16.12 - Rautatievirkamiesliitto ry

RVL
RAUTATIEVIRKAMIES
r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti
Joulurauhaa
ja valoisaa
Uutta Vuotta!
Palkitsevaa ay-toimintaa viidellä
vuosikymmenellä sivu 6
Vuodet 1993 – 2013 RVL:n
historiassa sivu 20
6
2013
►Pääkirjoitus
Puheenjohtaja
Seppo Juselius
040 073 7832
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Mervi Ylitalo
Talousvastaava
Anne Aalto-Mäkelä
040 547 9049
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. 040 771 7017
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
Henry Kulin
040 862 0951
Finrail Oy
Hannu-Pekka Mäkelä
040 866 3380
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 1 ilmestyy 17.3.14
Toimitusneuvosto
Seppo Juselius
Juha Lahtinen
Mervi Ylitalo
Mirja Tirranen
Veijo Keskinen
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
Puh. 040 771 7017
[email protected]
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2100 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
Kehitystä vähenevilläkin
resursseilla
T
yöturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä 4/13 ”puhdistetaan” yhteistoimintaneuvottelujen mainetta pelkkinä irtisanomisneuvotteluina. Yt on kaikkien kaveri -otsikoidussa jutussa todetaan, että aito yhteistoiminta on jotain aivan muuta kuin potkuja edeltävät pakolliset neuvottelut.
Myönteisenä esimerkkinä kerrotaan nastolalaisen Levypyörä Oy:n sujuvasta yhteistoiminnasta. Vaikka sielläkin on tilauskannan romahdettua jouduttu turvautumaan irtisanomisiin, käydään
kuukausittain yt-palavereja lain hengen mukaisesti.
Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen listaa johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken sopimia asioita: työaika-, palkkaus- ja henkilöstökysymykset, tilauskannat, talousnäkymät, vuokratyövoima, ulkoistukset sekä luottamusmiesten havaitsemat asiat.
Tässä mallissa yhteistoiminnan ydin on avoimuus. Vielä 2000-luvun puolessa välissä ja muutama vuosi sen jälkeenkin, olisi VR sopinut edellä mainitun kaltaiseksi esimerkiksi yt-lain hengen
noudattamisesta. RVL oli tiiviisti mukana VR:n kehitystyössä erilaisissa yt- tms. ryhmissä. Kaikkien tahto oli kehittää VR:n toimintaa ja sitä kautta toki turvata myös työpaikkoja.
Valitettavasti viimeisimpinä vuosina yt-neuvottelut ovat VR:llä olleet lähinnä irtisanomisneuvotteluja. Nyt viime viikkoinakin työnantaja on ilmoittanut yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanomisista
muun maussa Matkustajaliikenteen Asiakaspalvelukeskuksessa Riihimäellä ja VR:n kiinteistöyksikössä.
Työttömien osuus RVL:n työikäisestä jäsenmäärästä on yli 14 %. Heidän määränsä näkyi myös
liiton hallituksen myöntämien RVL:n opintoapurahojen saajien joukossa ylivoimaisena enemmistönä. Ilahduttavaa tässä on se, että he ovat löytäneet elämässään uusia mahdollisuuksia ja opiskelevat joko uuteen ammattiin tai päivittääkseen muutoin työnhakumahdollisuuksiaan. Onneksi tässä
voimme heitä tukea edes tuon apurahan verran.
Ensi vuosi tuo mukanaan joitakin muutoksia myös RVL:n toiminnassa. Liiton toimistossa työskentelevät puheenjohtaja Seppo Juseliuksen lisäksi talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä ja järjestösihteeri Soile Olmari.
Tehtäviini kuuluvat liiton lehden tekemisen ja nettisivujen päivittämisen lisäksi muun muassa luottamusmieskoulutuksen organisointi. Jotta jäsenpalveluja voidaan kehittää lähemmäksi nykypäivän tarpeita, on muutoksia tehtävä vähenevilläkin resursseilla. Itse työskentelen jo kolmatta vuotta kolmena päivänä viikossa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.
Ensi vuonna RVL:n lehti ilmestyy neljä kertaa, maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Tarkoitus on syventää/laajentaa lehdessä käsiteltäviä asioita ja keskittyä nopeampaan tiedonvälitykseen nettisivuillamme. Suunnittelun alla on muun muassa uutiskirjeen käyttöönotto. Otan edelleen mielelläni vastaan rakentavia kehittämis- ja
juttuideoita sekä kirjoituksia.
Ensi vuonna panostusta tarvitaan myös muuttuvan luottamusmiesorganisaation koulutustarpeiden ja –rakenteiden kehittämisessä.
Toivottavasti joulukausi ja loppuvuosi sujuu meillä jokaisella
levollisin mielin kohti valoisampaa uutta vuotta. ■
Soile Olmari
päätoimittaja
[email protected]
►Tässä numerossa 6 / 2013
Irtisanomisen jälkeen
määräaikaisia töitä ja
lukio-opintoja
12
Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli
työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30
vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi, että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin tehtävistä VR:n muutospooliin.
Elämyksiä Suomen
Rautatiemuseossa
16
Viime elokuussa aloittanut
museonjohtaja Tiina Lehtinen
panostaa museon kehitystyössä eri
kävijäryhmille suunnattuun elämyksellisyyteen. Esimerkiksi perinnejuna
Valtteri on saanut ympärilleen uuden
näyttelyhallin.
Talvipäivät 7. – 9.2.2014
32
Odotettu viikonloppu Vuokatissa
on vain reilun kuukauden päässä.
Olethan sinäkin mukana! Ilmoittaudu
siis 3.1.2014 mennessä lomakkeella (s. 28 – 29) tai www.rvlry.fi.
►Muut jutut
14 Pitkän aikavälin hommia Eläketulot ja -maksut ovat nyt kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä?
18Tiedote työttömyyskassan asiakkaille Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa sulautuu 1.1.2014 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan.
19Joka kuudes työttömyyskassan jäsen sai vuonna 2012 ansiopäivärahaa Syyskuussa 2013 RVL:läisiä ansiopäivärahan saajia oli 145.
26Terveiset joulupukille Toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian aikaisemman jättilaatikon asemasta.
►Hyvä ajatus
►Palstat
”Voin todeta omasta
Puheenjohtajan palsta
kokemuksestani sen, että
Luottamuksella mitä nopeammin tilanteen
Jutunjuuri
30
hyväksyy, sitä nopeammin
Leikkeet
31
04
10-11
pääsee eteenpäin.”
Aila Rosenlöf sivulla 13
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
3
►Puheenjohtajan palsta
Seppo Juselius
puheenjohtaja
[email protected]
Suurin syy
muutokseen on
jäsenistömme raju
vähentyminen.
Työnantajan
sopimusshoppailu estettiin
T
yömarkkinakierros saatiin SAK:n kuljetusliittojen osalta
valmiiksi, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pääsi
sopimukseen. Suurimman huomion sai kuitenkin Finnairin matkustamohenkilökunnan ja LSG Sky Chefs:n catering-henkilökunnan neuvottelukuviot tukilakkouhkineen.
RVL oli yhdessä rintamassa muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa valmiina tukilakkoihin ”Kaveria ei jätetä”-sopimuksen mukaisesti.
Medioissa on ollut paljon puhetta tukilakoista ja niiden järkevyydestä. Puheenvuoroissa usein unohdettiin kertoa, miksi tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen yhtenä ehtona oli, myös työnantajan (EK) edellytys, että
kaikki kuljetusliitot ovat siinä mukana. Ilmeisesti jotkut työnantajatahot katsoivat tilaisuutensa tulleen ja alkoivat ajaa työntekijöittensä rajuja palkan ja muitten etujen alentamisia.
Saksalaisen yhtiön LSG Sky Chefs:n törkeä sopimusshoppailu
saatiin estettyä ja työntekijöiden palkka- ja muut edut säilyvät entisellään. Vaikka puhutaan noin 400 työntekijästä ja joidenkin mielestä pienestä asiasta, olisi sopimusoikeuden murtaminen tässä tapauksessa saattanut johtaa muihinkin vastaavanlaisiin tapauksiin.
Kuljetusliitot osoittivat solidaarisuutta neuvotteluissa vaikeuksissa olleille liitoille siinä myös onnistuen. Välitänkin tässä kaikille
jäsenillemme Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n ja
Ilmailualan Unioni IAU:n kiitokset tuesta.
RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n/VR:n väliset neuvottelut menivät jouhevasti ja asiallisesti, niin kuin tapana on ollut.
4
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Luottamusmiesjärjestelmästä neuvotellaan
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista työryhmistä on työnsä
aloittanut uuden luottamismiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä. RVL:n edustajat työryhmässä ovat puheenjohtaja ja VRYhtymän ja liikenteenohjausyhtiö Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet.
Lähtökohtana neuvotteluissa pidetään sitä, että päätoimisten
aluepääluottamusmiesten työ loppuu ja 1.5.2014 lähtien VR-Yhtymässä ja Finrailissa toimii yksi päätoiminen valtakunnallinen pääluottamusmies kummassakin. Työpaikkakohtaisten luottamusmiesten määrä pysynee samana kuin ennen. Suurin syy muutokseen on jäsenistömme raju vähentyminen.
Työaika- ja suunnittelujärjestelmätyöryhmä on perustettu, mutta kokousaikoja ei vielä ole sovittu. VR Matkustajaliikenteessä on kuitenkin vuorotauluasioissa edistytty, vaikka joitain periaatteellisia asioita on vielä epäselviä. Esimerkiksi ihmettelen nk.
heittomiesten suurta määrää. Kunhan työryhmätyö alkaa, niin palataan asiaan.
Vapaalippukompensaatiosta neuvotellaan
Finrailissa organisoituminen jatkuu. Varsinaisen irtautumisen
VR:stä ennustetaan tapahtuvan vuoden 2015 alusta. Työntekijän
kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on vapaalippuasia.
Olemme keskustelleet yhtiön johdon kanssa asiasta useasti, mutta
mitään päätöksiä asian hoitamisesta ei vielä ole. Faktaa on, että VR:n
vapaalippuoikeus loppuu, kun side VR:ään katkeaa. VR myöntää
alennuslipun (50 %) kahdeksi vuodeksi. Kaikki muu mahdollinen
kompensaatio on neuvotteluissa.
Väki vähenee, edunvalvontaan etsitään uusia tapoja
VR Matkustajaliikenteen Riihimäen asiakaspalvelukeskuksen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja tuloksena on 11 henkilön irtisanominen. Perusteluina on töiden uudelleen järjestely.
Irtisanomiset ovat tulleet jo liiankin tutuiksi nykyisen VR:n toiminnassa ja tässä taloudellisessa tilanteessa koko Suomessa. Toivoisi kuitenkin, että työnantajat ottaisivat huomioon tulevat paremmat ajat ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden.
RVL:n kannalta viime vuosien jäsenmäärä on ollut laskeva kiihty-
vään tahtiin. Seuraavan vuoden budjetin rakentaminen tulee perustumaan hieman yli 900 jäsenen jäsenmaksuun. Tämä tarkoittaa,
että toimintamme pitää sopeuttaa tuloihimme. Vaikka rahaa tulee
vähemmän, ei varsinainen edunvalvonta heikkene. Sen eteen tehdään töitä ja etsitään uusia tapoja toimia tehokkaammin.
Uskoa tulevaisuuteen
Olin kutsuttuna VR:n Oulun uuden huoltohallin avajaisissa. Vieraita oli paljon, varsinkin lapsiperheitä. Tilaisuudessa henki yhdessä tekemisen ilo ja rautatieläisyys. VR on tehnyt ison satsauksen toimintansa kehittämiseksi ja toivottavasti se tuo uskoa kaikille myös tulevaisuuteen. ■
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!
Rautatievirkamiesliitto
kiittää yhteistyöstä 2013.
Toivotamme
Rauhallista Joulua
ja Hyvää
Uutta Vuotta!
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
5
Palkitsevaa aytoimintaa viidellä
vuosikymmenellä
Teksti Tarja Turtiainen ja Soile Olmari Kuvat Työväen arkisto ja Tarja Turtiaisen kotiarkisto
Tarja Turtiainen laskee järjestöuransa alkaneen RVL:ssä jo 1970-luvun
puolivälissä luottamusmiehenä.
