16.3. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL R AU TATIE V IR K A MIES R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄ SEN LEHTI Finrailissa Vesa Laitinen 1 2015 VR-Yhtymässä Lea Sahala Pääluottamusmiehet 2015 – 2018 sivu 8 Edunvalvonta yhteinen asia sivu 4 Luottamusmiehet valittu sivu 6 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius 040 073 7832 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 31.3. asti 040 862 0951 Lea Sahala 1.4. alkaen Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 31.3. asti 0400 431 089 Vesa Laitinen 1.4. alkaen RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy 15.6.15 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus 23.3. alkaen John Stenbergin ranta 6 00531 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 [email protected] Vaikuttamisen vaalikevät L iitossamme on nyt valittu luottamusmiehet seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kiitos kaikille ehdolle asettuneille ja äänestäneille. Valituilla luottamusmiessarkaa riittää. Pääluottamusmiehistä ja heidän varoistaan järjestettiin nettiäänestys. Äänestysvilkkaus - etenkin varapääluottamusmiesvaaleissa oli huonoa tasoa. Tässä on järjestäjällä peiliin katsomisen ja opin paikka. Osastojen aktiivisuus tiedon välittämisessä on hyvin tärkeää. Tiedon aktiivinen vastaanottaminen, itsenäinen hakeminen ja toiminta on kuitenkin meidän kunkin omalla vastuulla. Seuraava vaikuttamismahdollisuus jäsenistöllä on osastojen vuosikokouksissa. Lehden ilmestyessä osa niistä on pidetty, mutta muutamaan on mahdollisuus vielä osallistua. Kannattaa käydä kuulemassa ja vaikuttamassa, miten omassa osastossa ja liitonkin tasolla toimitaan. Vuosikokouksissa valitaan myös kunkin osaston puheenjohtaja ja johtokunta. Tämä kevät on todella vaalien aikaa; 23.4. on RVL:n liittovaltuuston vaalikokous. Osastoissa valitaan sitä ennen liittovaltuutetut seuravaksi kolmeksi vuodeksi. He valitsevat huhtikuun kokouksessa liiton puheenjohtajat, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Uusi hallitus linjaa aikanaan liiton toimintaa ja suuntaa. Entiset toimintatavat eivät välttämättä toimi tämän päivän työelämässä, mutta mikä on hyvää, siitä kannattaa pitää kiinni. Elämme hyvin vaativia aikoja niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti. Ay-toimintaa tarvitaan ehdottomasti puolustamaan palkansaajien oikeuksia. Muun muassa työehtosopimusten noudattamisessa riittää valvottavaa. Niiden sisältöjä on myös kehitettävä niin, etteivät tulkintaerimielisyydet vesitä hyvää asiaa. Youtubesta löytyy Varman Työkykyjohtamisen opintopolku 2015 -video, joka on ladattu 25.2.15. Siinä VR-Yhtymän henkilöstöjohtaja Timo Koskinen esittelee Case VR:n eli yhden tarinan muutoksesta ja motivaatiosta. Esityksessään hän kertoo muun muassa käsityksistään VR:n henkilöstön motivaatiosta ennen 2009 aloitettua suurta muutosohjelmaa. Hän mainitsee, että kyselyn mukaan henkilöstö halusi vaikuttaa työhönsä. Koskinen tulkitsee, että vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitettiin henkilöstöä itseään, sen työyhteisöä ja ammattiliittoa, ei työnantajaa. Hänen mukaansa henkilöstöä motivoi kaiken muuttumattomuuteen uskominen. Pitkässä esityksessään Koskinen myös kuvailee henkilöstön tietoisuutta siitä, mitä yhtiönä toimiminen tarkoittaa. Hän tarkastelee vuosien 1995 (VR yhtiöitettiin) ja 2009 välistä aikaa ja painottaa, että havainto on täyttä totta. Hänen mukaansa ihan kaikki henkilöstössä eivät olleet vielä tietoisia 2009, että VR on yhtiö. Tietoisuus oli Koskisen mielestä edennyt Nurmijärvelle, mutta jo Hämeenlinnassa sitä ei tiedostettu. Tässä oli vain muutama havainto videolta. Aivan varmasti suuren yrityksen henkilöstöstä löytyy niin muutosmotivoituneita kuin vähemmän motivoituneitakin. Mutta motivoituminen tällaisista puheista ei ainakaan lisäänny. Työnantaja kuuntelee henkilöstön ja heidän edustajiensa sanomisia herkällä korvalla ja niihin myös puuttuu. Tänä päivänä sosiaalinen media paljastaa myös toisen puolen ”löysiä” puheita. Hyvää vaalikevättä, äänestäkää eduskuntavaaleissa! n Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ►Tässä numerossa 1 / 2015 Sovittelija Minna Helle on uudistaja 14 Helteen mukaan lainvalmistelussakin on saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Se voi olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia: – Nykyaika haastaa yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä. Elämän pieniä suuria asioita 16 Pekka Salmenkangas kertoo tarinansa tradenomista liikenneohjaajaksi, perheenisäksi, talonrakentajaksi ja Seinäjoen osaston puheenjohtajaksi. Hän kannustaa nuoria osallistumaan osaston ja liiton toimintaan: – Aika on käsite, jota on mahdollista oppia hallitsemaan. Kokemusta saa kokemalla! Talvipäivillä Tahkolla 20 RVL:n historian ensimmäiset Tahkolla vietetyt talvipäivät saivat liikkeelle hiukan yli 100 osallistujaa. Hohtokeilailu oli niin suosittu laji, että keilaajia riitti kuudelle radalle kolmessa vuorossa. Ulkoliikuntaa harrasti kukin omaan tahtiin ja savolaiset olympialaiset käytiin ”Ryttylän Visan” ja ”Pöljän Ponnistuksen” kesken. ►Muut jutut 5 Uusi keskusjärjestö tekeillä RVL on selvitystyössä mukana 44 ammattiliiton joukossa. 10 Nollatuntisopimus Kieltäminen jakaa puolueet. Työnantajat vähättelevät ongelmia. 12 Liikennejohtaja Jari Kantonen Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista. 25 Päivärahahakemusten käsittely JHL:n työttömyyskassa antoi vuonna 2014 yli 105 000 päätöstä ansiopäivärahasta. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Hetkeäkään en antaisi pois; olen puolustanut omia sekä kollegoiden etuja ja olen ylpeä siitä.” Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 11 Leikkeet 29 Jutunjuuri 31 Pekka Salmenkangas sivulla 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 3 ►Puheenjohtajan palsta Edunvalvonta Seppo Juselius puheenjohtaja [email protected] O sastojen vuosikokoukset pidetään maaliskuun aikana. Vierailen niin monessa kokouksessa kuin mahdollista ja kerron oman näkemykseni vallitsevasta työmarkkinatilanteesta sekä RVL:n nykytilasta ja tulevaisuusnäkymistä. Joskus tuntuu, että tieto RVL:n hallituksessa käsiteltävistä asioista ei mene osastojen jäsenten tietoon. Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että RVL:n hallituksen jäseninä asioista päättävät osastojen puheenjohtajat myös tuovat hallituksessa käsitellyt asiat oman osastonsa jäsenistön tietoon. Korostan, että liiton tekemät päätökset ovat kollektiivisia päätöksiä, eivät kenenkään yksilön omia. Monesti olen kuullut kysymyksen, mitä liitto on tehnyt jonkin asian eteen. Liiton muodostavat itsenäiset yhdistykset, eli osastot. Edunvalvonta on meidän kaikkien yhteinen asia. Sitä ei voi ulkoistaa pelkästään liiton toimistolle. Liiton toimistoa pyörittää kolme henkilöä, joiden resurssit riittävät liiton päivittäisten asioiden, rekisterien ja esimerkiksi tiedottamisen hoitamiseen. Puheenjohtaja johtaa työehtosopimusneuvotteluita ja lisäksi muuta edunvalvontaa ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa apunaan päätoimiset valtakunnalliset 4 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 on yhteinen asia pääluottamusmiehet. Osastojen tärkein tehtävä on mielestäni yhteydenpito jäsenistöön ja esimerkiksi jäsenhankinta. Muutoksia hallitukseen RVL:n toimisto muuttaa maaliskuun lopulla Hakaniemeen muiden SAK:laisten kuljetusliittojen kanssa samaan taloon. Toivomme, että näin voimme lisätä ja tiivistää yhteistyötä muiden kuljetusliittojen kanssa. Tulevalle RVL:n kolmivuotiselle hallituskaudelle hallituksen kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, kun muutama hallituksessa pitkään toiminut lopettaa. Sinänsä on hyvä, että muutoksiakin tulee. Kun uusia hallituksen jäseniä valitaan, toivon kuitenkin, että valitut ovat valmiita työskentelemään pidempään kuin yhden kauden, sillä jatkuvuus myös hallitustyöskentelyssä on hyvästä. RVL:n hallituksessa työskentely on aitiopaikka saada tietoa yhdistystoiminnasta ja työelämän kehityksestä. Tes-kautta jäljellä vajaa vuosi tai vajaa kaksi vuotta Vielä pieni kertaus RVL:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n välisestä työehtosopimuksesta. Sopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse so- pimukseen toisen jakson sopimuskorotuksista 15.6.2015 mennessä, sopimus on irtisanottavissa, jolloin sopimus päättyy 28.2.2016. Vaikka keskusjärjestöt eivät pääse sopuun korotuksista, voidaan sopimusta kuitenkin jatkaa mikäli RVL ja PALTA siitä erikseen sopivat. Näyttää kuitenkin siltä, että keskitetyn palkkaratkaisun eväät jatkokaudelle on syöty työelämän pelisääntöjen uudistamisneuvotteluiden kariutumisen takia. Nämä neuvottelut kaatuivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n taipumattomuuteen ja jääräpäisyyteen. Uuden palkansaajajärjestöjen yhteisen keskusjärjestön (työnimi UK) hanke etenee. Helsingissä 12.2.2015 kokouksessa liitot nimesivät hankkeelle ohjausryhmän ja päättivät palkata hankkeelle projektipäällikön. RVL:n edustajana liittojen kokouksissa on puheenjohtaja. Hankkeen edistymisestä kerrotaan nettisivuilla ja tulevissa lehdissä. Lopuksi vielä Finrailin vapaalippukompensaatiosta. Kriittistä palautetta on tullut siitä, miten asia on hoidettu. Kritiikki otetaan vastaan, mutta samalla totean, että asian eteen tehtiin tässä tilanteessa kaikki mitä voitiin. Työsuhdelippu on nyt määräaikainen (4 vuotta), mutta tavoitteena on tietenkin pitempiaikainen ja kestävämpi ratkaisu. n Uuden keskusjärjestön selvitystyön etenemiskokouksen 12.2. osallistujia. Uuden keskusjärjestön selvitystyössä mukana 44 liittoa Rautatievirkamiesliitto on mukana uuden keskusjärjestön selvitystyössä SAK:n, STTK:n ja Akavan 44 ammattiliiton joukossa. Teksti Soile Olmari Kuvat STT-Lehtikuva R VL:n puheenjohtaja Seppo Juselius oli mukana hankkeen kokouksessa 12.2. Mitä siellä sovittiin? – Kokouksessa valittiin ohjausryhmä, johon kuuluu 14 liiton edustajat ja asiantuntijajäseninä SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sekä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. – Muiden jäsenliittojen edustajat voivat olla mukana myöhemmin nimettävissä valmistelutyöryhmissä. Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan kevään aikana jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö, Juselius kertoo. Projektipäällikkö vastaa muun muassa ohjausryhmän kokousten valmistelusta, selvitystyön toteutuksesta ja seuraa työ- ryhmien työskentelyä: – Hän myös vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja talouden seurannasta. Hankkeelle perustetaan myös omat nettisivut. Kevään aikana määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain: – Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja käytännön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. – Nyt mukanaolevat ammattiliitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi vielä tulla mukaan muitakin liittoja, Juselius toteaa. Mitä osallistuminen maksaa liitolle? – Hankkeen käynnistämismaksu on 500 euroa/liitto ja 10 senttiä/jäsen sekä tänä että ensi vuonna. n Uuden keskusjärjestön ohjausryhmä n Pertti Porokari (Insinööriliitto) n Rauno Vesivalo (Tehy) n Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro) n Silja Paavola (SuPer) n Maija Pihlajamäki (Jyty) n Niko Simola (Pardia) n Liisa Halme (VvL) n Jarkko Eloranta (JHL) n Ann Selin (PAM) n Riku Aalto (Metalliliitto) n Marko Piirainen (AKT) n Matti Harjuniemi (Rakennusliitto) n Veli-Matti Kuntonen (SEL) n Timo Vallittu (TEAM) Valitsee keskuudestaan ryhmän puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 5 Luottamusmiehet valittu Teksti Soile Olmari Kuva Pekka Salmenkangas R VL:n luottamusmiesvaalit on nyt käyty ja kaikki luottamusmiespestit on täytetty. Varaluottamusmiespaikkoja on Finrailissa vapaana yksi ja VR-Yhtymässä viisi. Niitä tehtäviä hoitaa valtakunnallinen pääluottamusmies. Varaluottamusmiehen voi valita myös kesken luottamusmieskauden. Huhtikuussa alkava luottamusmieskausi kestää kolme vuotta, 1.4.2015–31.3.2018. Taulukoihin on merkitty kunkin alueen luottamusmiehet ja organisaatiokohtaiset luottamusmiehet. Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Finrailissa toimii Vesa Laitinen, varana Kari Tervo ja VR-Yhtymässä Lea Sahala, varana Marjut Pykälä-aho. Organisaatiokohtaiset luottamusmiehet toimivat kaikkien kyseisessä organisaatiossa työskentelevien RVL:läisten luottamusmiehinä. Onnittelut kaikille valituille, yhdessä olemme enemmän! Seinäjoen osaston vaaliuurnassa pysyivät äänestysliput varmassa tallessa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4. alkaen: Finrail Oy Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan 1.4.2015–31.3.2018 väliseksi ajaksi asettaa Finrail Oy:ssä 1 päätoiminen pääluottamusmies ja 5 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, tehtäviä hoitaa vk pääluottamusmies. Luottamusmiehet Varat Pohjois-Suomen alue Oulun osasto Itä-Suomen alue Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot Tommi Karte Marko Kekki Kouvola Kari Karlstedt Kari Kakkonen Joensuu, Pieksämäki Etelä-Suomen alue Helsingin osasto Jaana Ojakoski-Hautamäki Vesa Laitinen Veijo Keskinen Matti Nuolikoski Sivutoimisia luottamusmiehiä alueilla yhteensä 1 1 2 1 Sivutoimisia varoja yhteensä - 1 2 1 Valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen Kari Tervo 6 Länsi-Suomen alue Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Kari Tervo Pekka Romu Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4. alkaen: VR-Yhtymä Oy Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan 1.4.2015–31.3.2018 väliseksi ajaksi asettaa VR-Yhtymässä 1 päätoiminen luottamusmies ja 13 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, tehtäviä hoitaa vk pääluottamusmies. Luottamusmiehet Varat Matkustajaliikenne Myynti, markkinointi, kaukoliikenne, lähiliikenne Venäjä ja kv-toiminnot Pohjois-Suomen alue Oulun osasto Länsi-Suomen Itä-Suomen alue alue Joensuun, Kouvolan ja Seinäjoen, Tampereen Pieksämäen osastot ja Turun osastot Hannu Alaluusua Ari Jokela Lasse Malvalehto Taina Hokkanen Tpe, Sk, Vs, Jy, Kok Ismo Reunamo Antero Uusitupa Turku Matkustajaliikenne Myynti: Asiakaspalvelukeskus Riihimäki Minna Raimoaho Pirjo Ryhänen Etelä-Suomen alue Helsingin osasto Irma Wiita Kia Viskari Arja Peltonen Mirva Koukonen Janne Halme Lea Sahala Junaliikennöinti Operaatiokeskus Helsinki Talous ja rahoitus Kiinteistöt, hankinta: Organisaatiokohtainen luottamusmies Paula Sairo Lea Sahala Talous ja rahoitus Finance Service, Tpe Business Control, Finance Service, Rahoitus, IT, Accounting, Finance Service Hyvinkää Virve Wallenius Lea Sahala Aira Rönkkö Maini Myyry Kunnossapito VR Teknologia Organisaatiokohtainen luottamusmies Kari-Juha Virkola Lea Sahala Logistiikka Rautatielogistiikka, myynti ja markkinointi Organisaatiokohtainen luottamusmies Tuija Hietanen Hanne Liekkinen VR Track Oy Organisaatiokohtainen luottamusmies Mirja Hyytiäinen Lea Sahala Sivutoimisia luottamusmiehiä yhteensä 13 Sivutoimisia varoja yhteensä 8 Valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala Marjut Pykälä-aho RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 7 Vesa Laitinen toivoo jäsenten seisovan yhdessä asioidensa takana: – Liitolta toivon lihaksia riippumatta siitä, mihin jäsenistö niitä tarvitsee. Vesa Laitinen Sielunpalo ay-toimintaan johti pääluottamusmieheksi Vesa Laitinen aloittaa Finrailissa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävät huhtikuun alussa: – Pitkään harkittuani huomasin, että sielunpaloa järjestötoimintaan on vielä. Teksti ja kuvat Soile Olmari K okemusta luottamustehtävistä Veskulla on noin 15 vuoden ajalta muun muassa luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Hän jäi pois näistä tehtävistä 2012: – Vastasin viime vuosina moneen kyselyyn, että enköhän ole jo kaiken nähnyt. – Kun pääluottamusmiehen paikka tuli hakuun, ja minua kysyttiin ehdokkaaksi, kävin kyllä sielunpainia itseni kanssa huomatakseni intoa vielä riittävän. Vesku on työskennellyt Kouvolan liikenteenohjauksessa vuodesta -87, joten työ on tuttua myös VR:n ajoilta. Tulevaa kolmivuotiskautta Vesku pitää haasteellisena aikana: – Finrail ei ole sellainen työnantaja, johon me entiset VR:läiset olemme tottuneet. – Tavat toimia ovat erilaiset; olemmehan ainakin ajatuksen tasolla siirtyneet ihan oikeaan yritysmaailmaan. Toisaalta vuoropuhelun Liikenneviraston suuntaan luulisi olevan helpompaa; samaa valtion rahapussia kun jaetaan. Veskun mielestä liikenneohjaajien ääni ei ole nyt kuulunut riittävästi: – Kun meitäkin kuunnellaan, saadaan tällä hetkellä toimimattomat järjestelmät toivottavasti toimimaan niin, että ne helpottavat työtä. Jo nyt melkoisesti päänvaivaa on aiheutunut tulevaisuudessa siintävä uusi työehtosopimus: – Tämä on suurempi asia kuin moni tällä hetkellä osaa edes ajatella. Normioloissa eli tessin voimassa ollessa olemme luottamusmiesorganisaatiossa ”vahtikoiria”; kaikenhan pitää mennä lakien ja sopimusten mukaan, Vesku painottaa. Luottamus ei synny selittelemällä Jäsenistön luottamuksen Vesku aikoo hankkia kovalla työllä: – Vaikka monella tapaa saattaa näyttää siltä, ettei pääluottamusmies 8 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 eikä luottamusmieskään tee mitään, tapahtuu kulisseissa aina enemmän tai vähemmän pääluottamusmiehen ja liiton yhdessä ajamia asioita. Joskus pienikin asia saattaa olla jäsenistölle tärkeä. Hän korostaa, että luottamus syntyy vain ja ainoastaan yhteisiä asioita ajamalla, ei selittelemällä: – Aina ei toki olla voittajia, mutta kaikki mahdollinen tulisi jäsenten eteen tehdä, tarvittaessa lakitupia myöten. Arvostusta molemmin puolin – Tuloksellinen yhteistyö työnantajan kanssa edellyttää luottamusta ja arvostusta molemmin puolin. Tarvitaan tilaa ja unelmia, joita ”romutellaan” sitten tarpeen vaatiessa, Vesku toteaa. Jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää. Keskustelut voivat olla suuntaa antavia käytäväkeskusteluja, joiden pohjalta voidaan yhdessä rakentaa esimerkiksi parempia työolosuhteita ja luoda parempaa tulevaisuutta ja realistisia tavoitteita. On tärkeää, että yhdessä luotuja tavoitteita tavoitellaan aidosti. – Vaimo. Vaimo. Vaimo. Perhe. Perhe. Perhe. Näin painokkaasti Vesa Laitinen korostaa jaksamisensa kivijalkaa: – Toivoisin kaikille yhtä hienoa puolisoa kuin omalle kohdalle on sattunut. Perhe-elämän sujuminen kaikissa olosuhteissa antaa voimia. – Kesäisin kokoaikainen asustelu mökillä Werlassa ja lasten kanssa touhuaminen auttaa taas selättämään pimeän talven. Hän