I tulkki - Suomen Viittomakielen Tulkit ry
k i e l i s i lta suomen kielisiltakansi_0411.indd 1 viittomakielen tulkit ry 04° 2011 5.12.2011 13.42 2 Kielisilta issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Trogen, Ronnalantie 1, 60800 Ilmajoki puh. 045 127 33 67, [email protected], www.tulkit.net/kielisilta-lehti Palautusosoite Terhi Kalliomäki, Kirjosiipi 13 A 3, 33960 Pirkkala Päätoimittaja Johanna Savulahti, [email protected] Toimitussihteeri Ada Trogen, [email protected] Toimittajat Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Maija Tjukanov, Minna Turunen Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected]. Editori Riikka Karppinen, [email protected] Kuvankäsittely ja kuvitus Kaisa Snellman, [email protected] Suvi Sipronen, [email protected] Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, [email protected] Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki Kannen kuva Paperi Polkupyöräpeura, 2011 sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen [email protected]. Aineistopäivä, ilmestymispäivä 1/2012 aineistopäivä 8. 2., ilmestyy 9. 3. 2/2012 aineistopäivä 25. 4., ilmestyy 25. 5. 3/2012 aineistopäivä 29. 8., ilmestyy 28. 9. 4/2012 aineistopäivä 14. 11., ilmestyy 14. 12. Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset [email protected] Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. tekijä Katariina Valentin Lähdin hakemaan kuvaan lastenkirjamaista tyyliä. Pohdin aiheita illalla sängyssä ennen nukkumaan menoa, ja silloin verkkokalvolle pyöräili joulupeura lahjapaketteineen. Hieman absurdit ja jonkin tarinan sisältävät kuvitukset ovat mielestäni parhaita, mutta usein haastavia toteuttaa. Aina jää miettimään, josko jonkin asian voisi tehdä vielä paremmin. Toivottavasti kannen kuva tuo kaikille iloa ja hieman joulufiilistä, mutta toisella tavalla kuin ne kaikkein kliseisemmät joulukuvat. Kuvittaja on tulkkiopiskelija, joka haaveilee voivansa tulevaisuudessa viittomakielialan lisäksi toteuttaa taiteellista puoltaan tavalla tai toisella. jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen Kannatusjäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Henkilöjäsenet 35 €/vuosi. Lasku lähetetään. Opiskelijajäsen Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 €/vuosi. Lasku lähetetään. 0 €/vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi kielisiltakansi_0411.indd 2 8.12.2011 7.20 Kielisilta 04/2011 3 Toimitukselta 02 Kannen kuva 04 Puheenjohtajan palsta 05 Ajankohtaista SVT:ssä Koiran mentaliteetilla kieli pitkänä kohti uusia koitoksia! Terminologiatyö 08 Tulkit termityössä 10 Kerro, kerro verkkoviittomisto 12 Ruotsalaisen viittomakielen korpus melkein valmis 14 Kelan verkkosanasto vaikuttaa yleiseen kielenkäyttöön 15 Edunvalvonta Oletko muuttanut? Vaihtuiko sähköposti? Alkoiko äitiysloma? Valmistuitko? 16 Asiakkaan asialla Mahdollisuuksia vaikuttaa 19 Koulutus Tunteet kuljettavat – Satakieliseminaarin kuulumisia 20 Koulutus Tulkkausalan järjestöjen yhteinen paneelitilaisuus 22 Koulutus EUMASLI:n opinnäytetyöseminaari Italiassa 26 Kansainvälisyys EULITA needs your support 28 Kansainvälisyys Efslin vuosikokous ja konferenssi 16. – 18. 9. 