5 2014 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen Helsingin virastolle löytyi syntymäpäivä Syyteneuvottelu alkaa SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Hätäkahvit…………………………………………3 DNA-lausunnot tarjoavat syyttäjälle uutta tietoa………………4 Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle uusia vaatimuksia………………………………………………6 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen……………………8 Helsingin syyttäjänvirastolle löytyi syntymäpäivä – 1.5.1857……………………………… 10 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2014…………… 12 Ennenaikainen joululahja Hämeenlinnan syyttäjille………… 14 Tämäkö oikeusvaltion rahojen järkevää käyttöä?…………… 16 Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa organisoida syyttäjien erikoistuminen……………………… 18 5/2014 Ajankohtaista………………………………………………… 19 17.12.2014 Henkilöstö…………………………………………………… 21 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Tiedotus [email protected] Salmisaaren oikeustalon Päätoimittaja Pilvi Isotalus [email protected] 10-vuotisjuhla järjestettiin perjantaina 31.10.2014 täjänviraston ja käräjäoikeuden henkilökunnille. Ohjelman yllätysnumerona oli Sanna Warsellin Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi ilma-akrobatiaesitys. Helsingin syyttäjänviraston tilat 7. kerroksessa olivat illan ajaksi muuttuneet hyvinkin suosituksi karaoke-pubiksi. KUVA: KUKKA-MAARIA KANKAALA oikeusaputoimiston, syyt- Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] PÄÄTOIMITTAJALTA Kutsu hätäkahville M T yöuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi uupuneella on yleensä myös runsaasti muita stressioireita. Työuupumusta saattaa kuitenkin olla vaikea itse tunnistaa. Erityisesti liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen. Yhtenä keinona kuormittuneen tilanteen poikkiviheltämiseen tarjotaan työpaikan tai alan vaihtoa. Mutta eikö joka paikassa olen nykyisin samanlaista? Ytneuvottelut uhkaavat jo valtiollakin, jota on aina pidetty turvallisena työnantajana. Kun porukka vähenee eläköitymisten ja muiden muutosten takia, täytyisi jäljelle jäävistä pitää entistäkin parempaa huolta. E hdotankin, että otetaan käyttöön työkavereiden kesken hätäkahvit. Mediassa on viime viikkoina puhuttu siitä, kuinka väsyneet äidit käyttävät Facebookissa ”hätäkahvit”-ilmoitusta, kun tarvitsevat vertaistukea ja apua vaikeassa tilanteessa: lasten vahtimista suihkun ajaksi, lapsille leikkiseuraa, lenkkiseuraa tai vain aikuista, jolle jutella. Miksei työpaikallakin kokoonnuttaisi hätäkahveille? Kuormittavassa tilanteessa on paljon jo se, että saa purkaa tuntojaan. Toisen myötätunto ja erilainen näkökanta auttavat näkemään tilanteen uudella tavalla. Yhdessä voi löytää ratkaisun tilanteeseen. Vertaiselle työkaverille on helpompi puhua kuin esimiehelle. Ehkä keskustelun jälkeen myös esimiehen puoleen kääntyminen on helpompaa. Esimiehellä on velvollisuus puuttua ajoissa työuupumukseen, mutta yleensä me kollegat näemme ja kuulemme enemmän. Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia toisistamme, vaikka uupunut ei osaisi itse pyytää apua. Silloin voikin kysyä, mitä kuuluu ja olisiko tarve hätäkähveille. m AKKUSASTOORI 5| 2014 Pilvi Isotalus inä yritän parhaani”, kuuluu lastenhuoneesta, kun hoputan iltatoimiin. Tunnen huonon omantunnon piston sydämessäni. Niinhän se on, että poikani yrittää parhaansa ja riisuu vaatteitaan niin nopeasti kuin pystyy. Ja sen pitäisi riittää. Eikö sen pitäisi riittää myös työelämässä? Näinhän voi yrittää lohduttaa itseään stressaavan työhaastattelun tai haasteellisen esiintymisen jälkeen. Ainakin yritin parhaani, muuta en voi. Mutta riittääkö se? Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän. Asioiden pitäisi hoitua tehokkaasti ja pienillä resursseilla. Riittääkö, että yrittää parhaansa, jos on ylityöllistetty ja eläkkeelle lähteneen kollegankin hommilla kuormitettu? Jos se ei riitä, ihminen reagoi. Ensin tulevat stressi ja ehkä pienet oireet, kuten tyytymättömyys työhön ja päänsärky. Jos tilanne jatkuu, parhaansa yrittäjä uupuu. 3 DNA-lausunnot tarjoavat syyttäjälle uutta tietoa m Rikoskemisti Auli Bengs ja kihlakunnansyyttäjä Mari Mattila, keskusrikospoliisi DNA-tutkimusten tilaaminen ja rikosteknisen laboratorion DNA-lausuntojen käytettävyys näyttönä voivat olla myös esitutkintayhteistyökysymys. AKKUSASTOORI 5| 2014 S 4 yyttäjä rikosvastuun toteuttajana vastaa vii- yksi miljardista. Suomen väkiluku huomioon ottaen me kädessä siitä, että rikosasiaa on selvitet- se kuulostaa vähintäänkin riittävältä. ty riittävästi esitutkinnassa. Sen varmistamiRikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta, seksi syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen on tehtävä entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmeyhteistyötä esitutkinnan aikana siten kuin asian laa- netelmää jo muutaman vuoden. Kasvaneen herktu vaatii. Yhteistyö voi liittyä tutkittavan jutun oi- kyyden hinta on, että tuloksissa näkyy muukin sokeudellisiin tai prosessuaalisiin kysymyksiin, mutta lumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen. myös näytön hankkimiseen ja riittävyyteen. Asuntomurtopaikan DNA-näytteissä näkyy ainaEsitutkintayhteistyötä koskevassa ohjeessa (Val- kin perheenjäsenten DNA:ta. Mitä useamman hentakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja nro 7) on kilön DNA:ta löytyy samasta näytteestä, sen vaikelueteltu ne rikokset, joista esitutkintaviranomaisen ampaa on näytteen tulkinta, ja näyttöarvo laskee. tulee tehdä syyttäjälle esitutkintalain Rikosteknisen laboratorion asiamukainen ennakkoilmoitus. Näiskaskeskeiseen palvelutuotantoon sä tilanteissa esitutkintayhteistyö DNA-tunnisteen kuuluu sähköinen tuotekatalogi. käynnistyy ilmoitusmenettelyllä. esiintymistodennäköisyys Siitä löytyy kunkin laboratoriotutNiin sanotuista päivittäisrikokon parhaimmillaan kimuksen (tuotteen) tuotekuvaus, sista ei lähtökohtaisesti tarvitse ilalle yksi miljardista. mahdolliset rajoitteet näytematerimoittaa syyttäjälle, koska niissä ei Suomen väkiluku aalille ja toimitusaika. Tutkimukset yleensä tarvita esitutkintayhteistyöhuomioon ottaen se voidaan jakaa kahteen tuoteperheetä. Olennaista näissäkin asioissa on kuulostaa vähintäänkin seen: perus-DNA-tutkimus ja laaja kuitenkin se, että tutkinnanjohtajalla riittävältä. DNA-tutkimus. on mahdollisuus keskustella syyttäPerustutkimuksilla saa nopeasti jän kanssa, jos jokin yksittäinen esiin vahvaa näyttöä DNA-rekisteriä hyötullut seikka tätä