Akkusastoori 5/2014 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

5
2014
Tuoreet
syyttäjät
luottavat
tulevaisuuteen
Helsingin virastolle löytyi
syntymäpäivä
Syyteneuvottelu alkaa
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus: Hätäkahvit…………………………………………3
DNA-lausunnot tarjoavat syyttäjälle uutta tietoa………………4
Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle
uusia vaatimuksia………………………………………………6
Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen……………………8
Helsingin syyttäjänvirastolle
löytyi syntymäpäivä – 1.5.1857……………………………… 10
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2014…………… 12
Ennenaikainen joululahja Hämeenlinnan syyttäjille………… 14
Tämäkö oikeusvaltion rahojen järkevää käyttöä?…………… 16
Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa
organisoida syyttäjien erikoistuminen……………………… 18
5/2014
Ajankohtaista………………………………………………… 19
17.12.2014
Henkilöstö…………………………………………………… 21
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Tiedotus
[email protected]
Salmisaaren oikeustalon
Päätoimittaja Pilvi Isotalus
[email protected]
10-vuotisjuhla järjestettiin
perjantaina 31.10.2014
täjänviraston ja käräjäoikeuden henkilökunnille.
Ohjelman yllätysnumerona oli Sanna Warsellin
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
ilma-akrobatiaesitys.
Helsingin syyttäjänviraston tilat 7. kerroksessa
olivat illan ajaksi muuttuneet hyvinkin suosituksi
karaoke-pubiksi.
KUVA: KUKKA-MAARIA KANKAALA
oikeusaputoimiston, syyt-
Toimitussihteeri
Maria Turkia
[email protected]
PÄÄTOIMITTAJALTA
Kutsu hätäkahville
M
T
yöuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumusasteinen väsymys,
kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi uupuneella
on yleensä myös runsaasti muita stressioireita.
Työuupumusta saattaa kuitenkin olla vaikea itse tunnistaa. Erityisesti liian
suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.
Yhtenä keinona kuormittuneen tilanteen poikkiviheltämiseen tarjotaan työpaikan tai alan vaihtoa. Mutta eikö joka paikassa olen nykyisin samanlaista? Ytneuvottelut uhkaavat jo valtiollakin, jota on aina pidetty turvallisena työnantajana.
Kun porukka vähenee eläköitymisten ja muiden muutosten takia, täytyisi jäljelle
jäävistä pitää entistäkin parempaa huolta.
E
hdotankin, että otetaan käyttöön työkavereiden kesken hätäkahvit. Mediassa on viime viikkoina puhuttu siitä, kuinka väsyneet äidit käyttävät
Facebookissa ”hätäkahvit”-ilmoitusta, kun tarvitsevat vertaistukea ja apua
vaikeassa tilanteessa: lasten vahtimista suihkun ajaksi, lapsille leikkiseuraa, lenkkiseuraa tai vain aikuista, jolle jutella.
Miksei työpaikallakin kokoonnuttaisi hätäkahveille? Kuormittavassa tilanteessa on paljon jo se, että saa purkaa tuntojaan. Toisen myötätunto ja erilainen
näkökanta auttavat näkemään tilanteen uudella tavalla. Yhdessä voi löytää ratkaisun tilanteeseen. Vertaiselle työkaverille on helpompi puhua kuin esimiehelle.
Ehkä keskustelun jälkeen myös esimiehen puoleen kääntyminen on helpompaa.
Esimiehellä on velvollisuus puuttua ajoissa työuupumukseen, mutta yleensä
me kollegat näemme ja kuulemme enemmän. Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia toisistamme, vaikka uupunut ei osaisi itse pyytää apua. Silloin voikin kysyä,
mitä kuuluu ja olisiko tarve hätäkähveille. m
AKKUSASTOORI 5| 2014
Pilvi Isotalus
inä yritän parhaani”, kuuluu lastenhuoneesta, kun hoputan iltatoimiin.
Tunnen huonon omantunnon piston sydämessäni. Niinhän se on, että
poikani yrittää parhaansa ja riisuu vaatteitaan niin nopeasti kuin pystyy. Ja sen pitäisi riittää.
Eikö sen pitäisi riittää myös työelämässä? Näinhän voi yrittää lohduttaa itseään stressaavan työhaastattelun tai haasteellisen esiintymisen jälkeen. Ainakin
yritin parhaani, muuta en voi.
Mutta riittääkö se? Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän. Asioiden pitäisi
hoitua tehokkaasti ja pienillä resursseilla. Riittääkö, että yrittää parhaansa, jos on
ylityöllistetty ja eläkkeelle lähteneen kollegankin hommilla kuormitettu?
Jos se ei riitä, ihminen reagoi. Ensin tulevat stressi ja ehkä pienet oireet, kuten
tyytymättömyys työhön ja päänsärky. Jos tilanne jatkuu, parhaansa yrittäjä uupuu.
3
DNA-lausunnot tarjoavat
syyttäjälle uutta tietoa
m
Rikoskemisti Auli Bengs ja kihlakunnansyyttäjä Mari Mattila, keskusrikospoliisi
DNA-tutkimusten tilaaminen ja rikosteknisen laboratorion DNA-lausuntojen
käytettävyys näyttönä voivat olla myös esitutkintayhteistyökysymys.
AKKUSASTOORI 5| 2014
S
4
yyttäjä rikosvastuun toteuttajana vastaa vii- yksi miljardista. Suomen väkiluku huomioon ottaen
me kädessä siitä, että rikosasiaa on selvitet- se kuulostaa vähintäänkin riittävältä.
ty riittävästi esitutkinnassa. Sen varmistamiRikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta,
seksi syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen on tehtävä entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmeyhteistyötä esitutkinnan aikana siten kuin asian laa- netelmää jo muutaman vuoden. Kasvaneen herktu vaatii. Yhteistyö voi liittyä tutkittavan jutun oi- kyyden hinta on, että tuloksissa näkyy muukin sokeudellisiin tai prosessuaalisiin kysymyksiin, mutta lumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen.
myös näytön hankkimiseen ja riittävyyteen.
Asuntomurtopaikan DNA-näytteissä näkyy ainaEsitutkintayhteistyötä koskevassa ohjeessa (Val- kin perheenjäsenten DNA:ta. Mitä useamman hentakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja nro 7) on kilön DNA:ta löytyy samasta näytteestä, sen vaikelueteltu ne rikokset, joista esitutkintaviranomaisen ampaa on näytteen tulkinta, ja näyttöarvo laskee.
tulee tehdä syyttäjälle esitutkintalain
Rikosteknisen laboratorion asiamukainen ennakkoilmoitus. Näiskaskeskeiseen palvelutuotantoon
sä tilanteissa esitutkintayhteistyö
DNA-tunnisteen
kuuluu sähköinen tuotekatalogi.
käynnistyy ilmoitusmenettelyllä.
esiintymistodennäköisyys Siitä löytyy kunkin laboratoriotutNiin sanotuista päivittäisrikokon parhaimmillaan
kimuksen (tuotteen) tuotekuvaus,
sista ei lähtökohtaisesti tarvitse ilalle yksi miljardista.
mahdolliset rajoitteet näytematerimoittaa syyttäjälle, koska niissä ei
Suomen väkiluku
aalille ja toimitusaika. Tutkimukset
yleensä tarvita esitutkintayhteistyöhuomioon ottaen se
voidaan jakaa kahteen tuoteperheetä. Olennaista näissäkin asioissa on
kuulostaa vähintäänkin seen: perus-DNA-tutkimus ja laaja
kuitenkin se, että tutkinnanjohtajalla
riittävältä.
