Akkusastoori 4/2013 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

4
2013
• PÄIVYSTYSPUHELIN KORVASI
LAUSUNTOJEN ALLEKIRJOITUKSET, S. 5
• VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHAT, S. 7
• SULKAVAN SUURSOUDUT, S. 10
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus: Tietotekniikka – ystävä vai vihollinen? …………3
Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen:
Vain syyttäjän vaatimuksesta …………………………………4
Päivystyspuhelin korvasi lausuntojen allekirjoitukset ………5
Vuoden 2014 määrärahat ……………………………………7
Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne ……………………………8
Sulkavan suursoudut 2013:
Sankareita, Mikki Hiiren korvia ja verta pakkiin ………… 10
Moniosaajat ja erikoisosaajat:
syyttäjiä yhtä kaikki ……………………………………… 14
4/2013
VKSV:n väki virkistäytyi sienimetsässä …………………… 16
20.9.2013
Ajankohtaista ……………………………………………… 18
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle.
Kirjaesittelyjä ……………………………………………… 21
Henkilöstö ………………………………………………… 25
Tiedotus
[email protected]
Päätoimittaja Virve Streng
[email protected]
Toimitussihteeri Maria Turkia
[email protected]
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A, 4. kerros)
www.vksv.oikeus.fi
Syyttöminä soutaneet saavutti ennätysaikansa heinäkuussa Sulkavan
suursouduissa. Lue lisää sivulta 10!
Kannen kuva: Maarit Ketonen
PÄÄTOIMITTAJALTA
Tietotekniikka –
ystävä vai vihollinen?
Aktiivista syksyä!
AKKUSASTOORI 4| 2013
T
oimimaton tietotekniikka on varma keino menettää hermonsa. Ennen kaikki oli paremmin, ajattelee moni. Työaikaa ei tuhraantunut Sakarin, Hertan,
Rondon, Tarmo ja M2:n kanssa taistelemiseen. Sihteerit pyörittivät toimistorutiineja ja syyttäjät saivat keskittyä rikosvastuun toteuttamiseen.
Oltiinpa nykykehityksestä mitä mieltä tahansa, ajat ovat muuttuneet pysyvästi. Ei syyttäjälaitoksessa – ja tuskinpa missään muussakaan asiantuntijaorganisaatiossa – ole enää mahdollista pysytellä erossa kapineesta nimeltä tietokone. Se on
keskeisin työväline meille jokaiselle riippumatta tehtävästä ja siitä, millä hierarkian tasolla ollaan.
Oikeushallinnon sisällä, saati sitten koko valtionhallinnon laajuudessa, suurimpana tietoteknisenä ongelmana on ollut käytettävien järjestelmien kirjo ja se, etteivät ohjelmat keskustele keskenään. Olemme kuulleet mediankin välityksellä, kuinka julkisen sektorin tietotekniikkahankintoihin on satsattu valtavat määrät rahaa
saamatta kuitenkaan aikaan laadukkaita ja toimivia järjestelmiä.
Syyttäjälaitoksen väkeä koskettaa tällä hetkellä kaksi tietotekniikkahanketta,
joilta odotetaan paljon. Ensimmäinen on aineistopankkihanke AIPA, jonka myötä kaikki lainkäyttöön liittyvä asioiden käsittely on sähköistä. Esimerkiksi syyteharkinnan odotetaan nopeutuvan, kun rutiinityöt automatisoidaan. AIPA tarjoaa ratkaisuehdotuksia vakioteksteineen, minkä myötä rutiinijutut rullaavat eteenpäin vauhdilla. Näin aikaa jää enemmän laajojen ja vaativien juttujen ajatustyölle.
AIPAn tavoitteena on myös täysin paperiton syyteharkinta ja oikeudenkäynti. Se
mietityttää monia, onhan kyseessä erittäin suuri toimintakulttuurin muutos.
Toinen keskeinen hanke on TORI, joka koskettaa koko valtionhallintoa. TORI
tarkoittaa kapulakielisesti valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamista samaan paikkaan. Selkokielellä tämä
tarkoittaa sitä, että valtion laitteista ja ohjelmista vastaa tulevaisuudessa yksi taho.
Kun kaikissa valtionhallinnon virastoissa on käytössä esimerkiksi sama tekstinkäsittelyohjelma ja sähköpostijärjestelmä, yhteensopivuusongelmat poistuvat.
Vaikkei aina uskoisi, erilaisten tietojärjestelmien tarkoituksena on helpottaa
asioiden sujumista. Sen edellytyksenä on kuitenkin järjestelmien käyttäjäystävällisyys. Se taas edellyttää käyttäjien kuulemista ja sitä, että järjestelmän toimittajalla
on tarkka tieto ohjelmalle asetetuista vaatimuksista.
Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tulevat järjestelmät ovat
mahdollisimman helppokäyttöisiä. AIPAn kehitystyössä avainasemassa ovat virastojen omilta AIPA-yhdyshenkilöiltä tuleva palaute. He vievät kentältä tulevat viestit edelleen hanketoimiston ja sitä kautta tulevan järjestelmän toimittajan tietoon.
TORI-asioissa syyttäjälaitoksen väki voi puolestaan lähestyä VKSV:n ICT-tiimiä.
3
Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen
Vain syyttäjän vaatimuksesta
Pakkolaitosjärjestelmästä luovuttiin vuonna 2006. Se korvattiin säännöksellä
koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa.
VALTIONSYYTTÄJÄ JUHA-MIKKO HÄMÄLÄINEN
AKKUSASTOORI 4| 2013
R
4
ikoslain 2 c luvun 11 §:n mukaan tuomioistuin
voi rangaistukseen tuomitessaan syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta suoritettuaan tuomitun vankeusrangaistuksen kokonaisuudessaan. Säännös tuli voimaan
1.1.2006 (L 23.9.2005/780, HE 262/2004), ja sillä
korvattiin aikaisempi pakkolaitosjärjestelmä.
Päätöksen tekeminen edellyttää, että rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen
vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen pykälän 1
momentin 1 kohdan tyhjentävässä luettelossa mainitusta rikoksesta. Tämän lisäksi edellytyksenä on,
että rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt 1-kohdassa mainittuun rikokseen, tai 1-kohdassa nimetty rikos on
tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa tai elinkautista vankeutta, tai hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen.
Viimeisenä edellytyksenä on se, että tekijää on
rikoksesta ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 §:n 3 momentin mukaisen
selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä
ns. vaarallisuusarvio tehdään mielentilatutkimuksen
yhteydessä.
V
aikka säännöksen otsikossa puhutaankin koko
rangaistuksen suorittamisesta vankilassa, tilanne ei rikoksentekijän kannalta todellisuudessa ole
aivan näin karmea. Heti seuraavassa pykälässä nimittäin säädetään, että koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuu-
desosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erityisen
vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta
ennen vapauttamista.
V
äli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa julkaistiin 25.8.2013 Paula Sallisen kirjoittama artikkeli "Erittäin vaaralliset". Tuossa artikkelissa tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma arvelee, että mahdollisuutta määrätä syytetty vaarallisuusarvioon saatetaan käyttää eri lailla eri tuomioistuimissa. Hänen mukaansa on tapauksia,
joissa erittäin vaaralliselle henkilölle ei ole tehty
vaarallisuusarviota.
Vaarallisuusarvion teettäminen edellyttää, että
syytetyllä on vankkaa taustaa vakavista, käytännössä
väkivalta- tai seksuaalirikoksista. Rikoslain 2 c -luvun 11 §:n soveltamisella vaikutetaan keskeisiin oikeushyviin, terveyden ja ihmishengen sekä vapauden turvaamiseen. Arviointiin lähetetään tuomioistuimen päätöksellä, mutta kuten edellä jo todettiin,
se edellyttää syyttäjän vaatimusta siitä, että koko
rangaistusaika on suoritettava vankilassa. Säännöksen soveltamisen kannalta syyttäjät ovat siis
avainasemassa.
O
n arvioitu, että valtakunnallisesti kriteerit vaarallisuusarvion tekemiselle täyttyvät vähintään useissa kymmenissä tapauksissa vuosittain. Rikosvastuu ei tältä osin voi toteutua täysimääräisenä,
ellei syyttäjä ole ajan hermolla. 
Päivystyspuhelin korvasi
lausuntojen allekirjoitukset
VIESTINNÄN HARJOITTELIJA SANNA PUUTONEN, KRP
Rikostekninen laboratorio poisti vastaavan tutkijan nimen ja allekirjoituksen
lausunnoistaan. Uusi menettely tähtää entistä laadukkaampaan oikeudenkäyntiin,
mutta on aiheuttanut myös hämmennystä.
Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien
tutkimusten vaiheet dokumentoidaan.
Kuva Elisa Kohtamäki.
Ennen uudistusta todistamaan kutsuttiin lähes
poikkeuksetta lausunnon allekirjoittaja. Tämä on ollut syyttäjän kannalta selkeä ja helppo ratkaisu, mutta Sippolan mukaan ei kuitenkaan paras.
– Syyttäjän esittämät kysymykset eivät aina liity
pelkästään lausuntoon. Todisteluteema on saattanut
koskea jutun aihetta laajemmin, esimerkiksi huumejutuissa huumausaineiden valmistustapoja, Sippola sanoo.
Pienillä tutkimusalueilla laaja todisteluteema ei
ole ongelma. Tutkimukset tehdään yhä räätäliperiaatteella, ja niistä vastaa koko prosessin ajan sama
henkilö. Sen sijaan esimerkiksi DNA- ja huumenäytteet tutkitaan nykyään pitkälti koneistettu-
AKKUSASTOORI 4| 2013
R
ikosteknisen laboratorion lausunnoissa ei enää
kesäkuusta 2012 lähtien ole ollut tutkimuksesta vastaavan henkilön nimeä eikä hänen allekirjoitustaan. Lisätietoja lausunnosta ja tehdyistä tutkimuksista antaa tutkimusalueen päivystäjä, jonka yhteystiedot löytyvät lausunnon lopusta.
– Tavoitteena on, että syyttäjä olisi yhteydessä laboratorioon, ennen kuin asiantuntijoitamme kutsutaan todistamaan, Rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola sanoo.
5
na sarjatyönä, ja niiden käsittelyyn osallistuu useita tutkijoita. Vaikka heistä jokainen olisi pätevä todistamaan varsinaisesta lausunnosta, laajempi todisteluteema vaatii usein tietyn aihealueen tai ilmiön
erityistuntemusta.
Pahimmillaan väärä todistaja saattaa heikentää
todisteen näyttöarvoa.
– Haluamme saada etukäteen tietoa todisteluteemasta. Näin oikeussaliin saadaan paras mahdollinen asiantuntija, Sippola toteaa.