edellyttää. Kyse voi olla esimerkik- dyntämällä, mutta näytemateriaalia ja kahden hensi näytön kartuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. kilön DNA-sekoitustulosten tulkintaa on rajoitettu. Laajat DNA-tutkimukset tehdään hyödyntämällä kaikkea tuloksesta saatavaa tietoa. Laajassa tutDNA-LAUSUNNOT OSA ESITUTKINNASSA kimuksessa voidaan tehdä rekisterivertailuja kahden KERTYNYTTÄ NÄYTTÖÄ henkilön sekoitustuloksista tai vertailla sekoitustuDNA-lausuntoja pidetään totutusti vahvana näyt- losta nimettyjen henkilöiden näytteisiin. tönä DNA-tunnisteiden huikeiden esiintymistoVakavissa rikoksissa esitutkintaviranomainen dennäköisyyksien vuoksi. DNA-tunnisteen arvioi- pyytää yleensä laajaa tutkimusta ja päivittäisrikoksistu esiintymistodennäköisyys on parhaimmillaan alle sa perustutkimusta. Kyse on kuitenkin aina tapaus- KUVA: RIKOSTEKNINEN LABORATORIO KRP:n rikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta, entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmenetelmää kohtaisesta harkinnasta. Esimerkiksi laajoissa rikossarjoissa voi olla vähemmän vakavia rikosnimikkeitä, joihin liittyvien DNA-näytteiden laajempi tutkiminen on tarpeen kokonaisnäytön rakentamiseksi. UUDISTUKSIA DNA-LAUSUNNOISSA Laboratorion tuotejaotteluun liittyen on DNA-lausuntoihin kuluneena syksynä lisätty uusi osio selventämään tutkimustulosten käsitteitä: henkilön DNA-tunniste, rekisterikelpoinen sekoitustulos, vertailukelpoinen sekoitustulos ja ei vertailukelpoinen tulos. Vakiokäsitteiden on tarkoitus antaa lukijalle työkalu tulosten keskinäiseen vertailuun, sillä kaikkiin tuloksiin ei liity arvioitua esiintymistodennäköisyyttä eikä tilastollista laskua. Myös syyttäjän on aiheellista tiedostaa mahdolliset tuotekohtaiset rajoitteet tulosten tulkinnassa. Uuden käsiteosion avulla syyttäjä pääsee perille siitä, mitä selvitystä perustutkimuksella tai laajal- la tutkimuksella on saatu tai saatavissa. Se selventää myös tietojen käytettävyyttä näyttönä. Kertynyttä osaamista voivat syyttäjä ja tutkinnanjohto hyödyntää esimerkiksi silloin, kun vakavassa rikoksessa tai laajassa päivittäisrikossarjassa pohditaan, mitä näyttöä tarvitaan pakkokeinojen perusteeksi tai milloin pöytäkirja on valmis syyttäjälle siirrettäväksi. Jos syyttäjällä on päivittäisrikoksessa tutkinnanjohtajan yhteydenoton jälkeen tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa esitutkintaan, voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mikä on jutun laatuun nähden riittävä selvitys. m Uuteen DNA-lausuntopohjaan ja sen käytettävyyteen liittyvää palautetta voi kokemusten kartuttua antaa rikostekniselle laboratoriolle osoitteeseen [email protected] AKKUSASTOORI 5| 2014 jo muutaman vuoden. Hintana on, että tuloksissa näkyy muukin solumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen. 5 Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle uusia vaatimuksia m Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä Syyteneuvottelujärjestelmästä säätävän uuden lainsäädännön vuoksi syyttäjän asema rikosoikeudenhoidossa vahvistuu ja muuttuu. Se asettaa syyttäjän toiminnalle uudenlaisia vaatimuksia. Syyteneuvottelun onnistuminen edellyttää, että syyttäjä osallistuu esitutkintayhteistyöhön entistä aktiivisemmin. 6 Teonkuvaus ja rikosnimike eivät kuitenkaan ole neuvottelukysymyksiä. Menettelyssä huolehditaan asianomistajan ja rikoksesta epäillyn oikeuksista. Tuomioistuin käyttää tuomiovaltaa ja arvioi tuomion antamisen edellytykset. Lakiuudistuksessa on kyse prosessioikeudellisten säännösten uudistamisesta. Siksi uusia säännöksiä voidaan soveltaa vuoden 2015 alusta sellaisissakin asioissa, jotka ovat tuolloin vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai käräjäoikeudessa niin, ettei pääkäsittelyä ole vielä aloitettu. ALUEELLISTA KOULUTUSTA JA OHJE Uudistuksen vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestänyt syyttäjänvirastoille alu- KUVA: MARIA TURKIA AKKUSASTOORI 5| 2014 V uoden 2015 alusta lähtien syyttäjän tulee olla perillä rikoksen selvittämiseen tarvittavasta työmäärästä, ajasta ja kustannuksista sekä kyetä suunnittelemaan rikoskokonaisuuden rajaamista. Hänen tulee tuntea rangaistuskäytäntö riittävän tarkasti ja pystyä arvioimaan luotettavasti rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä, mahdollisesti jo esitutkinnan varhaisessa vaiheessa. Syyteneuvottelun onnistumisen edellytyksenä on myös, että syyttäjä suhtautuu puolueettomasti rikoksen selvittämiseen ja osaa neuvotella asiantuntevasti tarvittavista sopimuksista eri tahojen kanssa. Menettelyllä pyritään keventämään hallitusti eräiden rikosten pitkäkestoista rikosoikeudellista käsittelyä. Rikoksesta epäillyn tunnustuksen ansiosta rikosasian käsittelyssä säästyisi aikaa, vaivaa ja kustannuksia, ja rangaistus tuomittaisiin lievennetyn rangaistusasteikon mukaan. Syyttäjä voisi myös päättää toimenpiteistä luopumisesta. Tea Kangasniemi on yksi syyteneuvottelujärjestelmän soveltamiseen kouluttavista valtionsyyttäjistä. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaa syyteneuvottelujärjestelmää koskevasta lainsäädännöstä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain, oikeudenkäymiskaaren 2 luvun, esitutkintalain ja rikoslain muuttamisesta annetuilla laeilla 670–673/2014. Lakien valmisteluasiakirjat ovat hallituksen esityksessä HE 58/2013, perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 7/2014 vp ja lakivaliokunnan mietinnössä LaVM 5/2014 vp. Syyteneuvottelujärjestelmästä informoitiin myös mediaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen selvensi asiaa lehdistötilaisuudessa Valtakunnansyyttäjänvirastossa joulukuussa. vaitaan sellaisia tulkintakysymyksiä, jotka on syytä huomioida ohjeistuksessa. Lakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että uudistuksen tavoitteena olevien kustannussäästöjen toteutumista seurataan tarkoin. Valtakunnansyyttäjänviraston alustavien suunnitelmien mukaan seurantajärjestelmästä luodaan paikallissyyttäjien kannalta mahdollisimman kevyt. UUSIA ASIAKIRJOJA Syyteneuvottelujärjestelmän käsittelyvaiheissa tarvitaan uusia asiakirjoja. Niitä on suunniteltu yhdessä tuomareiden ja poliisien edustajien kanssa. Ennen AIPAasiankäsittelyjärjestelmän käyttöönottoa asiakirjat tehdään nykyisiä asiakirjapohjia hyödyntäen. Tätä varten laaditaan asiakirjafraaseja yhdenmukaista valtakunnallista käyttöä varten. m Malliasiakirjoja ja fraaseja käsittely- ja ratkaisutilanteisiin Esitys esitutkinnan rajoittamiseksi