2011 30 Kansainvälisyys kuva kotialbumista Enää pari päivää, ja yö alkaa lyhentyä minuutti minuutilta! Sitä odotellessa aimo annos tietoa termityöstä, kattaus koulutuksia ja mietteitä maailmalta. Viime lehdessä teimme pienen katsauksen Suomen vinkkelistä tulkkien ja kuurojenkin kansainvälisiin tuuliin, toivottavasti tuuli tarttui jonkun odottavan purjeisiin. Jatkoa seuraa tässä numerossa. Tarkkasilmäiset lehden ahmijat huomaavat uusia nimiä tuossa viereisellä sivulla. (Ja osa tajuaa vasta nyt että siinä mitään nimiä on.) Epätoivoa lähentelevä viesti sähköpostilistoille toi tulosta, ja lehden toimituksessa on muutama uusi kasvo. Toimittajien työn jälkeen voit tutustua tässä lehdessä, esittelyt säästämme seuraavaan. Kielisilta-akatemian arvostettu amanuenssi Ada Trogen keskittyy päätyöhönsä, joten lehti etsii nyt uutta toimitussihteeriä. Pysyykö langat käsissä, etkä säikähdä vaikka yhtenä iltana olisi tullut 50 sähköpostimuistutusta verkkoympäristöstä? Bueno, otahan yhteyttä. Liisa Halkosaari Wasli conference in Durban 32 Lapselle paikka ymmärtää ja tulla ymmärretyksi 34 Yhteinen Eurooppamme Tanska 36 Joki virtasi, kynttilät valaisivat pimenevää iltaa 38 Lue minut kielisilta_0411.indd 3 5.12.2011 11.40 p u hee n johtaja n palsta 4 Luotsi kiittää ja kumartaa teksti johanna savulahti Kuva ari savulahti M istä tietää, ettei enää ole kaksikymppinen? Esimerkiksi siitä, että kouluaikaisten ystävien lapset lähestyvät aikuisikää, kummilapsien rippijuhlat on jo juhlittu, kolotus lisääntyy, unentarve vähenee ja nuoruuden ehdottomuudet eivät enää ole niin ehdottomia. Sekä ehkä siitä, että osaa olla armollisempi itseään kohtaan. Kulunut vuosi on mennyt vauhdilla. Vuosi sitten syyskokouksessa sanoin puheenjohtajuudelle maagisen sanan : kyllä. Sen jälkeen vietin joitakin unettomia öitä kunnes totesin, että kyllä tästä selvitään. Selvisinkin. Opin lukuisia uusia asioita pestiä hoitaessani. Alkuvuodesta jännitin tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kokouksia ja sitä, että minun täytyy sanoa mielipiteeni johonkin asiaan. Loppuvuodesta nuo kokoukset ovat kuluneet rattoisasti. Paikalla olleet tietävät, että olen saanut suuni auki ja mielipiteeni sekä yhdistyksemme näkökannan ulos suustani. Vuoden mittaan olen oppinut poistamaan sähköpostista suoraan viestit, jotka eivät koske meitä ja välittämään eteenpäin viestit, jotka vaikuttavat toimintaamme. Olen oppinut ymmärtämään efslin ja Waslin systeemejä, sekä hallitsemaan peruskokoustekniikka ja ammattiyhdistystoimintaa. Kaikkea en ehtinyt omaksua ja varmasti toinen vuosi olisi tuonut uusia avartavia näkökulmia asioihin, mutta… päättää järjestäytymiskokouksessaan vuoden 2012 varapuheenjohtajan, joka jatkaa työtäni ensi vuoden ajan. En voi sanoa, etten olisi pahoillani tästä, sillä olen. Minulla oli vakaa tarkoitus ohjata laiva satamaan asti, mutta joskus on tarpeen pysähtyä ja pistää asiat uuteen järjestykseen, vaikka kuinka pahalta tuntuisi. Luotan täysin Elsaan ja uuteen hallitukseen. Asiat tulevat hoidetuksi varmasti hyvin, paremmin kuin mitä itse tämän hetkisillä resursseillani olisin voinut hoitaa. Minun aikani on jatkaa omaa elämääni lasten, perheen ja työn ehdoilla. En ole enää kaksikymppinen. Ja olen onnellinen siitä. Olen kasvanut ihmisenä paljon niistä vuosista. Minulle tärkein oppi on ollut kasvattaa armollisuutta itseäni kohtaan. En aina toimi järkevästi. En osaa sanoa oikeita sanoja oikeassa paikassa. Tulkkaus ei aina suju ihan niin kuin pitäisi. Huudan lapsilleni mitättömistä asioista. Mutta mitä sitten? En ole täydellinen, ei kukaan ole. Osaan kiittää, ja osaan pyytää anteeksi. Olen vihdoin oppinut antamaan itselleni anteeksi samalla tavalla kuin annan anteeksi muille. Annan itselleni armoa. Ei aina tarvitse vain suorittaa. Yritän parhaani, mutta en enää ruoski itseäni epäonnistumisista kuten ennen. Olen onnellinen, että olen juuri