Syyttäjät testasivat vankilaoloja
3 2015 Syyttäjät testasivat vankilaoloja IAP huolissaan syyttäjien turvallisuudesta Valtakunnansyyttäjä palkitsi parhaan kehitysehdotuksen sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus………………………………………………………3 IAP: Turvaa syyttäjän työhön. Uutta talousrikoksista ………4 Vuorokausi vankilassa – syyttäjät testasivat……………………8 Riksåklagarna diskuterade some-etikett i Köpenhamn…… 11 UUSI BLOGI: valtakunnansyyttäjä kirjoittaa intranetissä…… 13 Mika Mäkelä otti ideointikutsun tosissaan………………… 14 Kati Hussu harjoitteli kansainvälisiä asioita Haagissa……… 17 Heikki Sandberg kertoo vaihtovuodestaan VKSV:ssä……… 19 KALASTUSRIKOS ei ole välttämättä pikkujuttu…………… 21 3/2015 12.11.2015 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Sulkavan soudut Marianna Semin tapaan………………… 23 Eurooppalaisia vieraita. Tuula Kallio eläkkeelle…………… 27 Ajankohtaista………………………………………………… 28 Henkilöstö…………………………………………………… 30 Lakivaliokunta vierailulla………………………………… 31 KUVA: KUKKA-MAARIA KANKAALA Viestintä [email protected] Päätoimittaja Tanja Lahti [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Syyttäjälaitos oli mukana Lakimiespäivän rekrytointimessuilla. Kannen kuva: Rikosseuraamuslaitos Vasemmalta: kihlakunnansyyttäjä Ulla Oinonen, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, kihlakunnansyyttäjä Terhi Heinonen, kihlakunnansyyttäjä Mirja Seppänen ja syyttäjänsihteeri Kirsi Poutanen. Päätoimittajalta Otamme uusia askelia – myös viestinnässä T akana on pari kuukautta viestintäpäällikkönä täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Siirryin tähän tehtävään oikeusministeriön viestintäyksiköstä, jossa päävastuullani oli verkkoviestintä ja sen kehittäminen, mukaan lukien sosiaalinen media. Työ VKSV:n mukavassa työyhteisössä on tempaissut mukaansa! Tekemistä minulla, kuten meillä kaikilla, on riittänyt – siitä ovat osaltaan pitäneet huolta useat käynnissä olevat kehittämishankkeet: Taito, AIPA, Kieku, toimitilahankkeet ja niin edelleen. Moni hanke on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden aikana. Toimintaympäristö muuttuu ja luo paineita kehittää ja tehostaa organisaatioiden toimintaa. Yhä useammin tehostamista haetaan digitalisaatiosta. Niin myös meillä. IPA-hankkeessa luodaan tietojärjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasiat aina vireille tulosta käsittelyyn ja arkistointiin saakka. AIPAn tavoitteena on lisätä tuottavuutta tehostamalla toimintaa ja nopeuttamalla asioiden käsittelyä. Samalla tiedonkulku viranomaisten välillä helpottuu. AIPA on etenemässä ensivaiheen käyttöönottoon (ns. nollavaihe). Syyttäjälaitoksessa se tarkoittaa, että summaarisia sakkoasioita aletaan käsitellä AIPAssa loppuvuodesta 2016. Kieku-hankkeessa puolestaan on kehitetty yksi valtion yhteinen tietojärjestelmä, jossa hoidetaan sekä talous- että henkilöstöhallinnon asiat. Järjestelmän käytön tueksi on luotu myös yhteiset toimintatavat. Kieku tulee meidän kaikkien oikeushallinnon työntekijöiden käyttöön ensi vuoden lokakuussa. Sen myötä osa nykyisistä järjestelmistä poistuu käytöstä, mm. henkilöstöportaali Hertta ja työajankirjausjärjestelmä Tarmo. Tietojärjestelmien ja erityisesti niihin liittyvien toimintatapojen uudistuksissa on tärkeää omaksua uudet tavat tehdä työtä, jotta pystymme ottamaan järjestelmät täysimääräisesti käyttöön. Digitalisaation lisäksi toimintaa tehostetaan rakenteellisilla uudistuksilla. Syyttäjälaitoksessa tämä työ on jo käynnistynyt, kun selvitysmiehet aloittivat neljän paikallisviraston mallin selvityksen. Lisäksi ensi vuoden alussa tulee voimaan VKSV:n uusi työjärjestys. Muutospaineissa on pidettävä huolta myös osaamispääomasta. Syyttäjien osaamisen ja erikoistumisen taso pyritään turvaamaan Taito-hankkeen avulla. M yös viestinnässä on tarkoitus ottaa uusia askelia. Akkusastoori paperilehtenä lakkaa ja ilmestyy ensi vuonna verkossa (+ yksi paperilla). Jo tämän vuoden puolella alamme hyödyntää sosiaalista mediaa (some) viestinnässämme ja vuoropuhelussa kansalaisten kanssa. Myös syyttäjälaitoksen on oltava läsnä ja osallistuttava siellä, missä meistä ja toiminnastamme keskustellaan. #Valtakunnansyyttäjä @MattiNissinen Twitterissä jo viestiikin. Sosiaalisessa mediassa toimimisen tueksi laadimme syyttäjälaitokselle some-etiketin. Myös sosiaalisessa mediassa meidän tulee toimia arvojemme mukaisesti. Tanskan syyttäjälaitos on omat ohjeensa somessa toimimisesta jo laatinut – tästä lisää sivulla 11. Jos some tai mikä tahansa muu viestintään liittyvä asia mietityttää, ota yhteyttä. Olen käytettävissäsi ensi kesään saakka, kunnes Virve Streng palaa näihin hommiin! Akkusastoori 3/2015 Tanja Lahti A 3 Syyttäjät koolla Sveitsissä – aiheena talousrikokset ja syyttäjien turvallisuus m Valtionsyyttäjät Raija Toiviainen ja Ritva Sahavirta, kuvat IAP Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n konferenssissa olivat aiheina talousrikokset, korruptio ja rahanpesu. Myös syyttäjien turvallisuus puhutti jälleen. Syyttäjät ovat viime vuosina joutuneet yhä useammin hyökkäysten kohteeksi. Moni on jopa menettänyt henkensä työnsä vuoksi. K ansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n vuosikonferenssi pidettiin syyskuussa Zürichissä. VKSV:stä olivat mukana valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sekä valtionsyyttäjät Raija Toiviainen ja Ritva Sahavirta. Sveitsissä kun oltiin, aiheeksi oli valittu talousrikokset, korruptio ja rahanpesu – isäntämaan itsensäkin toivomuksesta. Tärkeä aihe oli myös syyttäjien turvallisuus. Akkusastoori 3/2015 syyttäjät fyysisten hyökkäysten kohteena 4 Huoli syyttäjien turvallisuudesta on ollut IAP:ssä tapetilla jo pitkään. Syyttäjät ovat viime vuosina joutuneet yhä useammin fyysisten hyökkäysten kohteeksi, ja moni on menettänyt henkensä työssään. Yksi viimeisistä tapauksista oli Egyptin valtakunnansyyttäjä Hesham Barakat, joka tapettiin terroristisessa hyökkäyksessä. Myös mm. Ugandan, Hondurasin ja Turkin syyttäjiä on kylmäverisesti murhattu ammattinsa vuoksi. Tapauksia on valitettavasti muitakin. On huolestuttavaa, että turvallisuustilanne on näin huono. Se vaikuttaa jo siihen, saadaanko lakimiehiä syyttäjiksi lainkaan tai ainakaan pysymään virassa muutamaa vuotta pidempään. Tilanne hor- juttaa vakavasti valtion kykyä huolehtia oikeusvaltion peruspilareista, joiden ylläpitämisessä syyttäjillä on keskeinen rooli. IAP julkistikin konferenssissa vakavan vetoomuksen valtioille, jotta ne huolehtisivat siitä, että syyttäjät voivat harjoittaa ammattiaan turvallisesti. Vetoomus on laadittu julistuksen muotoon, ja syyttäjiltä toivotaan allekirjoituksia siihen liittymiseksi. Suomen delegaatio antoi tukensa julistukselle, kuten teki reilusti yli 200 muutakin kokousedustajaa. IAP:n julistuksessa muistutetaan YK:n ohjeesta vuodelta 1990: sen mukaan valtioiden on huolehdittava syyttäjien turvallisuudesta. Samaa vaaditaan IAP:n vuonna 2008 hyväksymässä syyttäjien turvallisuutta koskevassa julistuksessa. Talousrikollisuuden haasteita Kokouksessa käsiteltiin kansainvälisesti ajankohtaisia, talousrikollisuutta koskevia aiheita, kuten verorikoksia, korruptiota ja rahanpesua. Merkillepantavaa oli, että Yhdysvaltain ylin syyttäjäviranomainen Loretta Lynch piti ennen kokouksen alkua Zürichissä lehdistötilaisuuden, jossa hän yhdessä Sveitsin valtakunnansyyttäjän Michael Lauberin kanssa ilmoitti, että FIFAn korruptio- ja rahanpesuepäilyjen tutkinta on laajentunut Sveitsissä edelleen. Koti- usa:n keinoja veromenetyksiä vastaan Yhdysvalloissa arvioidaan, että veroa jätetään maksamatta vuosittain 40–70 miljardia dollaria. Siellä vastaus veronmaksuhalukkuuden vähenemiseen on ollut Sveitsin pankkisalaisuuden murtaminen verorikosten tutkinnassa ja kansainvälisen verotietojen vaihdon tehostaminen. Vastaavasta tehostamisesta saadaan nauttia myös Suomessa. USA:ssa on lisäksi aloitettu uusi Voluntary Disclosure -ohjelma, joka on sukua Suomessakin valmistellulle syytesuojalainsäädännölle. Ohjelmassa on ollut jo 50 000 vapaaehtoista, jotka ovat ilmoittaneet Yhdysvaltain verottajalle salaamansa omaisuuden – lähinnä ulkomailla. Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat kuitenkin, ettei heitä kiinnosta niinkään yksittäisen verovelvollisen salaaman omaisuuden määrä kuin niiden pankkiirien ja asianajajien henkilöllisyys, jotka ovat edistäneet omaisuuden salaamista. Ohjelmaan pääsy edellyttää erityisesti näiden henkilöiden paljastamista. Britanniassa nostetaan runsaasti syytteitä verorikoksista, kun ne ennen hoidettiin lähinnä hallinnollisin sanktioin. Raija Toiviainen oli syyttäjien ja yksityisen sektorin yhteistyötä käsitelleen yleisistunnon puheenjohtaja. WHISTLER BLOWER -LAKI PALKITSEE VERORIKOLLISTEN PALJASTAJAT Yhdysvalloissa on käytössä myös varsin tehokas whistler blower -lainsäädäntö: se palkitsee ne, jotka paljastavat verorikollisia veroviranomaisille. Toimintaa koordinoiva virasto saa 10 % verottajan kantamista vältetyistä veroista ja whistler blower oman osuutensa. Kuuluisin esimerkki oli sveitsiläisen pankin palveluksessa ollut amerikkalainen, joka toimitti amerikkalaisen pankin asiakkaiden tilitiedot USA:n verottajalle. Whistler blowerin palkkio oli 104 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Edellä kuvatut anglosaksien menetelmät ovat tehokkaita, mutta suomalaisittain osin ongelmallisia. Ne vaikuttavat kuitenkin myös Suomen lainsäädäntöön, ainakin viiveellä. Hyvä esimerkki on tehokasta katumista koskeva lainsäädäntö. Hallitus kuitenkin perui aivan äskettäin eduskunnalle antamansa esityksen. ”Raha on ASEITA vaarallisempaa” Näin totesi Kuwaitin syyttäjälaitoksen kakkosmies, kun monessa esityksessä oli kuultu käsittämättömän suurista, rikoksilla saaduista rahasummista sekä siitä, mitä pahaa niillä on saatu aikaan. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että rikoshyödyn pois ottaminen kirpaisee rikoksentekijää ja vaikeuttaa rikollisen uran jatkamista. Moni puhuja painottikin rikollisten rahalähteiden paljastamisen Akkusastoori 3/2015 etsintöjä oli tehty alppimajoissa, ja epäiltyjen määrä oli yhä kasvanut. Tiedämme jo, että esitutkinta on tavoittanut FIFAn ylimmän johdon. Talousrikollisuuden lisääntymisestä tärkeissä globaalin rahoitus- ja sijoitustoiminnan maissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, kertoo se, että verorikosten rikosoikeudellista torjuntaa on niissä tehostettu uudella tavalla. Esimerkiksi Britanniassa nostetaan runsaasti syytteitä verorikoksista, kun ne ennen hoidettiin lähinnä hallinnollisin sanktioin. Sijoitusmarkkinoiden romahdus ja pankkiiriliikkeissä tunnistetut väärinkäytökset ovat myös Britanniassa tehneet verorikoksista yhteiskuntaa vahingoittavia rikoksia. Siellä arvioitiin vuonna 2013 aiheutuneen 14 miljardin punnan arvosta vahinkoa valtiolle, kun lainmukaiset verot oli jätetty ilmoittamatta. Verohallinto konkretisoi valtion veromenetyksiä ilmoittamalla, kuinka monta uutta sairaalaa tai koulua vältetyn veron määrällä olisi saatu. 5 Vas. Sveitsin valtakunnansyyttäjä (vks) Michael Lauber, Azerbaijanin vks Zakir Qaralow, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, Jamaikan vks Paula Llewellyn, Siemens AG:n yhteiskuntavastuujohtaja Andreas Hoffmann ja Nestlé S.A:n pääjohtaja Paul Bulke yleisistunnossa, jossa käsiteltiin syyttäjien ja yksityisen Akkusastoori 3/2015 sektorin yhteistyötä. 6 tärkeyttä ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Erityisesti tulisi päästä käsiksi rahavirtoihin, jotka on verhottu lailliseksi liiketoiminnaksi ja joita mafiasuvut usein hallinnoivat. Ranskan edustaja asetti suuria vaatimuksia tiedustelutoiminnalle ja luetteli nykytekniikan keinoja, joita viranomaisten tulisi käyttää likaisen rahan jäljittämisessä. Samaa painotti Singaporen edustaja. Hän totesi, että viranomaisten on kouluttauduttava ymmärtämään, miten rikolliset ajattelevat yrittäessään kätkeä varojaan. Varsinkin rahoitusjärjestelmän aukot on tunnistettava. Singapore oli joitakin vuosia sitten rikollisten suosima rahanvälityspiste, kunnes viranomaiset ryhtyivät systemaattisesti tukkimaan rahoitus- ja oikeusjärjestelmän aukkoja. Singapore Way tarkoitti kattavien lakien säätämistä, itsenäistä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, vahvaa infran valvontaa ja ennen kaikkea tiivistä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Nyt Singapore on yksi maailman parhaista valtioista rikollisen rahan paljastamisessa, jäädyttämisessä ja viranomaisyhteistyössä. Singapore on yksi maailman parhaista valtioista rikollisen rahan paljastamisessa, jäädyttämisessä ja viranomaisyhteistyössä. Valtavia rikoksia rahoitusjärjestelmän keinoin Britti David Green, petosrikoksia tutkivan viraston johtaja, kertoi LIBORiin (London Interbank Offered Rate), päivittäiseen viitekorkoon liittyneestä rikostutkinnasta. LIBORia käytetään ympäri maailmaa pohjana sopimuksissa, joiden arvo on 300 triljoonaa Yhdysvaltain dollaria (eli 3 + 14 nollaa tai neljä kertaa koko maailman bkt). Tutkinnan kohteena oli Japanin jeniin liittynyt rahamarkkinoiden keinottelu. Manipulaatioporukkaan kuului valuuttakauppiaita 24 pankista ympäri maailmaa. He lähettivät toisilleen tiettyinä aikoina salakielisiä sähköposteja, joissa he sopivat valuutan hinnan ja saivat näin aikaan keinotekoisen hinnanmuodostuksen jenille. Vaikka manipulaation yksikkövaikutus olisi ollut kuinka pieni, lopputuloksena oli valtava, rahoitusjärjestelmän keinoin tehty rikos. Viime elokuussa tällaisesta toiminnasta tuomittiin Britanniassa Tom Hayes 14 vuoden vankeuteen. Syyttäjillä ja tutkijoilla oli jutun kanssa ennennäkemättömiä haasteita: pankit olivat haluttomia avustamaan viranomaisia, ja valuuttakauppiaiden keskinäinen kommunikaatio oli kätketty salakieliseen, mm. 715 gigatavua käsittävään dataan (n. 70 milj. sähköpostisivua). Jutussa oli liittymiä moneen valtioon. Hayes oli työskennellyt Japanissa sveitsiläisessä pankissa, jos- kontaktit MUIDEN maiden syyttäjiin välttämättömiä Myös Britannian pääsyyttäjä Alison Saunders painotti syyttäjien kansainvälistä yhteistyötä. Vuoden 2006 jälkeen syyttäjät ovat menestyksekkäästi hoitaneet mm. 150 kansainvälistä lahjontajuttua ja saaneet palautetuksi rikoshyötyä yli 180 miljoonaa puntaa. Eräät tapauksista ovat liittyneet ns. kolmansiin valtioihin, kuten Nigeriaan ja arabivaltioihin. Tällöin Britannia on lähettänyt syyttäjiään kyseisiin maihin tekemään läheistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta oikeusapuyhteistyö tehostuisi. Resurssipanostus on koettu pieneksi palautettuun rikoshyötyyn nähden. Britannia käyttää neuvotteluissa jatkuvasti videota ja skypeä korkean teknologian maiden, kuten USA:n, Kanadan ja Sveitsin kanssa. Saundersin viesti oli, että syyttäjän on pakko olla suorassa kontaktissa toisen maan syyttäjään, jos mielii hoitaa kansainvälisen jutun kunnialla. USA:n rangaistuskäytäntöä pidetään yleisesti varsin ankarana. Oikeuskäytännössä verorikoksista tuomitaan kuitenkin keskimäärin 23 kuukauden pituisia vankeusrangaistuksia. Jos vältetty vero on esim. 30 000–80 000 USD, rangaistus on 15–20 kuukautta vankeutta. Sveitsi puhdistaa mainettaan Sveitsiä on kutsuttu diktaattorien likaisen rahan taivaaksi, ja maa on ollut kovan kansainvälisen paineen kohteena. Tilanne alkoi muuttua, kun Sveitsi vuosia sitten yllättäen jäädytti Filippiinien entisen presidentin Marcosin Sveitsiin tallettamat varat. Rahanpesulait mahdollistavat hallinnollisen varojen jäädyttämisen siinä tarkoituksessa, että Sveitsi tai rahojen liikkeeseen liittyvät muut maat selvittävät, liittyykö varojen tallentamiseen jotain rikollista. Varat ovat jäässä rikosprosessin ajan. Sveitsiin talletettuja varoja on palautettu Filippiineille 680 milj. Yhdysvaltain dollaria, Nigeriaan 700 milj., Peruun 90 milj., Kazakstaniin 115 milj., Angolaan 40 milj. jne. Muut jättisummat odottavat palauttamista. Sveitsi on 15 viime vuoden aikana palauttanut yli 1,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joista 40 miljardia kehitysmaihin. Systeemin varjopuolena on, että rikoksentekovaltion oikeusjärjestelmä saattaa olla niin heikko, ettei se kykene hoitamaan asiaa. Tällöin varat on jouduttu vapauttamaan, vaikka näyttöä rikoksesta on ilmiselvästi ollut. Näin kävi Kongon presidentin Mobutun tapauksessa. Sveitsi tiukentaa rahanpesulainsäädäntöään, jotta Mobutun kaltainen tilanne ei ole enää jatkossa mahdollinen. OSALLISTU IAP:N webinaareihin IAP:n uudeksi General Counceliksi valittiin tanskalainen Rasmus H. Wandall. Elizabeth Howen toimikausi päättyi Zürichin-konferenssiin. IAP järjestää jäsenilleen verkkoseminaareja, webinaareja, jotka liittyvät kyberrikoksiin. Osallistuminen on helppoa: ilmoittaudu, ole ruudun äärellä tiettynä aikana ja osallistu kuunnellen ja keskustellen. Suomestakin on syyttäjiä ollut mukana webinaareissa. Kokemuksista voi kysyä vaikkapa Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjältä KukkaMaaria Kankaalalta. m Akkusastoori 3/2015 sa hän oli keinotellut jenin kurssilla tehden kauppaa vuorokaudet ympäriinsä. Juttuun liittyi epäiltyjä eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen oikeusapuyhteistyö oli avainasemassa näytön saamisen ja syytteen koordinoinnin onnistumisessa. Kannattaa käydä netissä tutustumassa juttuun tarkemmin. 7 Syyttäjien vankilayö 11.