tunnustamisperusteella Päätös esitutkinnan rajoittamisesta tunnustamisperusteella Esitys esitutkinnan rajoittamiseksi ja sitoumukseksi rangaistusasteikon lieventämisestä Päätös esitutkinnan rajoittamisesta ja sitoumus rangaistusasteikon lieventämisestä Päätös syyttämättä jättämisestä tunnustamisperusteella Muistio syyteneuvottelusta Tuomioesitys AKKUSASTOORI 5| 2014 Syyteneuvottelujärjestelmää koskeva lainsäädäntö KUVA: MARIA TURKIA eellista koulutusta. Koulutukseen on osallistunut myös tuomareita ja poliiseja. Viimeiset alueelliset koulutustilaisuudet järjestetään tammikuussa 2015. Viranomaisyhteistyön varmistamiseksi Valtakunnansyyttäjänviraston edustajat ovat osallistuneet tilaisuuksiin, joissa uudistusta on käsitelty muun muassa poliisien, tuomareiden, asianajajien ja veroviranomaisten kanssa. Valtakunnansyyttäjänvirasto antaa syyttäjille ohjeet syyteneuvottelujärjestelmän soveltamiseen vuoden 2015 alkupuolella. Syyttäjien tulisi ottaa yhteyttä koulutusta järjestäneisiin valtionsyyttäjiin (Jorma Äijälä, Ritva Sahavirta ja Tea Kangasniemi), mikäli koulutuksissa tai syyttäjäntyössä alkuvuonna ha- 7 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen m Teksti ja kuvat: Maria Turkia Marraskuun lopulla juhlittiin vähään aikaan viimeisiä Syyttäjän startista valmistuneita. Loppukokeen parhaasta suorituksesta palkittiin Ville Niiniviita. Anna-Mari Jukola kokemus oikeuslaitoksen erilaisista työtehtävistä. Syyttäjän työ on antanut sen mitä odotin: lisää tietoa ja osaamista. Uusinta minulle on ollut esitutkintayhteistyö poliisin kanssa. Se on opettanut paljon.” Jukola luottaa tulevaisuuteen ja uskoo työpaikkansa syyttäjänvirastossa säilyvän. Pieti Kannala AKKUSASTOORI 5| 2014 A 8 nna-Mari Jukola sai Syyttäjän startista avaimia työhönsä: ”Koulutus lähinnä syvensi tietämystäni syyttäjän työstä”, hän sanoo. Jukola on syyttäjänä Hämeenlinnassa, jonne hän siirtyi Lahdesta kuluneena syksynä. Muuta alan kokemusta hän on hankkinut muun muassa käräjäsihteerinä ja oikeusavustajana. Hän on myös auskultoinut. Syyttäjäksi Jukola halusi oppiakseen alasta yhä lisää. ”Tavoitteenani on hankkia mahdollisimman monipuolinen P ieti Kannalalla on takanaan pitkä harjoittelukokemus syyttäjän työssä. Parasta Startissa olikin saada vahvistusta jo opitulle. ”Joissakin asioissa kannat muuttuivat. Olen nähnyt virastoissa erilaisia toimintamalleja, mutta nyt uskallan entistä enemmän soveltaa työhön omaa ajatusmaailmaani.” Kannala tuli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon Vantaalle harjoittelijaksi vuonna 2011 ja on ollut siellä syyttäjänä noin vuoden. Töitä on luvattu ainakin vuodeksi 2015. ”En jaksa uskoa, että syyttäjän hommat yhtäkkiä loppuisivat.” Kannala haluaa tehdä syyttäjän työtä, koska tuntee, että se on aina jossain määrin arvokasta. ”Syyttäjä on oikeudenmukaisuuden puolella ja turvaa niiden oikeuksia, jotka eivät itse siihen pysty.” Alun perin Kannala halusi poliisiksi, mutta haki kuitenkin oikeustieteelliseen. ”Tulin syyttäjänvirastoon harjoittelijaksi, koska halusin kehittyä mahdollisimman hyväksi poliisiksi. Enää en kuitenkaan haaveile poliisin työstä, vaikka muuten voisin kuvitella olevani töissä myös poliisipuolella. Kakkosvaihtoehtona voisi olla myös työskentely omassa yrityksessä”, Kannala miettii. M "Syyttäjä on oikeudenmukaisuuden puolella ja turvaa niiden oikeuksia, jotka eivät itse siihen pysty." Ville Niiniviita M aija Kurki sai Syyttäjän startista hyvän pohjan syyttäjän työhön. ”Starttitehtävissä tulivat kaikki syyttäjän työn osa-alueet tutuiksi. Omaa oppimista oli helppo seurata. Oli myös hyvä, kun sai tutorien tuen ja sai tutustua yhteistyöviranomaisiin”. Kurki on työskennellyt syyttäjänä Tampereella syyskuusta 2014. Sitä ennen hän oli apulaissyyttäjänä Helsingissä. iia Pölläsen mielestä Syyttäjän startissa oli antoisaa erityisesti verkostoituminen ja vertaistuki. ”Lähiopetuspäiviä olisi voinut olla enemmänkin”, hän miettii. Pöllänen aloitti syyttäjänuransa Kouvolassa noin vuosi sitten ja työskentelee nyt syyttäjänvirastossa Lappeenrannassa. Kokemusta hänellä on myös KRP:stä sekä käräjäsihteerin ja haastemiehen tehtävistä. Miia Pöllänen V ille Niiniviita sai Syyttäjän startista hyvät valmiudet työhönsä: ”Sain sekä teoreettisen pohjan että käytännön apua tehtäviini.” Niiniviita on työskennellyt syyttäjänä Porissa huhtikuusta 2014 lähtien, ja määräys on voimassa elokuun 2015 loppuun asti. Hän luottaa tulevaisuuteensa syyttäjänä ja jatkaa tehtävissä mielellään, jos se vain on mahdollista. ”Uskon, että työt jatkuvat, vaikka taloudellinen tilanne näyttääkin synkältä.” Niiniviidan mielestä syyttäjän työhön tuovat mielekkyyttä itsenäisyys, oma harkintavalta ja vastuu omista päätöksistä. ”Tämä työ vain tuntuu omimmalta”, hän toteaa. ”Töitä on luvassa näillä näkymin syyskuuhun 2015. Toivon, että työt jatkuvat senkin jälkeen, joskin tilanne vähän huolettaa”, Kurki sanoo. ”Myös poliisin työtä olen joskus harkinnut, mutta nyt haluan olla nimenomaan syyttäjä. Uravaihtoehtoina Pöllänen näki KRP:n ja syyttäjälaitoksen. Asian ratkaisi sattuma, sillä KRP:ssä oli silloin rekrytointikielto. Nyt Pöllänen haluaa tehdä syyttäjän työtä. ”Jo ensimmäisenä työpäivänäni syyttäjänvirastossa tunsin löytäneeni oman paikkani.” Pöllänen uskoo tulevaisuuteensa syyttäjänä. Rikosoikeus on hänen intohimonsa, ja hän tuntee, että hänen työllään on tarkoitus. ”Kun ihmisille on tapahtunut ikäviä asioita, tilanne kootaan, ja he pääsevät jatkamaan elämäänsä. Työ on myös itsenäistä ja joustavaa. Työtä on paljon, mutta pystyn hallitsemaan sitä itse.” m AKKUSASTOORI 5| 2014 Maija Kurki 9 Helsingin syyttäjänvirastolle löytyi syntymäpäivä – 1.5.1857 m Teksti ja kuvat: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Helsingin syyttäjänvirasto julkisti joulukuun alussa juhlallisessa tilaisuudessa ensimmäisen viraston historiaa käsittelevän teoksen: Helsingin syyttäjänviraston historia – kunniatehtävästä tulosvastuuseen. Kirjan on koonnut valtiotieteiden maisteri Julia Jansson. V AKKUSASTOORI 5| 2014 iraston päällikön Heikki Poukan mielessä oli ollut historian kokoaminen jo vuodesta 2002. Ainoa muistutus viraston historiasta olivat seinälle kerätyt valokuvat päälliköistä. Jokainen heistä oli Poukan mukaan hävittänyt vanhat paperinsa aina päällikön vaihtuessa – näin ei kirjallista historiamateriaalia kertynyt. ”Parhaat lähteet tähän kirjaan ovat olleet henkilölähteet ja haastattelut. Kirja perustuu siis vahvasti perinnetietoon”, Poukka kertoo. Kirjassa on myös paljon valokuvia, jotka tuovat teokselle huomattavaa lisäarvoa. Kuvista voi kiittää Helsingin syyttäjänviraston lisäksi muun muassa Jukka Varvialan ja muiden yksityishenkilöiden arkistoja. Poukan opiskeluaikainen kaveri on Jukka Kekkonen, joka työskentelee oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Hänen kauttaan löytyi sopiva opiskelija toteuttamaan hanketta kesällä 2013. 