Akkusastoori 1/2015 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

1
2015
Valtakunnansyyttäjän
virasto
vai valtakunnan
syyttäjänvirasto?
Åklagarmyndigheten i Sverige
organiserar sig för framtiden
Saumatonta yhteistyötä
Eurojustissa
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
PÄÄKIRJOITUS: Tästä en haluaisi luopua………………………3
Åklagarmyndigheten i Sverige
organiserar sig för framtiden……………………………………4
Valtakunnansyyttäjän virasto vai
valtakunnan syyttäjänvirasto?…………………………………8
LUKIJAKYSELY AKKUSASTOORISTA: Tuore sen pitää olla………9
Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa……………………… 11
Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä:
yhteyshenkilöt nimetty……………………………………… 13
Ne bis in idemin tulkintaa muualla Euroopassa…………… 14
1/2015
Olet mitä syöt – mutta tiedätkö, mitä syöt?………………… 18
13.3.2015
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Yhteistyökokous KRP–VKSV………………………………… 19
MUISTOKIRJOITUS: Looginen ajattelija tuotti valmista
oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä………………… 20
Henkilöstö…………………………………………………… 21
KUVA: PILVI ISOTALUS
Tiedotus
[email protected]
Päätoimittaja Pilvi Isotalus
[email protected]
Toimitussihteeri
Maria Turkia
[email protected]
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen järjesti tammikuussa ensimmäisen kerran
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
päätoimittajatapaamisen osana mediasuhteiden hoitoa. Tapaamiseen osallistuivat Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio (vas.), STT-Lehtikuvan päätoimittaja Mika Pettersson, Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen
uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen.
Kannen kuva: Maria Turkia
PÄÄTOIMITTAJALTA
Tästä en haluaisi
luopua
P
L
uonto kiittää, kun et matkusta, ja perhe kiittää, kun olet kotona vastaanottamassa koululaista. Väitän myös, että etäpäivä voi olla tehokkaampi kuin toimistossa vietetty, ainakin paneutumista vaativissa töissä.
Toimistolla työtovereiden kanssa jää helposti juttelemaan, työasiaa ja asian
vierestä. Etätöissä teet työtäsi yksin – hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan työkaverit lisäävät työviihtyvyyttä, ja sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää –
mutta ei välttämätöntä joka päivä.
Etätyö voi merkittävästi vahvistaa työssä viihtymistä. Kokemus luottamuksesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön sekä perheen ja työn sopuisa yhteensovittaminen lisäävät työmotivaatiota ja hyvää oloa. Toki etätyö saattaa
tuoda myös ongelmia, jos esimies ei luota tai jos työntekijä ei hallitse ajankäyttöään. Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi tapaturma etätyössä on työtapaturma vain, jos se liittyy hyvin kiinteästi työhön. Jos tipahdan tuolilta työkonetta naputellessani, työtapaturmavakuutus korvaa vahingon. Jos taas kompastun
matkalla kotivessaan, sitä ei lasketa työtapaturmaksi. Toimistossa kompastuminen
korvattaisiin.
K
irjoitan tätä etänä ja ajattelen, että tästä en haluaisi luopua. Etätyö on siis
valtti myös työantajan sitouttamisessa ja työpaikkojen etuja punnittaessa.
Kun ekaluokkalaiseni taas kysyy, että ”äiti, milloin olet etätöissä?”, olen onnellinen
voidessani kertoa sen hänelle. Vaikka lapselle etäpäiväni tarkoittaa vain, että olen
kotona häntä vastassa ja teen omia hommiani, etätyöni ehkä lisää hänenkin jaksamistaan koulussa ja viihtymistään kotona. Se on paljon 8-vuotiaan elämässä. m
AKKUSASTOORI 1/2015
Pilvi Isotalus
yykkikone pyörii, tiskikone pesee, minä vedän verkkarit jalkaan ja avaan työkoneen. Sähköpostin lukemisen lomasta huikkaan ekaluokkalaiselle, että on
aika lähteä kouluun. Kun hän laittaa repun selkään, konttoriini laskeutuu rauha,
ja voin uppoutua kirjoitus- ja lukutehtäviin ilman häiriöitä. Päivä on pitkällä, kun
havahdun siihen, että lounasaika meni jo.
Tämä on osa yhä useamman arkea syyttäjälaitoksessa. Vuonna 2014 henkilökunnasta 132 (2013: 96) teki etätöitä, ja etätyöpäivät lisääntyivät edellisvuodesta
lähes 300:lla (2013: 803; 2014: 1091).
Syyttäjälaitoksen 540 työntekijästä etätyöläisten osuus on pieni. Se ei yllä
maan keskiarvoon – Suomessa noin kolmannes palkansaajista tekee etätöitä. Joskus ajatellaan, ettei etätyö sovi kaikkien työnkuvaan. Kuitenkin lähes joka työssä
on ainakin satunnaisesti tehtäviä, jotka voitaisiin hoitaa etänä. Pitkän tekstimateriaalin omaksuminen, raportin kirjoittaminen tai muu rauhaa vaativa työ olisi
omiaan tehtäväksi kotona. Etäyhteyden ja kännykän avulla päivärutiinit hoituvat
missä tahansa. Tarvitaan vain luottamusta, intoa ja tahtoa pohtia etätyön järjestelyjä. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus etätyöhön.
3
På besök 20.–21.1.2015
Åklagarmyndigheten i Sverige
organiserar sig för
framtiden
m
Avdelningssekreterare Nina Eriksson
Den 1 oktober 2014 inordnades Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju
geografiska åklagarområden och en nationell åklagaravdelning. Syftet med den nya
organisationen är ökad flexibilitet, förbättrad ledning och större samverkan mellan
åklagarkamrarna och med polisen.
AKKUSASTOORI 1/2015
Å
4
klagarmyndigheten i
Sverige fick ny organisation från början av oktober 2014. Riksåklagare Matti
Nissinen, statsåklagare Christer
Lundström, jurist Henrika
Räsänen och avdelningssekreterare Nina Eriksson från Riksåklagarämbetet hade glädjen att
besöka Sverige under två dagar
i januari för att få höra hur den
nya organisationen är uppbyggd,
varför organisationsförändringen
gjordes och vilka erfarenheter
man har av den nya organisationen efter det första kvartalet.
Den första dagen tillbringade vi på Åklagarmyndighetens
huvudkontor där vi togs emot
av riksåklagare Anders Perklev,
vice riksåklagare Kerstin Skarp,
kansliåklagare Anna Svedin och
tillsynschef Per Lindqvist.
Åklagarväsendet i Sverige består av Åklagarmyndigheten och Ekobrottsmyndigheten.
Båda åklagarmyndigheterna är
självständiga under regeringen
och riksåklagaren är rättsligt överordnad åklagare inom båda myndigheterna. Ekobrottsmyndigheten har en egen generaldirektör.
NY ORGANISATION
Den 1 oktober 2014 inordnades
Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju geografiska åklagarområden och en nationell
åklagaravdelning. Den nationella åklagaravdelningen består av
de riksenheter och kammare som
har ett nationellt ansvar (Miljö/Arbetsmiljö, Korruption, Säkerhet, Internationella åkagarkammaren Stockholm, Eurojust).
Därtill finns som förut Särskilda
åklagarkammaren som är direkt
underställd riksåklagaren. Särskilda åklagarkammaren handlägger misstankar om brott av bland
annat poliser, åklagare och doma-
re. Ett åklagarområde leds av en
områdeschef.
O rganisationsförändr ingen gällde endast den operativa verksamheten, huvudkontoret
och utvecklingscentren fungerar som förut. De lokala kontoren är oförändrade till antal och
geografisk placering. Inom Åklagarmyndigheten arbetar ca 1
300 anställda varav ca 900 är åklagare, de övriga arbetar med olika stödfunktioner. Åklagarna för
det allmännas talan i brottmål, leder förundersökningar, fattar beslut i åtalsfrågan och för talan i
domstol.
ÖKADE MÖJLIGHETER
Den nya organisationen ger ökade
möjligheter för åklagarkammare i
samma område att samverka. Åklagarkamrarna inom ett område
har ett gemensamt ansvar för resurser, kvalitet och resultat. Med
KUVA: ÅKLAGARMYNDIGHETEN I SVERIGE
Ett annat skäl till den nya organisationen är att de sju åklagarområdena geografiskt motsvarar polisens nya organisation,
som trädde i kraft 1.1.2015. Åklagarområdenas huvudorter är de
samma som polisregionernas. En
likartad struktur hos polis och
åklagare främjar samarbetet och
de gemensamma resultaten blir
lättare att följa upp.
HUVUDKONTORET
På Åklagarmyndighetens huvudkontor finns en rättsavdelning
och en tillsynsavdelning för rättslig tillsyn och information, verksamheten i Högsta domstolen
och internationella frågor samt
centrala funktioner för bland annat ekonomi, information, personal och IT. Också utbildningen
handhas av huvudkontoret.
Vid huvudkontoret arbetar
ca 120 anställda. Åklagarmyndigheten leds av verksledningen som består av riksåklagaren
och vice riksåklagaren. Riksåklagaren har till sin hjälp en ledningsgrupp som sammanträder
en gång i månaden. I ledningsgruppen sitter förutom riksåklagaren, vice riksåklagaren och personal från huvudkontoret också de
åtta områdescheferna.
PLANERING OCH
UPPFÖLJNING
Riksåklagaren ansvarar för Åklagarmyndighetens verksamhetsplan. Verksamhetsplanen styr
arbetet under året och innefattar
också budget för verksamhetens
olika delar. Regeringen presenterar sin budgetproposition i september och då börjar det konkreta arbetet med uppläggandet
av nästa års verksamhetsplan och
budget.
