R a u t a t i e v i r k a m i e s Kuva: Riku Nuppola s. 4 1 6 . 1 2 . 2 0 1 1 n : o 6 Työehtosopimus raamitettu Sinustako luottamusmies? s. 6 Vaasan lipunmyynnissä haasteellisia tilanteita s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 4 Rautatievirkamiesliiton ja Paltan välinen ns. raamiin perustuva työehtosopimus on neuvoteltu ja liittovaltuusto on hyväksynyt neuvottelutuloksen. Nyt raamin pohjalta tehdyt sopimukset tulevat voimaan 1.4.2012, jolloin on ensimmäinen palkankorotus 2,4 % sekä 150 euron suuruinen kertaerä. Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 6 Sinustako luottamusmies? RVL:n kolmevuotinen luottamusmieskausi vaihtuu 1.4.2012. Jäsenistö tarvitsee aktiiviset ja asioihin paneutuvat luottamusmiehet. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä äänestämällä että ryhtymällä itse luottamusmiesehdokkaaksi. Ehdokasasettelu on tammikuussa ja vaalit järjestetään ņ/XHOLVllYDDOHLVWDVLYXLOWDņ Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 Työehtosopimus kiinni kevääseen 2014 Hannu Alaluusua on palveluneuvojien luottamusmies Pohjois-Suomessa ja Ari Jokela Länsi-Suomessa. 12 Jouluna koetaan rauhaa ja ilahdutetaan läheisiä On ihmisiä, joiden mielestä joulun odotus ei ala koskaan liian aikaisin. Osa heistä aloittaa joulun valmistelut heti juhannuksen jälkeen. Liikenneohjaaja Marja Nuppola Kouvolasta on juuri tällainen jouluihminen. Jo lapsena isovanhempien enkelikellojen kilinä, joka alkoi ensimmäisenä adventtina, sai Marjassa aikaan ihanaa kihelmöintiä: - Joulu on tulossa. RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy 27.2.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 VRLOHROPDUL#UYOU\¿ Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ZZZHVDSULQW¿ ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy 8 Lipunmyyntiongelmissa selkeät ohjeet tarpeen Vaasan asemalla oli vilkas perjantai-iltapäivä 11.11. Työvuorossa olleet Tuula Harju, Jari Latvala ja Helena Luukkonen-Peltola palvelivat asiakkaita rauhallisen tehokkaasti. He ovat myös kokeneet uuden lipunmyyntijärjestelmän aiheuttamat hankalat tilanteet. Palveluneuvojat kaipaavat akuutteihin lipunmyyntiongelmiin konkreettisia neuvoja: - Jälkeenpäin sitten mietitään, mitä tilanteessa tapahtui. 16 EU:n ytimessä Brysselissä Pieksämäen osaston johtokunta ja toimihenkilöt vierailivat lokakuun lopulla Brysselissä tutustumassa Euroopan Unioniin europarla- mentaarikko Riikka Mannerin kutsuma. Ensimmäinen vierailukohde oli Suomen pysyvä edustajisto parlamentin läheisyydessä. Matkaan mahtui paljon asiaa ja mukavia tutustumiskohteita, kuten kiertokävely Kaarina Leskisen opastamana. 22 Matkalaiset Lofooteilla Eräänä synkkänä syysyönä Vesku, Kalle, Timo ja Hannu-Pekka starttasivat Hiacen kohti pohjoista jäämerta ja Lofootteja. Maisemat korvasivat matkan vaivat ja kalasaalis loput. Koko luonto muuttuu lyhyellä matkalla ihan toiseksi, kun pääsee Norjan puolelle. Kartalta katsotut etäisyydet saa kertoa isolla kertoimella. PÄÄKIRJOITUS Liitto neuvotteli 1.4.2012 voimaantulevan työehtosopimuksen keskusjärjestöjen raamisopimuksen pohjalta. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2012 asti. Nyt työehtosopimuksesta neuvoteltiin ensimmäistä kertaa uuden työnantajaliiton Paltan kanssa, jonka edustajien työtapa mahdollisti osaltaan tuloksen syntymisen lyhyellä aikataululla. RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen kutsuttiin mukaan rautateiden henkilöliikennekilpailusta tehtävän selvityksen asiantuntijaryhmään. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti ryhmän tukemaan selvitystyötä, jota tekee dosentti Juha Honkatukia ensi vuoden aikana. Kilpailutus rautateiden henkilöliikenteessä on iso juttu. On syytäkin selvittää tarkoin, mitä kilpailun avaaminen edellyttää, mihin sillä pyritään ja mitä se vaikuttaa. Eivätkä selvitykset saa olla kulloisenkin hallituksen voimasuhteita kuvastavia ideologisia asiakirjoja. Edellisessä lehdessämme liikenneministeri Merja Kyllönen totesi: - Jos lainsäädäntö ohjaa tai velvoittaa meitä kilpailuun, näen että pelisäännöt on kokonaisuutena sovittava henkilöstöjärjestöjen kanssa. Hän myös painotti, että liikenteenohjaukseen liittyy merkittävä turvallisuusnäkökulma: - Olen vierastanut ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta. Siitä ei pitäisi koskaan tehdä markkinavoimien pelikenttää. Suomen hallitusohjelmassa edellytetään, että ennen kuin henkilöliikenne rautateillä voidaan avata kilpailulle, on tehtävä kokonaistaloudellinen arvio kilpailun avaamisen vaikutuksista. Toivottavasti kyseinen arvio perustuu aikanaan riittävän monipuolisiin selvityksiin ja riittävän pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin. Varmaan selvityksessä huomioidaan, minkälaisia vaikutuksia kilpailutuksesta muualla on ollut ja mitä hyötyjä ja haittoja yleensäkin palveluiden kilpailuttaminen on meillä Suomessa tuonut. 30 Tervetuloa talvipäiville Vuokattiin RVL järjestää jäsenilleen legendaariVHWWDOYLSlLYlW9XRNDWLVVDņ Näillä raikkaan riehakkailla päivillä on tarjolla rautatieläisten yhteishenkeä oikein roppakaupalla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 8.1.2012 mennessä. Ilmoittautumislomake lehden takaNDQQHVVDMDRVRLWWHHVVDZZZUYOU\¿ Lopuksi muistutan vielä jäsenistöä ensi vuoden helmikuussa järjestettävistä luottamusmiesvaaleista. Jäsenistö tarvitsee luottamusmiehiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yhteisen ja yksittäisen jäsenenkin hyvän puolesta. Luottamusmiehet tarvitsevat jäsenistön tuen vaativassa tehtävässään. Jäsen, vaikuta äänestämällä. Asetu ehdokkaaksi. Nyt on todellakin syytä toivoa Joulurauhaa sekä VR:n työntekijöille että matkustajille. Lopuillaan oleva vuosi uosi on – jälleen kerran – ollut pienempiä ja suurempia haasteita aasteita täynnä. Jokainen meistä tarvitsee suvantovaiheita ta jaksaakseen ”puskea” eteenpäin näillä muutosten raiteilla. teilla. [email protected] päätoimittaja RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 3 [email protected] puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työehtosopimus kiinni kevääseen 2014 V iime lehden juttua kirjoittaessa oli vielä epävarmaa, pysyykö ns. raami kassassa ja pysyykö oma neuvottelutulos voimassa vai kaatuuko se raamin kaatumiseen. Nyt on selvää, ettei oman neuvottelutuloksen kohtaloa tarvitse miettiä raamin kannalta. Mutta yhden jo yliajalle menneen viikonlopun joutui jännittämään AKT:n neuvotteluja. EK oli asettanut raamin syntymisen ehdoksi myös AKT:n mukanaolon. Valtuutetut kuuntelivat tarkkaan puheenjohtajan selvitystä työehtosopimuksesta. Kun itsestä tuntuu, että kaikki ovat kurkkua myöten täynnä raamia, sopimusneuvotteluja ja niiden sisältöä, oli aika hämmästyttävää, kun tv-uutisissa kadunmiehet eivät oikein tienneet mitä raami tarkoittaa. Toivottavasti oma jäsenistö tuntee asian paremmin ja seuraa mediaa ahkerammin. Olen yrittänyt kuvata tiedotustilaisuuksissa työehtosopimustilannetta siten, että tähän asti olemme tehneet joko puhtaan liittokohtaisen työehtosopimuksen liittokohtaisissa neuvotteluissa tai tupoon liittyvän työehtosopimuksen tupon rajoitteilla. 4 tarpeista lähtien, mutta sopimuksen syntyminen on myös omissa käsissä. Kovin mittavia laatuasioita ei näissä neuvotteluissa juurikaan ole pystytty saamaan aikaan. Tupo oli toista maata. Niitä tehtiin paitsi laatuasioiden vuoksi, myös inflaation ja ostovoiman turvaamisen vuoksi. Tupoissa sopimuskausi, sopimuskorotukset ja sopimusten ajankohdatkin olivat saneltuja. Oikeastaan ainoa asia, josta todella tarvitsi sopia vielä liittojen välisissä neuvotteluissa, oli liitto- tai yrityserä. Silti aikaa kului yllättävän paljon ennen kuin nimet olivat paperissa. Näiden kahden mallin välimuoto on nyt keksitty raamisopimus, jossa liitoille jäi neuvoteltavaksi palkankorotukset kustannusvaikutuksen puitteissa, ajankohdat ja sopimuskauden pituuskin tietyillä rajoilla. Puhtaissa liittokohtaisissa neuvotteluissa tavoitteet voidaan asettaa täysin omista RVL:n valtuusto antoi neuvottelijoille aika selvät ohjeet, joten neuvottelut 3"65"5*&7*3,".