–12.8.2015 Sellissä oli työ- ja yörauha m Kihlakunnansyyttäjä Mirja Seppänen, Kuvat Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos kutsui elokuussa toimittajia ja sidosryhmiään viettämään Unohtumaton yö -vuorokautta Mikkelin remontoituun vankilaan. Myös syyttäjälaitoksen edustajia oli kutsuttu testaamaan vankilan arkea. K Akkusastoori 3/2015 un palasin lomalta, sähköpostissani odotti määräys saapua Mikkelin vankilaan 11.8.2015 klo 14.30. Allekirjoitus oli vankilan johtajan. Sinnehän oli lähdettävä, määräys on määräys. Vankilan komealla portilla oli vastassa huumekoira oppipentunsa kanssa. Hännät heiluen ne vetivät vainua saapujista. Vastaanottohuoneessa saimme vankivaatteet, petivaatteet ja hygieniapakkaukset. Elektroniikka ja lompakot kerättiin pois. Oman vaatekassin ja lukemista sai viedä selliin. Olin ottanut iltalukemiseksi seuraavan viikon hovipaperinivaskan – vankilassa saisin ehkä rauhassa perehtyä 8 juttuun. Survoimme paperit vartijan kanssa kassiin. Normaalisti tässä vaiheessa ollaan Aatamin asussa, mutta sain sentään pitää vaatteet päälläni. Sellissä SAA tupakoida Noin yhdeksänneliöiset, vastaremontoidut sellit eivät paljon poikkea sairaalan yksityishuoneista. Kalusteina ovat sänky, kaappi, pöytätaso ja tuoli, mukavuuksina televisio ja kahvinkeitin. Myös oma vessa pesualtaineen löytyy. Ovea ei vessassa ole, mutta ei sinne kuitenkaan näe sellin ovessa olevasta luukusta. Vartija osoitti minulle myös tuhkakupin siltä varalta, että mieleni tekisi kessutella. Sellitupakointi herätti ”kanssavangeissa” paljon kysymyksiä ja mietinnän aihetta. Vajaan vuorokauden vankilassa oltuani ymmärsin kuitenkin, miksi tupakointi selleissä on helpompi sallia kuin kieltää: se on resurssikysymys. Ulkoilua oli kaksi tunnin mittaista pätkää aamuin illoin. Taustalla Mikkelin vankilan peruskorjattu osa. Tilat ovat karut mutta siistit. Kerroksessa on kaksi lukittua osastoa, joista kumpikin käsittää viisi lukittua selliä. Jokaisessa osastossa on myös yhteistila, joka toimii keittiönä. Kitaraa saa soittaa perjantaisin Vankilarutiinit perustuvat tiukasti määriteltyyn aikatauluun. Sellissä oleskellaan paljon. Jos luppoaika kyllästyttää, vanki voi hakea työhön metalli- tai puupajalle. Tutustuimme siisteihin ja tilaviin pajoihin sekä pajojen taidokkaaseen tuotantoon. Kaikille pajatyöskentely ei kuulemma sovi – joku on joskus saanut työuupumuksen kolmen tunnin työskentelystä. Toisaalta kaikki halukkaat eivät pääse töihin, sillä paikkoja on rajoitetusti. Pajoissa on tiukat säännöt, eikä mihinkään laitteeseen saa koskea ilman lupaa ja koulutusta. Ulkomaalaisia vankeja varten ei ole tulkkausjärjestelmää, ja ainakin metallipajalla heille oli osoitettu oma tila, jossa he tekivät katiskoja. Eräs vanki soitti meille kitaralla itse tekemänsä kappaleen. Hänelle yksinäisyys vankilassa ei ollut ongelma, sillä hän oli tottunut siviilis säkin olemaan paljon itsekseen. Sen sijaan Putsarinvirkaa hoitanut valtakunnansyyttäjä kattoi aamiaisen. Akkusastoori 3/2015 Osastoomme nimitettiin ”putsari” ja ”putsarin apulainen”. Putsarinvirka on ilmeisesti jonkinlainen luottamusvirka, johon kuuluu muun muassa aamiaisen kattaminen osaston vangeille. Iltapala jaetaan selleihinn luukuista. Luukku on niin pieni, ettei vanki voi vetäistä iltapalaa jakavaa vartijaa sen kautta kaverikseen selliin – niin tapahtui kerran jossakin elokuvassa. Vangit ruokailevat joko yhteisissä tiloissa, omien osastojensa keittiötiloissa tai selleissään. Oma selli, oma rauha. Täällä on mahdollisuus keittää kahvit tai katsoa televisiota. 9 Aamiaisella, vas. VKS Matti Nissinen, vieressä Länsi-Savon toimittaja Mikko Kääriäinen ja oik. Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen. hän ikävöi kitaraansa. Musiikki oli hänelle tapa purkaa tuntemuksiaan, mutta vankilassa hän sai soittaa kitaraa vain kerran viikossa, perjantaisin. Vaikeinta hänestä oli epätietoisuus poispääsyn ajankohdasta. Vanki oli kuullut, että joissakin muissa vankiloissa säännöt eivät ole yhtä tiukat, mutta hänen mielestään Mikkelin vankilassa on ihan hyvät olot. Jos haluaa puhua esimerkiksi psykologin kanssa, se järjestyy suhteellisen nopeasti, ehkä jopa samana päivänä. Myös papin kanssa pääsee juttelemaan. Akkusastoori 3/2015 OLISI SIELLÄ VOINUT OLLA PITEMPÄÄNKIN 10 Ulkoilun jälkeen vartijat kysyivät meiltä, ketkä haluavat suihkuteltaviksi. Siinä kulki minun rajani. Yhteissuihkutteluhetki ei kuulostanut houkuttelevalta, joten päätin sinnitellä kotiin saakka. Yö lukitussa sellissä voitti kotiolot kirkkaasti ainakin siinä mielessä, että täällä minua ei herättänyt vuoden ikäinen yövirkku, vaan sain nukkua kokonaisen yön putkeen ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Heräsin kuin uudelleen syntyneenä. Moni meistä oli sitä mieltä, että vankilassa olisi voinut olla väInnokkaat koirat tärkeässä tehtävässään, nuuhkimassa "vapautumassa olevaa" valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vankilan portilla. hän pidempäänkin. Siihen hovioikeusjuttuunkin sain perehtyä rauhassa. On toki vaikea sanoa, miltä tuntuisi, jos ei tietäisi, milloin pääsee pois. Lopuksi saimme todistuksen vankilassa vietetystä yöstä. Siinä todettiin ensinnäkin, että vapauttamisvalmistelut ja laitosjärjestyksen noudattaminen mahdollistivat pääsyn siviiliin ilman valvontaa. Toiseksi todettiin, ettei vankilassaoloaika oikeuttanut vähennykseen mahdollisesta oikeasti tuomitusta vankeusajasta. Tuntui hyödylliseltä nähdä itse, mitä vankilassa tapahtuu, millaista arki suljetussa laitoksessa on ja miten se poikkeaa avolaitoksesta. Oli kiinnostavaa kuulla, että vankeusrangaistuksen suorittaminen ei ole pelkästään sellissä istumista, vaan kuntouttavilla ohjelmilla on tärkeä rooli. Kun jatkossa vaadin haastehakemuksen seuraamuskannanottona ehdotonta vankeutta, muistelen lämmöllä Mikkelin vankilaa ja sen loistavaa henkilökuntaa. m Köpenhamn 31.8–2.9.2015 Riksåklagarna diskuterade bl.a. some-etikett på nordiska riksåklagarmötet m Statsåklagare Christer Lundström D et danska åklagarväsendet utnyttjar bland annat Twitter för sin informationsverksamhet. Man har utvecklat särskilda etikettsregler för hur väsendet skall agera i dessa fall. Åklagarväsendet skall däremot inte finnas på Facebook. Det var danskarnas uttryckliga uppfattning. Det utspann sig en intressant diskussion, som klart visade att även åklagarväsendet bör finnas med där dagens informationsströmmar finns. Samtidigt konstaterade man att detta ställer krav på enskilda åklagare. Åklagarna måste förstå att även då de uppträder som privatpersoner i socia- Akkusastoori 3/2015 Skall åklagarmyndigheten delta i diskussionen i det sociala media? Vad bör man då beakta? Detta var ett tema på det traditionella nordiska riksåklagarmötet. Riksåklagare Matti Nissinen och statsåklagare Christer Lundström representerade Finland på mötet. 11 Även åklagarväsendet bör finnas med där dagens informationsströmmar finns. la media kan det påverka deras trovärdighet som åklagare. Man bör därför tänka sig för vilka åsikter man framför. Detta är jämförbart med det att en åklagare inte heller privat kan uppföra sig på ett sätt som äventyrar hennes eller hans trovärdighet som åklagare. Akkusastoori 3/2015 Nyttigt UTBYTE av Information 12 Utöver diskussionen om sociala media fick vi en fin genomgång av vad som hänt inom lagstiftningen i de olika nordiska länderna. Bland annat fick vi höra att Sverige fått ny lagstiftning gällande näringsförbud och att svenska polisen skall organiseras som en enda myndighet på samma sätt som svenska åklagarväsendet redan är organiserat. Även Norge omorganiserar polisen. Norge har fått ny lagstiftning gällande hörande av barn i förundersökning. Danska delegationen berättade att man i Danmark ändrat lagstiftningen då det gäller rekrytering av danska medborgare till utländska väpnade konflikter. Man har även utvidgat användningsområdet för samhällstjänst. På Island har man inrättat ett särskilt statsadvokatämbete. De jobbar parallellt med de åklagare som jobbar inom polisen. Till statsadvokatämbetet kommer de grövsta brotten medan åklagarna inom polisen tar hand om de övriga brottmålen. På dagordningen stod ytterligare sexualförbrytelser som sker via internet. Vi fick en översikt av utvecklingen i de olika länderna. Dessa ärenden har ökat i alla nordiska länder. Man var allmänt bekym- Svenska polisen skall organiseras som en enda myndighet på samma sätt som svenska åklagarväsendet redan är organiserat. rad över den utveckling internet inneburit för denna brottskategori och de olika problem som uppstår vid undersökningen av dessa. Norskt exempel på EN för tidigt låst undersökningslinje Från norsk sida berättade man om en förundersökning som gick snett från början. Det gällde en åtta år gammal flicka som mist livet. Förundersökningen utgick från att det var fråga om självmord. Först i ett mycket sent skede ändrade man undersökningslinje och började undersöka fallet utgående från att det var fråga om mord. Den misstänkta var flickans mors nya partner. Både polis och åklagarmyndigheten fick mycket stark kritik i pressen och av de övervakande myndigheterna. De har gjort utvärdering av hur man i fortsättningen kan undvika en motsvarande situation. Detta fall visar än en gång hur viktigt det är att beakta olika undersökningslinjer och inte för tidigt låsa sig vid ett enda skenarium. SkärpTare straffnivåer i sexualförbrytelser Ytterligare behandlades på mötet ändring av straffnivån utgående från straffpraxis. Danska åklagarväsendet pekade på att man med ett målmedvetet arbete fått ändringar i straffpraxisen gällande vissa sexualförbrytelser. Man upplyste oss om att i dessa fall hade den allmänna straffnivån under de senaste åren klart skärpts utan att detta baserade sig på någon ny lagstiftning. Från norsk sida pekade man på ett annat fenomen. Där hade lagstiftaren genom uttalanden i förarbeten velat påverka straffpraxis