Uppföljning av samtliga mål i
verksamhetsplanen samt budgetens utfall sker per månad och

AKKUSASTOORI 1/2015
organisationsförändringen strävar man efter förbättrad ledning
och ökad flexibilitet. Ärendena
fördelas mellan kamrarna inom
åklagarområdet med hänsyn till
geografisk anknytning, tillgänglig kapacitet och specialkunskap.
Genom att jämna ut arbetsbördan mellan olika åklagarkammare kan långa handläggningstider
motverkas och arbetsmiljön förbättras. Genom ärendefördelningen kan också kompetensen på
åklagarkamrarna inom ett område utnyttjas på bästa sätt.
Organisationsförändringen
medför att verksledningen nu har
åtta kontaktpunkter i den operativa verksamheten istället för 39.
Områdescheferna ingår i Åklagarmyndighetens ledningsgrupp,
vilket innebär att den operativa
verksamheten knyts närmare ledningen. Områdescheferna ansvarar för styrning och samordning
av den operativa verksamheten på
åklagarkamrarna inom respektive
område.
5
KUVA: NINA ERIKSSON
På Åklagarmyndigheten togs vi emot av riksåklagare Anders Perklev (längst t. v.), vice riksåklagare Kerstin Skarp
AKKUSASTOORI 1/2015
och tillsynschef Per Lindqvist.
6
tertial. Vid tertialuppföljningarna beslutas om åtgärder och
ändringar i verksamhetsplanen.
Uppföljningen ger verksledningen en översikt av verksamhetens utveckling och vilka eventuella avvikelser som finns samt ger
de verksamhetsansvariga cheferna ett underlag för vidare analys
om vad avvikelserna beror på och
vilka åtgärder som ska vidtas. Vid
ledningsgruppsmöten föredras
verksamhetsstatistik och områdescheferna har tre veckor på sig
efter ledningsgruppsmötena att
lämna in en analys av siffrorna.
anser att det dessutom är viktigt med en fungerande inre tillsyn. Tillsynsavdelningen granskar åklagarnas rättstillämpning
utgående från bl.a. klagomål, rapportering i massmedia samt anmälan från chefsåklagare och
domstolar. Kammarcheferna har
en skyldighet att anmäla fel som
skett inom kamrarna. Tanken bakom tillsynsavdelningens arbete är att förhindra fel i framtiden och ifall beslutet anses vara
av allmänt intresse publiceras det
anonymt på Åklagarmyndighetens intranät.
TILLSYN
ÅKLAGAROMRÅDE
STOCKHOLM
Vid huvudkontoret finns sedan
2012 en tillsynsavdelning som
leds av tillsynschef Per Lindqvist. Justitiekanslern och justitieombudsmannen utövar rättslig tillsyn, men riksåklagaren
Vi inledde den andra dagen på
City åklagarkammare i Stockholm där vi träffade Åklagarområde Stockholms områdeschef, överåklagare Katarina
Johansson Welin och chefsåklagare Eva Thunegard som ansvarar för Västerort åklagarkammare.
Vi fick under förmiddagen höra
hur den nya organisationen fungerar ur områdets och åklagarkamrarnas synvinkel.
Åklagarområde Stockholm
(Åo Stockholm) har den minsta geografiska ytan av områdena,
men sköter 26 % av alla ärendena och har motsvarande mängd
personal. Ca 320 personer arbetar
inom området, området omfattar
fem åklagarkammare. Områdeschefen är placerad på den mest
centrala åklagarkammaren inom
området, i Åo Stockholms fall är
det City åklagarkammare. Varje område har en ledningsgrupp
som består av områdeschefen och
områdets chefsåklagare (kammarcheferna). Ledningsgruppen
i Åo Stockholm sammanträder
varannan vecka.
Områdeschefen samarbetar med
polisens regionschef och åklagarkamrarna på lokal nivå. Åklagarområdena måste i vissa saker
arbeta på samma sätt som polisregionerna, därför är det viktigt att diskutera och gemensamt
komma fram till riktlinjer för
arbetet.
garkamrarna. Kammaråklagarna
bl.a. handlägger överprövningsärenden, jobbar med utvecklingsprojekt och förbereder remissutlåtanden. Vid UC Stockholm
arbetar 12 personer.
UTVECKLINGSARBETET
FORTSÄTTER
Riksåklagare Anders Perklev har
en klar vision om hur Åklagarmyndigheten ska fungera i framPå eftermiddagen flyttade vi oss tiden och den visionen tycks omett par våningar uppåt i huset fattas av fältet. Än så länge har
till Utvecklingscentrum Stock- man en rätt så kort erfarenhet av
holm, där vi träffade överåklagare den nya organisationen, men de
Thomas Häggström (chef för ut- flesta inom Åklagarmyndigheten
vecklingscentret) och kammaråk- verkar nöjda med den.
lagare Helena Wigelius.
Organisationen verkar ockDet finns tre utvecklingscent- så uppnå de uppsatta målen: bätrum inom Åklagarmyndigheten tre ledning, ökad flexibilitet och
i Sverige (UC Stockholm, UC bättre samverkan inom ÅklagarGöteborg och UC Malmö). Ut- myndigheten och med polisen.
vecklingscentrens uppgift
Men som Anders
är att bedriva metodPerklev konstaoch rättsutveckterade: ”Fö"Utvecklingsarbetet
ling inom olika
rändringen
kommer aldrig att avstanna.
brottsområden.
av ÅklaVi
ska
kunna
möta
De utövar rättsgarmynsåväl dagens som
lig styrning och
dighetens
morgondagens
krav
på
kontroll samt
organisatiåklagarväsendet."
handhar brottson är bara
målsfrågor. Deras
en liten del
ansvarsområden är
av allt det arbeuppdelade ämnesvis och
te som fortlöpantäcker hela landet. Överåklade görs för att utveckla
garna och vice överåklagarna vid och anpassa åklagarverksamhede tre Utvecklingscentren utgör ten till nya förutsättningar. Utockså den andra rättsliga nivån vecklingsarbetet kommer aldrig
och handhar ca 2 500 överpröv- att avstanna. Vi ska kunna möta
ningsärenden årligen.
såväl dagens som morgondagens
Utvecklingscentrum leds av krav på åklagarväsendet”.
en överåklagare. KammaråklaVi önskar dem lycka till med
garna som jobbar som handläg- det fortsatta utvecklingsarbetet!
gare vid utvecklingscentren är m
tidsbundet anställda på två år
och kommer från någon av åklaUTVECKLINGSCENTRUM
STOCKHOLM
AKKUSASTOORI 1/2015
I och med den nya organisationen görs budgeten på områdesnivå och områdeschefen
fördelar pengarna vidare. Områdeschefen ansvarar för resurser,
verksamhet och budget. I praktiken betyder detta också omfördelning av ärenden så att fördelningen blir så jämn som möjligt
och handläggningstiderna så korta som möjligt. Områdeschefen
har dock inga rättsliga uppgifter
och får inte styra undersökningen
eller handläggningen av ärenden.
Kammarchefen leder verksamheten på åklagarkammaren. En utmaning inom den nya organisationen är att få åklagarkamrarna
att arbeta som en del av området
och se till områdets bästa, inte
bara den egna åklagarkammarens
bästa (t.ex. när det gäller överflyttning av ärenden).
Samarbete mellan områdena är viktigt eftersom förutsättningarna för områdena är så
olika. Med åtta områdeschefer
utspridda över hela landet kräver samarbetet struktur. Områdescheferna samlas till eget möte
dagen innan Åklagarmyndighetens ledningsgrupp sammanträder. Områdescheferna har också
nationella uppdrag av varierande
omfattning.
Områdeschef Katarina Johansson Welin och chefsåklagare
Eva Thunegard är överens om att
de operativa synpunkterna bättre
kommer fram till ledningen i den
nya organisationen. Åtta områdeschefer har lättare att formulera gemensamma åsikter än 39
kammarchefer och har möjlighet
att föra fram dessa åsikter på ledningsgruppens möten.
Inom området samarbetar
man med polisen på olika nivåer.
7
Valtakunnansyyttäjän virasto
vai
valtakunnan syyttäjänvirasto?
m
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Ruotsissa on tehty organisaatiomuutoksia. Niillä on oma, merkittävä vaikutuksensa myös
työhön, jota sikäläinen "VKSV" eli RÅ siellä tekee. Pohjanlahden tällä puolella rakenteellinen
perusratkaisu on erilainen: organisaatio on kaksiportainen, ja meillä ovat erilliset ja itsenäiset
paikallisvirastot omine rakenteineen ja päällikköineen.
V
altakunnansyyttäjänvirasto perustettiin runsaat
14 vuotta sitten (1997). Aika moni asia on sen
jälkeen muuttunut. Toimintaympäristömme ja jopa
oma virastokenttämme ovat ihan erinäköiset kuin
silloin. Vain vanha tuttumme Sakari on pystynyt
torjumaan muutosten tuulet.
Organisaation muuttaminen ei ole itsetarkoitus
eikä päällikön oma hiekkalaatikko. Muutosten tarkoituksena on tietysti luoda paras mahdollinen organisatorinen vaste erilaisiin toiminnallisiin vaatimuksiin. Niistähän ei meillä ole pulaa. Organisaatio
on samalla miehitettävä – vastaavaa nais-ilmaisua ei
valitettavasti taida olla – niin, että osaamiset ja tehtävät kohtaavat mahdollisimman hyvin. Filosofi Esa
Saarinen saattaisi muotoilla saman asian niin, että
organisaatiossa pitäisi kaikilla siinä työtä tekevillä
olla mahdollisuus kukoistaa.
