OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS

OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hallinnon
opiskelijaedustajille ja TuKY:n toimijoille
2
Sisällys
1
ALKUSANAT..................................................................................................... 4
Kokemuksia opiskelijaedustamisesta ................................................................... 5
Opiskelijaedustajan muistilista............................................................................. 6
2
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA................................................. 7
2.1
2.2
3
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA ...................... 14
3.1
3.2
3.3
4
Turun yliopisto organisaationa.................................................................... 7
2.1.1 Yliopiston hallitus........................................................................... 7
2.1.2 Rehtori ja vararehtorit ..................................................................... 8
2.1.3 Yliopistokollegio ............................................................................ 9
2.1.4 Kansleri .......................................................................................... 9
2.1.5 Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö............................................. 10
2.1.6 Tiedekunnat ja niiden johto........................................................... 10
2.1.7 Laitokset....................................................................................... 11
2.1.8 Erillislaitokset............................................................................... 12
2.1.9 Opintoasiainneuvosto.................................................................... 13
2.1.10 Muut työryhmät ja toimikunnat..................................................... 13
Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset............... 13
Turun kauppakorkeakoulu organisaationa ................................................. 14
3.1.1 Korkeakoulun johtokunta.............................................................. 15
3.1.2 TuJa eli Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta.............................. 15
3.1.3 KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta ............................... 15
3.1.4 Muut toimikunnat ......................................................................... 16
3.1.5 Päätöksenteko laitos- ja oppiainetasolla ........................................ 16
TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset................... 17
TuKKK:n vuosikello ................................................................................ 17
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA ....... 18
4.1
Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa ....................................... 18
4.1.1 Edustajisto .................................................................................... 18
4.1.2 Hallitus ......................................................................................... 19
4.1.3 Sihteeristö..................................................................................... 19
4.1.4 Valiokunnat .................................................................................. 19
4.1.5 Johto- ja toimikunnat .................................................................... 20
4.1.6 Alayhdistykset .............................................................................. 20
3
4.2
5
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:SSÄ21
5.1
5.2
5.3
6
Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset ... 20
TuKY ry organisaationa............................................................................ 21
5.1.1 Yhdistyksen kokous...................................................................... 21
5.1.1 Hallitus ......................................................................................... 22
5.1.2 Toiminnanjohtaja .......................................................................... 23
5.1.3 Jaostot........................................................................................... 24
5.1.4 Toimikunnat, valiokunnat ja muut ryhmittymät............................. 24
Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt .......................................................... 24
TuKY:n vuosikello ................................................................................... 25
KOKOUSTEKNIIKKA ..................................................................................... 25
6.1
6.2
6.3
6.4
Kokoukseen valmistautuminen ................................................................. 25
Kokouksen kulku...................................................................................... 26
6.2.1 Alkutoimet.................................................................................... 26
6.2.2 Ilmoitusasiat ................................................................................. 27
6.2.3 Päätösasiat .................................................................................... 27
6.2.4 Muut asiat..................................................................................... 28
6.2.5 Lopputoimet ................................................................................. 28
Kokouksen aikana..................................................................................... 29
6.3.1 Tavanomaiset puheenvuorot.......................................................... 29
6.3.2 Etuoikeutetut puheenvuorot .......................................................... 30
6.3.3 Äänestykset .................................................................................. 30
6.3.4 Henkilövalinnat eli vaalit .............................................................. 31
Kokouksen jälkeen ................................................................................... 32
6.4.1 Pöytäkirja ..................................................................................... 32
6.4.2 Päätösten toimeenpano.................................................................. 32
LÄHTEET.................................................................................................................. 33
LIITE1 KOULUTUSPOLIITTINEN SANASTO ........................................................... 34
LIITE 2 ESIMERKKI: KOKOUKSEN ESITYSLISTA................................................... 36
LIITE3 ESIMERKKI: KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA ................................................... 37
4
1
ALKUSANAT
Tämä opas on uudistettu ja päivitetty versio Laura Telénin Kokoustaito-oppaasta
vuodelta 2007. Opas on edeltäjänsä lailla suunnattu kaikille Turun kauppakorkeakoulun
edunvalvonnassa hyöriville opiskelijoille.
Oppaaseen on kerätty perustiedot yliopistoyhdistymisen myötä muuttuneesta
toimintaympäristöstä. Yliopisto- ja opiskelijaorganisaatio on jaettu neljään
kokonaisuuteen: Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopiston
ylioppilaskunta (TYY) ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (TuKY). Ne tekevät
yhteistyötä eikä jaottelun tarkoituksena olekaan vetää rajaviivoja, vaan nimenomaan
helpottaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tarkoituksena on myös selventää eri
päätöksenteko- ja muita toimielimiä; sitä, kuka missäkin vaikuttaa mihinkin ja
luonnollisesti sitä, missä vaiheessa opiskelijat voivat vaikuttaa asioihin.
Lisäksi oppaassa mainitaan lyhyesti yliopiston ja opiskelijajärjestöjen toimintaa
säätelevät lait, säädökset, määräykset ja muut sitoumukset. Viimeinen luku käsittelee
kokoustekniikkaa. Siitä on hyötyä niin opiskelijaedunvalvonnassa kuin myöhemmin
työelämässäkin. Liitteistä löytyy lyhyt koposanasto sekä esimerkit kokouksen
esityslistasta ja pöytäkirjasta. Opas toimii SV12 Kokoustekniikka -kurssin tenttilukemistona. Tarkemmat tiedot kurssin suoritustavasta suosittelen katsomaan Internetistä
suomen kielen ja viestinnän sivuilta.
Lopuksi haluan vielä kiittää oppaan päivittämisessä auttaneita henkilöitä, erityisesti
suomen kielen ja viestinnän lehtori Riitta Koskimiestä.
Toivon tästä oppaasta olevan sinulle hyötyä korkeakoulumaailman hallinnossa.
Turussa tammikuussa 2011
Saila Kokkonen
TuKY:n koulutuspoliittinen vastaava 2010
PS. Jos oikein innostut opiskelijaedustamisesta ja kaipaat lisälukemista, perehdy tämän
oppaan viittauksia tarkemmin TYYn uudistettuun Hallinnon ja edunvalvonnan
oppaaseen. Lisäksi yhdistyksen toimintaan voi perehtyä esimerkiksi Seppo Paasolaisen
oppaan Osaava yhdistys (Akava 2007) avulla.
5
Kokemuksia opiskelijaedustamisesta
Hienoa, että olet päättänyt lähteä edustamaan opiskelijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä
siellä missä päätetään. On aina ilo kuulla, että opiskelijat haluavat vaikuttaa omiin
asioihinsa ja valvoa myös kanssaopiskelijoiden etua. Yliopistouudistuksen myötä Turun
kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto yhdistyivät ja monet asiat muuttuivat, mm.
opintojohtosääntö uudistui ja TuKKK:sta poistuivat laitosten viralliset laitosneuvostot.
Vaikuttamisen tasoja tuli lisää, ja virallisten neuvostojen ja johtokuntien rinnalla
opiskelijaedustajan työssä kasvoi epävirallisten vaikutuskanavien merkitys.
Päätöksentekoelinten kokoukset ovat ainakin näennäisesti vaikuttamisen
pääpaikkoja. Opiskelijoilla on usein asioista hyvä kokonaisnäkemys, ja se kannattaa
tuoda rohkeasti esiin. Kokouksissa asioihin on kuitenkin pilkunviilauksia lukuun
ottamatta mahdoton saada suurempia muutoksia. Jos haluaa muutoksia tai lisäyksiä,
asioihin pitää vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Ihmisiin tutustumista ei voi ylikorostaa
menestyksekkäässä vaikuttamistyössä. Toimitpa opiskelijaedustajana sitten yliopiston
toimielimissä, työryhmissä tai TuKKK:n johtokunnassa, on hyvä tutustua muihin
kyseisen toimielimen jäseniin. Hyvät suhteet muihin kokousedustajiin ovat
välttämättömyys, ja niitä kannattaa aktiivisesti rakentaa. Voit käydä keskustelemassa
asioista muiden jäsenten kanssa vaikka ennen kokousta kahvikupin äärellä. Ota selvää,
mitä muut ryhmittymät haluavat ja pyri auttamaan heitä niissä tavoitteissa, jotka eivät
ole ristiriidassa opiskelijoiden edun kanssa. Yhteistyö ja yhteydenpito muiden
opiskelijaedustajien kanssa auttavat sinua tehtävässäsi ja he ovat tärkein tukesi. Voit
aina turvautua myös ylioppilaskunnan hallitukseen ja sihteeristöön tarvitessasi tietoa tai
apua muulla tavalla.
Hyvänä esimerkkinä suunsa avaamisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa on aikaan
perustuvan kurssi-ilmoittautumisen saaminen opiskelijatietojärjestelmään. Asia oli opiskelijoille tärkeä: TuKY oli asiasta lausunut jo useampaan kertaan ja siitä keskusteltiin
pitkään OODI-OPSU-ohjausryhmässäkin. Keskusteluissa pystyin perustelemaan asian
tärkeyttä vielä lisää ja korostamaan tasa-arvoisuuspuolta. Saimme tueksemme jo
etukäteen myös muita ohjausryhmän jäseniä, jotka ymmärsivät kantamme.
Hallopedinä toimiminen on ollut antoisaa ja samalla antanut arvokasta kokemusta
niin kokoustekniikasta kuin myös julkisen organisaation hallinnosta ja päätöksenteosta.
Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja
samalla oman osaamisen kartuttaminen. Tsemppiä tulevaan vaikutustyöhösi!
Turussa tammikuussa 2011
Ilkka Marja-aho
TuKKK johtokunnan jäsen 2010–
OODI-OPSU-ohjausryhmän jäsen 2010–
TYY hallituksen varapuheenjohtaja 2010
TuKY hallituksen jäsen / Kv-vastaava 2008–2009
6
Opiskelijaedustajan muistilista
Lähde: TYYn Opas hallintoon ja edunvalvontaan (2010) (mukaillen)
1. Perehdy. Tieto on valtaa: kannattaa tuntea kaikki toimintasi kannalta oleelliset
dokumentit.
2. Valmistaudu. Aktiivisuus on tehokkaampaa kuin reaktiivisuus. Lue
kokousmateriaalit, myös ne liitteet. Käy tarvittaessa etukäteen valmistelijan
luona kysymässä selvennystä.
3. Tiimityöskentely kannattaa. Pidä yhteyttä muihin opiskelijaedustajiin.
Tavatkaa ennen kokousta ja käykää läpi kokousasiat. Jakakaa tarvittaessa
asioihin perehtymistä ja muuta työtä. Tärkeää on olla yhteydessä varsinkin
TuKY:n kopoon, jotta hän on mahdollisimman hyvin perillä kaikesta
TuKKK:ssa tapahtuvasta opiskelijaedustamisesta.
4. Myös ainejärjestön ja hallopedien keskinäiset suhteet ovat tärkeitä.
5. Halloped edustaa opiskelijoita, ei vain itseään. Pidä yhteyttä
opiskelijatovereihisi, ja keskustele heidän kanssa ajankohtaisista asioista. Kun
tietoosi tulee ongelmia, juuri sinun täytyy yhdessä muiden hallopedien ja
ainejärjestön kopoilijoiden kanssa keksiä keinot korjata ne. Kun ne on korjattu,
älä unohda kertoa asiasta opiskelijatovereillesi. Näin hekin ymmärtävät, että
asiat etenevät ja niihin voi todella vaikuttaa. Säännöllinen raportointi kokousten
jälkeen muille hallopedeille ja etenkin TuKY:n kopolle on erittäin suotavaa.
6. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä, sillä yliopistolla asiat
eivät tapahdu nopeasti.
7. Opiskelijaedustus on lakisääteistä.
8. Halloped ja muut toimielimen jäsenet ovat (muodollisesti) tasavertaisia
päätöksentekijöitä. Pidä yhteyttä muihin päätöksentekoelimessä istuviin. Hyvät
suhteet ja keskusteluyhteydet auttavat aina. Tärkeissä asioissa kannattaa
tiedustella henkilökunnan mielipiteitä ja hakea tukea omilleen jo ennen
kokousta.
9. Hallopedin ei kannata tuhlata aikaa keksiäkseen pyörää uudelleen, vaan
hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja kysellä edeltäjiltä neuvoa.
10. Käytä TYYn koposihteeriä. Koposihteeri on ylioppilaskunnan palkkalistoilla
juuri sinua varten. Kun kokouksessa tulee epäselvyyksiä menettelytavoista tai
käsillä olevan asian taustoista, ylivoimaisesti helpoin tapa korvata mutu-tuntuma
faktoilla on laittaa palkattu henkilö selvittämään ne. Apua voi aina pyytää ja
neuvoja kysellä myös TuKY:n hallituksen kopovastaavalta.
(Huom! KopoSIHTEERI ja kopoVASTAAVA ovat eri henkilöt. Sihteeri on TYYn
palkollinen henkilö. Kopovastaava on niin TYYn kuin TuKY:nkin hallituksessa oleva
luottamushenkilö. TYYn väki hoitaa koko yliopiston laajuista edunvalvontaa sekä
lakisääteiset ylioppilaskunnan velvollisuudet, kun taas TuKY keskittyy TuKKK:n
sisäiseen edunvalvontaan tiedekuntajärjestön tapaan.)
7
2
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTOSSA
Alla on kuvattu Turun yliopiston tärkeimmät toimielimet pääpiirteittäin. Enemmän
tietoa löydät osoitteesta www.utu.fi/faktat/organisaatio/ sekä TYYn Hallinnon ja
edunvalvonnan oppaasta (2011).
2.1 Turun yliopisto organisaationa
Kuvio 1: Turun yliopiston organisaatio (www.utu.fi/faktat/organisaatio/)
2.1.1
Yliopiston hallitus
Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus, jossa on 7 tai 9–14 jäsentä. Jäsenten
lukumäärästä ja jäsenten toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Nykyisen
hallituksen toimikausi on yliopistoyhdistymisen vuoksi poikkeuksellinen, 10.8.200931.12.2013. Hallituksessa tulee olla edustettuina yliopiston 1) professorit, 2) muu
opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat. Kustakin edellä
mainitusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä kolmesta ryhmästä
valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Eri ryhmiin kuuluvien jäsenten
lukumäärästä päättää yliopistokollegio.
Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin yliopiston eri
ryhmien edustajia, toisin sanoen edustaen monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja
yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Hallitus valitsee
yhden muista kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavista jäsenistä
puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla
8
yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen
alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen.
Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat yhteistyössä
ainejärjestöjen kanssa. Heidän valinnassaan pyritään huomioimaan tiedekuntien ja
muiden yksiköiden tasapuolinen edustus, sukupuolten välinen tasapaino ja
hallinnollinen kokemus. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen tehtävä on yksi
ylioppilaskunnan tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista luottamustehtävistä.
Opiskelijajäsenet tekevät jatkuvaa yhteistyötä ylioppilaskunnan hallituksen ja
koposihteerin kanssa. Opiskelijaedustajien kausi on kaksivuotinen (kuluva kausi päättyy
31.12.2011).
Hallituksella on monia yliopiston strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä
tehtäviä, muun muassa:
•
päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta
ja ohjauksen periaatteista,
•
päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta,
laatia tilinpäätös sekä vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei
hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille,
•
hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset
sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä
asioissa,
•
hyväksyä yliopistolain mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä
tulos- ja tavoitesopimus yliopiston puolesta,
•
valita rehtori (sekä myös erottaa, jos siihen on perusteltu syy),
•
hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat
määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta,
•
päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä,
•
päättää tiedekunta-, yksikkö- ja laitosrakenteesta sekä
•
valita kansleri.
2.1.2
Rehtori ja vararehtorit
Yliopistossa on rehtori ja kolme vararehtoria. He muodostavat yliopiston operatiivisen
johdon. Rehtorilta ja vararehtoreilta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa ja
käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa. Toimikauden pituus on pääsääntöisesti
neljä vuotta. Rehtori valitsee vararehtorit hakijoiden joukosta.
Turun yliopiston rehtorina toimii tällä hetkellä neljättä kauttaan
kulttuurihistorian professori Keijo Virtanen. Hänen toimikautensa päättyy 31.6.2012.
Turun yliopiston vararehtoreina toimivat orgaanisen kemian professori Harri Lönnberg
(vastuullaan tutkimustoiminta), sisätautiopin professori ja TYKS:n sivutoiminen
endokrinologian ylilääkäri Pirjo Nuutila (vastuullaan laatujärjestelmien seuranta,
arviointi ja kehittäminen sekä tutkijakoulutus) sekä tietojärjestelmätieteen professori
Tapio Reponen (vastuullaan koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä yhteiskunta- ja
9
sidosryhmäsuhteiden edistäminen). Vararehtorit avustavat rehtoria tämän toimivaltaan
kuuluvissa asioissa sen mukaan kuin rehtori kulloinkin tarkemmin määrää sekä hoitavat
tämän tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
Rehtori muun muassa vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, nimittää
tiedekuntien dekaanin ja kauppakorkeakoulun johtajan sekä päättää muun henkilöstön
ottamisesta ja irtisanomisesta. Hänellä on myös yliopistossa niin sanottu yleisvaltuus,
jonka mukaan hän johtaa yliopiston toimintaa ja päättää niistä yliopistoa koskevista
asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Rehtori myös edustaa
yliopistoa, ja hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien
toimielinten kokouksissa.
2.1.3
Yliopistokollegio
Yliopistokollegio on yliopiston ylin valitseva elin (vrt. hallitus on ylin päättävä elin).
Yliopistokollegioon kuuluu 30 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.
Tasakolmikannan mukaan jäsenistä 10 edustaa professoreita, 10 muuta opetus- ja
tutkimushenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä ja 10 opiskelijoita. Toimikaudella
1.4.2010-31.12.2013 yliopistokollegion puheenjohtajana toimii professori Eija
Suomela-Salmi ja varapuheenjohtajana lehtori Eero Kuparinen. Toimikausi on
pääsääntöisesti nelivuotinen, mutta opiskelijoiden toimikausi kaksivuotinen (nykyinen
kausi opiskelijoilla päättyy 1.4.2012). Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee myös
yliopistokollegion opiskelijajäsenet ainejärjestöjä kuultuaan.
Yliopistokollegio päättää yliopiston hallituksen jäsenten lukumäärästä, valitsee
muut kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat hallituksen jäsenet sekä
päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta. Se valitsee myös yliopiston
tilintarkastajat, vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää
vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille.
2.1.4
Kansleri
Hallitus valitsee (ja perustellusta syystä myös erottaa) kanslerin. Kanslerilta vaaditaan
ansiokasta toimintaa tieteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Toimikautena 1.8.201031.7.2013 Turun yliopiston kanslerina toimii Pekka Puska.
Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista
vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua, toimintaa ja hyvän tieteellisen
käytännön noudattamista. Kansleri päättää dosentin arvon myöntämisestä ja myöntää
luvan promootion järjestämiseen. Hän toimii yliopiston sidosryhmäyhteistyötä
kehittävän neuvottelukunnan sekä yliopiston eettisen toimikunnan puheenjohtajana.
Kanslerilla voi lisäksi olla rehtorin yliopistolain nojalla hänelle siirtämiä tehtäviä.
Kanslerin ollessa estynyt tai esteellinen taikka kanslerin tehtävän ollessa avoinna hänen
tehtäviään hoitaa rehtori.
10
2.1.5
Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö
Yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö toimivat hallituksen ja yliopiston johdon yleisinä
valmistelu- ja toimeenpanoeliminä sekä tuottavat keskitetysti yliopistossa käytettäviä
palveluja. Yliopistopalvelut jakautuu palvelujohtajan alaisuudessa toimivaan
palveluiden vastuualueeseen (mm. henkilöstöhallinto, kehittäminen ja suunnittelu,
kirjasto, opintohallinto) ja talousjohtajan alaisuudessa toimivaan talouden
vastuualueeseen (mm. talous, kiinteistö- ja tilahallinto, riskienhallinta, lakiasiat).
Palvelu- ja talousjohtaja sekä viestintäyksikön johtajat vastaavat suoraan rehtorille.
Yliopistopalveluihin ja viestintäyksikköön kuuluu se hallinto- ja muu
tukipalveluhenkilöstö, joka ei kuulu tiedekuntien hallintopalveluyksiköihin, laitoksiin tai
yliopiston erillisiin laitoksiin.
Opiskelijoiden kannalta merkittävin osa on opintohallinto, jonka alaisuuteen
kuuluvat mm. kansainväliset palvelut, ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut sekä
opiskelija- ja hakijapalvelut. Yliopistopalveluissa toimiva henkilökunta on
ylioppilaskunnalle merkittävä yhteistyötaho, sillä opiskelijoille tärkeiden asioiden
ajaminen valmisteluvaiheessa on usein paras tapa saada ne läpi.
2.1.6
Tiedekunnat ja niiden johto
Turun yliopistossa on seuraavat tiedekunnat:
• humanistinen tiedekunta
• matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
• lääketieteellinen tiedekunta
• oikeustieteellinen tiedekunta
• yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
• kasvatustieteiden tiedekunta sekä
• tiedekuntiin rinnastettava Turun kauppakorkeakoulu -niminen yksikkö.
Tiedekunnan hallintoa hoitavat johtokunta ja dekaani (kauppakorkeakoulussa johtaja)
sekä yksi tai useampi varadekaani (kauppakorkeakoulussa varajohtaja). Johtokuntaan
kuuluu hallituksen päätöksen mukaisesti yhdeksän, 12, 15 tai 18 jäsentä, joilla kullakin
on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa tulee olla tasakolmikannan mukaan
edustettuna tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun 1) professorit, 2) muu opetus- ja
tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat, siis yhtä monta jäsentä
kustakin edellä mainitusta ryhmästä. Tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana toimii
dekaani ja kauppakorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana kauppakorkeakoulun
johtaja. Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta, opiskelijajäsenten kuitenkin jälleen
kaksi vuotta (opiskelijajäsenten meneillään oleva kausi päättyy 1.4.2012).
Opiskelijaedustajat johtokuntiin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden
aikana tarvittaessa TYYn hallitus yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa.
11
Johtokunnan tehtäviä ovat muun muassa:
•
kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta,
•
tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi
sekä päättää tiedekunnalle myönnettyjen voimavarojen jakamisen
suuntaviivoista,
•
hyväksyä opetussuunnitelmat,
•
hyväksyä väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä myöntää väittelyluvat sekä
•
tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä
ja päättää valintaperusteista.
Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymiseen sekä väittelyluvan
myöntämiseen osallistuvat vain ne johtokunnan jäsenet, joilla on vähintään
samantasoinen opintosuoritus. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian
dekaanin (kauppakorkeakoulussa johtajan) käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Turun
yliopiston hallintokulttuurissa tiedekunnilla ja kauppakorkeakoululla on hyvin
itsenäinen asema ja niissä päätetään monista opiskelijoille tärkeistä asioista, joten
johtokuntien opiskelijaedustajilla on merkittävä rooli koko yliopiston edunvalvonnassa.
Rehtori nimittää dekaanin (johtajan) tiedekunnan (kauppakorkeakoulun)
professorien joukosta johtokuntaa kuultuaan. Dekaani (johtaja) valitsee
toimikaudekseen yhden tai useamman varadekaanin (varajohtajan) tiedekunnan
(kauppakorkeakoulun) professorien joukosta rehtoria kuultuaan.
Dekaanin (johtajan) tehtävinä ovat muun muassa:
•
johtaa ja valvoa tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) toimintaa,
•
vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) kehittämisestä sekä yliopiston
strategian toteutuksesta tiedekunnassa (kauppakorkeakoulussa),
•
vastata tiedekunnan (kauppakorkeakoulun) tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta
ja tuloksellisesta hoitamisesta,
•
toimia johtokunnan puheenjohtajana sekä
•
hyväksyä uudet opiskelijat.
Dekaani (johtaja) voi saattaa johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa
kuuluvan asian, jonka merkitys tiedekunnalle (kauppakorkeakoululle) on suuri. Dekaani
(johtaja) voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin (varajohtajan)
käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Dekaanin (johtajan) ollessa estynyt tai esteellinen hänen
tehtäviään hoitaa varadekaani (varajohtaja).
2.1.7
Laitokset
Tiedekunnat ja kauppakorkeakoulu voivat jakaantua yhden tai useamman opetus- ja
tutkimusalan muodostamiin laitoksiin tai muihin yksiköihin. Laitoksen hallintoa
hoitavat sen johtaja sekä yksi tai useampi varajohtaja. Tiedekunnan tai
kauppakorkeakoulun esityksestä laitoksessa voi olla laitosneuvosto. Päätöksen tästä
12
tekee rehtori. Mikäli tiedekunta tai kauppakorkeakoulu ei jakaannu laitoksiin, määrää
dekaani (johtaja) oppiaineiden tai muiden yksiköiden vastuuhenkilöt. Mikäli
tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitosten ohella muita yksiköitä, määrää
dekaani (johtaja) näiden yksiköiden johtajat tai vastuuhenkilöt.
Laitoksen johtajan on oltava laitoksen henkilökuntaan kuuluva ja tohtorin
tutkinnon suorittanut. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa vastata laitoksen
kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta laitoksessa, vastata laitoksen
tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta sekä tehdä esitys opetussuunnitelmiksi, ellei
johtokunta toisin päätä. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa eteenpäin
varajohtajan tai laitosneuvoston käsiteltäväksi.
Jos tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa on laitoksen hallinnon hoitamiseksi
laitosneuvosto, siihen kuuluu hallituksen päätöksen mukaan jälleen tasakolmikantaa
noudattaen kuusi, yhdeksän tai 12 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitosneuvoston toimikausi
on neljä vuotta, jälleen kuitenkin opiskelijajäsenten kohdalla kaksi vuotta (kuluva
opiskelijajäsenten kausi päättyy 1.4.2012). Opiskelijaedustajat mahdollisiin
laitosneuvostoihin valitsee TYYn edustajisto ja valintoja täydentää kauden aikana
tarvittaessa TYYn hallitus ainejärjestöjä kuultuaan. Mikäli laitoksella on laitosneuvosto,
sen tehtävänä on lausua muun muassa esityksistä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi,
vuotuiseksi talousarvioksi, opetussuunnitelmaksi sekä laitosjohtajan valinnasta.
2.1.8
Erillislaitokset
Yliopistolla toimii muihin yksiköihin kuulumattomia erillislaitoksia. Erillislaitoksilla ei
varsinaisesti ole omia opiskelijoita, vaan ne hoitavat jotakin niille annettua
erityistehtävää. Erillislaitokset voivat muun muassa harjoittaa tutkimustoimintaa, antaa
opetusta ja hoitaa erilaisia yliopiston tukitoimintoja. Ne mahdollistavat monialaisten
tutkimusympäristöjen rakentamisen ja muodostavat tärkeän sillan sekä alueellisen
vaikuttavuuden että korkeakouluyhteistyön kannalta. Opiskelijoilla on edustus heille
tärkeimpien erillislaitosten johtokunnissa, kuten kielikeskuksessa.
Yliopistossa toimii muun muassa seuraavat erillislaitokset
www.utu.fi/faktat/yhteystiedot/erillislaitokset/index.html):
• Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus
• Kielikeskus
• Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
• Tulevaisuuden tutkimuskeskus
• Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus (TUCS)
(täydellinen lista
13
2.1.9
Opintoasiainneuvosto
Opintoasiainneuvosto on opiskelijoiden kannalta yksi merkittävimmistä yliopiston tason
valmistelevista elimistä. Sen tehtävänä on valmistella koulutusta koskevia asioita
hallituksen tai rehtorin päätöksentekoa varten, kuten koulutukseen liittyvien strategisten
linjausten valmistelu, niiden toteutumisen seuranta sekä opetuksen ja oppimisen laadun
edistäminen ja seuraaminen. Opintoasiainneuvosto seuraa myös opiskelijavalinnoille
asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille ohjeita
opiskelijavalintojen kehittämisestä. Neuvostolla on myös allaan jaostoja (mm. opiskelun
tuki ja opetuksen tuki), mitkä omalta osaltaan valmistelevat opintoasiainneuvoston
päätöksentekoa varten opetukseen ja opiskeluun liittyviä asioita.
2.1.10
Muut työryhmät ja toimikunnat
Yliopistossa toimii myös erilaisia enemmän tai vähemmän virallisia työryhmiä
hallinnon kaikilla tasoilla. Monilla niistä on merkittävä rooli asioiden valmistelussa,
joten niissä opiskelijat voivat päästä konkreettisemmin vaikuttamaan kuin lopullisia
päätöksiä tekevissä elimissä. Yliopistohallinnon työryhmien opiskelijaedustajia
yliopistolle esittää TYYn hallitus.
Erilaisten työryhmien nimet vaihtelevat tiedekunnittain, mutta useimmissa on
jonkinlainen työryhmä tai toimikunta ainakin tutkintorakenteen kehittämistä,
opiskelijavalintaa, kansainvälisiä asioita, laatutyötä, jatkokoulutusta ja taloutta varten.
Nämä työryhmät ja toimikunnat valmistelevat asioita varsinaisille päättäville elimille.
Laitostasolla on yleensä ainakin opetussuunnitelmatyöryhmä, tai suuremmilla laitoksilla
oppiainekohtaisia työryhmiä, jotka valmistelevat kyseisen oppiaineen asioita
mahdolliselle laitosneuvostolle tai tiedekunnan johtokunnalle. Epävirallisissa
työryhmissä tai toimikunnissa on pääsääntöisesti opiskelijaedustus, jonka
tiedekuntajärjestö valitsee.
Opiskelijanäkökulmasta tärkeintä on juuri myös tämän epävirallisemman
opiskelijaedustuksen varmistaminen. Opiskelijoilla on yliopistolain hengen mukainen
oikeus olla mukana kaikessa valmistelutyössä, jota yliopiston hallinnossa tehdään, ja he
ovat siinä arvokas lisä. Ilman opiskelijoiden mukanaoloa monia tärkeitä näkemyksiä voi
jäädä esittämättä, etenkin opiskelijoille läheisissä asioissa kuten koulutuksen laadussa.
2.2 Yliopiston päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja säädökset
Yliopiston toimintaa säätelevät valtakunnallisesti yliopistolaki (558/2009) sekä useat eri
säädökset. Yliopistolaissa säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan
rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen,
opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Vuoden 2010 alusta voimaan astuneen
muutoksen
pyrkimyksenä
on
parantaa
yliopistojen
toimintaedellytyksiä
kansainvälisessä toimintaympäristössä. Lainmuutoksen myötä yliopistoista tuli
14
itsenäisiä oikeushenkilöitä, mikä lisää niiden hallinnollista ja taloudellista
autonomiaa entiseen ”valtion tiliviraston” asemaan verrattuna. Valtio pääomittaa
yliopistot vakavaraisuuden turvaamiseksi. Yliopistoja on Suomessa 16, ja ne ovat joko
julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain alaisia säätiöitä (Aalto-yliopisto ja Tampereen
teknillinen yliopisto). Laki on tuonut myös muutoksen, jonka mukaan valtion
virkasuhteet on muutettu yliopiston työsuhteiksi.
Opiskelijoihin kohdistuvia
merkittäviä muutoksia laissa ei ole, tosin uudistus antaa mahdollisuuden kokeiluna periä
lukukausimaksua
erillisiin
maisteriohjelmiin
osallistuvilta
EU/ETA-maiden
ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, kunhan järjestelyyn sisältyy apurahaohjelma.
Johtosääntöjen avulla yliopisto pystyy määräämään omalta osaltaan lakeihin ja
säädöksiin perustuvaa jokapäiväistä toimintaansa. Johtosäännöistä tärkeimmät ovat
Turun yliopiston johtosääntö ja opintojohtosääntö. Yliopiston johtosäännössä säädetään
mm. yliopiston organisaatiosta ja johtamisesta sekä toimielimistä ja niiden tehtävistä.
Opintojohtosäännössä säädetään TY:n myöntämistä tutkinnoista, opiskelijavalinnasta,
opetussuunnitelmista, opintosuorituksista sekä kuulusteluista. Muita johtosääntöjä ovat
mm. talous- ja vaalijohtosääntö sekä erillislaitosten johtosäännöt. Kaikki johtosäännöt
löytyvät osoitteessa https://intra.utu.fi/yleista/saannosto/johtosaannot/index.html.
3
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA
Alla on selvennetty tärkeimpiä Turun kauppakorkeakoulun sisäisiä toimielimiä sekä
niiden tehtäviä. Joidenkin toimielinten rakennetta ja tehtäviä on avattu tarkemmin jo
kappaleessa 2 Päätöksenteko Turun yliopistossa. TuKKK:n Porin yksikön
hallintorakennetta ei tässä oppaassa käsitellä.
3.1 Turun kauppakorkeakoulu organisaationa
Kuvio 2: Turun kauppakorkeakoulun organisaatio (intranet.tse.fi)
15
3.1.1
Korkeakoulun johtokunta
Johtokunnan tehtävistä on selostettu kohdassa 2.1.6. Tiedekunnat ja niiden johto.
Tärkeimmät jokavuotiset opiskelijavaikuttamisen kohteet johtokunnassa ovat
opetussuunnitelmat sekä professorien ja muun henkilökunnan rekrytointi. Näiden lisäksi
kokouksissa on paljon mm. keskusteluasioita, joissa on hyvä saada opiskelijoiden
mielipide tuotua julki. Useasti sitä myös suoraan pyydetään.
TY:n opintojohtosäännön mukaan ”opetussuunnitelman laatimisen tavoitteena
on varmistaa sekä tutkinnon sisällön että koulutuksen toteuttamisen laadukkuus”ja siinä
määritellään mm. ”opintojen laajuus, suoritustavat, opetusmenetelmät, oppimateriaalit,
osaamistavoitteet ja arviointimenetelmät.” Oppiaineiden ja laitosten valmistelutyön
jälkeen johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmat, toukokuun loppuun mennessä.
