Akkusastoori 1/2014.pdf - Valtakunnansyyttäjänvirasto
1 2014 • UUSI INTRANET, S. 4 • SYYTTÄJÄLAITOKSEN TUNNUSTUSPALKINTO, S. 6 • YMPÄRISTÖRIKOLLISUUS ON NOUSEVA UHKA, S. 9 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Eettiset periaatteet lisäävät luottamusta…………3 Uusi intranet……………………………………………………4 Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto……………………………6 Syyttäjälaitospäivä 21.3.2014……………………………………8 Ympäristörikollisuus on nouseva uhka…………………………9 Timo Koskimäki eläkkeelle…………………………………… 12 Syyttäjänvirastot 1.1.2014 …………………………………… 13 Syyttäjälaitoksen koulutuksen uusi vuosi…………………… 14 Talousrikossyyttäjän huoneentaulu………………………… 15 Kävitkö hyvän kehityskeskustelun?………………………… 16 1/2014 6.3.2014 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Ajankohtaista………………………………………………… 19 Mietekynnys: Uudistumisesta……………………………… 21 Työhyvinvointia lappilaisittain……………………………… 23 Avain- ja erikoissyyttäjät 2014……………………………… 24 Henkilöstö…………………………………………………… 26 Tiedotus [email protected] Päätoimittaja Virve Streng [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) www.vksv.fi VKSV:n väki suoritti perinteisen Laskiaistiistain reippailun kävelylenkillä Eiranrannassa. Pulkkamäki jäi tänä vuonna monelta kokematta, kun lunta ei ole nimeksikään. Kannen kuvat: Tiina Rantanen PÄÄTOIMITTAJALTA Eettiset periaatteet lisäävät luottamusta M ikä on oikein ja mikä väärin? Minkä periaatteen mukaan tulee tehdä valintoja? Millaisia sääntöjä pitää noudattaa? Muun muassa tällaisia asioita on pohtinut mietintönsä vuodenvaihteessa luovuttanut työryhmä, joka oli saanut tehtäväkseen laatia ehdotuksen syyttäjän eettisiksi periaatteiksi. Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä syyttäjän toiminnan eettinen perusta koostuu monesta osa-alueesta: siihen vaikuttavat muun muassa lainsäädäntö, ratkaisukäytäntö, valtakunnansyyttäjän määräykset, ohjeet ja suositukset sekä yleinen virkamiesetiikka. Lisäksi eettisten periaatteiden tulisi tukea syyttäjälaitoksen strategiaa ja arvoja. Tämän viidakon keskeltä tulisi löytää ne keskeiset pelisäännöt, jotka ohjaavat syyttäjää kaikessa hänen työssään – ei vain ratkaisuissa vaan esimerkiksi myös käyttäytymisessä työyhteisön jäsenenä ja sidosryhmäyhteistyössä. ettiset periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä varsinkaan uransa alussa olevalle syyttäjälle. Ne omaksutaan vasta arjen kautta, ja muiden esimerkillä on siinä suuri vaikutus. Jotta eettiset periaatteet voisivat toimia aidosti suunnannäyttäjänä arjessa, niiden tulee olla muutakin kuin ulkoa opeteltuja korulauseita. Eettisten periaatteiden määritteleminen on tärkeää, sillä ne lisäävät syyttäjälaitosta kohtaan tunnettua luottamusta ja vaikuttavat myönteisesti myös siihen kuvaan, jonka annamme työnantajana. Eettisten periaatteiden tulisi olla keskeisessä roolissa jo siinä vaiheessa, kun syyttäjälaitoksen rekrytoidaan uutta väkeä. Työ eettisten periaatteiden ympärillä on vasta alussa. Aihetta käsitellään seuraavan kerran Syyttäjälaitospäivässä 21.3.2014. Eettisten periaatteiden käsittely on luontevaa jatkoa keskustelulle, jota on käyty syyttäjälaitoksen arvoista. Asia on mitä tärkein ottaa esille paikallisissa syyttäjänvirastoissa siten, että periaatteita käsitellään arjen konkreettisten tilanteiden kautta. Syyttäjän työ sisältää eettisiä valintoja, joita ei välttämättä tule edes tiedostaneeksi. T ämä on viimeinen pääkirjoitukseni pitkään aikaan, sillä olen jäämässä näinä päivinä äitiyslomalle. Sijaisenani toimii Pilvi Isotalus, joka on tuurannut näissä hommissa ennenkin. Aurinkoista alkavaa kevättä kaikille lukijoille! AKKUSASTOORI 1| 2014 E 3 Uusi intranet palvelee työntekoa ja kommunikointia m Viestintäpäällikkö Virve Streng Intranetimme on nyt aiempaa selkeämpi ja palvelevampi. Yksittäiselle virastolle se tarjoaa tilaisuuden käyttää intraa sen omiin tarpeisiin. Jokainen käyttäjä voi muokata siellä omia tietojaan, keskustella ja kysellä tai vaikka ostaa ja myydä. O ikeushallinnon viestintä otti vuodenvaihtees- sittäisen viraston omaa materiaalia. Se, minkä laasa harppauksen kohti nykyaikaa, kun lähes 10 juiselle yleisölle tieto on tarkoitettu, ilmenee kunvuotta palvellut Ilona-intranet kuopattiin ja käyt- kin sivun vasemmassa laidassa olevasta väripalkistöön otettiin aivan uusi intranet-ratkaisu. Samalla ta: koko oikeushallinnolle tarkoitetun sisällön väluovuttiin muistakin oikeushallinnon käytössä ol- ripalkki on monivärinen, kun taas syyttäjälaitoksen leista erillisistä intraneteistä ja siirryttiin yhden yh- oma tunnusväri on violetti. teiseen järjestelmään. Sivut ovat lähtökohtaisesti avoimet kaikille intUusi intra avautuu kullekin käyttäjälle internet- ran käyttäjille, mutta ne voidaan helposti suojaselaimen aloitussivuna. Järjestelmä kirjaa käyttäjän ta ulkopuolisilta vain tietylle kohderyhmälle kuten automaattisesti sisään, mutta jos kirjautumisyyttäjälaitoksen tai tietyn syyttäjänviraston nen ei jostain syystä toimi, tunnukset väelle. Intrassa on ovat samat kuin Hertassa. AKKUSASTOORI 1| 2014 PÄIVITÄ OMAT TIETOSI INTRAAN 4 avattu keskustelut Ponnistuksesta ja MUOKKAA ITSELLESI SOPIVAKSI, KESKUSTELE JA KYSELE Aivan ensi töikseen intran Intran etusivulta löytyvät syyttäjälaitoksen uutispalstat. Viraston uutikäyttäjän kannattaa käydä siin jokainen syyttäjänviraspäivittämässä omat tietonsa: tietojärjestelmistä. to voi viedä oman virastonniihin pääsee intran etusivulsa toimintaa koskevia uutisia. ta, oikeasta ylänurkasta. Tiedot Sektorikohtaiset uutiset ovat lähinsiirtyvät intran henkilöhakemistoon, nä VKSV:n tuottamia ja liittyvät koko joka sijaitsee oikeassa palstassa olevassa syyttäjälaitoksen toimintaan. Yhteiset uutiset intran palvelut -valikossa. Henkilöhakemistosta koskettavat koko oikeushallintoa, ja niitä vie intravoi etsiä yksittäisiä henkilöitä tai vaikkapa tietyn netiin pääasiassa oikeusministeriö. Lisäksi kunkin oikeushallinnon viraston koko henkilöstön yhteysviraston omalle intranetin etusivulle ja syyttäjä-etutiedot. Uusi intra eroaa vanhasta eniten niin, että nyt sivulle on mahdollista viedä ulkoisia uutisia, jotka saman otsikon alle on mahdollista viedä niin koko ovat joko RSS-syötteitä tai linkkejä muualla verkosoikeushallinnolle yhteistä, sektorikohtaista kuin yk- sa oleviin uutisiin. HAKUPALKKI AUTTAA LÖYTÄMÄÄN Mikäli tiedon löytäminen intrasta tuntuu hankalalta, kannattaa käyttää etusivun oikeassa laidassa olevaa hakupalkkia. Sen alta löytyy kirjanmerkkitoiminto, jonne voi tallentaa usein tarvitsemiensa sivujen osoitteita sekä intran sisältä että muualta verkosta. Toistaiseksi uusi intra sisältää lähinnä koko oikeushallinnolle suunnattua aineistoa ja syyttäjälaitoksen yhteistä tietoa. Kevään mittaan myös paikallisia virastoja kannustetaan tuottamaan intranetiin omaa sisältöä. Jo nyt syyttäjänvirastojen intrapäivittäjille on lähetetty ohjeet omien uutisten luomiseksi ja tapahtumakalenterin päivittämiseksi. Virastot pääsevät tutustumaan intran saloihin tarkemmin alueellisissa koulutustilaisuuksissa, joita oikeushallinnon web-tiimi ja oikeusministeriö aikovat järjestää keväällä 2014. Koulutuksista tulee tarkempaa tietoa lähiaikoina. Jotta monien tietovarastojen aiheuttamalta sekavuudelta ja infoähkyltä vältyttäisiin, järkevä pidemmän aikavälin tavoite virastoille on, että niiden omilla Notes-ilmoitustauluilla ja tietopankeissa oleva tieto organisoitaisiin pikku hiljaa osaksi intraa. Notes-järjestelmä on joka tapauksessa poistumassa oikeushallinnon käytöstä lähivuosina. Viraston oman uutispalstan myötä kannattaa myös miettiä, missä määrin se korvaisi yhteisten asioiden tiedottamista sähköpostilla. Tapahtumakalenteri taas voisi korvata koko viraston yhteisen kalenterin, jota on tähän mennessä ylläpidetty Notesissa tai muilla keinoin. POHJANMAA PILOTOI Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on jo työryhmä, joka suunnittelee intran täysimittaista käyttöönottoa omassa virastossaan vielä tämän vuoden aikana. Projektin etenemisestä tullaan tiedottamaan koko syyttäjälaitoksen väelle. Myös muutama muu syyttäjänvirasto on jo ilmaissut halunsa olla ensimmäisten joukossa viemässä omaa materiaalia intraan. Myös loput virastot toivottavasti innostuvat asiasta siinä vaiheessa, kun ovat saaneet esimerkkiä näiltä pilottivirastoilta ja alueelliset intra-koulutukset on käyty läpi. Intran sisällön kehittämistä koskevissa kysymyksissä syyttäjälaitoksen väki voi ottaa yhteyttä VKSV:n viestintäpäällikköön tai tietopalvelupäällikköön. Teknisiä ongelmatilanteita varten intralle on avattu sähköpostiosoite [email protected]. Sähköpostin kautta virastot voivat tilata myös intran päivitysoikeuksia. Uuden intran sisältö kehittyy koko ajan entistä kattavammaksi, ja myös teknisiä puutteita korjaillaan. Anna intran tekijöille palautetta, jotta intrasta saadaan mahdollisimman hyvin käyttäjiään palveleva viestintäväline! m Uudet Oikeus.fi-sivut avattiin Oikeuslaitoksen uudistettu portaalisivusto Oikeus.fi on julkaistu osoitteessa www.oikeus.fi. Oikeus.fi sisältää yleistä tietoa syyttäjälaitoksen, oikeusaputoimistojen, tuomioistuinten ja ulosoton toiminnasta. Lisäksi portaali kokoaa yhteen oikeuslaitoksen virastojen kotisivut. Oikeus.fi-sivustolla julkaistaan mm. oikeuslaitoksen tiedotteita, tuomioistuinten ratkaisuja, ulosoton myynti-ilmoituksia ja työpaikkailmoituksia. Sivuilta löytyvät myös oikeuslaitosta koskevat oikeusministeriön esitteet. Oikeusministeriön hallinnonalan yli kahdestakymmenestä sivustosta lähes kaikki on uudistettu tämän ja viime vuoden aikana. Hallinnonalan uudistetut sivustot muodostavat rakenteiltaan ja yleisilmeeltään johdonmukaisen kokonaisuuden. AKKUSASTOORI 1| 2014 Ulkoiset linkit löytyvät oikeasta palstasta. Sinne kukin käyttäjä voi valita eniten tarvitsemansa verkkosovellukset, kuten HelpNETin, Hertan, Finlexin tai vaikkapa sähköiset MOT-sanakirjat. Oikeasta palstasta löytyvästä intran palvelut -valikosta löytyy muutakin hyödyllistä kuin henkilöhakemisto. Siellä on muun muassa dokumenttipankki, joka sisältää kaikki intraan viedyt liitetiedostot. Keskustelupalstalla voi tällä hetkellä kysyä esimerkiksi uudesta esitutkinta- ja pakkokeinolaista. Siellä myös VKSV:n ICT-tiimi vastaa kysymyksiin. Intran palveluista löytyvät lisäksi mm. tapahtumakalenteri, listaukset oikeushallinnon avoimista työpaikoista ja kirpputori. 