DNA-tutkimus.
on mahdollisuus keskustella syyttäPerustutkimuksilla saa nopeasti
jän kanssa, jos jokin yksittäinen esiin
vahvaa näyttöä DNA-rekisteriä hyötullut seikka tätä edellyttää. Kyse voi olla esimerkik- dyntämällä, mutta näytemateriaalia ja kahden hensi näytön kartuttamiseen liittyvistä ratkaisuista.
kilön DNA-sekoitustulosten tulkintaa on rajoitettu.
Laajat DNA-tutkimukset tehdään hyödyntämällä kaikkea tuloksesta saatavaa tietoa. Laajassa tutDNA-LAUSUNNOT OSA ESITUTKINNASSA
kimuksessa voidaan tehdä rekisterivertailuja kahden
KERTYNYTTÄ NÄYTTÖÄ
henkilön sekoitustuloksista tai vertailla sekoitustuDNA-lausuntoja pidetään totutusti vahvana näyt- losta nimettyjen henkilöiden näytteisiin.
tönä DNA-tunnisteiden huikeiden esiintymistoVakavissa rikoksissa esitutkintaviranomainen
dennäköisyyksien vuoksi. DNA-tunnisteen arvioi- pyytää yleensä laajaa tutkimusta ja päivittäisrikoksistu esiintymistodennäköisyys on parhaimmillaan alle sa perustutkimusta. Kyse on kuitenkin aina tapaus-
KUVA: RIKOSTEKNINEN LABORATORIO
KRP:n rikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta, entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmenetelmää
kohtaisesta harkinnasta. Esimerkiksi laajoissa rikossarjoissa voi olla vähemmän vakavia rikosnimikkeitä,
joihin liittyvien DNA-näytteiden laajempi tutkiminen on tarpeen kokonaisnäytön rakentamiseksi.
UUDISTUKSIA DNA-LAUSUNNOISSA
Laboratorion tuotejaotteluun liittyen on DNA-lausuntoihin kuluneena syksynä lisätty uusi osio selventämään tutkimustulosten käsitteitä: henkilön
DNA-tunniste, rekisterikelpoinen sekoitustulos,
vertailukelpoinen sekoitustulos ja ei vertailukelpoinen tulos. Vakiokäsitteiden on tarkoitus antaa lukijalle työkalu tulosten keskinäiseen vertailuun, sillä
kaikkiin tuloksiin ei liity arvioitua esiintymistodennäköisyyttä eikä tilastollista laskua. Myös syyttäjän
on aiheellista tiedostaa mahdolliset tuotekohtaiset
rajoitteet tulosten tulkinnassa.
Uuden käsiteosion avulla syyttäjä pääsee perille siitä, mitä selvitystä perustutkimuksella tai laajal-
la tutkimuksella on saatu tai saatavissa. Se selventää
myös tietojen käytettävyyttä näyttönä.
Kertynyttä osaamista voivat syyttäjä ja tutkinnanjohto hyödyntää esimerkiksi silloin, kun vakavassa rikoksessa tai laajassa päivittäisrikossarjassa
pohditaan, mitä näyttöä tarvitaan pakkokeinojen
perusteeksi tai milloin pöytäkirja on valmis syyttäjälle siirrettäväksi.
Jos syyttäjällä on päivittäisrikoksessa tutkinnanjohtajan yhteydenoton jälkeen tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa esitutkintaan, voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mikä on jutun laatuun nähden
riittävä selvitys. m
Uuteen DNA-lausuntopohjaan ja sen
käytettävyyteen liittyvää palautetta voi
kokemusten kartuttua antaa rikostekniselle
laboratoriolle osoitteeseen [email protected]
AKKUSASTOORI 5| 2014
jo muutaman vuoden. Hintana on, että tuloksissa näkyy muukin solumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen.
5
Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle
uusia vaatimuksia
m
Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä
Syyteneuvottelujärjestelmästä säätävän uuden lainsäädännön vuoksi
syyttäjän asema rikosoikeudenhoidossa vahvistuu ja muuttuu. Se asettaa
syyttäjän toiminnalle uudenlaisia vaatimuksia. Syyteneuvottelun onnistuminen
edellyttää, että syyttäjä osallistuu esitutkintayhteistyöhön entistä aktiivisemmin.
6
Teonkuvaus ja rikosnimike
eivät kuitenkaan ole neuvottelukysymyksiä. Menettelyssä huolehditaan asianomistajan ja rikoksesta epäillyn oikeuksista.
Tuomioistuin käyttää tuomiovaltaa ja arvioi tuomion antamisen
edellytykset.
Lakiuudistuksessa on kyse
prosessioikeudellisten säännösten
uudistamisesta. Siksi uusia säännöksiä voidaan soveltaa vuoden
2015 alusta sellaisissakin asioissa,
jotka ovat tuolloin vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai käräjäoikeudessa niin, ettei pääkäsittelyä ole vielä aloitettu.
ALUEELLISTA KOULUTUSTA
JA OHJE
Uudistuksen vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestänyt syyttäjänvirastoille alu-
KUVA: MARIA TURKIA
AKKUSASTOORI 5| 2014
V
uoden 2015 alusta lähtien syyttäjän tulee olla
perillä rikoksen selvittämiseen tarvittavasta työmäärästä, ajasta ja kustannuksista sekä
kyetä suunnittelemaan rikoskokonaisuuden rajaamista. Hänen
tulee tuntea rangaistuskäytäntö riittävän tarkasti ja pystyä arvioimaan luotettavasti rikoksen
tunnusmerkistön täyttymistä,
mahdollisesti jo esitutkinnan varhaisessa vaiheessa. Syyteneuvottelun onnistumisen edellytyksenä
on myös, että syyttäjä suhtautuu
puolueettomasti rikoksen selvittämiseen ja osaa neuvotella asiantuntevasti tarvittavista sopimuksista eri tahojen kanssa.
Menettelyllä pyritään keventämään hallitusti eräiden rikosten
pitkäkestoista rikosoikeudellista käsittelyä. Rikoksesta epäillyn
tunnustuksen ansiosta rikosasian
käsittelyssä säästyisi aikaa, vaivaa ja kustannuksia, ja rangaistus tuomittaisiin lievennetyn rangaistusasteikon mukaan. Syyttäjä
voisi myös päättää toimenpiteistä
luopumisesta.
Tea Kangasniemi on yksi syyteneuvottelujärjestelmän
soveltamiseen kouluttavista valtionsyyttäjistä.
Vuoden 2015 alusta
voimaan tulevaa syyteneuvottelujärjestelmää
koskevasta lainsäädännöstä on
säädetty oikeudenkäynnistä
rikosasioissa annetun lain,
oikeudenkäymiskaaren 2 luvun,
esitutkintalain ja rikoslain
muuttamisesta annetuilla laeilla
670–673/2014.
Lakien valmisteluasiakirjat
ovat hallituksen esityksessä HE
58/2013, perustuslakivaliokunnan
lausunnossa PeVL 7/2014 vp ja
lakivaliokunnan mietinnössä
LaVM 5/2014 vp.
Syyteneuvottelujärjestelmästä informoitiin myös mediaa.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen selvensi asiaa lehdistötilaisuudessa
Valtakunnansyyttäjänvirastossa joulukuussa.
vaitaan sellaisia tulkintakysymyksiä, jotka on syytä huomioida
ohjeistuksessa.
Lakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että uudistuksen tavoitteena olevien
kustannussäästöjen toteutumista seurataan tarkoin. Valtakunnansyyttäjänviraston alustavien
suunnitelmien mukaan seurantajärjestelmästä luodaan paikallissyyttäjien kannalta mahdollisimman kevyt.
UUSIA ASIAKIRJOJA
Syyteneuvottelujärjestelmän käsittelyvaiheissa tarvitaan uusia
asiakirjoja. Niitä on suunniteltu
yhdessä tuomareiden ja poliisien
edustajien kanssa. Ennen AIPAasiankäsittelyjärjestelmän käyttöönottoa asiakirjat tehdään nykyisiä asiakirjapohjia hyödyntäen.