Johtokunnassa tehdään yleensä muutoksia melko vähän, jos ollenkaan, joten myös
opiskelijavaikuttaminen
kannattaa
suunnata
alemmille
valmistelutasoille.
Opetusohjelmat pyritään julkistamaan opetussuunnitelmien yhteydessä, mutta ne on
julkaistava viimeistään 15.8. (syyslukukauden osalta) ja 15.12. (kevätlukukauden
osalta).
Henkilökunnan rekrytoinnista voi lukea tarkemmin TYYn hallinnon ja edunvalvonnan
oppaasta.
3.1.2
TuJa eli Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta
Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varajohtaja
nimittää ja johtaa tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa (TuJa), joka on laaja-alaista
tieteellistä pätevyyttä edustava toimielin. TuJan tehtävänä on kehittää yliopiston
jatkotutkintokoulutusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta
vastaavan varajohtajan tehtävänä on mm. huolehtia Turun kauppakorkeakoulun
jatkotutkintokoulutuksesta, hyväksyä jatko-opiskelijoiden tutkintorakenteet sekä
hyväksyä jatkotutkintoon sisältyvät muualla suoritetut jatko-opinnot oppiaineita ja
TuJaa kuultuaan. TuJassa ei luonteensa vuoksi ole opiskelijajäseniä.
3.1.3
KouKe eli Koulutuksen kehittämistoimikunta
Opinnoista
ja
opetuksesta
vastaava
varajohtaja
toimii
koulutuksen
kehittämistoimikunnan (KouKe) puheenjohtajana. Toimikunnan tehtävänä on
valmistella opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita, joista päättää joko varajohtaja tai
johtokunta. KouKessa on kaksi opiskelijajäsentä, ja se onkin yksi parhaista paikoista
tuoda opiskelijoiden näkemyksiä esille.
16
3.1.4
Muut toimikunnat
Opiskelijavalintatoimikunta valmistelee opiskelijavalintoihin liittyvät asiat korkeampien
tahojen, yleensä johtokunnan, päätettäväksi. Tällaisia ovat mm. hakukiintiöt sekä
opiskelijavalinnan kriteerit.
Julkaisutoiminnasta huolehtii TuKKK:n johtajan kolmivuotiskaudeksi asettama
julkaisutoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Toimikunta
hyväksyy mm. julkaisusarjoihin otettavat käsikirjoitukset. TuKY:n hallituksen
viestintävastaava/tiedottaja on toiminut julkaisutoimikunnan opiskelijajäsenenä.
Tutkimuksen arvioinnin toimikunta (TAT) on rehtorin kolmivuotiskaudeksi asettama
ryhmä, jossa on edustajia aine- ja erillislaitoksista sekä kirjasto-tietopalvelusta.
Toimikunnan keskeisin tehtävä on korkeakoulun henkilökunnan tieteellisen toiminnan
arviointi.
Ruokalan asiakastoimikunta seuraa Montun palvelun ja ruuan laatua. Siinä on
opiskelijaedustus.
3.1.5
Päätöksenteko laitos- ja oppiainetasolla
Virallisten laitosneuvostojen lakkauttaminen vuoden 2009 lopussa ja niiden myötä
lakannut automaattinen opiskelijaedustus laitostasolla on kasvattanut ainekerhojen
roolia ja lisännyt niiden vastuuta ja proaktiivisuuden merkitystä edunvalvonnassa.
Oppiaineissa ja laitoksillahan toteutetaan kaikki opiskelijaa suoraan koskeva opetukseen
liittyvä toiminta, joten nämä ovat erittäin tärkeitä vaikuttamisen tasoja. Karkeana jakona
voi pitää, että ainekerhot hoitavat edunvalvontaa oppiaineisiin, ja TuKY:n hallitus,
lähinnä koulutuspoliittinen vastaava, puolestaan hoitaa edunvalvontaa laitostasolla sekä
koordinoi koko kauppakorkeakoulun edunvalvontaa.
Eräs merkittävä vaikuttamisen kohde ovat opetussuunnitelmat, joita
valmistellaan laitoksilla ja oppiaineissa. Joissain aineissa on perustettu
laitosneuvostojen työtä jatkamaan puoliviralliset oppiaineneuvostot, joissa on myös
opiskelijajäseniä. Myös ainekerhot ja/tai niiden edustajat osallistuvat valmistelutyöhön.
Teoriassa opiskelijoiden mielipiteet tulisi huomioida jo opiskelijapalautteenkin kautta,
sillä yliopiston opintojohtosäännössä todetaan, että "Koulutuksesta ja opetuksesta
kerätään opiskelijoilta säännöllisesti palautetta, ja sitä hyödynnetään koulutuksen
kehittämisessä." Virallisten palautejärjestelmien rinnalla tulisi aina muistaa epäviralliset
keskustelut opetushenkilökunnan kanssa. Suurimmalta osin opetushenkilökuntaa
kiinnostaa kuulla, mitä opiskelijat ajattelevat opetuksesta ja mitä toiveita heillä on
tulevan opetuksen suhteen. Luonnollisesti palautteen on oltava rakentavaa tullakseen
huomioiduksi. Kehitysehdotukset pyritään yleisesti ottaen aina toteuttamaan, mutta
resurssit määrittelevät uudistuksille aina reunaehdot.
Opetussuunnittelua koordinoi opintopäällikkö, joka antaa oppiaineille yleiset
ohjeet ja aikataulun opetussuunnitelman laatimisesta. Aikataulu kannattaakin selvittää
kunnolla, jotta voi varmistaa pääsevänsä mukaan vielä sellaisessa vaiheessa, jossa
oikeasti voi vaikuttaa. Opetuksen suunnittelun prosessia ollaan edelleen aikaistamassa
17
edeltävän kalenterivuoden loppuun, joten hyvä käytäntö voisi olla, että ainekerhot
tapaavat jo loppusyksystä oppiaineet opetussuunnittelu- ja palautekokouksessa.
3.2 TuKKK:n päätöksentekoa säätelevät säädökset ja määräykset
Turun kauppakorkeakoulun päätöksentekoa säätelevät kaikki Turun yliopiston
johtosäännöt. Näiden lisäksi, muttei ristiriidassa näiden kanssa, TuKKK voi laatia omia
ohjeistuksiaan. Esimerkkinä tästä on TuKKK:n tutkintoja ja opintosuorituksia koskevat
määräykset, jotka löytyvät kokonaisuudessaan mm. opinto-oppaan takaosasta.
3.3 TuKKK:n vuosikello
Kunkin vuoden budjetista sovitaan jo hyvissä ajoin syksyllä. Seuraavan lukuvuoden
opetus suunnitellaan kevätlukukauden aikana. Opetustarjontaan liittyvät asiat päätetään
varhain. Sen sijaan kunkin opintojakson suoritustapaan, kirjallisuuteen ja sisältöön yms.
liittyvät muutokset vasta myöhemmin. Käytänteitä uudistetaan edelleen, joten alla oleva
vuosikello saattaa hieman muuttua. Esimerkiksi laitostason budjettineuvottelut saatetaan
käydä tietyin reunaehdoin jo ennen yliopistotason neuvotteluja.
Syyslukukauden
opetusaikataulu julkaistaan
viim. 15.8.
Lukukausi
alkaa
I per.
kesäloma
Opetussuunnitelmat
hyväksyy osittain
varajohtaja ja osittain
johtokunta viim.
toukokuussa
Budjettineuvottelut
yliopiston tasolla
Budjettineuvottelut
laitostasolla
II per.
IV per.
III per.
Opetussuunnittelu
alkaa oppiaineissa
Kevätlukukauden
opetusaikataulu julkaistaan
viim. 15.12.
18
4
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA
Alla on kuvattu Turun yliopiston ylioppilaskunnan tärkeimmät toimielimet, sen
päätöksentekoa sekä Turun kauppatieteiden ylioppilaat (TuKY) ry:n roolia TYYn
alayhdistyksenä.
4.1 Turun yliopiston ylioppilaskunta organisaationa
Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on etu- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä ovat
automaattisesti kaikki Turun yliopiston opiskelijat. TYY on perustettu vuonna 1922,
jäseniä sillä on tällä hetkellä noin 15 000 ja toimintaa on Turussa, Porissa ja Raumalla.
TYYn toiminnan tarkoituksena on muun muassa edistää jäsentensä hyvinvointia ja
opiskelun edellytyksiä, ylläpitää akateemisia perinteitä, osallistua Turun
yliopistoyhteisön kehittämiseen ja ajaa jäsentensä etuja opiskeluun liittyen sekä
vaikuttaa opiskelijanäkökulmasta alueen ja yhteiskunnan kehitykseen.
4.1.1
Edustajisto
Ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi
vuotta. TYYn edustajistossa, eli tuttavallisemmin edarissa, on 41 jäsentä, jotka valitaan
vaaleilla. Vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle kaikki ylioppilaskunnan jäsenet.
Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2011. Edustajisto päättää mm.
ylioppilaskunnan budjetista ja toimintasuunnitelmasta, valvoo näiden toteutumista sekä
valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin, valiokunnat, Turun ylioppilaslehden
päätoimittajan, sekä opiskelijajäsenet yliopiston hallintoon kuten TY:n hallitukseen ja
tiedekuntien johtokuntiin. Edustajisto tekee myös ylioppilaskunnan periaatteelliset
linjanvedot.
Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, yleensä Turku-salissa (Yo-talo
A, II krs.). Kokousajat ilmoitetaan TYYn Internet-sivuilla, ja kokoukset ovat kaikille
ylioppilaskunnan jäsenille avoimia. Jäsenet voivat myös tehdä edustajistolle aloitteita,
toimittamalla aloitteensa tiedoksi edustajiston puheenjohtajalle vähintään seitsemän
arkipäivää ennen edustajiston kokousta.
Edustajistossa TuKY:n edustajistoryhmällä on tällä kaudella ollut kuusi paikka
41:stä, jonka mukaan TuKY onkin yksi suurimmista ryhmistä. Myös edustajiston
nykyinen puheenjohtaja on TuKY-listalta. Enemmän edustajistoryhmistä voi lukea
osoitteesta http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/edustajisto.
19
4.1.2
Hallitus
Ylioppilaskunnan hallituksen valitsee edustajisto. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan
hallinto- ja toimeenpanovaltaa ja sen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus hoitaa
ylioppilaskunnan juoksevia asioita sekä vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta. Se
myös mm. edustaa ylioppilaskuntaa ulospäin ja valvoo ylioppilaskunnan hallintoa.
Hallitus vastaa toiminnastaan edustajistolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä
kuusi jäsentä, joilla on kullakin yksi tai useampi sektori, jonka toiminnasta he vastaavat.
Näitä toimintasektoreita TYYssa ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka,
kansainväliset
asiat,
alayhdistysasiat,
opiskelijakulttuuri,
liikuntapolitiikka,
yritysyhteistyö, kehitysyhteistyö, ympäristö, tasa-arvo, tiedotus ja viestintä sekä
kaupunkisuhteet. Hallitus kokoontuu lukukausien aikana noin kerran viikossa ja sen
kokousten päätösluettelot ovat luettavissa ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla
sekä Internet-sivuilla.
4.1.3
Sihteeristö
Sihteerit ovat ylioppilaskunnan jäsenten käyttöön palkattuja työntekijöitä, joiden
tehtäviin kuuluu ennen kaikkea neuvontapalvelujen antaminen, asiantuntijana
toimiminen ja ylioppilaskunnan päätöksenteon valmistelu. TYYllä on seitsemän
vakituista sihteeriä. Heidän lisäkseen TYYn henkilöstöön kuuluvat myös
kirjastonhoitaja sekä Turun ylioppilaslehden työntekijät.