5 Kohta jaetaan syyttäjälaitoksen 3. tunnustuspalkinto m Maria Turkia Kuka on se arjen sankari, joka tällä kertaa saa syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinnon? Ensimmäisen ehdokaserän esittelemme viime Akkusastoorissa – tässä tulevat loput. AKKUSASTOORI 1| 2014 S 6 yyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto jaetaan nyt kolmatta kertaa. Arviointiperusteita voittajan valinnassa ovat 1) hyvä virkamiestapa, joka käsittää syyttäjälaitoksen arvojen mukaisen toiminnan (oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvoinnin edistäminen) 2) toiminnan näkemyksellinen kehittäminen siten, että se ylittää henkilön tehtävän tarpeet ja hyödyttää koko laitosta 3) sidosryhmäyhteistyö syyttäjälaitoksessa ja sen ulkopuolella. Palkintoa ei jaeta muodollisesti ansioituneen virkauran eikä merkkipäivän perusteella. Jokaisen syyttäjänviraston päällikkö – poikkeustapauksessa jokin muu taho – on asettanut ehdolle palkinnon saajaksi yhden, virastossa yhteisesti valitun ehdokkaan. Ehdokas voi olla henkilö, henkilöryhmä, virasto tai palvelutoimisto. Ehdokasvalinta on perusteltu kirjallisesti. Tunnustuspalkinnon saajan valitsee valtakunnansyyttäjän asettama valintalautakunta, johon kuuluvat poliisitarkastaja Matti Rinne, käräjätuomari Kimmo Vanne, asianajaja Jouko Pelkonen, päätoimittaja Mika Lahtonen ja oikeustieteen tohtori Mikko Vuorenpää. Palkintona on rahastipendi tai muu konkreettinen tunnustus. Tulevan palkinnon sisältöä ei ole vielä päätetty. Syyttäjälaitoksen ensimmäisen tunnustuspalkinnon vuonna 2007 sai Oulun kihlakunnansyyttäjä Lahja Kyllönen-Kaitaniemi työstään apulais- syyttäjien ohjaajana. Vuoden 2010 tunnustuspalkinto annettiin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kanslialle sen roolista viraston toiminnan kehittämisessä sekä syyttäjien ja sihteerien yhteistyön tiivistämisessä. Seuraava palkinto jaetaan Syyttäjälaitospäivässä 21.3.2014. Lahja KyllönenKaitaniemi vastaanottamassa palkintoaan vuonna 2007. Palkinnon luovutti edellinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. EHDOKKAAT Helsingin syyttäjänvirasto: Suuressa työyhteisössä tarvitaan oma-aloitteisia ja luovia ihmisiä toimimaan pyyteettömästi yhteisön hyväksi. Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä osoitti suurta motivaatiota syyttäjäntyötä kohtaan jo opiskelijaharjoittelijana. Hän on oma-aloitteisesti ollut luomassa virastoomme opiskelijaharjoittelujärjestelmää, josta on sovittu Helsingin yliopiston kanssa. Nuoremmille syyttäjille ja harjoittelijoille aikaansa antavan Reenilän neuvot ja palautteet ovat nosta- Lapin syyttäjänvirasto: Kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen on kehittynyt ammattitaitoiseksi, olennaisen hahmottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja tulokselliseksi syyttäjäksi. Pieni ja tehokas työmyyrä on perehtynyt kaikenlaatuisiin rikosasioihin. Apulaispäällikön sijaisena työskennellessään Mononen toimi jämerästi: hän laati selkeän juttujakosysteemin rivisyyttäjien mielipiteitä aidosti kuunnellen ja hiljensi vähäksi aikaa sihteerien erimielisyyttä. Helposti lähestyttävällä, iloisella ja avuliaalla Monosella on hyvä tilannekomiikka ja sarkastinen huumorintaju. Hän on toiminut monen syyttäjän tutorina ja syyttäjäkurssin kouluttajana Lapin yliopistossa. Pitkälti hänen ansiostaan syyttäjälaitos on herättänyt kiinnostusta työnantajana. Myös moni yhteistyötaho on huomannut Monosen toimintatavat, jotka ovat nostaneet syyttäjäntyön arvostusta. Länsi-Suomen syyttäjänvirasto: On haasteellista luoda ilmapiiri, jossa viiden toimipisteen ihmiset tuntevat tekevänsä yhteistä työtä, osaavat arvostaa myös muiden toimipisteiden osaamista ja osallistuvat koko työyhteisön kehittämiseen. Viraston tykyryhmä on kuitenkin onnistunut edistämään työyhteisön fyysistä, psyykkistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Ryhmä toteuttaa toimipisteiden sisäisiä ja välisiä sekä porukat sekoittavia liikuntatapahtumia. Viikoittain on tarjolla sählyvuoro illalla ja jäävuoro kukonlaulun aikaan maanantaina. Kokeiltuja ja kokeiltavia lajeja ovat mm. keilailu, uinti, melonta, soutu, frisbeegolf, flowpark-seikkailupuisto, voimistelu, trap-ammunta ja geokätkösuunnistus. Kevääksi 2014 on suunnitteilla tapahtuma poliisin päällystön kanssa. Hyvä työilmapiiri ilmenee myös työtyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Pohjanmaan syyttäjänvirasto: Koulutus- ja virkistystyöryhmä on koko viraston toiminnan ajan edistänyt sen sisäistä koulutusta, työhyvinvointia, työssä jaksamista ja yhteishenkeä. Tärkeimmät arvot ovat oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Kolmella paikkakunnalla työskentelevän henkilöstön yhteinen linja syntyy keskinäisten tapaamisten myötä, kun asioista keskustellaan ja kukin saa esittää mielipiteitään ja kehitysehdotuksiaan viraston toimintaan ja työtapoihin. Näihin tilaisuuksiin kuuluu aina myös virkistystä. Paras tuki arjessa ahertamiseen on se, kun työntekijät oppivat tuntemaan toisensa ja luottamaan toisiinsa. Yhteiset elämykset ovat antaneet eväitä arkeen ja tarjoavat ilonhetkiä jälkeenpäinkin tapahtumia muistellessa. Se jos mikä on tärkeä työhyvinvoinnin mittari. Salpausselän syyttäjänvirasto: Toimistosihteeri Marika Kuisma on esimerkillisellä tavalla suhtautunut viraston toiminnassa tapahtuneisiin yllättäviin muutoksiin, kun kaksi häntä kokeneempaa, palvelutoimiston toiminnasta vastannutta henkilöä on siirtynyt muihin tehtäviin. Kuisma on ottanut oma-aloitteisesti vastuuta Lahden palvelutoimiston kansliasta. Hän on rauhallisella ja sovittelevalla olemuksellaan edistänyt työn tekemistä ja työyhteisön hyvinvointia. Kuisma on varhaisen välittämisen edelläkävijä virastossa. Hän on useita vuosia toiminut apulaissyyttäjän sihteerinä ja saattanut näin monta sukupolvea laadukkaita syyttäjiä maailmalle. Syyttäjälaitoksen ja laitoksessa tehtävän työn tulevaisuuteen Kuisma vaikuttaa edustamalla virastoa sihteerinä AIPA-työssä. Hän toimii muutenkin aktiivisesti IT-tukihenkilönä. Valtakunnansyyttäjänvirasto: Koulutussihteeri Taina Keinonen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä on työssään ahkera, tunnollinen, auttavainen, nopea ja tehokas. Varsinaisten tehtäviensä ohella hän hoitaa myös monia muita koulutusjärjestelyjä. Esimerkiksi Ponnistus-koulutuksen järjestämiseen liittyvissä lukuisissa asioissa Keinosen ammattitaito ja rauhallisuus ovat olleet suureksi avuksi VKSV:lle ja Poliisihallitukselle. Keinosesta saatu asiakaspalaute on ollut kiittävää. Keinosen panos myös VKSV:n työhyvinvoinnille on merkittävä, mikä johtuu muun muassa hänen tavastaan tarjota apuaan yli virastorajojen ja osallistua kiitettävästi viraston yhteisiin hankkeisiin ja tapahtumiin. m AKKUSASTOORI 1| 2014 neet viraston osaamisen profiilia. Reenilä on kantanut suurta vastuuta naisiin ja lapsiin kohdistuvissa rikosjutuissa. Hän on vetänyt ns. nuorten juttujen syyttäjätiimiä ja vastannut sovitteluyhteistyöstä. Hän on myös kutsunut järjestämilleen syyttäjäaamiaisille sidosryhmien edustajia keskustelemaan ja luennoimaan. 7 Syyttäjälaitospäivä 21.3.2014 Syyttäjälaitospäivä järjestetään perjantaina 21.3.2014 Helsingin yliopiston juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5). Päivä on tarkoitettu koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle. Lisäksi sinne on kutsuttu sidosryhmien edustajia. 8.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi AKKUSASTOORI 1| 2014 9.30 Avaus Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Tervehdys Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Huomionosoitukset - Syyttäjälaitosmitali - Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto Musiikkiesitys Pianisti Janne Oksanen 8 10.30 Tauko 10.45 Työnilo - pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka 12.00 Lounastauko 13.30 Syyttäjä pelintekijänä OTL Jacob Söderman 14.15 Kahvi 14.45 Puhetta ja kohtaamisia etiikasta Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijät Sari Havas ja Elina Strikkinen Musiikkiesitys Juristikuoro Lain Huuto 16.30 Päätössanat Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Tilaisuuden jälkeen osallistujilla on mahdollisuus viettää iltaa omakustanteisesti läheisessä panimoravintola Bryggerissä (Sofiankatu 2). Jacob Söderman OTL Jacob Söderman oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies vuosina 1995–2003. Lisäksi hän on toiminut mm. SDP:n kansanedustajana, eduskunnan oikeusasiamiehenä, oikeusministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, Uudenmaan läänin maaherrana ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. Marja-Liisa Manka FT, YTM Marja-Liisa Manka on toiminut työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa vuodesta 2004. Vuonna 2011 hän sai tunnustuksen ”hyvän työelämän puolestapuhumisesta” sekä nimityksen Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi. Manka on kirjoittanut lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja. Marja-Liisa Manka Improvisaatioteatteri Stella Polaris Stella Polaris on 1990 perustettu improvisaatioteatteri. Ryhmään kuuluu14 näyttelijää, joista Syyttäjälaitospäivässä esiintyvät Sari Havas ja Elina Strikkinen. Teatteri tuottaa sketsejä ja näytelmiä sekä antaa vuorovaikutus-, esiintymisja improvisaatiokoulutusta. KUULUMISIA EUROJUSTISTA Euroopan ympäristörikossyyttäjät Haagissa 27.