AKKUSASTOORI 1/2015
V
8
altakunnansyyttäjänviraston osaamisia ja organisaatioita on jo tarkasteltu laajasti valtionsyyttäjä Olavi Lipun vetämässä työryhmässä ja siitä
annetuissa lausunnoissa. Viime joulukuussa aloimme johtoryhmässä keskustella asiasta. Sitä keskustelua on käyty nyt myös viraston yt-komiteassa ja
viime päälliköiden kokouksessa. Johtopäätösten ja
toimeenpanoon tähtäävien päätösten aika on pian
käsillä. Valmista pitäisi olla ensi vuoden syksyllä.
VKSV:n toiminta-ajatustakin on johtoryhmässä pohdittu. Itse tiivistäisin sen näin: "Valtakunnansyyttäjänvirasto johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta, luo mahdollisuuksia onnistumisille ja haastaa
yhteistyöhön.”
Valtakunnansyyttäjänvirasto
johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta,
luo mahdollisuuksia onnistumisille
ja haastaa yhteistyöhön.
A
ivan keskeinen rajankäynti sen käytännön toteutuksessa liittyy siihen, millaisen painotuksen viraston työssä saavat yhtäältä keskushallinnon
tehtävät ja toisaalta omat syytejutut. Olemmeko oikeastaan valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto?
Tuo rajankäynti vaikuttaa muun muassa valtionsyyttäjärekrytointeihimme: haetaanko laaja-alaisia
moniottelijoita vai erikoisosaavia käräjätykkejä. Uskon, että myös nämä rajankäynnit tarkentuvat tehtävien ratkaisujen myötä.
P
alataanpa Ruotsiin. Itseeni suurimman vaikutuksen ohessa (s. 4-7) selostettavalla vierailulla
teki henkilöstön sitoutuminen uuteen organisaatioon ja sen ilmentämään toimintatapaan. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yhtään poikkipuolista sanaa
en kuullut, vaikka sellaisten lausumiseen olisi ollut
tilaisuus erinäisten vapaamuotoisten keskustelujen
yhteydessä.
Ehkä se onnistuisi meilläkin. Ei maailma siihen
kaadu, vaikka se oma, tuttu ja turvallinen organisaatiolaatikko toiseksi muuttuisikin. m
Lukijakysely Akkusastoorista
Tuore sen pitää olla
m
Toimitussihteeri Maria Turkia
Akkusastoori sai lukijakyselyssä arvosanan 8. Ei huono, mutta parannettavaakin riittää.
AKKUSASTOORI 1/2015
E
i kaikkea tarvitse muuttaa muuttamisen tehtäisiin vuorotellen eri virastoista. ”Tulkaa lähemilosta, jos jokin toimii”, totesi yksi vastaajis- mäs meitä”, pyysi joku vastaajista. ”Aiheita tässä yhta. Totta – mutta ehkä kuitenkin alkaisi olla teisössä kyllä riittää”, sanoi toinen.
jo aika. VKSV:n johtoryhmässä on linjattu, että AkYhtenä Akkusastoorin roolina nähtiin syytkusastoori uudistuu vuoden 2016 alusta. Uudistuk- täjälaitoksen yhteishengen luominen. Siitäkin
sen sisällöstä ei ole vielä päätetty.
lähtökohdasta juttuja olisi hyvä tehdä ympäri maaMuutoksen pohjaksi tehdyllä lukijakyselyllä ha- ta. Toimitus kävisi mielellään raportoimassa eri vilusimme selvittää muun muassa, kuinka tärkeänä rastoista, jos resurssit riittäisivät. Toisaalta myös vilukijat pitävät painettua lehteä ja mitä muita toi- rastot itse voisivat nykyistä aktiivisemmin tarjota
veita heillä on. Vastaajia oli 53, joista syyttäjiä 31, juttuja.
toimistohenkilökuntaa 20 ja muita asiantuntijoita 2.
Tämä tarkoittaa, että vain noin 10 % lukijoista il- "MYÖS SIHTEERIT PITÄÄ OTTAA HUOMIOON"
maisi mielipiteensä.
Jos Akkusastoori olisi pelkästään verkkolehti, Lehteen kaivattiin sisältöä syyttäjän työn tuekvastaajista 81 % lukisi sen yhtä usein kuin nyt. Tästä si: ajankohtaisia rikosilmiöitä, kriminaalipoliittisia
joukosta 68 % lukee sen verkosta nykyäänkin.
kannanottoja, erikois- ja avainsyyttäjien vinkkeMoni kuitenkin toivoi, ettei Akkusasjä, lainsäädäntöhankkeita, lakimuutoksia,
tooria muutettaisi kokonaan sähköiuusien säännösten tulkintaa, uutta
seksi: on mukavaa, jos painettu lehoikeuskäytäntöä, juridisia ongelJos
Akkusastoori
olisi
ti on viraston kahvihuoneessa, jossa
mia ja kaikkea, mitä syyttäjä työspelkästään verkkolehti,
sitä voi lukea vaikka lounastauolla.
sään kohtaa.
vastaajista
81
%
Tosin jotkut muistuttivat, että voiEsitutkinta-teemaa olisi tarlukisi sen yhtä
han sen lehden itsekin tulostaa.
peen käsitellä edelleen. ”Tieto,
usein kuin nyt.
Vastaajissa oli myös niitä, jotjota syyttäjät pitävät selviönä, ei
ka pitivät painettua lehteä turhana,
ole selvää esitutkinnassa poliisille
koska nettiversio on usein ehditty jo
– ja päinvastoin”, totesi yksi vastaaja.
lukea, kun painettu lehti saapuu. Toiveena
”Poliisit – toisin kuin syyttäjät – ovat
oli, että jos painettu Akkusastoori saa jatkaa, se tulivalmiita ottamaan kantaa, ja kannanottoja me
si virastoihin nykyistä nopeammin. Oleellista on se, tarvitsemme”, sanoi yksi vastaaja. Myös syvälliettä jutut saadaan lukea tuoreina.
siä juttuja haluttiin, muun muassa arvokeskustelua.
Jonkun mielestä Akkusastoorin tehtävä olisi levittää
hyviä käytänteitä valtakunnallisesti.
”TULKAA LÄHEMMÄS MEITÄ”
Toimistohenkilökunta toivoi lehteen omaa työMoni piti Akkusastooria liian VKSV-painotteise- tään koskettavaa sisältöä. Tästä oli vastauksissa
na. Paikallisvirastojen näkökulmaa toivottiin tyyliin monta mainintaa.

”Mitä kuuluu Lappiin?” Toiveena oli, että juttuja
9
”PAREMPAA LAATUA JA TYYLIÄ”
Akkusastoorin ulkoasun muutosta toivottiin jonkin
verran ja pidettiin virkistävänä sitä, että ulkoasu silloin tällöin muuttuu. Kuvien teknistä ja visuaalista laatua moitittiin: ”Kovin on mustavalkoharmaata ja tummasävyistä.” Toimitus tiedostaa ongelman.
Paitsi että suurin osa kuvista on mustavalkoisia,
myös painojälki on viime aikoina ollut liian tumma.
Toiveena oli muun muassa verkkolehti samaan
tyyliin kuin Asianajajaliiton Advokaatti. Tyylikkyyttä haluttiin: ”Painopistettä pitäisi siirtää siihen
suuntaan, että lehdestä tulisi verrannollinen Lakimiehen ja Defensor Legisin kanssa.” (toim. huom.
Resussit ovat näissä esimerkkilehdissä aivan toista
luokkaa kuin meillä!)
KUVA: MARIA TURKIA
”ARTIKKELIT AKKUUN, UUTISET INTRAAN”
Akkusastooreja vuodesta 2002 vuoteen 2015.
Ammattiyhdistysasialle haluttiin lisää tilaa: ”Akkusastoori voisi olla avoin keskustelupalsta edunvalvontajärjestöjen mielipiteille eikä vain tiedotteille.”
Lisäksi VKSV:n koulutuksista toivottiin lyhyitä referaatteja, koska ”aina ei pääse tai ehdi mielenkiintoisille kursseille, eivätkä kursseilla käyneet osaa tai
ehdi jakaa saamaansa tietoa.”
Ura-asiaakin toivottiin. Erilaisissa virkamiesvaihdoissa käyneiden kokemukset kiinnostavat.
AKKUSASTOORI 1/2015
”LUKEMISESTA PITÄÄ JÄÄDÄ HYVÄ MIELI”
10
Lehdessä kuuluu olla myös viihdettä: ”Marianna
Semin jutut esimerkiksi Sulkavan Souduista ovat
omaa luokkaansa. ” Tätä mieltä oli moni. Pakinoita
pyydettiin myös rikosteemasta. Ylipäänsä toivottiin
”mukavasti kirjoitettua asiaa”.
Viihdyttäviksi jutuiksi voinee jossain määrin laskea myös henkilöjutut, esimerkiksi tulijoiden ja lähtijöiden haastattelut. Niitä pyysivät useat.
”Näinä ankeina aikoina lehden lukemisesta pitää
jäädä hyvä mieli”, sanoi eräs vastaaja.
Kysyimme, millaista sisältöä pitäisi julkaista intrassa ja millaista Akkusastoorissa. Useimpien mielestä intraan kuuluisivat lyhyet, kiireelliset ja ajankohtaiset uutiset, ohjeet ja nimitykset. Kaiken virallisen
asian pitäisi olla intrassa, ”jotta Akkusastooria ei tarvitse lukea sen, joka ei halua”.
Jonkun mielestä kiinnostavat asiat voisivat tulla
nopeasti julki intranetissä, minkä jälkeen niitä voisi käsitellä syvällisemmin Akkusastoorissa. Lehteen
haluttaisiin myös matkakertomukset, henkilöhaastattelut, pakinat ja muut lukujutut – aineisto, joka ei
ole aikaan sidottu.
Eräät sanoivat, että liiallisen informaation vuoksi tiedottaminen pitäisi rajoittaa vain työn sisältöä
koskeviin asioihin, ja niistä sitten kerrottaisiin mahdollisimman tehokkaasti kaikilla kanavilla.
