1. No category

5
2013
• Virikkeitä erikoistumisjärjestelmään, s. 4
• työtyytyväisyystutkimus, s. 8
• syyttäjälaitoksen
tunnustuspalkinto, s. 16
sisältö
Tässä numerossa
Pääkirjoitus: Intraviidakosta päästään pian……………………3
Tanska–Alankomaat–Portugali:
Virikkeitä erikoistumisjärjestelmään……………………………4
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus……………………8
Ne bis in idem -kiellon vaikutuksesta
syyttäjäntoimintaan………………………………………… 11
Arvioita ja johtopäätöksiä kansainvälisestä korruptiosta…… 12
Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto………………………… 16
Eurojust vai EJN –kumpi avuksi?…………………………… 18
KRP ponnisti voiton syyttäjistä……………………………… 21
5/2013
27.11.2013
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle.
Kirjaesittelyjä………………………………………………… 23
Henkilöstö…………………………………………………… 26
Tiedotus
[email protected]
Päätoimittaja Virve Streng
[email protected]
Toimitussihteeri Maria Turkia
[email protected]
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A, 4. kerros)
www.vksv.fi
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, valtionsyyttäjät Olavi Lippu, Ritva
Sahavirta ja Jukka Rappe sekä koulutuspäällikkö Pia Meri tutustuivat
Tanskan, Alankomaiden ja Portugalin syyttäjälaitoksiin saadakseen
virikkeitä erikoistumisjärjestelmän uudistamiseen. Lue lisää s. 4.
Päätoimittajalta
Intraviidakosta
päästään pian
O
ikeushallinnon verkkosivut käyvät läpi suurta muutosta. Kotisivut ovat uudistuneet yksi toisensa jälkeen – VKSV:kin sai hiljattain uuden ilmeen verkkoon.
Vuodenvaihteessa uudistuu intranet: Ilona poistuu, samoin Oiva ja muutkin hallinnonalan käytössä olevat intranetit. Tilalle tulee koko oikeushallinnon yhteinen intra,
joka sisältää kaikille tarkoitetun sisällön lisäksi tietyn sektorin ja jopa vain oman viraston väelle suunnattua materiaalia.
Pahimmillaan intra on tiedon kaatopaikka, joka ei sekavuutensa takia houkuttele
tekemään lähempää tuttavuutta. Kun intra toimii huonosti, kaikki tärkeimmät asiat
lähetetään edelleen sähköpostitse, joka muutenkin tulvii yli äyräiden. Kiinnostavin
asia intrassa saattaa olla viikon ruokalista, joka onkin ainoa säännöllisesti päivitettävä
tieto. Luotaantyöntävä intra myös toimii toivottoman hitaasti – kuten valitettavasti
Ilonakin viimeiset kuukautensa.
U
I
ntran suurin haaste liittyy selkeään sivurakenteeseen ja otsikointiin. Kun sisällöntuottajia on aiempaa enemmän, vaaditaan kokonaisnäkemystä siitä, miten valtava
tietomassa organisoidaan. Tätä työtä on viime kuukaudet tehty oikeusministeriön ja
hallinnonalan virastojen yhteisissä työryhmissä.
Kunhan uusi intra vuodenvaihteessa avataan, seuraava askel on miettiä, miten virastojen oma materiaali sisällytetään osaksi intraa. Pitkän aikavälin tavoitteena on,
että Notes-ilmoitustauluista ja verkkolevyistä viraston sisäisen ohjeistuksen varastointipaikkana voitaisiin luopua.
On selvää, ettei uusi intra tule kerralla valmiiksi. Intran avaamisen jälkeen on tärkeää, että käyttäjät antavat siitä aktiivisesti palautetta. Vain käytännön kokemusten
kautta intrasta voi tulla houkutteleva ja tarkoituksenmukainen työväline. m
Akkusastoori 5| 2013
uteen intraan liittyy suuria odotuksia. Sen tulee olla helppokäyttöinen, johdonmukainen, selkeästi otsikoitu ja nopea. Siellä täytyy olla ajantasaista tietoa ja
kunnollinen hakutoiminto. Parhaimmillaan intranet on työyhteisön keskeinen viestintäkanava ja työväline, joka sisältää oman työn kannalta oleellista tietoa helposti
löydettävässä muodossa.
Olen ollut mukana uuden intran kehitystyössä ja tutustunut sen teknisiin ominaisuuksiin. Odotan intralta paljon. Ensinnäkin järjestelmä itsessään vaikuttaa helpolta ja käyttäjäystävälliseltä, sekä sisällöntuottajan että vastaanottajan näkökulmasta. Viimeksi päivitetyt sivut löytyvät helposti, ja haku toimii. Intra tarjoaa myös uusia
ominaisuuksia, kuten tapahtumakalenterin ja ilmoitustaulun.
Tervetullein uudistus on mielestäni se, että oikeushallinnon intraviidakosta päästään vihdoin eroon. Enää ei tarvitse tuskailla sitä, että jokin koko hallinnonalaa koskeva ohjeistus tai uutinen löytyy sellaisesta paikasta, jonne kaikilla ei ole pääsyä. Jatkossa intraan vietyä tietoa pääsevät kerralla katsomaan kaikki, joita asia koskee.
3
Tanska–Alankomaat–Portugali 15.–17.10.2013
Virikkeitä erikoistumisjärjestelmään
m
Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta
Tutustumiskierros kolmeen Manner-Euroopan syyttäjälaitokseen osoitti, että niissä on
huomattavasti vaikeampaa päästä syyttäjän uralle kuin Suomessa.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tutustui lokakuussa Tanskan, Alankomaiden ja Portugalin syyttäjälaitosten rakenteeseen
sekä siihen, miten niissä hoidetaan vaativia ja laajoja juttuja.
Kierroksella olivat mukana valtionsyyttäjät Jukka Rappe, Olavi Lippu ja Ritva Sahavirta sekä
koulutuspäällikkö Pia Meri.
Tarkoituksena oli hankkia
taustatietoa ja virikkeitä Suomen
syyttäjälaitoksen erikoistumisjärjestelmän uudistamiseen ‒ ei etsiä
kopioitavaa mallia.
Erikoisyksiköitä moniin
tarpeisiin
Erikoisyksiköiden perustamiseen
on ollut useita syitä: kansallisen
lain toimivaltasäännökset (Portugali), tarve yhdenmukaistaa syyttäjäorganisaatiota poliisiorgani-
saation kanssa (Alankomaat) ja
talouskriisin synnyttämä erillisten yksiköiden tarve (Tanska).
Tanskassa talous- ja kansainvälisiin rikoksiin erikoistunut yksikkö SÖIK hoitaa vakavia ja laajoja omaisuus- ja talousrikoksia
sekä kansainvälisiä asioita. Esitutkintaa valvoo syyttäjä laajoin
toimivaltuuksin ja nostaa syytteen. Haastehakemuksen allekirjoittaa poliisi. Järjestäytyneen ri-
Vas. valtionsyyttäjät
Jukka Rappe, Ritva
Sahavirta ja Olavi
Lippu sekä koulutus-
Akkusastoori 5| 2013
päällikkö Pia Meri.
4
Keskellä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, toinen oikealta
Portugalin valtakunnansyyttäjä Joana
Marques Vidal. Muut
Portugalin valtakunnansyyttäjänviraston
henkilökuntaa.
Lissabonin alueellinen rikostutkinta- ja
syyteasiainvirasto on virallisesti paperiton toimisto. Käytännössä paperia
ei voi kuitenkaan välttää: virastoon
saapuu vuosittain 70 000 asiaa.
Valtakunnansyyttäjä Matti
Nissinen ja
ja Portugalin
valtakunnansyyttäjä Joana
Marques
Vidal..
kön syyttäjän palkka ei ole korkeampi kuin paikallissyyttäjän palkka – erikoissyyttäjä on
kutsumusammatissaan.
Lissabonissa toimii myös suuri yksikkö pääkaupunkiseudun
laajoille ja vaativille asioille. Por-
tugalin talouskriisin takia yksikön
budjettia on leikattu. Neuvottelut
käydään sähköpostitse, ja johtaminen perustuu osastojen itseohjautuvuuteen. Työn tuloksia seurataan
sähköisellä johtamisjärjestelmällä,
joka valvoo myös työn kestoa.
Saapuvat asiat hoidetaan 3‒4
kuukaudessa, mutta vaativien talousrikosten tutkinta saattaa viedä
2‒3 vuotta. Yksikössä ei ole rikosoikeuden ulkopuolista talouselämän
asiantuntemusta, ja sidosryhmäyhteistyö voi vaatia ylimääräistä aikaa.
pitkä koulutuspolku
Tanskan, Alankomaiden ja Portugalin erikoisyksiköt hoitavat
vain laajimpia ja vaativimpia juttuja. Paikallisyksiköt määrittävät
Akkusastoori 5| 2013
kollisuuden syyttäjäntoiminnasta
vastaa kaksi alueellista yksikköä.
Alankomaissa on kaksi valtakunnallista, erikoistunutta syyttäjänvirastoa: toinen on erikoistunut kansainväliseen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja toinen ympäristö-, talous- ja petosrikoksiin. Jälkimmäinen on
head hunterien avulla etsinyt syyttäjiksi henkilöitä, joiden tausta on esimerkiksi pankissa tai liike-elämässä. He avustavat varsinaista syyttäjää esitutkinnassa
ja tuomioistuimessa. Esitutkintaa johtaa syyttäjä, ja tutkijat ovat
poliisiorganisaatiosta.
Portugalissa kaksi erikoistunutta yksikköä hoitaa laajoja ja vaativia juttuja ilman
rikosnimikerajausta.
Kansallisella yksiköllä on toimivalta koko maassa. Se hoitaa ja
koordinoi vaativia järjestäytyneitä
ja kansainvälisiä rikosasioita. Tiedusteluvaiheen tutkintaa johtaa
syyttäjä ja varsinaista esitutkintaa tutkintatuomari. Lisäksi täällä johdetaan rikosten torjuntaa.
Kansallisessa yksikössä työskentelee myös poliiseja ja veroasiantuntijoita, ja sillä on toimivalta
peitetoimintaan.
Yksikön 20 syyttäjää hoitavat kukin keskimäärin 23 juttua
vuodessa. Ennen nimitystä heillä on ainakin 10 vuoden syyttäjäkokemus, ja osaamisen on oltava tasolla erittäin hyvä. Yksi-
5
Akkusastoori 5| 2013
itsenäisesti, mihin rikoslajeihin
Tanskassa kolmivuotiseen
syyttäjän
peruskoulutukseen
ne tarvitsevat erikoissyyttäjiä.
Syyttäjien koulutus perus- kuuluu käytännön työskentelyä ja
tuu Portugalia lukuun ottamat- koulutusjaksoja. Niistä yksi suota työssä oppimiseen ja jatkuvaan ritetaan poliisilaitoksella esitutmahdollisuuteen kehittyä kurs- kinnassa. Lopuksi on läpäistävä
koe, johon kuuluvat kirjalliseilla. Vain verkkorikollisuunen osuus ja konkreetdesta ja sen näyttöongelmista järjestetään
tiseen juttuun peruskansallisesti koordiJohtaminen
tuva simulaatiotesnoitua koulutusta.
ti. Syyttäjäksi niperustuu osastojen
mittäminen edelPo r t u g a l i s s a
itseohjautuvuuteen.
syyttäjäksi halualyttää myös kolmen
va joutuu oikeustievuoden syyttäjäkoteellisen tutkinnon jälkemusta ja koulutuksen
keen läpäisemään erittäin vaati- aikaisen päällikön myönteistä
van kokeen päästäkseen ”syyttä- lausuntoa.
jäakatemiaan”. Syyttäjätutkinnon
Kun tanskalainen syyttäjä on
suorittaminen edellyttää vuoden työskennellyt 5‒6 vuotta, kehiteoreettista opiskelua ja kahden tyskeskusteluun kuuluu urakevuoden työskentelyä tuomiois- hitysselvitys. Tarkoituksena on
tuimessa tai syyttäjänvirastos- tukea syyttäjän näkemystä siitä,
sa. Valmistumisen jälkeen syyt- mitä hän tulevaisuudessa työltäjän osaaminen arvioidaan vuo- tään odottaa.
sittain, ja arvio vaikuttaa uralla
Syyttäjälaitoksen urapolkuja
ovat
johtamiseen erikoistuetenemiseen.