tässä ja nyt. Kiitos kaikille minua puheenjohtajuudessani tukeneille. Kiitos luottamuksesta ja positiivisesta palautteesta sekä myös rakentavasta kritiikistä. Iso kiitos innokkaille ihanille hallituslaisille sekä Liisalle, joka on opettanut minulle paljon toimestani. Erityiskiitos tuesta perheelleni. Tuuli kääntyy ja laiva on ottanut uuden suunnan uusien kipparien luotsaamana. Antoisaa matkaa juhlavuoteen meille kaikille! Oikein oikein kaunista valkoista joulua sekä onnea uuteen vuoteen 2012. Nähdään! Jomppe Aika aikansa kutakin Minun osuudeksi jäi luotsata Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n laivaa eteenpäin tämä vuosi tai tarkemmin sanottuna yksitoista kuukautta. 1. 12. 11 alkaen on puheenjohtajan vastuuta ja luottamusta nauttinut varapuheenjohtajamme Elsa Lindberg. Tammikuussa innokas ja ilokseni monesta konkarihallituslaisesta koostuva uusi hallitus k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 4 5.12.2011 11.40 aja n kohtaista svt: ss ä 5 Koiran mentaliteetilla kieli pitkällä kohti uusia koitoksia! teksti Jenni Vauhkonen kuvat liisa halkosaari viittomakielenohjaajan ammattinimike tulee ihmisten tietoisuuteen. Ensimmäinen avoin viittomakielenohjaajan työpaikkakin on jo Outi Turkki, Milla Kuusimäki ja Elisa Niva keskustelevat. havaittu mol.fi-internetsivustolla. Nykyisen haasteen tuo tulkin ja ohjaajan töiden välitys eri kanavien kautta. Ennen Kelaa kunnat saattoivat välittää tulkin tai ohjaajan tarpeen mukaan samasta toimipisteestä. Luennolla heräsi keskustelua myös tulevaisuuden viittomakielen tulkin toimenkuvasta. Tällä hetkellä puhutaan lähinnä viittomakielialalla toimimisesta, mutta eri kommunikaatiomenetelmien kehittyessä voimme pohtia, toimimmeko sittenkin kommunikaatioalalla. Ilmoille heitettiin jo ajatus tulevaisuuden kommunikaatiokeskuksesta, joka välittäisi oikean ihmisen oikeaan paikkaan töihin. Ei hullumpi ajatus lainkaan. Lauantain toisella luennolla Eetu Keski-Levijoki toi lisäiloa opintopäiväläisten keskuuteen. Hetkeksi pääsimme mietti- yvä musiikki soimaan autoon ja Golfin nokka kohti Oulua! Edessä elämäni ensimmäiset SVT:n opintopäivät. Valmistuin tulkiksi keväällä 2011 ja halusin heti päästä mukaan yhteiseen toimintaan kollegoideni kanssa. Kliseisesti sanottuna olo oli kuin olisin tullut kotiin. Oli piristävää nähdä, että Ouluun oli matkannut niin paikallisia kuin muualtakin Suomesta tulleita tulkkeja. Osallistujien kirjo oli mieleenpainuva; oli opiskelijaa, vastavalmistunutta, eläkkeelle jäävää, viittomakielenohjaajaa. Nämä olivat ensimmäiset opintopäivät, joilla viittomakielen tulkit ja -ohjaajat löivät hieman hynttyitä yhteen koulutuspäivien merkeissä. Vaikka ohjaajia Lauantain luennoitsija Eetu Keski-Levijoki. H oli mukana vasta kourallinen, ensimmäinen askel uudenkaltaiseen yhteistyöhön on otettu. Opintopäivien teema ”Parempi kieli, hyvä mieli” oli aistittavissa jo opintopäivien alkumetreillä. Opintopäivien ensimmäisellä luennolla pohdimme hieman tulevaisuutta viittomakielen tulkin ja viittomakielenohjaajan yhteistyön näkökulmasta. Aiheeseen johdatti viittomakielen lehtori Marika Laine Turun kristillisestä opistosta. Viittomakielen tulkin ja viittomakielenohjaajan yhteistyön ei tarvitse olla ainoastaan toimimista kuurosokeiden parissa. Yhteistyötä tulee kehittää kasvaviin asiakasryhmiimme, kuten vanhuksiin, maahanmuuttajiin sekä koulumaailmassa kohdattaviin erityislapsiin. Vähitellen myös k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 5 5.12.2011 11.40 a j a n k o h ta i s ta s v