”Informaatiotulva on hillitön kuormittaja työssä, joten intrassa julkaistu asia tulee helposti sivuutettua.” m
Kiitos!
Kiitos kaikille Akkusastoorin
lukijakyselyyn vastanneille!
Elokuvalippuja voitti arvonnassa
syyttäjänsihteeri Satu Koponen
Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa
Olennaisinta ovat
koordinaatiokokoukset
m
Eurojustin kansallinen asiantuntija, KRP:n rikostarkastaja Karl Linderborg
Ensimmäinen poliisihallinnon edustaja Suomen kansallisena asiantuntijana Eurojustissa,
Karl Linderborg, on nyt puolen vuoden mittaista työrupeamaansa viisaampi.
HISSISSÄ PUHUTAAN SÄÄSTÄ
Kuulin viime kesänä mahdollisuudesta hakea kansalliseksi asiantuntijaksi Eurojustiin. Aika ja paikka
komennukselle sattuivat olemaan kohdillaan – laajahko juttu, jossa olin yhtenä tutkinnanjohtajana, oli
siirtymässä syyteharkintaan. Loput jutut jäivätkin
sitten suurilta osin odottamaan paluutani.
Laitoin paperit sisään, ja reilun kuukauden päästä olin jo Haagissa. Käytännön asiat oli helppo järjestää, koska Suomen deskin hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch hoitaa niitä jo rutiinilla. Pitää
kiittää myös KRP:n henkilökuntaa, joka hoiti paperit kuntoon. Asunto järjestyi edellisen SNE:n kautta
– kiitokset Lilja Limingojalle!
Päivittäinen elämä Haagissa ei poikkea elämästä
Suomessa, mutta ihan omanlaiseensa säähän tottuminen vie aikansa. Vettä tulee usein, ajoittain vaakasuoraan. Monesti myös tuulee niin, että pyöräily
vastatuuleen on erittäin hidasta, ellei mahdotonta.
Sää on aamuisin tavallinen puheenaihe Eurojustin
hississä, varsinkin niiden kanssa, jotka tulevat Euroopan eteläisimmistä valtioista.
PYÖRIÄ SINGAHTELEE JOKA SUUNNASTA
Pyörällä kulkeminen on maan tapa. Poljin itsekin
koko syksyn aina jouluun saakka. Sain pyörän käyttööni vuokranantajan kautta, ja sama pyörä oli myös
edellisen SNE:n käytössä.
Täällä pitää muistaa, että valoja on käytettävä
aina, ellei halua lahjoittaa varojaan poliisille. Muuten turvallisuus ei ole pääasia, koska esimerkiksi kypärää ei kukaan näytä käyttävän.
Pyörät aiheuttavat haasteita liikenteessä. Toin
auton Haagiin vuodenvaihteen jälkeen ja havaitsin,
että Helsingissä autoileminen on melko yksinkertaista. Täällä pitää katsoa ensin vasemmalle ja oikealle, sitten eteen ja taakse sekä lopuksi vielä vasemmalle ja oikealle, ettei tule vahingossa ajaneeksi
pyöräilijän päälle. Pyöriä singahtelee joka suunnasta, välillä liikennesäännöistä piittaamatta. Samaa
varovaisuutta kannattaa jalankulkijankin noudattaa,
etenkin Amsterdamin keskustassa.
HENKILÖKOHTAINEN KÄYNTI EDISTÄÄ ASIOITA
Työ Suomen deskillä on jokseenkin sellaista kuin
kuvittelin. Tyypillinen päivä kuluu pitkälti sähköposteja kirjoitellen. Lisäksi yläkerrassa tulee käytyä
tämän tästä (deskimme on kolmannessa kerroksessa, ja alemmissa kerroksissa deskejä ei ole). Olen oppinut, että samalla kierroksella kannattaa käydä usean

AKKUSASTOORI 1/2015
J
okaisen SNE:n (Seconded National Expert) kokemus Eurojustissa työskentelystä on yksilöllinen. Minulla on erona edeltäjiini se, etten ole
syyttäjälaitoksen palveluksessa, vaikka tulin tänne
VKSV:n määräyksellä. Olen ensimmäinen poliisihallinnosta nimitetty suomalainen SNE. Jäljempänä
mainitsemistani syistä toivon, etten ole viimeinen.
11
AKKUSASTOORI 1/2015
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
12
nia työskennellä Eurojustissa kansallisena asiantuntijana nimenomaan
poliisihenkilönä. On ollut ilo havaita, että kansainvälinen syyttäjäyhteistyö toimii hyvin. On tärkeätä, että
mm. koordinaatiokokouksiin osallistuvat sekä syyttäjä että poliisi, ja että
vireillä olevista asioista informoidaan
kumpaakin.
Tätä kirjoittaessani olen juuri läPyörät Haagissa ovat tyypillisesti mummomallia ja usein huonokuntoisia. Nii- hettänyt kutsut läksiäisjuhliini. Kun
tä varastetaan paljon, joten huonokin pyörä kannattaa lukita monella lukolla. muutama kuukausi sitten esittäydyin
kollegoille Eurojustissa, en mitenkään voinut uskoa, että myöhemmin
deskin kautta, vaikkei akuuttia syytä olisikaan. Näin lähettäisin kutsun yli 50 henkilölle. Olen puolessa
jutuista tulee muistutettua muutoinkin kuin sähkö- vuodessa luonut melkoisen määrän kontakteja, ja aipostitse. Yleensä tämä myös edistää asioita.
nakin osan kanssa tulen melko varmasti pitämään
Tietyillä deskeillä tulee käytyä useasti. Erityi- yhteyttä.
set suhteet olen muodostanut Alankomaiden desTyöskentelyn luonteeseen täällä kuuluu, että
kin kanssa, mikä on helpottanut asioiden hoitamis- väki tulee ja menee, ja läksiäisiä on jatkuvasti. Osa
ta. Hyvät välit ja keskinäinen luottamus ovat näissä on ollut täällä muita pidempään, eräät kansalliset jätehtävissä avainasemassa.
senet jopa Eurojustin perustamisesta, vuodesta 2002
Suomi oli viime vuonna mukana 21 koordinaa- lähtien, ja osa jo Pro-Eurojustin aikana.
tiokokouksessa ja kuluvana vuonna jo useassa. Tämä
on selvästi enemmän kuin aiemmin. Pidän koordi- SNE:N TOIMIKAUSI PIDEMMÄKSI
naatiokokouksia olennaisimpana asiana koko Eurojustin tehtävän kannalta. Tavoitteena on yhteis- Suomen kansallisen asiantuntijan toimikausi on
ymmärrys oikeudellisesta yhteistyöstä projektin kuusi kuukautta. Mielestäni kausi voisi olla pivaltioiden kesken ja sovittujen asioiden kirjaaminen. dempi. Syitä on useita, mutta päällimmäisenä tuSopiminen näyttää olevan sitä hankalampaa, lee mieleen kaksi perustetta. Ensimmäinen liittyy
mitä enemmän valtioita osallistuu. Suurimmissa ko- kansallisen asiantuntijan tehtävän operatiiviseen
kouksissa osallistujamaita on ollut 15. Siksi koko- luonteeseen ja siihen, miten työn tehokkuus ja kesuksiin tulee valmistautua huolella, eikä niiden mer- keytymättömyys voitaisiin hoitaa mahdollisimman
kitystä pidä aliarvioida. Koordinaatiokokouksissa hyvin. Puolessa vuodessa ei ole mahdollista perehoppii erittäin paljon kansainvälisestä yhteistyöstä.
tyä yksittäisiin juttuihin eikä Eurojustin työryhmätyöskentelyyn kovin syvällisesti. Vaikka juttumäärä
KANSAINVÄLINEN SYYTTÄJÄYHTEISTYÖ TOIMII ei meillä ole yhtä suuri kuin isoilla jäsenvaltioilla,
osa jutuista on hyvin laajoja, useita vuosia kestäviä
Poliisin näkökulmasta tehtävän hoitaminen on ol- kokonaisuuksia.
lut erityisen mielekästä. Poliisimiehen on helpToinen peruste liittyy yhteistyöhön Eurojuspo olla yhteydessä toiseen poliisihallinnossa tin deskien ja lähinnä Europolin Suomen deskin
työskentelevään henkilöön, joten yhteistyö on su- kanssa. Kontaktien luomiseen menee aikaa, ja puojunut saumattomasti ja yhteydenpito ajoittain lähes li vuotta on tästä näkökulmasta melko lyhyt jakso.
ympärivuorokautisesti.
Olen kuitenkin nyt yhtä merkittävää kokemusta
Koska Suomi on Euroopassa yhä erityisasemassa rikkaampi ja uskon, että siitä on hyötyä tulevaisuututkinnanjohtajuuden näkökulmasta, on ollut kun- dessa sekä itselleni että työnantajalleni. m
Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä
Yhteyshenkilöt nimetty
m
Neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen
Viron ja Suomen väliset yhteyshenkilöt syyttäjänvirastoissa auttavat toisen valtion syyttäjiä,
kun nämä tarvitsevat nopeasti tietoa esimerkiksi toisen valtion lain sisällöstä.
Sovittiin myös, että kymmenen vuotta sitten alkanut huumausainesyyttäjien vuosittainen
tapaaminen käsittelee jatkossa järjestäytynyttä rikollisuutta
yleisemmin.
Osallistujat pohtivat, miten
ehkäistä ongelmat, joita voi aiheutua maidemme välisen yhteyssyyttäjän tehtävän lakkaamisesta. Perling esitti, että
nimettäisiin yhteyshenkilöt, joihin toisen maan syyttäjät voivat
ottaa yhteyttä tarvitessaan tietoja
tai neuvoja.