NIMEN POISTOA KRITISOITU
Muutos on herättänyt myös kritiikkiä. Syytetyllä on
Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla oikeus
kuulustella häntä vastaan todistavia henkilöitä. Nimettömien lausuntojen pelätään sotivan tätä oikeutta vastaan.
Nimen poistoa kritisoineet ovat perustelleet
kantaansa Kouvolan hovioikeuden ratkaisulla, jossa
Skandinavisk Språkanalys AB:ssä laadittua kielianalyysiä ei hyväksytty todisteeksi. Lausunnossa ei ollut
laatijan nimeä, ainoastaan työnantajan tiedot.
Rikosteknisen laboratorion lausuntoja koskeva
oikeustapaus on ratkaistu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kyseisessä rikosasiassa esitettiin väite,
jonka mukaan lausunto, jossa ei ole laatijan nimeä,
on anonyymi todiste. Näin ollen sitä ei tulisi hyväksyä kirjalliseksi todisteeksi. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että laboratorion lausunto on viranomaisen, ei yksittäisen asiantuntijan antama. Sen vuoksi
mahdollisuus hankkia lisätietoa päivystysnumerosta
riittää.
AKKUSASTOORI 4| 2013
"NIMI EI OLE OLENNAINEN"
6
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan laatijan
nimi ei ole lausunnon sisällön kannalta olennainen
asia. Kiistetyissä jutuissa se täytyy kuitenkin pystyä
selvittämään ongelmitta.
– Itse tulkitsen, että varsinaisen nimen ei tarvitse lukea lausunnossa, jos tieto laatijasta voidaan jollain muulla, luotettavalla tavalla saada selville, Illman sanoo.
Sippolan mukaan kaikkien Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien tutkimusten vaiheet dokumentoidaan. Ei siis ole mahdollista, että tieto lausunnon kirjoittajasta pääsisi katoamaan.
Jotkut tutkimukset tehdään räätäliperiaatteella, mutta esimerkiksi
DNA- ja huumenäytteet
tutkitaan pitkälti
koneistettuna sarjatyönä
Kuva Rosa Suominen.
– Vaikka soitto päivystäjälle aiheuttaa syyttäjille jonkin verran lisätyötä, todisteluteeman kertominen etukäteen ja keskustelu laboratorion kanssa todennäköisesti nostaa todistusaineiston ja oikeudenkäynnin laatua, Illman pohtii.
Lausuntomuutos on osa laboratorion palveluuudistusta, joka tähtää tutkimusten tuotteistamiseen sekä entistä tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan asiakaspalveluun. 
Jutussa viitataan seuraaviin tuomioihin:
- Kouvolan hovioikeudes 29.8.2012,
ratkaisunumero 722
- Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.4.2013,
dnro R 13/1062.
Vuoden 2014 määrärahat
Syyttäjälaitos selviää vielä
tehtävistään
VALTIONSYYTTÄJÄ CHRISTER LUNDSTRÖM
yyttäjälaitokselle esitetään noin 45,8 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2014. Tämä on
noin 140 000 euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden määräraha.
Kun otetaan huomioon yleinen kustannusten
kehitys, tämä tarkoittaa, että vuonna 2014 syyttäjälaitoksessa on noin 10 syyttäjähenkilötyövuotta vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ensi vuonna
käynnistyy myös lastentalohankkeen pilotti Turussa, ja siihen sitoutuu Länsi-Suomen syyttäjänviraston resursseja.
K
aikesta huolimatta voidaan arvioida, että tiukkenevasta määrärahatilanteesta huolimatta syyttäjälaitos selviää vielä tehtävistään. Tulevien vuosien kehys nostaa kuitenkin jo mustia pilviä
horisonttiin.
Valtakunnansyyttäjänvirasto on kiinnittänyt
eduskunnan huomiota siihen, että harmaan talouden torjuntaan osoitettu määräraha koskee ainoastaan vuosia 2014 ja 2015, mutta ei tulevia vuosia.
Syyttäjälaitoksen osuus tästä määrärahasta on noin
kaksi miljoonaa euroa.
H
armaan talouden ilmiö on kuitenkin pysyväisluontoinen, joten määräaikainen rahoitus on
ongelmallinen. Tulevien vuosien niukka määräraha
liittyy erityisesti tähän. Lakivaliokunnan lausuntoon
vuosien 2014–2017 kehyksistä on asiasta otettu seuraava lausuma:
"Jo aiemmissa kehyspäätöksissä on syyttäjille, tuomioistuimille, ulosoton erikoisperintään ja konkurssiasiamiehen toimistolle kohdennettu yhteensä keskimää-
rin 5 miljoonaa euroa vuodessa talousrikollisuuden ja
harmaan talouden torjuntaan. Määräraha on käytettävissä vielä vuonna 2014 ja 2015. Valiokunnan mielestä rahoitusta tulisi jatkaa myös tämän jälkeen, sillä talousrikollisuus ja harmaa talous ovat pysyväisluonteista
rikollisuutta. Harmaan talouden torjunta on myös ollut
tuloksellista, ja sen arvioidaan tuottavan valtiolle moninkertaisesti takaisin siihen kohdistetut voimavarat."
(LaVL 6/2013 vp.).
J
ää nähtäväksi, onko tällä lakivaliokunnan lausunnolla merkitystä, kun valtioneuvosto ottaa aikanaan kantaa tulevien vuosien kehyksiin. 
AKKUSASTOORI 4| 2013
S
7
Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne
Organisatoriska förändringar är aktuella i alla nordiska länder. I Norge har straffet
för våldtäkt ökat dramatiskt. Bland annat dessa saker diskuterades på det traditionella
nordiska riksåklagarmötet i Sverige.
STATSÅKLAGARE CHRISTER LUNDSTRÖM
V
i samlades på Kastrup flygfält där svenskarna hälsade oss välkomna. Varför hälsar
svenskarna oss välkomna till Köpenhamn? Jo, mötet hölls i Skåne
och då var det praktiskt att starta här.
Efter allmänna välkomstceremonier bar det sedan av med buss
till Malmö. Mötet startade med
ett besök på hovrätten för Skåne och Blekinge. Där fick vi se
en demonstration av hur en hovrättsprocess går till i Sverige.
Vittnesförhören avhörs från
de videoband som upptagits i
tingsrätten. Det är möjligt att
Domkyrkan
i Lund är
känd för
sitt astrono-
AKKUSASTOORI 4| 2013
miska ur
8
(Horologium
Mirabile
Lundense).
hålla kompletterande förhör med
vittnen i hovrätten, men enligt
våra värdar händer det sällan.
I större mål har man även
prövat på ett förfarande där parterna kallas till dag ett, då man
hör parternas sakframställningar.
Därefter tar hovrätten del av bevisningen utan att parterna närvarar. Parterna kallas sedan till sista
dagen, då slutanförandena hålls.
Det här låter som ett effektivt
sätt att sköta processen. Våra värdar
var mycket nöjda med förfarandet.
F
ärden fortsatte till Häckeberga slott. Först på programmet stod en traditionell genomgång av lagstiftningsändringar
i de olika nordiska länderna. Islänningarna berättade bland annat att i fall där högsta domstolen
omprövar ett ärende, som redan
behandlats av högsta domstolen, prövas ärendet av ett särskilt permanent ”genoptagsutvalg”
som består av två jurister och en
lekman.
För Norges del fick vi höra
att straffet för våldtäkt klart ökat
under de senaste åren. Man angav
att straffet i vissa fall skärpts från
tidigare normalstraff på fyra månader fängelse ända upp till fyra
års fängelse. Inget annat nordiskt
land kunde redovisa för en motsvarande dramatisk förändring.
I
alla nordiska länder är det aktuellt med organisatoriska
förändringar. I Norge har man
minskat polis- och åklagardistriktenas antal till sex. Ytterligare har man en nationell åklagarkammare för vissa typer av
ärenden.
I Sverige har man för avsikt att minska deras antal till sju
samt ytterligare behålla en nationell kammare för vissa typer av
ärenden. En utredning som tar
sikte på detta har startat.
I Danmark har man gått in
för två statsadvokatskontor. Den
danska riksåklagaren konstaterade att han anser att det är viktigt att alla åklagare arbetar på
dessa två kontor och därför har
han inte tillåtit någon att arbeta
på de orter man tidigare har haft
åklagarkontor på.
Från finländsk sida tog vi upp
det nya programmet för rättsvården som utarbetats under ledning av kanslichef Tiina Astola.
Ett uttalat sparkrav fanns inte
i de övriga nordiska länderna.
Däremot har de nog upplevt ett
I Lunds universitet träffade de nordiska
riksåklagarna emeritus professor Per-Ole
Träskman (till vänster), som i sitt föredrag
jämförde de nordiska häktningsförfarandena.
F
rågan väckte en del diskussion
där man bland annat undrade
om utvärderingen rapporteras åklagarvis eller endast i större sammanhang. Danskarna angav att
man i första hand är ute efter att
få en generell utvärdering av verksamheten och inte i första hand en
utvärdering av enskilda åklagares
verksamhet. Visst ger materialet
även möjlighet till en sådan.
Ytterligare diskuterades restriktioner vid häktning. Det framkom att man i Sverige överväger
om reglerna bör ses över med anledning att det framförts internationell kritik över att restriktion
används i för stor utsträckning.
L
ikheter och olikheter gällande häktning var även temat för det seminarium professor
emeritus P-O. Träskman höll
för mötesdeltagarna. Träskman
hade sammanställt en intressant
jämförelse över lagstiftningen i
de olika nordiska länderna samt
empiriska fakta i vilken utsträckning häktning används i de olika
länderna.
I förhållande till invånartalet
fick vi glädja oss åt att man i Finland använder minst häktning.
Från norsk sida belyste man de
problem som uppstod i samband
med rättegången mot Breivik
då de första sakkunniga bedömde att han var otillräknelig och
de två senare sakkunniga bedömde att han var tillräknelig. Vilka
sakkunniga skulle man tro på?
Åtminstone hade de diametralt
motsatta uppfattningarna väckt
tvivelsmål om Breiviks tillräknelighet vid gärningstidpunkten.
E
n skild fråga är vilken beviströskel man
skall använda i en sådan fråga.
Gäller den allmänna straffrättsliga beviströskeln eller skall man
i denna fråga möjligen tillämpa en annan beviströskel. Som
känt stannade domstolen för
att Breivik var tillräknelig vid
gärningstidpunkten.
Efter tre intensiva dagar var
det sedan dags att för denna gång
ta farväl av de nordiska vännerna
och önska dem välkomna till Finland om ett år. 
AKKUSASTOORI 4| 2013
krav på att bli effektivare. I flera
nordiska länder pågår även en utveckling mot starkare IT-stöd för
polis och åklagarverksamheten.
