R a u t a t i e v i r k a m i e s 2 4 . 1 0 . 2 0 1 1 n : o 5 s. 6 Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta s. 12 Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla Omistajaohjausministeri toivoo hallituksen lunastavan VR:ään liittyvät toiveet s. 10 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 4 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 RVL käy muiden liittojen tavoin omat neuvottelunsa työnantajajärjestön kanssa 25.11. mennessä: - Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy 16.12.11 Se syntyy sittenkin!? Tarja Turtiainen kuvailee keskusjärjestöjen aikaansaaman raamiratkaisun syntyvaiheita. Hän toteaa, että raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi: - Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimmäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. 6 Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. 14 Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan asiakaspalvelua? Näin kysyy Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Marja Ahokas, kun VR:n asiakaspalveluhenkilöstö on joutunut viime aikoina kohtaamaan VR:ään kohdistuvaa kiukkuista pilkkaa. Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.ﬁ Hän toteaa: - Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat ”talomme” viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: ihmiset eivät enää jaksa. Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.ﬁ ISSN 0781-5301 Painopaikka Esa Print Oy Hautala kehuu VR:n johdon informoivan sekä ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin. Hän luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön: - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Painosmäärä 2200 kpl sekä ratojen huono kunto: - Vuosien aikana valtion on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. 10 Omistajaohjausministeri tyytyväinen VR:n informaatioon Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala toteaa, että VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä. Murheita aiheuttavat ympäristön ongelmat Kansikuva Seppo Juselius: Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla. Vasemmalta Lars Hanssen Norjasta, Karri Peltola ja Kari Vähäuski Suomesta. 5•2011 16 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossilan mielestä VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, jota palvelemaan perustettu operaatiokeskus aloitti VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen: - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. PÄÄKIRJOITUS Raamisopimus liittoneuvottelujen pohjana? Kun Metalliliitto ja Toimihenkilöliitto Pro hyväksyivät 15.10. pari päivää aiemmin syntyneen työpoliittisen raamiratkaisun työehtosopimusneuvottelujensa pohjaksi, alkanevat palkkaneuvottelut raamin pohjalta muillakin toimialoilla. SAK:n mukaan sopimuksessa on panostettu merkittävästi työelämän kehittämiseen, kuten työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja työttömyysturvan parantamiseen. Raamisopimuksessa on sovittu kahdesta palkkakaudesta. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousevat enintään 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Lisäksi vähintään kolme kuukautta töissä olleet kokoaikaiset palkansaajat saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. On muistettava, että palkankorotukset ja laatuparannukset saavat tuoda työnantajalle kustannuksia yhteensä enintään 4,3 prosenttia. Nyt liittokohtaisesti neuvotellaan raamisopimuksen hyväksymisestä ja soveltamisesta. Sopimuksen syntyminen edellyttää laajaa kattavuutta, jota arvioidaan 25. marraskuuta. Mikäli liittovaltuusto niin päättää, myös Rautatievirkamiesliitto (RVL) aloittaa työnantajajärjestö Paltan kanssa neuvottelut raamisopimuksen soveltamisesta. RVL:n nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2012 asti. Aiheesta lisää sivuilla 4-5. Edellisessä lehtemme numerossa ilmaisin toiveen siitä, että uusi lipunmyyntijärjestelmä Teema toimisi, uudistukset onnistuisivat ja henkilökunta saisi kaiken tarvitsemansa tuen. 18 Erilainen kokous seisten Seinäjoen osaston johtokunta piti kesällä erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Toinen erilainen kokoustapa voisi olla kävelykokous ulkona varsinkin valoisaan vuodenja päivänaikaan. Maksimipituudeltaan parin kilometrin kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tarpeen tässäkin kokouksessa sekä kolmas henkilö, joka ohjaa kävelyn kulkua. No, kaikkien tiedossa on, kuinka asia eteni. VR oli taas pitkän tovin asiakkaiden ja median ”lempilapsi”. Osansa saivat myös rautatiealan ammattijärjestöt, joiden perustehtävä on jäsentensä edunvalvonta. Niin VR:n tapaa toimia kuin henkilökuntaa on moitittu vanhan- jopa tsaarinaikaiseksi ja modernia asiakaspalvelua osaamattomaksi. Ay-järjestöjen on mainittu olevan vahvoja, liiankin vahvoja. Vahvaksi ammattiliitoksi nimittäminen – selittämättä mitä se tarkoittaa – on yksi keino viedä huomiota yrityksen omista toimista ja ratkaisuista. RVL edustaa jäseniään ja haluaa olla mukana kehittämässä heidän työolojaan – myös moderniin suuntaan. Jotta voisimme olla tasavertainen neuvottelukumppani, meidän tuleekin olla vahva. RVL haluaa, jäsentensä edustajana, olla mukana kehittämässä VR:ää tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa onnistuvaksi yritykseksi, jossa henkilöstöä arvostetaan ja jossa henkilöstö viihtyy. Irtisanomisten tie ei ole kuitenkaan se ”yhteistyömuoto”, jota tavoittelemme. soile.olmari@rvlry.ﬁ päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 3 tarja.turtiainen@rvlry.ﬁ puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Se syntyy sittenkin!? R aamisopimuksen aikaansaaminen oli SAK:ssa voimakkaasti puheena jo edellisen sopimuskauden yhteydessä pari kolme vuotta sitten. Nähtiin, että tietynlaisella raamilla voitaisiin turvata paremmin ostovoimaa ja tukea työllisyyttä. Yhtä voimakkaasti EK tyrmäsi ajatuksen ja on oikeastaan siitä lähtien joka käänteessä sulkenut korvansa minkäänlaiselta keskitetyltä kuulostavalta ratkaisulla. Raamin aikaansaamisessa voi nähdä jopa koomisia piirteitä. Pääministeri Jyrki Katainen saarnasi voimakkaasti raamiratkaisun puolesta SAK:n hallituksen kokouksessa. Kuulijat totesivatkin, että tämä joukko on yleensä ollut halukas, mutta kun työnantajapuoli vastustaa. Katainen taas kertoi, että työnantajat sanovat juuri samaan tapaan: kyllähän me, mutta kun työntekijät vastustavat. Ulkopuolisen silmin katsottuna yhtäkkiä suunta vaihtui EK:ssa ja sen puheet mediassa heittivät volttia. Nyt taloudellisen tilanteen takia tarvittiinkin raamiratkaisua ja neuvottelut polkaistiin käyntiin. Lokakuun alussa elettiin kuumeisia het- 4 kiä SAK:n hallituksessa, kun neuvottelijoita odotettiin neuvotteluista. Tunnelma latistui nopeasti kun kuultiin, etteivät neuvottelijat ole signeeranneet neuvottelutulosta. Työnantajan esityksen sisältö jäi selvästi pettymykseksi. SAK:n hallitus totesi, ettei tältä pohjalta synny sopimusta. Metallin mielipide oli erityisen merkittävä. Metallin puheenjohtaja totesikin, että kyllä kansa tälle taputtaa, mutta oma pää jää käsien väliin. Raamisopimus kokonaisuutena ei kalpene menneiden vuosien tupoille laatuasioissa, mutta siitä puuttui kokonaan panostus alempiin palkkoihin. Toinen ongelma oli, että työnantajan panos koettiin mitättömäksi, se istui ikään kuin valtion housuilla tuleen. Myös mediassa oli aistittavissa pettymys. HS otsikoi, että työmarkkinoilla hylättiin maltti ja suurempi etu. EK:n kommentit olivat ilmeitä myöten selvät: tämä oli nyt tässä ja tupoilut haudattu eikä neuvottelupöytään ole paluuta. Vaan eipä ollutkaan. Viikonlopun jälkeen palattiin taas neuvottelupöytään raamisopimus edelleen tavoitteena. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Keskusjärjestöjen välinen ratkaisu syntyi torstaina 13. päivä, kun neuvottelijat olivat signeeranneet neuvottelutuloksen ja myös keskusjärjestöjen hallitukset hyväksyivät sen. Epävarmuustekijänä ollut Metallin suhtautuminen ratkesi viikonlopun aikana ja sekin totesi lähtevänsä neuvotteluihin raamin pohjalta. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa, saavuttiko Metalli neuvottelutuloksen työnantajapuolen kanssa. Mikäli ei saavuttanut, raamisopimus todennäköisesti kaatuu. Mutta oletetaan, että Metallissa sopimus syntyy. Sen jälkeen alkaa muillakin järjestöillä kiireiset neuvottelut. Vaikka aikaa onkin nyt ns. normaalia tupoa enemmän, varsinaista neuvoteltavaa on normaalia enemmän. Raami on vain raami ja ajatukset työntekijäpuolella ja työnantajapuolella potin jakamisesta saattavat olla hyvinkin erilaiset. RVL:n valtuusto päättää ylimääräisessä kokouksessaan 26.10., aloitetaanko tes-neuvottelut Paltan kanssa raamisopimuksen pohjalta. On mielenkiintois- ta nähdä, miten Palta pyörittää neuvotteluja 42 liiton kanssa 144 sopimuksesta. Raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta mielestäni sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi. Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. Laatuasioista voi nostaa esille esimerkiksi työntekijän koulutustilin ja yli 55-vuotiaiden koulutusvapaan sekä lomakorvauksen jaksotuksesta luopuminen. Myös vuorotteluvapaan jatkumista pidän hyvänä asiana. Takaraja raamiratkaisussa on 25. päivä marraskuuta. Siihen mennessä käydään neuvottelut ja tehdään niiden pohjalta päätökset omissa päättävissä elimissä. Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. Oman tulevaisuuden pohtimista RVL:n hallituksen ja pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä kuultiin Veturimiesten liiton puheenjohtajan Risto Elosen selvitys kuljetusliittojen yhdistymishankkeen vaiheesta. Tavoitteena on yksi liitto (ei nykyisten liittojen unioni), jolla on yhteinen talous, yhteiset toiminnot ja toimielimet. Edunvalvontatyö tapahtuisi sektorikohtaisesti, sektoreille tullaan nimeämään vastuulliset vetäjät. Aikataulutus perustuu mukana olevien liittojen päättävien elinten kokouksiin. AKT ottaa kantaa hankkeeseen ilmeisesti 2014 kesäkuun kokouksessaan ja muut mukana olevat sitä ennen. Varsinainen toiminta alkaisi tämän jälkeen. Uusi liito on tarkoitus saada rakennettua nyt mukana olevalla joukolla, sen jälkeen on mahdollista muidenkin liittojen tulla mukaan. Esityksen pohjalta käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu. Omasta tahtotilasta on syytä käydä jatkuvaa keskustelua osastojen tilaisuuksissa. Neuvottelupäivillä perustettiin myös uusi työryhmä, joka miettii RVL:n rakenteen uudistamista. Työryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet. mennyt liiallisuuksiin” herätti huomiota ja pisti lukemaan jutun. Kirjoituksessa kysyttiin, onko yhtiöittämis-, ulkoistamis- ja yksityistämismuodissa menty liian pitkälle. Kirjoituksessa ei haikailtu menneen perään, mutta todettiin, että julkiset laitokset yleensä epäonnistuvat matkiessaan pörssiyhtiöitä. Esimerkkinä oli jo kaikkien tuntema Britannian rautateiden yksityistäminen, joka vei katastrofiin. Jutun mukaan Helsingin seudun bussiliikenteen täydellinen yksityistäminen johtaisi kai parin kansainvälisen ketjun valtaan, lippujen kallistumiseen ja palvelun heikkenemiseen. Siksi kilpailua kiskoilla ei kannata avata ainakaan henkilöliikenteessä, oli loppupäätelmä. No, todellisuudessa tiedämme, että kilpailun avaamisesta puhutaan niin paljon, että siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Eikä vähiten syyllinen ole EU ja sen vaikutus kansalliseen toimintaan. Median käsityksistä Joskus lehtikirjoitus osuu naulan kantaan. Jo otsikko ”Yksityistämismuoti RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 5 Liikenneministeri Merja Kyllösellä on halu saada rautatieverkosto pitkäjänteisesti kuntoon: - Nyt ”kipeimpinä” kunnostuskohteina ovat liikenteenohjausjärjestelmä ja raiteet. Eu-komissiosta ensi vuonna esitys Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Teksti ja kuvat: Soile Olmari Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 J os lainsäädäntö ohjaa tai velvoittaa meitä kilpailuun, näen että pelisäännöt on kokonaisuutena sovittava henkilöstöjärjestöjen kanssa. näkökulma: - Olen vierastanut ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta. Siitä ei pitäisi koskaan tehdä markkinavoimien pelikenttää. Liikenteenohjauksen läpinäkyvyyden takaaminen mahdollisessa kilpailutilanteessa on jo vuosien ajan ollut esillä yhtenä järjestettävänä asiana. Nyt liikenteenohjaajat työskentelevät VR:n palkollisina. Kilpailu EU:n käsissä Kilpailua lähiliikenteen osalta ei voi avata ennen vuotta 2017 eikä kaukoliikenteessä ennen vuotta 2019. Keskustelu liikenteenohjauksen toimintojen uudelleenjärjestelystä on Kyllösen mukaan nyt vähän tyrehtynyt, koska hallitusohjelman linjaukset ovat sen verran tiukat henkilöliikenteen osalta. - Ennen kuin liikenteenohjausta lähdetään viemään uusille urille, asiaa on tarkasteltava viimeisen päälle tarkkaan. Kyllönen painottaa, että liikenteenohjaukseen liittyy merkittävä turvallisuus- Mitä suuria etuja kilpailu Suomen rautatieliikenteessä antaisi etenkin, jos VR:n kilpailijat olisivat pieniä toimijoita? Kyllönen pitää isoimpana haasteena ihmisten toiveita kilpailijoiden tuomista uusista junavuoroista: - Helsingin ratapihan kapasiteetti ei riitä lisäliikenteelle. Kilpailu ei ole ratkaisu. Ministeriä sitovat pitkälti hallitusohjelman linjaukset: - EU:n kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan päättää vasta kil- pailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. - Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. Jos kilpailuun mennään, hallitusohjelmassa edellytetään kokonaistaloudellista tehokkuutta, raideturvallisuutta, palvelujen saatavuutta ja henkilöstön aseman tasa-arvoista turvaamista. Seinäjoki–Oulu -välin valmistuminen elämän ja kuoleman kysymys Miten VR:lle luodaan edellytykset pärjätä mahdollisessa kilpailutilanteessa? Haastattelu tehtiin eduskunnassa, jonka portailta on hyvä näkymä ahtaalle Helsingin ratapihalle: - Toivon, että ihmiset esittäisivät meille suoraan rautatiematkustamiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumalleja; monesti arjen toimijoilta tulee hyviä ja melko yksinkertaisia ratkaisuja. Kansalaisia vartenhan rautatiejärjestelmä on olemassa. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 7 Liikenneministeri toivoo VR:n henkilöstön puolesta, että tulisi päivä, jolloin voisi sanoa, että nyt meni hienosti: - Ihminen ei jaksa henkisesti tilaa, jossa ollaan aina ”sarvien ja hampaiden” välissä. Kyllönen uskoo, että hallitus on oikeasti sitoutunut Suomen raiteiden kuntoon laittamiseen. Hänen mielestään esimerkiksi Seinäjoki–Oulu -välin valmistuminen on elämän ja kuoleman kysymys. - Olen tyytyväinen 20 miljoonan euron lisärahoitukseen 2012. Sillä saadaan tehtyä noin 30 km pahimpien routavaurioiden korjauksia, 100 km vanhentuneiden kannatinlankojen uusimisia ja 150 km yli-ikäisten kiskojen vaihtoja. - Siitä rahoituksesta on nyt huolehdittu. Myös kalustokysymystä on mietitty mahdollisen kilpailuttamisen varalta. - Lisäpanostus ratojen kunnostukseen nousee 20 miljoonasta aina 35 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Vuosittain käytetään keskimäärin 80 miljoonaa euroa korjausinvestointeihin. - Perusteet, elementit ja infra on saatava siihen kuntoon, että VR voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta me emme ohjaa, kuinka VR:n tulisi toimia. Omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala. Liikenneministeriöllä ja valtion omistajaohjauksella on selkeä työnjako, Kyllönen toteaa. 8 - Ajatusmalli on se, että liikenteen tilaajaorganisaatio tarjoaisi kaluston liikennepalveluja tarjoavan operaattorin käyttöön Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n malliin. Olemme pyrkineet varautumaan kaikkeen mahdolliseen, jos kilpailu-ukaasia maailmalta tulee. Liikenneministeriön organisaatiouudistus valmistumassa Liikenneministeriön ja valtion omistajaohjauksen lisäksi liikenneasioissa työrukkasina toimivat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Minkälainen työnjako on ministeriön ja virastojen kesken? RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 - Liikennevirasto vastaa raiteiden kunnossapidosta ja infran hallinnasta. Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntelystä, valvonnasta, kehittämisestä ja turvallisuuden kehittämisestä sekä edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Meidän tehtävämme on lainsäädäntä ja erilaiset säädösasiat. - Liikenne- ja viestintäministeriön sisällä tehtävä organisaatiouudistus on vielä loppusuoralla, Kyllönen kertoo. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan organisaatiouudistuksen tavoitteena hän mainitsee henkilöstön osaamisen parhaan käyttöönoton. - Jokainen saa antaa parhaan panoksensa ja voi itse vaikuttaa omaan työnkuvaansa. Jos joku on autotekniikan asiantuntija, häntä ei laiteta ratkaisemaan raideliikenteen asioita. Ihmisten tekemät asiat korjattavissa Mitä ministeri ajattelee VR:n ongelmista ja kielteisestä julkisuudesta? - Rehellisesti sanottuna olen aidosti surumielinen siitä, ettei VR:llä ole ollut edes eteenpäin vievää onnenkantamoista mukana. Rautatieliikenne on toimialue, johon kaikki ihmiset ottavat vahvastikin kantaa. - Syyttely ei ole ratkaisu vaan se, että ongelmat korjataan. Meidän kanta on, että uudistus on tosi hieno systeemi, kunhan se saadaan kunnolla toimimaan. Ministeri on hyvissä keskusteluyhteyksissä VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron kanssa: - Minulla on rauhaa rakentava tapa tehdä asioita, mutta haluan myös kertoa omista näkökulmista, ajatuksista, toiveista ja tavoitteista. - Pirtaani ei sovi ajatus, että sättisin tai syyttäisin julkisesti toimijoita. Asiat ovat yleensä korjattavissa niin kauan kun ne ovat ihmisten tekemiä. Mutta asiat eivät myöskään korjaannu, ellei toiselle osapuolelle tee selväksi, mitä halutaan korjata. - Ja on hyvä katsoa peiliin, jotta ymmärtää missä itsellä on mennyt pieleen ja voiko omallakin puolella hoitaa hommat paremmin. Kyllönen korostaa, että omistajaohjauksessa mietitään VR:n lippu-uudistuksen onnistumista ja mitä siitä on opittavaa. - Liikenneministeriöllä on vastuu raiteista ja rakenteista. Ne olisi kyettävä päivittämään sille tasolle, että myös uudet junat pystyisivät kulkemaan. Lisärahaa rautateille Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 375,4 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi 2012. Liikennepolitiikkaan esitetään yhteensä 1 904,1 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 661,9 miljoonaa.Viestintäpolitiikkaan ohjataan 20,3 miljoonaa euroa. Liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan junaliikenteen luotettavuuden lisääminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen on hallitukselle tärkeää: - Ratojen kunnostukseen ohjataan ensi vuonna 20 miljoonaa euroa lisää rahaa ja lisäpanostus nousee aina 35 miljoonaan euroon asti vuoteen 2015 mennessä. Pohjoisen Suomen tärkein investointi on Pohjanmaan ratahankkeen loppuunsaattamisen varmistaminen. Hanke on kokonaisuudessaan yksi Suomen suurimmista liikennehankkeista. Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden rahoitus jatkuu Käynnistettävien liikennehankkeiden kustannusarvio on yhteensä 238 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille 2012–2016. Meneillään oleviin väylähankkeisiin hallitus esittää 511,8 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi elinkaarihankkeisiin hallitus esittää 47,9 miljoonaa euroa. Seinäjoki–Oulu -ratayhteyden palvelutason parantaminen etenee suunnitellusti. Hallitus esittää vuoden 2012 budjettiin perusparannuksen loppuunsaattamiseksi 344 miljoonan euron valtuutta ja 100 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on esitetty, että Kokkola–Ylivieska –välin toinen raide toteutetaan perinteisellä budjetointimallilla ja luovutaan elinkaarirahoitusmallista. Ratayhteyden perusparannus on valmis 2017, jolloin valmistuu myös Kokkola–Ylivieska –välin kaksoisraide. Perusväylänpitoon 935,4 miljoonaa euroa Perusväylänpitoon kuuluvat väylien päivittäinen ylläpito ja hoito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienet investoinnit. Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen liikennöitävyys. Teiden kunnossapitoon kohdennettaisiin 528 miljoonaa, ratoihin 315 miljoonaa ja meriväyliin 92 miljoonaa euroa. Korjauksiin ja ylläpitoinvestointeihin kohdennettaisiin noin 290 miljoonaa. Ratojen kunnostukseen ohjataan 20 miljoonaa euroa lisää. Lisärahaa ohjataan muun muassa Pieksämäki–Kuopio –välin korvausinvestoinnin aikaistamiseen. Sepelin ja kiskojen vaihto alkaa vuonna 2012 noin 10 miljoonalla eurolla. Hanke on kokonaisuudessaan 75 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2015, jolloin nopeuksia voidaan nostaa 70 kilometrin matkalla. Liikenteen tukemiseen ja ostoihin esitetään 202,1 miljoonan euron määrärahaa. Junien kaukoliikenteen ostoihin käytetään 32,7 miljoonaa euroa ja junien lähiliikenteen palveluja ostetaan 9,7 miljoonalla eurolla. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 9 VR informoi esimerkillisesti omistajaohjausta Teksti ja kuvat: Soile Olmari - VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä.Tämän kiinnipitämisessä murheita aiheuttavat ympäristön, kuten talven aiheuttamat ongelmat sekä ratojen huono kunto.Vuosien aikana valtio on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. N äin toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Heidi Hautala, joka keskustelee tiiviisti VR:n asioista liikenneministeri Merja Kyllösen kanssa. - Nyt on vuosisadan tilaisuus jatkaa laajaa julkista keskustelua liikennepoliittisista asioista, kun ihmisten huomio on taas lippu-uudistuksenkin takia kiinnittynyt VR:ään. Toivon VR:n hyväksi, että tätä keskustelua jatketaan, Hautala toteaa. Selvityksiä VR:ltä pyytämättä Hautala myöntää, että työnjako omistajaohjauksen, liikenneministeriön ja VR:n kesken voi olla vaikea hahmottaa ulkoapäin: - Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia siitä, että valtion omistamat yhtiöt noudattavat yhteiskunnan asettamia velvoitteita. - Valtio-omistajan on kuitenkin ongelmallista velvoittaa yhtiöitä tiettyihin investointeihin. Tästähän Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV moitti valtio-omistajaa VR:n 2008 makuuvaunutilausten yhteydessä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää tärkeänä, että ohjaus ei puutu yhtiön toimivalle johdolle kuuluvaan toimintaan: - Keskellä äskeistä VR:n lippuhässäkkää oli tärkeätä, että toimivaa johtoa kohtaan ei osoitettu epäluottamusta. Jatkossa voidaan selvittää, mitä kaikkea tapahtui. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 - On liikenneministerin, koko hallituksen ja eduskunnan tehtävä huolehtia riittävästä budjettirahoituksesta. Hautala kehuu VR:n olevan esimerkillinen yhtiö siinä, että sen johto informoi sekä omistajaohjauksen ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin: - Meille tulee pyytämättä selvitys, jos on vähänkin aihetta. Työnjako omistajaohjauksen virkamiesten kanssa on ministerin mielestä hyvä: Virkamiehet hoitavat ilman muuta rutiiniasiat, joissa ei ole poikkeuksia. Kaikki isommat asiat tuodaan ministerille. Olen hyvin tyytyväinen työnjakoon. Omistajaohjausosasto ottaa huomioon ministerin linjaukset, jotka korostavat yhteiskuntavastuuta entisestään. Omistajaohjaus on mielenkiintoista Omistajaohjaukseen liittyvät asiat kiinnostavat mediaa ja ihmisiä selvästi enemmän kuin esimerkiksi kehitysministerin työhön liittyvät kehitysyhteistyöasiat. - Kaikista minulle tulevista haastattelupyynnöistä kolme neljäsosaa koskee omistajaohjausta. Vaikka työ ajallisesti painottuu kehitysministerin puolelle, pyrin kyllä löytämään tarpeeksi aikaa myös omistajaohjaukseen, johon kuuluvat myös tapaamiset yhtiöiden johdon, ammattiliittojen ja tietysti muiden ministerien kanssa. - Eduskunnan kyselytunneille valmistautuminen on tosi tärkeätä. Minun pitää olla hyvin selvillä tapahtumista ja myös mahdollisista kriisitilanteista. Vaikka