Viron yhteyshenkilöinä toimivat Perlingin mukana olleet
kolme syyttäjää. Pernin alue on
sama kuin hänen virastonsa, ja
Tamm, joka osaa suomea, hoitaa muiden alueellisten syyttäjänvirastojen osuuden (Eteläinen, Läntinen ja Viru). Evestus
työskentelee valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikön
päällikkönä alaisuudessaan myös
kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi
Viron yhteyshenkilöinä toimivat
valtionsyyttäjä Eve Olesk ja apulaissyyttäjä Robert Laid.
Suomi on nyt nimittänyt yhteyshenkilöiksi Sirpa Väätäisen
Helsingistä, Kati Ruohon SisäSuomesta, Hannu Koistisen Oulusta ja Ulla Oinosen Itä-Suomesta sekä Tuuli Eerolaisen.m
AKKUSASTOORI 1/2015
KUVA: MARIA TURKIA
V
iro sai viime syksynä uuden valtakunnansyyttäjän. Tehtävään nimitettiin Lavly Perling (ent. Lepp).
Maidemme välisen tiiviin yhteistyön vahvistamiseksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kutsui Perlingin vierailulle.
Seurueeseen kuuluivat johtava valtionsyyttäjä Steven-Hristo
Evestus Viron valtakunnansyyttäjänvirastosta, johtava aluesyyttäjä Taavi Pern Pohjoisesta
syyttäjänvirastosta ja vanhempi
syyttäjä Kretel Tamm Eteläisestä syyttäjänvirastosta. Nissisen lisäksi tapaamiseen osallistuivat
valtionsyyttäjä Raija Toiviainen
ja neuvotteleva virkamies Tuuli
Eerolainen VKSV:stä.
Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja yhteistyöhön
vaikuttavaa lainsäädäntöä. Virossa on tänä vuonna tullut voimaan useita muutoksia muun
muassa rikoslakiin. Myös lukuisia EU-instrumentteja on saatettu voimaan.
Viro otti ongelmana esiin
Suomen JIT-oikeusapupyyntöjen
teonkuvausten puutteet. Yhteisissä tutkintaryhmissä mukana olevien syyttäjien pitää varmistaa teonkuvauksen riittävyys.
Vas. Kretel Tamm, Taavi Pern, Lavly Perling, Matti Nissinen, Raija Toiviainen,
Steven-Hristo Evestus, ja Tuuli Eerolainen.
13
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Ne bis in idemin
tulkintaa
muualla Euroopassa
m
Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa
Oheiset ratkaisuesimerkit kuvaavat, miten ne bis in idem -periaatetta on tulkittu
eräissä Euroopan maissa.
AKKUSASTOORI 1/2015
N
14
e bis in idem -periaat- BIS-ELEMENTIN TULKINTA
YK:n huumausaineyleissopiteen (ei kahdesti samas- ON SELKEYTYNYT
muksen 36 artiklassa puolestaan
sa asiassa) juuret ovat
määrätään, että siinä luetellut riroomalaisessa oikeudessa. Com- EU:n jäsenvaltioiden välillä ri- kokset katsotaan erillisiksi rikokmon law -maissa periaate tunne- koksen johdosta tapahtuvaa luo- siksi, jos ne on tehty eri maissa.
taan double jeopardy -periaatteena. vuttamista koskevan yleissopiTuoreet ECtHR:n Suomea
Yleisesti tätä periaatetta on muksen (1957) 9 artikla mainitsee koskevat ratkaisut ovat selkeyttäpidetty nimenomaan epäillyn kieltäytymisperusteena päätök- neet bis-elementin tulkintaa – eli
oikeutena, mutta se ei sisen olla aloittamatta tutkintaa millaiset rikos- tai hallintoprosessälly Euroopan ihmisja tutkinnan päättämis- sissa annetut lopulliset ratkaisut
oikeussopimuksen 6
tä koskevan ratkaisun. estävät asian uudelleenkäsittelyn.
Ne bis in idem
artiklan mukaisiin pePeriaate on kirjat- Oikeudellisesti kiinnostavampi
- ei kahdesti
rusoikeuksiin. Sen voitu useisiin muihinkin ja tulkinnanvaraisempi on kysysamassa asiassa
daan kuitenkin osaksi
kansainvälisiin instmys idem-elementin tulkinkatsoa kuuluvan tämän
rumentteihin ja
nasta – sitä koskevia
artiklan oikeudenmukaisen
sopimuksiin eri
ECJ:n ratkaisuja
Uudelleen
oikeudenkäynnin periaatteisiin.
muodoissa, mikä
käsitellään jäljemtutkittavaksi ottaminen
Euroopan ihmisoikeustuo- aiheuttaa osaltaan
pänä. Euroopan
voi perustua sellaiseen
mioistuin ECtHR ja Euroopan tulkintakysymykECtHR:n kiruuteen näyttöön tai
unionin tuomioistuin ECJ tul- siä.
joituksen teeperustavanlaatuiseen
kitsevat yleissopimuksia autonoIhmisoikeukmaan liittyvät
virheeseen, joka on voinut
misesti. Jäljempänä referoiduis- sien ja perusvaparatkaisut koskevaikuttaa ratkaisuun.
ta ratkaisukäytännöistä ilmenee, uksien suojaamiseksi
vat ainoastaan kanettä ne bis in idem ulottuu laa- tehdyn yleissopimuksen
sallista res judicata
jemmalle kuin 54 artiklassa ja 7. (Rooma 1950) 7. lisäpöytäkir-vaikutusta.
lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tar- jan 4 artiklan mukaan uudelleen
koitettuihin tuomioistuimen tutkittavaksi ottaminen voi kui- MIKÄ VOI ESTÄÄ UUDELLEEN
lainvoimaisiin ratkaisuihin, ran- tenkin perustua sellaiseen uuteen ARVIOINNIN?
gaistuksen luonteisiin muihin näyttöön tai perustavanlaatuiseen
päätöksiin ja syyllisyyskysymyk- virheeseen, joka voi tai on voinut Milloin sitten voidaan katsoa,
seen kantaa ottaviin ratkaisuihin. vaikuttaa ratkaisuun.
että samassa asiassa, idem, on teh-
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Ratkaisuja muualta
Euroopasta
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisussa asiassa C-150/05
van Straaten vastaan Hollanti
todetaan, että ne bis in idem -periaatetta sovelletaan sellaiseen
lainkäyttöviranomaisen ratkaisuun, jolla syytetty vapautetaan
lainvoimaisesti puutteellisen näytön takia. Tarkastelun kohteena
olivat seuraavat kysymykset:
Onko se, että henkilö pitää 27.–
30.3.1983 tai tätä lähellä olleena
ajankohtana Alankomaissa hallussaan noin tuhatta grammaa heroiinia, sama teko kuin se, että hän
pitää 27.3.1983 tai tätä lähellä
olleena ajankohtana Italiassa hallussaan noin viittä kilogrammaa
heroiinia, kun otetaan huomioon,
että Alankomaiden heroiinierä
on osa Italian heroiinierää? Onko
heroiinierän vienti Italiasta Alankomaihin sama teko kuin saman
heroiinierän tuonti Italiasta Alankomaihin, kun otetaan huomioon,
että Van Straatenin kanssasyytetyt eivät ole Alankomaissa ja Italiassa täysin samat? Merkitsevätkö
kaikki nämä teot, eli kyseisen heroiinin hallussapito Italiassa, sen
vienti Italiasta, sen tuonti Alankomaihin ja sen hallussapito Alankomaissa, samaa tekoa?
Ratkaisun mukaan huumausainerikosten osalta ei edellytetä, että
kyseisissä sopimusvaltioissa kyseiset huumemäärät tai henkilöt,
joiden väitetään osallistuneen
tekoihin molemmissa valtioissa,
olisivat samat. Lopullinen arviointi siitä, milloin kyseessä ovat
identtiset teot, kuuluu kansalliselle viranomaiselle.
päätös ei ole luonteeltaan oikeudellinen ratkaisu, ei ole peruste ne
bis in idem -periaatteen soveltamatta jättämiselle. Molemmissa
tapauksissa annettiin merkitystä
sille, että epäillyt täyttivät maksuvelvoitteen, vaikka syyllisyys jäi
avoimeksi.
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisussa asiassa C-187/01
Gözütok vastaan Saksa ja Italia
C-385/01 Brügge vastaan Belgia syyttäjä oli tehnyt prosessuaalisen ratkaisun olla aloittamatta rikostutkintaa.
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisu asiassa C-367/05
(Kraaijenbrink)
Gözütokin hallitsemista ravintolatiloista oli löytynyt 2,5 kg haista
ja marihuanaa. Päätökseen liittyi
velvollisuus maksaa syyttäjän
vaatima 3 750 hollannin guldenin suoritus.
Myöskään Brüggen tapauksessa
syyllisyyttä ei tutkittu, eikä suoritus ollut sakko. Saksan viranomaiset kiinnittivät huomiota
Gözütokin saksalaiselle pankkitilille tulleisiin suorituksiin, ja
hänet pidätettiin Hollannissa tapahtuneista epäillyistä huumausainerikoksista. Sittemmin hänet
tuomittiin vuoden ja viiden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen asiassa. Tarkasteltavina olivat seuraavat kysymykset:
Onko Saksan syyttäjäviranomainen estynyt syytetoimien osalta,
kun Hollannin syyttäjäviranomainen oli keskeyttänyt prosessin
maksuehdon täytyttyä, vaikka
tällainen menettely olisi Saksassa
vaatinut oikeudellisen tai tuomioistuimen ratkaisun?
Ratkaisussa todetaan, että syyttäjäviranomaisen toimivaltansa
rajoissa tekemä päätös olla jatkamatta syytetoimia, kun epäilty
on täyttänyt tietyt velvoitteensa,
estää myöhemmät syytetoimet
asiassa. Se, että kyse ei ole tuomioistuimen päätöksestä tai että
Belgia pyysi ennakkoratkaisua
Schengen-sopimuksen 54 artiklan saman teon käsitteen selventämiseksi sekä siitä, milloin teot
muodostavat joukon sellaisia
tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ajallisesti,
alueellisesti ja sisällöltään.
