Puheenjohtajan tehtävä haettavana Puheenjohtajan tehtävä
RVL RAUTATIEVIRKAMIES r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti 5 2012 Puheenjohtajan tehtävä haettavana sivu sivu 55 Kuva Seppo Juselius Luottamusmieskauden alku Tessissä palkkausjärjestelmän uuden oppimista sivu 11 pelisäännöt sivu 20 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Aalto Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy 17.12.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Työvoimako julkisen vallan suojeluksessa? Suomen perustuslaki 11.6.1999 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus ”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.” Tänä vuonna tähän mennessä muun muassa seuraavissa valtioenemmistöisissä yhtiöissä, valtion osakkuusyhtiöissä tai valtion työpaikoissa on käyty tai tullaan käymään yt-neuvotteluja henkilöstön sopeuttamiseksi, lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. YHTIÖ/Työnantaja VALTIO OMISTAA % VR-Yhtymä100 Itella100 Finavia100 Meritaito100 Patria73,2 Finnair55,8 Vapo50,1 Rautaruukki 39,7 Outokumpu31,2 Sampo14,2 Stora Enso 12,3 TeliaSonera11,7 Metso11,1 Tieto10.3 Puolustusvoimat100 Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Meidän valitsema. Perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Uskokaamme vielä vaikuttamiseen ja äänestäkäämme nyt kuntavaaleissa harkiten; kunnatkin ovat työnantajia ja monet kuntapäättäjät ovat myös kansanedustajia. ■ Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ►Tässä numerossa 5 / 2012 Nyt on tahtotila kehittää rautateitä 6 Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen toteaa rahan olevan suurin ongelma rautateiden kehittämisessä vaikka valtio nyt satsaakin aiempaa enemmän raideliikenteeseen: - Näin ei tule olemaan ”maailmantappiin”, hän arvelee. Taito neuvotella, taito sopia 12 RVL:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet pohtivat koulutuksessaan luottamusmiestoimintaa työpaikan muutoksissa. Kouluttajana toimi Hannu Oikarinen TSL:stä: - Jos työyhteisöllä on vahva itsetunto ja usko omaan asiaan ja tekemiseen, se avaa mahdollisuuden ristiriitatilanteissakin onnistumisen kierteeseen. Suurperheen äiti, liikenneohjaaja ja ay-aktiivi 14 Hanna Remes Pieksämäen osastosta onnistuu sovittamaan yhteen kaikki roolinsa mutkattomasti. Sitä on helpottanut nelilapsisen perheen isän työn luonne pelastuslaitoksen ensihoitajana. Hanna pitää edunvalvontaa tärkeänä, koska tilanteet työpaikalla muuttuvat jatkuvasti. ►Muut jutut 16Kalevi Hölttä: Työtaistelun käsite on määritelty hämärästi lainsäädännössä 18Sujut-tutkimus: Liikenteenohjauksen ammattilaiset otettava mukaan entistä enemmän työn kehittämiseen, suunnitteluun ja organisointiin 22SAK: Palkankorotukset eivät vaaranna kilpailukykyä ►Hyvä ajatus ”VR:llä työskentelee paljon henkilöstöä, jonka ammattitaitoa arvostetaan yksityisellä puolella.” ►Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 10 Leikkeet 25 Jutunjuuri 26 RVL:n hallituksen jäsen Pekka Romu sivulla 8 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 3 ►Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja [email protected] Ydinkysymys on, pystyykö se (Kouvolan seudun ammattiopisto) takaamaan koulutusten häiriöttömän jatkuvuuden. Perätön lupaus on VR:n kannalta katastrofi. VR:stä pala sieltä, toinen täältä V RKK:n asema nousi jälleen kerran tänä syksynä tarkastelun kohteeksi. Taustalla on viime hallituskaudella istunut liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä, joka esitti VRKK:n eriyttämistä VR:stä. Omistajaohjauksella on ollut samanlainen käsitys. Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää ylläpitää kahta rautatiealan oppilaitosta ja tästä syystä rautatiealan koulutus pitäisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Myös VR itse on ilmaissut puoltavansa näitä ajatuksia, vaikka aiesopimus ei ole VR:n kannalta sitova. Tällainen eriyttämissuunnitelma oli vireillä joitakin vuosia sitten, mutta silloin se kaatui rahoituksen puutteeseen. Ainoana konkreettisena muutoksena tuolloin oli VRKK:n johtokunnan kasvattaminen. Tästä päädyttiin pari vuotta sitten toiseen ääripäähän eli johtokunnan lakkauttamiseen kokonaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että jotakin tulee tapahtumaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut koulutuksen järjestäjäksi Kouvolan seudun ammattiopiston. Edellä mainittu aiesopimus on tehty VR:n ja Kouvolan kaupungin kanssa. VR on ilmoittanut, että siirto voi tapahtua, kun voidaan todeta, että se ei aiheuta 4 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 häiriötä koulutustoimintaan. Siirron edellytyksiä on selvittämässä 18 työryhmää ja on päivänselvää, että työryhmätyöhön osallistuminen jo sinänsä vaikuttaa, vaikka yksikään kurssi ei olisi uhattuna. Työryhmissä oleminen on ylimääräistä työtä, jota tehdään kiireisellä aikataululla. Asia etenee siten, että marraskuun puolivälissä pallo on Kouvolan kaupungin valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Kouvolan Seudun ammattiopistolla on suuri vastuu. Ydinkysymys on, pystyykö se takaamaan koulutusten häiriöttömän jatkuvuuden. Perätön lupaus on VR:n kannalta katastrofi. Joulukuun puolivälissä VR:n puolella on h-hetki ja tällöin edellytysten toteutumista arvioidaan VR-Yhtymän hallituksessa ja tehtäneen myös päätös. Hallinnollinen siirto voisi toteutua 2013 alussa, mikäli kaikki edellytykset täyttyisivät. On myös mahdollista, että tarvitaan siirtymäaika. VRKK:n RVL:n jäseninä oleva henkilökunta on tietenkin halunnut selvittää, mitä mahdollinen siirto oikein tarkoittaisi. Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Alustavissa keskusteluissa VR:n edustajien kanssa toimenpiteen nimeksi on arvioitu jonkunlaista liikkeen luovutuksen hybridiä. Liikkeen luovutuksen pelisääntöjen mukaan työntekijät siirtyvät vanhoina työnte- kijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Silta Oy:n ja Itella Oy:n kuvioista johtuen tiedän, että selvitettäväksi nousee useita yksilöllisiä kysymyksiä. Kaikkeen ei ole vielä tässä vaiheessa vastausta. Eriytys konsernin sisällä Liikenteenohjauksen suhteen tilanne on juuri sellainen kuin siitä on monessa yhtey dessä kerrottu. VR:n ja Liikenneviraston yhteinen suunnitelma on, että liikenteen ohjaus eriytetään omaksi yhtiöksi VR-konsernin sisällä vuonna 2013. Sen jälkeen vuosina 2013 - 2014 tehdään selvitys ratapihojen ja laskumäkien liikenteenohjauksen järjestämisestä ja mahdollisesti 2015 - 2016 seuraisi junaliikenteen ohjausyhtiön siirtäminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Ja miksi? Vastaus on, että junaliikenteen ohjauksen yhtiöittämisen tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton liikenteenohjauspalvelu. Tässä taustaajatuksena on tietenkin kilpailijoiden mukaan tulo rautatiemarkkinoille. Tosin tavaraliikenteen kilpailu on ollut Suomessa avattuna jo useita vuosia eikä yhtään kilpailijaa ole vielä toiminnassa. Vaihtotyöliikennettä en laske tähän mukaan. Proxion Oy:nkin mukaantulo siirtynee jäl- leen. Henkilöliikenteessä on parhaillaan viime metreillä valmistumassa kokonaistaloudellinen selvitys henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksista. Taustaryhmässä mukana olleena on ollut mielenkiintoista todeta, ettei kilpailun avaaminen henkilöliikenteessä ole ollenkaan yksinkertaista eivätkä viittaukset muihin maihin ole rinnastettavissa Suomen tilanteeseen. Poliittinen tahto on kuitenkin voimakas sekä henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen että liikenteenohjauksen yh tiöittämiseen. Liikenteenohjauksen eriyttämiselle ei siis itse asiassa ole mikään hengen hätä, mutta VR-konsernin yhteyteen tehty eriytys ehkä rauhoittaa tahtotilaa. Vaikka Proxionin lisäksi tulisi muitakin yrittäjiä mukaan, on kuitenkin aivan huuhaata kuvitella, että liikenteenohjaus nykyisessä mallissa voisi mitenkään suosia tai sorsia ketään. Aikataulut ja liikennetilanteet ovat ratkaisevat tekijät. RVL on todennut, että voimme hyvin tulla toimeen sen ratkaisun kanssa, että liikenteenohjaus eriytetään VR-konsernin yhteyteen. Tässä kuviossa työsuhteen ehdot pysyvät henkilöstölippua myöten entisellään. Sen sijaan seuraavan askeleen tiukka naulaaminen tässä vaiheessa ei ole mielestäni tarpeen. Mielestäni oli hämmentävää, että VRkonsernin henkilöstölehti nyt! otsikoi asiaa käsittelevän jutun ikään kuin nyt tehtäisiin irrotus VR:stä. Suunnitelman ensimmäinen vaihekaan kun ei ole vielä toteutunut. VR:n liikenteenohjauksen tilannetta on käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja linjaukset ovat olleet VR:n ja LIVIn esityksen mukaiset. Nyt ryhdytään etsimään henkilöä, joka liikenteenohjausyhtiön johtajana ryhtyy viemään suunnitelmaa eteenpäin. Lukuisia kertoja on kysytty, mitä tämä tarkoittaa ay-jäsenyyden kannalta ja kuka työehdoista tulevaisuudessa sopii. RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäseneksi ovat oikeutettuja pääsemään rautatievirkamiesalalla tai siihen verrattavalla toimialalla olevat henkilöt. Ala ei tässä tilanteessa muutu miksikään, joten osastojen jäsenyys jatkuu automaattisesti. Ei tarvita edes sääntömuutoksia. On normaalia, että liitto koostuu useis- Puheenjohtajan tehtävä haettavana H yvät lukijat, oma urani RVL:ssä alkaa olla kalkkiviivoilla. Eläkkeelle siirtymishetki on helmikuun alussa 2014, mutta käytännössä jään pois toiminnasta noin vuoden päästä. Tätä henkilövaihtoa on ryhdytty suunnittelemaan hyvissä ajoin. RVL:n hallituksessa ja osastojen johtokunnissa on käsitelty erilaisia malleja tulevaa toimintaa varten. Pohdinnoissa on päädytty siihen, että RVL:ssä on tulevaisuudessakin päätoiminen luottamustoiminen puheenjohtaja. Tarkoitus on, että uuden puheenjohtajan perehdyttämiseen jää noin puoli vuotta yhteistä aikaa. RVL:n hallitus on päättänyt, että vuoden 2013 liittovaltuuston sääntömääräisessä kokouksessa 27.4. valitaan jatkaja. Samassa kokouksessa juhlitaan myös RVL:n 140 vuoden taivalta. Nyt siis tarvitaan ehdokkaita. Mikäli olet kiinnostunut tehtävästä, ota yhteyttä marraskuun loppuun mennessä. Puhelinnumeroni on 040 765 4792 ja sähköpostini [email protected]. Kerro asiasta myös sellaisille, jotka saattaisivat olla halukkaita. Tarpeen vaatiessa hallitus voi tehdä ehdokkaiden esikarsintaa. Luottamustoimisesta tehtävästä ilmoitetaan myös RVL:n ja SAK:n nettisivuilla. Tässä tilanteessa uuden puheenjohtajan toimikausi on kahden vuoden mittainen, koska seuraava sääntömääräinen vaalivuosi on 2015. Mikäli hakija on RVL:n omasta toimintaympäristöstä, tehtävää harkitsevien kannattaa selvittää heti alkuun, myöntääkö VR työvapaata tehtävää varten. Suunnitelmien mukaan ehdokkaat esitellään vuoden 2013 ensimmäisessä RVL-lehdessä. sa eri firmoissa toimivista yhdistyksistä. RVL:ssä on ollut muihin liittoihin nähden poikkeuksellista, että se on toiminut yhden yrityksen ympärillä. Työehtosopimuksen suhteen RVL:llä on neuvottelu- ja sopimusoikeus juuri tätä ryhmää koskien eikä sitä ole kenenkään muun sopimuksessa. Eriyttäminen VR-konsernin yhteyteen ei aiheuta toimenpiteitä. Jos poliittinen tahto tulevina vuosina johtaa eri- yttämisen seuraavaan vaiheeseen, RVL käy jatkossakin neuvottelut. Kuka vastapuoli on, on tässä vaiheessa arvailujen varassa. Liikenneviraston rooli pysyy nykyisenä, se ei tule olemaan tes-kumppani. P.S. Tätä kirjoittaessa tuli tieto Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan eroamisesta tehtävästään. On mielenkiintoista nähdä, kuka on seuraaja. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 5 Arto Satonen Raideliikenteen kehittämisen vauhdista eri näkemyksiä Teksti ja kuvat Soile Olmari - Tällä hetkellä tahtotila on kehittää rautateitä. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin raha, toteaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen. H än mainitsee kehittämiskohteina muun muassa tasoristeyksistä eroon pääsemisen ja junien nopeuksien lisäämisen: - Vaatii esimerkiksi 200 miljoonaa euroa lisää, että Pori-Tampere -radalla voidaan ajaa kaartuvalla kalustolla. - On myös priorisoitava, mihin satamiin tavaraliikennettä ohjataan. Kukaan ei varmasti halua, että raideliikennettä ei kehitettäisi, kehittämisen vauhdista on eri näkemyksiä. Liikennevaliokunnassa ei ole niin suuria ideologisia eroja kuin monessa muussa valiokunnassa: - Täällä ei ole niin selkeästi joko joukkoliikenne- tai yksityisautoiluihmisiä. Valtaosa kaikista mietinnöistä hyväksytään yksimielisesti, Satonen mainitsee. Viime kesäkuussa valiokunta antoi mietintönsä valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Mietinnössä painotetaan voimakkaasti pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä ja kiinnitetään huomiota muun muassa teiden, raiteiden ja muiden liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen lisärahoituksen tarpeeseen pitkällä aikavälillä. Kun 90 % henkilöliikenteestä ja 70 % tavaraliikenteestä ajetaan maanteillä, on valiokuntaa keskusteluttanut nyt valtion aiempaa suurempi rahasatsaus raideliikenteeseen: - Näin ei tule olemaan ”maailmantappiin”. Pitää katsoa tapauskohtaisesti, millaisia kehittämiskohteita raide- ja maantieliikenteessä viedään eteenpäin. Idän liikenteen kehittäminen tärkeää Satonen pitää tärkeänä muun muassa idän liikenteen kehittämistä: - Pietari on ainoa metropoli, jonka voimme Suomesta saavuttaa ilman lentokonetta. Myös Länsi- ja Keski-Suomea pitäisi palvella. Jossain määrin palvelu kohentuu, kun saadaan Riihimäen kolmioraide ja IC-tason poikittaisyhteys Tampereen kautta. Tampereen seudulla nähdään tärkeänä Allegro-yhteys Pietarista Tampereelle asti. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Riihimäen kolmioraiteella tarkoitetaan Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välistä noin 1,5 kilometrin pituista yhdysraidetta. - Nyt kun ollaan tekemässä lentoliikennestrategiaa on raideliikenteessäkin esillä, mikä on sen suhde lentoliikenteeseen. Näen tulevaisuuteen, että silloin kun 2,5 tunnin yhteydet Helsinkiin akselilla Pori - Seinäjoki - Jyväskylä toteutuvat, liikkuminen tapahtuu pitkälti junilla. Siltä osin raideliikennettä tullaan varmaan kehittämään. Lentoliikennettä tarvitaan suorissa yhteyksissä Eurooppaan ja pitkillä matkoilla, Satonen arvelee. Hän ei usko, että Suomessa on merkittävää raideliikennekilpailua vielä lähimmän vuosikymmenen tai kahdenkaan aikana: - VR:llä on pitkäaikaista osaamista ja sen tulevalle roolille on olennaista, miten konserni kehittyy. Ennemminkin näen, että tietyille toimintasektoreille voi tulla kilpailua ja joudutaan miettimään, millä tavalla se vaikuttaa kokonaisuuteen. Tavaraliikennettä mietittävä kokonaistaloudellisesti Satosen mielestä on hyvä kyseenalaistaa valtion ostaman kannattamattomien reittien liikenteen merkitys palveluvelvoitteena: - Tätä joudutaan miettimään myös Itellan kanssa. On selvää, että pienemmillä liikennemäärillä liikenne ei ole taloudellisesti kannattavaa. Satoselta riittää jossain määrin ymmärrystä pienempien rautatie- asemien palveluiden lopettamiselle huolimatta palveluliikenteen valtavasta vaikutuksesta aluekehitykselle: - Totta kai rakennemuutosta on jatkuvasti kaikilla aloilla; tämä yhteiskunta on menossa siihen, että ihmistyövoima on niin kallista. Hyvin tehty työ pitäisi kuitenkin palkita. - Olen aika paljon miettinyt sitä, minkä vuoksi isoilla yhtiöillä – joko julkisen sektorin pyörittämillä tai valtion yhtiöillä työnantajakuva ei ole kovin vetovoimainen. Ilmeisesti iso organisaatio mielletään niin hierarkkiseksi, että siihen on vaikea vaikuttaa. Satonen mainitsee, että VR:llä on kuitenkin perinteisesti ollut hyvä kuva työnantajana: - Viimeaikaiset muutokset ovat saattaneet vaikuttaa siihen jonkin verran kielteisesti. - Yksi VR:ään liittyvä asia tulee minua vastaan jatkuvasti. On aika vaikea selittää lähinnä keskisuurille yrityksille, että VR ohjaa tavarakuljetuksia kumipyörille. VR:n vastaus on ollut, että kuljetusvolyymien pitää olla riittävän suuria, että niitä kannattaa kuljettaa. - Osakeyhtiössä olisi hyvä nyt miettiä ja selvittää, onko kokonaistaloudellisesti järkevää siirtää kuljetuksia kumipyörille. ■ Yksi VR:ään liittyvä asia tulee minua vastaan jatkuvasti. On aika vaikea selittää lähinnä keskisuurille yrityksille, että VR ohjaa tavarakuljetuksia kumipyörille. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 00102 Eduskunta, puh. 09 432 2083, [email protected] Valiokunnassa on 17 eri puolueita edustavaa jäsentä sekä 9 varajäsentä. Puheenjohtajana toimii Arto Satonen ja varapuheenjohtajana Osmo Kokko. Valiokunnat toimivat vaalikausittain. Liikennevaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat tie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikennettä, merenkulkua, kuljetusoikeutta sekä kuljetusalan työaikasäännöksiä liikenneturvallisuutta koskevin osin, postitoimea, tietoliikennettä, radio- ja televisiotoimintaa, sähköistä ja muuta viestintää, viestintäpalvelujen tietoturvallisuutta, sääpalvelua sekä Yleisradio Oy:tä. Arto Satonen on • Pirkanmaan vaalipiiristä ensimmäisen kerran vuonna 2003 valittu kokoomuksen kansanedustaja. • ylioppilasmerkonomi ja yhteiskuntatieteiden maisteri. • opettaja ja yrittäjä. • toiminut liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana 3.5.2011 alkaen. • eduskunnan puhemiesneuvoston, maa- ja metsätalousvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsen. • Finnfundin hallintoneuvoston jäsen. • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja. Arto Satosen johtamassa liikenne- ja viestintävaliokunnassa ei suuremmin ”väännetä kättä” julkisen liikenteen tai yksityisautoilun kannattajien välillä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 7 VR ei ole ainoa työnantaja Omaa osaamista kannattaa arvostaa Teksti ja kuvat Soile Olmari RVL:n hallituksen jäsenen Pekka Romun mielestä nyt on sellainen aika, että ammattiliittoon kuulumattomienkin kannattaisi liittyä liittoon: - Missään tapauksessa nyt ei kannata erota. H än mainitsee muun muassa VR:n palkanlaskennan ulkoistamisen Siltaan: - Meneillään olevan työehtosopimuskauden ajan Siltaan siirtyvien kohdalla noudatetaan joka tapauksessa RVL:n työehtosopimusta. - Kun on jäsenenä jossain liitossa, kuuluu suurempaan ryhmään, jolla on enemmän sananvaltaa neuvotteluissa kuin yhdellä ihmisellä. Liittoon kuulumaton joutuu painimaan yksin ongelmiensa kanssa. Tuulinen meno jatkuu Pekalla on näkökulmaa VR:n maailmaan vuodesta 1984, jolloin hän pestautui tilapäiseksi vaunumieheksi Riihimäelle: - VR on ollut lintukoto ja rauhan tyyssija. Uusi toimitusjohtaja toi uudet opit ja yksityissektorin toimintamallit otettiin käyttöön. - Nykyinen, melko tuulinen meno tulee varmasti jatkumaan jonkun aikaa. Arvelisin, että ainakin seuraavat kymmenen vuotta. On tietysti hienoa, että VR:llä on aiemmin noudatettu pehmeää henkilöstöpolitiikkaa, joka on työntekijöiden etu ja on johonkin asti ollut myös talon etu. - Nyt suosittu kova linja ei lisää työmotivaatiota. Se on talolle nopea ratkaisu saada ihmiset ulos. Tulosraporteissa katsotaan vain ”paksun viivan” alapuolta, Pekka arvelee. Hän ymmärtää VR:llä 25 – 30 vuotta töissä olleiden ihmisten hätää: - VR ei kuitenkaan ole ainoa työnantaja ja VR:llä työskentelee paljon henkilöstöä, jonka ammattitaitoa arvostetaan yksityisellä puolella. Vähän vanhemmankin työntekijän kannattaa arvostaa osaamistaan ja uskoa työnsaantimahdollisuuksiinsa. Silloin tällöin julkisuudessa arvostellaan Suomen huonompaa irtisanomissuojaa verrattuna esimerkiksi Saksassa käytössä olevaan. - Vahvat oikeudet ovat toisaalta hyvä asia, mutta toisaalta ne voivat kolahtaa työntekijöiden omaan nilkkaan. Työnantajien kynnys 8 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Pekka Romun mielestä yhteistoimintaneuvottelu ei ole mikään neuvottelu: - Siinä on ostettu lisäaikaa vaikuttaa (ehkä) työnantajan suunnitelmiin. Kun yt-neuvottelut on käyty, tehdään niin kuin työnantaja haluaa. Pekka Romu • • • • • • • • palkata työntekijöitä, joista on vaikea päästä eroon, voi olla korkeampi. Suomen kevyempi malli toimii varmaan myös toisin päin. Yritykseen palkataan työntekijä ehkä herkemmin, kun tiedetään, ettei huonon päivän tullen tarvitse maksaa vuoden palkkaa kotiin. Lomantekijä ja ryhmäesimies Pekka työskentelee Pasilassa liikenneohjaajien lomantekijänä: - Kun joku nykyisistä ohjaajista siirtyy eläkkeelle, olen seuraavana nousemassa vuoroille. Ensimmäisen VR:n työpestinsä aikana Pekka kouluttautui vaununtarkastajaksi ja työskenneltyään seitsemisen vuotta yksityisellä hän palasi vaununtarkastajaksi Riihimäelle: - Vuosina 1999 – 2000 suoritin liikenteenohjauskurssin ja siitä lähtien olen työskennellyt liikenneohjaajana. Vaikka liikenneohjaajien työ ei lopu, itse työn tekemisen olosuhteet ovat muuttuneet niin, että nyt ongelmana on muun muassa jaksaminen ja ajoittanen henkilöstömäärän riittämättömyys: - Turkulaisten ohjaajien tulo Pasilaan pelasti meillä tilannetta. Aivan joka hetki lomantekijää ei tarvita, ja Pekka tekee silloin muita töitä kuten ohjauspalvelun ryhmäesimiestehtäviä: - Ryhmäesimies pitää huolta oman ryhmänsä ammattitaidosta, pitää ryhmäpäiviä, käy kehityskeskusteluja ja toimii tiedonvälittäjänä. Jos esimerkiksi tiedän, että jossain on osaamisvajetta, viestin koulu- asuu Riihimäellä. on neljän lapsen isä, joista kaksi aikuisia. työskentelee VR:llä liikenneohjaajana. on toiminut aktiivisesti RVL:n Helsingin osastossa nelisen vuotta. on osaston 2. varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. on RVL:n liittovaltuuston jäsen 2012 − on RVL:n hallituksen jäsen 2012 – on tullut vahvemmin mukaan ay-toimintaan VR:n henkilöstötilanteen ja liikenteenohjauksen eriyttämissuunnitelmien myötä. Hän on huolissaan liiton tulevaisuudesta muun muassa jäsenmäärän vähentyessä: - Vieläkin harmittaa vietävästi, ettei selvitystä RVL:n liittymisestä JHL:n raideliikenneammattilaisiin jatkettu. tustarpeista päällikölle. Pasilassa työskentelee 83 liikenneohjaajaa, joista 12 lomantekijää, vuoroilla 63 ja heitossa 8. Liikennettä ohjataan yhdeksästä pöydästä: - Viime keväänä valmistuneista oli 6.9. mennessä yhdellä pätevyys neljään työpisteeseen ja kahdella kolmeen, joten kokeneemmat joutuvat usein hankalimpiin pöytiin. Tämä vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Moottoripyöräily kohentaa henkistä kuntoa Pekka uskoo, että jos terveyttä riittää, työtäkin riittää. Entä jos terveyttä ei riitä? – Jos VR:llä ei ole osoittaa muuta työtä etkä pysty jatkamaan liikenneohjaajana, se on kiitos ja näkemiin. Omaa fyysistä kuntoaan Pekka pitää yllä hyötyliikunnalla. Henkistä kuntoaan hän kohentaa ulkoilemalla mahdollisuuksien mukaan ja ajamalla moottoripyörällä. Hän vertaa haastattelijan mielestä vaarallista moottoripyöräilyä klapin sirkkelöintiin tai halon hakkuuseen: - Jos mietit samalla muita asioita, sirkkelöit kohta sormeesi tai lyöt kirveellä polveen tai ajat moottoripyörällä jonkun kylkeen. - On siis keskityttävä siihen, mitä tekee. Kun ajaa pari tuntia jossain pikkutiellä, ei takaisin tullessa enää muistakaan ilkeitä työasioita tai huonoa päivää. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 9 ►Luottamuksella Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies [email protected] Nyky-yhteiskunnassa on niin helppoa joikua samaa virttä: täytyy varautua tulevaisuuteen keventämällä kustannuksia, varautua kilpailuun, varautua siihen ja tuohon, ja aina työntekijöitten kustannuksella. Pilkotaan, myydään, luovutetaan, uuvutetaan… N äinkö tätä rakasta ”Veeärräämme” siis viedään ja tehdään kilpailukykyiseksi? Näinhän tämä on mennyt ja tullee menemään myös jatkossa. Muutosta muutoksen perään. Kuten toimitusjohtajamme on todennut, muutosten kanssa on vaan totuttava elämään. Kuitenkin tämä jäljelle jäävä kustannustekijä - työntekijät – rupeavat uupumaan muutoksen virtaan. Eikä muutos välttämättä aina tuo mitään lisäarvoa työntekijän näkökulmasta. Vain sen tunteen, että työntekijää ei arvosteta senkään vertaa kuin ennen - siis sitä ihan tavallista työntekijää, sitä työläismuurahaista. Vaikka en ole niin syvällisesti tutustunut muurahaispesän hierarkiaan, muistelen kuningattaren olevan pesän emo, jälkeläisten tuottaja, jota hellitään ja hoidetaan. Muut ovat työläisiä, jotka erikoistuvat eriarvoisiin tehtäviin. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Pesissä on esimerkiksi sotilaita, säätieteilijöitä ja muutamilla muurahaislajeilla mesisäiliöitä. Lisäksi on kuhnureita ja jopa orjia. Näiden tavallisten työmuurahaisten, saati orjien, elämä on sangen raadollista ja lyhyttä, vaarallistakin. Onko näin samalla tavalla nykyisessä työelämässä - lyhyitä pätkiä ja pientä palkkaa? Helppo joikua samaa virttä Palkka sinänsä voi olla numeroina hyvä, mutta kuinka leveästi sillä elää? Niin omistus- kuin vuokra-asuntojen hinnat kaupungeissa ja taajamissa (varsinkin täällä ruuhka-Suomessa) ovat aikamoisia. Ja jotain pitäisi saada syödäkseen, eikä ilman vaatteitakaan pärjää. Perhekin pitäisi vielä elättää. Tuntuu, että hyvin palkatut (?) ”kuningattaret” ja arvostetummat ”sotilaat” ja ”kuhnurit” eivät tajua tai uskalla myöntää tajuavansa, että ei näitten tavallisten työläisten palkoilla oikein juhlita. Hyvä kun saadaan perusedellytykset elämälle. Nyky-yhteiskunnassa on niin helppoa joikua samaa virttä: täytyy varautua tulevaisuuteen keventämällä kustannuksia, varautua kilpailuun, varautua siihen ja tuohon, ja aina työntekijöitten kustannuksella. Ennen vanhaan sentään patruunat huolehtivat koko työväestään - perheitä myöten. Mutta syypää lienee tämä nykyinen maailmanlaajuinen ”jokin”: milloin