–28.11.2013 Ympäristörikollisuus on nouseva uhka m Kihlakunnansyyttäjät Leila Suvantola ja Jarmo Rintala On tavallista, että ympäristörikos ei tule syyttäjän tietoon. Viranomainen jättää tutkintapyynnön tekemättä, jos varsinainen ongelma saadaan korjattua ja lain säännöksiä tai luvan ehtoja rikkova palaa ruotuun. KYTKÖKSET JÄRJESTÄYTYNEESEEN RIKOLLISUUTEEN Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää jäsenmaiden heikkoa ympäristövalvontaa ja puutteellista yhteistyötä mm. jätteiden laittomassa kuljettamisessa. Jätteitä dumpataan hiekkakuoppiin, hylättyihin kaivoksiin ja vastaaviin, jotta vältettäisiin jätteenkäsittelymaksut. Vastikään tuli julkisuuteen, että mafia on harjoittanut tällaista rikollisuutta Napolin ja Casertan alueella 1990-luvulta alkaen. Tällä on ollut vakavia terveysvaikutuksia, kuten voimakkaasti kasvanut syöpäriski. Taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi jätteitä myös salakuljetetaan. Tyypillisesti sitä tapahtuu unionin jäsenmaiden välillä Pohjois- ja Länsi-Euroopasta Itä- ja Etelä-Eurooppaan (esim. Slovakiaan) sekä unionista ulos Länsi-Afrikkaan (erityisesti elektroniikkaromu) ja Kaakkois-Aasiaan. Osa jätteestä menee uusiokäyttöön, mutta tavalla, josta seuraa vastaanottajamaissa vakavia ympäristö- ja terveysriskejä (esim. elohopeamyrkytys). Uusiokäytössä arvokkaimman aineksen talteen ottamisen jälkeen loppujäte hylätään laittomiin paikkoihin. Laittomien kaatopaikkojen puhdistuskulut jäävät viennin kohdemaan kannettaviksi, vaikka kyse on jätteistä, joiden kustannukset kuuluvat jätteen tuottajan (ja tuottajamaan) kannettaviksi aiheutta- AKKUSASTOORI 1| 2014 Y mpäristörikokset ovat nouseva uhka EU:n alueella. Europolin ympäristörikosten uhkakuvassa pidetään kahtena tärkeimpänä rajat ylittävänä ympäristörikoksena jätteiden laitonta kuljetusta sekä uhanalaisten kasvien ja eläinten laitonta kauppaa (Threat Assessment 2013 Environmental Crime in EU). Näihin kahteen keskityttiin, kun Eurojust järjesti ensimmäisen ympäristörikosten strategisen kokouksen Haagissa 27.–28.11.2013 yhdessä Euroopan ympäristörikossyyttäjien verkoston (ENPE) kanssa. Myös pintavesien laatuun vaikuttavaa rikollisuutta kosketeltiin – se on Suomessakin ajankohtainen kysymys. Kokoukseen osallistuivat EU:n jäsenmaiden syyttäjänvirastojen edustajat Maltaa lukuun ottamatta. Mukana olivat myös Europolin ja Interpolin sekä komission ympäristö- ja oikeusosastojen edustajat. Tarkoituksena oli edistää unionin jäsenmaiden välistä yhteistyötä rajat ylittävien ympäristörikosten tutkinnassa ja syyttäjäntoiminnassa sekä osaamisen jakamista jäsenmaiden kesken. Myös henkilökohtaisia yhteyksien luominen oli tavoitteena. Kokouksen järjestämisen taustalla oli jo pidempiaikainen kehitys, joka oli todettu Europolin vakavien rikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden arvioinnissa (SOCTA) 2013. 9 KUULUMISIA EUROJUSTISTA AKKUSASTOORI 1| 2014 ja maksaa -periaatteen mukaisesti. Toiminta on järjestelmällistä, ja siihen liittyy muuta rikollisuutta, kuten jätteen alkuperän häivyttämistä dokumentointia väärentämällä. Lisäksi vaarallista jätettä piilotetaan sekoittamalla sitä vaarattomamman ja siten vähemmän valvotusti käsiteltävän jätteen sekaan. Tällainen menettely on usein osa laillisten yritysten toimintaa, mikä vaikeuttaa sen paljastamista ja tekee tutkinnasta vaativaa. Vaarana on myös forum shopping eli pyrkimys saada ympäristörikoksen tutkinta ja syyteharkinta maihin, joissa on heikoimmat resurssit tutkintaan ja lievimmät seuraamukset. 10 jotka johtuvat ympäristörikosten monialaisuudesta ja asiantuntijuuspainotteisuudesta. Esimerkiksi salakuljetetun eläinlajin sekä vaarallisten aineiden ja jätteiden tunnistaminen vaatii erikoisasiantuntemusta. Ympäristörikosten tutkintaan ei jäsenmaissa ole juuri erikseen osoitettu varoja. MIKSI TUOMIOTA EI TULE TAI SE JÄÄ LIEVÄKSI? Myös komission oikeusosasto on hiljattain tutkinut ympäristörikosten selvittämisen haasteita. Tulosten mukaan jäsenmaissa on yleistä, että ympäristörikokset eiSyyttäjien vät tule syyttäjän tietoon, koska hallinnollista menettelyä pideSYYTTÄJÄNTYÖN erikoistumiseen on tään ensisijaisena. NÄKYMÄT Ilmiö on tuttu myös Suoilmeinen tarve. Eurojustin kysely jäsenmaiden messa. Viranomaiset eivät tee ympäristösyyttäjille vuonna asiasta tutkintapyyntöä, jos var2013 osoitti, että vaikka ympäsinainen ongelma saadaan korjatristörikokset olivat melko pieni osa tua ja lain säännöksiä tai luvan ehto(1–10 %) syyttäjien työmäärästä, jutut ja rikkova palaa ruotuun. Jos taas juttu ovat monimutkaistuneet ja linkittyvät orpannaan tutkintaan, ympäristö- ja syyttäjäviganisoituneeseen rikollisuuteen. Niillä on myös ranomaisen välillä ei ole riittävää viestintää näytön vahva liityntä muuhun vakavaan rikollisuuteen ku- varmistamiseksi. Asia voi myös tulla syyttäjälle niin ten väärennyksiin ja lahjontaan. Erittäin monialai- myöhään, ettei tutkintaan ole riittävästi aikaa. nen toimialue vaatii usean alan asiantuntemusta ja Selvityksessä ilmeni, että lupa- ja valvontavisiten lukuisten asiantuntijoiden osallistumista ri- ranomainen saattaa olla yksi ja sama taho. Kun lukostutkintaan ja -prosessiin. Tutkintatasolla useissa vanhakija mielletään asiakkaaksi, valvonta on hanmaissa on erikoistumista, toisin kuin oikeuspuolel- kalaa. Tällaisessa ”asiakassuhteessa” kynnys tutkinla. Syyttäjien erikoistumiseen onkin ilmeinen tarve. tapyynnön tekemiseen on erityisen korkea. Kysely osoitti jäsenmaiden tilanteen yhtäläiseksi Myös komission oikeusosaston selvitys toi ja huolestuttavaksi. Useissa maissa ympäristörikok- esiin tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten puutteellisia ei pidetä vakavana rikollisuutena. Tämä heijastuu sen asiantuntemuksen ja resurssien vähäisyyden. vähäisenä resursointina syyttäjien työaikaan, käytet- Molemmat vaikeuttavat syytteiden nostamista ja tävissä oleviin tutkintakeinoihin ja voimavaroihin. ajamista. Monissa maissa seuraamukset ympäristörikoksista Ympäristörikoksista tuomittavien seuraamusten ovat yhä niin lieviä, ettei ennaltaehkäisytavoite täy- lievyyden katsottiin johtuvan siitä, että tekijä on enty. Erityisen vakavaa tämä on sikäli, että ympäris- sikertalainen tai ympäristöhaitta on jo korjattu. Seltörikoksilla saavutettavat taloushyödyt ovat erittäin vitys nosti näkyviin myös käsityksen, että ympämerkittäviä. ristörikoksia tyypillisesti pidetään luonteeltaan Syyttäjän työssä erityisiä haasteita asettavat ym- vähäisinä. päristöhaittojen vakavuuden arviointi, näytön haasProfessori Richard Macrory (University Coltavuus (esim. päästölähteen osoittaminen) ja rikos- lege of London) totesikin, että syyttäjillä on vaatihyödyn määrän osoittaminen (esim. suojellun lajin va tehtävä tuoda tuomioistuimelle esiin ympäristöyksilön tai linnunmunan vaihtoarvo, kun ei ole kyse rikoksen yhteiskunnallinen merkitys, jotta seuraasuorasta laittomasta kaupasta). Yhteisenä ongelma- muksen mittaaminen suhteutuu oikein eikä ranna tunnistettiin myös suuret tutkintakustannukset, gaistus jää liian lieväksi. KUULUMISIA EUROJUSTISTA EUROJUST TUKIJANA Kokouksen työryhmissä tunnistettiin ympäristörikosten tutkinnan ja syyttämisen vaikeuksia ja mahdollisia vastauksia mukaan lukien Eurojustin rooli jäsenmaiden työn tukena. Rajat ylittävissä rikoksissa keskeisiä keinoja vastata haasteisiin oli yhteistyön tehostaminen kolmansien maiden kontaktipisteiden kautta ja perustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä ( JIT). Tietopohjaa voidaan laajentaa ja eri maiden tuomioistuinten ratkaisujen käytettävyyttä lisätä hyödyntämällä esimerkiksi IMPELin (EU Network for the Implementation and Enforcement of Environmental Law) kehittämää jätteiden laittoman siirron tapaustietopankkia. Erityistä huomiota sai Skotlannin, Ruotsin ja Suomen yhteistyö luonnonsuojelurikosasian tutkinnassa, jossa oli kansainvälisiä ulottuvuuksia. Tapaus toi korostetusti esiin hyödyt, joita esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien kansainvälisellä verkostoitumisella ja JITillä voidaan saavuttaa. Kyseisessä tapauksessa perustettiin tutkintaryhmä Ruotsin ja Suomen viranomaisten kesken. Tällaisissa tilanteissa Eurojustilla voi olla merkittävä rooli. Eerittäin hyödyllisiä ovat myös jäsenvaltioiden viranomaisten väliset suorat kontaktit. Harmonisoinnin tarve tunnistettiin yleisesti, sillä lainsäädännön jossain määrin tulkinnanvaraiset määritelmät vaikeuttavat syytteiden menestyksellistä ajamista. Harmonisointi voi toki toteutua osin myös