Koulutuspoliittinen sihteeri neuvoo opintoihin ja opiskelijan oikeusturvaan
liittyvissä asioissa ja mm. karhuaa myöhästyneet tenttitulokset. Sosiaalipoliittinen
sihteeri on apuna esimerkiksi toimeentulokysymyksissä. Kansainvälisten asioiden
sihteerin toimialaan kuuluvat kaikki kansainvälisyyteen liittyvät asiat kuten vaihtoopiskelu ja vaihto-opiskelijat. Järjestö- ja tiedotussihteeri puolestaan on vastuussa
ylioppilaskunnan viestinnästä ja alayhdistyspalveluista. Taloussihteeri huolehtii
nimensä mukaisesti ylioppilaskunnan taloudesta. TYYn kansliassa työskentelee myös
toimistosihteeri, ja kaikkien sihteerien esimiehenä toimii pääsihteeri, joka mm. toimii
hallituksen ja edustajiston kokousten sihteerinä sekä valvoo koko organisaation
toimivuutta.
4.1.4
Valiokunnat
TYYssä toimii seitsemän valiokuntaa, jotka ovat yhdyssiteenä jäsenistön ja TYYn
toimiston välillä. Valiokuntien toiminta voivat osallistua kaikki TYYn jäsenet, ja niiden
kokoukset
ovat
avoimia.
Valiokunnat
ovat
alayhdistysvaliokunta,
edunvalvontavaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, kulttuurivaliokunta, ravintolavaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Niiden
toiminnasta
voi
lukea
tarkemmin
osoitteesta
http://www.tyy.fi/
ylioppilaskunta/valiokunnat.
20
4.1.5
Johto- ja toimikunnat
TYYssä toimivia johto- ja toimikuntia ovat taloustoimikunta, Turun ylioppilaslehden
johtokunta, elokuvatoimikunta, keskusvaalilautakunta sekä valintatoimikunta. Ne ovat
edustajiston valitsemia toimielimiä, joille edustajisto on delegoinut valvontatehtäviään
sekä valmistelu- ja päätäntävaltaansa. Niistä lisää tietoa löytyy osoitteesta
http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/johto-ja-toimikunnat.
4.1.6
Alayhdistykset
TYYllä on 130 erilaista alayhdistystä, joista neljä on osakuntia, noin 60 on
ainejärjestöjä ja noin 60 harrasteyhdistyksiä. Kaikki alayhdistykset ovat itsenäisiä
rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niiden asemaa TYYssä säätelee ohjesääntö alayhdistyksistä
ja avustuksista. Alayhdistysaseman edellytyksenä on muun muassa, että kyseisen
yhdistyksen jäsenten enemmistö on TYYn jäseniä. TYY tarjoaa alayhdistyksille
erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, avustuksia, koulutuksia sekä vuokrattavia tiloja ja
välineitä.
Ennen yliopistojen yhdistymistä TuKY:n oli itsenäinen ylioppilaskunta, ja aineja harrastekerhot olivat TuKY:n alaisia siinä missä jaostotkin. Ylioppilaskuntien
yhdistyttyä (lain mukaan yliopistossa voi olla vain yksi ylioppilaskunta), TuKY on
TYYn alayhdistys siinä missä TuKKK:n opiskelijoiden muodostamat aine- ja
harrastekerhotkin. TuKY on tiedekuntajärjestön omaisessa asemassa, ja noin 1500
opiskelijan jäsenmäärällään yksi TYYn suurimmista alayhdistyksistä.
Lisää alayhdistyksistä sekä linkit niiden sivuille löytyvät osoitteesta
http://www.tyy.fi/alayhdistykset.
4.2 Ylioppilaskunnan päätöksentekoa säätelevät lait, asetukset ja
säädökset
Yliopistolaki määrää yliopiston lisäksi myös ylioppilaskunnan toiminnasta ja
päätöksenteosta omalla pykälällään (46 §), jonka mukaan ylioppilaskunnan tulee mm.
”olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä
sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.”
Yliopistolain lisäksi ylioppilaskunnan toimintaa säätelevät sen omat säännöt ja
ohjesäännöt (http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/asiakirjat/saannot). Toimintaa ohjaavat
myös
erilaiset
strategiat
ja
ohjelmat
(http://www.tyy.fi/ylioppilaskunta/
asiakirjat/strategiat-ja-ohjelmat).
21
5
PÄÄTÖKSENTEKO TURUN KAUPPATIETEIDEN
YLIOPPILAAT RY:SSÄ
Lähde: www.tuky.fi ja TuKY ry:n säännöt ja ohjesäännöt
5.1 TuKY ry organisaationa
Kuvio 3: Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n organisaatio
TuKY:n ollessa nykyään yhdistys, on kaiken toiminnan raameina luonnollisesti
yhdistyslaki. Tämän lisäksi TYYn alayhdistyksenä TuKY on sitoutunut noudattamaan
TYYn alayhdistysohjesääntöä (http://www.tyy.fi/sites/tyy.fi/files/Ohjes%C3%A4%
C3%A4nt%C3%B6%20alayhdistyksist%C3%A4%20ja%20avustuksista.pdf).
5.1.1 Yhdistyksen kokous
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevät- ja syyskokouksen.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
3. valitaan huomionosoitustoimikunta
4. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
22
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen
suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
2. valitaan hallituksen puheenjohtaja
3. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja vastuualueista
4. valitaan hallituksen muut jäsenet
5. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
6. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa.
Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Alumni- ja kannatusjäsenellä on
kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei
säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän
vuorokautta ennen kokousta julkaisemalla kokouskutsu yhdistyksen ilmoitustaululla
sekä joko yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhdistyksen
omassa tiedotuslehdessä tai sähköpostitse.
Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain
23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten:
1. yhdistyksen sääntöjen muuttamista;
2. kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista;
3. hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemista tai erottamista;
4. tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä;
5. jäsenmaksun määräämistä tai
6. yhdistyksen purkamista.
5.1.1 Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-12 muuta
varsinaista jäsentä. Valinta suoritetaan paikka kerrallaan noudattaen normaalia
enemmistövaalitapaa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt. Toimikausi on kalenterivuosi.
23
Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen äänioikeutettu varsinainen jäsen.
Hallituksen jäsenenä ei voi olla yhdistyksen tai tämän määräysvallassa olevan yhtiön
työntekijä.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
- huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita lain ja näiden sääntöjen sekä jäsenten
päätösten mukaisesti
- edustaa yhdistystä
- huolehtia yhdistyksen hallinnosta, talouden- ja omaisuudenhoidosta, talousarvion
toteutumisesta sekä valvoa sen etuja ja voimassaolevien sääntöjen ja määräysten
noudattamista
- kehittää yhdistyksen toimintaa
- valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat, ellei niistä ole toisin
määrätty sekä toimeenpanna omalta osaltaan yhdistyksen kokouksen päätökset
- valita ja vapauttaa yhdistyksen toimihenkilöt
- laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma ja -kertomus
- laatia yhdistyksen talousarvio ja tilinpäätös
- päättää varsinaiseksi jäseneksi, alumnijäseneksi ja kannattajajäseneksi
hyväksymisestä sekä näiden erottamisesta yhdistyksestä
Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja
kiinnittämisestä. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa
omaisuutta, päättää asiasta yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Hallitus voi
myös päätöksellään siirtää toimivaltaansa kuuluvan yhdistykselle erityisen tärkeäksi
katsomansa asian yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen
jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
5.1.2
Toiminnanjohtaja
Toiminnanjohtaja on TuKY ry:n toimihenkilö. Hän ei siis näin ollen voi olla hallituksen
jäsen. Toiminnanjohtajan valinnasta ja vapautuksesta päättää yhdistyksen hallitus.
Toiminnanjohtajan välittömänä esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja, ja
toimenkuvaan kuuluu yhdistyksen taloudenhoito yhdessä talousvastaavan kanssa sekä
toimiston
hoitaminen,
juoksevien
asioiden
koordinoiminen,
yhdistyksen
kokonaistoiminnan
seuraaminen
ja
yhdistyksen
edustaminen.
24
5.1.3
Jaostot
Yhdistyksen alla toimii kuusi jaostoa, jotka järjestävät yhdistyksen jäsenille avointa
vapaa-ajan toimintaa laidasta laitaan. Jaostot ovat Ulkoasiainjaosto eli Ulkkis, Nordiska
Ekonomie Studerandes Union eli NESU, Kulttuurijaosto eli Kulttis, urheilujaosto KYSport, mediajaosto KY-Media sekä Edunvalvontajaosto.
5.1.4
Toimikunnat, valiokunnat ja muut ryhmittymät
Taloustoimikunta eli TalTo toimii neuvoa antavana elimenä yhdistykseen talouteen
liittyvissä asioissa. Taloustoimikunnan tehtäviä ovat esimerkiksi budjetin valmistelu,
toteutuneen talouden seuranta, suositusten antaminen sijoitusvarallisuuteen liittyvissä
asioissa ja omistajaohjaus yhdistyksen yrityksissä. Yhdistyksen hallituksen
talousvastaava toimii taloustoimikunnan puheenjohtajana. Hänen lisäkseen
taloustoimikunnassa on 6-9 jäsentä, jotka voivat olla opiskelijoita tai jo valmistuneita.
Kokouksia on noin 5 vuodessa ja taloustoimikuntaa täydennetään tarvittaessa.
Yrityssuhdetiimi (entinen yrityssuhdevaliokunta YSV) toimii yhdistyksen
hallituksen yrityssuhdevastaavan apuna. Yrityssuhdetiimin tehtävänä on toteuttaa
yhdistyksen varainhankintaa, hankkia jäsenalennuksia jäsenistöllemme sekä huolehtia
siitä, että sidosryhmämme ovat tietoisia käytössään olevista palveluista ja
mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on hankkia uusia pidempiaikaisia
yhteistyökumppaneita ja näin luoda linkki jäsentemme ja yritysten välille.
Yrityssuhdetiimin jäsenten kanssa tehdään työsopimukset ja he saavat varainkeruusta
provisiopalkkaa. Yrityssuhdetiimi valitaan kalenterivuodeksi.
5.2 Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt
Yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt löytyvät osoitteesta http://www.tuky.fi/tukyry/saannot. Säännöissä säädetään muun muassa yhdistyksen nimestä ja kotipaikasta,
tarkoituksesta, toimintamuodoista, jäsenyydestä ja jäsenmaksusta, päätöksenteosta ja
hallinnosta, hallituksesta, yhdistyksen kokouksista sekä taloudesta.
Ohjesääntöjä ovat lippu-, nauha- ja merkkiohjesääntö, taloudenhoidon
ohjesääntö, tilaohjesääntö sekä toimihenkilöohjesääntö. Sääntöjen ja ohjesääntöjen
säätämisestä ja muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Näiden sääntöjen ohella on
luonnollisesti noudatettava yhdistyslakia.