H
än muistaa -70- ja -80-lukujen olleen järjestötoiminnan
kulta-aikaa: - Jäsenistö oli valtavan aktiivista. Järjestettiin
kaikkea sellaista, jota kukaan muu ei tarjonnut. Kurssitarjontaankin osallistuttiin niin, että joskus RVL:n edustajat veivät paikat muilta.
Ajan henkeen kuului, että oltiin valveutuneita ja otettiin kantaa: - Erityisesti yhteistoimintalain ja -sopimuksen myötä osallistuttiin voimakkaasti VR:n toimintaan. Oli helpompi määritellä, mikä ei kuulu yhteistoimintaan. Käsityksemme mukaan lähes
kaikki kuului siihen.
- Sopimuspolitiikassa Virkamiesliiton aikana meillä oli oikeus tehdä vain tarkentavia sopimuksia tietyistä rajatuista asioista. VR:n yhtiöittämisestä lähtien on neuvoteltu itsenäisesti.
- Muistutan tässäkin yhteydessä, ettei palkankorotuksille ole
olemassa mitään automatiikkaa, RVL:n edustajat käyvät neuvotteluja ihan kasvokkain työnantajapuolen kanssa.
Yhdessä tekeminen muuttunut merkittävästi
Tarja toteaa vuosikymmenten aikana tulleista muutoksista, että nyt
kaikkea kilpailevaa toimintaa on yllin kyllin: - Toivon, että nuoret
löytäisivät myös järjestötoiminnan ja tekisivät siitä oman näköisensä.
- Osa VR:n kursseilla tutuksi tulleista on mukana RVL:n toiminnassa, mutta pääkaupunkilaiset puuttuvat. Ottakaa homma
haltuun, hän kehottaa.
Aivan viime vuosina yhdessä tekeminen on VR:llä muuttunut
merkittävästi: - Osa vaikuttamiselimistäkin lakkasi. Nyt asioita
viedään eteenpäin pilkun tarkkaan yt-menettelyn kautta, jolloin
työnantaja neuvottelujen jälkeen voi tehdä yksipuolisen päätöksen. Työnantajapuoli vaatii kaikki heti.
Tarja arvelee, että asioita ei nyt jakseta järjestää siirtymäaikojen kautta, vaikka myöntää, että niissäkin on omat pullonkaulansa: - Yt-menettelyn vika on siinä, ettei siihen sisälly pakkosopi-
6
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
mista. Ei sopimiseen aikaisempinakaan vuosina ollut mitään pakkoa, mutta silloisen henkilöstöpolitiikan mukaan asioita jauhettiin niin kauan, että päästiin yhteiseen näkemykseen.
Yksipuolisesta sanelusta mielenilmaisuja
- Monesti tehtiin jopa sopimus, jossa oli kummankin osapuolen
nimet alla. Olen mielelläni naiivi, mutta minusta tämä on parempi tapa. Esimerkiksi veturimiesten ja jokunen vuosi sitten RVL:n ja
Rautatieläisten liiton mielenilmaisut syntyivät juuri yksipuolisesta
sanelusta, kun vuosikymmeniä oli totuttu toiseen tyyliin.
VR:n tilanne menneinä vuosina oli aivan toisenlainen, ei puhuttu kilpailusta eikä ollut EU:n direktiivejä uhkana. Tarja muistaa sellaisenkin ajan, jolloin tulos vuosi vuodelta oli todella huono ja henkilöstö ei yritystä juurikaan maininnut.
- Mutta vastaavasti oli myös ajanjakso, jolloin tulos oli vuosi
vuodelta erittäin hyvä ja sitä pohjoismaiset ystävämme ihmettelivät. Toivottavasti tämän vuoden tulosennuste toteutuu ja seuraa hyvien vuosien jakso. Olisi aika outoa, jos VR:n muutosohjelma ei näkyisi tuloksen parantumisena.
Keskitytään asioihin, joihin voi vaikuttaa
Haastavaa Tarjan työssä RVL:n puheenjohtajana ovat olleet monet yksittäisten jäsenten tilanteet, joiden selvittäminen vie paljon
aikaa. Ajankäyttönä tämä ei tietenkään näy muille.
- Viime vuosina on ollut myös haastavaa ymmärtää VR:n erilaisia muutoksia ja toteutustavoista olen edelleen eri mieltä. Näin
ollen on ollut vaikea selittää muutoksia jäsenille. RVL:n aktiiveilla on halu saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa, mikä ei tietenkään ole mahdollista.
Tarjan mielestä erittäin hyvä oppi on se, että jotenkin jaksaa
erottaa asiat, joihin voi vaikuttaa ja keskittyä niihin. Ja sitten on
pakko hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa.
Tarja Turtiainen
Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat,
jolloin on saanut sovittua jäsenen
ongelman.
- Varsinkin pääluottamusmiehet ovat usein kovilla jäsenistön
odotuksissa ja vaateissa. Ehkä on omaksuttu väärä luulo, että jäsenyys ja luottamusmiehen toiminta voi poistaa kaikki työelämän ongelmat.
Katse kauas tulevaisuuteen
- Olen yrittänyt päästä pohdinnan ja keskustelun kautta liiton yhteiseen näkemykseen, mikä ei ole aina onnistunut. Kun kaikkeen
haetaan syyllistä, on RVL:n hallitus aivan turhan usein joutunut
tähän rooliin. Silloin on aika haastavaa motivoida järjestötyöhön.
Tarjan mielestä toiminnan kehittämisessä pitäisi nähdä kauas
tulevaisuuteen ja osata ajatella tulevien sukupolvien tilannetta: - Järjestössä kehitysideoita ei saa noin vain läpi, ne vaativat kierroksen päättävissä elimissä.
- Nyt on saatu pää auki osastojen toiminnan kehittämiseen ja
sitä toivoisin jatkettavan. Palkkausjärjestelmä nykyisellään on antinsa antanut, sen uudistamiseen pitäisi löytää paukkuja.
• on työskennellyt päätoimisesti RVL:ssä vuodesta 1989 ensin järjestösihteerinä, vuosina 2001 2006 liittosihteerinä ja vuosina 2006 - 2013 puheenjohtajana.
• työskenteli ennen RVL -uraa VR:llä 1974 alkaen
muun muassa henkilöliikenteen tehtävissä ja liikenneohjaajana.
• siirtyy eläkkeelle 1.2.2014.
Hädässä pienet turvaavat isompaan
Tarja korostaa, että vaikka tuntuisi siltä, että asiat ovat äärettömän
hyvin, tilanne voi muuttua aika yllättävästi: - Ruotsin sisarjärjestön
puheenjohtaja esimerkiksi hämmästeli, kuinka hyvinvointi-Ruotsissa työolosuhteet ovat yhtäkkiä muuttuneet 1930-luvun tasolle.
- Meillä kuljetusala ja koko ay-liike on isojen periaatteellisten
ongelmien edessä. Valvontaa siis tarvitaan koko ajan, varsinkin
tällaisena aikana, jolloin ay-liikettä kohtaan hyökätään rajusti.
SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen roolista on kyllä käyty keskustelua,
mutta sitä pitäisi vielä syventää. Nyt keskusjärjestön toiminta ja
henkilöstö supistuu.
Tarja on huomannut, että hädän hetkellä pienet liitot kääntyvät
kuitenkin jonkun isomman puoleen: - Jos se on keskusjärjestön
jäsenliitto, ovatko nekään kaikki samalla viivalla? Viime vuosina
Suomen työelämä on mennyt niin hurjaksi, että keskusjärjestöjä
todella tarvitaan. Mutta montako, se on jo eri asia.
Tarjalle myönnettiin RVL:n kultainen ansiomerkki liittokokouksessa 1997.
➞
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
7
➞
Kuljetusliittojen yhteistyöstä konkretiaa
Tarja olisi halunnut saada RVL:n turvaan johonkin suurempaan
kokonaisuuteen: - RVL on jäsenmäärältään niin pieni, että sen on
todella vaikea vastata jäsenistön odotuksiin. Samalla jäsenmaksulla ei saa samoja palveluja kuin isoissa.
Kun RVL vielä oli mukana kuljetusliittohankkeessa, Tarja koki
tilanteen sellaiseksi, ettei siitä niillä eväillä tule mitään ja kääntyi
siksi myös toisen mahdollisuuden puoleen: - Nyt tilanne on juuri sellainen mitä ennustin.
- Toinen hanke kaatui ja toisen mahdollisuuden hylkäsimme
itse. Kun nyt henkilöitä on vaihtunut, toivon kuljetusliittojen yhteistyöstä syntyvän käytännössä jotain konkreettista ilman yhdistymisajatusta. Ehkä sen aika on joskus myöhemmin.
Työ ollut todella palkitsevaa
Tarja on saanut tehdä RVL:ssä työuran, jossa hän on ollut kolmessa eri tehtävässä: - Näin pienessä yhteisössä se on poikkeuksellista.
Jokainen pesti on ollut äärettömän mielenkiintoinen.
- Ay-liikkeessä toimiminen avaa sellaisen näköala- ja vaikuttamispaikan, että työ sinänsä on ollut todella palkitsevaa. Erityisesti iloitsen palkkausjärjestelmästä ja arviointisysteemistä, joilla
saatiin nuorten ja heittomiesten asemaa parannettua.
- Neuvotteluissa se hetki tuntuu mukavalta, kun huomaa, että
kyllä tästä sopimus syntyy. Ja totta kai ne tilanteet palkitsevat, jolloin on saanut sovittua jäsenen ongelman.
Aikomusten lista naurattaa
Eläkkeellä Tarja aikoo etsiä esille ystävät ja antaa aikaansa myös
heille, joita on laiminlyönyt työn takia vuosien ajan: - Aikomusten listallani olen naurattanut kanssaeläjiä: kolme koiraa ja agilityä, kokkikoulu, liikuntaa, castellañoa/euskeraa/mallorquinaa
ranskan ja venäjän syventävien kieliopintojen lisäksi ja vapaaehtoistyötä WWF:ssä.
- Matkailua olen pikkuisen harjoitellut ja kytken siihen jatkuvan kodinetsinnän. Ja kriittisyydestäni johtuen vanhoilla päivillä pitänee perustaa leipomo ja pyörittää ravintolaa.
Tekijöitä tarvitaan
- Kiitos RVL:n porukoille ja yhteistyökumppaneille yhteisistä
vuosista. Kiitos kaikesta saamastani huomiosta ja liikuttavan itkettävistä hyvästeistä. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja parempaa tulevaisuutta. Osallistukaa ja tuokaa oma panoksenne liiton
toimintaan. Tekijöitä tarvitaan. ■
Järjestötoiminnan myötä Tarja pääsi osallistumaan myös maailmanlaajuisen kuljetusjärjestö ITF:n toimintaan.
Vuonna 2006 Etelä-Afrikassa pidetyn kongressin yhteydessä tehtiin retki Lesothoon.
8
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Seinäjoella juhlittiin Paula
Koivuniemen musiikin tahtiin
Teksti Soile Olmari Kuva Jukka Kontkanen
S
einäjoen 35 osastolaista aloitti liiton 140-vuotisjuhlinnan
riemukkaasti osallistumalla Seinäjoen kaupunginteatterin
revyyesitykseen 100 kesää, tuhat yötä. Juhlintaa jatkettiin
illanvietolla Amarillossa.
Revyy perustuu Paula Koivuniemen musiikkiin ja eteläpohjalaisten lähettämiin tositarinoihin. Tangokuningas Marko Mau-
nuksela eläytyi Paulan rooliin: - Laulujen tekstit näkyivät näyttämän yllä, joten meillä oli mahdollisuus osallistua karaokelaulantaan koko esityksen ajan, kertoo Seinäjoen osaston puheenjohtaja Marjatta Hakala.
- Viimeinen esiintyjä arvottiin yleisön keskuudesta. Esitys on niin
hyvä, että saatan mennä katsomaan sitä vielä kolmannen kerran. ■
Tiedotustilaisuuksia osastoissa
Teksti Soile Olmari Kuvat Kouvolan osasto
R
VL:n puheenjohtaja Seppo Juselius ja Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä
vierailivat Tampereella, Kouvolassa ja Lappeenrannassa
kertomassa muun muassa tes-tuloksesta, tulevasta pääluottamusmiestoiminnasta ja liikenteenohjauksen organisoitumisesta Finrailissa. He vastasivat myös jäsenistön kysymyksiin.
