16.6. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL R AU TATIE V IR K A MIES R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄ SEN LEHTI 2 2014 Opiskelua työn ohessa sivu 10 Luottamusmiehet opintiellä sivu 6 Rautatiealan koulutus sivu 16 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius 040 073 7832 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 22.9.14 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 1800 kpl Yhteistoimintaa heikompiin hetkiin K ymmenen vuotta sitten kirjoitin kesäkuun lehtemme pääkirjoituksessa muun muassa seuraavaa: ”Yhteisvastuu on sitä, että tieto kulkee joka suuntaan ja sitä, että jokainen osallistuu omalla panoksellaan yhteisten asioiden hoitoon ja sitä, että jokainen haluaa vilpittömästi saada parhaan mahdollisen tuloksen ja sitä, että heikommalla hetkellä tuemme toisiamme …” Tuolloin eivät nykyisenkaltaiset yhteistoimintaneuvottelut (yt-) olleet VR:llä vielä alkaneet. Nyt yt-neuvotteluiden aiheuttamat heikommat hetket ovat jatkuneet jo useita vuosia ja jäsenistöstämme muun muassa VR:n matkustajaliikenne on ollut työnantajan ”mopin alla”. Tämän lehden ilmestyessä VR-Yhtymässä neuvotellaan muun muassa noin 130 henkilötyövuoden vähentämisestä matkustajaliikenteessä. Aiheesta lisää s. 4. Juuri tuli tieto yt-neuvottelujen alkamisesta VR:n Talous ja Rahoitus -yksikössä – taas. VR laittaa yritystä kilpailukuntoon tehostamalla ja ulkoistamalla toimintoja. Aiheellinen kysymys on, meneekö ”lapsia pesuveden mukana” eli menestymiselle olennaisia töitä ja niiden tekijöitä. RVL:n edustajat käyttävät yt-neuvotteluissa joka tapauksessa kaikki lain sallimat mahdollisuudet, mutta yritys päättää omasta liiketoiminnastaan. Näinä aikoina tarvitaan erityisesti myönteistä yhteistoimintaa työpaikoilla, siis myös sitä tuen antamista heikommalla hetkellä. Joskus siihen riittää työkaverin käyttäytymisen ymmärtäminen ja hänen kuuntelemisensa. Joskus työyhteisössä tarvitaan konkreettisia tekoja yhteishengen ja positiivisen mielialan säilyttämiseksi. Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi Antti Rinteen jälkeen valittu Jorma Malinen vaatii suomalaista ammattiyhdistysliikettä uudistumaan. Hän kehottaa ay-väkeä pohtimaan, millaisella edunvalvontatyöllä ja rakenteilla vastataan paremmin jäsenten tarpeisiin. Tämä asia on varmasti (toivottavasti) esillä kaikissa ammattiliitoissa. RVL:n hallitus ja pääluottamusmiehet kokoontuvat kesäkuun puolen välin jälkeen pohtimaan liiton toiminnan kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Pohdintahan ei yksin riitä, tarvitaan tekoja. Mutta ensin ne on perustellusti suunniteltava. Kansa on jälleen numeronsa vaaleissa merkannut ja valinnut Suomen 13 europarlamentaarikkoa. Heidän joukossaan on entinen liikenneministerimme Merja Kyllönen. Toivottavasti hän pystyy käyttämään parlamentissa omaa (rautatie)liikenneosaamistaan Suomen hyväksi. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta hiukan ”sumussa”; olen menossa silmäleikkaukseen. Kaihi on valloittamassa toista silmää. Olen siis pidempään pois työympyröistä ja palaan sorvin ääreen heinäkuun lopulla. Lukemista ja katsomista parantavia uudistuksia on alkukesästä tulossa myös nettisivuillemme (www.rvlry.fi) sekä ulkoasuun että mobiililuettavuuteen. Voimia kaikille heikompiin hetkiin ja hyvää kesää! ■ Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ►Tässä numerossa 2 / 2014 8 Mallun ay-aika VR:n leivissä Uteliaisuus ja intohimo saada enemmän tietoa ja selvyyttä asioihin saivat Marja Ahokkaan jatkamaan RVL:n ja osaston tehtävissä vuodesta toiseen – viimeksi yli viisi vuotta Etelä-Suomen aluepääluottamusmiehenä. Seinäjoen osastolla tarkka puheenjohtaja 14 Pekka Salmenkangas haluaa olla mukana päättämässä palkansaajien tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Myös työssäjaksamisen edistäminen ja mukavat hetket yhteisissä tapahtumissa ovat tärkeitä. Porin Yyteri kutsuu kesäpäiville 32 Vielä ehdit ilmoittautua liiton kesäpäiville18.6. mennessä. Kesäpäiviä vietetään Porin Yyterissä 1.–3.8. Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta www.rvlry.fi ja tämän lehden takakannesta. ►Muut jutut 05Liittovaltuustosatoa Jäsenmaksut ennallaan, keskustelua VR:n ja R-kioskin lipunmyyntisopimuksesta. 13 Faktoja Raulista RVL:n ammatillinen yhdistys on yhdysside liikenteenohjaukseen liittyvissä tehtävissä toimivien kesken. 21 Hellitä helteellä Kuumassa työskentely edellyttää riittävästi taukoja, nestettä ja ihon suojausta. 22 Yhdenvertaisuusvaltuutetulle laaja toimivalta Tasa-arvolaki täsmentyy. 25 Hyvä työ aivoille Mikäs se nimi olikaan? Annoinko jo vaihtorahat? Oliko määräaika huomenna vai tänään? Onko tämä normaalia, kun näin pätkii? 26 Päivärahan sähköinen hakeminen nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. 27 Suojaosa kannustaa lyhyisiinkin sijaisuuksiin Työttömyysturvalaki uudistui ja soviteltuun päivärahaan suojaosa. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Annetaan tilaa uusille ajatuksille sekä ideoille ja toteutetaan niitä.” Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 12 Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy 20 Jutunjuuri 30 Pekka Salmenkangas sivulla 15 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 3 ►Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja [email protected] Jälleen yt-neuvottelut matkustajaliikenteessä V R aloitti jälleen yt-neuvottelut (20.5.2014) koskien koko matkustajaliikennettä, paitsi lähiliikennettä. Perusteluna yt-neuvottelujen aloittamiselle on valmistautuminen joukkoliikenteen avautuvaan kiristyvään kilpailuun. Tosiasia on, että VR:n asiakkaat ostavat lippunsa yhä useammin muualta kuin asemilta, lähinnä verkkokaupasta. Vähennystarve on tällä kertaa noin 130 henkilötyövuotta. Työntekijöitä tultaneen irtisanomaan läpi koko organisaation, mutta lukumääräisesti suurimmat irtisanomiset tapahtuvat todennäköisesti palveluneuvojien osalta. Joitain asemien lipunmyyntejä tullaan sulkemaan ja palveluaikoja todennäköisesti tarkastellaan uudestaan. Asemien lipunmyynti on vähentynyt tasaisesti ja on nyt noin 25 % koko myynnistä. Trendi on tulevaisuudessakin yhä laskeva. Rkioskin lipunmyynnin vaikutus ei siinä vielä näy. Irtisanottaville laajennettu muutosturva Työnantaja tulee tarjoamaan irtisanotuille laajennettua muutosturvaa, joka sisältää irtisanoutumispaketin korotetulla 3 kuukauden kompensaatiolla, jos henkilö itse irtisanoutuu, tai laajennetun työnhakuvalmennuksen ja työterveyshuollon laajennetut tukitoimet. Eniten olen huolissani palveluneuvojien työllistymisestä eri paikkakunnilla nykyisessä työllisyystilanteessa. Monet ovat tehneet pitkän uran VR:llä ja näin työnantaja siitä ”palkitsee”. Jotkut ovat esittäneet kysymyksen, mitä liitto aikoo tehdä asialle. Liitto panostaa yt-neuvotteluihin kaikella sillä ammattitaidolla, 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 jota on kertynyt viime vuosien jatkuvissa yt-neuvotteluissa. Vaikutamme asioihin parhaamme mukaan. Neuvottelijoina ovat pääasiassa liiton pääluottamusmies Henry Kulin, sekä Kari Vähäuski, matkustajaliikenteen luottamusmiehiä ja liiton puheenjohtaja. Yt-neuvottelut ovat tätä kirjoittaessani kesken, joten lopputulosta ei voi vielä arvioida. Tiedottaminen on sovittu hoidettavaksi työnantajan toimesta, mutta pyrimme myös pitämään nettisivumme ajan tasalla. VR:ltä osinkoa valtiolle VR:n suuret kalustoinvestoinnit edellyttävät hyvää tulosta tulevina vuosina. VR:n päättynyt tilikausi oli hyvä. Omistaja (valtio) on aikaisemmin todennut, että se ei vaadi osingon jakoa juuri suurista investoinneista johtuen. Nyt kuitenkin omistaja haluaa osinkoa huonon taloudellisen tilanteen takia, joten VR maksaa omistajalle 30 M€. Toivottavasti tätä summaa ei tulla repimään takaisin työntekijöiden selkänahasta. Finrailin toiminta on alkanut selkiytyä. Varsinainen irtautuminen VR-Yhtymästä on varmistumassa vuoden 2015 alkuun. RVL:n ja Finrailin vuoropuhelu on ollut hyvää ja rakentavaa Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa, kun päästään keskustelemaan siitä vaikeimmasta asiasta, eli vapaalippuasiasta. Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille! Nähdään kesäpäivillä Yyterissä. ■ Liittovaltuustosatoa Teksti ja kuvat Soile Olmari R autatievirkamiesliiton valtuusto kokoontui huhtikuun lopulla Helsingissä. Tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 vahvistettiin. Jäsenmaksua peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta ja eläkeläisjäsenmaksuksi 2014 vahvistettiin 12 euroa. Hallituksen jäseneksi nimitettiin Seinäjoen osaston uusi puheenjohtaja Pekka Salmenkangas ja Oulun osaston puheenjohtajan Mervi Ylitalon varajäseneksi Juha Kuukkanen. Kokouksessa kuultiin puheenjohtaja Seppo Juseliuksen esittämänä RVL:n hallituksen selonteko VR:n ja R-kioskin välisen lipunmyyntisopimukseen liittyen. Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että VR:n palveluneuvojien työn määrä on lisääntynyt. Asemilla esimerkiksi lunastetaan netistä ostettuja lippuja takaisin ja tehdään muita ”venkslauksia”. Kokouksen alussa muistettiin aluepääluottamusmiehinä huhtikuun loppuun asti toimineita Marja Ahokasta, Erkki Hokkasta ja Kari Vähäuskia (ei kuvassa) sekä eläkkeelle siirtyvää RVL:n hallituksen ja Seinäjoen osaston pitkäaikaista puheenjohtajaa Marjatta Hakalaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 5 Luottamusmiehet opintiellä Teksti ja kuvat Soile Olmari R VL:n luottamusmiehet kokoontuivat keväällä Kiljavan opistolle Nurmijärvelle työstämään taustamateriaalia tulevien luottamusmiesten koulutustarpeisiin. Nykyinen luottamusmieskausi päättyy ensi keväänä ja uusi kolmevuotinen kausi alkaa 1.4.2015. Kaiken työelämän muutosmyllerrysten keskellä on syytäkin miettiä tulevia koulutustarpeita. RVL:n luottamusmiesorganisaatio muuttui pääluottamusmiesten osalta jo toukokuun alussa, kun neljän alueellisen 6 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 pääluottamusmiehen pestit päättyivät. Ensi vuoden maaliskuun loppuun VR-Yhtymässä toimii yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja 15 toimialakohtaista luottamusmiestä. Kauden vaihtuessa valitaan edelleen yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja hänelle vara sekä toimialakohtaisia luottamusmiehiä 13 ja heille varat. Finrailissa jatkuu nykyinen organisaatio eli yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara sekä viisi luottamusmiestä ja heidän varansa. ■ Paula Sairo ja Minna Raimoaho miettivät yhtä peruskysymystä: Mikä ay-liikkeen tarkoitus on/on ollut/tulee olemaan? Koulutus toteutettiin järjestöopettaja Inari Juntumaan johdolla yksilöhaastatteluina ja ns. Open space -menetelmänä. Menetelmä mahdollisti osallistujien keskittymisen 16 työpisteessä kutakin eniten kiinnostaviin teemoihin. Kuvassa Rami Inkeri ja Janne Halme miettivät vastauksia yhdessä samalla kun Hannu Alaluusua on Juntumaan haastattelussa. Tehtäväpisteet oli sijoiteltu eri puolille Kiljavan päärakennusta. Minna Raimoaho, Kia Viskari ja Paula Sairo sekä Kari Karlstedt pohtivat tehtäviä portaikossa. Ismo Reunamo ja Ari Jokela Toisena koulutuspäivänä keskityttiin omiin ajankohtaisiin – sekä työehtosopimusasioihin. Varsinkin luottamusmiesorganisaation muuttuminen toukokuun alussa aiheutti kiivasta keskustelua. Vasemmalla Jorma Koiranen, Janne Halme, Jyrki Virtanen ja Erkki Hokkanen. Raija Peltonen, Marja Ahokas ja Paula Sairo RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 7 Mallun ay-aika VR:n leivissä Helsingin liparista se alkoi ja aluepääluottamusmiehen pestiin päättyi Uteliaisuus ja intohimo saada enemmän tietoa ja selvyyttä asioihin saivat Marja (Mallu) Ahokkaan jatkamaan RVL:n ja osaston tehtävissä vuodesta toiseen – viimeksi yli viisi vuotta EteläSuomen aluepääluottamusmiehenä. Teksti ja kuvat Soile Olmari Kun pääluottamusmiehen ovi sulkeutui, puhaltavat Mallulle uudet tuulet: – Syksymmällä on varmaankin muutto pohjoiseen päin. Kuka tietää, mitä sitten tapahtuu. Elämä on sellaista. Mutta en minä aio kuvioista täysin hävitä – ”uhallakaan”. L ähes 40 vuoden työura VR:llä loppui toukokuun alussa, kun työnantaja halusi rukata Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesorganisaatiota ja neljän alueellisen pääluottamusmiehen pestit loppuivat. Silti Mallun mielestä ay-järjestöillä ja ylipäätään ay-liikkeellä on tänä päivänä edelleen erittäin iso rooli: – Mihin sen merkitys katoaisi? Sitä hän kuitenkin ihmettelee, miten ay-liikkeen merkitys on saatu katoamaan työntekijöiden mielestä: – Välissä tuntuu olevan kadotettu sukupolvi, joka uskoo kuin ”jumalan sanaan” siihen työnantajien ja valtaa pitävien kuoroon, joka toistaa jatkuvasti ayliikkeen vievän Suomen tuhoon. Onneksi tämä uusin työikäluokka ei ilmeisesti enää niele ihan mitä vaan. Toivottavasti sieltä löytyy intoa vaikuttaa. Yhdessä teissä on edelleen voimaa Mallu on huolissaan RVL:n osastojen jäsenmäärien pienenemisestä: –Valitettavasti työnantajan liikkeet siirtää suurin osa työtehtävis- 8 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 tä toisten työehtosopimusten alle pienentää koko ajan jäsenkuntaa. Näin tapahtuu myös etenkin matkustajaliikenteen ja toimistoväen irtisanomisten kautta. Hänen oma osastonsa, Helsingin osasto, voi jäsenmäärältään toistaiseksi ”kohtuupaksusti”: – Entinen Pääkonttorin osasto ja Helsingin osasto ”löivät hynttyyt yhteen”. Se oli ainoa järkevä ratkaisu kummallekin osastolle. – Liitto voi hyvin niin kauan kuin sen osastoissa on jäseniä, vaikka pianhan jäljellä on pääasiassa Finrailissa työskentelevät. Toimistoväki, asiakaspalveluneuvojat ja palveluneuvojat tuntevat seisovansa jonkun suuren seinän edessä ilman apua. Toivottavasti siihen voitaisiin vaikuttaa! – Tiedän, vaikeaa; työnantaja vaan nyt päättää tulkita asioita toisin, Mallu pohtii. Liitto on jäsentensä summa. Mallu kehottaa jäseniä osallistumaan: – Siitä se lähtee! Älkää uskoko ihan kaikkea, mitä sanomalehdistä tai netistä luette tai viestimissä näette. Ottakaa selvää, olkaa uteliaita, julkituokaa ajatuksianne ja ideoitanne. Yhdessä teissä on edelleen voimaa, jos sitä haluatte. ■ Marja Ahokas • työskenteli VR:llä lähes 40 vuotta koko ajan matkustajaliikenteen kirjoissa. • toimi tästä ajasta RVL:n Etelä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä keväästä 2009 kevääseen 2014. • aloitti Helsingin lipputoimistossa, työskenteli sen jälkeen muun muassa konduktöörien tilityspisteessä, puhelinneuvonnassa, hallineuvonnassa, asemapäällikön toimistossa asuntoasioiden selvittelyssä, Pasilan vanhalla asemalla (Rauhan asema), Hyvinkään lipputoimistossa sekä vuoden 2003 alusta Helsingin ja Pasilan lipputoimistoissa.a • aloitti ay-aktiivina syksyllä 1990, kun hänet ”haalittiin” silloisen Etelä-Hämeen alueen (EHÄ) varaluottamusmieheksi. • ajautui seuraavaksi silloisen lähiliikennereitin lipputoimistojen varaluottamusmieheksi ja Helsinkiin palattuaan varsinaiseksi luottamusmieheksi Helsingin kaukoliikenteeseen. • houkuteltiin 1990-luvun alkupuolella ensin EHÄ:n johtokuntaan, sitten Helsingin osaston johtokuntaan, osaston edustajaksi liittokokouksiin ja -valtuustoihin. Hän toimi myös kolme vuotta valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja useita vuosia EHÄ:n puheenjohtajana. • luopui valtuustoedustuksestaan ja osaston johtokuntajäsenyydestä tultuaan valituksi Etelä-Suomen aluepääluottamusmieheksi. Mallu (alhaalla oikealla) mietteliäänä RVL:n liittovaltuuston kokouksessa huhtikuussa 2014. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 9 Opiskelua palveluneuvojan työn ohessa Marika Saari ja Elisa Harvilahti aloittivat työt VR:llä helmikuussa viime vuonna ja työskenneltyään jonkin aikaa osa-aikaisina palveluneuvojina Helsingin aseman lipunmyynnissä liittyivät Rautatievirkamiesliiton Helsingin osastoon. Teksti ja kuvat Soile Olmari S euraavana kesänä molemmat työskentelivät kokoaikaisina: – Hain kesällä kokoaikaisen tehtävää ja sain pestin, Marika kertoo. Elisa työskentelee edelleen osa-aikaisena: - Viime syksynä tein lisäksi kaksi kuukautta osa-aikaisena markkinointitiimin projektitehtäviä. Kun Marika oli liittynyt ammattiliittoon, isä älähti, että vastako tässä vaiheessa. Elisankin perheessä arvostetaan ay-jäsenyyttä; Palveluneuvojan työssä tarvitaan sekä joustavuutta että yhteistoimintaa. Saman viestin Elisa ja Marika bongasivat Helsingin asemalla toukokuussa esillä olleesta julisteesta. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 hänen äitinsä toimii omalla työpaikallaan pääluottamusmiehenä. Aiempi ”järjestäytymättömyys” selittyy molemmilla usean eri alan lyhytaikaisilla työsuhteilla: – Olen työskennellyt kaupan kassana, pikaruokalassa, ikkunatehtaalla ja hotellissa, Marika kertoo. Elisa puolestaan työskenteli aiemmin muun muassa ravintola-alalla: – Palveluneuvojan työ löytyi työvoimahallinnon nettisivujen kautta. Turvallisuuden tunnetta ammattiliitosta Ammattiliittoon järjestäytyminen oli molemmille luontevaa: - Nuorena ei tiedä riittävästi työelämään ja työsuhteisiin liittyvistä asioista eikä ehkä osaa ottaa niistä itse selvääkään, Elisa toteaa. – Joskus tulee myös sellainen tunne, että nuoret saavat osakseen välinpitämättömämpää kohtelua. Ammattiliittoon kuuluminen tuo turvallisuuden tunnetta. Marika täydentää, että hän itse on aika huono ajamaan omia oikeuksiaan: – On hyvä, että voi kääntyä jonkun fiksumman puoleen. Molemmat naiset opiskelevat työn ohessa. Elisa työstää Helsingin yliopistossa alempaa korkeakoulututkintoa valtio-opissa. Hän tutkii opinnäytetyössään Italian eläkeuudistuksia. Sekä työn aihe että poikaystävä löytyivät opiskelijavaihdon aikana Ranskassa. Marikalla on matkailualan tutkinto Porvoon ammattikorkeakoulussa muutamaa tenttiä ja lopputyötä vailla: - Työn aihe on vielä hakusessa, mutta se voisi liittyä vaikkapa asiakasosaamiseen niin, että se hyödyttäisi myös VR:ää. Ammattiliittoon kuuluminen tuo turvallisuuden tunnetta. Hankalat tilanteet kasvattavat Vapaa-ajallaankin toisiaan tapaavat ystävykset ovat viihtyneet hyvin palveluneuvojan työssään: – Meillä on hyvät työkaverit. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja turistien kanssa pääsee puhumaan eri kielillä. Helsingissä kaikki esimiehet ovat lähellä, joten suhde tuntuu välittömämmältä. Asioita on ollut helppo hoitaa, listaa Elisa työnsä hyviä puolia. Molemmat pitävät vaihtelevasta työstä ja siitä, että työssä on myös poikkeustilanteita: – Silloin pysyy skarppina. Hankalammat tilanteet ovat tosi kasvattavia. Niissä oppii diplomaattisia taitoja. – Pikku hiljaa on alkanut tuntua siltä, että asiakkaat olisivat muuttuneet mukavammiksi. Vaikka asia on varmaan niin, että itse osaa käsitellä asioita toisella tavalla eli on itse kasvanut, Marika täydentää. Nuoret naiset työskentelevät ajoittain myös lähialueen muilla asemilla, kuten Pasilassa, Tikkurilassa, Järvenpäässä tai Riihimäellä: - Välillä on vähän ikävää, jos joutuu lähtemään esimerkiksi klo 6.15 alkavaan työvuoroon muualle. Toisaalta välillä on mukavaa päästä töihin hiljaisemmalle asemalle, Marika toteaa. Hiljaisemmalla hän tarkoittaa lähinnä vastakohtaa Helsingin aseman hälinälle. Flexivuorot haasteen Jos Elisa ja Marika voisivat jotain työssään muuttaa, he rukkaisivat työvuoroja kaikilla vähän tasaisemmiksi. Niin sanotut flexivuorot ovat sellaisia, että vasta edellisenä päivänä saa tietää, missä seuraavana päivänä työskentelee ja kuinka monta tuntia. Marika Ja Elisa kaipaavat ammattiosaston ja liiton edustajien käyntejä työpaikalla: – Meidän ikäisillä on aika vähän tietoa järjestäytymiseen liittyvistä asioista ja siitä mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Olemme puhuneet työpaikalla, että tietoa pitäisi saada lisää. – Meillä ei ole vielä selkeää käsitystä käytännöstä, vaikka systeemiin onkin tullut muutos parempaan suuntaan. Nyt minulla ei ole ollut näitä vuoroja moneen viikkoon, mutta sitä ennen niitä oli kuuden viikon aikana useampia, Elisa kertoo. – Toisaalta näiden vuorojen loogisuuden ymmärtää siinä mielessä, että aina joku voi esimerkiksi sairastua yllättäen. Omasta näkökulmasta on kuitenkin ikävää, kun ei tiedä, onko seuraavana päivänä aikainen aamuvuoro jossain kauempana, Marika pohtii. – Olisi myös hyvä, että tällaisia vuoroja ei olisi heti vapaapäivien jälkeen; ne vaikeuttavat vapaapäivien vieton suunnittelua. Sekä Marika että Elisa asuvat tahoillaan yksin. Elisa harrastaa lukemista, kuntosalilla käyntiä ja lenkkeilyä. Marika puolestaan on innokas ruoanlaittaja. Molempien tulevaisuuden toiveena on opintojen valmistuminen. Elisa toivoo Pariisissa asuvan rahoitusalaa opiskelevan poikaystävänsä kanssa töitä samasta maasta, mikä se sitten onkaan. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 11 ►Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy [email protected] Tässä mennään liikenteenohjauksessa K evät taittuu kesäksi, ja todennäköisesti viimeistä kertaa VR:n palveluksessa. Kaikki pakolliset irtautumiseen liittyvät asiat ovat edenneet suunnitellusti, eikä mitään estettä ole ilmaantunut. Tästäkin joku on innoissaan, joku taas harmissaan. Meillä työntekijöillähän ei ole ollut varsinainen kiire minnekään, muutos tuo hyvää ja huonoa, ja taitaapa olla jo selvää, mistä puhutaan. Otsikko koskee myös liikennesuunnittelua ja asemien matkustajainfoa. Siitähän seuraa että ilman meitä junat ei liikkuisi, ratatyöhön ei pääsisi ja lisäksi kukaan ei tietäisi siitä mitään. Kun kaikki on toiminut, niin aika vähälle huomiolle tämä joukko on jäänyt. Jotenkin tuntuu siltä, että enää ei jää. Työvuorosuunnitteluun tulee uusi järjestelmä, joka varmastikin sopii meille paremmin kuin nykyinen. Sen muokkaaminen on käynnissä niin, että palvelisi sekä suunnittelua että henkilöstöä hyvin ja selkeästi. Aina pääsee katsomaan omia vuorojaan ja muita tietoja. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että niitä pitäisi jatkuvasti tarkistaa; säännöt eivät muutu mihinkään. Myös omien lisäpalkkioiden tarkastamisen ja mahdollisten virheiden oikaisun pitää olla helppoa. Meidän nykyinen jaksotyöjärjestelmä koetaan osittain kankeaksi ja joustamattomaksi, mutta johonkin se raja pitää vetää. Onhan olemassa järjestelmiä, joissa työt pitää tasata joka päivä. Meillä voidaan sopimalla tasoittaa jopa kuuden viikon jaksolle. Pitäisi riittää. Kuitenkin pitää olla mahdollisuutta sopia paikallisestikin jostakin, tarpeet eivät ole samat joka paikassa. Joustot ovat oleellinen asia työssä jaksamiselle. Hyvä esimiestyö on välttämätön ehto tällekin. Tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei voi tinkiä. Niinpä Pasilan osalta käytiin yhteistoimintaneuvottelut uudesta organisaatiosta huhtikuun alussa. Muiden osalta neuvottelu on kesäkuun alussa. Koska seurauksena ei ole lomautuksia tai irtisanomisia, ei neuvotteluille ole määräaikaa. Tarkoitus on yhdistää nykyiset ryhmäesimiehen ja vuoroesimies/alueohjaajan työt uudeksi vuoroesimiehen tehtäväksi. Esimiesasemaa vahvistetaan ja koulutusta annetaan kaikille esimiestasoille. Mielestämme ei vuoroesimiehen tule kuitenkaan olla työnantajan edustaja, koska hän toimii osan ajasta muun muassa samoissa liikenneohjaajan töissä. Mutta kesäkuun neuvotteluissa sovitaan tarkemmin. Tähän prosessiin osallistuvat paikan päällä kaikki Finrailin luottamusmiehet. Joustot ovat oleellinen asia työssä jaksamiselle. Hyvä esimiestyö on välttämätön ehto tällekin. Yhtenäiset käytännöt Yleisistä pelisäännöistä on käyty keskusteluja. Enimmäkseen säännöt kyllä löytyvät jo jostakin, mutta varsinkin uusi työnantaja haluaa yhtenäisemmät käytännöt joka paikkaan. Siitä voi olla samaa mieltä, että sääntöjen tulee olla selkeät ja kaikkien tiedossa. Esimerkkeinä voisi mainita vuorojen vaihdot, vapaiden toivominen ja antaminen, vuosilomat ja sairauslomat. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 Tehokkuutta haetaan Jollakin tasolla kaikessa on kyse uudesta kulttuurista, tavasta hoitaa asioita. Totta kai uudessa yrityksessä tulee uusien ihmisten myötä muutoksia. Hyvä on muistaa myös se, että vielä on paljon, pitkään samassa erikoislaatuisessa työssään olleita ihmisiä omine tapoineen. Sekin on tosiasia. Tehokkuutta tullaan hakemaan ja tässä kehitystyössä tulevat silmät olemaan suurina molemmin puolin vielä useamman kerran puhumattakaan uusien ohjelmistojen ja toimintojen aiheuttamista hämmästyksen tunteista. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista – no ehkä asetinlaite… Myöskään työ ei vähene, kun sitä siirretään eri paikkaan. Nämä mielessä, Hyvää Kesää! ■ Faktoja Raulista Teksti Sauli Saunamäki R auli on tarkoitettu yhdyssiteeksi liikenneohjaajien (tällä hetkellä lähinnä Finrail Oy:n palveluksessa olevien) ja muiden läheisesti liikenteenohjaukseen liittyvissä tehtävissä, esimerkiksi liikennesuunnittelijat, jt-miehet, toimivien kesken. Rauli on Rautatievirkamiesliiton ammatillinen yhdistys. Raulin tehtävänä on vaikuttaa liikenteenohjaushenkilöstöön liittyviin asioihin, palkkaukseen, henkilöstöetuihin (esimerkiksi vapaalippuoikeus), jt-toimikunnan toimintaan sekä arvioida eri viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tarvittaessa näitä myös pyritään muuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Junaliikenteenhoidon haasteellisuutta ei pidä koskaan vähätellä. Yleisessä keskustelussa konsernin sisällä monet asiat jäävät liian vähälle huomiolle liikenteenhoidon ammattilaisten kannalta. Raulin, entisen LHV:n, kymmeniä vuosia kestäneen toiminnan aikana liikenteenhoito on keskittynyt kauko-ohjauskeskuksiin, joissa muutos etenkin työvälineissä jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Tähänkin asiaan R Rauli pyrkii vaikuttamaan jäsentensä asiantuntemuksella. Varsinainen tai kannattava jäsen Yhdistykseen voi kuulua RVL:n osaston jäsen joko varsinaisena tai kannattavana jäsenenä. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. RVL:n jäsenistä noin kolmasosa toimii liikenteenhoidon parissa. Rauli kantaa erityisesti huolta junaliikenteen ammattilaisten työoloista ja jaksamisesta jatkuvasti muuttuvassa sääntöviidakossa. Rauli valitsi vuosikokouksessaan 26.3.2014 seuraavat toimihenkilöt: pj Sauli Saunamäki, varapj Pertti Hyppänen. Johtokunta: Timo Alhainen, Raimo Jylhä-Ollila, Jorma Koiranen, Juhani Kortesmaa, Petri Salminen ja Marja Vihinen. Yleisvarajäsenet: Pekka Brunila, Kimmo Mark, Matti Nuolikoski, Esko Partanen ja Mikko Roitto. Sihteeri/taloudenhoitajana jatkaa Mari Helander. ■ Kesätapahtuma Pieksämäellä 27.8. aulin kesätapahtuma 27.8. klo 12 alkaen Kukkaroniemen leirikeskuksessa Pieksämäellä kauniin Pieksäjärven rannalla. Paikka on niin lähellä rautatieasemaa, että puolen päivän junilta järjestetään kuljetus Kukkaroniemelle. Ilmoittautuminen 20.8. mennessä Mari Helanderille, [email protected]. Sauli Saunamäki T ervehdys kaikille! Olen Sauli Saunamäki, 57-vuotias kauko-ohjaaja Akaan Toijalasta. Työkokemusta VR:ltä on kertynyt jo 32 vuotta. Työni olen aloittanut Ilmalan varikolta ja sieltä siirtynyt liikenteenohjauksen puolelle Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Raulin puheenjohtajaksi ryhdyin mielenkiinnosta omaa alaani kohtaan. Haluan olla mukana vaikuttamassa liikenteenohjauksen toiminnan kehittämiseen. Koen myös tärkeäksi osa-alueeksi yhteisöllisyyden vahvistamisen alamme toimijoiden kesken. Toiminnallista kesää toivottaen, Raulin puheenjohtaja Sauli Saunamäki RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 13 Seinäjoen osasto sai tarkan puheenjohtajan Seinäjoen osaston uusi puheenjohtaja Pekka Salmenkangas haluaa vaikuttaa jäsenille tärkeisiin asioihin: – Haluan olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat tulevaisuuteemme palkansaajina. Teksti Soile Olmari Kuvat Pekka Salmenkangas ja Soile Olmari 14 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 M yös työssäjaksamisen edistäminen ja mukavat hetket yhteisissä tapahtumissa ovat tärkeitä. Hän haluaa innostaa ja aktivoida osaston jäseniä mukaan toimintaan: – Sekä osaston että liiton tiedottamisessa jäsenille on parannettavaa. On tärkeää, että jäsen tietää, mitä liitossa tapahtuu ja mitä hyötyä siitä jäsenelle on. Pekka ”peri” liiton hallituspaikan Seinäjoen edelliseltä puheenjohtajalta Marjatta Hakalalta. – Toivottavasti tuon uusia näkökulmia ja saadaan kehitettyä hienoja asioita. Tämä kaikki on minulle hyvin uutta ja mielenkiintois- vaimonsa sekä 2,5- ja 5-vuoPekka Salmenkangas asuu Seinäjoella uu myös Lempi-koira. tiaiden poikiensa kanssa. Perheeseen kuul Pekan terveiset jäsenille: – Tehdään yhdessä työtä meille tärkeiden asioiden eteen; RVL on juuri sellainen liitto kuin sen jäsenet ovat. On tärkeää, että jäsen tietää, mitä liitossa tapahtuu ja mitä hyötyä siitä jäsenelle on. ta. Palkansaajien edunvalvonta nykymaailman yt-neuvotteluviidakossa on erittäin tärkeää ja meidän kaikkien etu. Tilaa uusille ajatuksille Pekka valmistui tietojenkäsittelyn tradenomiksi 2010 ja aloitti työt liikenneohjaajana Seinäjoella saman vuoden huhtikuussa: – Aiemmin olen työskennellyt ravintola-alalla baarimestarina ja kokousisäntänä sekä Fonectalla yritysmyyjänä. Suurin asia Pekan aktiivisuuteen vaikuttaneena tekijänä Seinäjoen näkökulmasta oli liikenteenohjauskeskuksen keskittäminen Tampereelle ja Ouluun: – Näihin päätöksiin olen etsinyt perusteluita ministeriöstä saakka. Seinäjoen osasto sai Pekasta tehokkaan, uudistavan ja tarkan puheenjohtajan: – Osaston toiminnassa pyrin hyödyntämään johtokunnan jäsenten eri osaamisalueita, että voisimme toimia tehokkaasti jäsentemme eduksi. Annetaan tilaa uusille ajatuksille sekä ideoille ja toteutetaan niitä. – Olen äärimmäisen tarkka toiminnasta ja asioista, joihin olen ryhtynyt. Pidän asioiden organisoinnista ja haluan olla aina tilanteen tasalla ja ylläpitää sovittuja asioita. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 15 KSAO toteuttaa rautatiealan koulutusta Pasilassa vielä tämän vuoden: – Tarjoamme ja kehitämme koulutuspalveluita asiakkaille heidän tarpeidensa pohjalta, Kari Sopanen mainitsee. Rautatiealan koulutus riippumattomassa koulutuslaitoksessa Teksti ja kuvat Soile Olmari V R Koulutuskeskuksen (VRKK) toiminta siirtyi tämän vuoden alussa osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa (KSAO). Siirrolla varauduttiin osaltaan rautatiealan kilpailun lisääntymiseen. Nyt sata vuotta toimineen VR Koulutuskeskuksen aiemmin tarjoamaa rautatiealan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta toteuttaa viranomaisten hyväksymä riippumaton ja tasapuolinen koulutuslaitos. Liikenneturvallisuustehtävissä vastuullinen viranomainen on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, joka valvoo liikenneturvallisuustehtävien koulutusta rautatie- ja kelpoisuuslaista lähtien. Radanpidon turvallisuus- ja työpätevyyskoulutusta säännellään Liikenneviraston kautta. Käytännössä lähes kaikki alan koulutus siirtyi KSAO:n vastuulle, joka on Kouvolan kaupungin ylläpitämä monialainen ammatillinen oppilaitos. Tämän vuoden ajan koulutus jatkuu Helsingissä, Pasilan entisen konepajan alueella: – Kun päätös oli tehty, alkoivat konkreettiset käytännön toimenpiteet lähtien tietoverkoista ja tarvittavista välineistä. Muun maussa tietokoneet ja puhelimet vaihtuivat, kertoo koulutuspäällikkö Kari Sopanen KSAO:sta. Sopaselle rautatiemaailma on tuttua; hän työskenteli VR:llä 1980–2010 eri tehtävissä pitkin rataverkkoa: – Viimeisimpiä teh- 16 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 täviäni oli rata-alueen päällikön tehtävät Pieksämäellä ja tuotantopäällikön tehtävät Itä-Suomen Ratakeskuksessa. Yhtiöittäminen edessä? Koulutuksen siirtyminen KSAO:n rautatiealan vastuulle on edennyt suuremmitta kommelluksitta, joskin haasteita on myös edessä, kun toimintaa pitäisi pystyä myös kehittämään: – Suunnitelmissa on muun muassa liikenteenohjauskoulutuksessa käytettävien simulaattorien päivitys ja opetushenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, ammattiopiston rehtori Timo Olli kertoi Rata 2014 -tapahtumassa tammikuussa. KSAO:ssa on jo aiemmin voinut opiskella radanrakentajaksi maarakentajan koulutusohjelmassa. Vuoden alusta KSAO rautatieala kouluttaa ainoana Suomessa myös liikenneohjaajia ja veturinkuljettajia valtion rataverkolle. Lisäksi se tarjoaa erilaisia radanpidon ja -rakentamisen pätevyyskoulutuksia. – Liikenneturvallisuustehtävissä KSAO rautatieala toteuttaa koulutuksiin kuuluvan teoriaosuuden. Opiskeluihin sisältyvä työnopastus ja kalustokoulutus tapahtuvat edelleen toiminnanharjoittajalla, mutta niistä vastaa KSAO rautatieala. Opiskelijan osaaminen testataan varmistavassa näytössä, Sopanen mainitsee. Tarvitaan vielä paljon järjestelyjä ennen kuin rautatiealan koulutus voi siirtyä vuoden 2015 alussa Pasilasta Kouvolaan. KSAO:n käytössä oleva simulaattori oli esillä Raide 2014 -tapahtumassa. – Viime syyskuussa voimaan tulleen kuntalain muutoksen mukaan kunnan on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Toisena vaihtoehtona toiminta on järjestettävä muutoin siten, ettei se vääristä kilpailua. Kouvolan seudun ammattiopiston rehtori Timo Olli kertoi tammikuussa Rata 2014 -tapahtumassa rautatiealan koulutuksen siirtämisestä KSAO:n vastuulle. Hän totesi, että koulutuksen siirto Kouvolaan valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Pasilan tiloissa opiskellaan muun muassa kauko-ohjausta näyttöjen avulla. Koulutusta tilaajan aloitteesta Tila- ym. vaadittaviin järjestelyihin on siis aikaa vajaa vuosi: – Koska oppimisympäristö on rakennettu tänne Pasilaan, toteutetaan vaativammat koulutukset siirtymiseen asti täällä. Rajoitetun alueen koulutuksia pyritään toteuttamaan lähellä asiakasta, esimerkiksi yksityisraideasiakkaiden koulutus voidaan toteuttaa kyseisessä yrityksessä, Sopanen kertoo. KSAO rautatieala kouluttaa toiminnanharjoittajan aloitteesta: – Periaate on se, että koulutettavien työnantaja tilaa koulutuksen. Joka koulutuksesta tehdään tilaajan kanssa sopimus. VR:n tilaamia koulutuksia on juuri päättynyt ja niitä on myös alkamassa: – Liikenneohjaajien koulutus päättyi keväällä ja ratapihan henkilöstö oli työnopastuksessa. Kuljettajia ja aiemmin koulutettuja vaihtotyönjohtajia