oikeuskäytännön kautta: Isossa-Britanniassa on menestyksekkäästi viitattu Euroopan yhteisön velvoittavan lainsäädännön eli jätteidensiirtoasetuksen tulkintakäytäntöön Alankomaiden tuomioistuimessa. Myös jäsenmaiden seuraamusten välillä nähtiin harmonisoinnin tarvetta. Ensi vaiheen keinona voisi kerätä tietoa tuomittujen seuraamusten ankaruudesta ja saattaa tieto soveliaalla tavalla muiden jäsenvaltioiden viranomaisten saataville. Esiin nostettiin myös kysymys minimiseuraamusten mahdollisuudesta. Keskeisenä asiana pidettiin tarvetta konfiskoida ympäristörikoksella saavutettu rikoshyöty. Suurin kannustin ympäristörikollisuuteen on juuri taloudellinen hyöty joko välittömänä tulona tai merkittävinä kustannussäästöinä. Kokouksen yleiset johtopäätökset julkaistaan Eurojustin virallisena yhteenvetona ja jaetaan virallisesti jäsenmaille. m Euroopan ympäristösyyttäjät verkostoituvat Norja ja Tanska hakivat verkoston jäsenyyttä Eurojustin ympäristörikoksia koskeneen strategisen kokouksen yhteydessä järjestetyssä yleiskokouksessa. Suomi sen sijaan on päättänyt ainakin toistaiseksi olla hakematta jäsenyyttä. Puheenjohtajiston jäsen Anne Brosnan korosti, että jäsenyyteen ei liity maksuvelvoitteita. Verkoston laajeneminen mahdollisimman kattavaksi on kuitenkin merkittävä edellytys verkoston hakeman rahoituksen menestymiseksi. Englannin ympäristövirasto EPA tuki verkostoa 30 000 punnan avustuksella sen perustamisen yhteydessä, ja ENPE tuki taloudellisesti Eurojustin strategisen kokouksen toteutumista. Rahoituksen järjestyessä ENPE pyrkii sopimukseen IMPELin kanssa yhteisestä sihteeristöstä. ENPEn puheenjohtaja Jonathan Robinson näki, että verkosto antaa mahdollisuuden tuoda lainsäätäjän tietoisuuteen syyttäjien hiljaista tietoa mm. seuraamusten tasosta ja siihen liittyvistä tarpeista lainsäädännön tarkentamiseksi. Rahoitushakemusten menestyessä verkostolla on tavoitteena järjestää koulutusta sekä edistää jäsenmaiden syyttäjien osaamisen vaihtoa ja yhteistyötä. Se tapahtuisi mm. tuottamalla tietoa jäsenmaiden rangaistuskäytännöistä ja järjestämällä työkaluja syyttäjän työn tueksi. Verkoston verkkosivut avautuvat lähitulevaisuudessa syyttäjien käyttöön. Linkki tulee syyttäjälaitoksen intranetiin. Jo nyt verkosto on saanut tulevilta unionin jäsenmailta yhteydenottoja, joissa on pyydetty verkoston apua ympäristörikoslainsäädännön laatimiseen. AKKUSASTOORI 1| 2014 Vuonna 2012 perustettiin Euroopan ympäristösyyttäjien verkosto ENPE, johon voivat liittyä kunkin unionin jäsenvaltion viralliset syyttäjäorganisaatiot. Perustajajäsenet olivat Belgia, Englanti ja Wales, Irlannin tasavalta, Ranska, Saksa ja Ruotsi. 11 Timo Koskimäki eläkkeelle Entisen Kanta-Hämeen syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle. Yli 43-vuotisen poliisi- ja syyttäjäuran tehneen Koskimäen läksiäisiä vietettiin 20.12.2013 Järvenpäässä. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuvaili Koskimäkeä rehdiksi, lojaaliksi, sitoutuneeksi, kokeneeksi ja luotettavaksi. ”Vaikeissa tilanteissa esimiestaidot punnitaan; hienosti olet niistä suoriutunut. Vastuunkantajia ei ole koskaan liikaa, lähtösi myötä yksi vähemmän", Nissinen sanoi. Myös muiden virastojen johtavat kihlakunnansyyttäjät olivat mukana läksiäisissä ravintola Huilissa. Kuvassa vasemmalta Jouko Nurminen, Elsa Kauhanen, Peter Levlin, Heikki Pohjalainen, Tom Ifström ja Heikki Poukka. Ennen syyttäjäuraa Koskimäki toimi 16 vuotta konstaapelina ja 10 vuotta apulaisnimismiehenä. Poliisitausta näkyi läksiäisissä monessa kohtaa: esiintymässä olivat muun muassa AKKUSASTOORI 1| 2014 Helsingin Poliisilaulajat. 12 Pidetty päällikkö henkilökuntansa ympäröimänä. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto lakkautettiin vuodenvaihteessa, ja sen toimialue liitettiin osittain Itä-Uudenmaan, osittain Salpausselän syyttäjänvirastoon. AKKUSASTOORI 1| 2014 1. Prosecutor´s Office of Helsinki: headquarter Helsinki 2. Prosecutor´s Office of Länsi-Uusimaa: headquarter Espoo, service bureau Lohja, Raasepori 3. Prosecutor´s Office of Itä-Uusimaa: headquarter Vantaa, service bureau Järvenpää, Porvoo 4. Prosecutor´s Office of Salpausselkä: headquarter Kouvola, service bureau Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Lappeenranta 5. Prosecutor´s Office of Western Finland: headquarter Turku, service bureau Pori, Rauma, Salo 6. Prosecutor´s Office of Inland Finland: headquarter Tampere, service bureau Jyväskylä 7. Prosecutor´s Office of Ostrobothnia: headquarter Vaasa, service bureau Kokkola, Seinäjoki 8. Prosecutor´s Office of Eastern Finland: headquarter Mikkeli, service bureau Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Savonlinna, Varkaus 9. Prosecutor´s Office of Oulu: headquarter Oulu, service bureau Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska 10. Prosecutor´s Office of Lapland: headquarter Rovaniemi, service bureau Ivalo, Kemi, Sodankylä 11. Prosecutor´s Office of Åland: headquarter Maarianhamina 1. Åklagarämbetet i Helsingfors: huvudsakligt verksamhetsställe Helsingfors 2. Åklagarämbetet i Västra Nyland: huvudsakligt verksamhetsställe Esbo, servicebyrå Lojo, Raseborg 3. Åklagarämbetet i Östra Nyland: huvudsakligt verksamhetsställe Vanda, servicebyrå Borgå, Träskända 4. Åklagarämbetet i Salpausselkä: huvudsakligt verksamhetsställe Kouvola, servicebyrå Kotka, Lahtis, Tavastehus, Villmanstrand 5. Åklagarämbetet i Västra Finland: huvudsakligt verksamhetsställe Åbo, servicebyrå Björneborg, Raumo, Salo 6. Åklagarämbetet i Inre Finland: huvudsakligt verksamhetsställe Tammerfors, servicebyrå Jyväskylä 7. Åklagarämbetet i Österbotten: huvudsakligt verksamhetsställe Vasa, servicebyrå Karleby, Seinäjoki 8. Åklagarämbetet i Östra Finland: huvudsakligt verksamhetsställe S:t Michel, servicebyrå Idensalmi, Joensuu, Kuopio, Nyslott, Varkaus 9. Åklagarämbetet i Uleåborg: huvudsakligt verksamhetsställe Uleåborg, servicebyrå Brahestad, Kajana, Kuusamo, Ylivieska 10. Åklagarämbetet i Lappland: huvudsakligt verksamhetsställe Rovaniemi, servicebyrå Ivalo, Kemi, Sodankylä 11. Landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland: huvudsakligt verksamhetsställe Mariehamn 1. Helsingin syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Helsinki 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Espoo, palvelutoimisto Lohja, Raasepori 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Vantaa, palvelutoimisto Järvenpää, Porvoo 4. Salpausselän syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Kouvola, palvelutoimisto Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Lappeenranta 5. Länsi-Suomen syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Turku, palvelutoimisto Pori, Rauma, Salo 6. Sisä-Suomen syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Tampere, palvelutoimisto Jyväskylä 7. Pohjanmaan syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Vaasa, palvelutoimisto Kokkola, Seinäjoki 8. Itä-Suomen syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Mikkeli, palvelutoimisto Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Savonlinna, Varkaus 9. Oulun syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Oulu, palvelutoimisto Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska 10. Lapin syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Rovaniemi, palvelutoimisto Ivalo, Kemi, Sodankylä 11. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto: päätoimipaikka Maarianhamina 13 Syyttäjänvirastot 1.1.2014 Syyttäjälaitoksen koulutuksen uusi vuosi m Koulutuspäällikkö Pia Meri Kuluvana vuonna syyttäjälaitoksen koulutuksen painopiste siirtyy osaamisen arviointiin. Syyttäjien peruskurssi päättyy, ja tilalle tulee Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelma. AKKUSASTOORI 1| 2014 S 14 yyttäjälaitoksen koulutus uudistuu tulevan eri- SYYTTÄJÄN STARTTI koistumisjärjestelmän myötä. Siksi tarvitaan arvioita ja tietoa henkilöiden osaamisesta ja sen tasos- Syyttäjän startti -koulutusohjelmaan kuuluu oppita. Koulutukseen liittyvät kirjalliset tehtävät ja poh- mistehtäviä verkko-oppimisalusta Moodlessa. Tehdinnat, monivalintatehtävät, osaamisen soveltamis- tävien avulla arvioidaan opiskelijan osaamista. Tätehtävät ja kokeet antavat hyvän kuvan osaamisesta hän asti opiskelija on saanut opettajalta kirjallisen, ja siitä, miten opittua osataan soveltaa käytäntöön. henkilökohtaisen palautteen tehtävistään, mutta nyt Näin myös varmistetaan, että kurssin jälkeen osan- siirrytään numeroarviointiin. ottajien osaaminen on aidosti muuttunut ja kouluKoulutusohjelmaan sisältyy myös loppukoe, joka tuksen tavoitteet toteutuneet. suoritetaan Moodlessa. Oppimistehtävien ja loppuKun huomio kiinnitetään osaamisen arviointiin, kokeen arvioinnit muodostavat yhdessä koulutuskoulutuksen painopiste siirtyy takaisin siihen, mikä ohjelman lopullisen arvosanan. on koulutuksessa tärkeää. Jatkossa koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan selvästi enemmän mittaa- SYYTTÄJÄNTYÖN YTIMESSÄ malla osaamisen paranemista kuin pelkkää kurssien suorittamista. Määrällisestä seurannasta on siis Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelma (ent. pesiirryttävä kohti osaamisen kehitruskurssi) on syyttäjän ammatiltymisen laadun seurantaa. Koululisen osaamisen kivijalka, jolle ratuksella annettava osaamisen kekentuvat jatko- ja syventävät kouKoulutukseen tulijan hittymisen tuki on myös yhdistetlutukset