Schengen-sopimuksen 71 artiklan kohta 2 velvoittaa yhdessä 36
artiklan kanssa sopimusvaltiota
rankaisemaan huumausainerikoksista. Ennakkoratkaisun mukaan
58 artiklassa ei sallita mitenkään, että sopimusvaltio jättää
huumausainerikoksen ratkaisematta vastoin yleissopimuksen
71 artiklasta – luettuna yhdessä
huumausaineyleissopimuksen 36
artiklan kanssa – johtuvia velvoitteitaan pelkästään sen perusteella, että syytetty on jo saanut
tuomion toisessa sopimusvaltiossa sellaisista toisista rikoksista,
jotka tehtiin samassa rikollisessa
tarkoituksessa.
Vaikka itse tapaus koskee huumausainerikoshyödyn hallussapitoa toisessa sopimusvaltiossa ja
saman hyödyn pesemistä toisessa
sopimusvaltiossa, se on perusteluiltaan mielenkiintoinen, sillä
asioiden identtisyys jää yksittäisessä tapauksessa kansallisen
tuomioistuimen arvioitavaksi. Jäsenvaltioiden velvoite huumausainerikoksista syyttämiseen on
laajempi kuin monessa muussa
rikostyypissä.

AKKUSASTOORI 1/2015
ty aiempi ratkaisu? Millaiset eri
oikeusjärjestyksissä tehdyt viranomaispäätökset estävät syyllisyyden uudelleen arvioimisen?
Tulkintaohjeita voi hakea jäljempänä siteeratuista ratkaisusta.
On kuitenkin muistettava EUtuomioistuinten ratkaisujen tapauskohtaisuus, kun arvioidaan,
ovatko rikosten teko-olosuhteet
ja tosiseikat perustavanlaatuisesti
yhtenevät.
15
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisu asiassa C-436/05
(van Esbroeck)
Belgia pyysi ennakkoratkaisua
Schengen-sopimuksen 54 artiklan
saman teon käsitteen selventämiseksi ja siitä, milloin teoista muodostuu joukko sellaisia tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti
toisiinsa ajallisesti, alueellisesti ja
sisällöltään.
Ratkaisun mukaan rangaistavat
teot, jotka ovat samojen huumausaineiden maastavienti ja
maahantuonti ja joista nostetaan
syyte yleissopimuksen eri sopimusvaltioissa, on lähtökohtaisesti
katsottava kyseisessä 54 artiklassa tarkoitetuksi "samaksi teoksi",
mutta tätä koskeva lopullinen
arviointi kuuluu toimivaltaisille
kansallisille tuomioistuimille.
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisu asiassa C-469/03
(Miraglia)
AKKUSASTOORI 1/2015
Italia tiedusteli ennakkoratkaisua
siitä, sovelletaanko yleissopimuksen 54 artiklassa vahvistettua ne
bis in idem -periaatetta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten
tekemään päätökseen, jolla asian
käsittely lopetetaan, kun yleinen
syyttäjä on päättänyt olla ajamatta syytettä siitä ainoasta syystä,
että samaa syytettyä vastaan on
jo aloitettu rikosoikeudellinen
menettely saman teon johdosta
toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa
pääasiaa ei arvioida mitenkään.
16
Ratkaisun mukaan 54 artiklassa vahvistettua ne bis in idem
-periaatetta ei sovelleta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten
tekemään päätökseen, jolla asian
käsittely lopetetaan, kun yleinen syyttäjä on päättänyt olla
ajamatta syytettä vain siitä syystä, että samaa syytettyä vastaan
on jo aloitettu rikosoikeudellinen
menettely samasta teosta toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa pääasiaa ei arvioida mitenkään, koska
se olisi vastoin yleissopimuksen
päämäärää, kun otetaan huomioon
rikollisuuden ehkäisy ja torjunta.
Vastakkainen tulkinta mahdollisesti estäisi jopa kokonaisuudessaan
mahdollisuuden määrätä rangaistus syytteen alaisesta teosta.
Yhteisöjen tuomioistuimen
ratkaisu asiassa C-398/12
(Italia)
Schengen-yleissopimuksen 54
artiklaa on tulkittava siten, että
kun on tehty päätös menettelyn
keskeyttämisestä siirtämättä asiaa
rikosasian pääkäsittelyyn, päätöstä
on pidettävä mainitussa artiklassa
tarkoitettuna lainvoimaisena tuomiona. Tämä tuomio siis estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn
samaa henkilöä vastaan samasta
teosta toisessa sopimusvaltiossa,
jossa tällainen päätös on tehty.
Päätöksen saaneeseen henkilöön
ei voitaisi kohdistaa uutta rikosoikeudellista menettelyä samasta
teosta, ellei häntä vastaan ilmene
uusia tosiseikkoja tai uutta näyttöä.
Kyseistä päätöstä on pidettävä
mainitussa artiklassa tarkoitettuna
lainvoimaisena tuomiona, joka estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn samaa henkilöä vastaan
samasta teosta toisessa sopimusvaltiossa.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen
seitsemännen lisäpöytäkirjan 4 artiklan 2 kappaleesta ilmenee, että
artiklan 1 kappaleessa vahvistettu ne bis in idem -periaate ei estä
mahdollisuutta ottaa asia uudelleen tutkittavaksi, ”jos on näyttöä
uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista”, jotka voisivat vaikuttaa
annettuun ratkaisuun. Yhteisöjen
tuomioistuimen mukaan tällaiseen
uudelleen aloittamisen mahdollisuuteen perustuva menettely
samaa henkilöä vastaan samasta
teosta voidaan kuitenkin aloittaa
vain siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella menettelyn keskeyttämisestä on päätetty.
Johtopäätökset
V
iimeksi kuvattu ratkaisu on
mielenkiintoinen. Suomessa
ratkaisun tarkoittamia päätöksiä
ovat ainakin tutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen sekä syyttämättä jättäminen. Tulkintani
mukaan myös valtakunnansyyttäjän päätös olla antamatta syytemääräystä ulkomailla tehdystä rikoksesta voi olla tällainen päätös
ainakin joissakin olosuhteissa, sillä ne bis in idem -periaatetta ei voi
perustaa yksin objektiiviseen arvioon ”samasta asiasta”.
Asiassa voi olla merkityksellistä myös se, miten epäilty on
ymmärtänyt jutun tosiseikkojen
ajallisen ja paikallisen yhteyden.
Merkitystä saattaa olla myös sillä,
miten rikoksen toisistaan erottamattomia tosiseikkoja käsitellään
esitutkinnan aikana tai esimerkiksi EAW-luovutusprosessissa.
E
urojust pyrkii koordinaatiotehtävässään ehkäisemään
ja ratkaisemaan negatiivisia ja
positiivisia intressiristiriitoja rajat ylittävissä rikosprosesseissa.
Koordinoinnissa pyritään myös
välttämään rikosvastuun toteutumatta jättäminen esimerkiksi ne
bis in idem -tilanteissa.
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
Vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden lujittamista koskevan
Haagin-ohjelman (EUVL C 053,
3.3.2005) mukaan viranomaisten
tulee toiminnassaan kiinnittää
huomiota mahdollisuuksiin keskittää syytetoimet rajat ylittävissä, monenvälisissä asioissa yhteen
jäsenvaltioon syytetoimien tehostamiseksi. Haagin-ohjelmaan
pohjautuu laki rikosoikeusmenettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja
syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.
E
urojustin koordinoimissa tapauksissa on ilmennyt, että
forum-kysymyksiä ei ole aina
mietitty tai voitu miettiä riittävästi ennen luovutusprosessin
käynnistämistä. Rikostutkinnassa
on kuitenkin tavallista, että vangitsemisen jälkeen esimerkiksi kotietsinnässä löytyy selvitystä
muistakin teoista kuin vangitsemisvaatimuksen perusteena olleista teoista, ja teot voivat olla eri
valtioissa tehtyjä.
Forumin valintaan vaikuttaa
moni tutkinnallisiin syihin ja rikosvastuun toteutumiseen liittyvä näkökohta. Merkityksellistä
on se,
• missä valtiossa epäilty
oleskelee
• missä valtiossa asian selvitys on parhaiten
kerättävissä
• onko rikostutkinta jo
käynnistynyt ulkomailla
ja missä vaiheessa se on.
V
irallisella syyttäjällä on tärkeä asema silloin, kun arvioidaan, käynnistetäänkö ulkomailla
tehdyksi epäillyn rikoksen esitutkinta Suomessa (HE 222/2010).
Tällaisten rikosten tutkinnan
käynnistämisen voidaan katsoa
kuuluvan uuden esitutkintalain 5
luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen yhteistyövelvoitteen piiriin.
Lain esitöiden mukaan näkökohta korostuu tapauksissa, joissa tarvitaan valtakunnansyyttäjän
syytemääräys. Viranomaisten olisi yhdessä selvitettävä tarkoituksenmukaisin paikka tutkinta- ja
syytetoimille.
HE 222/2010 (s. 184) korostaa tässä yhteydessä rikosvastuun
ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteumista. Merkitystä
tulisi antaa myös rikosasian käsittelyn alkamiselle ja vaiheelle
ulkomailla.
P
rosessiekonomiaa ei voi tarkastella vain kotimaisesta näkökulmasta. Kun rikos on
tehty ulkomailla, esitutkintaviranomaisten tulee olla yhteydessä tekopaikan viranomaisiin sen
selvittämiseksi, missä tutkinta- ja
syytetoimet on tarkoituksenmukaisinta tehdä.