10 SALAPOLIISIN TYÖTÄ Kirjan koonnut Julia Jansson sanoi ryhtyneensä mukaan hankkeeseen periaatteellaan: kaikki, mikä pelottaa, on tehtävä. Hän odotti juuri apurahapäätöstä väitöskirjaansa varten, joten aikataulussa oli sopiva sauma kirjan kokoamiselle. ”Historian kerääminen täytyi aloittaa ihan nollasta, mutta vähitellen palat alkoivat loksahdella Poliittista historiaa opiskellut valtiotieteiden maisteri Julia Jansson tekee oikeustieteellistä väitöskirjaa, joten hän uskalsi ryhtyä kokoamaan Helsingin syyttäjänviraston historiaa yksiin kansiin. Yli 300-sivuinen Helsingin syyttäjänviraston historia – kunniatehtävästä tulosvastuuseen -teos julkistettiin 5.12.2014. Historiateoksen julkistustilaisuuteen oli kutsuttu nykyisiä ja entisiä Helsingin syyttäjänviraston työntekijöitä. AKKUSASTOORI 5| 2014 paikoilleen. Tarkoituksena oli löytää tälle virastolle syntymäpäivä, ja se löytyikin, tosin aivan viime metreillä. Syntymäpäiväksi on nyt päätetty 1.5.1857.” Janssonin mukaan historian kokoaminen oli enemmän salapoliisin kuin tutkijan työtä. Lähteinä hänellä oli muun muassa kansallisarkiston kirjallisten lähteiden lisäksi noin 30 haastateltavaa, joilla oli suuri merkitys kirjan synnyssä. Jansson uskoo, että projekti on tuonut yhteen ja lähentänyt vanhoja ja nykyisiä viraston työntekijöitä. Kaikista syyttäjänviraston työntekijöistä pyrittiin keräämään lista kirjan loppuun, mikä ei myöskään ollut aivan yksinkertainen tehtävä. Hän kannustaa keräämään ja tallentamaan myös arjen tapahtumia työpaikoilla. Valokuvia voisi ottaa muulloinkin kuin kuohuviinilasi kädessä. ”Systemaattinen tietojen, kuvien ja lehtileikkeiden tallentaminen voisi olla esimerkiksi yhden henkilön vakituinen tehtävä virastossa”, hän vinkkaa. m 11 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2014 Työtyytyväisyys laski, vastaajien määrä nousi S yyttäjälaitoksen 11. työtyytyväisyystutkimuksessa työtyytyväisyysindeksi laski 0,12 yksikköä edellisestä vuodesta. Laskun taustalla voi olla mm. taloudellisen tilanteen epävarmuus tulevaisuudessa. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,45, kun koko oikeushallinnon vastaava luku oli 3,40 (vastaajia 5 933) ja koko valtionhallinnon 3,41 (vastaajia yli 45 500). Syyttäjälaitoksen luku on yhä vertailuryhmiä korkeampi. Vertailuryhmien keskiarvot pysyivät lähes ennallaan. Mukana tutkimuksessa oli kahdeksan osa-aluetta ja 29 varsinaista kysymystä, joihin vastattiin asteikolla erittäin tyytymätön (1) ‒ erittäin tyytyväinen (5). Vuoden 2014 tutkimukseen lisättiin kysymykset työuran jatkamisesta ja taloudellisen tilanteen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen. yselyn jokaisen pääkohdan keskiarvo laski. Selkeintä lasku oli työolot- ja työnantajakuva-osioissa. Työn sisällön ja haasteelli- K suuden sekä palkkauksen ja kehittymisen tuen keskiarvot laskivat 0,10‒0,14 yksikköä. Työilmapiirin ja yhteistyön sekä johtamisen osioissa laskua oli 0,7 yksikköä. Palkkaus-osion lukema laski alle 3,0:n. Tutkimuksen muiden osioiden keskiarvo oli yli 3. Tiedonkulku-osio pysyi edellisen vuoden lukemissa. Kyselyyn vastasi 77 % henkilöstöstä. Vastaajien lukumäärä nousi muissa virastoissa paitsi Helsingissä. leisarvosana oli positiivinen (tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen) 231 vastaajalla (2013: 224) ja negatiivinen (tyytymätön tai erittäin tyytymätön) 78 vastaajalla (2013: 62). Positiivisesti vastanneiden suhteellinen osuus nousi 16 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden lukumäärä oli 22 vastaajaa suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Vastaajamäärän nousu näkyy siis selvimmin tyytymättömien lukumäärässä. Tutkimuksesta laaditaan raportti, joka tulee aikanaan intraan kaikkien luettavaksi. m Y AKKUSASTOORI 5| 2014 Vastaajien määrä henkilöstöryhmittäin 12 Henkilöstöryhmät 20072008200920102011201220132014 johto 1313161712161412 esimiehet 3135353134313136 erityisasiantuntijat 1110109 15161513 asiantuntijat 159206184182195234210241 toimistohenkilökunta93 118106112118121109116 Yhteensä 307382351351374418379418 Johtoon luetaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja syyttäjänvirastojen päälliköt. Esimiehiin luetaan VKSV:n yksiköiden päälliköt, syyttäjänvirastojen apulaispäälliköt ja hallintosihteerit. Erityisasiantuntijat koostuvat muista valtionsyyttäjistä. Muut kihlakunnansyyttäjät ja VKSV:n asiantuntijat kuuluvat asiantuntijoiden ryhmään. 20102011201220132014 3,443,473,523,573,45 3,313,373,373,403,40 3,333,363,383,393,41 vastausten keskiarvo yht. Lappi Oulu Itä-Suomi Pohjanmaa Sisä-Suomi Länsi-Suomi Salpausselkä Itä-Uusimaa Länsi-Uusimaa Helsinki VKSV AKKUSASTOORI 5| 2014 oikeushallinnon keskiarvot 3,343,233,683,733,843,953,343,252,963,842,643,483,393,46 3,713,653,953,894,013,843,483,403,543,843,873,753,733,69 3,162,672,793,243,253,292,823,032,813,092,712,992,892,88 3,332,983,523,503,653,613,283,053,193,422,753,333,213,21 3,613,644,083,954,144,083,473,593,244,073,503,783,713,79 3,743,463,493,433,843,553,413,193,453,543,583,533,633,59 3,442,633,573,483,663,743,523,392,713,662,793,333,063,09 3,422,823,643,323,663,433,072,793,003,543,063,263,403,29 3,473,183,603,593,773,703,293,223,133,643,133,453,403,41 valtion keskiarvot 1. Johtaminen 2. Työn sisältö ja haasteellisuus 3. Palkkaus 4. Kehittymisen tuki 5. Työilmapiiri ja yhteistyö 6. Työolot 7. Tiedon kulku 8. Työnantajakuva Keskiarvo Yhteensä SJÄ OM valtio Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot 2010 2011 2012 2013 2014 vakanssit % VKSV 29313729343987,2 % Helsinki 37406971568169,1 % Länsi-Uusimaa 20293127363797,3 % Itä-Uusimaa24273027475094,0 % Kanta-Häme 17262216 Salpausselkä 27393534505787,7 % Länsi-Suomi 45413734415771,9 % Pirkanmaa 28323221455778,9 % Pohjanmaa18152321223562,9 % Keski-Suomi 17191517 Itä-Suomi 37303632344870,8 % Oulu 31272928324080,0 % Lappi 19162019192190,5 % Ahvenanmaa 2232366,7 % Yhteensä 35137441837941852579,6 % Vastaajien määrä ja vastausprosentti virastoittain Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot osa-alueittain ja virastoittain 13 Ennenaikainen joululahja Hämeenlinnan syyttäjille ja syyttäjänsihteereille Kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Salpausselän syyttäjänvirasto, Hämeenlinna m AKKUSASTOORI 5| 2014 Vuosi vuodelta joulu tuntuu tulevan yhä aiemmin – harvoin kuitenkaan jo lokakuun alussa. Niin kävi kuitenkin tänä vuonna Salpausselän syyttäjänviraston Hämeenlinnan palvelutoimistossa, kun syyttäjien ja syyttäjänsihteerien korpivaellus päättyi nykyaikaisiin tiloihin Hämeenlinnan poliisitaloon. 