Akkusastoori 4/2013 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
4 2013 • PÄIVYSTYSPUHELIN KORVASI LAUSUNTOJEN ALLEKIRJOITUKSET, S. 5 • VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHAT, S. 7 • SULKAVAN SUURSOUDUT, S. 10 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Tietotekniikka – ystävä vai vihollinen? …………3 Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen: Vain syyttäjän vaatimuksesta …………………………………4 Päivystyspuhelin korvasi lausuntojen allekirjoitukset ………5 Vuoden 2014 määrärahat ……………………………………7 Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne ……………………………8 Sulkavan suursoudut 2013: Sankareita, Mikki Hiiren korvia ja verta pakkiin ………… 10 Moniosaajat ja erikoisosaajat: syyttäjiä yhtä kaikki ……………………………………… 14 4/2013 VKSV:n väki virkistäytyi sienimetsässä …………………… 16 20.9.2013 Ajankohtaista ……………………………………………… 18 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Kirjaesittelyjä ……………………………………………… 21 Henkilöstö ………………………………………………… 25 Tiedotus [email protected] Päätoimittaja Virve Streng [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) www.vksv.oikeus.fi Syyttöminä soutaneet saavutti ennätysaikansa heinäkuussa Sulkavan suursouduissa. Lue lisää sivulta 10! Kannen kuva: Maarit Ketonen PÄÄTOIMITTAJALTA Tietotekniikka – ystävä vai vihollinen? Aktiivista syksyä! AKKUSASTOORI 4| 2013 T oimimaton tietotekniikka on varma keino menettää hermonsa. Ennen kaikki oli paremmin, ajattelee moni. Työaikaa ei tuhraantunut Sakarin, Hertan, Rondon, Tarmo ja M2:n kanssa taistelemiseen. Sihteerit pyörittivät toimistorutiineja ja syyttäjät saivat keskittyä rikosvastuun toteuttamiseen. Oltiinpa nykykehityksestä mitä mieltä tahansa, ajat ovat muuttuneet pysyvästi. Ei syyttäjälaitoksessa – ja tuskinpa missään muussakaan asiantuntijaorganisaatiossa – ole enää mahdollista pysytellä erossa kapineesta nimeltä tietokone. Se on keskeisin työväline meille jokaiselle riippumatta tehtävästä ja siitä, millä hierarkian tasolla ollaan. Oikeushallinnon sisällä, saati sitten koko valtionhallinnon laajuudessa, suurimpana tietoteknisenä ongelmana on ollut käytettävien järjestelmien kirjo ja se, etteivät ohjelmat keskustele keskenään. Olemme kuulleet mediankin välityksellä, kuinka julkisen sektorin tietotekniikkahankintoihin on satsattu valtavat määrät rahaa saamatta kuitenkaan aikaan laadukkaita ja toimivia järjestelmiä. Syyttäjälaitoksen väkeä koskettaa tällä hetkellä kaksi tietotekniikkahanketta, joilta odotetaan paljon. Ensimmäinen on aineistopankkihanke AIPA, jonka myötä kaikki lainkäyttöön liittyvä asioiden käsittely on sähköistä. Esimerkiksi syyteharkinnan odotetaan nopeutuvan, kun rutiinityöt automatisoidaan. AIPA tarjoaa ratkaisuehdotuksia vakioteksteineen, minkä myötä rutiinijutut rullaavat eteenpäin vauhdilla. Näin aikaa jää enemmän laajojen ja vaativien juttujen ajatustyölle. AIPAn tavoitteena on myös täysin paperiton syyteharkinta ja oikeudenkäynti. Se mietityttää monia, onhan kyseessä erittäin suuri toimintakulttuurin muutos. Toinen keskeinen hanke on TORI, joka koskettaa koko valtionhallintoa. TORI tarkoittaa kapulakielisesti valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamista samaan paikkaan. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että valtion laitteista ja ohjelmista vastaa tulevaisuudessa yksi taho. Kun kaikissa valtionhallinnon virastoissa on käytössä esimerkiksi sama tekstinkäsittelyohjelma ja sähköpostijärjestelmä, yhteensopivuusongelmat poistuvat. Vaikkei aina uskoisi, erilaisten tietojärjestelmien tarkoituksena on helpottaa asioiden sujumista. Sen edellytyksenä on kuitenkin järjestelmien käyttäjäystävällisyys. Se taas edellyttää käyttäjien kuulemista ja sitä, että järjestelmän toimittajalla on tarkka tieto ohjelmalle asetetuista vaatimuksista. Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tulevat järjestelmät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä. AIPAn kehitystyössä avainasemassa ovat virastojen omilta AIPA-yhdyshenkilöiltä tuleva palaute. He vievät kentältä tulevat viestit edelleen hanketoimiston ja sitä kautta tulevan järjestelmän toimittajan tietoon. TORI-asioissa syyttäjälaitoksen väki voi puolestaan lähestyä VKSV:n ICT-tiimiä. 3 Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen Vain syyttäjän vaatimuksesta Pakkolaitosjärjestelmästä luovuttiin vuonna 2006. Se korvattiin säännöksellä koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa. VALTIONSYYTTÄJÄ JUHA-MIKKO HÄMÄLÄINEN AKKUSASTOORI 4| 2013 R 4 ikoslain 2 c luvun 11 §:n mukaan tuomioistuin voi rangaistukseen tuomitessaan syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta suoritettuaan tuomitun vankeusrangaistuksen kokonaisuudessaan. Säännös tuli voimaan 1.1.2006 (L 23.9.2005/780, HE 262/2004), ja sillä korvattiin aikaisempi pakkolaitosjärjestelmä. Päätöksen tekeminen edellyttää, että rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen pykälän 1 momentin 1 kohdan tyhjentävässä luettelossa mainitusta rikoksesta. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt 1-kohdassa mainittuun rikokseen, tai 1-kohdassa nimetty rikos on tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa tai elinkautista vankeutta, tai hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen. Viimeisenä edellytyksenä on se, että tekijää on rikoksesta ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 §:n 3 momentin mukaisen selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä ns. vaarallisuusarvio tehdään mielentilatutkimuksen yhteydessä. V aikka säännöksen otsikossa puhutaankin koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa, tilanne ei rikoksentekijän kannalta todellisuudessa ole aivan näin karmea. Heti seuraavassa pykälässä nimittäin säädetään, että koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuu- desosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erityisen vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. V äli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa julkaistiin 25.8.2013 Paula Sallisen kirjoittama artikkeli "Erittäin vaaralliset". Tuossa artikkelissa tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma arvelee, että mahdollisuutta määrätä syytetty vaarallisuusarvioon saatetaan käyttää eri lailla eri tuomioistuimissa. Hänen mukaansa on tapauksia, joissa erittäin vaaralliselle henkilölle ei ole tehty vaarallisuusarviota. Vaarallisuusarvion teettäminen edellyttää, että syytetyllä on vankkaa taustaa vakavista, käytännössä väkivalta- tai seksuaalirikoksista. Rikoslain 2 c -luvun 11 §:n soveltamisella vaikutetaan keskeisiin oikeushyviin, terveyden ja ihmishengen sekä vapauden turvaamiseen. Arviointiin lähetetään tuomioistuimen päätöksellä, mutta kuten edellä jo todettiin, se edellyttää syyttäjän vaatimusta siitä, että koko rangaistusaika on suoritettava vankilassa. Säännöksen soveltamisen kannalta syyttäjät ovat siis avainasemassa. O n arvioitu, että valtakunnallisesti kriteerit vaarallisuusarvion tekemiselle täyttyvät vähintään useissa kymmenissä tapauksissa vuosittain. Rikosvastuu ei tältä osin voi toteutua täysimääräisenä, ellei syyttäjä ole ajan hermolla. Päivystyspuhelin korvasi lausuntojen allekirjoitukset VIESTINNÄN HARJOITTELIJA SANNA PUUTONEN, KRP Rikostekninen laboratorio poisti vastaavan tutkijan nimen ja allekirjoituksen lausunnoistaan. Uusi menettely tähtää entistä laadukkaampaan oikeudenkäyntiin, mutta on aiheuttanut myös hämmennystä. Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien tutkimusten vaiheet dokumentoidaan. Kuva Elisa Kohtamäki. Ennen uudistusta todistamaan kutsuttiin lähes poikkeuksetta lausunnon allekirjoittaja. Tämä on ollut syyttäjän kannalta selkeä ja helppo ratkaisu, mutta Sippolan mukaan ei kuitenkaan paras. – Syyttäjän esittämät kysymykset eivät aina liity pelkästään lausuntoon. Todisteluteema on saattanut koskea jutun aihetta laajemmin, esimerkiksi huumejutuissa huumausaineiden valmistustapoja, Sippola sanoo. Pienillä tutkimusalueilla laaja todisteluteema ei ole ongelma. Tutkimukset tehdään yhä räätäliperiaatteella, ja niistä vastaa koko prosessin ajan sama henkilö. Sen sijaan esimerkiksi DNA- ja huumenäytteet tutkitaan nykyään pitkälti koneistettu- AKKUSASTOORI 4| 2013 R ikosteknisen laboratorion lausunnoissa ei enää kesäkuusta 2012 lähtien ole ollut tutkimuksesta vastaavan henkilön nimeä eikä hänen allekirjoitustaan. Lisätietoja lausunnosta ja tehdyistä tutkimuksista antaa tutkimusalueen päivystäjä, jonka yhteystiedot löytyvät lausunnon lopusta. – Tavoitteena on, että syyttäjä olisi yhteydessä laboratorioon, ennen kuin asiantuntijoitamme kutsutaan todistamaan, Rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola sanoo. 