Tampereen tilaisuuteen osallistui lisäksi VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, joka kertoi muun mu-
Kouvolan tiedotustilaisuuteen osallistui 27 osastolaista.
assa yhteistoiminamenettelyistä VR:llä. Kouvolan ja Lappeenrannan tilaisuuksiin Kulinin ”terveiset” toi Yhtymän valtakunnallisen
pääluottamusmiehen vara Kari Vähäuski.
Tampereella oli paikalla noin 30 osastolaista, Kouvolassa ja Lappeenrannassa yhteensä 39. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa
vuorotauluasiat ja vapaalippuoikeudet. Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen esitteli osaston toimintaa. ■
Lappeenrannassa kuulolla oli 12 osastolaista.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
9
►Luottamuksella
Henry Kulin
valtakunnallinen pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
[email protected]
Erityisesti anteeksiannon
ja armon soisi näkyvän
kotona ja työelämässä.
Uusi laki kannustaa
kouluttamaan työntekijöitä
A
ikaisemmalla sopimuskaudella erimielisyyteen jäänyt
kolmen päivän koulutusmahdollisuus on nyt saatu sovittua ja tarpeelliset lakimuutokset tehtyä. Asia on annettu 5.9.2013 eduskunnalle käsiteltäväksi. Sovintoon perustuvat
säädökset astuvat voimaan 1.1.2014, jos eduskunta asian hyväksyy.
Asia heijastui uutena lakina, jolla on tarkoitus ”edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä” (1§)( HE 99/2013). Tämä
aiheutti muutoksia verolakeihin ja yhteistoimintalakiin.
Kun näin paikataan työntekijöiden koulutusvajetta, siitä hyötyvät
niin työntekijä kuin työnantaja (ns. WIN WIN -tilanne). Jos koulutussuunnitelma on tehty, työnantaja saa veroedun. Ensimmäisen kerran tämä koskee verovuotta 2014.
Tämä on siis mahdollisuus. Asiaa seurataan kahden vuoden aikana ja haetaan kokemuksia. Toivottavasti asia etenee esityksen mukaisesti ja voisimme olla esimerkillinen yritys. On olemassa paljon tutkimuksia, joissa on todettu koulutusinvestointien tuovan pitkällä tähtäimellä parhaan tuloksen.
Vuosilomalain muutos
Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan tänä vuonna. Laissa on siirtymäaika ja työllisyys- ja kasvusopimuksessamme asiasta on sovittu seuraavaa.
10
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
”Siirtymäajan 30.4.2014 loppuun saakka noudatetaan vanhoja vuosilomalain säännöksiä ja nykyistä VR- konsernissa noudatettavaa käytäntöä sairaslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuteen liittyen. Liitot sopivat 30.4.2014 mennessä työehtosopimuksen
selkeyttämistyöryhmän esityksen perusteella siitä, minkä sisältöisenä vuosilomalain 25 §:n muutos on voimassa ns. TES -perusteisten
lomien osalta 1.5.2014 alkaen.”
Muistuttaisin vielä seuraavasta asiasta. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Joulu lähestyy
Jouluna on syytä hiljentyä kuuntelemaan joulun sanomaa. Erityisesti anteeksiannon ja armon soisi näkyvän kotona ja työelämässä
niin, että löytyisi pitkämielisyyttä. Hyvää rauhaisaa Joulua ja toivorikkaampaa Uutta vuotta 2014. ■
►Luottamuksella
Hannu-Pekka Mäkelä
valtakunnallinen pääluottamusmies
Finrail Oy
[email protected]
Henkilöstön mielipidettä
on kysytty ja kuunneltu jo
hankkeiden alkuvaiheissa
kuten pitääkin.
Finrail, syksy 2013
T
yöehtosopimusneuvottelut on käyty ja rahallinen tulos on
kaikkien tiedossa. Liikkumavara oli pieni keskusjärjestösopimuksen puitteissa.
Oleellista oli mielestäni, ettei mitään kohtuutonta tai yllättävää
tuotu neuvottelupöytään. Tämäkään kun ei nykyään ole itsestäänselvyys. Sekä Finrail että VR ovat Palvelualojen työnantajajärjestö Paltan jäseniä, joten sopimuskumppani on jatkossakin sama.
Työryhmiä sovittiin kolme kappaletta ja liikenneohjaajien työhön vaikuttaa suoraan työaikasuunnittelua ja työajan järjestämistä jaksotyössä kehittävä työryhmä. Tämä koskee kaikkia VR:llä
toimivia liittoja.
Kuitenkin on selvää, että mahdolliset ongelmat tai parantamista vaativat asiat ovat hyvin erilaisia eri ammattiryhmillä. Katsotaan mitä sieltä on tulossa. Määräaika työlle on maaliskuun lopussa, ja yhteisymmärrykseen pitää päästä, jotta jokin muuttuisi.
Aloitetaan ihan uutta
Tänä syksynä on realisoitunut se, mistä on puhuttu pitkään, eli oma
erillinen liikenteenohjausyhtiö toimii nyt oikeasti. On uudet johtajat ja tilat ja myös ajatukset siitä, miten asioita järjestellään.
On kysymys siitä, että aloitetaan jotakin ihan uutta ja samalla vanha jää pois. Jos suunnitelmat toteutuvat, on vuosi aikaa siihen, kun kaiken pitää olla valmista.
Mainitsen esimerkkinä edunvalvonnan ja yhteistoiminnan, joiden muodoista on pitkälti jo päästy sopimukseen. Tarkoitus on
lisätä alueitten edustajien osallistumista yhtiötason kokouksiin.
Ihan varmasti monenlaista opeteltavaa tulee olemaan puolin
ja toisin, kun meidän hyvät tapamme ja käytäntömme kohtaavat
uusia ajatuksia käytännön tasolla.
Tähän asti näyttää kuitenkin hyvältä. Eli henkilöstön mielipidettä on kysytty ja kuunneltu jo hankkeiden alkuvaiheissa kuten
pitääkin. Tutustuttu on ja aikaa tapaamisiin on järjestynyt. Maailman vaikein asia, eli viestintä, on ajankohtainen parannuskohde.
Toimintasuunnitelma ensi vuodelle on työn alla, mukana esimerkiksi työterveyshuollon painoalueet, uudet HR -järjestelmät
jne. Henkilöstön käyttö säilyy alueilla, kuten olemme tärkeänä pitäneet. Samansuuntaisia ajatuksia on henkilöstöllä myös turvallisuusorganisaation suhteen, mutta siihen palataan myöhemmin.
Poistuvan vapaalipun kompensaatio
Oma lukunsa on aikanaan poistuva vapaalippu. Siitä on neuvottelut, tai paremminkin keskustelut, kesken. Se kun ei ole varsinainen tes-asia. Tilanne on hankala ja vertailu muihin tapauksiin vielä vaikeampaa.
Monenlaista esimerkkiä menneisyydestä löytyy. Työssä kulkemisen kustannukset olisi saatava pidettyä kohtuullisina, se lie
tärkeintä.
Keskittämisien seurauksena työmatkat ovat pitkiä. Yhtenä siirtymisen mahdollistajana on ollut vapaalippu. Tässä on säästynyt
myös työnantajalle iso summa koulutustarpeissa - ihan vain yhtenä perusteluna kompensaatiolle.
Ilman kompensaatiota ainoa lisälaskun saaja koko touhussa
olisi yksittäinen työntekijä, kuten se tuppaa olemaan yleensäkin.
Joka tapauksessa asian tärkeys on kerrottu selvästi joka taholle ja
toimeksianto jatkuu.
Hyvää Joulua kaikille, vapaalla tai töissä! ■
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
11
- Haluaisin toki VR:ltä vakituisen työpaikan; pidän
nykyisistä tehtävistäni. Meillä on tosi mukava työyhteisö.
12
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Ailalla on mapissa järjestyksessä kaikki
irtisanomiseensa ja määräaikaisiin
työsuhteisiinsa liittyvät paperit:
Irtisanomisen jälkeen
määräaikaisia töitä ja
lukio-opintoja
Teksti ja kuvat Soile Olmari
Syksyllä 2010 Aila Rosenlöf tuli työskennelleeksi VR:n talousosastolla 30
vuotta ja häntä muistettiin lahjalla. Seuraavana päivänä esimies totesi,
että Ailan työpanosta ei enää tarvita. Hän joutui toimistosihteerin
tehtävistä VR:n muutospooliin.
N
yt kolme vuotta myöhemmin Aila pystyy kertomaan asiasta kiihkottomasti, vaikka hän edelleen
tuntee katkeruutta: - Voin todeta omasta kokemuksestani sen, että mitä nopeammin tilanteen hyväksyy,
sitä nopeammin pääsee eteenpäin.
Ailan ja seitsemän muun VR:n talousosastolla työskennelleen työsuhde päättyi tuotannollisista ja taloudellisista
syistä: - Jälkeenpäin kuulin työtoverin ihmetelleen sitä, kukas näitä asioita nyt hoitaa. Silloinen esimies ei edes tiennyt, mitä kaikkea tein.
- Olin todella katkera ja vihainen pitkän aikaa; en voinut
käsittää irtisanomistani, kun töitä kuitenkin oli. Sain myös
kuulla, että vuorotteluvapaan sijaiseksi tullut henkilökin
oli vakinaistettu. Sitä en tiedä, kuinka paljon käyttöön otettu SAP-pohjainen kirjanpitojärjestelmä on vienyt silloisia
tehtäviä, mutta pitkään niitä irtisanomisen jälkeen vielä oli.
Määräaikaisia työsuhteita
Aila ei jäänyt ”tuleen makaamaan”, vaan käytti pooliajan hyödykseen eli osallistui koulutuksiin, joiden avulla opetettiin esimerkiksi työnhakua: - Pidin niistä.
- Olin 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon töissä teknisenä avustajana Hyvinkään konepajalla kunnossapitopalveluihin kuuluneessa VR Engineeringissä. Sen jälkeen olin
taas poolissa kaksi kuukautta.
Tuolloin poolin esimieheksi oli tullut Kaija Koistinen:
- Hän piti meistä hyvää huolta ja katsoi yksilöllisesti, mitä
työllistymisen mahdollisuuksia kullekin löytyisi.
Syyskuun alusta 2011 työskentelin vajaa kolme kuukautta
VR Engineeringissä Pasilassa, jonka jälkeen alkoi pitkä mää-
räaikaisten työsuhteiden ketju toimistosihteerinä VR:n asiantuntijalääkärin toimistossa Helsingissä.
Ketju katkesi pari kertaa muutamasta viikosta puoleentoista kuukauteen ja nyt Aila työskentelee kolmannessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa asiantuntijalääkärin toimistossa ensi vuoden syyskuun loppuun. Kaikkiaan
näissä samoissa tehtävissä hänen kanssaan on solmittu seitsemän määräaikaista sopimusta.
Lukio-opinnot ensimmäisellä sijalla
Siitä Aila on tietysti tyytyväinen, että töitä on ollut: - Pakkohan on ryhtyä töihin, muuten loppuu leipä. Onko se sitten
positiivista luonnetta vai mitä, mutta uskon että kaikki järjestyy aikanaan. Katkeruus kyllä tasoittuu ajan kanssa, vaikka ei
koskaan häviä kokonaan. Se ei vaan auta elämässä eteenpäin.
Aila jatkaa työn ohessa lukio-opintoja Helsingin aikuislukiossa parantaakseen työnhakuvalmiuksiaan.
- Olen aloittanut lukion kolme kertaa ja aiempia suorituksiani hyväksytään nyt näissä opinnoissa.
- Suoritan lukion oppimäärän, mutta en pärjäisi tällä lukemisella ylioppilaskokeissa. Jätän ne eläkkeelle, jolloin on
aikaa lukea enemmän. Olen luvannut itselleni, että nyt ei
ole pakko. Lukion oppimäärän saan tehtyä loppuun ensi
vuoden syksyllä.
Aila on huomannut, että ei enää opi niin kuin nuorempana:
- Joudun pänttäämään paljon enemmän. Minulla on työelämässä aikaa vielä kymmenkunta vuotta ja nyt koulu on työn
ohella ensimmäisellä sijalla. ■
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
13
Teksti Riitta Gullman
Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa. Eläketulot ja -maksut ovat nyt
kutakuinkin tasapainossa, mutta entäpä 50 vuoden päästä? Aluillaan
olevissa eläkeneuvotteluissa ajatellaan Suomea 2070-luvulle saakka.
