antaa äänestysohjeet ilmoittamalla miten äänestys suoritetaan. Jos lipussa on muita merkintöjä kuin äänestettävää tarkoittava merkintä, se hylätään. Ennalta valitut ääntenlaskijat keräävät äänestysliput, jonka jälkeen he laskevat ensin jätettyjen lippujen yhteismäärän ja tämän jälkeen äänestyksen tuloksen. Eriävän mielipiteen jättäminen pöytäkirjaan on tapa osoittaa irtisanoutuvansa kokouksen päätöksestä. Se vapauttaa vastuusta koskien tehtyä päätöstä, mutta edellyttää, että on kokouksessa vastustanut päätöstä (tehnyt itse vastaesityksen tai äänestänyt sellaisen puolesta). Sitä varten pyydetään erillinen puheenvuoro heti päätöksen julistamisen jälkeen, kuitenkin ennen asian käsittelyn lopettamista. 32 Puheenvuorossa ilmoitetaan ”Jätän eriävän mielipiteen.” Asiaa voi perustella heti suullisesti tai pöytäkirjan liitteeksi toimitettavalla perustelulla kirjallisesti. Eriävän mielipiteen jättäjä ei ele taloudellisesti eikä juridisesti vastuussa tehdystä päätöksestä. 6.4 Kokouksen jälkeen Kokouksen jälkitoimiin kuuluvat pöytäkirjan laatiminen ja toimittaminen osallisille sekä päätöksien toimeenpano. 6.4.1 Pöytäkirja Pöytäkirja on tärkeä dokumentti, jonka avulla voidaan tarvittaessa todistaa, mitä kokouksessa on päätetty. Sen laatii kokouksessa sihteerinä toiminut muistiinpanojensa perusteella. Puheenjohtajan vastuulla on, että pöytäkirja laaditaan. He allekirjoittavat pöytäkirja, esimerkiksi TuKKK:n johtokunnan kokouksien pöytäkirjojen allekirjoittajina toimivat aina puheenjohtaja ja sihteeri. Esityslista muodostaa rungon pöytäkirjalle ja pöytäkirjaan liitetään kokouskutsu, esityslista liitteineen sekä osallistujaluettelo, sekä mahdollinen ääntenlaskijoiden muistio äänestyslippuineen. Pöytäkirja voidaan tarkastaa kolmella tavalla. Harvoin kokoontuvissa kokouksissa käytetään valittuja pöytäkirjantarkastajia. Säännöllisesti kokoontuvat toimielimet, kuten yhdistysten hallitukset, tarkastavat tavallisesti pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Kiireellisissä tapauksissa kokous voi myös itse hyväksyä pöytäkirjan kokouksen päätteeksi. Tarkistuksessa pöytäkirja todetaan kokouksen kulun mukaiseksi. Jos tarkastajat ovat erimielisiä pöytäkirjan laatijan kanssa, asiasta on syytä keskustella puheenjohtajan kanssa. Jos yhtämielisyyttä ei synny, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin käsitellä asia seuraavassa kokouksessa. 6.4.2 Päätösten toimeenpano Kokouksen puheenjohtajan ja muiden asianomaisten tulee huolehtia, että kokouksessa päätetyt asiat eivät jää vain puheen tasolle. Päätöksiä tehdään niin paljon, että niitä jää helposti myös ns. pöytälaatikkoon, joten opiskelijoidenkin on hyvä pitää silmällä päätöksien toteutumista. Päätös koskee kaikkia, myös niitä, jotka ovat jättäneet kokouksessa eriävän mielipiteen tai vastalauseen. 33 LÄHTEET Opas hallintoon ja edunvalvontaan (2010) Turun yliopiston ylioppilaskunta, Turku. Opetus ja kulttuuriministeriön Internet-sivut yliopistolain muutoksesta. <http://www.minedu.fi /OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/?lang=fi, haettu> 1.2.2011. Telén, Laura (2007) Kokoustaito-opas. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Turku. <http://www.tuky.fi/palvelut/edunvalvonta>, haettu 27.12.2010. Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan intranet. <intranet.tse.fi>, haettu 28.1.2011. Turun kauppakorkeakoulun opinto-opas 2010-2011 (2010) Turun kauppakorkeakoulu, Turku. Turun kauppakorkeakoulun toimintakäsikirja (2011) Turun kauppakorkeakoulu, Turku. Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n Internet-sivut. <www.tuky.fi>, haettu 15.1.2011. Turun yliopiston Internet-sivut. <www.utu.fi>, haettu 27.1.2011. Turun yliopiston intranet <www.intra.utu.fi>, haettu 1.2.2011. Turun yliopiston ylioppilaskunnan Internet-sivut. <www.tyy.fi>, haettu 24.1.2011. VYY:n lahjomattomien käsikirja (2009) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vaasa. 34 LIITE1 KOULUTUSPOLIITTINEN SANASTO AHOT: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa elinikäistä oppimista. Osaaminen karttuu niin työelämässä kuin järjestötehtävissäkin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ei hyödy vain yksilö vaan myös korkeakoulut, työnantajat ja koko yhteiskunta. Automaatiojäsenyys: Yliopiston kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden on lain mukaan kuuluttava yliopistonsa ylioppilaskuntaan. Bolognan prosessi: Euroopan laajuinen tutkintojen harmonisointiprosessi, jonka mukaan tutkintorakenteesta tehtiin kaksiportainen (kandidaatti ja maisteri), niin että kaikki maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat valmistuvat välissä myös kandidaateiksi. Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä liikkuvuutta yliopistojen ja maiden välillä sekä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. ECTS-opintopiste: Laskennallisesti 60 opintopistettä vastaa 1600 tunnin työtä (työvuosi). Kandidaatin tutkinto on 180 ja maisterin tutkinto 120 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laskennallinen suoritusaika on kolme ja maisterin 2 (+3) vuotta. Edari: Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, edustajisto. Edari nimittää hallinnon opiskelijaedustajat. Elinikäinen oppiminen: Tulevaisuudessa koulutusjärjestelmän tulisi mahdollistaa entistä paremmin joustava liikkuminen koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä. Ihminen ei ole koskaan valmis, vaan tietoja ja osaamista on päivitettävä. Kansainvälinen business-koulujen akkreditointia (kevät 2011) . laatujärjestelmä. TuKKK hakee Hallintojohtosääntö: Hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston hallinnon eri toimielinten, yliopiston eri yksiköiden ja niiden toimijoiden toimintaa sekä toimivaltaa. Halloped: Hallinnon opiskelijaedustaja 35 JOO-sopimus ja joopas.fi: Valtakunnallinen, kaikki yliopistot kattava joustava opinto-oikeus -järjestelmä, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen muissakin kuin kotiyliopistossa. Joopas-portaalista saa kattavasti ja kootusti tietoa JOO-opiskelun mahdollisuuksista ja käytännön vaatimuksista. KKA: Opetusministeriön yhteydessä toimivan Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suorittamissa auditoinneissa arvioidaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Konsortio: Yliopistojen yhdistämistä löyhempi yhteistyömalli. Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymistä valmisteltiin aluksi konsortiomallin pohjalta. Kopo: Koulutuspolitiikka ja/tai koulutuspoliittinen vastaava. Esimerkiksi TuKY:n hallituksessa koordinoi koulutuspoliittista edunvalvontaa TuKKK:ssa. KouKe: Turun kauppakorkeakoulun Koulutuksen kehittämisen toimikunta, koulutukseen liittyviä asioita valmisteleva elin. Koollekutsuja on opetuksesta vastaava varajohtaja. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö (ent. OPM eli opetusministeriö) SEFE: Suomen ekonomiliitto –Finlands Ekonomförbund SYL: Suomen ylioppilaskuntien liitto Tasakolmikanta: Kolmikantaan kuuluvat professorit, muun henkilökunnan edustajat ja opiskelijat. Yliopiston päätöksentekoon liittyvä periaate, jonka mukaan esim. yliopiston hallituksessa kolme edellä mainittua ryhmää ovat tasalukuisesti edustettuina. TuJa: Tutkimus- jatkokoulutustoimikunnan jatkotutkintokoulutusta ja tutkimustoimintaa. tehtävä on kehittää yliopiston Yliopistoyhdistyminen: Yliopistoihin kohdistettiin rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ennen uuden yliopistolain voimaan tuloa. Tavoitteena oli vähentää yliopistojen määrää Suomessa. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2010, ks. myös ”konsortio”. 36 LIITE 2 ESIMERKKI: KOKOUKSEN ESITYSLISTA EDUNVALVONTAJAOSTON kokous ti 16.11.2010 klo 16.00 Parkin alakerrassa ESITYSLISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. Kokouksen avaus Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta Esityslistan hyväksyminen Ilmoitusasiat Muiden nettisivujen seuranta a. Käydään läpi jokaisen omat ”vastuusivustot” Menneet tapahtumat a. 9.11. Seksiluento Vielä tulevaa tai keskeneräistä a. Ryhmätyötilakartoitus b. KV-kysely c. Kiitosilta EVAn toiminta ensi vuonna ja uusien jäsenien valitsemisprosessi Kokouksen budjetointi Seuraavan kokousajankohdan sopiminen MMETA a. Joonas Hamusen palkitseminen Oh Behaven julisteiden uudistamisesta b. 29.11. Maksuttoman koulutuksen päivä c. 2.12. verenluovutus Kokouksen päättäminen 37 LIITE3 ESIMERKKI: KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA EDUNVALVONTAJAOSTON kokous ti 16.11.2010 klo 16.00 Parkin alakerrassa LÄSNÄ: Saila Kokkonen, Jouko Kiuru, Jukka Kujala, Laura Pinjamaa, Milja Henttonen, Tommi-Juhani Jokinen, Lotta Kaleva ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Saila Kokkonen avasi kokouksen klo 16.04 2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sillä kokouskutsu oli lähetetty viikkoa aikaisemmin ja hallituksesta oli yli puolet paikalla. 3. Ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jukka Kujala ja Tommi-Juhani Jokinen. 4. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5. Ilmoitusasiat TuKY vastaanotti TYYn Vuoden Sopoteko -palkinnon, Nyyti ry lopetti virtuaaliolkapääpalvelun 6. Muiden nettisivujen seuranta a. Käydään läpi jokaisen omat ”vastuusivustot” Käytiin läpi. 7. Menneet tapahtumat a. 9.11. Seksiluento Luento sujui hyvin, osallistujia oli paljon ja saatiin hyvää palautetta 8. Vielä tulevaa tai keskeneräistä a. Ryhmätyötilakartoitus Kartoitus on valmis, pohdittiin tilojen varaamisen käytäntöjä b. KV-kysely Korjaukset on tehty ja kysely lähetetään tutoreille c. Kiitosilta Mennään syömään tai TYYn saunatilaan, järjestetään vko 49 tai 50. Saila tekee doodle-kyselyn ja katsotaan mikä aika sopii mahdollisimman monelle 9. EVAn toiminta ensi vuonna ja uusien jäsenien valitsemisprosessi Pohdittiin nimen mahdollista muuttamista esim. edunvalvontavaliokunnaksi. Jäsenten valitsemisprosessi tehdään samalla tavalla kuin edellisenä vuotena, keskusteltiin myös hakuajasta ja valittujen määrästä 10. Kokouksen budjetointi 38 8,12 € 11. Seuraavan kokousajankohdan sopiminen Mahdollisista esiin tulevista asioista keskustellaan sähköpostitse 12. MMETA a. Joonas Hamusen palkitseminen Oh Behaven julisteiden uudistamisesta Kutsutaan mukaan kiitosiltaan b. 29.11. Maksuttoman koulutuksen päivä Saila ja Karoliina hoitavat hintalistat c. 2.12. verenluovutus Klo 9-14.30 Jouko, Jukka ja Laura auttavat järjestelyissä Hierontaa ei onnistuta järjestämään enää syksyllä, joten ehdotetaan ensi kevääksi 13. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 17.13 Pöytäkirjan vakuudeksi __________________________ Saila Kokkonen Puheenjohtaja __________________________ Laura Pinjamaa Sihteeri __________________________ Jukka Kujala Pöytäkirjantarkastaja __________________________ Tommi-Juhani Jokinen Pöytäkirjantarkastaja
© Copyright 2024