6
va linja, syyttäjälinja ja erikoisosaajien linja. Tulevaisuudessa on tarkoitus räätälöidä jokaiselle erikoissyyttäjille oma
”superstar”-koulutusohjelma.
Alankomaissa syyttäjien ja
tuomareiden peruskoulutuksen järjestää oikeusministeriön
alainen yksikkö. Koulutus kestää 1,5‒6 vuotta. Syyttäjän virkaan nimittäminen edellyttää lisäksi kuuden vuoden käytännön
työkokemusta. Sitä voi hankkia myös muissa valtion, kunnan ja sidosryhmien elimissä, jos
niillä on toiminnallinen yhteys
syyttäjäntoimintaan.
Muutaman kuukauden opiskeltuaan syyttäjäopiskelija hoitaa paikallisvirastossa omalla vastuullaan pieniä juttuja ja oppii
johtamaan esitutkintaa. Työssäoppimista tuetaan opiskelun ajan
kursseilla. Oppimista arvioidaan
kolmen kuukauden välein kehittymiskeskusteluissa. Koulutuksen
Keskellä Tanskan
syyttäjälaitoksen
hallintopäällikkö
Lennart Lindblom,
ympärillä koulutuksen henkilökuntaa.
Taululla kaavio
tanskalaisten syyttäjien urapoluista.
Portugalin valtakunnansyyttäjänvirasto
maalauksineen ja kristallikruunuineen on
ylellinen työympäristö.
oppimissuunnitelmat, joissa yksilöidään uran tavoitteet ja keinot
niiden saavuttamiseksi. On myös
keskusteltu mahdollisuudesta varata erikoissyyttäjille erityisiä oppimispäiviä, jolloin heillä ei olisi
työvelvoitetta vaan aikaa osaamisensa kehittämiseen.
Tanskassa, Alankomaissa ja
Portugalissa on huomattavasti
vaikeampaa päästä syyttäjän uralle kuin Suomessa. Suomalaisen
syyttäjän mahdollisuudet erikoistumiseen ja palkkatasonsa nostamiseen ovat myös selvästi kollegoita paremmat. m
Siirtymävaiheen kautta
hallitusti kohti maalia
Valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen
Joskus kannattaa mennä kauas,
jotta näkee lähelle. Jo MannerEuroopasta katsottuna suomalaisen järjestelmän piirteet näkyvät selvästi, ja mieleen nousee
kysymyksiä, joita ei Albertinkatua
kävellessä eikä edes Rovaniemen
lentoasemalla istuessa tule ajatelleeksi.
Ilmaisia lounaita ja Euroopan-matkoja on harvoin tarjolla. Nyt käytimme matkan siirtymätaipaleita
ja ohjelman välejä hyväksemme ja
teimme kirjallisia harjoituksia siitä,
miten meistä itse kukin näkee nykyisen systeemimme kehittämistarpeet, olipa sitten kyse rakenteista, ohjauksesta, johtamisesta,
osaamisesta, koulutuksesta tai
vaikkapa rekrytoinnista.
Synteesinä näistä ja omista aiemmista pohdinnoistani, joita olen
avannut Akkusastoorissa 3/2013
(s. 4-7), on syntymässä ensimmäinen, jo konkreettisempi "arkkitehtipiirustus". Se lähtee heti valmistuttuaan syyttäjänvirastoille ja
Syyttäjäyhdistykselle tutustuttavaksi. Päälliköiden kokouksessa
siitä keskustellaan 28.11. Odotan
sieltä runsaasti kehittämisehdotuksia, joita VKSV:n johtoryhmä
pääsee sitten työstämään. Sen
jälkeen syntyvä versio on riittävän
konkreettinen - mutta ei vielä valmis - käsiteltäväksi eri yt-elimissä.
Voi hyvin olla, että uuden järjestelmän mukaiseen toimintaan päästään kaikilta osin vasta muutamille vuosille hallitusti vaiheistetun
siirtymävaiheen jälkeen. Olennaista kuitenkin on, että meillä on
tässäkin tietty maali ja toimintalinja, jonka suunnassa etenemme
lähivuosien kehittämistyössä.
Akkusastoori 5| 2013
lopuksi erityinen komissio arvioi,
voidaanko koulutettava hyväksyä
syyttäjäksi.
Erikoistumiseen tarjotaan
omia kursseja silloin, kun alalle tarvitaan uusia erikoissyyttäjiä.
Alankomaissa erikoistuneet syyttäjät toimivat kursseilla opettajina, kuten Tanskassakin. Opettamista pidetään erikoissyyttäjän työn osana, ja siitä maksetaan erikseen vain, jos syyttäjä on
joutunut opettamisen takia ottamaan virkavapaata.
Tulevaisuudessa erikoissyyttäjille laaditaan henkilökohtaiset
7
Syyttäjälaitoksen
työtyytyväisyystutkimus
marraskuussa 2013
S
Akkusastoori 5| 2013
yyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksi oli 3,57
(vastaajia 379). Luku on syyttäjälaitoksen korkein tähän mennessä. Oikeushallinnon vastaava
luku on 3,40 (vastaajia 5 952) ja koko valtionhallinnon 3,39 (vastaajia yli 43 000). Syyttäjälaitoksen
luku nousi selvästi vertailuryhmiä korkeammaksi, ja
se nousi syyttäjälaitoksen edellisestä tutkimuksesta
(3,52). Vertailuryhmien keskiarvot nousivat hieman.
Syyttäjälaitoksen kymmenenteen työtyytyväisyystutkimukseen 25.10.–13.11.2013 käytettiin valtiovarainministeriön tuottamaa VMBaro-sovellusta. Tutkimus koostuu kahdeksasta osa-alueesta ja 29
varsinaisesta kysymyksestä, joihin vastataan asteikolla erittäin tyytymätön (1) – erittäin tyytyväinen
(5). Oikeusministeriö on lisännyt kyselyyn neljä kysymystä ja Valtakunnansyyttäjänvirasto kaksi. Tutkimukseen vuonna 2010 lisättyjä kahta uutta kysymystä ei lasketa mukaan indekseihin.
Vuoden 2012 tutkimuksesta lähtien on laskettu
kolme uutta indeksiä olemassa olevien kysymysten
pohjalta: osaamisen kehittyminen ja uudistuminen,
motivaatio ja työn imu sekä johtaminen ja työyh-
8
teisön vuorovaikutus. Indeksien laskentaan mukaan
otettavat kysymykset löytyvät Ilonasta vuoden 2013
kysymyssetin lopusta.
Kyselyyn vastasi 70 % henkilöstöstä. Vastaajien
lukumäärä laski 39:llä. Vastaajista naisia oli 251 ja
miehiä 123. Virastojen sisällä vastaajamäärissä oli
sekä vaihtelua että eroja edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaajien lukumäärä nousi kolmessa virastossa (Helsinki, Keski-Suomi ja Ahvenanmaa). Muissa
virastoissa vastaajamäärä laski, eniten Pirkanmaalla,
jossa vastaajia oli 11.
Yleisarvosana 224 (241) vastaajalla oli positiivinen (tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen), kun 62
(73) vastaajan yleisarvosana oli negatiivinen (tyytymätön tai erittäin tyytymätön). Positiivisesti vastanneiden suhteellinen osuus laski 17 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden lukumäärä oli
22 vastaajaa pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen vastaajamäärän lasku näkyy siis selvimmin tyytymättömien vastaajien lukumäärässä.
Tutkimuksesta laaditaan raportti, joka tulee Ilonaan kaikkien luettavaksi. m
Henkilöstöryhmät:
11/2011
11/2012
11/2013
Johto
12
16
14
Esimiehet
34
31
31
Erityisasiantuntijat
15
16
15
Asiantuntijat
195
234
210
Toimistohenkilökunta
118
121
109
Yhteensä
374
418
379
Vastaajien määrä ikäryhmittäin
Ikäryhmä
11/2011
11/2012
11/2013
- 29 v.
21
32
18
30 - 39 v.
73
84
73
40 - 49 v.
135
138
131
50 - 59 v.
110
129
120
60 - v.
35
35
37
Johtoon lukeutuvat valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja syyttäjänvirastojen päälliköt. VKSV:n yksiköiden päälliköt, syyttäjänvirastojen apulaispäälliköt ja
hallintosihteerit lukeutuvat esimiehiin. Erityisasiantuntijat
koostuvat muista valtionsyyttäjistä. Muut kihlakunnansyyttäjät ja Valtakunnansyyttäjänviraston asiantuntijat
kuuluvat asiantuntijoiden ryhmään.
Vastaajamäärät ja vastausprosentit
virastoittain
11/2011
11/2012
11/2013 %
VKSV
31
37
29
69,0
Helsinki
40
69
71
87,7
Länsi-Uusimaa 29
31
27
73,0
Itä-Uusimaa
27
30
27
81,8
Kanta-Häme
26
22
16
55,2
Salpausselkä
39
35
34
77,3
Länsi-Suomi
41
37
34
59,6
Pirkanmaa
32
32
21
56,8
Pohjanmaa
15
23
21
60,0
Keski-Suomi
19
15
17
77,3
Itä-Suomi
30
36
32
65,3
Oulu
27
29
28
70,0
Lappi
16
20
19
90,5
Ahvenanmaa
2
2
3
100,0
Vastaajia yht.
374
418
379
70,2
Akkusastoori 5| 2013
Vastaajien määrä
henkilöstöryhmittäin
9
Johtaminen
Työn sisältö ja
haasteellisuus
Palkkaus
Kehittymisen
tuki
Työilmapiiri ja
yhteistyö
3,7 3,39 4,08 3,53 3,61 3,82
3,92 3,82
valtion
keskiarvot
oikeushallinnon
keskiarvot
Vastauksen
keskiarvo
4,3 3,81 3,83 3,95 4,04 3,85 3,65 3,46 3,63 3,96 3,76 3,85 3,73 3,68
3,35 2,91 3,22
3,1 3,61 3,32 3,36
3,2 3,04
2,5 2,98 3,01 2,79 3,09 2,89 2,86
3,61 3,25 3,86
3,5 3,48 3,78
3,8
3,6 3,35 2,98 3,19 3,67 3,05 3,47
3,2
3,98 3,69 4,42 3,77 4,14 4,12 4,27
3,6 3,74 3,56 3,45 3,87 3,49 3,85
3,7 3,75
4,14 3,66 3,85 3,64 3,58 4,05 3,82 4,06 3,56 3,47 3,65
Tiedonkulku
3,77 2,92
Kohtien
keskiarvo
yhteensä
Lappi
4 3,75 3,31 3,28 3,11 3,83 2,65 3,55 3,39 3,43
Työolot
Työnantajakuva
Oulu
Itä-Suomi
Keski-Suomi
Pohjanmaa
Pirkan maa
Länsi-Suomi
Salpausselkä
Kanta-Häme
Itä-Uusimaa
Länsi-Uusimaa
Helsinki
VKSV
Keskiarvot VIRASTOITTAIN
3,5 3,54 3,38 3,75 3,79
3,9 3,71 3,77 3,63 3,59
3,9 2,98 3,41 2,97 3,57 2,29 3,34 3,06 3,07
3,7 3,36 3,86 3,44 3,17 3,96 3,67 3,71
3,78 3,41 3,92 3,54 3,63 3,85 3,86
3 2,73 3,27 3,74 3,21 3,47 3,39 3,28
3,7 3,36 3,18
3,3 3,71 3,16 3,57
3,4 3,39
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksi oli kahdeksasta yllä olevasta osa-alueesta 3,57.