K
un aikahorisontti on vuosikymmenien päässä, on vaikea
hahmottaa, miksi olisi kiire tehdä muutoksia.
Kuinka paljon nyt siis pitäisi ajatella tulevia eläkkeitä, tai
olla niistä huolissaan?
Työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt SAK, STTK, Akava
ja EK ovat taas aloittaneet eläkkeiden ajattelun. Ensi syksynä niiden
on määrä esittää yhteinen näkemyksensä siitä, miten eläkejärjestelmää pitäisi rukata. Sitten joukkoon liittyvät poliitikot: vuonna 2015
valittava eduskunta lopulta päättää, millaisilla säännöillä eläkeasioissa eletään vuodesta 2017 eteenpäin.
Nyt eläkejärjestelmä on kutakuinkin tasapainossa. Rahaa siis tulee työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista likimain sen verran kuin työeläkkeiden maksamiseen joka kuukausi tarvitaan. Mutta ei aivan: vuoden 2013 alkukuukausista lähtien yksityisten alojen eläkemenot ovat ensimmäistä kertaa työeläkejärjestelmän
50-vuotisessa historiassa ylittäneet eläkemaksuista kertyvät tulot. Erotus maksetaan eläkesijoitusten tuotosta. Julkisilla aloilla eläkemaksuja tulee kassaan vielä enemmän kuin eläkkeitä maksetaan. Kuitenkin
myös siellä suunta on sama kuin yksityisillä aloilla.
- Eläkkeet ovat pitkän aikavälin hommaa, joten eläkejärjestelmän
tasapainoakin kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa
analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta. Tela on kaikkien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö.
Monta hyvää syytä uudistukseen
Työeläkejärjestelmän uudistamiseen on monta syytä. Yksi on sukupolvien välinen reilu peli: on kohtuullista odottaa, että eläkemaksut ja odotettavissa oleva eläke ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa.
14
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Toinen syy ovat eläkemaksut: ne eivät saisi nousta kohtuuttoman
korkeiksi. Työeläkemaksut vaikuttavat työllistämisen kustannuksiin ja sitä kautta työpaikkoihin. Ja mitä korkeampi palkasta perittävä työeläkemaksu on, sitä vähemmän palkansaajalle jää työuran aikana käteen.
Nykysäännöksillä tyel-maksu nousisi noin 25 prosenttiin palkkasummasta, työntekijöille maksetuista palkoista yhteensä, vuoden
2020 tienoilla. Vuoden 2050 jälkeen tähänkin tarvittaisiin vielä vajaan prosenttiyksikön korotus. Nyt vuonna 2013 ollaan vajaassa 23
prosentissa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet maksutasosta vuoteen 2016 saakka ja tulevista maksuista neuvotellaan osana eläkeuudistuksen neuvotteluja.
- Tärkein syy on kuitenkin se, että yhä pienempi osa ihmisistä on
työelämässä ja yhä suurempi sen ulkopuolella. Se, kuinka paljon ihmiset tekevät työtä, maksavat veroja ja eläkemaksuja, on tärkeää,
Vanne painottaa.
Työn tekemisen määrä ja eläkkeet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Jos palkkasumma pienenee, palkkaan sidottujen eläkemaksujen määrä vähenee. Mitä enemmän on työssä käyviä, sitä enemmän he ja heidän työnantajansa maksavat veroja ja eläkemaksuja. Niillä maksetaan sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja veroilla muuta sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ylipäätään. Jos työelämän ulkopuolella olevia on paljon ja työssä olevia vähän, ollaan
ennen pitkää ongelmissa.
Luvut ovat karuja. Pari vuotta sitten, 2011, sataa työikäistä kohti oli 62 alle 18-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta, kertoo Tilastokeskus.
Seitsemän vuoden kuluttua näitä ns. huollettavia on ennusteen mukaan 75 ja vuonna 2060 jo reilusti yli 80. Eivätkä kaikki työikäiset 18
– 64-vuotiaat tietenkään ole työssä, vaan esimerkiksi opiskelemassa, vanhempainvapailla, armeijassa, työttömänä. Ja eläkkeellä. Tällä
hetkellä koko väestössä on kuutta työssä käyvää kohti noin kahdeksan työelämän ulkopuolella.
Reijo Vanne pistää pöytään lisää lukuja: - Meillä siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta joka kolmannen
työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä painaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää olennaisesti alaspäin. Nyt tuo lukema
on 60,9 vuotta. Kolmikantaisesti sovittu yhteinen tavoite on 62,4
vuotta vuoteen 2025 mennessä.
Ja vielä pari lukua: Nykyisin eläkkeellä - työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien - ollaan noin 22 vuotta. Kun eläkejärjestelmä
1960-luvulla luotiin, eläkkeelle siirtynyt ehti nauttia eläkettä keskimäärin alle viisitoista vuotta.
Elinaika pitenee kovaa vauhtia
Eläkejärjestelmä toimii ennustettavasti. Tietoja ja laskelmia on
vuosikymmenien päähän. Nykyinen kaksikymppinen voi halutessaan kohtuullisella tarkkuudella päätellä, miltä hänen eläketulevaisuutensa näyttää. Nykysäännöillä se näyttää tältä: eliniän piteneminen nostaa täyden eläkkeen nostamiseen tarvittavan iän 65
– 66 vuoden tienoille.
- Nykyoletuksilla eliniän pitenemisestä 20-vuotiaan eläke olisi ehkä vähän päälle 40 prosenttia hänen eläkkeelle jäämishetkensä
keskipalkasta, Vanne arvioi.
Viittaus eliniän pitenemiseen liittyy ns. elinaikakertoimeen, joka
otettiin käyttöön 2010. Se alkaa pienentää eläkkeen määrää sitä mukaa kuin ihmisten odotettu elinikä pitenee. Ja se pitenee kovaa tahtia.
Kun edellistä eläkeuudistusta sorvattiin 2005, arvioitiin, että vuonna
2050 eläkeikää lähestyvä, 62-vuotias, eläisi kolme vuotta kauemmin
kuin ikätoverinsa 2000-luvun alussa. Tilastokeskus ennustaa kuitenkin nyt 7,5 vuotta pidempää elämää.
Tästä seuraa yksi uudistuksen yhteydessä pohdittava asia. Elinaikakerrointa tehtäessä arvioitiin, että se pienentäisi vuonna 2050 myönnettäviä eläkkeitä noin 12 prosenttia. Uusimmat ennusteet näyttävätkin jo lähelle 20 prosenttia. Se on jo paljon.
Työura määrittää eläkkeen
Moni ajattelee, että eläkkeen taso olisi noin 60 prosenttia palkasta. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Eläkkeen taso riippuu siitä, paljonko työvuosia on takana eläkkeelle siirryttäessä. Eläkejärjestelmää käynnistettäessä ajateltiin täyden työeläkkeen kertyvän 40 työvuodella. Työurat ovat kuitenkin olleet yleensä lyhyempiä. Keskimäärin ihmisillä on takanaan noin 35 vuoden työura,
kun he siirtyvät eläkkeelle.
”Normaalilla” tavalla eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet ovat olleet
lähellä 60 prosenttia työaikojen ansiotasosta. Yksittäisen ihmisen
kohdalla se on usein tilastoharhaa, sillä työurat ovat hyvin erilaisia. Opinnot, toisilla työkyvyttömyysajat ja monilla työttömyysjaksot lyhentävät työssäoloaikaa. Pitkä työttömyys tuntuu valitettavasti myös eläkkeessä, sillä eläkettä kertyy työttömyysajalta vähemmän
kuin työssäoloajalta. Ja jos hoitovapaa kesti yli vuoden ennen vuotta 2005, sekin tuntuu eläkepussissa.
Eläkeikä on nykyään joustava. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä, eikä eläkkeelle ole yleistä tavoitetasoa. ■
Lukuja työeläkkeistä
Lähteet Eläketurvakeskus ETK, Työeläkevakuuttajat TELA
• Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä 60,9 vuotta (sisältää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät). Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5-vuotiaana.
• Eläkkeellä ollaan keskimäärin 22 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukaan lukien).
• Keskimääräinen työura ennen eläkettä on 35 vuotta.
• Työeläkemaksut yksityisillä aloilla 2013: 22,8 %, 2014: 23,6 %, 2016: 24,4 %.
• Vuonna 2013 alle 53-vuotias työntekijä maksaa 5,15 % ja 53 vuotta täyttänyt
6,5 %, työnantaja keskimäärin 17,35 %. Prosentit vahvistetaan erikseen vuosittain.
• Maksetut lakisääteiset eläkkeet 2012: 25,7 mrd € (sis. yksityisen sektorin työeläkkeet 13,8 mrd).
• Sijoitettuja työeläkevaroja yhteensä 158 mrd, sijoitettuna Suomeen 49 mrd. Työeläkeala omistaa Suomen pörssiyhtiöistä noin 9 %.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
15
Elämyksiä
Suomen
Rautatiemuseossa
Teksti ja kuvat Soile Olmari
Suomen Rautatiemuseon, viime elokuussa aloittanut johtaja
Tiina Lehtinen panostaa museon kehitystyössä eri kävijäryhmille
suunnattuun elämyksellisyyteen.
E
lämyksiä Hyvinkäällä sijaitsevassa museossa kokee toki nytkin. Viimeisimpiä on perinnejuna Valtteri, joka on saanut
ympärilleen uuden näyttelyhallin. Valtteriin on voinut tutustua yleisöopastuksilla.
- Teemme myös perusnäyttelyuudistusta ja vilkkaampana kesäaikana järjestämme tapahtumia. Museossa käy myös paljon koululais- ja opastusryhmiä, Lehtinen kertoo museon toiminnasta.
Aivan uutena palveluna museolla on käytettävissään venäjänkielinen opas: - Tästä opastuksesta on ollut kysyntää ja toiminta on
lähtenyt hienosti liikkeelle. Venäläisiä meille vetää muun muassa
ainutlaatuinen keisarin juna, joka on museokokoelmiemme helmi.
Tänne on myös helppo tulla pääkaupunkiseudulta.
Keisarin juna oli Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan
kulkuneuvona Suomen rautateillä. Nämä kolme vaunua ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmalla.
Museon näyttelyuudistus on aloitettu, ja tulevaisuudessa uudistetaan myös veturitalli ja kasarmitilat.
- Vaikka elämyksellistä toimintaa meillä toki on ennestäänkin,
haluan panostaa edelleen eri kävijäryhmille tarjottavaan opastukseen ja toimintaan.
Museo kiinnostaa laajasti
Lehtinen kokee päässeensä rautatiemuseotoiminnan kanssa aika
hyvin sinuiksi, vaikka hän tehtäviensä puolesta on enemmän kiinni byrokratiassa kuin itse näyttelytoiminnassa.
- En todellakaan voi sanoa tuntevani esimerkiksi meidän kalustoa. Sen sijaan museon taustat ovat tulleet tutuiksi melko hyvin.
- Tässä työssä on tosi paljon mielenkiintoista ja täällä on ympärillä laaja joukko ihmisiä, joita rautatiemuseotoiminta kiinnostaa.
On mielekkäämpää työskennellä museossa, joka kiinnostaa ihmisiä laajasti. On kauhean kiva juttu, että on oikeasti yhteistyötahoja, Lehtinen toteaa.
16
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Junaliikenne kiinnostaa
Lehtinen työskenteli aiemmin seitsemisen vuotta Suomen Kellomuseossa Espoossa. Ollessaan hoitovapaalla hän kiinnostui Rautatiemuseon johtajan tehtävistä.
- Minua kiinnostivat uudet ympyrät, isompi valtakunnallinen
erikoismuseo ja junaliikenneala. Tässä on myös paljon yhtymäkohtia entiseen työpaikkaani. Rautatiemuseokin on tekninen museo
ja toimii säätiöpohjalla.
Tiina Lehtinen on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Hän
on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, opiskellut taidehistoriaa ja museologiaa: - Olen lukenut myös oikeustieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä.
Lehtisen johdolla Suomen Rautatiemuseossa työskentelee vakituisesti kymmenen henkilöä, joista yksi on hoitovapaalla ja yksi
opintovapaalla: - Lisäksi meillä on kaksi määräaikaista ja määräaikainen harjoittelija sekä viikonloppuoppaita. ■
- Näyttelyhalleissa on uusittu näyttelyvalaistukset ja pimennetty ikkunat, jotta uv-valo suodattuu pois, Tiina Lehtinen kertoo. Valopilkkuna
tummien vaunujen joukossa on vanha postivaunu.