kaikilla menee huonosti tai osalla liian hyvin, milloin mikäkin uhka luo uusia uhkia ja niin edelleen. Ja meillä kai sitten mennään niin kuin muualla, vaikka asiat voitaisiin ehkä hoitaa fiksummin. Mene ja tiedä. ■ Luottamusmieskauden alku oppimista ja toimintamallin rakentamista Teksti ja kuvat Soile Olmari Lea Sahalan ja Rami Inkerin luottamusmieskauden alku on sujunut tehtävien ja oman roolin opettelun merkeissä: - Luottamusmieheen osataan ottaa hyvin yhteyttä sekä työntekijä- että työnantajapuolelta, Lea toteaa. Lea Sahala ja Rami Inkeri ovat saaneet oppia luottamusmiestoiminnasta muun muassa luottamusmiesten peruskurssilla Kiljavalla: - Kurssi sisälsi paljon tärkeää oppia ja avasi tehtävää hyvin ja oikealla tavalla. Jatkokurssia odottelen eikä tähän tehtävään varmaankaan voi koulutusta saada liikaa, Lea arvelee. H änen mielestään kulunut puoli vuotta on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa. Rami lisää, että uuden tiedon oppimisen lisäksi on esimiehen kanssa rakennettu yhteistä toimintamallia. Lea on RVL:n Itä-Suomen osastojen alueella VR:n rautatielogistiikassa sekä myynti- ja markkinointitehtävissä työskentelevien jäsenten luottamusmies. Hän itse työskentelee rautatielogistiikan palvelukeskuksessa Kouvolassa palveluneuvojana nimettyjen asiakkaiden tiimissä. Hänen työhönsä kuuluu KAM-asiakkaiden asiakaspalvelu, vaunutilanneilmoitukset, tilaukset, tilastoinnit, raportointi ja häiriöistä tiedottaminen sekä laskutusmateriaalien valmistaminen ja selvittäminen. Lea tuli vuonna 2000 töihin kumipyöräpuolelle Combitransiin kuljetussihteeriksi: - Myöhemmin fuusioiden ja omistajanvaihdosten seurauksena Combitransista tuli osa Transpointia. Rami on rautatielogistiikan tehtävissä RVL:n Etelä-Suomen alueella työskentelevien jäsenten luottamusmies. Hän työskentelee VR Transpointilla Pohjois-Suomen alueen kuljetussuunnittelija- na: - Olen aloittanut Transpointin palveluksessa joulukuun alussa 1998 ja maaliskuussa 2010 siirryin kuljetussuunnittelijan tehtäviin. Yhteistyö välitöntä ja sujuvaa Omassa luottamusmiestoiminnassaan Rami kokee haasteeksi mahdolliset työtehtävien uudelleen organisoinnit: - Mielestäni nämä asiat on hyvä käydä rakentavasti läpi yhdessä työnantajan kanssa. Kuitenkin niin, että asiat toteutetaan työehtosopimuksen hengessä. Lean mielestä on aina haaste pyrkiä saamaan työntekijääkin tyydyttävä ratkaisu sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän ja työnantajan näkemys on aivan erilainen: - Kaikesta huolimatta yhteistyö sekä jäsenistön että työnantajan kanssa on mielestäni välitöntä ja sujuvaa. Myös Rami kokee yhteistyön jäsenten kanssa olevan hyvää ja vuorovaikutteista: - Olemme tiivis työyhteisö ja pääosa jäsenistä on samalla käytävällä, joten työtehtävien lomassa luottamusmiesasiat tulee käytyä luontevasti läpi. - Työnantajankin kanssa yhteistyö on sujunut pääosin hyvin. Yhteinen toimintamalli on rakenteilla ja tahattomia tiedotuskatkoja koetetaan välttää. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 11 Luottamusmiehet työpaikan muutoksissa Teksti kouluttaja Hannu Oikarinen, TSL Yhteensä 34 RVL:n luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä kokoontui syyskuussa kaksipäiväiseen luottamusmieskoulutukseen Helsinkiin käsittelemään aihetta Luottamusmiehet työpaikan muutoksissa. A lkuun pienryhmissä poristen ja sen jälkeen käsitykset yhdessä kooten keskusteltiin, miten työpaikan muutoksissa mukana oleminen istuu luottamusmiehen perustehtävään. Ja hyvinhän se istuu. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Anu Hietala kertoi Finnairin lentoemäntien ja stuerttien kriisien hoitamisesta. Työlainsäädännön ja eri sopimusten mukaan luottamusmiehellä on oikeus ja sen myötä moraalinen velvollisuus olla mukana palkansaajien edustajana niissä suunnittelu- ja sopimisen palavereissa, jotka vaikuttavat työtehtäviin, työolosuhteisiin, tai työsuhteisiin. Muutoksiin ja varsinkin työpaikalla tapahtuviin muutoksiin liittyy aina pelkotiloja ja vastustusta. Tavalla tai toisella asenteet muutoksiin olisi hyvä kääntää mahdollisuuksiksi. Muutokset tulevat kuiten- a voiman, joka meissä jokaisessa on. Ihminen tietää enemmän, kuin oivaltaa tietävänsä. Meillä on oman elämänhistorian tuomaa kokemusta ja viisautta vaikka kuinka. Osa niistä on käytössä rutiineina, osa taas piilevinä viisauksina, joita ei muisteta muuten kuin antoisan keskustelun avulla. Siksi työpaikoilla tarvitaankin vilkasta vuorovaikutusta myös työn kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Jukka Korhonen on edustanut Finnairin teknistä henkilökuntaa kriisitilanteissa. kin aina ja joskus jopa itsemme haluamina keskimäärin 3 - 5 vuoden välein. Itseensä luottava työyhteisö ottaa uudistusten tuomat tilanteet haasteina, joihin haetaan yhdessä ratkaisut. Tämä on mahdollista, kun otamme käyttöön uutta luovan Rankkoja kokemuksia Finnairilla Koulutustilaisuudessa vieraili teemalla ”kriiseissäkin on toimittava” kaksi Finnairin luottamusmiestä kertomassa kokemuksistaan. Jukka Korhonen valotti Finnairin teknisen henkilökunnan ja Anu Hietala lentoemäntien ja stuerttien taustoja. He kertoivat niistä rankoistakin kokemuksista, joita viime vuosien leikkaukset ja yt-neuvottelut ovat henkilökunnalle aiheuttaneet. Molemmat vastasivat kysymykseen, mikä mahdollisti luottamusmiesten pärjäämisen neuvotteluissa, lähes samalla tavalla: -> kaikkien jäsenten saaminen mukaan yhteisten tavoitteiden taakse -> usko omaan asiaan ja rohkeus vahvaan toimintaan -> neuvottelijoiden turvaa lisää, jos on jokin luottamustehtävä organisaatiossa. Taito neuvotella, taito sopia Toisen päivän teemana oli ”taito neuvotella ja taito sopia”. Yhdessä muodostettiin kuvaus onnistuneen neuvottelun osatekijöistä. Kurssin aiheista yhteenvetona voisi todeta, että jos työyhteisöllä on vahva itsetunto ja usko omaan asiaan ja tekemiseen, se avaa mahdollisuuden ristiriitatilanteissakin onnistumisen kierteeseen. Se edellyttää, että työpaikoilla • petrataan työntekoa haittaavien ongelmien havaitsemisessa • paneudutaan ongelmien selvittämiseen ja sopimiseen • vahvistetaan työlähtöisen asennetta. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 13 Teksti ja kuvat Päivi Karjalainen Liikenneohjaaja Hanna Remes on nuoren polven jäsenaktiivi Pieksämäen osastosta, jolla on vuorotyönsä lisäksi hoidettavana, nykymittapuun mukaan suurperhe. H anna työskentelee Itä-Suomen Ohjauspalvelun Pieksämäen liikenteenohjauksessa. VR:lle hän tuli 26.3.2007. Eräänä päivänä, kuusi vuotta kotona lapsiperheen arkea pyöritettyään, Hannan elämä sai uuden käänteen. Ystävänsä Piian luona käydessään hän sai kuulla, että Piian miehen Pekan työpaikkaan liikenteenohjaukseen haetaan uusia työntekijöitä. Niinpä Hanna laittoi sen enempää miettimättä paperit vetämään. Kutsu kävi haastatteluihin ja myöhemmin soveltuvuustesteihin. Samaan paikkaan oli Hannasta tietämättä hakenut myös lapsuudenystävä Maikki, Maija-Riikka Jämsä. Tytöt tiesivät vasta ennen soveltuvuustestejä toistensa suunnitelmista ja kaikki muuttui entistä jännittävämmäksi. Avoimia paikkoja oli vain kaksi ja soveltuvuustesteihin valittiin 69 hakijan jou- kosta ensin kahdeksan ja seuraavassa vaiheessa ainoastaan neljä. Kuinka ollakaan molemmat tulivat valituiksi. Vapaalla jää- ja uimaurheilua Hanna asuu lapsuudenkodissaan, omakotitalossa Tahiniemen kaupunginosassa miehensä Villen ja neljän lapsensa Roopen 12 v, Emman 10 v, Oskarin 7 v ja Iidan 5 v kanssa. Liikunnallisen perheen isä työskentelee Etelä-Savon Pelastuslaitoksella ensihoitajana ja harrastaa jääkiekkoa. Suuri osa Hannan vapaa-ajasta kuluukin jää- ja uimahallilla. Lapsista pojat ja Iida pelaavat myös jääkiekkoa. Äidille kuuluu huolto- ja kuljetushommat sekä tietenkin kannustaminen kentän laidalla. Perheen pojat ovat aloittaneet kiekkoilun 3-vuotiaina, jo- Hanna, Pekka Heiskanen ja RVL:n Pieksämäen osaston taloudenhoitaja Maija-Riikka Jämsä kahvitauolla. Pekka on yksi viime talvena valituista Pieksämäen liikenteenohjauksen ryhmäesimiehistä. Ryhmäesimiehinä toimivat myös Timo Vehviläinen ja Riitta Jääskeläinen. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Liikenneohjaaja Hanna Remes on ten kuinkahan pitkälle he ja Iida vielä yltävätkään? Emma harrastaa uintia ja se on luonnollisesti lenkkeilyn lisäksi myös äidin harrastus. Metsästys, kalastus ja luonto ovat myös lähellä perheen sydäntä. Kun koko perhe on yhtä aikaa vapaalla, matka käy kohti Rautalampea, jossa Remesten mökkiprojekti Miekkaveden rannalla on viimeistelyä vaille valmis. Ay-toiminnasta uusia haasteita Hanna on toiminut kolmisen vuotta RVL:n Pieksämäen osaston sihteerinä ja ensimmäistä kauttaan osaston 1. varapuheenjohtajana. Kerran hän on ollut mukana myös RVL:n hallituksen kokouksessa. Hannalta on perheen, työn ja ay-toiminnan yhteensovittaminen sujunut mutkattomasti. Sitä on helpottanut perheen isän työn luonne, 24 tunnin työrupeaman jälkeen hänellä on kolme vuorokautta vapaata. - Osaston kokouksia ei ole tarvinnut jättää väliin, puheenjohtajan kanssa sovimme kokousajat. Pöytäkirjojen kirjoittelu ja muut osaston sihteerin tehtävät hoituvat aina jossakin rakosessa. Ay-toiminta on tuonut Hannalle paljon uusia tuttavia: - Siinä saa myös paljon tietoa ja mahdollisuuden nähdä asiat laajemmin. Tietää vähän enemmän myös muitten työstä, onhan RVL:n jäsenkentässä monen alan ihmisiä. - Toiminta tuo uusia haasteita ja vaihtelua elämään. Liiton talvi- ja kesäpäivät ovat myös mukavia jo perinteeksi muodostuneita tapahtumia, joihin lähdetään porukalla muiden ”tornissa” työskentelevien kanssa. Uusia aktiiveja tarvitaan Hanna pitää edunvalvontaa tärkeänä, koska tilanteet työpaikalla muuttuvat jatkuvasti: - Ay-toimintaa tarvitaan pitämään työnte- • 34-vuotias neljän lapsen äiti. • vuonna 2005 Jyväskylän ammattikorkeakoulusta palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistunut ja kuluttaja- palveluihin suuntautunut restonomi. • RVL:n Pieksämäen osaston sihteeri ja 1. varapuheenjohtaja. kijöiden puolta ja valvomaan heidän etujaan. - Haasteena on RVL:n jäsenmäärän väheneminen ja uusien aktiivien, etenkin nuorten saaminen mukaan toimintaan. Haasteita tuo myös osastojen mahdollinen yhdistäminen, miten saada ihmiset motivoitumaan kokouksiin toiselle paikkakunnalle? Hannan mielestä koko ay-liikkeen haasteena on muutoksessa mukana pysyminen, toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen niin, että toiminta on entistä enemmän jäseniä lähellä, heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaa sekä mukaan houkuttelevaa. VR:n kehittämistahti on raju Omasta työstään Hanna löytää enemmän hyviä kuin huonoja puolia: - Liikenneohjaajan työ on tarkkaavaisuutta vaativaa, vaihtelevaa ja monipuolista. Työn hyviä puolia ovat myös mukavat työkaverit. Työ sopii erittäin hyvin myös naisille. Pieksämäen liikenteenohjauksessa työskentelevistä 42 työntekijästä on naisia 8. - Huonona puolena työssäni on se, että uusia ohjelmia otetaan käyttöön lyhyellä koulutuksella ja niitä joutuu opettelemaan työtä tehdessään. Toisaalta se tuo vaihtelua ja haastettakin työhön. VR:n kehittämistä Hanna seuraa mielenkiinnolla: - Tahti on raju, ihmisille ei anneta aikaa sopeutua. Hirvittää kaikessa vaadittava kustannustehokkuus, vaikka uudistumista kyllä jossain määrin tarvitaan. Uuden sukupolven VR:läiset sopeutuvat paremmin jatkuviin muutoksiin, koska ovat koko ajan joutuneet työskentelemään jatkuvassa muutoksessa. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 15 ”Työtaistelu on määritelty hämärästi” Kaikki painostuskeinot eivät tutkijan mukaan ole lakkoja Teksti UP/Kari Leppänen Kuva Pekka Sipola Kiistat laittomista lakoista ja lakkosakoista ovat Suomessa tavallisia: - Ranskassa työtaisteluoikeus on jokaisen yksilön kajoamaton oikeus. Ei siellä edes tunneta laittomia lakkoja, sanoo työtaisteluvapautta tutkinut oikeustieteen lisensiaatti (väit.), Kalevi Hölttä, 67. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Oikeusvaltiossa taloudelliset syyt eivät voi olla päteviä perusteita kieltää tai rajoittaa työtaisteluja, sanoo Kalevi Hölttä. T yötaisteluoppaan kirjoittaja, pitkän ammattiliittojuristin uran tehnyt Hölttä huomauttaa, ettei työtaisteluoikeutta mainita suoraan Suomen perustuslaissa. Työtaisteluoikeudella katsotaan kuitenkin olevan perustuslain suoja lain 7. pykälän perusteella. Sen mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Tätä vapautta voivat yksilöt käyttää yhdessä. Perustuslain lisäksi lakko-oikeus turvataan useilla Suomeakin sitovilla kansainvälisillä sopimuksilla. - Työtaisteluoikeudesta olisi syytä laittaa suora kirjaus perustuslakiin, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, Hölttä toteaa. Vuosi sitten Into-pamflettisarjassa julkaistusta lakkoaapisesta kasvoi vajaassa vuodessa väitöskirja, joka tarkastettiin elokuun lopulla Turun yliopistossa. Valtiosääntöoikeuteen kuuluvassa väitöskirjassaan Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus Hölttä pohtii, toimiiko työtaisteluvapaus perusoikeutena. Keinot vai tavoite mittarina? Työtaistelun käsite on Höltän mielestä määritelty lainsäädännössä hämärästi. Niin hämärästi, että lähes mikä tahansa työehtoihin liittyvä painostus voidaan tulkita työtaisteluksi, jonka perusteella voidaan puolestaan määrätä lakkosakkoja. Höltän mukaan työtaistelua ei pidä määritellä tavoitteen perusteella, vaan käytettyjen keinojen mukaan: - Ollakseen nimenomaan työtaistelu eikä mikä tahansa painostuskeino, sen täytyy kohdistua välittömästi työnantajan työnjohtoja valvontaoikeuteen, hän määrittelee. Työtuomioistuimessa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi ostosaarto voidaan määritellä työtaisteluksi. Hölttä muistaa, että ensimmäinen ostosaartotapaus olisi ollut 1980-luvulla Lahdessa. Mallasjuoma Oy erotti työntekijöitään ja heidän mukana myös luottamusmiehiä. SAK:n ammatillinen paikallisjärjestö päätti julistaa yhtiön tuotteet boikottiin. Mukana kokouksessa oli myös Elintarviketyöläisten liiton ammattiosaston toimikunnan jäseniä, mistä seurasi, että työtuomioistuin räpsäytti ammattiosastolle sakot. Hölttä korostaa, että työntekijöillä on muitakin kuin työntekijän rooli. He voivat ovat esimerkiksi kuluttajia tai aktiiveja kansalaisjärjestöissä, ja he voivat harjoittaa näissä rooleissa erilaisia toiminnan ja painostuksen muotoja. Höltän mielestä käsitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. “Hyvä tapa” tai “yleinen järjestys” eivät ole lain veroisia sääntöjä, eikä niitä ole kyetty edes tarkasti määrittelemään. - Kun mennään rajoittamaan perusoikeuksia, pitäisi määritelmien olla selkeitä ja tarkkarajaisia, hän huomauttaa. “Yleisen työrauhavelvollisuuden” nojalla lakkoja on saatettu kieltää jopa sopimuksettoman tilan vallitessa. Silloin hyvän tavan vastainen työtaistelu on tulkittu oikeusjärjestyksen vastaiseksi: - Ei kuitenkaan sanota, minkä pykälän. Tätä minä kritisoin. Kaikki ovat avainaloja Lakko-oikeutta haluttaisiin rajoittaa edelleen. Esimerkiksi avain alojen lakkojen rajoittamista on perusteltu sillä, että yhteiskunnalla pitää olla oikeus puolustautua avainryhmien ahneita etupyrkimyksiä vastaan. - Avainryhmäksi voidaan leimata helposti mikä tahansa ryhmä. Ei kai markkinataloudessa muita olekaan kuin avainaloja. Eihän millään porukalla turhaa työtä teetetä, Hölttä sanoo. Laajassa katsannossa esimerkiksi koko kuljetusala voisi olla avainala, joka ei voisi koskaan puolustaa etujaan työtaistelulla: - Avainaloja löytyy paljon, jos niitä hakemalla haetaan. Höltän mukaan lakkoja ei voi lähtökohtaisesti kieltää taloudellisiin syihin vedoten. Kieltämisen perusteena täytyy olla ehdoton vaaratilanne: - Demokraattisessa yhteiskunnassa rajoitusten täytyy olla tarkasti rajattuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi kernaasti kieltää myötätuntolakot. Sellainen ei sovi Höltän edustamaan perusoikeusajatteluun. Nykykäytännön mukaan myötätuntolakko on laillinen, jos primäärityötaistelu on laillinen. Eli myötätuntolakolla saa tukea laillista työtaistelua. Lainsäädännöstä ei Höltän mukaan löydy perusteita työtaistelun tukemisen kieltämiseksi. Erehtymätön työtuomioistuin Hölttä oudoksuu työtuomioistuimen poikkeuksellista asemaa suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa, vaan se on lopullinen totuus. Paremmin oikeusjärjestelmään sopisi, jossa työtuomioistuimen päätöksistä olisi valitusoikeus esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen. - Toinen vaihtoehto olisi, että työehtoriidat käsiteltäisiin alioikeuksissa ja työtuomioistuin toimisi muutoksenhakuelimenä, Hölttä esittää. ■ “Hyvä tapa” on heppoinen peruste - Työtaisteluoikeutta rajoitetaan usein heppoisin perustein, Hölttä arvioi. Rajoituksen perusteena voi olla “hyvä tapa” tai “yleinen järjestys ja turvallisuus”. RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 17 Yhteistyö alusta asti sujuville raiteille Lähde: Työsuojelurahasto, Hannu Kaskinen Työterveyslaitos on tutkinut Etelä-Suomen raideliikenteenohjauksen sujuvoittamista.Tutkijoiden mukaan sujuva verkoston yhteistyö, erityisesti turvallisuustyössä vaatii, että ammattilaiset entistä enemmän osallistuvat työn kehittämiseen, suunnitteluun ja organisointiin. T yösuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jonka mukaan olennaista työhyvinvointia tukevassa yhteisessä kehittämisessä on, että työntekijät ovat mukana sekä tilanteensa määrittelyssä että rakentamassa suuntaa. Uusi toiminta verkostossa opitaan yhdessä, kun ratkotaan käytännön tilanteita. Tällainen yhteinen kehittäminen vaatii johtamista ja toimijoille voimavaroja niin ratkaisujen kehittämiseen kuin levittämiseen. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Verkostotyö, tuttu juttu Tuotteet ja palvelut tuotetaan yhä useammin monen organisaation yhteistyönä, ja yhä useampi työ tehdään verkostoissa. Organisaatiot yhdistyvät ja hajautuvat, käytetään alihankkijoita ja tehdään aliurakoita. Julkisia palveluja järjestetään tilaaja-tuottaja-mallilla, jolloin palvelun tuottaja erotetaan sen tilaajasta. Tällöin tuotteistamisella ja roolien selkeyttämisellä pyritään tehokkuuden parantamiseen. Verkostoituminen on arkea niin koulujen ja päiväkotien siivous- ja ateriapalvelujen ulkoistuksessa kuin rakennustyömaiden urakoitsijoilla – myös liikenteenohjaustyön muutoksessa. Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen toimintaverkostossa -tutkimuksessa (Sujut, 2009 – 2011) Työterveyslaitos selvitti työn muuttumista monimuotoisessa yhteistyöverkostossa. Tutkittavana oli julkisen valtionhallinnon (Liikennevirasto) ja yksityisen sektorin (VR-Yhtymä Oy) yhteistyönä tuottama EteläSuomen raideliikenteenohjaus. Ohjauksen organisointia on ohjannut tilaaja-tuottajatoimintatapa. Verkosto elää, miten muuttuu työ? Työterveyslaitos selvitti verkostomuutosta liikenteenohjauksen toimijoiden kannalta. Tutkijat tarkastelivat, miten työ muuttuu ja miten organisaatioiden toiminnat kytkeytyvät muotoutuvassa verkostossa. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaisia mahdollisuuksia yksiköt näkevät muutoksissa oman työuransa kannalta ja millaisia työhyvinvoinnin haasteita he kokevat. Lisäksi pohdittiin, millaisin toimintamallein ja välinein verkostomaisen työn yhteistä kehittämistä voi tukea. Menetelmissä sekä aineiston käsittely- ja tulkintatavoissa tutkijat hyödynsivät kehittävän työn tutkimusta. Etelä-Suomen liikenteenohjauksen verkostomuutosta tutkittiin järjestämällä työpajoja, haastattelemalla avainhenkilöitä, havainnoimalla ja videoimalla toimintaa sekä osallistumalla muutoksia koskeviin tiedotustilaisuuksiin ja Liikenneviraston organisoimaan muutostyöryhmään. Häiriössä yhteistyökatveet näkyvät Erityisesti tutkijat paneutuivat häiriönhallintaan. Siinä tiivistyvät verkoston työnjako ja yhteistyön tarpeet. Lisäksi he sovelsivat kehitysvuoropuhelua, johon kuului sekä yksilö- että ryhmätapaamisia. Liikenteenohjauksen kehitys on esimerkki tehtävien jakamiseen perustuvasta hajautuvasta verkostoitumisprosessista. Turvallisuuden kannalta tärkeässä raideliikenteenohjauksessa tarvitaan toimijoiden välisiä pitkäaikaisia, vastavuoroisia ja luottamukseen perustuvia verkostosuhteita. Verkoston hajautuminen korostaa johtajuutta Raideliikenteenohjauksen verkostoa hallitaan jaetusti. Kun verkoston toiminta hajautuu, sen johtaminen on entistä tärkeämpää. Kaikki tavoittelevat sujuvaa ja turvallista raideliikennettä. Jos toimijat näkisivät lisäksi tavoitteinaan toistensa työn sujuvoittamisen, se todennäköisesti edistäisi koko verkoston toimintaa. Raideliikenteenohjauksen mallina voisikin Työterveyslaitoksen mukaan olla niin sanottu yhteistoimintayhteisö, joka perustuu yhteiseen tavoitteeseen ja toisistaan riippuvaisten työprosessien koordinaatioon. Kaksi jännitettä Tutkijat hahmottavat kaksi keskeistä kehittämisen jännitettä: ensiksi strategisen suunnittelun ja raideliikenteenohjauksen toteutuksen erilaiset aikajänteet sekä toiseksi standardoidun verkostotyöskentelyn ja joustavan solmutyöskentelyn yhteensovittamisen. Raideliikenteenohjauksen muutoksessa valmistaudutaan kilpailuun, mutta henkilöliikenteen kilpailua radoilla ei vielä ole. Näin pitkän tähtäyksen työnjakomuutos ja välineiden kehittäminen ei aina näyttäytynyt mielekkäänä esimerkiksi liikenneohjaajille. Erilaiset aikajänteet ja uuden organisoinnin vaikutukset heijastuivat myös käsityksiin liikenteen sujuvuudesta. Kolme yhteistyömuotoa Muuttuva työnjako ja eriytyminen heijastuivat hankeaikana monin tavoin vuorovaikutukseen raideliikenteenohjauksen verkostossa. Kuitenkin liikennetilanteiden ratkaisuissa vaaditaan usein tiivistä, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Tutkijat kiteyttivät kolme yhteistyömuotoa. Verkostotyössä noudatetaan virallista työnjakoa ja ohjeistusta: Kukin tekee oman, työnjaon mukaisen osuutensa. Auttamisessa organisaatioiden rajat ylitetään rutiinitehtävissä. Solmutyössä osapuolet muodostavat joustavasti työnjaot ylittävän väliaikaisen tiimin selvittämään ongelmaa, kunnes soveltuvin ratkaisu löytyy. Organisaatiorajat ylittävän yhteistyön ehdot, mahdollisuudet ja muodot ovat keskeisiä kysymyksiä yhteiskunnassa, jossa alihankinta, ulkoistamiset ja erilaiset verkostot jatkuvasti lisääntyvät. Teoriassa selkeää, mutta arki tökkii Pulmana työurien, tehtävien ja työn kohteen muutoksissa on, miten työntekijät mieltävät uuden tehtävänsä suhteessa aiempaan, ja kuinka uudesta tehtävästä löytyy mielekäs sisältö. Vaikka verkoston työnjako on teoriassa selkeä, muutos etenee hitaasti. Työhyvinvoinnille on olennaista erottaa, onko kyse väliaikaisista työjärjestelyistä vai pysyvästä muutoksesta. Kehitysvuoropuhelu osoitti, että oman ammatillisen kehityksen vaihe vaikuttaa siihen, miten kokee muutoksen: Ovatko henkilön kokema kehitystarve ja toisaalta organisaation muutoksessa tarjoutuvat mahdollisuudet yhdistettävissä. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 19 Työehtosopimuksessa määritellään RVL:n palkkausjärjestelmän pelisäännöt Teksti Soile Olmari Lähteet Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus, RVL:n palkkausjärjestelmän ohje- ja käsikirja sekä VR Group Arviointiryhmän puheenjohtaja Martti Puikkonen esitteli RVL:n palkkausjärjestelmää luottamusmiesten peruskurssilla. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 V R:llä käytössä olevista palkoista sovitaan työehtosopimuksin. Rautatievirkamiesliiton palkkausjärjestelmässä työtehtävät ovat palkkatasoissa tehtävien vaativuuden perusteella. Vaativuuksien arviointi perustuu VR:n ja RVL:n välillä työehtosopimuksessa sovittuun arviointijärjestelmään. Järjestelmän tavoitteena on määritellä jokaiselle mahdollisimman oikeudenmukainen palkka. Palkkaus muodostuu henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, joka sisältää tehtäväkohtaisen osuuden, henkilökohtaisen osuuden ja mahdollisesti ns. takuuosuuden sekä sovituista kuukausittaisista euromääräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista. Palkkaukseen kuuluvat myös aikaan ja suoritukseen perustuvat lisäpalkkiot. Valtakunnallinen arviointiryhmä Työtehtävät arvioidaan tehtävän vaativuuden perusteella palkkatasoihin 2 - 27. Tehtäväkohtaiset arvioinnit tekee valtakunnallinen arviointiryhmä, jossa on kolme jäsentä + varajäsenet sekä VR:ltä että RVL:stä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Martti Puikkonen, joka on yksi VR:n kolmesta edustajasta. Tehtävän sisällön muuttuessa arviointiryhmä pisteyttää tehtävän ja ratkaisee vaativuustason toimihenkilön ja esimiehen täyttämän ja allekirjoittaman tehtävänkuvauslomakkeen sekä muun käytettävissä olevan aineiston perusteella. Toimihenkilön on syytä paneutua lomakkeen täyttämiseen huolellisesti ja kuvata työtehtävän muutos tarkasti. Lomake lähetetään divisioonan henkilöstöpäällikön kautta arviointiryhmälle noin kaksi viikkoa ennen kokousta. Arviointiryhmän puheenjohtaja varmistaa, että palkan maksamisesta päättävä työnantajataso on tietoinen lähetetystä tehtävänkuvauslomakkeesta, mikäli se ei lomakkeesta tai saatekirjelmästä ilmene. Arviointiryhmä arvioi tehtävän kaikille samojen vaativuustekijöiden avulla ja ilmoittaa arvioinnin tuloksen esimiehelle. Esimies kertoo tuloksen kyseiselle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle. Toimivaltainen päällikkö huolehtii arviointiryhmän määrittämän tason ilmoittamisesta palkanlaskentaan. Jos arviointiryhmän määrittämään tasoon halutaan muutosta, on asia palautettava arviointiryhmälle ja annettava kirjallinen palaute siitä, mitä muutosta aikaisempaan tehtävänkuvaukseen on tullut. Korotus voimaan muutoshetkestä alkaen Kun