Danskarna berättade om deras
pilotprojekt gällande utvärderingen
av åklagarnas verksamhet. Man har
bett domarna utvärdera åklagarnas
verksamhet i domstolen utgående från ett utarbetat frågeformulär.
Enligt detta ger domaren en förhållandevis mångsidig utvärdering
av åklagarens arbete.
9
Sulkavan suursoudut 2013
Sankareita, Mikki Hiiren
korvia ja verta pakkiin
MARIANNA SEMI
KUVAT MAARIT KETONEN
S
iellä olin taas, Sulkavalla, heinäkuun puolivälissä ja keskellä lomaa. Pakko oli päästä mukaan,
vaikka ensin meinasivat pudottaa minut pois. Keväällä alkoi Lotukseen lykätä viestiä, että soutuveneeseen on tunkua, vanhat laitetaan ulos, uusille pitää antaa mahdollisuus. En tykännyt ajatuksesta,
olin aggressiivinen ja katkera töissä, moitin ihmisiä
ja kysyin, mitä pelleilyä tämä on – kesä menee pilalle. Tämä on totuus. Lopulta arpaonni kuitenkin
suosi, ja olin sittenkin mukana joukkueessa.
Olen addiktoitunut soutamiseen. Koko talven
vetelin soutulaitetta, sitä ihmisvihaajan keksintöä.
Teinivuosinani, kun Pertti Karppinen souti Suomelle kultamitalin toisensa jälkeen, katselin touhua
televisiosta ja ajattelin, miten hullua. Ja nyt olin viidettä kertaa Sulkavan souduissa, onnellisena. Never
say never, niin ne sanoivat idolilleni Sean Conneryllekin, kun tämä sanoi tehneensä viimeisen Bondelokuvansa. Sen jälkeen hän teki vielä yhden: Never
say never again. Olin ihan kuin Sean, siis Bond-tyttö.
Miten oli taas hienoa saapua Sulkavan-huvilalle:
halauksia, Matleena Sandberg ja Markku O. Aho-
Kiertopalkintoa pitelee Sari Aho.
AKKUSASTOORI 4| 2013
Mille virastolle se lähtee 2014?
10
nen vastassa, ruoka jo tulossa. Voi nam nam, bolognesessa mausteet kohdallaan – kuka kiitos, ettei mikään ravintola ole palkannut kokkejamme.
Odotuksen värinää, kaksi lautasellista ruokaa
ja edessä koitos. Teltta pystyyn rannalle, persalustat esiin, ne vanhat ja kuluneet. Hanskat ja eväät:
mustikkakeittoa, Pepsi Maxia, urheilujuomaa, vettä, suolakurkkuja, salmiakkia, energiapatukoita, glukoosia, ruisleipää, suklaata, pikkutomaatteja. Paljon
hyvää syötävää, jota kaikkea ei kuitenkaan ehdi tai
malta syödä. Liisa Laine, soutukollegani, oli taas
varustanut meidät. Liisan kanssa ei voi kuolla, hän
pystyy huoltamaan meidät molemmat ja vaikka yhden varuskunnan siinä sivussa.
Nyt oli sitten niitä uusia soutajia. Heitä jännitti,
minä näin sen ja muistin, millainen untuvikko itsekin aikoinaan olin. Miten Juuso Hämäläinen mahtaa jaksaa näin pitkän soudun? Mies on sitkeä kuin
kataja, mutta silti: on päässyt VKSV:n paremmille lounaille, jaksaako? Sari Kemppainen Oulusta,
osaakkonä soutaa, oululainen? Haaviston Jukka, ainakin mies tekee töitä enemmän kuin moni muu,
aina on nimi näkyvissä syytteiden perässä ja työryhmissä, onkohan ehtinyt harjoitella? Maija Päivinen
on triathlonisti, kyllä jaksaa.
Entäs entiset, suurin päällikkö Matti Nissinen,
onko harjoitellut? Täällä tarkkaillaan hänenkin kuntoaan. Joutuvathan presidentitkin kertomaan terveydentilansa kansalle, miksei myös valtakunnansyyttäjä alaisilleen? On parempi olla timmissä kunnossa,
syyttäjälaitoksella on edessään säästökuuri Suomen
talouden tilan valuttua eteläisen Euroopan antamaan malliin. Päällikkömme on varmasti treenannut, se näkyy varressa ja sormuksessa – hyväkuntoiset miehet korjataan aina turvalliseen aviosäätyyn.
NELIÖPENKKI
KIPUA, PAINETTA RAKOSSA, VERTA
JA PÄÄNAHKOJA
Tulihan se sieltä, minun takaani, kun olimme soutaneet 35 kilometriä: "Tässä alkaa alaselän tuska siirtyä etupuolelle, tää kusihätä on karmea!" Ja edestä:
"Ei ois uskonut, mutta mun rakkain ajatus on Bajamaja". Tunne oli yhteinen. Kuitenkaan kukaan ei
pyytänyt päästä helpotukselle lähisaareen. Kansallistunnettako tällainen? Sisua?
Alkoi loppukiri. Timanttia kovempi Syyttöminä
soutaneet -joukkue saavutti yhden veneen, matkaa
takana 45 kilometriä. Tahti kiihtyi, perämies Aho
vei ämyriin vakuuttamalla uskoa pois viereisten veneiden soutajilta ja Liisa Laine pusersi heistä lopun
toivon kokasta huutamalla. VETO! VETO! VETO!
Tahti kiihtyi, ja veneitä jäi jälkeen kuin päänahkoja apassin vyöhön. VERTA PAKKIIN! huusin minä
– mistä ihmeestä sekin lausahdus tuli? Pudotetaan,
Anna-Riikka Ruuth "lääkäri" M.O. Ahosen vastaanotolla.
ohi, eivät jaksa, huonokuntoiset, rupusakit, vetelehtijät. Päänahkoja lisää, toinen, kolmas. Aijaijai, tämä
on sitä jotakin! Soutakaa, verrrtaaa, nopeammin, me
voitetaan ne. Uusi enkka, hyvä Syyttöminä soutaneet, hyvä Lasse Viren, hyvä me, vielä veto. Ihanaa
Leijonat ihanaa!
Ja uusi ennätys. Taas. Viisi tuntia, kaksikymmentäseitsemän minuuttia ja neljäkymmentäkahdeksan
sekuntia. 5:27:48!
Voi sitä tyytyväisyyden, onnen, tsempin ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tällaisen jälkeen
vallitsee. Hurmoshenkeä melkein. Jossakin muussa
tilanteessa alettaisiin puhua kielillä, mutta me hakkasimme toisiamme selkään.
SOUDUN JÄLKEEN NORSUILLE KUNNIAA
Skumpat, mansikat, kunniakirjat ja kultamitalit,
semmoiset saa joka kerta. Kyllä minua liikutti, mestarisoutaja sentään ja palkinto viidettä kertaa. Se
Lapin poika, jota kovasti kaivattiin mukaan soutamaan, oli hankkinut kiertävän soutajapatsaan. Kiitos
Juhani Mäki, miten osuitkaan oikeaan, norsuja me
olemmekin, norsun voimat, parkkiintunut nahka ja
kärsät innosta töräyttelemässä.
Tänä vuonna patsaan otti mukaansa Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto antaessaan niin monta osallistujaa virastostaan, ensi vuonna sen saa... kuka tietää,
tulkaa soutamaan!
AKKUSASTOORI 4| 2013
Pyh, en enää pelkää soutupenkkiä, joka hiljalleen tappaa pakarat.
Minä olen pakarani treenannut kestämään neliön- ja sydämenmuotoiset penkit.
PAM! Soutu alkaa. Nyt meillä
on strategia: tänä vuonna lähdemme maalilinjalta, ei mitään hohhailua airot pystyssä vaan välitöntä soutua rantoja nuollen, ei pissataukoja,
vauhtia, kovempaa, uuteen ennätykseen! Marssin tahdissa lähdemme,
kohta jo maalissa, tämä on hienoa!
Aurinko paistaa valkoiseen lippalakkiin, kannustusjoukot hurraavat Hakovirran sillalta, voi riemu, minä niin tätä hommaa rakastan!
Kymmenen kilometriä takana, ja silloin se iskee: mitä ihmettä minä täällä taas teen? Tämähän
on sairasta, 58 kilometriä soutamalla, vihaatko sinä
elämää, tollo?
Miten nämä muut ovat niin kovia, uudet ja entiset soutajat? Miksi nämä eivät valita? Onko näistä puristettu valittamisen taito liioilla käräjillä, kun
rosvo hokee "kiistän, jos sitäkään, kyllä en ollut
minä, ja syyttäjä on taas väärässä".
11
Naiskauneutta
ennen soututansseihin
lähtöä.
Joku ei kuulu
joukkoon –
kuka?
AKKUSASTOORI 4| 2013
LEPPEÄ LAUANTAI
12
Soudun jälkeinen päivä on lepoa, naisväki kulkee bikineissä ja hälisee, valtakunnansyyttäjä valvoo yleistä järjestystä, tosin nukahtaa itsekin välillä laiturille tajuttomaan uneen. Seuraavan päivän soutajia ylistetään, syödään taas älyttömän hyvää ruokaa ja saadaan hoivaa
rakoille lääkärisyyttäjä M.O. Ahoselta.
Välillä oli tilanne päällä, kun valtakunnansyyttäjä haki Pia Mäenpään takaisin rantaan. Pia yritti vesijuoksemalla lomalle, joka oli peruttu ja jaettu tilalle
3000-sivuinen seksirikospöytäkirja. Hän oli soutanut,
tullut varalistalta poimittuna lyhyellä varoitusajalla ja
ajatellut varmaan nyt häviävänsä kuukaudeksi ansaittuun lepoon. Kun Pia oli kadonnut huvilamme lahdelta, VKS lähti perään veneellä, saartoi Pian ja airon lappeella kopsauttaen käänsi hänet takaisin omaan rantaan. Syyttäjän työ ja elämä, tässä järjestyksessä.
Saman tien oli valtakunnansyyttäjän lähdettävä soutamaan kirkuvaa naislaumaa läheiselle luodolle
hurraamaan pari- ja vuorosoutajia. Sinne jätti ja lähti
itse kauemmas veneestä katselemaan, miten viisi huutavaa, uima-asuista naista sai kuin saikin miesten veneet kiemurtelemaan. Voi sitä häpeän määrää, mitä
ylipäällikkö yksin veneessään tunsi.
Saunasta purskahdettiin uimaan peilityyneen ja
lämpimään Saimaaseen, selällään ui nainen, jonka
suurenmoiset Mikki Hiiren korvat rikkoivat veden
pinnan kauniisti kaartuen. Kenen ne olivat, jääköön
salaisuudeksi. Muutakin muotoa ja kurvia kulki saunasta laituria pitkin veteen ja takaisin.