Tätä varten laaditaan asiakirjafraaseja yhdenmukaista valtakunnallista käyttöä varten. m
Malliasiakirjoja ja
fraaseja käsittely- ja
ratkaisutilanteisiin
Esitys esitutkinnan
rajoittamiseksi tunnustamisperusteella
Päätös esitutkinnan
rajoittamisesta tunnustamisperusteella
Esitys esitutkinnan rajoittamiseksi ja sitoumukseksi
rangaistusasteikon lieventämisestä
Päätös esitutkinnan
rajoittamisesta ja sitoumus
rangaistusasteikon lieventämisestä
Päätös syyttämättä
jättämisestä tunnustamisperusteella
Muistio syyteneuvottelusta
Tuomioesitys
AKKUSASTOORI 5| 2014
Syyteneuvottelujärjestelmää koskeva
lainsäädäntö
KUVA: MARIA TURKIA
eellista
koulutusta.
Koulutukseen on osallistunut myös tuomareita ja poliiseja. Viimeiset
alueelliset koulutustilaisuudet järjestetään tammikuussa 2015.
Viranomaisyhteistyön varmistamiseksi
Valtakunnansyyttäjänviraston edustajat ovat
osallistuneet tilaisuuksiin, joissa uudistusta on
käsitelty muun muassa
poliisien, tuomareiden,
asianajajien ja veroviranomaisten kanssa.
Valtakunnansyyttäjänvirasto
antaa syyttäjille ohjeet syyteneuvottelujärjestelmän soveltamiseen vuoden 2015 alkupuolella. Syyttäjien tulisi ottaa yhteyttä
koulutusta järjestäneisiin valtionsyyttäjiin (Jorma Äijälä, Ritva Sahavirta ja Tea Kangasniemi), mikäli koulutuksissa tai
syyttäjäntyössä alkuvuonna ha-
7
Tuoreet syyttäjät
luottavat tulevaisuuteen
m
Teksti ja kuvat: Maria Turkia
Marraskuun lopulla juhlittiin vähään aikaan viimeisiä Syyttäjän startista valmistuneita.
Loppukokeen parhaasta suorituksesta palkittiin Ville Niiniviita.
Anna-Mari
Jukola
kokemus oikeuslaitoksen erilaisista työtehtävistä. Syyttäjän työ
on antanut sen mitä odotin: lisää
tietoa ja osaamista. Uusinta minulle on ollut esitutkintayhteistyö poliisin kanssa. Se on opettanut paljon.”
Jukola luottaa tulevaisuuteen
ja uskoo työpaikkansa syyttäjänvirastossa säilyvän.
Pieti
Kannala
AKKUSASTOORI 5| 2014
A
8
nna-Mari Jukola sai Syyttäjän startista avaimia
työhönsä:
”Koulutus lähinnä syvensi tietämystäni syyttäjän työstä”, hän
sanoo.
Jukola on syyttäjänä Hämeenlinnassa, jonne hän siirtyi Lahdesta kuluneena syksynä. Muuta
alan kokemusta hän on hankkinut muun muassa käräjäsihteerinä ja oikeusavustajana. Hän on
myös auskultoinut. Syyttäjäksi
Jukola halusi oppiakseen alasta
yhä lisää.
”Tavoitteenani on hankkia
mahdollisimman monipuolinen
P
ieti Kannalalla on takanaan
pitkä harjoittelukokemus
syyttäjän työssä. Parasta Startissa olikin saada vahvistusta jo
opitulle.
”Joissakin asioissa kannat
muuttuivat. Olen nähnyt virastoissa erilaisia toimintamalleja, mutta nyt uskallan entistä
enemmän soveltaa työhön omaa
ajatusmaailmaani.”
Kannala tuli Itä-Uudenmaan
syyttäjänvirastoon Vantaalle harjoittelijaksi vuonna 2011 ja on ollut siellä syyttäjänä noin vuoden.
Töitä on luvattu ainakin vuodeksi 2015.
”En jaksa uskoa, että syyttäjän
hommat yhtäkkiä loppuisivat.”
Kannala haluaa tehdä syyttäjän työtä, koska tuntee, että se on
aina jossain määrin arvokasta.
”Syyttäjä on oikeudenmukaisuuden puolella ja turvaa niiden
oikeuksia, jotka eivät itse siihen
pysty.”
Alun perin Kannala halusi
poliisiksi, mutta haki kuitenkin
oikeustieteelliseen.
”Tulin syyttäjänvirastoon harjoittelijaksi, koska halusin kehittyä mahdollisimman hyväksi poliisiksi. Enää en kuitenkaan
haaveile poliisin työstä, vaikka
muuten voisin kuvitella olevani
töissä myös poliisipuolella. Kakkosvaihtoehtona voisi olla myös
työskentely omassa yrityksessä”,
Kannala miettii.
M
"Syyttäjä on
oikeudenmukaisuuden
puolella ja turvaa niiden
oikeuksia, jotka eivät itse
siihen pysty."
Ville
Niiniviita
M
aija Kurki sai Syyttäjän startista hyvän pohjan
syyttäjän työhön.
”Starttitehtävissä tulivat kaikki syyttäjän työn osa-alueet tutuiksi. Omaa oppimista oli helppo seurata. Oli myös hyvä, kun
sai tutorien tuen ja sai tutustua
yhteistyöviranomaisiin”.
Kurki on työskennellyt syyttäjänä Tampereella syyskuusta
2014. Sitä ennen hän oli apulaissyyttäjänä Helsingissä.
iia Pölläsen mielestä
Syyttäjän startissa oli antoisaa erityisesti verkostoituminen ja vertaistuki.
”Lähiopetuspäiviä olisi voinut
olla enemmänkin”, hän miettii.
Pöllänen aloitti syyttäjänuransa Kouvolassa noin vuosi sitten ja
työskentelee nyt syyttäjänvirastossa Lappeenrannassa. Kokemusta hänellä on myös KRP:stä
sekä käräjäsihteerin ja haastemiehen tehtävistä.
Miia
Pöllänen
V
ille Niiniviita sai Syyttäjän startista hyvät valmiudet
työhönsä:
”Sain sekä teoreettisen pohjan
että käytännön apua tehtäviini.”
Niiniviita on työskennellyt
syyttäjänä Porissa huhtikuusta
2014 lähtien, ja määräys on voimassa elokuun 2015 loppuun
asti. Hän luottaa tulevaisuuteensa syyttäjänä ja jatkaa tehtävissä mielellään, jos se vain on
mahdollista.
”Uskon, että työt jatkuvat,
vaikka taloudellinen tilanne näyttääkin synkältä.”
Niiniviidan mielestä syyttäjän
työhön tuovat mielekkyyttä itsenäisyys, oma harkintavalta ja vastuu omista päätöksistä.
”Tämä työ vain tuntuu omimmalta”, hän toteaa.
”Töitä on luvassa näillä näkymin syyskuuhun 2015. Toivon,
että työt jatkuvat senkin jälkeen,
joskin tilanne vähän huolettaa”,
Kurki sanoo.
”Myös poliisin työtä olen joskus harkinnut, mutta nyt haluan
olla nimenomaan syyttäjä.
Uravaihtoehtoina Pöllänen
näki KRP:n ja syyttäjälaitoksen. Asian ratkaisi sattuma, sillä
KRP:ssä oli silloin rekrytointikielto. Nyt Pöllänen haluaa tehdä
syyttäjän työtä.
”Jo ensimmäisenä työpäivänäni syyttäjänvirastossa tunsin löytäneeni oman paikkani.”
Pöllänen uskoo tulevaisuuteensa syyttäjänä. Rikosoikeus on
hänen intohimonsa, ja hän tuntee,
että hänen työllään on tarkoitus.
