R AU TATIE V IR K A MIES RVL R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄSEN LEHTI 1 2012 Uusin työasuin VR:n juhlavuoteen sivu 16 Luottamusmiestoimintaan tuoreita voimia sivu 6 Tampereen palveluneuvojien stressiä mitataan sivu 14 ŹPääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy 16.04.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Työntäyteistä yhteistoiminnan vuotta J äsenistöä edustavat luottamusmiehet on nyt valittu. Kaikkiin mahdollisiin tehtäviin ei löytynyt edustajia, mutta joukkoa voi täydentää kolmevuotisen kauden aikana. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, alueen pääluottamusmies hoitaa tehtävän. Luottamusmiesten toimikausi tulee varmasti olemaan työn täyteistä aikaa. Jotkut postit ovat rauhallisempia kuin toiset, mutta yhtä kaikki jäsenistön luottamus on ansaittava yhä uudestaan. Toivotan luottamusmiehille ja heidän varoilleen sinnikkyyttä selvittää eteen tulevia asioita. Työehtosopimuksen yhteydessä on työnantajan kanssa neuvoteltu luottamusmiessopimus (tessin ss.165 – 173), jossa määritellään muun muassa soveltamisala, luottamusmiehen tehtävät ja asema, vapautus työstä, palkka, työaika, koulutus ja luottamusmiehen toimitilat. Luottamusmiehet ovat jäsenistön edustajia sekä tiedon välittäjiä työnantajan, työntekijöiden ja järjestön välillä. He edistävät lakien ja osapuolten välisten sopimusten noudattamista, erimielisyyksien oikeudenmukaista, tarkoituksenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä ylläpitävät ja edistävät työrauhaa. Luottamusmies on jäsenen ensimmäinen kontakti selviteltävissä asioissa. Liitto tarjoaa luottamusmiehille koulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja osallistuu ja antaa palkallista vapaata. Ensimmäinen luottamusmiesten neuvottelupäivä on 9.5. Helsingissä ja aivan uusille luottamusmiehille ja varoille tarkoitettu Luottamusmiesten peruskurssi on Kiljavalla 28.5. – 1.6. Näihin koulutuksiin lähetetään erillinen kutsu. Luottamusmiesten tukena toimivat muun muassa päätoimiset pääluottamusmiehet. Luottamusmies, tutustu jäsenistöön, jonka edunvalvojana toimit. Jäsen, ota yhteys omaan luottamusmieheesi. Lehti uudistui: RVL:n lehti on nyt erinäköinen kuin ennen. Edellisestä uudistuksesta on yhdeksän vuotta. Tavoitteena on raikastaa lehden ilmettä ja herättää uutta mielenkiintoa sisällön tarkempaan tutkimiseen. Värimaailma ja kappalejako muutettiin. Jutuista nostetaan esiin olennaisia asioita ja vakiopalstojen tunnuksia muutettiin. Otan mielelläni vastaan rakentavaa palautetta sekä kirjoituksia ja vinkkejä juttuaiheiksi. Kohti toimivaa työyhteisöä: Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka toteaa Palkkatyöläinen -lehdessä 1/2012, että työhyvinvoinnissa on ennen kaikkea kyse työyhteisön toimivuudesta. Hän kehottaa työyhteisöjä miettimään yhdessä, miten töitä voidaan kehittää. Tähän VR:lläkin tulisi päästä takaisin eli kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Työskennellessään Saarioisten Sahalahden tehtaalla Manka havaitsi, että valtaosa työntekijöistä ajatteli pessimistisesti, koska heillä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Manka teki Saarioisilla väitöskirjansa, joka käsitteli työntekijöiden asenteiden yhteyttä sairastamiseen. VR:llä panostetaan nyt muun muassa esimiestyön kehittämiseen. Mankan mukaan hyvä pomo innostaa, kannustaa ja rohkaisee. Hän on ratkaisukeskeinen ja levittää optimismia alaisiinsa: - Tällaiset ominaisuudet ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun työpaikalla toteutetaan suuria muutoksia tai joudutaan elämään epävarmuudessa. Hyvää yhteistoiminnan vuotta; siitähän lopulta kaikessa toiminnassa on kysymys. Luottamusmies on jäsenen ensimmäinen kontakti selviteltävissä asioissa. Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ŹTässä numerossa 1 / 2012 Pakkaspäivät Vuokatissa 18 Lähes 35 asteen pakkanen ei haitannut RVL:n talvipäivien 90:än osallistujan riemukkaita hetkiä Vuokatissa 3.– 5.2. Jääkolkkaa heittämässä Marita Häyhänen. Logistiikkadivisioonassa muutetaan toimintatapoja 20 VR:n Logistiikkadivisioonan johtaja Rolf Jansson haluaa laittaa perusasiat kuntoon ja tutkia, miten asioita tehdään järkevämmin. Tehokkuus tulee prosessien tekemisestä 24 VR:n Matkustajaliikenteen divisioonajohtaja Antti Tiitola toteaa, että käsiparien lukumäärä ja tehokas toiminta eivät ole toistensa vastakohtia. ŹMuut jutut 8 Ohjauspalvelut Tampere Työssä haasteena toimia monella eri rataosalla vuorotellen. 10 Uusi opastinjärjestelmä Liikennevirasto on kehittänyt uudenlaista opastinjärjestelmää vuodesta 2006. 26 Arkisto arvoiseensa säilytykseen Vuonna 1873 perustetun RVL:n arkisto on nyt Työväen Arkistossa. 30 Työttömyysturva kohenee Uusi vuosi toi myös maksujen ja hintojen korotuksia. ŹHyvä ajatus ŹPalstat ”Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka.” Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Edunvalvontaa 12 Luottamuksella 13 Puheenjohtaja Tarja Turtiainen sivulla 5. Työturvallisuusuutisia 23 Jutunjuuri 34 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 3 ŹPuheenjohtajan päiväkirjasta Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat jäsenen oikeus. Tarja Turtiainen puheenjohtaja [email protected] Yhteinen sävel hukassa V uosi sitten tässä lehdessä kirjoitin VR:n henkilöstötutkimukseen liittyen, että olen havainnut kyynisyyden lisääntyvän ja sitoutumisen yritykseen vähentyvän. Totesin myös että on masentavaa, kun kaikki asiat, joista järjestöpuolelta on varoitettu, näkyvät henkilöstötutkimuksessa. Silloin toivoin, että viestejämme kuunneltaisiin tarkemmin ja että tutkimuksen tulokset otettaisiin vakavasti. Nyt on saatu uuden henkilöstötutkimuksen tulokset. Ne ovat hälyttävät. Konsernin kokonaistulos vuonna 2009 oli 54, vuonna 2010 se oli 39 ja nyt se on 34. Alle 40 putoava luku on heikko. Mitä pitäisi tehdä? Kysyin omilta luottamusmiehiltä ja valtuutetuilta parannusehdotuksia. Vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. Jaoin esitykset viiteen kategoriaan. Näistä yksi on riittävä henkilöstömäärä. Porukan puute ja siitä aiheutuvat jatkuvat muutokset rassaavat. Henkilöstömäärään liittyen sain vielä jälkeenpäin kirjeen, joka oli kuin hätähuuto liikenteenohjauksen tilanteesta Etelä- 4 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Suomessa. Liikenteenohjaajat näkevät itse, että henkilöstö ei riitä. Suora lainaus kirjeestä: ”Onko tarkoitus odottaa kesään, jolloin liikenne rantaradalla joudutaan keskeyttämään henkilöstöpulan vuoksi. Liikenteen sujuminen näinkin hyvin johtuu siitä, että liikenneohjaajat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja sen tuloksiin. Sitä vain ei kukaan ymmärrä eikä noteeraa.” On hienoa, että henkilöstö kantaa huolta firman asioista. Samalla on myös äärettömän rassaavaa, että joutuu kantamaan huolta asioista, jotka kuuluisivat jonkun muun ratkaistavaksi. Henkilöstötilanne mahdollistaa ylitöiden tekemisen, mutta kahden työkaverin äkillinen kuolema saa miettimään myös ylitöiden tekemisestä aiheutuvia riskejä. Jääkiekkotermein todettuna vajaalla voidaan pelata hetki, mutta ei koko sarjaa. Liikenteen pyörittäminen vajaalla pitkän aikaa on iso riski. Toinen asiakokonaisuus oli niinkin yksinkertainen kuin toimivat työvälineet: ”Banaani ja mehu eivät auta, jos järjestelmät tai työvälineet eivät toimi.” Kolmas esiin noussut esitys oli todellinen yhdessä tekeminen: ”Luodaan aidot vuorovaikutuskanavat. Jos vallan keskittymä halutaan pitää pääkonttorissa, henkilöstötutkimuksen tulos ei parane.” Neljännen asian nimesin uudistusten ja muutosten toteuttaminen harkitummin ja perustellummin: ”Nyt pitää hidastaa uudistusten tahtia ja todella kuunnella eikä vain olla kuuntelevinaan henkilöstöä. Rauhoitutaan hetkeksi jumalattoman myllerryksen sijaan.” Ja viidentenä oli arvostuksen osoittaminen: ”Kunpa ylin johto ymmärtäisi, kuinka ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta väkeä kentällä on, nyt ollaan vain kustannustekijä.” Parannusehdotuksista ja toimenpiteistä on tarkoitus keskustella työpaikoilla. Tuokaa siis aktiivisesti esille ajatuksianne näissä tilaisuuksissa. Yhteinen sävel henkilöstön ja toimivan johdon välillä pitää löytää. Mars vuosikokouksiin RVL:n osastojen vuosikokoukset on pi- Samoilla laduilla VR täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Näihin vuosiin sisältyvä historia on käsittämättömän merkittävä. Mitä Suomi olisi ilman rautateitä? Rautateiden synty on ollut ihmisvoimien työn tulos. Radan rakentamisessa käytössä olleet välineet eivät olleet hääppöisiä, mutta saatiinpa vain liikennöinti aikaiseksi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Säännöllistä liikennettä oli maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ”ylös” ja tiistaina, torstaina ja lauantaina ”alas”. Rautateille säädettiin armollinen johtosääntö, jonka mukaan töihin otettiin 203 henkilöä. Näistä virkamiehiä oli 36, asemamiehiä 40 ja rata- ja veräjänvartijoita 96. Ensimmäinen rautatiepäällikkö oli Georg Strömberg, myöhemmin käytettiin titteliä päätirehtööri. Hän omisti Hyvinkäällä Piikusuon talon ja matkusti usein sinne. Aamuisin hänet tuotiin hevosella Hyvinkään asemalle. Kerran hänen saapuessaan asematoimiston huone oli tyhjä ja lennätin ”huusi Hyvinkäätä”. Koska Strömberg oli sähkötystaitoinen, hän meni vastaamaan. Käytiin seuraava keskustelu: - Onko ukko jo tullut? - Mikä ukko? - Tietysti Strömberg! - On tullut. - Onko ukko ottanut aamuryypyn? - Kyllä. - Sitten on hyvällä tuulella? - Varmasti. Tässä vaiheessa helsinkiläistä rupesi epäilyttämään ja hän kysäisi: - Kuka on aparaatissa? Vastaus oli: - Strömberg. Eri asemilla palvelevien ainoa viestiväline oli lennätin, jota käytettiin paljon yksityisiinkin keskusteluihin. Se ei tietenkään pitkän päälle riittänyt. Heräsi tarve kanssakäymiseen ja tietojen lisäämiseen sekä omassa ammatissa että yleensäkin. Myös toisten kokemuksiin haluttiin perehtyä. Niinpä Helsingin aseman odotussaliin lokakuussa 1873 kutsuttiin koolle kokous, jossa tehtiin ehdotus oman yhdistyksen perustamisesta ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Järnvägstjänstemannaföreningen i Helsingfors oli syntynyt. Mukana kokouksessa oli 22 virkamiestä Helsingistä, Muun muassa itse rautatiepäällikkö Georg Strömberg. Georg Strömbergin ja silloisen yhdistyksen väliset suhteet olivat läheiset. Häntä kutsuttiin lyhyesti vain neuvokseksi (hän oli myös valtioneuvos). Arvostuksen osoittamiseksi yhdistys kutsui hänet kunniapuheenjohtajakseen 1902. Seuraavana vuonna yhdistys maalautti hänen kuvansa. Alkuperäinen kuva on edelleen Rautatievirkamiesliiton toimistossa. Toisten tietojen mukaan Strömberg erosi 80 vuotta täytettyään terveydentilansa takia, toisten tietojen mukaan ero tapahtui poliittisen painostuksen jälkeen. Henkilökunnan paras oli neuvoksen sydäntä lähellä. Hänen viimeinen hallintotoimenpiteensä oli kiertokirje, joka sisälsi ohjeita ”virantoimituksen järjestämisestä liikarasituksen estämiseksi”. Onnea siis 150-vuotiaalle VR:lle. Perästä tullaan, RVL juhlii ensi vuonna 140 vuoden historiaansa. dettävä sääntöjen mukaan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokous on osaston ylin päättävä elin ja sinne ovat kaikki jäsenet tervetulleita. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat jäsenen oikeus. Vuosikokousten osallistujamäärät ovat melko vakiintuneita. Prosenteiksi muutettuna isoissa osastoissa vuosikokoukseen saattaa osallistua jopa alle 10 % jäsenistä. Vuosikokouksissa tehdään kuitenkin osaston henkilövalinnat ja päätetään tulevan kauden toiminnasta. Voi olla, että sääntöjen kangistama kokouskäytäntö on vähän tylsähkö, mutta vuosikokous on osastossa paras vaikuttamisen paikka. Ehkä kaikista asioista ei pystytä tekemään päätöstä tässä ja nyt, mutta keskustelun kautta ne saadaan kuitenkin työn alle ja pohdittaviksi. Tätä kirjoitettaessa luottamusmiesvalinnat alkavat olla selvillä. Onnea kaikille valituiksi tulleille! Muistakaa, että teitä tarvitaan. Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka. Ottakaa asemanne, sitä ei kukaan tule teille tarjoamaan. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 5 Mitä liitto tekee? Liitto = Osastot = Jäsenet Jäsenistöstä valitut luottamusmiehet hoitavat tärkeätä edunvalvontaa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet toimikaudella 2012 - 2015 Luottamusmiehet kokoontuivat Helsinkiin kautensa viimeiseen koulutukseen helmikuussa. Etualalla olevista Mirja Hyytiäinen (vas.) valittiin Etelä-Suomen alueen Trackin luottamusmieheksi ja Reino Turunen Itä-Suomen alueen Pieksämäen ja Joensuun junaliikennöinnin varaluottamusmieheksi. Kiitokset kaikille luottamusmiestehtävistä luopuville, joista kuvassa Anne Teräs (edessä toinen oik.) ja Timo Häyrynen. Onnittelut valituille. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 R autatievirkamiesliiton työehtosopimuksen mukaan voidaan asettaa 5 päätoimista pääluottamusmiestä ja 21 sivutoimista luottamusmiestä ja heille varat. Myös RVL:n akateemisilla on oikeus asettaa luottamusmies ja vara. Luottamusmieskausi alkaa 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2015. Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimii Henry Kulin. Hänen varaluottamusmiehensä valitaan alueellisten pääluottamusmiesten joukosta osastojen esityksen perusteella. Mikäli ehdokkaita on vain yksi, hänet nimetään 27.2. keskusvaalilautakunnan kokouksessa. RVL:n akateemisten luottamusmiestulos selviää myös 27.2. Luottamusmiehet P-Suomen alue 1.4.2012–31.3.2015 Oulun osasto Alueplm:t ja (varat) Hannu-Pekka Mäkelä (Mervi Ylitalo) Luottamusmiehet ja (varat) Matkustajaliikenne Hannu Alaluusua Kaupallinen yksikkö (Lasse Malvalehto) Kauko- ja lähiliikenne Luottamusmiesvaalit käytiin 3. – 17.2. Länsi-Suomen alueella Junaliikennöinnissä sekä Itä-Suomen Junaliikennöinnissä Pm/ Jns. Etelä-Suomen alueella äänestettiin aluepääluottamusmiehestä ja hänen varastaan, Matkustajaliikenteen luottamusmiehestä sekä Talousyksikön ja IT-yksikön luottamusmiehestä. Oheisessa taulukossa ovat uudet luottamusmiehet mainittu alueittain. Tiedot myös liiton sisäisillä nettisivuilla osoitteessa http://extranet.rvlry.fi. Ŷ L-Suomen alue Tpe, Tku ja Sk os. Erkki Hokkanen (Jorma Koiranen) I-Suomen alue Jns, Kv ja Pm os. Kari Vähäuski (Karri Peltola) E-Suomen alue Hki ja Pk os. Marja Ahokas (Markku Raunimaa) Ari Jokela Tpe, Sk, Vs, Pri, Jy, Kok (Taina Hokkanen) Ismo Reunamo Tku, Kup, Slo (Antero Uusitupa) _ Minna Raimoaho (Alueplm) Merja Ijäs (Alueplm) _ Jouko Nousiainen (Alueplm) Jorma Koiranen (Albert Seppälä) Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen) Jyrki Virtanen Kv ja Tpe (Alueplm) Alueplm hoitaa Teemu Salo Kv (Tommi Karte) Pekka Heiskanen Pm/Jns (Reino Turunen) Jyrki Virtanen KV ja Tpe (L-S alueplm) Alueplm hoitaa Palvelut ja tuotanto Alueplm hoitaa Kunnossapito Operaatiopiste Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Logistiikka Rautatielogistiikka ja Myyntija markkinointi HR-yksikkö Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Lea Sahala Kv, Vna, Imr, Nrl, Pm, Jns, Kta (Anneli Palenius) Alueplm hoitaa Talousyksikkö ja IT-yksikkö Track Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Virve Wallenius Tpe (Alueplm) Alueplm hoitaa Luottamusmiehiä yhteensä alueilla Kaikki yhteensä alueilla 2 (2) 5 (3) 4 (3) Milja Wallen (Alueplm) Marja-Leena Askolin (Alueplm) Mirja Hyytiäinen (Alueplm) 9 (2) 3 (3) 6 (4) 5 (4) 10 (2) Matkustajaliikenne _ Kaupallinen yksikkö Asiakaspalvelukeskus Palvelut ja tuotanto Sami Puumalainen Junaliikennöinti (Juha Kuukkanen) Palvelut ja tuotanto Alueplm hoitaa Operaatiokeskus Palvelut ja tuotanto Alueplm hoitaa Hankinta ja Kiinteistöt Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Pk Paula Sairo Pk ja Hki (Alueplm) Kari-Juha Virkola Ila vr, Hy knp ja Ila oper.piste (Alueplm) Rami Inkeri (Alueplm) RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 7 Liikenteenohjaustyö sallii myös itsenäiset ratkaisut Teksti Soile Olmari Kuvat Erkki Hokkanen Vaihtelevat työvuorot ja itsenäisten ratkaisujen tekeminen saavat myönteisen maininnan Tampereen ohjauspalvelukeskuksessa työskenteleviltä Jussi Maasalmelta ja Soile Kuvajalta. Soile Kuvaja haluaisi kehittää yhteistyötä kuljettajien ja konduktöörien kanssa: - Jos pitäisimme palavereja yhdessä ja kävisimme läpi ongelmakohtia, olen varma, että työskentelymme sujuisi paljon paremmin. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Jussi Maasalmen mielestä hänen työnsä on kehittynyt pienin askelin koko ajan: - Uskon, että se kehittyy sopivasti tulevaisuudessakin. Uudet järjestelmät ja työkalut tuovat työhön uutta haastetta ja tapoja hoitaa työ mahdollisimman hyvin. S oilen mielestä myös työkaverit ovat varmaan kaikkein parhaimpia heidän työyhteisössään. Jussi pitää siitä, että välillä työssä on rauhallista ja välillä sopivasti kiirettä: - Työskentely erilaisissa työpisteissä tuo myös vaihtelua työpäivään. Molempien työpaikka on Ohjauspalvelut Tampere, jossa Jussi työskentelee ns. heittomiehenä eli vaihtelevissa työvuoroissa kaikissa kuudessa kauko-ohjaustyöpisteessä sekä Tampereen suorituksessa ja Tampereen asettimessa. Soile toimii kauko-ohjaajana Tampere – Jyväskylä -rataosalla ja Tampereen suorittajana: - Meidän vuorokierrossa on myös varallaolovuoro, joten silloin tällöin on tehtävä työvuoro kaikissa ohjauspöydissä. Ryhmätoiminta aloitettu Ohjauspalvelupäällikkö Jonas Eriksson kertoo, että Tampereella työskentelee 60 kauko-ohjaajaa sekä kuusi alueohjaajaa: - Tampereelta ohjataan junaliikennettä Riihimäelle, Seinäjoelle, Mäntyluotoon, Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään. Tampereen ohjaamalla alueella kulkee vuorokaudessa noin 300 junaa. Tampereella on käynnissä useita kehityshankkeita, joista Eriksson mainitsee ajankohtaisena ryhmätoiminnan käynnistämisen: - Henkilöstö on jaettu kuuteen ryhmään, joiden tukena, valmentajina ja palautteenantajina toimivat henkilökohtaiset ryhmäesimiehet. - Ryhmäesimiespaikat ovat olleet haussa ja valinnat tehdään nyt helmikuussa. Ensimmäinen ryhmäpalaveri on pidetty 20. päivä tätä kuuta. Ryhmäpäiviä on tarkoitus järjestää neljä kertaa vuodessa. Eriksson mainitsee myös kauko-ohjausjärjestelmän uusimisen, jonka kehitystyö alkaa tänä vuonna sekä tulevat tilakysymysten ratkaisut. Haasteina vaativat poikkeustilanteet Huhtikuussa 2008 työnsä VR:llä ja Tampereella aloittaneen Jussi Maasalmen mielestä työssä on haastavaa toimia monella eri rataosalla vuorotellen: - Myös vaativat liikenteen poikkeustilanteet esimerkiksi talviaikaan tuovat oman haasteensa työhön. VR:lle syyskuussa 1974 Turkuun töihin tullut ja Tampereella vuodesta 1994 työskennellyt Soile Kuvaja kokee haastavimpana myöhässä kulkevat junat, joiden takia viimeisten kahden vuoden aikana on ollut todella raskaita työvuoroja: - Aikataulumuutos toi onneksi junat taas aikatauluunsa, mutta vielä on paljon veturivikoja ja laitehäiriöitä. Jussi mainitsee, että työvuoro alkaa ja päättyy vuoronvaihdolla työkaverin kanssa. Käymme läpi kaiken oleellisen liikennetilanteesta, ratatöistä, mahdollisista häiriöistä ja vioista. - Työvuoron aikana tehdään vaihtelevasti yhteistyötä muiden ohjaajien kanssa, suunnitellaan ja ratkotaan liikennetilanteita. Vuoron aikana ollaan yhteydessä myös muihin liikenteenohjauksiin, ratatyöstä vastaaviin sekä veturinkuljettajiin ja konduktööreihin, Jussi kertoo. Soile lisää, että vaikka lähes samat junat kulkevat päivittäin, on jokainen vuoro aina erilainen: - Istumme työpöytiemme ääressä ja valvomme junien kulkua sekä raportoimme poikkeuksista ja vioista. Iltavuoro on pisin ja raskain. Tulevaisuudessa uutta ja mielenkiintoista Jussi uskoo, että nykyisen ohjausjärjestelmän vaihtuminen tuo työhön paljon mielenkiintoista: - Uskon sen antavan uusia ja erilaisia työkaluja työn hoitamiseen. Tavalla tai toisella työhön vaikuttaa myös ohjauskeskuksien ja -alueiden muuttuminen tulevaisuudessa, samoin mahdollisten eri operaattoreiden tuleminen liikennöimään rataverkolle. Soile mainitsee tulevaisuuden näkymistä mahdollisen kilpailuttamisen ja sen tuomat mahdolliset muutokset: - Koko ajan työvälineet ja -tavat ovat muuttuneet ja automatiikkaa on tullut lisää. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 9 Kirkniemen liikennepaikan eteläpää on varustettu OJ2010opastimilla. Uusi opastinjärjestelmä Lähde Liikennevirasto Liikennevirasto on kehittänyt uudenlaista opastinjärjestelmää vuodesta 2006. Projektin tavoitteena on kehittää LED-tekniikkaa hyödyntävä nykyisiä opastimia kevyempi ja kapeisiin raideväleihin mahtuva opastin. O pasteet ovat yksiselitteisiä ja opastimen myötä tarve ohittaa vaihtotyössä Seis-opastetta näyttäviä opastimia poistuu. Projektissa on valmistettu useita opastimien prototyyppejä, joiden koekäytön myötä on saatu tietoa ja kokemusta hyödynnettäväksi kehitystyössä. Uudet opastintyypit esittävät nykyisten pää-, esi- ja raideopastimien opasteet 7 valoyksiköllä nykyisten 11 sijasta. Ne voivat siis tilanteesta riippuen korvata joko yhden, kaksi tai kolme nykyisin samalla kohdalla olevaa opastinta ja niitä kutsutaan yhdistelmäopastimiksi. Uusien opastimien opasteiden kehittämisessä on kiinnitytetty erityistä huomiota siihen, että niihin ei liity hallitsematto- 10 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 mia riskejä uuden järjestelmän ollessa pitkään käytössä rinnakkain nykyisen opastinjärjestelmän kanssa. Vilkkuvat esiopastimet Opasteet ovat pitkälle samanlaisia nykyisten opasteiden kanssa. Pääopastimen opasteet ovat täysin samat, mutta esiopastimen opasteet esitetään vilkkuvilla valoilla. Vilkkuvien valojen tarkoituksena on mahdollistaa ennakkotiedon antavien opasteiden erottaminen muista opasteista jo kaukaa, vaikka opasteissa käytetään samoja värejä kuin junaliikenteen ajonsallivissa opasteissa. Uuden opastimen valoyksiköt on sijoitettu noin 2 metriä korkeaan kapeaan koteloon, joka on kiinnitetty 2,5 metriä kor- keaan kaadettavaan mastoon. Tavoitteena on ollut, että opastin voidaan sijoittaa mahdollisimman kapeaan raideväliin opastimen tulematta kuitenkaan tarpeettoman korkealle. Opastin voidaan kuitenkin tarvittaessa ripustaa opastinulokkeeseen nykyisten opastimien tapaan. Opastimesta on suunniteltu myös matala versio sijoitettavaksi raideväliin, jossa aukean tilan ulottuma ei mahdollista kapean opastimen käyttämistä. Koska opastin sijoittuu matalalle ja sen valoyksiköt ovat lähellä toisiaan, on sen käyttö kaavailtu rajoitettavaksi vain vaihtotyön opasteille ja raiteille, joilla käytettään alhaista nopeutta. Koekäytöt meneillään Uusien opastintyyppien koekäytöt ovat meneillään Naarajärvellä Palokintien tasoristeyksen läheisyydessä ja Vuosaaren satamaradan tunnelissa. Lisäksi Kirkniemen liikennepaikalla Hyvinkää-Hanko-rataosalla on kolme pelkästään pääopastimen toiminnoilla varustettua lähtöopastinta normaalikäytössä asetinlaitteen ohjaamina. Kehitystyö on nyt edennyt niin pitkälle, että opastimien käyttöönotto lähestyy Kehäradan valmistumisen myötä. Ennen Kehäradan liikenteen alkamista opastimia on tarkoitus testata nykyisiä testejä suuremmassa mittakaavassa kaupunkiradan raiteilla Käpylä-Pasila-välillä, jossa neljä nykyistä opastinta korvataan uusilla ja lisäksi asennetaan kaksi uutta opastinta. Käytettävistä opasteista järjestetään koulutus liikenneturvallisuushenkilöstölle junaturvallisuuskertauskoulutusten yhteydessä. Käpylä-Pasila-välillä tehtävän kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia uusien opastimien käyttämisestä vilkkaasti liikennöidyllä rataosuudella. Kokeilussa opastimia myös sijoitetaan ja käytetään uudella tavalla, jolla on tarkoitus lisätä kaupunkiradan häiriösietoisuutta ja kapasitettia poikkeustilanteissa. Opastimien sijoittelu ja toiminta mahdollistaa Pasilaa pohjoisesta lähestyvän junan ajaa huomattavasti nykyistä lähemmäs laituria odottamaan laiturin vapautumista. Käyttöön vähitellen Uusien opastimien käytön laajentuminen tapahtunee vähitellen turvalaitteiden uusimisen yhteydessä. Tavoitteena on, että käyttöönotto tapahtuu riittävän laaja alue kerrallaan järjestelmien kirjavuuden välttämiseksi. Kehäradan jälkeen uusia opastimia on suunniteltu otettavaksi käyttöön Kokkola-Ylivieska-rataosuuden kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä. Myös Helsinkiin suunnitellun Pisara-radan suunnitelmat perustuvat uusien kapeiden opastimien käyttöön. Ŷ Testiopastin Naarajärvellä, Jyväskylä-Pieksämäkirataosalla. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 11 ŹEdunvalvontaa Uusin ilmiö on, että jopa liikenteenohjauksessa kärsitään vakavaa henkilöstöpulaa. Seppo Juselius liittosihteeri [email protected] Luottamusmiestoiminnasta ja henkilöstön riittävyydestä L uottamusmiesvalinnat ovat meneillään tätä kirjoittaessani, emmekä vielä tiedä kuinka paljon vaihtuvuutta luottamusmiehissä tapahtuu. Kiitän kaikkia niin entisiä, kuin tuleviakin luottamusmiehiä luottamusmiestoimintaan osallistumisesta. Jäsenistön ja liiton kannalta toimiva luottamusmiesjärjestelmä on erittäin tärkeä ja siihen on panostettava entistä enemmän. Meneillään oleva luottamusmieskausi oli erittäin poikkeuksellinen runsaine yt-neuvotteluineen ja VR:n muutosohjelman takia. Kärjistäen voisin sanoa, että muutosohjelman kautta VR:n nykyjohto sai koko VR:n henkilöstön ja toiminnan sekaisin. Muutos on tietenkin välttämätön, mutta toteutuksen aikataulu oli RVL:n mielestä aivan liian tiukka. No nyt mennään näin ja korjaillaan vahinkoja. Yleisin viesti VR:n eri työntekijäryhmiltä minulle on ollut, että henkilökuntaa on liian vähän, eikä töitä ehditä kunnolla tehdä. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Uusin ilmiö on, että jopa liikenteenohjauksessa kärsitään vakavaa henkilöstöpulaa. Se saattaa johtaa pahimmillaan, varsinkin lomakautena, jopa liikenteen pysähtymiseen joillain rataosilla. Henkilökunta on kertonut VR:n johdolle huolensa työntekijöiden riittävyydestä hyvinkin voimallisesti, joten yllätys sen ei pitäisi olla. Odotankin nyt, että VR toimii pikaisesti tilanteen parantamiseksi, ettei se kuuluisa asiakaspalvelu kärsisi kohtuuttomasti. Tuleville uusille luottamusmiehille korostaisin luottamusmiestoimen ajankäytön suunnittelun tärkeyttä. Luottamusmiessopimuksessa on kerrottu, mitä tämä tarkoittaa. Seuraavana suorat lainaukset sopimuksesta: ”Luottamusmiehelle on annettava tilapäinen vapautus työtehtävistä paikallisia tarpeita tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehelle etukäteen sovittu vapautus työstä on merkittävä näkyviin työvuoroluetteloon. Työpaikoilla on huolehdittava riittävistä henkilöstöresursseita niin, että luottamusmiestehtävän hoitamista varten myönnettyjen vapautusten aikaiset tarpeelliset sijaisuudet tulevat asianmukaisesti hoidettua. Käytännön järjestelyitä on tarkasteltava paikallisesti kunkin työpaikan olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta, sekä välittömästi luottamusmiesten valinnan jälkeen, että luottamusmieskauden aikana.” Jos ajankäytöstä ei päästä yksimielisyyteen esimiehen kanssa työpaikoilla, niin aluepääluottamusmies auttaa asiassa. Henkilöstön riittämättömyys on tuonut työpaikoilla myös ongelman lomien pitämisestä sekä ylitöiden tekemisestä. Lomat voidaan tietenkin pitää lomasuunnitelmien mukaan. Lomien muuttamisesta eri ajankohtaan on sovittu työehtosopimuksessa. Ylitöiden tekeminen on aina vapaaehtoista. Mukavaa kevättä ja työssä jaksamista. Ŷ ŹLuottamuksella Luottamusmiestehtävä on vaativa ja edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja. Henry Kulin Valtakunnallinen pääluottamusmies [email protected] Uusi kausi U usi luottamusmieskausi alkaa 1.4.2012. Työpaikan luottamusmiehet ovat henkilöstön edustajia ja tällä joukkueella teemme yhteistyötä. Edustamme henkilöstöä suhteessa esimiehiin. Samoin viemme tietoa työyhteisöömme ja toimimme väärien tietojen ja huhujen torpedoimiseksi. Olemme Rautatievirkamiesliiton osaston edustajia työpaikoilla. Tehtävä on vaativa ja edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja jotta tehtävässä onnistuu. Luottamusmiehellä ei ole päätösvaltaa asioihin. Hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella otteella voi myös vaikuttaa. Meillä on neuvotteluoikeus ja sopimusoikeus. Trim -luvut VR:n henkilöstötutkimuksesta saadut luvut kertovat henkilöstön sitoutumisen asteesta yritykseen. Luvut ovat laskeneet muutosohjelman aikana ja niitä on työläs saada nousuun. VR: n johtoryhmään kutsuttiin ammattiliittojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet pohtimaan tilannetta. Tilaisuudessa divisioonajohtajat kävivät läpi omat kehittämiskohteensa, millä toimin he pyrkivät tilannetta parantamaan. Sen jälkeen käytiin keskustelu hyvien käytäntöjen kautta. Liittomme puheenjohtaja oli kerännyt järjestöaktiivien näkemyksiä, miten asiat tulisi muuttaa. Toimme myös esille menettelyjä, joita aikaisemmin saneerauksessa käytettiin. Pari vuottahan on nyt käytetty pörssiyhtiöiden menettelyä. Se on helpoin tie potkia henkilöstöä ulos. Rautateille se ei sovi. Kevääseen mennessä työpaikoilla käydään kehityskeskustelut, joissa pohditaan yhdessä, miten asioita voidaan parantaa. Niitä käsitellään uudestaan kevään aikana johtoryhmässä. Otteita työsopimuslaista 7 a § (4.3.2011/197) Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 13 Susanna Salmivaaran mielestä stressimittari oli kevyt ja helppo käyttää: - Ainoastaan anturalätkien liimainen pinta aiheutti hieman allergisia reaktioita. Tampereen palveluneuvojien stressiä mitataan Teksti Soile Olmari Kuvat Taina Hokkanen Tampereen aseman lipunmyynnissä pilotoidaan VR:n hyvinvointihanketta, jonka tavoitteena on selvittää palveluneuvojien työkuormitusta, stressin ja palautumisen sekä liikunnan suhdetta. Hankkeeseen osallistuu noin 25 työntekijää. T yöyhteisön tilaa ja työkuormituksen, stressin määrää on selvitetty Koskiklinikan Työterveyspalvelun kolmen vuorokauden