Valtionhallinnon vastaava luku vuonna 2013 oli 3,39. Valtionhallinnon tutkimuksessa on noin 43 000 vastaajaa.
Oikeushallinnon luku samalta vuodelta oli 3,40, ja vastaajia oli lähes 5 900.
Akkusastoori 5| 2013
Työtyytyväisyystutkimuksen
keskiarvot ja vertailu
10
Yhteensä
11/2011
11/2012
11/2013
sjä
3,47
3,52
3,57
OM
3,37
3,37
3,40
valtio
3,36
3,38
3,39
3,2
Keskiarvot pääotsikoittain
11/2011
11/2012
11/2013
Johtaminen
3,38
3,49
3,55
Työn sisältö ja
haasteellisuus
3,78
3,81
3,85
Palkkaus
3,02
3,01
3,09
Kehittymisen tuki
3,44
3,42
3,47
Työilmapiiri ja
yhteistyö
3.81
3,85
3,85
Työolot
3,64
3,67
3,77
Tiedonkulku
3,22
3,31
3,34
Työnantajakuva
3,38
3,46
3,47
Yhteensä
3,47
3,52
3,57
Kyselyn kaikkien pääkohtien keskiarvot nousivat tai pysyivät ennallaan (pääkohta 5: työilmapiiri ja yhteistyö).
Selkeimmin nousi työolot-osion keskiarvo. Myös palkkaus- ja johtaminen -osion keskiarvot nousivat.
Palkkaus-osion lukema on edelleen alhainen. Tutkimuksen jokaisen osion keskiarvo oli yli 3.
Ne bis in idem -kiellon vaikutuksesta
syyttäjäntoimintaan
N
e bis in idem -periaatteen
soveltaminen on noussut
ajankohtaiseksi teemaksi verotusta ja verorikoksia koskevissa asioissa. Korkein oikeus muutti ratkaisulla KKO:2013:59 linjaustaan siitä, milloin ne bis in idem
-periaate estää syytteen nostamisen asiassa, jossa on jo määrätty
veronkorotus.
Syyttäjälaitos, Tulli, poliisi ja
Verohallinto ovat käyneet keskustelua ne bis in idem -kiellon
toiminnallisista linjauksista. Valtakunnansyyttäjänvirasto on nyt
antanut syyttäjille tulkintasuosituksia ja menettelytapaohjeita ne
bis in idem -kiellon vaikutuksesta
syyttäjäntoimintaan.
"Tähän kahdesti rankaisemisen kiellon sisältöön ja tulkintaan liittyy suuri joukko hankalia
oikeuskysymyksiä. Niitä koskeva kansainvälinen ja kotimainen
tuomioistuinkäytäntökin elää ja
vaihtelee. Monimutkaisesta asiasta on hankala antaa yksinkertaisia
ohjeita. Syyttäjältä tämä oikeuslähdeopin ja oikeustilan murros
edellyttää aivan erityistä valppautta, jotta rikosvastuu toteutuisi lainmukaisesti", korostaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.
Muistioon on koottu ohjaavassa tarkoituksessa nykyhetken
mukaisia tulkinta- ja menettelytapasuosituksia syyttäjille. Syyttäjiä kehotetaan raportoimaan ak-
Samassa asiassa kahdesti syyttäminen
ja tuomitseminen estetään
tiivisesti ne bis in idem -oikeustilaa ja -käytäntöä koskevista havainnoistaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Siellä ne analysoidaan ja arvioidaan niistä mahdollisesti johtuva tarve jatkotoimiin
‒ mukaan lukien muistion sisältämien suositusten muuttaminen
ja päivittäminen. m
www.vksv.fi > Julkaisut ja ohjeet
> Muistiot ja työryhmämietinnöt
Verotuspäätöksen tekemiselle ja
veronkorotuksesta päättämiselle on
laissa säädetty määräaika. Jos asia
siirretään esitutkintaviranomaisen
Tasavallan presidentti on vahvistanut
jättää veronkorotuspäätöksen teke-
tai syyttäjän käsiteltäväksi, veron-
lakikokonaisuuden, jossa säädetään,
mättä, jos asia edellyttää selvityksiä
korotusta ei voida määrätä. Jos
että verovelvollinen ei voi tulla
mahdollista rikosilmoitusta varten.
viranomainen ei tee asiasta rikosil-
samassa asiassa syytetyksi ja tuomi-
Laki perustuu Euroopan ihmisoikeus-
moitusta, veronkorotus määrätään
tuksi kahdessa eri menettelyssä (HE
sopimuksen niin kutsuttuun ne bis in
erillisellä päätöksellä asianomai-
191/2013). Laki erillisellä päätöksellä
idem -kieltoon.
sen verotuspäätöksen tekemistä
mennessä.
tuksesta tulee voimaan 1.12.2013,
Hallinnollisena seuraamuksena
ja se koskee Verohallinnon, Tullin ja
määrättävä veron- tai tullinkorotus
Liikenteen turvallisuusviraston vero-
ja rikosseuraamuksena määrättävä
Veronkorotuksen määräämisen jäl-
tuspäätöksiä.
rangaistus sovitetaan yhteen siten,
keen viranomainen voi tehdä asiasta
ettei luonnollinen henkilö, kotimainen
rikosilmoituksen vain siinä tapauk-
Luonnollisten henkilöiden, koti-
kuolinpesä tai yhtymä tule tutkittavak-
sessa, että asiassa on saatu näyttöä
maisten kuolinpesien ja yhtymien
si ja rangaistavaksi uudelleen samasta
uusista tai vasta esiin tulleista, asiaan
verotuksessa Verohallinto, Tulli ja
teosta.
olennaisesti vaikuttavista tosiseikois-
Liikenteen turvallisuusvirasto voivat
ta.
m
Akkusastoori 5| 2013
seuraavan kalenterivuoden loppuun
määrättävästä veron- tai tullinkoro-
11
Kiina 22.–24.6.2013
Arvioita ja johtopäätöksiä
kansainvälisestä korruptiosta
m
Valtionsyyttäjä Jarmo Hirvosen matkaraportin pohjalta toimittanut Maria Turkia
Seminaarissa Kiinan Jinanissa käsiteltiin korruption syitä pintapuolisesti.
Painopiste oli rikkaruohojen kitkemisessä – ei siinä, miksi rikkaruohot kasvavat.
Silti tilaisuus oli valaiseva suomalaisenkin syyttäjän näkökulmasta.
Akkusastoori 5| 2013
I
12
AACA:n seminaarissa Jinanissa kesällä 2013 kä- haitallisesti kohdistuvasta menettelystä. Pikkulahsiteltiin kansainvälistä korruptiota. Seminaariin jukset, backhanders, saattavat nimittäin jopa sääsosallistui yli 300 henkilöä kehitysmaista ja keskei- tää valtion varoja ‒ tai ainakin vähentää byrokratiaa.
sistä länsimaista. Suomesta olivat mukana apulais- Hallintoalamaisen maksamat suoritukset puhtaana
valtakunnansyyttäjä Jorma Kalske ja valtionsyyttä- käteen takaavat osaltaan virkamiehen toimeentulon.
jä Jarmo Hirvonen, muista Pohjoismaista Tanska ja
Jos kaikki joutuvat maksamaan lahjuksia, meNorja.
nettely ei loukkaa edes yhdenvertaisuutta. MaksuMiksi erityisesti Kiina tukee IAACA:ta (In- kykyyn perustuva summittainen progressiokin on
ternational Association of Anti-Corruption
usein käytössä. Erityisesti länsimaisia, rikkaita
yrityksiä rokotetaan raskaasti.
Authorities)? Miten ja miksi eräät länSuomalaisen on helppo paheksua
simaat myyvät korruption torjunSuomessakaan
nan osaamistaan? Olisiko suokorruptiivisia palkanlisiä. Kuitenei aina välttämättä
malaisillakin jotain tarjottavaa?
kin vielä 1980-luvun alussa meilole kyse
Muun muassa näistä seikoista
läkin haastemiehet ja jopa tuotahattomasta tyhmyydestä,
Suomen delegaatio teki arvioita
marit saivat osan palkastaan asikun verorahoilla
ja johtopäätöksiä.
anosaisten maksamina sportteleihankitaan kömpelöitä
na. Toki taksat perustuivat yleensä
ja vanhentuneita
asetukseen ‒ mutta oliko tilanne asijärjestelmiä.
Suomalaisen on helppo
akkaan näkökulmasta kovin erilainen
paheksua
kuin Afrikassa nykyisin? Haastemies suKorruptioon liittyvät oikeushyvät ja näkökul- jautti palkkion lompakkoonsa kuten Afrikassa moni
mat ovat moninaisia, eivätkä asiat aina ole niin virkamies vielä nykyäänkin.
mustavalkoisia kuin suomalaisesta näkökulmasta näyttää. Tämä ilmeni monista keskusteluista ja Varmoja merkkejä korruptiosta
puheenvuoroista.
Osallistujien mainitsemissa korruptioesimer- Korruptiossa on useimmiten kyse valtion varoista,
keissä oli pääosin kyse valtion, yleensä kehitysmaan, mutta monesta muustakin oikeushyvästä: ympärisvarojen katoamisesta ministerin tai korkean virka- töstä, kansanterveydestä, turvallisuudesta, vapaasta
miehen tilille ulkomailla. Katutason pikkukorrup- ja reilusta kilpailusta, yhdenvertaisuudesta, oikeutiossa ei silti välttämättä ole kyse valtion varoihin denmukaisesta oikeudenkäynnistä ja ylipäänsä mis-
Akkusastoori 5| 2013
tä tahansa edusta tai ominaisuudesta, josta joku on pean vaurastumisen jatkuminen edellyttää. Kyse ei
valmis maksamaan. Rakennustarkastajaa lahjomal- enää ole halusta saada maahan ulkomaista pääomaa
la voidaan rakentaa vaarallinen ja maisemaan sopi- ja yrittäjyyttä vaan siitä, että kiinalainen pääoma on
maton rakennus, tai tullimiestä lahjomalla tuodaan valloittamassa maailmaa. Erityisesti se valloittaa
maahan huumelasti.
Afrikkaa.
Julkisiin hankintoihin liittyvästä korruptiKiinnostus Afrikkaan johtuu ennen muuta
osta kärsii viime kädessä veronmaksaja.
siitä, että Kiina haluaa turvata energianAla-arvoisesti päällystetyt uudet tiet,
saantinsa. Parhaiten se käy ostamalla
vastavalmistuneet, vuotavat padot
Painopiste oli
afrikkalaisia energiayhtiöitä sekä hiija virastojen surkeat tietojärjestelli- ja öljykenttiä. Kiina haluaa, että
herkeämättömässä
mät ovat kansainvälisten kokemusvalvonnassa ja kovissa sen Afrikan-sijoitukset ovat turvassa
eikä se joudu maksamaan ylimääräisten perusteella yleensä varma merkki
rangaistuksissa.
tä lahjuksina. IAACA nähtäneen Kiikorruptiosta.
nassa sopivana vaikutuskanavana.