”Kun ihmisille on tapahtunut
ikäviä asioita, tilanne kootaan, ja
he pääsevät jatkamaan elämäänsä.
Työ on myös itsenäistä ja joustavaa. Työtä on paljon, mutta pystyn hallitsemaan sitä itse.” m
AKKUSASTOORI 5| 2014
Maija
Kurki
9
Helsingin syyttäjänvirastolle
löytyi syntymäpäivä
– 1.5.1857
m
Teksti ja kuvat: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
Helsingin syyttäjänvirasto julkisti joulukuun alussa juhlallisessa tilaisuudessa
ensimmäisen viraston historiaa käsittelevän teoksen: Helsingin syyttäjänviraston historia –
kunniatehtävästä tulosvastuuseen. Kirjan on koonnut valtiotieteiden maisteri Julia Jansson.
V
AKKUSASTOORI 5| 2014
iraston päällikön Heikki Poukan mielessä
oli ollut historian kokoaminen jo vuodesta
2002. Ainoa muistutus viraston historiasta
olivat seinälle kerätyt valokuvat päälliköistä. Jokainen heistä oli Poukan mukaan hävittänyt vanhat paperinsa aina päällikön vaihtuessa – näin ei kirjallista
historiamateriaalia kertynyt.
”Parhaat lähteet tähän kirjaan ovat olleet henkilölähteet ja haastattelut. Kirja perustuu siis vahvasti
perinnetietoon”, Poukka kertoo.
Kirjassa on myös paljon valokuvia, jotka tuovat
teokselle huomattavaa lisäarvoa. Kuvista voi kiittää Helsingin syyttäjänviraston lisäksi muun muassa Jukka Varvialan ja muiden yksityishenkilöiden
arkistoja.
Poukan opiskeluaikainen kaveri on Jukka
Kekkonen, joka työskentelee oikeushistorian ja
roomalaisen oikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Hänen kauttaan löytyi sopiva opiskelija
toteuttamaan hanketta kesällä 2013.
10
SALAPOLIISIN TYÖTÄ
Kirjan koonnut Julia Jansson sanoi ryhtyneensä
mukaan hankkeeseen periaatteellaan: kaikki, mikä
pelottaa, on tehtävä. Hän odotti juuri apurahapäätöstä väitöskirjaansa varten, joten aikataulussa oli
sopiva sauma kirjan kokoamiselle.
”Historian kerääminen täytyi aloittaa ihan nollasta, mutta vähitellen palat alkoivat loksahdella
Poliittista historiaa opiskellut valtiotieteiden maisteri Julia
Jansson tekee oikeustieteellistä väitöskirjaa, joten hän
uskalsi ryhtyä kokoamaan Helsingin syyttäjänviraston
historiaa yksiin kansiin.
Yli 300-sivuinen Helsingin syyttäjänviraston historia – kunniatehtävästä tulosvastuuseen -teos julkistettiin 5.12.2014.
Historiateoksen julkistustilaisuuteen oli kutsuttu nykyisiä ja entisiä Helsingin syyttäjänviraston työntekijöitä.
AKKUSASTOORI 5| 2014
paikoilleen. Tarkoituksena oli löytää tälle virastolle
syntymäpäivä, ja se löytyikin, tosin aivan viime metreillä. Syntymäpäiväksi on nyt päätetty 1.5.1857.”
Janssonin mukaan historian kokoaminen oli
enemmän salapoliisin kuin tutkijan työtä. Lähteinä
hänellä oli muun muassa kansallisarkiston kirjallisten lähteiden lisäksi noin 30 haastateltavaa, joilla oli
suuri merkitys kirjan synnyssä.
Jansson uskoo, että projekti on tuonut yhteen
ja lähentänyt vanhoja ja nykyisiä viraston työntekijöitä. Kaikista syyttäjänviraston työntekijöistä pyrittiin keräämään lista kirjan loppuun, mikä
ei myöskään ollut aivan yksinkertainen tehtävä.
Hän kannustaa keräämään ja tallentamaan myös arjen tapahtumia työpaikoilla. Valokuvia voisi ottaa
muulloinkin kuin kuohuviinilasi kädessä.
”Systemaattinen tietojen, kuvien ja lehtileikkeiden tallentaminen voisi olla esimerkiksi yhden henkilön vakituinen tehtävä virastossa”,
hän vinkkaa. m
11
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2014
Työtyytyväisyys laski,
vastaajien määrä nousi
S
yyttäjälaitoksen 11. työtyytyväisyystutkimuksessa työtyytyväisyysindeksi laski 0,12 yksikköä edellisestä vuodesta. Laskun taustalla voi olla mm. taloudellisen tilanteen epävarmuus
tulevaisuudessa.
Työtyytyväisyysindeksi oli 3,45, kun koko oikeushallinnon vastaava luku oli 3,40 (vastaajia
5 933) ja koko valtionhallinnon 3,41 (vastaajia yli
45 500). Syyttäjälaitoksen luku on yhä vertailuryhmiä korkeampi. Vertailuryhmien keskiarvot pysyivät lähes ennallaan.
Mukana tutkimuksessa oli kahdeksan osa-aluetta ja 29 varsinaista kysymystä, joihin vastattiin asteikolla erittäin tyytymätön (1) ‒ erittäin tyytyväinen
(5). Vuoden 2014 tutkimukseen lisättiin kysymykset
työuran jatkamisesta ja taloudellisen tilanteen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen.
yselyn jokaisen pääkohdan keskiarvo laski.
Selkeintä lasku oli työolot- ja työnantajakuva-osioissa. Työn sisällön ja haasteelli-
K
suuden sekä palkkauksen ja kehittymisen tuen keskiarvot laskivat 0,10‒0,14 yksikköä. Työilmapiirin
ja yhteistyön sekä johtamisen osioissa laskua oli 0,7
yksikköä. Palkkaus-osion lukema laski alle 3,0:n.
Tutkimuksen muiden osioiden keskiarvo oli yli 3.
Tiedonkulku-osio pysyi edellisen vuoden lukemissa.
Kyselyyn vastasi 77 % henkilöstöstä. Vastaajien lukumäärä nousi muissa virastoissa paitsi
Helsingissä.
leisarvosana oli positiivinen (tyytyväinen tai
erittäin tyytyväinen) 231 vastaajalla (2013:
224) ja negatiivinen (tyytymätön tai erittäin
tyytymätön) 78 vastaajalla (2013: 62). Positiivisesti vastanneiden suhteellinen osuus nousi 16 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden lukumäärä oli 22 vastaajaa suurempi kuin edellisessä
tutkimuksessa. Vastaajamäärän nousu näkyy siis selvimmin tyytymättömien lukumäärässä.
Tutkimuksesta laaditaan raportti, joka tulee aikanaan intraan kaikkien luettavaksi. m
Y
AKKUSASTOORI 5| 2014
Vastaajien määrä henkilöstöryhmittäin
12
Henkilöstöryhmät
20072008200920102011201220132014
johto 1313161712161412
esimiehet 3135353134313136
erityisasiantuntijat 1110109 15161513
asiantuntijat
159206184182195234210241
toimistohenkilökunta93 118106112118121109116
Yhteensä
307382351351374418379418
Johtoon luetaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja syyttäjänvirastojen päälliköt. Esimiehiin
luetaan VKSV:n yksiköiden päälliköt, syyttäjänvirastojen apulaispäälliköt ja hallintosihteerit. Erityisasiantuntijat
koostuvat muista valtionsyyttäjistä. Muut kihlakunnansyyttäjät ja VKSV:n asiantuntijat kuuluvat asiantuntijoiden
ryhmään.
20102011201220132014
3,443,473,523,573,45
3,313,373,373,403,40
3,333,363,383,393,41
vastausten
keskiarvo yht.