Sääntöihin voidaan tehdä lisäyksiä ja muutoksia yhdistyksen kokouksen
päätöksin, joiden ollakseen päteviä tulee olla tehty kahdessa peräkkäisessä vähintään
kahden viikon välein pidetyssä kokouksessa, kummassakin vähintään kolmen
neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
25
5.3 TuKY:n vuosikello
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n tili- ja toimikausi on kalenterivuosi.
tammikuu: Uusi hallitus aloittaa toimintansa.
huhtikuu: Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa. Kokouksessa
vahvistetaan edellisen kauden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä valitaan
huomionosoitustoimikunta.
kesä-heinäkuu: Hallitus pitää kesällä yhden normaalia kokousta laajemman
kesäkokouksen.
syyskuu: Toiminta palautuu normaaliin rytmiin uuden lukukauden alkaessa ja uuden
vuosikurssin jäsenhankinnan käynnistyessä.
marraskuu: Yhdistyksen syyskokous pidetään viimeistään marraskuussa, jolloin
valitaan myös uusi hallitus ja tilintarkastajat sekä vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksut,
toimintasuunnitelma ja talousarvio.
6
KOKOUSTEKNIIKKA
6.1 Kokoukseen valmistautuminen
Kokouksen huolellinen valmistelu on tärkeää, jotta kokous on sujuva ja ajankäytöltään
mahdollisimman tehokas. Kokouksen valmisteluvaiheeseen kuuluvat kokouskutsun ja
esityslistan laadinta ja toimittaminen asianomaisille käytännön järjestelyjen ohella.
Kokouskutsussa on mainittava ainakin kokouksen aika ja paikka. Turun yliopiston
johtosäännön mukaan kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen
kokousta, jotta osallistujilla on riittävä aika tutustua materiaaleihin.
Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista. Esityslista on ennalta laadittu
ehdotus kokouksessa käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä. Se sisältää
päätösehdotukset ja mahdolliset liitteet. Kun esityslista hyväksytään kokouksessa, siitä
tulee työjärjestys, josta saa poiketa vain kokouksen erillisellä päätöksellä.
Kokouskutsun ja esityslistan valmistelusta ja toimittamisesta vastaavat kokouksen
puheenjohtaja sekä sihteeri ja/tai esittelijä. Esityslistan asioihin perehtyminen ennalta on
kaikkien kokoukseen osallistuvien velvollisuus. Kannattaa selvittää omat kantansa
käsiteltäviin asioihin ajoissa ja keskustella muiden osallistujien, ainakin muiden
opiskelijaedustajien, kanssa. Koko yliopistoa koskevissa asioissa on hyvä kuulla
koposihteeriltä TYYn kanta.
Johtokunnan kokouskutsujen ja esityslistojen sekä sähköiset että paperiversiot
lähetetään niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Jos olet estynyt osallistumaan
kokoukseen, ilmoita siitä pikimmiten kokouskutsun lähettäneelle henkilölle sekä omalle
varaedustajallesi. Hallintoelin on päätösvaltainen, mikäli puheenjohtajan tai
varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Väitöskirjan tai
26
lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä päätettäessä tai väittelylupaa myönnettäessä
hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään kolme
muuta jäsentä, joilla on vähintään samantasoinen opintosuoritus.
Käytännössä kokouksissa käsiteltävät asiat ovat jo hyvin pitkälle loppuun vietyjä,
ja päättävissä elimissä kokouksiin tuodaan päätösesitys eli ns. esittely. Esitystä on
todennäköisesti laadittu pitkään ja pohjatyö sen läpiviemiselle on tehty esimerkiksi
toimikunnassa (TuJa tai KouKe) tai asiaa valmistelemaan asetetussa työryhmässä. Näin
ollen asioihin vaikuttaminen on tehtävä proaktiivisesti valmisteluvaiheessa.
Opiskelijoiden toimiessa rakentavasti ja aktiivisesti antavat he henkilökunnalle itsestään
arvokkaan yhteistyökumppanin kuvan, mikä on aina tavoiteltavaa. Kannattaa pitää
silmällä TuKKK:n vuosikelloa, josta näkee, milloin eri asiat tulevat ajankohtaisiksi.
6.2 Kokouksen kulku
Ainakin viralliset kokoukset noudattavat tai hyvin läheisesti mukailevat järjestystä
alkutoimet, ilmoitusasiat, päätösasiat, muut asiat, ml. keskusteluasiat, ja päätösasiat.
6.2.1
Alkutoimet
Alkutoimet pitävät sisällään
•
kokouksen avauksen
•
laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen
•
tarvittavien kokousvirkailijoiden valinnan eli järjestäytymisen
•
esityslistan hyväksymisen sekä tarvittaessa
•
edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisen.
Säännöllisesti kokoontuvissa toimielimissä on pysyvä puheenjohtaja ja sihteeri.
Yleiskokouksissa, kuten yhdistyksen syys- ja kevätkokouksissa, puheenjohtaja ja
sihteeri valitaan kokouksen alussa.
Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi, minkä jälkeen hän toteaa kokouksen
laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous on laillinen, mikäli kokouskutsu on
toimitettu säännöissä ilmoitetulla tavalla ajoissa. Päätösvaltaisuus riippuu osallistujien
määrästä. Yhdistyksessä kokous on päätösvaltainen, mikäli vähintään puolet jäsenistä
on puheenjohtajan lisäksi paikalla. Muut valittavat kokousvirkailijat ovat
pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat.
Seuraavaksi hyväksytään esityslista mahdollisin muutoksin. Puheenjohtaja voi
poistaa asian esityslistalta, jolloin pöytäkirjaan ei jää asiasta merkintää. Kiireellisissä
tapauksissa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa
käsiteltäväkseen eli lisätä esityslistalle asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Tätä
olisi kuitenkin hyvä välttää, sillä on huonoa hallintokulttuuria ottaa ilman varoitus- ja
valmistautumisaikaa ainakaan suuria päätöksiä päätettäviksi. Jos opiskelijajäsenet
27
haluavat tuoda esityslistalle jonkin asian, tehdään se luonnollisesti viimeistään
esityslistan hyväksyminen -kohdassa. Suuremmista asioista on suositeltavaa ilmoittaa
etukäteen kokouksen puheenjohtajalle, jotta hän osaa varautua, tai yrittää saada
käsiteltävä asia etukäteen esityslistalle. Lopuksi tarkastetaan tarvittaessa edellisen
kokouksen pöytäkirja.
6.2.2
Ilmoitusasiat
Ilmoitusasia on luonteeltaan lähinnä tiedonanto kokouksessa läsnä oleville. Se voi liittyä
esimerkiksi aikaisempiin päätösasioihin, jäsenistöön tai vaikka tulevaan toimintaan.
Ilmoitusasiasta ei yleensä keskustella, vaan se merkitään pöytäkirjaan tiedoksi. Jos
asiasta halutaan kuitenkin keskustella, se siirretään kokouksen loppuun kohtaan "muut
asiat”.
6.2.3
Päätösasiat
Päätösasiat ovat kokouksen ydintä, joita varten on yleensäkin kokoonnuttu. Ne
käsitellään esityslistan osoittamassa järjestyksessä. Kokouskäytäntöön on muodostunut
yleinen kaava, jonka mukaan päätösasiat useimmiten käsitellään.
Asian käsittely alkaa asian esittelyllä, joka muodostaa pohjan keskustelulle. Asian
esittelijänä voi toimia puheenjohtaja tai esimerkiksi työnkuvansa puolesta asiaa
valmistellut henkilö. Etukäteen valmistellusta asiasta tulee yleensä pohjaehdotus, jota
esittelijän ollessa äänioikeutettu voidaan kutsua pääehdotukseksi. Asian esittelyn
jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun ja jakaa puheenvuoroja pyytämisjärjestyksessä.
Järjestyksen ohittavat muutamat etuoikeutetut puheenvuorot: vastauspuheenvuoro,
repliikki, työjärjestyspuheenvuoro ja päätökseen-puheenvuoro.
Jos asiaa ei hyväksytä sellaisenaan, se voidaan jättää pöydälle, palauttaa
valmisteluun tai hyväksyä tarkennuksin tai korjauksin. Jos pohjaesityksen rinnalle
tehdään muutosehdotus, muutosehdotuksen tulee saada kannatusta. Äänestyksessä
muutosehdotus ja pohjaehdotus asetetaan vastakkain. Tieteellistä pätevyyttä
ratkaistaessa, opetusnäytettä tai opintosuoritusta arvioitaessa tai laitosjohtajaa
valittaessa ei noudateta esittelymenettelyä.
Niinä kertoina kun julkishallinnon kokouksissa ei käytetä esittelymenettelyä,
lähestytään asiaa virkaikäjärjestyksessä. Virkaikäjärjestys määrittyy niin, että
hallintoelimen
puheenjohtaja
on
virkaikäjärjestyksessä
korkeimpana.
Opiskelijaedustajat ovat automaattisesti alimpana, mutta heidän keskinäinen
järjestyksensä määräytyy ensisijaisesti vuosikurssin ja toissijaisesti iän mukaan. Muiden
jäsenten virkaikä määrittyy korkeakoulussa kertyneiden työvuosien mukaan, kuitenkin
niin, että hallintoelimen puheenjohtaja on aina virkaiässä vanhimpana. Käytännössä
opiskelijaedustajat törmäävät virkaikämenettelyyn esimerkiksi opetusnäytettä
arvioitaessa.
28
Päätöksentekoon osallistuminen on velvoite. Jäsenen tulee ilmaista kantansa
päätösasiassa. Jäsenyys edellyttää kannan muodostamista kaikkiin esille tuleviin
asioihin. Jäsen on vastuussa toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä
kannattanut. Jos kysymyksessä on äänestysratkaisu hallintoelimessä, vastuu päätöksestä
edellyttää voittaneen ehdotuksen puolesta äänestämistä. Vastaan äänestäneet ovat
vastuusta vapaita, mikäli jättävät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (ks. kohta 6.3.1).
Vastuuvapaudesta huolimatta jokaisen on toimittava päätöksen mukaisesti.
Joskus voi käydä niin, että hallintoelimen jäsen on esteellinen eli jäävi osallistumaan
päätöksentekoon. Tällöin hän on esteellinen myös osallistumaan asian valmisteluun tai
siihen kokouksen kohtaan, jossa asiaa käsitellään. Tyypillisin esimerkki on se, että asia
koskee jäsenen läheistä tai häntä itseään. Jos epäilet olevasi esteellinen asian
käsittelyyn, varmista asia hallintoelimen puheenjohtajalta ja sihteeriltä. Jääviyden
vastuu on itsellä ja itsensä jääväämisestä on ilmoitettava, ja poistuttava kokouksesta
kyseisen kohdan ajaksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että mikäli mieleen edes tulee ajatus
mahdollisesta jääviydestä, on todennäköisesti parasta jäävätä itsensä.
Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot on käytetty tai kun on tehty päätös
puheenvuorojen rajoittamisesta, puheenjohtaja päättää keskustelun. Joissain tapauksissa
keskustelu voi olla myös vapaampaa, mutta etenkin opiskelijoiden on hyvä ainakin
lähteä virallisemmasta oletuksesta liikkeelle, jos tyyli on epäselvä.
6.2.4
Muut asiat
Muilla asioilla, jotka kulkevat usein myös nimityksellä ”muut (mahdolliset) esille
tulevat asiat” eli M(M)ETA, tarkoitetaan kokouksen aikana esille tulevia
valmistelemattomia asioita tai sellaisia vähämerkityksisiä asioita, joista kokous voi
tehdä päätöksiä ilman, että niistä on ollut mainintaa kokouskutsussa (jos säännöt/
yhdistyslaki eivät sitä kiellä). Lisäksi käsitellään ne ilmoitusasiat, joista syntyi
keskustelua, ja jotka näin ollen siirrettiin tähän kohtaan.