Valtion tietojärjestelmiin liittyvä koVaikka Kiinan oma korruptiotilanne suhkemussääntö on erityisen mielenkiintoinen
myös suomalaisen syyttäjän näkökulmasta. Suo- teessa kansalaisiin lienee huono, johto laskee, että
messakaan ei aina välttämättä ole kyse tahattomasta kansallisen kokonaisedun nimissä täytyy ehkäistä
tyhmyydestä, kun verorahoilla hankitaan kömpelöi- kansainvälistä korruptiota. Onkin ymmärrettävää,
että maahan halutaan antikorruptioon keskittyvä
tä ja vanhentuneita järjestelmiä.
koulutuskeskus, joka kouluttaisi satoja afrikkalaisia
virkamiehiä vuosittain.
Kiinaan antikorruptioRanska ja Britannia ovat toimineet jo vuosikaukoulutuskeskus?
det vastaavalla tavalla. Lontoossa ja Pariisissa kouJos järjestöjen välillä on ollut epäluottamusta tai lutetaan entisten alusmaiden virkamiehiä korrupmuita hankaluuksia, seminaarissa se ei
tion vastaiseen taisteluun. Samalla näihin
näkynyt. IAP:n (International Assomaihin myydään panssarivaunuja ja
ciation of Prosecutors) puheenjohtaja
hävittäjiä. On mukavampi ja turvalliVastaava
sempi tehdä asekauppaa, jos ei tarJames Hamilton ja entinen pääjärjestelmä Suomessa
vitse maksaa lahjuksia, kuten suosihteeri Henk Scholtz vakuutei ehkä estäisi
malaisten väitetään tehneen.
tivat kannattavansa IAACA:n
suunnitelmallista
pyrkimystä perustaa Kiinaan pykorruptiota, mutta
syvä, antikorruptioon keskittyvaikeuttaisi sitä.
Korruptiota synnyttävät
vä kansainvälinen koulutuskeskus.
laajemmat rakenteet
Myös Suomen delegaatiolta pyydettiin
sivuutettiin
kannanottoa. Kalske yhtyi Scholtzin perusteltuun näkemykseen.
Oli hämmästyttävää havaita, miten pintapuolisesHuomionarvoista
on,
että
paikal- ti korruption syitä seminaarissa käsiteltiin. Esimerla
ollut
UNODC:n
(United Nations kiksi asiakirjajulkisuutta ja lehdistön merkitystä ei
Office on Drugs and Crime) edustaja Dimitri Vlas- mainittu muualla kuin Jorma Kalskeen puheessa.
sis lupasi koulutuskeskushankkeelle tukensa ja että Korruptiota synnyttävät laajemmat rakenteet sivuuUSA:n oikeusministeriön edustaja ilmoittautui mu- tettiin. Painopiste oli herkeämättömässä valvonnaskaan suunnittelutyöryhmään. USA:ta kiinnostaa, sa ja kovissa rangaistuksissa.
Keskeisenä pidettiin virkamiesten ja poliitikkomitä Kiinassa opetetaan afrikkalaisille virkamiehille.
jen velvollisuutta ilmoittaa viranomaiselle varallisuutensa, tilitietonsa ja varainkäyttönsä – mahdolMiksi Kiina tukee IAACA:ta?
lisesti myös vastaavat tiedot lähipiiristä. Viimeksi
Kiina haluaa varmistaa sellaisen infrastruktuurin mainitun järjestelyn tärkeyden korostaminen tunolemassaolon, jota sen taloudellisen kasvun ja no- tui suomalaisesta näkökulmasta hiukan alkeelliselta.
13
Akkusastoori 5| 2013
14
Toisaalta taas seminaarin jälkeiset, KRP:ssä vi- rimmat, esimerkiksi huumereittien varrella Keskireillä olevaan rikosasiaan liittyvät seikat saivat mi- Afrikassa ja entisen Jugoslavian maissa.
Järjestäytyneen rikollisuuden maksukyky on
nut toisiin ajatuksiin. Vastaava järjestelmä Suomessa
ei ehkä estäisi suunnitelmallista korruptiota, mutta usein niin merkittävä, että se voi halutessaan käyttää
vaikeuttaisi sitä.
miljoonia euroja yhdenkin avainvirkamiehen lahjoSeminaarin painopiste oli ikään kuin rikka- miseen missä tahansa maassa. Rikkaan eurooppalaisenkin virkamiehen on vaikea vastustaa houruohojen kitkemisessä ‒ ajatustakaan ei uhkutusta, jos vaakakupissa on 10 miljoorattu sille, miksi rikkaruohot kasvavat.
naa euroa ja hienostunut järjestely vaKorruption olemassaolo tuntui oleBangladeshissä
van kuin luonnonlaki, johon voi vairojen siirtämiseksi jälkiä jättämättä
poistetaan
kuttaa vain tiukalla valvonnalla ja korruptiota saksalaisena veroparatiisiin.
rangaistuksilla.
Korruptio on usein erottamaton
ostopalveluna.
osa kansainvälistä kauppaa, kun on
Useissa puheissa toistui näkemys
kyse julkisista hankinnoista, tyypillisiitä, kuinka tärkeää korruption vastaisessa taistelussa on luoda whistle blower
sesti aseista.
-suojaan tähtäävä ohjelma ja järjestelmä. Suomessa ollaan tässä suhteessa kansainvälisesti jäljessä. Voiko mitään laskea
Oikeusministeriössä ei ole millään tavoin tunnus- virkamiesten rehellisyyden varaan?
tettu tai tunnistettu whistle blower -problematiikkaa esimerkiksi uudistettaessa todistelua koskevia Tervetuliaisillallisella kanssani samassa pöydässä issäännöksiä.
tui Pakistanin entinen korkein syyttäjäviranomainen, joka oli hallituksen vaihdoksen yhteydessä tullut juuri erotetuksi. Hän oli toiminut muun muasKorruptiota finanssikeskuksissa
sa hallituksen ylimpänä juridisena neuvonantajana
ja kehitysmaissa
ja perustuslakiasiantuntijana sekä korruptiojuttujen
ylimpänä erikoissyyttäjänä.
Merkittävimmissä korruptiotapauksissa lahjusrahat ja muu rikoshyöty toimitetaan
Toisella puolella istui Kambodzan
vastaperustetun
antikorruptiovirasulkomaille. Silloin ei yleensä ole kyse
Myös rikkaan
ton korkea virkamies. Pöydässä oli
epävarmoista sijoituspaikoista vaan
eurooppalaisen
myös Nepalin vastaavan erillisvimaailman keskeisistä finanssikesvirkamiehen voi olla
kuksista kuten Lontoosta ja Hong
raston virkamiehiä ‒ kaiken kaikkivaikea vastustaa
Kongista.
aan arvovaltainen joukko aasialaisia
houkutusta.
Kansainväliseen korruptioon liitlainvalvontaviranomaisia.
tyy yleensä rahanpesu. FinanssikeskukKeskustelu eteni illan mittaan piraattituotteiden valmistukseen ja kauppaan. Kumsissa siihen suhtaudutaan torjuvasti. Uusi, vakava korruption vaara liittyy sijoitettaviksi tarjotta- mastelin sitä, miten avoimesti Kiinassa myydään
vien varojen vastaanottamiseen ja rahanpesuepäily- pilkkahintaisia feikkituotteita. Arvovaltainen pakisjen häivyttämiseen. Finanssikeskuksissa on tällöin tanilaisherra korjasi sanomaani heti toteamalla, etkyse pankinjohtajien ja salkunhoitajien lahjonnasta tei kyse suinkaan ollut feikkituotteista vaan hyvätai muusta korruptiosta.
laatuisista tuotteista, jotka oli tehty yleensä samoissa
Kehitysmaissa riski voi liittyä suurempiin raken- tehtaissa kuin brändituotteet. Kuluttajaa ei siis huiteisiin varsinkin, jos vastaanottajamaan pankeissa on jata, vaan hänelle tarjotaan reilu mahdollisuus saahuutava pääoman tarve. Viranomaiset ja poliitikot da sama tuote brändin rahastamaa kiskurihintaa
ovat saattaneet suorastaan linjata, että kaikki maa- halvemmalla.
han tuleva raha pitää ottaa kyselemättä vastaan.
Pakistanilainen kertoi esimerkin kaveristaan,
Toisaalta korruption kansainvälisyys tarkoittaa, joka oli ostanut Lontoosta 70 punnalla Niken topettä sitä esiintyy varmasti siellä, missä kansainväli- patakin ja ylpeänä pitänyt sitä kylmällä säällä, kunsen järjestäytyneen rikollisuuden intressit ovat suu- nes oli huomannut kokillaan täsmälleen samanlai-
sen. Kokki oli kertonut ostaneensa sen paikallisel- vin Suomen menestys korruptiotutkimuksissa. Jos
ta torilta noin kolmella punnalla. Kaikki nauroivat suomalaiset haluaisivat profiloitua antikorruptioja totesivat kuin mainoksessa, että kyllä on tyhmää guruina, sille olisi olemassa valmis tilaus. Kyse ei
maksaa liikaa. Suomalaista tietysti kummastutti, välttämättä ole kehitysavusta vaan rahanarvoisesta
että jollakulla on varaa omaan kokkiin, mutta ei ai- konsulttityöstä ja maineen kasvattamisesta. Kenties
suorastaan brändäämisestä.
toon takkiin.
Kun en yhtynyt yleiseen ilonpitoon,
Selvää tietenkin on, etteivät suomaSuomalaista
laiset ole huippuasiantuntijoita Afpakistanilainen perustuslakiasianrikasta tulevien likaisten rahavirtotuntija ymmärsi yskän. Hän totietysti kummastutti,
tesi hymähtäen, että ainoa pikku
jen jäljittämisessä maailman pankettä jollakulla oli
moite, joka asiaan voi liittyä, on
kikeskuksissa. Tällaisen osaamisen
varaa kokkiin, mutta
brändin haltijan, yleensä kuitenkasvattamisessa tulisi hyödyntää
ei aitoon takkiin.
kin amerikkalaisen, IPR-oikeuksiparhaat käytettävissä olevat koulutusja vaihtomahdollisuudet esimeren loukkaus. Kaikki pöydässä nyökytkiksi Hong Kongissa: sen oikeusjärjestelivät ja hymyilivät hyväntahtoisesti eutelmä on edelleen eurooppalainen, ja britit
rooppalaiselle typeryydelleni. Seuraavana päivänä puhuttiin otsa rypyssä virkamiesten rehellisyy- näyttävät yhä olevan avainasemissa. Oppi olisi sodestä ja oikean asenteen tärkeydestä.
vellettavissa kaikenlaiseen likaiseen rahaan, ei vain
korruptioon.