Lappi
Oulu
Itä-Suomi
Pohjanmaa
Sisä-Suomi
Länsi-Suomi
Salpausselkä
Itä-Uusimaa
Länsi-Uusimaa
Helsinki
VKSV
AKKUSASTOORI 5| 2014
oikeushallinnon
keskiarvot
3,343,233,683,733,843,953,343,252,963,842,643,483,393,46
3,713,653,953,894,013,843,483,403,543,843,873,753,733,69
3,162,672,793,243,253,292,823,032,813,092,712,992,892,88
3,332,983,523,503,653,613,283,053,193,422,753,333,213,21
3,613,644,083,954,144,083,473,593,244,073,503,783,713,79
3,743,463,493,433,843,553,413,193,453,543,583,533,633,59
3,442,633,573,483,663,743,523,392,713,662,793,333,063,09
3,422,823,643,323,663,433,072,793,003,543,063,263,403,29
3,473,183,603,593,773,703,293,223,133,643,133,453,403,41
valtion
keskiarvot
1. Johtaminen
2. Työn sisältö ja haasteellisuus
3. Palkkaus
4. Kehittymisen tuki
5. Työilmapiiri ja yhteistyö
6. Työolot
7. Tiedon kulku
8. Työnantajakuva
Keskiarvo
Yhteensä
SJÄ
OM
valtio
Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot
2010 2011 2012 2013 2014 vakanssit %
VKSV 29313729343987,2 %
Helsinki 37406971568169,1 %
Länsi-Uusimaa
20293127363797,3 %
Itä-Uusimaa24273027475094,0 %
Kanta-Häme
17262216
Salpausselkä
27393534505787,7 %
Länsi-Suomi
45413734415771,9 %
Pirkanmaa 28323221455778,9 %
Pohjanmaa18152321223562,9 %
Keski-Suomi
17191517
Itä-Suomi 37303632344870,8 %
Oulu 31272928324080,0 %
Lappi 19162019192190,5 %
Ahvenanmaa 2232366,7 %
Yhteensä 35137441837941852579,6 %
Vastaajien määrä ja vastausprosentti virastoittain
Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot
osa-alueittain ja virastoittain
13
Ennenaikainen joululahja
Hämeenlinnan syyttäjille ja
syyttäjänsihteereille
Kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Salpausselän syyttäjänvirasto, Hämeenlinna
m
AKKUSASTOORI 5| 2014
Vuosi vuodelta joulu tuntuu tulevan yhä aiemmin – harvoin kuitenkaan jo lokakuun
alussa. Niin kävi kuitenkin tänä vuonna Salpausselän syyttäjänviraston
Hämeenlinnan palvelutoimistossa, kun syyttäjien ja syyttäjänsihteerien korpivaellus
päättyi nykyaikaisiin tiloihin Hämeenlinnan poliisitaloon.
14
Hämeenlinnan syyttäjiä ja sihteereitä uudessa ja pienessä mutta viihtyisässä taukotilassa.
K
enenkään hämeenlinnalaisen syyttäjän ei tiedetä tehneen ilmoitusta muuttomiehen sivutoimesta Valtakunnansyyttäjänvirastolle, mutta pätevyyttä siihen tehtävään varmasti nykyisin löytyisi.
Kuluneet vuodet ovat nimittäin koulineet paikallisessa syyttäjänvirastossa työskentelevistä syyttäjistä
ja syyttäjänsihteereistä tottuneita pakkaajia ja pur-
kajia sekä ainakin jossain määrin myös väsymättömiä tavaroiden kantajia. Pieni epäonni toimitila-asioissa on aiheuttanut nopeallakin aikataululla
toistuvia muuttotarpeita, eikä sopivia tiloja ole tahtonut löytyä helposti.
Murheet alkavat olla takana, kun Hämeenlinnan
syyttäjänvirasto pääsi loppusyksystä muuttamaan
Hämeenlinnan palvelutoimisto
kiittää kaikkia tahoja, jotka
omalla panoksellaan ovat
mahdollistaneet uusiin ja
toimiviin tiloihin siirtymisen.
uusiin tiloihin, Miekkalinnaksi nimettyyn Hämeenlinnan lähes uuteen poliisitaloon. Tilat vapautuivat,
kun Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen poliisilaitokset lähes heti Hämeenlinnan poliisitalon valmistuttua yhdistettiin ja pääpoliisiasemaksi valittiin Lahden poliisiasema. Tämä vapautti paikallisen
poliisijohdon tiloja, ja tiivistämällä saatiin kaikille
syyttäjille omat työhuoneet ja syyttäjänsihteereille
yhteinen työhuone, nämä kaikki vielä hallinnonalan
tilankonseptin mukaisissa kokonaismitoissa.
OM:n hallinnonala
valmistautuu
Kiekun
käyttöönottoon
Kieku-hankkeessa on kehitetty valtion
yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon
prosessit ja niitä tukeva tietojärjestelmä.
Kieku tulee ministeriöissä ja virastoissa käyttöön vuosina 2012–2016. Oikeusministeriön hallinnonala kuuluu ajallisesti viimeiseen ryhmään: se siirtyy Kiekuun
Valtiokonttorin määräämän aikataulun
mukaisesti lokakuussa 2016.
Kiekun käyttöönotto edellyttää myös
oikeusministeriön kirjanpitoyksikkörakenteen uudelleenarviointia.
Siirtyminen Kiekuun edellyttää varsinaisen käyttöönottoprojektin käynnistämistä elo-syyskuussa 2015. Tässä vaiheessa oikeusministeriö on asettanut
käyttöönottoon valmistautumista varten
työryhmän, jossa on myös syyttäjälaitoksen edustus. m
UUSISSA TILOISSA USEITA ETUJA
Lisätietoa Kiekujärjestelmästä:
http://www.valtiokonttori.fi/
fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/
Kiekun_kayttoonotto_
valtionhallinnossa
AKKUSASTOORI 5| 2014
Tilat ovat nyt siis poliisin kanssa saman katon alla,
mistä on jo havaittu olevan selkeitä synergiaetuja.
Vaikka ylimääräistä tilaa ei paljon ole, nykyaikaiset
ja sisäilmaltaan raikkaat tilat on otettu ilolla vastaan.
Käytännön arkea on helpottanut myös parkkipaikkojen järjestyminen poliisitalon piha-alueelta. Viihtyvyyttä lisää myös se, että syyttäjänviraston henkilökunta pääsee hyödyntämään poliisitalon
monipuolisia kuntosali- ja liikuntapaikkamahdollisuuksia sekä varaamaan aikoja poliisitalolla vierailevalle hierojalle. Valtiontalouden kustannuspaineita
taas helpottavat poliisilaitoksen ja syyttäjänviraston
yhteiskäytössä olevat videoneuvottelulaitteet, kokoustilat ja asiakaspalvelutilat.
Palvelutoimiston henkilökunta on tyytyväinen
uusiin tiloihinsa ja kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat
omalla panoksellaan mahdollistaneet uusiin ja toimiviin tiloihin siirtymisen. Kunnon työolot tuntuvat
lähes joululahjalta aiempien toimitilojen jälkeen.m
15
Tämäkö oikeusvaltion
rahojen järkevää käyttöä?