Toisinaan on lopuksi paikallaan vapaa keskustelu, koska se tuo esille jäsenten
käsitykset, odotukset ja toiveet asioiden hoitamisesta. Se luo pohjaa varsinaiselle,
seuraavassa kokouksessa tapahtuvalle päätöksenteolle.
6.2.5
Lopputoimet
Päätösasioiden ja mahdollisten muiden asioiden jälkeen puheenjohtaja kiittää
kokouksen osallistujia ja julistaa kokouksen päättyneeksi. Kokouksen lopussa myös
mahdollisesti sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta. Kokouksesta ei kannata
kiirehtiä pois, sillä usein kokouksien jälkeen osallistujat saattavat jäädä vaihtamaan
ajatuksia epävirallisemman keskustelun muodossa. Tämä on hyvä keino hallopedille
tutustua muihin jäseniin ja kenties saada informaatiota tulevissa kokouksissa
käsiteltävissä asioista.
29
6.3 Kokouksen aikana
Puheenvuorot
kokouksessa
jaetaan
tavanomaisiin
ja
etuoikeutettuihin
puheenvuoroihin. Puheenvuoro pyydetään nostamalla kättä tai sanomalla:
"Puheenjohtaja!" Tavanomaiset puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Sen
sijaan etuoikeutetut puheenvuorot annetaan puheenvuorojonon ohi heti, kun ne on
esitetty, ei kuitenkaan meneillään olevaa puheenvuoroa keskeyttäen.
Hyvä puheenvuoro on jämäkkä ja tiivis. Koska puheenvuorojen tavoite on vaikuttaa
kokouksessa tehtävään päätökseen, on puheenvuorosta käytävä selvästi ilmi
puheenvuoron käyttäjän ehdotus perusteluineen. Mikäli mahdollista, puheenvuoro
kannattaa valmistella etukäteen. Kokouksessa käytettävät puheenvuorot koostuvat
yleensä neljästä osasta.
• Puhuttelu (esimerkiksi ”puheenjohtaja, hyvät ystävät… ”)
• Alkuvaihe, jolla herätetään kuulijoiden mielenkiinto. (Lyhyt eikä
välttämätön)
• Varsinainen käsittely, jonka aikana voidaan osoittaa aikaisempien
ehdotusten puutteita ja korostaa miten tärkeä asia on toimielimen
toiminnan kannalta
• Varsinainen päätösehdotus (”Tämän takia ehdotan, että asia ratkaistaan
näin… ”)
Hyvässä puheenvuorossa ei tarvitse aina olla uusia ideoita tai ehdotuksia. Toimielimen
kannalta on hyödyllistä saada kuulla osallistujien mielipiteitä ja näkökantoja asioista.
Myös tarkennuksia pyytävät puheenvuorot auttavat kokonaiskuvan hahmottumisessa,
jolloin tarvittava tietomäärä nousee esiin ja riittää päätöksen pohjaksi.
6.3.1
Tavanomaiset puheenvuorot
Päätösehdotus tai pohjaesitys on esittelijän esitys.
Vastaesityksessä esitetään pohjaesityksestä eroavaa ratkaisuvaihtoehtoa. Yleensä
vastaesitys tarvitsee kannatusta tullakseen äänestetyksi, mutta jos kyseessä on
henkilövalinta, niin kannatuspuheenvuoroa ei tarvita.
Muutosesityksessä esitetään muutosta pohjaesitykseen.
Kannatuspuheenvuorossa ilmaistaan kannatus jollekin esitykselle. Pohjaesitystä ei
tarvitse, mutta saa kannattaa. Vasta- ja muutosesityksiä tulee sen sijaan kannattaa, jotta
ne pääsisivät mukaan äänestykseen. Henkilövalinnoissa kannatuspuheenvuoroja ei
tarvita. Puheenjohtaja kertaa tehdyt päätösehdotukset keskustelun päätyttyä, jonka
jälkeen siirrytään päätöksentekoon. Jos esityksiä on useampia, asiasta päätetään
yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Lykkäysesityksessä esitetään, että asia päätettäisiin vasta seuraavassa kokouksessa,
toisin sanoen esitetään asian jättämistä pöydälle. Asia voidaan jättää pöydälle, jos joku
äänivaltaisista jäsenistä sitä ehdottaa ja toinen kannattaa. Asia voidaan jättää pöydälle
30
myös esittelijän tai puheenjohtajanpyynnöstä, jolloin pöydälle jättämistä ei tarvitse
kannattaa. Asia voidaan myös palauttaa valmisteluun eli edellyttää esittelijältä
lisätietoja tai uudenlaista muotoilua päätöksenteon pohjaksi.
Hylkäysesityksessä esitetään, että asian käsittelystä tulisi luopua kokonaan.
Ponsiehdotus ei liity varsinaisesti käsiteltävään asiaan. Se voi liittyä kokouksen
kulkuun tai yhdistyksen toimintaan. Jos ponsiehdotus tehdään kesken asian käsittelyn,
siihen yleensä palataan vasta kun varsinainen asia on käsitelty.
6.3.2
Etuoikeutetut puheenvuorot
Työjärjestyspuheenvuorossa puututaan kokouksen kulkuun. Työjärjestyspuheenvuoro
pyydetään esimerkiksi sanomalla: ”Puheenjohtaja, työjärjestykseen!”. Työjärjestyspuheenvuoro voi koskea esimerkiksi vaatimusta asiassa pysymisestä, puheenvuorojen
tai puheajan rajoittamista, puheenjohtajana menettelyä, kokoustaukoa tai muuta tärkeää
ilmoitettavaa kokoukselle.
Vastauspuheenvuorossa vastataan esitettyyn kysymykseen.
Repliikki on lyhyt puheenvuoro, jossa voi esimerkiksi korjata edellisessä
puheenvuorossa esitetyn virheellisen tiedon tai oikaista väärinkäsityksen. Repliikki ei
sisällä mitään uutta käsiteltävästä asiasta. Puheenvuoro pyydetään esim. sanomalla:
”Puheenjohtaja, repliikki”.
6.3.3
Äänestykset
Päätös saadaan aikaan kokouksessa puheenjohtajan johdolla yhteisesti keskustellen ja
neuvotellen. Puheenvuoroja saavat keskustelun kuluessa käyttää kaikki ne osallistujat,
joilla on kokouksessa puheoikeus. Päätöksentekoon taas saavat ottaa osaa vain ne, joilla
puheoikeuden lisäksi on äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on päätöksenteossa yksi
ääni. Jokainen ääni on tasaveroinen. Päätös, joka saadaan aikaan yksimielisesti
keskustellen ja neuvotellen, on konsensuspäätös. Sen vastakohta on äänestämällä tai
vaalin avulla aikaan saatu päätös.
Äänestys on menettely, jota tarvitaan, jos kokouksessa on tehty useampi kannatettu
ehdotus. Tällöin ehdotusten välillä suoritetaan äänestys, jolla katsotaan, mikä
ehdotuksista saa eniten kannatusta. Äänestämisessä on kaksi vaihtoehtoista tapaa:
Kollegiaalinen äänestysjärjestys tarkoittaa tilannetta, jossa kaikista ehdotuksista
äänestetään yhtä aikaa. Käytännössä siis kannatus kullekin ehdokkaalle ilmoitetaan
järjestyksessä.
Eniten ääniä saanut
julistetaan kokouksen päätökseksi.
Parlamentaarisella äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa äänestäjä voi
valita aina kahdesta ehdotuksesta kerrallaan. Näistä kahdesta enemmän ääniä saanut
ehdotus pääsee seuraavaan äänestykseen kolmatta ehdotusta vastaan ja näin jatketaan.
31
Viimeisessä äänestyksessä voittanut tulee kokouksen päätökseksi. Parlamentaarinen
äänestysjärjestys on yleisesti käytetty sen oikeudenmukaisuuden vuoksi.
6.3.4
Henkilövalinnat eli vaalit
Henkilövalinnat
eli
vaalit
tulevat
kysymykseen
henkilöitä
koskevassa
valintamenettelyssä. Kokouksissa tällaisia henkilövalintatilanteita ovat esimerkiksi
puheenjohtajan, sihteerin tai muun edustajan valinta. Kun ehdolle asetettuja henkilöitä
on enemmän kuin yksi, joudutaan heidän kesken toimittamaan vaali. Ehdokkaiden
asettamiseen on jokaisella äänioikeutetulla tasavertainen oikeus. Vaali voidaan toimittaa
joko avoimena tai salaisena vaalina sekä joko enemmistövaalin tai suhteellisen
vaalitavan mukaan.
Avoimella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjä ja hänen äänensä on
yhdistettävissä. Asiaäänestys suoritetaan usein avoimena äänestyksenä, esimerkiksi
kättennostona. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee asian.
Periaatteessa äänestäjällä on myös mahdollisuus pidättäytyä äänestämästä, jolloin hän
äänestää tyhjää. On kuitenkin muistettava, että kannan ilmaiseminen päätösasiassa on
edustajaksi valitun velvollisuus.
Salaisella äänestystavalla tarkoitetaan tapaa, jossa äänestäjää ja hänen ääntänsä ei
voida yhdistää toisiinsa. Henkilövaali toimitetaan salaisena vaalina, jos yksikin
osallistujista niin vaatii. Asiaäänestyskin voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä, jos
se on sääntömääräistä tai jos enemmistö osallistujista niin toivoo.
Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan
enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet
annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun
valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisessa vaalissa kukin hallintoelimen jäsen antaa äänensä enintään niin monelle
ehdokkaalle kuin on valittavia tai määrättäviä. Jäsenen ensimmäiseksi asettama saa
yhden äänen ja muut järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä. Jos äänet
menevät vaalissa tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan
arvalla (asiaäänestyksessähän puheenjohtajan ääni ratkaisee tasatilanteen).
Mikäli pelkästä äänestystavasta joudutaan äänestämään, se tapahtuu kättennostolla.
Salainen äänestys toimitetaan lähes aina suljettuna lippuäänestyksenä. Puheenjohtaja
antaa äänestysohjeet ilmoittamalla miten äänestys suoritetaan. Jos lipussa on muita
merkintöjä kuin äänestettävää tarkoittava merkintä, se hylätään. Ennalta valitut
ääntenlaskijat keräävät äänestysliput, jonka jälkeen he laskevat ensin jätettyjen lippujen
yhteismäärän ja tämän jälkeen äänestyksen tuloksen.
Eriävän mielipiteen jättäminen pöytäkirjaan on tapa osoittaa irtisanoutuvansa
kokouksen päätöksestä. Se vapauttaa vastuusta koskien tehtyä päätöstä, mutta
edellyttää, että on kokouksessa vastustanut päätöstä (tehnyt itse vastaesityksen tai
äänestänyt sellaisen puolesta). Sitä varten pyydetään erillinen puheenvuoro heti
päätöksen julistamisen jälkeen, kuitenkin ennen asian käsittelyn lopettamista.
32
Puheenvuorossa ilmoitetaan ”Jätän eriävän mielipiteen.” Asiaa voi perustella heti
suullisesti tai pöytäkirjan liitteeksi toimitettavalla perustelulla kirjallisesti. Eriävän
mielipiteen jättäjä ei ele taloudellisesti eikä juridisesti vastuussa tehdystä päätöksestä.
6.4 Kokouksen jälkeen
Kokouksen jälkitoimiin kuuluvat pöytäkirjan laatiminen ja toimittaminen osallisille
sekä päätöksien toimeenpano.