Sitten käärittiin hiuksia papiljottien ympärille, ja
hiljalleen alkoi huvilan kuistille astella laitettuja, iltaa varten valmiita naisia. Miehet olivat nopeampia
laittautujia, mutta sitäkin komeampia, joten näyttävä oli se sakki, joka illalla kipeine lihaksineen päästettiin Sulkavan kylälle.
TANSSIN PYÖRTEISSÄ,
TESTOSTERONIN HUURUISSA
Sulkavan soututanssit ovat lauantai-illan huumaa.
Siellä voi juoda olutta muiden soutajien kanssa ja
vertailla aikoja tai vain tanssia. Tanssilattialla heiluu
monta sataa humalaista soutajaa tönien ja kaatuillen
rantaan päin viettävällä lattialla.
Syyttöminä soutaneet naiset olisivat kelvanneet
aika monelle, hakijoita riitti. Yhden tanssin jälkeen
minunkin hiuksiani silitti tunteikkaasti mies, jonka muista toiveista ei jäänyt arvaamisen varaa. Kun
hän kertoi soutajapaitansa värin, muistin väsyneen
miesveneen, jonka jätimme perävaahtoihin jo 38 kilometrin jälkeen. Ei tainnut mies arvata, että mahdollisuus hurmion hetkiin meni jo silloin.
SOUTAJASUURUUS SYYTTÄJÄLAITOKSESSA
Uutisia: Evijärven Urheilijoiden sekajoukkue osallistui lauantain SM-sarjaan. Lähdön jälkeen Evijärvi ja Mikkeli erottautuivat muista. Mikkelin
kova alku ja pieni myötätuuli pitivät vauhdin kovana, ja Evijärven ottaessa vetovuoron Mikkelillä oli
vaikeuksia seurata. Ero kasvoi tasaisesti puolimatkaan saakka. Evijärven kaikkien aikojen ensimmäinen kirkkovene-SM-voitto Sulkavalla ratkesi viimeisellä kympillä, sillä Mikkeli ei pystynyt Keravan
miesjoukkueen peesissä nousemaan minuutin takamatkalta. Evijärven voittoaika oli 4.12.32.
Kultajoukkueessa souti syyttäjälaitoksen Harri Ala-Lahti, Seinäjoki, Evijärven Urheilijat, ajalla
4.12.32. Harri, me olemme sinun fanejasi!
KOTIIN, LOMALLE
Kunnes jälleen tapaamme. Heinäkuussa 2014. Soudan koko vuoden, treenaan ja hikoilen, ei minua voi
jättää pois. Tietysti muitakin mukaan haluajia tulee
olemaan. Toivon hiljaa, että heitä ei olisi liikaa. Pitäisikö olla kaksi venettä? On monta entistä, joiden
kanssa soutaisin vielä niin mielelläni.
Kihlakunnansyyttäjä
Harri Ala-Lahti souti
joukkueessa, josta
tuli sekajoukkueiden
Suomen mestari.
Ja tämän vuoden uudet, te olitte kuin pieniä
Pertti Karppisia. Juusokin pärjäsi oikein mainiosti ja
mittasi meille kalorit ja sykkeen.
Tavallinen soutaja polttaa muuten kaloreita
3000. Suomen mestari poltti niitä 7800. Näin ollen,
jos ensi vuonna soudamme uuden ennätyksen, siinä palaa kaloreita vielä enemmän kuin nyt. Huoltojoukkoja siis tarvitaan.
ILMOITTAUTUKAA, UUDET!
We want you, we want you! Ilmoittautukaa mukaan,
tähän hienoon juttuun, ette kadu! Monenkertaiset
soutajat leipiintyvät ja väistyvät mielellään uusien
tieltä. Paitsi minä. 
Takana vas. Jarmo Helppikangas, Itä-Suomi, Heli Vesaaja, Helsinki, Pasi Vainio, Oulu, Sari Aho, Itä-Uusimaa, Matti Nissinen, VKSV, Marianna
AKKUSASTOORI 4| 2013
Syyttöminä soutaneet 2013
Semi, Länsi-Uusimaa, Jukka Haavisto, Itä-Uusimaa, Katja Haavisto, Länsi-Suomi, Juha-Mikko Hämäläinen, VKSV ja Pia Mäenpää, Itä-Suomi.
Edessä vas. Anna-Riikka Ruuth, Itä-Uusimaa, Leila Suvantola, Itä-Suomi, Sari Kemppainen, Oulu, Maija Päivinen, Länsi-Uusimaa ja Liisa Laine,
Länsi-Uusimaa. Kuvasta puuttuvat huoltojoukot Matleena Sandberg, Itä-Suomi, Markku O. Ahonen, Salpausselkä ja Olavi Lippu, VKSV.
13
Kommentti
Moniosaajat ja erikoisosaajat:
syyttäjiä yhtä kaikki
HARRI TIESMAA
Ovatko erikoissyyttäjät hienohelmoja? Rohmuavatko he kaikki kiinnostavimmat jutut?
Minkä joku näkee oikeudenmukaisuusvajeena, sen Harri Tiesmaa näkee urakehitysmahdollisuutena ja kannustimena. Hän on vahvasti erikoistumisen kannalla.
E
rikoistumiskeskustelussa on ollut hämmen- säilyy ja voi kehittyä erikoisosaamisen rinnalla.
täviä piirteitä. Paikoin siinä on käytetty sana- Aito moniosaamisen tarve paikataan riittävällä
valintoja, jotka ovat omiaan luomaan kysymyksiä parisyyttämisellä.
Olen voimakkaasti erikoistumisen kannalla. Valsen sijaan, että keskustelu olisi auttanut kentän väkeä ymmärtämään uudistustarpeita. Akkusastooris- takunnansyyttäjän kirjoituksessa ja erikoistumistyösa 3/2013 kirjoitetaan, että syyttäjälaitoksessa ei tu- ryhmän mietinnössä erikoistuminen nähdään yhä
lisi olla kahden kerroksen väkeä – ja toisaalla, että myönteisesti jopa syyttäjälaitoksen tavaramerkkinä,
uudistuminen toteuttaa syyttäjälaitoksen strategiaa, mutta muutostarve näyttää pohjimmiltaan kumpuavan edellä esiin nostamistani teeseistä.
jossa sitten ei ehkä 2020 enää ole kahden kerrokPositiivisina kehittämiskohteina näen
sen väkeä.
Erikoissyyttäjänä sitä saattaa tuntea
erikoissyyttäjien porrastamisen (kiitsensä jopa loukatuksi, jos kollegat piArvosälli, mestari, oltermanni) ja nykyisväritteisellä luokkatävät erikoissyyttäjiä hienohelmaisina
tä kehittyneemmän valintaprosesajattelulla ei tulisi
ja yläluokkaisina. Rohmuavatko erisin. Työn vaativuus ja arvostamitässä prosessissa
koissyyttäjät todellakin kaikki kiinnen eivät saisi julkisessa keskusolla sijaa.
nostavimmat jutut aiheuttaen motelussa sekoittua nykyisellä tavalla,
niosaajissa epäpätevyyden tunnetta ja
eikä arvoväritteisellä luokka-ajattetyöhyvinvoinnin laskua?
lulla tulisi tässä prosessissa olla sijaa.
Minkä toinen voi nähdä oikeudenmukaisuusvajeena, minä näen urakehitysmahdollisuutena ja
unnusmerkistöosaaminen on keskeistä syytkannustimena.
täjän työssä, ja sen mukana rikosvastuu viime
kädessä toteutuu tai jää toteutumatta. Ilmiöosaaokemukseni perusteella esimerkiksi Helsin- misella on tärkeä merkityksensä PTR:lle (poliisi,
gissä moniosaajien pöydille ajautuneet talous- tulli, raja) kuuluvassa rikostorjunnassa. Rikostilanrikosasiat eivät ole aina johtaneet riemunkiljahduk- nekuvasta syyttäjä saa käsityksen itse asiassa varsiin. En millään tasolla voi yhtyä erikoistumistyö- sin vähällä vaivalla. Todellisen erikoisosaamisen tiryhmän näkemykseen riskistä, että erikoistuminen lanne on aivan toinen, enkä tätä tunnusmerkistökaventaisi laaja-alaista asiantuntijuutta.
ilmiö-balanssia syyttäjäkoulutuksessa radikaalisti
Jos päätelmän faktat kuitenkin ovat tosia, yh- muuttaisi.
Entä ovatko ajat todella muuttumassa niin, että
tälö toimii myös toisinpäin. Näkemykseni mukaan 5–7 vuodessa hankittu moniosaaminen nuorilla on jo uransa alussa konkareita paremmat
AKKUSASTOORI 4| 2013
T
14
K
taidot esimerkiksi kyberosaamisessa? Fecebook-tilin lisääntyvät työtunnit pitävät huolen siitä, että eripäivittäminen ja ahkera twiittaaminen eivät kuiten- koistumiseen vaaditaan myös ammatillista motivoikaan auta ymmärtämään tekniikkaa ohjelmistojen
tumista. Erityisesti nuoret työntekijät liikkuvat
työmarkkinoilla yhä herkemmin, mutta
takana eivätkä moninaisten ohjelmistojen
myös kokeneimpia syyttäjiä on poiskoodin haavoittuvuuksia. Alan erikoissyyttäjän on ymmärrettävä teknisen
Palkan
tunut syyttäjälaitoksen palveluksesmerkitystä
tiedon näyttöarvo ja saadun tiedon
ta kiihtyvään tahtiin. Vaarana on,
motivaation lähteenä että syyttäjälaitoksen koulutukseskytkeytyminen tunnusmerkistötekiei saa
sa kypsytetyt hedelmät korjataan
jöihin. Tekninen kehitys on niin nohämärtää.
peaa, että pelkästään vanhojen tietomuiden koreihin, jos kaiken on saanut jo virkauran varhaisessa vaiheessa.
jen päivittäminen on suuri ponnistus
puhumattakaan uusien tekniikoiden halVaikka leikkausten alla on runsaasti niukkuutta tarjolla, palkan merkitystä motilitsemisesta. Esimerkiksi tietotekniikka- ja tekijänoikeusalalla ollaan jo kaukana järkevästä perus- vaation lähteenä ei saa hämärtää illuusioilla siitä, että
laajojen erikoisjuttujen tarjoama työn ilo korvaa palosaamisen tasosta.
kan ja takaa työhyvinvoinnin. Valintatalon kassalla
alkkauksellinen tasapäistäminen ei houkutte- erikoissyyttäjä ei voi virka-ansioilla ostoksiansa
le pitkiin virkauriin. Progressiivinen verotus ja maksaa. 