t: s s ä 6 Työnohjausluennolla sunnuntaina heiluivat ainakin yhdet sukkapuikot. mään, mitä ilo todella on ja miten se näkyy arjessamme. Keski-Levijoki korosti, kuinka tulkin tulisi tyytyä olemaan edes hetken sellainen kuin on, eikä tavoittelemaan jatkuvaa kehitystä. Suomalainen mentaliteetti antaa harvoin periksi. Usein unohdetaan ne kymmenen hyvää asiaa ja muistetaan vain se yksi huono. Hyvä luento sai osallistujien naamat näkkärille ja johdatteli hyvin lauantaipäivän viimeiselle luennolle. Siinä arjen taakkoja ja haasteita lähestyttiin draaman kautta oulaisen teatteriryhmä Syrjähypyn toimiessa johtajana. Oli lohduttavaa huomata, kuinka samankaltaisia ajatuksia ja mietteitä osallistujilla oli, iästä tai lähtöpaikasta riippumatta. Teatteriryhmän kuiskuttelukuja oli mieleenpainuva: jokainen osallistuja kuiskasi rohkaisevan lauseen jokaisen korvaan vuorollaan. Vaikka päivään sisältyi paljon asiaa, sain lauantaista paljon uutta voimaa. Tunteet olivat myös avoimesti mukana opintopäivillä. Sunnuntaiaamuna keskustelimme vielä työnohjaajan johdolla tulkin henkisestä jaksamisesta. Jälleen kerran tulkkien kokemukset olivat helpottavan samankaltaisia. Luennolla kehkeytyi hyvä keskustelu aiheesta vaitiolovelvollisuus. Tulkkien tulisi muistaa, että kollektiivinen työasioista keskusteleminen on täysin sallittua ilman suurempaa mystisyyttä. Työyhteisöt ovat juuri jakamista varten, eikä itseään kannata kuormittaa pohtimalla asioita yksinään. Yhdessä keskustellessa työkaverit voivat samaistua kokemuksiin, sillä moni kokee hetkittäin samankaltaista riittämättömyyttä toimiessaan tulkkina. Voi olla, että niin asiakkaat kuin työympäristöt tuovat paineita, ja näin saattaa kokea myös vieressä istuva tulkkiparisikin. Viikonlopun anti oli minulle erittäin mieluisa. Koin suurta yhteisöllisyyttä ja pääsin mukaan tulkkien ihanaan heimoon. Tunteita ja toimintaa, kiitos opintopäivien järjestäjille! Olen puhunut, HOU! k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 6 8.12.2011 7.18 T e r m i n o l o g i at y ö 7 Tulkit termityössä Näkökulmia ammatilliseen kehittymiseen, kielipolitiikkaan ja kielenhallintaan teksti Kati Lakner kuva jens hessmann T utkin syyskuussa 2011 valmistuneessa päättötyössäni viittomakielen tulkkien tekemää termityötä ammatillisen kehittymisen, kielenhallinnan ja kielipolitiikan näkökulmista. Työni oli osa ensimmäistä kertaa toteutettua European Master in Sign Language Interpreting (EUMASLI) -koulutusta. Tutkimuksen kohteena oli Viittomakielialan Osuuskunta Vian vuonna 2004 perustama ja ylläpitämä verkkopohjainen termipankki, jolla on reilut 100 rekisteröityä käyttäjää. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2011 verkkokyselynä; käyttäjiltä kysyttiin termipankin käytön määrästä, laadusta ja tavoitteista. Kyselyn tavoitteena oli myös tuottaa tietoa Vialle termipankin kehittämisen suuntaamiseksi. Tulkit kielen kenttätyöntekijöinä Viittomakielen tulkeilla, joista valtaosa opiskelee toisen työkielensä vasta tulkkikoulutuksessa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuurojen Liitto ry, 2010), on nykyään käytössään aiempaa runsaammin viittomakielisiä sanastoja, sanakirjoja ja muita julkaisuja työnsä tueksi. Nämä pystyvät kuitenkin tarjoamaan vain pienen määrän arkikielessä tarvittavasta sanastosta, erikoiskielistä puhumattakaan (Rainò, 2006). Kieli myös elää ja kehittyy julkaisuja nopeammin, kun sen käyttäjät opiskelevat ja ottavat haltuun uusia aloja – suomalaisen viittomakielen tapauksessa usein juuri tulkkauksen välityksellä. Tästä