RVL:n toimintaa täytyy vahvistaa RVL:n toimintaa täytyy vahvistaa
R AU TATIE V IR K A MIES RVL R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄSEN LEHTI 3 2012 Tarja Tarja Turtiainen Turtiainen RVL:n toimintaa täytyy vahvistaa sivu sivu 66 Rautatievirkamiesliitto kohti uusia osastoja sivu 12 Hallituksen jäsenen ajateltava laaja-alaisesti yhtiön etuja sivu 14 ŹPääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Toimintakykyyn vahvistusta Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Uusien luottamusmiesten peruskurssille osallistui Kiljavalla 17 RVL:n luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä. Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ylärivissä oikealla. Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 autatievirkamiesliiton valtuusto valitsi huhtikuussa liitolle hallituksen ja puheenjohtajat kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Onnittelut valituille ja kiitokset tehtävänsä jättäneille. Kausi vaatii rankkaa työtä jäsenten työympäristön muutosvaikutusten hanskaamiseksi ja liiton toimintakykyisyyden takaamiseksi. Euroopan huono taloustilanne tuo omat tiukat mausteensa. RVL:n hallitus asetti viime vuonna työryhmän selvittämään mahdollista uutta osasto-organisaatiota. Nyt osastoja on yhdeksän, joista pienimmässä oli viime vuoden lopulla 46 jäsentä ja suurimmassa 349. Osastojen yhteisjäsenmäärä on kymmenessä vuodessa laskenut lähes 600:lla pääasiassa erilaisten eläkejärjestelyjen kautta. Osastotyöryhmän esityksestä on kirjoitettu sivuilla 12 – 13. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeätä, että luottamus- ja toimihenkilöt paneutuvat huolellisesti tehtäviinsä ja että heillä on riittävät toimintaedellytykset sekä jäsenistön tuki. Huhtikuussa tehtävänsä aloittaneet uudet luottamusmiehet saivat Kiljavalla koulutusta luottamusmiesten peruskurssilla esimerkiksi lakiasioissa. Kirjallisessa palautteessa kysyttiin muun muassa Mitä aiot tehdä omassa luottamustehtävässäsi tämän kurssin jälkeen? Vastauksista poimin seuraavia ”lupauksia”: Paneutumalla enemmän tessiin, olemalla aktiivisempi jäsenistöön päin. Kehittää ja olla mukana luottamusmiestoiminnassa, olla itse aktiivinen muihin toimijoihin nähden, itseopiskelu ja asioiden ymmärtämisen lisääminen. Olla helpommin käytettävissä, luoda avoin keskusteluilmapiiri. Laajempaa yhteistyötä vara- /varsinainen luottamusmies, jäsenistön tiedottaminen/kuunteleminen. Ottaa itsenäisesti selvää asioista. Tutustua paremmin tessiin ja työntekijöiden oikeuksiin, selvittää työyhteisön kanssa mahdolliset kehittämistoimenpiteet. On hyvä muistaa, että luottamusmiehet hoitavat tehtäväänsä vapaaehtoisesti oman palkkatyönsä ohessa. Ja kun heiltä odotetaan aktiivista otetta, hekin voivat odottaa jäsenistöltä suoraa lähestymistä ja tukea. Epäkohtiin ei voi puuttua ellei niistä tiedä. Toivottavasti meillä on – epäkohdistakin huolimatta – mahdollisuus nauttia kesästä. Siis kaikille hyvää tekevää kesäaikaa. RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy 3.9.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy R Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ŹTässä numerossa 3 / 2012 Toimintaa vahvistettava 6 RVL:n puheenjohtajan Tarja Turtiaisen mielestä liiton osasto-organisaatiota on muokattava toimintakykyisemmäksi ja jäsenistöä laajasti edustavaksi. Osastojen on pystyttävä muun muassa tekemään esityksiä, puuttumaan asioihin paikallistasolla ja toimimaan luottamusmiesten tukena. Muutoksia ja uudistuksia 11 Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä pitää valitettavana, että jopa ihmisen koko arvoa mitataan työllä. Työn menettäminen on kova isku. Olisi rauhoittavaa olla varma siitä, että jokainen työpaikan menetys tai tehtävän lakkauttaminen on tehty vasta kun kaikki muut keinot on käytetty. Tervetuloa kesäpäiville! 24 Rantasalmella on tarjolla 3. – 5.8. muun muassa savolainen Saunamualima ja muikkupileet rannalla, risteily Linnansaareen, Hakoapajan esittely lettukekkereineen, kuulantyöntökilipailut, huikeita laskuja vesiliukumäestä, iltajuhla ja terassitanssit. ŹMuut jutut 18 ”Sudenkuopat” oltava hallinnassa Kari Tervo, RVL:n liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja. 19 Yhteistyötä toisten liittojen kanssa Mervi Ylitalo, RVL:n 2. varapuheenjohtaja. 20 Luottamusmies joustona työntekijöiden ja työnantajan välillä Operaatiokeskuksen luottamusmies Janne Halme ja Kouvolan junaliikennöinnin luottamusmies Teemu Salo. 22 Avoin ja kuunteleva puheenjohtaja Pääkonttorin osastoa johtaa nyt Marjut Pykälä-aho. ŹHyvä ajatus ”Yhtenäisyys työpaikoille syntyy siitä, miten luottamushenkilöt työntekijöitä kohtelevat.” ŹPalstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 11 Leikkeet 17 Jutunjuuri 23 Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sivulla 15. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 3 ŹPuheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja [email protected] Jokaisen oikeusturvan kannalta on tärkeää, että työtehtävä saadaan arviointiin. Reilu meininki V aalivaltuuston kokous on pidetty ja uusi kolmivuotinen toimikausi on alkanut. Myös luottamusmiesten uusi toimikausi on alkanut. Kiitän kaikkia heitä, jotka eivät enää jatka tehtävissä. Samalla toivotan vielä kerran kaikille valituille onnea ja voimia tehtävään. Ammattiliiton kivijalka on paikallistason edunvalvontatoiminta. Osastojen toimihenkilöiltä ja luottamusmiehiltä tämä vaatii nykyisessä ilmapiirissä paljon epäitsekästä työtä. Valtuuston kokouksessa käytiin keskustelua viime kaudella tehdystä päätöksestä, jonka mukaan valtuusto päättää työehtosopimusasioista. Kukaan ei ole missään vaiheessa halunnut asettaa valtuuston asemaa kyseenalaiseksi, mutta säännöt eivät sano päätöksenteosta mitään. Tällöin hallituksen tekemä päätös on myös mahdollinen. Edellisen valtuuston yksiselitteiseen päätökseen ei sisältynyt mitään poikkeuksia eikä rajauksia. Valtuusto kokoontuikin esimerkiksi viime vuonna neljään ylimääräiseen kokoukseen. Pitkän matkan takaa lyhyeen kokoukseen tulo on tuntunut jopa turhauttavalta. Keskustelua asiasta jatkettiin ensimmäisessä uuden hallituksen kokouksessa. Hallitus tuo sopivassa tilaisuudessa uuden muokatun 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 päätösesityksen valtuuston käsittelyyn. Valtuuston henki oli myötämielinen tälle muutokselle, mutta asiaa ei voitu ottaa esille tässä kokouksessa. Sääntöjen mukaan käsiteltävien asioiden pitää olla mainittu kokouskutsussa. Säännöillä on turvattu se, että jokainen valtuutettu tietää, mitä on tulossa käsittelyyn ja pystyy valmistautumaan ennakkoon. Valtuuston jäsenille esiteltiin myös organisaatiotyöryhmän esitys. Työryhmän esitys on selkeä neljän osaston malli, joka meillä on jo luottamusmiesorganisaationa. Valtuusto ei voi tehdä päätöksiä yhdenkään osaston kohtalosta, osastot ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja tekevät omat päätöksensä. Olisi kuitenkin toivottavaa, että osastoissa johtokuntien johdolla keskustelua uudesta organisaatiosta jatkettaisiin ja osastot tekisivät asian eteenpäinviemiseksi yhteistyötä. RVL:n nykyinen osasto-organisaatio on ajalta, jolloin meillä oli jäseniä huomattavasti nykyistä enemmän. Osastoilla täytyy olla tietenkin toimintaedellytykset, myös taloudelliset, mutta nykyisellään osastojen saama osuus on iso osa jäsenmaksutuloista. Tämä momentti on pysynyt ennallaan, kaikessa muussa olemme säästäneet. Osastoilla täytyy olla myös muut toi- mintaedellytykset ja jäsenmäärän vähentyminen merkittävästi vaikuttaa myös varsinaiseen edunvalvontatoimintaan. Työryhmän esitys pitää sisällään sen, että osastojen johtokunnan toiminta keskittyisi edunvalvontaan, ns. koviin asioihin. Sen rinnalla olisi jäsenpalvelut, jotka pyrittäisiin saamaan kaikille jäsenille samanlaisiksi. Tällä hetkellä tilanne on osittain toisinpäin. Työryhmän esitys on tarkoitettu parantamaan edunvalvontaa. Välirikko johti salakatseluun Tänä keväänä on luettu mediasta VR-Leaksin paljastuksia, muun muassa erään työntekijän salakatselusta. Päätin kommentoida tätä ala-arvoista toimintaa vasta poliisitutkinnan valmistuttua, vaikka kuulin asiasta salakatselun kohteeksi joutuneelta jo kuukausia sitten. Poliisitutkinnan mukaan työntekijän esimies oli antanut ulkopuoliselle vartiointifirmalle toimeksiannon. Ko. firman edustaja oli sitten ollut kirjaimellisesti puskassa ja filmannut työntekijän touhuja parvekkeella. Miksi näin oli menetelty? Siksi, että