5 na sarjatyönä, ja niiden käsittelyyn osallistuu useita tutkijoita. Vaikka heistä jokainen olisi pätevä todistamaan varsinaisesta lausunnosta, laajempi todisteluteema vaatii usein tietyn aihealueen tai ilmiön erityistuntemusta. Pahimmillaan väärä todistaja saattaa heikentää todisteen näyttöarvoa. – Haluamme saada etukäteen tietoa todisteluteemasta. Näin oikeussaliin saadaan paras mahdollinen asiantuntija, Sippola toteaa. NIMEN POISTOA KRITISOITU Muutos on herättänyt myös kritiikkiä. Syytetyllä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla oikeus kuulustella häntä vastaan todistavia henkilöitä. Nimettömien lausuntojen pelätään sotivan tätä oikeutta vastaan. Nimen poistoa kritisoineet ovat perustelleet kantaansa Kouvolan hovioikeuden ratkaisulla, jossa Skandinavisk Språkanalys AB:ssä laadittua kielianalyysiä ei hyväksytty todisteeksi. Lausunnossa ei ollut laatijan nimeä, ainoastaan työnantajan tiedot. Rikosteknisen laboratorion lausuntoja koskeva oikeustapaus on ratkaistu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kyseisessä rikosasiassa esitettiin väite, jonka mukaan lausunto, jossa ei ole laatijan nimeä, on anonyymi todiste. Näin ollen sitä ei tulisi hyväksyä kirjalliseksi todisteeksi. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että laboratorion lausunto on viranomaisen, ei yksittäisen asiantuntijan antama. Sen vuoksi mahdollisuus hankkia lisätietoa päivystysnumerosta riittää. AKKUSASTOORI 4| 2013 "NIMI EI OLE OLENNAINEN" 6 Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan laatijan nimi ei ole lausunnon sisällön kannalta olennainen asia. Kiistetyissä jutuissa se täytyy kuitenkin pystyä selvittämään ongelmitta. – Itse tulkitsen, että varsinaisen nimen ei tarvitse lukea lausunnossa, jos tieto laatijasta voidaan jollain muulla, luotettavalla tavalla saada selville, Illman sanoo. Sippolan mukaan kaikkien Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien tutkimusten vaiheet dokumentoidaan. Ei siis ole mahdollista, että tieto lausunnon kirjoittajasta pääsisi katoamaan. Jotkut tutkimukset tehdään räätäliperiaatteella, mutta esimerkiksi DNA- ja huumenäytteet tutkitaan pitkälti koneistettuna sarjatyönä Kuva Rosa Suominen. – Vaikka soitto päivystäjälle aiheuttaa syyttäjille jonkin verran lisätyötä, todisteluteeman kertominen etukäteen ja keskustelu laboratorion kanssa todennäköisesti nostaa todistusaineiston ja oikeudenkäynnin laatua, Illman pohtii. Lausuntomuutos on osa laboratorion palveluuudistusta, joka tähtää tutkimusten tuotteistamiseen sekä entistä tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan asiakaspalveluun. Jutussa viitataan seuraaviin tuomioihin: - Kouvolan hovioikeudes 29.8.2012, ratkaisunumero 722 - Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.4.2013, dnro R 13/1062. Vuoden 2014 määrärahat Syyttäjälaitos selviää vielä tehtävistään VALTIONSYYTTÄJÄ CHRISTER LUNDSTRÖM yyttäjälaitokselle esitetään noin 45,8 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2014. Tämä on noin 140 000 euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden määräraha. Kun otetaan huomioon yleinen kustannusten kehitys, tämä tarkoittaa, että vuonna 2014 syyttäjälaitoksessa on noin 10 syyttäjähenkilötyövuotta vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ensi vuonna käynnistyy myös lastentalohankkeen pilotti Turussa, ja siihen sitoutuu Länsi-Suomen syyttäjänviraston resursseja. K aikesta huolimatta voidaan arvioida, että tiukkenevasta määrärahatilanteesta huolimatta syyttäjälaitos selviää vielä tehtävistään. Tulevien vuosien kehys nostaa kuitenkin jo mustia pilviä horisonttiin. Valtakunnansyyttäjänvirasto on kiinnittänyt eduskunnan huomiota siihen, että harmaan talouden torjuntaan osoitettu määräraha koskee ainoastaan vuosia 2014 ja 2015, mutta ei tulevia vuosia. Syyttäjälaitoksen osuus tästä määrärahasta on noin kaksi miljoonaa euroa. H armaan talouden ilmiö on kuitenkin pysyväisluontoinen, joten määräaikainen rahoitus on ongelmallinen. Tulevien vuosien niukka määräraha liittyy erityisesti tähän. Lakivaliokunnan lausuntoon vuosien 2014–2017 kehyksistä on asiasta otettu seuraava lausuma: "Jo aiemmissa kehyspäätöksissä on syyttäjille, tuomioistuimille, ulosoton erikoisperintään ja konkurssiasiamiehen toimistolle kohdennettu yhteensä keskimää- rin 5 miljoonaa euroa vuodessa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Määräraha on käytettävissä vielä vuonna 2014 ja 2015. Valiokunnan mielestä rahoitusta tulisi jatkaa myös tämän jälkeen, sillä talousrikollisuus ja harmaa talous ovat pysyväisluonteista rikollisuutta. Harmaan talouden torjunta on myös ollut tuloksellista, ja sen arvioidaan tuottavan valtiolle moninkertaisesti takaisin siihen kohdistetut voimavarat." (LaVL 6/2013 vp.). J ää nähtäväksi, onko tällä lakivaliokunnan lausunnolla merkitystä, kun valtioneuvosto ottaa aikanaan kantaa tulevien vuosien kehyksiin. AKKUSASTOORI 4| 2013 S 7 Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne Organisatoriska förändringar är aktuella i alla nordiska länder. I Norge har straffet för våldtäkt ökat dramatiskt. Bland annat dessa saker diskuterades på det traditionella nordiska riksåklagarmötet i Sverige. STATSÅKLAGARE CHRISTER LUNDSTRÖM V i samlades på Kastrup flygfält där svenskarna hälsade oss välkomna. Varför hälsar svenskarna oss välkomna till Köpenhamn? Jo, mötet hölls i Skåne och då var det praktiskt att starta här. Efter allmänna välkomstceremonier bar det sedan av med buss till Malmö. Mötet startade med ett besök på hovrätten för Skåne och Blekinge. Där fick vi se en demonstration av hur en hovrättsprocess går till i Sverige. Vittnesförhören avhörs från de videoband som upptagits i tingsrätten. Det är möjligt att Domkyrkan i Lund är känd för sitt astrono- AKKUSASTOORI 4| 2013 miska ur 8 (Horologium Mirabile Lundense). hålla kompletterande förhör med vittnen i hovrätten, men enligt våra värdar händer det sällan. I större mål har man även prövat på ett förfarande där parterna kallas till dag ett, då man hör parternas sakframställningar. Därefter tar hovrätten del av bevisningen utan att parterna närvarar. Parterna kallas sedan till sista dagen, då slutanförandena hålls. Det här låter som ett effektivt sätt att sköta processen. Våra värdar var mycket nöjda med förfarandet. F ärden fortsatte till Häckeberga slott. Först på programmet stod en traditionell genomgång av lagstiftningsändringar i de olika nordiska länderna. Islänningarna berättade bland annat att i fall där högsta domstolen omprövar ett ärende, som redan behandlats av högsta domstolen, prövas ärendet av ett särskilt permanent ”genoptagsutvalg” som består av två jurister och en lekman. För Norges del fick vi höra att straffet för våldtäkt klart ökat under de senaste åren. Man angav att straffet i vissa fall skärpts från tidigare normalstraff på fyra månader fängelse ända upp till fyra års fängelse. Inget annat nordiskt land kunde redovisa för en motsvarande dramatisk förändring. I alla nordiska länder är det aktuellt med organisatoriska förändringar. I Norge har man minskat polis- och åklagardistriktenas antal till sex. Ytterligare har man en nationell åklagarkammare för vissa typer av ärenden. I Sverige har man för avsikt att minska deras antal till sju samt ytterligare behålla en nationell kammare för vissa typer av ärenden. En utredning som tar sikte på detta har startat. I Danmark har man gått in för två statsadvokatskontor. Den danska riksåklagaren konstaterade att han anser att det är viktigt att alla åklagare arbetar på dessa två kontor och därför har han inte tillåtit någon att arbeta på de orter man tidigare har haft åklagarkontor på. Från finländsk sida tog vi upp det nya programmet för rättsvården som utarbetats under ledning av kanslichef Tiina Astola. Ett uttalat sparkrav fanns inte i de övriga nordiska länderna. Däremot har de nog upplevt ett I Lunds universitet träffade de nordiska riksåklagarna emeritus professor Per-Ole Träskman (till vänster), som i sitt föredrag jämförde de nordiska häktningsförfarandena. F rågan väckte en del diskussion där man bland annat undrade om utvärderingen rapporteras åklagarvis eller endast i större sammanhang. Danskarna angav att man i första hand är ute efter att få en generell utvärdering av verksamheten och inte i första hand en utvärdering av enskilda åklagares verksamhet. Visst ger materialet även möjlighet till en sådan. Ytterligare diskuterades restriktioner vid häktning. Det framkom att man i Sverige överväger om reglerna bör ses över med anledning att det framförts internationell kritik över att restriktion används i för stor utsträckning. L ikheter och olikheter gällande häktning var även temat för det seminarium professor emeritus P-O. Träskman höll för mötesdeltagarna. Träskman hade sammanställt en intressant jämförelse över lagstiftningen i de olika nordiska länderna samt empiriska fakta i vilken utsträckning häktning används i de olika länderna. I förhållande till invånartalet fick vi glädja oss åt att man i Finland använder minst häktning. Från norsk sida belyste man de problem som uppstod i samband med rättegången mot Breivik då de första sakkunniga bedömde att han var otillräknelig och de två senare sakkunniga bedömde att han var tillräknelig. Vilka sakkunniga skulle man tro på? Åtminstone hade de diametralt motsatta uppfattningarna väckt tvivelsmål om Breiviks tillräknelighet vid gärningstidpunkten. E n skild fråga är vilken beviströskel man skall använda i en sådan fråga. Gäller den allmänna straffrättsliga beviströskeln eller skall man i denna fråga möjligen tillämpa en annan beviströskel. Som känt stannade domstolen för att Breivik var tillräknelig vid gärningstidpunkten. Efter tre intensiva dagar var det sedan dags att för denna gång ta farväl av de nordiska vännerna och önska dem välkomna till Finland om ett år. AKKUSASTOORI 4| 2013 krav på att bli effektivare. I flera nordiska länder pågår även en utveckling mot starkare IT-stöd för polis och åklagarverksamheten. Danskarna berättade om deras pilotprojekt gällande utvärderingen av åklagarnas verksamhet. Man har bett domarna utvärdera åklagarnas verksamhet i domstolen utgående från ett utarbetat frågeformulär. Enligt detta ger domaren en förhållandevis mångsidig utvärdering av åklagarens arbete. 