14 Hämeenlinnan syyttäjiä ja sihteereitä uudessa ja pienessä mutta viihtyisässä taukotilassa. K enenkään hämeenlinnalaisen syyttäjän ei tiedetä tehneen ilmoitusta muuttomiehen sivutoimesta Valtakunnansyyttäjänvirastolle, mutta pätevyyttä siihen tehtävään varmasti nykyisin löytyisi. Kuluneet vuodet ovat nimittäin koulineet paikallisessa syyttäjänvirastossa työskentelevistä syyttäjistä ja syyttäjänsihteereistä tottuneita pakkaajia ja pur- kajia sekä ainakin jossain määrin myös väsymättömiä tavaroiden kantajia. Pieni epäonni toimitila-asioissa on aiheuttanut nopeallakin aikataululla toistuvia muuttotarpeita, eikä sopivia tiloja ole tahtonut löytyä helposti. Murheet alkavat olla takana, kun Hämeenlinnan syyttäjänvirasto pääsi loppusyksystä muuttamaan Hämeenlinnan palvelutoimisto kiittää kaikkia tahoja, jotka omalla panoksellaan ovat mahdollistaneet uusiin ja toimiviin tiloihin siirtymisen. uusiin tiloihin, Miekkalinnaksi nimettyyn Hämeenlinnan lähes uuteen poliisitaloon. Tilat vapautuivat, kun Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen poliisilaitokset lähes heti Hämeenlinnan poliisitalon valmistuttua yhdistettiin ja pääpoliisiasemaksi valittiin Lahden poliisiasema. Tämä vapautti paikallisen poliisijohdon tiloja, ja tiivistämällä saatiin kaikille syyttäjille omat työhuoneet ja syyttäjänsihteereille yhteinen työhuone, nämä kaikki vielä hallinnonalan tilankonseptin mukaisissa kokonaismitoissa. OM:n hallinnonala valmistautuu Kiekun käyttöönottoon Kieku-hankkeessa on kehitetty valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukeva tietojärjestelmä. Kieku tulee ministeriöissä ja virastoissa käyttöön vuosina 2012–2016. Oikeusministeriön hallinnonala kuuluu ajallisesti viimeiseen ryhmään: se siirtyy Kiekuun Valtiokonttorin määräämän aikataulun mukaisesti lokakuussa 2016. Kiekun käyttöönotto edellyttää myös oikeusministeriön kirjanpitoyksikkörakenteen uudelleenarviointia. Siirtyminen Kiekuun edellyttää varsinaisen käyttöönottoprojektin käynnistämistä elo-syyskuussa 2015. Tässä vaiheessa oikeusministeriö on asettanut käyttöönottoon valmistautumista varten työryhmän, jossa on myös syyttäjälaitoksen edustus. m UUSISSA TILOISSA USEITA ETUJA Lisätietoa Kiekujärjestelmästä: http://www.valtiokonttori.fi/ fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/ Kiekun_kayttoonotto_ valtionhallinnossa AKKUSASTOORI 5| 2014 Tilat ovat nyt siis poliisin kanssa saman katon alla, mistä on jo havaittu olevan selkeitä synergiaetuja. Vaikka ylimääräistä tilaa ei paljon ole, nykyaikaiset ja sisäilmaltaan raikkaat tilat on otettu ilolla vastaan. Käytännön arkea on helpottanut myös parkkipaikkojen järjestyminen poliisitalon piha-alueelta. Viihtyvyyttä lisää myös se, että syyttäjänviraston henkilökunta pääsee hyödyntämään poliisitalon monipuolisia kuntosali- ja liikuntapaikkamahdollisuuksia sekä varaamaan aikoja poliisitalolla vierailevalle hierojalle. Valtiontalouden kustannuspaineita taas helpottavat poliisilaitoksen ja syyttäjänviraston yhteiskäytössä olevat videoneuvottelulaitteet, kokoustilat ja asiakaspalvelutilat. Palvelutoimiston henkilökunta on tyytyväinen uusiin tiloihinsa ja kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet uusiin ja toimiviin tiloihin siirtymisen. Kunnon työolot tuntuvat lähes joululahjalta aiempien toimitilojen jälkeen.m 15 Tämäkö oikeusvaltion rahojen järkevää käyttöä? Mikä tekee yksinkertaisesta rikosasiasta niin mutkikkaan, että vastaaja tarvitsee veronmaksajien varoilla palkatun asianajajan kertomaan saman, jonka vastaaja itsekin osaisi kertoa? m Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela N uorehko mieshenkilö oli remontoinut tyt- timukset olivat varsin maltillisia, ja punninnassa olikin, töystävänsä kanssa yhteisesti omistamaan- kannattaako alkaa prosessoida asiaa vai kenties antaa sa asuntoa. Asunnossa olleiden materiaali- asiassa rangaistusvaatimus. en purkamisesta syntyneet jätteet löytyivät kunnan Rangaistusvaatimuksen antaminen tuntui kuitenkin omistamalta tontilta. Kunnan ympäristönsuojeluvi- turhalta, koska epäiltävissä oli, että henkilö kiistämisenranomainen kävi toteamassa ja dokumentoimassa sä perusteella tulisi sitä vastustamaan. Asianomistajakin tilanteen. Jätteiden seasta löytyi materiaalia, jonka varmaan jäisi siinä tapauksessa nuolemaan näppejään. perusteella nuorehko mieshenkilö pystyttiin jäljittämään. Kunnan viranomainen teki asiasta rikosilyyttäjä ajatteli, että moituksen ja vaati asianomistajasekä yleis- että erityisna joko korjaamaan jätteet pois tai estävältä kannalta on tarkoikorvaamaan kunnalle alueen siiKäsittämätöntä oli se, että tuksenmukaista viedä asia käräjäoivoamisesta aiheutuneet kulut. vastaajalle oli myönnetty keuden ratkaistavaksi. Tulisipa selMiestä kuultiin esitutkinnasasiassa oikeusapua. vitettyä syyllisyyskysymys, asiaan sa, jossa hän valokuvien perussaataisiin oikeudenmukainen ratteella auliisti myönsi ainakin osan kaisu, ja asianomistajankin saatavat jätteistä olevan hänen, mutta kiisti ehdottomasti mahdollisesti turvattaisiin. syyllistyneensä asiassa rikokseen. Hän oli antanut Vastaaja saapui tuomioistuimeen asianajajan kanstuntemattomille henkilöille luvan viedä jätteet pois sa – varattomana ja tulottomana hänelle oli myönnetty ja oli ollut vain tyytyväinen, kun nämä olivat ne ot- oikeusapua. Ja totta kai koko syyte vaatimuksineen kiistaneet hoitaakseen. tettiin. Käsittelyn päätteeksi vastaaja tuomittiin (syyttäjän mielestä päivänselvässä asiassa) 12 päiväsakkoon uttu tuli viimein syyttäjälle otsikoituna jä- (seuraamuskannanotto oli ollut 20) ja korvaamaan asitelain rikkomisena. Syyttäjä tutki materiaa- anomistajalle aiheutuneet kulut 147,50 euroa. Loppulin ja totesi, että jätelain perusteella mies on tulos oli sitä, mitä syyttäjä oli ajatellutkin, eikä sakon vastuussa jätteiden toimittamisesta asianmukai- määräkään aiheuttanut valitustarvetta. seen vastaanottopaikkaan. Käsittämätöntä oli se, että vastaajalle oli myönnetAikaa oli kuitenkin kulunut, ja koska mies ei ol- ty asiassa