ao. henkilöt olivat ajautuneet täydelliseen välirikkoon ja esimies oli epäillyt sairauslomatodistuksen syytä eli lääkärin ammattitaitoa. Esimies itse asiassa tunnusti tekonsa iltapäivälehden palstoilla ja myös VR:n 150-vuotisjuhlissa häneltä kuulumisia kysyessäni. Jäin sanattomaksi. Poliisitutkinnassa selvisi myös, että esimiehen esimies ja työterveysorganisaatioon kuuluva henkilö olivat tienneet salakatselusta sen jälkeen kun se oli tapahtunut. Herää kysymys, kuinka moni muu tiesi? Eikö jonkun olisi pitänyt reagoida? Salakatselu rikoksena on jo vanhentunut eikä asianomistaja halua pöyhiä kasaa enempää. VR:n edustajien haastatteluja on asian tiimoilta ollut monessa lehdessä. Asiaa on julkisesti pahoiteltu ja pyydelty anteeksi sisäisissä palavereissa. VR on kertonut pyytävänsä nyt poliisitutkinnan valmistuttua anteeksi asianomaiselta henkilöltä henkilökohtaisesti tätä tökeröä toimintaa, mutta oikeastaan salakatselun alullepanija pitäisi pakottaa julkiseen anteeksipyyntöön. Tehtävän arviointi on perusoikeus VR:llä tehdään suuria muutoksia toiminnoissa ja uusia esimiehiä ja asiantuntijoita rekrytoidaan. Suuressa muutosinnossa pitää kuitenkin muistaa, että työehtosopimuksella on sovittu tietyt asiat. Eräs iso yhdessä sovittu uudistus oli vuonna 2000 käyttöön otettu palkkausjärjestelmä, johon sisältyy tehtävien vaativuustason arviointi yhdessä sovitulla arviointijärjestelmällä. Työehtosopimuksessa todetaan yksi- selitteisesti, että ”tehtäväkohtaiset arvioinnit suorittaa valtakunnallinen arviointiryhmä. Arviointiryhmä arvioi tehtävät ja määrittelee vaativuustasot. Arviointi suoritetaan silloin, kun tehtävän sisältö muuttuu tai uusi tehtävä otetaan käyttöön. Arviointiryhmä pisteyttää tehtävän ja ratkaisee vaativuustason laaditun tehtävänkuvauslomakkeen ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella”. Vuonna 2000 annettiin vielä erillinen hallinnollinen menettelyohje, jossa seikkaperäisesti kerrotaan, miten tehtävät lähetetään arviointiryhmän käsittelyyn sekä miten arviointiryhmän tasot ilmoitetaan. Ohjeen mukaan arviointiryhmän käsittelyyn tulevat tehtävänkuvauslomakkeet on oltava esimiehen ja toimihenkilön allekirjoittamia. Tästä on poikkeuksena uudet tehtävät, joista esimiehet ovat tehneet lomakkeen ja kuvanneet siinä tehtävän sisältöä. Ohjeen mukaan toimivaltainen päällikkö huolehtii arviointiryhmän määrittämän tason ilmoittamisesta palkanlaskentaan, joka huolehtii palkan maksamisesta voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Vuosien varrella on ollut tyytymättömyyttä liian alhaisiin tai muuttumattomiin tasoihin. Vuoden 2000 ohje huomioi jo tämänkin: ”Jos arviointiryhmän määrittämään tasoon halutaan muutosta, on asia palautettava arviointiryhmälle ja annettava kirjallisessa muodossa palaute, mitä muutosta aikaisemmin arviointiryhmälle toimitettuun tehtävänkuvaukseen on tullut. Vasta tämän jälkeen arviointiryhmä voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Asianomaisen henkilön esimies välittää tiedon tehtäväkohtaisesta tasosta tehtävänhaltijalle ja pääluottamusmiehelle.” Näillä kirjauksilla haluttiin turvata se, ettei arviointiprosessia voi estää. Jokaisen oikeusturvan kannalta on tärkeää, että tehtävä saadaan arviointiin. Arviointimenettelyn 12-vuotisen historian aikana vain kerran (heti ensimmäisenä vuonna) on jouduttu käymään tiukka neuvottelu, kun eräs esimies ei hyväksynyt määriteltyä tasoa. Neuvottelun tuloksena arviointiryhmän määrittelemä taso pantiin maksuun. Arviointiryhmä on siis ”jumalasta seuraava” eikä kenelläkään ole veto-oikeutta, jolla voitaisiin mitätöidä arviointiryhmän tekemät tasomäärittelyt. Tämä on ollut pelin henki 12 vuotta ja näin pitää olla jatkossakin. Matkustajaliikenteen palveluneuvojan tehtävän arviointi on kestänyt tuskastuttavan kauan. Nyt on sovittu, että arviointiryhmä tekee arvioinnin puhtaalta pöydältä. Asiaa käsitellään lomien jälkeen. P.S. Kun suostutte vuoromuutoksiin (esimerkiksi ylimääräinen vuoro vapaapäivänä tms.), muistakaa sopia korvaukset mieluiten kirjallisena esimiehen kanssa. RVL on tehnyt työaikapankkisopimuksen ainoastaan liikenteenohjaukseen. Ŷ Tässä vaiheessa koko RVL:n toimisto toivottaa lukijoilleen kaunista kesää ja rentouttavaa lomaa. Kesä on energian hankkimisen aikaa. Yrityksen tuottavuus on monesti kiinni työntekijöiden energiatasosta. Ladatkaa siis akkuja nauttimalla auringosta, ajasta perheen ja ystävien parissa sekä tekemällä itselle mukavia asioita, joita ei ole ehtinyt tekemään talven aikana. Saa olla myös mainoksen uhri: ota loma lomasta (rästityölistasta). RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 5 Mitä liitto tekee? Liitto = Osastot = Jäsenet Jäsenistöstä valittu liiton hallitus toimeenpanee liittovaltuuston päätökset ja johtaa liiton käytännön toimintaa. Tarja Turtiainen jatkaa puheenjohtajana Teksti Soile Olmari Kuvat Niko Rakkolainen ja Soile Olmari Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto valitsi 26.4. kokouksessaan yksimielisesti Tarja Turtiaisen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Liittovaltuuston puheenjohtajasta äänestettiin. Muut puheenjohtajat valittiin yksimielisesti. V altuuston puheenjohtajaksi esitettiin kolme edellistä vuotta puheenjohtajana toiminutta Karri Peltolaa Pieksämäen osastosta sekä hänen edeltäjäänsä Erkki Hokkasta Tampereen osastosta. Peltola valittiin äänin 22 – 8. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Tervo Helsingin osastosta ja toiseksi Harri Lahti Seinäjoen osastosta. Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen Kouvolan osastosta. Sen sijaan toinen varapuheenjohtaja vaihtui, kun Ulla Riekkinen ei asettunut enää ehdolle. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Mervi Ylitalo Oulun osastosta. Hallitukseen oli ehdolla kymmenen henkilöä, joista seuraavat yhdeksän valittiin: Helsingin osastosta uusina Irma Wiita ja Pekka Romu, Kouvolan osastosta Mirja Tirranen, Tampereen osastosta uutena Veijo Keskinen, Pääkonttorin osastosta uutena Marjut Pykälä-aho, Seinäjoen osastosta Marjatta Hakala, Turun osastosta Ismo Reunamo, Pieksämäen osastosta Harri Lindblom sekä Joensuun osastosta Minna Raimoaho. Liiton puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Toimintaa täytyy vahvistaa Aloituspuheenvuorossaan Tarja Turtiainen kuvaili kuljetusliittojen yhteistyöhanketta sekä RVL:n tilannetta. Hän korosti, että vaikka RVL aikanaan hylkäsi yhteishankkeen JHL:n kanssa, liitto tarvitsee tukea toimintaansa: - Sen saaminen on jotenkin järjestettävä. Jos yhdistyminen ei ole mahdollista, toimintaa täytyy vahvistaa muulla tavalla. Toisena isona asiana Turtiainen mainitsi oman organisaation muokkaamisen sellaiseksi, että osastot ovat toimintakykyisiä ja edustavat jäsenistöä laajasti. - Toimintakyvyllä tarkoitan sitä, että ne pystyisivät myös koviin asioihin: tekemään esityksiä, antamaan lausuntoja, käymään osastotason neuvotteluja, ottamaan kantaa, puuttumaan asioihin paikallistasolla ja toimimaan luottamusmiesten tukena. Kolmantena asiana hän nosti esiin luottamusmiesorganisaation viilaamisen siten, että tulevaisuudessa kussakin VR:n divisioonassa on päätoiminen pääluottamusmies, jolloin voi keskittyä syvällisemmin sen sektorin asioihin: - Päätoimisten apuna olisi kussakin divisioonassa tarvittava määrä luottamusmiehiä. Jäsenmaksut ennallaan Valtuusto vahvisti hallituksen esityksen, jonka mukaan tämän vuoden jäsenmaksu on edelleen 1,40 % veronalaisesta palkkatulosta sekä eläkeläisjäsenmaksu vuodelle 2013 edelleen 12 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy työttömyyskassan jäsenmaksu 0,17 %. Myös osastoille maksettavat palautukset säilyivät ennallaan. Liiton vuosikertomus 2011 hyväksyttiin ja tilinpäätös 2011 vahvistettiin. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Alijäämä kirjattiin edellisten tilikausien ylijäämien vähennykseksi. Kultaiset ansiomerkit Liittojuhlassa muistettiin liiton kultaisella ansiomerkillä sekä Esko Partasta että Ulla Riekkistä. Esko on vuosia toiminut liiton työturvallisuuden yhdyshenkilön varamiehenä sekä aiemmin muun muassa liittovaltuuston varapuheenjohtajana. Ulla on toiminut pitkään Helsingin osaston puheenjohtajana ja toimii edelleen osaston johtokunnassa varajäsenenä sekä RVL:n palkkausjärjestelmän arviointiryhmässä. Eskolle muistaminen merkitsee elämänkokoista kunnianosoitusta. Hän korosti kiitossanoissaan työhyvinvoinnin merkitystä: - Työhyvinvointi tarkoittaa pitkällä tähtäimellä myös tuottavuuden kasvua. Myös Ulla arvostaa saamaansa kunnianosoitusta hyvin suuresti: - Olen joutunut liiton hallituksessa tekemään kipeitäkin päätöksiä, mutta parhaimmillaan ay-toiminta on yhteistyötä. Ŷ Ulla Riekkinen ja Esko Partanen saivat liiton kultaiset ansiomerkit. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Karri Peltola seuraa, kun Kouvolan osaston edustaja Eija Majuri äänestää. Oulun osaston edustajat Sami Puumalainen, Hannu Alaluusua ja Marjatta Hildén. Hallituksen muodostavat seuraavat kolme vuotta Pekka Romu (edessä vas.), Mervi Ylitalo, Marjatta Hakala, Irma Wiita, Ismo Reunamo, Veijo Keskinen, Mirja Tirranen, Juha Lahtinen, Minna Raimoaho, Marjut Pykälä-aho ja Tarja Turtiainen. Kuvasta puuttuu Harri Lindblom. Jarmo Haukkasalo Helsingistä (keskellä) keskittyy valtuustoasioihin. Vasemmalla Markku Markkanen Pieksämäeltä. Tamp Ta mperree een os o aston edus ed usta us tajijij sstta ta t kuvassa Albert Al Seppäälä ja RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Simo Välimäki. 7 Rautatie on ollut elämänvirta Otteita RVL:n puheenjohtajan Tarja Turtiaisen liittojuhlapuheesta R VL:n kuluneen kolmivuotisen toimikauden aikana VR on toiminut uusien johtajien vetämänä: on uusi toimitusjohtaja, on jo toinen uusi hallituksen puheenjohtaja, aivan uunituore hallintoneuvoston puheenjohtaja ja logistiikassa ja matkustajaliikenteessä uudet vetäjät. Olen joskus kauan sitten lukenut artikkelin hyvästä paimenesta, jonka tehtävänä on johtaa laumansa yli ja ohi vaikeiden paikkojen turvaan pedoilta ja muilta uhkilta. Yrityksen johto on kuin tämä paimen, sen tehtävä on juuri sama. Lauma luottaa paimeneensa ja seuraa sitä. Onko VR osattu johtaa yli vaikeiden tilanteiden? Mielestäni siihen on saatu vastaus henkilöstötutkimuksen myötä. Konsernin kokonaistulos oli numeroilla ilmaistuna 39, kun se vuonna 2009 oli 54. Alle 40 tulos luokitellaan sanalla heikko. Vaikka tutkimuksesta poistettaisiin kaikki ylilyönnit, silti jää paljon parannettavaa, jotta lauma luottaisi paimeniinsa. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Ruotsin keskustelukulttuurista oppia Uusi johtamistapa työntää henkilöstöä edustavat järjestöt mieluiten sivuraiteelle, kuin ottaa mukaan kehitystyöhön. Kun yritämme tuoda oman näkemyksen esille tai toivoa uudistusten toteuttamista harkitummin, saamme hyvin usein vastauksen, ettei entiseen ole paluuta. Järjestöt ja VR puhuvat pahimmillaan toistensa ohi, Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Ulkopuoliset henkilöt ovat monesti ihmetelleet ja ihastellet sitä, kuinka sitoutuneita rautatieläiset ovat VR:ään. Työntekijät suhtautuvat siihen kuin omaan firmaansa. Kun tätä ei arvosteta, henki romahtaa. Pitkän tien rautatieläiset ovat tottuneet siihen, että heitä kuunnellaan järjestön kautta. Ja uskon vakaasti, että nuoremmat työntekijät pitävät itsestään selvänä, että he voivat vaikuttaa omaan työhön ja työolosuhteisiin. Meiltä puuttuu läntisen naapurimaan kes- kustelukulttuuri ja myötävaikuttamistapa. Tämä on mielestäni myös syy siihen, että ulosmarssit ja lakot leimaavat suomalaista työelämää. On äänestettävä jaloillaan, kun muu ei auta. Aivan käsittämätön uusi piirre on, että ay-johtajia ryhdytään haastamaan henkilökohtaiseen vastuuseen esimerkiksi ulosmarsseista. Muutosohjelmasta selvitty melko hyvin VR esitti muutosohjelman henkilöstön vähennystavoitteeksi 1 200. Luku kuulosti pelottavan suurelta. Muutospoolin saldona voidaan nyt todeta, että tarjottuun irtisanoutumispakettiin on koko VR:ltä tarttunut 66 henkilöä, irtisanottuja on 110 henkilöä. Näistä vain pieni osa on meidän jäseniä. Viime vuoden lopussa poolissa oli 28 henkilöä joko varsinaisella kolmen kuukauden pooliajalla tai irtisanomisajalla. Muutospoolin tavoitteena oli työllistää ilman työtä jääneitä muihin VR:n avoinna oleviin tehtäviin, mutta tässä on koettu se tosiasia, että yli 50-vuotias toimistotyötä tekevä nainen ei lähde bussinkuljettajaksi eikä toiselle puollelle Suomea siirtyminen ole ylipäänsä houkutteleva vaihtoehto. Vakituiseen työsuhteeseen konsernin sisälle on työllistynyt vain 25 poolilaista. Eläköityminen on onneksi ollut henkilöstön vähentymisessä merkittävässä roolissa. Jos katsomme vielä työttömyyskassan tilastoja, niin 2011 lopussa edunsaajina kassassa oli 70 RVL:n jäsentä. Vertailun vuoksi vuonna 2007 ennen muutosohjelmaa heitä oli 81. Näiden lukujen valossa muutosohjelmasta on selvitty melko hyvin, mutta yt-käytäntö konsernissa pyörii koko ajan. Toivottavasti perustuote on kunnossa VR:n muutosohjelman loppusaldona pitäisi olla ylöspäin suuntautuvat tuloskäyrät, mutta valitettavasti näin ei ole. VR:n tulos viime vuodelta oli VR:n hallituksen puheenjohtajan sanoja lainaten yhdellä sanalla sanottuna huono ja kahdella sanalla sanottuna hyvin huono. Silti yhden vuoden tulos ei huolestuta, koska taustalla on isot kehitysmuutokset. Nyt on saatu pohjakosketus, mutta perustuote on kunnossa. Toivottavasti näin on. Olemme menneinä vuosikymmeninä tottuneet siihen, että tavaraliikenne on ollut ikään kuin veturina VR-kokonaisuudessa ja matkustajaliikenne vaunuina. Nyt osat ovat vaihtuneet, pääpaino on matkustajaliikenteessä ja tavaraliikenne on jäänyt toiseksi. Kilpailun avautuminen ei yksinkertaista Liikenteenohjauksen asemasta on puhuttu vuosikymmeniä. Sen irrottamista VR:n kokonaisuudesta on perusteltu aina samalla tavalla eli toiminnan pitää olla tasapuolista ja läpinäkyvää, kun kilpailu avautuu. Kilpailun avautuminen rautatieliikenteessä ei tarkemmin selvitellen ole mikään yksinkertainen asia. Matkustajat ja jopa media heittää helposti kilpailun patenttilääkkeenä kehään, jos junaliikenteessä on häiriöitä. Opintomatka matkustajaliikenteen kilpailutusta selvittävän työryhmän kanssa Ruotsiin avasi silmiä. Erään mukana olleen sanat kuvaavat hyvin asiaa: - Tulin takaisin oppineena, mutta pettyneenä. Kilpailu ei toiminutkaan kuin unelma. Ruotsin kilpailun avaaminen on ollut todella pitkä prosessi. Kilpailun avaamisen lähtökohdat olivat aivan toisenlaiset, Ruotsin SJ oli taloudellisissa vaikeuksissa. Todellista hintoihin perustuvaa kilpailua ei ole vieläkään, vaan viranomaiset jakavat kullekin operaattorille ajettavat vuorot. On kaksi eri asiaa puhua esimerkiksi Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta kokonaisuutena tai puhua useiden operaattoreiden toiminnasta. Toivottavasti selvitysmiehen esitys matkustajaliikenteen kilpailun avaamisesta tulee olemaan realistinen ja ottaa huomioon muissa maissa kohdatut ongelmat. On todennäköistä, että liikenteenohjauksen asema VRkonsernissa tulee muuttumaan tämän toimikauden aikana. Ensimmäinen vaihe on junaliikennöinnin muodostaminen tytäryhtiöksi VR-konsernin yhteyteen. RVL:llä on sopimus- ja neuvotteluoikeus liikenteenohjaajien työehdoista ja mahdolliset em. vaiheesta eteenpäin menevät jatkoneuvottelut käydään aikanaan, jos joskus sellaiseen tilanteeseen joudutaan. VR ollut merkittävä yhteiskunnan rakentaja VR täytti tänä vuonna 150 vuotta ja sen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana on ollut merkittävä. Se on toiminut teollisuuden peruskuljettajana. Miettikääpä omaa paikkakuntaanne, eikö rautatie ole monesti vaikuttanut jopa kaupunkien syntyyn. Liikenteen lakkaaminen on taas kuihduttanut paikkakuntia. Rautatie on ollut elämänvirta. RVL haluaa, että tätä VR:ää hoidettaisiin niin, että sillä on mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 9 Juha Rönkä Lauri Lyly RVL kulkenut käsi kädessä VRkonsernin kanssa Edunvalvontaa tehdään aina ajassa V S R:llä työsuhdepäällikkönä toimiva Juha Rönkä totesi liittojuhlan tervehdyksessään, että RVL on ollut aloitteellinen muun muassa Suomen Rautatiemuseon perustamisessa: - Se oli kunniateko. - RVL on kulkenut käsi kädessä VRkonsernin kanssa. Muutokset ovat olleet merkityksellisiä henkilöstölle: 1950- ja 60-luvuilla keskusteltiin siitä, kuka saa nimittää henkilöitä virkaan. Nyt keskustellaan VR:n muutoksista. Rönkä totesi, että VR:llä on ollut poikkeuksellisen läheiset suhteet RVL:n kanssa: - Sen mittavaa tietotaitoa on kuultu mahdollisimman hyvien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Pitämällä kiinni hyvistä keskusteluyhteyksistä, päästään pitkälle. Ŷ AK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti, että ay-liikkeen arvopohja on edelleen suurin piirtein sama kuin 100 vuotta sitten: - Olemme yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolella. Aina tarvitaan heikomman puolestapuhujaa; yhteiskunta haastaa monin tavoin. - Tavalliset ihmiset tarvitsevat hyvinvointiyhteiskuntaa. Siitä kiinnipitäminen on meidän tehtävämme. Meille tärkeitä pärjäämisen kannalta ovat osaaminen, strategiset valinnat ja johtaminen. Yhdessä enemmän Lyly toi esiin, että vaikeassa tilanteessa on saatu kuitenkin aikaan palkansaajien kannalta merkittäviä rat- Lauri Lyly kiitti tervehdyspuheessaan myös RVL:n veteraaneja: - He ovat rakentaneet ay-liikettä, jota meidän pitää kunniakkaasti viedä eteenpäin. Veteraaneista liittojuhlaan osallistuivat muiden muassa Eino Kivari ja Ivar Böckerman. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 kaisuja, kuten niin sanottu raamisopimus viime vuoden lopulla: - Minkälainen talvi olisi ollutkaan, ellei olisi saatu aikaan 25 kuukautta ennustettavuutta? - Työurasopimukseen tarvittiin ayliikkeen tahtoa. Ay-liike on jälleen osoittanut olevansa yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kun asioita tehdään yhdessä, ollaan vaikuttamisen keskipisteessä. Lylyn mielestä työmarkkinajärjestöjen kesken olisi nyt hyvä neuvotella luonteva jatko näille sopimuksille: - Se on vastuullista ja luontevaa toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lyly totesi, että edunvalvontaa tehdään aina ajassa: - Työympäristö on ollut RVL:lle kovin haasteellinen, mikä vaatii rautatieläisten liitoissa yhteistyötä. Hän mainitsi erityisesti rautatieliikenteen kilpailuttamisen paineet, henkilöstöön kohdistuvat jatkuvat muutospaineet, yhteistoimintaneuvottelut sekä järjestörakenteeseen liittyvät asiat: - Olemme yhdessä enemmän ja vahvempia myös yhden jäsenen puolesta. Ŷ ŹLuottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies [email protected] Varmasti yksi parhaista ja jopa edullisimmista työhyvinvoinnin edistämiskeinoista on se, että annetaan ihmisten tehdä työtä ilman jatkuvaa jännitystä tulevasta. Muutoksia ja uudistuksia S uomi on EU -alueen ykkönen organisaatiouudistusten määrässä. Viimeisen kolmen vuoden aikana 52 % työntekijöistä on ollut jonkinlaisen muutoksen kohteena. Esimerkiksi Saksassa vastaava luku on noin 30 %. Ero on merkittävä kahden menestyvän euromaan välillä. Hyvää selitystä siihen en ole onnistunut löytämään. Kaikelle sellainen kuitenkin on olemassa. Suomalaiset nöyriä työntekijöitä Muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia on julkaistu viime viikkoina. Eräs kertoo, että suomalaiset ovat niitä nöyrimpiä työntekijöitä koko maailmassa, samalla viivalla venäläisten, bulgarialaisten ja romanialaisten kanssa. Meillä ei helpolla vastusteta ylempää tulleita määräyksiä. Kun meille kerrotaan, että jokin asia on nyt pakko tehdä, niin se yleensä hyväksytään ajatuksella: ”Minkäs sille sitten voi”. Luottamus on vahva siihen, että ko. toimenpide on huolella ja parhaalla tietämyksellä harkittu ja mietitty. Toinen tutkimus kertoo, että 80 % suomalaisista johtajista, monelta tasolta, on halukas vaihtamaan työpaikkaansa. Toiveena olisi olla yhdessä työpaikassa 2 − 5 vuotta, kun nyt joutuu olemaan 5 − 6 vuotta. Tärkeimpinä motiiveina olivat halu kehittää itseään, raha, uudet haasteet ja saada lisää valtaa. Sinänsä hyviä kannustimia nuo ovat monelle muullekin. Hyvin usein vaan johtajan vaihtuminen merkitsee myös organisaatiossa muutoksia riippumatta siitä, kuinka kauan on aikaa edellisestä muutoksesta. Siitä, jonka ovat käyneet läpi kaikki muut paitsi se uusi johtaja. nessä piirissä nopea valmistelu, tietenkin tehokkaasti ja päättäväisesti, ja koko muutoksen kohdejoukko saa lukea lopputuloksen lehdestä. No, nyt menee sitten tinkaamiseen tuplasti se aika ja raha, mitä yhdessä suunnitteluun olisi mennyt. Trendinä organisaatioiden ”aktiivinen tarkastelu” Niin yritysmaailmassa kuin myös julkisella puolella on vuosien varrella nähty monenlaisia suuntauksia, jopa trendejä. Jossakin vaiheessa alkoi tarve muuttaa yritysten nimiä paremmin nykyaikaan sopiviksi, vain yhtenä esimerkkinä. Tai tuotannon siirtäminen Kiinaan, ja sitten kohta takaisin kun ei oikein toiminutkaan. Nyt ovat pinnalla ympäristöasiat. Kaikki ovat niin luonnolle ystävällisiä. Meidän alalla se on sentään tottakin ja perusteltua, mutta kyllä jokin kukan kuva bensamittarin kyljessä menee huumorin puolelle. Myös organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteiden ”aktiivinen tarkastelu” (= muuttaminen) on hyvinkin suosittua. Aivan varmasti joskus näitä toimenpiteitä pitääkin tehdä. Jos ei mitään uutta olisi koskaan keksitty, eläisimme keräilytaloudessa. Mutta toteuttamisen tapa ja tyyli kyllä ihmetyttää välillä kovasti. Julkisimpana ja suurimpana esimerkkinä on tämä kuntauudistus. Jossakin välähtää, tehdään pie- ”Se ei voi olla oikein, mikä ei ole kohtuullista” Työ on useimmille meistä suomalaisista todella tärkeä ja iso osa elämää. Valitettavasti jopa ihmisen koko arvoa usein mitataan sillä, mitä hän tekee työkseen. Työn menettäminen syystä tai toisesta on kova isku. Olisikin rauhoittavaa olla ihan varma siitä, että jokainen työpaikan menetys tai tehtävän lakkauttaminen on tehty vasta kun kaikki muut keinot on käytetty. Jotakin on silti tehty oikeinkin; taloudessa menee hyvin moniin muihin verrattuna. Tulisi kuitenkin muistaa se toinenkin puoli, mitä kaikkea ikävää liittyy henkilöstön kannalta liian nopeisiin ja huonosti ymmärrettyihin muutoksiin. Työhyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää monilla tavoilla. Varmasti yksi parhaista ja jopa edullisimmista keinoista on se, että annetaan ihmisten tehdä työtä ilman jatkuvaa jännitystä tulevasta. Kuten oikeusoppineet sanovat: ”Se ei voi olla oikein, mikä ei ole kohtuullista”. Ŷ. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 11 Kohti uusia osastoja? Teksti Erkki Hokkanen L iittomme hallitus asetti viime vuonna työryhmän selvittämään mahdollista uutta osasto-organisaatiota. Työryhmään nimettiin valtakunnallisen ja alueellisten pääluottamusmiesten lisäksi toimiston edustajana Seppo Juselius. Työryhmän vetäjänä toimi Erkki Hokkanen. Työryhmä valitsi ensimmäisessä kokoontumisessaan lähestymistavaksi alueellisen organisaation. Tätä mallia tuki myös nykyisen luottamusmiesorganisaation rakenne. Myös ammattiryhmäkohtaisesta rakenteesta keskusteltiin ja työryhmän näkemyksen mukaan se ei tällä hetkellä ole ajankohtainen. Työryhmä lähetti osastoille kaksiosaisen kyselyn koskien osastojen johtokuntien ja jäsenpalveluiden nykytilaa. Saaduista vastauksista laadittiin yhteenvedot taulukoiksi ja teksteiksi. Saatu materiaali yhdistettiin työryhmän loppuraportiksi ja se on esitelty liiton hallitukselle ja eri osastojen johtokunnille heidän pyynnöstään. Samoin loppuraportti esiteltiin liiton valtuustolle kevään vaalikokouksessa. Neljä alueosastoa Työryhmä esittää uudeksi osasto-organisaatioksi neljää, eri alueista muodostuvaa, osastoa: Osastot RVL Etelä-Suomen osasto ry RVL Itä-Suomen osasto ry RVL Länsi-Suomen osasto ry RVL Pohjois-Suomen osasto ry Jäseniä (tilanne 14.11.2011) 467 / 38 % 358 / 28 % 280 / 23 % 133 / 11 % Perusteluina muutokselle työryhmä näki seuraavat asiat: t Toiminnan talouden varmistaminen: Nykymalli mahdollistaa valita 162 johtokunnan jäsentä. Käytännössä toimintaan osallistuu noin 60 jäsentä. Uudessa mallissa maksimimäärä johtokunnan jäseniä on 48. t Osastojen toiminta terävöityy. t Johtokunnat keskittyvät edunvalvontaan. t Jäsenpalvelu laajenee, kehittyy ja tarjoaa jäsenistölle tasalaatuiset mahdollisuudet nauttia tarjottuja palveluja. t Kustannusrakenteen keventyminen antaa aktiiveille toimijoille paremmat edellytykset jäsenten palveluun. t Liiton valtuuston ja hallituksen toiminta terävöityy. Alueellisen demokratian varmistamiseksi työryhmä esittää uusien osastojen järjestäytymiseksi seuraavaa menettelyä: t Ensimmäisen vuosikokouksen ja johtokunnan vaalin järjestämiseksi alueella olevat osastot muodostavat vaalivaliokunnan, vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä alueellisen edustuksen varmistamiseksi. t Vaalivaliokunnan tehtävänä on laatia esitys uuden johtokunnan puheenjohtajaksi ja johtokunnan jäseniksi. t Viimekädessä vuosikokous valitsee osaston tulevan hallinnon normaalilla jäsenäänestyksellä. t Jatkossa kukin osasto päättää, miten seuraavien toimikausien sääntömääräinen vuosikokoustoiminta järjestetään (on myös mahdollista laatia säännöt). 