Rautatiemuseon tiloissa kokoontuu
vuodesta 1960 toiminut Rautatiemuseon
Ystävät ry. Marraskuun syyskokouksessa
kiitettiin 20 vuotta puheenjohtajana
toiminutta Raimo Helomaata (alla oikealla).
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo
Lintinen (alla vasemmalla). Yhdistys toimii
Suomen Rautatiemuseon tukiyhdistyksenä.
Maksavia jäseniä on noin 250 ja seitsemän
yhteisöjäsentä. RVL on yhteisöjäsen ja liiton
edustajana johtokunnassa on Soile Olmari.
Suomen Rautatiemuseo
• www.rautatiemuseo.fi, Hyvinkäänkatu 9,
Hyvinkää
• Museota ylläpitää yksityinen Rautatiemuseon
Säätiö, jonka suurimmat rahoittajat ovat valtio,
VR ja Hyvinkään kaupunki.
• Avoinna talvikaudella 1.9. – 31.5. ti – la klo 12 – 15, su klo 12 – 17, kesäkaudella 1.6. –
31.8. joka päivä klo 10 – 17. Ensi vuoden alusta
joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo
10 – 15 ja lauantaisin klo 12 – 17.
• Tulevaa toimintaa: Vanhojen kirjojen myyntiä
museokaupassa kahden viikon ajan 20.1.2014
alkaen. Valtterin nimipäivä 29.1. ja hiihtoloman
aikaan viikolla kahdeksan lapsille suunnattuja
tapahtumia. Pienoisjunatreffit 17 – 18.5.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
17
Tiedote
työttömyyskassan
asiakkaille
Teksti Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa (IRKA) sulautuu
1.1.2014 alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan.
I
RKA:n työttömyyskassan toimisto ja e-asiointi on suljettu
18.12.2013 alkaen IRKA:n maksatusjärjestelmän konversion
vuoksi. Maksatusjärjestelmä (JHL) on käytössä 2.1.2014 alkaen.
JHL:n työttömyyskassa maksaa nykyisten IRKA:n jäsenten kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet 18.12.2013 jälkeen, mikäli hakujakso koskee vuotta 2013. IRKAan lähetetty
kirjeposti ohjautuu 18.12.2013 jälkeen JHL:n työttömyyskassaan.
IRKA työttömyyskassan nykyisistä asiamiespiireistä siirtyvät
1.1.2014 lukien JATTK – työttömyyskassan jäseniksi alla olevat
asiamiespiirit:
• Tulliliitto ry:n,
• Vankilavirkailijain liitto ry:n ja
• Veturimiesten liitto ry:n jäsenet.
Kun hakujakso koskee vuotta 2014, maksaa etuuden JATTKtyöttömyyskassa yllä olevien asiamiespiirien jäsenille. JATTK-työttömyyskassan e-asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla.
RVL:läiset JHL:n työttömyyskassaan
JHL:n työttömyyskassaan jäävät sulautumisen jälkeen jäsenet seuraavista liitoista ja asiamiespiireistä:
• Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ry
• Ilmailualan Unioni IAU ry
• Rautatievirkamiesliitto ry (RVL)
• Kassan yksilöjäsenet.
JHL:n työttömyyskassa lähettää 2.1.2014 tuleville JHL:n työttömyyskassan jäsenille kirjautumistunnukset eli jäsennumeron työttömyyskassan sähköiseen asiointiin, eWertti Nettikassaan.
Noudata nykyistä hakujaksoasi kassan vaihtumisesta huolimatta. Meneillään olevien vuorotteluvapaiden maksu siirtyy uudelle kassalle ilman hakijan toimenpiteitä.
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan
Työttömyyskassa (IRKA)
JHL Työttömyyskassan
yhteystiedot
Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
PL 100
00531 HELSINKI
Fax 010 770 3235
https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/
18
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Rautatievirkamiesliitto on ollut IRKAn asiamiespiiri. Kassassa oli vuoden 2012 lopussa 16 078
jäsentä. IRKA sulautuu 1.1.2014 alkaen Julkisten
ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassaan.
Etuuksien maksaminen kassan jäsenille jatkuu
sulautumisen jälkeen normaalisti.
Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassojen vähimmäismäärä täysien valtionosuuksien
saamiseksi on 8 000 jäsentä. IRKAn jäsenmäärä pienentyy noin 4 200 jäseneen eräiden liittojen siirryttyä toisen työttömyyskassan asiamiespiireiksi.
Joka kuudes
työttömyyskassan
jäsen sai vuonna 2012
ansiopäivärahaa
Lähde TYJ:n tiedote 29.10.2013
T
yöttömyyskassoissa oli vuoden 2012 lopussa noin kaksi miljoonaa jäsentä, mikä vastaa noin 75 %:a työmarkkinoilla olevista henkilöistä.
Työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljardia euroa eri etuuksina. Ansioturvan osuus etuusmenoista oli 2 miljardia. Vuorottelukorvauksina maksettiin noin 120
miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvoivat viime vuonna 5 % edellisvuoteen nähden.
Noin 15 % työttömyyskassojen jäsenistä sai viime vuoden aikana ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivärahan
saajista noin 15 % prosenttia suoritti viime vuoden aikana omaehtoisia opintoja, osallistui työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun.
Etuuden saajien määrä laski edellisvuoteen nähden kaikissa
muissa ryhmissä, paitsi omaehtoisia opintoja suorittavien ja vuorotteluvapaalla olevien kohdalla.
Tammikuussa 2013 ansiopäivärahaa sai 89 RVL:läistä eli hiukan yli 7 % työikäisistä jäsenistä. Syyskuussa ansiopäivärahan saajia oli 145 (noin 12 %), joista osa osa-aikaistettuja. Vain kolme jäsentä oli noina ajankohtina vuorotteluvapaalla.
Valtion rahoitusosuus nousi ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuus laski 6 prosenttiyksikköä vuonna 2012 edellisvuoteen
nähden. Muutos johtuu vuoden 2012 alussa toteutetusta työttömyysturvan tasokorotuksesta, joka vaikutti valtion rahoittamaan
ansiopäivärahan perusosaan.
Työttömyysetuuksien rahoitus turvataan
tasoitusrahastoilla
Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuoden 2012 lopussa työttömyyskassojen tasoitusrahastojen keskiarvo oli 167 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen
runsaan puolentoista vuoden määrää.
Lähde
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö on julkaissut työttömyyskassojen taloutta ja jäsenistöä kuvaavan tilastojulkaisun. Julkaisu löytyy osoitteesta www.tyj.fi/jasenyysjatalous. Julkaisun tiedot perustuvat Finanssivalvonnan keräämiin tietoihin sekä Yhteisjärjestön
tekemään kassakyselyyn.
Työttömyysturvan tasokorotus vaikutti valtion
rahoitusosuuteen
Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Vuonna 2012 valtio rahoitti noin
42 % etuusmenoista. Työttömyyskassa rahoitti 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto noin 53 % etuusmenoista.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
19
Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee
tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on
kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla
pienen hetken historiassa mukana. Juhlan
kunniaksi tämän vuoden lehdissämme
julkaistaan paloja historian tapahtumista.
Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto
Vuodet 1993 - 2013
Nollaratkaisu, yhtiöittämiset, tervehdyttämis- ja
muutosohjelmat
1990-vuosikymmenen vaihdetta leimasi lama. Jouduttiin siirtämään
voimavarat ”hyökkäyksestä puolustukseen”. Monet, aiemmin itsestään
selvänä pidetyt etuudet kyseenalaistettiin. Laman syistä, seurauksista ja
lääkkeistä keskusteltiin vilkkaasti pääsemättä yksimielisyyteen.
Y
htä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että vientiteollisuuden
toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn turvaaminen ovat
avainasemassa Suomen talouden tervehdyttämisessä.
Tähän tähtäävää laajaa tuloratkaisua, johon sisältyisi myös valtiovallan toimenpiteitä, rakennettiin tuloksetta ensin Kalevi Sorsan johdolla. Esitys kaatui, kun Suomi valuuttapaon vuoksi ajautui pakkodevalvaatioon.
Tämän jälkeen syntyi nollaratkaisu kesken voimassa olevan
sopimuksen. Nollaratkaisun mukaan virka- ja työehtosopimuksia jatkettiin entisin ehdoin 31.10.93 asti. 0-linjan mukaan sopimuskorotuksia ei tullut vuonna 1993.
Maan hallitus tuli vastaan lukuisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ei nostettu, hallitus pyrki
alentamaan elintarvikkeiden hintoja sekä lisäämään asuntotuotantoa ja virkamiesten pakkolomat peruutettiin. Ennen tätä sopi-
20
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
musta tilanne oli jo kärjistynyt kaikkien palkansaajien yhteiseen
mielenilmaukseen Senaatintorilla lokakuussa -91.
VR ryhtyi lisätoimiin henkilöstökustannusten alentamiseksi vuoden 1994 osalta ja varautui syksyllä -93 noin 500 henkilön
lomauttamiseen.
Lisäkustannuksia syntyi liikelaitoksille määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta, radanpidon määrärahojen niukkuudesta, uhkaavasta henkilöliikennekorvausten vähenemisestä ja arvonlisäverosta. VR:n järjestöt kiistivät lomautustarpeet kokonaistulokseen viitaten.
Syksyllä 1993 käynnistettiin selvitys vapaaehtoisesta siirtymisestä työttömyysseläkkeelle. Selvityksen tuloksena irtisanottiin jo
vuonna 1993 yli 300 henkilöä. Työttömyyseläkkeen saama suosio lopetti lomautussuunnitelmat.
TVK:sta STTK:n kautta SAK:n jäseneksi
TVK:n kaatumisen jälkeen valtakunnansovittelija Jorma Reini
selvitti mahdollisuutta järjestää keskusjärjestön toiminta aivan
uudelta pohjalta. Reinin malli osoittautui liian vaikeaksi.
Rautatievirkamiesliitto päätti hakea 30.3.1993 STTK:n jäsenyyttä. Liittyminen tapahtui STTK:n julkisen alan kartellin
(STTK-J) kautta. RVL sai edustajansa liikelaitossektorin neuvottelukuntaan, mikä osoittautui palkkaneuvotteluissa tärkeäksi seikaksi.
Vuoden -93 lopussa asetettiin työryhmä selvittämään tilannetta ja VR:n hallitus asetti päämääräksi vähentää vuonna 1995
Transpointin henkilöstökuluja 45 mmk:lla ja seuraavana vuonna 20 mmk:lla. Tämä olisi tarkoittanut 460 henkilön vähennystä.
Etsittiin myös muita kulujen pienentämismahdollisuuksia.
Muun muassa vuosilomat päätettiin pitää lomakautena, jolloin
pidennyspäiviä ei syntynyt. Koko ajan oli pelkona Transpointin
erillinen yhtiöittäminen.
Yhtiöittämiselle
poliittinen tahtotila
Valtioneuvosto teki 31.4.
1994 periaatepäätöksen VR:n
yhtiöittämisestä. Hallituspuolueiden etukäteislausunnoilla asian eteneminen oli
poliittisesti turvattu. Järjestöille jäi henkilöstön aseman
ja etujen selvittäminen.
VR ja VR:n henkilöstöjärjestöt sopivat 11.5.1994
henkilöstöpolitiikkaan liittyvistä periaatteista 1.7.1995
konkretisoituneessa yhtiöittämisvaiheessa. Pääperiaate
oli, että VR-konserniin siirryttiin ns. vanhoina työntekijöinä.
Noin 50 henkilöä siirtyi
entisin ehdoin virkamieSTTK-J:n edustajakokouksessa 1995 RVL:n edustajina Heikki Lakio, Tuula Rautio, Erkki Suominen
hiksi ratahallintokeskukja Heikki Brusila.
seen. Transpoint-liikenteessä palvelevat henkilöt siirVR kehittyi siten, että vain muutaman vuoden jälkeen RVL
tyivät joko konserniin perustettavan erillisen yhtiön palveluktunsi olonsa vieraaksi STTK-J:n piirissä. RVL erosi keskusjärseen alalla yleisesti noudatettavin ehdoin tarkemmin sovittavaljestöstä ja jäi kellumaan. Liiton keskusjärjestökysymys ratkaisla tavalla tai jäivät muiden VR-konsernin yhtiöiden palvelukseen
tiin 13.2.1999, kun valtuusto päätti yksimielisesti hakea SAK:n
niissä noudatettavin ehdoin. Työnantajan kanssa päästiin sopijäsenyyttä. Jäsenyyden myötä liitolle avautui mahdollisuus osalmukseen noin sadan henkilön siirtämisestä muihin VR-yhtiöihin.
listua keskusjärjestön ja sen kuljetusalan neuvottelukunnan asiMuu osa henkilöstöä siirtyi VR-konserniin kuuluvien yhtiöioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
den palvelukseen työsopimussuhteeseen.