ministerillä on ”tukkoinen” kalenteri, omistajaohjausasioihin täytyy hänen mielestään olla aikaa: - Se ei ole mikään toisarvoinen tehtävä. Pidän sitä myös mielenkiintoisena tehtävänä; se on laaja-alainen ja kattaa yhteiskunnan kaikki prosessit. Kansalaisten kiinnostus on taattu, Hautala naurahtaa. Ministeri luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön VR:n muutosohjelman myötä yhtiön tehtäviä on organisoitu uudelleen ja tähän mennessä jonkin verran yli 100 työntekijää on irtisanottu. Kaikkiaan tavoitteena on vähentää kolmessa vuodessa 1 200 henkilötyövuotta, suurin osa ns. luonnollisen poistuman kautta. Kuuluuko työllisyyspolitiikka millään tavalla valtio-omistajalle? - Vastuu siitä, että noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa yleisesti tietysti kuuluu; täytyy olla hyvin vankat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet ennen kuin yhtiöissä lähdetään vähentämään henkilöstöä, Hautala vastaa. - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Nyt VR:n johto yrittää modernisoida yritystä palveluhenkisemmäksi ja siihen tarvitaan myös henkilöstön panos ja tuki. Ministeri on saanut VR:n toimivalta johdolta ja hallitukselta yhtiön muutosohjelmaan liittyvät perustelut: - Minun täytyy varmistua siitä, että johto toimii lain mukaan ja henkilöstöryhmien kanssa yhteistyössä. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. - Tietysti perehdyn myös mielelläni työntekijäjärjestöjen kantoihin, mutta en voi ryhtyä neuvotteluosapuoleksi. Toivon VR:lle kaikkea hyvää ja että maan hallitus lunastaa VR:ään liittyvät toiveet. Ministeri poistaisi ympäristölle haitalliset tuet Hautala ei usko, että rautatiealan kilpailutus ratkaisee VR:n ongelmia: Mutta varmasti tiettyjä toimintoja pitää pyrkiä parantamaan; kilpailu eri liikennemuotojen välillä on kovaa ja siihen hallitus ja eduskunta voivat vaikuttaa. - Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen parantaisi VR:n asemaa. Verotuksessa on pystyttävä suosimaan joukkoliikennettä. Esimerkiksi oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset ovat sellaisia, jotka saavat ihmiset valitsemaan auton myös työmatkallaan, Hautala pohtii. - VR näyttää uskovan tulevaisuuteen äskettäin julkistettujen isojen veturihankintojen myötä. Myös Venäjän kanssa yhteisen yhtiön toiminta, Allegro-yhteys Helsingin ja Pietarin välillä, on ylittänyt kaikki odotukset. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 11 TJNS:n edustajakokous ja kurssi Suomessa Teksti ja kuvat: Seppo Juselius sten veljesjärjest RVL:n pohjoismai 12 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 issä järjestetylle allistui Helsing öjen edustajia os kurssille. P ohjoismaiset veljesjärjestöt kokoontuivat vuosittaiseen tapaamiseensa Helsingissä syyskuussa Hotelli Arthurissa. RVL toimi tänä vuonna järjestäjänä niin edustajakokoukselle kuin pohjoismaiselle kurssillekin. Vuonna 2012 vetovastuu järjestämisestä on Ruotsilla. Edustajistokokouksessa käytiin läpi muun muassa viime vuoden kokouksessa sovitut selvitykset eri pohjoismaisten liittojen palkkausjärjestelmistä, palkkakehityksestä, koulutuskysymyksistä sekä eri maiden ammattijärjestöjen rakenteista, järjestäytymisasteista ja sopimuksista. Lisäksi kuultiin katsaus kunkin maan viime vuoden toimintakertomuksesta. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja laajaalaisesti eri maiden tilanteista ja näkemyksistä. Todettiin, että kaikissa muissa pohjoismaissa henkilöstöjärjestöjen edustajien kuulumista rautatieyhtiöiden hallituksiin pidetään itsestäänselvyyksinä paitsi Suomessa. Kehitysjohtaja Rolf Jansson kertoi VR:n valmistautumisesta rautatiealan kilpailuun. Vasemmalla kurssin vetäjä Viola Boström ja keskellä Tarja Turtiainen. kael Nyberg ja VR:ltä Otto Lehtipuu. Tarja Turtiainen tarkasteli SAK:n sisäisiä rakennemuutoksia ja kehitystä. Lauantain ohjelma painottui SAK:n edustajistokokouksen tulevaisuuden linjauksiin, joista kertoi SAK:n järjestösihteeri Anita Spring. Palaute kurssista oli hyvä ja erityisesti kiitokset ansaitsee kurssin vetäjä Viola Boström. Suomesta kursseille osallistuivat Henry Kulin, Marja Ahokas, Kari Vähäuski, Juha lahtinen, Marjatta Hakala sekä Karri Peltola. Edustajakokous päättyi 14.9., jolloin tapasimme tulevat pohjoismaisten opintopäiviemme kurssilaiset Helsingin asemalla Allegro-junan luona. Ohjelmaan kuului matka Pietariin, joka oli pohjoismaisille vieraillemme etukäteen suuren mielenkiinnon kohteena. Matka sujui suunnitelmien mukaan ja Helsinkiin palasimme seuraavana iltana. Tuhti tietoannos Suomen rautatielan tulevaisuudennäkymistä Varsinainen TJNS:n pohjoismainen kurssi alkoi perjantaina VR:n kehitysjohtaja Rolf Janssonin esityksellä. Hänen aiheenaan oli VR:n valmistautuminen rautatielan kilpailuun. Lisäksi luennoitsijoina olivat VR:ltä Erik Söderholm ja Antti Korhonen,, jotka valottivat Suomen rautateiden tavara- ja matkustajaliikenteen tulevaisuusnäkymiä. Suomen hallituksen liikennepoliittisista linjauksista olivat keskustelemassa liikenneministeriön osastopäällikkö Mi- Allegro vei osallistujat vuorokauden vierailulle Pietariin. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 13 Luottamuksella [email protected] marja.ahoka amusmies aluepääluott Etelä-Suomen N yt olisi helppo röyhistää rintaa ja sanoa ”Emmekös me varoittaneet”, mutta mitä se hyödyttää? On tapahtunut varmaan pahin kauhuskenaario; VR on nykyään kiukkuisen pilkan aihe, päivän vitsi. Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan entisestään arvostelulle alttiimpaa asiakaspalvelua? Itse toimitusjohtaja haastattelussaan (HS 22.9.) toteaa, että VR:n organisaatio ja henkilökunta eivät vielä ole nykyajan vaatimusten mukainen: ”Mutta organisaatiota ja johtoa on jatkuvasti muokattu nykyaikaisemmaksi palveluorganisaatioksi. Viime aikoina on rekrytoitu sellaisia työntekijöitä ja johtajia, joiden kokemus auttaa entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme.” Siis palkkaamalla johtajia ja (jopa) työntekijöitä, jotka kokemuksellaan parantavat asiakaspalvelua? Miltä tämä kuulostaakaan vielä talossa olevan asiakaspalvelussa toimivan henkilöstön korvissa? Olipa yksittäinen henkilö lipputoimistossa tiskin takana, puhelinpalvelussa, työ- tai vapaaajan matkalla (varsinkin junassa), oman perheen, ystävien tai tuttavien parissa, hän saa kuulla aivan varmasti mielipiteitä omasta työnantajastaan – ja ikävässä mielessä. Näin käy lähes kaikkialla, jossa ihmiset tietävät ko. henkilön työskentelevän VR:llä. 14 Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat "talomme" viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: Ihmiset eivät enää jaksa. Aina uuden myllerryksen tultua, henkilöstö on jaksanut venyä ja venyä ajatellen, että kyllä tästä vielä selvitään. Mutta nyt näyttää siltä, että tämäkin tie alkaa olla tukossa. Kauniita eleitä Uuteen lipunmyyntijärjestelmään liittyneiden ongelmien aikana ainakin isoimmilla asemilla tehtiin kauniita eleitä: järjestettiin ulkopuolista apua neuvomaan matkustajia ja jakamaan korvausanomuskaavakkeita sekä junahenkilökuntaa myymään lippuja pikalipunmyyntipisteisiin. Lipputoimistoihin tarjottiin kahvia, hedelmiä, leipiä yms. Nämä olivat pieniä pisaroita meressä. Toki parempia kuin ei mitään, ja ainakin edes jotakin. Tosin, onpa minulle sanottu, että tuntuu suorastaan ja vain "kettuilulta", kun tarjottavia ei ehditä useinkaan nauttia edes sillä pakolla aikaan saadulla palkattomalla lepotauolla. Minulle vastataan työnantajan puolelta, että tauot pidetään ja kotiin päästään ajoissa. Mutta kun viestit kentältä kertovat aivan muuta. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 "Vanhanaikainen" asiakaspalvelu, jossa yritetään myydä asiakkaalle lippu saman tien, ei ole enää asiakaspalvelua vaan neuvontaa. Ja asiakkaat ohjataan käyttämään muita vielä toimivia myyntikanavia, jos hiemankaan seuraan häiriö- tai "koittakaapa tätä kikkaa"- viestejä, vähän epävarmasti. Eli tarkoitus ei olekaan myydä lippuja, vain ystävällisesti palvella? No, uusi toimintatapa on vain opeteltava ja nieltävä ne nöyryyttävätkin kommentit niin VR:n johdon kuin palveltavien asiakkaiden taholta. Kaiken lisäksi on nieltävä myös ne ihmettelyt, että missä kaikki palveluneuvojat ovat. Mutta kas, asiakaspohjainen vuorosuunnittelu laski, että enempää palveluneuvojia ei tarvita, lepotauko on palkatonta omaa aikaa ja suo se sentään vapaapäiviäkin silloin tällöin - vielä. Laski se myös nuorempien - sanoisinko heidän, jotka eivät olleet niin sitoutuneita työpaikalleen - motivaation alas. Niin alas, että heistä monet totesivat elämää olevan muuallakin kuin töissä VR:llä ja "nostivat kytkintä". Olisivatko he voineet jäädä, jos puheet liioista työntekijöistä (ei tietenkään näin suoraan sanottuna) olisi siirretty vaikkapa siihen hetkeen, kun uusi myyntijärjestelmä toimii moitteettomasti ja myös palveltavat asiakkaat sen ymmärtävät? Luottamuksella Mistä löytyy viisasten kivi? Parempaa kuvaa ei varmaan anna julkisuudessa luettavat haastattelut. Toki niistä poimitaan aina ”parhaimmat palat” ja ehkä irrotettuna kokonaisuudesta. Joka tapauksessa haastatteluista on välittynyt viesti, kuinka tsaarinaikaisia olemme. Tarkoitetaanko sillä työntekijöitä vai koko toimintaa? Työntekijä kokee väsyneessä mielessään viestin suoraan moitteeksi itselleen ja että talon johto ei työntekijöitään arvosta. Yksioikoista tietoa tai vastausta ei varmaan kenelläkään ole kysymykseen, miten tästä eteenpäin. VR:llä on aloitettu suurin toivein työhyvinvoinnin parantaminen. Kerätään muun muassa purkuryhmiä huonoon oloon, tuetaan yksilön ja työyhteisön vointia niin fyysisesti kuin psyykkisesti, pohditaan (toteutetaankin) palkitsemista ja kerätään uutta tietoa henkilöstötutkimuksella. Toivottavasti kaikki jaksavat siihen vastata "totta puhuen, mitään liioittelematta, mitään salaamatta". Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Tulisipa vaikka oikein leuto ja vähäluminen talvi koko rataverkon kohdalle. Sivummalla voisi pöllytä lumi ja paukkua pakkaset. Muuten olemme kaikki liemessä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 15 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella Teksti ja kuvat: Soile Olmari Syksyllä käynnistetään uutena toiminta-alueena kaluston käytönohjaus: - Toimintojen uudistaminen ja kehittäminen on useamman vuoden kestävä projekti, Kossila sanoi. Tero Kossila kertoi, että VR:n operaatiokeskuksen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi aiotaan syksyllä järjestää avoimet ovet. luottamusmiesten neuvottelupäivillä. S uomen rautateillä kulkee päivittäin 200 000 matkustajaa, 1 600 junavuoroa ja yli 10 000 tavaraliikenteen vaunua 5 000 km:n rataverkolla, josta 90 % on yksiraiteista. Päivittäin on työvuorossa 900 kuljettajaa ja 500 konduktööriä. Liikennettä ohjataan 14:ssä ratapihan ohjauspisteessä ja 20:dessa liikenteenohjauspisteessä. VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, totesi VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossila vieraillessaan Rautatievirkamiesliiton hallituksen ja pää- 16 Tätä Suomen haastavinta logistiikkaa palvelemaan perustetussa operaatiokeskuksessa on yhdeksän päätoimintoa: Kuljetuspäällikkö-toiminto, Tiedotus, Kuljettajien käytönohjaus, Konduktöörien käytönohjaus, Kuljettajien help desk, Kunnossapidon ohjaus, Vetokaluston ohjaus, Tavaraliikenteen ohjaus ja vuoden loppuun mennessä käynnistyvä Kaluston käytönohjaus. Keskus aloitti toimintansa VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa toimivat operaatiopisteet. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Hän korosti varautumisen merkitystä: - Meillä on vielä paljon kehittämistä, että nähtäisiin ennakolta mahdollisia häiriötilanteita ja pystyttäisiin myös varautumaan niihin ennakolta. Työn laatu avainasemassa Mietittäessä, mitä lisäarvoa operaatiokeskus VR:lle antaa, Kossila totesi laadun olevan avainasemassa: - Laatu ja resurssien tehokas hyödyntäminen on perusta hyvälle täsmällisyydelle ja toimintavarmuudelle. - Meidän pitää voida vaikuttaa täsmällisyyden kehittymiseen niin, että häiriötilanteissa voidaan palata normaaliolosuhteisiin mahdollisimman nopeasti. Haluamme myös tavoitella kustannussäästöjä laadukkaalla suunnittelulla. - Häiriöviestinnän laadun parantaminen vaikuttaa keskeisesti asiakastyytyväisyyteen ja työmme laatu vaikuttaa myös suoraan VR:n henkilöstön työviihtyvyyteen ja motivaatioon, Kossila arveli. Hänen mielestään operaatiokeskuksella pitäisi tulevaisuudessa olla rooli myös aikataulusuunnittelussa: - Meidän pitäisi pystyä antamaan informaatiota siitä, mikä toimii ja mikä ei; aikataulusuunnittelun laadulla on keskeinen vaikutus liikennesuunnittelulle. On myös tärkeätä, että suunnitteluorganisaatiot keräävät palautetta kentältä. Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy Kossila arvostaa operaatiokeskuksen henkilöstön asennetta, innostusta, positiivista ilmapiiriä ja hyvää motivaatiota: - Ne ovat hyviä vahvuuksia rakentaa toimintaa samoin kuin johdon osoittama kiinnostus ja toimiva yhteistyö sidosryhmien kanssa. - Liikenteenohjauksen kanssa on päästy hyvään vuoropuheluun. Meillä on käytettävissä hyvää asiantuntemusta, erinomaiset tilat VR:n pääkonttorissa ja hyviä sovelluksia. Olemme myös määritelleet kattavat kehityssuunnitelmat. Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy. - Toisaalta vielä on erittäin paljon kehitettävää ja parannettavaa, kuten johtamisjärjestelmän määrittäminen. Kaikkea ei pystytä ratkaisemaan kerralla. Toiset toiminnot ovat pidemmällä kuin toiset. Tärkeintä on, että joka rintamalla haluamme nostaa osaamista ja suorituskykyä. Jokaisella toiminnolla oma kehitysohjelmansa Strategisina tavoitteina Kossila mainitsi operaatiokeskuksen toiminnan käynnistysvaiheen loppuun saattamisen sekä toiminta- ja suorituskyvyn nostamisen kaikissa toiminnoissa. - Suorituksen osalta tavoitteita ovat täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden parantaminen sekä epäsäännöllisyyskustannusten vähentäminen. Kehittämistavoitteita ovat johtamisjärjestelmän rakentaminen, organisaatiorakenteen uudistaminen, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, henkilöstön suorituskyvyn nostaminen, hyvä ilmapiiri sekä motivaation vahvistaminen. Jokaiselle toiminnolle on oma kehitysohjelmansa: - Tämän vuoden strategisia hankkeita ovat johtamisjärjestelmän määrittäminen ja käyttöönotto, organisaation uudistaminen sekä täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden kehitystoimet. Meillä on selkeä tahtotila saada asiakkaat mukaan VR:n uuteen maailmaan. Uusi operatiivinen vuoro-organisaatio perustuu liikennelajipohjaiseen tiimiorganisaatioon: - Meillä on lähiliikennetiimi, kaukoliikennetiimi ja tavaraliikennetiimi. Tavoitteena on tiivis yhteistyö. Kossilan haaveena on, että operaatiokeskuksessa tuotetaan päiväraportteja, joista saa operatiivista tietoa päivittäin tarvittaessa vaikka linjoittain: - Tällöin voimme informoida sidosryhmiä. - Elo-syyskuun vaihteessa käynnistettiin häiriötilannejohtamisen kehitysprojekti, joka jakaantuu neljään moduuliin: johtaminen ja organisointi, johtokeskus, häiriötilanteiden ohjeistus sekä vastuut ja häiriötilanneviestintä. Projektilla tähtäämme yhtenäiseen toimintaan. Se on iso haaste tälle syksylle. Kossilan mielestä on tärkeätä, että henkilöstön ja ammattijärjestöjen kesken toiminta on avointa: - En tunne vielä riittävästi VR:n järjestömaailmaa, mutta haluan kyllä osallistua keskusteluun. - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. Uskon, että pystymme nopeallakin aikajänteellä tekemään uudistuksia. Vastapainona on hyvä muistaa, että työ vaativassa toimintaympäristössä vaatii aikaa. Uudistusten on pysyttävä hallinnassa, ettei tule häiriöitä. Hankkeita on osattava priorisoida. - Olen vakuuttunut, että voimme rakentaa hyvän ja laadukkaan operaatiokeskustoiminnan. Erityisen tärkeätä on saada juurrutettua tähän hyvään porukkaan innostus ja tekemisen meininki. Operaatiokeskuksella on valoisat tilat VR:n pääkonttorissa. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 17 Erilainen kokous seisten Teksti: Soile Olmari • Kuvat: Marjatta Hakala S einäjoen osaston johtokunta piti erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Pitää huolehtia kuitenkin siitä, että kävelykokous ei ole mikään kuntolenkki vaan pääasia on toki hyvän kokouksen tai palaverin pitäminen. Kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Mikäli kokouslistalla on paljon taustamateriaalia vaativia asioita, voidaan kokous jakaa kahteen osioon. Ensin vaikkapa perinteisempi osa ja vapaammin ideoitavat asiat hoidetaan kävellen. Tai toisin päin. Kokoukset ja palaverit ovat hyviä työskentelytapoja sinänsä, mutta niiden toteutukseen voi kiinnittää huomiota. Monesti kokoukset ovat liian pitkiä ja/tai niitä on liian usein. Yleensä kokoukset kestävät juuri sen ajan kuin niille on aikaa annettu tai ne ylittävät varatun ajan. Kokousaikaa voi lyhentää totutusta. Pari kilometriä on maksimi reitin pituus ja taukoja on hyvä pitää tasaisin välein. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tässäkin kokouksessa. Kolmas valittu henkilö on hyvä olla ohjaamassa kävelyn kulkua ja jakamassa osallistujat pieniin ryhmiin. Seisten pidetty kokous kestää juuri niin kauan kuin ihmiset jaksavat seistä. Toki seisten pidetyn kokouksenkin sujuminen tulee miettiä ennalta tarkkaan. Kokoustamalla perinteisesti, osallistujat helposti ottavat kuuntelijan roolin ja aktiivinen osallistuminen jää vähäisemmäksi. Silti perinteistenkin kokousten tuloksia voi parantaa eri tavoin, esimerkiksi samaa asiaa voi pohtia pienryhmissä eri näkökulmista. Puheenvuoroja voi tiivistää aikatauluttamalla ne etukäteen. Ideointia kävellen Varsinkin valoisaan vuoden-, ja päivänaikaan yksi tehokas luovia ratkaisuja tuova tapa on kävelykokous ulkona. Se tuo vaihtelua rutiineihin ja kalvosulkeisiin. Sen sijaan, että istutaan kerta toisensa perään samoilla paikoilla ja kuunnellaan, kun samat henkilöt ovat äänessä, voidaan kulkea rauhallisesti pienissä ryhmissä keskustellen ennalta mietittyä reittiä pitkin. 18 Seinäjoen osaston johtokunta kokousti seisten ja ideat kulkivat vapaammin. Tässäkin muodossa kokouksen puheenjohtaja tekee yhteenvedon asioista niin, että kaikki tietävät, miten asioissa edetään. Välillä lepuutettiin jalkoja istahtamalla terassille. Vasemmalta Anssi Kortesoja, Riikka Kulju, Leena Väisänen, Risto Lehtinen, Harri Lahti ja Ari Jokela. Taustalla osaston sihteeri Helena Korpela valppaana kirjaamaan päätökset ja tarvittavat toimenpiteet ylähä. Kuvasta puuttuvat Jaakko Kalinko, Reijo Tuohisaari ja Margit Suominen. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Vellikello kutsuu Rauhanmajalle Teksti ja kuvat Marjatta Hakala A ikoinaan, kun kelloja ei juuri ollut, kellonajat korvattiin jakamalla vuorokauden ajat pienempiin osiin valoisuuden mukaan. Valoisa aika oli kolme tai neljä työ- ja ruokarupeamaa. 1800-luvun lopulla yleistyneen tavan mukaan maalaistaloihin hankittua ruokakelloa soitettiin, kun talon väki kutsuttiin työrupeaman päätteeksi ruokailemaan. Kellolle annettiin nimi vellikello. Vellikello muistutti kirkonkelloa, mutta oli paljon pienempi. Sen ääni kuitenkin kuului kauas ja naapureillakin oli näin mahdollisuus seurata sekä talon ruokaaikojen täsmällisyyttä että työpäivän pituutta. Vellikello hankittiin yleensä pelttarilta eli valurilta tilaustyönä. Näin kelloon sai vaikkapa talon omistajan nimen. Kellonvalmistajia löytyi etenkin täältä Pohjanmaalta. Siispä Seinäjoen osastokin hankki Rauhanmajalleen vellikellon, jonka majan isäntä Esko Vieri asensi majan terassin pylvääseen – erinomaiselle paikalle kuuluvuuden kannalta. Seppo Riihimäki antoi ohjeita pilke silmäkulmassa ja nauru herkässä. Uskomme, että ensi kesänä muiden osastojen jäsenet kuulevat kellon kutsun viimeistään huvilakauden päättäjäisiin, jotka perinteisesti järjestetään syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Miksi juuri silloin? Vastaus on selvä: elokuun viimeisenä viikonloppuna niitä vietetään koko Pohjanmaan rannikkoalueella ja jokaisella on tuolloin omat venetsialaisensa. Rauhanmajalla jo vuodesta 1951 Rauhanmaja, Seinäjoen osaston ylpeys, sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista, Kuorasjärven rannalla Sydänmaalla. On helppo käydä vaikkapa työpäivän päälle saunomassa ja uimassa, ennen kaikkea rentoutumassa rantasaunan kosteissa löylyissä. Huvila hankittiin 22.4.1951 ja 30.5.1951 Alavuden ym. pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus myönsi lainhuudon. Monta kökkää (talkoot) on tarvittu, että alueelle rakentui saunan ja huvilan lisäksi muun muassa kaksi junavaunusta tehtyä erillismökkiä. Matti Hautamäen johdolla rakennuksia remontoitiin vuosien varrella ja viimeisimmät remontit sekä rannan raivaus tehtiin Juhani Kortesmaan ja Jukka Salon vastaamina. Rauhanmajan isäntä Esko Vieri ja emäntä Anitta Salo huolehtivat vuotuisista tarvittavista ehostuksista kökkäporukan avustamina. Rauhanmajalle on helppo tulla: semafoori eli siipiopastin ohjaa huvilatielle ja vaihdelyhty opastaa liikkumista huvila-alueella. Huvilan katolla on junatuuliviiri kertomassa tuulen suunnan ja nyt siis veturi-vellikello kutsumassa katetun pöydän ääreen. Tämän vuoden huvilakauden päättäjäisissä nautittiin isännän valmistamaa loimulohta ja Heikki Peltosen kala-perna -nyyttejä (Kiitokset Marjo-Riitta -vaimolle esivalmisteluista.). Hirvilimua nautitaan seuraavalla kerralla. Todella hienoa on myös, että eläkeläisjäseniämme on joukossamme vuodesta toiseen, tänä vuonna Eira Lahdensuo, Terttu Salmisuo ja Aune Vire. Rauhanmajan vellikello kutsuu Kuorasjärven rannalle Sydänmaalle. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 19 Sinunkin työpaikkasi voi olla unelmatyöpaikka! Lähde:Työterveyslaitos, www.ttl.fi Miten työt sujuisivat sinun mielestäsi paremmin? Mikä pitäisi yllä yhteishenkeä? Tietääkö pomosi ja työkaverisi, kuinka hyviä ideoita sinulla onkaan? Kerro kehittämisideasi koko porukalle ja innosta muutkin mukaan. Toimi 24.–28.10.2011. Silloin on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko. Tee näin: ✭✭ Hanki kyniä ja kasa muistilappuja. ✭✭ Etsi työpaikaltasi seinä, jonka ohi väki väistämättä kulkee: ruokalassa, eteisaulassa tai käytävällä. ✭✭ Tiedota koko henkilökunnalle, että nyt sana on vapaa. Innosta ja kannusta ihmisiä liimaamaan ideoitaan seinälle kaikkien nähtäville. Muistilaput saavat olla nimettömiä. ✭✭ Kokoa porukka, joka käy laput läpi ajatuksella. Nouseeko niistä jokin tietty asia ylitse muiden? Voiko jotkin ideat ottaa heti käyttöön? Ei ty ö postia s ä h k ö -tekst tai a myöh ria iltaään! Ideointitalkoot on osa Työterveyslaitoksen Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi? -kampanjaa. Tutustu kampanjaan verkossa www.emaileri.fi/g/p/161985/8427066/92144/1015/479/8 teekn a P y y d ä unohdit si, jos a h o m hoita man! 20 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Kiitä t toveri yöa p i e n i si m kin a m ä s t ä iheest a! Jos jäät työttömäksi Käynti työ- ja elinkeinotoimistossa I lmoittaudu henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset sekä koulu- ja opiskelutodistukset. Työvoimaviranomaiset työ- ja elinkeinotoimistossa antavat työttömyyskassalle hakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhaku on pidettävä voimassa työ- ja elinkeinotoimiston määräämällä tavalla. Työttömällä työnhakijalla on oikeus TE – toimiston laatimaan työllistymissuunnitelmaan. Suunnitelma voi sisältää työllistymistä edistäviä palveluita, joiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Ensimmäinen hakemus RVL:ään - jatkossa työttömyyskassaan Ansiopäivärahaa maksetaan vain hakemuksen perusteella. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja hankkia liitteeksi kaikki tarvittavat asiakirjat. Puutteellisesti täytetty hake- mus viivästyttää käsittelyä. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi lähettää kahden viikon työttömyyden jälkeen. RVL:n työtön jäsen lähettää ensimmäisen hakemuksen liitteineen liiton toimistoon osoitteella Rautatievirkamiesliitto/Anne Lappeteläinen, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Merkitse kuoreen sana ansiopäivärahahakemus. Jäsenyyden tarkistuksen jälkeen hakemus toimitetaan liitosta edelleen työttömyyskassalle. Jatkossa asioi suoraan Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan kanssa. Jatkossa ansiopäivärahaa haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa huomioi korvauksettomat päivät. Ensimmäisestä hakemuksesta otetaan 7 arkipäivän pituinen omavastuuaika, ennen kuin maksatus voidaan aloittaa. Omavastuuaikaan luetaan sairausvakuutuksen päivärahan ja kuntoutusra- han omavastuuaika sekä päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palvelujen ajalta. Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin seuraavat liitteet: Palkkatodistus: alkuperäinen palkanlaskijan tekemä palkkatodistus 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomaraha ja -korvaus, maininta palkattomista poissaoloista, työnantajan y-tunnus sekä palkanlaskijan yhteystiedot. Irtisanomisilmoitus, työsopimus tai lomautustodistus: kopio riittää. Seuraa tarkasti hakemuksen ohjeita ja toimita ohjeissa mainitut liitteet tarvittaessa. Mikäli hakemuksen täyttämisessä tai liitteissä on epäselvää, ota yhteyttä työttömyyskassaan. Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat päivärahapäätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Toimisto on avoinna arkisin klo 9.00 – 14.00 Posti- ja käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 HELSINKI fax. 09 47857 209 kassanhoitaja Paula Seppälä, 09 47857 200 kassanhoitaja Sari Meling, 09 47857 202 kassanhoitaja Mirva Tuomi, 09 47857 203 kassanjohtaja Kari Kallio, 09 47857 201 email: [email protected] www.irkatk.fi RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 21 Tutkimus osoittaa Joka kolmas kipuoireinen on myös masentunut Tutkimusraportti: Miranda H., Kaila-Kangas L., Ahola K. Särkyä ja alakuloa tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys Suomessa. Työterveyslaitos 2011. (www.ttl.fi ks. Kirjasto ja julkaisut,Verkkokirjat) Joka kolmannella tuki- ja liikuntaelimistön kipua potevalla aikuisella on samanaikaisesti masennusta. Kipu ja masennus yhdessä esiintyessään heikentävät voimakkaasti työkykyä ja lisäävät terveydenhuollon palveluiden käyttöä.Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta selvityksestä. S uomen työpaikoilla on noin 300 000 yli 30-vuotiasta työntekijää (noin 15 % työssäkäyvistä), joilla on sekä kipua että masennusoireita. He kokevat työkykynsä keskimääräistä huonommaksi, käyvät lääkärissä ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle muita useammin. Ilmiö lisääntyy selvästi iän myötä, osoittaa tutkimus. Tutkijat korostavat, että työkyvyn säilyttämiseksi on erittäin tärkeää tunnistaa kivun ja masennuksen samanaikaisuus: - Hyvin moni masentunut, arviolta jopa kolme neljästä, hakeutuu lääkäriin pelkästään fyysisten tuntemusten takia. Yleisin oire on tuki- ja liikuntaelimistön kipu, sanoo erikoistutkija, lääkäri Helena Miranda Työterveyslaitoksesta. - Mieliala vaikuttaa selvästi koetun kivun voimakkuuteen ja kivun aiheuttamaan toiminta- ja työkyvyttömyyteen. Fyysisen vaivan hoitamisen ohella masennuksen seulonta jo ensimmäisten kipukäyntien yhteydessä olisikin suositeltavaa. 22 - Pitkittyvä kipu saattaa masentaa, mutta yhtä lailla masentunut herkistyy kivulle tai voimavarat eivät riitä sen hallintaan ja hoitoon. Syy- ja seuraussuhteiden etsimistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää se, että jos kivun kanssa samanaikaisesti esiintyvää masennusta ei tunnisteta ja hoideta ajoissa, työelämästä syrjäytymisen riski kasvaa voimakkaasti, painottaa vanhempi tutkija Kirsi Ahola. Naiset käyvät lääkärissä, miehet jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle - Naiset raportoivat kipua ja masentuneisuutta ja käyttävät terveydenhuollon palveluja useammin kuin miehet. Kuitenkin kipua ja masentuneisuutta potevien miesten työkyky näyttää olevan selvemmin uhattuna kuin naisten, kertoo erikoistutkija Leena Kaila-Kangas. Miehillä, joilla oli sekä kipua että masentuneisuutta, oli seurantajakson aikana sairauspoissaolopäiviä yli kaksi kertaa enemmän kuin niillä, joilla oli vain kipua, ja kolme kertaa enemmän kuin RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 niillä miehillä, joilla ei ollut kumpaakaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli vastaavasti yleisempää miehillä kuin naisilla. Kattava tutkimusaineisto Raportissa esitetyt tulokset perustuvat yli 17 000 suomalaisen tietoihin, jotka on poimittu kahdesta edustavasta väestöaineistosta, kansallisesta Terveys 2000 -tutkimuksesta ja siihen liitetyistä rekisteritiedoista vuosilta 2000─2009 sekä Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein (1997─2009) toteuttamista Työ ja Terveys -haastattelututkimuksista. Tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tietoa suomalaisen aikuisväestön tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyydestä ja sen merkittävistä kansanterveydellisistä seuraamuksista. Tutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 23 prosenttia kokee samanaikaista kipua ja masentuneisuutta, työssäkäyvistä 15 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti tutkimusta. Liiton opintorahat haussa R autatievirkamiesliiton jäsenet voivat hakea RVL:n vuosittain myöntämää opintoapurahaa ammatillista - tai ammattiyhdistyskoulutusta, lähinnä oman työn ohessa tapahtuvaa, opiskeluaan varten. Apurahan suuruus on enintään 260 euroa/henkilö ja se myönnetään vuoden 2011 opiskelukustannuksiin, kuten kurssimaksuihin ja materiaalikustannuksiin. Liitä mukaan henkilötietojesi lisäksi tilitietosi, kopiot maksukuiteista ja muut tarpeellisiksi katsomasi liitteet, esimerkiksi opintotodistus. Mikäli hakijoita on runsaasti, etusijan saavat ne, joille apurahaa ei ole parin edellisen vuoden aikana myönnetty. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa opiskelustasi ja siihen liittyvistä kustannuksista. Hakemus osoitetaan Rautatievirkamiesliiton hallitukselle ja lähetetään marraskuun 2. päivään mennessä osoitteella RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Merkitse kuoreen sana ”apuraha”. Perustelut ovat tärkeitä; apurahan myöntämisessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, missä vaiheessa opinnot ovat ja miten ne liittyvät ammatilliseen kehittymiseen. Hallitus käsittelee asian marraskuun kokouksessaan ja päätöksestä ilmoitetaan kaikille hakijoille. Aiemmin lähetetyt hakemukset huomioidaan. Lisätietoja (09) 5422 1555 tai [email protected]. SAK:n kulttuuriapurahat 2012 S AK:n kulttuurirahaston apurahoja 2012 voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen, myös Rautatievirkamiesliiton, yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 1.11.2011 alkaen KSR:n osoitteesta www.sivistysrahasto.com. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2011 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. RVL:n jäsenet lähettävät hakemuksen osoitteeseen: RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Kuoreen merkitään sana ”kulttuuriapuraha”. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään 15.2.2012 sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio puh. 040 527 8805 ([email protected]) ja Merja Lehmussaari puh. 040 504 2152 ([email protected]). RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 23 T www.vrurheilu.