kyseessä on uusi tehtävä, arviointiryhmä määrittää myös käyttöön otettavan tehtävänimikkeen ja varmistuu sen soveltuvuudesta. Kun kyseessä on aiemmin arvioitu tehtävä, jossa tehtävän hoitaja vaihtuu tai tehtävän hoitajien määrä kasvaa, ei uutta arviointia tarvitse tehdä. Tällöin palkkauksen taso päätetään paikallisesti. Tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen osuuden noustessa uusi tarkastettu palkka maksetaan muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Arviointiryhmä tekee päätökset yksimielisesti ja pitää kokouksistaan päätöspöytäkirjaa. Se jaetaan vain arviointiryhmän jäsenille ja varajäsenille sekä VR-Yhtymän henkilöstöjohtajalle ja RVL:n puheenjohtajalle. Mistä palkka muodostuu? LISÄPALKKIOT • Työehtosopimuksen mukaan TAKUUOSUUS HENKILÖKOHTAINEN OSUUS • Esimies arvioi TEHTÄVÄKOHTAINEN OSUUS • Arviointiryhmä määrittelee tason • Esimies ja toimihenkilö kuvaavat tehtävän Päätösten perusteluista saa lisätietoa arviointiryhmän puheen johtajan kautta. Lähiesimiehen on huolehdittava siitä, että työehto sopimuksen mukaiset vuosittaiset toimenpiteet tulevat tehdyiksi. Arvioinnin perusteet kerrottava Henkilökohtaisen palkanosuuden määrittää ao. toimihenkilön lähin esimies kehityskeskustelun yhteydessä, jolloin toimihenkilölle selvitetään arvioinnin perusteet. Luottamusmies voi toimihenkilön pyytäessä osallistua arviointikeskusteluun. Henkilökohtainen osuus voi olla hallinnollisissa tehtävissä enimmillään 13,5 % ja liikenteenhoitotehtävissä enimmillään 7,0 %. Henkilökohtaista osuutta määritettäessä painotetaan tavoitteiden saavuttamista ja henkilökohtaista suoriutumista. Jokaisen on voitava omalla toiminnallaan ja suoritustaan parantamalla vaikuttaa omaan ansiokehitykseensä. Jos esimies vuosittaisessa tarkastelussa päätyy heko-prosentin alentamiseen, on uusi arviointi tehtävä kuuden kuukauden kuluttua. Jos tilanne on edelleen sama, niin heko-prosenttia alennetaan enintään seitsemän pistettä. Ikääntyminen ja sairaus tai toimihenkilöstä itsestään johtumaton syy ei saa vaikuttaa hekoprosentin alenemiseen. Jos pisteet ovat huonot, esimiehen on kerrottava henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman avulla, miten kyseinen toimihenkilö voi tasoaan parantaa. Uuden RVL:n palkkasopimuksen piiriin tulevan henkilön henkilökohtainen osuus määritellään kolmen kuukauden kuluessa ja henkilökohtaisen osuuden maksaminen aloitetaan sen kuukauden alusta, jolloin arviointi on suoritettu. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 21 Palkankorotukset eivät vaaranna kilpailukykyä Lähde SAK S uomen kilpailukyky ei edellytä aiempaa matalampia palkankorotuksia tai poikkeamista voimassaolevasta raami sopimuksesta miltään osin. Suomessa palkkoja on korotettu viimeisen kymmenen vuoden aikana vertailumaita enemmän, mutta toisaalta myös tuottavuus on kehittynyt poikkeuksellisen hyvin. Tiedot käyvät ilmi SAK:n julkaisusta Kilpailukykyinen Suomi. Kokonaisuutena palkankorotukset ovat olleet oikeassa suhteessa tuottavuuden kehitykseen. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky on nyt selvästi pitkän ajan keskiarvoa paremmalla tasolla. - Numeroiden valossa ei ole mitään syytä kilpailukykymme mustamaalaamiseen. Suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat euroaikana onnistuneet mitoittamaan palkankorotukset tuottavuuden kehityksen mukaan, toteaa ekonomisti Ilkka Kaukoranta. Esimerkiksi Saksassa on viime aikoina sovittu selvästi Suomen raamisopimusta korkeammista palkankorotuksista. Näin ollen Suomen hintakilpailukyky tulee paranemaan Saksaan nähden seuraavan vuoden kuluessa. Raamisopimus ei ole ainakaan heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Eurokriisin ratkaiseminen oleellisinta talouskasvun kannalta SAK:n puheenvuorossa Kilpailukykyinen Suomi käydään läpi kilpailukykyyn liittyviä väitteitä ja tutkimustietoa. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 Esimerkiksi elinkeinoelämän vaatimukset paikallisesta sopimisesta uhkaavat tuottavuuskehitystä ja sitä kautta talouskasvua. Sen sijaan yleiskorotukset tukevat tuottavuuden kehitystä eivätkä ole ristiriidassa kilpailukyvyn kanssa. Ne pakottavat yritykset kehittämään ja tehostamaan toimintaansa. Myöskään veronkevennykset eivät Kaukorannan mukaan ole oikea lääke kilpailukykyyn. Yhteisöveroa maksetaan vain voitosta, joten verotusta alentamalla ei voida pelastaa kannattamatonta yritystä. - Talouskasvun kannalta ratkaisevaa on eurokriisin ratkaiseminen ja teollisen pohjan monipuolistaminen, ei paikallinen sopiminen, kohdennetut veronkevennykset tai palkkojen leikkaaminen, huomauttaa Kaukoranta. Suomen teollisuuden ongelmat ovat tällä hetkellä pitkälti yksittäisten yritysten tai toimialojen epäonnistuneiden strategisten valintojen tuloksia. Elinkeinorakenteen keskittyneisyyden takia yksittäisten toimialojen horjumisella on Suomessa kohtuuttoman laajoja vaikutuksia. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa elinkeino- ja teollisuuspolitiikan linjauksessa pitäisi Kaukorannan mukaan keskittyä siihen, kuinka perinteistä teollista pohjaamme saadaan monipuolistettua. Kilpailukykyinen Suomi -julkaisu löytyy osoitteesta www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/ kilpailukykyinen-suomi. SAK:n kulttuuriapurahat 2013 SAK:n kulttuurirahaston apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 1.11.2012 alkaen KSR:n osoitteesta www.sivistysrahasto.fi. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2012 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. RVL:n osastojen jäsenet lähettävät hakemuksen osoitteella: RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Kuoreen merkintä sana ”kulttuuriapuraha”. RVL:läisille hakijoille apuraha on myönnetty muun muassa kuvataidevälineiden hankkimiseen, harrastajanäyttämötoimintaan, soitinrakentamiseen ja viulun jouhiston uusimiseen. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään 14.2.2013 sekä seuraavassa Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio puh. 040 527 8805 ([email protected]) ja Merja Lehmussaari puh 040 504 2152 ([email protected]). Tiivistelmä kulttuurirahaston linjauksista ja käytännöistä SAK:n kulttuurirahaston tarkoituksena on apurahoja ja tunnustuspalkintoja jakamalla tukea järjestäytyneiden palkansaajien sivistys ja kulttuuripyrkimyksiä sekä yleistä yhteiskunnallista tutkimustoimintaa ja työelämän kehittämishankkeita. Kulttuuriapurahojen myöntämisen päälinjaukset 1. Taidepainotteinen kulttuuriharrastus: musiikki, kirjoitus, näyttämö, kuvataide, sirkus, valokuvaus jne. Ei tueta ammattimaista taiteen tekemistä, opiskelua tai urheilua! 2. Painopiste on aloittavien hankkeiden ja uransa alkupäässä olevien harrastajien tukemisessa. 3. Apurahan saajan tulee olla SAK:laisen liiton jäsen: Saajina voivat olla sekä yksittäiset harrastajat että harrastajaryhmät. Apurahaa ei myönnetä järjestöille lukuun ottamatta ammattiosastoja (kulttuuriprojektit, historiikit). 5. Huomioidaan kieliryhmät ja vähemmistöt sekä maahanmuuttajat. Kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon. 6. Apurahaa ei myönnetä samalla hakijalle kahta kertaa (erityisen perustellussa poikkeustapauksessa voidaan myöntää, jos edellisestä apurahasta on kulunut yli 10 vuotta). 7. Myönnettävät apurahat ovat noin 200 – 1 000 euroa/ hakija. Jos hankkeen kustannusarvio tai haettu summa on kovin suuri ja muuta rahoitusta ei ole, tulee arvioida toteutuuko hanke todella apurahan turvin. 