koulutetaan esimerkiksi myös kuljettajiksi radio-ohjauksella. ■ >> Lähteet Kouvolan kaupungin, KSAO:n ja VR Groupin tiedote 8.11.2013 sekä www.ksaorautatieala.fi RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 17 Sihteeri Eija Pohjola (vas.) kulkee Kouvolasta Pasilaan lähes päivittäin. Hän ja Leila Manninen kiittävät työyhteisön mukavaa ilmapiiriä. Myös VR:llä aikaisemmin työskennelleen sihteeri Sari Juurmaan (edessä) mielestä Pasilassa on hyvä porukka ja hän on oppinut tehtävissään paljon uutta. siirtymiseen liittyvänä selvitystyönä, miten VRKK:ssa koulutukset hoidettiin ja lopullisen siirtymispäätöksen jälkeen muutokseen oli käytännössä aikaa vain kaksi kuukautta. Esimerkiksi kaikki logot, asiapaperit, tietokoneet ja yhteystiedot menivät uusiksi, Leila kertoo. Ilmapiiri on säilynyt hyvänä työnantajamuutoksesta huolimatta Teksti ja kuvat Soile Olmari V R Koulutuskeskuksen henkilöstöstä siirtyi suurin osa ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen: – VR:ltä siirtyi 13 henkilöä, joista 11 on kouluttajaa, kertoo opintovalmentaja Leila Manninen. Suuri osa siirtyneestä henkilöstöstä oli Rautatievirkamiesliiton jäseniä. Toukokuun alusta heidän työssään noudatetaan joko Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta tai Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta: – Palkka ei laskenut ja joissakin tapauksissa se saattaa jopa nousta. Leilalla on takanaan pitkä ura VR:n palveluksessa ja hän on toiminut aktiivisesti RVL:ssä muun muassa Pääkonttorin osaston puheenjohtajana: – Taidan olla viimeistä vuotta nyt töissä; eläkkeelle lähtö on lähellä. – Siirtyminen VR:n organisaatiosta KSAO:n organisaatioon on sujunut hyvin, vaikka tulikin hiukan kiire. Ensin kirjoitettiin auki 18 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 Opintovalmentaja auttaa ja tukee Leila tukee opintovalmentajana opiskelijoita heidän opinnoissaan. – Aina pitkien ammattikoulutusten alkaessa käyn esittäytymässä ja kertomassa koulutuksen pelisäännöistä. Kerron myös, että puoleeni voi kääntyä, mikäli koulutuksen aikana tulee ongelmia. – Asiakkaita ovat ammattiin opiskelevat aikuisopiskelijat, jotka on valittu koulutukseen työelämätarpeen perusteella. Tärkeää on valmistuminen aikataulun mukaisesti ja tavoitteena on, että kaikki valmistuvat. Tuemme opiskelijaa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa ja räätälöimme hänelle tarvittaessa ongelmakohtaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. – Leila toimii myös yhtenä sihteereistä ja hoitaa muun muassa opintotukiasoita Kelan ja Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-) suuntiin: – Opiskelu on palkatonta aikaa ja siksi opiskelijat, riippuen heidän taustastaan, voivat hakea koulutusajalle toimeentulotukea – joko Kelan opintotukea, TE-toimiston työttömyystukea tai aikuiskoulutusrahaa. Leila toteaa, että työt ovat jatkuneet kuten ennenkin: - On hyvä juttu, että olemme edelleen se sama työyhteisö kuin VRKK:n aikana. Luonnollisesti Pasilassa työskentelevää, VR:ltä siirtynyttä henkilöstöä mietityttää työpaikan vaihtuminen Kouvolaan matkakustannusten ja matkan pituuden osalta. Heillä on käytössään VR:n 50 %:n alennuskortti kahdeksi vuodeksi. ■ perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot virikkeitä ja yhdessäoloa perheilLe Liikunnallinen perhejakso tarjoaa virikkeitä, yhdessäoloa sekä asiantuntijan vinkkejä terveellisistä elämäntavoista koko perheelle. Jaksoja lapsiystävällisissä kohteissa ympäri Suomen. • Hauskat lajikokeilut • Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen • Vinkit perheiden hyvään oloon • Uusia kokemuksia • Onnistumisen iloa Hinnat katso lisätietoja ja hae jaksoLle osoitteessa www.pht.fi • aikuiset 125 €/aikuinen/5 vrk • Lapset 6-16-v: 75 €/lapsi/5 vrk • alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa maksutta. Huom! Työtön/lomautettu aikuinen 62,50 € / 5 vrk! (ilmoitathan hakemuksessa) Paketti sisältää ohjelman, perhemajoituksen sekä täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen). tärkeä tietää! Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi tai useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi mukana. Mikäli perheeseen kuuluu 0–16-vuotiaiden lasten lisäksi 17–18-vuotiaita lapsia, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla. valinta nopeasti Valinnat jaksoille tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut vaikuttavat keskeisesti valintoja tehtäessä. Valinnasta saat tiedon sähköpostiisi. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1.askel -hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen. PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö ja Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäsenjärjestö. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa. ►Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy [email protected] Kolme muutosta vuosilomalakiin V uosilomalain muutokset tulivat voimaan 1.5.2014. Ne koskivat vuosilomapalkan laskentaa, kuukausi- ja viikkopalkan laskentaa ja vuosiloman siirtoa tai sen osan siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Muutokset viedään työehtosopimuksiin myöhemmin sovittavana ajankohtana. Kaikki rautatieläisjärjestöt ovat hyväksyneet sopimuksen ja työantaja tiedottaa asiasta yksityiskohtaisemmin. Pelkkä ilmoittaminen/lääkärintodistuksen toimittaminen työantajalle ei riitä, vaan loman siirtoa on pyydettävä erikseen. Vuosilomapalkan laskentaa koskeva muutos Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työtekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessä kokoaikatyöstä • osittaiselle sairaslomalle • osa-aikaeläkkeelle • osatyökyvyttömyyseläkkeelle • osittaiselle hoitovapaalle • sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle • Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. Työajan ja vastaavasti palkan muuttuessa kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.– 20 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 31.3.) lomapalkka lasketaan prosenttiperusteista laskentasääntöä käyttäen. • 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. • 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. • Pidempään lomaan oikeutetuille prosentit ovat 11.8–16 (lomapäivien lukumäärä 31–45). Esimerkiksi Matti jää osa-aikaeläkkeelle 1.3.2014. Hän on työskennellyt yrityksessä 15 vuotta. Matilla on kuukausipalkka. Matti pitää vuosilomansa heinäkuussa 2014. Matin lomapalkka on meidän työehtosopimuksen mukaan 16 % hänen lomanmääräytymisvuotensa (1.4.2013–31.3.2014) palkasta. Jos Matti olisi jäänyt osa-aikaeläkkeelle vasta 1.6.2014, hänen lomapalkkansa olisi määräytynyt ennen osa-aikaeläkkeelle jäämistä hänellä olleen palkan perusteella. Käytännössä toukokuun palkka. Kuukausi- ja viikkopalkan jakajat Vuosilomalakiin on lisätty kuukausi- ja viikkopalkkojen jakajat. Käytetään lomakorvausta laskettaessa työsuhteen päättyessä. Yhden lomapäivän palkka saadaan käyttämällä kuukausipalkkalaisilla jakajaa 25 ja viikkopalkkaisilla jakajaa 6. Sairastuminen loman aikana Voimassa olevaa vuosilomalakia sovelletaan 30 + 6 lomapäivien osalta. Siirretään sairastumispäivästä lukien nimenomaisesta pyynnöstä. Talvilomanpidennyspäiviin ei olisi pääsääntöisesti siirto-oikeutta, vaan talvilomapidennyspäivät palaisivat sairastuttaessa ennen loman alkamista (sisältää mitä tahansa lomalajia) tai talvilomapidennyspäivien aikana. Talvilomapidennyspäivät siirtyisivät kuitenkin, jos työkyvyttömyys alkaisi vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista (sisältää mitä tahansa lomalajia), joka sisältää talvipidennyspäiviä ja työkyvyttömyys jatkuisi näille päiville. Talvilomapidennyspäivät siirtyisivät myös, jos ennalta tiedossa oleva työkyvyttömyys johtuu leikkauksesta tai muusta vastaavasta syystä ja siitä ilmoitetaan kirjallisesti selvityksellä vähintään 2 viikkoa ennen mitä tahansa lomajaksoa, joka sisältää talvilomapidennyspäiviä ja työkyvyttömyys jatkuisi näille päiville. Seitsemän päivän karenssi poistuu kokonaan. Työnantaja päättää, missä järjestyksessä eri lomalajeja annetaan. Lähtökohtaisesti noudatetaan nykyisenlaista käytäntöä, jossa ensin annetaan vuosilomalain mukaiset lomat, työehtosopimusperusteiset lomat (6) ja talvilomapidennyspäivät (enintään 9). ■ Hellitä helteellä – kuumuus kuormittaa elimistöä Teksti Työterveyslaitos Kuva Soile Olmari T yöterveyslaitos muistuttaa, että kuumassa työskentely kuormittaa elimistöä monin tavoin. Ihmisen toimintakyky, työkyky ja motivaatio heikentyvät ja tapaturmien riski kasvaa. Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi lisäksi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät ja niiden suorituskyky laskee. Riittävästi taukoja ja nestettä Kuumassa työskentely edellyttääkin riittävästi taukoja, nestettä ja ihon suojausta. Kuumia lämpöoloja voidaan hallita työpaikoilla ilmastoinnilla, paikallisjäähdytyksellä, tuulettimilla sekä varjostamalla lämpösäteilyä. Myös ylimääräiset lämpöä tuottavat koneet kannattaa sammuttaa. Kuumassa työskentelyä voi keventää muun muassa • juomalla riittävästi • syömällä monipuolisesti • tauottamalla työtä • käyttämällä työhön soveltuvia jäähdytysmenetelmiä (tuulettimet ja ilmastointilaitteet) • antamalla elimistön palautua yöllä • olemalla tavallistakin maltillisempi alkoholin käytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat, sillä elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon. Muista, että jotkin sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 21 Työministeri Lauri Ihalainen ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esittelivät tyytyväisinä uutta yhdenvertaisuuslakia huhtikuun alussa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle laaja toimivalta Tasa-arvolaki täsmentyy yhdenvertaisuuslain myötä – Uusi yhdenvertaisuuslaki antaa vahvemman suojan syrjintää vastaan ja parantaa syrjityn oikeussuojaa, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Teksti ja kuva UP/Tiina Tenkanen 22 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 S eitsemän vuoden ajan valmisteltu yhdenvertaisuuslaki oli kolmen ministeriön ponnistus. Oikeus-, työ- ja elinkeinosekä sosiaali- ja terveysministeriö toimittivat lakiesityksen huhtikuun alussa eduskuntaan hyväksyttäväksi. Lain myötä vähemmistövaltuutetun virka korvataan yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla, jolloin syrjintää kokevat saavat vahvemman ja laajemman suojan. Viranomaisten lisäksi suoja laajenee koskemaan oppilaitoksia ja työnantajia. Jatkossa yhdenvertaisuusvaltuutetun odotetaan tekevän tiivistä yhteistyötä tasa-arvovaltuutetun kanssa. Oikeusministeriön työ- ryhmä valmistelee tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistojen ja hallinnon kokoamista saman katon alle. Yhtäläinen suoja kaikille Viimeisimmän eurobarometrin mukaan yli 800 000 suomalaista vuodessa kokee syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki antaa yhtäläisen suojan etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn katsomatta. Siinä missä vähemmistövaltuutetun toimivalta ulottui vain etnisen alkuperän vuoksi syrjittyihin, yhdenvertaisuusvaltuutetulla on laajemmat oikeudet kaikkien syrjittyjen puolustamiseksi. Syrjittyjen oikeusturva vahvistuu tältä osin. Nykyiset tasa-arvolautakunta ja syrjintälautakunta yhdistetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi. Uudella lautakunnalla on laaja toimivalta tasa-arvolain ja kaikissa yhdenvertaisuuslain sisältämissä syrjintäasioissa. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan hallituksen kehysriihessä on jo luvattu viisi työntekijää lisää hoitamaan uuden valtuutetun ja uuden lautakunnan laajentunutta työmaata. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa tarkistetaan. Palkkakartoituksen sisältö määritellään nykyistä tarkemmin, jotta miesten ja naisten perusteeton palkkaero saataisiin poistetuksi. Työnantajia velvoitetaan laatimaan suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Uudistus koskee kaikkia vähintään 30 henkeä työllistäviä työpaikkoja. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta. Myös työntekijöiden osallistumista vahvistetaan. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelma voidaan laatia jatkossa vähintään joka toinen vuosi, kun nyt suunnitelmaa tarkastellaan vuosittain. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta. Myös työntekijöiden osallistumista vahvistetaan. Työelämän tasa-arvoa lisätään Myös tasa-arvolakia täydennetään. Tasa-arvovaltuutetun toimialaan kuuluvat jatkossakin sekä miesten ja naisten tasa-arvoon että sukupuolisyrjintään liittyvät kysymykset. Työsuojeluviranomaiset valvovat edelleen työelämän yksittäistapauksia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu avustaa työnantajia antaen yleisiä suosituksia ja toimimalla sovittelijana. Tasa-arvolaki tarkentuu kieltämään syrjinnän sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Vammaisille lisää mukautuksia Yhdenvertaisuuslailla pyritään saamaan lainsäädäntö sellaiseksi, että Suomi voi ratifioida YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen. Jatkossa laki varmistaa vammaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja työnsaantiin. Jo nyt työnantajilla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisia varten. Velvollisuus laajenee palveluiden ja tavaroiden tarjoajiin, kuten hotelleihin, ravintoloihin ja vähittäiskauppoihin. Uudistukset helpottavat vammaisten osallistumista yhteiskuntaan. Mukautukset tehdään YK:n vammaisyleissopimuksen ja työsyrjintädirektiivin mukaisesti, mutta ne hyödyttävät myös vanhuksia. Esteettömyydestä säädetään muualla lainsäädännössä. Kaikki voivat osallistua Lakiuudistuksilla pyritään lisäämään kaikkien kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan. Parannuksien toivotaan estävän syrjäytymistä sekä lisäävän viihtymistä ja jaksamista sekä koulutuksessa että työssä. Nämä toimet tähtäävät myös työurien pidentämiseen. Uudistettujen säännösten jalkauttaminen vaatii viranomaisilta ja työmarkkinakeskusjärjestöiltä ohjeistusta, tiedottamista ja kouluttamista. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 23 Heidi Härmä 24 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 Hyvä työ aivoille Mikäs se nimi olikaan? Annoinko jo vaihtorahat? Oliko määräaika huomenna vai tänään? Onko tämä normaalia, kun näin pätkii? Teksti Heidi Härmä / Muistiliitto ry Kuvat Muistiliitto ry S alasanoja, pin-koodeja, ohjelmistopäivityksiä, muistioita… Työelämä vaatii muistilta yhä enemmän, sillä se on usein pakkotahtista, sisältää lukuisia keskeytyksiä ja vaatii jatkuvaa uuden sisäistämistä. Kaikki tämä on aivoille ja muistille häiritsevämpää kuin ajattelisikaan. Höyry nousee korvista ja asiat tuppaavat unohtumaan, kun yrittää suoriutua kaikesta vaaditusta. Eikä ihme. Aivot kuluttavat energiaa ja väsähtävät siinä missä lihaksetkin. Ne tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vaihtelua, jotta eivät väsy ylen määrin. Yleensä kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, vaan muistiongelma korjaantuu, kun paine hälvenee tai muut muistia rasittavat tekijät saadaan poistettua arjesta. Ei hätä tämännäköinen Onneksi aivot ja muisti myös nauttivat haasteista. Kun ajatukset raksuttavat, aivoissa syntyy uusia yhteyksiä ja vanhat vahvistuvat. Muisti ei käyttämällä kulu, vaan pikemminkin käyttämättömät yhteydet lakastuvat. Vanha sanonta sammaloitumattomasta vierivästä kivestä pitää siis nasevasti paikkansa myös aivojen kannalta. Haastava työ voi antaa suojaa jopa muistisairauksia vastaan! Sillä, millaisen työkuorman aivot jaksavat kantaa, on suuria yksilöllisiä eroja. Pelkkä työn määrä harvoin uuvuttaa, ja terve, hyvinvoiva ja työtään rakastava voi jaksaa painaa vuodesta toiseen hymy korvissa. Mutta rajansa kaikella. Itselle kannattaa esittää yksi tärkeä kysymys: ehdinkö palautua työstäni tarpeeksi vapaa-ajalla? Jos vastaus on ei, kannattaa syventyä miettimään niin työn kuormitusta kuin vapaa-ajan käyttöäkin. Palauta aivot työkykyisiksi Jos työpäivä kuluu palavereissa, kirjoittaen, laskien tai kiireessä, kaipaa mieli sen jälkeen jotain aivan muuta. Vapaa-aikana aivoja hellii parhaiten juuri itselle mukavat ja mielekkäät harrastukset. Liikunta, terveelliset ruokavalinnat, sosiaaliset suhteet, kulttuuriharrastukset, maksimissaan maltillinen alkoholinkäyttö sekä kunnon yöunet ehkäisevät muistiongelmia ja aivojen väsähtämistä kesken työpäivän. Kun vapailta sitten palaa työpöydän ääreen, kannattaa työ pyrkiä järjestämään niin, että sen saisi tehdä omalla tavallaan. Meillä kai- killa kun on hyvin yksilöllisesti muokkaantuneet aivot, jotka ajattelevat, muistavat ja toimivat eri tavoin kuin kenenkään muun. Niinpä työtäkään ei voi jokainen tehdä samoin. Työstä työstäsi aivoystävällistä Kaikkea tietotulvaa ja työn haasteita ei toki voida välttää, mutta usein työtä voidaan helpottaa niin, että se on sekä tekijälleen mukavampaa että organisaatiolle tuloksekkaampaan. Kokeilepa vaikkapa seuraavia keinoja: • Vähennä tietotulvaa ja tue muistia: Laita ainakin silloin