P
Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry piti perinteiseen
Kuvassa vasemmalta Tuija Heino (pj.), Sirpa Suomela
tapaan syksyn kokouksen VKSV:ssä. Hallitus tapasi valti-
(varapj.) Raija Silfver, Minna Keinonen, Heleena Kallio,
onsyyttäjä Christer Lundströmin, joka kertoi syyttäjänvi-
Maija-Riitta Reini, Pirkko Kauppinen (rahastonhoitaja),
raston ajankohtaisista asioista. Lisäksi mukana oli lakimies
Eevaleena Matinlassi (sihteeri) ja Tiina Kallio. Kuvasta
Henrika Räsänen.
puuttuu jäsensihteeri Kirsi Olkkonen.
AKKUSASTOORI 4| 2013
OHK ry:n hallitus piti kokouksen VKSV:ssa
15
VKSV:n väki virkistäytyi
Kaunis
saalis.
sienimetsässä
Hyvä virkistyspäivä syntyy ajatellusta ohjelmasta,
hyvästä ruuasta ja rennosta yhdessäolosta.
MARIA TURKIA
K
KUVAT MERJA TERÄVÄ
irpeänä syyskuun aamuna purkauduimme bussista Wohlsin kartanon pihamaalla
Kirkkonummella. Raikkaasti restauroidun talon salissa odottivat
herkulliset voileivät ja puolukkakiisseli vaniljakastikkeen kera.
Kiireettömän aamiaisen jälkeen saapastelimme kahden oppaan johdolla sieniretkelle lähimetsään. Porukka vaelsi värikkäinä täplinä vihreillä rinteillä, ja
oppaat jakoivat havainnollistaen
hyötytietoa sienistä. Hirvikärpäsiäkin tapasimme − ja huomat-
kaa: eniten ne kiusasivat sitä retkeläistä, joka oli sivellyt itseensä
hirvikärpäsmyrkkyä.
K
un lounasaikaan palailimme kartanolle saaliin kanssa,
aurinko lämmitti kuin parhaana
kesäpäivänä.
Sieni- ja lihapitoinen lounas
käsitti selkeitä suomalaisia makuja, ja jälkiruokana oli mehevää
juustokakkua. Sitten oli aikaa sulatella ruokaa vaikkapa katselemalla terassilta järvelle ja kuvittelemalla, millainen mahtaa tulla
kartanon ja rannan väliin suunnitteilla olevasta muotopuutarhasta.
Tutustuimme vielä yläkertaan
koottuun värikkääseen taidenäyttelyyn. Sitten tuli bussi noutamaan − vaan ei vielä kotiin.
J
atkoimme Kirkkonummella sijaitsevaan Hvitträskiin, toisenlaisen kulttuurielämyksen pariin.
Asiantunteva opastus johdatti Hvitträskin historiaan ja siellä
asuneiden arkkitehtien elämään
draamoineen. Tästä sai mielikuvitus vauhtia, kun kolusimme
hirsilinnan portaita, huoneita ja
parvekkeita.
AKKUSASTOORI 4| 2013
I
16
ltapäiväkahvin
jälkeen ihailimme Hvitträskin
jylhiä näkymiä, ja
ilma oli kuin linnunmaitoa. Matti
jakoi järjestämänsä leikkimielisen
sienitietokilpailun
palkinnot: ne kuuluivat Chrisulle ja
Christerille. 
Retkeläiset Wohlsin
kartanon portailla.
Sienipuuta
Sienioppia saamassa.
ihmettelee
Tiina.
Metsästä palaamassa Marja, Katri, Anssi ja Sirkku.
Opas
tarkastaa
Joukon
Jännitystä
Hvitträskissä:
kuinka käy
sienitietokilpailussa?
AKKUSASTOORI 4| 2013
sienet.
17
AJANKOHTAISTA
Työryhmän raportti
poliisin sisäisestä
laillisuusvalvonnasta
Sisäasiainministeriö asetti 10.10.2011
poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan oikeusperustatyöryhmän.
Työryhmän tavoitteena oli selvittää
kokonaisvaltaisesti poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan vastuu-,
toimivalta- ja resurssikysymykset
sekä tehdä esityksiä keinoista, joilla
poliisin valvonta on tarkoituksenmukaista ja oikeudellisesti asianmukaista järjestää.
Työryhmän asettamisen taustalla
oli valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös 21.6.2010 niin sanotussa huumepoliisin kanteluasiassa
(OKV/186/1/2008 ym.).
AKKUSASTOORI 4| 2013
Poliisilla on mahdollisuus käyttää
toiminnassaan hyvinkin voimakkaita
perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvia
keinoja sekä mahdollisuus laajaan
harkintavallan käyttöön. Tästä syystä
työryhmän näkemyksen mukaan
poliisin valvonta ja poliisin vastuullisuuden ylläpitäminen on erittäin
tärkeää. Valvomatonta poliisitoimintaa ei työryhmän arvion mukaan voi
olla olemassa.
18
Työryhmän johtopäätöksenä on, että
poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa
on perusteltua määritellä nykyistä
tarkemmin. Jotta sisäisessä laillisuusvalvonnassa ei tehtäisi mitään siihen
kuulumatonta, työryhmän arvion
mukaan olisi perusteltua terävöittää
myös sitä, että poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on toissijainen menettely muihin erikseen säänneltyihin
menettelyihin verrattuna. Erityisesti
tämä koskee laillisuusvalvonnan suhdetta rikosten esitutkintaan. Työryhmän mukaan olisi perusteltua varata
syyttäjälle pysyvä tutkintaresurssi,
jota voitaisiin hyödyntää muissakin
tilanteissa.
Työryhmä esittää kahtakymmentäneljää toimenpidesuositusta koskien seuraavia asiakokonaisuuksia:
– Sisäisestä laillisuusvalvonnasta ja
sen toimintamuodoista tulisi säätää
laissa.
– Sisäisen laillisuusvalvonnan toimivaltuuksista tulisi säätää lain tasolla.
– Sisäisen laillisuusvalvonnan kohteena olevan henkilön oikeusturvaa
on perusteltua selkiyttää.
– Sisäinen laillisuusvalvonta tulisi
järjestää mahdollisimman riippumattomasti.
– Poliisirikosten tutkintajärjestelmä
liittyy kiinteästi sisäiseen laillisuusvalvontaan, joten tutkinnanjohtajana
toimivan syyttäjän keinot ja resurssit
on varmistettava.
– Toimintalinjoja sisäisessä laillisuusvalvonnassa tulee yhdenmukaistaa.
– Laillisuusvalvontaa koskevaa säädöstarvetta olisi hyvä arvioida myös
yleisemmin kaikkien virkamiesten
kannalta.
Työnsä aikana työryhmä järjesti
asiantuntijoiden ja sidosryhmien
kuulemistilaisuuden, avoimen kansalaiskuulemisen Otakantaa.fi-palvelussa sekä kyselyn poliisihallinnon sisällä. Kuulemisten ja kyselyn tulokset
osoittavat, että laillisuusvalvonnalla
on vaikuttavuutta ja että eri osapuolten oikeusturvaa tulee selkiyttää.
Kansalaisten vastaukset ja poliisiorganisaation sisäisen kyselyn tulokset
viittaavat vahvasti myös siihen, että
tietoisuutta laillisuusvalvonnasta ja
siihen liittyvää tiedonkulkua on parannettava.
Työryhmän raportti on esiselvitys.
Mahdollista jatkotyöskentelyä varten
raporttiin on kerätty laajasti aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia.
Raportin saa ministeriön verkkosivuilta:
www.intermin.fi/julkaisu/192013
Muista syyttäjäpankki!
Syyttäjäpankin avulla pyritään
edistämään Syyttäjän startin
käyneiden ja määräaikaisessa
virkasuhteessa olevien syyttäjien
sijoittumista kihlakunnansyyttäjän tehtäviin.
Pankkia varten on luotu yhteinen pohja, johon jokainen virasto lisää niiden määräaikaisten
syyttäjien nimet ja yhteystiedot,
joiden määräys on loppumassa.
Näin päälliköt, jotka ovat rekrytoimassa määräaikaisia syyttäjiä,
voivat selvittää, missä syyttäjiä on
tarjolla.
Syyttäjäpankki toimii Quickr-ryhmätyötilassa. Pankkia ylläpitävät
virastot, eikä hakijoiden tarvitse
itse ilmoittautua pankkiin. Käyttöoikeus on virastojen päälliköillä ja
hallintosihteereillä.
Järjestäytyneitä
rikollisryhmiä koskeva
sääntely arvioitavaksi
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevaa rikoslain
sääntelyä. Työryhmän tehtävänä on
arvioida muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden rikostunnusmerkistöjen ja määritelmien muutostarpeet.
Tavoitteena on myös, että eri viranomaisilla olisi yhtenäinen käsitys
järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä.
Syyttäjälaitosta työryhmässä edustaa
kihlakunnansyyttäjä Piia Vottonen
Helsingin syyttäjänvirastosta.
Selvitystyö on osa hallituksen huhtikuussa hyväksymän järjestäytyneen
rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoa. Työryhmän on määrä
saada työnsä valmiiksi helmikuun
2014 loppuun mennessä.
AJANKOHTAISTA
Hallitus esittää, että lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan
selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Selvittämisestä aiheutuvat kustannukset siirrettäisiin kunnilta valtion vastuulle.
Työtyytyväisyyskysely
Marraskuussa syyttäjälaitoksen työntekijöillä on mahdollisuus arvioida mm.
– syyttäjälaitoksen johtamista
– oman työnsä sisältöä ja haasteellisuutta
– palkkausta
– saamaansa kehittymisen tukea
– työilmapiiriä ja yhteistyötä
– työoloja
– tiedonkulkua
– syyttäjälaitoksen työnantajakuvaa.
Yliopistolliset sairaanhoitopiirit
vastaisivat tutkimusten järjestämisestä, ja pahoinpitelyrikosten selvittämisessä käytettäisiin samoja menettelytapoja ja henkilöstöä kuin lapseen
kohdistuneiden seksuaalirikosten
selvittämisessä nykyisin.
Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan säännöllisesti työyhteisön tilaa ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään raportoimaan myös
johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-indeksi.
Laissa tarkoitettuja tutkimuksia
olisivat mahdollisen lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi ja
haitan arvioimiseksi tehtävät tutkimukset ja selvitykset, kuten lapsen
haastattelu, tarvittavat somaattiset,
psykologiset ja muut lääketieteelliset tutkimukset sekä tutkimuksiin
perustuva lausunto. Tutkimukseen
kuuluvat myös vanhempien tai sijaisvanhempien haastattelut.
Tulokset käsitellään yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kolme vuotta sitten käyttöön otettu purkumalli on Ilonassa: hallinto > työhyvinvointi > työtyytyväisyyskysely. Tuloksia hyödynnetään myös tulosneuvotteluissa.