Onko IAACA:n seminaareihin
Itävallan valtakunnansyyttäjän Eugen Fabrizyn syytä osallistua?
alustus käsitti ainoastaan Itävallassa sijaitsevan antikorrupiokoulutuskeskuksen IACA:n (International Kiinan vahva sponsorointi takaa, että seminaareiAnti-Corruption Academy) palvelujen mainostamis- hin osallistuu virkamiehiä myös köyhimmistä ja siis
ta. Kyseessä on laitos, jonka Itävalta on perustanut useimmiten korruptoituneimmista maista. Vastaaja johon Suomi on liittymässä maksumieheksi (ks. vasti paikalla on rikkaita länsimaita, joilla on vaalitHE 79/2013 vp). Aivan yhtä hyvin – tai Itävaltaa
tavina omat taloudelliset intressinsä kehitysmaisparemminkin – Suomi olisi voinut perussa ja rahamaailman keskuksissa. Asetelma
taa kyseisen akatemian. Myös Hong
on mielenkiintoinen: delegaatioiden
Kaikki
lähtökohdat ovat erilaiset, mutta
Kongin, UK:n ja Ranskan edustajat
pöydässä
intressi yhteinen. Liittymäkohdat
esittelivät – tai mainostivat – omia
nyökyttelivät
rahanpesuun ja järjestäytyneeseen
koulutus- ja vaihtosysteemejään.
ja hymyilivät
Paikalla oli myös yksityisten
kansainväliseen rikollisuuteen ovat
hyväntahtoisesti
konsulttifirmojen palkkalistoilselvät. Vähintään yhtä selviä ovat
eurooppalaiselle
la olevia henkilöitä kuten Banglavaltapoliittiset kytkennät.
typeryydelleni.
deshissä saksalaisen GIZ GmbH:n palTuskin missään on samaan aikaan
veluksessa toimiva entinen nepalilainen pokoolla yhtä edustavaa kansainvälistä otosliisipäällikkö. Hän poistaa Bangladeshistä korrupti- ta korruptionvastaiseen taisteluun osallistuvia virkaon saksalaisena ostopalveluna. Hänen tiiminsä teh- miehiä kuin IAACA:n tilaisuuksissa. Jos halutaan
tävänä on Justice Reform & Corruption Prevention.
päästä kartalle siitä, mihin maailma on menossa, on
Jos maan oma virkakunta on läpimätä, onkin parasta olla mukana.
luontevaa, että konsulttipalvelut ostetaan ulkomailSeuraava IAACA:n tilaisuus järjestettiin korta yksityiseltä palveluntarjoajalta. Näin vältetään ruptoituneessa Panamassa marraskuussa 2013. m
myös tarpeeton ulkopoliittinen painolasti ja turvataan valtion suvereniteetti suhteessa muihin maihin.
Niissä virkamiespiireissä, jotka IAACA:n seminaariin osallistuivat, tunnetaan hämmästyttävän hy-
Akkusastoori 5| 2013
Miksi Suomen kannattaa olla hereillä?
15
Maaliskuussa 2014 jaetaan
syyttäjälaitoksen
3. tunnustuspalkinto
m
Maria Turkia
Moni meistä on työpaikallaan arjen sankari, joka oikeastaan ansaitsisi syyttäjälaitoksen
tunnustuspalkinnon. Kuitenkin vain yksi ihminen tai henkilöryhmä voi sen saada.
Esittelemme ehdokkaat tässä ja seuraavassa Akkusastoorissa.
S
Akkusastoori 5| 2013
yyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto jaetaan nyt
kolmatta kertaa. Arviointiperusteita voittajan
valinnassa ovat
1) hyvä virkamiestapa, joka käsittää syyttäjälaitoksen arvojen mukaisen toiminnan (oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvoinnin
edistäminen)
2) toiminnan näkemyksellinen kehittäminen siten, että se ylittää henkilön tehtävän tarpeet ja hyödyttää koko laitosta
3) sidosryhmäyhteistyö syyttäjälaitoksessa ja sen
ulkopuolella.
Palkintoa ei jaeta muodollisesti ansioituneen virkauran eikä merkkipäivän perusteella.
Jokaisen syyttäjänviraston päällikkö – poikkeustapauksessa jokin muu taho – on asettanut ehdolle
16
palkinnon saajaksi yhden, virastossa yhteisesti valitun ehdokkaan. Ehdokas voi olla henkilö, henkilöryhmä, virasto tai palvelutoimisto. Ehdokasvalinta
on perusteltu kirjallisesti.
Tunnustuspalkinnon saajan valitsee valtakunnansyyttäjän asettama valintalautakunta. Palkintona
on rahastipendi tai muu konkreettinen tunnustus.
Syyttäjälaitoksen ensimmäisen tunnustuspalkinnon vuonna 2007 sai Oulun kihlakunnansyyttäjä
Lahja Kyllönen-Kaitaniemi työstään apulaissyyttäjien ohjaajana. Vuoden 2010 tunnustuspalkinnon
sai Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kanslia roolistaan viraston toiminnan kehittämisessä sekä syyttäjien ja sihteerien yhteistyön tiivistämisessä.
Seuraava palkinto jaetaan Valtakunnallisessa
syyttäjälaitospäivässä 21.3.2014.
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kanslia sai tunnustuspalkintonsa Valtakunnallisessa syyttäjälaitospäivässä
Helsingin kulttuuritalolla
26.11.2010. Palkintona oli
hemmottelupäivä.
Itä-Suomen syyttäjänvirasto:
Henkilöön kohdistuviin rikoksiin, erityisesti naisten ja lasten perusoikeuden loukkauksiin erikoistunut kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää on arjen ihmisoikeuksien tinkimätön toteuttaja ja moniosaaja.
Hänelle on osoitettu muun muassa vaativia paritusjuttuja. Viime vuosina Mäenpää on antanut merkittävän panoksen koko syyttäjälaitoksen kouluttamiseen. Kohderyhminä ovat olleet myös poliisi ja muut
yhteistyötahot sovittelusta osaamiskeskuksiin. Koulutuskapasiteetista kertoo uuden esitutkinta- ja pakkokeinolain raskas koulutusvastuu syyttäjälaitoksen
ja poliisin yhteisessä Ponnistus-hankkeessa.
Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan
syyttäjänvirastot:
Rautainen talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilainen, hallintosihteeri Seija Paljakka on toiminut
pitkään syyttäjälaitoksen toimintojen ja järjestelmien kehittäjänä ja kouluttajana. Erityisen ansiokasta on ollut hänen aktiivinen ja tehokas toimintansa syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksessa, kun
palvelutoimistoja on yhdistetty ja toimintoja sovitettu yhteen. Hän on osallistunut aktiivisesti ammattiyhdistys- ja luottamusmiestoimintaan, kehittää itseään jatkuvasti ja on suorittanut mm. merkonomin tutkinnon työn ohella. Paljakka on myös viraston sihteerien tarmokas esimies.
Keski-Suomen syyttäjänvirasto:
Työsuojelutoimikunta-tyhytyöryhmä on ansiokkaasti edesauttanut työympäristön turvallisuuden,
viihtyisyyden ja työergonomian paranemista. Sisäilmaongelmia on korjattu sekä asiakaspalvelun turvallisuutta ja työergonomiaa parannettu. On järjestetty liikuntailtapäivä sekä työ- ja virkistysmatka
Pietariin, päivitetty pelastussuunnitelma ja järjestetty alkusammutuskoulutus. Työtyytyväisyyskyselyssä
ilmenneissä asioissa on ryhdytty toimiin. Saldovapaa ja viikoittainen mahdollisuus liikuntatuntiin on
otettu käyttöön. Työterveyshuollon kanssa on tehty riskikartoitus. Vireillä on purkuryhmä erityisesti
syyttäjille. Ryhmä toteuttaa syyttäjälaitoksen arvoja
tavalla, joka näkyy työntekijöiden arjessa.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto:
Henkilöstö on yhtä mieltä siitä, että palkinto kuuluu johtavalle kihlakunnansyyttäjälle Tom Ifströmille. Keväällä 2014 eläkkeelle jäävällä päälliköllä on ilmiömäinen taito nostaa jokaisen työntekijän omat kyvyt esiin riippumatta siitä, mitä tehtävää
tämä hoitaa. Ifströmin toiminta on jo vuosien ajan
nostanut Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston viihtyisimmäksi työpaikaksi koko maassa. Ifström on
toiminut syyttäjälaitoksen arvojen mukaan jo ennen kuin ne lanseerattiin. Kun hän aloitti työpsykologin käynnit virastossa, tarkoitus oli auttaa syyttäjiä raskaiden juttujen henkisessä käsittelyssä. Viime
aikoina psykologi on kuitenkin joutunut auttamaan
työntekijöitä Ifströmin lähtöön liittyvässä eron tuskassa. Työpsykologin käyttäminen työssä jaksamisen tukena on sittemmin levinnyt muuallekin.
Oulun syyttäjänvirasto:
Kihlakunnansyyttäjä Maarit Ketosen monet vastuutehtävät kuvastavat hänen kunnianhimoista suhtautumistaan syyttäjän työhön. Valokuvausta harrastava Ketonen on viraston vuosikalenteriprojektin
primus motor. Vuonna 2010 käynnistynyt projekti
on vaikuttavuudeltaan ensiluokkaista tyhytoimintaa
– henkilöstö on ollut valmis kuvauksiin vapaa-aikanaan. Työtoverit ovat tottuneet kääntymään Ketosen puoleen tuntiessaan tarvetta ylimääräiseen yhdessäoloon henkisesti raskaan työn lomassa. Ketosella on poikkeuksellisen paljon omien tehtäviensä
tarpeet ylittävää luovuutta ja ammattitaitoa, jotka
hyödyttää koko syyttäjälaitosta.
Pirkanmaan syyttäjänvirasto:
Tarmokas, aikaansaava ja vastuuvalmis kihlakunnansyyttäjä Kati Ruoho on osoittanut erinomaista
tuloksentekokykyä. Hän on kehittänyt viraston toimintaa yli oman tehtävänsä velvoitteiden ja tarpeiden mm. aktiivisena virkistystyöryhmän sekä viraston juttujaon uudistaneen työryhmän jäsenenä. Hän
on tarjoutunut kantamaan ja saanut vastuun merkittävästä osasta viraston kansainvälisiä tehtäviä. Ruohon rehti, reipas ja myönteinen ote sekä raikas huumorintaju antavat energiaa hyvän virastohengen ja
työilmapiirin rakentamiseen ja siten ainakin välillisesti parantavat työyhteisön jäsenten mahdollisuuksia työhyvinvointiin. m
Akkusastoori 5| 2013
Tässä ensimmäiset ehdokkaat – loput ovat esillä
seuraavassa Akkusastoorissa.
17
Kuulumisia Eurojustista
Eurojust vai EJN –
kumpi avuksi?
m
Neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen
Tarvitessaan oikeudellista apua toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta syyttäjä
voi ottaa yhteyttä suoraan asiassa toimivaltaiseen toisen valtion oikeusviranomaiseen.
Apuna voi käyttää myös Euroopan oikeudellista verkostoa EJN:ää ja Eurojustia.
E
uroopan oikeudellinen verkosto EJN perustettiin jäsenvaltioiden yhteisellä toiminnalla
98/428/YOS. Se kumottiin ja korvattiin 16.12.2008
annetulla Euroopan unionin neuvoston päätöksellä
2008/976/YOS.
Eurojustin toiminta puolestaan perustuu Euroopan unionin neuvoston päätökseen 2002/187/
YOS Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Sitä täydennettiin päätöksellä Eurojustin vahvistamisesta (309D0426). Eurojust-päätös muutoksineen on
saatettu Suomessa voimaan lailla 742/2010.
Tämän ohjeen tarkoitus on antaa suuntaviivat
siihen, milloin lähtökohtaisesti tulisi käyttää oikeudellista verkostoa ja milloin Eurojustia.
Akkusastoori 5| 2013
yhteys EJN:ään
18
Euroopan oikeudellinen verkosto EJN koostuu kunkin jäsenvaltion kontaktipisteiksi nimeämistä henkilöistä. He hoitavat kansainväliseen oikeusapuun liittyviä tehtäviä osana normaalia
virkatyötään.
Useimmissa maissa yhteyshenkilöiksi on nimetty syyttäjiä, tutkintatuomareita ja oikeusministeriön palveluksessa olevia henkilöitä. Suomen yhteyshenkilöt työskentelevät syyttäjälaitoksessa, tuomioistuimissa, keskusrikospoliisissa ja
oikeusministeriössä.