tällöin ovi kiinni, puhelin äänettömälle, älä häiritse -lappu oveen ja sähköposteista ilmoittavat viestit pois päältä. Keskity tunti, pari vaativiin töihin hyvällä omatunnolla. • Tauota työ ja harrasta ohessa liikuntaa: Jaloittele hakemaan vettä käytävän toisesta päästä, kävele tai kyykkäile puhelimessa puhuessasi, hanki sähköpöytä tai istu jumppapallolla, harrasta kävelypalavereja, pidä leppoisat puolen tunnin kahvipaussit. • Nauti työstäsi: motivaatio ja ilo tukevat muistia. ■ Lisätietoja www.muistiliitto.fi > Muisti ja muistisairaudet > Aivoterveys > Hyvä työ aivoille RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 25 Päivärahan sähköinen hakeminen nopeuttaa maksua Päivärahahakemuksen täyttäminen sähköisesti työttömyyskassan eWertti nettikassassa nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä jopa usealla päivällä. Voit hakea sähköisesti sekä ansioturvaa että vuorottelukorvausta. Teksti Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa H akemukseen saat kätevästi liitettyä myös sähköisessä muodossa olevat liitteet. Liitteitä voi palvelussa lähettää myös ilman hakemuksen täyttämistä. Monet työnantajat lähettävät nykyään esimerkiksi palkkalaskelmat työntekijöilleen sähköisessä muodossa ja ne on helppo siirtää eWertissä suoraan oman päivärahahakemuksen liitteeksi. Sähköisen hakemuksen voit täyttää millä koneella tahansa ja silloin kun se itsellesi parhaiten sopii. Hakemus siirtyy automaattisesti työttömyyskassan asianhallintajärjestelmään ja on mahdollista ottaa käsiteltäväksi lähes saman tien. Perinteinen kirjeposti riippuu postin kulusta ja kassaan saavuttuaan hakemus pitää vielä erikseen kuvata asianhallintajärjestelmään. Voi kulua jopa viikko ennen kuin hakemus on edes mahdollista ottaa käsiteltäväksi. Sähköisen hakemuksen täyttäminen Kun haet ensimmäistä kertaa päivärahaa tai jos edellisen työttömyys-/lomautusjakson aikaisesta maksustasi on kulunut yli 6 kk, haetaan päivärahaa ”ansiopäivärahahakemuksella”. Ansiopäivärahahakemus on täytettävä myös silloin, jos olet saanut edellisen maksun jälkeen kielteisen päätöksen ilman loppupäivää. Työttömyyskassan tietoihin tallennetut osoitetiedot esikirjautuvat automaattisesti lomakkeelle. Jos edellisestä maksujaksostasi on kulunut vähemmän kuin 6 kk, voit täyttää ”ansiopäivärahan jatkohakemuksen”. Jatkohakemusta täyttäessäsi sinulla on kaksi vaihtoehtoa sen mukaan, minkä pituinen hakujaksosi on ja sisältyykö siihen esimerkiksi työpäiviä: 1) Jos olet kokonaan työtön, lomautettu tai koulutuksessa ja jos hakujaksosi on 4 viikkoa tai kuukausi, täytä aina ”ei muutettava ansiopäivärahan jatkohakemus”. Tällöin hakemuksesi käsittely tapahtuu automaattisesti ja päivärahat saadaan maksuun pääsääntöisesti vain muutamassa päivässä. Tällä hakemuksella voit hakea päivärahaa myös siinä tapauksessa, että olet muussa työllistymistä edistävässä palvelussa eikä sinulla ole hakujaksolle kohdistuvia poissaolopäiviä. Hakemus on esitäytetty valmiiksi eikä sitä voi itse muuttaa. 2) Jos hakujaksosi on syystä tai toisesta lyhyempi kuin 4 viikkoa tai kuukausi, täytä ”muutettava ansiopäivärahan jatkohakemus”. Muutettava jatkohakemus tulee täyttää myös silloin, jos hakujaksoosi sisältyy työpäiviä tai poissaolopäiviä työllistymistä edistävästä palvelusta. Tällöin hakemus ohjautuu käsittelijälle ja käsittely on hieman hitaampaa. Hakemus on esitäytetty, mutta pääset kuitenkin itse muuttamaan siinä olevia tietoja. Myös ”vuorottelukorvaushakemus” löytyy sähköisessä muodossa. Vuorottelijan ei tarvitse täyttää jatkohakemusta korvausta saadakseen, mutta muutoksista tulee silti ilmoittaa kassalle. Tätä tarkoitusta varten eWertti nettikassasta löytyy ”vuorotteluvapaan muutosilmoitus”. Kaikista hakemustyypeistä saat lähetyksen jälkeen tiedon ”hakemus on vastaanotettu”, jolloin tiedät lähetyksen onnistuneen. Tarkempia ohjeita hakemusten täyttämisestä löytyy työttömyyskassan kotisivuilta. Kokonaan työttömän tai lomautetun päivärahaa voi hakea myös soittamalla eEmeli puhelinkassaan. Puhelu vastaa ”ei muutettavan ansiopäivärahan jatkohakemuksen” täyttämistä. ■ JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, 00531 HELSINKI Fax 010 770 3235 https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ 26 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 Suojaosa kannustaa lyhyisiinkin sijaisuuksiin Työttömyysturvalaki uudistui vuoden 2014 alussa, ja soviteltuun päivärahaan säädettiin suojaosa. Se kannustaa työttömiä vastaanottamaan lyhyitäkin sijaisuuksia sekä parantaa huomattavasti osa-aikatyötä tekevien toimeentuloa. Teksti Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Kenelle soviteltua päivärahaa voidaan maksaa? Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa jäsenelle, joka tekee osa-aikaista työtä tai jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen takia. Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei kuitenkaan makseta. Osa-aikaiseksi työksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Esimerkki: jos alalla sovellettava enimmäistyöaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa, soviteltua päivärahaa voidaan maksaa henkilölle, jonka työajaksi on sovittu enintään 30 tuntia ja 36 minuuttia viikossa. Myös satunnaisesti työllistyvä voi saada soviteltua päivärahaa, jos kokoaikainen työsuhde kestää enintään kaksi viikkoa (enintään 14 päivää). Mikäli työ- ja elinkeinotoimisto katsoo jäsenen harjoittaman yritystoiminnan tai oman työn tekemisen sivutoimiseksi, voidaan myös tällaiselle työnhakijalle maksaa soviteltua päivärahaa. Miten tulot vaikuttavat? Täydestä työttömyyspäivärahasta, jota kokonaan työtön muuten olisi saanut, vähennetään 50 prosenttia sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta tai muusta tulosta. 1.1.2014 lähtien tuloista vähennetään kuitenkin ensin suojaosa, jonka suuruus on neljän viikon hakujaksolla 279 euroa ja kuukauden hakujaksolla 300 euroa. Tämän suojaosan alle jäävät tulot eivät siis vaikuta lainkaan henkilön päivärahan määrään. Vasta suojaosan ylittävästä osuudesta puolet otetaan sovittelussa huomioon. Kannattaa kuitenkin huomata, että sovittelujakson aikana ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä enintään sa- man verran kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Vain silloin jos tulot jäävät alle suojaosan, voivat päiväraha ja palkka yhteenlaskettuina ylittää päivärahan perusteena olevan palkan määrän. Sosiaalietuudet eivät ole soviteltavaa tuloa, joten suojaosa ei koske niitä. Sosiaalietuuksien vaikutus on aina joko estävä, täysimääräisesti päivärahasta vähennettävä tai kokonaan vaikutukseton. Suojaosaa ei myöskään sovelleta vuorottelukorvauksen saajiin. Miten soviteltua päivärahaa voi hakea? Jokaisen päivärahan hakijan tulee olla työnhakijana TE-toimistossa. Jos siis teet osa-aikatyötä ja haluaisit hakea työttömyyskassalta soviteltua päivärahaa, sinun tulee ensimmäiseksi ilmoittautua TE-toimistoon. Tämän jälkeen päivärahaa haetaan työttömyyskassalta palkanmaksurytmisi mukaisesti joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa takautuvasti. Työsopimus tulee esittää aina ensimmäisen hakemuksen yhteydessä tai päivärahaa jo saavien kohdalla osa-aikatyön alkaessa, koska siitä selviää muun muassa sovittu viikoittainen työaika. Ansiopäivärahahakemukseen tulee merkitä tekemäsi työpäivät ja -tunnit sekä liittää mukaan palkkalaskelma ajanjaksolle kohdistuvista töistä. Vaikka palkka jäisi alle suojaosan, pitää palkkalaskelma aina toimittaa työssäoloehdon seurantaa ja jäsenmaksujen tarkistamista varten. Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavien tulojen osuus huomioidaan viimeisen vahvistetun verotuspäätöksen mukaisesti. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 27 Eurooppalaisen matkavakuutus Teksti Pohjola Vakuutus R autatievirkamiesliiton Pohjolasta ottamaan Järjestövakuutukseen sisältyvä matkavakuutus on ryhmävakuutus, joka on voimassa järjestön jäsenilleen järjestämissä tapahtumissa kuten esimerkiksi valtuuston ja järjestön kokouksissa, kesä- ja talvipäivillä, koulutustilaisuuksissa, seminaareissa, teatterimatkoilla jne. Vakuutuksen voimassaolon edellytyksenä on, että tilaisuudesta tai matkasta on olemassa päätös hallituksen kokouksen pöytäkirjassa tai vastaavassa asiakirjassa. Näiden tilaisuuksien lisäksi vakuutus on voimassa myös näihin tilai- suuksiin liittyvillä välittömillä meno- ja paluumatkoilla. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa. Vakuutus ei ole voimassa järjestön, sen jäsenjärjestön ja alueellisten paikallisjärjestöjen jäsenten tai toimihenkilöiden tai järjestön työttömyyskassan toimihenkilöiden työmatkoilla, virkamatkoilla eivätkä lomanviettoon tai muuhun vapaa-aikaan liittyvillä matkoilla. Vakuutettuina ovat järjestön, sen jäsenjärjestön ja alueellisten paikallisjärjestöjen alle 70-vuotiaat jäsenet ja toimihenkilöt sekä järjestön työttömyyskassan toimihenki- löt heidän ollessaan järjestön jäsenilleen järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi vakuutettuina ovat järjestön ulkomaiset vieraat ja tulkit osallistuessaan järjestön järjestämään tilaisuuteen Suomessa. Matkavakuutukseen sisältyy matkustajavakuutus, matkatavaravakuutus sekä matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Järjestövakuutuksen matkavakuutukseen sovelletaan SuperEuro jäsenyysmatkavakuutuksen vakuutusehtoja. Vahingon sattuessa olethan yhteydessä liittoosi, Anne Aalto-Mäkelä, 040 547 9049, [email protected]. ■ RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun VR-Yhtymän RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, 040 862 0951. Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä, 040 866 3380 on lomalla 14.7. – 3.8., sijainen Jorma Koiranen, 040 866 0163. Rautatievirkamiesliitto www.rvlry.fi Kuva Seppo Juselius 28 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 Rentouttavaa kesäaikaa! KILJAVAN KESÄ Kiljavan kesän harrastekursseilla iloa, huvia ja hyötyä kaiken ikäisille. 23.-27.6. YHDESSÄ KESÄLLÄ, PERHEKURSSI 23.-27.6. TAIDEKURSSI 23.-27.6. ENGLANNIN PERUSTEET 23.-27.6. AY ENGLANTI 23.-27.6. MUSIIKKIKURSSI 28.-29.6. MATKAILIJAN EESTI 28.-29.6. TANSSIKURSSI KESÄLAVOILLE 28.-29.6. SUUNNISTUS 28.-29.6. VAIJERIKORUKURSSI 28.-29.6. VALOKUVAUS JA KUVANKÄSITTELY 30.6.-4.7.YHDESSÄ KESÄLLÄ, PERHEKURSSI 30.6.-4.7. MATKAILIJAN ESPANJA 30.6.-4.7. ATK-MIX 30.6.-4.7. KUOROLAULU Kurssien tarkemmat tiedot löytyvät nettisivuiltamme www.kiljavanopisto.fi Hinnat 2 pv kursseille: täysihoidolla / ilman maj. SAK:n liittojen jäsen 55 € / 40 € perheenjäsen 110 € / 70 € muut 150 € / 90 € Hinnat 5 pv kursseille: täysihoidolla / ilman maj. SAK:n liittojen jäsen 120 € / 80 € perheenjäsen 215 € / 130 € muut 340 € / 200 € Lapset - 50 % (4-13 v.) hinta lisävuoteella alle 4 v. maksutta. Lisätietoja: www.kiljavanopisto.fi [email protected] (09) 276 251 Kiljavan opisto Kotorannantie 49 05250 Kiljava (Nurmijärvi) Ilmoittautumiset: 2 viikkoa ennen kurssin alkua yllä olevien yhteystietojen kautta. Kotorannantie 49, 05250 Kiljava, p. (09) 276 251, [email protected], www.kiljavanopisto.fi ►Jutunjuuri Tai niitä, joita ahdistavat toinen toistaan seuraavat työn loppumista enteilevät yt-neuvottelut. Onneksi heistä useimmilla alkavat pian kesälomat. Tunnen taas kerran nöyrää tyytyväisyyttä saadessani nauttia pitkästä vapaasta ja viitata lehtiharavan varressa kuluneella kintaalla sisäiselle kellolleni. Valon voimalla Tuula Jakonen RVL:n eläkeläisjäsen K evät edistyi kesäksi sananmukaisesti kohisten. Vesi kohosi koskessa muutamassa päivässä. Jäät rannoilla panivat vastaan lujasti, mutta virta voitti. Telkkäpariskunta etsi turhaan viimekesäistä pesäpönttöään. Se löytyi joesta jäätä täynnä, tulvan ruhjomana. Veimme tarjolle uuden pesän. Se ei kelvannut. Harmaantunut ja heinillä pehmustettu olisi ollut in. Kevät kohteli tylysti aikaisia muuttolintuja, jyvät ja siemenet ovat olleet tarpeen. Oli mukava seurata lintujen nokkimisjärjestystä. Mustarastaan mukana tulivat peipposet, järripeippojen seassa vihervarpuset, lehtokurppa ja rantasipi seurasivat toisiaan. Sitten kevään lämpimin aamu toi kirjosiepon ja pääskyset, eikä kesään ollut enää päivääkään. Aika kuluu harppomalla, mutta vanhenemista ei kannata harmitella. Sehän on etuoikeus, jota moni ei ehdi kokea. Suonet kalkkeutuvat, sydän pehmenee. Antaa vuosien tulla. Sanotaan, että ikääntyvä ihminen painuu kasaan, mutta jutut sen kun pitenevät. Totta vai tarua? 30 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 Kesän valo sekoittaa sisäisen kellon Valoisa aika piteni taas kuin huomaamatta. Ilta ei hämärtynytkään, sisäinen kello meni sekaisin. Anturit piharapsutuspipon alla eivät saaneet yhteyttä keskuskelloon. Kuistilla asemankello näytti jo yli puolen yön ja yhä oli valoisaa. Luin kirjastossa jostain oikeasti paperille painetusta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Sen mukaan sisäinen kello seuraa, kuinka valoisaa tai pimeää on elimistön ulkopuolella, mikä vuorokaudentai vuoden aika on meneillään. Mikäkö sisäinen kello on? Kimppu hermosoluja, jotka saavat aivoihin tietoa silmän pohjasta. Eipä siis ole ihme, että myöhään valvovan työiän ohittaneen tai vuorotyötä tekevän sisällä raksuttava kello ei tiedä mitä aikaa kesällä noudattaisi. Ajattelen syvällä kunnioituksella niitä työtä tekeviä, joilla kotona käynti on vain nopea kääntyminen - tulo iltamyöhään, lähtö aamuaikaisella. Ja niitä, joiden työt hiipivät aivoissa ja läppäreissä mukana kotiin yön tunneiksi. Ikioma voimapaikka Useimmilla meistä on oma mielipaikka, johon hakeutuminen tekee hyvää niin ilossa kuin surussa. Toisille se on pehmeä syliinsä ottava sohvannurkka, toisille maisema, voimapuu, kalapaikka, tietty kannonnokka tai kivi. Siellä joku kuuntelee luontoa, musiikkia, yksi kalastaa, toinen juoksee omia polkujaan, eräs lämmittää suloisesti sihahtavan saunan. Omanlainen tapa ja taito kuunnella itseään, rentoutua, ladata akkujaan löytyy ajanoloon omien kokemusten ja mahdollisuuksien mukaan. Minulle sellainen paikka on lapsesta saakka ollut komea kotivaaran pohjoisrinne, josta on kymmenien kilometrien ja 180 asteen avara näköala alas järvelle ja sinisille vaaroille. Osa maisemaa ulottuu itärajan taakse tuntemattomaan, osa on tutun kartan mukaista kuin Konsta Pylkkäsen sinisten ajatusten maisema. Upeimpia ovat auringonlaskut tai paremminkin laskemattomuus. Juhannuksen tienoilla tulipunainen pallo käy juuri ja juuri horisontin takana. Kesän valoa riittää pilvipäivinäkin. Sanotaan, että kostea hiekka valuu tiimalasissa hitaammin. Lepo tekee hyvää lomallakin. ■ Tunne omassa mielipaikassani tiivistyy Risto Rasan runoon: Puut sirisevät. Seison tässä ja kuuntelen, mitä maisema puhuu puuta, heinää. n Pohjola a o l tu e v r e! Te arannall k k ie h e l l upeimma Vielä ehtii ilmoittautua kesäpäiville Yyteriin! T ampereen osaston järjestämillä RVL:n kesäpäivillä Porin Yyterissä 1.–3.8. on lauantai toimintaa täynnä kiinalaisesta aamuvoimistelusta rantaolympialaisiin ja rantalentikseen. Mukaan mahtuu 150 nopeinta 18.6. mennessä ilmoittautunutta henkilöä. Majoituksessa on 2, 3 ja 4 hengen huoneita. Voit käydä Yyterin Kylpylähotellin nettisivuilla, www.yyterinkylpylahotelli.fi tutustumassa huoneisiin ja muihin hotellin tarjoamiin palveluihin. Kysymyksiin vastaa Simo Välimäki, [email protected] Tervetuloa Yyteriin! RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2014 31 RVL:n kesäpäivÄT 1. – 3.8.2014 Porin Yyterin Kylpylähotelli ilmoittaudu 18.6.2014 mennessä. Osallistujan nimi ja osoite:____________________________________________________________________________ Puhelin ja sähköposti:________________________________________________________________________________ RVL:n osasto:______________________________________________________________________________________ 2hh majoittuu: _____________________________________________________________________________________ 3–4hh majoittuu:____________________________________________________________________________________ Toiveet samaan huoneeseen (2, 3 ja 4 hengen) majoittuvista:_________________________________________________ _________________________________________________________________________________________________ Erityistoiveet, ruokavaliot ym.:_________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________________________ Saapuminen kesäpäiville, valitse: Paluuvaihtoehdot sunnuntaina: Perjantaina, bussi Porista 16:00 Bussi Yyteristä 09:30 Perjantaina, bussi Porista 18:00 Bussi Yyteristä 13:30 Perjantaina, bussi Porista 20:00 Lauantaina, bussi Porista 10:00 En/emme tarvitse kuljetusta KESÄPÄIVÄPAKETIT/henkilö Jäsen pe–su 100 € Ei jäsen pe–su 235 € la 60 € la 145 € Lauantaina Kiinalaiseen aamuvoimisteluun Tai Chi klo 08:00–08:45 osallistuu _____ hlö:ä Rantaolympialaisiin osallistuu ____ hlö:ä Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita. Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Täytä ilmoittautumislomake ja lähetä se täytettynä osoitteeseen: Veijo Keskinen Latvakaarre 3, 14200 Turenki
© Copyright 2024