Järjestöt ja VR sopivat myös, miten henkilöstön palvelussuhTranspoint silmätikkuna
teen ehdot ja henkilökohtaiset palkat järjestetään uudessa perusSuomen Kuorma-autoliitto pyysi kilpailuvirastoa selvittämään
tettavassa Oy VR-Transport Ab:ssä ja Transpoint Oy:ssä.
VR:n alihankkijana toimivan Transpoint Oy Ab:n kuljetustoiTransport Oy:ssä noudatettiin alan yleisiä työehtosopimuksia
mintaa. Väitteen mukaan em. yritysten yhteistyö mahdollisti rismyös palkkauksen osalta, ja tähän siirryttäisiin 1.1.97. Jos hentisubvention, minkä kilpailuvirasto totesikin. Transpoint Oy:n
kilökohtainen palkka oli korkeampi kuin alalla vallitseva palkka,
ei todettu rajoittavan kilpailua lain kieltämällä tavalla eikä tähsitä ei korotettu yleis- eikä muilla korotuksilla, vaan palkka jäätäävän kilpailijoiden poissulkemiseen markkinoilta. Kilpailudytettiin 31.10.95 vallitsevaan tasoon. Ennen lopullista h-hetkeä
viraston mukaan toiminta oli hyvin lähellä markkina-aseman
neuvoteltiin kuitenkin uhkaamassa olevan palkan alennuksen
väärinkäyttöä.
kohtuullistamisesta.
➞
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
21
➞
VR-Data yhtiöitettiin
Kehittämistoiminta VR-Datassa jatkui tiiviisti vuonna -95 asetettujen tavoitteiden ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Yhteistyökumppaniksi VR valitsi KT-Tietokeskuksen, jonka kanssa se perusti VR-enemmistöisen uuden VR-Data Oy:n.
Yhtiöittäminen tapahtui 1.4.1996. VR-Datan henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen. KT-tietokeskuksen palvelukseen siirtyi 15 henkilöä samoin vanhoina
työntekijöinä. VR-Datan nimi muuttui IT Solicomiksi ja vuonna 2003 se myytiin Novo Groupille. Tämä vaikutti myös siihen,
että Solicomin osasto irtautui RVL:sta 2004.
Palkkausjärjestelmän muutos
Palkkausjärjestelmän uudistamisesta sovittiin jo vuoden -94 tarkentavissa ves-neuvotteluissa. Idea oli, että palkan suuruus määräytyisi tehtävän vaativuuden sekä henkilökohtaisen osan muodostamasta kokonaisuudesta. Vuoden 1999 liittovaltuusto käsitteli palkkausjärjestelmää ja kysymykseen, otetaanko se käyttöön,
saatiin vastaus äänestyksen kautta.
Palkkausjärjestelmää kehittämässä oli ollut kolme työryhmää:
päätyöryhmässä olivat RVL:stä Heikki Lakio, Pentti Ahokas ja
Tarja Turtiainen. Arviointijärjestelmän laadintaryhmässä olivat
Tarja Turtiainen, Tuula Rautio ja Hannu Puustinen. Henkilökohtaisen osuuden pelisääntöjä laativat Pentti Ahokas, Richard
Mattsson ja Henry Kulin. Uuden järjestelmän kehittämistä helpotettiin siirtämällä erilaisia lisiä suoraan henkilökohtaisiin palkkoihin.
Palkkausjärjestelmän käyttöönoton aikaan maahan puuhattiin taas tupoa, josta RVL joidenkin muiden liittojen lisäksi jättäytyi ulkopuolelle. Lehdistö nimitti ulkopuolelle jääneitä parempaa saalista kyttääviksi kaislikkohauiksi. Osa tupossa mukana olleista kritisoi ratkaisua. RVL puolestaan esitti vastaväitteen:
ei kai voi olla niin, että eri alojen työajat ja tessien tekstit ovat sellaisessa kunnossa, että ne pidetään solidaarisuuden nimissä entisellään täältä ikuisuuteen.
Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.6.2000 ja siitä
alkoi valtava määrä tehtävien arviointeja. Työryhmällä oli apuna ns. paalutehtävät ja tehtävänkuvauslomakkeet. Palkkausjärjestelmän pelisääntöjä kerrattiin usein, jotta alkuperäinen tarkoitus toteutuisi.
Arviointiryhmän asema testattiin lakkouhkan avulla ja siitä tuli
”jumalasta seuraava”. Tessillä ja uusitulla opaskirjalla tarkennettiin
esimerkiksi palkankorotuksen maksuhetkeä. Arviointiryhmän tiukoissa kokouksissa meni joskus viisi tuntia yhtä tehtävää jauhaessa
ja kerran ryhmän edustajat joutuivat tekemään selvitysmatkan arviointitulokseen kohdistuneesta ankarasta kritiikistä johtuen.
RVL:n palkkausjärjestelmää kehitettiin kolmessa työryhmässä. Arviointijärjestelmän
laadintaryhmässä työnantajan edustajina olivat Martti Puikkonen (vasemmalla) ja
Kalle Kääriäinen (takana keskellä). RVL:n edustajia olivat Tarja Turtiainen (edessä),
Tuula Rautio ja Hannu Puustinen.
22
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Ensimmäinen lomautus ja iso
sopeutus
Oy VR-Rata Ab:ssä oli tavoitteena alentaa henkilöstökuluja. Vuonna 2000
yhtiöstä siirtyi yli 60 henkilöä työttömyysputkeen, mutta se ei riittänyt. Tulostavoitteen saavuttaminen edellytti henkilöstöpoliittisia
toimenpiteitä. RVL ei hyväksynyt irtisanomisia eikä lomauttamisia eikä myöskään allekirjoittanut neuvotteluihin liittyvää pöytäkirjaa. Tästä huolimatta yhtiö lomautti koko vakituisen henkilönsä seitsemän
työpäivän ajaksi.
Myös kunnossapitoa uudistettiin ja sen sopeuttamisessa henkilömäärät olivat huomattavat. Tavoite oli vähentää 600 henkilöä vuoteen
2003 mennessä. Muun muassa Pasilan
ja Kuopion konepajojen toiminta lakkasi ja irtisanotuille tarjottiin uusia soveltuvia tehtäviä, osalle järjestyi mahdollisuus päästä työkyvyttömyyseläkkeelle tai
ns. työttömyyseläkeputkeen.
RVL kävi yhteisneuvotteluja Ratahallintokeskuksen ja käyttöosaston kanssa kulunvalvonnan laajentumisen vaikutuksista liikenteenhoitoon. Vuonna 2003 käydyt neuvottelut koskivat muutoksia vuoteen 2005 asti. Neuvotteluissa ongelmallisimmaksi muodostui Jyväskylän tilanne, mutta siitäkin päästiin sopuun. Kulunvalvonnan
lisäksi keskittämistä tapahtui kauko-ohjauksen laajentumisen takia.
Liikenteenohjauksen eriyttäminen tuli jatkuvasti esille. Ensimmäinen konkreettinen vaihe oli ns. pääkonttorin liikenteenohjauksen siirto Ratahallintokeskukseen 2006, jolloin kymmenkunta työsuhteista liikenneohjaajaa siirtyi taas virkasuhteisiksi.
Huh-kesä 2001
VR:n henkilöliikenteen lippujen hinnoittelu-uudistus alkoi 2001
kesäkuun alussa. Matkustava yleisö kritisoi voimakkaasti. Kun hinnoittelu oli uutta asiakkaille, puhelujen määrät puhelinpalvelussa
nousivat huikeisiin lukemiin ja vastaamaan pystyttiin vain minimaaliseen osaan.
VR oli suunnitellut Riihimäelle sijoittuvasta yhteyskeskuksesta uutta jakelukanavaa, mutta yhteyskeskus aloitti uudistetun toimintansa vasta 2002 alusta.
Kesän 2001 tilanteeseen vaikutti hinnoittelu-uudistuksen lisäksi myös vuosilomien alkaminen, kesälomasijaisten käyttö
ja kesäsesongin huippuaika. Lipunmyyntihenkilökunta joutui
kohtuuttoman työpaineen alaiseksi ja sairauslomat lisääntyivät.
Henkilökunnan puuttumisen takia asemien aukioloaikoja rajoitettiin tai asemia oli kokonaan suljettuna. Työterveyshuollon tukitoimet käynnistyivät kesän jälkeen ja jatkuivat seuraavalle vuodelle.
Pitkän aikaa neuvottelujen alaisena olleesta R-kioskin noutopalvelusta tehtiin sopimus. Vuodesta 2006 alkaen asiakkaat saattoivat noutaa yhteyskeskuksesta tilatut liput R-kioskeista.
Seuraava suuri askel matkustajaliikenteessä tapahtui 2011 lipunmyyntijärjestelmän ja hinnoittelujärjestelmän uusimisen
myötä. Jälleen kerran työntekijät joutuivat asiakkaiden purkausten kohteeksi, kun järjestelmä ei toiminutkaan niin kuin oli tarkoitus. Uteliaisuus uutuutta kohtaan oli osittain syynä järjestelmän kaatumiseen.
Järjestelmävirheitä tuli esiin viikoittain ja niitä korjattiin kiireellä. Pikku hiljaa järjestelmä saatiin kuntoon ja sen kaikki osiot toimimaan. Verkkomyynti edullisine ennakkolippuineen on
lisääntynyt merkittävästi ja vastaavasti asemamyynti laskenut.
Kuljetusliitot hynttyyt yhteen
SAK:n jäseneksi liittymisen myötä RVL liittyi myös maailmalaajuisen kuljetusliittojen, ITF:n, jäseneksi. RVL:n edustajat ovat osallistuneet joka neljäs vuosi pidettävään kaikkien kuljetusalojen kongressiin sekä välivuonna pidettävään rautatiesektorin kokoukseen.
Kotimaassa kuljetusliitoilla oli yhdistymispyrkimyksiä jo vuodesta 1997. Tällöin RVL ei ollut mukana. Kuljetusliittojen puheenjohtajat ottivat 2007 asian jälleen kerran vakavasti pohdittavaksi ja
yhdistymisselvityksen vetäjäksi palkattiin professori Harri Melin
Turun yliopistosta. Hänen esityksensä lähti kuljetusliittojen yhdistymisestä ja tätä suunnitelmaa yritettiin viedä eteenpäin muun muassa Lauri Ihalaisen voimin.
RVL epäili tavoitteen toteutumista, liittojen kokoeroista seurasi tietyt kynnyskysymykset (edustus, työttömyyskassa, itsenäisyys).
Kun hanke polki paikallaan ja jäsentutkimuskin painotti rautatiejärjestöjen yhteistyötä, liiton hallitus päätti selvittää toisen vaihtoehdon eli uuden liiton muodostamisen Rautatieläisten Liiton
kanssa. Tämä uusi liitto olisi toiminut SAK:n suurimman jäsenliiton, JHL:n, yhteydessä. Liittovaltuusto ei olut kypsä hyväksymään aiesopimusta ja asian eteneminen loppui tähän valtuuston äänestystulokseen.
Muiden kuljetusliittojen yhteistyö takkusi edelleen ja RVL:n
irtautumisen jälkeen myös Veturimiesten Liitto irtautui yhteistyöstä pari vuotta myöhemmin,
kunnes koko hanke kaatui.
RVL:n liittovaltuusto päätti vuonna 2010 äänestyksen jälkeen olla solmimatta aiesopimusta
uuden liiton muodostamiseksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton yhteydessä.
➞
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
23
➞
Muutoksesta toiseen
Kaikesta huolimatta VR:n ammattijärjestöillä oli paljon
yhteistoimintaa muun muassa VR:n asemaan liittyvissä vaiheissa. Liikenneministeriön virkamiesselvitys ”Tie
auki taivasta myöten” aiheutti laajaa julkista keskustelua.