Tarkempaa tietoa kyselystä lähetetään syyttäjänvirastoihin sähköpostitse.
Ohjeet vastaamiseen ja linkki kyselyyn löytyvät myös Ilonasta.
Nyt sinulla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa! Kerro mielipiteesi
työpaikkasi kehittämiseksi
kosten tutkimuksia tehtiin 244 vuonna 2011 ja 289 vuonna 2012.
Lakimuutos mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja
terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä olisi oikeus saada tutkimuksen
tekemiseksi välttämättömät tiedot,
ja se voisi luovuttaa tutkimuksen
aikana kertyneet tiedot poliisille,
syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman
huoltajan suostumusta.
Hallituksen esitys (HE 127/2013 vp)
liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Tavoitteena on kaltoin kohdeltujen
lasten oikeusturvan toteutuminen
yhtenevästi koko maassa ja yhdenvertaisesti seksuaalirikoksia kokeneiden lasten kanssa.
THL:n lausunto:
HIV-infektiohoidon
kehittyminen –
vaikutusten
huomioiminen
rikostunnusmerkistön
täyttymisen arvioinnissa
Lasten oikeuspsykiatrianyksiköissä tehtiin poliisin virka-apupyynnön
perusteella 74 lapseen kohdistuneen
pahoinpitelyn tutkimusta vuonna
2009. Vuonna 2010 tutkimuksia tehtiin 101, ja vuonna 2011 niitä oli 133.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaaliri-
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta.
Poliisihallitus on pyytänyt Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon
HIV-infektion hoidon kehittymisen
vaikutuksista taudin tarttuvuuteen ja
vaarallisuuteen.
Pyynnön taustalla on Auroran sairaalan kahden infektiolääkärin laatima
muistio. Siinä todetaan HIVin kehittynyt hoito ja sen myötä tarttumisriskin
merkittävä väheneminen seksuaalisessa kanssakäymisessä.
Muistiossa on esitetty harkittavaksi, etteivät ainakaan ne tapaukset,
joissa HIVin todellinen tartuntariski
on teoreettinen, enää johtaisi rikossyytteeseen. Asiaan on julkisuudessa ottanut kantaa myös Helsingin
yliopiston rikosoikeuden professori
Kimmo Nuotio.
Poliisihallitus on lähettänyt THL:n
lausunnon poliisilaitoksille. Se korostaa, että vain kokenut HIV-infektiolääketieteen asiantuntija kykenee
ollessaan perillä rikoksesta ja epäillyn
hoidon yksityiskohdista arvioimaan,
miten hoito on vaikuttanut tartuntariskiin.
www.thl.fi > Ajankohtaista > Lausunnot (nro THL/108/4.00.00/2013)
AKKUSASTOORI 4| 2013
Lapsiin kohdistuneisiin
pahoinpitely- ja
seksuaalirikoksiin
sama selvitysmalli
19
AJANKOHTAISTA
sen yhteistyö rikosasioiden tutkinnassa muuttuu. Se lisääntyy
määrältään, monipuolistuu
muodoiltaan ja painottuu esitutkinnan alkuvaiheisiin. Tällä
pyritään tehostamaan rikosten
selvittämistä ja rikosprosessin
toimivuutta.
Syyttäjägolf 2013
Vuosittainen Syyttäjägolf pelattiin 30.8.2013 Espoossa Gumbölen
kentällä. Matin maljan voitti Mika
Appelsin, toiseksi tuli Jani Jukka ja
kolmanneksi Tapio Nyrhilä. Pisin drive -kilpailun voitti Eeva-Liisa Olkinuora ja Lähimmäs lippua -kilpailun
Päivi Karkela-Aho.
VKSV:n julkaisusarja:
Esitutkintayhteistyötä
koskeva ohje
Valtakunnansyyttäjänviraston omassa julkaisusarjassa on hiljattain julkaistu seitsemäs osa: Esitutkintayhteistyötä koskeva ohje.
Painettua julkaisua on lähetetty syyttäjänvirastoihin jaettavaksi jokaiselle
syyttäjälle. Myös poliisilaitoksille on
lähetetty muutamia kappaleita.
Uusi esitutkintalaki astuu voimaan
1.1.2014. Uuden lainsäädännön myötä syyttäjän ja esitutkintaviranomai-
Työryhmän raportissa on kattava analyysi ja käsikirjatyyppinen kuvaus uuden lain tuomista
muutoksista esitutkintayhteistyön
kummankin osapuolen näkökulmasta. Raportti on laadittu esitutkintayhteistyötä koskevaksi ohjeluonnokseksi. Se antaa tulkinta-apua käytännön
esitutkintayhteistyössä. Raportti toimii myös opetusmateriaalina uuteen
esitutkintalakiin liittyvässä koulutuksessa.
Työryhmän raportti syntyi osana Ponnistus 2014 -hanketta, jonka asettivat
valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero
9.11.2011. Tarkoituksena oli varmistaa mahdollisimman hyvä yhteinen
valmistautuminen uuden esitutkintalain (805/2011), pakkokeinolain
(806/2011) ja poliisilain (872/2011)
voimaantuloon.
Julkaisu sähköisesti: www.vksv.oikeus.fi > Julkaisut > Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja.
Painettua julkaisua voi tilata
sähköpostitse: [email protected].
Raportti käännetään myös ruotsiksi.
AKKUSASTOORI 4| 2013
Syyttäjänvirastoja
yhdistetään
20
Valtioneuvoston asetusta syyttäjälaitoksesta muutetaan siten, että
Pirkanmaan ja Keski-Suomen
syyttäjänvirastojen toimialueista
muodostetaan uusi Sisä-Suomen
syyttäjänvirasto. Viraston päätoimipaikkana on Tampere. Jyväskylään
tulee uuden viraston palvelutoimisto,
ja nykyinen Jämsän-palvelutoimisto
lakkautetaan.
Lisäksi Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto lakkautetaan. Sen toimialue liitetään osittain Itä-Uudenmaan, osittain Salpausselän syyttäjänvirastoon.
Toimipisteet säilyvät nykyisellään.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014.
Niillä ei ole merkittäviä taloudellisia
tai henkilöstövaikutuksia.
Valtionhallinnon viestintä
häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa
Valtioneuvoston kanslia on julkaissut
uuden ohjeen valtionhallinnon viestintään häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän
tiivistä kokonaisuutta sekä toimivaa
tiedonkulkua. Luotettava, tehokas
ja oikea-aikainen sisäinen sekä ulkoinen viestintä ovat erottamaton osa
häiriötilanteiden hallintaa.
Ohjeen (1/2013) voi ladata valtioneuvoston kanslian kotisivuilta www.
vnk.fi (Julkaisut > Määräykset, ohjeet ja suositukset). Painettuna sen
voi tilata valtioneuvoston kanslian
viestintäosastolta.
Valtakunnallinen
syyttäjälaitospäivä
21.3.2014
Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle tarkoitettu valtakunnallinen syyttäjälaitospäivä järjestetään perjantaina 21.3.2014
Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Puhujana on mm. Jacob Söderman, jonka esityksen aiheena on
syyttäjä perusoikeuksien pyörteissä. Professori Marja-Liisa
Manka puhuu työnilon merkityksestä. Tilaisuuden jälkeen on
mahdollisuus omakustanteisiin
jatkoihin myöhemmin ilmoitettavassa paikassa.
Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet
julkaistaan alkuvuodesta.
TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ KIRSTI JAKOBSSON
IHMISOIKEUDET – KÄSIKIRJA
EIT:N OIKEUSKÄYTÄNTÖÖN
Hirvelä, Päivi – Heikkilä, Satu
Euroopan ihmisoikeussopimus
(EIS) koostuu pääpöytäkirjasta
(yleissopimus) ja lisäpöytäkirjoista, joilla yleissopimusta on joko
täydennetty tai muutettu. EIS 1
artiklassa "Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia" sopimusvaltiot takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle yleissopimuksessa määritellyt oikeudet ja
vapaudet.
Ihmisoikeudet-käsikirjan
tavoitteena on toimia käytännön oppaana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöön. EIT:n oikeustapaukset ovat kaikkien saatavana,
mutta aina ei ole helppo löytää
tiettyä aihetta koskevaa tapausta
ja oikeusohjetta EIT:n oikeustapaustietokannasta.
Tavoitteena on ollut teos,
jossa tuomioistuimen käytäntöä on jaoteltu mahdollisimman käytännönläheisiin aihealueisiin.
Teos on jaoteltu EIS:n
mukaisesti artikloittain.
Kunkin artiklan sisältö
on pyritty avaamaan arkipäivän ongelma-alueita vastaavaksi. Mukaan
on otettu artikloita yleissopimuksen jälkeen laadituista pöytäkirjoista, mm.
7. pöytäkirjan 4 artikla:
Kielto syyttää ja rangaista kahdesti.
Johdantoluku, Valitusten tutkiminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, käsittelee
historiaa, EIS:n sisältöä, EIT:n
kehitystä, juttumääriä sekä tuomareita ja sihteeristöä.
Yksilövalituksen käsittelyvaiheiden jälkeen seuraa katsaus tuomioistuimen ratkaisuihin.
Ratkaisun teossa EIT soveltaa
kansainvälisten sopimusten yleisiä
tulkintaperiaatteita mutta myös
omia, tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitettyjä tulkintaperiaatteita: subsidiariteettiperiaate, tehokkuusperiaate, autonomisen tulkinnan periaate ja evolutiivisen tulkinnan periaate. Kappaleen lopussa on tuomioiden
täytäntöönpanon valvonnasta.
Oikeuskäytäntö koskien orjuuden ja pakkotyön kieltoa (EIS 4
art.) on toistaiseksi ollut niukkaa.
Tässä luvussa määritellään orjuus ja orjuuden kaltainen pakkotyö, pakkotyö ja pakollinen
työ, ihmiskauppa ja pakkoprostituutio. Kirjoittajien mukaan artikla soveltuu nykyajan orjuuteen,
ihmiskauppaan.
Keiden on taattava oikeudenmukainen oikeudenkäynti? (EIS
6 art.) Rikossyyte-otsikon alla
pohditaan autonomista tulkintaa
ja Engel-tapauksessa¹ luotuja kolmea rikoksen kriteeriä. Oikeudesta päästä tuomioistuimeen on
6 artiklan 1 §:ssä samoin kuin oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, suullisesta käsittelystä ja tuomion julkisesta julistamisesta sekä oikeudenkäynnin
kohtuullisesta pituudesta.