9 Sulkavan suursoudut 2013 Sankareita, Mikki Hiiren korvia ja verta pakkiin MARIANNA SEMI KUVAT MAARIT KETONEN S iellä olin taas, Sulkavalla, heinäkuun puolivälissä ja keskellä lomaa. Pakko oli päästä mukaan, vaikka ensin meinasivat pudottaa minut pois. Keväällä alkoi Lotukseen lykätä viestiä, että soutuveneeseen on tunkua, vanhat laitetaan ulos, uusille pitää antaa mahdollisuus. En tykännyt ajatuksesta, olin aggressiivinen ja katkera töissä, moitin ihmisiä ja kysyin, mitä pelleilyä tämä on – kesä menee pilalle. Tämä on totuus. Lopulta arpaonni kuitenkin suosi, ja olin sittenkin mukana joukkueessa. Olen addiktoitunut soutamiseen. Koko talven vetelin soutulaitetta, sitä ihmisvihaajan keksintöä. Teinivuosinani, kun Pertti Karppinen souti Suomelle kultamitalin toisensa jälkeen, katselin touhua televisiosta ja ajattelin, miten hullua. Ja nyt olin viidettä kertaa Sulkavan souduissa, onnellisena. Never say never, niin ne sanoivat idolilleni Sean Conneryllekin, kun tämä sanoi tehneensä viimeisen Bondelokuvansa. Sen jälkeen hän teki vielä yhden: Never say never again. Olin ihan kuin Sean, siis Bond-tyttö. Miten oli taas hienoa saapua Sulkavan-huvilalle: halauksia, Matleena Sandberg ja Markku O. Aho- Kiertopalkintoa pitelee Sari Aho. AKKUSASTOORI 4| 2013 Mille virastolle se lähtee 2014? 10 nen vastassa, ruoka jo tulossa. Voi nam nam, bolognesessa mausteet kohdallaan – kuka kiitos, ettei mikään ravintola ole palkannut kokkejamme. Odotuksen värinää, kaksi lautasellista ruokaa ja edessä koitos. Teltta pystyyn rannalle, persalustat esiin, ne vanhat ja kuluneet. Hanskat ja eväät: mustikkakeittoa, Pepsi Maxia, urheilujuomaa, vettä, suolakurkkuja, salmiakkia, energiapatukoita, glukoosia, ruisleipää, suklaata, pikkutomaatteja. Paljon hyvää syötävää, jota kaikkea ei kuitenkaan ehdi tai malta syödä. Liisa Laine, soutukollegani, oli taas varustanut meidät. Liisan kanssa ei voi kuolla, hän pystyy huoltamaan meidät molemmat ja vaikka yhden varuskunnan siinä sivussa. Nyt oli sitten niitä uusia soutajia. Heitä jännitti, minä näin sen ja muistin, millainen untuvikko itsekin aikoinaan olin. Miten Juuso Hämäläinen mahtaa jaksaa näin pitkän soudun? Mies on sitkeä kuin kataja, mutta silti: on päässyt VKSV:n paremmille lounaille, jaksaako? Sari Kemppainen Oulusta, osaakkonä soutaa, oululainen? Haaviston Jukka, ainakin mies tekee töitä enemmän kuin moni muu, aina on nimi näkyvissä syytteiden perässä ja työryhmissä, onkohan ehtinyt harjoitella? Maija Päivinen on triathlonisti, kyllä jaksaa. Entäs entiset, suurin päällikkö Matti Nissinen, onko harjoitellut? Täällä tarkkaillaan hänenkin kuntoaan. Joutuvathan presidentitkin kertomaan terveydentilansa kansalle, miksei myös valtakunnansyyttäjä alaisilleen? On parempi olla timmissä kunnossa, syyttäjälaitoksella on edessään säästökuuri Suomen talouden tilan valuttua eteläisen Euroopan antamaan malliin. Päällikkömme on varmasti treenannut, se näkyy varressa ja sormuksessa – hyväkuntoiset miehet korjataan aina turvalliseen aviosäätyyn. NELIÖPENKKI KIPUA, PAINETTA RAKOSSA, VERTA JA PÄÄNAHKOJA Tulihan se sieltä, minun takaani, kun olimme soutaneet 35 kilometriä: "Tässä alkaa alaselän tuska siirtyä etupuolelle, tää kusihätä on karmea!" Ja edestä: "Ei ois uskonut, mutta mun rakkain ajatus on Bajamaja". Tunne oli yhteinen. Kuitenkaan kukaan ei pyytänyt päästä helpotukselle lähisaareen. Kansallistunnettako tällainen? Sisua? Alkoi loppukiri. Timanttia kovempi Syyttöminä soutaneet -joukkue saavutti yhden veneen, matkaa takana 45 kilometriä. Tahti kiihtyi, perämies Aho vei ämyriin vakuuttamalla uskoa pois viereisten veneiden soutajilta ja Liisa Laine pusersi heistä lopun toivon kokasta huutamalla. VETO! VETO! VETO! Tahti kiihtyi, ja veneitä jäi jälkeen kuin päänahkoja apassin vyöhön. VERTA PAKKIIN! huusin minä – mistä ihmeestä sekin lausahdus tuli? Pudotetaan, Anna-Riikka Ruuth "lääkäri" M.O. Ahosen vastaanotolla. ohi, eivät jaksa, huonokuntoiset, rupusakit, vetelehtijät. Päänahkoja lisää, toinen, kolmas. Aijaijai, tämä on sitä jotakin! Soutakaa, verrrtaaa, nopeammin, me voitetaan ne. Uusi enkka, hyvä Syyttöminä soutaneet, hyvä Lasse Viren, hyvä me, vielä veto. Ihanaa Leijonat ihanaa! Ja uusi ennätys. Taas. Viisi tuntia, kaksikymmentäseitsemän minuuttia ja neljäkymmentäkahdeksan sekuntia. 5:27:48! Voi sitä tyytyväisyyden, onnen, tsempin ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tällaisen jälkeen vallitsee. Hurmoshenkeä melkein. Jossakin muussa tilanteessa alettaisiin puhua kielillä, mutta me hakkasimme toisiamme selkään. SOUDUN JÄLKEEN NORSUILLE KUNNIAA Skumpat, mansikat, kunniakirjat ja kultamitalit, semmoiset saa joka kerta. Kyllä minua liikutti, mestarisoutaja sentään ja palkinto viidettä kertaa. Se Lapin poika, jota kovasti kaivattiin mukaan soutamaan, oli hankkinut kiertävän soutajapatsaan. Kiitos Juhani Mäki, miten osuitkaan oikeaan, norsuja me olemmekin, norsun voimat, parkkiintunut nahka ja kärsät innosta töräyttelemässä. Tänä vuonna patsaan otti mukaansa Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto antaessaan niin monta osallistujaa virastostaan, ensi vuonna sen saa... kuka tietää, tulkaa soutamaan! AKKUSASTOORI 4| 2013 Pyh, en enää pelkää soutupenkkiä, joka hiljalleen tappaa pakarat. Minä olen pakarani treenannut kestämään neliön- ja sydämenmuotoiset penkit. PAM! Soutu alkaa. Nyt meillä on strategia: tänä vuonna lähdemme maalilinjalta, ei mitään hohhailua airot pystyssä vaan välitöntä soutua rantoja nuollen, ei pissataukoja, vauhtia, kovempaa, uuteen ennätykseen! Marssin tahdissa lähdemme, kohta jo maalissa, tämä on hienoa! Aurinko paistaa valkoiseen lippalakkiin, kannustusjoukot hurraavat Hakovirran sillalta, voi riemu, minä niin tätä hommaa rakastan! Kymmenen kilometriä takana, ja silloin se iskee: mitä ihmettä minä täällä taas teen? Tämähän on sairasta, 58 kilometriä soutamalla, vihaatko sinä elämää, tollo? Miten nämä muut ovat niin kovia, uudet ja entiset soutajat? Miksi nämä eivät valita? Onko näistä puristettu valittamisen taito liioilla käräjillä, kun rosvo hokee "kiistän, jos sitäkään, kyllä en ollut minä, ja syyttäjä on taas väärässä". 11 Naiskauneutta ennen soututansseihin lähtöä. Joku ei kuulu joukkoon – kuka? AKKUSASTOORI 4| 2013 LEPPEÄ LAUANTAI 12 Soudun jälkeinen päivä on lepoa, naisväki kulkee bikineissä ja hälisee, valtakunnansyyttäjä valvoo yleistä järjestystä, tosin nukahtaa itsekin välillä laiturille tajuttomaan uneen. Seuraavan päivän soutajia ylistetään, syödään taas älyttömän hyvää ruokaa ja saadaan hoivaa rakoille lääkärisyyttäjä M.O. Ahoselta. Välillä oli tilanne päällä, kun valtakunnansyyttäjä haki Pia Mäenpään takaisin rantaan. Pia yritti vesijuoksemalla lomalle, joka oli peruttu ja jaettu tilalle 3000-sivuinen seksirikospöytäkirja. Hän oli soutanut, tullut varalistalta poimittuna lyhyellä varoitusajalla ja ajatellut varmaan nyt häviävänsä kuukaudeksi ansaittuun lepoon. Kun Pia oli kadonnut huvilamme lahdelta, VKS lähti perään veneellä, saartoi Pian ja airon lappeella kopsauttaen käänsi hänet takaisin omaan rantaan. Syyttäjän työ ja elämä, tässä järjestyksessä. Saman tien oli valtakunnansyyttäjän lähdettävä soutamaan kirkuvaa naislaumaa läheiselle luodolle hurraamaan pari- ja vuorosoutajia. Sinne jätti ja lähti itse kauemmas veneestä katselemaan, miten viisi huutavaa, uima-asuista naista sai kuin saikin miesten veneet kiemurtelemaan. Voi sitä häpeän määrää, mitä ylipäällikkö yksin veneessään tunsi. Saunasta purskahdettiin uimaan peilityyneen ja lämpimään Saimaaseen, selällään ui nainen, jonka suurenmoiset Mikki Hiiren korvat rikkoivat veden pinnan kauniisti kaartuen. Kenen ne olivat, jääköön salaisuudeksi. Muutakin muotoa ja kurvia