Mikä tekee yksinkertaisesta rikosasiasta niin mutkikkaan, että vastaaja tarvitsee
veronmaksajien varoilla palkatun asianajajan kertomaan saman, jonka vastaaja itsekin
osaisi kertoa?
m
Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
N
uorehko mieshenkilö oli remontoinut tyt- timukset olivat varsin maltillisia, ja punninnassa olikin,
töystävänsä kanssa yhteisesti omistamaan- kannattaako alkaa prosessoida asiaa vai kenties antaa
sa asuntoa. Asunnossa olleiden materiaali- asiassa rangaistusvaatimus.
en purkamisesta syntyneet jätteet löytyivät kunnan
Rangaistusvaatimuksen antaminen tuntui kuitenkin
omistamalta tontilta. Kunnan ympäristönsuojeluvi- turhalta, koska epäiltävissä oli, että henkilö kiistämisenranomainen kävi toteamassa ja dokumentoimassa sä perusteella tulisi sitä vastustamaan. Asianomistajakin
tilanteen. Jätteiden seasta löytyi materiaalia, jonka varmaan jäisi siinä tapauksessa nuolemaan näppejään.
perusteella nuorehko mieshenkilö pystyttiin jäljittämään. Kunnan viranomainen teki asiasta rikosilyyttäjä
ajatteli,
että
moituksen ja vaati asianomistajasekä yleis- että erityisna joko korjaamaan jätteet pois tai
estävältä kannalta on tarkoikorvaamaan kunnalle alueen siiKäsittämätöntä oli se, että
tuksenmukaista viedä asia käräjäoivoamisesta aiheutuneet kulut.
vastaajalle oli myönnetty
keuden ratkaistavaksi. Tulisipa selMiestä kuultiin esitutkinnasasiassa oikeusapua.
vitettyä syyllisyyskysymys, asiaan
sa, jossa hän valokuvien perussaataisiin oikeudenmukainen ratteella auliisti myönsi ainakin osan
kaisu, ja asianomistajankin saatavat
jätteistä olevan hänen, mutta kiisti ehdottomasti mahdollisesti turvattaisiin.
syyllistyneensä asiassa rikokseen. Hän oli antanut
Vastaaja saapui tuomioistuimeen asianajajan kanstuntemattomille henkilöille luvan viedä jätteet pois sa – varattomana ja tulottomana hänelle oli myönnetty
ja oli ollut vain tyytyväinen, kun nämä olivat ne ot- oikeusapua. Ja totta kai koko syyte vaatimuksineen kiistaneet hoitaakseen.
tettiin. Käsittelyn päätteeksi vastaaja tuomittiin (syyttäjän mielestä päivänselvässä asiassa) 12 päiväsakkoon
uttu tuli viimein syyttäjälle otsikoituna jä- (seuraamuskannanotto oli ollut 20) ja korvaamaan asitelain rikkomisena. Syyttäjä tutki materiaa- anomistajalle aiheutuneet kulut 147,50 euroa. Loppulin ja totesi, että jätelain perusteella mies on tulos oli sitä, mitä syyttäjä oli ajatellutkin, eikä sakon
vastuussa jätteiden toimittamisesta asianmukai- määräkään aiheuttanut valitustarvetta.
seen vastaanottopaikkaan.
Käsittämätöntä oli se, että vastaajalle oli myönnetAikaa oli kuitenkin kulunut, ja koska mies ei ol- ty asiassa oikeusapua. Asianajajan lasku oli alveineen
lut näin tehnyt, kunnan viranomainen oli hoitanut 1 773 euroa! Kun syyttäjä paljoksui laskua, asianajajan
jätteet pois. Asianomistajalla oli vaatimuksia. Vaa- palkkio putosi noin tuhannella eurolla.
AKKUSASTOORI 5| 2014
S
16
J
M
iten ihmeessä valtiolla on varaa tällaisessa asiassa antaa oikeusapua? Syytetty oli
oikeudenkäyntihetkellä noin 24-vuotias. Tapahtumainkulussa ei ollut mitään epäselvää – syyttäjä ei väittänyt, etteikö syytetty olisi voinutkin antaa jätteensä tuntemattomien virolaisten
henkilöiden kuljetettavaksi – kysymys oli vain sen
arvioinnista, oliko hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt jätelain mukaisia
velvollisuuksiaan. Vaadittu sakkorangaistus oli 20
päiväsakkoa, eikä sakkoa sen enempää asiassa olisi
voitu vaatiakaan.
O
ikeusapulain mukaan oikeusapuun ei kuulu avustaminen (6 §) mm. yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa
ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn
tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan käyttämistä. Oikeusapua ei anneta myöskään
(7 §), jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys.
Syyttäjälle ei selvinnyt, mikä rikosasiasta teki
niin monimutkaisen, että vastaaja tarvitsi valtion
(veronmaksajien) varoilla maksetun asianajajan kertomaan saman asian, jonka vastaaja itsekin kertoi ja
oli kertonut jo esitutkinnassa. Kun otetaan huomioon myös asian tapahtumien selvitetty tila ja odotettavissa oleva rangaistus, oikeusapu vaikutti lähinnä valtion varojen haaskaukselta.
S
euraavan samanlaisen jutun syyttäjä rajoitti ja
jätti käytännössä roskaamisesta aiheutuneet
kulut kunnan viranomaisen taakaksi. Vaikka
verorahoistahan ne roskatkin korjataan. m
Kun otetaan huomioon
tapahtumien selvitetty
tila ja odotettavissa oleva
rangaistus, oikeusapu
vaikutti lähinnä valtion
varojen haaskaukselta.
AKKUSASTOORI 5| 2014
Miten ihmeessä
valtiolla on varaa
antaa oikeusapua
tällaisessa asiassa?
O
ikeuslaitoksen rahojen säästämiseksi on
jo olemassa useita säädöksiä, joilla rikosten selvittämistä ja prosessia rajoitetaan.
Myös uusia säädöksiä on tulossa. Niiden avulla voidaan jättää huomattavasti vakavampienkin rikosten
käsittely sikseen. Perusteiksi on esitetty tarkoituksenmukaisuus- ja prosessiekonomisia syitä.
Oikeusapuun käytetyt määrärahat ovat valtion
talousarviossa suuruusluokaltaan samankokoinen
erä kuin koko syyttäjälaitoksen osuus. Vuoden 2013
tilinpäätöksessä yksityisille oikeusavustajille maksetut korvaukset olivat 57 817 000 euroa, kun syyttäjälaitoksen osuus oli 45 829 000 euroa. Oikeusavun
kuluista suurin osa muodostuu rikosasioista.
Joskus pikkujututkin on käsiteltävä käräjillä periaatesyistä. Jos oikeusapua annetaan säännönmukaisesti edellä mainitun kaltaisiin juttuihin, ei ihmisiltä
ilmeisesti edellytetä enää minkäänlaista normaalia
kykyä hoitaa asioitaan.
Kyse oli jätelain rikkominen -nimisestä rikoksesta. Suomeksi sanottuna roskaamisesta, roskaperäkärryllisen kaatamisesta toisen tontille. Varsin
monimutkainen oikeudellinen kuvio!
17
AJANKOHTAISTA
Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa
organisoida syyttäjien erikoistuminen
m
Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
Taito-hankkeessa ei ole kyse vain vanhan uudistamisesta. Siksi se tarvitsee taakseen
vahvaa työryhmätyöskentelyä.
T
Taito-hankkeen työryhmät
aito-hanke on käynnistynyt hyvin: kaikki alatyöryhmät ja vetoryhmä
ovat kokoontuneet jo kerran tai
muutamia kertoja.
Laskentatyöryhmässä on kartoitettu rikosnimikkeitä, joita erikois- ja avainsyyttäjät käsittelevät
nykyisin. Nimikkeistä on lähetetty kysely erikoissyyttäjille sekä
syyttäjänvirastojen päälliköille ja
apulaispäälliköille. Samassa kyselyssä selvitettiin varsinaisten
syyteasioiden ulkopuolisia, muita
tehtäviä, jotka liittyvät avain- ja
erikoissyyttäjyyteen. Työ etenee
suunnitellussa aikataulussa.
AKKUSASTOORI 5| 2014
Osaamiset-työryhmä on kokoontunut kerran. Ryhmän
työ käynnistyi toden teolla, kun sen puheenjohtaja palasi
virkavapaalta.