Syyttömyysolettamaa (6 §
2) lähestytään sen peruslähtökohdista. Sen jälkeen seuraavat syyttömyysolettaman ulottuvuudet ja aineellinen sisältö. Lisäksi luvussa on oma otsikko vireillä olevasta asiasta annetuille
lausunnoille. Myös syyttömyysolettaman loukkauksen korjaantumista, syyttömyysolettamaa ja
itsekriminointikieltoa käsitellään. Luvun päättää EIS 6 § 3 rikosoikeudenkäyntiä koskevat
erityissäännökset.
Ei rangaistusta ilman lakia
(7 art.) -luvussa on lain käsitteestä, rikoksista ja rangaistuksista.
EIT on ottanut kantaa lain ennakoitavuuteen myös suomalaisissa tapauksissa kuten Huhtamäki v. Suomi². Kyseessä oli valittajan kätkemisrikostuomion pysyttäminen tilanteessa, jossa pääteon
tekijä vapautettiin itsekriminointisuojan perusteella.
EIT on toistuvasti ja painokkaasti korostanut sananvapauden (10 art.) merkitystä yhte-
AKKUSASTOORI 4| 2013
Kirjaesittelyjä
21
AKKUSASTOORI 4| 2013
nä demokraattisen yhteiskunnan
peruspilareista. Artikla koostuu
kahdesta kappaleesta: ensimmäisessä on todettu vapaus ja toisessa perusteet, joilla vapauteen
voidaan puuttua ja sitä rajoittaa.
Luku käsittelee suojan kohdetta, puuttumista sananvapauteen,
laissa säätämiseen vaatimusta, sananvapautta ja valtion harkintavaltaa sekä sananvapauden käyttämisen velvollisuutta ja vastuuta.
Sananvapauden rajoittamisen
oikeutettu tarkoitus -osiossa luetellaan EIS 10 artiklan toisessa
kappaleessa olevat yhdeksän oikeutettua tarkoitusta, joiden perusteella sananvapautta voidaan
rajoittaa. Vihapuhetta käsitellään
osiossa Harkintavalta ja sananvapauden erilaiset tilanteet.
Syrjinnän kielto (14 art.) -luvussa on artiklan luonteesta, syrjintäperusteista ja syrjinnän to-
22
RIKOSASIANAJAJAN
KÄSIKIRJA
Fredman, Markku
Asianajaja Markku Fredman on
koonnut kirjaksi 25 vuoden ko-
distamisesta. "Syrjinnänkiellolla
ei pyritä poistamaan ihmisten välillä olevia luonnollisia eroja, vaan
ei-hyväksyttäviä erotteluja. Tästä
syystä myös tasapäistäminen eli erilaisten ihmisten kohtelu samalla tavoin on yksi syrjinnän muoto." ³
Luvussa Kielto syyttää ja rangaista kahdesti (ne bis in idem)
(16 art.) käsittellään kiellon sisältöä, sanktion rikosoikeudellista luonnetta ja samaa tekoa. Otsikon "Kahdesti" alla viitataan
EIS 7. pöytäkirjan 4 artiklaan,
joka edellyttää, että ensimmäinen
prosessi on tullut lainvoimaiseksi (Zolotukhin-tapaus)4. Valtionsyyttäjän syyttämättäjättämispäätös ei ollut sellainen lopullinen
päätös, jota 4 artiklassa tarkoitetaan (Sundqvist-tapaus)5.
Viimeinen jakso käsittelee
edellytyksiä tapauksen asiasisällön tutkimiselle. Jotta EIT
ottaisi tapauksen asiasisällön tutkittavakseen, valituksen tulee
täyttää EIS 35 artiklassa annetut kriteerit. Tutkittavaksi ottamisen esteitä ovat prosessuaaliset
ja EIT:n toimivaltaan liittyvät esteet sekä valituksen asiasisältöön
perustuva tutkimatta jättäminen.
kemuksensa asianajajan työstä: se
on pitkälti pitänyt oppia kantapään kautta ja vanhempien kollegojen opastamana.
Fredman toivoo, että kirja herättää pohdiskelua siitä, miten
asianajaja parhaiten voisi edistää päämiehen etua ja oikeutta sekä prosessien sujumista samalla, kun yhteiskunta vähentää
panostustaan oikeudenhoitoon.
Kirja on kirjoitettu avuksi rikosasianajajille ja alalle aikoville – sekä asianomistajan avustajalle että syytetyn puolustajalle.
Kohderyhmänä ovat myös luvan
saaneet oikeudenkäyntiavustajat,
jotka ovat julkisen valvonnan alla
ja velvollisia noudattamaan hyvää
asianajotapaa.
Fredman selostaa asianajajan työtä koskevaa lainsäädäntöä
sekä hyvää asianajotapaa ja sen
valvontaa. Tarkasteltavina ovat
myös julkinen oikeusapu ja luvan
saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimilupajärjestelmä.
Teoksessa on otettu huomioon EU:n uudet rikosprosessia koskevat direktiivit ja niiden
vaikutukset.
Kirja alkaa historiallisella katsauksella. Toisessa luvussa tarkastellaan asianajotoiminnan
säännöksiä ja määräyksiä rikosjuttuja hoitavan lakimiehen
näkökulmasta.
Kolmannessa luvussa esitellään rikosprosessia koskevat
säännökset ja menettelyt sekä
1
Engel and Others v. the Netherlands, nos. 5100/71+, § 82, 8.6.1976.
² Huhtamäki v. Suomi, no. 54468/09,
§§ 48-54, 6.3.2012 (ei loukkausta).
³ Hirvelä-Heikkilä, Ihmisoikeudet - käsikirja EIT:n oikeuskäytäntöön, s. 661.
4
Sergey Zolotukhin v. Russia, no.
14939/03, § 108, 10.2.2009.
5
Sundqvist v. Finland, no. 75602/01,
22.11.2005.
EIT: http://www.echr.coe.int/
EIS: http://www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf
EIT:n oikeustapaustietokanta:
http://hudoc.echr.coe.int/
Edita Publishing Oy, Porvoo 2013,
934 s.
Talentum, Helsinki 2013, 945 s.
ISBN: 978-952-14-1946-1 (sid.)
EIT: Case of Salduz v. Turkey (Application no. 36391/02, 27.11.2008, Art:
6:1, 6:3, 41).
Finlex: Salduz-tapaus (suuri jaosto)
– Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Syytetyn oikeudet – Asianajaja – Esitutkinta – Kontradiktorinen
periaate
Sähköinen kirja:
Konkurssioikeus
Könkkölä, Mikko – Linna,
Tuula
Mikko Könkkölän ja
Tuula Linnan teos on
käytännönläheisesti kirjoitettu yleisesitys Suomen konkurssilaista ja
EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta. Sisältö on
jaettu kahdeksaan osaan:
johdanto, konkurssin
aloittaminen, konkurssin
jatkomenettely, konkurssipesästä maksettavat saatavat, velallisen
asema, konkurssihallinto, pesään
kuuluva omaisuus ja sen hoitaminen sekä omaisuuden myynti.
Laaja oikeustapausten lista löytyy
kirjan lopusta.
LÄPI TULEN
Empiirinen tutkimus poliisin palonsyyn tutkinnasta ja vakavien
tulipalorikosten rikosprosessista
Mäkelä, Päivi – Tapani, Jussi –
Lehtimäki, Mari – Frände, Dan
Tahallisesti sytytetyistä tulipaloista vakavimmat sijoittuvat rikosnimikkeissä tuhotöihin ja törkeisiin vahingontekoihin. Tapahtumien kulkua pitäisi seurata eteenpäin – mahdollisuuksien
mukaan myös taaksepäin – siihen
hetkeen, jolloin palo tulee viranomaisten tietoon.
Tutkimuksen punaisena lankana on tulipalorikosten läpivirtaus. Analysoitavina ovat kaikki
Näin pääset lukemaan Konkurssioikeus-kirjaa: Ilona-intranet ->
Työkaluja -> Suomen Laki -online ->
Kirjat.
vuonna 2007 poliisin tietoon tulleet tulella tehdyt tuhotyöt, törkeät vahingonteot ja niiden yritykset sekä petosrikokset, joissa
vahinko on aiheutettu tulella.
Tutkimuksen pohjana on ollut esitutkinta-aineistoa. Syyteharkintaan päätyneistä rikosilmoituksista ovat käytössä olleet
esitutkintamateriaali, syyttäjän
haastehakemus tai syyttämättäjättämispäätös sekä käräjä- ja hovioikeuden ratkaisut. Lainopillisten osuuksien pohjaksi on ollut
tarpeen saada mahdollisimman
täydellinen asiakirja-aineisto.
Tutkimus on jaettavissa kolmeen temaattiseen kokonaisuuteen. Keskeiset kysymykset ovat
a) poliisin palonsyyn tutkinta
ja rikosten tunnistaminen
AKKUSASTOORI 4| 2013
käydään asioita läpi rikosilmoituksen tekemisestä ylimääräiseen muutoksenhakuun asti.
Tässä luvussa Fredman paneutuu myös mielestään ongelmallisiin kysymyksiin: asianosaisen
oikeuteen saada viranomaiselta tietoja, ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin ja epäillyn
mahdollisuuteen saada avustaja
kuulusteluun esitutkinnassa (ns.
Salduz-periaate).
Lisäksi tarkastelussa on tunnistamismenettely. Fredmanin
mielestä syyttäjät ja tuomioistuimet ovat hyväksyneet kelvottomia menettelytapoja, joissa
poliisi pitäytyy, kunnes nykymenoon puututaan.
Neljäs luku käsittelee erityisprosesseja, kuten rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista
ja vangin siirtoa kotimaahansa.
Mukana ovat myös lyhyet esitykset ihmisoikeusvalituksista ja rikoksentekijän karkottamisesta.
Kirjassa viitataan vuoden
2014 alussa voimaan tuleviin esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin.
Samaan aikaan päättyy luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista
annetun lain siirtymäkausi.
23
AKKUSASTOORI 4| 2013
24
b) poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisujen oikeudellinen arviointi
c) tekoja ja tekijöitä koskeva
analyysi.
Kyseessä on ensimmäinen
tutkimus, jossa käytetään pelastustoimen, poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tuottamaa
aineistoa monipuolisen ja monipolvisen viranomaisprosessin
analysointiin.
Toisen pääluvun aineisto
koostuu poliisin palonsyyn tutkintailmoituksista tapauksissa,
joissa poliisi ei aluksi epäillyt
rikosta vaan kirjasi tapaukset nimikkeellä palonsyyn tutkinta.
Aineiston läpikäynti on edellyttänyt sen pohdintaa, millaisin
luokitteluperustein aineistoa lähestytään. Palonsyyn tutkintailmoitusten todentamia tulkintaongelmia tuodaan esiin luvun
loppupäätelmissä.