*&4r sujuivat ripeästi. Ehkä siihen vaikutti myös Paltan paineet, sopimuksia piti tehdä aika monta. R VL:n vuonna 2010 tehdyt työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Nyt raamin pohjalta tehdyt sopimukset tulevat voimaan 1.4.2012, jolloin on ensimmäinen palkankorotus. RVL:n jäsenille se on 2,4 % sekä 150 euron suuruinen kertaerä. Kertaerä maksetaan niille, joiden työsuhde on alkanut 3 kuukautta ennen palkanmaksun ajankohtaa. Osa-aikaisille työntekijöille erä maksetaan samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on. Seuraava palkankorotus on 1.5.2013, joka on 1,9 %. Näiden selkeiden lukujen lisäksi perustettiin uusia työryhmiä ja työehtosopimuksen teksteihin saatiin muutama uudistus läpi. Ns. arkipyhäjaksoissa saattaa syntyä lisätyötä, ne voidaan nyt vaihtaa vapaaksi 50 %:lla korotettuna. Luottamusmieskausi vaihtuu 1.4.2012 Luottamusmiesten kolmen vuoden pituinen kausi lähenee päättymistään ja uusi kausi siis alkaa 1.4.2012. Yli 100 euron virheet palkkauksessa korjataan viipymättä ja lähtörahaa maksetaan liikenteenohjaajien lisäksi nyt myös infohenkilöille. Nämä muutokset viedään tes-kirjaan, mutta sen painokuntoon saattaminen jäänee kevääseen. Uudistuksetkin tulevat voimaan vasta silloin. Vaaliprosessi alkoi valtakunnallisen pääluottamusmiehen valinnasta. Liiton keskusvaalitoimikunta/hallitus on pyytänyt RVL:n osastoilta ehdokkaita valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Tämä ehdokasasetteluvaihe on kestänyt 5 viikkoa, jonka aikana osastojen ehdokkaan pitää olla selvillä. Entiset vuonna 2010 perustetut tes-työryhmät jatkavat entisin kirjauksin 31.3.2012 asti. Uutena perustettiin tessin tekstejä yksinkertaistava työryhmä, direktiiviin perustuvia vuokratyömääräyksiä selvittävä työryhmä ja toimistotyöaikaa tekevien työajan sijoittelua tarkasteleva työryhmä. Vain työryhmien yksimieliset esitykset tulevat voimaan. Samaan aikaan RVL:n nettisivuilla oli valtakunnallisen pääluottamusmiehen ehdokasasettelusta infoa kolmen viikon ajan. Jokainen kiinnostunut on voinut olla yhteydessä osastoonsa. Mikäli ehdokkaita tulee vain yksi, RVL:n keskusvaalitoimikunta/hallitus toteaa tilanteen ja vahvistaa sopuvaalin tuloksen 16.12. Jos taas ehdokkaita on enemmän kuin yksi, jäsenet äänestävät luottamusmiesvaalien yhteydessä. Tarkoitus on toteuttaa tämä äänestys sähköisenä. Raamisopimuksen laatuasiat tulevat voimaan joko lainsäädännön muutosten tai keskusjärjestöjen työryhmien työn kautta. Yksi epävarmuustekijä sopimukseen sisältyy. Mikäli talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja keskusjärjestöt suosittavat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, sopimusalan osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan toimenpiteistä. Toivottavasti tähän ei tarvitse joutua ainakaan sen takia, että talous menee entistä huonommin. Jälleen kerran on vuosi vierähtänyt ja on aika toivottaa kaikille jäsenille, yhteistyökumppaneille ja lehden lukijoille oikein mukavaa ja rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta. Tässä yhteydessä lainaan minulle lähetetyn tuntemattoman kirjoittajan ajatuksia. Uusi vuosi edessämme kuin avautuva kirja. Emme tunne tarinaa, emme tiedä juonta. Vain lukemalla sivu sivulta, vain elämällä päivä päivältä, Osastoilla on merkittävä rooli luottamusmiesvaaleissa ja siksi muun muassa valtakunnallisia pääluottamusmiesehdokkaita pyydetään osastoilta. Kaivoin päätöksiä vuoteen 1997 asti ja tämä on ollut RVL:n vaaliohjeiden mukainen ja perinteinen menettelytapa. Nyt on erittäin tärkeä seurata vaali-informaatiota extranetissä. Lukekaa siis RVL:n nettisivujen infoa ja myös extranetin infoa. Jokaisella osastolla on myös mahdollisuus laittaa infoa osaston omille extranet-sivuille. Mikäli et tiedä, miten extranettiin pääsee, ota ensin yhteys osastoosi. Liiton keskusvaalitoimikunta/hallitus päivittää vaalitoimikunnille tarkoitetut luottamusmiesvaalien vaaliohjeen ja se on nähtävissä nettisivuilla joulukuun lopussa. Osastoissa vaalitoimikunnat ryhtyvät hoitamaan aluepääluottamusmiesten ja muiden luottamusmiesten sekä heidän varojensa valintoja. Tulevalle kaudelle tulee luottamusmiehiä myös sellaisiin työpaikkoihin, joissa aiemmin ei ole ollut luottamusmiestä. Mikäli aluepääluottamusmiehistä syntyy äänestys, myös se on tarkoitus toteuttaa sähköisesti. Luottamusmiesten äänestys toteutetaan perinteisin paperisin äänestyslipuin. tarina vie mukanaan seikkailuihin, yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin, alati vaihtuviin kuin elämä itse. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 5 Keevvääis K iseessssää luo uonnnnoosssa sssaa onn n istu isstu tuuva vat ry va ryhhm määttyö tyyööpohhddin po innaat.t. Täässsä ssä sä var aral ral aluo luo u ttttam muussmi miehhiää tteehhttäävvää ää tek ekeem mäs ässsää. Sinustako luottamusmies? Jäsenistö tarvitsee aktiiviset ja asioihin paneutuvat luottamusmiehet. Sinulla Rautatievirkamiesliiton osaston jäsenenä on mahdollisuus vaikuttaa ja valita luottamusmies valvomaan ja ajamaan työelämän etujasi. E ntä jos ryhtyisit itse luottamusmieheksi tai varaluottamusmieheksi? Nyt siihen on tilaisuus. RVL:n kolmevuotinen luottamusmieskausi päättyy 31.3.2012. Silloin on aika kiittää nykyisiä luottamusmiehiä; 1.4. alkaa uusi luottamusmieskausi. Uudelle kaudelle valitaan yksi valtakunnallinen pääluottamusmies, neljä aluepääluottamusmiestä sekä 21 luottamusmiestä ja heille varat. Pyyntö valtakunnalliseksi pääluottamusmiesehdokkaaksi on lähetetty osastoille ja hallitus käsittelee asiaa 16.12. Muu ehdokasasettelu päättyy 27.1. 6 Kukin RVL:n osasto tiedottaa jäsenilleen ehdokasasettelusta viimeistään tammikuun puolessa välissä. Asetu itse ehdolle tai kysy aktiiviselta työkaveriltasi hänen kiinnostustaan luottamusmiestehtäviin. Luottamusmiesvaalit MlUMHVWHWllQ ņ Vaaliohjeet ja luottamusmiespaikat julkistetaan extranetissa joulukuun lopulla. Seuraa osastosi informaatiota ja RVL:n extranet-sivuja osoitteessa http://extranet.rvlry.fi Testaa pääsysi sivuille omalla käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi. Mikäli et pääse sivuille, ota yhteys osastosi toimihenkilöihin tai [email protected]. 3"65"5*&7*3,".*&4r Mitä tekee? RVL:n luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työlainsäädännön, työehtosopimuksen, YTlain ja YT-sopimuksen sekä annettujen säännösten ja määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevissa asioissa. Hän toimii työntekijöiden edustajana tarpeen mukaan myös muissa työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehet välittävät myös luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja työnantajan, työntekijöiden ja järjestön välillä. Lea Rautavuori on palveluneuvojien luottamusmies Etelä-Suomessa. Mitä saa? Luottamusmiehen on oltava järjestön jäsen sekä perehtynyt edustamiensa jäsenten työolosuhteisiin. Luottamusmiehellä on muihin nähden vahvempi suoja erottamis- tai siirtotapauksissa. Luottamusmies saa työnantajalta vapautusta työtehtävistään sekä tilat ja toimistovälineet luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Hänellä on matkustusoikeus ja oikeus liikkua työpaikoilla. Hänellä on myös oikeus luottamusmies- ja muuhun koulutukseen sekä luottamusmiespalkkaukseen. Koulutusta tehtäviin RVL solmii vuosittain VR-työnantajan kanssa ns. koulutussopimuksen, joka takaa tietyn määrän koulutuspäiviä käytettäväksi luottamusmiestehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen opiskeluun. Näihin opiskeluihin luottamusmiehellä on oikeus saada palkallista vapautusta työtehtävistään. Omissa koulutuksissa kuullaan usein asiantuntijoita muun muassa SAK:sta, RVL:stä ja VR:ltä. Näiden päivien parhainta antia ovat myös tapaamiset eri puolilta Suomea tulevien luottamusmieskollegoiden kanssa. Kokemattomuus ei ole este; täysin uudet luottamusmiehet osallistuvat esimerkiksi viiden päivän luottamusmiesten peruskurssille, jonka järjestää hyvin kokenut ay-kouluttaja Kiljavan opisto. Lisäksi on mahdollisuus osallistua sekä Kiljavan opiston että Työväen sivistysliiton järjestämiin koulutussopimuksessa mainittuihin koulutuksiin. Näissä koulutuksissa näkökulmaa avartavat muista yrityksistä tulevat osallistujat. Tukea ja apua RVL:n luottamusmiehet saavat aluepääluottamusmiehiltä, valtakunnalliselta pääluottamusmieheltä sekä liiton neuvottelijoilta. Tule siis mukaan vaikuttamaan, jotta työssä on hyvä olla! Koulutuksen tauoillakin syvennytään luottamusmiesasioihin. Tässä valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja Itä-Suomen palveluneuvojien luottamusmies Minna Raimoaho. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies Erkki Hokkanen, Länsi-Suomen junaliikennöinnin luottamusmies ja alueen varapääluottamusmies Jorma Koiranen sekä PohjoisSuomen aluepääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 7 Tuula Harjulla, Jari Latvalalla ja Helena Luukkonen-Peltolalla riitti asiakkaita isänpäivää edeltävänä perjantai-iltapäivänä. Akuutissa lipunmyyntiongelmassa konkreettiset neuvot tarpeen Teksti ja kuvat: Soile Olmari Vaasan asemalla oli vilkas perjantai-iltapäivä 11.11. Laiturin kansoittivat Jyväskylän junasta tulijat ja Seinäjoelle lähtöä odottavat matkustajat. Lipunmyynnissä kiemurteli asiakasjono tauotta miltei tunnin ajan. Asiakkaita palveli kolme palveluneuvojaa ystävällisesti ja rauhallisesti huolimatta joistakin järjestelmäongelmista. VR:n diplomissa todetaan, että XX on osoittanut pätevyytensä lunastamaan yhteiset asiakaslupauksemme: Varmistan, että asiakas lähtee aina tyytyväisenä. Ratkaisen asiakkaan tarpeet. Lähestyn aktiivisesti asiakasta. Tähän palveluneuvojat tähtäävät, vaikka uudistunut lipunmyyntijärjestelmä ei tavoitteita aina tuekaan. 8 3"65"5*&7*3,".*&4r M yös asiakkaat olivat rauhallisia, vaikka jokunen hätäili, ehtiikö muutaman minuutin päästä lähtevään junaan. Kaikki ehtivät. Työvuorossa olleet Tuula Harju, Jari Latvala ja Helena Luukkonen-Peltola ovat kokeneet VR:n muiden palveluneuvojien tavoin uuden lipunmyyntijärjestelmän aiheuttamat hankalat tilanteet. Helena kiteyttää kaikkien kolmen selviytymisstrategian: - Olemalla rauhallinen ja yrittämällä parhaansa. Ei voi kuin pahoitella asiaa ja yrittää selvittää tilanne. Tuula lisää tavoitteena olevan, ettää asiakas saa lipun ja pääsee junaan: - Hänen ei tarvitse tietää, mitä ongelmia onn ollut. Haasteellisia tilanteita riittää ä Jari oli työvuorossa, kun Teema-järjesjärjestelmä otettiin14.9. käyttöön: - Koneet neet eivät pelanneet alussa ollenkaan. Saimme aimme ulos vain muutaman lipun ja ovelle jouduttiin laittamaan lappu, että järjestelmä ei toimi. Muutamana päivänä lipunmyynnin ovet jouduttiin sulkemaan. Vaasan palveluneuvojien kokemuksen mukaan suurin osa asiakkaista pysyi alkuongelmien aikana rauhallisina: - Kun asiakas valittaa, myötäilen häntä vähän. Vakuutan kuitenkin, että järjestelmä rupeaa toimimaan, kunhan pikkuviat saadaan korjattua, Tuula toteaa. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen viikon päästä Helena palasi töihin lomaltaan: - Kyllä haasteellisia tilanteita on riittänyt tähän päivään asti. Esimerkiksi tänään kaksi henkilöä maksoi samaa ti- Asiakkaat voivat odottaa junaa Vaasan kauniin asemarakennuksen radan puoleisen lasikatteen suojassa. Asiakkaita palvellaan lipunmyynnin lisäksi asemakahviossa. lausta kahdella eri kortilla. Lippujen saaminen ei onnistunut. - Meillä oli uudistuksen jälkeen vähintään pari viikkoa jonoa aamusta iltaan. Moni asiakas sanoi, että kun netti ei toiminut, piti tulla tänne, Jari kertoo. Hän mainitsee, että lipunmyyntiin liittyvät ongelmat painoivat mieltä jonkin verran ja tulivat ajatuksiin vapaa-ajallakin. Sairauslomia Vaasassa ei ole kuitenkaan uudistuksesta johtuen tarvittu. Tarvitaan selkeät ohjeet, mitä tehdä Tilanne on nyt rauhoittunut, vaikka Vaasassa välillä tuntuukin, että junat ovat täydempiä. Teema vaikuttaa enemmän osto- kuin myyntiohjelmalta, joka myyjän näkökulmasta on hiukan kankea. Vaasalainen Jari on työskennellyt VR:llä 30 vuotta ja Vaasan asemalla yli 12 vuotta. Helena on työskennellyt VR:llä Vaasassa yli 30 vuotta ja asuu Petolahdessa. Laihialaisella Tuulalla on VR:n työvuosia lähes 25, joista yli 22 vuotta Vaasan lipunmyynnissä. Vaasalaiset kävivät järjestelmäkoulutuksessa Oulussa: - Ongelma oli se, että koulutuksen jälkeen emme päässeet kunnolla harjoittelemaan. Saimme koneesta ulos jonkunlaisen lipun ja se oli siinä. Opimme siis kantapään kautta, Jari toteaa. Helena lisää, että kaikkia tilanteita ei voinut harjoitella. Toki koulutuksesta- RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 9 Seinäjoen ja Vaasan välisellä 78 km:n radalla sähköveturilla ajettavien junien osuutta lisätään tulevaisuudessa. kin oli hyötyä; pääsi vähän jyvälle, mitä työskentely uudella järjestelmällä voisi olla. Tekemällä oppii kaikista parhaiten. keen hän halusikin vaihtaa paikkaa. Ohjelma ei antanut enää muokata tilausta, eikä ”helpparista” vastattu, Tuula kertoo. Vaasalaiset saivat uudistuksen alussa apua Tuulalta, joka toimi lähitukihenkilönä pari ensimmäistä viikkoa: - Ohjelman käyttämisessä sain saman koulutuksen kuin muut. Lisäksi me lähituet kävimme Helsingissä muutaman kerran saamassa opastusta esimerkiksi varastohallintaan. - Ymmärrän, ettei muillakaan ole taikaiskusta kaikkiin tilanteisiin selviytymisohjeita, mutta akuutissa tilanteessa tarvitaan selkeät ohjeet, mitä tehdä. Jälkeenpäin sitten mietitään, mitä tilanteessa tapahtui. Palveluneuvojat kaipaavat akuutteihin lipunmyyntiongelmiin konkreettisia neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi: - Kaikkia aiempia ohjeita ei voi muistaa akuutissa tilanteessa. Esimerkiksi tänään kun asiakas osti lipun, oli kaikki ok. Sen jäl- Seinäjoki–Vaasa -väli sähköistyi Viimein se tapahtui: Seinäjoelta Vaasaan ja päinvastoin on matkustettu 25 000 voltin jännitteen avulla tämän kuun 12. päivästä alkaen: - Monet asiakkaat ovat innoissaan sähköistyksestä. He odottavat ennen kaikkea suoria ja nopeita yhteyksiä, Vaasan palveluneuvojat kertovat. Asemilla jätetään monenlaisia hyvästejä. Dieselveturit on vaihdettu pääosin sähkövetureihin. 10 3"65"5*&7*3,".*&4r Asiakkaita on kuultu; Seinäjoen ja Vaasan välillä junavuorojen määrä kasvoi arkipäivisin 16:sta 20:een. Helsingin ja Vaasan välillä voi matkustaa päivittäin uudella suoralla Pendolino-yhteydellä. Matka-aika on alle neljä tuntia. Myös uusia taajamajunavuoroja on lisätty. Suorilla IC-junayhteyksillä matka Helsingin ja Vaasan välillä sujuu noin vartin aiempaa nopeammin; veturia ei tarvitse enää vaihtaa Seinäjoella. Vaasassa työskentelevät viisi palveluneuvojaa iloitsevat asiakkaidensa puolesta, vaikka sähköistys lisää jonkin verran heidän työmääräänsä. Minna Kuronen matkusti junalla Tampereelta Vaasaan seuraamaan Suomen alle 20-vuotiaiden poikien jääkiekon maajoukkuepelejä. Hänen poikansa pelaa maajoukkueessa. Kuronen oli erittäin tyytyväinen Tampereen lipunmyynnissä saamaansa palveluun: - En ”uskaltanut” hankkia lippua netin kautta aiempien ongelmien takia, vaan asioin mieluummin aseman lipunmyynnissä. Palvelu oli asiantuntevaa ja ystävällistä. Harkitsen automatkailun vaihtamista aiempaa useammin junakyytiin. Luottamuksella vr.fi henry.kulin@ usmiies uo en pääl ttam Valtakunnallin Tästä tänään T yöehtosopimus on neuvoteltu, palkkaratkaisusta on tietoa tässä lehdessä. Talouden tilanne on kääntynyt sumuiseksi ja kokonaisratkaisu tässä tilanteessa oli paras vaikka inflaation peikko uhkaa. Numerot kertovat faktat. Muutosohjelma VR:n muutosohjelmaa on vielä vuosi jäljellä. Dynamo-hanketta jatketaan pidennetyllä aikataululla 2015 asti. Moni jäsen on ollut muutoksen kourissa ja muutamat ovat joutuneet pohtimaan tulevaisuutensa uusiksi, kun yhteiskunnan turvaverkot eivät ole yltäneet. Moni turvaverkkoihin lähtenyt olisi varmaan työskennellyt kauemminkin, mutta nopeat muutokset ovat voineet kiihdyttää poislähtemistä. Moni olisi halunnut jatkaa kasvattaen samalla eläköitymisiän keskiarvoa omalta osaltaan. Muutama on lähtenyt omasta halustaan saatuaan paremman ja mielenkiintoisemman työn toisaalta. Eräs vaikeus on ollut muutos, jota ei ole järjellä voinut selvittää. Esimerkiksi palveluneuvojien vuorotaulukiistat ja heittoon laittaminen vaikka asiakkaita tiedetään riittävän. Julkisuudessa on ollut lukuja tutkimuksista, joissa kartoitetaan kansalaisten tietoteknistä varustusta. Jäi kuva, että teemme palveluja, joita kansalaiset eivät voi käyttää. Varallisuuden jakautuminen tasaisemmin mahdollistaisi myös palvelujen paremman käytettävyyden. Matkustajaliikenteessä tarvitaan henkilökohtaista palvelua; asiakkaiden ikärakenne muuttuu. Asemilla tapahtuvaa asiointia varten on varattava henkilökuntaa. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan edelleen ja siihen pitää varautua. Tietotekniikka Tietotekniset ongelmat ovat tätä päivää. VR:n muutosohjelma sisälsi myös ohjelmistojen uusimisia ja kokonaan uusia elementtejä, jotka ovat synergiassa monien järjestelmien kanssa. Näitä yhteistyössä tehden asiat hoituvat, vaikka asioiden roikkuminen puuduttaa. Eniten jäsenistöä on harmittanut suunnitelmien keskeneräisyys, kun on tottunut työskentelemään säädösten mukaan. Uutta odotellessa ollaan välitilassa ja selvitään, miten voidaan. Liikenteenohjauksessakin on ollut tuttua ohjelmien viivästykset. Mutta siellä ei ole syntynyt sekamelskaa, kun toimitaan entisillä työvälineillä niin kauan, kunnes uudet työvälineet ovat valmiit. Vasta sen jälkeen mennään niiden mukaan. Liikenteenohjauksessahan toimi- taankin junaturvallisuuskriteerien mukaan. Tuossa olisi oppimista myös muissa hankkeissa. Rautatiet Rautatieala on moninainen yritys, jonka johtaminen vaatii paljon asiantuntemusta. Yksin ei saa mitään aikaan. Tämä on verkko, jossa kaikkien palasten täytyy toimia. Eräs professori kuvasi rautateiden johtamista sinfoniaorkesterin johtamiseen. Soitto täytyy olla balanssissa. Kokemus on tärkeä asia myös soittamisessa. Paljon on tehty ensi talvea varten. Henkilöstön edustajiltakin on kysytty, miten varmistaisimme sujuvamman liikenteen. Aikataulunmukaisuus on nousussa. Se on hyvä asia. Eräillä alueilla kireä henkilöstötilanne liikenteenohjauksessa huolettaa, kun tiedetään porukan ikärakenne. Henkilöstöllä on halu käyttää eläkejoustoja työuran loppuvaiheessa. Valehenkilöt On valelääkäriä, valesijoittajaa, valepankkimiestä jne. Mutta Joulupukki on ja pysyy aitona. Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 11 5FLTUJ.JSKB5JSSBOFOr,VWBU3JLV/VQQPMBKB.JSKB5JSSBOFO On ihmisiä, joiden mielestä joulun odotus ei ala koskaan liian aikaisin. Osa heistä aloittaa joulun valmistelut heti juhannuksen jälkeen. Marja rauhoittuu kirjoittamaan joulutervehdyksiä punaisten kynttilöiden valossa. Tuomaan risti on tärkeä joulukoriste. 12 3"65"5*&7*3,".*&4r L iikenneohjaaja aja Marja Nuppola Kouvolasta sta on juuri tällainen jouluihminen. minen. Hänen joulun odotuksensa alkaa kaa viimeistään elokuussa: - Ihanaa, enää neljä kuukautta jouluun. Joulua odotetaan yhdessä hdessä aviomiehen Matin sekä Riku-pojan pojan kanssa. Matti työskentelee veturinkuljettajana urinkuljettajana ja 22-vuotias Riku opiskelee piskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa. sa. Joulu ei ole Marjallee vain muutama päivä päivien joukossa, a, vaan tärkein kirkkovuoden juhlista, jolloin ollaan yhdessä, koetaan rauhaa haa ja ilahdutetaan läheisiä. Koti on puhdas uhdas ja kauniiksi koristeltu. Valmistautuminen en alkaa alkusyksystä Jo lapsena isovanhempien empien enkelikellojen kilinä, joka alkoii ensimmäisenä adventtina, sai Marjassa sa aikaan ihanaa kihelmöintiä: - Joulu on tulossa. Valmistautuminen jouluun alkaa viimeistään alkusyksystä, ystä, jolloin lahjat suunnitellaan ja hankitaan. nkitaan. Siivoukset aloitetaan ikkunoiden en ja laipioiden puupintojen pesulla hyvissä issä ajoin ennen ensimmäistä adventtia.. Tällöin Nuppoloiden ikkunoihin ilmestyvät estyvät jouluverhot ja kyntteliköt. Leipomisen Marjaa aloittaa marrasjoulukuun vaihteessa. sa. Ensin valmistetaan englantilaiset hedelmäkakut äidille ja anopille. Omalle lle perheelle leivotaan luumupullaa sekä ekä erilaisia kuivakakkuja. Piparit kuitenkin leivotaan eivotaan perinteitä noudattaen itsenäisyyspäivänä yyspäivänä äidin ja veljen vaimon kanssa, ssa, äidin valmistamasta taikinasta. Kauniita yksinkertaisia rtaisia koristeita Ensimmäisenä adventtina enttina tontut ilmestyvät oviin ja ikkunoihin. noihin. Olohuoneen pöytä saa tyhjentyä yä kaikesta muusta; siihen laitetaan kynttilät, yksi lisää joka adventti. Joulukoristeita ei hankita joka vuosi uusia, vain rikkoutuneiden tuneiden tilalle os- Joulukuusi Joul Jo u ukkuu uusi sii tuodaan tuo uoda daan ssis sisään isää is äänn pa ää ppari arii ppäivää äivä äi väää en vä eennen enne nne nenn aatt aaattoa. attoa. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 13 Joulupukki ei vieraile enää Nuppoloiden kotona. Riittää, kun pukin voi bongata joulukadulla. tetaan uudet. Krääsä ei kuulu Marjan jouluun vaan kaikki kauniit yksinkertaiset koristeet. Marjalle tärkeimmät koristeet jouluna ovat Tuomaan risti sekä punaiset ja valkoiset kynttilät. Pihalle laitetaan lyhtyjä ja roihuja. Linnutkaan eivät jää ilman jouluruokaa. Lopullinen siivous, jolloin kaikki mahdollinen viedään ulos tuulettumaan, tehdään hieman lähempänä joulua. Marjalta löytyy aikaa käydä myös joulukonserteissa ja kuuntelemassa kauneimmat joululaulut. Näin pääsee taas paremmin joulun tunnelmaan. Joulupukilla lakatut kynnet Joulukuusi hankitaan myös hyvissä ajoin ja tuodaan sisään pari päivää ennen aattoa. Kuusen koristelu on isän ja 14 pojan hommia. Isä laittaa kynttilät ja Riku koristelee. koristeet laitetaan pois viimeistään loppiaisena. Joulusaunassa käydään jo aatonaattona. Aattona haetaan Marjan vanhemmat mukaan ja lähdetään hautausmaakierrokselle. Vain ajoissa tehdyt valmistelut varmistavat joulun oikean tunnelman. Miten kukaan voikaan tuntea joulustressiä? Myöhemmin aattona nautitaan jouluateria Marjan vanhemmilla. Loppu joulunaika vietetään kuitenkin oman perheen kesken, herkutellaan, nautitaan olosta ja elosta. Joulupukki ei enää vieraile tässä perheessä. Marjan usko joulupukkiin loppui, kun joulupukilla oli kaksi paria korvia ja lakatut kynnet. Liekö ollut sittenkin naapurin tyttö? Nuppoloiden joulua ei kuitenkaan jatketa pitkälle kevääseen, vaan kuusi ja 3"65"5*&7*3,".*&4r Ansiopäivärahoihin 3 – 10 euron korotus Työeläkkeet nousevat vuoden alussa 3,6 prosenttia Teksti: UP/Heikki Lehtinen H intojen ja ansioiden nousu viimeisen vuoden aikana tuottavat työeläkkeisiin ensi vuoden alussa 3,6 prosentin korotuksen. Työttömyysturvan ansiopäivärahat nousevat 3 – 10 euroa ja peruspäiväraha 5,62 euroa. Kansaneläkkeet nousevat 3,8 prosenttia. Kansaneläkkeet nousevat työeläkkeitä enemmän, sillä niiden muutos lasketaan pelkästään hintojen nousun perusteella. Työeläkkeiden korotuksiin sen sijaan vaikuttaa hintojen nousu neljän viidesosan painolla ja ansiotason nousu yhden viidesosan painolla. Kansaneläkeindeksin nousu määrää myös työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen muutoksen ja sitä kautta työttömyysturvan ansiopäivärahojen muutoksen. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat ensi vuoden alusta yhteensä 5,62 eurolla 31,36 euroon. Hallituksen lupaaman sadan euron korotuksen lisäksi niihin on tulossa 21 euron indeksikorotus kuukautta kohti. Ansiosidonnaiseen 67 – 214 euroa kuussa Peruspäivärahan korotus vaikuttaa myös ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Se nousee nykytiedoin 3,09 euroa päivässä eli hieman vajaa 67 euroa kuukaudessa tähänastiseen leikkurirajaan saakka eli vajaan 71 euron päivärahaan asti. Sellaisen saa nyt, jos kuukausipalkka ennen työttömyyttä on ollut noin 2 800 euroa. han. Sellaista saa, jos palkka on ollut noin 3 400 euron kuussa. Sitä suuremmissa päivärahoissa korotus on vajaa kymppi päivää kohti eli noin 214 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan leikkuriraja, jonka ylittävistä palkoista maksetaan pienempää päivärahaa, nousee peruspäivärahan nousun myötä. Raja on 105 kertaa peruspäivärahan suuruus. Kansaneläkkeiden ja työttömyysturvan ohella suurta osaa Kelan maksamista muistakin etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Tarkistus koskee myös takuueläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia ja tästä vuodesta lähtien myös lapsilisiä, lastenhoidon tukia ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja. Tilastokeskuksen julkistamien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä eli heinä-syyskuussa 3,8 ja ansiotasoindeksi tasan kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Eläkeindeksien muutokset seuraavan vuoden alussa lasketaan kolmannen neljänneksen tietojen perusteella. Kela vahvistaa myöhemmin virallisesti kansaneläkeindeksin nousun ja sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan työeläkeindeksin nousun. Siitä eteenpäin korotus nousee kohti kymmentä euroa päivässä uuteen leikkurirajaan saakka, jolla nyt saa 76 euron päivära- RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 15 Pieksämäen osasto Euroopan Unionin ytimessä Brysselissä 5FLTUJ"JNP/ZLÅOFOr,VWBU"JNP/ZLÅOFO1BTJ1VSBOFOKB1ÅJWJ,BSKBMBJOFO Pieksämäen osaston johtokunta ja toimihenkilöt (16 henkilöä) vierailivat lokakuun lopulla Brysselissä tutustumassa Euroopan Unioniin europarlamentaarikko Riikka Mannerin kutsumana. Savolaisten lisäksi matkalle osallistui RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen. E uroopan parlamentissa on 13 jäsentä (mep) Suomesta. Heillä jokaisella on mahdollisuus kutsua vuosittain yli 100 henkilöä vieraakseen. Suurimman osan vierailun kustannuksista eli lentolipuista ja majoituksista maksaa EU. Vierailukutsut ovat erittäin kysyttyjä ja esimerkiksi Riikka Mannerilla on jo seuraava vuosi täyteen buukattu. Vierailukutsun jahtaamista Sain Pieksämäen osastolta toimeksiannon vierailukutsun kyselemisestä Brysseliin keväällä 2008. Lähestyin sähköposteilla meppejä aloittaen Aleksander Stubbista. Kyselyäni seuraavana päivänä julkaistiin tieto, että Stubb on valittu Suomen ulkoministeriksi eikä siis enää voi ottaa vierailijoita vastaan. Jatkoin kyselykierrostani muun muassa Ranskan mepille Ari Vataselle. Kaikilla oli kuitenkin vierailukiintiöt täynnä ja kun toimikausikin lähestyi loppuaan, jäin odottamaan uusia EU-vaaleja. Vuoden 2009 syksyllä jatkoin taas kyselyjä. Keväällä 2010 sain myöntävän vastauksen uudelta mepiltä, Varkaudesta kotoisin olevalta Riikka Mannerilta. Valmistelu Riikan ja hänen avustajiensa kanssa huipenWXL%U\VVHOLQPDWNDDQņ Kahden ja puolen tunnin Brysselin aamulennon jälkeen matkasimme tilausbussilla Brysselin keskustaan. Matkanjohtajanamme toimi Riikka Mannerin kotimaan erityisavustaja Kimmo Valta. 16 Matkalaiset parlamentin sisällä: Alarivissä vas. Tarja Turtiainen, Erkki Siloaho, Harri Lindblom, Markku Hoffren, Karri Peltola ja Pasi Puranen. Keskellä vas. Päivi Karjalainen, Pirkko Haapsaari, Inkeri Soininen, Anne Herranen, Tuula Ahtiainen ja Matti Komulainen. Ylärivissä vas. Maija-Riikka Jämsä, Pekka Heiskanen, Hanna Remes ja Aimo Nykänen. Matkamme kesti keskiviikosta perjantaihin. Hotellimme Scandic Grand Placen sijainti on erinomainen Brysselin vanhan kaupungin sekä keskusrautatieaseman lähellä ja sieltä löytyy jopa sauna ylimmästä kerroksesta. Omatoimimatkailijoille tiedoksi, että lentoaseman ja keskustan välillä on nopea ja toimiva junayhteyskin. 3"65"5*&7*3,".*&4r Rautatiedirektiivin uudelleen laatiminen käsittelyssä Ensimmäiseksi vierailimme Suomen pysyvässä edustajistossa parlamentin läheisyydessä. Sen toimintaa meille esittelivät erityisasiantuntijat Päivi Wood ja Hannu Laurikainen. Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tiimoilta on parlamentin käsittelyyn tulossa direktiivin uudelleen laatiminen. Suomi on tyytyväinen direktiivin sisältöön, mutta ei halua uuden kansallisen säätelyelimen perustamista rautatieliikenteelle. Direktiiviä ei hyväksytä vielä ensimmäisessä käsittelyssä, sillä tarvittavaa tukea ei ole, joten se siirtyy toiseen käsittelyyn Tanskan kaudelle. Rautatievirkamiesliitto on yhdessä Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten Liiton kanssa toimittanut Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenille lausunnon, jossa ko. rautatieläisliitot vastustavat suunniteltuja muutoksia EU:n ensimmäiseen rautatiepakettiin. Suomen edustaja valiokunnassa on Ville Itälä. Ongelmallisimpina kohtina suunnitelluissa muutoksissa liitot pitävät rautateiden henkilöliikenteen kilpailun vapauttamista, työtaisteluoikeuden rajoittamista ja rautatiepalvelujen ja liikenteenharjoittajien täydellistä eriyttämistä. Liittojen perusteluissa todetaan muun muassa: ”Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomessa tehdään kokonaisvaltainen tutkimus kilpailun avaamisen vaikutuksista yhteiskuntaan, rautateiden henkilöstöön ja rautateiden kehitykseen. Kilpailun vapauttaminen ilman, että sen vaikutukset olisi tutkittu, on vastuutonta.” Vierailukutsun lähettänyt europarlamentaarikko Riikka Manner ja hänen kotimaan erityisavustajansa Kimmo Valta. Parlamentin lehterillä Euroopan parlamenttiin (EP) menimme turvatarkastuksen kautta. Kuuntelimme Riikka Mannerin ja tiedottaja Mari Tuomisen esittelyjä. Kuulimme muun muassa, että kerran kuukaudessa koko parlamentin henkilöstö siirtyy viikoksi työskentelemään Strasbourgiin, jossa on täysistunnot. Tämä