Rautatieläisjärjestöt saivat näkemyksensä hyvin
esille ”Junan puolesta”-kampanjallaan. Kampanjaan
sisältyi kansanedustajaehdokkaille lähetetty esite, jota
jaettiin myös matkustajille ITF:n rautatiepäivänä. Jopa
valtakunnan päälehti oli liittojen kanssa samoilla linjoilla pääkirjoituksessaan ”Outoa peliä ministeriössä”.
Liikenneministeri Leena Luhtanen pani VR:n taseen ryöväykselle jäitä hattuun ja totesi, että se oli valitettavan epäonnistunut yritys ratkaista ministeriön
hallinnonalan haasteita: ”Selvityksen johdosta ei käynnistetä jatkovalmisteluja. Yllättämisten, vyöryttämisen
ja salailun aika on yksinkertaisesti ohi.”
VR:n kehittäminen sai kuitenkin potkua samana
vuonna, kun uusi organisaatio hyväksyttiin tulevaksi voimaan 2004. RVL oli erittäin huolissaan jäsenistönsä asemasta tässä uudistuksessa.
Yt-kokouksessa sovittiin, että muutoksessa noudatetaan VR:lle vahvistettua henkilöstöstrategiaa, arvoja ja näiden pohjalta lähteviä henkilöstöpelisääntöjä.
Mahdollisesti tarvittavat henkilöstösopeutukset pyritään hoitamaan ensisijaisesti luontaisella poistumalla.
Lisäksi sovittiin edistettäväksi uudelleensijoitusta,
uudelleenkoulutusta ja vapaaehtoista siirtymistä. Palkkausjärjestelmän ja organisaation muutoksen takia tähän vaiheeseen sovittiin myös ns. palkan alentamattomuussopimus. Käytännössä tilanteita, joihin tätä tarvitsi soveltaa, oli hyvin vähän.
Tämä organisaatiomuutos oli vain alkusoitto tuleville tapahtumille. Omistajaohjaus puuttui VR:n johtamiseen monessakin
vaiheessa. Vuonna 2008 pääjohtaja Henri Kuitunen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos erosivat yllättäen. Syyksi sanottiin VR:n pakottaminen vaunutilauksiin, mutta se oli vain viimeinen pisara näkemyseroissa.
Talouselämä oli jälleen laman kourissa ja kuljetukset kääntyivät 2008 lopussa rajuun laskuun. Tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmää uusittiin ja asiakaspalvelu keskitettiin Kouvolaan. Alkuun
hyvin karttuneeseen henkilöstörahastoon ei huonosta tuloksesta
johtuen kertynyt muutamaan vuoteen mitään.
Uusien johtajien palkkaamisen jälkeen VR aloitti muutosohjelman, jolla tavoiteltiin 1 200 henkilötyövuoden vähentymistä ja
tuloksen vuosittaista parantumista.
RVL ja Rautatieläisten Liitto järjestivät mielenilmauspäivän
2009, johon osallistui koko jäsenistö. Liitot ja sen osastot saivat
työtuomioistuimesta sakot. Samalla loppui järjestöedustajien
osallistuminen VR-Yhtymän, VR Osakeyhtiön ja Oy Rata-Ab:n
hallituksiin. Kun organisaatiota muutettiin, loppuivat myös info-yhteistoimintakokoukset ja tilalle tuli laajennettu johtoryhmä
ja luottamusmiehiä työllistänyt yt-menettely.
24
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Muutosohjelma tarkoitti henkilöstölle lomautuksia, irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Muutosohjelmaan liittyi henkilöstöpooli, jota kautta ilman työpaikkaa jääneet pyrittiin sijoittamaan
joko VR:lle uusiin tehtäviin tai muualle työelämään. Vapaaehtoisesti lähteville oli tarjolla myös irtisanoutumispaketti.
Muutosohjelman lisäksi VR myi Transpointin kappaletavaraliiketoiminnan Itellalle, palkantilaustoiminnan Silta Oy:lle ja poliittisen paineen myötä liikenteenohjauksesta perustettiin tytäryhtiö, joka on tarkoitus irrottaa VR-kokonaisuudesta 2015 - 2016.
Samaan aikaan kilpailun avaamisen paineet koko VR-Groupia kohtaan ovat kasvaneet. Tavaraliikenne (Venäjän liikennettä
lukuun ottamatta) on jo avattu kilpailulle ja ministeriön asettaman selvitysmiehen esityksen mukaan myös henkilöliikenne paloittain tietyllä aikataululla avattaisiin kilpailulle.
Vuonna 1995 ennakoidut VR:n yhtiöittämiseen ja työehtosopimusmaailmaan siirtymiseen liittyvät pelot ovat nyt konkretisoituneet.
Hautajaiset, kaksi lasta ja avioliittoja
RVL:n taloussihteeri Eeva Pohjolainen yllätti ilmoittamalla iloisesta perhetapahtumasta 1993 ja sijaiseksi palkattu Lahja Kiuru
avioitui pääsihteeri Heikki Lakion kanssa. Toimistosihteeri Sini
Mero meni naimisiin ja oli myös välillä äitiyslomalla.
Heikki Lakio siirtyi eläkkeelle 1.9.2001, joten palvelua ehti kertyä melkein 40 vuotta. Toimistossa rotaatio lähti liikkeelle ja Tar-
ja Turtiainen siirtyi järjestösihteerin tehtävästä liittosihteerin
(entinen työehtosihteeri) tehtävään. Järjestösihteeri haettiin ulkoisen haun perusteella ja Soile Olmari-Kivistö aloitti vielä samana vuonna. Soilekin ilmoitti avioliitosta ja nimi lyhentyi Olmariksi.
Puheenjohtaja Kari Kallio järkytti RVL:n toimiston väen
kertomalla 2005 loppuvuonna, ettei aio enää asettua ehdolle
seuraavan kevään vaalikokouksessa ja että siirtyy pois RVL:stä
jo vuoden vaihteessa. Varapuheenjohtajana toiminut Juhani Hynninen otti tehtävän hoitaakseen vaalikokoukseen asti.
Liittokokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi oli neljä ehdokasta, joista Tarja Turtiainen tuli valituksi. Samassa kokouksessa
hyväksyttiin myös liiton sääntömuutos. Rotaatio pyörähti taas
ja liittosihteeriksi palkattiin Seppo Juselius.
Toinen järkytys tuli seuraavana vuonna, kun Juhani Hynninen menehtyi sairauskohtaukseen. Samaan aikaan saimme viestin kunniapuheenjohtajamme Kalervo Matikaisen
kuolemasta.
Valtakunnallinen pääluottamusmies Pentti Ahokas siirtyi
eläkkeelle 2008 ja hänen tilalleen valittiin Henry Kulin. Taloussihteeri Eeva Pohjolainen siirtyi eläkkeelle 2011 ja tässä vaiheessa osa tehtävistä siirrettiin tilitoimiston hoidettavaksi ja sijoitustoiminta puolestaan sijoitusyhtiöille.
Osa tehtävistä oli sulanut pois automaation ja muiden muutosten kautta. Liiton toimistosihteeri Sini Mero jouduttiin irtiJunat pysyivät asemilla 15.6.2009 RVL:n ja Rautatieläisten liiton
sanomaan ja täysin uuteen toimenkuvaan palkattiin ulkoiselmielenilmaisupäivänä, johon osallistui koko jäsenistö.
la haulla Anne Lappeteläinen, joka mentyään naimisiin pääluottamusmies Hannu-Pekka
Mäkelän kanssa muuttui Aalto-Mäkeläksi. Myös Henry Kulin avioitui seuraavana vuonna ja työsuojelun yhdyshenkilö
Alpo Pietarila siirtyi tehtävän
lakkaamisen myötä eläkkeelle.
Käsiteltävänä olevaan ajanjaksoon kuului myös liiton
125-vuotisjuhlat, joita juhlittiin
koko jäsenistön voimin risteilynä. Pääjuhla järjestettiin Katajanokalla laivaterminaalin vieressä, josta oli lyhyt matka astua laivaan.
Kuluvana vuonna RVL täytti jo 140 vuotta ja tätä juhlittiin
perinnejunamatkan päässä Hämeenlinnassa. Samana päivänä
juhlavaltuustossa valittiin Seppo Juselius uudeksi puheenjohtajaksi. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle helmikuun alussa 2014. ■
Heikki Lakio, Alpo Pietarila, Pia Eklund, Kari Kallio, Tarja Turtiainen, Eeva Pohjolainen ja
Pentti Ahokas jouluisissa tunnelmissa.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
25
Terveiset
joulupukille
Teksti Mervi Ylitalo
T
yöllisyys- ja kasvusopimus saatiin solmittua viime
metreillä. Sopimuksen päämääränä on talouden
kääntäminen kasvuun ja työllisyyden lisääminen,
eli lisää työpaikkoja Suomeen. Sopimuksen myötä palkansaajien ostovoiman ja ansiokehityksen pitäisi olla tasapuolista ja parantaa yritysten menestymistä globaalissa kilpailussa. Aika näyttää miten näissä onnistutaan.
RVL:n nykyinen työehtosopimus päättyy 30.4.2014 ja
uusi sopimus tulee voimaan 1.5.2014. Ensimmäinen 20 €
palkankorotus tulee 1.9.2014, eli 4 kk kuluttua sopimuksen alkamisesta.
Toinen korotus tulee 1.9.2015 ja on suuruudeltaan 0,4 %.
Tes:n teksteihin ei tullut RVL:n jäsenille heikennyksiä, ainakaan tässä vaiheessa. Monia muutoksia on kuitenkin tulossa. Työurien pidentämisestä ja arkipyhien siirtämisestä neuvotellaan, työttömyysturvaan on myös tulossa muutoksia.
Kulunut vuosi on ollut totuttelua osa-aikaisten palveluneuvojien työaikoihin ja asemien lipputoimistojen lyhennettyihin aukioloaikoihin ja viikonlopun kiinnioloon. Toivon mukaan uusi vuosi tuo asioihin ratkaisuja, ehkä tehtyjä päätöksiäkin voi miettiä vielä uudelleen.
Toiveena vain pieni suklaarasia
Viime kesä oli pitkä ja lämmin. Oli hyvät ilmat harrastaa
ulkoliikuntaa. Toivottavasti mahdollisimman moni ehti
nauttia Suomen kesän kauneudesta ja kerätä voimia pimeään syksyyn syys- ja räntäsateineen.
Ennen kesää lehdissä oli monenlaisia ohjeita joilla pääsee kesäkuntoon. Ei hätää, jos kesällä et ehtinyt. Syksy toi
taas uudet ohjeet, miten pääsee kesän jälkeen kuntoon ja
karistettua grillimakkarat ja syödyt jäätelöt pois vyötäröltä.
Karppaus on jo hiipumassa, nyt vannotaan 5-2 dieetin nimeen. Tutkimustuloksiakin tehokkuudesta on esi-
26
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
telty eri medioissa ja dieetti todettu tehokkaaksi. Uskokoon ken tahtoo!
Pari työkaveria on syksyn aikana ollut viikon mittaisella painonhallintakurssilla. Kurssilla on tullut tietoa terveellisestä ravinnosta ja liikunnan merkityksestä, siellä on tutustuttu eri liikuntalajeihin. Kuntoa on myös testailtu. Toivottavasti kipinä liikuntaan on syttynyt kurssin aikana kun
kaikilla osallistujilla on yhteinen päämäärä, painonhallinta.
Kurssin jälkeen pitäisi löytää se oma juttu liikkumiseen,
ettei alullaan oleva liikuntainnostus lopahtaisi heti ensimetreillä. Työn, kodin ja liikunnan yhteensovittaminen voi
joskus olla haasteellista, jopa vaikeaa. Työkaveri voi olla
kannustamassa ja houkutella mukaan yhteiseen treeniin.
Terveelliseen syömiseen ja säännölliseen ruokarytmiin
pitää opetella ja tuloksia saada, se kannustaa jatkamaan
eteenpäin. Kurssiin kuuluu seurantapäivät ja jokainen haluaa parantaa omaa kuntoa ja testituloksia. Tässä on hyvä
kilpailla vain itsensä kanssa.
Jokin aika sitten kysyin, miten meinaatte joulusta selvitä ”uudessa elämässä”. No joo, ei haittaa, voihan sitä salaa
syödä ja kun se suklaa on niin hyvää!