i skärpande riktning. I de första fallen hade inte högsta domstolen hörsammat lagstiftarens önskemål utan konstaterat att denna fråga avgörs av domstolen. I det följande fallet hade man i motiveringen skrivit in mycket detaljerade önskemål om tillämplig straffnivå. Bland annat hade man skrivit in att på detta brott skall inte tillämpas allmänna strafflindringsgrunder. I ett omröstningsavgörande gällande den senare lagstiftningen hade högsta domstolen varit hörsam till lagstiftarens önskemål. På svenskt initiativ diskuterades även gränslandet mellan juridik och medicin. Vi fick en god inblick i hur exempelvis tillräknelighetsbedömningar görs i de olika länderna. I Norge är det exempelvis rätten som utser de läkare som utför undersökningen. Det finns även varierande system beträffande det hur man utnyttjar expertmyndigheter i denna bedömning. Andra frågor som diskuterades var bland annat kvalitetsarbetet inom åklagarväsendet och den interna tillsynen var föremål för diskussion. Diskussionen gällande dessa frågor som är mycket mångfasetterade var intressant. Vi beslöt oss för att pröva på berg- och dalbanan. Den kanske återspeglar den senaste tidens utveckling inom åklagarväsendet åtminstone beträffande ekonomin. Tack för Danmark – nästa gång i Island! Vi hann även besöka Christiansborg där det danska stortinget verkar. De yttre ramarna för lagstiftningsarbetet ingav aktning och lång tradition. På kvällen besökte vi Tivoli där vi fick middag. När vi en gång var där beslöt vi oss för att pröva på berg- och dalbanan. Den kanske återspeglar den senaste tidens utveckling inom åklagarväsendet åtminstone beträffande ekonomin. Danskarna stod för ett sakligt intressant möte som var till alla delar mycket väl organiserat. Hela den danska delegationen bjöd verkligen till för att vi gäster skulle få ett ypperligt möte. Nästa gång är det Island som står i tur att vara värd för detta möte. När vi skildes i Köpenhamn konstaterade vi att vi ser fram emot att få träffas igen om ett år i Reykjavik. m Valtakunnansyyttäjä avasi blogin intranetissä Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kuulumisia voi nyt seurata intranetin blogissa. Siinä hän kertoo työhönsä, niin arkeen kuin juhlaan, liittyvistä asioista. Blogi on koko syyttäjälaitoksen henkilöstön luettavissa. Blogi on jatkoa Nissisen Päällikön viikot -katsaukselle, jota hän on kirjoittanut säännöllisesti VKSV:n henkilöstölle sähköpostilla. "Kirjoitan blogia kansalaisille internetsivuillamme, joten päätin aloittaa blogin myös sisäisessä viestinnässä. Blogi on vuorovaikutteisempi tapa kirjoittaa henkilöstölle kuin sähköposti, koska lukijoilla on mahdollisuus kommentoida tekstiä verkossa", Nissinen toteaa. Intrassa blogia kommentoidaan omalla nimellä. Uusi blogi ilmestyy perjantaisin Uusi blogiteksti ilmestyy valtakunnansyyttäjän työtilanteen mukaan joko viikon tai kahden välein, aina perjantai-iltapäivisin. Alussa uudet blogikirjoitukset uutisoidaan, mutta sen jälkeen niitä voi seurata omatoimisesti Blogit-osiossa: ”Intran palvelut” (oikealla palstalla) > ”Blogit”. TL Akkusastoori 3/2015 Många teman 13 Syyttäjälaitoksen kehittäminen Kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelä: "Tämäntapaista tilaisuutta olin kaivannut” m Maria Turkia Kun valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pyysi henkilökuntaa tuottamaan ideoita syyttäjälaitoksen kehittämiseksi, Mika Mäkelä ilahtui: ”Kerrankin joku kysyy minulta!” Henkilöstöltä pyydettiin ideoita syyttäjälaitoksen kehittämiseksi Syyttäjälaitoksen koko henkilöstöltä kysyttiin keväällä ehdotuksia syyttäjälaitoksen kehittämiseksi. Verkkokyselyyn vastasi 31 henkilöä, joista 20 jätti nimensä palkintojen jakoa varten. Kehittämisideoissa nousivat esiin tiimityö ja yhden viraston malli. Lisäksi vastauksissa toivottiin mm. toimivampia it-järjestelmiä ja -ohjelmia, etätyömahdollisuuksia sihteereille, koulutuksen tason säilymistä ja työhyvinvointia. Akkusastoori 3/2015 Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen päätti palkita kehittämisideoiden esittäjistä yhden, kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelän. Nissisen mukaan Mäkelä oli paneutunut asiaan ja tuottanut jatkopohdintoja varten paljon innovatiivisia ehdotuksia erityisesti rikosprosessin virtaviivaistamiseksi. 14 Kyselyn tuloksia käsiteltiin lokakuussa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä. Osa ehdotuksista tulee käsiteltäväksi, kun strategisia tavoitteita ryhdytään toteuttamaan. Valtakunnansyyttäjä nosti yhdeksi ensi vuoden kehittämistavoitteeksi joustavamman menettelyn sakon vastustamisessa: jatkossa sakon vastustaminen ei olisi enää sidoksissa rikkomuksen tekopaikkaan ja kyseiseen syyttäjänvirastoon. Johtoryhmässä pidettiin tärkeänä myös sitä, että esimies osoittaa arvostusta myös arjessa ja kiittää hyvin tehdystä työstä. TL K ihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelä tietää, että syyttäjän työn varjopuoliin kuuluu kielteisen palautteen kuuntelu työn ulkopuolella. ”Esimerkiksi kavereiden kanssa kaljalla tai sukujuhlissa moni alkaa ruotia epäkohtia ja ’olemattomia rangaistuksia’. Olen usein vastannut, etten ole kirjoittanut yhtäkään lakia, eikä kukaan ole minulta koskaan kysynyt, miten näitä asioita voisi hoitaa. Sitten olen liukunut takavasemmalle ja jättänyt muut sättimään poliitikkoja. Monesti ihmiset eivät tiedä Suomen oikeusjärjestelmästä tuon taivaallista.” Mäkelä on työssään vuosien varrella nähnyt epäkohtia, jotka hänen mukaansa aiheutuvat kankeasta järjestelmästä. Hän on mielessään jo pitkään miettinyt, miten oikeusjärjestelmää voisi kehittää. Mäkelän ajatushautomosta syntyi monenlaista valmista ja jatkojalostettavaa. KUVA: PILVI ISOTALUS Kesäkuussa 2015 valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen palkitsi kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkelän LG G Pad 8.0 -tabletilla. Kaikkien ideoiden kehittelijöiden kesken arvottiin toinenkin, samanlaisen tabletti, ja sen voitti kihlakunnansyyttäjä ”Katutasolla huomaa, miten tämä järjestelmä ei vain enää toimi niin hyvin kuin pitäisi, ja mitä siitä seuraa. Ainakin jutturuuhkat paisuvat, rästilistat venyvät ja asioiden hoito pitkittyy ja mutkistuu. Moni rikos jää selvittämättä jo poliisissa. Ihmiset toki yrittävät parhaansa, mutta työkaluja pitäisi parantaa.” IDEAT TUOTTIVAT YHÄ UUSIA IDEOITA Kun sitten valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pyysi henkilöstöä osallistumaan syyttäjälaitoksen kehittämiseen, Mika Mäkelä näki tilaisuutensa tulleen. Hän alkoi kirjoittaa ja huomasi jonkin ajan kuluttua, että ideoiden tuottaminen synnytti yhä uusia ideoita – kun kerran sai ”korkin auki”. Tekstiä kertyi lopulta peräti kuusi sivua, ja olisi sitä tullut enemmänkin. ”Oli suorastaan riemastuttavaa kirjoittaa suu puhtaaksi”, hän sanoo. Idealistalle tuli muun muassa uudenlainen oikeudenkäyntimenettely, jota voitaisiin kutsua vaikka pikamenettelyksi. Virossa sentapainen on jo käytössä. ”Siinä tekijä tuodaan suoraan käräjäoikeuteen ilman esitutkintaa. Avustajapakko. Syyttäjä lukee poliisin tutkintailmoituksen ja esittää rikosnimikettä, mutta ei teonkuvausta. Jos teonkuvaus kuitenkin halutaan, niin se olisi vakiofraasi, koko maassa samanlainen. Vain aukkopaikat täytettäisiin. Puheenjohtaja: ’Myönnättekö vai kiistättekö?’ Vastaaja ja avustaja erikseen: ’Myönnetään, puheenjohtaja.’ Tuomio annettaisiin saman tien." "Poliisilta säästyisi resursseja, kun ei tarvitsisi tutkia selviä, myönnettyjä ja riidattomia juttuja”, Mäkelä kuvailee. Edellä mainitun menettelyn hän yritti yhdistellä RV-(rangaistusvaatimusmenettely)vastus tuksen ja sakonmuuntojen kanssa. Akkusastoori 3/2015 Johanna Hakanen. 15 ”Alle 18-vuotiaan sakko menee ulosottoon, samoihin velkoihin maksamattomien laskujen kanssa. Onko se sitten järkevää?” ”Lisäksi tein ehdotuksia syyteneuvottelun kehittämiseksi. Esimerkiksi vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valittaa tunnustamisoikeudenkäynnissä annetusta tuomiosta hovioikeuteen. Hakemuksessa pitäisi perustella, miksi tunnustaminen ei ollut oikeellinen.” Mäkelän mukaan vastaajan avustajan pitäisi aina saada vastaajan rikosrekisteriote. Turhat kiistot säästyisivät, ja avustaja voisi suunnitella istuntoja yhteistyössä muiden osapuolten kanssa. ”Vastaajan oikeusturva mielestäni edellyttää, että avustaja tietää, mikä seuraamus olisi tulossa.” Esityksessään Mäkelä ei ehtinyt ehdottaa, että myös rikoksen tutkinnanjohtaja saisi epäillyn rikosrekisteriotteen – se suuntaisi tutkintaa nykyistä tehokkaammin, ja rajoituksia voisi ehdottaa enemmän, varsinkin konkurrenssiperusteella. ”Ehdotukseni toisivat suoria rahallisia säästöjä. Lisäksi säästyisi aikaa ja hermoja.” Akkusastoori 3/2015 PÄÄNNYÖKYTYKSIÄ ON TULLUT 16 Mäkelän idealistalla oli myös oikeuspoliittisia ehdotuksia rikosoikeuden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi: ”Ulkomaalaisille oma vankila, jotta he eivät voisi verkottua suomalaisten vankien kanssa. Liivijengiläisille oma vankila ja vielä mieluiten johtoportaalle ja suoritusportaalle