oikeusapua. Asianajajan lasku oli alveineen lut näin tehnyt, kunnan viranomainen oli hoitanut 1 773 euroa! Kun syyttäjä paljoksui laskua, asianajajan jätteet pois. Asianomistajalla oli vaatimuksia. Vaa- palkkio putosi noin tuhannella eurolla. AKKUSASTOORI 5| 2014 S 16 J M iten ihmeessä valtiolla on varaa tällaisessa asiassa antaa oikeusapua? Syytetty oli oikeudenkäyntihetkellä noin 24-vuotias. Tapahtumainkulussa ei ollut mitään epäselvää – syyttäjä ei väittänyt, etteikö syytetty olisi voinutkin antaa jätteensä tuntemattomien virolaisten henkilöiden kuljetettavaksi – kysymys oli vain sen arvioinnista, oliko hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt jätelain mukaisia velvollisuuksiaan. Vaadittu sakkorangaistus oli 20 päiväsakkoa, eikä sakkoa sen enempää asiassa olisi voitu vaatiakaan. O ikeusapulain mukaan oikeusapuun ei kuulu avustaminen (6 §) mm. yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan käyttämistä. Oikeusapua ei anneta myöskään (7 §), jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys. Syyttäjälle ei selvinnyt, mikä rikosasiasta teki niin monimutkaisen, että vastaaja tarvitsi valtion (veronmaksajien) varoilla maksetun asianajajan kertomaan saman asian, jonka vastaaja itsekin kertoi ja oli kertonut jo esitutkinnassa. Kun otetaan huomioon myös asian tapahtumien selvitetty tila ja odotettavissa oleva rangaistus, oikeusapu vaikutti lähinnä valtion varojen haaskaukselta. S euraavan samanlaisen jutun syyttäjä rajoitti ja jätti käytännössä roskaamisesta aiheutuneet kulut kunnan viranomaisen taakaksi. Vaikka verorahoistahan ne roskatkin korjataan. m Kun otetaan huomioon tapahtumien selvitetty tila ja odotettavissa oleva rangaistus, oikeusapu vaikutti lähinnä valtion varojen haaskaukselta. AKKUSASTOORI 5| 2014 Miten ihmeessä valtiolla on varaa antaa oikeusapua tällaisessa asiassa? O ikeuslaitoksen rahojen säästämiseksi on jo olemassa useita säädöksiä, joilla rikosten selvittämistä ja prosessia rajoitetaan. Myös uusia säädöksiä on tulossa. Niiden avulla voidaan jättää huomattavasti vakavampienkin rikosten käsittely sikseen. Perusteiksi on esitetty tarkoituksenmukaisuus- ja prosessiekonomisia syitä. Oikeusapuun käytetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa suuruusluokaltaan samankokoinen erä kuin koko syyttäjälaitoksen osuus. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä yksityisille oikeusavustajille maksetut korvaukset olivat 57 817 000 euroa, kun syyttäjälaitoksen osuus oli 45 829 000 euroa. Oikeusavun kuluista suurin osa muodostuu rikosasioista. Joskus pikkujututkin on käsiteltävä käräjillä periaatesyistä. Jos oikeusapua annetaan säännönmukaisesti edellä mainitun kaltaisiin juttuihin, ei ihmisiltä ilmeisesti edellytetä enää minkäänlaista normaalia kykyä hoitaa asioitaan. Kyse oli jätelain rikkominen -nimisestä rikoksesta. Suomeksi sanottuna roskaamisesta, roskaperäkärryllisen kaatamisesta toisen tontille. Varsin monimutkainen oikeudellinen kuvio! 17 AJANKOHTAISTA Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa organisoida syyttäjien erikoistuminen m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Taito-hankkeessa ei ole kyse vain vanhan uudistamisesta. Siksi se tarvitsee taakseen vahvaa työryhmätyöskentelyä. T Taito-hankkeen työryhmät aito-hanke on käynnistynyt hyvin: kaikki alatyöryhmät ja vetoryhmä ovat kokoontuneet jo kerran tai muutamia kertoja. Laskentatyöryhmässä on kartoitettu rikosnimikkeitä, joita erikois- ja avainsyyttäjät käsittelevät nykyisin. Nimikkeistä on lähetetty kysely erikoissyyttäjille sekä syyttäjänvirastojen päälliköille ja apulaispäälliköille. Samassa kyselyssä selvitettiin varsinaisten syyteasioiden ulkopuolisia, muita tehtäviä, jotka liittyvät avain- ja erikoissyyttäjyyteen. Työ etenee suunnitellussa aikataulussa. AKKUSASTOORI 5| 2014 Osaamiset-työryhmä on kokoontunut kerran. Ryhmän työ käynnistyi toden teolla, kun sen puheenjohtaja palasi virkavapaalta. 18 Hallinnointityöryhmän ensimmäisessä kokouksessa oli mukana valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen antamassa suuntaa työskentelyyn. Toisessa kokouksessa oli mukana hallintoneuvos Kirsi Äijälä valtiovarainministeriöstä taustoittamassa virkamiesoikeudellisia kysymyksiä. Nyt työryhmässä on pohdittu rekrytointimenettelyyn ja virkavapauksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmän työ etenee pienemmissä valmisteluryhmissä. Ohjaustyöryhmän ensimmäisen kokouksen ennakkotehtävänä oli miettiä, mitkä ovat ihanteellisesti toimivan ohjauksen tavoitteet ja mitkä pahimmat sudenkuopat erikoistumisjärjestelmän osalta. Työryhmä on havainnut tärkeitä rajapintoja osaamiset- ja hallinnointityöryhmien kanssa. Syksyn toisessa kokouksessa valtionsyyt- täjä, ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Ritva Sahavirta kertoi työryhmälle näkemyksiään osaamisen ohjauksen tavoitteista. Vetoryhmän ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi kaikkien työryhmien tilanne ja suunniteltiin hankkeen viestintää. Vetoryhmän pöytäkirjat kootaan Taito-hankkeen intrasivulle, josta jokainen voi seurata hankkeen etenemistä: Etusivu » Toiminta » Sisäiset työryhmät ja hankkeet » Syyttäjälaitoksen hankkeet » Taito-hanke m AJANKOHTAISTA Perusteos rikosprosessin ammattilaisille Mikko Vuorenpää: Asianomistajan oikeudet rikosprosessissa m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson Kirja perustuu Vuorenpään omaan lisensiaatintutkimukseen Asianomistajan oikeudet rikosprosessilain mukaan (1999). Sen jälkeen on asianomistajan oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä tullut runsaasti lisää. Myös kirjoittajan omissa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia. Ensimmäisessä osassa (luku II) perehdytään rikoksen asianomistajapiirin määräytymiseen. Vuorenpää katsoo, että välttämätön osa asianomistajan oikeuksia koskevaa tutkimusta on sen määrittely, ketä yleensä voidaan pitää rikoksen asianomistajana. Toisessa osassa (luku III) käsitellään asianomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa rangaistusvaatimuksen esittämiseen. Aluksi tarkastellaan asianomistajan syyteoikeuden käyttämiseen liittyviä kysymyksiä. Loppuosa koskee asianomistajarikoksiin liittyvää asianomistajan syyttämispyyntöä syyteoikeuden edellytyksenä. Kolmannessa osassa (luvut IV ja V) keskitytään asianomistajan prosessuaalisen aseman parantamiseen tähtääviin rikosprosessilain säännöksiin. Tarkasteltavina ovat säännökset asianomistajan avustamisesta. Painopisteenä ovat