lisää vielä jaksamiseensa vaikuttavina asioina koirat ja kalastelun sekä Werlan läpi vuoden upean miljöön ja pienen kylän yhteisöllisyyden. Vesku toivottaa jäsenistölle jaksamista: – Mikään ei ole ikuista eivätkä muutokset ole koskaan nopeita. Haasteet tulevaisuudessa ovat kovat. n Lea Sahala Lea Sahala toivoo jäsenten pysyvän liitossa jatkossakin: – Joukkovoima on ainoa, jolla pystymme vaikuttamaan. Toivottavasti yhteistyö toimii hyvin myös liiton ja luottamusmiesten välillä. Pitää yllä ay-toiminnan intoa ja liekkiä Teksti ja kuvat Soile Olmari Lea Sahala aloittaa VR-Yhtymässä valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävät huhtikuun alussa: – Minulla on synnynnäinen polte ay-toimintaan, jonka tärkeyttä ei tänä päivänä liikaa korosteta. L ea lähti hakemaan uusia haasteita ja niitä varmasti saa: – Yritän pitää yllä ay-toiminnan intoa ja liekkiä, hän naurahtaa. Ihan pystymetsästä ei Leaa tammikuun vaaleissa pääluottamusmieheksi äänestetty. Hän on toiminut edeltävät kolme vuotta ItäSuomen alueella palvelukeskuksen, logistiikan ja myynnin luottamusmiehenä ja edustanut yli 60 henkilöä. Työkokemuksensa VR:llä hän on hankkinut logistiikan parissa: – Ensimmäiset kymmenen vuotta työskentelin kumipyöräpuolella ja viimeiset neljä vuotta raideliikenteessä Logistiikan palvelukeskuksessa Kouvolassa. Hoitaa sen, minkä lupaa Ensi töikseen pian alkavassa kolmen vuoden pestissä Lea aikoo paneutua tarkemmin siihen, mitä VR-Yhtymässä työskentelevät RVL:läiset tekevät ja oppia tuntemaan neuvottelukumppaneitaan. – Tämä mahdollistaa muun toiminnan ja on lähtökohta. Haluan myös lisää lainsäädäntökoulutusta ja toki työehtosopimukseen on tutustuttava entistä syvemmin. Jäsenistöltä saatu luottamus on Lealle myös tärkeätä. Miten luottamus saadaan? – Sillä, että hoitaa sen, minkä on luvannut ja tietää tarpeeksi asioiden taustoja. On käytettävä harkintaa siinä, mitä asioita kannattaa ajaa. Niiden pitää olla oikeankokoisia. Jäsenille on myös kerrottava perusteet ratkaisujen taustalla. Kuuntelen jäsenistöä. Yksi ratkaiseva tekijä on asenne Lea korostaa hyvien neuvotteluyhteyksien luomisen tärkeyttä yhteistyössä työnantajan kanssa: – Ensin on tutustuttava heihin ja saavutettava myös heidän luottamuksensa. Uskon, että yksi ratkaiseva tekijä on asenne, jolla keskustelee ja tutustuu. Molempien osapuolten on hoidettava kuntoon asiat, joista sovitaan. Lea uskoo jaksavansa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävissä ja selviävänsä niistä pitämällä yllä hyviä suhteita toimialakohtaisiin luottamusmiehiin ja verkostoitumalla muidenkin liittojen luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten kanssa: – Myös muut harrastukset ja liikunta auttavat. Työ on otettava työnä, ei henkilökohtaisesti. Lopuksi Lea kannustaa kaikkia tiedon jakamiseen ja luottamusmiehiä kouluttautumaan. Paikallisista ongelmista on hyvä keskustella paikallisesti: – Toivon kaikille jaksamista sekä pyrkimystä kannustavaan yhteistyöhön niin, että ylläpidetään hyvää yhteishenkeä. n Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus 1.5.2014–31.1.2017 n Luottamusmiessopimuksen 5 § Neuvottelujärjestys (s. 114): Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. Työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään välittömällä neuvonpidolla selvittämään ensi sijassa työnjohdon ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä, ne voidaan saattaa alueyksikön päällikön ja ao. pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 9 Nollatuntisopimus jakaa puolueet Teksti UP/Birgitta Suorsa K ysymys nollatuntisopimusten kieltämiseksi jakaa eduskuntapuolueet. UP-uutispalvelun kyselyssä SDP, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit olisivat kieltämässä nollatuntisopimukset. Asiaa harkitsisi RKP. Nollatuntisopimusten kieltämiseksi kerätään paraikaa nimiä kansalaisaloitteeseen. Nollatuntisopimuksella oleva työntekijä työskentelee viikossa vähimmillään nolla tuntia ja enimmillään 40 tuntia, aina työnantajan ilmoittaman tarpeen mukaan. Varallaolosta ei makseta. Lainsäädäntöteitse nollatuntisopimukset kieltäisi varmasti vasemmistoliitto. Kristillisdemokraatit haluaa, että asiasta sovit- taisiin muutoin. SDP jättää oven auki myös työmarkkinaosapuolten väliselle sopimisille. Eduskuntapuolueista ainoastaan kokoomus ja vihreät eivät kieltäisi nollatuntisopimuksia. Kumpikin perustelee kantaansa työmarkkinoiden joustavuudella. Keskusta ei ota kantaa yksittäiseen työelämäkysymykseen, vaan kaikista asioista tulisi neuvotella yhtä aikaa. Puolueen mukaan tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus. 18 tunnin minimityöaika on kova pala Kansalaisaloitteen mukaan työajan minimiksi tulisi säätää 18 tuntia viikossa. Vasemmistoliitto kannattaa aloitetta. SDP:n mukaan yk- sityiskohtiin voi mennä vasta, kun kokonaisongelman ratkaisu häämöttää. Kokoomus ja vihreät eivät halua rajoittaa nollatuntisopimuksia, mutta pelisääntöihin nekin kaipaavat muutoksia. Vihreiden mukaan ongelmat pitää ratkaista muutoin kuin lainsäädännöllä, sillä pelkällä kieltämispolitiikalla ei tulevaisuudessa pärjätä. Kokoomus esittää, että nollatuntisopimuksia tulee kehittää reilumpaan suuntaan, ei kieltää. RKP:n mukaan selkeät pelisäännöt on löydettävä, sillä nollatuntisopimukset voivat olla hankalia työntekijöille, mutta toisaalta ne tarjoavat joustavuutta työnantajille. n Matti Tukiainen Työnantajat vähättelevät nollatyösopimusten ongelmia SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen vaatii työnantajajärjestöjä rajoittamaan nollatyösopimusten käyttöä yrityksissä. Teksti SAK T ilastokeskuksen 5.3. julkaisema tilasto osoittaa, että jo noin 83 000 palkansaajalla on nollasopimus. Määrä on huomattavasti aikaisempia arvioita suurempi, vaikka luku ei edes sisällä niitä työntekijöitä, joilla nollatyösuhde on projekti- tai sivutyö. Nollatyösopimuksissa työntekijälle ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan varsinkin osa-aikaiset nollatyöntekijät kaipaisivat lisätunteja työnantajalta: reilusti yli puolet heistä oli tätä mieltä. Tukiaisen mukaan kyse on usein keinottelusta työntekijän kustannuksella: – Nollatyösopimuksen avulla työnantaja voi kiertää esimerkiksi irtisanomisaikaan liittyviä velvollisuuksiaan. – Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja muut työnantajajärjestöt ovat tähän saakka vähätelleet ongelmaa, vaikka se koskee jo neljää pro- 10 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 senttia palkansaajista ja rapauttaa luottamusta työelämän pelisääntöihin. Eniten nollatyösopimuksella työskenteleviä on kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla. Enemmistö nollatyösuhteisista, 57 prosenttia, on naisia. Tukiainen muistuttaa, että tuoreen TNS Gallupin kyselytutkimuksen mukaan yrittäjistäkin melkein puolet eli 45 prosenttia on valmiita kieltämään nollatyösopimukset ja vain reilu kolmannes kannattaa niitä. – Siksikin on hämmästyttävää, miten nuivasti EK on suhtautunut nollatyösuhteiden epäkohtien korjaamiseen esimerkiksi pian työnsä päättävässä työelämän sääntelytyöryhmässä. Jatkuvaa epätietoisuutta Työntekijälle nollatyösopimus merkitsee usein jatkuvaa epätietoisuutta siitä, riittävät- kö työtunnit ja palkka elämiseen. Epävarmat tulot ja epäsäännölliset työtunnit vaikeuttavat muun muassa lainan saamista, vuokra-asunnon hankintaa ja lasten päivähoidon järjestämistä. – Käytännössä yritykset siirtävät nollatyösopimusten kautta osan riskistään työntekijöille, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja huomauttaa. Matti Tukiainen pitää tärkeänä, että Tilastokeskus jatkaa nollatyösuhteisten määrän seuraamista osana säännöllistä tilastointiaan. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö kannattaa Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitetta nollatyösopimusten kieltämiseksi. Kansalaisaloitteessa lainsäädäntöä halutaan muuttaa niin, että osa-aikaisessa työsuhteessa viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijä haluaa sitä itse. n ►Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy [email protected] Kaikella on aikansa Toimikauteni loppuu 31.3. Uusi pääluottamusmies Lea Sahala astuu ruotuun 1.4. K uusi vuotta sitten tulin Rautatievirkamiesliiton valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi jäsenäänestyksen perusteella. Samoin Lea on saanut valtuutensa jäseniltä. Varsinkin aloitusvaiheessa se antaa selkärankaa. Onnea molemmille valituille pääluottamusmiehille ja varapääluottamusmiehille, kaikille luottamusmiehille ja heidän varoilleen. Sarkaa riittää. Kuka kehtoa keinuttaa? Maailmalla tapahtuvat asiat vaikuttavat myös VR:n toimintaan. Lehman Brothersin konkurssi USA:ssa heilutti markkinoita. Bruttokansantulon jyrkkä lasku noin 8 % näkyi VR Logistiikan kuljetettujen tonnien romahduksena. Reilu 10 miljoonaa tonnia oli katoavaista kuin syksyn lehdet. Sen jälkeen pankkisektorin heilahtelut siirtyivät Eurooppaan. Jatkuvan kasvun tie oli tullut tiensä päähän, josta on vaikea päästä eteenpäin. Euroopan siirtyminen taantumaan ja taantumalääkityksen kiristävä vaikutus on heijastunut myös Suomen tilanteeseen. USA:ssa ja Britanniassa otettiin pankkeja valtion haltuun. Talous viriää jo. Euroopassa vastuuta kantoivat veronmaksajat 1 000 miljardin pankkituella. Kenenkähän omaisuus siinä