erikseen. Osastot jengeittäin.” Lisäksi: ”Alle 18-vuotiaan maksamattomat sakot muunnettaisiin nuorisorangaistukseksi, mutta ei vankeudeksi edelleenkään. Nykyisin näistä ei tule mitään seuraamusta. Vakiintuneesti alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista saatua sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi, jos siihen tuomittu jättää sakon maksamatta. Varsin usein he myös tietävät tämän, eivätkä maksa. Sakko menee ulosottoon, samoihin velkoihin maksamattomien laskujen kanssa. Onko se sitten järkevää?" ”Ja vielä: ”Toinen tahallinen henkirikos olisi kvalifiointiperuste, ja murhasta pääsisi ehdonalaiseen aikaisintaan 30 vuoden kuluttua.” ”Hyvinvointivaltio on hyvä juttu, mutta se ei pysty parantamaan kaikkia. Tätä voi kysyä keneltä tahansa psykologilta tai psykiatrilta”, Mäkelä toteaa. ”Erityisesti psykopaatteja ei nykytiedon mukaan osata parantaa. Siksi heitä on tutkimustiedon mukaan turha yrittääkään parantaa, vaan eristäminen olisi paras ratkaisu, valitettavasti." Osa Mäkelän ideoista syntyi helposti, ikään kuin oivalluksina, osaa hän oli pohtinut paljon. Joitakin ajatuksia hän oli jo ennen kilpailua testannut kahvihuoneessa syyttäjien kanssa ja käytävillä avustajien kanssa. ”Varsinkin kuvaamani pikamenettely sai lähes aina osakseen päännyökytyksiä.” Osan ideoista Mäkelä oli pitänyt itsellään, varsinkin syyteneuvotteluun liittyvät, koska se on vielä niin uusi asia. RV-menettelyyn liittyvät ideat syntyivät osana kirjoitusprosessia. "Ideani toimisivat MYÖS käytännössä" Mäkelä sanoo, että aluksi kaikkeen pitäisi toki investoida, mutta myöhemmin tulisi säästöjä. ”Olen vakuuttunut siitä, että ideani toimisivat myös käytännössä. Jos ne toteutetaan, työ helpottuu ja tehostuu samalla, kun oikeusturva paranee. Justice delayed is justice denied. Olen oikeasti huolissani siitä, miten tässä käy, jos ja kun rahoitusta leikataan ja ’oikeusturvan takeita’ vielä kiristetään.” Mäkelän ajatuksia olisi kiinnostavaa päästä toteuttamaan mahdollisimman pian, mutta ne vaatisivat lakimuutoksia. Siksi se ei vielä onnistu. ”Jos saisimme tehostettua ja helpotettua asioiden hoitamista, se olisi minulle paras palkinto”, syyttäjä Mäkelä sanoo. m ”Ehdotukseni toisivat suoria rahallisia säästöjä. Lisäksi säästyisi aikaa ja hermoja." Kuulumisia Eurojustista Harjoittelijana Haagissa ”Sain nähdä syyttäjän työn kansainvälisen puolen" m Teksti ja kuvat: apulaissyyttäjä Kati Hussu Kati Hussu inspiroitui työskentelystä Eurojustissa ja toivoo tulevaisuudessa päätyvänsä kansainvälisiin tehtäviin. Nyt Kati työskentelee Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa Tampereella. TIEDUSTELUIHIN VASTAAMISTA JA SELVITKSIÄ Pääsiäisenä 2015 matkustin Haagiin. Täydellinen kimppakämppä löytyi Scheveningenin alueelta, läheltä kuuluisaa hiekkarantaa. Jaoin asunnon australialaisen ja ranskalaisen tytön kanssa. Jokaisella oli oma huone, mutta keittiö, olohuone ja ruokailuhuone olivat yhteiset. Halusin heti sulautua hollantilaisen pyöräkansan joukkoon, joten hommasin jo ensimmäisellä viikolla oman polkupyörän. Viidelläkymmenellä eurolla sain hienon, sinisen pyörän, jolla yhdeksän kilometrin työmatka taittui reilussa puolessa tunnissa. Ensimmäinen työviikko kului tutustuessa Eurojustin toimintaan, rakennukseen ja kollegoihin. Työhöni kuului muun muassa kansallisen jäsenen ja asiantuntijajäsenen avustamista ja suomalaisten syyttäjien tiedusteluihin vastaamista. Tein selvityksiä muiden maiden osastoille Suomen lainsäädännöstä. Esimerkiksi Viron osastolle laadin muistion tapon ja murhan rangaistuskäytännöistä Suomessa. Eurojust edistää EU:n oikeudellista yhteistyötä. Sen päätavoitteita on järjestäytyneen, rajat ylittävän rikollisuuden torjunta EU:ssa. Kuvassa Eurojustin rakennus Haagissa. Akkusastoori 3/2015 J oulukuussa 2014 sain iloisen uutisen: minut oli hyväksytty harjoittelijaksi Eurojustin Suomen-osastolle. Lähtisin seuraavana keväänä kahdeksi kuukaudeksi Hollantiin. 17 Kuulumisia Eurojustista Minulla oli mahdollisuus osallistua Eurojustissa pidettäviin seminaareihin. Hyödynsin tilaisuuden ja osallistuin merirosvoutta käsittelevään seminaariin. Sain olla mukana myös koordinaatiokokouksissa. Valitettavasti Suomella ei ollut sellaista harjoitteluni aikana, mutta seurasin vastaavaa Itävallan järjestämää kokousta. Koordinaatiokokouksissa keskitytään erityisen vakaviin rikoksiin, kuten ihmiskauppaan ja terrorismiin, sekä suunnitellaan operatiivista toimintaa. SOSIAALISTA VAPAA-AJANVIETTOA Työpäivien jälkeen oli aikaa tutustua Haagiin. Facebook-ryhmien kautta kaupungista löytyi kavereita, ja myös kämppäkavereiden kautta ystäväpiiri laajeni. Joka viikko oli ”harjoittelijaoluita”, joissa oli helppo verkostoitua. Viikonloppuisin ehdin tehdä pidempiäkin reissuja: tutustuin esimerkiksi Amsterdamiin, Utrechtiin ja Rotterdamiin. Harjoitteluni ajankohtana Alankomaissa oli paljon juhlapyhiä. Vuoden suurinta tapahtumaa, kuninkaan päivää, vietetään 27.4. Silloin koko kansa juhlii Alankomaiden kuninkaan syntymäpäivää, pukeutuu oranssiin ja matkustaa Amsterdamiin, jossa pidetään suurimmat juhlallisuudet. Kaduilla vilisee väkeä, ja siellä myydään ruokaa ja juomaa. Kanavat ovat täynnä veneitä, joissa ihmiset juhlivat, ja musiikki soi. Akkusastoori 3/2015 ilmapiiri oli LÄMMIN 18 Parasta Eurojustissa oli tehdä töitä eri maista tulleiden ihmisten kanssa. Päällimmäisenä jäi mieleen lämmin ilmapiiri. Pienimmästäkin juhlan aiheesta kutsuttiin ihmisiä omaan työhuoneeseen nauttimaan kakkua tai mentiin porukalla ulos syömään. Sain nähdä syyttäjän työn kansainvälisen puolen keikkine haasteineen ja seurata ongelmien ratkomista aitiopaikalla. Toivonkin tulevaisuudessa päätyväni kansainvälisiin tehtäviin – ja ehkä jonain päivänä palaan Eurojustiin. m Kati Hussu teki pyöräretken Kinderdijkiin, joka on monine tuulimyllyineen Unescon maailmanperintökohde. Asunto tyypillisestä hollantilaistalosta löytyi Facebook-ryhmän kautta. Komisario Heikki Sandbergin vuosi VKSV:ssä ”Hienoa on ollut läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys” m Maria Turkia H elsingin poliisilaitoksen komisario Heikki Sandberg sanoo, että tulo virkamiesvaihtoon Valtakunnansyyttäjänvirastoon oli hänen helpoin uuden työn aloituksensa ikinä. Hän tunsi heti olevansa tervetullut. Kaiken ydin oli hänen mielestään hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys. ”Lähes jokaisella työntekijällä oli jokin rooli perehdytyksessä. Samalla sain aina tutustua uuteen ihmiseen. Tämä madalsi alusta alkaen kynnystäni olla aktiivinen ja ottaa selvää asioista.” ”Minulle avattiin heti kaikki ovet, jotka vain oli mahdollista avata. Olen saanut osallistua palavereihin, joihin en poliisityössäni pääse mukaan – päälliköiden, johtoryhmän ja syyteasiainyksikön kokouksiin. Hienoa on ollut läpinäkyvyys. Pomotkaan eivät istu punaisten valojen takana vaan tulevat muiden joukkoon”, Sandberg toteaa tyytyväisenä. OPETTAVAINEN VUOSI NÄKÖALAPAIKALLA Kun Sandberg taannoin kuuli mahdollisuudesta hakeutua vuodeksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon, hänen oma tutkinnanjohtajan työnsä Helsingin poliisilaitoksella oli sopivassa vaiheessa. Irrottautuminen oli mahdollista, ja katkos sopi pitkään työuraan. Sandberg tuli VKSV:hen avoimin mielin ja valmiina oppimaan. Hän halusi tarkkailla kaikkea sisältäpäin ja kuunnella tarkasti, jotta saisi pestistään mahdollisimman paljon irti. Vuosi näköalapaikalla oli opettavainen, mutta myös mukavan rento. "On ollut aikaa perehtyä uusiin lakeihin ja lainvalmisteluasiakirjoihin. Keskustelut asioita tuntevien kanssa ovat syventäneet oppimista", hän kertoo. ”Olen toki tehnyt konkreettisiakin asioita, esimerkiksi käsitellyt kanteluita. Kävin läpi ja analysoin laajan materiaalin, joka liittyy VKSV:n paikallisvirastoille tekemään kyselyyn tutkintasuunnitelmista. Tean (Kangasniemi) kanssa suunnittelin uuden, lyhyen tutkintasuunnitelmamallin, jonka tarkoituksena on madaltaa tutkintasuunnitelman tekemisen kynnystä poliisissa. Tutkintasuunnitelmien tarkoituksena on ensisijaisesti viranomaisten yhteistyön lisääminen ja sitä kautta esitutkinnan laadun parantaminen. KOULUTUSTA JA KONTAKTEJA Sandbergillä on ollut mahdollisuus myös osallistua Syyttäjäakatemian koulutukseen, ja hän on hyödyntänyt tilaisuutta. Akkusastoori 3/2015 Heikki Sandbergille vuosi Valtakunnansyyttäjänvirastossa on tuonut uusia kontakteja, osaamista ja henkistä pääomaa. ”Monet palapelin palaset ovat loksahdelleet paikoilleen”, hän sanoo. 19 KUVA: MARIA TURKIA "Olen voinut täällä rauhassa rakentaa henkistä pääomaa. Nyt saan viedä sen mukanani, ja se on ihan mahtavaa." VAIHTOPOLIISIN KAKSISUUNTAINEN ROOLI Myös Sandbergin osaamista on hyödynnetty syyttäjälaitoksessa. Toukokuisella kolmen viikon vierailulla Helsingin syyttäjänvirastoon hän vei poliisin näkökulmaa esitutkintayhteistyöhön ja sai vastaavasti itse tutustua paikallissyyttäjän näkökulmaan. ”Vaikka olen saanut paljon tietotaitoa työyhteisööni vietäväksi, toivon että minustakin on ollut hyötyä VKSV:lle. Vuoden aikana useat henkilöt ovat tulleet kysymään neuvoani tai mielipidettäni monenlaisiin asioihin. Olen myös lukuisissa palavereissa ja keskusteluissa pyrkinyt valottamaan keskustelukumppaneille paikallispoliisin roolia.” Heikki Sandbergin vuotta Valtakunnansyyttäjänvirastossa ovat värittäneet syyttäjälaitoksen yt-uhka, VKSV:n organisaatiomuutos ja tuleva siirtyminen uusiin toimitiloihin. "Niitä on ollut kiinnostavaa seurata sivusta", Akkusastoori 3/2015 hän sanoo. 