aina erikoistumiseen asti. muistilista tävä aiempaa kiinteämmin pitkäKoulutusohjelman pituus on kuuRauhoita koulutuspäivät jänteiseen työssä oppimiseen, joka si viikkoa, jotka jakautuvat puoOle läsnä tiedetään parhaaksi tavaksi kehitlentoista vuoden ajalle. Opi uutta tää asiantuntijatyössä vaadittavaa Myös Syyttäjäntyön ytimesOpi pois osaamista. sä -koulutus on Moodlessa. OhJaa osaamistasi Tänä vuonna suunnittelu kohjelmaan sisältyy oppimistehtäviä, Kuuntele kollegaa distetaan niihin kursseihin, jotka jotka arvioidaan. Lopullinen arvoHaasta opettajaa Kysy kaverilta rakentavat koulutuksen ja osaasana muodostuu eri jaksojen tehAnna tukea misen perustaa. Syyttäjän työhön tävien yhteisarvioinneista. Löydä opiskelun ilo perehdyttää Syyttäjän startti, ja sitä seuraa Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelma. KOULUTUKSEN UUDET KÄYTÄNNÖT Sähköinen koulutusmateriaali Materiaalia ei enää kopioida. Se lähetetään kurssilaisille sähköpostitse, ja sen voi hakea intrasta. Sähköinen arviointilomake Kurssit arvioidaan Webropol-arviointilomakkeella. Arviointi tehdään nimettömänä. Kannettava tietokone Kannettavan tietokoneen käyttö opiskelun tukena on sallittu luokassa materiaalin lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. m Syyttäjien peruskurssille jätettiin jäähyväiset vuodenvaihteessa. Syyttäjän ammatillisen osaamisen kivijalka on nyt uusi Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelma. Kuva on vuoden 2012 peruskurssilta. Hyvä talousrikossyyttäjätapa Projektin loppuraportit löytyvät intranetistä kohdasta Toiminta > Työryhmät ja toimikunnat. AKKUSASTOORI 1| 2014 Talousrikossyyttäjät ovat tiivistäneet hyvän talousrikossyyttäjätavan huoneentauluksi. Se on osa talousrikossyyttäjien toiminnan kehittämisprojektia, joka kesti kaikkiaan kaksi vuotta. 15 Kävitkö hyvän kehityskeskustelun? m Koulutussuunnittelija Tuula Koponen Millainen on hyvä kehityskeskustelu? Miten siihen kannattaa valmistautua, jotta molemmat osapuolet saavat siitä parhaan mahdollisen hyödyn? K ehityskeskustelu eroaa päivittäisistä keskusteluista suunnitelmallisuudellaan ja sillä, että työntekijän suoriutumista tarkastellaan tiettynä ajanjaksona. Koska keskustelussa puhutaan ihmisestä ja ammatillisuudesta, sillä on merkittävä rooli työtyytyväisyyden, työhyvinvoinnin ja työmotivaation kehittämisessä. AKKUSASTOORI 1| 2014 KEHITTÄMISEN SUUNTA SOVITAAN YHDESSÄ 16 viraston tulostavoitteet. Samalla kun keskustellaan työntekijän avaintehtävistä, sovitaan toimista, joilla tavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi osaamisen kehittäminen ja jakaminen. Kehityskeskustelujen jälkeen esimies arvioi henkilökuntansa toimintaa ja selvittää, kuinka viraston henkilökunnan kyvyt ja taidot vastaavat tehtävien nykyisiä sekä tulevia vaatimuksia. Tuloksia esimies arvioi kuluneen vuoden tasolla ja pohtii niiden vaikutuksia tuleviin tulostavoitteisiin. Onnistunut kehityskeskustelu on aina luonteeltaan tavoitteellinen. Siinä sovitaan yhdessä kehittämisen suunta, jossa työnantajan strategiset tavoitteet ja VALMISTAUDU HYVIN! työntekijän toiveet kohtaavat. Syyttäjälaitoksen tavoitteet ohjaaValmistautuminen vaikuttaa vahvasAito vuorovaikutus vat laitoksemme toimintaa. Niiden ti kehityskeskustelun onnistumiseen. syntyy tasa-arvoisessa, taustalla ovat mm. SyyttäjälaitokTyöntekijän kannattaa etukäteen ihmisten sen toimintalinjat 2020 -asiakirtutustua virastonsa tulostavoitteierilaisuutta arvostavassa ja, lakimuutokset, oikeusministesiin ja täyttää kehityskeskusteluloilmapiirissä. riön linjaukset, kriminaalipoliittimake tarvittavilta osin. Ennen kesset ohjelmat, toimintaympäristön kustelua työntekijän olisi hyvä pohtia muutokset, kansainväliset muutokset myös oman työnsä merkitystä virastolja EU. leen sekä sitä, miten hän haluaisi kehittää Syyttäjälaitoksen tavoitteet luovat pohvirastoaan ja itseään. jan kunkin syyttäjänviraston omille tulostavoitteilKehityskeskustelulomaketta hyödynnetään kesle. Niiden määrittelyssä otetaan huomioon virasto- kustelun tukena, mutta se ei ole sitova. Keskustelusjen alueelliset eroavuudet ja henkilökuntarakenne. sa arvioidaan kulunutta vuotta sekä tulevan vuoden Syyttäjänvirastojen tavoitteet kirjataan tulossopi- toimintaa työtehtävien ja osaamisen näkökulmasta. mukseen, ja niistä keskustellaan tulosneuvotteluissa. Kehityskeskusteluun kuuluu myös itse keskustelun Kun työntekijä määrittelee kehityskeskustelus- arviointi sekä keskustelussa sovittavien kehittämissa työnsä tavoitteet, taustalla ovat oman syyttäjän- kohteiden seuranta ja arviointi. Onnistuneeseen ke- hityskeskusteluun kuuluu luottamuksellinen palaute puolin ja toisin. Kehityskeskustelujen jälkeen esimies tekee koonnin keskusteluista ja pohtii kehittämisehdotusten jatkotoimia viraston johtoryhmässä. Riittävä kehittämisehdotuksista tiedottaminen ja henkilökunnan osallistaminen toimivat viraston jatkuvan kehittämisen pohjana. Kehityskeskustelun ei tule olla vuoden ainoa työtä koskeva keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä. Luottamuksellinen kehityskeskustelu edellyttää esimiehen ja alaisen jatkuvaa kohtaamista. Aito vuorovaikutus syntyy vasta tasa-arvoisessa, ihmisten erilaisuutta arvostavassa ilmapiirissä. m Kehityskeskustelun nuotit a) Ennen keskustelua • tutustu virastosi tulostavoitteisiin ja kertaa viimevuotiset omat tavoitteesi • kehityskeskustelulomaketta täyttäessäsi arvioi mennyttä vuottasi ja pohdi tulevan vuoden tavoitteesi. b) Keskustelun aikana • ole aktiivinen keskustelija • arvioi kuluneen vuoden toimintaasi • pohdi, mitä vaatimuksia työsi asettaa tulevaksi vuodeksi • antakaa palautetta toisillenne • arvioikaa yhdessä keskustelunne onnistumista. c) Keskustelun jälkeen • esimies kokoaa kehittämisehdotukset ja vie ne johtoryhmään • esimies kertoo, mitä kehittämisehdotuksia viedään eteenpäin ja mitä ei.. AKKUSASTOORI 1| 2014 Kehityskeskustelun tavoitteellisuus syyttäjälaitoksessa 17 AJANKOHTAISTA Muistio osaamisesta ja erikoistumisesta Muistio osaamisesta ja erikoistumisesta syyttäjälaitoksessa on valmistunut. Se löytyy suomeksi ja ruotsiksi intranetistä: Toiminta > Työryhmät ja toimikunnat sekä sektorin uutiset 13.2.2014. Syyttäjänvirastoilta ja Syyttäjäyhdistykseltä pyydetään lausunnot muistiosta. Asiaa käsitellään myös YT-elimissä ja seuraavassa päälliköiden kokouksessa maaliskuun lopussa HE 216/2013 vp: Raiskausrikosten rangaistuksia halutaan kiristää – myös seksuaalinen häirintä rangaistavaksi Teko, joka nykyisin rangaistaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, olisi jatkossa rikosnimikkeeltään raiskaus. Raiskauksen tästä tekomuodosta voitaisiin tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa, rangaistus olisi ankarampi. Maksimirangaistus raiskauksesta, kuusi vuotta vankeutta, pysyisi ennallaan. Uutena rikoslakiin tulisi pykälä seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaaliseksi häirinnäksi määriteltäisiin toisen henkilön koskettelu tai muu siihen vakavuudeltaan rinnastettava seksuaalinen teko, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Säännös kattaisi lähinnä sellaisia tekoja, joiden tekijöitä on tähän asti teon tosiasiallista luonnetta vastaamattomasti rangaistu esimerkiksi kunnianloukkauksesta. Rangaistus seksuaalisesta häirinnästä olisi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2015 alusta. Samalla kaikki aikuisiin kohdistuvat seksuaalirikokset seksuaalista häirintää lukuun ottamatta esitetään siirrettäväksi virallisen syytteen alaisiksi. Nykyisin syyttäjä ei saa nostaa kaikista aikuisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista syytettä, jos asianomistaja Mietintö: Hovioikeuden jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen Oikeusministeriön mietinnössä ehdotetaan nykyisen jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamista. Järjestelmää sovellettaisiin hovioikeuksissa yleisesti riita- ja hakemusasioissa. Rikosasioissa vastaaja tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta. Syyttäjä ja asianomistaja tarvitsisivat aina jatkokäsittelyluvan hakiessaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon. www.om.fi > Julkaisut > Mietintöjä ja lausuntoja. Matkustuskielto PKL 7 luvun 14 §:n mukainen syytteen nostamista varten asetetun määräajan pidentämistä koskeva pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään viikkoa ennen määräajan päättymistä. PKL 5 luvun 8 §:n mukainen syytteen nostamista varten asetetun määräajan pidentämistä koskeva pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään viikkoa ennen määräajan päättymistä. Uusi pakkokeinolaki vaikuttaa myös uudelleen takavarikoimisen edellytyksiin (esim. tilanteissa, joissa takavarikko on kumottu, koska syytettä ei ole nostettu määräajassa eikä määräajan pidentämistä ole haettu määräajassa). Vakuustakavarikko PKL 3 luvun 14 §:n mukainen syytteen nostamista varten asetetun määräajan pidentämistä koskeva pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään neljä päivää ennen määräajan päättymistä PKL 3 luvun 20 §:n mukaan laskettaessa edellä mainittua määräaikaa ei sovelleta määräaikalain laskemisesta annetun lain 5 §:ää. PKL 7 luvun 19 §:n mukaan uudelleen takavarikoinnin edellytyksenä on aiemman ratkaisun jälkeen tietoon tullut asiaan vaikuttava seikka. Uusi pakkokeinolaki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Syyttäjille pakkokeinolaissa asetetut määräajat