menettely on aikanaan luvattu Ranskalle. Valiokuntatyön lisäksi Brysselissä järjestetään myös istuntoja. Pistäydyimme EP:n lehterillä, josta näki istuntosalin suuruuden. Paikat löytyvät kaikille 736 mepille. Visiittimme aikana sali oli tyhjä. Koska EP harjoittaa avointa politiikkaa, istuntoja voi seurata suorana internetistä parlamentin tv-kanavan kautta. Omasta työstään Riikka Manner mainitsi nauttivansa, vaikka tehtäväkenttä onkin työteliäs ja päivät kiireisiä. Illallinen Romassa Ensimmäisen vierailupäivän päätteeksi suuntasimme hotellilta läheiseen ravintola Romaan, jonne Riikka Manner oli kutsunut meidät illalliselle. Mukana oli myös Riikan Brysselin avustajakaarti ja toinen vierailijaryhmä. Lämminhenkisessä tilaisuudessa kiitimme Riikkaa saamastamme vierailukutsusta. Iltaa jatkettiin emäntämme johdolla vielä Brysselin vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Deliriumissa. Kolmeen kerrokseen levittäytyvä paikka on kuuluisa yli 2 000 erilaisen oluen valikoimastaan. Sanomattakin on selvää, ettei ihan kaikkia maisteltu. Vesa Vihriälä esitteli komission toimintaa. Komissiossa valmistellaan asioita Toisena päivänä vierailimme EU:n komissiossa, jolla on valmisteleva rooli EU:n asioissa. Sen toimintaa esitteli komissaari Olli Rehnin kabinetin jäsen Vesa Vihriälä. Hän vastasi myös kysymyksiimme muun muassa euron ja Kreikan tilantees- RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 17 Brysselin keskusaukion eli Grand Placen ympäristöä. ta. Vihriälä totesi, että Suomen tinkimät lainan erityisvakuudet Kreikalta saivat suurta huomiota komissiossakin. Erityisvakuudet eivät ole välttämättä hyvä asia, kun EU:ssa käsitellään jatkossa Suomelle tärkeitä asioita. nin kaupungissa. Paluumatkalla konduktöörin kanssa tuli puheeksi illan suunnitelmamme mennä Bruggeen. Sain kuulla, että ottelu oli loppuunmyyty. Siinä siis syy Bruggen matkan peruuntumiseen. Birmingham muuten voitti sen ottelun 2-1. Iltapäivän vapaa-ajalle oli järjestetty mahdollisuus osallistua kaupunkikierrokselle, josta voitte lukea Päivi Karjalaisen kirjoittamana. Atomiumin palloja kuvaamassa Kolmantena aamuna oli edessä kotiinpaluu. Bussi ajoi lentokentälle mennessä yhden Brysselin suosituimman nähtävyyden, Atomiumin kautta. Atomium on futuristinen yhdeksästä isosta pallosta muodostuva 102 metrin korkeuteen kohoava rakennelma. Se valmistui Brysselin maailmannäyttelyyn vuonna 1958. Toimiva metroverkosto ja viihtyisät junat Ennen matkaamme ajatuksena oli käydä vierailun vapaa-ajalla myös TGV-junalla Pariisissa, kun matka-aika on vain 1 tunti ja 20 minuuttia. Vapaalipuilla ei kuitenkaan saanut ostaa pelkkiä paikkalippuja, joten luovuimme suunnitelmasta. Toinen junamatkasuunnitelmamme oli mennä Bruggeen jalkapallo-otteluun &OXE %UXJJH ņ %LUPLQJKDP PXWWD VHkin jäi tekemättä. Brysselin metrolinjoja on selkeä käyttää. Portteja maan alle ei ole, joten systeemi perustuu rehellisyyteen ja ilmeisesti lipuntarkastajiin(?). Belgian juniin tutustuin käymällä pizzalla läheisessä Antwerpe- 18 Ohitimme myös surullisen kuuluisan Heyselin jalkapallostadionin, jossa kuoli 39 katsojaa vuonna 1985 Juventuksen ja Liverpoolin välisen jalkapallo-ottelun yleisömellakassa. Sitten olikin edessä Finnairin lento Helsinkiin ja paluu täydessä perjantaijunassa Savoon. Matkalla olleet saivat mukavasta ja avartavasta vierailusta lisää virtaa syksyyn ja ay-toimintaan. 3"65"5*&7*3,".*&4r Brysselin kiertokävely Miss Suomen johdolla Teksti ja kuva: Päivi Karjalainen M eillä oli mahdollisuus osallistua vanhan kaupungin kävelykierrokselle 41 vuotta Belgiassa asuneen Kaarina Leskisen johdolla. Kaarina on Suomen ensimmäinen televisiomissi, Miss Suomi vuodelta 1962. Hän aloitti opastuspalvelun, kun huomasi suomen kielen taitonsa ruostuvan. Kävimme UNESCO:n maailmanperintökohteeksi luokitellulla Grand Placella eli Brysselin keskusaukiolla ihastelemassa upeita keskiaikaisia rakennuksia. Aukion reunamilla sijaitsee muun muassa kaupungintalo, kuninkaantalo ja eri ammattikuntien kiltojentalot. Vierailimme katedraalissa, jossa on kastettu ja vihitty maan hallitsijoita. Kaarina kertoi Belgian historiasta, nykypäivästä ja ajasta, jolloin oli tullut maahan. Kuningaskuntaa hallitsee nykyisin Albert II. Maassa on kolme virallista kieltä: saksa, ranska ja hollanti. Euroopan Unionin keskuksen lisäksi Brysselissä sijaitsee NATO:n päämaja. Brysselin tunnetuin nähtävyys on pissivää pikkupoikaa esittävä Manneken Pis -pronssipatsas. Tämä 60 cm korkea patsas on belgialaisten henkisen vapauden symboli. Suurten juhlien yhteydessä patsas puetaan ja saattaapa se suihkuttaa vettä sakeampaa nestettä, kuten viiniä tai olutta. Patsaalla riittää pu- Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on 102 metrin korkeuteen kohoava futuristinen rakennelma Atomium. kuvaihtoehtoina yli 700 lahjoituksena saatua asua, joita säilytetään kaupunginmuseossa. Sarjakuvasankari Tintti, Milou -koiransa kanssa on belgialaisen Hérgen luoma sarjakuvahamo. Vanhasta kaupungista löytyi Tintti-kauppa, jossa oli monenlaista Tintti -matkamuistoa, sarjakuvista Tintti -paitoihin ja -kalentereihin. Suklaamaan lisäksi Belgiaa pidetään myös olutmaana. Kierroksen päätteeksi istahdimmekin mainion oppaamme kanssa Kwak -oluelle, joka tarjoillaan puutelineessä olevasta pyöreäpohjaisesta lasista. Kaarina Leskinen (kolmas vasemmalta) kertoi kävelyretkeläisille Belgian historiasta ja nykypäivästä. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 19 Työttömyysturvaa rahoitettu vuodesta 1917 Lähde: Eino Ketolan esitelmä Työttömyysvakuutus 50 vuotta -seminaarissa 4.10.2011 www.tvr.fi A setus työttömyyskassoista, joilla oli oikeus saada avustusta yleisistä varoista, annettiin 1917. Asetusta muutettiin vuonna 1920 annetulla lailla. Tuolloin toimivat työttömyyskassat olivat juridisesti itsenäisiä, mutta käytännössä useimmat toimivat ammattiliittojen yhteydessä. Kolmekymmentäluvun alun suuri lamakausi vei työttömiä sankoin joukoin kunnallisen köyhäinavun piiriin. Vuonna 1934, eli laman jälkeisen suurtyöttömyyden jo lientyessä, säädettiin laki työttömyyskassoista. Kassat jäivät kuitenkin heikoiksi ja niiden myöntämät avustukset niukoiksi. Talouden noususuhdanne vähensi kiirettä laajempiin työttömyysturvaratkaisuihin. Työttömyyskassalaki 1960 Työttömyyden kasvaessa SAK asettui keväällä 1954 pakollisen työttömyysvakuutuksen kannalle työväenpuolueiden kansanedustajien tehtyä asiasta lakialoitteen. Hallitus asetti huhtikuussa 1955 työttömyysvakuutuskomitean. SAK sai vuonna 1958 tietää, että hallituksen valmistelutyö oli johtamassa yleiseen tarveharkintaiseen työttömyysvakuutukseen. Tilanne sai STK:n (Suomen Työnantajain Keskusliitto) kesällä 1958 tarjoamaan SAK:lle neuvotteluja työttömyyskassajärjestelmän kehittämiseksi. STK painotti, että yleistä vakuutusjärjestelmää oltiin rakentamassa teollisuuden ja sen työntekijöiden kustannuksella. STK:n johto esitti työttömyyskassoja 20 tukevan, työnantajien rahoittaman keskuskassan perustamista. Työnantajat maksaisivat sen kulut ja hallinnoisivat sitä, mutta sen ansiosta työttömyyskassojen maksamat avustukset voisivat nousta uudelle tasolle. Eduskunta hyväksyi tältä pohjalta laaditun työttömyyskassalain yksimielisesti 24.5.1960. Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksut työttömyyskassoille perittiin työnantajien työttömyysvakuutusmaksun muodossa ja kassan hallinto koostui yksinomaan työnantajan edustajista. Työttömyysturva ansiosidonnaiseksi 1961 Vuoden 1960 työttömyysturvauudistus toimi esikuvana, kun Suomen sosiaaliturvaa nykyaikaistettiin 1960-luvun alussa. Työeläkelait säädettiin vuonna 1961 myös työmarkkinaosapuolien neuvottelutuloksen ja yksityisen lakialoitteen pohjalta. Työeläkkeistä tehtiin ansiosidonnaisia, kuten kassaperusteisesta työttömyysturvastakin. Tosiasiat tulivat pian eteen 1970-luvun taantumassa. Keskuskassan rahat uhkasivat tyystin loppua. Keskuskassan maksuosuutta jouduttiin tilapäisesti laskemaan 26.5.1978 annetulla lailla silloisesta 53 prosentista 38 prosenttiin. Tästä huolimatta keskuskassan talous pysyi erittäin kireänä loppuvuoden. Ajautuminen velkavetoisuuteen 9XRVLQD ņ DQVLRVLGRQnainen työttömyysturva piti yllä ņ NDQVDODLVHQ WDOR- 3"65"5*&7*3,".*&4r utta ja peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa oli samana aikana ņNDQVDODLVWD3RLNNHuksellisen syvä lama ylitti keskuskassan oman rahoituksen mahdollisuudet. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksut nousivat parhaimmillaan 6 prosenttiin palkkasummasta. Vuonna 1992 toimintansa lopetti 20 000 yritystä. Vuoden 1993 päättyessä Työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksuvaraus oli 6,5 miljardia markkaa negatiivinen. Sillä oli yhteensä yli 7,0 miljardia markkaa vierasta pääomaa, joka koostui siirtoveloista ja lyhytaikaisista lainoista rahoitus- ja eläkelaitoksilta. Työttömyyskustannusten kattaminen yritysten työttömyysvakuutusmaksuja lisäämällä oli tullut tiensä päähän, koska maksut hidastivat yritysten toipumista lamasta ja heikensivät niiden kykyä uusien työpaikkojen luomiseen. Tämän estämiseksi harjoitetun velanoton korkokustannukset olivat 244,67 miljoonaa markkaa vuonna 1993. Ajautuminen velkavetoisuuteen ajoi vapaaehtoisen vakuutusjärjestelmän tilaan, jossa sen toiminta ei enää ollut edullista kasvaneiden korkokustannusten takia. Valtio kykeni kuitenkin takaamaan keskuskassan ottamat luotot. Työnantajilta perittiin ja kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta lainattiin pääomia satojen tuhansien työttömien toimeentulon ylläpitoon. Työntekijät myös maksajiksi Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta vahvistettiin 24.7.1998. Laissa tode- taan: ”Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto.” Työttömyyskassojen keskuskassa luovutti paikkansa uudelle Työttömyysvakuutusrahastolle, jonka maksuihin ja hallintoon osallistuivat nyt myös työntekijät. Työttömyysvakuutusrahasto oli tarkoitettu myös suhdannepoliittiseksi puskurirahastoksi. Palkansaajien keskusjärjestöjen mukaantulo Työttömyysvakuutusrahastoon paransi valtionhallinnon ja rahaston välistä yhteistoimintaa verrattuna keskuskassan aikaan. Rahasto keräsi kaksituhatluvulla työnantajilta ja työntekijöiltä veronluonteisia maksuja työttömyysetuisuuksien rahoittamiseksi ja otti vastaan myös valtion rahoitusta. Laissa määritellyn puskurirahaston kartuttaminen ja purkaminen olivat niin tarkkaan säädeltyjä, että rahastolle jäi käytännössä vain puskurin sijoitustoiminnan vaatima taloushallinto, jossa rahasto on menestynyt kiitettävästi. Rahastointitavoitteita moninkertaistettava Työttömyysvakuutusrahaston varojen on katsottu palvelevan osapuolia parhaiten, kun ne ovat korkeasuhdanteessakin yritysten käytössä ja työntekijöiden elintasoa nostamassa. Näin toimien käy kuitenkin helposti niin, että kun suurtyöttömyys tulee, sitä joudutaan hoitamaan liian pienen valmiusrahaston turvin. Ilmeistä on, että rahastointitavoitteita on, ei vain nostettava, vaan moninkertaistettava. Työntekijälle maksun nosto on palkan alennus. Kysyttävä on, olisiko vakaa ja hyvin hoidettu kotipesä globaalille toimijalle säilyttämisen arvoinen, olisiko valtion velkaantumisen torjuminen rahastoimalla hyvää suhdannepolitiikkaa ja olisiko yrityksen ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen hyviin vuosiin parempi kuin maksujen kasvattaminen taantuman aikana? Työttömyysvakuutusrahasto (TVR), www.tvr.fi aloitti toimintansa 1999. Se on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaalija terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla.Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Talousarvion mukaan rahaston tulot vuonna 2011 ovat noin 2 023 miljoonaa euroa ja menot noin 1 986 miljoonaa euroa. Rahastolla on suhdannepuskuri, jonka sijoittaminen on tärkeä osa rahaston toimintaa. Puskurin varallisuuden määrä vuoden 2010 lopussa oli 250 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta 555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen 8862/98). Suomessa työttömyysturvan rahoituksesta vastaavat (2010) r r r r ,FMBQFSVTQÅJWÅSBIBBWBTUBBWBTUBPTVVEFTUB UZÕOBOUBKBU KBUZÕOUFLJKÅU QBLPMMJTJOBWBLVVUVTNBLTVJOB LVOOBUPTBTUBQJULÅBJLBJTUZÕUUÕNJFOUZÕNBSLLJOBUVLFB TFLÅ UZÕUUÕNZZTLBTTPKFOKÅTFOFUKÅTFONBLTVJMMB Työttömyyskorvauksia maksetaan kohta lainalla Lähde: Uutispäivä Demari 5.10.2011 Työttömyysvakuutusrahasto valmistautuu ottamaan lainaa työttömyysetuuksien rahoittamiseen, kirjoitti Demari 5.10. Se olisi ensimmäinen kerta sitten 1990-luvun alun. - Rahaston suhdannepuskuri on noin 250 miljoonaa ensi vuoden alussa, mikä vastaa yhden kuukauden menoja. Jos taantuma tulee, lainanottoon mennään ilman muuta, toteaa Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja. - Varoja söivät viime laman jälkeen erityisesti lomautusmenot. Tähän uuteen tilanteeseen ei ehditty valmistautua. Rahasto saa lainan valtion takauksella. Maksuvalmius on jo olemassa: - Lainanotto-oikeutta on noin miljardi. Se kyllä todennäköisesti riittää, Pohja arvioi. Jos viime taantuman kaltaiseen lamaan mennään, pitäisi Pohjan mukaan varautua lisäämään lainmuutoksella rahaston lainanotto-oikeutta: - Joka tapauksessa työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa reilusti. Pelkällä lainanotolla tilannetta ei voida hoitaa. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 21 Matkalainen Miiehet M ehheett sat atee eenk ee nkaa nk aareen tuuoollla la puo uole ole len en Å: Å ss ssa, a, jokka a, on pie on ieni kyl ylä Mosk Mosk Mo sken kennessin in kuunnnnaasssa. a. Per erin inte inte t inneen ka kala kala last stajjakkyl ylä kkeeskkititty tty tyy nnyyky kyää ä n ma matkkai ailuun lu un.. Si Siel elllää oonn m muuun uuunn mua uass ssa kkaapa paka paka kalamu lamu la museo sseeo jaa Norjan No rjjaann kallas asttaaja jaky jaky kylämu lläämu museeoo.. Kyl yläs ässsää on Ru Ruottssiin Ruot Luuullaajjaaan jjoohhttaavva E1 Lu E100-tien tiien toi oineen ppäää. ä Pohjoisen retki 5FLTUJ)BOOV1FLLB.ÅLFMÅr,VWBU,BMMF,BSUUVOFOKB5JNP)ÅZSZOFO O li synkkä ja myrskyinen syksyyö… Siis tosi hyvä hetki lähteä kohti pohjoista jäämerta. Oli lokakuun puoliväli ja kelit sen mukaiset. Vesku ja Kalle olivat edellisenä iltana startanneet Kouvolasta, Oulusta tuli Timo kyytiin ja minä sitten Keminmaalta. Puoli neljän aikoihin aamulla Hiacen keula alkoi seurailla Tornionjoen rantoja. Pellossa siirryimme Ruotsin puolelle. Ensimmäinen etappi oli Kiiruna ja maisemat vielä metsäiset. Se ei haitannut, koska oli täysin pimeää. Yksi ihminen nähtiin Pajalassa, melko varmasti. Eväät oli syytä hankkia Kiirunasta johtuen Norjan hintatasosta ja toisekseen seuraaviin kauppoihin saattoi olla matkaa. Mikäs siinä, päiväkin oli jo valjen- 22 nut ja komea kaupunkihan Kiiruna on. Siinäkin mielessä erikoinen, että meinaavat siirtää sen osin eri paikkaan pois kaivoksen tieltä. Asukkaita siellä on reilu 20 000, joten ihan pienestä muutosta ei ole kysymys. Maisemat korvaavat vaivat Kunnon rautatieläisinä jatkoimme matkaa legendaarisen malmiradan vierellä kohti Abiskoa ja lopulta Norjan puolelle Narvikiin, jonne rata ymmärrettävistä syistä loppuu. Liikennemäärät tällä 500 km pitkällä rataosalla ovat isoja. Se on Ruotsin vilkkaimmin liikennöity rata. Sitä pitkin kulkee neljännes koko tavaraliikenteestä. Emme seuranneet kiskoja nyt ihan perille asti, vaan kurvasimme Atlantin rantaan päästyämme kohti Lofootteja, var- 3"65"5*&7*3,".*&4r sinaista määränpäätämme. Sinne pääsee nykyisin kätevästi ihan autolla ajaen, mitä nyt pitää ylittää ”pieni sillanpätkä” ja myöhemmin sata lisää. Tilannetta tasapainottaa se, että matkalla on ainakin yhtä monta tunnelia. Välissä on yleensä pätkä mutkaista kapeaa, rinteeseen louhittua ihan tavallista tietä. Nopeusrajoitusten suhteen on sellainen ongelma, että ei uskalla ajaa niin lujaa kuin saisi. Se on turhauttavaa. Maisemat korvaavat kaiken vaivan. Koko luonto muuttuu lyhyellä matkalla ihan toiseksi, kun pääsee Norjan puolelle. Lämpimän meren (kaikki on suhteellista) ansiosta puusto mantereella on kuin Pohjois-Suomessa. Saarilla ei isompia puita näy. Jotakin koivunkänkkärää kyllä löytyy. Vuoret ovat usko- Matkalainen LLofooteille o pääsee ylittämällä ”pieni sillllan anpä pätk tkä” ä””. Tä Tämä mää Norjan länsirannikolla sijaitseva saariryh yhmä mä kkoo oost stuu uu useeis is-ta ssaa ta a rista ja ne tarj rjjoa o va v t erinomaisett pu puititte teet et vvuo uori riki k ip ki ipei eiilylllle ly lyll lle, e, linnttuuje jen bo jen bonggau auks ksel elle le ja kkaal ala lassttukse ukkse selle. lllle. e. mattomia: koko ajan tunnelma on kuin satumaailmassa ja kuvattavaa olisi joka metrillä. Vaan eipä niitä voi kuvailla, ne pitää kokea itse. hän saa Norjassa ka-lastaa vapaasti, sisä-vedet ovatkin tiu-kempi homma. Säästä ei oikeastaan kannata sanoa mitään, se kun voi vaihtua vartissa ihan miksi tahansa. Kovia pakkasia tai helteitä ei ole, villapaita kannattaa muistaa kesälläkin. Vaan eteenpäin: ensin Svolväer ja lopulta Å i Lofoten. Sen pitemmälle ei pääse, joten ahkeran kuvaamisen jälkeen käännettiin Hiacen nokka kotiin päin. Pikku mutka tosin tehtiin Kilpisjärvelle. Sieltä suuntasimme seuraavana päivänä etelään Könkämäenon, Muonionjoen ja Tornionjoen vartta siksikin, että se on ainoa tie Käsivarressa. Saaliiksi rumia kaloja Meillä ensimmäinen etappi oli Harstad, saarten suurin kaupunki pohjoisrannikolla. Siellä yövyimme suhteellisen kalliissa, mutta erittäin vaatimattomassa mökissä. Toki oli lämmintä ja kuivaa. Sieltä ajelimme hieman mutkitellen kohti etelää. Pari seuraavaa yötä menikin jo suorastaan luksusmökissä; kalastaminen onnistui terassilta tai vaikka sohvalta, jos oikein olisi laiskottanut. Kalaakin sai ihan hyvin, varmaan turskaa ja seitä. Ovat aika rumia. Merestä- Kiirunan komea rautatieasema sijaitsee rataosalla LuulajaKiiruna-Narvik eli nk. Malmbanan -radalla noin 140 km napapiirin pohjoispuolella. Kannatti käydä tämäkin reissu. Sinne aikoville vielä neuvoksi, että kartalta katsotut etäisyydet saa kertoa isolla kertoimella. Ne vuonot vähän hidastavat etenemistä. Turvallista matkaa. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 23 Työkyvyttömyyseläke voi olla monen lausunnon takana 5FLTUJ-FFOB4FSFUJOr,VWB.BBSJU6VTJLVNQV Työkyvyttömyyseläkkeelle ei aina pääse tutkivan lääkärin lausunnoilla.Vankka lääketieteellinen näyttö on aivan välttämätöntä, jotta eläkeyhtiön lääkäri voi olla samaa mieltä hoitavan lääkärin kanssa. T yökyvyttömyyseläke on työntekijälle aina huono ratkaisu niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Jos vaihtoehtoja ei ole, kannattaa käyttää oman työterveyslääkärin asiantuntemusta, sanoo eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen SAK:sta. Rekkakuski Pertti sinnitteli monta vuotta niska- ja selkäsairauksiensa kanssa. Lopulta terveys petti. Pertti meni alueensa terveyskeskuslääkärille, tutulle miehelle. Firman työterveyshuoltoon Pertti ei juuri koskaan päässyt, koska työterveyshuolto ei osunut ajoreitille. Mahdollisuuksista ammatilliseen kuntoutukseen ei kukaan ollut kertonut Pertille. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti Pertille B-lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseksi. 52-vuotias Pertti ei vielä mielinyt eläkkeelle, mutta terveydentila teki mahdottomaksi paitsi kuskin työn myös rakkaat vapaa-ajan harrastukset pilkki- ja mökkireissut. Eläkevakuutusyhtiöltä tuli muutaman viikon kuluttua viesti, että työkyvyttömyyseläke on hylätty. Pertti teki pääluottamusmiehensä kanssa valituksen eläkefirmaan, ja sitä kautta muutoksenhakulautakunnalle. Meni muutama kuukausi, ja hylkypäätös putkahti postiluukkuun. Ammattiliiton juristi auttoi Perttiä laatimaan valituksen vakuutusoikeuteen. Lääkärien lausuntoja ja röntgenkuvia oli kertynyt lisää. Hylkypäätös vakuutusoikeudesta tuli postissa vuoden kuluttua. 24 3"65"5*&7*3,".*&4r Uusi laki r ,FTÅLVVTTBPOUVMPTTBWPJNBBONVVUPT sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin. r 5ZÕOBOUBKBOUVMFFJMNPJUUBBUZÕUFSWFZTIVPMUPPO työntekijän sairauspoissaolosta viimeistään, kun poissaolo on jatkunut yli kuukauden. r 5ZÕUFSWFZTIVPMUPBSWJPJUZÕOUFLJKÅOKÅMKFMMÅPMFWBO työkyvyn. r 5ZÕOBOUBKBTFMWJUUÅÅZIEFTTÅUZÕOUFLJKÅO ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään. r 5ZÕOUFLJKÅUPJNJUUBBUZÕUFSWFZTIVPMMPOMBVTVOOPO Kelalle viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. r 5BSLPJUVTTJUPVUUBBUZÕOBOUBKBUZÕUFSWFZTIVPMUP ja työntekijä toimenpiteisiin ja pikaiseen palaamiseen työelämään. Faktaa r 5ZÕLZWZUUÕNZZTFMÅLLFFMMFTJJSUZOFJEFOLFTLJJLÅ on noin 52 vuotta. r 5ZÕLZWZUUÕNZZTFMÅLFNZÕOOFUÅÅOKPLP toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. r .ÅÅSÅBJLBJTFOLVOUPVUVTUVFOTBBOFJTUB valtaosa muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. r 5ZÕLZWZUUÕNZZTFMÅLLFFMMFTJJSUZWJTUÅ uusista hakijoista noin 8 000 sairastaa tukija liikuntaelinten sairauksia, vajaa 7 000 mielenterveyden sairauksia, sairausperuste on muuttunut 2000-luvun lopulla. r ,BJLJTUBUZÕLZWZUUÕNZZTFMÅLLFFMMÅPMFWJTUBOPJO 80 000 saa eläkettä mielenterveyden häiriöistä, runsas 60 000 tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Nyt Pertillä olivat paitsi niskat ja selkä kipeä, mielenterveyskin alkoi horjua. Piti palata lähtöruutuun eli alkaa eläkkeen hakeminen alusta. Aikaa oli vierähtänyt pari vuotta. Lääketieteellinen todistelu painaa SAK:n eläkeasioiden asiantuntija Kaija Kallinen ymmärtää Pertin tuskan. - Yleistä on se, että B-lausunnon kirjoittava lääkäri ei ole osannut kuvata työkyvyn alenemaa suhteessa työntekijän työhön. Liian usein lääketieteellinen näyttö jää puutteelliseksi. Vakuutusyhtiöissä lääkärit tulkitsevat juuri lääketieteellisiä perusteita työkyvyttömyyteen. - Ongelma on usein siinä, että ensimmäisen B-lausunnon kirjoittanut lääkäri ei ole riittävän täsmällisesti kuvannut, miksi henkilö ei voi lääketieteellisin perustein jatkaa työssään tai sitä vastaavassa työssä. Ei riitä, että lääkäri kirjoittaa pitävänsä potilastaan työkyvyttömänä, Kaija Kallinen sanoo ja toivoo, että lääkärien perus- ja jatko-opintoihin kuuluisi B-lausunnon kirjoittaminen niin, että se lääketieteellisesti olisi olennainen kaikkine todistuksineen. Osatyökyky ei tunnu kelpaavan Kaija Kallisen mielestä työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisessa ja saamisessa on monta pullonkaulaa. - Lääkärin vastaanotolle menevä ei osaa vaatia, kuinka tarkka B-lausunto pitäisi olla. Ei työntekijän pidäkään osata sitä, mutta ainakin työterveyslääkärin täytyy tuntea potilaansa työolosuhteet ja voiko niitä muuttamalla jatkaa vaikka osaaikaisena. - Toisekseen yrityksissä pitäisi olla nykyistä enemmän valmiutta taata työpaikka myös osan työkyvystään menettäneille. Henkilöstöjohto, työterveyshuolto ja työkyvyttömyyseläkkeen portilla oleva voivat löytää toimivia ratkaisuja jatkaa työssä, vaikka työkyky olisi alentunut. - Työntekijälle joutuminen pois työstä liian varhain on tappio taloudellisesti ja sosiaalisesti, Kaija Kallinen sanoo, mutta painottaa, että työssä terveytensä menettäneellä pitää olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Oma tyyöterveys yslä lääk lä äkkär äri on o par aras as asiian anntu ttuunt ntijja ppoohtimaann, seelv lviä i äk iä äköö ty työn önte teki kijä jä ttyö y sssään al alen entu tuunneeelllaa työkyvyl y lä esi sime merk merk rkik iksi ik s oosa si saty työk ökyv yvyt y tö yt tömy myys yseläk äkkke keenn ttuurv rvin,, K Kaaijja Kaallllin inen enn ssan anoo oo.. oo RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 25 JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi: ___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) VR:n ulkopuolelle työhön siirtyminen Siirryn/siirryin töihin VR:n ulkopuolelle ___/___ _____ alkaen Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus J Jäseninfoa äsen, jäsenpalveluiden ja työttömyysturvan takia on tärkeätä, että ilmoitat osastoosi / Rautatievirkamiesliittoon jäsenyyteesi vaikuttavat muutokset. työttömyyskassaa. Tällöin voit valtuuttaa uuden ay-liiton tai työttömyyskassan irtisanomaan RVL:n osaston/entisen työttömyyskassan jäsenyyden. Kun siirryt RVL:n osastosta toiseen osastoon, hae uuden osaston jäsenyyttä jäsenhakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeessa on myös jäsenilmoitus-osa, jota voi käyttää, kun eroat entisen osaston jäsenyydestä. Erosta voi ilmoittaa entisen osaston johtokunnalle tai puheenjohtajalle myös sähköpostitse tai kirjeitse. Toimi näin myös, kun eroat kokonaan osastosi jäsenyydestä. Ilmoita liitolle käyttämällä esimerkiksi yllä olevaa jäsenilmoitusta, kun siirryt eläkkeelle, kun vaihdat työantajaa VR:n ulkopuolelle tai kun haluat keskeytyksen jäsenmaksuun. Kun vaihdat työpaikkaa Kun siirryt töihin VR:n ulkopuolelle, muista vaihtaa myös liittoa ja 26 3"65"5*&7*3,".*&4r Lomake löytyy myös osoitteesta www.rvlry.fi kohdassa Jäsenille/Jäseneksi liittyminen/Muut jäsenilmoitukset sekä liiton sisäisestä netistä osoitteella http://extranet.rvlry.fi kohdassa Liiton yhteiset/Jäsenille/Jäseneksi liittyminen ja eroaminen. VR Vakuutuskassa Raiteen alle turvaan r .JUÅLBTTBUBSKPBB VR Vakuutuskassa Raide tarjoaa jäsenilleen, korvauksia hammashoidosta, silmälaseista, sv-korvattavista lääkkeistä, sairaalakorvauksista, hautausavustusta sekä ylimääräisinä korvauksina vuosikokouksen määrittämiä korvauksia esim.: päiväkirurgia. allisen toimeentulon ennakkoperintälain alaisesta palkasta, jonka työnantaja automaattisesti pidättää. r .JUFOMJJUUZÅ Yhdyshenkilöiltä, pääluottamusmieheltä, osastojen luottamusmiehiltä ja kassan hallituksen jäseniltä tai kassanjohtajalta saa liittymislomakkeita, sekä ohjeet, mitä todistuksia liittymiseen tarvitaan. Kassalla on myös sopimuksia apteekkien, sekä hammaslääkäriasemien kanssa, joista korvauksen maksu hoituu suoraan apteekin tai hammaslääkärin kautta. r 1BMKPOLPQBMLBTUBQFSJUÅÅO VR Vakuutuskassa Raide perii jäsenmaksua 1,1 % pääasi- r .JUFOTBBLPSWBVLTJB Alkuperäisen kuitin lähettämällä kassan toimistolle, josta ilmenee korvauksen saajan henkilö- ja tilitiedot. kotisivu: www.elisanet.fi/vrraide sähköposti: [email protected] SAK:n kulttuuriapurahat 2012 AK:n kulttuurirahaston apurahoja 2012 voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen, myös Rautatievirkamiesliiton, yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. S Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n osoitteesta www.sivistysrahasto.com. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan PHQQHVVl hakijan omaan ammattiliittoon. RVL:n jäsenet lähettävät hake- muksen osoitteeseen: RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Kuoreen merkitään sana ”kulttuuriapuraha”. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) YLLPHLVWllQ sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat Pirjo Vainio puh. 040 527 8805 ([email protected]) ja Merja Lehmussaari puh. 040 504 2152 ([email protected]). RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 27 ©´´¦¦ £¤¦¤¥¦¤¥ 2012! Koe rentouttavan avan loman loman loma n elementit elemen eleme ntit – uud distiimme lomah huoneiistot. “Mökkien uudistus on nyt valmis. Tule nauttimaan uudesta hovitunnelmasta tai katso netistä!” www.facebook.fi/vuokatinhovi Ratamestarinkatu 11 (8.krs) 00520 Helsinki (09) 175 037, (09) 497 800 www.ravaka.com Ra R au utta attie ievirk e kam amie ieslii ie iesl sl lii iitt itt tto ki kiitttä ää yh yhte y hte t is isty työs ty östä tä ä 201 0 1. Levo Le voll ol ll liisssta ta Jo ta ou ulu l a ja ja H Hyv y ää yv Uu Uutt utttta Vuo ott tta. a. Ratatontun tarinoita Suomen Rautatiemuseossa RXOXQDLNDDQņ6XRPHQ5DXWDWLHPXVHRQ perusnäyttelyssä voi lukea viisaan Ratatontun kirjoittamia tarinoita. Ratatonttu kiertää pitkin Suomen rautateitä pienellä resiinallaan ja käy välillä Rautatiemuseossa katsomassa näyttelyitä. J Tonttu pitää paljon kirjoittamisesta ja vanhojen aikojen muistelemisesta. Joulun kunniaksi Ratatonttu on kirjoittanut muistiin tarinoitaan ja muistojaan Rautatiemuseon esineistä. Tonttu on jättänyt museokävijöille viestin, joka paljastuu, kun etsii kaikki Tontun tarinat. Ja jos olet oikein tarkkasilmäinen, voit ehkä nähdä vilauksen Ratatontusta. Ks. Suomen Rautatiemuseon tulevat tapahtumat www.rautatie.org Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää, p. 0307 25 241, www.rautatie.org Web-kauppa osoitteessa www.rautatie.org/webshop 0XVHRDYRLQQDņWLODNOR VXNORņPDVXNOR 28 3"65"5*&7*3,".