4. Tuetaan jäsenten tekemisiä ja hankkeita, annetaan niihin tuotantotukea. Opintomatkoja voidaan tarkoin harkituissa tapauksissa tukea. Esiintymismatkoja ei tueta. RAUTATIEVIRKAMIES 45 / 2012 23 Lehtileikkeitä • VR 150 vuotta J ulkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Rautatievirkamieslehdessä kirjoitettiin 2.5.1934 Kuopion uudesta rautatieasemasta muun muassa, että aseman järjestelyssä ja liikenteen suunnittelussa on kaikin tavoin koetettu pitää silmällä yleisön mukavuutta. Silloinen asemapäällikkö V. S. Konttinen totesi, että uudessa asemarakennuksessa on otettu huomioon sekä nykyinen läpikulkuliikenne, että se mahdollisuus, että Karjalan – Pohjanmaan yhdysrata tulee leikkaamaan Savon rataa mahdollisimman lähellä Kuopiota, että sen liikenne voidaan hoitaa täältä. - Kuinka se maakunnan edun kannalta muuten voi ollakaan, sillä täällähän on läänin sekä henkinen että alueellinen keskus. Vuokatissa hiihdetään jo! Ensilumi saapui jo Vuokattiin, tervetuloa hiihtämään! Vuokatinhovi tarjoaa erinomaiset majoitusmahdollisuudet suoraan hiihtoladun vierestä. Tutustu talven tarjouksiin: www.vuokatinhovi.fi www.facebook.com/vuokatinhovi Skannaa ja lue lisää 24 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 ►Leikkeet Demokraatti 5.9.2012 Luottamus on pääomien pääoma P äivi Lipponen siteeraa kolumnissaan professori Harinsaloa: - Ihminen joka luopuu luottamuksesta, ryhtyy rotaksi rottien juoksukilpailuun. Ja vaikka hän tulisi kilpailussa ensimmäiseksi, mitä merkitystä sillä on? Hänhän on vain rotta. Lipposen mielestä luottamus on taito, jonka pitää kehittyä kuten kielitaidon. Asennemuutos vie jopa sukupolvia: - Japanissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ihmiset, jotka uskovat hyvään, ovat älykkäämpiä kuin ei-luottavaiset henkilöt. Kyky luottaa on yhteydessä sosiaaliseen älykkyyteen. Päätöksenteossa tunneälyn ja hiljaisen tiedon, intuition, merkitys tunnustetaan. Testien perusteella todettiin, että luottavaiset ihmiset kykenevät paremmin arvioimaan myös toisten ihmisten luotettavuutta. - Työpaikalla ja yksityiselämässä yhteisöllisyys ja luottamus antavat mahdollisuuden ottaa riskejä ja mennä oman turvallisen piirin ulkopuolelle, onnistua, Lipponen kirjoittaa. Hän haluaa käynnistää luottamus-ohjelman suomalaiseen työelämään, jossa työntekijöiden ja työnantajien luottamus palautetaan. - Se edellyttää kohtuutta niin palkitsemisessa kuin molemminpuolista kunnioitusta. Suomalaisen työelämän on nyt uskottava tasa-arvon periaatteeseen. Ensio Miettisen sanoin ”Luottamus on pääomien pääomaa”. Tohtori Ensio Miettinen oli Enston perustaja, joka vannoi ja kirjoitti paljon luottamuksen merkityksestä yrityksen menestystekijänä. Luottamus työnantajan ja työntekijöiden välillä oli hänen mielestään yrityksen paras kilpailutekijä. ■ Matkalehti 9/2012 Miljoonien eurojen susi M atkalahden kolumnistina toimiva nimimerkki Matkamestari arvostelee VR:n surullisenkuuluisaa lipunmyyntijärjestelmää: - Järjestelmän rakentamiseen meni kolme vuotta - ja se kaatui heti alkuunsa. Hän toteaa, että julkisuudessa esiintyneet viat saatiin aikanaan korjattua, mutta mielikuva pieleen menneestä järjestelmäuudistuksesta jäi: - Sitä ryydittävät yhtiön muillakin rintamilla kokemat vastoinkäymiset. - Talouselämä-lehti huomasi keväällä, että junalipun Helsingistä Ylivieskaan saa halvemmalla kuin Tampereelle, koska kysyntää Kalajoen varrelle kerta kaikkiaan on vähemmän kuin Tammerkosken partaalle. Lentokoneesta on paha hypätä kesken matkan pois, mutta Suomen avoimilla rautatieasemilla homma käy leikiten. Näin helppoa on huijata kalliiden konsulttien tekemää järjestelmää. Matkamestari toteaa myös, että VR:n lipunmyyntijärjestelmän käytettävyys on valovuosia heikompi kuin parhaat lentoyhtiöiden, matkatoimistojen tai hotellien varausjärjestelmät. - VR on järjestelmän avulla saanut vaikeuksista huolimatta sen verran kauppaa siirtymään verkkoon, että yhtiö irtisanoo sata lipunmyyjää. Ei siitäkään kansa tykkää, mutta vaihtoehtoja ei ole. ■ Liiton opintorahat haussa R autatievirkamiesliiton jäsenet voivat hakea RVL:n vuosittain myöntämää opintoapurahaa ammatillista - tai ammattiyhdistyskoulutusta, lähinnä oman työn ohessa tapahtuvaa, opiskeluaan varten. Apurahan suuruus on enintään 260 euroa/henkilö ja se myönnetään vuoden 2012 opiskelukustannuksiin, kuten kurssimaksuihin ja materiaalikustannuksiin. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa opiskelustasi ja siihen liittyvistä kustannuksista. Perustelut ovat tärkeitä; apurahan myöntämisessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, missä vaiheessa opinnot ovat ja miten ne liittyvät ammatilliseen kehittymiseen. Liitä mukaan henkilötietojesi lisäksi tilitietosi, kopiot maksukuiteista ja muut tarpeellisiksi katsomasi liitteet, esimerkiksi opintotodistus. Mikäli hakijoita on runsaasti, etusijan saavat ne, joille apurahaa ei ole parin edellisen vuoden aikana myönnetty. Hakemus osoitetaan Rautatievirkamiesliiton hallitukselle ja lähetetään marraskuun 19. päivään mennessä osoitteella RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Merkitse kuoreen sana ”apuraha”. Hallitus käsittelee asian joulukuun kokouksessaan ja päätöksestä ilmoitetaan kaikille hakijoille. Aiemmin lähetetyt hakemukset huomioidaan. Lisätietoja 040 771 7017 tai [email protected]. RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 25 ►Jutunjuuri Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies [email protected] Nukkuvien puoluehan saa vaaleissa kuin vaaleissa sangen suuren kannatuksen. Joissakin vaaleissa, vaikkapa presidentinvalinnassa, voin vielä jotenkuten ymmärtää moisen välinpitämättömyyden. Lähimpänä yksittäisiä ihmisiä olevissa vaaleissa en sitä voi ymmärtää. On taas vaalien aika T ämän lehden ilmestyessä on vielä muutama päivä aikaa kunnallisvaaleihin, joissa valitaan taas kaupunkien ja kuntien päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Suomen tai muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on. Samoin äänioikeutettuja ovat myös muut 18 täyttäneet ulkomaalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Nykyään keskustellaan paljon siitä, pitäisikö äänioikeusikää laskea 16 ikävuoteen. Itselläni - keski-iän ”pahemmalla puolella” jo aikuisella ihmisellä on kohtuullisen varmat mielipiteet siitä, miten haluaisin kotikaupunkiani kehitettävän ja mikä itselleni on tärkeää. Mutta miten joku kuusitoistavuotias osaa päättää äänestämisestään? Useinhan tuon ikäinen ei vielä tiedä elämästä muuta kuin että tahtoo kaiken ja heti. Hän tietää muutenkin kaikesta aivan kaiken – vaikka ei edes tiedä, mitä tahtoo elämältään. Miten siis tuon ikäinen osaisi ajatella koko yhteisen yhteisön ja alueen asioita ja ketä henkilöä tai mitä puoluetta äänestää? Vaalikoneelta tyrkylle puolueet laidasta laitaan Silkasta mielenkiinnosta kokeilin kaikkia mahdollisia vaalikoneita, josko ne osaisivat ohjata ilman suuntaa tai poliittista käsitystä olevaa ihmistä jotenkin saamaan selville ketä äänestää - jos nyt ylipäätänsä viitsii vaivautua äänestämään. Nukkuvien puoluehan saa vaaleissa kuin vaaleissa sangen suuren kannatuksen. Joissakin vaaleissa, vaikkapa presidentinvalinnassa, 26 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 voin vielä jotenkuten ymmärtää moisen välinpitämättömyyden. Lähimpänä yksittäisiä ihmisiä olevissa vaaleissa en sitä voi ymmärtää. Itselleni, siis kohtuuvarman poliittisen kannan omaavalle aikuiselle naiselle, vaalikoneitten kymmenen kärjessä -tulokset aiheuttivat aikamoisen järkytyksen. Joko olen ymmärtänyt aivan väärin poliittiset pelit, kysymykset tai melkein koko elämäni ajan uskomani arvot, tai sitten vaan vastailin aivan väärin. Voinhan olla tietysti kaavoihinkin kangistunut, kun yleensä äänestän naisehdokasta. Useimmiten tältä kymmenen kärjessä -listalta löytyi naispuolinen äänestettävä vasta sijalta seitsemän tai kahdeksan, eri puolueitten ehdokkaita laidasta laitaan. Milloin eniten samaa mieltä oli kanssani piraattipuolueen nuori ärhäkkä adonis, milloin senioripuolueen harmaahapsi (no on itsellänikin harmaa pää). Kristillistäkin minusta tehtiin – ”julkipakanasta” ja keskusta veti monesti pitkän korren. Oikeastaan kaikki muut kuin se puolue, jota useimmiten äänestän, tulivat kovastikin ”tyrkylle”. Periaatteessa kyllä äänestän henkilöä, en niinkään puoluetta. Viiden parhaan listassa olivat vuorotellen kaikki puolueet, jos hitusenkaan vaihtoi vastaustaan - vaikka eiväthän ne kysymykset tai väittämät olleet aivan samanlaisia kaikissa vaalikoneissa. Olen ihmeissäni. Miten siis joku voisi valita vaalikoneiden vastausten perusteella sen henkilön tai puolueen tai edes jonkinmoisen aatesuunnan, jota äänestää? Kuitenkin on kysymys jokaista ihmistä todella koskettavasta vaalista. Enpä tiedä, kannattaako vaalikoneesta edes hakea omaa äänestettävää ehdokastaan. ■ JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2012 27 ❄ ❄ ❄ ❄ Talven jokavuotinen piristysruiske: RVL:n talvipäivät lähestyvät taas. Nyt on oiva aika varata kalenterista kyseinen viikonloppu virkistäytymiselle Vuokatin maisemissa. Tervetuloa talvipäiville rentoutumaan ja virkistymään! ❄ ❄ ❄ ❄ Ilmoittautumiset joulukuun puolessa välissä www.rvlry.fi ja RVL:n joulukuun lehdessä. ❄ ❄ Vuokatti tarjoaa laajan valikoiman erilaisille harrasteille monenlaiseen makuun. Talvipäivien kestosuosikit keilailu ja jääkolkka ovat valikoimassa tulevillakin talvipäivillä. Myös uutta ohjelmaa on luvassa, joten vauhtia ja hauskoja tilanteita on varmasti luvassa. ❄ ❄ Talvipäivät ❄ Vuokatissa 8. - 10.2.2013!
© Copyright 2024