Suomalainen oikeusviranomainen voi ottaa yhteyttä suoraan ulkomaiseen yhteyshenkilöön. Tällöin tulee aina ilmoittaa, että yhteydenotto liittyy
henkilön statukseen EJN-verkoston jäsenenä.
Lähes kaikki verkoston jäsenet osaavat englantia. Kielitaidon voi tarkastaa EJN-sivustolta kyseisen henkilön kohdalta. Opastus sivun käyttöön löytyy syyttäjälaitoksen intranetistä.
Jos yhteydenotto vieraan valtion oikeusviranomaiseen tuntuu hankalalta, voi aina pyytää suomalaista yhteyshenkilöä välittämään asiassa.
EJN valitaan tilanteessa, jossa on kyseessä:
• toisen valtion lain sisältö koskien edellytyksiä
oikeusavun saamiseen tietyssä tilanteessa
• toisen valtion lain sisältö koskien tietyn
teon rangaistavuutta (alustava tiedustelu tai
kaksoisrangaistavuusselvitys)
• yhteystiedot taholle, jolle oikeusapupyyntö, pidätysmääräys tms. tulee lähettää
• tiedustelu jo lähetetyn oikeusapupyynnön täyttämiseen liittyen (esim. kiirehtiminen)
• lisäselvityksen saaminen liittyen toisesta valtiosta tulleeseen oikeusapupyyntöön (ml.
pidätysmääräysasiat)
• muu kahdenvälinen oikeudellinen asia.
yhteys Eurojustiin
Eurojustin tehtävänä on edistää ja koordinoida
kansallisten oikeusviranomaisten yhteistyötä EU:n
alueella asioissa, jotka koskevat vakavaa, rajat ylittävää ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Eurojust valitaan sen toimivaltaan liittyvissä asioissa eli silloin, kun:
• rikosasia koskee useampaa kuin kahta valtiota
Kuulumisia Eurojustista
•
•
•
•
•
tulee tarve koordinoida esitutkinta- tai syytetoimia useassa valtiossa
on tarkoitus perustaa yhteinen tutkintaryhmä
pyydettyä oikeusapua ei ole saatu eikä kiirehtiminen muita kanavia kuten EJN:ää käyttäen
ole tuottanut tulosta
rikosasiassa on toimivaltaristiriitoja
asia on erityisen kiireellinen tai
monimutkainen
apua tarvitaan sellaiselta EU:n ulkopuoliselta
valtiolta, johon Eurojustilla on yhteyshenkilö
(mutta EJN:llä ei). Lista tällaisista valtioista on
syyttäjälaitoksen intranetissä Eurojust-sivulla.
Sekä Suomen että muiden jäsenvaltioiden Eurojust-yksiköt ovat hyvin työllistettyjä. Siksi yksinomaan sen seikan, että kansallisen jäsenen ja muun
yksikön henkilöstön kanssa voi puhua suomea, ja
että yksikkö on todettu palvelualttiiksi, ei tulisi johtaa oikeudellisen verkoston sijasta Eurojustin puoleen kääntymisen.
Yhteystiedot EJN-verkostoon tai Eurojustin
Suomen yksikköön ovat syyttäjälaitoksen intranetissä. m
Ota yhteyttä mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa
Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa
Hyvät yhteistyökumppanit,
VKSV:n ohje EJN:n ja Eurojustin toimivallan ja tehtävien selkiyttämisestä on asiakaspalautteen perusteella
synnyttänyt epätietoisuutta siitä, millaisissa asioissa
Eurojustiin uskaltaa olla yhteydessä.
Ohjeen tarkoitus ei ole nostaa yhteydenottokynnystä
siinä pelossa, että tiedusteluilla kohtuuttomasti rasitettaisiin Eurojustin Suomen-osaston vähäisiä resursseja.
Vuosittain on tullut vain muutama paremmin EJN:n toimivaltaan kuuluva juttu, eivätkä ne ole ylikuormittaneet
Eurojustin Suomen-osastoa. Ttiedustelut ohjataan jatkossakin oikeaan kanavaan viran puolesta.
Harri Tiesmaa tekee yhteistyötä mm. Romanian kansallisen
jäsenen Daniela Buruianan (vas.) ja hänen sijaisensa
Cleopatra Chivun kanssa. Kuva Eurojust.
Tärkeintä on ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa
Esimerkki onnistuneesta
yhteistyöstä
vaiheessa ja matalalla kynnyksellä jompaankumpaan
6.10.2013 sain Turun syyttäjältä alustavan tiedustelun
kanavaan, jotta asiat saadaan joutuisasti liikkeelle.
nopeasta videokuulustelun järjestämisestä Romaniaan.
Eurojustin ja EJN:n erilaiset toimivaltuudet on kuitenkin
Samana päivänä ilmoitin, että meillä on aiempia hyviä
ohjeesta ilmenevällä tavalla hyvä tiedostaa.
kokemuksia vastaavista tilanteista. Kuuleminen olisi
tarpeen puolustuksen pyynnöstä mm. törkeää varkautta
Mikä sitten on sellainen ”vain kahdenvälinen”, ”ei va-
koskevassa asiassa.
kava” rikosasia, jossa myös Eurojust on sovelias kanava
esimerkiksi asian kiireellisyyden vuoksi? Tämä ei ilmene
7.10.2013 sain hovioikeudelta tiedon, että kuultava
yksiselitteisesti uudestakaan ohjeesta. Esimerkkinä mai-
henkilö on vankeusvanki. EJN:n Atlas antoi toimenpiteelle
nitsen Turun hovioikeuden tekemän, tuoreen oikeusapu-
kymmenkunta toimivaltaisen viranomaisen yhteystietoa,
pyynnön videokuulemisen järjestämiseksi Romaniaan.
mutta Romanian deskiltä sain tiedot ainoasta oikeasta
Asian menestyksekkäästä hoitamisesta ainakin minulle
viranomaisesta: se oli Bukarestin syyttäjänvirasto.
jäi erityisen hyvä mieli.
Seuraavalle sivulle
Akkusastoori 5| 2013
•
19
Ajankohtaista
8.10.2013 hovioikeus laati oi-
9.10.2013 puolilta päivin saimme
numerosta. Jäimme jännittyneinä
keusapupyynnön ja toimitti siitä
yllättäen tiedon, että vankikuljetukset
odottamaan yhteyden ja kuulemisen
kopion Eurojustille sovitusti klo 17
olivat järjestyneet. Kiirettä lisäsi se,
onnistumista.
mennessä romaniaksi käännettynä.
että Daniela oli parhaillaan Schipholin
Alkuperäinen pyyntö tulisi täytän-
lentokentällä astumassa koneeseen
10.10.2013 hovioikeus ilmoitti, että
töönpanoviranomaiselle postitse
ja piti samalla yhteyttä kotimaansa
oikeudenkäynti oli viety onnellisesti
jälkikäteen.
viranomaisiin. Asian hoitaminen
läpi ilman lykkäyksiä ja uuden pääkä-
siirtyi Romanian deskillä kansallisen
sittelyn järjestämistä.
Tässä vaiheessa selvisi melkoinen
jäsenen sijaisen Cleopatra Chivun
väärinkäsitys: olin maanantaina
hoidettavaksi. Murphyn lain mukai-
Oli meillä toki olemassa suunnitelma
7.10. puhunut Romanian kansal-
sesti romanialaiset eivät voineet liioin
B, josta ei tässä enempää. Voin todeta
lisen jäsenen Daniela Buruianan
täyttää HALTIKin lähettämää teknistä
35 sähköpostin ja lukuisien puhelui-
kanssa sujuvasti ensi torstaista (next
lomaketta, koska heillä ei ollut kaikkia
den jälkeen, että loppu hyvin kaikki
Thursday) oikeudenkäyntipäivänä.
tarvittavia tietoja hallussaan – kysei-
hyvin – ja vain alle 48 tuntia oikeus-
Romanialaisille next Thursday oli
sessä videosalissa olivat meneillään
apupyynnön laatimisesta.
kuitenkin seuraavan viikon torstai.
toiset käräjät, mikä esti tietojen saan-
Jos Daniela olisi tiennyt asian niin kii-
nin. Sovimme, että vajavaisilla tiedoilla
Asia olisi kenties saatu hoidetuksi
reelliseksi, hän ei olisi voinut luvata
täytetty lomake kuitenkin lähetetään
myös EJN:n kautta, mutta yhteydenot-
onnistumista. Asiaa mutkisti vielä
ja yhteyden testaus jää hovioikeuden
to Eurojustiin oli perusteltu. Romanian
se, että vanki pitäisi siirtää tuomio-
istunnon alkuun.
deskin kanssa on muutoinkin aina ilo
tehdä yhteistyötä, ja tietysti muistin
istuimen tiloihin, joissa videolaitteet
sijaitsivat.
Edelliseltä sivulta
10.10.2013 aamulla vaihdettiin vielä
Danielaa ja Cleopatraa suomalaisella
tuoreet tiedot IP-osoitteesta ja ISDN-
suklaalla.
m
Akkusastoori 5| 2013
Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta
annettiin 81 lausuntoa
20
Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta saadut lausunnot on koottu
yhteen oikeusministeriössä. Laajasta ohjelmasta annettiin yhteensä 81
lausuntoa. Vaikka ohjelmaa kritisoitiin säästöohjelmaksi, suurinta osaa
yksittäisistä ehdotuksista kannatettiin ja korostettiin ohjelman nopeaa
täytäntöönpanoa.
Suurimmassa osassa lausunnoista
ymmärrettiin vuoteen 2025 asti valmistellun ohjelman lähtökohdat ja
taustalla vaikuttavat tavoitteet. Neuvottelukunnan valmisteleman ohjelman pelättiin kuitenkin johtavan
oikeusturvan heikentämiseen, koska
ohjelmalla pyritään vastaamaan sekä
vuoden 2012 kehyspäätöksen edellyttämiin säästövelvoitteisiin että
muihin oikeuslaitoksen välttämättömiin menopaineisiin. Nämä yhdessä
merkitsevät n. 25 miljoonan euron
sopeuttamistarvetta vuonna 2015.
Toisaalta uudistamisohjelman nähtiin
kuitenkin tarjoavan välineitä taloustilanteen tasapainottamiseksi.
Eniten kritiikkiä sai odotetusti ehdotus käräjäoikeuksien määrän puolittamisesta nykyisestään. Vahvempien
käräjäoikeuksien luominen nähtiin
lausunnoissa silti tarpeelliseksi, jotta
voitaisiin vähentää tuomioistuinten
haavoittuvuutta ja syventää tuomarikunnan erityisosaamista.
Ohjelmaan sisältyvistä lähes 60 toimenpiteestä yli kolmannes on jo
käynnistynyt. Esimerkiksi hovioikeuksien jatkokäsittelyluvan laajentamista, syyteneuvottelumenettelyä ja
tuomioistuinmaksujen uudistamista
valmistellaan. Ministeri Anna-Maja
Henriksson linjaa syksyllä niiden ehdotusten toimeenpanoa, jotka saivat
lausunnonantajilta ristiriitaisemman
vastaanoton.
www.om.fi > Julkaisut > Mietintöjä
ja lausuntoja
KRP ponnisti
voiton syyttäjistä
m
Rikostarkastaja Johanna Hervonen, KRPKuvat Rainer Larkiala
Keskusrikospoliisin ja syyttäjien perinteisen pesäpallo-ottelun kiertopalkinto meni toisena
vuonna peräkkäin KRP:lle. Perinne jatkuu: ensi vuonna tarvitaan lisää naisia mukaan peliin.