kulki saunasta laituria pitkin veteen ja takaisin. Sitten käärittiin hiuksia papiljottien ympärille, ja hiljalleen alkoi huvilan kuistille astella laitettuja, iltaa varten valmiita naisia. Miehet olivat nopeampia laittautujia, mutta sitäkin komeampia, joten näyttävä oli se sakki, joka illalla kipeine lihaksineen päästettiin Sulkavan kylälle. TANSSIN PYÖRTEISSÄ, TESTOSTERONIN HUURUISSA Sulkavan soututanssit ovat lauantai-illan huumaa. Siellä voi juoda olutta muiden soutajien kanssa ja vertailla aikoja tai vain tanssia. Tanssilattialla heiluu monta sataa humalaista soutajaa tönien ja kaatuillen rantaan päin viettävällä lattialla. Syyttöminä soutaneet naiset olisivat kelvanneet aika monelle, hakijoita riitti. Yhden tanssin jälkeen minunkin hiuksiani silitti tunteikkaasti mies, jonka muista toiveista ei jäänyt arvaamisen varaa. Kun hän kertoi soutajapaitansa värin, muistin väsyneen miesveneen, jonka jätimme perävaahtoihin jo 38 kilometrin jälkeen. Ei tainnut mies arvata, että mahdollisuus hurmion hetkiin meni jo silloin. SOUTAJASUURUUS SYYTTÄJÄLAITOKSESSA Uutisia: Evijärven Urheilijoiden sekajoukkue osallistui lauantain SM-sarjaan. Lähdön jälkeen Evijärvi ja Mikkeli erottautuivat muista. Mikkelin kova alku ja pieni myötätuuli pitivät vauhdin kovana, ja Evijärven ottaessa vetovuoron Mikkelillä oli vaikeuksia seurata. Ero kasvoi tasaisesti puolimatkaan saakka. Evijärven kaikkien aikojen ensimmäinen kirkkovene-SM-voitto Sulkavalla ratkesi viimeisellä kympillä, sillä Mikkeli ei pystynyt Keravan miesjoukkueen peesissä nousemaan minuutin takamatkalta. Evijärven voittoaika oli 4.12.32. Kultajoukkueessa souti syyttäjälaitoksen Harri Ala-Lahti, Seinäjoki, Evijärven Urheilijat, ajalla 4.12.32. Harri, me olemme sinun fanejasi! KOTIIN, LOMALLE Kunnes jälleen tapaamme. Heinäkuussa 2014. Soudan koko vuoden, treenaan ja hikoilen, ei minua voi jättää pois. Tietysti muitakin mukaan haluajia tulee olemaan. Toivon hiljaa, että heitä ei olisi liikaa. Pitäisikö olla kaksi venettä? On monta entistä, joiden kanssa soutaisin vielä niin mielelläni. Kihlakunnansyyttäjä Harri Ala-Lahti souti joukkueessa, josta tuli sekajoukkueiden Suomen mestari. Ja tämän vuoden uudet, te olitte kuin pieniä Pertti Karppisia. Juusokin pärjäsi oikein mainiosti ja mittasi meille kalorit ja sykkeen. Tavallinen soutaja polttaa muuten kaloreita 3000. Suomen mestari poltti niitä 7800. Näin ollen, jos ensi vuonna soudamme uuden ennätyksen, siinä palaa kaloreita vielä enemmän kuin nyt. Huoltojoukkoja siis tarvitaan. ILMOITTAUTUKAA, UUDET! We want you, we want you! Ilmoittautukaa mukaan, tähän hienoon juttuun, ette kadu! Monenkertaiset soutajat leipiintyvät ja väistyvät mielellään uusien tieltä. Paitsi minä. Takana vas. Jarmo Helppikangas, Itä-Suomi, Heli Vesaaja, Helsinki, Pasi Vainio, Oulu, Sari Aho, Itä-Uusimaa, Matti Nissinen, VKSV, Marianna AKKUSASTOORI 4| 2013 Syyttöminä soutaneet 2013 Semi, Länsi-Uusimaa, Jukka Haavisto, Itä-Uusimaa, Katja Haavisto, Länsi-Suomi, Juha-Mikko Hämäläinen, VKSV ja Pia Mäenpää, Itä-Suomi. Edessä vas. Anna-Riikka Ruuth, Itä-Uusimaa, Leila Suvantola, Itä-Suomi, Sari Kemppainen, Oulu, Maija Päivinen, Länsi-Uusimaa ja Liisa Laine, Länsi-Uusimaa. Kuvasta puuttuvat huoltojoukot Matleena Sandberg, Itä-Suomi, Markku O. Ahonen, Salpausselkä ja Olavi Lippu, VKSV. 13 Kommentti Moniosaajat ja erikoisosaajat: syyttäjiä yhtä kaikki HARRI TIESMAA Ovatko erikoissyyttäjät hienohelmoja? Rohmuavatko he kaikki kiinnostavimmat jutut? Minkä joku näkee oikeudenmukaisuusvajeena, sen Harri Tiesmaa näkee urakehitysmahdollisuutena ja kannustimena. Hän on vahvasti erikoistumisen kannalla. E rikoistumiskeskustelussa on ollut hämmen- säilyy ja voi kehittyä erikoisosaamisen rinnalla. täviä piirteitä. Paikoin siinä on käytetty sana- Aito moniosaamisen tarve paikataan riittävällä valintoja, jotka ovat omiaan luomaan kysymyksiä parisyyttämisellä. Olen voimakkaasti erikoistumisen kannalla. Valsen sijaan, että keskustelu olisi auttanut kentän väkeä ymmärtämään uudistustarpeita. Akkusastooris- takunnansyyttäjän kirjoituksessa ja erikoistumistyösa 3/2013 kirjoitetaan, että syyttäjälaitoksessa ei tu- ryhmän mietinnössä erikoistuminen nähdään yhä lisi olla kahden kerroksen väkeä – ja toisaalla, että myönteisesti jopa syyttäjälaitoksen tavaramerkkinä, uudistuminen toteuttaa syyttäjälaitoksen strategiaa, mutta muutostarve näyttää pohjimmiltaan kumpuavan edellä esiin nostamistani teeseistä. jossa sitten ei ehkä 2020 enää ole kahden kerrokPositiivisina kehittämiskohteina näen sen väkeä. Erikoissyyttäjänä sitä saattaa tuntea erikoissyyttäjien porrastamisen (kiitsensä jopa loukatuksi, jos kollegat piArvosälli, mestari, oltermanni) ja nykyisväritteisellä luokkatävät erikoissyyttäjiä hienohelmaisina tä kehittyneemmän valintaprosesajattelulla ei tulisi ja yläluokkaisina. Rohmuavatko erisin. Työn vaativuus ja arvostamitässä prosessissa koissyyttäjät todellakin kaikki kiinnen eivät saisi julkisessa keskusolla sijaa. nostavimmat jutut aiheuttaen motelussa sekoittua nykyisellä tavalla, niosaajissa epäpätevyyden tunnetta ja eikä arvoväritteisellä luokka-ajattetyöhyvinvoinnin laskua? lulla tulisi tässä prosessissa olla sijaa. Minkä toinen voi nähdä oikeudenmukaisuusvajeena, minä näen urakehitysmahdollisuutena ja unnusmerkistöosaaminen on keskeistä syytkannustimena. täjän työssä, ja sen mukana rikosvastuu viime kädessä toteutuu tai jää toteutumatta. Ilmiöosaaokemukseni perusteella esimerkiksi Helsin- misella on tärkeä merkityksensä PTR:lle (poliisi, gissä moniosaajien pöydille ajautuneet talous- tulli, raja) kuuluvassa rikostorjunnassa. Rikostilanrikosasiat eivät ole aina johtaneet riemunkiljahduk- nekuvasta syyttäjä saa käsityksen itse asiassa varsiin. En millään tasolla voi yhtyä erikoistumistyö- sin vähällä vaivalla. Todellisen erikoisosaamisen tiryhmän näkemykseen riskistä, että erikoistuminen lanne on aivan toinen, enkä tätä tunnusmerkistökaventaisi laaja-alaista asiantuntijuutta. ilmiö-balanssia syyttäjäkoulutuksessa radikaalisti Jos päätelmän faktat kuitenkin ovat tosia, yh- muuttaisi. Entä ovatko ajat todella muuttumassa niin, että tälö toimii myös toisinpäin. Näkemykseni mukaan 5–7 vuodessa hankittu moniosaaminen nuorilla on jo uransa alussa konkareita paremmat AKKUSASTOORI 4| 2013 T 14 K taidot esimerkiksi kyberosaamisessa? Fecebook-tilin lisääntyvät työtunnit pitävät huolen siitä, että eripäivittäminen ja ahkera twiittaaminen eivät kuiten- koistumiseen vaaditaan myös ammatillista motivoikaan auta ymmärtämään tekniikkaa ohjelmistojen tumista. Erityisesti nuoret työntekijät liikkuvat työmarkkinoilla yhä herkemmin, mutta takana eivätkä moninaisten ohjelmistojen myös kokeneimpia syyttäjiä on poiskoodin haavoittuvuuksia. Alan erikoissyyttäjän on ymmärrettävä teknisen Palkan tunut syyttäjälaitoksen palveluksesmerkitystä tiedon näyttöarvo ja saadun tiedon ta kiihtyvään tahtiin. Vaarana on, motivaation lähteenä että syyttäjälaitoksen koulutukseskytkeytyminen tunnusmerkistötekiei saa sa kypsytetyt hedelmät korjataan jöihin. Tekninen kehitys on niin nohämärtää. peaa, että pelkästään vanhojen tietomuiden koreihin, jos kaiken on saanut jo virkauran varhaisessa vaiheessa. jen päivittäminen on suuri ponnistus puhumattakaan uusien tekniikoiden halVaikka leikkausten alla on runsaasti niukkuutta tarjolla, palkan merkitystä motilitsemisesta. Esimerkiksi tietotekniikka- ja tekijänoikeusalalla ollaan jo kaukana järkevästä perus- vaation lähteenä ei saa hämärtää illuusioilla siitä, että laajojen erikoisjuttujen tarjoama työn ilo korvaa palosaamisen tasosta. kan ja takaa työhyvinvoinnin. Valintatalon kassalla alkkauksellinen tasapäistäminen ei houkutte- erikoissyyttäjä ei voi virka-ansioilla ostoksiansa le pitkiin virkauriin. Progressiivinen verotus ja maksaa. P Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry piti perinteiseen Kuvassa vasemmalta Tuija Heino (pj.), Sirpa Suomela tapaan syksyn kokouksen VKSV:ssä. Hallitus tapasi valti- (varapj.) Raija Silfver, Minna Keinonen, Heleena Kallio, onsyyttäjä Christer Lundströmin, joka kertoi syyttäjänvi- Maija-Riitta Reini, Pirkko Kauppinen (rahastonhoitaja), raston ajankohtaisista asioista. Lisäksi mukana oli lakimies Eevaleena Matinlassi (sihteeri) ja Tiina Kallio. Kuvasta Henrika Räsänen. puuttuu jäsensihteeri Kirsi Olkkonen. AKKUSASTOORI 4| 2013 OHK ry:n hallitus piti kokouksen VKSV:ssa 15 VKSV:n väki virkistäytyi Kaunis saalis. sienimetsässä Hyvä virkistyspäivä syntyy ajatellusta ohjelmasta, hyvästä ruuasta ja rennosta yhdessäolosta. MARIA TURKIA K KUVAT MERJA TERÄVÄ irpeänä syyskuun aamuna purkauduimme bussista Wohlsin kartanon pihamaalla Kirkkonummella. Raikkaasti restauroidun talon salissa odottivat herkulliset voileivät ja puolukkakiisseli vaniljakastikkeen kera. Kiireettömän aamiaisen jälkeen saapastelimme kahden oppaan johdolla sieniretkelle lähimetsään. Porukka vaelsi värikkäinä täplinä