20 ”Koulutus on ollut huippujuttu. Esimerkiksi Tuulin (Eerolainen) luennolla opin kansainvälisistä instrumenteista. Tiedon myötä olen saanut rohkeutta myös käyttää niitä. Nyt pystyn sparraamaan poliisilaitoksen porukkaa kansainvälisessä yhteistyössä”, Sandberg sanoo. Vakituiselle työpaikalleen Sandberg vie mukanaan muutakin hyödyllistä. ”Konkreettisinta hyötyä ovat kontaktit. Olen verkostoitunut syyttäjäpuolella, ja minulla on matala kynnys ottaa tänne yhteyttä. Turhia muodollisuuksia ei tarvita. Monista on tullut kavereitakin.” VIEMISIKSI hIEMAN YHTEISÖLLISYYTTÄ Sandbergistä olisi hauskaa viedä myös hieman yhteisöllisyyttä mukanaan poliisiin. Tosin kaikki ei välttämättä ole sovellettavissa sinne ihan sellaisenaan. VKSV:n pieni työyhteisö mahdollistaa yhteiset kahvihetket, perinteiksi muodostuneet juhlallisuudet ja muut yhteiset kokoontumiset. Sandberg suhtautui aluksi epäillen VKSV:n vuotuiseen perinteeseen, kiirastorstain munanmaalauskilpailuun. Pääsiäismunien maalaaminen ei välttämättä ole karskien poliisien juttu. Mutta kun kaikki oli laitettu valmiiksi maalaamista varten – maalit, siveltimet ja munat – ja kun kaikki muut maalasivat keskittyneinä, osallistumiskynnys madaltui. Lopulta Sandberg voitti koko kisan. Hän sanoo jättävänsä haikein mielin mahtavan porukan, jossa on hyvä henki ja tekemisen meininki. ”Olen voinut täällä rauhassa rakentaa henkistä pääomaa. Nyt saan viedä sen mukanani, ja se on ihan mahtavaa.” m Kalastusrikoksessa voi olla kyse suuristakin intresseistä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela Kalastusrikokset ja -rikkomukset ovat rikosprosessissa harvinainen laji. Harvinaisten rikosten tutkiminen ja niiden merkityksen arvioiminen on usein hankalaa. Tekoja pitää arvioida omassa rikoslajissaan, ei verrattuna muihin rikoslajeihin. Kalakantaa on hyödynnettävä järkevästi Harvinaisten rikosten tutkiminen ja rikosten merkityksen arvioiminen ei ole aina yksinkertaista. Kriminalisointien tarkoitusta ja niiden suhteellisuutta ei voi yleensä arvioida pelkän esitutkintamateriaalin perusteella, jos mahdollisessa tutkintapyynnössä ei ole riittävästi selostettu asian taustaa. Tämä pätee kaikkiin erityislainsäädännöllä säänneltyihin rikoksiin. Kalastuslain tarkoituksena on, että kalakantaa hyödynnetään järkevästi. On otettava huomioon kalatalouden näkökohdat ja pyrittävä mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. On vältettävä käyttämästä sellaisia pyydyksiä, laitteita ja kalastustapoja, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tuhoavat kaloja ja vaarantavat kalakannan säilymistä. Yksittäisten tekojen merkitystä voi olla vaikea punnita kylmiltään. Jotta syyttäjä saisi aikaan kokonaisvaltaisen ja perustellun ratkaisun, substanssiaiheeseen on perehdyttävä huolellisesti. Jo pelkkä kalastuslain terminologia voi tuottaa vaikeuksia – silakkalitka, vaappu, jigi, harrilauta jne. Kalastusrikosta ei pidä automaattisesti arvioida vähäiseksi Se, että joitakin menettelyjä käsitellään rikosasioina vähäisesti, ei saa johtaa siihen, että rikos arvioidaan vähäiseksi. Toimenpiteistä luopumispäätöksen vähäisyysperuste on tarkoitettu käytettäväksi niissä tilanteissa, joissa teko on vähäinen omassa rikoslajissaan – ei verrattuna muihin rikoslajeihin. Silakkalitka, vaappu, jigi, harrilauta... Syyttäjä voi joutua perehtymään myös kalastusterminologiaan. Akkusastoori 3/2015 V arkauksiin, pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin verrattuna kalastusrikokset ja -rikkomukset voivat tuntua varsin vähäisiltä teoilta. Niihin kuuluvat esimerkiksi ravustuksen aloittaminen hiukan liian aikaisin, usealla vavalla kalastaminen luvatta tai liian paksulankaisen verkon käyttäminen. Kalastusrikoksessa voi kuitenkin olla kyse myös suuremmista intresseistä. Näin on esimerkiksi silloin, kun kalastetaan luvatta lähes ammattimaisesti tai pyydetään uhanalaisia kalalajeja. 21 KUVA: MATTI LAHTI Lisätietoa saa tarvittaessa mm. valvontaviranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä Kalastussäännösten ja -määräysten noudattamista valvovat poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, kalastuksen valvojat sekä eräät elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset. Valtakunnan rajalla olevissa vesissä, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä kalastusva valvoo myös Tulli. Toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Akkusastoori 3/2015 Laittomuuksiin kalastuksessa ei suhtauduta riittävän vakavasti 22 Kalastuksenvalvojien valtakunnallisilla jatkokoulutuspäivillä kesällä 2015 oli esillä muun muassa kalastusrikosten ja -rikkomusten käsittely syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Tilaisuuden puheenvuorot osoittivat, että lainvastaisiin menettelytapoihin kalastuksessa ei kaikkien mielestä suhtauduta riittävän vakavasti. Vilkas keskustelu auttoi kuitenkin ymmärtämään, miten eri viranomaisten tehtävät eroavat toisistaan ja millaisia seikkoja joudutaan punnitsemaan, kun ratkaisuja tehdään. m Lähde: Kalatalouden keskusliiton tiedote www.ahven. net/v2_tiedostot/396.pdf Kalastuslaki uudistuu Uudistettu kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Keskeisiä muutoksia: – Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi maksuksi. – Kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapäin (rokastus ja mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä ja madeharalla) kielletään. – Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onginta ja pilkkiminen kielletään. Verkkomäärä rajoitetaan kahdeksaan kappaleeseen pyyntikuntaa kohden. Kalastusasetusta valmistellaan paraikaa maa- ja metsätalousministeriössä. Tilastotietoa Vuonna 2012 syyttäjillä oli käsiteltävänään kaksi kalastusrikosta ja 17 kalastusrikkomusta. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat kolme ja 12. Muina kalastukseen liittyvinä rikosnimikkeinä voivat tulla kyseeseen rikoslain 48 a luvun 4 §:n laittoman saaliin kätkeminen ja 28 luvun 10 §:n luvaton pyynti. KUVA: MARKKU O. AHONEN Sulkavan Suursoudut 2015 Kokemuksen sietämätön keveys Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi S ulkavan Souduista on tullut minulle kesätapahtuma, jonka ympärille muu kesä rakentuu. Kauan sitten soutuviikonloppu alkoi perjantaina, ja soudimme lauantaina. Nyt olin mukana seitsemättä kertaa. Viikonloppu alkoi jo torstai-iltapäivänä, ja kotiin palasin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Olen konkari. Kunniakirjassakin lukee erikoissoutumestari. Mitaleja on aikamoinen rivi hyllyssä, vaikka vaatimattomuuttani en ole sitä yleensä kertonut. Tai kyllä ovat hyllyssä esillä niin, että kaikki työpaikalla ne huomaavat. Huoltopäällikkö oli vaihtunut Matleena Sandbergista Liisa Laineeseen. Ihmettelen, mistä löytyy aina se ihminen, joka keittää ja paistaa perjantaista sunnuntaihin, sietää ihmisten saamattomuutta, kun he hilaavat itsensä ruokapöytään panematta tikkua ristiin tai keksimällä, että kello 15 ei ole nälkä, vaan ollaankin rannalla ja tullaan, kun sopii. Tässä artikkelissahan ei parjata ketään, mutta tietysti voi ihmetellä, millainen on ollut kasvatus, vai onko sitä ollenkaan annettu eräällekin ammattiyhdistyksen puheenjohtajalle, joka ei pöytään tullut. Puhumattakaan muista, joita en mainitse nimeltä. Tai kyllä laitan nimet jutun loppuun. Akkusastoori 3/2015 m 23 Nyt, kun sitä oltiin niin kokeneita, soutuun suhtautuminenkin oli sellaista ei tässä mitään, kuntoa on, koko talvi on treenattu soutuspinningissä ja lisäksi salilla. Suurisuisuus johti siihen, että siirryin kesken soudun toiseksi tahtiairoksi. Vaan mitäs tuosta, se puinen, pyllyä pienempi penkki ei enää kauhistuttanut, siihen vain, ja kohtahan tämä on ohi, muutama tunti ja lite till. Tai olisi ollut, ellei se yksi nimeltä mainitsematon olisi ilmoittanut pissahädästä tunnin soudun jälkeen. Akkusastoori 3/2015 Hädän sietämätön paine 24 Siitä alkoi ilmiö. Pissaiitat pissalla. Ohjeistus juomisesta oli ja on aina: kahteen tuntiin ennen soutua ei saa juoda. Edellinen päivä ja aamuaikainen juodaan. No, eipä oltu kuunneltu. Mikä siinä onkin, että kun ryhmälle puhuu, niin aina on kolme, jotka aktiivisesti eivät kuuntele? Aika kylmästi kohdeltiin sitä ensimmäistä rakkoaan valittanutta. Perämies Sari Aho heitti äyskärin hätäänsä huutavalle ja sanoi: "K...e siihen!” Vähän minua hävetti, että miten tällaiseen kohteluun nyt suhtaudutaan, kun toinen on vapaaehtoisesti tullut soutamaan 58 kilometriä kesken kauneinta kesää koitokseen, joka on rankka kenelle tahansa. Kun ei se äyskärikään ollut edes oikea äyskäri, vaan sellainen Mehukatti-pullosta leikattu viritys, jonka suhteen on tärkeää, että