syystä viittomakielen tulkit ovatkin usein etulinjassa aktiivisina toimijoina kahden kielen rajapinnassa. Tulkeilta edellytetään hyvän yleisja ammattikielten hallinnan lisäksi niin alueellisen, sosiaalisen kuin idiolektisenkin kielivariaation tunnistamista ja hallintaa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuurojen Liitto ry, 2010). Tämä on erityisen tärkeää työskenneltäessä kielivähemmistön parissa, jolle tulkkaus heidän valitsemallaan kielimuodolla antaa mahdollisuuden kouluttautua, työllistyä, asioida, osallistua ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa elämän eri alueilla (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, 2006). Kummatkin lähtökohdat ovat jo ennen niiden kirjaamista ohjelmiin ja sopimuksiin inspiroineet Vian termipankin syntyä. Termipankki perustettiin alun perin opiskelutulkkauksen tarpeisiin vuorovaikutk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 7 5.12.2011 11.40 8 T e r m i n o l o g i at y ö teiseksi viittomavarastoksi, jonne voidaan tallentaa käytännön työssä havaitut ja syntyneet termit ja käydä niistä keskustelua. Näin yksittäisten tulkkien työssään omaksumaa asiantuntemusta voidaan jakaa virittämään keskustelua vastaavien tilanteiden parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Via parantaa tulkkauspalvelunsa laatua tarjoamalla tulkeilleen mahdollisuuden kehittää kielellistä osaamistaan muun muassa käytännön termityöllä (Via 2009). Hypoteesini on, että termistön tallentaminen ja kommentoiminen voi lisätä termipankin käyttäjien kielitietoisuutta. Työssäni tarkastelen käsitettä metakielellinen tietoisuus. Sen kehittyminen on keskeistä niin kaksikieliseksi oppimisessa yleensä (esimerkiksi Bialystok 2001, Kuo & Anderson 2008) kuin viittomakielen tulkin työssä erityisesti (Napier & Barker 2004). Jill Mora (2001) näkee metakielellisen tietoisuuden lisääntymisen jatkuvana prosessina, jossa kielen hallinnan ja kognitiivisten taitojen samanaikainen kehittyminen johtaa Vian termipankki pähkinänkuoressa [email protected] »» Perustettu vuonna 2004, sijaitsee osoitteessa termipankki.dav.fi. »» Yli 110 käyttäjää; pääosin Vian tulkkeja ja jäseniä, mutta myös viittomakielisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. »» Käyttöoikeudet myöntää termipankin ylläpito hakemuksen perusteella; tavoite on yhteistyö kieliyhteisön ja alan kanssa. »» Sisältää tällä hetkellä lähes 3 000 tietuetta, sisältäen tekstimuodossa termin nimen, määritelmän lähteineen, huomioita termin käytöstä, videon (termi suomalaisella viittomakielellä), sekä kommenttikentän. Tietueisiin on mahdollista liittää myös valokuvia. Termipankki tulkkien työvälineenä ja kielipoliittisena tekona käyttäminen on alusta asti ollut käyttäjien yhteisellä vastuulla, mutta tulkit kaipaavat hektisessä työssään valmiita, täydellisiä työkaluja. Kun näistä on ammattikielten kohdalla pulaa, on termipankki yksi apuväline vielä vakiintumattoman termistön työstämiseen. Valmiista ja täydellisestä ollaan silti kaukana, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon kielen elinkaari ja yhteiskunnallinen asema. Työkalujen keskeneräisyys ja varman tiedon vähyys Kyselyyni termipankin käyttötavoista ja merkityksestä tulkkauksessa vastasi 38 prosenttia termipankkia käyttävistä tulkeista. Kyselyyn vastanneista valtaosa (62 %) käyttää pankkia vain muutaman kerran vuodessa ja kolmasosa kuukausittain. Kaiken kaikkiaan voidaan päätellä, että pankki on nykyisellään enimmän aikaa erittäin vähällä käytöllä. Tyypillisesti (59 %) termipankkia käytetään vartista puoleen tuntiin kerrallaan, kun perehdytään uuteen termistöön ennen tulkkausta. Kaksi kolmasosaa käyttäjistä myös selailee termipankin sisältöä silloin tällöin ilman erityistä tavoitetta. Termipankkia käytetään monipuolisesti kaikilla tarjolla olevilla tavoilla; etsitään termejä sekä kategorioiden että sanahaun avulla ja luetaan termeihin liittyviä kommentteja. Kolmasosa käy myös pankin ulkopuolella keskustelua sen sisällöstä kollegojen tai asiakkaiden kanssa. Termipankin vähäinen käyttö ja kyselyn matala vastausprosentti antavat jo ymmärtää, että pankkia ei pidetä kovin ketteränä työkaluna. Vastauksissa annettiin kritiikkiä; ylivoimaisesti suurimpana puutteena koettiin se, että termipankista puuttuu liikaa termejä (74 %). Sen lisäksi uutta sisältöä tulee liian hitaasti (69 %), termipankin sisältö on järjestetty sekavasti (41 %) ja pankkia on vaikea käyttää (39 %). Pankin ylläpidolle nämä vastaukset antavat arvokasta tietoa järjestelmän ja käyttöliittymän kehittämiseksi. Suurin remontti on silti selvästi asennepuolella. Termipankin täyttäminen ja on viittomakielen tulkin työssä osa, johon jokaisen tulkin on luotava oma, dynaaminen suhteensa. Kyselyni vastaajien mukaan termipankin käyttö harjoittaa monia erilaisia taitoja, näistä merkittävimpinä kielitaito (90 %), tiedonhakutaito (59 %) sekä prosessointi- ja analysointitaito (56 %). Itse uskon, että jokainen turhautuminen, eksyminen ja harhapolku termipankissa kehittävät kokijansa metakielellistä tietoisuutta. Ne pakottavat etsimään toisaalta, pistävät pohtimaan omaa ratkaisua tai miksi se vielä puuttuu. Ne kannustavat keskustelemaan asiakkaiden ja kollegoiden kanssa, tuottavat yllättäviä löytöjä ja ennen kaikkea virittävät mielen herkäksi havainnoimaan kieltä (Hoyer 2010, Napier & Barker 2004, Rainò 2006 & 2010). Paitsi ammatillisen kehittymisen työvälineenä tulkeille, 69 prosenttia käyttäjistä kokee termipankin myös yhteistyökanavana viittomakielisen kieliyhteisön kanssa. Tämä ei silti ole välttämättä yksinkertaista ja ongelmatonta, kuten Päivi Rainò (2010) on todennut. Rainò (2010) varoittaa amatöörileksikografien tekemän omavaltaisen kielensuunnittelun johtavan kielelliseen feodalismiin. Tulkkiyhteisö tasapainotteleekin termityötä tehdessään asiakaskunnan ja työelämän vaatimusten sekä kielipolitiikan ristiaallokossa. Termipankki tekee jo nykyisellään yhteistyötä viittomakielisen yhteisön kanssa, mutta sitä tullaan jatkossa tiivistämään kaikilla tasoilla peruskäytöstä ylläpitoon. Tämä metakielellisen tietoisuuden vahvistumiseen. Tämä edellyttää jatkuvaa ja aktiivista kontaktia kieleen ja sen natiivikäyttäjiin, joka tulkeilla luontaisesti työnsä kautta on. Termipankki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kielen ilmiöiden systemaattiseen tarkasteluun termitasolla. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 8 5.12.2011 11.40 T e r m i n o l o g i at y ö Termipankin yleinen merkitys 9 tarkoittaa sekä yleisesti muita viittomakielen parissa termityöstä kiinnostuneita että yksittäisiä viittomakielisiä. Pankkia markkinoidaan jatkossa yhteistön jäsenille nykyistä aktiivisemmin ja suunnitelmallisemmin. Termipankin tavoitteena on edelleen tukea olemassa olevaa kielipolitiikkaa. Käyttäjien arvio termipankin yleisestä merkityksestä painoarvon mukaan. 