18
Hallinnointityöryhmän ensimmäisessä kokouksessa oli mukana
valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen antamassa suuntaa työskentelyyn. Toisessa kokouksessa
oli mukana hallintoneuvos Kirsi Äijälä valtiovarainministeriöstä taustoittamassa virkamiesoikeudellisia kysymyksiä. Nyt
työryhmässä on pohdittu rekrytointimenettelyyn ja virkavapauksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmän työ etenee pienemmissä
valmisteluryhmissä.
Ohjaustyöryhmän ensimmäisen
kokouksen ennakkotehtävänä oli
miettiä, mitkä ovat ihanteellisesti toimivan ohjauksen tavoitteet
ja mitkä pahimmat sudenkuopat
erikoistumisjärjestelmän osalta.
Työryhmä on havainnut tärkeitä
rajapintoja osaamiset- ja hallinnointityöryhmien kanssa. Syksyn
toisessa kokouksessa valtionsyyt-
täjä, ohjaus- ja kehittämisyksikön
päällikkö Ritva Sahavirta kertoi
työryhmälle näkemyksiään osaamisen ohjauksen tavoitteista.
Vetoryhmän ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi kaikkien
työryhmien tilanne ja suunniteltiin hankkeen viestintää.
Vetoryhmän pöytäkirjat kootaan Taito-hankkeen intrasivulle,
josta jokainen voi seurata hankkeen etenemistä:
Etusivu » Toiminta » Sisäiset työryhmät ja hankkeet » Syyttäjälaitoksen hankkeet » Taito-hanke m
AJANKOHTAISTA
Perusteos rikosprosessin ammattilaisille
Mikko Vuorenpää:
Asianomistajan oikeudet
rikosprosessissa
m
Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson
Kirja perustuu Vuorenpään omaan lisensiaatintutkimukseen Asianomistajan oikeudet rikosprosessilain mukaan (1999). Sen jälkeen on asianomistajan oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä tullut runsaasti
lisää. Myös kirjoittajan omissa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia.
Ensimmäisessä osassa (luku II) perehdytään rikoksen asianomistajapiirin määräytymiseen. Vuorenpää katsoo, että välttämätön osa asianomistajan oikeuksia
koskevaa tutkimusta on sen määrittely, ketä yleensä voidaan pitää rikoksen asianomistajana.
Toisessa osassa (luku III) käsitellään asianomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa rangaistusvaatimuksen esittämiseen. Aluksi tarkastellaan asianomistajan syyteoikeuden käyttämiseen liittyviä kysymyksiä. Loppuosa koskee asianomistajarikoksiin liittyvää asianomistajan syyttämispyyntöä syyteoikeuden edellytyksenä.
Kolmannessa osassa (luvut IV ja V) keskitytään asianomistajan prosessuaalisen aseman parantamiseen tähtääviin rikosprosessilain säännöksiin. Tarkasteltavina ovat säännökset asianomistajan avustamisesta. Painopisteenä
ovat edellytykset, joiden vallitessa asianomistajalle voidaan määrätä ROL 2 luvun mukainen avustaja. Asianomistajan
prosessuaalista asemaa parantavaiin säännöksiin kuuluvassa ROL 3:9:ssä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa
syyttäjällä on virkavelvollisuus ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian käsittelyn yhteydessä.
Luvussa V tarkastellaan edellytyksiä, joiden nojalla asianomistajalla on oikeus syyttäjän apuun siviilivaatimuksensa
ajamisessa.
ISBN 978-952-14-2305-5, Talentum, Helsinki 2014, 2 uud.p.
V
altakunnansyyttäjänviraston
yhteistyökomiteassa on ehdotettu tammikuussa
2014 viraston julistamista savuttomaksi virastoksi. Ehdotusta ovat kannattaneet johdon tuella sekä yhteistyökomitea että
tyhy-työryhmä.
Viraston parvekkeilta poistetaan tuhkakupit, eikä niitä sijoiteta viraston läheisyyteen. Tupakointi on kielletty työaikana
lukuun ottamatta lakisääteisiä
virkistystaukoja.
Haastamme kaikki
syyttäjänvirastot
mukaan savuttomuuteen
– tuetaan toisiamme
yhdessä!
Tupakoimattomuus tuo terveydellistä, taloudellista ja inhimillistä hyötyä niin terveyden,
työhyvinvoinnin kuin työssä jaksamisenkin kannalta. Sikäli työpaikan savuttomuus on parasta
työsuojelua.
Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin
lopettamisessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. m
AKKUSASTOORI 5| 2014
VKSV:stä savuton virasto 1.1.2015
19
AJANKOHTAISTA
Vastaa kyselyyn ja vaikuta
Akkusastoorin tulevaisuuteen
Akkusastoorin lukijakyselyn tarkoituksena on kerätä mielipiteitä siitä,
miten lehteä tulisi kehittää. Jonkinlainen uudistus on edessä, ja nyt
jokainen teistä voi vaikuttaa siihen, millainen siitä tulee. Edellisen kerran
Akkusastoorin lukijakysely on toteutettu 2009.
Siirtyykö lehti kokonaan sähköiseksi vai jatkammeko paperijulkaisuna?
Tulisiko vain sisältöä ja ulkoasua kehittää? Millaista tietoa pitäisi jakaa
oikeushallinnon intrassa ja millaisia juttuja taas lehdessämme?
Vastausaikaa on 5.1.2015 saakka. Myös syyttäjälaitoksen
ulkopuoliset lehden lukijat voivat vastata kyselyyn, sillä vain yksi
kysymys on rajattu pelkästään henkilökunnalle.
Linkki kyselyyn löytyy vksv.fi-etusivulta tai linkistä
https://www.webropolsurveys.com/S/37D8B0C88E9527C6.par
Kyselyyn voi vastata anonyymisti. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken
arvotaan elokuvalippupaketti.
Yhteystietoja ei pysty yhdistämään vastauksiin.
Tuhannet kiitokset panoksestanne yhteisen lehtemme uudistuksessa!
SSY
tiedottaa
TAITO-hanke etenee ‒ yhdistyksemme jäseniä työryhmissä:
Sari
Aho
(hallinnointi- ja laskentaryhmät), Jukka
Haavisto (ohjaus) ja Arto Mikkonen (osaamiset).
VUOSIKOKOUS 2015
Vuoden 2015 vuosikokous on
päätetty pitää 21.‒22.05.2015
Hämeenlinnassa, Sokos Hotelli Vaakunassa. Laita jo nyt
kalenteriisi vuoden odotetuin
tapahtuma!
JA KERTAUKSEKSI
UUSI HALLITUS
Muistutus VKSV:n
virkapostilaatikon osoitteesta
AKKUSASTOORI 5| 2014
Valtakunnansyyttäjänvirastolle osoitettu sähköposti
tulee lähettää viraston kirjaamoon osoitteeseen
[email protected]
20
Tätä osoitetta tulee käyttää aina, jos erikseen ei ole ilmoitettu
jotakin toista toimitusosoitetta. Vain kirjaamon sähköpostia
seurataan säännöllisesti myös lomien yms. aikana,
joten vain kirjaamoon lähetetyt viestit tulevat varmuudella
huomatuiksi esimerkiksi tiettyyn määräaikaan mennessä.
Yksittäisten virkamiesten osoitteet ovat muotoa
[email protected]
PJ Sari Aho, VPJ Arto
Mikkonen, jäsenvastaava Jaana
Linna ja sihteeri Pia Mäenpää.
Muut jäsenet: Malla Sunell,
Jukka Haavisto, Pasi Vainio ja
Laura Sairanen.
Olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä ‒ moni asia on muutoksen kourissa syyttäjälaitoksessa.
Terveisin hallitus
HENKILÖSTÖ
Helsingin syyttäjänvirasto
Magdaleena Hillner on nimitetty syyttäjänsihteerin
määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2015.