korkki on kierretty kunnolla kiinni. Mutta taas nähtiin sankarinainen veneessä. Ei valituksen sanaa, sinne soutuhousujen uumeniin hän jotenkin sujautti äyskärin ja toimitti asiansa. Jopa neuvoi muita, että korkkipää on hyvä pitää lahkeessa, muuten kastuu. Muita kiellettiin katsomasta, onhan tunnettua, että kuninkaallisetkin hoitavat tyhjennysasiansa yksin. Tai olisi tarkoitus hoitaa, mutta kun se yksi harjoittelija-Sini kihersi äyskäriruljanssia loputtomiin niin hauskalla tavalla, että koko veneellinen nauroi. Tuli mieleen värssy Eino Leinon runosta: Sun naurusi, oi, sitä lemmin ma niin kuin laulua illan rastaan, kun aurinko kumpuja kultailee ja käkönen kukkuvi vastaan. Sun naurusi päilyvi, päärlyilee, sun naurusi soi ja helkkää. Ken kerran sen naurusi kuuli sun, sen aina se rinnassa välkkää. Kun yksi oli alkanut puhua asiasta, tuloksena oli loputon pissakierre: käytiin saaressa, jossa kykötti paljaspyllyisiä naisia vinksin vonksin vieressään paljaspyllyisiä miehiä, kaikki samalla asialla. Kun hätä on suuri, ei vieruskaverin sukupuolella ole niin väliä. Sen vielä kerron, että yhdeltä meidän pojista ei äyskäriin tekeminen onnistunut, jonkun lukon hän kehitti luonnollista toimitustaan estämään. Hänen yritystään ei varmaan auttanut vieressä istuneen Pia Mäenpään mittaileva katse ja kysymys: ”Voinko mitenkään auttaa?” Hartioiden sietämätön leveys Aina minä niitä hartioita ihailen. Mies on mies, kun hartiamittaa löytyy, fyysistä tai henkistä. Tämän artikkelin kuvasarjaan otettiin aika monet hartiat. Lukija saa arvata hartioiden omistajat, mutta tyttöjen kanssa valittiin voittajaksi Pasi Vainio Oulusta. Pasin hartioilla on vedetty tahtiairona mo net vuodet. Lisäksi hän on lähes kuusi tuntia Syyttäjälaitoksen soutajat alittamassa Hakovirran siltaa. KUVA: MARKKU O. AHONEN "Mikä siinä onkin, että kun ryhmälle puhuu, niin aina on kolme, jotka aktiivisesti eivät kuuntele?" KUVAT: MARIANNA SEMI Tai siis hän olisi ollut melkein ruostumaton rautahermo, kunnes sai minut tahtiairoparikseen. Soutamisen sietämätön riemu Tämä veneellinen oli hengeltään ihan kummallista sakkia. Ei ole tällaista ennen ollut. Soutuaika oli erinomainen, ehdimme katsella ympärillemme oikein monta tuntia. Sulkavalaiset sammuttelivat makuuhuoneidensa valoja, kun me vain soudimme ja nautimme Saimaan pimenevästä yöstä – niin tykkäsivät olla kirkkoveneessä tänä vuonna. Puheenpulputus ja nauru ei loppunut hetkeksikään. Vielä maalissa, veneestä kavutessa, jäsenten jäykkyyden ja sormien rakkojen, kivun ja kärsimyksen hyökätessä kimppuun jatkui iloinen puheensorina. Tervetuliaisjuomat käsiin, ja onnittelimme itseämme hienosta ajasta ja mielettömästä kokemuksesta. Tai olisi siitä puheensorinasta ollut joitakin sanojakin mukava kuulla, mutta kuulon alenema esti. Perämiehen kannustava huuto yli kuuden tunnin ajan ämyrillä vahvistettuna, puoli metriä korvasta vei minut jäseneksi kuulohäiriöisten liittoon. Rakkauden sietämätön veto Hyvin on roti pitänyt Sulkavan mökillä, vaikka kesäyössä onkin ollut naisia ja miehiä pari yötä yhdessä. Tällaisia asioita vartenhan on sääntöjä, joita jokainen noudattakoon. Ei ole yhteissaunoja, vai oliko? Tytöt nukkuvat päähuvilassa, kun taas pojat uhrautuvat puolijoukkuetelttaan hyttysten seuraksi. Tai saunatupaan, jossa lämpötila on aina noin 50 astetta. Tai olisi se puolijoukkueteltta ollut nytkin, mutta kun minun piti se hankkia ja paikalle kuljettaa, enkä sitten jaksanut. Hyvin tuntuivat paikkansa ilman telttaakin löytävän. Yöllä heräsin ääniin. Saunomisen ja... no, vihtomisen? ääniin. Jotkut olivat keksineet, että on meillä perinteisen rantasaunan lisäksi vielä sähkösaunakin, jonka lauteet olivat linnuntietä sellaisen 30 senttimetrin päässä minun tyynyllä lepäävästä päästäni. Eikä se hirsiseinä ole mikään äänieriste. Vaan mikä on ihmisen valvoessa, ruumis raukeana, Eino Leinon runonkappaleita tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa muisteltuna, seinäntakaisia ääniä kuunnellessa: Akkusastoori 3/2015 sietänyt vieressään istuvaa toista tahtiairoa uskomattoman kärsivällisesti ja kuunnellut takana olevien erisisältöisiä kommentteja. En nyt tähän hätään kykene toista niin rautaista jäähermoäijää nimeämään. 25 Airot eivät tahtoneet pysyä yhdensuuntaisina, mikä tarkoittaa vain, että ohjeita ei kuunneltu. Aika oli senmukainen. Hauskaa oli silti KUVA: LIISA LAINE koko matkan! Suomen mestaruuden voittamisen sietämätön helppous Nuoruus ompi lemmenaikaa eikä mitään muuta Tuota kaikkein huutavan ma kuulen yhtäsuuta Se on totta nuoruudessa Rinnan tunteet riehuu Sydän sykkää, suonet tykkii Veri kiivas kiehuu Posket kiusankappaleet alkaa heti hohtaa kun vain milloin pojan nuoren punaposken kohtaa. Aamukin valkeni. Kun kerroin yöllisistä havainnoistani, sain kuulla olevani kateellinen. Kaikkeen tottuu. Siihenkin, että lähdin katsomaan, miten Harri Alalahden joukkue, Suupohjan Soutajat, otti taas mestaruuden. Kyllä minä niin ylpeä olin: taas meidän syyttäjämme oli palkintopallilla, ainahan se, ainahan ne, tämmösiä me olemme, voittajia. Voittajia olivat myös vuorosoutajat Heli Vesaaja ja Tiina Karppinen. Voittivat sarjansa kevyesti ja saivat hienot palkinnot. Tai siis hienot ja hienot, jos nyt tykkää Marimekon kylpytakista ja pyyhkeistä. Matti Nissinen ja Erkki Huhtalakin soutivat vuorosoudussa kiitettävän suorituksen. Keli oli perjantaisesta kirkkovenesoudun tyynestä, aurinkoisesta säästä vaihtunut kovaan tuuleen ja sateeseen, joka aiheutti jopa äyskäröintitarvetta keskellä selkää. Jos pitää olla paineensietokykyä valtakunnansyyttäjällä ja huume-erikoissyyttäjällä, niin tämän vuoden soudulla he osoittivat sellaista heissä olevan. 26 Niin, taas tehtiin minun heinäkuisesta viikonlopustani unohtumaton ja keveä. Kiitos kaikille hyvästä joukkuehengestä ja panostuksesta historialliseen ennätysaikaan! Aika sissejä olitte loppuun asti, ikävä jäi taas. Ei soutujoukkueessa ollut kuin uskomattoman hienoja persoonia. m KUVA: MARIANNA SEMI Akkusastoori 3/2015 Elämisen sietämätön keveys Matti Nissinen luovutti Liisa Laineelle virastoja kiertävän norsusoutaja-palkinnon, jonka tällä kertaa sai Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto monivuotisesta osallistumisesta. Onneksi tästä vuodesta tulee viime vuosi, sitten tulee uusi vuosi, jota seuraa vuosi 2016, jolloin soudamme jälleen! Seuratkaa ilmoituksia Akkusastoorissa – jo nyt voi ilmoittautua Liisa Laineelle Länsi-Uudellemaalle. EJTN:n vaihto-ohjelman vierailu 28.9.–9.10.2015 m KUVA: MARIA TURKIA Euroopan syyttäjiä vierailulla Maria Turkia S uomen oikeusjärjestelmä kiinnosti ranskalaista syyttäjää Marion Brulez'ta ja romanialaista syyttäjää Adrian Mihaita. He saapuivat syyskuun lopulla maahamme vierailulle, joka kuului EJTN:n (European Judicial Training Network) vaihto-ohjelmaan. Brulez työskentelee Reimsin tuomioistuimessa ja Mihai Timisoaran syyttäjänvirastossa. VKSV:ssä Brulez ja Mihai perehtyivät mm. syyteasiainyksikköön, kansainväliseen yksikköön, poliisirikosasioihin ja syyttäjäkoulutukseen. Syyttäjälaitoksen lisäksi tiiviiseen kaksiviikkoiseen mahtui tutustumista mm. oikeusministeriöön, useisiin tuomioistuimiin, Ihmisoikeuskeskukseen, Suomenlin- nan avovankilaan ja keskusrikospoliisiin. Molemmat syyttäjät olivat tyytyväisiä vaihtelevaan ohjelmaan ja kiinnostaviin keskusteluihin. Jos käyntikohteisiin jotain olisi voinut lisätä niin ihan tavallisen vankilan. Suomenlinnan avovankila vaikutti heistä aivan liian hyvältä ollakseen esimerkki suomalaisesta perusvankilasta. Molemmat olivat muutenkin kiinnostuneita Suomesta. He ehtivät tutustua ainakin Porvoon vanhaan kaupunkiin, ja Adrian Mihai teki viikonloppumatkan Rovaniemelle toiveenaan nähdä revontulet. Marion Brulez käytti tilaisuutta hyväkseen ja pistäytyi viikonloppuna Tallinnassa. m Tuula Kallio hyvillä mielin eläkkeelle Vielä hetki tutussa työhuoneessa. Tuula Kallio etualalla vasemmalla mm. VKSV:n johdon kanssa. Akkusastoori 3/2015 KUVAT: ESKO MIETTINEN Hallintosihteeri Tuula Kallion eläkkeelle lähtöä juhlistettiin lahjoin ja puhein mukavissa tunnelmissa Helsingin syyttäjänvirastossa 29.10.2015. Valoisaksi, tunnolliseksi ja ammattitaitoiseksi luonnehdittu Tuula ehti palvella syyttäjälaitosta reilusti yli 30 vuotta. 27 Ajankohtaista Kirjaesittely m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson Pasi Pölönen – Antti Tapanila: Todistelu oikeudenkäynnissä Käsikirjamainen teos antaa työkaluja haasteellisiin lainkäyttötilanteisiin todistelussa. Se selventää oikeudenkäynnin toimijoiden roolijakoa todistelussa ja sitä, miten kunkin kannattaa toimia omassa roolissaan. Paras lopputulos syntyy, kun roolijako on selkeä ja kaikki ymmärtävät omat tehtävänsä ja tavoitteensa. Todistelusta on mahdollista saada ehjä kokonaisuus ja saavuttaa todistelun tavoitteet. Keinoina esitetään oikeudenkäynnin osapuolten osaa- Päälliköiden koulutus- ja neuvottelupäivä 27.11. Akkusastoori 3/2015 Virastojen päälliköiden koulutus- ja neuvottelupäivä (ent. päälliköiden kokous) järjestetään 27. marraskuuta Helsingissä. 