12 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Alueelliset vapaa-ajan toimikunnat Jäsenpalveluiden kehittämiseksi ja varmistamiseksi esityksessä on alueellisten (lähtötilanteessa nämä voisivat olla nykyisen osasto-organisaation alueita) vapaa-aikatoimikuntien perustaminen: t Osastojen alueille tulee perustaa vapaa-ajan toimikunta/toimikuntia. t Toimikuntiin tulee johtokunnan nimetä vähintään 3 johtokunnan ulkopuolista jäsentä. t Vapaa-ajan toimikunnan tehtävänä on valmistella ja budjetoida eri jäsenpalveluita. t Toimikunta jättää esityksensä ao. osaston johtokunnan päätettäväksi. t Toimivan jäsenpalvelun varmistamiseksi toimikunnan jäsenille on suoritettava kulukorvausta. t Toimikunnan tulee kokoontua vähintään 4 kertaa toimikaudella = johtokunnan toimikausi. t Jäsenpalvelut ovat koko alueen jäsenistölle tarkoitettuja riippumatta toimikunnan maantieteellisestä sijoittumisesta. t Liittovaltuuston päättämä ”perusmaksu” tulee suhteuttaa osaston jäsenmäärään. Muutoksen ”tekniseen” toteuttamiseen on olemassa parikin eri mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan muutoksen ei tule näkyä yksittäisen jäsenen kannalta muutoin kuin parantuneen jäsenpalvelun muodossa. Osastot päättävät Keskustelu osastojen uudesta organisaatiomallista on osastoissa aloitettu. Sitä voidaan käydä esimerkiksi jäsentilaisuuksissa: - Osastojen johtokuntien tehtävä on viedä prosessia eteenpäin. RVL:n hallituksen tai valtuuston päätöksellä uudistusta ei voi toteuttaa, sanoo RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen. - Osastojen lakkauttaminen ja uusien alueellisten osastojen perustaminen edellyttää jokaisen nykyisen osaston omia päätöksiä. - Kun uudessa mallissa esitetään neljän osaston perustamista, tämä vaatii nykyisten osastojen alueellista yhteistyötä Etelä-, Itäja Länsi-Suomessa. Pohjois-Suomessa on nykyisinkin yksi osasto. Mikäli lukijalle heräsi tarve tietää tarkemmin työryhmän ”aivoituksista” tai perusteista, olemme valmiita niitä kertomaan. Jos haluat loppuraportin luettavaksi, ota yhteyttä työryhmän vetäjään, [email protected], puh. 040 863 0086. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 13 Ammattiliitot valvovat henkilöstön etuja Yrityksen hallitus kantaa vastuun koko yhtiön toiminnasta Teksti ja kuvat Soile Olmari 14 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto toimii myös VR:n hallituksessa: - Hallituksen jäsenen pitää ajatella laajaalaisesti yhtiön etua. Vaikka olen ammattiliiton puheenjohtaja, tehtäväni ei ole toimia VR:n hallituksessa henkilökunnan edunvalvojan roolissa. - VR:n tulevaisuuden menestymisen kannalta on mietittävä, mitä tarkoitusta varten yhtiö on olemassa, mitä se tuottaa. Strategisten linjausten kautta on päätettävä, mikä tulevaisuuden skenaario on vallalla milläkin konsernin eri toimialalla, Riku Aalto sanoo. A alto korostaa, että henkilökunnan edunvalvonta on ammattiliittojen tehtävä: - Toki yritän huolehtia siitä, että yhtiön hallituksessa tehtävät päätökset ovat pitkällä tähtäimellä sekä yhtiön että henkilökunnan edun mukaisia. Aalto myöntää ristiriitaa voivan syntyä varsinkin, jos ja kun yhtiön hallituksessa joutuu tekemään tiettyjä päätöksiä esimerkiksi yhtiön osien myymisestä tai päätöksiä, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan kielteisesti. - Omassa päässäni kuitenkin erotan nämä kaksi roolia. Sitä paitsi Metalliliiton puheenjohtajalla ei ole mandaattia toimia rautatiealalla työskentelevien edusmiehenä. - Toki käyn välillä keskusteluja myös rautatieliittojen puheenjohtajien kanssa ja välitän heidän viestejään VR:n hallitukselle, Aalto toteaa. Hän mainitsee, että kaikki VR:n hallituksessa hänen aikanaan tehdyt päätökset ovat hallituksen yhteisiä: - Seison niiden takana tiedostaen, että kaikki päätökset eivät ole henkilöstölle tai ympäröivälle yhteistoimintaverkostolle mieleen. - Siitä huolimatta edustan yhtiötä ja vaikutan siihen, että yhtiö menestyy ja sitä kautta myös henkilökunnalle luodaan parempia edellytyksiä menestyä töissään. Riku Aalto aloitti VR:n hallituksessa 19.4.2011, kun silloinen omistajaohjauksesta vastannut ministeri Jyri Häkämies kysyi, olisiko hän käytettävissä: - Tein vastakysymyksen siitä, miten rautatiealan ammattiliitot jäsenyyteeni suhtautuvat. Olin tietoinen aiemmasta käytännöstä, jossa hallituksessa oli ollut rautatieliittojen edustus. Hallitus ei puutu operatiiviseen toimintaan Mihin Aalto VR:n hallituksessa voi vaikuttaa? – Voin vaikuttaa hallituksen täysivaltaisena jäsenenä kaikkiin niihin asioihin, joita hallituksessa käsitellään ja tietysti hallitus kantaa vastuun koko yhtiön toiminnasta. - Hallituksen keskeinen tehtävä on valita yhtiön toimitusjohtaja, valvoa hänen tekemisiään sekä päättää yhtiön strategialinjauksista. Hallituksen jäsenet eivät puutu operatiiviseen toimintaan. Mihin ay-liikkeen olisi keskityttävä tulevaisuudessa? R iku Aallon mielestä on muistettava, että ay-liike on solidaarinen liike ja että siinä huolehditaan heikommassa asemassa olevista: - Toki haetaan myös parempaa työehtosopimista. Tessin muoto ei ole niin merkittävä kuin sen sisältö. - Toinen huolenaihe on, että varsinkin nuorempi sukupolvi ei tahdo ymmärtää - emmekä me osaa kertoa, mikä merkitys järjestäytymisellä on. - Ilmeisesti nykyisiä työehtoja pidetään itsestään selvinä. Jos jäseniä ei ole riittävästi, työehtojenkin puolesta kamppailu käy mahdottomaksi. Tämä välinpitämättömyyden estäminen on keskeisiä haasteita tulevaisuudessa. Aalto listaa kolmantena asiana, että ay-organisaation luottamustehtäviin työpaikoilla pitää saada ay-liikkeen parhaita myyntihenkilöitä: - Järjestäytymistä ei synny niin, että ay-puheenjohtajat pistävät päänsä ulos ikkunasta ja huutavat, että nyt pitää liittyä. - Työpaikoilla olevien luottamushenkilöiden pitää ymmärtää, että he ovat liiton myyntikortti. Kun työntekijä kohtaa näitä ihmisiä, heille muodostuu kuva liitosta. Yhtenäisyys työpaikoille syntyy siitä, miten luottamushenkilöt työntekijöitä kohtelevat ja hoitavat heidän asioitaan. Aktiivin on osattava tarjota palveluja. Ŷ Aalto tietää, mistä puhuu; hän on mukana monessa hallituksessa, kuten VVOyhtymässä ja työeläkeyhtiö Varmassa. - Hallituksen jäsenenä pystyy vaikuttamaan kulloisenkin yhtiön toimintaan. Pidän myös hyvänä, että hallituksessa on erilaista osaamista eivätkä kaikki jäsenet tule samasta muotista. - Erilaiset taustat rikastuttavat työskentelyä ja näkemyksiä, joita itse kukin hallituskeskusteluun tuo, kunnioitetaan. Paljon on kiinni siitä, minkälainen on hallituksen puheenjohtaja. Jos hän pystyy luomaan avoimen vuorovaikutukselli RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 15 Riku Aalto sen ilmapiirin, kuten Hannu Syrjänen VR:n hallituksessa, se syventää työskentelyn sisältöä ja kaikki uskaltavat ja haluavat sanoa mielipiteensä, Aalto korostaa. Hän arvostaa myös hallitustyöskentelystä saamaansa yritystietoutta: - Kun itse on ammattiliitossa töissä, yritysmaailma on hyvin erilainen maailma. Tämä on hyvä asia oman työn näkökulmasta. Se avartaa omia käsityksiä ylipäätään siitä, miten yritykset toimivat ja minkälaisia ajatuksia yrityksissä on. VR:n tulevaisuuden monta ulottuvuutta Mihin VR on menossa? Riku Aalto näkee asiassa monta ulottuvuutta: - Yksi on se, että VR on tehnyt ja tekemässä muun muassa isoja kalustoinvestointeja. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä yhtiön uskotaan olevan toimintakuntoinen. - Toinen asia on se, että VR joutuu todennäköisesti tulevien vuosien aikana kilpailutilanteeseen, jolloin yk- 16 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 sityiseltä sektorilta tulevat yritykset kilpailevat tietyistä rataosuuksista. Kolmantena Aalto mainitsee ympäristöasiat: - Ne nousevat entistä enemmän esille. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät käyttämään esimerkiksi yksityisautoilun kallistumisen kautta enemmän julkista liikennettä. - Sitten täytyy muistaa, että VR on laaja konserni. ”Tavan” kansalainen, kuten minäkin aiemmin, ajattelee VR:n yhteydessä vain junaa. Raideliikenteen lisäksi on paljon muutakin toimintaa kuten linjaautoliikennettä, rakennuttamista ja muita palveluita. Strategiamielessä on mietittävä, mitä kaikkea konsernissa tehdään. Muutoksia tulee varmasti Riku Aallon mielestä VR:ssäkin on hyvä valmistautua henkisesti siihen, että muutoksia tulee varmasti myös tulevaisuudessa: - Mitä ne ovat, ei vielä tiedetä. Mikään yhtiö tässä maassa ei tule selviämään niin, että pitää nykyisen toimintalinjan sellaise- r s. 1965, hallintotieteiden maisteri r Metalliliiton puheenjohtaja vuodesta 2008 r VR:n hallituksen jäsen 19.4.2011 alkaen r VVO-yhtymä Oyj:n hallituksen puheenjohtaja r työeläkeyhtiö Varman hallituksen jäsen r SAK:n hallituksen jäsen r Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jäsen r Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan varapuheenjohtaja r Työväen Opintorahaston hallituksen jäsen r Asuu Vantaalla omakotitalossa, naimissa, kolme lasta. naan eikä pyri kehittymään. VR:n on mietittävä, miten entistä paremmin pystyy palvelemaan asiakkaita. Aalto kertoo esimerkin, kuinka metallialalla ajateltiin jo -80-luvulla: - Sellainen yritys menestyy, joka pystyy huolehtimaan työn tuottavuudesta, osaamisesta ja palvelukonseptien kehittämisestä. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Jarrumiehenä oleminen ei vie eteenpäin. Hyvä yritys pärjää myös huolehtimalla aktiivisesti henkilöstöstä ja ottamalla sen mukaan kehittämiseen. Ŷ ŹLeikkeet STTK:n lehti 3/2012 Viisikymppiset jaksaisivat ja jatkaisivat työssä B irgitta Suorsa UP-uutispalvelusta kirjoittaa STTK:n lehdessä viisikymppisistä työelämässä: - Tämä ikäluokka on kova tekemään työtä ja työtä itsessään arvostetaan. He kuitenkin väsyvät, koska työstä on kadonnut mielekkyys. Työn itsensä sijasta arvoon ovat nousseet tulokset ja eurot. Ikäluokka pitää tätä ajatusta vieraana, toteaa tutkija Katri Halen. Halen toteaa, että konkarit pitävät rikkautena, että työpaikalla on eri-ikäisiä ihmisiä: - Ongelmat ovat nuoret, korkeasti koulutetut esimiehet, joilta konkareiden mukaan puuttuu laajanäköisyys, elämänkokemus ja ihmissuhdetaidot. Nuoria esimiehiä kuvaillaan lyhytnäköisiksi, itsekkäiksi ja vallanhaluisiksi. Ŷ Lehtileikkeitä VR 150 vuotta Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Henkilöstö on kantanut kortensa kekoon aiemminkin turvatakseen VR:n kilpailukykyä. Keväällä 1950 ”toimeenpantiin iskulause-kilpailu yleisöpalvelun, junaturvallisuuden ja tavarankäsittelyn parantamisen merkeissä”. Valitettavasti tarina ei kerro, minkälaisia iskulauseita kilpailuun saatiin. AKT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenlehti Nro 5 // 18.4.2012 Miksi liitto ei tee mitään? M ailin ja AKT:n hallituksen jäsen Hannele Lehdonkivi pohtii kirjoituksessaan otsikon kysymystä: - Vastaus kysymykseen on selvä, kyllä tekee, kun on sen aika ja paikka. No, kuka sitten tekee, ja kenen oikeastaan pitäisi tehdä? Tähän on helppo vastaus – sinä, minä ja me kaikki. Eli, jos ja kun työpaikalla huomaa epäkohdan, joka pitää korjata, niin oikea kulkutapa on, että asia otetaan ensin esiin oman esimiehen kanssa. Jos asia ei näin ratkea Lehdonkivi kehottaa viemään asian eteenpäin ylemmälle pomolle tai henkilöstöhallintoon, ja tässä vaiheessa liittoon kuuluvien avuksi tulee luottamusmies: - Liitto tai ammattiosasto ei ole ihmeidentekijä, joka purjehtii paikalle, heilauttaa taikasauvaa – ja humps asiat on kunnossa – eei, ei semmoista tapahdu, ei semmoista voi tapahtua. - Toki liitto ja ammattiosasto ovat kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa meidän järjestäytyneiden tukena, apuna ja neuvojana, samoin kuin luottamusmies. Joskus asioiden kuntoon saattamisessa on käytettävä järeitä ”aseita”, ja tässä kohdassa on tärkeä edellytys sillä, että meillä on vahva liitto ja järjestäytyneet työntekijät. Lehdonkivi painottaa, että vastuu työpaikan asioista/tilanteesta on meidän kaikkien: - Sinun, minun, työkavereiden – kaikkien. Ŷ Oikaisu Lehdessämme 2 / 2012 oli kirjoitettu sivulla 28 väärät nimet Joensuun osaston I ja II varapuheenjohtajiksi. Joensuun I varapuheenjohtaja on Jarmo Pankko ja II varapuheenjohtaja Ahti Karppanen. Puheenjohtajana toimii Minna Raimoaho. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 17 Jäsenten asioista sopivien hallittava ”sudenkuopat” Teksti Soile Olmari Kuva Niko Rakkolainen Kari Tervo on aina ollut kiinnostunut heikompien puolustamisesta ja työolojen parantamisesta. Hänet valittiin huhtikuussa RVL:n liittovaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Hän on myös Helsingin osaston johtokunnan jäsen. K ari on toiminut aiemmin vuosikausia muun muassa Rautatieläisten liiton osasto 51:n luottamustehtävissä: - Liityin noin vuosi sitten RVL:n Helsingin osastoon. VR:lle tulin töihin 1976 Seinäjoelle asemamieheksi. Vuodesta 2008 olen toiminut liikenneohjaajana Helsingissä. Tätä ennen toimin kymmenen vuotta asetinlaitemiehenä samassa työpisteessä. Eri kiskosektorien yhdistettävä voimansa Ammattijärjestöjen tulevaisuuden haasteena Kari kokee pienenevät jäsenmäärät: - Miten voimme turvata jäsenistön edut, kuten koulutuksen ja järjestölehden, jossa tiedotetaan jäsenille tärkeistä asioista? - Tänä päivänä on tärkeää, että jäsenistöön liittyviä asioita neuvottelevat sopivat henkilöt, jotka osaavat lukea sopimuksissa piilevät ”sudenkuopat”. Työnantajapuolella on sopimuksia laatimassa varmasti legioona lakimiehiä, Kari arvelee. Hänen mielestään eri kiskosektoreilla toimivien olisi yhdistettävä voimansa: - Vain näin uskon meidän pystyvän turvaamaan jäsenten edut ja kehittämään niitä. Korostan, että jäsenten etujen ajaminen pitää olla meillä kaikilla kirkkaana mielessä. Kari Tervo r Liittyi RVL:n Helsingin osastoon noin vuosi sitten. r Toimii osaston johtokunnan jäsenenä. r Valittiin RVL:n liittovaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi 26.4. r Toimi vuosikausia Rautatieläisten liiton (osasto 51) luottamustehtävissä työsuojeluvaltuutettuna, luottamusmiehenä useissa eri työpisteissä, osaston johtokunnassa sekä osaston varapuheenjohtajana. r Toimi myös Rautatieläisten liiton liittovaltuuston varamiehenä, liiton hallituksen jäsenenä, SAK:n Helsingin paikallisjärjestön hallituksen jäsenenä sekä Rautatieläisten matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Hurtti huumori auttaa jaksamaan Kari kokee VR:llä haasteelliseksi jo useita vuosia meneillään olevat muutokset: - Esimerkiksi liikenteenohjaus on mielestäni nyt tilanteessa, jossa ei olla VR:llä eikä missään muuallakaan. Tämän seurauksena asioiden hoito kestää, kun mietitään kenelle se kuuluu eli kuka maksaa. - Kaikesta huolimatta olen työpisteeni ilmapiiriin tyytyväinen. Tarkoitan tässä tapauksessa työkavereita. Ilman tätä hurttia huumoria ei varmaan jaksaisikaan. Jaksamistaan Kari auttaa myös seuraamalla luontoa: - Olen vuokrannut vanhan niin sanotun ratavartijan mökin Kirkkonummelta. Näin kesällä siellä näkee ainakin kaikenlaisia lintuja. Olen esimerkiksi saanut kuvattua läheisestä koivusta merikotkan, mikä oli mahtava kokemus. Lisäksi kaikenlaiset mökillä tehtävät ulkotyöt piristävät mukavasti ja ovat vastapainoa sisätyölle. Ŷ RVL:n tulevaisuus edellyttää yhteistyötä toisten liittojen kanssa Teksti ja kuva Soile Olmari Liittovaltuusto valitsi RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi Mervi Ylitalon Oulusta. Hänen mielestään RVL:n tulevaisuus edellyttää yhteistyötä toisten liittojen kanssa: - Meillä on pieni liitto, jonka jäsenmäärä on laskussa. E rityisen tärkeitä toiminnassa ovat aktiiviset jäsenet. Miten heidät saadaan mukaan? – Tätä asiaa on veivattu vuosikymmenet, eikä mitään patenttiratkaisua ole keksitty. Jäsenillä on muita aktiviteetteja, joihin ay-liike ei pysty vastaamaan. Tätä suuntaa olisi hyvä tutkiskella, Mervi vastaa. Mervi on aloittanut toiminnan RVL:ssä Oulun osaston johtokunnassa -80-luvulla: - Sitten tuli perheen ja lasten aika. Nyt olen ollut aktiivisesti mukana taas reilut kymmenen vuotta. Ay-toiminnassa minua kiinnostavat yhteiset asiat, alan edunvalvonta sekä niiden taustat. - Noudattaisin avointa joustavaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa vanhojen ja uusien työntekijöiden asemaa ja tehtäviä voidaan tarkastella tasapainoisesti ja järkevästi. ”Noudattaisin avointa joustavaa henkilöstöpolitiikkaa” Mervi työskentelee Oulussa VR Transpointin rautatielogistiikassa myyntiassistenttina. Hän kokee itse jaksavansa tämän päivän työelämässä huonosti: - Kiire, kiristyvä työtahti ja tehtävien muutokset sekä VR:n muutosohjelman mukanaan tuomat paineet heikentävät jaksamista. Jos Mervillä olisi valta ja mahdollisuus, mihin suuntaan hän kehittäisi VR:ää henkilöstön näkökulmasta? - Noudattaisin avointa joustavaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa vanhojen ja uusien työntekijöiden asemaa ja tehtäviä voidaan tarkastella tasapainoisesti ja järkevästi. - Saattaisin muutosohjelman ja organisaatiomuutokset loppuun ja sitä kautta VR:n vakaisiin työolosuhteisiin. Muutoksiin sopeutumiseen tarvitaan myös aikaa. VR on edelleen hyvä ja arvostettu työnantaja ja kiinnostus VR:n työpaikkoja kohtaan on hyvä, Mervi arvelee. Ŷ Mervi Ylitalo r Mukaan ay-toimintaan 1980-luvulla RVL:n Oulun osaston johtokunnan jäsenenä. r Tauon jälkeen aktiivista toimintaa nyt reilut kymmenen vuotta johtokunnan jäsenenä, luottamusmiehenä sekä pääluottamusmiehen varana. r Toimii edelleen aluepääluottamusmiehen varana. r On toiminut muutaman vuoden Oulun osaston tiedotussihteerinä. Osaston puheenjohtajana on menossa seitsemäs vuosi. r RVL:n hallituksen jäsenenä alkoi seitsemäs vuosi. r Valittiin huhtikuussa liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi. r Tuli neljäksi kuukaudeksi töihin Kemin rata-alueen toimistoon 1975. r On siirtynyt Kemistä kaksi kertaa Ouluun töihin. Työskenteli vuosina 94 − 95 muutaman kuukauden Rovaniemellä tavaratoimistolla. r Siirtyi 11 vuotta sitten Ouluun VR Cargon markkinointisihteerin tehtäviin. r Työskentelee nyt Oulussa VR Transpointin rautatielogistiikassa myyntiassistenttina. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 19 Janne Halme osallistui Kiljavalla järjestetylle luottamusmiesten peruskurssille touko-kesäkuun vaihteessa. Vasemmalla Maarit Joensuu. Luottamusmies joustona työntekijöiden ja työnantajan välillä Teksti ja kuva Soile Olmari V R:n pääkonttorissa toimivan operaatiokeskuksen rautatievirkamiesliittolaisten tuore luottamusmies Janne Halme odottaa kolmevuotiselta toimikaudeltaan, että ”hommat” toimisivat kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Jannen mielestä luottamusmies saattaisi toimia joustona työntekijöiden ja työnantajan välillä: - Jutellaan työasioista ja muustakin, hän kehottaa. Janne tuli VR:lle töihin 1977 suoraan armeijasta ja on toi- 20 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 minut veturisähköasentajana, huoltomiehenä, elektroniikkaasentajana, työnjohtajana sekä nyt kaluston käytönohjaajana. - Haasteellista VR:n töissä tänä päivänä on työssä jaksaminen sekä uudet haasteet niin tietotekniikan kuin ulkoisen kilpailun osalta. Jannen mielestä hyvää on työpaikan henki ja uuden työpaikan kehittymisprosessi. Hänen omaa jaksamistaan työelämässä avittaa lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna vapaa-aika. Ŷ Teemu Salon jaksamista työelämässä auttavat positiivinen elämänasenne, koti, perhe ja ystävät. Joukossa on voimaa Teksti ja kuva Soile Olmari K ouvolan junaliikennöinnissä luottamusmiehenä toimiva Teemu Salo haluaa pitää jäsenistön kanssa yhteyttä puolin ja toisin: - Kun saan teidät kaikki selän taakse, niin joukossa on voimaa. Yksin en ole mitään. Teemun luottamusmiesalueeseen kuuluvat Kouvolan lisäksi Imatran, Vainikkalan, Inkeroisen, Kymin ja Kotkan työpisteet: - Luottamusmiehen rooli on mielestäni erittäin tärkeä työyhteisössä; onhan hän rajapinta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Liikenteenohjauksessa eletään muuttuvia aikoja: - Edessä on irtaannuttaminen VR-Yhtymästä ja mielenkiinnolla odotan, miten ne asiat sujuvat. Toki ei pidä unohtaa päivittäistä työtä ja sen kehittämistä. Teemu on työskennellyt liikenneohjaajana vuodesta 2009 sekä liikenneturvallisuuskouluttajana Ohjauspalvelut Kouvolan pisteessä, joka kuuluu Itä-Suomen ohjauspalvelukeskukseen. - Tulin VR:lle helmikuussa 2003 junamieheksi ratapihalle. Sen jälkeen olen toiminut vaihtotyönjohtajana. Matkan varrelle on kuulunut myös junaturvallisuuskouluttajan töitä VRKK:ssa. Haasteeksi tämän päivän työelämässä Teemu kokee kehityksen mukana pysymisen: - Työpisteemme ja työtapamme kehittyvät jatkuvasti ja uutta tekniikkaa tulee koko ajan käyttöön. - Hyvänä asiana pidän isoa taloa ja sen etuja: on esimerkiksi mahdollisuuksia vaihtaa eri työtehtäviin niin kuin omalla kohdalla on käynyt. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 21 Avoin ja kuunteleva puheenjohtaja Teksti ja kuva Soile Olmari Etelä-Suomen alueella toimii kaksi RVL:n osastoa, Helsingin ja Pääkonttorin osastot. Pääkonttorin osaston uutena puheenjohtajana aloitti Marjut Pykälä-aho. M arjut meni töihin rautatiehallituksen liikenneosastolle maaliskuussa 1980: - Organisaatio vaihtui vuosien myötä tavaraliikenneosastosta VR Cargoksi, josta siirryin VR:n henkilöstöhallintoon vuonna 2005. Pääkonttorin osaston puheenjohtajan tehtävät tänä keväänä aloittanut Marjut on ollut aina RVL:n Pääkonttorin osastossa ns. aktiivijäsen: - Välillä olen kuitenkin pitänyt vuosienkin taukoja ja tullut uudestaan mukaan aktiivitoimintaan. Jäsenten odotukset tärkeitä Marjutin mielestä puheenjohtaja tarvitsee ympärilleen aktiivisen ja osaavan johtokunnan: - Olen iloinen siitä, että uudessa johtokunnassamme on sopivasti mukana kokeneita ja osaavia toimijoita sekä nuoruutta – jopa kaksi uutta nuoremman sukupolven edustajaa. Marjut haluaa toimia avoimesti ja olla kuunteleva puheenjohtaja. Hän toivoo, että jäsenet kokevat hänet luottamuksen arvoiseksi ja helposti lähestyttäväksi: - Toivon myös, että pystyn vakuuttamaan jäsenet siitä, miksi kannattaa kuulua RVL:n Pääkonttorin osastoon ja mitä kaikkea turvaa ja edunvalvontaa jäsen silloin saa. Hän kertoo, että tulossa olevassa jäsenillassa käsitellään edunvalvonta-asioita jäsenen kannalta: - Haluaisin myös, että jäsenet ottaisivat enemmän yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa. Olisi myös tärkeätä saada palautetta ja tietoa jäsenten odotuksista osaston toiminnan suhteen. Nuoria mukaan Marjut korostaa, että tärkeintä osastossa ovat jäsenet: - Siksi olemme osastona olemassa. Pääkonttorin osastoon kuuluvat työskentelevät VR:llä TAL 6 §:n alaisina eli he ovat päivätyötä tekevää toimistoväkeä. - On tärkeää nostaa esiin heidän työolonsa ja palkkauksensa. Lisäksi osaston yhteiset teatteri- yms. tapahtumat ja matkat tukevat jäsenten jaksamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kukaan ei ole yksin, vaan meitä on monta. Toukokuun lopulla osastossa oli 149 työikäistä jäsentä. Marjut pitää haasteena jäsenistön ikääntymistä: - Meidän täytyy saada nuoria mukaan toimintaan ja siten kiinnostumaan edunvalvonnasta. Tärkeää on myös tukea luottamusmiehiä heidän vaativissa tehtävissään. Ŷ 22 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Marjut Pykäläaho r Kuulunut Pääkonttorin osaston johtokuntaan useita vuosia. r Toiminut osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä, jäsenrekisterin hoitajana ja järjestelytoiminnan vetäjänä. r Toiminut luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehen varana. r Toiminut liittovaltuutettuna 2009 – 2012. r Pääkonttorin osaston puheenjohtaja ja RVL:n hallituksen jäsen keväästä 2012. r On yleensä aina hyvällä tuulella. Saa iloa perheestä, ystävistä ja monipuolisesta liikunnasta. ŹJutunjuuri Aurinkoa etsimässä A urinko, joka lymyilee pilvien takana, on pyörähtänyt kesäasentoon. Mökkiradion sääennustus osui taas tänään ihan nappiin: - Perämereltä Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä sadetta, yöllä poutaa ja hallaa. Laulurastaat laulavat illan suussa tauotta – varmaan myös lämpimikseen. Monipuolista jutustelua puunlatvasta toiseen. Upeita luonnonilmaiskonsertteja. Maisema on vihertynyt ja raparperit puskevat esiin tukevia kylmänkestäviä varsiaan. Niilläkin on oma juuripaakkunsa, oma määrä valoa ja ravintoa, niin kuin kaikilla meistä. Jokainen kevät ja kesä näyttävät kasvunihmeitä. Syksyllä maahan kaivetut kuivat ja ryppyiset sipulit ovat talven hangen alla jalostuneet, koskapa tulppaanit ja narsissit kukkivat täyttä päätä. Vielä töissä ollessani ja etenkin pääkaupungissa työmatkoilla junaillessani ihmettelin aina radanvarren kukkivia valkovuokkomeriä samaan aikaan kun meillä radan pohjoispäässä vielä hiihdettiin täyttä päätä. Lähimatkailun suosio kasvussa Uutisissa kerrottiin lähellä olevien matkakohteiden arvostuksen olevan nousussa. Matkustamiseen ei tuhlaannu aikaa eikä rahaa niin paljon kuin kaukomatkoihin. Myös lähellä tuotetun ruuan ja joukkoliikenteen palvelujen suosion on huomattu olevan nousukiidossa. Järkevää, hiilijalanjäljet pienenevät. Lisännee jopa junailijoiden määrää. Kotimaassa on paljon mielenkiintoisia kohteita jokaiseen makuun. Muutama viikko sitten osallistuin mukavaan päiväretkeen, jonka kohteista yhtenä oli Pentik-mäen kulttuurikeskus ja maail- man pohjoisin keramiikkatehdas Posiolla. Sain mahdollisuuden tutustua arvostamani muotoilija Anu Pentikin galleriaan ja erilaisiin historiallisiin näyttelyihin. Tuula Jakonen RVL:n eläkeläisjäsen Kahvikuppimuseossa kohtasin vuosikymmenten jälkeen Ruusu kahvikupin, jollaisen