VR:llä työnantaja tukee monenlaista liikkumista usealla eri paikkakunnalla. On Virkku-korttia, kuntosalia, heiaheia-projektia, joten mahdollisuuksia pitäisi kaikille löytyä.
Itseltä täytyy löytyä halu liikuntaan ja ehkä kaveri voi vähän tuuppia liikkeelle.
Niin ja joulun jälkeen on sitten uudet ohjeet ja ohjelmat, joiden avulla taas pääsee ensi kesäksi bikinikuntoon.
Joten rakas joulupukki, toisitko tänä vuonna vain pienen suklaarasian, aikaisemman jättilaatikon asemasta. ■
Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa
ja menestystä vuodelle 2014.
Vuosikokouskutsu
Rautatievirkamiesliiton Helsingin osaston jäsenet kutsutaan osaston vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdolliset muut esille tulevat asiat.
Osallistu ja päätä – siten voit vaikuttaa!
Helsingin osasto ry
pe 7.3.2014 klo 17.00
Scandic Hotelli, Järvenpää
rautatieaseman läheisyydessä.
Mukana liiton edustaja.
Kahvit klo 16.30 alkaen ja
ruokailu kokouksen jälkeen.
Rautatievirkamies-lehden ilmestyminen 2014
Hyvää Joulua
ja
Onnellista
Uutta Vuotta
2014
www.ravaka.com
• 17.3., 16.6., 22.9. ja 15.12.
• Materiaali osoitteella [email protected] noin 2 viikkoa ennen ilmestymistä.
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
27
RVL:n talvipäivien 7. -­‐ 9.2.2014 ilmoittautumislomake
Nimi:
Osasto:
Kotiosoite:
Muut mukana tulevat aikuiset / lapset (ikä) Nimet:
Loma-asunto tai hotellimajoitus Pe – Su
Pe (aamu) – Su
(sis.2x majoitus / 3 x aamiainen / 2 x päivällinen)
jäsen 55 €
ei jäsen 75€
Pe (päivä) – Su
(sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen)
jäsen 48 €
ei jäsen 68€
Pe (ilta) – Su
(sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 1 x päivällinen)
jäsen 35 €
ei jäsen 65€
lapsi 4 - 12v. 55€
lapsi 4 - 12v. 48€
lapsi 4-­‐12v. 35€
Loma-asunto tai hotellimajoitus La – Su
La – Su
(sis. 1 x majoitus / 1 x aamiainen / 1 x päivällinen)
jäsen 20 €
ei jäsen 35 €
Majoitusmuototoive:
lapsi 4-­‐12v. 20€
Hotelli
Erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut…):
28
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
Mökki
Lajeihin ilmoittautuminen:
(merkitse henkilömäärä)
Hohtokeilailu
perjantaina lauantaina
lauantaina
lauantaina
lauantaina
Tehtävärastit, ulkoilua
Lentopallo
Pehmosähly
Vesijumppa
7.2.2014
8.2.2014
8.2.2014
8.2.2014
8.2.2014
klo klo
klo
klo
klo
16:45-­‐19:00
11:00-­‐13:00
14.00-­‐16:00
14:00-­‐16:00
16:30-­‐17:30
Olen menossa kylpylään lauantaina
Olen menossa laskettelemaan lauantaina
Lajeihin ilmoittautuneet valikoituvat ilmoittautumisjärjestyksessä.
Huomioi, että keilailussa on rajallinen määrä ratoja, vaikka koko halli onkin varattu RVL:n talvipäivien porukalle (jäsenet etusijalla).
Merkitse henkilömäärä
Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi
Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi
Bussikuljetus Vuokatinhovista - Kajaaniin
perjantai
perjantai
sunnuntai
12:15
15:00
10:45
(Kajaanista)
(Kajaanista)
(Vuokatinhovista)
HUOM! Bussit eivät kulje kaupan kautta
Muut yhteydet Kajaanista vuorobussilla! Kuittia vastaan saa matkarahan takaisin!
Sitovat ilmoittautumiset 3.1.2014 mennessä osoitteeseen:
Irma Wiita
Leveämäentie 24
(tulosta lomake ja postita)
05470 HYVINKÄÄ
TAI
[email protected]
(tallenna lomake koneellesi ja lähetä sähköpostiin liitteenä)
HUOMIO!
Paikkoja on rajallisesti niin lajeihin kuin majoituksiinkin, joten ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Mikäli tulet majoittumaan Vuokatinhoviin jo ennen perjantaita, ota yhteys Irma Wiitaan puh. numero 0400979389
Lisätietoja yleisasioista saa Jari Ruotsalaiselta (puh. 050 5317019).
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
29
►Jutunjuuri
Marja Ahokas
Etelä-Suomen aluepääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
[email protected]
Lapsenlapseni suorastaan
kiljahtelevat jo saapuessaan, että
koska alamme leipomaan Hannatätejä. Taikina kun on niin hyvää
jo ihan tekovaiheessa.
”…ja hyvä, lämmin hellä on mieli jokaisen…”
J
oulu kolkuttelee pian ovella. Kaivelen laatikoista joulukoristeita ja pohdin, laitanko mitään esille kotiin; aion viettää joulun jälleen muualla kuin kotona.
Lähden ystävien luokse pohjoisempaan suuntaan heti lomani
alkajaisiksi edellisellä viikolla ennen joulua. Tyttäreni perhe seuraa viikonloppuna perässä.
Oma jouluni ei kauheasti ”vaadi” mitään. Jos viettäisin sen yksin, uppoutuisin vanhojen jouluoratorioiden ja klassisen joulumusiikin maailmaan.
Toki kynttilät ja aiemmin lukemattomat kirjat kuuluisivat jouluuni. Lomallahan voi lukea kirjan kerrallaan vaikka sen lukemiseen menisi koko päivä, usein yökin. Nukkua voisi sitten aina kirjojen ja ulkoilun välissä.
Jouluruokaakaan en itseäni varten tekisi. Silliä, silakkaa, mätiä ja muuta kalaa kyllä hankkisin ja joululimpun. Niillähän sitä jo
pitkälle pötkisi.
Koska leivomme Hanna-tätejä?
Ystävieni luona kontolleni on sälytetty kaikennäköistä: imelletyn perunalaatikon teko, katkarapumätihyytelö, kirsikkakakku ja Hannatädin pikkuleivät. Usein vielä kissankieletkin ovat minun ”heiniäni”.
Tietysti on hauskaa, kun kolme sukupolvea tekee jouluvalmisteluita yhdessä. Lapsenlapseni suorastaan kiljahtelevat jo saapuessaan, että koska alamme leipomaan Hanna-tätejä. Taikina kun on
niin hyvää jo ihan tekovaiheessa.
Aatonaaton iltana keitän perunat ja kun saan ne kuorittua ja soseutettua, aloitan imellytyksen vain jauhoilla. Yö menee mukavasti
30
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
touhuillessa, kinkku paistuu ja tuoksuu koko talossa, laatikko imeltyy hiljalleen lieden reunalla.
Valmistelen myös muita joululaatikkoruokia. Hyytelönkin ehdin jossakin välissä tehdä ja kiikuttaa kellarin rapuille kunnolla
hyytelöitymään.
Valvomme melkein aamuyöhön aikuisten voimin. Joku paketoi viimeisiä lahjoja, toinen tarjoilee ensimmäisiä maistiaisia juuri
uunista tulleesta kinkusta. Yritämme huolehtia yhdessä, että kaikki on valmista aattoa varten.
Joulu lasten vuoksi
Aattoaamuna valmistelen pikkuhiljaa vielä viimeiset ruuat, riisipuuro hautuu ja odottaa heräilijöitä, kirsikkakakkukin on jo uunissa. Melkein kaikki on valmista.
Sininen hämärä kestää lähes puolille päiville. Sitä seuraa tunnin,
pari kirkkaampi päivä, joka taas muuttuu siniseksi hämäräksi. Silloin lähdemme käymään hautausmaalla.
Muistelemme ystävättäreni äitiä hänen haudallaan ja muualla lepääviä rakkaitamme yhteisellä muistelukivellä. Kaikki on niin kaunista pimenevässä illassa kynttilöiden tuikkiessa ympärillä. Sitten
lähdemme odottamaan joulupukkia ja jouluillallista.
Joulua vietetään nykyään ilmeisesti lasten vuoksi, ei aikuisilla
niinkään väliä. Kaipa vielä nuorin lapsenlapseni jopa uskoo joulupukkiin, vaikka hänen isosiskonsa ja -veljensä minulle luottamuksella supattavatkin, että eivät he ainakaan usko. Minä kummastelen, että miksi ette. Minä ainakin uskon… ■
►Leikkeet
Merimies No 5 / 2013
Pääluottamusmies ei
ole populistipoliitikko
S
aana Lamminsivu on haastatellut Merimies-lehteen Viking Linen merihenkilöstön pääluottamusmiehenä vuodesta 2011 toiminutta Mika Ojalaa.
- Ihmiset odottavat, että hänen (pääluottamusmiehen) pitäisi
korjata nopeasti kymmeniä vuosia jatkuneet epäkohdat, mikä ei
ole yksinkertaisesti mahdollista.
Ojala ei ole luvannut jäsenistölle kuuta taivaalta, vaan hänet tunnetaan kylmähermoisena ja tarmokkaana toimijana: - Pääluottamusmies ei ole populistipoliitikko, vaan mies sanojensa takana. Pääluottamusmiehen työ on äärettömän sitkeää, pitkäjänteistä ja arkista puurtamista mitä erinäisimpien ongelmien sekä kysymysten
parissa. Eteenpäin kuljetaan pienin, määrätietoisin askelin, ja silloin kun seinä nousee edessä vastaan, on yritettävä löytää kiertotie.
Ojalan mielestä yt-neuvotteluihin joutuva pääluottamusmies
on eräs yksinäisimpiä olentoja maan päällä, kuin Punahilkka pimeässä metsässä vasu kädessä ja ympärillä näkyy ainoastaan kiiluvia silmäpareja.
Viking Linen pääluottamusmies ei usko rähinä- ja haistattelulinjalla saavutettavan hyviä tuloksia neuvotteluissa. Päinvastoin uhoamisella poltetaan vain siltoja. Nyrkkeilijä, joka kehässä menettää
malttinsa, on yleensä jo hävinnyt matsin siinä vaiheessa.
- Uskon vahvasti siihen, että vain neuvottelemalla ja ihmisten
kanssa keskustelemalla voidaan aikaansaada todellisia parannuksia. Jos kaikki vain löisivät hanskat tiskiin, kun alkaa niin sanotusti ”ottaa pattiin” olisi se sitten siinä. ■
RAUTATIEVIRKAMIES 6 / 2013
31
❄
❄
❄
TA LV I PÄ I VÄT ❄
7. - 9.2.2014
❄
Odotettu viikonloppu Vuokatissa on vain reilun kuukauden päässä.
Olethan sinäkin mukana, jotta tiedät mistä puhutaan!
(Ilmoittautuminen 3.1.2014 mennessä lehtilomakkeella tai www.rvlry.fi)
❄
❄
❄
Talvipäivätoimikunta on rehkinyt pitkin vuotta, jotta talvipäivät olisivat
taas kaikille vieraille ikimuistoiset. Helmikuun talvipäivillä on jälleen
odotettavissa mielenkiintoista tekemistä.
Perjantaina on ohjelmassa hohtokeilausta,
jota vauhdittavat upeat -80-luvun
teemabileet. Luvassa on -80-luvun musiikkia
ja meininkiä. Siispä kaikki halukkaat,
huomioikaa tyyleissänne esimerkiksi
farkkukankaat, neonvärit, takatukat, krepatut
hiukset, hiusdonitsit, olkatoppaukset
jne. Rohkeimmat voivat jatkaa -80-luvun
tyyleissään keilauksesta aina karaokeen ja yön
pikkutunneille.
❄
Tule siis sinäkin
mukaan
hauskanpitoon
– Vuokatissa
nähdään!
❄
❄
Lauantaina löytyy varmasti jokaiselle
”urheiluhullulle” mieleinen laji. Perinteisen
laskettelun lisäksi lajeina on lentopalloa,
pehmosählyä, rastitehtävien parissa ulkoilua
sekä vesijumppaa.
Lauantai-illan Vuokatinhovissa kruunaa
seinäjokelainen bilebändi Coverfield, joka ei
varmasti jätä ketään kylmäksi.
❄
❄
❄
❄