85 % 69 % 54 % 0 % Työkalutulkkinen Tulkkien ja ammatilliseen viittomakielisten kehittymiseen yhteistyökanava SVK:n asemaa tukeva kielipoliittinen teko SVK:n asemaa horjuttava kielipoliittinen teko 5 % Ei erityistä merkitystä Kirjoittajalla on yli 18 vuoden kokemus viittomakielen tulkkina opiskelu-, asioimis- ja konferenssitilanteissa. Hän on työpaikkansa Viittomakielialan Osuuskunta Vian perustajajäsen, termipankin ylläpitäjä ja todistuksen kirjoitusta vaille Master of Humanities. ”Interpreters at Terminology Work: Views to Professional Development, Language Policy and Language Management” on luettavissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyötietokannassa osoitteessa publications.theseus.fi. Lähteet »» Bialystok, Ellen (2001) Bilingualism in Development : Language, Literacy and Cognition. Port Chester, NY, USA: Cambridge University Press. »» Hoyer, Karin (2010) ’Viittomakielten sanakirjatyö: kielen dokumentoinnin, kuvauksen jastandardisoinnin polttopisteessä’ teoksessa Jantunen T. (toim.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 115-137. »» Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuurojen Liitto ry (2010) Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma. Helsinki: Kuurojen Liitto ry:n julkaisu 60 & Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisu 158. »» Kuo, Li-Jen & Anderson Richard (2008) ‘Conceptual and methodological issues in comparing metalinguistic awareness across languages’ teoksessa Koda, K. & Zehler A. M. (toim.) Learning to Read Across Languages. New York: Routledge, 39–67. »» Mora, Jill Kerper (2001) ‘Learning to spell in two languages: Orthographic transfer in a transitional Spanish/ English bilingual program’ teoksessa (toim.) Raising Scores, Raising Questions: Claremont Reading Conference 65th Yearbook Dreyer, P., 64–84. Claremont, CA: Claremont Graduate University. »» Napier, Jemina & Barker, Roz (2004) ‘Sign Language Interpreting: The Relationship between Metalinguistic Awareness and the Production of Interpreting Omissions’ julkaisussa Sign Language Studies, Volume 4, Number 4, Summer 2004. Washington DC: Gallaudet University Press, 369–393. »» Rainò, Päivi (2006) ‘Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta’ teoksessa Suominen, Mickael, Arppe, Antti, Airola, Anu, Heinämäki, Orvokki, Miestamo, Matti, Määttä, Urho, Niemi, Jussi, Pitkänen, Kari & Sinnemäki Kaius (toim.) A Man of Measure: Festschrift in Honour of Fred Karlsson on his 60th Birthday. Special supplement to SKY Journal of Linguistics 19:2006. Turku: Suomen kielitieteellinen yhdistys. www.linguistics.fi/julkaisut/sky2006special.shtml. »» Rainò, Päivi (2010) ‘Viittomakokoelmat ja lingvistinen feodalismi’ teoksessa Jantunen Tommi (toim.) Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 139–155. »» Viittomakielialan Osuuskunta Via (2009) Termipankin säännöt termipankki.dav.fi/ohjeet1.html#ohje. »» YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) www.un.org/ disabilities/documents/convention/ convoptprot-e.pdf. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 9 5.12.2011 11.40 10 T e r m i n o l o g i at y ö Kerro, kerro verkkoviittomisto teksti Maija Tjukanov N yt pitäisi taas orientoitua vähän. Kalenteri pullottaa enemmän ja vähemmän erityissanastoa vaativia keikkoja, kollegiaalinen tuki ei ole lähimaillakaan tai kohauttelee harteitaan, eikä natiivejakaan ole juuri nyt hihanvetäisyn päässä. Mistä siis saada viittomisvaihtoehtoja termeille, kuten sepelvaltimo, formatointi tai hydrauliikka? Google, auta! Terveydenhoitoalaa selkeällä ulkoasulla Ja Googlehan auttaa: hauilla ”viittomisto” ja ”viittomia” löytyy jos jonkinlaista leksikkotason ensiapua erikoisalojen viittomia etsivälle. Otan lähempään