Luentomateriaali pdf-muodossa - Joensuun seudun kansalaisopisto

Aivoverenkiertohäiriöt
Afasia
Kommunikointi afaattisen
henkilön kanssa
Joensuun seutukirjasto, Pääkirjasto
16.9.2014
Krista Hoffström,
puheterapeutti, FM
Aivoliitto ry
Sisältö
•
•
•
•
Aivoverenkiertohäiriö (AVH)
Kielellinen vaikeus eli afasia
Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa
Mistä vertaistukea? – Juttu-tupa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
2
Aivoliitto ry
• Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja
potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa
selviytymistä
– Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet sekä läheiset
– Perheet, joiden lapsella tai nuorella kielellinen
erityisvaikeus
• Keskustoimisto Turun Erityisosaamiskeskus
Suvituulessa
– Aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa,
Kajaanissa ja Rovaniemellä
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
3
Aivoverenkiertohäiriö (AVH)
lukuina
• Kolmanneksi suurin, kolmanneksi kallein kansantauti
mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen
• Kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa
• Vuosittain 14 600 suomalaista sairastaa AVH:n
– Puolella heistä neurologisia vaurioita, jotka haittaavat
päivittäistä toimintakykyä
– Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi
– Yli puolet omatoimiseksi
– Joka seitsemäs jää pysyvään laitoshoitoon
– 45 % AVH:n sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista
kuntoutushoitoa
– AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa
invaliditeettia kuin mikään muu sairaus
Lähteet: www.aivoliitto.fi
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
4
Aivoverenkiertohäiriö eli AVH
• AVH, ”aivohalvaus” on
aivojen toimintahäiriö, joka
syntyy, kun verenkierto
jossain aivojen osassa
häiriintyy
– Aivoverisuonen tukos eli
aivoinfarkti
– Aivojen sisäinen
verenvuoto (ICH) tai
verenvuoto aivojen
pinnalle (SAV)
– Ohimenevä
aivoverenkiertohäiriö
(TIA)
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
5
Oireiden tunnistaminen
• Usein oireet alkavat yllättäen vain minuuteissa
– ”kuin salama kirkkaalta taivaalta”
• Nopeus tärkein asia AVH:n hoidossa
• AVH mahdollisuus tunnistaa heti sen alettua
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
6
Oireiden tunnistaminen
• Puoliero kasvoissa – suupielen roikkuminen
• Puheen puuroutuminen tai muu puhehäiriö
• Toispuolihalvaus, toispuolinen raajojen heikkous,
tunnottomuus tai holtittomuus
• Tasapainovaikeus, kävelyvaikeus ja huimaus
• Toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat
• Pahoinvointi
• Tajuttomuus
• Aivoverenvuodossa joskus voimakas päänsärky
 Useimmiten oireet ovat kuitenkin kivuttomia
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
7
Helppo AVH-testi
• Pyydä henkilöä hymyilemään oikein kunnolla
– Toimivatko kasvojen lihakset?
• Pyydä henkilöä kertomaan esim. oma nimensä ja
osoitteensa
– Saako puheesta selvää?
• Kättele henkilöä, pyydä puristamaan kättä
– Onko puristusvoima tallella?
• Pyydä henkilöä kävelemään ”viivaa pitkin”
– Säilyykö tasapaino?
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
8
”Kun aivovaltimo tukkeutuu, joka minuutti
neljätoista miljardia aivosolujen välistä yhteyttä
tuhoutuu.”
Soita aina 112. Älä päästä lepäämään.
Nopeus on aivojen pelastus.