vihreillä rinteillä, ja oppaat jakoivat havainnollistaen hyötytietoa sienistä. Hirvikärpäsiäkin tapasimme − ja huomat- kaa: eniten ne kiusasivat sitä retkeläistä, joka oli sivellyt itseensä hirvikärpäsmyrkkyä. K un lounasaikaan palailimme kartanolle saaliin kanssa, aurinko lämmitti kuin parhaana kesäpäivänä. Sieni- ja lihapitoinen lounas käsitti selkeitä suomalaisia makuja, ja jälkiruokana oli mehevää juustokakkua. Sitten oli aikaa sulatella ruokaa vaikkapa katselemalla terassilta järvelle ja kuvittelemalla, millainen mahtaa tulla kartanon ja rannan väliin suunnitteilla olevasta muotopuutarhasta. Tutustuimme vielä yläkertaan koottuun värikkääseen taidenäyttelyyn. Sitten tuli bussi noutamaan − vaan ei vielä kotiin. J atkoimme Kirkkonummella sijaitsevaan Hvitträskiin, toisenlaisen kulttuurielämyksen pariin. Asiantunteva opastus johdatti Hvitträskin historiaan ja siellä asuneiden arkkitehtien elämään draamoineen. Tästä sai mielikuvitus vauhtia, kun kolusimme hirsilinnan portaita, huoneita ja parvekkeita. AKKUSASTOORI 4| 2013 I 16 ltapäiväkahvin jälkeen ihailimme Hvitträskin jylhiä näkymiä, ja ilma oli kuin linnunmaitoa. Matti jakoi järjestämänsä leikkimielisen sienitietokilpailun palkinnot: ne kuuluivat Chrisulle ja Christerille. Retkeläiset Wohlsin kartanon portailla. Sienipuuta Sienioppia saamassa. ihmettelee Tiina. Metsästä palaamassa Marja, Katri, Anssi ja Sirkku. Opas tarkastaa Joukon Jännitystä Hvitträskissä: kuinka käy sienitietokilpailussa? AKKUSASTOORI 4| 2013 sienet. 17 AJANKOHTAISTA Työryhmän raportti poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta Sisäasiainministeriö asetti 10.10.2011 poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan oikeusperustatyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan vastuu-, toimivalta- ja resurssikysymykset sekä tehdä esityksiä keinoista, joilla poliisin valvonta on tarkoituksenmukaista ja oikeudellisesti asianmukaista järjestää. Työryhmän asettamisen taustalla oli valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös 21.6.2010 niin sanotussa huumepoliisin kanteluasiassa (OKV/186/1/2008 ym.). AKKUSASTOORI 4| 2013 Poliisilla on mahdollisuus käyttää toiminnassaan hyvinkin voimakkaita perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvia keinoja sekä mahdollisuus laajaan harkintavallan käyttöön. Tästä syystä työryhmän näkemyksen mukaan poliisin valvonta ja poliisin vastuullisuuden ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Valvomatonta poliisitoimintaa ei työryhmän arvion mukaan voi olla olemassa. 18 Työryhmän johtopäätöksenä on, että poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa on perusteltua määritellä nykyistä tarkemmin. Jotta sisäisessä laillisuusvalvonnassa ei tehtäisi mitään siihen kuulumatonta, työryhmän arvion mukaan olisi perusteltua terävöittää myös sitä, että poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on toissijainen menettely muihin erikseen säänneltyihin menettelyihin verrattuna. Erityisesti tämä koskee laillisuusvalvonnan suhdetta rikosten esitutkintaan. Työryhmän mukaan olisi perusteltua varata syyttäjälle pysyvä tutkintaresurssi, jota voitaisiin hyödyntää muissakin tilanteissa. Työryhmä esittää kahtakymmentäneljää toimenpidesuositusta koskien seuraavia asiakokonaisuuksia: – Sisäisestä laillisuusvalvonnasta ja sen toimintamuodoista tulisi säätää laissa. – Sisäisen laillisuusvalvonnan toimivaltuuksista tulisi säätää lain tasolla. – Sisäisen laillisuusvalvonnan kohteena olevan henkilön oikeusturvaa on perusteltua selkiyttää. – Sisäinen laillisuusvalvonta tulisi järjestää mahdollisimman riippumattomasti. – Poliisirikosten tutkintajärjestelmä liittyy kiinteästi sisäiseen laillisuusvalvontaan, joten tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän keinot ja resurssit on varmistettava. – Toimintalinjoja sisäisessä laillisuusvalvonnassa tulee yhdenmukaistaa. – Laillisuusvalvontaa koskevaa säädöstarvetta olisi hyvä arvioida myös yleisemmin kaikkien virkamiesten kannalta. Työnsä aikana työryhmä järjesti asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuuden, avoimen kansalaiskuulemisen Otakantaa.fi-palvelussa sekä kyselyn poliisihallinnon sisällä. Kuulemisten ja kyselyn tulokset osoittavat, että laillisuusvalvonnalla on vaikuttavuutta ja että eri osapuolten oikeusturvaa tulee selkiyttää. Kansalaisten vastaukset ja poliisiorganisaation sisäisen kyselyn tulokset viittaavat vahvasti myös siihen, että tietoisuutta laillisuusvalvonnasta ja siihen liittyvää tiedonkulkua on parannettava. Työryhmän raportti on esiselvitys. Mahdollista jatkotyöskentelyä varten raporttiin on kerätty laajasti aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia. Raportin saa ministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/192013 Muista syyttäjäpankki! Syyttäjäpankin avulla pyritään edistämään Syyttäjän startin käyneiden ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevien syyttäjien sijoittumista kihlakunnansyyttäjän tehtäviin. Pankkia varten on luotu yhteinen pohja, johon jokainen virasto lisää niiden määräaikaisten syyttäjien nimet ja yhteystiedot, joiden määräys on loppumassa. Näin päälliköt, jotka ovat rekrytoimassa määräaikaisia syyttäjiä, voivat selvittää, missä syyttäjiä on tarjolla. Syyttäjäpankki toimii Quickr-ryhmätyötilassa. Pankkia ylläpitävät virastot, eikä hakijoiden tarvitse itse ilmoittautua pankkiin. Käyttöoikeus on virastojen päälliköillä ja hallintosihteereillä. Järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskeva sääntely arvioitavaksi Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevaa rikoslain sääntelyä. Työryhmän tehtävänä on arvioida muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden rikostunnusmerkistöjen ja määritelmien muutostarpeet. Tavoitteena on myös, että eri viranomaisilla olisi yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Syyttäjälaitosta työryhmässä edustaa kihlakunnansyyttäjä Piia Vottonen Helsingin syyttäjänvirastosta. Selvitystyö on osa hallituksen huhtikuussa hyväksymän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoa. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi helmikuun 2014 loppuun mennessä. AJANKOHTAISTA Hallitus esittää, että lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Selvittämisestä aiheutuvat kustannukset siirrettäisiin kunnilta valtion vastuulle. Työtyytyväisyyskysely Marraskuussa syyttäjälaitoksen työntekijöillä on mahdollisuus arvioida mm. – syyttäjälaitoksen johtamista – oman työnsä sisältöä ja haasteellisuutta – palkkausta – saamaansa kehittymisen tukea – työilmapiiriä ja yhteistyötä – työoloja – tiedonkulkua – syyttäjälaitoksen työnantajakuvaa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaisivat tutkimusten järjestämisestä, ja pahoinpitelyrikosten selvittämisessä käytettäisiin samoja menettelytapoja ja henkilöstöä kuin lapseen kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä nykyisin. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan säännöllisesti työyhteisön tilaa ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään raportoimaan myös johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-indeksi. Laissa tarkoitettuja tutkimuksia olisivat mahdollisen lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi tehtävät tutkimukset ja selvitykset, kuten lapsen haastattelu, tarvittavat somaattiset, psykologiset ja muut lääketieteelliset tutkimukset sekä tutkimuksiin perustuva lausunto. Tutkimukseen kuuluvat myös vanhempien tai sijaisvanhempien haastattelut. Tulokset käsitellään yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kolme vuotta sitten käyttöön otettu purkumalli on Ilonassa: hallinto > työhyvinvointi > työtyytyväisyyskysely. Tuloksia hyödynnetään myös tulosneuvotteluissa. Tarkempaa tietoa kyselystä lähetetään syyttäjänvirastoihin sähköpostitse. Ohjeet vastaamiseen ja linkki kyselyyn löytyvät myös Ilonasta. Nyt sinulla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa! Kerro mielipiteesi työpaikkasi kehittämiseksi kosten tutkimuksia tehtiin 244 vuonna 2011 ja 289 vuonna 2012. Lakimuutos mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä olisi oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot, ja se voisi luovuttaa tutkimuksen aikana kertyneet tiedot poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta. Hallituksen esitys (HE 127/2013 vp) liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Tavoitteena on kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutuminen yhtenevästi koko maassa ja yhdenvertaisesti seksuaalirikoksia kokeneiden lasten kanssa. THL:n lausunto: HIV-infektiohoidon kehittyminen – vaikutusten huomioiminen rikostunnusmerkistön täyttymisen arvioinnissa Lasten oikeuspsykiatrianyksiköissä tehtiin poliisin virka-apupyynnön perusteella 74 lapseen kohdistuneen pahoinpitelyn tutkimusta vuonna 2009. Vuonna 2010 tutkimuksia tehtiin 101, ja vuonna 2011 niitä oli 