sain äidiltä lahjaksi muutettuani kotoa ensimmäiseen omaan kuppikuntaani. Ruusukuppini ovat kadonneet ajan saatossa. Joskus joku tavallinen asia muuttuu arvokkaaksi vasta sen jälkeen, kun sen menettää. Juuri tuo tyylikäs 60-luvun kuppimalli on nyt keräilyharvinaisuus. Kuulin erään kanssakulkijan toteavan osuvasti: - Näyttely virkisti myös muistia. Muisti- kaan ei ole kuin laatikko, josta haluttu kappale kaivetaan esiin kuin sukka pyykkikorista! Niin paljon syntyi myönteisiä elämyksiä ja muistoja. Pentikkejä itseään emme tavanneet, mutta kahvikupilliset nautittiin hyväntuulista Anun näköispatsasta ihastellen. Vesiliikuntaa mökkirannassa Nyt hyvin suosittu vesijuoksu on kehittynyt järvissä hölkkäämisestä ja levinnyt sieltä uimahalleihin. Järvessä tai meressä juoksu mahdollistaa aivan toisenlaisen näkövinkkelin kuin rannalta: vesivyö tanakasti kiinni ja vettä polkemaan turvallisesti rannansuuntaisesti pystyasennossa sorsan lailla. Menetelmä lienee tuttu niille, jotka ahkeroivat vielä työelämässä: ”Kun koko ajan juoksee, pysyy paikoillaan ja muutoksissa mukana”. Uinnin jälkeen saunoessa viimeistään pääkin puhdistuu myös sisältäpäin. Kesän tai kesäloman jälkeen kunto on noussut kohisten ilman kuntosalilaitteita. Suosittelen oman kokemukseni perusteella. RVL:n tämän kesän kesäpäivien ohjelmassakin on ”savolaisen immeisen keittopaan Huljun kokeilu, sisävesiristeily ja muita hauskoja aktiviteetteja. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsenistä lähimatkailee mukaan. Harvenevassa joukossa tapaamiset vahvistavat yhteishenkeä hajautetussa tai keskitetyssä organisaatiomallissa. Näkökulma vaihtelee sen mukaan, mistä ja kuka sitä katsoo. Totuus ei ole joko tai vaan sekä että. Mieleenpainuvat elämykset ja suurin onni syntyvät pienistä asioista. Tärkeintä on tehdä ja nauttia kesässä niistä asioista, joista todella nauttii. Silloin kesän jälkeen tuntuu: - Oikein levätty. Ŷ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 23 Pieksämäen osasto kutsuu RVL:n kesäpäiville 3. – 5.8. Kesäpäivätoimikunnan matka Järvisydämeen Teksti ja kuvat Päivi Karjalainen Kesäpäivätoimikunta Linnansaaren rantakalliolla: Karri, Pasi, Ami, Pirkko, Harri ja Päivi. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 esäpäivätoimikunta teki reissun Järvisydämen Lomakeskukseen kauniina toukokuisena viikonloppuna. Tarkistimme paikan päällä palvelut ja sovimme lopullisesta ohjelmasta ja aikatauluista. Tokihan halusimme varmistaa, että kaikki mahdollinen on huomioitu itse tapahtumaa varten. Ilmojen haltija soi meille aurinkoisen lämpimän sään ja samaa toivomme myös elokuun tapahtumaan. K Hakoapaja (lauantaina) Käväisimme myös Hakoapajalla, jonne olemme tilanneet esittelyn ja lettukekkerit. Hakoapaja on Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus. Kuulemme kesäpäivillä esittelyn, kuinka uppotukit on nostettu sukeltamalla järven pohjasta ja saatettu rakennuksiksi asti. Paikalla on myös näyttely. Matka taittuu kävellen, onhan se vain noin 500 metrin päässä Järvisydämestä. Käynti Linnansaaressa (kesäpäivillä lauantaina) Meille oli järjestetty kuljetus pikaveneellä Linnansaareen, jossa oli opas vastassa. Kesäpäivillä teemme matkan 80 -paikkaisella M/S Velmeri -aluksella. Laivalta on ostettavissa matkan aikana virvokkeita ja pientä purtavaa. Linnansaaaressa tutustuimme oppaan johdolla Tilda ja Oskari Parviaisen torppaan. Kävelymatkaa torpalle on noin kilometrin verran suuntaansa. Saaressa on myös muita patikointivaihtoehtoja. Linnansaareen kannattaakin varustautua metsäpoluille soveltuvilla jalkineilla. Vaihtoehtoisesti voit jäädä upeille rantakalliolle auringonottoon. Kisailua Porosalmi Beachillä (lauantaina) Mietimme erilaisten kisailuvaihtoehtojen järjestämistä lauantaille ja päädyimme seuraaviin: - kuulantyöntökisa (jokainen osaa heittää sitä rautapalloa) - vesiliukumäkikisa (lapsetkin taitavat sen lajin) - rantalentis -haasteottelu Pieksämäen osasto vastaan muu Suomi (mikäli vastustajia löytyy) - mölkkyä, tikanheittoa ym. Alueella on myös välinevuokrausta, muun muassa kanootteja ja veneitä. Lisäksi on mahdollisuus maksullisiin safareihin ja ratsastukseen. Savusauna ja vesiliukumäki tulivat testattua, talviturkitkin saatiin heitettyä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 25 Iltajuhla keskiaikaravintola Piikatytössä (lauantaina) Seuraavana meillä oli mieluinen tehtävä: kesäpäivillä tarjottava menu ja ruokaviinien valinta. Alkupalat olivat toinen toistaan herkullisempia. Pääruoka sisälsi kahta kalaa, kuhaa ja lohta. Lihavaihtoehtona tarjottiin härkää kantarellikastikkeessa, ja päälle perinteinen savolainen jälkiruoka. Isäntärengin pitopöytä ei tuottanut pettymystä. Alkudrinkiksi olimme valinneet jo iltapäiväpalaverin yhteydessä karpaloilla höystetyn raikkaan juoman. Illallisen jälkeen kesäpäivillä tanssitaan Back to 60´s -hengessä. Savolainen Saunamualima (perjantaina) Ruokailun päälle meitä odotti savusauna tosi leppeillä löylyillään. Ensimmäisten löylyjen jälkeen olimme hiukan nokisia, mutta toisten löylyjen ja tarkemman peseytymisen jälkeen puhtoisia. Pojat saivat huijattua Pirkon ja Päivin kokeilemaan vesiliukumäkeä. Kun selvisi, että pojat eivät olleetkaan itse käyneet mäessä, oli heidänkin sinne tultava. Vesiliukumäki oli niin hauska kokemus, että päätettiin järjestää kesäpäiville vesiliukumäkikisa. Perjantai-iltana on käytössämme koko Savolainen Saunamualima huljuineen. Rannalla soittaa viulisti, muutakin mussiikkia on tarjolla ja muikkupilleet. Ja piälle töllöttimestä laalantaa ja tanssahtelua terassilla. Mukavan viikonlopun jälkeen voimme vilpittömästi suositella muillekin. Siispä tavataan elokuussa Järvärissä! Lisätietoja RVL:n nettisivuilta ja lehden edellisestä numerosta. Kesäpäivätoimikunta: Karri, Pasi, Ami, Pirkko, Harri ja Päivi sekä Järvisydämen väki P.S. Kesäpäiville on vielä saatavilla yksittäisiä paikkoja. Kysy 20.6. mennessä Pasi Puraselta, 040 702 5214. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 Kesäpäivien ohjelma ja aikataulu Perjantai 3.8. klo 12.30-13.30 klo 14.00– klo 14.00-18.00 klo 15.30-16.30 klo 18.00-21.00 klo 18.20-19.20 klo 21.00-01.30 Bussi Pieksämäki-Järvisydän Majoittuminen alkaa Vapaata tutustumista alueeseen, pelailua biitsillä, surffausta ym. Bussi Pieksämäki-Järvisydän Savolainen Saunamualima ja muikkupilleet rannalla Kuljetus Pieksämäki-Järvisydän Töllöstä laalamista (karaoke) Lauantai 4.8. klo 08.00-11.00 klo 09.45-10.45 klo 10.00-13.00 klo 11.00-12.30 klo 12.00-15.00 klo 12.00-13.00 klo 14.00-17.00 klo 14.30-16.00 klo 17.00-18.00 klo 17.30-18.00 klo 17.00-19.00 klo 20.00-22.00 klo 21.30-01.30 Aamiainen Kuljetus Pieksämäki-Järvisydän Risteily Linnansaareen, jossa opastettu kierros (RYHMÄ 1) Hakoapajan esittely + lettukekkerit (RYHMÄ 2) Keittolounas Järvisydämessä Kuljetus Pieksämäki-Järvisydän Risteily Linnansaareen, jossa opastettu kierros (RYHMÄ 2) Hakoapajan esittely + lettukekkerit (RYHMÄ 1) Kuulantyöntökilipailut pihalla - myös mölökkyä, tikanheittoa yms. Rantalentis Pieksämäki vastaan Muu Suomi tai sekajoukkuein Rantasaunat ja huikeita laskuja vesiliukumäestä (vesiliukumäkikisa) Iltajuhla: ruokailu pitopöydästä, palkintojenjako, ohjelmaa Tanssit terassilla BACK to 60´s musiikin vauhdittamana Sunnuntai 5.8. klo 08.00-11.00 klo 10.00-11.00 klo – 12.00 klo 13.00-14.00 Aamiainen Bussi Järvisydän-Pieksämäki Majoitusten luovutus Bussi Järvisydän-Pieksämäki Majoitu, nauti hyvä päivällinen ja käy illalla lavatansseissa Naapurinvaaralla. Hinnat Säätiön tuella 48,10 / 55,40 euroa / hlö / vrk saunallisessa loma-asunnossa. Katso paketinsisältö: www.vuokatinhovi.fi/vrlavatanssipaketti Tutustu kesän tarjouksiin: www.vuokatinhovi.fi www.facebook.com/vuokatinhovi Vuokatin iakejasäpessisästä! luvassa metall Skannaa ja lue lisää RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2012 27 RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun Valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin, 040 862 0951, [email protected] loman aikana 9. – 29.7. tehtäviä hoitaa Kari Vähäuski, 040 863 4241, [email protected]. Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila, 040 596 4776, [email protected]. Hyvää kesäaikaa! P.S. Liiton nettisivut osoitteessa www.rvlry.fi ja jäsenille sisäiset nettisivut osoitteessa http://extranet.rvlry.fi JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Henkilötiedot Nimi: ___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus
© Copyright 2024