Tiedosta riskitekijät
• Ikä, iäkkäillä ihmisillä suurempi riski sairastua
– ”Aivot ovat kuin vanha talo: putket hajoavat ennen
pitkää” (Karjalainen, 16.9.2014)
• Sukupuoli, miehillä suurempi riski sairastua
• Hoitamaton verenpainetauti
• Aikuisiän diabetes
• Korkeat veren kolesteroliarvot
• Ylipaino, vyötärölihavuus
• Runsas alkoholin käyttö
• Tupakointi
• Perimä
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
10
Ennaltaehkäisy
• Riittävä liikunta
• Terveellinen ruokavalio
• Riskitekijöiden hoitaminen kuntoon
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
11
AVH – Monimuotoinen
kokonaisoirekuva
• Neurologiset häiriöt
– Toispuolihalvaus, näkökenttäpuutos, spastisuus (lihasjäykkyyden
lisääntyminen)
• Neuropsykologiset oireet (muutokset henkisessä
suoriutumiskyvyssä)
– Esiintyy 60 %:lla AVH-potilaista
– Yleensä oirekuvassa useampia erilaisia häiriöitä, yksittäiset häiriöt
harvinaisempia
– Hämmentäviä, sillä näkyvät toiminnoissa, jotka sairastunut on
aikaisemmin suorittanut rutiininomaisesti (esim. liikkuminen,
pukeutuminen, syöminen, kotitöiden tekeminen)
• Kielellinen vaikeus eli afasia
• Oiretiedostuksen puute
• Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin häiriöt
• Tahdonalaisen motoriikan vaikeudet (apraksia) ja toiminnan
ohjauksen häiriöt (mm. juuttuminen)
• Masentuneisuus, mieliala- ja persoonallisuusmuutokset
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
12
KIELELLINEN VAIKEUS ELI
AFASIA
Mitä afasia on?
• Afasia on kielenoppimisen jälkeen saatu kielellinen
häiriö, joka johtuu yleensä äkillisestä vauriosta
vasemman aivopuoliskon kielialueella
• Yleisin syy aivoverenkiertohäiriö, myös mm.
aivokasvaimet, aivovammat ja dementia voivat
aiheuttaa afasiaa
• Vaikeus
– puhua
– ymmärtää puhetta
– lukea ja kirjoittaa
– usein ongelmia myös laskemisessa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
14
Afasia
• Joka kolmas AVH-potilaista sairastuu afasiaan
• n. 1/4 sairastuneista työikäisiä
• Afasian ilmenemismuoto yksilöllinen ja riippuu mm.
vaurion sijainnista ja laajuudesta
• Akuuttivaiheessa afasiaoireet yleensä laajemmat,
oirekuvassa tapahtuu yleensä kohentumista
yleistilanteen kohentuessa
• Toiset kuntoutuvat erittäin hyvin, toisille jää laaja
afaattinen oirekuva
• Afasia aiheuttaa usein sosiaalisen kanssakäymisen
vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
15
Puheen ymmärtämisen vaikeus
• Lähes aina häiriintynyt jonkin asteisesti
• Yleensä arkisten ja tilannesidonnaisten asioiden
ymmärtäminen sujuu paremmin
• Monimutkaiset ja uudet asiat vaikeimpia ymmärtää
• Ymmärtämisvaikeudet korostuvat usein
taustahälyssä, ryhmäkeskustelutilanteessa,
puhelimessa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
16
Puheen ymmärtämisen vaikeus
• Sanojen merkitysten ja kieliopillisten suhteiden
ymmärtäminen voi olla heikentynyt
• Tällöin henkilöllä voi olla vaikeuksia toimia ohjeen
mukaan
– ”Kosketa kirjaa kynällä”
– ”Kirjalla kosketa kynää”
• Puheen ymmärtämisen ongelmat tulisi aina huomioida
afaattisen henkilön kanssa keskustellessa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
17
Puheen tuottamisen vaikeus
• Helpoiten havaittavissa oleva afasian piirre
• Ongelmat vaihtelevat yksilöllisesti
• Aiheuttaa suurta haittaa afaattiselle henkilölle
itselleen ja läheisille
• Tavallisesti afaattisella henkilöllä on selkeä ajatus
siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta ajatuksen
muuttaminen sanoiksi ja lauseiksi on vaikeutunut
• ”Ajatus ja puhe kulkevat eri tahtia”
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
18
Sanojen löytämisen vaikeus
•
•
•
•
Yleisin afasian oire
Sanojen muodostaminen ei välttämättä onnistu lainkaan
Sana voi tulla viiveellä
Sana tuotetaan väärin:
– Äänteet korvautuvat toisilla (fonologinen parafasia),
esim. kirvi (po.hirvi), sasket (po. sakset)
– Sana korvautuu toisella (semanttinen parafasia), esim.
pöytä (po. tuoli), viulu (po. kitara)
– Epäsanat/uudissanat: palevaatti (po. kello)
• Tyypillisesti myös kyllä/ei –vastaukset sekoittuvat
• Puheeseen tulee epäröintiä, taukoja, täytesanoja ja korjauksia
(niinkun, ööö, uhmm, elikkä, jne)
• Sanojen sekoittuminen ei johdu muistin häiriöstä!