edellytykset, joiden vallitessa asianomistajalle voidaan määrätä ROL 2 luvun mukainen avustaja. Asianomistajan prosessuaalista asemaa parantavaiin säännöksiin kuuluvassa ROL 3:9:ssä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa syyttäjällä on virkavelvollisuus ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian käsittelyn yhteydessä. Luvussa V tarkastellaan edellytyksiä, joiden nojalla asianomistajalla on oikeus syyttäjän apuun siviilivaatimuksensa ajamisessa. ISBN 978-952-14-2305-5, Talentum, Helsinki 2014, 2 uud.p. V altakunnansyyttäjänviraston yhteistyökomiteassa on ehdotettu tammikuussa 2014 viraston julistamista savuttomaksi virastoksi. Ehdotusta ovat kannattaneet johdon tuella sekä yhteistyökomitea että tyhy-työryhmä. Viraston parvekkeilta poistetaan tuhkakupit, eikä niitä sijoiteta viraston läheisyyteen. Tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä virkistystaukoja. Haastamme kaikki syyttäjänvirastot mukaan savuttomuuteen – tuetaan toisiamme yhdessä! Tupakoimattomuus tuo terveydellistä, taloudellista ja inhimillistä hyötyä niin terveyden, työhyvinvoinnin kuin työssä jaksamisenkin kannalta. Sikäli työpaikan savuttomuus on parasta työsuojelua. Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. m AKKUSASTOORI 5| 2014 VKSV:stä savuton virasto 1.1.2015 19 AJANKOHTAISTA Vastaa kyselyyn ja vaikuta Akkusastoorin tulevaisuuteen Akkusastoorin lukijakyselyn tarkoituksena on kerätä mielipiteitä siitä, miten lehteä tulisi kehittää. Jonkinlainen uudistus on edessä, ja nyt jokainen teistä voi vaikuttaa siihen, millainen siitä tulee. Edellisen kerran Akkusastoorin lukijakysely on toteutettu 2009. Siirtyykö lehti kokonaan sähköiseksi vai jatkammeko paperijulkaisuna? Tulisiko vain sisältöä ja ulkoasua kehittää? Millaista tietoa pitäisi jakaa oikeushallinnon intrassa ja millaisia juttuja taas lehdessämme? Vastausaikaa on 5.1.2015 saakka. Myös syyttäjälaitoksen ulkopuoliset lehden lukijat voivat vastata kyselyyn, sillä vain yksi kysymys on rajattu pelkästään henkilökunnalle. Linkki kyselyyn löytyy vksv.fi-etusivulta tai linkistä https://www.webropolsurveys.com/S/37D8B0C88E9527C6.par Kyselyyn voi vastata anonyymisti. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan elokuvalippupaketti. Yhteystietoja ei pysty yhdistämään vastauksiin. Tuhannet kiitokset panoksestanne yhteisen lehtemme uudistuksessa! SSY tiedottaa TAITO-hanke etenee ‒ yhdistyksemme jäseniä työryhmissä: Sari Aho (hallinnointi- ja laskentaryhmät), Jukka Haavisto (ohjaus) ja Arto Mikkonen (osaamiset). VUOSIKOKOUS 2015 Vuoden 2015 vuosikokous on päätetty pitää 21.‒22.05.2015 Hämeenlinnassa, Sokos Hotelli Vaakunassa. Laita jo nyt kalenteriisi vuoden odotetuin tapahtuma! JA KERTAUKSEKSI UUSI HALLITUS Muistutus VKSV:n virkapostilaatikon osoitteesta AKKUSASTOORI 5| 2014 Valtakunnansyyttäjänvirastolle osoitettu sähköposti tulee lähettää viraston kirjaamoon osoitteeseen [email protected] 20 Tätä osoitetta tulee käyttää aina, jos erikseen ei ole ilmoitettu jotakin toista toimitusosoitetta. Vain kirjaamon sähköpostia seurataan säännöllisesti myös lomien yms. aikana, joten vain kirjaamoon lähetetyt viestit tulevat varmuudella huomatuiksi esimerkiksi tiettyyn määräaikaan mennessä. Yksittäisten virkamiesten osoitteet ovat muotoa [email protected] PJ Sari Aho, VPJ Arto Mikkonen, jäsenvastaava Jaana Linna ja sihteeri Pia Mäenpää. Muut jäsenet: Malla Sunell, Jukka Haavisto, Pasi Vainio ja Laura Sairanen. Olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä ‒ moni asia on muutoksen kourissa syyttäjälaitoksessa. Terveisin hallitus HENKILÖSTÖ Helsingin syyttäjänvirasto Magdaleena Hillner on nimitetty syyttäjänsihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2015. Mikko Larkia on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1. –15.6.2015. Krista Mannerhovi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.2014–8.9.2015. Noora Väätäinen on nimitetty syyttäjänsihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2015. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Pertti Ventelä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Marina Aalto on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Antero Olli on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Juha Hannila on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Kati Lindholm on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Johanna Tauriainen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Emilia Ilander on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.4.2015 Eeva Ahola on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Annukka Juntunen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Virva Ylén on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Camilla Oksanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Pauliina Vikki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Maija Päivinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Pieti Kannala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Noora Virta on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015 Pihla Keto-Huovinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.4.–31.12.2015 Ari Silvennoinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Sanna Savolainen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Juho Lehtimäki on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Jaana Kosamo on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Helena Haapanen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Veli-Matti Koponen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Katja Kyrö on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015 Lapin syyttäjänvirasto Emilia Välimaa on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.3.2015. Oulun syyttäjänvirasto Petri Oulasmaa on mo,otettu kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 27.3.–11.11.2015 Terhi Gröhn on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015 Anna-Leena Jaako on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015 Antti Räsänen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015 Suvi Kangas on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2015 Marjut Pikkarainen on nimitetty syyttäjänsihteerin Y8 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015 Viivi Vainionpää on nimitetty syyttäjänsihteerin Y8 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2015 Salpausselän syyttäjänvirasto Ilpo Kohonen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015. Mika Lopmeri on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015. Minna Riski on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015. Valtakunnansyyttäjänvirasto Viestintäpäällikkö Virve Streng jatkaa hoitovapaalla 29.1.