133. Lapsiin kohdistuneiden seksuaaliri- Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Poliisihallitus on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon HIV-infektion hoidon kehittymisen vaikutuksista taudin tarttuvuuteen ja vaarallisuuteen. Pyynnön taustalla on Auroran sairaalan kahden infektiolääkärin laatima muistio. Siinä todetaan HIVin kehittynyt hoito ja sen myötä tarttumisriskin merkittävä väheneminen seksuaalisessa kanssakäymisessä. Muistiossa on esitetty harkittavaksi, etteivät ainakaan ne tapaukset, joissa HIVin todellinen tartuntariski on teoreettinen, enää johtaisi rikossyytteeseen. Asiaan on julkisuudessa ottanut kantaa myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Poliisihallitus on lähettänyt THL:n lausunnon poliisilaitoksille. Se korostaa, että vain kokenut HIV-infektiolääketieteen asiantuntija kykenee ollessaan perillä rikoksesta ja epäillyn hoidon yksityiskohdista arvioimaan, miten hoito on vaikuttanut tartuntariskiin. www.thl.fi > Ajankohtaista > Lausunnot (nro THL/108/4.00.00/2013) AKKUSASTOORI 4| 2013 Lapsiin kohdistuneisiin pahoinpitely- ja seksuaalirikoksiin sama selvitysmalli 19 AJANKOHTAISTA sen yhteistyö rikosasioiden tutkinnassa muuttuu. Se lisääntyy määrältään, monipuolistuu muodoiltaan ja painottuu esitutkinnan alkuvaiheisiin. Tällä pyritään tehostamaan rikosten selvittämistä ja rikosprosessin toimivuutta. Syyttäjägolf 2013 Vuosittainen Syyttäjägolf pelattiin 30.8.2013 Espoossa Gumbölen kentällä. Matin maljan voitti Mika Appelsin, toiseksi tuli Jani Jukka ja kolmanneksi Tapio Nyrhilä. Pisin drive -kilpailun voitti Eeva-Liisa Olkinuora ja Lähimmäs lippua -kilpailun Päivi Karkela-Aho. VKSV:n julkaisusarja: Esitutkintayhteistyötä koskeva ohje Valtakunnansyyttäjänviraston omassa julkaisusarjassa on hiljattain julkaistu seitsemäs osa: Esitutkintayhteistyötä koskeva ohje. Painettua julkaisua on lähetetty syyttäjänvirastoihin jaettavaksi jokaiselle syyttäjälle. Myös poliisilaitoksille on lähetetty muutamia kappaleita. Uusi esitutkintalaki astuu voimaan 1.1.2014. Uuden lainsäädännön myötä syyttäjän ja esitutkintaviranomai- Työryhmän raportissa on kattava analyysi ja käsikirjatyyppinen kuvaus uuden lain tuomista muutoksista esitutkintayhteistyön kummankin osapuolen näkökulmasta. Raportti on laadittu esitutkintayhteistyötä koskevaksi ohjeluonnokseksi. Se antaa tulkinta-apua käytännön esitutkintayhteistyössä. Raportti toimii myös opetusmateriaalina uuteen esitutkintalakiin liittyvässä koulutuksessa. Työryhmän raportti syntyi osana Ponnistus 2014 -hanketta, jonka asettivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero 9.11.2011. Tarkoituksena oli varmistaa mahdollisimman hyvä yhteinen valmistautuminen uuden esitutkintalain (805/2011), pakkokeinolain (806/2011) ja poliisilain (872/2011) voimaantuloon. Julkaisu sähköisesti: www.vksv.oikeus.fi > Julkaisut > Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja. Painettua julkaisua voi tilata sähköpostitse: [email protected]. Raportti käännetään myös ruotsiksi. AKKUSASTOORI 4| 2013 Syyttäjänvirastoja yhdistetään 20 Valtioneuvoston asetusta syyttäjälaitoksesta muutetaan siten, että Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastojen toimialueista muodostetaan uusi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto. Viraston päätoimipaikkana on Tampere. Jyväskylään tulee uuden viraston palvelutoimisto, ja nykyinen Jämsän-palvelutoimisto lakkautetaan. Lisäksi Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto lakkautetaan. Sen toimialue liitetään osittain Itä-Uudenmaan, osittain Salpausselän syyttäjänvirastoon. Toimipisteet säilyvät nykyisellään. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014. Niillä ei ole merkittäviä taloudellisia tai henkilöstövaikutuksia. Valtionhallinnon viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Valtioneuvoston kanslia on julkaissut uuden ohjeen valtionhallinnon viestintään häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta sekä toimivaa tiedonkulkua. Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen sisäinen sekä ulkoinen viestintä ovat erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohjeen (1/2013) voi ladata valtioneuvoston kanslian kotisivuilta www. vnk.fi (Julkaisut > Määräykset, ohjeet ja suositukset). Painettuna sen voi tilata valtioneuvoston kanslian viestintäosastolta. Valtakunnallinen syyttäjälaitospäivä 21.3.2014 Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle tarkoitettu valtakunnallinen syyttäjälaitospäivä järjestetään perjantaina 21.3.2014 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Puhujana on mm. Jacob Söderman, jonka esityksen aiheena on syyttäjä perusoikeuksien pyörteissä. Professori Marja-Liisa Manka puhuu työnilon merkityksestä. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus omakustanteisiin jatkoihin myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan alkuvuodesta. TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ KIRSTI JAKOBSSON IHMISOIKEUDET – KÄSIKIRJA EIT:N OIKEUSKÄYTÄNTÖÖN Hirvelä, Päivi – Heikkilä, Satu Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) koostuu pääpöytäkirjasta (yleissopimus) ja lisäpöytäkirjoista, joilla yleissopimusta on joko täydennetty tai muutettu. EIS 1 artiklassa "Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia" sopimusvaltiot takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle yleissopimuksessa määritellyt oikeudet ja vapaudet. Ihmisoikeudet-käsikirjan tavoitteena on toimia käytännön oppaana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöön. EIT:n oikeustapaukset ovat kaikkien saatavana, mutta aina ei ole helppo löytää tiettyä aihetta koskevaa tapausta ja oikeusohjetta EIT:n oikeustapaustietokannasta. Tavoitteena on ollut teos, jossa tuomioistuimen käytäntöä on jaoteltu mahdollisimman käytännönläheisiin aihealueisiin. Teos on jaoteltu EIS:n mukaisesti artikloittain. Kunkin artiklan sisältö on pyritty avaamaan arkipäivän ongelma-alueita vastaavaksi. Mukaan on otettu artikloita yleissopimuksen jälkeen laadituista pöytäkirjoista, mm. 7. pöytäkirjan 4 artikla: Kielto syyttää ja rangaista kahdesti. Johdantoluku, Valitusten tutkiminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, käsittelee historiaa, EIS:n sisältöä, EIT:n kehitystä, juttumääriä sekä tuomareita ja sihteeristöä. Yksilövalituksen käsittelyvaiheiden jälkeen seuraa katsaus tuomioistuimen ratkaisuihin. Ratkaisun teossa EIT soveltaa kansainvälisten sopimusten yleisiä tulkintaperiaatteita mutta myös omia, tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitettyjä tulkintaperiaatteita: subsidiariteettiperiaate, tehokkuusperiaate, autonomisen tulkinnan periaate ja evolutiivisen tulkinnan periaate. Kappaleen lopussa on tuomioiden täytäntöönpanon valvonnasta. Oikeuskäytäntö koskien orjuuden ja pakkotyön kieltoa (EIS 4 art.) on toistaiseksi ollut niukkaa. Tässä luvussa määritellään orjuus ja orjuuden kaltainen pakkotyö, pakkotyö ja pakollinen työ, ihmiskauppa ja pakkoprostituutio. Kirjoittajien mukaan artikla soveltuu nykyajan orjuuteen, ihmiskauppaan. Keiden on taattava oikeudenmukainen oikeudenkäynti? (EIS 6 art.) Rikossyyte-otsikon alla pohditaan autonomista tulkintaa ja Engel-tapauksessa¹ luotuja kolmea rikoksen kriteeriä. Oikeudesta päästä tuomioistuimeen on 6 artiklan 1 §:ssä samoin kuin oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, suullisesta käsittelystä ja tuomion julkisesta julistamisesta sekä oikeudenkäynnin kohtuullisesta pituudesta. Syyttömyysolettamaa (6 § 2) lähestytään sen peruslähtökohdista. Sen jälkeen seuraavat syyttömyysolettaman ulottuvuudet ja aineellinen sisältö. Lisäksi luvussa on oma otsikko vireillä olevasta asiasta annetuille lausunnoille. Myös syyttömyysolettaman loukkauksen korjaantumista, syyttömyysolettamaa ja itsekriminointikieltoa käsitellään. Luvun päättää EIS 6 § 3 rikosoikeudenkäyntiä koskevat erityissäännökset. Ei rangaistusta ilman lakia (7 art.) -luvussa on lain käsitteestä, rikoksista ja rangaistuksista. EIT on ottanut kantaa lain ennakoitavuuteen myös suomalaisissa tapauksissa kuten Huhtamäki v. Suomi². Kyseessä oli valittajan kätkemisrikostuomion pysyttäminen tilanteessa, jossa pääteon tekijä vapautettiin itsekriminointisuojan perusteella. EIT on toistuvasti ja painokkaasti korostanut sananvapauden (10 art.) merkitystä yhte- AKKUSASTOORI 4| 2013 Kirjaesittelyjä 21 AKKUSASTOORI 4| 2013 nä demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista. Artikla koostuu kahdesta kappaleesta: ensimmäisessä on todettu vapaus ja toisessa perusteet, joilla vapauteen voidaan puuttua ja sitä rajoittaa. Luku käsittelee suojan kohdetta, puuttumista sananvapauteen, laissa säätämiseen vaatimusta, sananvapautta ja valtion harkintavaltaa sekä sananvapauden käyttämisen velvollisuutta ja vastuuta. Sananvapauden rajoittamisen oikeutettu tarkoitus -osiossa luetellaan EIS 10 artiklan toisessa