ﬁ VR penkkipunnerrus Hyvinkäällä aas on aika ratkoa VR:n vahvimmat ja kestävimmät urheilijat penkkipunnerruksessa. Kilpailut pidetään Hyvinkäällä lauantaina 26.11. koneistuksen alakerrassa sijaitsevalla kuntosalilla, Pajatie 4─6, 05280 Hyvinkää. Punnitus alkaa klo 13.00 ja loppuu klo 14.00. Kilpailu alkaa noin 14.30 riippuen osallistujamäärästä ja lämmittelyajan tarpeesta. Kilpailussa on kaksi lajia, maksimi penkkipunnerrus ja voimapunnerrus (sotilaspenkki). Kilpailu käydään IPF -säännöillä ja on RAW -kilpailu joten vain vyö ja rannesiteet ovat sallittuja. Muihin sääntöihin kannattaa tutustua esimerkiksi Suomen voimannostoliiton sivuilla. Yksi sarja, tulokset pisteytetään Wilks-taulukon mukaan. Paikalla on pukuhuoneet ja suihkumahdollisuus. Ilmoittautumiset Rainer Yli-Huhtalalle, 044 505 1988, [email protected] tai Toni Eroselle 044 556 2396, [email protected]. Salibandyn VR:n mestaruuskilpailut Helsingissä V RU:n Helsingin liikunta-alue 1 järjestää salibandyn VR:n mestaruusturnauksen Helsingissä perjantaina 18.11. Ottelut pelataan Hakaniemessä. Joukkueessa saa olla korkeintaan 15 pelaajaa, joista yksi voi olla huoltaja/valmentaja. Turnauksen pelijärjestelmän päättää salibandyjaosto, kun joukkueiden lukumäärä selviää. Alueet voivat myös yhdistää joukkueita. K Kuntohiihto- ja laskettelupäivät Vuokatissa 3.–6.12. okoontuminen Hiekkahoviin www.vuokatinhovi.fi lauantaina 3.12. klo 12.00 alkaen. Hiekkahovi sijaitsee Katinkullan vieressä. Majoitustiloja on 8 kpl 2-hengen saunallisia huoneita, joihin kaikkiin on mahdollisuus lisävuoteeseen. Lisävuoteilla maksimi 24 hlöä mahdollista osallistua hiihtopainotteiseen liikuntatapahtumaan. Hiekkahovin huonehinta on VR:läisille 32,80 €/vrk/2 hengen huone ja 38,00 €/vrk/1 hengen huone. Lisävuode on VR hintaan 6,00 €/vrk. Aamupala ja ruokailut tilanteen mukaan esimerkiksi Vuokatinhovi, Katinkulta, Urheiluopisto. 24 VRU:n alueiden kirjalliset ilmoittautumiset, jossa on joukkueen nimilista pelinumeroineen sekä joukkueenjohtajan yhteystiedot on lähetettävä ehdottomasti 31.10. mennessä sähköpostiin [email protected]. Lisätietoja 050 359 0907. Järjestäjä ei vastaa tapaturmista. Osallistuville joukkueille lähetetään otteluohjelma viikolla 45. Tervetuloa Helsinkiin! RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Pääpaino on hiihdossa ja laskettelussa. Päivien ohjelma alkaa lauantaina Hiekkahovissa iltapäivällä kokoustiloissa klo 14.00 infolla & perinteisen hiihdon voitelun kertauksella. Tiedustelut retken vetäjältä 040 863 1436 Hannu Tyrväinen ja Ilmoittautumiset 4.11. mennessä sähköpostilla [email protected]. Paikkoja on rajoitetusti! Majoitus on maksettava viimeistään 4.11. VRU:n tilille 127130-82127. Peruutukset välittömästi retken vetäjälle tai Vuokatinhoviin 020 1555 850. Leikkeet Talouselämä (nro 33) 30.9.2011 Kilpailu musertaisi nyky-VR:n Antti Mikkonen T alouselämä-lehdessä haastateltiin VR:n toimitusjohtaja Mikael Aroa muun muassa VR:n saamisesta kansainväliseen kilpailukuntoon. Jutussa käsitellään myös ammattiliittojen asemaa. Antti Mikkonen kirjoittaa: - Aikaisin aamulla ennen haastattelua Aro on tavannut rautatieammattijärjestöjen puheenjohtajat. Monesti pöydän toisella puolella istuu viisi ay-pamppua, joskus jopa kahdeksan. ”Hei, mä juon välillä kahvia...” Aro pitää tuumaustauon löytääkseen oikeat sanat kysymykseen, onko ay-liikkeen asema liian vahva VR:ssä. ”On se asema erittäin vahva. Tämä seikka on samanaikaisesti VR:n vahvuus ja VR:n haaste”, hän sanoo. Mitä ylivahvoille liitoille pitäisi tehdä? ”Meillä on ihan hyvä keskusteluyhteys... ja ay-liikehän todella rakastaa VR:ää. Entisessä muuttumattomassa maailmassa, jossa VR oli ainoa toimija, liittojen vahva asema oli hyvin loogista. Nyt maailman nopea muuttuminen tuottaa vaikeuksia meille ja meidän ammattijärjestöille.” Mikkonen jatkaa: - Mikael Aro tunnustaa empimättä, ettei VR ole valmis kilpailun avautumiseen. Raidekilpailu on kuitenkin realismia tuossa tuokiossa. Ensiksi se jyskyttää tavaraliikenteeseen, jossa jo Proxion Train -niminen yhtiö etsii asiakkaita. Helsingin seudun matkustajaliikenteessä kilpailu raiteilla alkaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa ja Suomen kaukoliikenteessä ehkä 2020. Aron mukaan VR:n on oltava täydessä iskussa jo vuonna 2015, jolloin matkustajaliikenteen kilpailuttaminen alkaa käynnistyä. ”VR:n tase on kilpailukunnossa, mutta tulos ei ole. Henkilöstölle pitää järjestää vielä paljon palvelukoulutusta ja organisaatiotakin on muutettava.” Vuokatäisnsajo! hiihdet ä Kiitokset Olen irtisanoutunut tehtävistäni ja työ VR:llä on tällä erää tehty. Kiitos, Teille Ystävät, Kollegat ja Työtoverit. Te teitte ajasta ikimuistoisen. Veijo Loikkanen okatin uttimaan Vu östä! a n a lo u et v Ter lämm ja kylpylän ensilumesta 40,10 € /vrk/hlö Katso lisätietoja paketin sisällöstä www.vuokatinhovi.fi/vrensilumi HOTELLI VUOKATINHOVI Vuokatinhovintie 15, 88610 Vuokatti Puh. 020 1555 850, [email protected] www.vuokatinhovi.fi | www.facebook.com/vuokatinhovi Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %. RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 25 Jutunjuuri [email protected] Etelä-Suomen aluepääluottamusmies N Pelottaako meitä? ykyään tulee joka tuutista silkkaa epävarmuutta: maailmassa, Euroopassa, Suomessa, työpaikoilla, kotona ja kylässä. Kuka tässä enää tietää, missä mennään, millä mielellä ja mikä on totta, mikä hysteriaa tai sen lietsontaa - tai mitä vaan? Ja jos se ”saamarin tollo työväki” vaatii itsellensä edes pientä korotusta palkkoihinsa ja parannusta työelämän laatuun, niin sitten kyllä kaatuu koko Suomi. Nyt pitää saada vaan lisää tehokkuutta ja kannattavuutta. Säästää pitää vaikka työntekijät ”katkeaisivat” - fyysisesti, henkisesti, tai sekä että. Ja mihin koko Suomi on menossa, kun metsäyhtiöt sulkevat tehtaita, Nokia marssittaa väkeä pois, lisää posteja suljetaan? Bussiliikenne on kilpailutettu lähes hengiltä, rautateiden asemia suljetaan ja aukioloaikoja supistetaan, pankkien konttoreita vähennetään - niitäkin, joista ennen sai tiskiltä rahaa. Nyt saa käteistä vain automaatilta. Ja automaateille kaikenmaailman rosvot asettavat kopiointilaitteita tai tukkeita niin, että rahat jäävät sen taakse. Kuka niitä enää uskaltaa käyttää? Ja netistä sitä pitää kaikki hommata: rahat, liput, vakuutukset ja muut laput. Kaikki tietokin löytyy vaan netistä. Siellä sitten vasta haukutaankin ja vihataan - ja vaikka mitä. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 Ja ulkomaalaiset kerjäläiset saavat niin paljon rahaa, että voivat kotimaassaan rakentaa taloja, mutta haluavat lapsensa kuitenkin Suomeen kouluun. Onko tässä mitään laitaa? Niin ja kun tässä talvikin pian tulee, tai valtakunnalliset syksyiset ”lamusateet” ensin, joka tapauksessa pimeys, niin kaikki on päin mäntyä. Missään ei näy valoa tässä kurjuudessa. Millä tämän voivotuskierteen saisi poikki? Millä saisi ihmiset vielä uskomaan itseensä ja siihen, että kyllä kaikista asioista, kurjimmistakin, löytyy se jokin? Kautta vuosituhansien on aina jostakin se kipinä löytynyt oli se sitten pienempää tai isompaa tuiketta. Muutenhan me emme olisi täällä voivottelemassa. Nyt on hyvä aika miettiä, mitä minä voisin tehdä itseni ja työkaverieni eteen, samoin ”siviilielämässä” perheen, suvun, ystävien eteen. Luulen tietäväni, että monet toimivat nyt jaksamisensa äärirajoilla ja uskon saavani kiukkuistakin palautetta, mutta - löytäkää se kipinä! JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi: ___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 5 • 2011 27 Vaunusuunnistusta syyslomaviikoilla Lähde: www.rautatie.org Koululaisten syyslomaviikoilla suunnistetaan vaunujen jännittävään maailmaan. Omatoimisella suunnistuksella tulevat tutuiksi Suomen Rautatiemuseon monenlaiset vaunut. Omatoimisella vaunusuunnistukselle voi lähteä 13.–30.10. museon aukioloaikoina ti–la klo 12–15, su klo 12–17. Suunnistus soveltuu kaikenikäisille museokävijöille, erityisesti perheille ja koululaisille. Pienimmät suunnistajat tarvitsevat aikuisen apua, sillä kierroksella tarvitaan luku- ja kirjoitustaitoa. Ohjeet ja materiaalit suunnistusta varten ovat saatavilla Suomen Rautatiemuseon lipunmyynnistä. Vaunusuunnistukselle pääsee osallistumaan museon pääsymaksun hinnalla eikä sille tarvitse ilmoittautua etukäteen. Suunnistus kannattaa aloittaa viimeistään tuntia ennen museon sulkemisaikaa, jotta kierroksella ei tule kiire. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, Hyvinkää, 0307 25241 Postiv aunu