Selkeä pääsääntö on, että luovutettua henkilöä sekä samaa ja
samoissa oloissa tehtyä tekoa koskevat syytteet pitää edellä mainittujen tehokkuusperiaatteiden
mukaan käsitellä keskitetysti kerralla. Samalla vähenee riski idemvaikutuksesta ja rikosvastuun toteutumatta jäämisestä. m
Schengenin yleissopimuksen 54
artiklan mukaan:
”Henkilöä, jota koskevassa asiassa sopimuspuoli on antanut
lainvoimaisen tuomion, ei voida
syyttää samasta teosta toisen
sopimuspuolen toimesta edellyttäen, että tämä henkilö on
tuomion saatuaan suorittanut
rangaistuksensa tai parhaillaan
suorittaa sitä taikka että sitä ei
voida tuomion antaneen sopimuspuolen lain mukaan enää
suorittaa.”
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan
yleissopimuksen seitsemännen
pöytäkirjan 4 artiklan mukaan:
”Ketään ei saa saman valtion
tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu
tai tuomittu syylliseksi kyseisen
valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.”
AKKUSASTOORI 1/2015
Info
17
Olet mitä syöt – mutta
tiedätkö, mitä syöt?
m
Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Elintarvikerikokset ovat globaaleja ja petostyyppisiä, ja niitä tehdään taloudellisessa
hyötymistarkoituksessa. Ne eivät kuitenkaan kaikkialla ole välttämättä rikoksia.
Italiassa elintarvikepetoksiin suhtaudutaan vakavasti, ja niitä paljastetaan siellä eniten
koko Euroopassa.
E
uropolin arvion
mukaan elintarvikepetosten
määrä on lisääntynyt.
Suuntauksen odotetaan
myös jatkuvan. Perinteisiä väärennyskohteita ovat yrtit, mausteet ja
alkoholi. Usein väärennetään italialaisia juustoja, hunajaa ja oliiviöljyä. Kalaa myydään todellisuutta kalliimpina kalalajeina.
Suomessakin ovat olleet esillä hevosenlihaskandaali sekä Kiinassa sattuneet kuolemantapaukset ja sairastumiset, kun lapset ovat juoneet melamiinia sisältänyttä maitoa.
AKKUSASTOORI 1/2015
ROOMAN-KONFERENSSI OLI OSA TAISTELUN
ALOITTAMISTA
18
Kun Euroopan komissio lokakuussa 2014 järjesti yhdessä Italian terveysministeriön kanssa konferenssin Roomassa, tavoitteena oli lisätä tietoisuutta
elintarvikerikoksista. Myös jäsenvaltioiden yhteistyötä haluttiin kehittää.
Vuoden 2013 hevosenlihapetoksen seurauksena Euroopan komissio oli laatinut toimintasuunnitelman, jonka mukaan se aikoo priorisoida elintarvikepetoksia vastaan käytävää taistelua ja tehostaa
virallista valvontaa. Rooman-konferenssi oli osa
taistelun aloittamista.
Roomassa kuultiin muun muassa Eurojustin ja Euroopan komission sekä Italian ja IsonBritannian tilannekatsaukset. Lisäksi toistakymmentä aiheesta perillä olevaa eri maiden
edustajaa ja muuta asiantuntijaa toi esiin näkökantojaan elintarviketurvallisuudesta.
TANSKALLA ON TEHOYKSIKKÖ
Erityisesti jäi mieleeni tanskalaisen kollegan
Michael Rosenmarkin (Danish Flying Squad) esitys. Hän kertoi elintarviketurvallisuuteen liittyviin
rikoksiin keskittyvästä, 19-henkisestä yksiköstään,
johon kuuluu poliiseja, tutkijoita, syyttäjiä, tuomari,
toimittaja ja muita asiantuntijoita.
Yksikön tietoon tulee rikosepäilyjä muun muassa omien tarkastusten, kansalaisten ja viranomaisten
ilmoitusten kautta.
Vuosittain yksikkö
tekee lukuisia tarkastuksia, ja sillä on
laajat tiedonsaantioikeudet. Se myös
kouluttaa muita viranomaisia tunnistamaan elintarvikerikollisuutta.
EUROPOLIN JA EUROJUSTIN APU KANNATTAA
OTTAA VASTAAN
Elintarvikepetokset ovat pääsääntöisesti erittäin
hankalia tunnistaa ja tutkia. Tuotteiden koostumuksen selvittäminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta.
Väärennetyt tuotteet leviävät maailmalla nopeasti, ja
rikollisuus on lähes aina hyvin organisoitua. Viranomaisten kansainvälinen yhteistyö onkin välttämätöntä ja nopea tiedonvälitys elintärkeää.
Haastavuutta asiassa lisää se, että elintarvikepetoksille ei ole löydetty yhteistä määritelmää. Ne eivät myöskään välttämättä ole kaikkialla rikoksia.
Byrokratian keventäminen parantaisi yhteistyötä. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa Europolin ja
Eurojustin apu kannattaa ottaa vastaan.
TURVALLISUUDESTA ON VOITAVA VARMISTUA
Keskeinen viesti Roomassa oli, että kyse ei ole pelkästään kuluttajan harhauttamisesta elintarvikkeen
alkuperää ilmoitettaessa. Tärkeää on myös voida var-
mistua tuotteen turvallisuudesta. Tämä ei onnistu ilman todenmukaisia sisältö- ja alkuperämerkintöjä.
Väärennettyjen tuotteiden kauppa aiheuttaa taloudellista vahinkoa myös alkuperäisten tuotteiden
valmistajille ja vääristää näin kilpailua. m
Näin meillä
Suomessa on asetettu elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä. Jäseniä siinä on
useista viranomaisista – syyttäjälaitoksesta ovat
mukana ympäristörikosasioiden avainsyyttäjät.
Elintarviketurvallisuusrikoksia on meillä toistaiseksi
havaittu vähän. Syyttäjän pöydälle juttu voisi tulla
muun muassa elintarvikerikkomuksena (elintarvikelaki 79 §), terveysrikoksena (RL 44 luku 1 §), markkinointirikoksena (RL 30 luku 1 §) tai petosrikoksena
(RL 36 luku 1–3 §). Asia voi toki päätyä syyttäjälle myös vedellä paisutettujen kanasuikaleiden tai
kotimaisina tai luomutuotteina myytyjen marjojen
vuoksi.
Yhteistyökokous KRP–VKSV
Keskusrikospoliisin ja Valtakunnansyyttäjänviraston vuotuinen yhteistyöpalaveri pidettiin
5.3.2015. Teemana olivat ajankohtaiset asiat ja tietojen päivitys puolin ja toisin.
Keskusrikospoliisin esikuntapäällikkö
Björn Weckström (vas.) tiedusteluosaston päällikkö Sanna
Keskusrikospoliisia tapaamisessa edustivat päällikkö Robin
Lardot (vas.), rikoskemisti Laura Aalberg ja hallintojohtaja
Reine Inkeroinen.
KUVAT: MARIA TURKIA
AKKUSASTOORI 1/2015
Palo ja tutkintaosaston päällikkö Heikki Kopperoinen.
19
MUISTOKIRJOITUS
Lasse Ylevä 1983-2015
Looginen ajattelija tuotti valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä
AKKUSASTOORI 1/2015
K
20
ihlakunnansyyttäjä,
hovioikeuden esittelijä,
varatuomari Lasse Ylevä
nukkui pois sunnuntain vastaisena yönä 22.2.2015 vain 31-vuotiaana, kun hän oli käymässä äitinsä luona Hämeenkyrössä.
Lasse Ylevä tiesi jo opiskellessaan, mitä hän halusi tehdä valmistumisensa jälkeen. Hän oli
opiskeluaikanaan harjoittelijana Valtakunnansyyttäjänvirastossa kesän 2006 ja sitten keväällä
2007 Helsingin syyttäjänvirastossa. Hän teki tutkielmansa täyden kympin arvosanalla aiheena
"Syyttäjän rooli esitutkinnassa".
Valmistuttuaan ja auskultoituaan Ylevä tuli apulaissyyttäjäksi Helsinkiin syksyllä 2009. Hän
toimi runsaan vuoden Helsingin syyttäjänviraston REK-esikäsittely-yksikön vastuusyyttäjänä, jolloin hän syvensi syyttäjän
ja poliisin yhteistyötä entisestään.
Hänen osaamiseensa luotettiin.
Nuorena syyttäjänä Ylevä oli
valmis ja halukas lyhyelläkin varoitusajalla ryhtymään syyttäjäksi erääseen hyvin vaativaan järjestäytyneen rikollisuuden juttuun
hovioikeusvaiheessa. Tämän jutun tiimoilta hän alkoi suunnitella tohtorin väitöskirjan kirjoittamista teemana "rakenteellinen
näyttö" etenkin järjestäytyneen
rikollisuuden jutuissa.
Voi sanoa, että Ylevä lähes
harrasti työtään ja seurasi rikosilmiöitä laajemmaltikin. Hänen
looginen ajattelunsa pystyi tuottamaan valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä.
Kirjoituksia on julkaistu mm. Defensor Legis
-aikakausikirjassa.
Viime
joulukuun
alusta lukien Ylevä työskenteli Helsingin hovioikeudessa esittelijänä virkavapaalla
syyttäjän tehtävistä. Jo
parissa kuukaudessa hän
sai hovioikeuden vakuuttuneeksi osaamisestaan. Hän oli innostunut
juuri alkaneesta tuomarin työstään. Nyt kaikki
työt jäivät kesken aivan
liian varhain.
Ylevä oli luonteeltaan avoin ja sosiaalinen.
Näin hän itsekin kuvaili
luonnettaan hakiessaan
apulaissyyttäjäksi. Ja sitä
hän todella oli. Hänen huumorintajunsa oli omaa luokkaansa,
eikä hän jäänyt sanattomaksi tukalassakaan paikassa.