suojeltiin? Suomen pääasiallinen vien- Kaikella on aikansa. Osaltani aika työelämässä täyttyy pian. Haikeata se on, mutta nuorempien on hyvä kantaa vastuuta. Kiitos kaikille. ti on Euroopassa ja sen nilkuttaessa sillä on vaikutukset Suomessakin. Talouskeskusteluun osallistuvat pankkien sijoitusjohtajat ja tiedostusvälineet antavat tilaa tälle keskustelulle. Puheenvuoroissa haetaan ratkaisuja työmarkkinoiden joustamattomuudesta ja ammattiyhdistysliikkeestä juuri, kun eurooppalainen pankkijärjestelmä on veronmaksajien rahoilla turvattu. Omassa ympäristössään VR Trackin väki on kokenut kilpailun paineet. Kaikki urakat on haettava markkinoilta, kaikki työt on nyt kilpailutettu. Vastavoimaa haetaan Kiristyvässä paineessa tulevaisuuden haasteisiin haetaan myös vahvemmin vastavoimaa. Yli 40 liittoa selvittää uuden ison keskusjärjestön luomista eri keskusjärjestöistä. Rautatievirkamiesliitto on siinä mukana. Toivotaan onnea yritykselle ja, että liittomme löytää paikkansa yhdentyvässä liikkeessä. Summa summarum Kaikella on aikansa. Osaltani aika työelämässä täyttyy pian. Haikeata se on, mutta nuorempien on hyvä kantaa vastuuta. Kiitos kaikille. n RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 11 Jari Kantonen Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista Finrail Oy:n liikennejohtaja Jari Kantonen haluaa, että työntekijät osallistuvat työnkuvansa kehittämiseen ja mainitsee osallistumisesta esimerkkinä työvuorosuunnittelun: – Kevään aikana ideoita viedään aidosti eteenpäin. Teksti Soile Olmari Kuva Finrail Oy K antosen mielestä siitäkin on annettava palautetta, jos jonkun esittämää ideaa ei viedä eteenpäin: – On kerrottava, miksi ideaa ei juuri silloin voida toteuttaa. – Tasa-arvo, rehellisyys, johdonmukaisuus ja avoimuus ovat työyhteisössä tärkeitä asioita ja se, että kaikilla on kiva olla työssä. Kaikkien velvollisuus on puuttua asiaan, jos huomaa esimerkiksi ala-arvoista kohtelua. On myös tärkeätä, että asioista voidaan olla avoimesti eri mieltä. Kantonen on puhunut eri yhteyksissä työhön sitoutumisesta. Hän tarkoittaa sillä, että työstään pitää olla kiinnostunut ja innostunut: – Pitää olla halu tehdä työtään. Sitoutuminen ja sitouttaminen ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi -90-luvulla syntyneitä on johdettava eri tavalla kuin kokeneempia. Finrail tulee näkymään ja kuulumaan Vuonna 2013 perustetun, ja tämän vuoden alusta itsenäisenä valtion yrityksenä toimivan Finrailin pääpalveluita ovat rautatieliikenteessä liikenteenohjaus, liikennesuunnittelu ja matkustajainformaatio. – Vastaamme vuosittain yli 500 000 junan ja 70 miljoonan junamatkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta 460 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme on noin 36 miljoonaa euroa, Kantonen kertoo. Ennen Finrailia liikenneohjaajat työskentelivät VR:llä, mutta kilpailutilanteita ajatellen valtio perusti erillisen yhtiön liikenteenohjauksen 12 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Jari Kantonen on pannut korvanjuureen saatuja palautteita: – Vaikka olemme satsanneet kehittämiseen todella paljon, voidaan viestintää kehittää vielä enemmän. Esimiesten on pantava itsensä peliin; kohtaamiset ja vuorovaikutus vaativat heiltä paljon. ”Tasa-arvo, rehellisyys, johdonmukaisuus ja avoimuus ovat työyhteisössä tärkeitä asioita.” läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden takaamiseksi. Se toimi ensimmäisen vuotensa VR:n sisaryhtiönä. Mitä hyvää itsenäinen Finrail tuo työntekijöille? – Näen, että Finrail tulee näkymään ja sen tekeminen ja ääni kuulumaan. Meillä on vahva tahto mahdollistaa ohjausmaailmaan liittyvät urapolut esimerkiksi esimiehinä ja asiantuntijoina. jenevat. Työn kuormittavuusasioita on pohdittava vähän laajemmin. – Olen perehtynyt toimintaympäristöön ja töihin. Vaikutamme Liikenneviraston suuntaan, että voisimme olla mukana kehittämistyössä vieläkin aikaisemmin kuin nyt. Käyttäjän kannalta on tärkeätä, että työssä tarvittavat laitteet ovat hyvässä kunnossa, Kantonen kertoo. Turvallisuuteen satsataan Kasvumahdollisuuksia Uudessa yrityksessä on paljon työtä, että toiminta saadaan rullaamaan sujuvasti. Kantonen mainitsee, että ohjauspalveluiden osalta ollaan melko lähellä lopullista organisaatiota. – On väitetty, että päälliköitä ja esimiehiä olisi tullut lisää yhtiötasolla, ei pelkästään Helsinkiin. Mutta me olemme tehneet juuri päinvastoin: - Esimerkiksi liikenneohjaajien esimiehinä toimivat nyt vuoroesimiehet ja operatiivisesta johtamisesta vastaavat paikan päällä ohjauspalveluesimiehet. Logiikkana on ollut, että satsaamme lähijohtamiseen. Kantonen näkee, että Finraililla on myös kasvumahdollisuuksia: – Saamme suunnitella hyvässä yhteistyössä tulevat oppilasmäärät yhdessä asiakkaamme (Liikennevirasto) kanssa. – Tavoitteemme on tuoda rautatiemaailmaan ja julkiselle sektorille uutta ja syventää nykyisiä työtehtäviä. Kun meihin luotetaan, nähdään, että pystymme erilaisiin tehtäviin. Uskomme, että näin saamme lisää liikevaihtoa. – Lähivuodet tulevat olemaan kriittisiä siinä, kuinka kehitämme organisaatiotamme ja toimintakulttuuriamme, Kantonen toteaa. Työn kuormittavuutta pohdittava laajemmin Kantonen toimi ennen Finrailiin tuloaan operatiivisissa johtotehtävissä G4S Suomi -turvallisuusyrityksessä, jossa työskentele noin 2 000 henkilöä: – Taustaltani olen poliisi ja olen opiskellut myös oikeustieteitä sekä johtamista kauppakorkeakoulussa. Minkälaisena liikenneohjaajan työ on liikennejohtajalle näyttäytynyt? – Työ on tosi erilaista eri työpisteissä ja eri paikoilla on käytettävissä tosi erilaista tekniikkaa. Sitä tulee koko ajan lisää ja ohjausalueet laa- Aikaa asioiden suunnitteluun ja työn sisällön kehittämiseen menee: – Meidän pitäisi keskittyä niiden asioiden tunnistamiseen, joihin voimme itse vaikuttaa. Hyvin tekeminen on parasta vaikuttamista. – Joku voi kysyä, eikö työtä ole aikaisemmin tehty hyvin. Siitä ei ole kysymys. Nyt kun olemme aloittamassa uutena yrityksenä, parasta vaikuttamista on oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Jonkin verran työntekijöiltä on kantautunut arvelua siitä, että työtä tehdään turvallisuuden kustannuksella. Kantonen ihmettelee moista arviota: – Päinvastoin; olemme satsanneet turvallisuuteen. Meillä on neljä kentällä toimivaa turvallisuusasiantuntijaa ja turvallisuuspäällikkö. Teemme myös työpöytäkohtaisia turvallisuusriskianalyysejä. – Turvallisuusasiat saavat nyt erityistä huomiota. Mikäli joku huomaa tai kokee turvallisuuden vaarantuvan, asioiden korjaaminen edellyttää konkreettisia tietoja todellisista tilanteista. Viemme näistä asioista Liikennevirastoon todella paljon viestiä, Kantonen mainitsee. RVL tärkeä yhteistyökumppani Yhteistoiminta ay-liikkeen kanssa on liikennejohtajan mielestä tärkeä asia: – Toivoisin, että se olisi aitoa eikä tätä olekaan syytä epäillä. Meillä on ollut hyviä keskusteluja. – Asioista on neuvoteltava ja ratkaisuissa tehtävä myös kompromisseja. Minusta yhteistyö on nyt ihan kunnossa. Esimerkiksi RVL on tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme. Liiton puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen kanssa on voinut puhua luottamuksellisesti. Yttoiminta on nimenomaan yhteistoimintaa ja tapa, miten yhteisiä asioita tehdään. n RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 13 Minna Helteen mukaan kolmikanta on hyvä väline, mutta sen uskottavuus vaatii hyviä tuloksia. ”Kolmikannan uskottavuus syntyy vain tulosten kautta” Sovittelija Minna Helle on uudistaja Vuoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää: – Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo. Teksti Mika Peltonen/UP Kuvat Jarno Mela L ainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen: – Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin. Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkkinä huonoista tuloksista hän mainitsee työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään. – Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Järjestelmä kaipaa uudistuksia Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää: – Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä. Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat: – Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta? - Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii. Sovittelukin voi uudistua Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla: - Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo. Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu ”aika väljästi ja joustavasti”: – Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee. Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät. Lakkojen määrä on makuasia Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista: - Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmark- ”Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita.” kinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen. Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan: – Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen. Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus: – Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä. Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän: – Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita. n – Työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, sanoo Minna Helle, joka joutunee ratkomaan niitä tulevaisuudessa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 15 Elämän a i r u u s ä i n pie asioita Kesäkuussa 2009 sain puhelun, joka oli alkupiste nykyiseen elämääni. Sain tietää, että minut oli valittu liikenneohjaajakoulutukseen, työpaikkakuntana Seinäjoki. Teksti Pekka Salmenkangas Kuva Elias Jokiranta O lin juuri valmistunut tradenomiksi eikä koulutusta vastaavaa työtä ollut juuri tarjolla. Ilo oli ylimmillään; koulutuksen toisessa päässä häämötti vakituinen työ. Samoihin aikoihin sain lisää vastuuta silloiseen, nuoren miehen ei niin vastuulliseen elämään, kun perheen esikoinen syntyi hyvin pian uuden työpaikkauutisen jälkeen. Tuntui, että lähden lentoon ja kaikki mistä olin aina haaveillut, oli nyt mahdollista. Syksyllä alkoi opiskelu VRKK:ssa ja ennen kun lehdet ehtivät hiirenkorvalle olin jo valmistunut. Uusi ammatti, nuori perhe ja suuret haaveet veivät minut mennessään ja varasimme omakotitalotontin Seinäjoelta ennen kun olin edes työsopimusta allekirjoittanut. Usko tulevaan antoi käsittämättömän määrän itseluottamusta ja rohkeutta lähteä toteuttamaan omia haaveita. Pääsimme muuttamaan omaan kotiin kesällä 2011. Talon valmistuttua huomasin olevani aviomies, kaksivuotiaan pojan isä ja minulla oli vakituinen työ josta pidin. Kiireen keskellä en oikeastaan ollut huomannut, mitä ympärilläni tapahtuu. Aloin ensimmäistä kertaa viettää tavallista arkea perheen kanssa käyden välillä töissä, mahtavaa! Toinen poikamme syntyi jouluna 2011. Pääsin kokemaan nyt myös vauva-ajan isänä, koska esikoisen ollessa vauva olin opiskelemassa Pasilassa, töissä, raksalla ja lapsi kasvoi siinä ohessa. Vuonna 2012 minut vedettiin mukaan Seinäjoen osaston toimintaan johtokunnan varajäsenenä. Kokemukseni liitoista ja niiden toiminnasta olivat vähintäänkin kaukaisia, vaikka olin jo kuulunut Tradenomiliittoon ja Pamiin; johonkin on hyvä kuulua. Toiminnasta minulla ei ollut mitään käsitystä, mutta pidin siitä, että omiin asioihin saisi vaikuttaa. Tasapainottelua raksan, työn ja perheen välillä Seinäjoen ohjauksen lopettaminen iski todellisuuteen Työt Seinäjoella alkoivat huhtikuussa 2010. Nautin uudesta ammatistani sekä poikkeuksellisen hyvästä työyhteisöstä. Kesäkuussa saimme rakennusluvan ja aloimme rakentaa unelmia. Tasapainottelu raksan, työn ja perheen välillä oli välillä haastavaa puhumattakaan siitä, että myytyämme rivitalokaksiomme pois asuimme koko perhe vanhempieni luona. Kun olin raksan jälkeen herännyt katselemaan maailmaa ympärilläni, minulle iski todellisuuteen se, että työni Seinäjoella lopetetaan. Asia joka auttoi minut tähän elämänvaiheeseen, vetää nyt maton alta. Tunsin suurta tyytymättömyyttä tilanteeseen. En voinut olla tekemättä mitään ja vain hyväksyä asiaa, vaikka siitä olikin ollut puhetta jo rekrytointivaiheessa. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Laadin selvityspyynnön liikenteenohjauskeskusten keskittämisestä liikenneministeri Merja Kyllöselle. Muutaman johtokunnan jäsenen kanssa hahmoteltiin ja ideoitiin asioita, jotka minä koostin yhteen. Lopputuloksena oli 17 sivua rautaista asiaa argumentteineen ja Seinäjoen kaupunginjohtajan kannanottoineen. Tapasimme yhdessä osastomme silloisen puheenjohtajan Marjatta Hakalan kanssa Seinäjoen kaupunginjohtajan ja pääsimme esittelemään asiaamme liikenne- ja viestintäministeriöön. Ministeriössä tapasimme Kyllösen erityisavustajan Sarianne Hartosen sekä liikenteen hallintayksikön päällikön liikenneneuvos Risto Murron. Tuntui mahtavalta, että kaikki se työ ja panostus tekemääni asiaa kohtaan sai tämän kaltaista huomiota. Se, oliko tapaamisien lopputulos sellainen kuin silloin toivoin, on varmasti kaikkien tiedossa. Olin kuitenkin astunut mukaan johonkin, mikä oli uutta ja tuntui oikealta. Tuleva kohtalo työpaikkani suhteen painui taka-alalle mieleni sopukoihin ja keskityin normaaliin arkeen. Vaikka nautin tavallisesta ja kiireettömästä arjesta, se oli minulle kuitenkin vierasta kaiken viime vuosien sisällä kokemani jälkeen ja kaipasin uusia haasteita. Uusia haasteita osaston puheenjohtajana Vuonna 2013 varajäsenyyteni osaston johtokunnassa vaihdettiin varsinaiseksi. Olimme jo pitkään pitäneet johtokunnan kokoukset laajennettuina, kuten myös nykyään, siitä syystä, että varajäsenet pysyvät ajan tasalla ja saavat kokemusta osaston toiminnasta. Näin ollen muutos ei ollut kovin suuri. Osastomme 17 vuotta toiminut puheenjohtaja oli siirtymässä eläkkeelle 2014 kesällä ja uutta puheenjohtajaa etsittiin pitkin vuotta 2013. Oikeastaan vasta loppuvuodesta 2013 tulin ajatelleeksi puheenjohtajan roolia ja lopulta otinkin askeleen kohti tuntematonta. Nyt olin siis osastomme puheenjohtaja suhteellisen vähillä kokemuksilla ja tietotaidoilla. Puheenjohtajuuden mukana tuli myös paikka liiton hallitukseen. Ensimmäisen kerran liiton hallituksen kokoukseen mennessäni en oikein tiennyt, ollako lintu vai kala. Olin velvoittanut Marjatan olemaan aina tavoitettavissa, kun kaipasin apua tai tietoa jostain. Hyvin pian olin kuitenkin sitä mieltä, että 17 minun on luotava itse itselleni toimintamalli hallituksessa ja osastossa. Soittelemme toki Marjatan kanssa edelleen ja rupattelemme niitä näitä. Nyt kun katson taaksepäin mennyttä vuotta osaston puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä, voin todeta, etten tekisi mitään toisin. Varmasti on monta asiaa, jotka olisi kannattanut tehdä toisin, mutta silloin en olisi oppinut niin paljon kuin nyt. Olen saanut todella paljon laaja-alaisemman käsityksen työyhteisöstä, liitosta, osastosta, jäsenistä ja kaikista niistä yhdessä. Minne meni se miehen alku, joka viis veisasi ”aikuisten jutuista”? Se meni vuosien aikana hukkaan, ja ehkä hyvä niin. Vaikuttaminen kantaa hedelmää Paras hetki menneen vuoden ajalta on ollut se, kun osastomme johtokunnan aktiiviset nuoret halusivat vielä yrittää vaikuttaa Seinäjoen ohjauskeskuksen kohtaloon. Itse asian jo haudanneena en kokenut enää samaa innostusta asiaan kuin ennen. Onneksi pohjalainen luonne tulee täällä äidinmaidossa ja johtokuntaan esiteltiin kirjelmä, joka päätettiin lähettää liikenneministeri Paula Risikolle. Kirjeessä kyseenalaistimme keskittämisen ja halusimme muutosta asiaan. Vaikutimme päättäjiin myös median välityksellä ja maakuntalehden etusivulla kerrottiin isosti asiastamme ja jutussa esiteltiin myös meidän ”näkymätöntä” ammattia. Tehdyt asiat kantoivat hedelmää ja olimme taas tapaamisessa Seinäjoen kaupungintalolla, tällä kertaa myös ministerin kanssa. Keskittämiseen vaikuttaminen oli jälleen meidän saavuttamattomissa, mutta tilaisuudessa nähtiin mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi työsuhde- 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 matkalippuun ja lepotiloihin Tampereen Viinikkaan. Työsuhdematkalippu ja lepotila-asia lennättivät meidät eduskuntaan, jonne olimme kutsuttuna liikenneministeri Paula Risikon ja kehitysministeri Sirpa Paateron vieraiksi. Mukana olivat myös Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, kansanedustaja Harry Wallin, liiton puheenjohtaja Seppo Juselius, osaston varapuheenjohtaja Teijo Vuorenpää ja allekirjoittanut. Tämän tapaamisen hedelmät ovat vielä poimimatta ja on vaikea sanoa mitään lopputuloksesta. Se on varmaa, ettei työ ollut turhaa, koska tämä on juuri sitä mitä liitto tekee! Tukee toinen toisiaan ja toimitaan yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Suuri kiitos Seinäjoen osaston johtokunnalle, jatketaan tällä tiellä. Kokemusta saa kokemalla Toivon suuresti, että kaltaiseni nuoret ottavat samanlaisen hypyn tuntemattomaan, jonka minä tein. Viimeisen vuoden aikana olen tavannut mahtavia tyyppejä, vieraillut kansainvälisellä yhteistyökurssilla Norjassa, saanut hyvää kokemusta yhdistystoiminnasta, päässyt puhumaan meidän asioista eduskuntaan ja paljon paljon muuta. Hetkeäkään en antaisi pois; olen puolustanut omia sekä kollegoiden etuja ja olen ylpeä siitä. Aika on käsite, jota on mahdollista oppia hallitsemaan. Työ, perhe, ystävät, ay-toiminta ja muut elämän tilanteet saa sopimaan samaan vuorokauteen, mutta opettelua se vaatii. Itselläni ei juuri ylimääräistä aikaa ole, mutta siitäkin huolimatta mahdollisuus oppia ja kokea uutta vetää mukanaan. Kokemusta saa kokemalla! P.S. Kesäkuussa alkaa uuden talon pystytys – Seinäjoelle. n Työelämän ulkopuolella oleva voi kohta itse arvioida työkykynsä Työterveyslaitoksessa alkavassa SOLMU-hankkeessa kehitetään verkossa toimivaa menetelmää, Kykyviisaria. Sen avulla työelämän ulkopuolella olevat voivat arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Lähde Työterveyslaitos T yöelämäosallisuudesta puhutaan usein ilman työelämän ulkopuolella olevien läsnäoloa. Kykyviisarin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä ohjelmakaudella 2014–2020 rahoitettavien ESR-hankkeiden sekä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kanssa. – Köyhyysriski ja työmarkkinoilta syrjäytyminen kasautuvat usein samoille väestöryhmille. Keskeisin keino köyhyyden vähentämiseksi on työelämäosallisuuden ja työllisyyden lisääminen, kertoo hanketta vetävä erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyslaitoksesta. – Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot voisivat käyttää Kykyviisaria henkilöihin kohdistuvien työllistymistoimenpiteiden onnistumisen arvioinnissa. – Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anne Salmi kertoo, että Kykyviisari on tarkoitettu ihmisten käyttöön, ei pelkkään hankkeiden onnistumisen arviointiin. – Mittari tarjoaa luotettavan ja anonyymin tavan arvioida omaa työja toimintakykyä. Viisarista saa tiedon lisäksi palautetta, tukea ja apua Miksi kannattaa viilata omaa työkykyään? – Oman tilanteen ja voimavarojen näkyväksi tekeminen on muutoksen lähtökohta ja edellytys, korostaa tutkija Miia Wikström Työterveyslaitoksesta. Hanketoimintaan osallistuva saa tukea omalle jaksamiselleen ja uusia keinoja oman työkykynsä edistämiseen. Hyvä työ- ja toimintakyky lisää myös työllistymisen mahdollisuuksia, hän jatkaa. Osallistuvia hankkeita tuetaan monin tavoin Hankkeeseen osallistuvat projektit saavat koulutusta ja ohjausta työja toimintakykyarvioinnin käyttöön sekä laaja-alaiseen työkyky-ajatteluun. Niitä autetaan verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. – Autamme levittämään hankkeissa saatuja tuloksia ja käyttökelpoisia toimintamalleja. Kyseessä on win-win -tilanne, kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, iloitsee Minna Savinainen. n SOLMU n Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos 2014–2017 on Euroopan rakennerahastokauden 2014–2020 toimintalinjaa 5 (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) toteuttavia kehittämishankkeita tukeva koordinaatiohanke. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). SOLMU toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalisen osallisuuden edistämishankkeen kanssa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 19 Talvipäivillä ”kippeitä ohimoita ja enkelin pieruja” Teksti Soile Olmari Kuvat RVL J o vain jollakin saattoi ohimokin olla kippee, mutta savolaisittain ilmaistu kippee ohimo tarkoittaa suomeksi kipeitä nivusia. Ne taas saattoivat kipeytyä tottumattomalta esimerkiksi hohtokeilauksessa. Osallistujia 6.–8.2. pidetyillä talvipäivillä oli himpun verran yli 100. Paikkana oli Nilsiän Tahko ja päämajana TahkoSpa. Säähän mahtui kaikenlaista auringonpaisteesta navakkaan tuuleen ja niihin enkelin pieruihin eli lumisateeseen. Hohtokeilaus oli niin suosittu laji, että keilaajia riitti kuudelle radalle kolmessa vuorossa. Naisista ja koko porukasta parhaan tuloksen (171 p) keilasi Maija-Riikka Kyröläinen, toinen oli Merja Lähteenmäki, 126 p ja kolmas Ritva Huovinen, 123 p. Miehistä paras oli Pekka Kivioja, 170 p, toinen Anssi Piekkola, 166 p ja kolmas Paavo Häkli, 166 p. Ulkoliikuntaa harrasti kukin omaan tahtiinsa. Savolaiset olympialaiset käytiin kahden neljän hengen joukkueen kisana. Lumihangessa ”rämpimislajien” lisäksi meiltä testattiin savon kielen tietämystä tietovisassa. Lauantaina aamupäivällä vetreytettiin jäseniä ohjatussa keppijumpassa ja venyttelyssä. Illalla kokoonnuimme yhteiselle illalliselle ja palkintojen jakoon. Kiitokset järjestäjille! Antti Sopanen menossa testaamaan Tahkon rinteitä. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Pöljä alias Matti Komulainen osallistui olympialaisiin ja ilahdutti rekvisiitallaan ja savolaismurteellaan meitä muita. Hänen repussaan olleesta kalakukosta riitti evästä kaikille kisailijoille. Maistuvaa oli. Hänet palkittiin myös talvipäivien väriläiskänä. Savolaisiin olympialaisiin osallistuivat joukkueet Ryttylän Visa ja Pöljän Ponnistus. Lajeina olivat Ankkajahti, Nopsaranne, Kolopallo, Savolainen tietovisa ja Jättispalis. Pöljän Ponnistus (kuva oik.) saalistaa kisa-ankkaa. Ponnistus julistettiin voittajaksi muun muassa hyvän yhteishenkensä ansiosta. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 21 Keilaus ja tässä tapauksessa hohtokeilaus on mukavaa sosiaalista toimintaa, jossa tulee myös hiki – ainakin aloittelijalle. Kuvissa tyylinäyte keskittymisestä ja heiton aloituksesta. Palloja on monenpainoisia ja värisiä. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 Naiset odottavat iloisella mielellä lauantaiaamun keppijumpan ja venyttelyn alkamista. Riikka Kulju (kesk.) ja Paula Hyvönen (oik.) tekivät palkintojenjaosta iloisen tapahtuman. Ensimmäisen ilmoittautujan palkinnon sai Kaj Nieminen, Miss Kalakukoksi valittiin Maija-Riikka Kyröläinen ja Mister Kalakukoksi Isto Laine (saa kuvassa seppeleensä). Testaa tietosi Savolaisessa tietovisassa a, Missä kohin ruhhoo savolaesisännällä ol vaev oo? kun se valitti tohtorille kippeetä ohim essa a. nivusissa, b. piässä, c. syvämmessä, d. aevo än Mittee lintuva savolaenen ee erreeksessäkkä s? sua ammutuk o a. närhee, b. kuikkoo, c. sorsoo, d. kaakanno käläpMinne savolaenen männöö, kun se lähtöö iin? pimmään jäniksen puot heenäa. mehtään, b. navettaan, c. ulukohuussiin, d. pellolle va Missee tarunommaenen Ven Tuuva otti luku viimmesen kerran? alla, d. a. Jännevirralla, b. Koljonvirralla, c. Leppävirr Kollaalla isin Savolaesisäntä selosti jootunneesa hellapolli ? tellu puhutteluun. Kenenkä kanssa se ol rupa n tekijä uunin a. ite piäpirun, b. oman emäntäsä, c. Arssina on a. vanha pituusmitta, b. armopala, c. hellauuni Mitä tarkoittaa holotna? a. kylmä, b. savuke, c. järven jääpeite Amitsuuni on a. huutokauppa, b. väkijoukko, c. savupiippu Enkelin pieru on a. lumisade, b. ukkospilvi, c. ukkosen jylinä Vastaukset: a, d, a, b, b, a, a, a, a RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 23 Työhyvinvointi heikkenee muutoksissa Lähde Helsingin yliopisto H yvinvointia tukevat voimavarat jakautuvat työelämässä epätasaisesti, kertoo metsäteollisuuden työntekijäitä käsittelevä väitöstutkimus. Työntekijöiden henkinen hyvinvointi heikkenee organisaatiomuutoksissa. Niistä selviytyäkseen työntekijä tarvitsee samoja voimavaroja, jotka auttavat häntä jaksamaan pitkällä aikavälillä. Näitä ovat esimerkiksi vahva elämänhallinnan tunne ja sosiaalinen tuki työpaikalla. Tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 11.3. tarkastetusta Krista Pahkinin väitöstutkimuksesta. Pahkin selvitti organisaatiomuutoksia ja työntekijöiden työhyvinvointia pitkällä aikavälillä. Hyvinvointi pysyy melko samalla tasolla pitkiä aikoja. Seurantatutkimuksen aikaan huonosti voivat työntekijät olivat työskennelleet muita huonommissa työolosuhteissa jo kymmenen vuotta aiemmin. Myös heidän yksilölliset voimavaransa olivat heikompia jo lähtötilanteessa. Resursseissa tapahtuva muutos vuosien aikana vaikuttaa menevän eri suuntiin: ne lisääntyvät hyvin voivilla työntekijöillä ja heikkenevät niillä, joiden työhyvinvointi oli alkujaan heikompi. Poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu vuosina 1986–2009 kerätyistä kyselytiedoista sekä organisaatiokohtaisista ja kansallisista rekisteriaineistoista. Tutkittavana oli yli 4 000 suomalaista metsäteollisuuden työntekijää. Tutkittavaan ajanjaksoon sisältyi niin taloudellisesti vakaan kasvun, voimakkaan kansainvälistymisen kuin taloudellisen taantumankin kausi. Tuki tärkeää, oma kokemus ratkaisee Henkisen hyvinvoinnin heikkenemistä ilmeni organisaatiomuutosten tyypistä riippumatta, olipa kyse toiminnan laajentumisesta tai supistumisesta. Yksilön arvio muutoksen merkityksestä itselle osoittautui merkittäväksi terveyden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kielteinen muutoskokemus heikentää myös myönteistä, motivationaalista hyvinvointia, eli se ei ainoastaan lisää kuormittuneisuutta. Hyväkään sosiaalinen tuki työtovereilta ennen organisaatiomuutosta ei suojannut työntekijää työhyvinvoinnin heikkenemiseltä, jos hän itse koki muutoksen kielteisesti. Organisaatio voi vaikuttaa muutoskokemukseen tarjoamalla työntekijälle vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtä koskeviin muutoksiin. – Lisäksi tarvitaan johdon ja esimiesten hyväksi koettua muutosjohtamista, eli riittävää vuorovaikutusta, tukea ja oikeudenmukaista toimintaa, Pahkin sanoo. n Työuupuneet reagoivat tavallista herkemmin negatiiviseen äänensävyyn Lähde Työterveyslaitos K un ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimus osoitti, että työuupuneet reagoivat herkemmin negatiiviseen äänensävyyn ja hitaammin positiiviseen äänensävyyn kuin muut. Tutkimus on julkaistu International Journal of Psychophysiology -lehdessä. – Tutkimustulos lisää ymmärrystä työuupumuksesta ja niistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista, joita työuupuneet usein kokevat. Tutkimustilannetta voidaan ajatella esimerkiksi avokonttorissa työskentelyä muistuttavana tilanteena, kertoo psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta. – Uupuneiden aivot reagoivat nopeasti taustalta kuuluvaan puheeseen, jossa on ne- 24 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 gatiivinen, esimerkiksi vihainen sävy. Työn tekemiseksi heidän tarkkaavaisuutensa pitäisi olla suuntautunut aivan muualle. Tutkimukset tehtiin Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 41 työssä käyvää henkilöä, jotka kokivat eriasteisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. – Tutkimme erilaisilla puheäänillä havaintotarkkuutta sekä tarkkaavuuden kaappautumista yllättäviin, voimakkaan emotionaalisesti esitettyihin ärsykkeisiin. Sokka kertoo, että havaintotarkkuudessa työuupuneilla ei ollut ongelmaa: - Sen sijaan emotionaalisilla