*&4r Jutunjuuri eläisjäsen n, RVL:n eläk n Tuulla Jakone Luonto sammutti valot illasukan harmaa sumu ja taivaan painamat pilvet ovat levänneet maan yllä jo muutaman kuukauden. Adventtina ensimmäiset jouluvalot puhkaisivat synkän taskunpimeyden. Jossain päin Suomea kohmeinen maa kuorruttui lumen näyte-erällä. V jon kerrottavaa. Tarina on paljon pidempi kuin valmis matto. Kirkkaita ja tummia värejä yhdisteltynä tulos onkin joulunpunainen loppupäätä lukuun ottamatta. Siihen tuli rakkaan Rambon tassupyyhkeestä leikattu pitkä tumma raita. Paimenkoiramme viettää ensimmäistä jouluaan koirien taivaassa. Useat talviurheilutapahtumat on peruutettu lumen puuttuessa tai mahdollistettu menneen talven vitivarastoilla. Ehkä toimintaa, isommissa ja pienemmissä muodoissa pitäisi lopultakin tarkistaa muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi. Miten tarinamatto liittyy järjestölehden Jutunjuureen? Siten, että kuteiksi on päätynyt paljon vuosien varrella työn ja järjestön tapahtumia kulkeneita, nyt retroja vaatteita. Tiensä päähän kulkeneet kuteet kierrättyivät tarinamatoksi. Sisätiloissa on kuitenkin oivallinen keli liikuskella lämpimissä villasukissa, kietoutua iltahämärissä pehmeään asuun ja antaa jouluisille ajatuksille aikaa. Ottaa perinteistä kiinni ja toivotella toisillemme jo nyt joulurauhaa, siis korvienvälirauhaa, hiljaisia ja hitaita hetkiä. Oikea, aito joulupukki Lienevätkö viimevuotiset terveiseni joutuneet valepukin hoitoon, kun päättäjille piti toimittaa, että osoittaisivat rahakirstusta hopeita tukevampiin raiteisiin pohjoisen ja etelän välille? Tilannehan on mennyt vain pahemmaksi. Kun ne hyvällä mallilla olleet etelän ja pohjoisen väliset isot rekkakuljetuksetkin on kavonnu pian junan kyydistä. Ihan valtakunnan uutisissa niin sanottiin. Monenlaisia tarinoita Tutuilla jouluesineillä on oma tarinansa. Useimmilla meistä on jokin mieluisin jouluun liittyvä koriste tai tavara, johon on erityisesti kiintynyt. Välttämättä kukaan muu ei edes tiedä juuri tämän tavaran tarinaa. Joskus tarinan voisi siirtää läheisille muistoksi, jakaa yhteiseksi iloksi. Silloin tarinan ketju ei katkea. Eräs minulle tärkeimmistä jouluesineistä on hyvien ystävieni lahjoittama keinuva joulupukki. Se on kulkenut mukanani monissa muutoissa. Pukkia esille laittaessani iloitsen alkavasta joulusta. Vuoden vaihteen jälkeen pakkaan pukin talteen omaan laatikkoonsa. Samalla kiitän taas yhteisestä ajasta. Merkillepantavaa on, että tämäkin joulupukki nimenomaan keinuu. Keinu erilaisissa muodoissaan on yksi suomalaisten suosikkihuonekaluista. Etenkin entisinä aikoina on ollut erityinen huomionosoitus tarjota vieraalle, kaikenikäisille, istuimeksi keinutuolia: - Istahdapa heilauttamaan huolet pois. Niin, tuskinpa olet nähnyt koskaan huonotuulista pukkia. Tuskin on sattumaa, että joulupukin työtuoli on keinuva. Rata on kuulemma huonossa kunnossa edelleen ja aikataulut pettävät. Kuljetettavaa olisi niin paljon, ettei baanalle sovi: - Laita sinä, hyvä Oikea Pukki asiat lopultakin järjelliseen malliin, että rautatie ei muutu vähitellen pelkäksi tarinaksi sen käyttäjille. Kiitos jo ennakkoon. - Ja samalla, pysäytä tuolla työelämässä käyvä jatkuva muutos ja myllerrys edes joulurauhan ajaksi. Täältä mökin punaisesta kiikkutuolistakin uutisia kuunnellessa huolestuttaa, miten he, joilla vielä työpaikka on, jaksavat. Ainakin ennen he olivat niin työhön sitoutuneita, että pakersivat hommia sydämestään asti. Koskikara sukeltaa hyisessä koskessa. Satelee isoja lumihiutaleita. Tuvan ikkunan alla orava esittää hulvattomasti närhille ilmakitarasooloja. Nauttii selvästi olostaan. Niin minäkin. Tunnelmallista Joulunaikaa! Itse tehdyn jouluntarinamaton kutominen oli värikäs prosessi. Kuteista muodostui monen kirjava tarina. Työ edistyi hitaasti, koska kuteilla oli niin pal- RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 29 Tervetuloa talvipäiville Vuokattiin RVL järjestää jäsenistölleen legendaariset talvipäivät Vuokatissa 3.–5.2.2012. Näillä raikkaan riehakkailla päivillä on tarjolla rautatieläisten yhteishenkeä oikein roppakaupalla. Ohjelmistossa on luvassa tällä kertaa jääkolkkaa, joka tunnetaan myös alppicurlingina. Vuokatin rinnealueen kävelykierroksella tutustutaan Vuokatin ympäristöön ja harrastusmahdollisuuksiin, jonka jälkeen suunnataan kohti SkiFox -rataa mittelöimään lajin RVL:n mestaruudesta. Lauantain todelliset kaatajat selvitetään keilahallilla, jossa kultaa ja kunniaa on jaossa RVL:n keilailumestareille. Vauhtiveikoille elämyksiä on tarjolla Vuokatin rinteissä ja löylyjä voi käydä heittelemässä Katinkullan kylpylässä. Rinteeseen ja kylpylään RVL tarjoaa yhden lipun / henkilö. Puuhakkaan päivän jälkeen iltaisella on mahdollisuus rentoutua Vuokatinhovin rantasaunassa jaa pulahtaa hieman raikkaaseen avantoon. Perjantaina alkuillasta on kultakurkkujen aika päästää suloäänet ilmoille karaoken merkeissä ja loppuillan tanssit ”Vanhat Vinyylit” tarjoilee Raution Tapsa. Lauantaitanssit tanssitaan bilebändi Syndrooman tahdittamana. Tuu talvipäiville! Sieltä löytyy itteäs parempaa seuraa!!! RVL talvipäivien ohjelma 3.–5.2.2012 Vuokatissa Perjantai 3.2. 7.30 -10 Aamiainen pe aamulla tulijoille n.12.30 Kajaani as. - Vuokatti ”tilausbussi” n.15.00 Kajaani as. - Vuokatti ”tilausbussi” 16 - 17.30 Jääkolkka Vuokatinhovin tenniskentällä 16 - 19 Rantasauna + avantouinti 17 - 20 Päivällinen 21.00 -> Karaoke + ”Vanhat Vinyylit” Vuokatinhovissa Lauantai 4.2. 7.30 -10 Aamiainen 11 - 12 Kävelykierros Vuokatin rinnealueella 12 - 13 SkiFox -pujottelukisa opiston tekniikkarinteessä 14.30 Bussi Vuokatin keilahallille rinteiden kautta ja edelleen kylpylään 15 - 17 Keilailu Vuokatin keilahallissa 17 - Bussi kylpylästä, klo 17.10 keilahallilta rinteiden kautta Vuokatinhoviin 16 - 19 Rantasauna + avantouinti 17 - 20 Päivällinen 21 -> Palkintojen jako Vuokatinhovissa 22 -> Iltaohjelma: tanssit Vuokatinhovissa (Syndrooma) 30 Sunnuntai 5.2. 8 - 10 Aamiainen 3"65"5*&7*3,".*&4r 10.45 Bussi Vuokatti - Kajaani as. Rautateiden henkilöliikennekilpailusta selvitys Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö L iikenne- ja viestintäministeriö on 24.11. asettanut asiantuntijaryhmän tukemaan rautateiden henkilöliikenteen selvitystyötä. Selvitysmiehenä toimii dosentti Juha Honkatukia. 5\KPlQWRLPLNDXVLRQņ3XKHHQjohtajana toimii pääjohtaja Juhani Tervala Liikennevirastosta. Ryhmän jäseniksi on nimetty 13 asiantuntijaa, joiden joukossa on RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Veturimiesten puheenjohtaja Risto Elonen sekä Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala. Lisäksi ryhmän pysyvä asiantuntija on VR-Yhtymän toimitusjohtaja Mikael Aro. Hallitusohjelman mukaan VR-Yhtymä Oy säilytetään valtio-omisteisena palvelutaso-ohjauksen piirissä. Hallitusohjelmassa edellytetään, että ennen kuin henkilöliikenne rau- tateillä voidaan avata kilpailulle, on tehtävä kokonaistaloudellinen arvio kilpailun avaamisen vaikutuksista. Päätös EU-lainsäädäntöön pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan tehdä vasta, kun on varmistuttu kokonaistaloudellisesta tehokkuudesta, rautatieturvallisuudesta, palveluiden saatavuudesta sekä henkilöstön aseman turvaamisesta. Ryhmän tehtävä on tukea yllä tarkoitettua selvitystyötä antamalla asiantuntemuksensa selvitysmiehen käyttöön. Rautatieliikenne on avattu kilpailulle tavaraliikenteessä. VR:llä on yksinoikeus kaukoliikenteeseen vuoden 2019 loppuun asti. Helsingin Seudun Liikenne HSL voi kilpailuttaa lähiliikenteen aikaisintaan vuoden 2018 alusta. RAUTATIEVIRKAMIES 6r11 31 RVL:N TALVIPÄIVÄT VUOKATISSA 3.–5.2.2012 Nimi: Kotiosoite ja puhelinnumero: Muut mukaan tulevat aikuiset/lapset (ikä) Nimet: Loma-asunto tai hotellimajoitus Pe - Su Pe aamu - Su (sis. 2 x majoitus / 3 x aamiainen / 2 x päivällinen) Jäsen 55 € ei jäsen 75 € lapsi 4-12v. 55 € Pe päivä - Su Jäsen 48 € (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen) ei jäsen 68 € lapsi 4-12v. 48 € Pe ilta - Su Jäsen 35 € (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 1 x päivällinen) ei jäsen 56 € lapsi 4-12v. 35 € Loma-asunto tai hotellimajoitus La - Su La - Su (sis. 1 x majoitus / 1 x aamiainen / 1 x päivällinen) Jäsen 20 € ei jäsen 35 € lapsi 4-12v. 20 € Erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut...): Ilmoittaudu, mihin lajeihin osallistut laittamalla osallistujien lukumäärä ruutuun: Jääkolkka (alppicurling) perjantai klo: 16-17.30 Vuokatin rinnealueen kävelykierros lauantai klo: 11-12 SkiFox (kävelykierros päättyy SkiFox-paikalle) lauantai klo: 12-13 Keilailu lauantai klo: 15-17 Merkitse henkilömäärä, joka käyttää bussia Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi pe klo 12.30 Bussikuljetus Kajaani - Vuokatinhovi pe klo 15.00 Bussikuljetus Vuokatinhovista Kajaaniin su klo 10.45 Sitovat ilmoittautumiset 8.1.2012 mennessä osoitteeseen: Pirjo Kärnä VR-Yhtymä / Kiinteistöyksikkö PL 488 00101 HELSINKI [email protected] Mikäli tulet Vuokattiin jo ennen perjantaita, ota yhteys Pirjoon (puh. 0307 21695). Lisätietoja yleisasioista saa Kaija Kajosmäeltä (puh. 040 8645141).