Hän oli myös herkkä ja
sydämellinen ihminen, todellinen tuntojemme tulkki. Hän ajatteli yhteisen hyvän puolesta ja jokaisen parasta.
Hän oli aina valmis auttamaan
ja herätti meissä jokaisessa lämpimiä tunteita. Hän oli värikäs
persoona ja sai ympäristönsä hyvälle tuulelle.
Lasse Ylevä.
Lasse Ylevä ehti elää vaiheikkaan elämän ja saavuttaa paljon.
Hän eli täydellä sydämellään,
mutta nyt se suuri sydän pysähtyi
eikä jaksanut enää.
Vaikka hän on poissa, hän jää
elämään mielissämme.
Heikki Poukka
Kirjoittaja on Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä.
HENKILÖSTÖ
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Juha-Mikko Hämäläinen ja Tea Kangasniemi on nimitetty valtionsyyttäjiksi ajaksi 1.4.–31.12.2015.
Salpausselän syyttäjänvirasto
Timo Partanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.12.2015.
Miia Pöllänen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.12. 2015.
Oulun syyttäjänvirasto
Hannu Koistinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015.
Maarit Ketonen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13
tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015.
Helsingin syyttäjänvirasto
Kaisa Ahla on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.8.–31.12.2015.
Krista Mannerhovi on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 9.9.–31.12.2015.
Satu Pomoell on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.–31.12.2015.
Toni Pörsti on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.– 31.12.2015.
Sonja Varpasuo on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.–31.12.2015.
Magdaleena Hillner on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.9.–31.12.2015.
Riina Karma on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.4.–30.6.2015.
Hannes Salovaara on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.4.–30.6.2015.
Noora Väätäinen on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.9.–31.12.2015.
Lapin syyttäjänvirasto
Emilia Välimaa on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 6.4.–27.9.2015.
Matti Lukkarila on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 29.4.2015–24.2.2016.
Virkavapaudet
Lapin syyttäjänvirasto
Mikko Valanne 6.4.–27.9.2015
Sanna Huttunen 15.4.2015–24.2.2016
Elina Karvo 20.7.–31.12.2015
Oulun syyttäjänvirasto
Jukka Oikarainen 1.–30.6.2015
Suvi Kangas 1.–31.5.2015
Eläkkeelle
Helsingin syyttäjänvirasto
Syyttäjänsihteeri Sirke Kaitajärvi 1.6.2015
Valtakunnansyyttäjän infotilaisuus koko
syyttäjälaitoksen henkilöstölle 31.3.
Valtakunnansyyttäjä pitää infotilaisuuden koko syyttäjälaitoksen henkilöstölle tiistaina 31.3. Tilaisuus liittyy
mahdollisiin syyttäjälaitosta koskeviin yt-neuvotteluihin.
Maaliskuun aikana selviää, täytyykö syyttäjälaitoksessa
aloittaa yt-neuvottelut vai säästytäänkö niiltä. Infotilaisuus henkilöstölle pidetään joka tapauksessa.
Syyttäjälaitosta uhkaavat yt-neuvottelut, koska harmaan
talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus loppuu, mikä
aiheuttaa resurssien vähentämistarpeen. Koska syyttäjälaitoksen määrärahoista palkkakustannusten osuus on
noin 80 prosenttia, muista kuin henkilöstökuluista ei ole
mahdollista tehdä riittäviä vähennyksiä. Mikäli hallitus
päättää olla vähentämättä syyttäjälaitoksen määrärahoja, henkilöstövähennyksiä ei tarvitse tehdä.
Lisätietoja löytyy intrasta: Etusivu | Toiminta | Sisäiset
työryhmät ja hankkeet | Syyttäjälaitoksen hankkeet |
Syyttäjälaitoksen yt-neuvottelut
Ohjeet rekrytointijärjestelmän
vaihdokseen – nyky-Helin alasajo
Uuden Heli2-järjestelmän käyttö alkaa maanantaina 20.4.,
ja vanhan Helin käyttö lakkaa.
• Kaikkien rekrytointien viimeiseksi hakupäiväksi on
laitettava nyky-Helissä viimeistään perjantai 17.4. Hakijat voivat lähettää hakemuksia Helin kautta 17.4.
• 18.–19.4. valtiolle.fi-sivusto ja haku suljetaan.
• Rekrytoijat pääsevät kirjautumaan vanhaan Heliin
30.4. saakka. Siihen mennessä virastojen on käsiteltävä ja arkistoitava vanhat rekrytoinnit.
• 20.4. otetaan käyttöön uusi Heli2. Samalla avataan
uudet valtiolle.fi-sivut.
• Kun kaikki rekrytoinnit on päätetty vanhassa Helissä,
järjestelmä ajetaan alas ja sähköinen arkisto siirretään Valtiokonttoriin.
HUOM. Jos virastollanne on Helissä arkistointia odottavia rekrytointeja, aloittakaa arkistointi välittömästi. Järjestelmässä tulee arkistoida kaikki ilmoitukset viimeistään 30.4. Vanhasta Helistä ei siirretä ilmoituksia uuteen.
Myöskään hakijoiden hakemukset eivät siirry Heli2:een.
Vuosilomaohje
Syyttäjälaitoksen vuosilomaohje on päivitetty 27.2.2015.
Ohje on tullut voimaan 1.3.2015 ja korvaa aiemman vuosilomaohjeen. Vuosilomaohje ja siinä mainitut lomakkeet
löytyvät intrasta: Etusivu | Henkilöstöasiat | Palvelussuhdeasiat | Vuosilomat |Syyttäjälaitoksen vuosilomaohje
Syyttäjälaitoksen henkilöstötilinpäätös
vuodelta 2014 on valmistunut. Se löytyy VKSV:n verkkosivuilta osoitteesta vksv.fi
AKKUSASTOORI 1|
1/2015
2015
Nimitykset
21
KUVA: MARIA TURKIA
HENKILÖSTÖ
22
KUVA: PILVI ISOTALUS
AKKUSASTOORI 1/2015
1| 2015
VKSV:n henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen jää eläkkeelle 1.5.2015. Nousiaisen (vas.) ja valtionsyyttäjä Christian Lundqvistin (oik.) läksiäisiä juhlittiin VKSV:n henkilökunnan kesken 14.1.2015. Samalla juhlistettiin tasavallan
presidentin kirjaaja Marja Sevónille (kesk.) myöntämää kunniamerkkiä.
Valtionsyyttäjä Christian Lundqvist (oik.) kutsui tammikuun lopulla sidosryhmien edustajia yhteistyötapaamiseen – töiden päättyessä. Lundqvistin eläkkeelle lähtöä kunnioitti vierailullaan myös oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola (vas.).
HENKILÖSTÖ
Iho muistaa kosketuksen – souda,
syytön, souda!
Sulkavan Suursoudut
2015 kutsuu
syyttäjälaitosta!
Syyttäjälaitos ja Syyttöminä soutaneet lähtee tänäkin
vuonna soutamaan ja huopaamaan Saimaan häikäiseviin
maisemiin. Kirkkovene odottaa – ilmoittaudu mukaan
viimeistään 30.4.2015 joko sähköpostitse
[email protected] tai puhelimitse 029 56 21033.
Syyttäjälaitoksen soututapahtuma on antoisa niin fyysisesti kuin henkisesti. Reissulla nautitaan kesäisestä viikonlopusta mukavien työkavereiden kanssa. Matkaan ei lähdetä hampaat irvessä vaan hyvässä hengessä voittamaan
itsemme, kannustamaan toisiamme ja murskaamaan
edellisten vuosien soutuajat (ylös- tai alaspäin). Työnantaja kustantaa osallistumisen ja ylöspidon Sulkavalla.
Kirkkoveneeseen mahtuu sekä konkareita että uusia soutajia. Ole rohkea ja ilmoittaudu vaikka heti! Lisätietoja voit
kysyä kaikilta aiemmin soutuihin osallistuneilta.
Kesän 2014 soututunnelmia.
www.suursoudut.fi
Tullin ansiomitali Mikko Valanteelle
IAP:n konferenssi
13.–17.9.2015, Zürich
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on
myöntänyt Tullin ansiomitalin soljen kera Lapin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle Mikko Valanteelle
Suomen Tullin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Ansiomitali luovutettiin 31.10.2014 Helsingissä.
Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n vuosikonferenssissa syyskuussa on odotettavissa kiinnostavaa tietoa
myös suomalaisille syyttäjille. Päivien teemana on WhiteCollar Crime, Corruption and Money Laundering.
Teema puhuttaa joka valtiossa. Erityisesti keinot saada
rikoshyöty pois rikoksentekijältä on tavoite, johon viranomaisten toivotaan panostavan nykyistä enemmän.
Luvassa on teorialuentoja, caseharjoituksia ja ryhmäkeskusteluja. Ohjelmasta vastaa mm. Sveitsi, jolla on paljon
kokemusta rahanpesurikosten tutkinnasta sekä rikoshyödyn jäljittämisestä ja pois ottamisesta.
Konferenssissa tapaat kollegoita ympäri maailmaa ja voit
verkostoitua ammatillisesti. Päivien aikana on mahdollisuus osallistua esimerkiksi tiettyjen erityisryhmien tapaamisiin (mm. kansalliset syyttäjäyhdistykset, tietoverkko- ja
terrorismirikossyyttäjät sekä syyttäjävaihdosta kiinnostuneet).
Lisätietoa VKSV:n kansainvälisestä yksiköstä esim.
IAP:n varapuheenjohtajiin kuuluvalta valtionsyyttäjä
Raija Toiviaiselta sekä verkkosivuilta www.iapzurich2015.com ja www.iap-association.org
AKKUSASTOORI 1|
1/2015
2015
Talousrikollisuus, korruptio ja
rahanpesu
23
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 13.4.2015