–31.7.2015. Tehtävää hoitaa Pilvi Isotalus. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on komentanut rikosylikonstaapeli Anne Kiviniemen suostumuksensa mukaisesti työskentelemään Valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosasioiden esikäsittelytoiminnossa 1.1.2015–31.12.2016. AKKUSASTOORI 5| 5|2014 2014 Nimitykset 21 HENKILÖSTÖ Virkavapaudet Avain- ja erikoissyyttäjät 2015 Helsingin syyttäjänvirasto VKSV on nimennyt avain- ja erikoissyyttäjät ajaksi 1.1.– 31.12.2015 seuraavasti: Pia Lehtosaari 9.10.2014–17.4.2015 Kreetta Mäki-Kahra 1.8.2014–15.6.2015 Janne Pitkävirta 1.3. –31.12.2014 Tarmo Tanner 1.5. –31.12.2014 Oulun syyttäjänvirasto Kati Alkula 31.12.2014–28.2.2017 Suvi Kangas 16.12.2014–30.4.2015 Avainsyyttäjät 1) Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto (vetäjä, määrätty jo aiemmin) Kaikki tämän ryhmän erikoissyyttäjät toimivat myös avainsyyttäjätehtäviä vastaavissa tehtävissä. Salpausselän syyttäjänvirasto Heli Leinonen 1.1.–31.1.2015. Johanna Tyni 1.3.–24.12.2015. Eläkkeelle Valtakunnansyyttäjänvirasto 2) Avainsyyttäjätehtäviä vastaavat tehtävät talousrikosasioissa valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (vetäjä, määrätty jo aiemmin) kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo, Sisä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Lilja Limingoja, Pohjanmaa Valtionsyyttäjä Christian Lundqvist jää eläkkeelle 1.4.2015. Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski jää osa-aikaeläkkeelle 1.4.2015. 3) Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset Oulun syyttäjänvirasto Kaikki tämän ryhmän erikoissyyttäjät toimivat myös avainsyyttäjätehtäviä vastaavissa tehtävissä. Kihlakunnansyyttäjä Seppo Korkea-aho jää eläkkeelle 1.3.2015. Irtisanoutumiset Helsingin syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Simo Kolehmainen on irtisanoutunut 1.12.2014 lukien. valtionsyyttäjä Anu Mantila (vetäjä, määrätty jo aiemmin) 4) Tietotekniikka- ja sananvapausrikokset sekä rasistiset ja muut viharikokset ma. ylitarkastaja, kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala, VKSV/Helsinki (vetäjä, määrätty jo aiemmin) kihlakunnansyyttäjä Jenni Korvenmaa, Länsi-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Jani Jukka, Länsi-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Janne Kangas, Sisä-Suomi AKKUSASTOORI 5| 5|2014 2014 5) Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset 22 Valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle Tullin ansioristit Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on myöntänyt Tullin ansioristin soljen kera valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle ja ansioristin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle. Huomionosoitukset myönnetään Suomen Tullin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Ansioristit luovutettiin 31.10.2014 Helsingissä. valtionsyyttäjä Jorma Äijälä (vetäjä, määrätty jo aiemmin) kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola, Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine, Salpausselkä kihlakunnansyyttäjä Timo Kokkomäki, Sisä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen, Oulu HENKILÖSTÖ 6) Ympäristö- ja luonnonvararikokset kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uusimaa (vetäjä, määrätty jo aiemmin) kihlakunnansyyttäjä Tommi Hietanen, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaa kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola, Itä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö, Itä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Mikko Sipilä. Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Timo Honkahuhta, Salpausselkä kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmala, Länsi-Suomi kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahva, Sisä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo, Itä-Suomi 7) Kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa valtionsyyttäjä Raija Toiviainen ja valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (vetäjät, määrätty jo aiemmin) Kansainväliset asiat KUVA: MARIA TURKIA kihlakunnansyyttäjä Sampsa Hakala, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Miia Ljungqvist, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Tuomas Oja, Länsi-Suomi kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Ulla Oinonen, Itä-Suomi Prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa kihlakunnansyyttäjä Tea Kangasniemi, VKSV/Helsinki kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikkö, Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Tommi Hietanen, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu, Helsinki, kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Nina Airisto, Länsi-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Seita Heinström, Länsi-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Ritva Salo, Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Nina Sipilä, Itä-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Tea Talvela, Salpausselkä kihlakunnansyyttäjä Lassi Saarenmaa, Sisä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Minna Sihto, Sisä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Antti Hyvärinen, Itä-Suomi kihlakunnansyyttäjä Sari Törmi, Oulu Erityiset, henkilöön kohdistuvat (erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat) rikokset kihlakunnansyyttäjä Sakari Tiilikainen, Helsinki Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Jouni Peräinen, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Heli Vesaaja, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Sirpa Väätäinen, Helsinki kihlakunnansyyttäjä Erkki Huhtala, Länsi-Uusimaa kihlakunnansyyttäjä Anna-Riikka Ruuth, Itä-Uusimaa Komisario Heikki Sandberg Helsingin poliisilaitokselta on Valtakunnansyyttäjänvirastossa virkamiesvaihdossa 1.10.2014–30.9.2015. Olemme luopuneet joulukorttien lähettämisestä, joten toivotamme tätä kautta kaikille yhteistyötahoille: a ja u l u o j ä hyvä n i e k otta! i u O v a t t u ta u onnellis yttäjä y s n a n un Valtak issinen & Matti N yttäjänvirasto nansy n u k a t l Va AKKUSASTOORI 5| 5|2014 2014 Talousrikossyyttäjät 23 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 19.1.2015