A
urinkoinen ilta Rekolan kentällä 17.9.2013
tarjosi loistavat olosuhteet järjestyksessä kahdeksannelle vuotuiselle syyttäjien ja KRP:n väliselle pesäpallon haasteottelulle. KRP puolusti viime
vuoden voittoa ja jalkautti kentälle apulaispäällikön
johdolla iskukykyisen ryhmän, jossa oli edustus esikunnan lisäksi tutkinta-, tiedustelu- ja kansainväliseltä osastolta.
Syyttäjien joukkue marssi kiilaan uudenkarheissa pelipaidoissa ja erittäin revanssihenkisenä. Edustettuina olivat VKSV:n lisäksi Itä-Uudenmaan ja
Helsingin syyttäjänvirastot.
Tuomaritoiminnasta vastasivat totutulla, laadukkaalla tavalla Päiväkummun Pesiksen juniorit ja nyt
myös Huhta-Ahon Kimmon jälkikasvu takarajalla.
S
yyttäjien voittaman hutunkeiton jälkeen peli
käynnistyi apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalskeen
avausheitolla. Ensimmäisessä sisävuorossa KRP:llä
oli pieniä käynnistymisvaikeuksia. Syyttäjien ykkösvahti Ruuth hassutti kokeneen Leppäahon palamaan kakkoselle, ja syyttäjien muutamat näyttävät
kiinniotot pitivät KRP:n johdon vielä maltillisena
– vaikka etenkin Ridanpään, Sirviön ja Peltolan
lyöntimyllyssä syyttäjien ulkokenttä oli helisemässä.
Toisen vuoroparin avanneessa sisävuorossa KRP
nosti pelin tasoa. Erityisesti Huhta-Ahon tehokas
ajolähdön purku lisäsi KRP:n johdon jo turvallisen
oloiseksi.
KRP:n pieni haparointi ulkovuorossa nosti syyttäjät vielä iskuetäisyydelle. Pelin päättäneessä kolmannessa vuoroparissa KRP:n
lyönti- ja heittoylivoima teki kuitenkin tehtävänsä. Peli päättyi
KRP:lle 12–7.
Hutunkeiton
voittivat syyttäjät.
Akkusastoori 5| 2013
P
elin jälkeisessä iltatilaisuudessa KRP:n toimitalossa luovutettiin kiertopalkinto
KRP:lle.
Vaikka peli käytiin tasakentällisin, keskustelua herätti hieman joukkueiden sukupuolijakauma. KRP sai tänä vuonna kokoon joukkueen, joka nipin napin
täytti sekajoukkueen määritelmän. Syyttäjien joukkueessa oli
kumpaakin sukupuolta kutakuinkin saman verran.
Koska perinnettä ilman muuta jatketaan, olisi
toivottavaa, että ensi vuonna useampi KRP:n nai-
21
nen uskaltautuisi mailan varteen. Vaikka voittaminen on tavoitteena, peli käydään rennosti ja ”kaikki
pelaa” -hengessä.
K
RP:n joukkueesta parhaana pelaajana palkittiin Pasi Sirviö. Lennokkain etenijä -palkinto meni Linderborgin Kallelle, ja parhaana tsemppaajana palkittiin reisivaivaisenakin kentällä kemmertänyt Harri Laulumaa.
Syyttäjien joukkueesta
parhaan pelaajan palkinnot
menivät Veera Hammarströmille ja Jukka Haavistolle. Parhaana tulokkaana palkittiin Kimmo
Varjonen.
Kiitos kaikille pelaajille sekä Markulle kannustuksesta ja Raikalle valokuvauksesta ja järjestelyistä! m
Sari Aho ja
Arto Tuomela.
Jukka
Haaviston
Akkusastoori 5| 2013
tyylinäyte.
22
Syyttäjien joukkueessa pelasivat Sari Aho, Veera Hammarström, Anna-Riikka Ruuth, Heli Vesaaja, Virva Ylen,
Jouko Partanen, Kimmo Varjonen, Jukka Haavisto, Mika Appelsin ja Pieti Kannala. KRP:tä edustivat Tero Kurenmaa,
Karl Linderborg, Jarkko Peltola, Kimmo Huhta-Aho, Mauri Leppäaho, Jaakko Ridanpää, Pasi Sirviö, Harri Laulumaa,
Arto Tuomela ja Johanna Hervonen.
Ajankohtaista
Kirjaesittelyjä
Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson
Rikosasian joutuisa
käsittely
Määttä, Pekka
Määttä tarkastelee rikosasioiden
viipymistä 20-vuotisella kokemuksellaan syyttäjänä, asianajotehtävissä ja oikeuslaitoksen palveluksessa. Erityisesti Turun hovioikeuskaudellaan Määttä tuli
tietämään rikosasioiden käsittelyn viipymisestä. Käräjätuomarina hän oli mukana taistelemassa
ongelmaa vastaan.
Yhteiskunnan kehittyessä
myös oikeudenhoidon tehostamisen ja joutuisuuden vaatimukset lisääntyvät. Jos käsittely viipyy
kohtuuttomasti viranomaisista
johtuen, kyseessä on ihmisoikeusloukkaus. Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat määritellet rikosasian käsittelyn joutuisuuden vähimmäistason. Suomessa ei ole aina onnistuttu täyttämään velvoitetta.
Määttä keskittyy rikosasian käsittelyn käräjäoikeusvaiheeseen tuomarin näkökulmasta.
Tutkimustehtävänä on lainopin
keinoin selvittää, millainen sisältö voimassa olevan oikeuden oikeusnormeille on mahdollista antaa, jotta prosessin joutuisuus perusoikeutena toteutuu parhaalla
mahdollisella tavalla.
Yleisessä osassa keskeistä on
teoreettinen lainoppi. Sen jaksot ovat: Rikosprosessi ja yksilöiden perusoikeudet, Käsittelyn
joutuisuus perusoikeutena, Ri-
kosprosessin funktiot ja tuomarin perustuslaillinen rooli, Tutkimuksen periaatekehikko ja Perusargumentaatio menettelytapaa
valittaessa.
Soveltavassa osassa Määttä
testaa yleisen osan teoriaa. Jaksot ovat: Perusoikeudet tuomarin
prosessinjohdossa, Osallistumisoikeus ja sen rajoittaminen, Oikeus vapauteen ja sen rajoittamisen edellytykset, Oikeus perusteltuun päätökseen, Oikeudesta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
ja Tulevaisuuden näkymiä.
Tulevaisuuden näkymissä
Määttä esittää useita näkökohtia
nykyistä paremman oikeusturvan
saavuttamiseksi: mm. valmistelua
tehostamalla, yhteistyöllä, pakkokeinoilla, päivystämällä, ymmärrettävällä tuomiolla, syyteneuvottelulla (HE 58/2013 vp on kesken eduskunnassa), juristien taitoja kehittämällä ja yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten yhteistyöllä.
Määttä toteaa, että lainsäädännön kehittäminen ei yksin riitä: jokaiselta rikosprosessin toimijalta edellytetään aktiivisuutta
ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Jokaisen toimijan on huolehdittava siitä, ettei rikosasian
käsittely heistä johtuen aiheettomasti pitkity. Joutuisa rikosprosessi on kaikkien etu.
Yliopistollinen väitöskirja,
Turun yliopisto, 731 s.
ISBN 978-952-246-248-0
Hansaprint Oy, Vantaa, 2013.
Rikosoikeudellinen
tutkimus sallitun
voimankäytön
rajoista
Terenius, Markus
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on ollut luoda kokonaiskuva poliisin oikeudesta käyttää
kansalaisen ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvia
voimakeinoja.
Viime vuosina on keskusteltu poliisimiehen puolustuksellisen hätävarjelun ja hyökkäyksellisen voimakeinojen käytön välisestä suhteesta. Terenius esittää, että useimmat tilanteet tulisi
pystyä ratkaisemaan tukeutumalla hallinnollisiin toimivaltuuksiin
ja niihin perustuviin voimakeinoihin. Tutkimuksessa on pohdittu myös, miten ja minkä normien nojalla oikeudenvastaisesta
voimankäytöstä tulee rangaista ja
miten erityyppisiä erehdyksiä pitäisi rikosvastuun rajoja määritettäessä arvioida.
Terenius esittää, että perusja ihmisoikeusargumentteja voidaan hyödyntää myös voimankäyttötilanteita arvioitaessa. Tutkimuksessa onkin analysoitu kansallisen oikeuskäytännön lisäksi
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.
Väitöstilaisuus on ollut Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi professori
emeritus Martti Majanen ja kustoksena professori Raimo Lahti.
Tiivistelmä: https://helda.helsinki.
fi/handle/10138/41625
Akkusastoori 5| 2013
m
Poliisin voimankäyttö:
23
Ajankohtaista
Ympäristörikokset kansainvälistyvät
Kansallisen ympäristörikosseuran-
huolto ja jätekuljetukset ovat osittain
Ympäristörikoskatsaus on saanut
taryhmän ympäristörikoskatsauk-
ajautuneet rikollisten käsiin.
kansainvälistäkin tunnustusta. Suo-
Akkusastoori 5| 2013
sesta käy ilmi, että ympäristörikol-
24
men kansallinen ympäristörikosten
lisuus on yhä useammin valtioiden
Kansallisen ympäristörikosseu-
seurantaryhmä laatii katsauksen
rajat ylittävää ja ilmenee monimuo-
rantaryhmän puheenjohtaja polii-
vuosittain. Ryhmän toimintaan
toisena ympäristön turmelemisena.
siylitarkastaja Arto Hankilanoja
osallistuvat Poliisihallitus, Keskus-
Poliisihallituksesta toteaa, että ympä-
rikospoliisi, ympäristöministeriö,
Laittomat kansainväliset jätekulje-
ristörikoksia tulisi tarkastella aiempaa
Suomen ympäristökeskus, Tullin
tukset, uhanalaisten eliölajien laiton
laaja-alaisemmin: osana taloudellista
rikostorjunta, Valtakunnansyyttäjän-
kauppa ja hävittäminen sekä lait-
ja järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka
virasto, sisäministeriön rajavartio-
tomat päästöt ilmaan ja vesistöön
vaikutuksena ja sivutuotteena ympä-
osasto sekä Uudenmaan elinkeino-,
ovat katsauksen mukaan nousseet
ristö pilaantuu. Hankilanojan mukaan
liikenne- ja ympäristökeskus.
kansainvälisiksi ongelmiksi.
ympäristörikosten laaja-alainen
tarkastelu tulisi ottaa huomioon myös
www.poliisi.fi > Tietoa poliisista
Lisäksi katsauksessa nostetaan esiin
lainsäädännön ja viranomaisyhteis-
/ Kansallinen ympäristörikosten
ulkomaisia tapauksia, joissa jäte-
työn kehittämisessä.
seurantaryhmä
THL:n opas rikosten ja
riitojen sovitteluun
Poliisin tietoon tullut
viharikollisuus vähentynyt
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
julkaisi hiljattain Rakennamme sovintoa -oppaan rikosten ja riitojen
sovitteluun. Oppaassa esitellään
rikosten ja riitojen sovittelun lähtökohtia ja yleisiä periaatteita sekä sovittelun merkitystä rikosprosessissa.