28 Kokouksessa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten Kieku- ja Taitohankkeita sekä syyttäjälaitoksen yhteistä tulostavoiteasiakirjaa 2016– 2019 ja strategiakarttaa. Tilaisuudessa on esillä myös neljän viraston mallin selvitystyö, josta kuullaan johtavia kihlakunnansyyttäjiä ja apulaispäälliköitä. Lisäksi Poliisihallituksen edustaja esittelee Tutkinnanjohtaminen, laatu ja syyttäjäyhteistyö -kyselyn tuloksia. misen tukemista, lain soveltamisvalmiuden kehittämistä sekä sitoutumista lainmukaisiin ja optimaalisiin menettelytapoihin. Teoksessa on seitsemän osiota. Todistelua ohjaavat periaatteet -osio esittelee todistelun ulkoiseen kulkuun vaikuttavia periaatteita. Näytön arviointi käy läpi perinteisiä todistusteorioita ja niiden haastajia. Todistelun yleisissä kysymyksissä selvitetään näyttötaakkaa, todisteiden hankkimisen työnjakoa ja todistelun rajoittamista. Todistelumenettelyssä ovat teemoina mm. todistelu pääkäsittelyn ulkopuolella ja vastaisuuden varalta. Todistamis- ja hyödyntämiskielloissa käydään läpi mm. hyödyntämiskiellon käsitettä ja suhdetta Päälliköiden koulutus- ja neuvottelupäiviä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kevään tilaisuus painottuu työhyvinvointiin. Syyttäjägolfin parhaat Syyttäjägolf 2015 käytiin elokuun 28. päivänä Lakiston kentällä Espoossa. Aamun tasaisessa tihkusateessa kentälle starttasi 11 pelaajaa. Sade hellitti vasta viimeisillä väylillä. Tiukan kisan voitto meni järjestävän seuran, Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston Jani Jukalle tuloksella 33 bp. Toiseksi tuli Seija Lehtonen LänsiSuomen virastosta tuloksella 32 bp. todistamiskieltoon. Todistuskeinoissa käsitellään mm. tunnustamista ja asiantuntijan kuulemista. Kirjassa esitellään myös rikosprosessissa vaikuttavat periaatteet, joilla pyritään turvaamaan syytetyn asemaa. ISBN 978-951-885-393-3 Tietosanoma, Helsinki 2015, 496 s. Seijalla oli paras nettolyöntimäärä, 93 lyöntiä. Kolmanneksi tuli Helsingin Jouni Peräinen myös 32 bogipisteellä. Peräinen voitti myös "lähimmäs lippua"-kisan. Pisimmän avauksen räväytti Helsingin Harri Tiesmaa. Palkinnot jakoi perinteisesti emeritus valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Vuoden 2016 kisa pelataan jo kesäkuun ensimmäisenä perjantaina. Suuntana on Länsi-Suomi. Ajankohtaista Tulossa Oikeuslaitospäivä 11.3.2016 Helsingin messukeskus Neljännen Oikeuslaitospäivän teemana ensi vuonna on ”Sopiiko sovittelu?” Puhujaksi on lupautunut muun muassa presidentti Martti Ahtisaari. Puheenvuoronsa lisäksi presidentti Ahtisaari keskustelee kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa sovittelusta kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Keskustelua johtaa kansliapäällikkö Tiina Astola. Oikeuslaitospäivän järjestävät oikeusministeriö, Suomen Tuomariliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto, Julkiset Oikeusavustajat ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit ry. Järjestelytoimikunta ilmoittaa Oikeuslaitospäivän tarkemman ohjelman ja puhujat myöhemmin – seuraa ilmoittelua ja varaa päivä kalenteristasi jo nyt! KUVA: MARKKU FREDMAN Oikeuslaitospäivä tarjoaa hyvän tilaisuuden verkostoitua. Kuva vuoden 2010 tilaisuudesta. På kommande Rättsväsendedagen 11.3.2016 Temat för den fjärde Rättsväsendedagen är ”Lämpar sig medling?” President Martti Ahtisaari med fler har lovat ställa upp som talare. Utöver sitt anförande diskuterar president Ahtisaari om medling i internationell krishantering med riksdagsledamoten Pekka Haavisto under ledning av kanslichef Tiina Astola. Rättsväsendedagen ordnas av justitieministeriet, Finlands Domarförbund r.f., Finlands Åklagarförbund r.f., Finlands Advokatförbund, Offentliga rättsbiträden r.f. och Finlands Häradsfogdar r.f. Organisationskommittén för Rättsväsendedagen ger senare närmare information om programmet och om talarna – följ annonseringen och boka redan nu dagen i din kalender! Akkusastoori 3/2015 Mässcentrum i Helsingfors 29 Nimitykset Helsingin syyttäjänvirasto Virpi Niemelä kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015 Nina Nyman kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015 Elisabeth Stenman-Haltia kihlakunnansyyttäjän S12virkaan 1.10.2015 Mari Mattila ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.1.2016–30.9.2019 (Piia Vottosen sijaisuus) Matleena Laakso ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.10.2015–31.8.2017 (Tero Kekin sijaisuus) Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Hanna Puhakka kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.3.2016 Tarmo Tanner kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2016 Nea Hiltula ma. apulaissyyttäjän virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2015 Niina Keinänen ma. syyttäjänsihteerin Y9virkasuhteeseen 1.9.2015–28.2.2016 Mia Nurmi ma. syyttäjänsihteerin/harjoittelijan Y7virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2015 Taru Peippo korkeakouluharjoittelijaksi ma. Y7virkasuhteeseen 1.6.–31.8.2015 Emilia Saloranta syyttäjänsihteerin/harjoittelijan ma. Y7-virkasuhteeseen (50 %) 1.9.–31.12.2015 Laura Kiiski määräaikaiseen ma. syyttäjänsihteerin/ harjoittelijan Y7-virkasuhteeseen (50 %) 1.9.–31.12.2015 Tehtävään määräys: syyttäjänsihteeri Riitta Ruostelammi syyttäjänsihteerien (Vantaa) yksikkövastaavan (tiiminvetäjä) tehtävään ajaksi 1.1.2016–31.12.2016. Salpausselän syyttäjänvirasto Käräjätuomari Anne Åstedt kihlakunnansyyttäjän S12virkaan 1.1.2016 Akkusastoori 3/2015 Länsi-Suomen syyttäjänvirasto 30 Tapio Viitanen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015 Paula Pajula ma. kihlakunnansyyttäjän S12-virkasuhteeseen 1.9.2015–31.8.2016 Outi Ketola ma. kihlakunnansyyttäjän S12virkasuhteeseen 1.9.–30.6.2016 Niina Merivirta ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.2015–30.9.2016 Venla Stång ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.2015–31.8.2016 Ville Niiniviita ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2015. Maikki Peltonen ma. syyttäjänsihteerin virkasuhteeseen 1.8.–30.9.2015 Riikka Siltanen oikeustradenomin harjoitteluun 1.9.–30.11.2015 Oulun syyttäjänvirasto Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän ma. virkaan 1.7.– 31.12.2015 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Timo Partanen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.8.2015 Miia Marttila kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2016 Pasi Vainio kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015 Minna Pilviö apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.6.–30.11.2015 Anna Halonen apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2015 Kati Hussu apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.8.2015–31.1.2016 Pohjanmaan syyttäjänvirasto Jaana Nyrhinen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.10.2015 Rebecka Frände ma. kihlakunnansyyttäjän S11virkasuhteeseen 18.6.–18.10.2015 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Anne Miettinen kihlakunnansyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2015 Juha Aarnio apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.5.–31.10.2015 Juha Määttä apulaissyyttäjän ma. virkasuhteeseen 1.8.–31.1.2016 Eurojust Piia Vottonen valtionsyyttäjäksi (Suomen kansallinen jäsen Eurojust-yksikössä) 1.8.2015–31.7.2019 Valtakunnansyyttäjänvirasto Oikeusministeriön verkkopäätoimittaja Tanja Lahti VKSV:n ma. viestintäpäälliköksi 1.9.2015–31.7.2016 Virkavapaudet Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Sari Aho 1.11.2015– 30.4.2019, jonka ajan hän työskentelee OM:n pääluottamusmiehen määräaikaisessa virkasuhteessa. Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin 1.11.2015–31.12.2016, jonka ajan hän työskentelee neuvottelevana virkamiehenä OM:n kriminaalipoliittisen osaston syyttäjä- ja rikosseuraamusyksikössä. Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Juho Lehtimäki 28.9.2015–31.1.2016 Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Mikael Lohse 1.1.–31.3.2016 Länsi-Suomen Kihlakunnansyyttäjä Teijo Lehikoinen 5.10.2015–30.9.2016 Länsi-Suomen kihlakunnansyyttäjä Tuomas Oja 2.9.2015–1.9.2016 Pohjanmaan kihlakunnansyyttäjä Timo Hannula 18.6.–18.10.2015 Lakivaliokunta tutustui syyttäjälaitoksen ajankohtaisasiin asioihin m Maria Turkia Eduskunnan lakivaliokunta vieraili Valtakunnansyyttäjänvirastossa 22.10.2015 valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kutsusta. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa syyttäjälaitosta koskevista ajankohtaisista aiheista ja toimintaympäristön muutoksista. Mukana oli VKSV:n johdon ja yksiköiden päälliköiden lisäksi kihlakunnansyyttäjä Sari Aho Syyttäjäyhdistyksen edustajana. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen ja kansanedustaja Laura Huhtasaari Kansanedustajat Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala Kansanedustaja Sanna Marin Kansanedustajat Mikko Kärnä ja Katri Kulmuni Akkusastoori 3/2015 Valiokuntaneuvokset Marja Tuokila ja Mikko Monto 31 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 25.11.2015
© Copyright 2024