ärsykkeillä kuten äänensävyllä oli vaikutusta. Työuupuneet ovat tavanomaista herkempiä ja nopeampia reagoimaan negatiivisiin ääniin ja vastaavasti hitaampia positiivisiin ääniin. Tutkimuksen aikana tutkittavan työtehtävä ei liittynyt puheääniin, vaan työssä tuli kiinnittää tarkkaavaisuus toisaalle. Aivosähkökäyrää rekisteröidään asettamalla aivojen sähköistä toimintaa mittaavia antureita tutkittavan pään pinnalle. – Työuupumus on suomalaisessa työelämässä asia, johon on puututtava myös tutkimuksen keinoin. Nämä tulokset sekä valmisteilla olevat uudet aivotutkimukset työuupumuksesta auttavat esimerkiksi työterveyshuoltoja suunnittelemaan työuupumuksen hoitopolkuja, toteaa tutkimusta Työterveyslaitoksella ohjaava tutkimusprofessori Minna Huotilainen. n Päivärahahakemusten käsittely työttömyyskassassa Teksti JHL Työttömyyskassa J HL:n työttömyyskassa antoi vuonna 2014 yli 105 000 päätöstä ansiopäivärahasta ja lähes 3 000 päätöstä vuorottelukorvauksesta. Ansiopäivärahapäätöksiä annettiin lähes 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuorottelukorvausten määrä on pysynyt lähes samana. Hakemusten ja päätösten lisääntymisestä huolimatta, hakemusten käsittelyajat pysyivät hyvällä tasolla. Vuonna 2014 ansiopäivärahahakemukset käsiteltiin hieman alle 10 päivässä, joka oli reilusti lyhyempi aika kuin kaikkien kassojen käsittelyaikojen keskiarvo 12 päivää. Hakemukset käsitellään järjestyksessä Ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemukset on jaettu kolmeen eri tyyppiin: 1) uudet ansiopäivärahahakemukset (joko ensimmäinen hakemus tai edellisestä maksusta on yli 6 kk) 2) jatkohakemukset (päätös maksamisesta on jo annettu tai edellisestä maksusta on alle 6 kk) 3) soviteltavat jatkohakemukset (hakujaksolla on työpäiviä). Koska hakemukset käsitellään saapumispäivän mukaisessa järjestyksessä, on oman hake- muksen tilanteen tarkastaminen helppoa. Käsittelyä voi seurata sivuilta www.jhl.fi/tyottamyyskassa löytyvän Käsittelytilanne-palvelun kautta kirjautumalla eWertti Nettikassaan tai soittamalla eEmeli Puhelinkassaan. Käsittelytilanne -palvelusta voi tarkastaa hakemustyypin mukaan, minkä päivän hakemuksia parhaillaan käsitellään sekä verrata tätä oman hakemuksen päivämäärään. Käsittelytilanne päivittyy tunnin välein. Toisinaan päivämäärät vaihtuvat hitaasti, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hakemuksia ei kassassa silloinkin käsiteltäisi, vaan joskus hakemuksia saapuu muita päiviä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi maanantaisin tulee aina paljon jatkohakemuksia ja kuun alussa paljon soviteltavia jatkohakemuksia. Oman hakemuksen käsittelyyn vaikuttaminen Työttömyysturvalain mukaan päätös työttömyysetuudesta on annettava viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, päätös on annettava viimeistään 14. kalenteripäivänä sen jälkeen, kun kassalla on ollut käytettävissään ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Jotta määräajoissa voidaan pysyä, on ehdot- toman tärkeää, että hakemuksia käsitellään saapumisjärjestyksessä. Lainsäädäntö asettaa rajoitteita, eikä oman hakemuksen käsittelyyn ole mahdollista vaikuttaa soittamalla ja kiirehtimällä. Kassassa ei voida tehdä tarveharkintaa hakemusten suhteen. Oman hakemuksen mahdollisimman nopeaan käsittelyyn voi itse vaikuttaa helpoiten, kun täyttää hakemuksen heti alun perin huolellisesti sekä tarkistaa, että mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet. Ohjeita hakemuksen täyttämiseen ja liitteisiin löytyy esimerkiksi kassan sivuilta. Kun lähettää hakemuksen eWertti Nettikassan kautta, säästyy useita päiviä, jotka normaalissa postinkulussa menee. Työttömyyskassa joutuu toistaiseksi tekemään hakemuksiin vaadittavat täydennyspyynnöt perinteisen kirjeen välityksellä. Tietoturvasyistä lisäselvityspyyntöjä ei voida lähettää sähköpostissa. Henkilöt, joilla on käytössään postin tarjoama Netposti-palvelu, näkevät kuitenkin palvelusta lisäselvityspyynnöt saman tien, kun ne kassasta lähtevät. Hakemuksesta puuttuneet liitteet voi lähettää kassalle sähköisessä muodossa joko eWertti Nettikassan kautta tai Hakemusliitteet -palvelun kautta. Tällöin ne ovat lähes saman tien hakemuksen käsittelijän käytettävissä. n JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, 00531 HELSINKI Fax 010 770 3235 https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 25 Tutkimusten mukaan työelämässä yhtä tärkeitä koulutus, osaaminen, älykkyys, persoonallisuus Persoona ratkaisee työmarkkinoilla Vaikuttavatko työntekijän persoonallisuuden piirteet hänen tuloihinsa ja menestymiseen työmarkkinoilla? Teksti UP/Tiina Tenkanen kuva Soile Olmari T ätä tutkii Palkansaajien tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij sekä tutkija Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen on määrä valmistua helmikuun aikana. – Tutkimuskirjallisuuden mukaan persoonallisuuden ominaisuudet ovat työelämässä vähintään yhtä tärkeät kuin älykkyys, koulutus ja osaaminen. Persoonallisuus on osa inhimillistä pääomaa, Maczulskij toteaa. Persoonallisuuden sanotaan kehittyvän elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana, mutta temperamentti on synnynnäistä. Persoonallisuus muovautuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Oikea työ oikealle luonteelle Persoonallisuus ratkaisee myös, minkälaiseen koulutukseen henkilö hakeutuu ja sitä kautta työhön. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 – Aktiivinen saa paremmat tulot kuin esimerkiksi neuroottinen henkilö, mutta toisaalta parempi palkka kannustaa aktiivisuuteen, Maczulskij selventää. Neuroottisella tarkoitetaan muun muassa jännittynyttä, ahdistunutta henkilöä. Sukupuolierojakin löytyy. Tutkimusaineisto todistaa, ettei naisten kannata olla työelämässä liian kilttejä. – Miehillä tavoitteellinen ja aktiivinen luonteenpiirre on yhteydessä parempiin ansioihin. Naisten työmarkkinamenestyksen esteinä näyttävät olevan miellyttävyys ja neuroottisuus. Tutkimuksessa on tutkittu noin 7 000 työntekijää 20 vuoden työhistorian ajan vuosina 1990–2009. Tutkittavat ovat kaksosia, jolloin tutkimuksessa voidaan ottaa huomioon persoonallisuuteen ja työmarkkinamenestykseen vaikuttavat tekijät, joita ei muuten havaittaisi. Tällaisia tekijöitä ovat yhteinen geneettinen perimä ja kasvuympäristö. n Työn imulla on merkittävä yhteys työkykyyn, selviää palomiesten hyvinvointia käsittelevästä väitöstutkimuksesta. Työn imu ilmenee esimerkiksi tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa. Teksti Työterveyslaitos Kuva Rodeo Työn imu parantaa työkykyä T yössä koettu aktiivinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila – työn imu – on yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Yhteys on riippumaton työhön liittyvistä vaatimuksista ja voimavaroista, yksilön voimavaroista ja elintavoista. Nämä tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 20.3. tarkastettavasta Auli Airilan väitöstutkimuksesta, joka perustuu Työterveyslaitoksen 13 vuoden seurantatutkimukseen suomalaisista palomiehistä. – Työn imua kokeva yksilö on tarmokas, omistautunut ja nauttii työhön uppoutuessaan. Tällä näyttää olevan merkittävä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä: motivoituneet ja energiset työntekijät voivat paremmin ja pysyvät työkykyisempinä kuin ne työntekijät, jotka kokevat vähemmän innostuneisuutta työtään kohtaan, Airila kertoo. Hyvä itsetunto ja työn voimavarat vaikuttavat hyvinvointiin Vuosina 1996, 1999 ja 2009 koottu, kyselyihin pohjautuva aineisto mahdollisti myös pitkän aikavälin tarkastelun hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa hyvinvointia tarkasteltiin sekä myönteisestä (kuten työn imu ja elämään tyytyväisyys) että kielteisestä (tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet, masennusoireet) näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että työn ja yksilön voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että hyvinvoinnin kehityspolut voivat olla yksilöllisiä. – Henkilökohtaisella lähestymistavalla on mahdollista paikallistaa hyvinvoinniltaan eroavia työntekijäryhmiä, jotka jäävät helposti huomioimatta kun tarkastellaan vain isojen ryhmien keskiarvoja. Tällöin on myös paremmat mahdollisuudet tunnistaa ne henkilöt, jotka erityisesti tarvitsevat tukea hyvinvointinsa edistämiseen, Airila kuvaa. – Hyvä itsetunto ennusti työn imua vielä 10 vuoden kuluttua. Silti on huomionarvoista, ettei paras hyvinvointi työssä ole vain persoonallisuudesta kiinni, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti työn voimavarat. Työpaikoilla monia keinoja vaikuttaa työn imuun Hyväksi koettu esimiestyö, työntekijöiden väliset toimivat suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat työpaikkojen käytössä olevia keinoja työn imun – ja laajemmin työhyvinvoinnin – edistämiseen. Myös yksilölliset tekijät, kuten hyvä itsetunto, optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä terveelliset elintavat, myötävaikuttivat palomiesten hyvinvointiin. – Työn imun kehittämiseen työpaikoilla kannattaa panostaa, sillä se edistää työkykyä ja pidentää työuria, toteaa Airila. n RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 27 Vuosikokouskutsu Rautatievirkamiesliiton alla mainittujen osastojen jäsenet kutsutaan oman osastonsa vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdollisesti muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Osallistu ja päätä – siten voit vaikuttaa! Lähde Liikennevirasto Kouvolan osasto ry Turun osasto ry la 21.3.2015 klo 10.00 la 21.3.2015 klo 17.00 Ravintola Nevillen Kammari, Hotelliravintola Holiday Inn, Salpausselänkatu 27, Kouvola. Eerikinkatu 28, Turku. Paikalla RVL:n puheenjohtaja Paikalla 1.4. aloittava VR- Seppo Juselius ja VR-Yhtymän Yhtymän uusi pääluottamuspääluottamusmies HenryKulin.mies Lea Sahala. Osasto tarjoaa lounaan. Ruokailu seisovasta pöydästä. L Raulin vuosikokous ja 35-vuotisjuhlaristeily 24.3.2015 Olette tervetulleita Raulin vuosikokoukseen ti 24.3. klo 14 alkaen. Paikka on Ravintola Wanhan Kellarin Karhukabinetti Helsingissä. Johtokunta kokoontuu klo 13. Tämän jälkeen V.R. Liikenteenhoitovirkamiehet r.y. (LHV)/ Rautatieliikenneohjaajat ry (Rauli) 35-vuotisjuhlaristeily MS Baltic Queenilla Tallinnaan. Lähtö klo 18.30 Länsisatamasta. Paluu 25.3. klo 16.00. Liiton edustus molemmissa paikalla. Raulin johtokunta Rautatievirkamies-lehden ilmestyminen 2015 16.3, 15.6., 21.9. ja 14.12. Materiaali osoitteella [email protected] noin kaksi viikkoa ennen ilmestymistä. Mielipidekirjoitukset julkaistaan vain poikkeustapauksessa nimimerkillä. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 iikenneviraston ja VR Track Oy:n sopimus rataverkon käyttökeskustoiminnasta siirtyi VR Trackiltä Finrail Oy:lle 10.3.2015. Sopimus on voimassa 31.12.2018 saakka. Käyttökeskuksia on Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Keskuksissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä ja he siirtyvät Finrailin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. – Käyttökeskuksista valvotaan rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyyttä ja turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa. Toiminnan kehittämiselle on hyvät edellytykset Finrailissa liiketoiminnan sopiessa sekä strategisesti että operatiivisesti Finrailin muuhun toimintaan, Finrailin kehityspäällikkö Timo Nieminen sanoo. – Käyttökeskustoiminta on erittäin tärkeää jokaiselle rautatieliikenneympäristön toimijalle. Sopimukseen kuuluu yhteistoiminta Liikenneviraston, rautatieliikenneoperaattoreiden, kunnossapitäjien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa, kertoo kunnossapitopäällikkö Markku Granlund. – Käyttökeskukset opastavat sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa kun sähköradalla työskennellään ja antavat tietoa sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyydestä. – Käyttökeskus ylläpitää vikojen vastaanottopalvelua ja käynnistää korjaustoiminnan. Kohteiden rajaaminen sekä korvaavan toiminnan kytkeminen mahdollisuuksien mukaan kuuluu käyttökeskuksille, kuvailee Granlund. – Liikennevirasto vastaa siitä, että kaikkien käyttökeskusten toiminta-alueilla rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyys pysyy tilanteesta riippumatta mahdollisimman korkealla käytettävyystasolla. –Jännitekatkoprosessin hallinnasta, ylläpidosta ja suunnittelusta vastaa edelleen VR Track Oy. n ►Leikkeet Demokraatti 10.3.2015 Ann Selin on satavarma uudesta jättijärjestöstä, vaikka… ”Ay-liikkeen punaväri saattaa haalistua” n Palvelualojen ammattiliitto Pamin (SAK) puheenjohtaja Ann Seliniä pidetään yhtenä keskeisenä ideanikkarina superkeskusjärjestön rakentelussa, kirjoitti Seppo Peltoniemi Demokraatissa 10.3. – Voi olla, että punaväri haalistuu. Pidän poliittisesti tärkeänä, että uusi keskusjärjestö on moniarvoinen. Muuten sitä ei syn- ny, Selin haastattelussaan sanoo. – Toisaalta se pitää sallia, mikäli uuden järjestön sisällä on halukkuutta poliittiseen toimintaan, hän jatkaa. Selin uskoo, että uusi ay-keskusjärjestö aloittaa takuuvarmasti vuoden 2017 alussa: – Nyt ei puhuta mistään keskusjärjestöjen fuusiosta, vaan siitä, että perustetaan ihan uusi keskusjärjestä. – Jokainen liitto tekee päätöksen mukaanmenosta itsenäisesti. Siihen ei välttämättä tarvita hirveän pitkiä aikoja, mutta hoputtamaankaan ei ole syytä ryhtyä, Selin sanoo. Hänen mukaansa liitot säilyvät Omituinen kytky Selinin haastattelussa käsitellään myös muun muassa vähän aikaa sitten työnantajien ja työntekijöiden työmarkkinoiden pelisääntösopimuksen kiville karahtamista. Työnantajien EK:n suunnasta kuului viestiä, jonka mukaan pelisääntöjen uudistamisen kaatuminen saattaa kaataa myös kesällä katkolla olevan kasvu- ja työllisyyssopimuksen jatkamisen, Peltoniemi kirjoittaa. Selinin mielestä kytky oli omituinen: – Siinä oli uhkailun makua. Juuri nyt, kun näyttää, että talous ei näytä kohenevan luulisi, että olisi työnantajien erityisessä intressissä saada kolmas sopimusvuosi aikaiseksi. Hän perää yhteisvastuuta ay-liikkeeltä kohtuullisen sopimuksen aikaansaamiseksi kaikille palkansaajille: – Minua kiusaa työnantajien termi ”äärimaltillinen työehtosopimus. n RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 29 RVL Ristikko 1/2015 LAPSEN KEHITYSVAIHE PUUSTOINEN KOSTEIKKO KASVATUSLAITOKSIA TAITAA UROSPOLLE KELLOMERKKI HERKKUPALA KALPEITA ENGELS- POSTI MANNIN VIELÄ PIRSSI VIIME VUONNA LAATIJA: JUSSI HAKO RVL SALVADOR LUOSTARISAARI LAATOKALLA AEROBIKANNUT TIIA KAHVA MITRO REVON LUOMA KOULUISTA SAATAVIA HOTKII VESIALUE TAI NÄYTTELIJÄ VALMISTAA G MISPAIKKOJA 12 KPL SAARI, ITÄ EDESSÄÄN TASAVALTA G SESTAKIN SAATU KVALITEETTI I KUVAAMOSSA -1. "OIVALLUS" II X2 PENSSELÖIJÄN HOMMAA POIKKAISUUN PINTAKÄSILASTEN KISSA SIENIÄ YLÖSPÄIN GGG TAI ARAI RELLESTÄÄ SÄNKYJÄ GG GG ELELLÄ KIMPPUJA RESSUKOITA KATKU ONKOHAN G G G "ENNÄTYS" LASKEUTUA HARAVAN PIIKIT ISOISÄ LATVAMAAPALKAN ETEEN TEHTYJÄ 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 -5. HIRVONEN n Pitkäaikainen sarjakuvasankarimme Rautanen kiitti viime lehdessä lukijoita ja toivotti hyvää jatkoa. Suuret kiitokset Rautasen luojalle Anssi Keräselle. Siirrymme ristikoiden maailmaan. Tästä numerosta alkaen julkaisemme veturinkuljettaja Jussi Hakon lehdellemme laatiman ristikon. Arvomme loppuvuodesta kaikkien neljän tänä vuonna ilmestyvän ristikon oikeat ratkaisut palauttaneiden kesken kolme 300 euron lahjakorttia. Palauta tämän ristikon vastauksesi 16.4. mennessä osoitteella RVL, Soile Olmari, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai [email protected]. ►Jutunjuuri Olisi meidän kaikkien yhteinen etu, että kaikki liittomme jäsenet ja osastot toimisivat aktiivisesti. Matti Nuolikoski liikenneohjaaja [email protected] Ay-Toiminnasta O len saanut viime aikoina seurata aitiopaikalta, kuinka oman osastoni innostuneet ja aktiiviset toimijat ovat tehneet töitä yhteisten asioiden eteen. Tästä käsitykseni mukaan ay-toiminnassa juuri on kysymys. Monesti tulee ajateltua, että ammattiyhdistys on jokin kaikkivaltias toimija, joka ratkaisee kaikki asiat ja ongelmat. Kuitenkin liitto on jäsentensä näköinen ja liiton toimintamahdollisuudet perustuvat pitkälti yksittäisten jäsenten ja yksittäisten osastojen toimintaan. Tarkemmin ajateltuna vielä toiminnan aktiivisuuteen tai aktiivisen toiminnan puuttumiseen. Toimimalla yhdessä ja aktiivisesti pystymme vaikuttamaan oman työpaikkamme asioihin. Asiat vaan pitää tuoda julki, jotta niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan viedä eteenpäin. Mitään ei saada aikaiseksi, jos asioita ei pyritä aktiivisesti ajamaan eteenpäin. Nyt yhdessä kohti tes-neuvotteluja Työelämä on ns. raaistunut ja bisnesajattelu on tullut osaksi meidän liikenneohjaajienkin arkea Finrail Oy:n VR:stä irtautumisen myötä. Myös meidän on liittona otettava tämä huomioon. Esimerkkinä voi ajatella irtaantumisen yhteydessä menetettyä vapaalippuetua. Neuvottelijamme onnistuivat neuvottelemaan 4 vuoden työmatka- lipun sitä tarvitseville. Tämä oli oikeasti pieni voitto, vaikka se ei siltä välttämättä tunnu. Nyt on erityisen tärkeää, että keräämme rivimme kohti seuraavia työehtosopimusneuvotteluja. Nyt voimassa oleva työehtosopimus loppuu 31.1.2017 ja neuvottelut seuraavasta sopimuksesta ovat hyvinkin nopeasti ajankohtaisia. Itse vaikutettava omiin asioihin Omalta kohdaltani työmatkalippuoikeuden jatkaminen on töiden jatkamisen kannalta kynnyskysymys. Työskentelen Seinäjoen liikenteenohjauksessa, joka keskitetään Tampereelle nykyisen tiedon mukaan 2018. Jos emme onnistu jatkamaan lippuoikeutta, muuttuu nykyinen työ omalta osaltani taloudellisesti kannattamattomaksi. Tästä syystä lähdin taas mukaan liiton toimintaan. Saan ainakin olla mukana ajamassa asioitamme. Olisi meidän kaikkien yhteinen etu, että kaikki liittomme jäsenet ja osastot toimisivat aktiivisesti. On turha odottaa, että saamme mitään aikaiseksi, jos emme itse omien asioiden eteen tee töitä. Tämän vuoksi olisikin toivottavaa, että kaikki liittomme jäsenet, jotka hiemankin tuntevat halua tai intoa toimia yhteisten asioiden eteen, aktivoituisivat mukaan liiton toimintaan. Kun toimimme yhdessä ja avoimesti, niin voimme saavuttaa jotain. n RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015 31 Osallistu, vaikuta, äänestä! n Osallistuthan oman osastosi vuosikokoukseen; vielä ehdit Seinäjoella 20.3., Kouvolassa ja Turussa 21.3. sekä Joensuussa 22.3. n Äänestäthän eduskuntavaaleissa; ennakkoäänestys on kotimaassa 8.–14.4. ja vaalipäivä 19.4. 32 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2015
© Copyright 2024