Firstbeat -mittauksella. Hankkeeseen sisältyy myös palveluneuvojille tehty lyhyt nimetön kysely, jonka tavoitteena on selvittää työyhteisön kuormitustekijöitä ja ilmapiiriä. Tulosten perus- 14 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 teella tuetaan työhyvinvointia työterveyspsykologin ohjaamissa ryhmätilaisuuksissa. Ryhmissä puretaan myös hankalia asiakaspalvelutilanteita. Hyvinvointikartoituksen avulla saadaan tietoa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko uni laadullisesti hyvää ja palauttavaa? Mikä saa aikaan stressiä? Onko päivän aikana terveyttä tai kuntoa edistävää lii- kuntaa? Löytyykö työssä ja vapaa-ajalla palauttavia jaksoja? Mittausten pohjalta työntekijä saa toimenpidesuosituksia hyvinvointinsa tukemiseksi erityisesti palautumisen/stressinhallinnan ja liikunnan osalta. Selvitysten perusteella haetaan keinoja, voimavaroja, joilla palveluneuvoja ja työyhteisö selviää entistä paremmin työn haasteista. Konser- Irma Laukkanen ja Taina Hokkanen osallistuvat Tampereen palveluneuvojien työkuormitusta tutkivaan hankkeeseen. Taina on myös hankkeen seurantaryhmän jäsen. ”Painetta esiintyy töissä, jos henkilökunta on alimitoitettu ja syntyy ruuhkia.” nitason tavoitteena on löytää keino tukea työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointia. Omatoimista mittausta Firsbeat -mittaus on toteutettu ns. Bodyguard -mittarilla tammi-helmikuun aikana. Bodyguard -mittarin avulla tallennetaan syketietoja kolmen vuorokauden ajan. Sykeanalyysin avulla saadaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon toiminnasta. Jokainen palveluneuvoja on hoitanut mittauksen omaan tahtiinsa käyttämällä mittaria yhtäjaksoisesti kahden työpäivän ja yhden vapaapäivän ajan. Tulosten purku on alkanut tämän kuun puolessa välissä. Kaikille halukkaille annetaan yksilöllinen palaute. Hanketta seuraa ryhmä, jossa henkilöstön edustajina ovat RVL:n Länsi-Suomen aluepääluottamusmies Erkki Hokkanen, alueen matkustajaliikenteen luottamusmies Ari Jokela sekä työsuojeluvaltuutettu Taina Hokkanen. Mittari kevyt ja helppo käyttää - Odotan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia stressimittari antaa hyvinvoinnistani ja kuinka voisin hyödyntää niitä jatkossa, toteaa palveluneuvoja Susanna Salmivaara. Työnsä hyvinä puolina Susanna pitää mukavia kollegoita ja vaihtelevia työpäivä. Haasteita työhön tuovat erilaisten asiakkaiden kohtaamiset: - Myös uudistunut myyntijärjestelmä Teema on tuonut oman lisänsä. Irma Laukkasen mielestä palveluneuvojan työssä parasta ovat erilaiset päivät: - Tärkein haaste on asiakkaat ja heidän ennalta-arvaamattomat tarpeensa. Haasteellista on myös pysyä muutoksessa mukana ja antaa itsensä ymmärtää, että kiskoilla pysytään ja suunta on oikea. Kumpikaan haastatelluista tuskin huomasi stressimittarin olemassaoloa: - Se on pieni tarrakiinnitteinen kapistus. Yöt nukuin kuin tukki, stressiä mittari ei aiheuttanut, Irma toteaa. Työvuorot työntekijöitä huomioiviksi Susanna tuli VR:lle myyntivirkailijaksi neljä vuotta sitten. Syksyllä 2011 työnimike muuttui palveluneuvojaksi. Hän on työskennellyt koko ajan Tampereen lipputoimistossa. Irman pesti alkoi toukokuussa 1974: - Onneksi näihin työvuosiin sisältyy 11 vuo- den työrupeama Kajaanin asemalla. Sieltä sain uutta näkökulmaa ja huomasin, että tapahtuu sitä muuallakin. Muistelen työvuosiani Kajaanissa lämmöllä. Palasin takaisin kotikonnuille omasta tahdostani ja työyhteisööni olen tyytyväinen. - Painetta esiintyy töissä, jos henkilökunta on alimitoitettu ja syntyy ruuhkia. Palveluneuvojan roolia on joskus vaikea toteuttaa. Työvuorot ovat välillä liian pitkiä, jolloin syntyy pakkotahtisuutta eikä hymy tule niin herkästi. Silloin ilo on seis, Irma toteaa. Hän rentoutuu uimalla ja saunomalla: - Työnantajan tarjoamat uintikortit ovat hyvä lisä. Lisäksi sauvakävelen raittiissa ilmassa, teen käsitöitä ja luen kirjoja. Huumori auttaa usein. Susanna puolestaan toteaa, että hektinen työrytmi vaatii sopeutumista ja vapaa-ajalla luovia harrastuksia, esimerkiksi kodin sisustamista ja kukkien hoivaamisesta: - Matkustan myös mielelläni erilaisiin kohteisiin. Hän toivoo työnantajan omalta osaltaan helpottavan taakkaa mitoittamalla työvuorot vastaamaan todellista tarvetta: - Työvuoroja voisi suunnitella myös enemmän työntekijöitä huomioiviksi. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 15 Uusin työasuin VR:n 150-vuotisjuhlavuoteen Teksti ja kuvat Soile Olmari Kolmen vuoden työrupeaman tuloksena noin 3 000 VR:n henkilöstöön kuuluvaa pukeutuu päivittäin uusiin työasuihin.Työasuja uudistava työryhmä asetettiin helmikuussa 2008. Palveluneuvojan, veturinkuljettajan ja konduktöörin ilmeistä voisi päätellä, että uudet asut miellyttävät. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Palveluneuvojana Helsingissä työskentelevä Pauliina Pulliainen pitää tosi paljon uusista työasuista: - Pidän etenkin väreistä ja housut ovat hyvän malliset. Entisiin verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Uudet vaatteet ovat istuvampia. Tikkurilassa työskentelevä Mikael Brander ei vaihtaisi palveluneuvojan uutta työasua entiseen. R VL:stä työryhmään osallistuivat muun muassa Etelä-Suomen alueen pääluottamusmies Marja Ahokas ja järjestösihteeri Soile Olmari. Työryhmä oli yhteinen junahenkilökunnan kanssa. Edellisen kerran työasuja uudistettiin 1990-luvulla. Alusta asti junahenkilöstön ja palveluneuvojien edustajat painottivat määrätietoisesti sekä mallien että materiaalien sopivuutta kuhunkin työtehtävään. Palveluneuvojien näkemyksiä kysyttiin erikseen ja terveiset vietiin työryhmään. Toiveina esitettiin esimerkiksi silittämättä siistit asut, paitoihin pehmeämpää ei niin helposti rypistyvää kangasta, istumatyöläiselle sopiva takki, suorat perushousut joustavasta ja hengittävästä kankaasta sekä hame ilman taskuja ja ryppyjä. Naisten mielestä kuminauhavyötärö toimii parhaiten istumatyöläisellä ja eri kilojen omistajilla. Värin haluttiin oleLehtileikkeitä van muu kuin tummansininen. Lisäksi korostettiin, että kaikkia perusmalleja on oltava aivan pienille ja hoikille sekä Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään vähän isommillekin. liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäMuotoilija Kirsimari Kärkkäinen senlehdistä. suunnitteli työvaatteista käytännöllisen Vuonna 1909 tammikuun lopussa Järnvägsmankokonaisuuden, jonka eri osia voi käytnabladet -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa esitää yhtenäisinä asuina. Käyttäjäryhmien tetään oikeutta ohuemman virkapuvun käyttöön eri tarpeet on huomioitu mahdollisuukkesäkuuman aikana. sien mukaan. Vaatteille on tehty myös likaa hylkivä nanokäsittely. Varmasti jokaiselle vaatteiden käyttäjälle muodostuu oma näkemyksensä niiden toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Ainakaan se ennakkopelko ei toteutunut, että vaatteissa olisi liikaa VR:n vihreää. Ŷ VR 150 vuotta RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 17 Pieksämäen karpaasit Jouko Hänninen, Pasi Puranen ja Harri Lindblom uskaltautuivat Särkisen jäälle. Hiihtämässäkin miehet kävivät yli 30 asteen pakkasella – t osin hiihtoputkessa, jossa oli vain pikku pakkanen. Pakkaspäivät Vuokatissa Kuvat Kaija Kajosmäki ja Aimo Nykänen Lähes 35 asteen pakkanen ei haitannut RVL:n talvipäivien 90:ää osallistujaa, kun he viettivät riemukkaita hetkiä Vuokatissa 3. – 5.2. Jääkolkan voittoisa joukkue Marjatta Karhu, Reijo Asikainen, Marita Häyhänen ja Helena Korpela. Pakkasta kisan aikana oli 26 astetta. Urheat ulkoilijat heittivät jääkolkkaa ja sivakoijatkin hiihtivät – tosin hiihtoputkessa. Ohjelmassa ollut SkiFox pujottelukisa vaihdettiin jousiammuntaan sisätiloissa. Keilailu oli päivien ainoa ”virallinen” kilpailulaji, jossa oli ennätysosanotto, 54 keilaajaa. Ylivoimaiseen voittoon keilasi Paavo Häkli, jonka kolmen sarjan yhteistulos oli 755. Yhdessä sarjassa hänellä oli tosi lähellä jopa maaginen tulos 300. Toiseksi tuli Pekka Kivioja 545 ja kolmanneksi Jouko Hänninen 498. Naisten kärkikolmikko oli Anja Kaija 389, Marjo Siren 357 ja Laila Väyrynen 356. Paavo Häklin voittoisat keilasarjat. Merkintä X tarkoittaa kaatoa – ja niitä on paljon. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Jousiammunta aloitettiin kuivaharjoittelulla eli opeteltiin oikea ampuma-asento ilman välineitä. Etualalla Laila Väyrynen. Opettajana toimi Jyrki Makkonen (selin). Jousta virittämässä Laina Kemppainen, takana Marjo Siren ja Anja Kaija. Laila Väyrynen sijoittui keilailukisan naisten sarjassa kolmanneksi – kakkostila jäi vain pisteen päähän. Onnitteluhalauksen antaa Riikka Kulju. Sakari Meripaasi sijoittui kovatasoisessa miesten keilailukisassa neljänneksi. Teijo Rantanen ja Lasse Teerimäki odottivat ”voitonvarmoina” keilailukisan alkua. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 19 VR:n Logistiikkadivisioonassa muutetaan toimintatapoja Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja VR-Yhtymä Viime kuukaudet ovat olleet VR Groupin Logistiikkadivisioonan johtajalle Rolf Janssonille silmiä avaavaa aikaa: - Olen viettänyt kahdesta kolmeen työpäivää kuukaudessa eri toimipisteillä ja olen saanut huomattavasti paremman tuntuman ihmisiin ja heidän ajatuksiinsa. J ansson arvostaa henkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja: - Keskusteluissa henkilöstöltä on kysytty muun muassa, mitä pitäisi tehdä, että henkilöstön sitoutumista saataisiin kehitettyä. Yksi vastaus on ollut, että esimiestyötä on vahvistettava. - Lisäksi palautetta on tullut uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyen. On varmistettava, että teknologiat toimivat kunnolla. Uusia teknologioita ei saa siis ottaa käyttöön liian nopeasti eikä liian monta uudistusta kerralla. Raakapuun purkua vaunuista 20 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Jansson kokee saaneensa aitoa ja rehellistä palautetta: - On kaiken kaikkiaan tutkittava, miten asioita tehdään järkevämmin. Palautetta otetaan huomioon esimerkiksi Rautatielogistiikan muutoksessa. Ensin on parempi arvioida, mikä toimii. Sen jälkeen hanke pilotoidaan ja kyseenalaistetaan sen toimivuus. Jansson on yllättynyt kentällä käydystä positiivisesta ja rakentavasta keskustelusta: - Aiomme tavata ihmisiä vielä enemmän ja esimerkiksi nyt muutaman päivän pääs- tä käymme Tampereella tapaamassa Rautatielogistiikassa, Kappaletavaralogistiikassa ja Massatavaralogistiikassa työskenteleviä. Organisaatiomuutoksella selkeytetään rooleja Logistiikkadivisioona on VR:n muutosohjelmassa mukana siinä kuin muutkin divisioonat ja viimeisin yt-neuvottelu alkoi Rautatielogistiikassa 14.2. Näissä neuvotteluissa käsitellään Rautatielogistiikan organisaatiorakenteen muutosten vaikutuksia nykyiseen organisaatioon ja henkilöstöön. - Organisaatiota koskevat yt-neuvottelut tähtäävät siihen, että organisaatioon saadaan hyvin selkeät roolit. Jokaisen on tiedettävä, mitä tekee ja mitä häneltä odotetaan. Esimiestyötä pitää vahvistaa ja varata siihen riittävästi aikaa. Työtä on mahdotonta tehdä, jos on liian monta alaisuutta. ”Olemme markkinoilla ainutlaatuinen toimija siinä, että käytettävissämme on sekä rautatie- että maantiekuljetukset.” Rolf Jansson * s. 1969 * DI, KTM * Tuli VR:lle elokuussa 2009 konsernin kehitysjohtajan tehtäviin. * Työskenteli aiemmin Nordean Corporate Finance johtajana reilut kaksi vuotta. Hoiti yrityskaupan järjestelyjä. * Työskenteli ennen Nordeaa liikkeenjohdon konsulttina Booz Allen Hamiltonilla noin kymmenen vuotta. * Asuu Helsingin keskustassa vaimonsa kanssa. * Kiinnostui VR:stä työnantajana sen muutosohjelman mukanaan tuomasta isosta haasteesta. Rolf Jansson on huomannut, että VR:llä otetaan erittäin hyvin vastaan projekteja, joita seurataan ja saatetaan loppuun: - Toimintojen kehittämistä ajatellen tavoitteena on ehdottomasti käydä mahdollisimman paljon keskusteluja sekä asiakkaiden että henkilöstön kanssa. Rakenteelliset muutokset Jansson toteaa, että helppo tie kustannusten säästämisessä on leikata resursseja juustohöylällä. - Rakenteelliset muutokset ovat huomattavasti vaikeampia, kun pitää muuttaa toimintatapoja ja tekemistä. Erittäin hyvä esimerkki tästä on uudet raakapuukonseptit. Konseptissa pyritään siihen, että asiakas voi ostaa palvelun halvemmalla, kun tilaa sen aikaisemmin ja vastaavasti asiakas joutuu maksamaan viime hetken muutoksista. Näin kannustamme säännölliseen liikenteeseen ja palveluja voidaan tuottaa huomattavasti tehokkaammin, Jansson painottaa. - Konseptin onnistuminen vaatii asiakkaan, myynnin, liiketoimintayksikön sekä Palvelut ja tuotantodivisioonan yhteistyötä. Logistiikkadivisioona ei pysty tekemään näitä muutoksia yksin. Koko ketjun pitää toimia fiksummin. Vastaavia konsepteja yritämme kopioida myös raakapuun ulkopuolelle. Janssonin mielestä kehittämisen yhteydessä on myös kyseenalaistettava kannattamattomia liiketoimintoja. - Joulukuussa 2011 möimme paikalliselle johdolle meidän omistamamme kumipyöräyhteisyrityksen Englannissa. Kyseisen yrityksen kilpailukyky ja kannattavuus oli heikko, joten on kysyttävä, minkä takia me olemme siellä. Fiksua toimintaa? Jansson käyttää fiksu -sanaa myös kilpailukyvyn parantamisen yhteydessä. Mitä hän sillä tarkoittaa? – Meidän kannattaa olla siellä, missä olemme kilpailukykyisiä. Takaisin perusbisnekseen menossa on järkeä. Perusasiat on laitettava kuntoon. Esimerkiksi onko mahdollista ajaa maantiekuljetuksilla kuljetusvirtoja, jotka eivät sovellu rautatielogistiikkaan? – Olemme markkinoilla ainutlaatuinen toimija siinä, että käytettävissämme on sekä VR Group Logistiikkadivisioona * Sisältää Myynnin ja markkinoinnin, Rautatielogistiikan, Kappaletavaralogistiikan, Massatavaralogistiikan sekä Transpoint International Kansainvälisen logistiikan. * Noin 2 500 työntekijää. * Tavaraliikennettä viime vuonna noin 36 miljoonaa tonnia. * Käytössä yli 10 000 tavaravaunua. * Tilattu viime vuonna 220 uutta neliakselista raakapuuvaunua, jotka rakennetaan neljän vuoden aikana. * Koko divisioonassa investoidaan vuodessa kalustohankintoihin noin 20 miljoonaa euroa. * Alkuvuonna 2012 ollut huomattavasti enemmän idän liikennettä viime vuoteen verrattuna. Kotimaan liikenteessä on jääty melko paljon. * Haasteina muun muassa Suomen teollisuuden rakenteelliset muutokset, talouskriisi ja kilpailun avautuminen. * Kilpailukykyä kehitetään muuttamalla toimintamalleja. rautatie- että maantiekuljetukset. Meidän pitää pystyä tarjoamaan asiakkaille molempia mahdollisuuksia. Hän mainitsee toisen käytännön esimerkin fiksuista toimintatavoista: - Kun mietitään asiaa sisäisten asiakkaiden näkökulmasta, käytössämme on liian paljon erilaisia divi- RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 21 sioonan sisäisiä räätälöityjä raportteja kuten volyymiraportteja ja ennusteita, joita hyvin harva katsoo. On pohdittava, mitä raportteja tarvitaan ja ketkä niitä lukevat. - Olemmekin käynnistäneet pienen projektin, jossa kartoitetaan, mitä raportteja tarvitaan ja luodaan tarpeista selkeä kokonaisuus. Pitää päättää, mitä mittareita seurataan, joilla ohjataan liiketoimintaa tehokkaasti, Jansson korostaa. Asiakkaille tarjotaan ratkaisuja Fiksuun ja kannattavaan toimintaan kuuluvat myös asiakkaille tarjottavat lisäarvopalvelut: - Metsä-, metalli- ja kemian teollisuus ovat meidän kolme isointa asiakasryhmäämme. Näen tärkeänä suuntana kaikissa meidän yksiköissämme sen, että kilpailukykymme perustuu asiakkaan liiketoimin- nan ja kilpailukyvyn ymmärtämiseen. Meidän on tarjottava asiakkaan kaipaamia palveluja, kuten kuljetusvirtojen suunnittelua, varastointipalveluja, tavaran purkua yms. Meidän pitää myös ansaita näillä palveluilla, Jansson sanoo. - Jos emme tähän kykene, asiakas joutuu ostamaan näitä palveluja muualta. Meidän on oltava huomattavasti lähempänä asiakasta kuin aiemmin. Me voimme esimerkiksi konsultoida asiakasta siinä, miten kuljetusvirtoja kannattaa suunnitella ja kannattaako kuljetuksissa käyttää maantietä vai rautatietä. Me tarjoamme asiakkaille ratkaisuja. Minkälaista henkilökuntaa tarvitaan? Janssonin mielestä selkeä vastaus kysymykseen on, että on hauska tehdä työtä täynnä Matti E. Hirvikallio 90 vuotta 24.2.2012 Rautatievirkamies Sotaveteraani 22 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 energiaa olevien ja motivoituneiden ihmisten kanssa, joilla on lisäksi asiantuntemusta: - Energisyyttä tulee me-hengestä ja yhdessä tekemisestä. Hän myöntää, että tässä on varmasti kehitettävää koko konsernin tasolla: - Esimiestyö on suuressa roolissa. Meillä on opittavaa siinä, miten näin isossa organisaatiossa toimitaan. Yhteistyötä ei ole aina helppoa tehdä. Kun jokainen on sitoutunut yhteiseen visioon huomaa, että saa jotain aikaiseksi, kun osa tavoitteista toteutuu. Johdon rooli on kertoa mahdollisimman konkreettisesti, mihin pyritään. Logistiikkadivisioonassa työskentelee noin 2 500 henkilöä: - Se on huikea voimavara, jos jokainen markkinoi Logistiikkadivisioonaa. Ŷ Vuokatinhovista Facebookissa www.facebook.com/vuokatinhovi Vuokatinhovin Facebook tykkääjät nauttivat hyvistä eduista sekä majoituksen äkkilähdöistä. ŹTyöturvallisuusuutisia Työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut ovat avainhenkilöitä yhteishengen luomisessa. Alpo Pietarila valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö [email protected] T yöturvallisuus on VR:n johdon mukaan ykkösarvo. Näin pitääkin olla. Ennakoiva työturvallisuustyö edesauttaa henkilöstön turvallisuutta työssään. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa työpaikalla. Työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut ovat avainhenkilöitä yhteishengen luomisessa. Yhteistyön avaimia Työpaikan työntekijä: Mikäli havaitset työturvallisuuteen liittyvän epäkohdan, pyri poistamaan se omilla toimenpiteilläsi. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, ilmoita siitä välittömästi omalle esimiehellesi. Hän on velvollinen hoitamaan asiaa eteenpäin. Työpaikan esimies on työturvallisuusvastuussa työsuojelun valvontalain mukaan. Hänen tärkeimpiä tehtäviään on huolehtia työturvallisuudesta työpaikalla ja poistaa sitä uhkaavat vaaratekijät saatuaan tiedon työntekijältä. Työsuojelupäällikkö on työturvallisuustoiminnasta vastaava henkilö. Mikäli hän on passiivinen tehtävässään, työturvallisuuden edistäminen työpaikalla ro- Roolit selviksi työturvallisuudessa Työturvallisuudessa on ensiarvoisen tärkeää, että uhkista ihmisen terveydelle tai turvallisuudelle kerrotaan työpaikan esimiehelle välittömästi, kun ne havaitaan.Työnantajan on heti reagoitava tilanteeseen kuten laki edellyttää. mahtaa. Työsuojelupäällikölle on laissa ja työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa määritelty useita tehtäviä. Kaikki ne on hoidettava. Saadessaan informaatiota työpaikalla olevasta ongelmasta hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaaratekijän poistamiseksi. Riskien arviointien ja työpaikkaselvitysten aktiivisella tekemisellä tehdään parhainta työtä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Työsuojeluvaltuutettu on avainhenkilö työturvallisuusasioissa. Laki ja sopimus asettavat hänet merkittävään asemaan työturvallisuuden kehittämisessä. Mikäli työpaikalla ei epäkohtia saada nopeasti korjatuksi, työntekijät ilmoittavat ongelmasta työsuojeluvaltuutetulle. Valtuutetulla on yhteistyökumppaneinaan lukuisia eri tahoja: työpaikan henkilöstö, työpaikan esimies, työsuojelupäällikkö, VR:n asiantuntijalääkärit, työterveyshuolto, yhtiöiden/divisioonien työturvallisuuspäälliköt, alueelliset pääluottamusmiehet, työturvallisuuden yhdyshenkilö jne. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Tämä yhteistyöfoorumi on tär- keä kaikessa toiminnassa. Monessa toimikunnassa on edustus laajoilta alueilta, jopa koko rataverkolta. Tällöin on mahdollisuus tehdä ratkaisevia päätöksiä useamman työpaikan turvallisuusasioiden edistämiseksi. Työterveyshuollon palvelutuottajat, VR:n asiantuntijalääkärit, hyvinvointipäällikkö ja ylilääkäri ovat terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi tärkeässä roolissa. Työpaikalta on oltava heti yhteydessä paikalliseen työterveyshuoltoon, mikäli terveyttä uhkaavia tekijöitä on tullut ilmi. Työterveyshuolto tekee tarvittaessa työpaikkaselvityksen ja raportoi työnantajalle asiasta. Työsuojeluviranomaiset: Niissä tapauksissa, joissa ei päästä ongelman poistamiseksi myönteiseen lopputulokseen, työsuojelun valvontalaki antaa mahdollisuuden pyytää työsuojeluviranomaisia avuksi. Mikäli apua joudutaan pyytämään viranomaisilta, se kuvastaa yhtiön/yrityksen piittaamattomuutta työturvallisuusasioista. Ylimmästä johdosta alkaen kaikkien on oltava aidosti mukana työturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Pelkästään ns. ”bisneskulttuurille” pyhitetty yritys ei tule menestymään työmarkkinoilla. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 23 Antti Tiitola Käsiparien lukumäärä ja tehokas toiminta eivät vastakohtia VR:n matkustajaliikenteen tuore divisioonajohtaja Antti Tiitola on päättänyt, että ”käsipareja” eli henkilöstöä pitää olla käytettävissä jatkuvasti: - Käsiparien lukumäärä ja tehokas toiminta eivät ole toistensa vastakohtia. Teksti ja kuvat Soile Olmari T iitola viittaa viimekesäiseen konduktööripulaan. Hänen mukaansa tehokkuus tulee siitä, kuinka prosessit tehdään: - Sen jälkeen voidaan arvioida kokonaistehokkuutta. Tästä huolimatta kehitämme toimintaa katsomalla myös tehokkuutta. Tiitolalle on jo muodostunut käsitys siitä, mitä muuttamalla voidaan osaltaan vaikuttaa tutkimuksella todettuun huonoon henkilöstötyytyväisyyteen: - Olen huomannut, että talon sisällä esimerkiksi divi- 24 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 sioonien välillä on turhia raja-aitoja. Energiaa säästetään yhteistyötä ja synergiaa parantamalla. Parempi nostaa asiat pöydille - On surullista, kuinka paljon Teema-järjestelmä on aiheuttanut ongelmia henkilökunnalle. Tietyllä tavalla tässäkin puhaltavat uudet tuulet. Teemaa kehitetään edelleen ja kehitystoimenpiteiden lisäksi esiin tulleita virheitä korjataan yhteistyössä Accenturen kanssa. Tiitola korostaa, että hyvään liikkeen johtamiseen kuuluu toisen ratkaisun löytäminen, jos esimerkiksi kolmen vuoden päästä todetaan jonkin aiemman ratkaisun mahdottomuus. Olen aistinut paljon henkilöstön pahaa oloa. Kukaan ei halua työskennellä sellaisessa hässäkässä, jota viime syksynä oli. - Parempi on nostaa asiat pöydille ja jokaisella pitää olla tilaa myös toisen ajatuksille; asioita pitää käsitellä monipuolisesti. Totta kai voidaan asettaa suojamuuri mei- ”On surullista, kuinka paljon Teema-järjestelmä on aiheuttanut ongelmia henkilökunnalle.” dän ympärille, mutta toinen tapa on avata keskustelua. Ovi on auki. Asiakkaille uutta lisäpalvelua Tiitola korostaa maailman ja asiakkaiden tarpeiden muuttumista: - Meidän pitää mukautua ja saada ketteryyttä toimintaympäristöömme. Lähiliikenne avautuu kilpailulle 2018 ja kaukoliikenne 2019. On kysyttävä, miltä osin voimme aidosti sanoa, että pystymme vastaamaan kilpailuun. Haluan löytää yhdessä toimintatapoja, jotka palvelevat meitä vuonna 2018. - Meidän pitää keksiä myös uutta asiakkaille tarjottavaa sisältöä. Meidän pitää muuttaa sitä, mitä asiakas kohtaa ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Meidän pitää tarjota muutakin kuin kuljettamista paikasta toiseen. Tämä aiheuttaa tulevaisuudessa paljon haasteita. Kysymys on meidän peruspalveluihin liittyvistä lisäpalveluista, Tiitola toteaa. Matkustajaliikenteen markkinaosuus kaikista liikkumismuodoista on vain viisi prosenttia: - Meillä on siis paljon mahdollisuuksia tuottaa massapalvelun lisäksi myös räätälöityä palvelua. Tiitola sanoo olevansa monikanava-ajattelija: - Tarvitsemme kaikkia myyntikanavia, hyvää palvelua ja helppoja käyttöliittymiä. Eri kanavissa tehdään eri juttuja. Keskustelua käydään avoimesti asiakkaan näkökulmista. Halu ymmärtää ongelmia Hankaluuksien keskellä Tiitola haluaa tuoda esiin positiivisia asioita: - Tulossa on 12 kaksikerroksista ohjausvaunua sekä 15 täysin uudenlaista kaksikerrosravintolavaunua. Myös 40:än kaksikerroksisen IC-vaunun hankinta etenee suunnitellusti. - Allekirjoitimme liikenne- ja viestintäministeriön kanssa historiallisen pitkät, nelivuotiset ostosopimukset sekä kauko- että lähiliikenteeseen. VALI 2014+ -projekti on käynnissä. Projektissa on kyse liikennejärjestelmän uudistamisesta (muun muassa uusi junakalusto ja rataverkolla tapahtuvat parannukset). Tämä ensimmäinen vuosi VR:llä on Tiitolalle ideointivuosi: - Kilpailutilanteeseen vastaaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä. On saatava aikaan myönteinen kehitys, jonka asiakas kokee ja näkee. Antti Tiitola * Yo-merkonomi Vaasan ammattikorkeakoulu ja Grossund Aussenhandelskaufmann, Wirtschaftsakademie SchleswigHolstein, Kiel. * 45-vuotias, naimisissa, kahden lapsen isä. * Työskenteli viimeiset kymmenen vuotta Lidl Suomen toimitusjohtajana. * Sitä ennen kahdeksan vuotta markkinointijohtajana teknistä tukkukauppaa harjoittavassa Örum Oy Ab:ssä. * Työskennellyt myös matkamyyjänä Viking Linellä. * Kulkuneuvot ovat olleet aina lähellä sydäntä. Harrastaa veneilyä, ilmailua, tennistä ja mutkamäkeä. Lueskelee myös paljon lähinnä ajankohtaisia asioita. * Vahva aikomus kiertää VR:n toimipaikoilla maakunnissa. - Lupaan tehdä parhaani, en tee katteettomia lupauksia. Katsotaan eteenpäin, kyllä se valo siellä pilkahtelee. Meidän pitää vain uskoa liiketoimintaamme. Haluan ymmärtää ongelmia ja ottaa niistä myös kopin ja jatkaa hyvää keskustelua henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 25 RVL:n arkisto nyt arvoisessaan säilytyksessä Teksti ja kuvat Soile Olmari Pete Pesonen esitteli Tarja Turtiaiselle ja Anne Lappeteläiselle RVL:n järjestettyä aineistoa, jota on tallessa hyllymetreittäin. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Vuonna 1873 perustetun Rautatievirkamiesliiton arkisto on nyt saanut arvoisensa säilytyspaikan Työväen Arkiston tiloissa Helsingissä. Materiaalin järjestelytyö on muutaman kuukauden viimeistelytyötä vaille valmis. Osa RVL:n materiaalista odottaa vielä seulomista. V iime vuoteen asti arkistomateriaalia on säilytetty liiton toimiston kellaritiloissa, joita ei ole tarkoitettu arkistokäyttöön. RVL:n lehtiarkisto sijoitetaan Työväen Arkiston kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevaan Työväenliikkeen Kirjastoon. RVL:n museoesineistö on Hyvinkäällä sijaitsevan Suomen Rautatiemuseon hallussa. RVL:n materiaali on järjestetty muun muassa seuraavien otsikoiden mukaisesti: Diaarit, Luettelot, Pöytäkirjat, Toimintakertomukset ja toimitteet, Tilit, Kirjeenvaihto, Edunvalvonta, Luottamusmiehet, Oikeusjutut, Jäsenet, Maksut, Koulutus, Osastot ja jäsenjärjestö, Osakkeet ja omistukset, Kansainväliset asiat, Sosiaalinen toiminta, Toimikunnat, Historiikit, Lehtileikkeet ja Sekalaiset. Materiaalin seulontaa ja erottelua tehnyt Pete Pesonen kertoo, että yhdistyksille ja osastoille on tehty omat luettelonsa: - Järjestely on tehty kronologisesti kohti tätä päivää. Arkistonjohtaja Petri Tanskasen mukaan RVL:n osastot voivat luovuttaa ai- neistoaan maksuttomaan säilytykseen: - Jos osasto haluaa tukea toimintaamme rahallisesti, se on toki mahdollista. Kokoelmat tutkijoiden käytössä Arkistossa on säilytettävänä paljon eri liittojen materiaalia. Kun Ay-arkisto fuusioitui Työväen Arkistoon, sieltä löytyi myös RVL:n, lähinnä Helsingin osastoa koskevaa aineistoa. Vain arkistonmuodostaja saa säilytettäväksi annettua materiaalia suoraan lainaksi. Arkistomateriaalia toimitetaan kaukolainaksi yleisiin kirjastoihin ja arkistoihin. Valokuvista on mahdollisuus saada jäljenteitä korvausta vastaan. Kokoelmat ovat tutkijoiden vapaassa käytössä arkiston tutkijasalissa, ellei aineiston luovuttajan kanssa ole muuta sovittu. Asiakirjoista saa valokopioita rajoitetusti maksua vastaan. Rajoitukset johtuvat tietosuoja- ja tekijänoikeussäännöksistä sekä joidenkin asiakirjojen huonosta kunnosta. Ŷ Arkistonjohtaja Petri Tanskanen vastaanotti RVL:n hallussa olevia alkuperäisiä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen piirroksia. Piirrokset on julkaistu Helsingin Sanomissa ja niiden aiheena oli muun muassa virkamieslakko. Piirrokset luovutti säilöön RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja talousvastaava Anne Lappeteläinen. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 27 RVL:n lehtiarkistosta löytyi ”ajankohtainen” aihe. 1977 julkaistussa kuvatekstissä mainitaan: Rautateiden automaattinen paikanvarausjärjestelmä RAP kehittyy. Nyt on käynnistymässä toinen vaihe. Jatkoa seuraa. Työväen Arkisto www.tyark.fi ((09)) 7743 110 Sörnäisten rantatie 25, Helsin Helsinki on Suomen vanhin kansanliik kansanliikearkisto. Se perustettiin 1909 työväenliiktyövä keen keskusarkistoksi. Arkisto vastaanottaa, säilyttää säily ja asettaa tutkimuksen käyttöön arkistoaineistoa. Asiantunteva he henkilöstö antaa koulutus- ja konsult konsulttiapua järjestöille ja yhteisöille arkistokyarki symyksissä. Työväenliikkeen Kirjasto ja Työväenmuseo Werstas perustettiin perus 1980-luvun lopulla ja siitä läht lähtien arkisto on keskittynyt varsinaiseen varsinaise arkistotoimeen. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Työväen Arkiston kokoelmissa on aineistoa yhteensä noin seitsemän hyllykilometriä. Suurin osa on luetteloitu tietokantaan. Tärkeimmät aineistoryhmät ovat Poliittinen työväenliike, Ammattiyhdistysliike, Muu työväenliike, Henkilöarkistot, Erikoiskokoelmat sekä Muut kokoelmat. Arkiston yhteydessä toimiva Työväen Muistitietotoimikunta on vuodesta 1960 lähtien tallettanut tuhansien työväenliikkeen veteraanien muistelmia ja haastatteluja. Muistitietokokoelmat ovat tutkijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muistitietotoimikunta järjestää vuosittain keruukilpailuja muistelijoille. Uusi vahva yhdistys edistää palkansaajien terveyttä Lähde PHT ry, www.pht.fi V uoden alussa toimintansa aloittaneella Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:llä on vahva asiantuntemus ja osaaminen työikäisten hyvinvoinnin edistämisessä. Perinteistä kuntoremontti- ja perhekuntotoimintaa uudistetaan parhaillaan: - Uudet työkyvyttömyyttä ehkäisevät ja toimintakykyä parantavat tuotteet julkistetaan kevään aikana, kertoo PHT ry:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo. Akava-järjestöjen Lomayhdistys -A -lomat ry:n, Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n ja Toimihenkilölomat -T -lomat ry:n yhdistymistä uudeksi ja vahvaksi kansanterveystyötä tekeväksi järjestöksi on valmisteltu parin vuoden ajan. Järjestö toimii valtakunnallisesti ja sen vuosibudjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Yhdistyksessä ovat edustettuina perustajajärjestöjen noin 80 jäsenyhdistystä, jotka koostuvat Akavan, SAK:n ja STTK:n alaisista ammattiliitoista. Järjestön puheenjohtajana vuosina 2012–2013 toimii STTK:n talousjohtaja Erkki Lavonsalo, 1. varapuheenjohtajana SAK:n koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari sekä 2. varapuheenjohtajana kouluneuvos Erkki Kangasniemi. RVL:n jäsenten kuntolomat Rautatievirkamiesliiton osastojen työikäiset jäsenet perheineen voivat hakea jatkossa toimintakykyään parantaville lomille nimenomaan PHT:n kautta, jonka jäsenyhdistys RVL on. RVL ei järjestä erillistä hakua. PHT on vuoden 2012 alusta toimintansa aloittava kansanterveystyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea työikäisten ja heidän perheidensä hyvinvointia. PHT:n ovat perustaneet Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL-lomat, Toimihenkilölomat T-lomat ja Akava-järjestöjen A-lomat. Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry siirtää toimintansa uuteen järjestöön. www.pht.ﬁ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 29 ŹTyöttömyysturva kohenee Uusi vuosi toi myös maksujen ja hintojen korotuksia Teksti UP/Kari Leppänen V uosi 2012 toi tulleessaan etuuksien korotuksia, mutta myös monet maksut nousivat. Ansiotuloverotuksen on määrä säilyä vuoden 2011 tasolla, kun verotaulukkoja tarkistettiin tasoittamaan inflaatiokehitystä. Työttömyysturvaan tuli korotuksia vuoden alussa. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat vuoden 2012 alussa sadalla eurolla kuukaudessa. Kun etuuksiin tehtiin vielä indeksikorotus, ne nousivat noin 120 eurolla kuukaudessa. Se nostaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 673 euroon kuukaudessa. Peruspäiväraha nousi näin 31,36 euroon eli vajaalla viidellä eurolla päivässä. Ansiopäivärahaa muutokset nostivat vastaavasti 66-210 eurolla kuukaudessa. Yhä useampi pääsee sovitellun päivärahan piiriin, kun sovitellun päivärahan työaikaraja nostettiin vuoden alusta 75 prosentista 80 prosenttiin. Vastaavat korotukset tulivat aikuiskoulutustukeen. Asumistuen tulorajoja korotettiin työmarkkinatuen nousua vastaavasti 120 eurolla kuukaudessa. Lisäksi asumistukeen tuli vuokrien nousua vastaava korotus. Yksinhuoltajille 85 euron korotus Toimeentulotuen perusosa nousi vuoden alussa kuudella prosentilla. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotettiin tämän lisäksi 10 prosenttia. Yksihuoltaja- 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 perheet saivat korotusten myötä vuoden alusta toimeentulotukeen yhteensä noin 85 euron korotuksen kuukaudessa, mikä tekee 1 020 euroa vuodessa. Vuoden 2012 alusta alkaen yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosa on 461,05 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 507,16 euroa. Vuonna 2010 toimeentulotukea maksettiin 241 500 kotitaloudelle, joista arviolta 28 000 oli yksinhuoltajatalouksia. Elinaikakerroin nipistää eläkkeitä Palkansaajien työeläkemaksu ja sairausvakuutusmaksu nousivat hieman. Työeläkemaksun korotusta kompensoidaan verotuksessa. Työntekijöiden maksama osuus työeläkemaksusta nousi noin puolella prosenttiyksiköllä. Alle 53-vuotiaiden maksu on korotuksen jälkeen 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiden 6,5 prosenttia palkasta. Elinaikakerroin pienentää vuonna 2012 tai sen jälkeen alkavia vuonna 1950 syntyneiden työeläkkeitä 1,649 prosenttia. Elinaikakertoimen vaikutuksen voi välttää jatkamalla töissä hieman pidempään. Työeläkkeitä ja muita työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia nostettiin vuoden alusta 3,6 prosentilla. Työn verotus ennallaan Ansiotulon verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun vuoksi estetään tekemällä veroperusteisiin 3,3 prosentin tarkistus. Lisäksi tuloverotusta kevennettiin 0,2 prosenttiyksikköä, jolla kompensoidaan työeläkevakuutusmaksun nousua. Tästä sovittiin työmarkkinoiden raamisopimuksessa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 740 eurosta 945 euroon. Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 250 eurosta 2 850 euroon. Kunnallisverotus kiristyy vuonna 2012 keskimäärin 0,08 prosenttiyksikköä ja kuntien keskimääräiseksi veroprosentiksi tuli 19,25. Tuloveroprosenttiaan nosti 91 kuntaa ja laski kolme kuntaa. Verovapaa kilometrikorvaus laski yhdellä sentillä viime vuodesta. Se on nyt 46 senttiä kilometriltä. Verovapaa kotimaanpäiväraha nousi kahdella eurolla 36 euroon. Osapäiväraha säilyy 16 eurossa ja ateriakorvaus nousi 50 sentillä 9 euroon. Myös tupakkatuotteet, alkoholijuomat sekä makeiset ja jäätelö kallistuivat, kun niiden valmistevero nousi. Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostettiin painottaen niiden hiilidioksidipitoisuutta. Televisiolupaa maksetaan vielä kuluva vuosi ja maksua korotettiin vuoden alussa kolmella prosentilla. Ŷ Teematutkinta tasoristeysonnettomuuksista Lähde Onnettomuustutkintakeskus, www.onnettomuustutkinta.fi Tasoristeysonnettomuuksien määrä Suomessa väheni voimakkaasti vuodesta 1991 vuoteen 1998, mutta sen jälkeen määrä on pysynyt tasaisena ja välillä jopa hieman kasvanut. Kahden viime vuoden aikana määrä on vähentynyt. O nnettomuuksien määrän lasku ei kuitenkaan näy tasoristeysonnettomuuksissa kuolleiden määrässä. Vuodesta 1993 lähtien noin kymmenen henkilöä on vuosittain kuollut tasoristeysonnettomuuksissa. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen tasoristeysturvallisuus on keskimääräistä heikompi. Kuolemaan johtaneista tasoristeysonnettomuuksista 78 % tapahtui varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä. Tällaiset onnettomuudet tapahtuivat tyypillisesti ajoneuvon kuljettajan havaintovirheestä johtuen, eikä niihin yleensä liittynyt erityistä kuljettajan riskinottoa. Tien nopeusrajoitus oli tyypillisimmin 80 km/h ja radan 120 km/h. Valtaosa varoituslaitteettomista tasoristeyksistä sijaitsee yksityisteillä ja suurin osa myös kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui yksityisteiden tasoristeyksissä. Lähes kaikissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä on puutteita verrattuna ratateknisiin ohjeisiin. Liikenneohjauksissa ja hätäkeskuksissa erilaiset tietokannat Tilastollisen analyysin mukaan vaarallisessa tasoristeyksessä ei ole varoituslaitteita, tien nopeusrajoitus on pieni ja keskimäärin vuorokausiliikenne on suuri. Tällaiset tasoristeykset sijaitsevat tyypillisesti taajamissa. Tasoristeyksiä on poistettu Suomessa vuosina 1991 – 2010 keskimäärin 140 vuodessa. Vuodesta 2004 vuoteen 2009 tasoristeysten määrä on laskenut 10 %, mikä on enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Poistaminen on pääosin tehty rataosittain radan nopeuden noston mahdollistamiseksi. Myös ratojen perusparannushankkeissa tasoristeysten turvallisuuden parantaminen toteutuu yleensä erillisrahoituksella. Hätäpuhelujen tehtävänkäsittelyaika hätäkeskuksissa on tarkastelujakson aikana 2003 – 2010 kasvanut. Liikenneohjaajilla ja hätäkeskuspäivystäjillä ei ole yhtenäistä tapaa paikantaa onnettomuustasoristeystä. Liikenneohjaajien käytössä olevissa tiedostoissa ei mainita kuntaa, ja hätäkeskuspäivystäjät eivät kaikissa hätäkeskuksissa pysty paikantamaan ratakilometritiedolla. Käytössä on useampia tasoristeystietoja käsitteleviä tietokantoja, joiden tiedot ovat osittain puutteellisia. Rautatietoimijoilla ei myöskään ole yhteistä tietokantaa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden kirjaamista varten. Edellisen tasoristeysturvallisuustutkinnan valmistumisen jälkeen Suomessa on tehty monia tasoristeysturvallisuuteen liittyneitä tutkimuksen. Niissä on esitetty konkreettisia turvallisuuden parannusehdotuksia, joista vain osa on toteutettu. Seinäjoki – Oulu perusparannushankkeen aikana rataosan kaikki tasoristeykset poistetaan. Aikaisemmin annetuista 61 suosituksesta on toteutettu 21. Yhdeksän toteutumattomista suosituksista ei ole enää ajankohtaisia tai ne ovat liian laajoja, joten ne tutkintalautakunta päätti poistaa. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi t VVEFOTUSBUFHJBOMBBUJNJTUBLPOLSFFUUJsine rahoitussuunnitelmineen. t ZLTJUUÊJTUFOUBTPSJTUFZTUFOWBBSBMMJTVVden arviointia uusilla tilastoanalyyseillä. t UBTPSJTUFZLTJFOTFLÊOJJEFOPMPTVIUFJUB koskevien tietokantojen yhdistämistä ja pitämistä ajan tasalla. t 4VPNFFOUVMJTJQFSVTUBBZLTJZIUFJOFO rautateitä koskeva onnettomuus- ja poikkeamatietokanta. t NBBLVOUJFOKBLVOUJFOMJJLFOOFUVSWBMMJsuussuunnitelmissa tulisi ottaa huomioon myös tasoristeysturvallisuus. t LVOUJFOUVMJTJLPVMVLVMKFUVLTJBTVVOOJtellessaan välttää varoituslaitteettomia tasoristeyksiä. t UVMJTJMBBUJBTFMLFÊUPIKFFUUJFMJJLFOUFFO nopeusrajoituksista ja STOP -merkin käytöstä tasoristeyksissä. t NÊÊSJUFMMÊ WBSPJUVTMBJUUFFUUPNJFO UBsoristeysten havaittavuutta parantavat keinot sekä niiden käyttöolosuhteet ja tekniset ominaisuudet. t UJFOQJUÊKJMMFUVMJTJMBBUJBPIKFFUUBTPSJTteysasioista. t WFUVSJFOKBKVOBZLTJLÚJEFOLFVMBOIBvaittavuuden parantamista. t *UFMMBOUVMJTJKBLFMVSFJUUFKÊTVVOOJUFMMFTsaan välttää varoituslaitteettomia tasoristeyksiä. t UVMJTJQFMBTUVTUPJNFOWBTUVVMMBPMFWBU hätäkeskuksen riskinarviointiohjeet pitää jatkuvasti ajan tasalla ja niillä tulisi olla valtakunnallinen vastuutaho. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 31 VUOSIKOKOUSKUTSU Alla mainittujen Rautatievirkamiesliiton osastojen jäsenet kutsutaan ko. osaston vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdolliset muut esille tulevat asiat. Osallistu ja päätä – siten voit vaikuttaa! Helsingin osasto ry pe 9.3. klo 17.00 Scandic Hotelli, Järvenpää, rautatieaseman läheisyydessä. Liitosta mukana Tarja Turtiainen. Aloituskahvit ”huikopalalla” klo 16.30. Osasto tarjoaa myös päivällisen. Joensuun osasto ry la 3.3. klo 16.00 Teatteriravintolan Tornikabinetti, Rantakatu 20, Joensuu. Liitosta paikalla Seppo Juselius. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kouvolan osasto ry la 24.3. klo 10.00 Maku Bistro, Hallituskatu 7B (sisään radan puolelta) Kouvola. Liitosta paikalla Tarja Turtiainen. Osasto tarjoaa aamukahvin voileivän kera klo 9.30 alkaen sekä lounaan ruokajuomineen. Ehdokkaita johtokunnan jäseniksi sekä osaston puheenjohtajaksi voit esittää ennakkoon 21.3. mennessä [email protected]. Huom! Hamina/Kotka suunnalta tuleva, ilmoittaudu 12.3. mennessä Mirjan sähköpostiin. Järjestämme tarvittaessa yhteiskuljetuksen. Oulun osasto ry pe 2.3. klo 16.00 Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17, Oulu. Liiton edustajana Tarja Turtiainen. Osasto tarjoaa illallisen. Pieksämäen osasto ry pe 16.3. klo 18.00 Lomatrion sauna, Kangasniementie 18, Naarajärvi, Pieksämäki. Liitosta mukana Seppo Juselius. Osasto tarjoaa ruuan ja mahdollisuus saunoa. 32 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 Pääkonttorin osasto ry ke 7.3. klo 16.30 VR:n pääkonttorin iso kongressisali. Liitosta mukana Tarja Turtiainen. Kahvit tarjolla klo 16 alkaen ja klo 19.30 siirrymme ilalliselle Hotelli Radisson Blu Plazan ravintola Pääkonttoriin Mikonkadulle. Seinäjoen osasto ry ti 13.3. klo 18.30 Hotelli Cumulus, Kauppakatu 10, Seinäjoki, Aalto-kabinetti. Liitosta mukana Tarja Turtiainen. Illallinen tarjolla klo 17.30 - 18.30. Tampereen osasto ry la 10.3. klo 11.30 M/S Viking XPRS, Helsingin Katajanokan terminaali. Liiton edustajana Seppo Juselius. Kokouksen jälkeen aikaaTallinnassa kolme tuntia. Paluumatkalla bistro-buffet klo 17.45. Tulo Helsinkiin klo 20.30. Turun osasto ry la 17.3. klo 16.30 Hotelli Holiday Inn, Eerikinkatu 28, Turku. Liiton edustajana Seppo Juselius. Kokouksen jälkeen buffet-ruokailu. Tervetuloa! RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 350,00 euroa. .JLÊMJTJOVMMFNZÚOOFUÊÊOMPNBUVLJTBBUMPNBLPIUFFTFFOUPJ NJUFUUBWBO NBLTVTJUPVNVLTFO 7BOIBJOLPUJTÊÊUJÚMUÊ -PNB LPIEFMBTLVUUBBNBLTVTJUPVNVLTFOTVNNBOTVPSBBOTÊÊUJÚMUÊ -BTLVVOPONFSLJUUÊWÊLVOUPVUVLTFONÊÊSÊKBMBBUV ,ÊZUUÊNÊUUÊ KÊÊOFFTUÊ UVFTUB FJ QBMBVUFUB SBIBB FJLÊ TJUÊ TBB LÊZUUÊÊUPJTFOIFOLJMÚOIZWÊLTJ Tuen myöntämisperusteet 5VFOTBBKJFOWBMJOUBQFSVTUFFUPWBUTPTJBBMJKBUFSWFZTNJOJTUFSJÚO NVLBJTFU5VLJPOWPJNBTTBZIEFOWVPEFO t 5VFOTBBKBOUVMFFPMMB3BVUBUJFWJSLBNJFTMJJUPO FMÊLFMÊJTKÊTFO t ,VOUPVUVTBKBOUVMFFPMMBWÊIJOUÊÊOWVPSPLBVEFO NJUUBJOFO t 5VLFBNZÚOOFUÊÊOLVOUPVUVTKBNBKPJUVTLVTUBOOVLTJTUB FJQFMLÊTUÊÊONBKPJUVLTFTUB t ,VOUPMPNBQBJLBOWPJWBMJUBNJFMUZNZLTFOTÊ NVLBBO,05*.""/LPIUFJTUB 7BOIBJOLPUJTÊÊUJÚOIBMMJUVTLÊTJUUFMFFIBLFNVLTFUNBBMJTLVVT TBKPOLBKÊMLFFOLBJLJMMFIBLJKPJMMFMÊIFUFUÊÊOJMNPJUVTQÊÊUÚL TFTUÊ Lähetä hakemuksesi 16.3.2012 mennessä Anne Lappeteläiselle, Rautatievirkamiesliitto, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki -JTÊUJFUPKBBOUBB"OOF-BQQFUFMÊJOFOQVI t 5VFOTBBKBOPOJUTFIPJEFUUBWBWBSBVLTFUMPNB QBJLBTUB RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. HENKILÖTIEDOT Nimi: Lähiosoite: Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys ________/_________ 2012 Hakijan allekirjoitus: H A K I J A LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea euroa T Ä Y T T Ä Ä Henkilötunnus: ŹJutunjuuri Matti Nuolikoski liikenneohjaaja [email protected] Keskittämisen perusteluina käytetään usein töiden tehostamista ja kustannussäästöjä. Alueellistaminen ja keskittäminen O len jo pidempään miettinyt ristiriitaa otsikon käsitteiden välillä, joten ajattelin tällä kertaa hieman pohtia niitä. Alueellistaminen on siis termi, jota käytetään valtionhallinnon yksiköiden ja toimintojen uudelleensijoittelusta suurten kasvukeskusten ulkopuolelle. Sinänsä hyvänä tavoitteena on luoda valtion työpaikkoja alueille, joilla niitä ennestään on vähän tai ei ollenkaan. Valtion taloustilanteesta johtuen kokonaan uusia työpaikkoja ei kuitenkaan olla luomassa, vaan valtionhallintoa pitäisi pikemminkin säästösyistä keventää. Jotta valtiovarainministeriön alueellistamistavoitteisiin päästäisiin, joudutaan alueellistamaan jo olemassa olevia työtehtäviä. Ministeriö jopa perusti vuonna 2011 virkamiestyöryhmän tutkimaan valtionyhtiöiden ja liikelaitosten alueellistettavia työtehtäviä, joiden avulla vuoteen 2015 asetetut alueellistamistavoitteet saavutettaisiin. Tässä kohtaa hyvä tavoite luoda valtion työpaikkoja alueille, joissa niitä on vähän, on kääntynyt työtekijöiden ja töiden pakkosiirtoihin. Työntekijällä on tässä tilanteessa 34 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 vaihtoehtoina töiden perässä muuttaminen tai uuden työn etsiminen. Keskittäminen tuttua VR:llä Keskittäminen käsitteenä on tuttu VR:n työntekijöille. Keskittämisen perusteluina käytetään usein töiden tehostamista ja kustannussäästöjä. Työt eivät siis välttämättä jollain paikkakunnalla lopu, vaan ne siirretään hoidettavaksi jostain muualta. VR:n muutosohjelma on aiheuttanut lukuisia tämänkaltaisia tilanteita. Tämä koskettaa omakohtaisesti kirjoittajaa liikenteenohjausten keskittämissuunnitelman muodossa. Tavoitteenahan on keskittää liikenteenohjaustoiminta neljään ohjauskeskukseen vuoteen 2020 mennessä eli lopettaa kolmen ohjauskeskuksen työt ja siirtää ne muualle. Jälleen siirtoa perustellaan tehostamisella ja kustannussäästöillä. Tarkkaa laskelmaa saavutettavista kustannussäästöistä ei taida olla olemassa. Sekä VR että liikennevirasto siis keskittävät toimintojaan suuremmille paikkakunnille. Työntekijöillä on tässä tilanteessa samat vaihtoehdot: muuta tai etsi uusi työ. Tietääkö oikea käsi, mitä vasen tekee? VR on valtion sataprosenttisesti omistama yritys ja liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva valtion virasto. Tässä tulee ilmi ristiriitainen toiminta. Eli pakkosiirretään työtehtäviä ja työntekijöitä maakuntiin alueellistamisen varjolla ja toisaalta pakkosiirretään työtehtäviä ja työntekijöitä keskuksiin keskittämisen varjolla. Pakostakin herää kysymys, että tietääköhän oikea käsi mitä vasen käsi puuhailee. On helppo kuvitella tilanne, jossa maakuntaan alueellistetun valtion työntekijän perheen muuttokuorma kohtaa maantiellä keskitetyn valtionyhtiön työntekijän perheen muuttokuorman. Ja suurella todennäköisyydellä kumpikaan perhe ei olisi halunnut kotoaan minnekään lähteä. Työntekijöiden kannalta paras vaihtoehto olisi säilyttää jo olemassa olevat työtehtävät siellä missä ne ovatkin. Tätä vaihtoehtoa tuntuu olevan vaikea edes ajatella. Ŷ Vaunusuunnistusta hiihtolomaviikoilla K oululaisten hiihtolomaviikkojen aikana 18.2. – 11.3.2012 Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on tarjolla erityisohjelmaa nuorille museokävijöille. Vaunusuunnistuksen aikana tulevat tutuiksi Rautatiemuseon monenlaiset vaunut. Omatoimiselle suunnistukselle voi lähteä 18.2. – 11.3. museon aukioloaikoina ti–la klo 12–15, su klo 12–17. Vaunusuunnistus soveltuu kaikenikäisille museokävijöille, erityisesti perheille ja koululaisille. Pienimmät suunnistajat tarvitsevat aikuisen apua, sillä kierroksella tarvitaan luku- ja kirjoitustaitoa. Ohjeet ja materiaalit suunnistusta varten ovat saatavilla Suomen Rautatiemuseon lipunmyynnistä. Vaunusuunnistukselle pääsee osallistumaan museon pääsymaksun hinnalla eikä sille tarvitse ilmoittautua etukäteen. Suunnistus kannattaa aloittaa viimeistään tuntia ennen museon sulkemisaikaa, jotta kierroksella ei tule kiire. Tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista: www.rautatie.org Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen rautatieliikenteen erikoismuseo. Se esittelee suomalaista rautatiehistoriaa 1870-luvun asema- ja varikkomiljöössä. Perusnäyttelyssä kerrotaan rautatieliikenteen kehityksestä, rautatieläisammateista, asema-arkkitehtuurista ja matkustamisen historiasta. Näytteillä ovat muun muassa Venäjän keisarin salonkivaunut sekä useita erityyppisiä vetureita. Museokauppa ja kahvila. Suomen Rautatiemuseosta löytyy ns. Kanaveturi. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää, 0307 25 241, www.rautatie.org, web-kauppa osoitteessa www.rautatie.org/webshop. Museo avoinna 1.9. – 31.5. ti – la klo 12 – 15, 1.6. – 31.8. ma – su klo 10 – 17. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2012 35 Pieksämäen osasto kutsuu RVL:n kesäpäiville 3. – 5.8.2012 syvälle Savoon Rantasalmen Järvisydämeen Järvisydän on tunnelmallinen lomakeskus Linnansaaren kansallispuistossa. Ilmoittautuminen alkaa 16.4. seuraavan lehden ilmestyttyä. Lehdessä ja netissä tuolloin tarkemmat tiedot ohjelmasta ja majoitusvaihtoehdoista. Upean paikan ja tasokkaat majoitukset voi googlata osoitteesta www.jarvisydan.com. Varaa siis aika kalenteristasi; paikalle kannattaa tulla ehdottomasti jo perjantaina! Ohjelmassa muun muassa: Perjantaina * saunamaailma * rantabileet ja kitaristi * karaoketanssit Lauantaina * risteily Linnansaareen * lettukekkerit * Beach Volley * rantasaunat * iltajuhla ruokailuineen keskiaikaravintola Piikatytössä ja tietenkin tanssit Lauantaille järjestetään muitakin aktiviteetteja! Bussikuljetukset Pieksämäeltä junilta perjantaina ja lauantaina sekä junille Pieksämäelle sunnuntaina. Toivotamme kesäpäivävieraat tervetulleiksi 1600–luvun savolaishenkeen ja -makumaailmaan! Rinnehuvilat on yksi majoitusvaihtoehdoista kesäpäivillä. Kussakin huvilassa on 5 kpl 2 hengen huoneita ja tasokkaat yhteiset oleskelutilat saunoineen ja jopa karaokelaitteineen.