Mikko Larkia on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1. –15.6.2015.
Krista Mannerhovi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.2014–8.9.2015.
Noora Väätäinen on nimitetty syyttäjänsihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2015.
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
Pertti Ventelä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Marina Aalto on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Antero Olli on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Juha Hannila on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Kati Lindholm on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Johanna Tauriainen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Emilia Ilander on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.4.2015
Eeva Ahola on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Annukka Juntunen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Virva Ylén on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Camilla Oksanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Pauliina Vikki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Maija Päivinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Pieti Kannala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Noora Virta on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–30.6.2015
Pihla Keto-Huovinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13 tehtävään ajaksi 1.4.–31.12.2015
Ari Silvennoinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Sanna Savolainen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Juho Lehtimäki on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Jaana Kosamo on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Helena Haapanen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Veli-Matti Koponen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Katja Kyrö on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015
Lapin syyttäjänvirasto
Emilia Välimaa on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.3.2015.
Oulun syyttäjänvirasto
Petri Oulasmaa on mo,otettu kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen 27.3.–11.11.2015
Terhi Gröhn on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015
Anna-Leena Jaako on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015
Antti Räsänen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015
Suvi Kangas on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2015
Marjut Pikkarainen on nimitetty syyttäjänsihteerin Y8
määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2015
Viivi Vainionpää on nimitetty syyttäjänsihteerin Y8 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2015
Salpausselän syyttäjänvirasto
Ilpo Kohonen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015.
Mika Lopmeri on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015.
Minna Riski on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.3.–31.12.2015.
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Viestintäpäällikkö Virve Streng jatkaa hoitovapaalla
29.1.–31.7.2015. Tehtävää hoitaa Pilvi Isotalus.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos on komentanut rikosylikonstaapeli Anne Kiviniemen suostumuksensa mukaisesti
työskentelemään Valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosasioiden esikäsittelytoiminnossa 1.1.2015–31.12.2016.
AKKUSASTOORI 5|
5|2014
2014
Nimitykset
21
HENKILÖSTÖ
Virkavapaudet
Avain- ja erikoissyyttäjät 2015
Helsingin syyttäjänvirasto
VKSV on nimennyt avain- ja erikoissyyttäjät ajaksi 1.1.–
31.12.2015 seuraavasti:
Pia Lehtosaari 9.10.2014–17.4.2015
Kreetta Mäki-Kahra 1.8.2014–15.6.2015
Janne Pitkävirta 1.3. –31.12.2014
Tarmo Tanner 1.5. –31.12.2014
Oulun syyttäjänvirasto
Kati Alkula 31.12.2014–28.2.2017
Suvi Kangas 16.12.2014–30.4.2015
Avainsyyttäjät
1) Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus
valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto (vetäjä, määrätty jo
aiemmin)
Kaikki tämän ryhmän erikoissyyttäjät toimivat myös
avainsyyttäjätehtäviä vastaavissa tehtävissä.
Salpausselän syyttäjänvirasto
Heli Leinonen 1.1.–31.1.2015.
Johanna Tyni 1.3.–24.12.2015.
Eläkkeelle
Valtakunnansyyttäjänvirasto
2) Avainsyyttäjätehtäviä vastaavat tehtävät
talousrikosasioissa
valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta (vetäjä, määrätty jo
aiemmin)
kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo, Sisä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Lilja Limingoja, Pohjanmaa
Valtionsyyttäjä Christian Lundqvist jää eläkkeelle
1.4.2015.
Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski jää osa-aikaeläkkeelle
1.4.2015.
3) Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset
Oulun syyttäjänvirasto
Kaikki tämän ryhmän erikoissyyttäjät toimivat myös
avainsyyttäjätehtäviä vastaavissa tehtävissä.
Kihlakunnansyyttäjä Seppo Korkea-aho jää eläkkeelle
1.3.2015.
Irtisanoutumiset
Helsingin syyttäjänvirasto
Kihlakunnansyyttäjä Simo Kolehmainen on
irtisanoutunut 1.12.2014 lukien.
valtionsyyttäjä Anu Mantila (vetäjä, määrätty jo
aiemmin)
4) Tietotekniikka- ja sananvapausrikokset sekä
rasistiset ja muut viharikokset
ma. ylitarkastaja, kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria
Kankaala, VKSV/Helsinki (vetäjä, määrätty jo aiemmin)
kihlakunnansyyttäjä Jenni Korvenmaa, Länsi-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Jani Jukka, Länsi-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Janne Kangas, Sisä-Suomi
AKKUSASTOORI 5|
5|2014
2014
5) Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset
22
Valtakunnansyyttäjälle ja
apulaisvaltakunnansyyttäjälle
Tullin ansioristit
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on
myöntänyt Tullin ansioristin soljen kera valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle ja ansioristin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle.
Huomionosoitukset myönnetään Suomen Tullin
hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Ansioristit luovutettiin 31.10.2014 Helsingissä.
valtionsyyttäjä Jorma Äijälä (vetäjä, määrätty jo
aiemmin)
kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola, Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine,
Salpausselkä
kihlakunnansyyttäjä Timo Kokkomäki, Sisä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen, Oulu
HENKILÖSTÖ
6) Ympäristö- ja luonnonvararikokset
kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uusimaa
(vetäjä, määrätty jo aiemmin)
kihlakunnansyyttäjä Tommi Hietanen, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaa
kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola, Itä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö, Itä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Mikko Sipilä. Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Timo Honkahuhta, Salpausselkä
kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmala, Länsi-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahva, Sisä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo, Itä-Suomi
7) Kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain
yleinen osa
valtionsyyttäjä Raija Toiviainen ja valtionsyyttäjä
Ritva Sahavirta (vetäjät, määrätty jo aiemmin)
Kansainväliset asiat
KUVA: MARIA TURKIA
kihlakunnansyyttäjä Sampsa Hakala, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Miia Ljungqvist, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Tuomas Oja, Länsi-Suomi
kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Ulla Oinonen,
Itä-Suomi
Prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa
kihlakunnansyyttäjä Tea Kangasniemi, VKSV/Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikkö, Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Tommi Hietanen, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu, Helsinki,
kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Nina Airisto, Länsi-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Seita Heinström, Länsi-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Ritva Salo, Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Nina Sipilä, Itä-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Tea Talvela, Salpausselkä
kihlakunnansyyttäjä Lassi Saarenmaa, Sisä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Minna Sihto, Sisä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Antti Hyvärinen, Itä-Suomi
kihlakunnansyyttäjä Sari Törmi, Oulu
Erityiset, henkilöön kohdistuvat (erityisesti naisiin ja
lapsiin kohdistuvat) rikokset
kihlakunnansyyttäjä Sakari Tiilikainen, Helsinki
Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus
kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Jouni Peräinen, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Heli Vesaaja, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Sirpa Väätäinen, Helsinki
kihlakunnansyyttäjä Erkki Huhtala, Länsi-Uusimaa
kihlakunnansyyttäjä Anna-Riikka Ruuth, Itä-Uusimaa
Komisario Heikki Sandberg Helsingin poliisilaitokselta on
Valtakunnansyyttäjänvirastossa virkamiesvaihdossa
1.10.2014–30.9.2015.
Olemme luopuneet joulukorttien lähettämisestä,
joten toivotamme tätä
kautta kaikille
yhteistyötahoille:
a ja
u
l
u
o
j
ä
hyvä
n
i
e
k
otta!
i
u
O
v
a
t
t
u
ta u
onnellis
yttäjä
y
s
n
a
n
un
Valtak issinen &
Matti N yttäjänvirasto
nansy
n
u
k
a
t
l
Va
AKKUSASTOORI 5|
5|2014
2014
Talousrikossyyttäjät
23
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 19.1.2015