ja eräät edellytykset muuttuivat: Vangitseminen AKKUSASTOORI 1| 2014 ei sitä halua tai jos erityisen tärkeä yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Myöskään asianomistajan vakaa tahto ei jatkossa enää voisi estää syytteen nostamista. Kaikki lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo nyt virallisen syytteen alaisia. Takavarikko Eräät uuden pakkokeinolain määräajat 18 Törkeän raiskauksen alaa puolestaan laajennettaisiin niin, että alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistuva raiskaus olisi aina törkeä. Rangaistus törkeästä raiskauksesta on vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. PKL 6 luvun 4 §:n mukainen syytteen nostamista varten asetetun määräajan pidentämistä koskeva pyyntö on esitettävä tuomioistuimelle viimeistään viikkoa ennen määräajan päättymistä. Intranetissä: Toiminta > Toimintaohjeet ja suositukset. AJANKOHTAISTA Suojelupoliisi VKSV:n vieraana Supon johto vieraili VKSV:ssä 5.3.2014. Tilaisuudessa käsiteltiin syyttäjälaitoksen ajankohtaisia asioia johdon ja eri yksiköiden näkökulmasta sekä Supon ajankohtaisia teemoja. Takana vas. valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske VKSV:stä, apulaispäällikkö Petri Knape, yksikönpäällikkö Lasse Anttila, vt. viestintäpäällikkö Tuomas Portaankorva, apulaispäällikkö Olli Kolstela ja yksikönpäällikkö Harri Sarvanto Suposta sekä valtionsyyttäjät Jorma Äijälä ja Juha-Mikko Hämäläinen VKSV:stä. Istumassa neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen (vas.) ja valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta VKSV:stä, keskellä Supon päällikkö Antti Pelttari. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sekä valtionsyyttäjät Ritva Sahavirta ja Jorma Äijälä vierailivat Rajavartiolaitoksella 10.–11.2.2014. Vierailulla tutustuttiin muun muassa Nuijamaan rajatarkastusasemaan ja Kaakkois-Suomen rajavartioston toimintaan. Isäntinä toimivat Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen ja Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen. AKKUSASTOORI 1| 2014 VKSV Rajavartiolaitoksen vieraana 19 AJANKOHTAISTA Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä Oikeusministeriö on asettanut henkilöstöjohtamisen tukiryhmän vuosiksi 2014–2016. Sen tarkoitus on tukea ja ohjata hallinnonalalla suunnitteilla ja käynnissä olevien henkilöstöstrategian toimien valmistelua ja toteuttamista sekä muiden hallinnonalan yhteisten henkilöstöpoliittisten linjausten ja ohjeiden valmistelua. Henkilöstöjohtamisen tukityön tavoitteena on miettiä tapoja edistää tasapainoa muuttuvan työelämän vaatimusten, henkilöstöpoliittisten tavoitteiden ja hallitusohjelman tavoitteiden välillä. Hankintojen linjaukset on vahvistettu Valtakunnansyyttäjä on vahvistanut syyttäjälaitoksen hankintojen linjaukset. Lisäksi on intranetissä julkaistu opas Hansel-hankintojen ja pienhankintojen toteuttamisesta. Linjausten keskeisenä sisältönä on, että syyttäjälaitos ryhtyy pilotoi- Työryhmä koostuu oikeusministeriön ja keskusvirastojen vakiojäsenistä ja valmisteltavan asian mukaan vaihtuvista jäsenistä. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusministeriön henkilöstöpäällikkö Arja Apajalahti-Laine. Valtakunnansyyttäjänviraston vakiojäsenenä on henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen ja varajäsenenä Satu Sarkala. Syyttäjälaitoksen vaihtuvina jäseninä ovat tällä hetkellä koulutussuunnittelija Tuula Koponen (VKSV) ja kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg (Helsingin syyttäjänvirasto). Vuosilomaohje Syyttäjälaitokselle on vahvistettu vuosilomaohje. Se tulee voimaan 1.3.2014 ja korvaa virastojen voimassaolevat ohjeet. Ohje on käsitelty syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokouksessa 3.2.2014. Ohje intrassa: Henkilöstöasiat > Palvelussuhdeasiat > Vuosilomat Ohjeessa mainitut lomakkeet intrassa: Henkilöstöasiat > Henkilöstöhallinnon lomakkeet Lisätietoja intrassa: Henkilöstöasiat > Henkilöstöjohtaminen > Henkilöstöjohtamisen tukityö maan hankintasuunnitelmaa, johon kootaan kaikkien syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston hankinnat. Suunnitelman valmistelu aloitetaan keväällä 2014. Samalla päätetään, mitä kokonaisuuksia aletaan laitostasolla kehittää ja toteuttaa. Lisätietoja hankintojen ohjauksesta: VKSV:n hallintoyksikkö (hallinto. [email protected]). Intrassa: Talous > Hankintatoimi > Ohjeet > Syyttäjälaitoksen hankintaohjeet. VKSV järjestää hankintakoulutusta erityisesti virastojen hankintayhdyshenkilöille keväällä 2014. Tuas myö souvvetaa (= taas me soudamme), lähde mukaan! Syyttäjälaitoksen porukka "Syyttöminä soutaneet" on taas lähdössä Sulkavan suursoutuihin. Kirkkoveneelle vauhdin antavat 14 soutajaa ja perämies. Huoltoporukkakin tarvitaan. AKKUSASTOORI 1| 2014 Soutu alkaa perjantaina 11.7.2014 klo 16 Hakovirralta. Matkaa on 60 km Partalansaari kiertäen. Maaliin Sulkavan soutustadionille päästään heti, kun on ensin kuutisen tuntia nautittu Saimaan järviluonnosta, hurtista huumorista, eväistä ja soudun lumosta. 20 Partalansaaresta varatulle mökille kokoonnutaan perjantaina puoliltapäivin lounaalle ja valmistautumaan soutuun. Soudun jälkeen saunotaan ja ruokaillaan mökillä. Lauantaina on mahdollisuus myös muihin aktiviteetteihin (uinti, kalastus, soututanssit kirkolla). Paluumatkalle lähdetän sunnuntaina aamiaisen jälkeen. Huolto tarjoaa täysihoidon. Tapahtuma on avoin kaikille syyttäjälaitoksessa tuolloin työskenteleville. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Huippukunnossa ei tarvitse olla, reipas asenne riittää. Ilmoittaudu viimeistään 15.4.2014 sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. MIETEKYNNYS Uudistumisesta m Marianna Semi ”Ei ole vaikeampaa ja vaarallisempaa tehtävää kuin luoda asioille uusi järjestys. Kaikki ne vastustavat uudistusta, joille vanhasta järjestelmästä on ollut etua, ja sitä puolustavat vaimeasti ne, jotka siitä ehkä hyötyisivät.” Macchiavelli, ruhtinas 1532. saamista, josta pääsee käräjille. Kotona se johtaa usein eroon tai ainakin totaaliseen vieraantumiseen toisesta. KUUNTELUN PUUTETTA SAVOSSA Kesällä Savossa, siinä tuhansien järvien paratiisissa, minun piti hankkia paikalliset kalastusluvat. Savossa piti olla uusia lupia etelässä tarvittavien lisäksi. Yritin opetella netistä, mitä hankkia ja mistä. Ei auennut, en osannut, hukkaan oli mennyt juristin koulutus. Päätin kalastella luvitta, kätkeä verkon päät johonkin, käydä kalassa yöllä tai varhain aamulla, jos vaikka kalastuksenvalvoja olisi laiska ja aamu-uninen. Lapseni totesi, että menettelystä saisi hyvät otsikot iltapäivälehtiin: ”HELSINKILÄISSYYTTÄJÄ KALASTAA LUVITTA!” Ja valokuva minusta mökkivaatteissa, istumassa verkot sylissä nolona kuin pieni koira, espoolainen syyttäjä, joka Kehä III:n yläpuolella muuttuu helsinkiläiseksi. Löysin vanhan kuntaoppaan, jonka kohdasta ”K” selvisi, että kalastuslupia myivät paikallinen baari ja Siwa. Soitto molempiin: ”Vua en oo myynä lupia monnee aekaan!” Tiedustelin sitten, että kukahan niitä myy. Räsänen. Hyvä, onko numeroa? Ei, mutta soita numerotiedusteluun. Soitin. Matti Räsäsiä AKKUSASTOORI 1| 2014 K ehityskeskustelut on käyty. Toivottavasti saimme kaikki saimme sanoa sanottavamme, kuulija kuunteli ja toteuttaa vuonna 2014 niitä toiveita ja tavoitteita, joita kehityskeskustelulomakkeeseen kirjattiin. Taisin itsekin sitoutua pukertamaan Länsi-Uudenmaan tulossopimus vuodelle 2014 -asiakirjaan perustuvia, syyttäjille asetettuja tulostavoitteita ja lähiesimiehenä olemaan avoin. Kuuntelinko, mitä tänä vuonna halutaan ja minulta odotetaan? Sanoinko, mitä halusin sanoa? Sanottiinko minulle? Uudistunko ja uudistanko? Suomalainen ei puhu eikä pukahda, vai oliko se suomalainen mies, joka ei puhu? Sanoisin, ettei nainenkaan puhu, kun päättää olla puhumatta. Mykkäkoulu ‒ joka ikinen tietää, mitä se on: tilanne on päällä, jääpuikot roikkuvat katosta, tunnelmaa voisi halkoa veneellä soutaen, nainen puhuu puhelimeen vain muutamalle (3‒5) lähimmälle ystävättärelleen, joille sanoo: ”Mulle on ihan sama, olkoon mykkä, ei tunnu missään”. Mies lähtee autotalliin, pilkille, baariin. Näin paitsi kotona, myös joskus työpaikoilla. Ja valettahan se on, etteikö tuntuisi missään. Mykkäkoulu on tapa mitätöidä toinen. Luolamiesaikaan se taisi johtaa mitätöidyn, yhteisön ulkopuolelle ”lasketun”, kuolemaan. Nyt, modernimpana aikana, yhteisön ulkopuolelle sijoittaminen on kiu- 21 MIETEKYNNYS löytyi kymmenen kappaletta, kaikki saman tien varresta. Luin lisää kuntaopasta. Löytyi kunnan elinkeinoasiamies. Numero johdatti minut kiemuroiden kautta Kuopion kaupungin vaihteeseen, joka yhdisti jollekin miehelle, joka sanoi tutkivansa asiaa. Hän soittikin takaisin iltapäivällä ja antoi numeron kesämökkikyläni kalastusosuuskunnan kalastuslupamyyjä Miettiselle. Miettinen vastasi ja kertoi, että niitä lupia myy kylläkin Räsänen. Aha, no onko sitä numeroa? Miettinen kysyi vaimoltaan, joka vastasi lakonisesti: "Räsänen kuolj", johon herra Miettinen: "Kuolj! Miten niin kuolj, milloinka se kuolj? Mittään et oo minulle kertona!", johon rouva Miettinen: "No mitenkä se ihminen kuoloo, kuolj pois. Kyllä oon kertona, vaan et oo kuunnellu! Se pittää ihmisen kuunnella, jos jotakii haluaa tietee!" Noin, olin keskellä Miettisten perheriitaa, joka käsitteli kommunikoinnin puutetta. Välillä yritin sanoa jotakin niistä luvista, mutta jäin sivuosaan. Suljin