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
19
Afasiatyypit
• Karkeasti afasiat jaetaan sujumattomiin ja
sujuviin afasioihin
• Täydellistä afasiaa kutsutaan
globaaliafasiaksi
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
20
Sujumaton afasia
• Puheen tuotto hidasta ja työlästä
• Sanoja vaikea löytää
• Artikulaatio kankeaa, vaikeus päästä alkuun ja edetä
sanasta toiseen
• Puheen tuottaminen voi rajoittua vain muutamiin
sanoihin (joo, ei, kirosanat jne.)
• Sähkösanomakieli  harvoin yli nelisanaisia
keskeytymättömiä ilmauksia
• Puheen ymmärtäminen on usein melko hyvää
 lähes poikkeuksetta kuitenkin jonkin asteisia
vaikeuksia tässäkin
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
21
Esimerkki sujumattomasta
afasiasta
• ”joo… siinä on jotain…uuh…nih nii…
onk-se nyt siel noita… tuota yhm
kyty kylvää eh joitai”
(Korpijaakko-Huuhka, 2003)
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
22
Sujuva afasia
• Toisessa ääripäässä puheen tuotto artikulatorisesti
sujuvaa, usein jopa liiallista tilanteeseen nähden
• Kerronnan poukkoilua
• Puheen ymmärtäminen vaikeammin häiriintynyt
• Puheessa esiintyy vääristyneitä sanahahmoja tai vääriä
sanoja
• Runsaasti jargonia, eli ”siansaksaa” (ei suomea eikä
muutakaan kieltä)
• Puhe on usein sisällöltään melko tyhjää
• Sairaudentunto on tyypillisesti alentunut; sairastunut itse
ei miellä puheen ongelmia
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
23
Esimerkki sujuvasta afasiasta
• ”joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen
vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit
tukkaamaan sitä?”
(Korpijaakko-Huuhka, 2003)
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
24
Lukeminen ja kirjoittaminen
• Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti
• Yksittäisten sanojen lukeminen onnistuu usein lähes kaikilta
– Myös otsikoiden lukeminen saattaa onnistua (hyvä tapa
kuntoutuksen näkökulmasta!)
– Kirjojen ja pidempien tekstien lukeminen yleensä vaikeampaa
• Kirjoittamisen vaikeudet yleisiä afasiassa
– Kirjoittamisen vaikeus voi olla motorinen (esim. halvauksesta
johtuva) tai kielellinen
– Jos henkilö tuottaa vähän puhetta, asioiden ilmaisu ei onnistu
yleensä myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun avulla
Tämä kannattaa kuitenkin aina kokeilla
• Usein vaikeuksia myös laskemisessa, rahankäytössä ja
kellonaikojen hahmottamisessa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
25
KOMMUNIKOINTI AFAATTISEN
HENKILÖN KANSSA
Kommunikointi afaattisen henkilön
kanssa
- Afasia on ennen kaikkea viestien välittämisen
ongelma
- Afaattinen henkilö tietää kyllä, mitä haluaisi
sanoa, mutta ei afasian vuoksi tähän kykene
- Muista, että keskustelet aikuisen – päätöksiin
kykenevän ihmisen – kanssa
- Keskustelukumppanilla on merkittävä rooli
keskustelun onnistumisessa!
- ”It takes two to tango”
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
27
Kun puhut afaattisen henkilön
kanssa:
• Mieti, onko viestisi selkeä
• Rauhoita keskustelutilanne, taustamelu häiritsee puheen
ymmärtämistä
• Muista katsekontakti
• Keskustele luonnollisesti, mutta voit huomioida:
– Hieman hidastettu puhenopeus
– Lyhyet, selkeät lauseet; ei liikaa informaatiota kerralla
• Käytä eleitä ja ilmeitä, lisäksi asiaa voi osoittaa, mikäli
mahdollista
• Kuvien, kalenterin, kartan ja kirjoitettujen sanojen
(=tukisanojen) käyttö helpottaa viestin sisällön
hahmottamista
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
28
Tukisanojen kirjoittaminen tukee
puheen ymmärtämistä
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
29
Varmista, että afaattisella henkilöllä on
keino vastata/kysyä
• Anna aikaa, älä puhu päälle
• Huomioi afaattisen henkilön turhautuneisuus
– ”Tiedän, että tiedät, mitä haluat sanoa, mutta..”