kappaleessa olevat yhdeksän oikeutettua tarkoitusta, joiden perusteella sananvapautta voidaan rajoittaa. Vihapuhetta käsitellään osiossa Harkintavalta ja sananvapauden erilaiset tilanteet. Syrjinnän kielto (14 art.) -luvussa on artiklan luonteesta, syrjintäperusteista ja syrjinnän to- 22 RIKOSASIANAJAJAN KÄSIKIRJA Fredman, Markku Asianajaja Markku Fredman on koonnut kirjaksi 25 vuoden ko- distamisesta. "Syrjinnänkiellolla ei pyritä poistamaan ihmisten välillä olevia luonnollisia eroja, vaan ei-hyväksyttäviä erotteluja. Tästä syystä myös tasapäistäminen eli erilaisten ihmisten kohtelu samalla tavoin on yksi syrjinnän muoto." ³ Luvussa Kielto syyttää ja rangaista kahdesti (ne bis in idem) (16 art.) käsittellään kiellon sisältöä, sanktion rikosoikeudellista luonnetta ja samaa tekoa. Otsikon "Kahdesti" alla viitataan EIS 7. pöytäkirjan 4 artiklaan, joka edellyttää, että ensimmäinen prosessi on tullut lainvoimaiseksi (Zolotukhin-tapaus)4. Valtionsyyttäjän syyttämättäjättämispäätös ei ollut sellainen lopullinen päätös, jota 4 artiklassa tarkoitetaan (Sundqvist-tapaus)5. Viimeinen jakso käsittelee edellytyksiä tapauksen asiasisällön tutkimiselle. Jotta EIT ottaisi tapauksen asiasisällön tutkittavakseen, valituksen tulee täyttää EIS 35 artiklassa annetut kriteerit. Tutkittavaksi ottamisen esteitä ovat prosessuaaliset ja EIT:n toimivaltaan liittyvät esteet sekä valituksen asiasisältöön perustuva tutkimatta jättäminen. kemuksensa asianajajan työstä: se on pitkälti pitänyt oppia kantapään kautta ja vanhempien kollegojen opastamana. Fredman toivoo, että kirja herättää pohdiskelua siitä, miten asianajaja parhaiten voisi edistää päämiehen etua ja oikeutta sekä prosessien sujumista samalla, kun yhteiskunta vähentää panostustaan oikeudenhoitoon. Kirja on kirjoitettu avuksi rikosasianajajille ja alalle aikoville – sekä asianomistajan avustajalle että syytetyn puolustajalle. Kohderyhmänä ovat myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, jotka ovat julkisen valvonnan alla ja velvollisia noudattamaan hyvää asianajotapaa. Fredman selostaa asianajajan työtä koskevaa lainsäädäntöä sekä hyvää asianajotapaa ja sen valvontaa. Tarkasteltavina ovat myös julkinen oikeusapu ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimilupajärjestelmä. Teoksessa on otettu huomioon EU:n uudet rikosprosessia koskevat direktiivit ja niiden vaikutukset. Kirja alkaa historiallisella katsauksella. Toisessa luvussa tarkastellaan asianajotoiminnan säännöksiä ja määräyksiä rikosjuttuja hoitavan lakimiehen näkökulmasta. Kolmannessa luvussa esitellään rikosprosessia koskevat säännökset ja menettelyt sekä 1 Engel and Others v. the Netherlands, nos. 5100/71+, § 82, 8.6.1976. ² Huhtamäki v. Suomi, no. 54468/09, §§ 48-54, 6.3.2012 (ei loukkausta). ³ Hirvelä-Heikkilä, Ihmisoikeudet - käsikirja EIT:n oikeuskäytäntöön, s. 661. 4 Sergey Zolotukhin v. Russia, no. 14939/03, § 108, 10.2.2009. 5 Sundqvist v. Finland, no. 75602/01, 22.11.2005. EIT: http://www.echr.coe.int/ EIS: http://www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf EIT:n oikeustapaustietokanta: http://hudoc.echr.coe.int/ Edita Publishing Oy, Porvoo 2013, 934 s. Talentum, Helsinki 2013, 945 s. ISBN: 978-952-14-1946-1 (sid.) EIT: Case of Salduz v. Turkey (Application no. 36391/02, 27.11.2008, Art: 6:1, 6:3, 41). Finlex: Salduz-tapaus (suuri jaosto) – Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Syytetyn oikeudet – Asianajaja – Esitutkinta – Kontradiktorinen periaate Sähköinen kirja: Konkurssioikeus Könkkölä, Mikko – Linna, Tuula Mikko Könkkölän ja Tuula Linnan teos on käytännönläheisesti kirjoitettu yleisesitys Suomen konkurssilaista ja EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta. Sisältö on jaettu kahdeksaan osaan: johdanto, konkurssin aloittaminen, konkurssin jatkomenettely, konkurssipesästä maksettavat saatavat, velallisen asema, konkurssihallinto, pesään kuuluva omaisuus ja sen hoitaminen sekä omaisuuden myynti. Laaja oikeustapausten lista löytyy kirjan lopusta. LÄPI TULEN Empiirinen tutkimus poliisin palonsyyn tutkinnasta ja vakavien tulipalorikosten rikosprosessista Mäkelä, Päivi – Tapani, Jussi – Lehtimäki, Mari – Frände, Dan Tahallisesti sytytetyistä tulipaloista vakavimmat sijoittuvat rikosnimikkeissä tuhotöihin ja törkeisiin vahingontekoihin. Tapahtumien kulkua pitäisi seurata eteenpäin – mahdollisuuksien mukaan myös taaksepäin – siihen hetkeen, jolloin palo tulee viranomaisten tietoon. Tutkimuksen punaisena lankana on tulipalorikosten läpivirtaus. Analysoitavina ovat kaikki Näin pääset lukemaan Konkurssioikeus-kirjaa: Ilona-intranet -> Työkaluja -> Suomen Laki -online -> Kirjat. vuonna 2007 poliisin tietoon tulleet tulella tehdyt tuhotyöt, törkeät vahingonteot ja niiden yritykset sekä petosrikokset, joissa vahinko on aiheutettu tulella. Tutkimuksen pohjana on ollut esitutkinta-aineistoa. Syyteharkintaan päätyneistä rikosilmoituksista ovat käytössä olleet esitutkintamateriaali, syyttäjän haastehakemus tai syyttämättäjättämispäätös sekä käräjä- ja hovioikeuden ratkaisut. Lainopillisten osuuksien pohjaksi on ollut tarpeen saada mahdollisimman täydellinen asiakirja-aineisto. Tutkimus on jaettavissa kolmeen temaattiseen kokonaisuuteen. Keskeiset kysymykset ovat a) poliisin palonsyyn tutkinta ja rikosten tunnistaminen AKKUSASTOORI 4| 2013 käydään asioita läpi rikosilmoituksen tekemisestä ylimääräiseen muutoksenhakuun asti. Tässä luvussa Fredman paneutuu myös mielestään ongelmallisiin kysymyksiin: asianosaisen oikeuteen saada viranomaiselta tietoja, ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin ja epäillyn mahdollisuuteen saada avustaja kuulusteluun esitutkinnassa (ns. Salduz-periaate). Lisäksi tarkastelussa on tunnistamismenettely. Fredmanin mielestä syyttäjät ja tuomioistuimet ovat hyväksyneet kelvottomia menettelytapoja, joissa poliisi pitäytyy, kunnes nykymenoon puututaan. Neljäs luku käsittelee erityisprosesseja, kuten rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja vangin siirtoa kotimaahansa. Mukana ovat myös lyhyet esitykset ihmisoikeusvalituksista ja rikoksentekijän karkottamisesta. Kirjassa viitataan vuoden 2014 alussa voimaan tuleviin esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin. Samaan aikaan päättyy luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain siirtymäkausi. 23 AKKUSASTOORI 4| 2013 24 b) poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisujen oikeudellinen arviointi c) tekoja ja tekijöitä koskeva analyysi. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa käytetään pelastustoimen, poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tuottamaa aineistoa monipuolisen ja monipolvisen viranomaisprosessin analysointiin. Toisen pääluvun aineisto koostuu poliisin palonsyyn tutkintailmoituksista tapauksissa, joissa poliisi ei aluksi epäillyt rikosta vaan kirjasi tapaukset nimikkeellä palonsyyn tutkinta. Aineiston läpikäynti on edellyttänyt sen pohdintaa, millaisin luokitteluperustein aineistoa lähestytään. Palonsyyn tutkintailmoitusten todentamia tulkintaongelmia tuodaan esiin luvun loppupäätelmissä. Kolmannessa pääluvussa edetään rikosprosessissa ja tarkastel- laan poliisin rikoksina kirjaamien palojen piirteitä. Erityisen huomion saavat syyteharkintaan edenneet tapaukset. Luvussa kuvataan poliisin rikosilmoitusaineiston keräämistä sekä syyttäjien ja tuomioistuinten tuottamaa ratkaisumateriaalia. Sen jälkeen tarkastellaan joitakin rikosten piirteitä nimikkeittäin. Tuhotyörikoksista käsitellään myös kuolemaan johtaneita tapauksia. Vertailussa on rikosprosessiin kulunut aika ja sitä selvittäviä tekijöitä. Neljännessä pääluvussa "Tulella tehdyt tuhotyöt rikosprosessissa" analysoidaan syyttäjällä ollutta aineistoa sekä rikosoikeudellisesta että rikosprosessuaalisesta näkökulmasta. Poliisi tutkii monenlaisia tulipaloja tuhotöinä, tekoina, jotka täyttävät RL 34:1:n tunnusmerkistön. Yli kolmanneksessa tapauksista syyttäjä ei ole käyttänyt samaa rikosnimikettä kuin poliisi. Luvun johtopäätösosa analysoi poliisin harrastaman "yliotsikoinnin" syitä. Syyttäjän rikosnimikkeen valinta on pysynyt kohtalaisen hyvin tuomioistuimissa. Viidennessä luvussa aiheena ovat tulella toteutetut törkeät vahingonteot ja petokset oikeuskäytännössä. Ryhmitellyt tulkin- takysymykset ovat törkeän vahingonteon kvalifiointiperusteiden täyttyminen ja teon kokonaisarviointi, lainkonkurrenssi, yritysoppi sekä tahallisuus. Kuudes pääluku käy läpi aiempien tutkimusten asetelmallisia valintoja, joitakin keskeisiä tuloksia paloja sytyttäneistä ja tahallisesti sytytettyjen palojen piirteitä. Kirjoittaja vertailee, millaisia mahdollisuuksia läpivirtaustutkimuksen aineisto antaa tarkastelulle, sekä kuvaa aineiston ja tutkimusrajausten piirteitä. Erityiskysymyksenä luvussa ovat palorikosten uusijat. Tutkimuksessa analysoitiin myös rikosprosessin läpivirtausaikaa. Mitä pitempään juttu eri vaiheissa viipyy, sitä vaikeampaa osapuolten on pitää mielessään asian yksityiskohtia. Oikeusturvan kannalta prosessin kestolla on merkitystä. Asianosaisen kannalta oikea mutta viivästynyt ratkaisu saattaa olla vailla tosiasiallista merkitystä. Ratkaisujen viipyminen on myös omiaan synnyttämään aiheettomia oikeudenkäyntejä. Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2013, 364 s. ISBN: 978-951-29-5364-6 HENKILÖSTÖ AVOIMIA VIRKOJA Helsingin syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.1.2014–31.7.2017. Hakuaika päättyy 11.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-402-13. Helsingin syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.1.2014–30.4.2017. Hakuaika päättyy 11.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-403-13. Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 30.9.2013. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-355-13. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 7.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-362-13. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 7.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-361-13. Avainsyyttäjätehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Avainsyyttäjätehtävien hoitaminen otetaan huomioon viraston sisäisessä juttujaossa. Kelpoisuus ja edellytykset Avainsyyttäjäksi kelpoisia ovat kaikki kihlakunnansyyttäjän vakinaisessa virassa olevat tai erityisistä syistä myös pitkään määräaikaisessa virkasuhteessa toimineet kihlakunnansyyttäjät. Apulaispäällikkö, erikoissyyttäjä tai poliisirikosten tutkinnanjohtaja ei voi samanaikaisesti toimia avainsyyttäjänä. Kansainvälisten asioiden avainsyyttäjätehtävän hakijoilta odotetaan, että he ovat jo hankkineet alan asiantuntemusta esimerkiksi hoitamalla kansainvälisliityntäisiä syyteasioita tai muuten toimineet kansainvälistä yhteistyötä sisältävissä asioissa. Lisäksi edellytetään riittävää kokemusta syyttäjäntehtävistä, hyvää yhteistyökykyä, hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa, valmiutta ja kykyä koulutustehtäviin sekä hyvää englannin kielen taitoa. Avainsyyttäjää valittaessa otetaan huomioon yhtäältä hakijoiden avainsyyttäjätehtävissä merkitykselliset ansiot ja toisaalta syyttäjälaitoksen toiminnan alueelliset tarpeet. Tällä hetkellä suurin tarve avainsyyttäjäpalveluista on eteläisessä Suomessa. Palkkaus Syyttäjälaitoksessa on haettavana kansainvälisten asioiden avainsyyttäjän tehtävä ajaksi 1.11.2013−31.12.2014. Avainsyyttäjän tehtävänä on − seurata alansa lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta − seurata alansa kansainvälistä kehitystä ja osallistua kansainvälisiin tilaisuuksiin erikseen sovittavalla tavalla − osallistua alansa koulutuksen ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen − osallistua alansa asiantuntijatehtäviin ja syyttäjälaitoksen päätöksenteon valmisteluun − osallistua alallaan syyttäjäntoimen laadun kehittämiseen − pitää yhteyttä muihin alansa avainsyyttäjiin ja ryhmän vetäjänä toimivaan valtionsyyttäjään − pitää yhteyttä ja edistää yhteistyötä alansa erityisviranomaisten kanssa − antaa neuvoja ja muutoinkin toimia muiden syyttäjien tietolähteenä alue- ja asiajaon mukaisesti − toimia syyttäjänä omalla erikoistumisalueellaan, tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Avainsyyttäjän palkkaus maksetaan vaativuustason S12 mukaan, jos hänen nykyisen palkkansa vaativuustaso on S11, ja vaativuustason S13 mukaan, jos hänen nykyisen palkkansa vaativuustaso on S12. Hakemukset Kirjalliset hakemukset, joihin tulee liittää yhteenveto avainsyyttäjätehtävässä merkityksellisistä ansioista ja koulutustiedoista, joihin hakija haluaa vedota, osoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastolle ja toimitetaan omaan syyttäjänvirastoon viimeistään maanantaina 30.9.2013. Lisätiedot Lisätietoja tehtävästä antavat avainsyyttäjäryhmän vetäjänä toimiva valtionsyyttäjä, kansainvälisen yksikön päällikkö Raija Toiviainen (puh. 20835 tai 040 520 7065) ja neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen (puh. 20818 tai 050 363 3081). AKKUSASTOORI 4| 4|2013 2013 KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN AVAINSYYTTÄJÄN TEHTÄVÄ 25 HENKILÖSTÖ NIMITYKSIÄ HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Kati Kuoppala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Kaisa Ahla on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–31.8.2014. Kati Lindholm on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Tuula Hiltunen on nimitetty Y9 toimistosihteerin virkaan 1.7.2013 lukien. Camilla Oksanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Aleksei Holmsten on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. Antero Olli on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Eveliina Karioja on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 15.6.–31.8.2013. Noora Tanskanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Nina Keskinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO Miska Kuoppamäki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. Maija Päivinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.5.2013–21.1.2014. Mikko Larkia on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi on määrätty toimimaan Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä 1.9.2013–31.12.2015. Miia Malmivaara on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. Krista Mannerhovi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Satu Pomoell on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–12.5.2014. Hanna-Riikka Pulkkinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.– 31.12.2013. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Jaana Piirto työskentelee osastosihteerinä Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikössä sekä ohjaus- ja kehittämisyksikössä. Hän on työskennellyt noin kymmenen vuotta Helsingin syyttäjänvirastossa ja lisäksi edunvalvontasihteerinä Helsingin oikeusaputoimistossa. Heikki Stenius on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–3.2.2014. Sonja Varpasuo on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8. –30.9.2013. AKKUSASTOORI 4| 2013 Pauliina Vikki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. 26 ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO Katri Heinonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Emilia Ilander on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013. Jaana Piirto HENKILÖSTÖ Ritva Sahavirta Petri Törmälä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.2013–5.7.2014. Katriina Talasranta on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.2013– 5.7.2014. Johanna Tyni on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.9.2013 lukien. OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Outi Janz on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.10.2013–31.7.2014. Sari Leppäluoto on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.10.2013– 31.7.2014. Anna-Leena Suopajärvi on nimitetty kihlakunnansyyt täjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 30.9.– 31.12.2013. Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta on määrätty toimimaan Valtakunnansyyttäjänviraston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikön tehtävässä 1.9.2013–31.12.2014. Hän on toiminut valtionsyyttäjänä VKSV:n perustamisesta lähtien ja ollut mm. Eurojustin kansallinen jäsen. Ritvan edeltäjä Mika Illman on nykyisin käräjätuomarina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. VIRKAVAPAUDET Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Joachim Holmström on virkavapaalla 1.7.–31.12.2013. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Mikael Lohse on virkavapaalla 1.10.–31.12.2013. Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Juha Karikoski on virkavapaalla 1.10.2013–31.7.2014. Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Emilia Mourujärvi on virkavapaalla 27.8.–31.12.2013. Paula Isojärvi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2013– 31.03.2014. Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Kati Alkula on virkavapaalla 1.1.–31.10.2014. Asser Kuosmanen on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.9.2013 lukien. Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Johanna Tyni on virkavapaalla 1.9.2013–31.03.2014. Riikka Loukonen on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.9.2013 lukien. ELÄKKEELLE Timo Partanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.–31.12.2013. Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Ahti Hirvonen siirtyy eläkkeelle 1.3.2014. Maarit Poikela on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013. AKKUSASTOORI 4| 4|2013 2013 SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO 27 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI www.vksv.oikeus.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 25.10.2013
© Copyright 2024