puhelimen, ei lupia, enkä saanut sanottua sitäkään, että herra Miettinen, teidän kannattaisi kuunnella vaimoanne paremmin. Uudistu, Miettinen! Lopulta kaikki päättyi hyvin: luvat tulivat minulle neuvotun tien vieressä olevan metsikön keskellä olevaan postilaatikkoon. Syyttäjät arvaavat, kuka ne toi. No se tuntematon mies. AKKUSASTOORI 1| 2014 PAREMPI MIES 22 Talvipakkasessa ei kollegani saanut auton ovia auki ja soitti töihin ehtineelle miehelleen. Mies vastasi ”minä tulen” ja haki heti rouvansa. Tästä sain vertailupohjaa omaan liittooni ja pyysin samoista talvipakkasista johtuen, että minutkin kuljetettaisiin työpaikalle. Vastaus oli erilainen kuin kollegan perheessä: ”Ai lähteä ihan eri suuntaan ja tulla takaisin vai?” Perhetilannehan siitä kehittyi, ja ilmoitin, että kollegalla on parempi aviomies. Nyt minua on viety töihin ja haettu töistä lämpimällä autolla jo kaksi viikkoa, koska meillä kommunikoitiin, kuunneltiin, vedettiin johtopäätökset ja uudistuttiin. Tai toinen uudistui ‒ tässäkin on kaksi henkilöä. Kun saa, pitäisi myös antaa. Onpas vaikeaa ‒ nytkin se toinen siivosi kotia, kun olin kipeä. Pitäisi an- taa positiivista palautetta, olla parempi nainen, antaa tunnustusta. Miten se on niin vaikeaa? SAATU OPPI Kuuntele. Aidosti. Se tarkoittaa vaikka, että katsot silmiin etkä hoe: ”Aiivan, aiiivan, todellaki, todellaki, mmm, mmm, mmm”, vaan keskityt siihen, mitä toinen sanoo. Kotona, työpaikalla ja ystävien kanssa. Ja se toinen osapuoli ‒ tarvitaanhan kaksi, kun puhutaan ‒ kerro vain, mutta suodattaen, ei kaikkea, kuten sairauskertomusta: ”Sit mä sanoin, sit lääkäri sano, sit mä ajattelin, sit ne kokeet, nää arvet, ja ja ja...” Ei suvun aiheuttamia vääryyksiä syntymästä tähän päivään, ei äitisuhdetta, isäkompleksia, teinihysteriaa, ei pomon idioottimaisuutta, bussinkuljettajan kielitaidottomuutta, mielipiteitä VKSV:n ohjeiden päättömyyksistä eikä totuutta vuonna 2004 annetusta väärästä kantelupäätöksestä. Itse yritän uudistua niin, etten enää puhu ikääntymisestä. Työkaverini on ilmaissut totaalisen kyllästymisensä aiheeseen, josta kuulemma aina puhun. Mietin, voiko hän olla oikeassa. Lyhyen miettimisen jälkeen totesin, että kyllä on. En siis enää ikäänny. Uudistu enakkoluulottomasti, ehkä se uudistus onkin ihan hyvä juttu. Paperirankkarit kun hävisivät ja tilalle tuli sähköinen järjestelmä, vastarintatsunami huokui korkeapaineella koko Suomen syyttäjälaitoksessa. Syyllistä ei kohteeksi oikein löytynyt, mutta kylläpäs se oli huono uudistus, tietäköön, ken keksikin. Sitten siihen tottui, eikä se ihan niin huono ollutkaan. Viime viikolla tuli uusi Windows-käyttöjärjestelmä, uudet koneet ja sitä ennen uusi intra. Kuului moitetta, mutta kun koneet alkoivat alkukangertelun jälkeen toimia ja se intran kotisivu alkoi näyttää tutulta ja tiedot löytyivät helposti, niin oli se kuitenkin ihan hyvä juttu. Kiitosta emme sano, ei kai sitä yhtäkkiä voi kiittämäänkään ryhtyä. Ja eikös loppuvuodesta täytetä taas ilmapiiritutkimuslomake? Ainakin pitää vaatia lisää palkkaa ja vähemmän töitä. m Kultakeron maisemissa – työhyvinvointia lappilaisittain Kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakoski H elmikuu on tullut, tulleet valkohanget, pakkasherra nurkissa kolkuttaa... Pakkasta ei ollut, mutta muuten sää oli oikein sopiva Lapin syyttäjien tyhyretkelle Pyhätunturille. Matkaan lähti yhdeksän syyttäjää ja yksi sihteeri. Ryhmä oli pieni, joten päätimme olla omatoimisia ja alittaa budjetin. Saavuimme Keropirtille iltapäivän ja illan kuluessa. Tunnelma oli leppoisa ja rento, tiedossa oli aikataulutonta yhdessäoloa. Ei mitään pakollista ohjelmaa, ei kellonaikoja. Osa porukasta syöksyi saman tien ladulle, osa muuten vain tiedusteluretkelle. Osa alkoi valmistella päivällistä. Teimme ruuat alusta lähtien itse, emme tyytyneet eineksiin tai vastaaviin vatsantäytteisiin. Kokkaus sujui mukavan helposti yhdessä. Saunanlämmittäjätkin valikoituivat kuin itsestään. P oronnahan malliin leikatut menut oli tehty sävysävyyn kattauksen kanssa. Aterimet olivat hopeaa tai ainakin näyttivät siltä. Alkukeitosta havaitsimme, että entisajan lapinmiehet eivät juuri syöneet vihanneksia. Liemessä kellui vain muutama väinönputken siemen. Keskiviikkoillan menu Moskun vihanneskeitto väinönputkea * Etelämaan sallaatti höysteenä vuohenjuustoa ja ”pässinkiveksiä” * Kot, kot, kot, kot koivet sain lämmintä reittä itämaisia ryynejä ja puolavaakkuhyytelöä * Painuthan jänkälle sitä sun tätä karpaloin kera Puilla lämmitetyssä ulkosaunassa nautittiin löylyistä hunajan, yrttien ynnä muiden hoitojen kera. Loppuilta vierähti vanhan honkapirtin lämmössä kynttilänvalossa istuskellessa. Nauru raikui ja pidensi ikää aamuyöhön saakka. A amulla oli mukava herätä uuteen päivään. Pari aamuvirkuinta oli taikinan kimpussa, ja saimme kuin saimmekin tuoreita sämpylöitä aamiaiseksi. Paistoimme myös karjalanpiirakoita – munavoit oli vaivattu valmiiksi jo illalla. Oman maan marjoja turkkilaisen jogurtin kera, hedelmiä ynnä muuta. Siinä lähdöt hyvälle päivälle. Päivä kului kuin siivillä – tai suksilla. Osa porukasta oli tunturissa laskettelemassa, osa reippaili Luontokeskus Naavaan. Naavassa katsoimme kolme lyhytfilmiä, jotka kuvasivat paikallista luontoa ja eläimistöä. Paljon muutakin nähtävää Naavassa oli. Saimme rautaisannoksen Pyhä-Luoston tunturialueen syntyhistoriaa, geologiaa, luontoa ja kulttuurihistoriaa. M ökillä saimme kuulla nuoren syyttäjän miehekästä runonlausuntaa, joka jätti unohtumattoman jäljen muutamiin sydämiin. Keskusteltiin maailmankirjallisuuden klassikoista. Kuunneltiin hyviä juttuja vuosien takaa. Pari syyttäjää alkoi suunnitella sapattivuoden viettoa keskellä ei mitään laavussa asustellen. Tulevaa eräelämää varten ostettiin luonnon hyötykasvien tunnistuskirja. Porukan vanhimmat syyttäjät olivat aloittaneet uransa, ennen kuin nuorimmat olivat edes syntyneet, joten oli luonnollista, että retken aikana jaettiin hiljaista tietoa nuoremmalle polvelle. Muutama kiireellinen työpuhelukin saapui. Onneksi työsiat pysyivät sivuseikkoina, ja saimme rentoutua kunnolla. Valmistelimme jälleen yhdessä illan ateriaa. Kun viimeisetkin olivat saapuneet rinteestä, söimme herkullisen päivällisen upeasti katetussa pöydässä, kuinkas muutenkaan. Poronliha oli muhinut uunissa aamusta iltaan alle sadassa asteessa ja oli maukasta. Luu- AKKUSASTOORI 1| 2014 m 23 ytimet imettiin makeisiin suihin kuka milläkin konstilla. Liha ei ollut hirvasta, vaikka pääruuan nimen perusteella niin saattaisi olettaa. Torstai-illan menu Poronkyynel alkuliemi yhdellä karpalolla * Otetaanko pienet... sienet Ailan iki-ihana suppilovahverokeitto * Rykimähirhvaan potku muussilla pehmustettuna lohdutuksena porkkanapuolukkahilloa ja mausteisia kurkkuja * Lapin lumoihin mä jään lappilaista juustoa hillain kera P äivällisen jälkeen oli ohjelmassa suopungin heittoa Paatarin Pietarin upeisiin sarviin. Paatarin Pietari oli tuotu aikoinaan Inarin Paadarista Perälän tokkaan siitoshirvaaksi, ja sarvista päätellen poro oli ollut komea. Suopungin vihtiminen oikealla tavalla käteen ennen heittoa on onnistumisen edellytys. Toinen olennainen seikka on päästää irti kielasta. Kiela on poronluusta tehty rengas, joka liukuu suopunkia pitkin ja kiristää suopungin sarven ympärille, jotta heittäjä saa vedettyä poron luokseen. Saunassa ripsittiin veri kiertämään riippakoivuvastoilla, tehtiin naamioita ja mitä hoitoja kullakin olikaan. Ilta vietettiin jälleen yhdessä pyjamat tai muut rennot asut päällä Aliasta pelaten, hervottomia juttuja kertoen ja nauraen vatsat kipeiksi. Aamu valkeni jälleen keittiöstä kantautuviin, herkullisiin tuoksuihin. Söimme runsaan aamiaisen kiireettömästi ja nautiskelimme vielä viimeisistä yhdessäolon hetkistä ennen kotiinlähtöä. m Avain- ja erikoissyyttäjät 2014 Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset Vetäjä VS Anu Mantila AKKUSASTOORI 1| 2014 Erikoissyyttäjät KiS Leena Koivuniemi (Sisä-Suomi) KiS Pia Mäenpää (Itä-Suomi) KiS Kari Ranta (Pohjanmaa) KiS Leena Salovartio (Länsi-Uusimaa) KiS Sakari Tiilikainen (Helsinki) 24 KiS Perttu Könönen (Helsinki) KiS Jouni Peräinen (Helsinki) KiS Reijo Rapo (Itä-Suomi) KiS Anna-Riikka Ruuth (Itä-Uusimaa) KiS Mikko Sipilä (Itä-Uusimaa) KiS Heli Vesaaja (Helsinki) KiS Piia Vottonen (Helsinki) Kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus Vetäjät VS Raija Toiviainen ja VS Ritva Sahavirta Vetäjä VS Leena Metsäpelto Avainsyyttäjät: kansainväliset asiat Erikoissyyttäjät KiS Kaisa Ahva (Sisä-Suomi) KiS Jouko Heikkinen (Oulu) KiS Markku Heikonen (Länsi-Suomi) KiS Timo Honkahuhta (Salpausselkä) KiS Erkki Huhtala (Länsi-Uusimaa) KiS Kalle Kulmala (Länsi-Suomi) KiS Sampsa Hakala (Helsinki) KiS Kirsi Kännö (Sisä-Suomi) KiS Miia Ljungqvist (Helsinki) KiS Tuomas Oja (Länsi-Suomi) KiS Ulla Oinonen (Itä-Suomi) Avainsyyttäjät: prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa KiS Tea Kangasniemi (Helsinki) KiS Mikko Männikkö (Itä-Uusimaa) KiS Mari Sulkonen (Itä-Uusimaa) Talousrikokset Vetäjä VS Ritva Sahavirta Erikoissyyttäjät KiS Sari Aho (Itä-Uusimaa) KiS Nina Airisto (Länsi-Uusimaa) KiS Harri Ala-Lahti (Pohjanmaa) KiS Mika Appelsin (Itä-Uusimaa) KiS Heikki Arjas (Oulu) KiS Timo Haikonen (Länsi-Uusimaa) KiS Seita Heinström (Länsi-Uusimaa) KiS Tommi Hietanen (Helsinki) KiS Petri Hiltunen (Länsi-Suomi) KiS Antti Hyvärinen (Itä-Suomi) KiS Matti Jakosuo (Sisä-Suomi) KiS Markku Janhunen (Salpausselkä) KiS Hannu Joona (Helsinki) KiS Otto Jämsen (Helsinki) KiS Ilkka Kalliokulju (Oulu) KiS Kari Laaja (Sisä-Suomi) KiS Lilja Limingoja (Pohjanmaa) KiS Katri Lyytikäinen (Helsinki) KiS Heikki Mäkelä (Länsi-Suomi) KiS Riitta Partia (Helsinki) KiS Kari Penttinen (Helsinki) KiS Arto Rajamäki (Länsi-Uusimaa) KiS Anja-Riitta Rinkinen (Helsinki) KiS Ritva Salo (Itä-Uusimaa) KiS Minna Sihto (Sisä-Suomi) KiS Nina Sipilä (Itä-Uusimaa) KiS Tuomas Soosalu (Helsinki) KiS Pentti Suhonen (Helsinki) KiS Malla Sunell (Helsinki) KiS Tea Talvela (Salpausselkä) KiS Tuire Tamminiemi (Helsinki) KiS Sari Törmi (Oulu) KiS Kimmo Varjonen (Helsinki) KiS Marita Vilkko (Sisä-Suomi) Tietotekniikka- ja sananvapausrikokset sekä rasistiset ja muut viharikokset Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset Vetäjä VS Christian Lundqvist Avainsyyttäjät Avainsyyttäjät: tietotekniikkarikokset KiS Kaisa Hallenberg-Roine (Salpausselkä) KiS Katri Junnikkala-Heikkinen (Oulu) KiS Timo Kokkomäki (Sisä-Suomi) KiS Krista Soukola (Itä-Uusimaa) KiS Tuire Tamminiemi (Helsinki) ylitarkastaja Kukka-Maaria Kankaala (VKSV) KiS Jani Jukka (Länsi-Uusimaa) KiS Janne Kangas (Sisä-Suomi) Avainsyyttäjä: sananvapausrikokset Vetäjä VS Jorma Äijälä Ympäristö- ja luonnonvararikokset Vetäjä VS Christian Lundqvist KiS Jenni Korvenmaa (Länsi-Uusimaa) Avainsyyttäjät KiS Tommi Hietanen (Helsinki) KiS Heidi Nummela (Itä-Uusimaa) KiS Jarmo Rintala (Pohjanmaa) KiS Leila Suvantola (Itä-Suomi) KiS Heikki Ylisirniö (Itä-Suomi) Avainsyyttäjätehtäviä vastaavat tehtävät talousrikosasioissa KiS Malla Sunell (Helsinki) KiS Lilja Limingoja (Pohjanmaa) KiS Matti Jakosuo (Sisä-Suomi) Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n oikeushallinnon luottamusmiehet 31.12.2017 saakka Varapääluottamusmies, alueena koko maa, kaikki sektorit Varapääluottamusmies Heleena Kallio Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Raaseporin toimipaikka PL 69, 10601 TAMMISAARI p. 029 56 23010, 050 577 8667 [email protected] Syyttäjälaitoksen luottamusmiehet Valtakunnansyyttäjänvirasto sekä Helsingin ja Turun hovioikeuspiirin alueella sijaitsevat syyttäjänvirastot Syyttäjänsihteeri Seija Paljakka Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Järvenpään palvelutoimisto Mannilantie 26, PL 104 04401 JÄRVENPÄÄ p. 029 56 23206, 040 527 8833 [email protected] Vaasan, Itä-Suomen ja Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella sijaitsevat syyttäjänvirastot Syyttäjänsihteeri Marja Seppälä Lapin syyttäjänvirasto Kemin palvelutoimisto Valtakatu 28 94100 KEMI p. 029 56 28504 [email protected] AKKUSASTOORI 1| 2014 Pääluottamusmies, alueena koko maa, kaikki sektorit Pääluottamusmies Pirjo Lappalainen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry Asemamiehenkatu 2 00520 HELSINKI p. 09 3484 2427, 041 4333 700 [email protected] 25 HENKILÖSTÖ Avoin virka Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Johtavan kihlakunnansyyttäjän S19-virka 1.6.2014 lukien. Hakuaika päättyy 17.3.2014. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset www.valtiolle.fi, työavain 150-54-14. Nimitykset Helsingin syyttäjänvirasto Kaisa Ahla kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.2014–31.7.2015. Kreetta Mäki-Kahra kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.2014–30.4.2017. Kihlakunnansyyttäjä Mari Valtti työskentelee keskusrikospoliisissa 1.2.2014–31.1.2015. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Jenni Korvenmaa kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Pia Kuittinen kihlakunnansyyttäjän S11-virkaan 1.1.2014 lukien Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Eeva-Liisa Olkinuora on määrätty apulaispäälliköksi ajaksi 1.1.2014–31.12.2015. Johanna Tauriainen kihlakunnansyyttäjän S11-virkaan 1.2.2014 lukien. Pieti Kannala apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2013–31.5.2014. AKKUSASTOORI 1| 2014 Salpausselän syyttäjänvirasto 26 Matti Torkkel on määrätty apulaispäälliköksi ajaksi 1.1.2014–31.12.2015. Katriina Talasranta kihlakunnansyyttäjän S11-virkaan 1.1.2014 lukien. Petri Törmälä kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.3.2014 lukien. Miia Pöllänen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2013–31.5.2014 ja kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.6.–31.8.2014. Kristian Lovén apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2014. Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2014. Maarit Poikela kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–28.2.2014. Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S12-virkasuhteeseen 1.1.–31.08.2014. Timo Partanen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S12-virkasuhteeseen 1.1.–31.1.2014. Hanna Kankaala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S12-virkasuhteeseen 1.3.–31.8.2014. Riikka Loukonen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S12-virkasuhteeseen 1.3.–5.7.2014. Lotta Eriksson apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.–1.8.2014. Taru Alanaatu apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.–3.9.2014. Henry Lehti apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.–30.9.2014. Länsi-Suomen syyttäjänvirasto Kalle Kulmala kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Mika Mäkinen, Hannele Selin-Hakala ja Marika Visakorpi on määrätty apulaispäälliköiksi ajaksi 1.1.2014 – 31.12.2015. Sanna Kangas kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Elina Mäntylä kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Anu Välimäki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.3.–30.4.2014. Pauliina Vikki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.2.–31.12.2014. Eeva Ahola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.–30.9.2014. Tanja Kalliola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2014. Esa Luomala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.–31.8.2014. Ville Muinonen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2014. Matti Poikonen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2014. Jarkko Sulola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.2.–31.12.2014. Ulla Veihtola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.–10.7.2014. Johannes Koskenniemi apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2014. Aleksi Pakkanen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.–31.7.2014. Joni Köykkä on määrätty kihlakunnansyyttäjän S12-tehtävään ajaksi 1.1.2014–28.2.2015. Miia Marttila on määrätty kihlakunnansyyttäjän S12tehtävään ajaksi 1.1.2014–28.2.2015. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Ulla Oinonen kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.3.2014 lukien. HENKILÖSTÖ Oulun syyttäjänvirasto Pilvi Isotalus palaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon viestintäpäällikön äitiyslomasijaiseksi ajaksi 15.3.2014–28.1.2015. Sini Paavola kihlakunnansyyttäjän S11-virkaan 1.1.2014 lukien. Emilia Mourujärvi kihlakunnansyyttäjän S11-virkaan 1.1.2014 lukien. Petri Oulasmaa kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S12-virkasuhteeseen 1.1.–31.10.2014. Terhi Gröhn kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2014. Antti Räsänen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2014. Anna-Leena Suopajärvi kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–31.7.2014. Suvi Kangas apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.–30.6.2014. Viivi Vainionpää syyttäjänsihteerin määräaikaiseen Y7virkasuhteeseen 1.1.–31.12.2014. Johanna Järvinen syyttäjänsihteerin määräaikaiseen Y7virkasuhteeseen 1.2.–30.4.2014. Rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari työskentelee Valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosten esikäsittelytoiminnossa 1.1.2014– 31.12.2015. Lapin syyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Juha-Mikko Hämäläinen valtionsyyttäjän määräaikaiseen S18-virkasuhteeseen 1.4.2014–31.3.2015. Tea Kangasniemi valtionsyyttäjän määräaikaiseen S18virkasuhteeseen 1.4.2014–31.3.2015. Riitta Kuronen Valtakunnansyyttäjänvirastoon tarkastajan Y13-virkaan 1.1.2014 lukien. Riitta Kuronen Virkavapaudet Valtakunnansyyttäjänvirasto Viestintäpäällikkö Virve Streng äitiyslomalla 15.3.2014– 28.1.2015. Salpausselän syyttäjänvirasto Timo Partanen 1.2.–31.7.2014. Heli Leinonen 1.3.–31.8.2014. Tiina Pirinen 1.1.–31.8.2014. Tuula Kallio 6.9.2014–31.3.2016. Oulun syyttäjänvirasto Emilia Mourujärvi 1.1.–9.3.2014. Lapin syyttäjänvirasto Henna Väyrynen 14.3.–31.7.2014. Eläkkeelle Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström 1.6.2014. Oulun syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Pirjo Hannila 1.5.2014. Salpausselän syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Pirjo Hongisto 1.7.2014. Valtakunnansyyttäjänvirasto Osastosihteeri Sirkku Melasniemi-Multala 1.7.2014. Osastosihteeri Merja Terävä 1.8.2014. AKKUSASTOORI 1| 1|2014 2014 Ritva Pelttari kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Elina Karvo kihlakunnansyyttäjän S12-virkaan 1.1.2014 lukien. Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 1.1.–30.3.2014. Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11-virkasuhteeseen 16.3.–31.7.2014. 27 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI www.vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 14.4.2014
© Copyright 2024