Sovitteluun osallistuvien asemaa ja
oikeuksia sekä sovittelutapaamisissa
tärkeää kohtaamista ja vuorovaikutusta käsitellään laajasti.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna
viharikoksia noin 20 % edellisvuotta
vähemmän. Vuonna 2012 kirjattiin
732 rikosepäilyä, jotka luokiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikoksiksi. Vuonna 2011 tapauksia oli 918, ja vuonna 2010 niitä
oli 860. Suurin osa ilmoituksista sisälsi
rasistisia piirteitä. Yleisin rikosnimike
oli pahoinpitely.
tuutiota tai näiden edustajaa kohtaan. Motiiveina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua
tai todellista etnistä tai kansallista
taustaa, uskonnollista vakaumusta
tai elämänkatsomusta, seksuaalista
suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Oppaassa kuvataan sovittelun vaiheittainen eteneminen, kuhunkin
vaiheeseen liittyviä käytäntöjä, juridisia kysymyksiä ja tilanteita, jotka
vaativat erityisosaamista. Lasten ja
nuorten sovittelu, monikulttuurinen
sovittelu ja lähisuhdeväkivallan sovittelu kuvataan erikseen.
www.thl.fi/kirjakauppa
ISBN 978-952-245-622-9
Epäiltyjen viharikosten määrää on
seurattu nykyisessä laajuudessa Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta
2008. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli
10 vuodelta. Vuonna 2012 rasistisia
piirteitä oli 641:ssä viharikokseksi
luokitellussa ilmoituksessa. Vastaavia syrjintärikosepäilyjä kirjattiin 24,
joka on 30 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Viharikoksiksi on määritelty rikokset
henkilöä, ryhmää, omaisuutta, insti-
Suomen rikoslaissa ei ole nimikettä
rasistiselle rikokselle eikä viharikokselle. Tutkimuksessa viharikoksiksi
luokitellaan yleensä rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen
epäilee vihamotiivia, tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää
kohtaan.
– Tutkimus käsittelee poliisin tietoon
tulleita viharikoksia. Tutkimukset
ovat osoittaneet, että ainoastaan pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille. Siksi viharikosseuranta on vain
yksi näkökulma laajempaan ilmiöön,
muistuttaa tutkija Tero Tihveräinen
Poliisiammattikorkeakoulusta.
Viharikollisuuden vuosiraportti:
www.polamk.fi/julkaisusarjat
Ajankohtaista
Laittoman maahantulon
järjestäjän
rangaistusvastuuta
esitetään tiukennettavaksi
Hallitus esittää, että rikoslain laittoman maahantulon järjestämistä
koskevia säännöksiä muutetaan (HE
164/2013 vp). Esityksen mukaan rangaistavaa olisi laittoman maahantulon järjestäminen myös tapauksissa,
joissa maahantulossa on käytetty
sinänsä aitoa, mutta väärin perustein
saatua matkustusasiakirjaa.
Nykyisin laittoman maahantulon
järjestäminen on rangaistavaa, kun
ulkomaalaiselta puuttuu maahantuloon vaadittava asiakirja. KKO katsoi
vuonna 2010, että säännöksen nykyinen sanamuoto ei sovellu tapaukseen, jossa matkustusasiakirja on
saatu antamalla vääriä tietoja.
Esityksen mukaan rangaistavaa olisi
tuoda tai yrittää tuoda Suomeen tai
Suomen kautta muuhun maahan
ulkomaalainen, jonka viisumi, oleskelulupa tai muu matkustusasiakirja
on saatu viranomaiselta asiakirjan
myöntämisen kannalta oleellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan
tiedon avulla, virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella tai lahjomalla viranomainen. Rangaistavaa olisi myös
tällaisen asiakirjan luovuttaminen
ulkomaalaiselle, samoin kuljetuksen
järjestäminen henkilölle, jolla on tällainen asiakirja.
Humanitaariset ja läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet voitaisiin
ottaa huomioon arvioitaessa tekijän
rangaistusvastuuta kokonaisuutena.
Samalla hallitus esittää, että tahallinen, ilman lupaa tapahtuva liikkuminen rajavyöhykkeellä olisi jatkossa
rangaistavaa vain valtionrajarikoksena tai lievänä valtionrajarikoksena, ei
enää rajavyöhykerikkomuksena.
Tavoitteena on ehkäistä Suomeen
suuntautuvan, laittoman maahantulon järjestämistä ja muuta laittomaan
maahantuloon liittyvää rikollisuutta.
Suomi ei toistaiseksi ole erityisesti
houkutellut laittomia maahantulijoita verrattuna eräisiin muihin EU-maihin tai Schengen-valtioihin. Suomea
voidaan kuitenkin yrittää käyttää
kauttakulkumaana.
Vuonna 2011 laittoman maahantulon järjestämisestä annettiin 32
tuomiota ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä kuusi tuomiota. Rangaistavuuden laajennuksen arvioidaan tuovan viranomaisten
käsittelyyn enintään parikymmentä
uutta tapausta vuosittain. Hallitusohjelmassa edellytetään, että laittoman
maahantulon järjestämistä koskevan
lainsäädännön uudistustarpeet selvitetään.
m
Syyttäjän startin
valmistujaiset
Paras lopputyö palkittiin tälläkin kertaa: sen kirjoitti Sonja Varpasuo Helsingin syyttäjänvirastosta. Lopputyön aiheena oli Syytäjää velvoittava
objektisuusperiaate.
Paras lopputyö samoin kuin lista muista lopputöistä löytyy syyttäjien Ilonasta kohdasta Koulutus > Syyttäjän startti -koulutusohjelma > Vuosi
2013.
Sonja Varpasuo
Akkusastoori 5| 2013
Syyttäjän startti -koulutusohjelman valmistujaisia vietettiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa
8.11.2013. Tähän mennessä koulutuksesta on valmistunut 94 starttilaista.
25
Henkilöstö
Avoimia virkoja
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaatimustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 15.12.2013. Lisätiedot ja sähköiset
hakemukset www.valtiolle.fi, työavain 150-551-13.
Oulun syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason määräaikainen virkasuhde
1.1.–31.12.2014. Hakuaika päättyy 5.12.2013. Lisätiedot ja
sähköiset hakemukset www.valtiolle.fi, työavain 150-53913 .
Riitta Kuronen on nimitetty tarkastajan Y13-vaatimustason virkaan 1.1.2014 lukien.
Katri Peuralan virka on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon 1.1.2014 lukien, ja nimike on muutettu tarkastajaksi.
Syyttäjä KRP:hen
Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Mari
Valtti työskentelee Keskusrikospoliisissa 1.2.2014–
31.1.2015.
Nimityksiä
HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Heikki Stenius on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 4.2.–31.3.2014.
Evelin Ojala on nimitetty toimistosihteerin Y7-vaatimustason määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2013–
31.8.2014.
ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Pieti Kannala on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.12.2013–31.5.2014.
Suomen kansallisen Eurojust-jäsenen
avustaja
Pohjanmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Lilja
Limingoja on määrätty toimimaan Suomen kansallisen
Eurojust-jäsenen avustajana 1.2. –31.7.2014.
Virkavapaalle
Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Heikki
Stenius on virkavapaalla 6.9.2013–12.3.2014.
Helsingin syyttäjänviraston toimistosihteeri Pia Lehtosaari on virkavapaalla 1.9.2013–31.8.2014.
Pihla Keto-Huovinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13-vaatimustason tehtävään ajaksi 1.10–31.12.2013.
Anna-Riikka Ruuth on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S12-vaatimustason virkaan 1.12.2013 lukien.
KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Akkusastoori 5| 2013
Kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo toimii KeskiSuomen syyttäjänviraston apulaispäällikkönä 7.10.–
31.12.2013.
26
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
Anu Mantila on nimitetty valtionsyyttäjän S18-vaatimustason virkaan 1.12.2013 lukien.
Kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala jatkaa VKSV:ssä poliisirikosten tutkinnanjohtajana 1.1.–31.8.2014.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sami Ryhänen
työskentelee Valtakunnansyyttäjänvirastossa 1.10.2013–
30.9.2014.
Sami Ryhänen
Henkilöstö
Kanta-Hämeen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä
Jorma Musto jää eläkkeelle 1.4.2014 lukien.
Kanta-Hämeen syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki jää eläkkeelle 1.4.2014 lukien.
Pohjanmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Tapio
Peltokangas jää eläkkeelle 1.2.2014 lukien.
Itä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Hannu
Susitaival jää eläkkeelle 1.3.2014 lukien.
Syyttäjänsihteeri-nimike
käyttöön 1.1.2014
Syyttäjänvirastojen vakituisten toimisto- ja osastosihteerien nimikkeet on muutettu 1.1.2014 lukien syyttäjänsihteereiksi (åklagarsekreterare). Virastojen tulee käyttää
syyttäjänsihteeri-nimikettä uusissa nimityksissään. Nimikettä voi käyttää jo syksyllä 2013.
Rekrymessut
Contact Forum 2014
Syyttäjälaitos on mukana Contact Forum -messuilla
torstaina 23.1.2014 Helsingin Kaapelitehtaalla . Maan
suurimmassa akateemisten opiskelijoiden rekrytointitapahtumassa on mukana asiantuntijatehtävissä
toimivia edustajia useista valtion virastoista.
Hakeudu Aslak-kurssille!
Huhtikuussa 2014 alkava kurssi on tarkoitettu syyttäjälaitoksessa työskentelevälle toimistohenkilökunnalle,
hallintosihteereille sekä Valtakunnansyyttäjänviraston
asiantuntijoille ja toimistohenkilökunnalle.
Kurssiin kuuluu neljä jaksoa, ja ne pidetään Rantasipi Siuntiossa. Jaksot ovat 7.–11.4.2014, 11.–15.8.2014,
24.–29.11.2014 ja 2.–27.3.2015. Ohjeet kurssille hakeutumisesta tulevat Ilona-intranetiin.
Oikeusministeriö asetti vuonna 2011 työryhmän selvittämään yleisen sopimusalan virkanimikkeiden muuttamista
oikeusministeriön hallinnonalalla. Työryhmä katsoi, että
nimikkeiden tulisi olla aiempaa informatiivisempia ja yhdenmukaisempia eri sektoreilla.
Lisätietoa:
tarkastaja Satu Sarkala, puh. 029 56 20807 tai hallinto.
[email protected]
Syyttäjälaitoksen uusi työaikaohje
Salpausselän tulevan syyttäjänviraston sihteerit vierailivat VKSV:ssä 29.10.2013. Teemana heillä oli tutustuminen keskusvirastoon ja toisiinsa tilanteessa, jossa KantaHämeen virasto liitetään Itä-Uudenmaan ja Salpausselän
virastoihin. Valtakunnansyyttäjä vastasi mieltä askarruttaviin kysymyksiin, ja muuna ohjelmana oli keskustelua teemasta Minä Salpausselän sihteerinä. Tavoitteena oli saada
hyvä alku 1.1.2014 alkavaan yhteistyöhön.
Valtakunnansyyttäjä on vahvistanut syyttäjälaitoksen
työaikaohjeen tulemaan voimaan 1.12.2013 lukien.
Ohje on valmisteltu syyttäjälaitoksen etätyöryhmässä, ja
siihen on pyydetty lausunnot syyttäjänvirastoilta ja henkilöjärjestöiltä. Ohjeluonnos on käsitelty syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokouksessa 29.8.2013.
Ohje korvaa syyttäjänvirastojen vastaavat aiemmat ohjeet. Se koskee koko
syyttäjälaitosta ja sen henkilökuntaa.
Ohjeen kohtia 1 (soveltuvin osin), 4.1 ja
5 sovelletaan myös syyttäjiin, jotka eivät
ole työaikalain alaisia.
Ohje löytyy syyttäjien Ilonan etusivulta,
ja se on lähetetty virastoposteihin.
Lisätietoa:
VKSV:n hallintoyksikkö,
[email protected]
Salpausselän sihteerit VKSV:ssä
Akkusastoori 5|
5|2013
2013
Eläkkeelle
27
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
www.vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 7.1.2014