Kolmannessa pääluvussa edetään rikosprosessissa ja tarkastel-
laan poliisin rikoksina kirjaamien palojen piirteitä. Erityisen
huomion saavat
syyteharkintaan
edenneet tapaukset. Luvussa
kuvataan poliisin
rikosilmoitusaineiston keräämistä sekä syyttäjien ja tuomioistuinten tuottamaa ratkaisumateriaalia. Sen jälkeen tarkastellaan joitakin rikosten piirteitä
nimikkeittäin. Tuhotyörikoksista
käsitellään myös kuolemaan johtaneita tapauksia.
Vertailussa on rikosprosessiin kulunut aika ja sitä selvittäviä tekijöitä.
Neljännessä pääluvussa "Tulella tehdyt tuhotyöt rikosprosessissa" analysoidaan syyttäjällä ollutta aineistoa sekä rikosoikeudellisesta että rikosprosessuaalisesta näkökulmasta. Poliisi tutkii monenlaisia tulipaloja tuhotöinä, tekoina, jotka täyttävät RL
34:1:n tunnusmerkistön.
Yli kolmanneksessa tapauksista syyttäjä ei ole käyttänyt samaa rikosnimikettä kuin poliisi.
Luvun johtopäätösosa analysoi poliisin harrastaman "yliotsikoinnin" syitä. Syyttäjän rikosnimikkeen valinta on pysynyt kohtalaisen hyvin tuomioistuimissa.
Viidennessä luvussa aiheena
ovat tulella toteutetut törkeät vahingonteot ja petokset oikeuskäytännössä. Ryhmitellyt tulkin-
takysymykset ovat törkeän vahingonteon kvalifiointiperusteiden
täyttyminen ja teon kokonaisarviointi, lainkonkurrenssi, yritysoppi sekä tahallisuus.
Kuudes pääluku käy läpi aiempien tutkimusten asetelmallisia valintoja, joitakin keskeisiä tuloksia paloja sytyttäneistä
ja tahallisesti sytytettyjen palojen piirteitä. Kirjoittaja vertailee,
millaisia mahdollisuuksia läpivirtaustutkimuksen aineisto antaa
tarkastelulle, sekä kuvaa aineiston ja tutkimusrajausten piirteitä.
Erityiskysymyksenä luvussa ovat
palorikosten uusijat.
Tutkimuksessa analysoitiin
myös rikosprosessin läpivirtausaikaa. Mitä pitempään juttu eri
vaiheissa viipyy, sitä vaikeampaa
osapuolten on pitää mielessään
asian yksityiskohtia.
Oikeusturvan kannalta prosessin kestolla on merkitystä. Asianosaisen kannalta oikea
mutta viivästynyt ratkaisu saattaa
olla vailla tosiasiallista merkitystä.
Ratkaisujen viipyminen on myös
omiaan synnyttämään aiheettomia oikeudenkäyntejä.
Turun yliopisto, oikeustieteellinen
tiedekunta, 2013, 364 s.
ISBN: 978-951-29-5364-6
HENKILÖSTÖ
AVOIMIA VIRKOJA
Helsingin syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason määräaikainen virkasuhde
ajaksi 1.1.2014–31.7.2017. Hakuaika päättyy 11.10.2013.
Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi,
työavain 150-402-13.
Helsingin syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason määräaikainen virkasuhde
ajaksi 1.1.2014–30.4.2017. Hakuaika päättyy 11.10.2013.
Lisätiedot ja sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi,
työavain 150-403-13.
Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 30.9.2013. Lisätiedot ja sähköiset
hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-355-13.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 7.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset
hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-362-13.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason virka 1.1.2014 lukien. Hakuaika päättyy 7.10.2013. Lisätiedot ja sähköiset
hakemukset: www.valtiolle.fi, työavain 150-361-13.
Avainsyyttäjätehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Avainsyyttäjätehtävien hoitaminen otetaan huomioon
viraston sisäisessä juttujaossa.
Kelpoisuus ja edellytykset
Avainsyyttäjäksi kelpoisia ovat kaikki kihlakunnansyyttäjän vakinaisessa virassa olevat tai erityisistä syistä myös
pitkään määräaikaisessa virkasuhteessa toimineet kihlakunnansyyttäjät. Apulaispäällikkö, erikoissyyttäjä tai poliisirikosten tutkinnanjohtaja ei voi samanaikaisesti toimia
avainsyyttäjänä.
Kansainvälisten asioiden avainsyyttäjätehtävän hakijoilta odotetaan, että he ovat jo hankkineet alan asiantuntemusta esimerkiksi hoitamalla kansainvälisliityntäisiä
syyteasioita tai muuten toimineet kansainvälistä yhteistyötä sisältävissä asioissa. Lisäksi edellytetään riittävää
kokemusta syyttäjäntehtävistä, hyvää yhteistyökykyä, hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa, valmiutta ja kykyä
koulutustehtäviin sekä hyvää englannin kielen taitoa.
Avainsyyttäjää valittaessa otetaan huomioon yhtäältä hakijoiden avainsyyttäjätehtävissä merkitykselliset ansiot ja
toisaalta syyttäjälaitoksen toiminnan alueelliset tarpeet.
Tällä hetkellä suurin tarve avainsyyttäjäpalveluista on eteläisessä Suomessa.
Palkkaus
Syyttäjälaitoksessa on haettavana kansainvälisten asioiden avainsyyttäjän tehtävä ajaksi 1.11.2013−31.12.2014.
Avainsyyttäjän tehtävänä on
− seurata alansa lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja
oikeuskirjallisuutta
− seurata alansa kansainvälistä kehitystä ja osallistua kansainvälisiin tilaisuuksiin erikseen sovittavalla tavalla
− osallistua alansa koulutuksen ja kehittämishankkeiden
suunnitteluun ja toteuttamiseen
− osallistua alansa asiantuntijatehtäviin ja syyttäjälaitoksen päätöksenteon valmisteluun
− osallistua alallaan syyttäjäntoimen laadun kehittämiseen
− pitää yhteyttä muihin alansa avainsyyttäjiin ja ryhmän
vetäjänä toimivaan valtionsyyttäjään
− pitää yhteyttä ja edistää yhteistyötä alansa erityisviranomaisten kanssa
− antaa neuvoja ja muutoinkin toimia muiden syyttäjien
tietolähteenä alue- ja asiajaon mukaisesti
− toimia syyttäjänä omalla erikoistumisalueellaan, tarvittaessa koko valtakunnan alueella.
Avainsyyttäjän palkkaus maksetaan vaativuustason S12
mukaan, jos hänen nykyisen palkkansa vaativuustaso on
S11, ja vaativuustason S13 mukaan, jos hänen nykyisen
palkkansa vaativuustaso on S12.
Hakemukset
Kirjalliset hakemukset, joihin tulee liittää yhteenveto
avainsyyttäjätehtävässä merkityksellisistä ansioista ja
koulutustiedoista, joihin hakija haluaa vedota, osoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastolle ja toimitetaan omaan
syyttäjänvirastoon viimeistään maanantaina 30.9.2013.
Lisätiedot
Lisätietoja tehtävästä antavat avainsyyttäjäryhmän vetäjänä toimiva valtionsyyttäjä, kansainvälisen yksikön
päällikkö Raija Toiviainen (puh. 20835 tai 040 520 7065) ja
neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen (puh. 20818 tai
050 363 3081).
AKKUSASTOORI 4|
4|2013
2013
KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN
AVAINSYYTTÄJÄN TEHTÄVÄ
25
HENKILÖSTÖ
NIMITYKSIÄ
HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Kati Kuoppala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Kaisa Ahla on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–31.8.2014.
Kati Lindholm on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Tuula Hiltunen on nimitetty Y9 toimistosihteerin virkaan
1.7.2013 lukien.
Camilla Oksanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Aleksei Holmsten on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
Antero Olli on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Eveliina Karioja on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 15.6.–31.8.2013.
Noora Tanskanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Nina Keskinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Miska Kuoppamäki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
Maija Päivinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.5.2013–21.1.2014.
Mikko Larkia on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi on määrätty toimimaan Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä 1.9.2013–31.12.2015.
Miia Malmivaara on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
Krista Mannerhovi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Satu Pomoell on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–12.5.2014.
Hanna-Riikka Pulkkinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–
31.12.2013.
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
Jaana Piirto työskentelee osastosihteerinä Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikössä sekä ohjaus- ja kehittämisyksikössä. Hän on työskennellyt noin kymmenen
vuotta Helsingin syyttäjänvirastossa ja lisäksi edunvalvontasihteerinä Helsingin oikeusaputoimistossa.
Heikki Stenius on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.2013–3.2.2014.
Sonja Varpasuo on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8. –30.9.2013.
AKKUSASTOORI 4| 2013
Pauliina Vikki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
26
ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Katri Heinonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Emilia Ilander on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.–31.12.2013.
Jaana Piirto
HENKILÖSTÖ
Ritva
Sahavirta
Petri Törmälä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.2013–5.7.2014.
Katriina Talasranta on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.2013–
5.7.2014.
Johanna Tyni on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän
virkaan 1.9.2013 lukien.
OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Outi Janz on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.10.2013–31.7.2014.
Sari Leppäluoto on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.10.2013–
31.7.2014.
Anna-Leena Suopajärvi on nimitetty kihlakunnansyyt
täjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 30.9.–
31.12.2013.
Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta on määrätty toimimaan
Valtakunnansyyttäjänviraston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikön tehtävässä 1.9.2013–31.12.2014. Hän on
toiminut valtionsyyttäjänä VKSV:n perustamisesta lähtien
ja ollut mm. Eurojustin kansallinen jäsen.
Ritvan edeltäjä Mika Illman on nykyisin käräjätuomarina
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
VIRKAVAPAUDET
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä
Joachim Holmström on virkavapaalla 1.7.–31.12.2013.
Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä
Mikael Lohse on virkavapaalla 1.10.–31.12.2013.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Juha
Karikoski on virkavapaalla 1.10.2013–31.7.2014.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Emilia
Mourujärvi on virkavapaalla 27.8.–31.12.2013.
Paula Isojärvi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän
S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2013–
31.03.2014.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Kati Alkula
on virkavapaalla 1.1.–31.10.2014.
Asser Kuosmanen on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.9.2013 lukien.
Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä
Johanna Tyni on virkavapaalla 1.9.2013–31.03.2014.
Riikka Loukonen on nimitetty S11 kihlakunnansyyttäjän
virkaan 1.9.2013 lukien.
ELÄKKEELLE
Timo Partanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12
määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 6.7.–31.12.2013.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä
Ahti Hirvonen siirtyy eläkkeelle 1.3.2014.
Maarit Poikela on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7.–31.12.2013.
AKKUSASTOORI 4|
4|2013
2013
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
27
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
www.vksv.oikeus.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 25.10.2013