• Älä korjaa virheitä, mutta kerro miten ymmärsit asian
• Tee kysymyksiä, joihin voi vastata KYLLÄ tai EI
– ei kuitenkaan kokoajan
• Piirrä/kirjoita vastausvaihtoehtoja
• Pyydä afaattista henkilöä osoittamaan asia ”Voitko näyttää
minulle…” tai rohkaise häntä piirtämään tai kirjoittamaan
• Käytä apuna myös kuvia, karttoja, kalenteria ja kelloa
• Älä pelästy väärinkäsityksiä, niitä tulee varmasti!
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
30
Kirjoita tukisanoja
ja vastausvaihtoehtoja
JANO?
KYLLÄ
EI
EHKÄ
EN TIEDÄ
MITÄ HALUAT?
TEE
KAHVI
MEHU
MITÄ KAHVIIN?
SOKERI
MAITO
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
31
Piirrä
vastausvaihtoehtoja
Voitko näyttää
minulle…
missä asut?
mistä päin olet
kotoisin?
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
32
MISTÄ VERTAISTUKEA?
JUTTU-TUPA
• Aivoliiton kehittämä kurssi afaattisille henkilöille
työväen- ja kansalaisopistoissa
• Ohjaaja koulutettu puhevammaisen kommunikoinnin
tukemiseen
• Kursseja suomen- ja ruotsinkielisinä 19 eri
paikkakunnalla
• Toimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
34
Juttu-tuvan kohderyhmä
• Henkilö
– jolla on afasia ja
• joka on itsenäinen päivittäisissä
toiminnoissaan
• joka liikkuu itsenäisesti, pyörätuoli ei ole
este
• jolla kiinnostus ja halu harjoitella
kommunikaatiotaitonsa
• kaipaa mielekästä, tavoitteellista tekemistä
• kaipaa vertaistukea
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
35
Tavoitteellinen toiminta
• Ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä
• Tukee kommunikointia ja osallisuutta
• Tarjoaa vertaistukea ja turvallisen
kommunikointiympäristön
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
36
Visio
• Madaltaa kynnyksiä
• Rakentaa ramppeja
• Luoda mahdollisuuksia
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
37
Juttu-tuvan sisältö
• Mahdollisuus opiskella
uusia
kommunikointikeinoja
• Keskustelua,
kommunikointiharjoituksi
a, pelejä, ulkoilua,
ruuanlaittoa, käden
taitoja…
• Jokaisella kerralla
noudatetaan samaa
ohjelmarunkoa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
38
Juttu-tupa-kurssit syksyllä 2014
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
39
Joensuun Juttu-tupa-kurssi
•
Uusi Juttu-tupa-kurssi aloittamassa Joensuussa
– Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Kokoushuone 2, Koskikatu 25
– torstaisin klo 13-15.30, ajalla 2.10.-11.12.2014
– Ilmoittautuminen numeroon 013 337 5953, henkilökohtaisesti Joensuun seudun
kansalaisopiston toimistoon Papinkatu 3 tai netissä
www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi
– Kurssimaksu 62 euroa.
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
40
LOPUKSI…
Tuetun keskustelun käsikirjat
• Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut
kommunikoinnin käsikirjat
– Lääkärin, hoitajan, toimintaterapeutin ja
fysioterapeutin kirjat
– Keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja
kuntoutustilanteissa
– Sopii apuvälineeksi myös henkilölle, jolla on afasia ja
hänen läheisilleen
• Kääntänyt ja muokannut Aivoliiton moniammatillinen
työryhmä
• Tilaus www.aivoliitto.fi/verkkokauppa
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
42
16.9.2014
Puheterapeutti Krista Hoffström
43
Kysymyksiä?
Puheterapeutti Krista Hoffström
Aivoliitto ry
[email protected]
KIITOS!