6.4.1
Pöytäkirja
Pöytäkirja on tärkeä dokumentti, jonka avulla voidaan tarvittaessa todistaa, mitä
kokouksessa on päätetty. Sen laatii kokouksessa sihteerinä toiminut muistiinpanojensa
perusteella. Puheenjohtajan vastuulla on, että pöytäkirja laaditaan. He allekirjoittavat
pöytäkirja,
esimerkiksi TuKKK:n johtokunnan kokouksien pöytäkirjojen
allekirjoittajina toimivat aina puheenjohtaja ja sihteeri. Esityslista muodostaa rungon
pöytäkirjalle ja pöytäkirjaan liitetään kokouskutsu, esityslista liitteineen sekä
osallistujaluettelo, sekä mahdollinen ääntenlaskijoiden muistio äänestyslippuineen.
Pöytäkirja voidaan tarkastaa kolmella tavalla. Harvoin kokoontuvissa kokouksissa
käytetään valittuja pöytäkirjantarkastajia. Säännöllisesti kokoontuvat toimielimet, kuten
yhdistysten hallitukset, tarkastavat tavallisesti pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa.
Kiireellisissä tapauksissa kokous voi myös itse hyväksyä pöytäkirjan kokouksen
päätteeksi.
Tarkistuksessa pöytäkirja todetaan kokouksen kulun mukaiseksi. Jos tarkastajat ovat
erimielisiä pöytäkirjan laatijan kanssa, asiasta on syytä keskustella puheenjohtajan
kanssa. Jos yhtämielisyyttä ei synny, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin käsitellä asia
seuraavassa kokouksessa.
6.4.2
Päätösten toimeenpano
Kokouksen puheenjohtajan ja muiden asianomaisten tulee huolehtia, että kokouksessa
päätetyt asiat eivät jää vain puheen tasolle. Päätöksiä tehdään niin paljon, että niitä jää
helposti myös ns. pöytälaatikkoon, joten opiskelijoidenkin on hyvä pitää silmällä
päätöksien toteutumista. Päätös koskee kaikkia, myös niitä, jotka ovat jättäneet
kokouksessa eriävän mielipiteen tai vastalauseen.
33
LÄHTEET
Opas hallintoon ja edunvalvontaan (2010) Turun yliopiston ylioppilaskunta, Turku.
Opetus ja kulttuuriministeriön Internet-sivut yliopistolain muutoksesta. <http://www.minedu.fi
/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/?lang=fi,
haettu> 1.2.2011.
Telén, Laura (2007) Kokoustaito-opas. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Turku.
<http://www.tuky.fi/palvelut/edunvalvonta>, haettu 27.12.2010.
Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan intranet. <intranet.tse.fi>, haettu 28.1.2011.
Turun kauppakorkeakoulun opinto-opas 2010-2011 (2010) Turun kauppakorkeakoulu, Turku.
Turun kauppakorkeakoulun toimintakäsikirja (2011) Turun kauppakorkeakoulu, Turku.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n Internet-sivut. <www.tuky.fi>, haettu 15.1.2011.
Turun yliopiston Internet-sivut. <www.utu.fi>, haettu 27.1.2011.
Turun yliopiston intranet <www.intra.utu.fi>, haettu 1.2.2011.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan Internet-sivut. <www.tyy.fi>, haettu 24.1.2011.
VYY:n lahjomattomien käsikirja (2009) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vaasa.
34
LIITE1
KOULUTUSPOLIITTINEN SANASTO
AHOT: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä
osa elinikäistä oppimista. Osaaminen karttuu niin työelämässä kuin
järjestötehtävissäkin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ei hyödy vain
yksilö vaan myös korkeakoulut, työnantajat ja koko yhteiskunta.
Automaatiojäsenyys: Yliopiston kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden on lain mukaan
kuuluttava yliopistonsa ylioppilaskuntaan.
Bolognan prosessi: Euroopan laajuinen tutkintojen harmonisointiprosessi, jonka
mukaan tutkintorakenteesta tehtiin kaksiportainen (kandidaatti ja maisteri), niin että
kaikki maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat valmistuvat välissä myös
kandidaateiksi. Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen
eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä
liikkuvuutta yliopistojen ja maiden välillä sekä eurooppalaisen korkeakoulutuksen
kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna.
ECTS-opintopiste: Laskennallisesti 60 opintopistettä vastaa 1600 tunnin työtä
(työvuosi). Kandidaatin tutkinto on 180 ja maisterin tutkinto 120 opintopistettä.
Kandidaatin tutkinnon laskennallinen suoritusaika on kolme ja maisterin 2 (+3) vuotta.
Edari: Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, edustajisto. Edari nimittää
hallinnon opiskelijaedustajat.
Elinikäinen oppiminen: Tulevaisuudessa koulutusjärjestelmän tulisi mahdollistaa
entistä paremmin joustava liikkuminen koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä. Ihminen
ei ole koskaan valmis, vaan tietoja ja osaamista on päivitettävä.
Kansainvälinen business-koulujen
akkreditointia (kevät 2011) .
laatujärjestelmä.
TuKKK
hakee
Hallintojohtosääntö: Hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston hallinnon eri
toimielinten, yliopiston eri yksiköiden ja niiden toimijoiden toimintaa sekä toimivaltaa.
Halloped: Hallinnon opiskelijaedustaja
35
JOO-sopimus ja joopas.fi: Valtakunnallinen, kaikki yliopistot kattava joustava
opinto-oikeus -järjestelmä, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen muissakin kuin
kotiyliopistossa. Joopas-portaalista saa kattavasti ja kootusti tietoa JOO-opiskelun
mahdollisuuksista ja käytännön vaatimuksista.
KKA: Opetusministeriön yhteydessä toimivan Korkeakoulujen arviointineuvoston
(KKA)
suorittamissa
auditoinneissa
arvioidaan
korkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Konsortio: Yliopistojen yhdistämistä löyhempi yhteistyömalli. Turun yliopiston ja
kauppakorkeakoulun yhdistymistä valmisteltiin aluksi konsortiomallin pohjalta.
Kopo: Koulutuspolitiikka ja/tai koulutuspoliittinen vastaava. Esimerkiksi TuKY:n
hallituksessa koordinoi koulutuspoliittista edunvalvontaa TuKKK:ssa.
KouKe: Turun kauppakorkeakoulun Koulutuksen kehittämisen toimikunta,
koulutukseen liittyviä asioita valmisteleva elin. Koollekutsuja on opetuksesta vastaava
varajohtaja.
OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö (ent. OPM eli opetusministeriö)
SEFE: Suomen ekonomiliitto –Finlands Ekonomförbund
SYL: Suomen ylioppilaskuntien liitto
Tasakolmikanta: Kolmikantaan kuuluvat professorit, muun henkilökunnan edustajat ja
opiskelijat. Yliopiston päätöksentekoon liittyvä periaate, jonka mukaan esim. yliopiston
hallituksessa kolme edellä mainittua ryhmää ovat tasalukuisesti edustettuina.
TuJa: Tutkimus- jatkokoulutustoimikunnan
jatkotutkintokoulutusta ja tutkimustoimintaa.
tehtävä
on
kehittää
yliopiston
Yliopistoyhdistyminen: Yliopistoihin kohdistettiin rakenteellisen kehittämisen
toimenpiteitä ennen uuden yliopistolain voimaan tuloa. Tavoitteena oli vähentää
yliopistojen määrää Suomessa. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät
1.1.2010, ks. myös ”konsortio”.
36
LIITE 2
ESIMERKKI: KOKOUKSEN ESITYSLISTA
EDUNVALVONTAJAOSTON kokous ti 16.11.2010 klo 16.00 Parkin alakerrassa
ESITYSLISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Kokouksen avaus
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta
Esityslistan hyväksyminen
Ilmoitusasiat
Muiden nettisivujen seuranta
a. Käydään läpi jokaisen omat ”vastuusivustot”
Menneet tapahtumat
a. 9.11. Seksiluento
Vielä tulevaa tai keskeneräistä
a. Ryhmätyötilakartoitus
b. KV-kysely
c. Kiitosilta
EVAn toiminta ensi vuonna ja uusien jäsenien valitsemisprosessi
Kokouksen budjetointi
Seuraavan kokousajankohdan sopiminen
MMETA
a. Joonas Hamusen palkitseminen Oh Behaven julisteiden uudistamisesta
b. 29.11. Maksuttoman koulutuksen päivä
c. 2.12. verenluovutus
Kokouksen päättäminen
37
LIITE3
ESIMERKKI: KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA
EDUNVALVONTAJAOSTON kokous ti 16.11.2010 klo 16.00 Parkin alakerrassa
LÄSNÄ: Saila Kokkonen, Jouko Kiuru, Jukka Kujala, Laura Pinjamaa, Milja Henttonen,
Tommi-Juhani Jokinen, Lotta Kaleva
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Saila Kokkonen avasi kokouksen klo 16.04
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, sillä kokouskutsu oli lähetetty viikkoa
aikaisemmin ja hallituksesta oli yli puolet paikalla.
3. Ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta
Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jukka Kujala ja Tommi-Juhani
Jokinen.
4. Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin.
5. Ilmoitusasiat
TuKY vastaanotti TYYn Vuoden Sopoteko -palkinnon, Nyyti ry lopetti
virtuaaliolkapääpalvelun
6. Muiden nettisivujen seuranta
a. Käydään läpi jokaisen omat ”vastuusivustot”
Käytiin läpi.
7. Menneet tapahtumat
a. 9.11. Seksiluento
Luento sujui hyvin, osallistujia oli paljon ja saatiin hyvää palautetta
8. Vielä tulevaa tai keskeneräistä
a. Ryhmätyötilakartoitus
Kartoitus on valmis, pohdittiin tilojen varaamisen käytäntöjä
b. KV-kysely
Korjaukset on tehty ja kysely lähetetään tutoreille
c. Kiitosilta
Mennään syömään tai TYYn saunatilaan, järjestetään vko 49 tai 50. Saila tekee
doodle-kyselyn ja katsotaan mikä aika sopii mahdollisimman monelle
9. EVAn
toiminta
ensi
vuonna
ja
uusien
jäsenien
valitsemisprosessi
Pohdittiin nimen mahdollista muuttamista esim. edunvalvontavaliokunnaksi. Jäsenten
valitsemisprosessi tehdään samalla tavalla kuin edellisenä vuotena, keskusteltiin myös
hakuajasta ja valittujen määrästä
10. Kokouksen budjetointi
38
8,12 €
11. Seuraavan
kokousajankohdan
sopiminen
Mahdollisista esiin tulevista asioista keskustellaan sähköpostitse
12. MMETA
a. Joonas Hamusen palkitseminen Oh Behaven julisteiden uudistamisesta
Kutsutaan mukaan kiitosiltaan
b. 29.11.
Maksuttoman
koulutuksen
päivä
Saila ja Karoliina hoitavat hintalistat
c. 2.12.
verenluovutus
Klo 9-14.30
Jouko, Jukka ja Laura auttavat järjestelyissä
Hierontaa ei onnistuta järjestämään enää syksyllä, joten ehdotetaan ensi
kevääksi
13. Kokouksen päättäminen
Kokous päätettiin klo 17.13
Pöytäkirjan vakuudeksi
__________________________
Saila Kokkonen
Puheenjohtaja
__________________________
Laura Pinjamaa
Sihteeri
__________________________
Jukka Kujala
Pöytäkirjantarkastaja
__________________________
Tommi-Juhani Jokinen
Pöytäkirjantarkastaja