tarkasteluun kolme ensimmäistä hakutuloksiin tullutta, videoin varustettua viittomistoa. Aloitan navigoinnin Kuurojen Liiton tuottaman Viivin eli Viittomakielisen opetuksen portin verkkosivuilla olevista Terveydenhoitoalan viittomista. Vuonna 2008 julkaistun viittomiston taustatiedoissa kerrotaan, että kaikki viittomat ovat vakiintuneessa käytössä ”ainakin jossakin osassa kieliyhteisöä”. Uusia viittomia ei siis ole luotu sivustoa varten lainkaan. Tarpeellinen tieto. Sepelvaltimolle löytyy Terveydenhoitoalan viittomista peräti kolme viittomavaihtoehtoa ja videot pyörivät Flash-pohjaisilla sivulla mukavasti jatkuvalla toistolla, eivätkä siis vaadi edestakaisin kelailua. Grafiikka ja viittomien kuvaus on tehty visuaalisesti miellyttävästi ja aakkosellinen hakemisto tuntuu käyttäjäystävälliseltä. Mikäli viittomia olisi enemmän, myös aihealueittaista jaottelua saattaisi kaivata. Pian innostun klikkailemaan auki videon toisensa jälkeen. Entäs aortta? No, sitäpä ei löydykään. Monipuoliselle, huolellisesti tuotetulle viittomistolle odottaisikin jo taustatiedoissa lupailtua lisälaajentamista ja lisävarianttien keruuta. IT-termit taipuvat kehollekin Seuraavaksi etsiydyn Suomen Kuurosokeat ry:n IT-viittomiston pariin. Sekä Google Chrome- että Mozilla Firefox -selaimet onnahtavat sivuilla kuitenkin jo kättelyssä ja tarjoavat videoklippien sijaan vain mustaa ruutua. Sivusto näyttääkin heräävän täyteen toimintaan vasta Internet Explorerilla. ”Tuotteen esittely” –otsikon alla kerrotaan, että viittomia on kerätty vuodesta 2003 lähtien Suomen Kuurosokeat ry:n Tieto- ja viestintäteknologian tukipalveluissa. Mukana keruussa on ollut myös kuurosokeita asiakkaita ja tulkkeja. Viittomiston käytännönläheinen tavoite on esittelytekstin mukaan ”parantaa viittomakieltä ja viitottua puhetta käyttävien kuurosokeiden asiakkaiden mahdollisuuksia saada IT-palveluita omalla kielellään ja kommunikaatiotavallaan”. IT-viittomissa on sivuston mukaan sekä viittomakielisten kuurojen käytössä olevia viittomia että ”IT-koulutustilanteissa syntyneitä viittomia”. Käyttäjänä en oikein tiedä, miten jälkimmäiseen luonnehdintaan pitäisi suhtautua. Onko osa viittomista siis yksittäisten tilanteiden tarpeiden puitteissa luotuja ad hoc –viittomia vai mitä ”koulutustilanteessa syntyneellä” tarkoitetaan? No, vaihtoehtojahan tässä vain tutkitaan, joten suhtaudun asiaan avoimin mielin. IT-viittomien sivustolla on huomioitu kuurosokeiden käyttäjien tarpeet, mikä näkyykin muun muassa selkeäkontrastisessa grafiikassa ja kahdesta eri kuvakulmasta kuvatusta viittojasta. Aakkosellinen hakemisto on hyvä, mutta valikoiden takaa löytyvien termien määrästä kaipaisi ennakkotietoja turhan klikkailun välttämiseksi. IT-viittomien joukosta löytyy ilokseni myös videoituja kehoviittomia, mihin törmään verkkopohjaisessa viittomistossa ensimmäistä kertaa. Välillä sivuilla toivoisi huolellisempaa leikkausta videoihin ja lisävarianttien jaottelua omiksi klipeikseen, mutta pääosin viittomien selailu on helppoa ja ketterää. Prikka vai aluslaatta? Diakonia-ammattikorkeakoulun, Kuurojen Liiton Viittomakieliyksikön ja Opetushallituksen tukemana tuotettu Bovallius- k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 10 5.12.2011 11.40 T e r m i n o l o g i at y ö ammattiopiston Ammattiviittomisto tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja catering- metalli- ja työnohjausviittomistoon. Viittomien keruu- tai tuottamistavoista ei tosin, harmi kyllä, kerrota viittomiston etusivulla sen tarkemmin, ja suppeassa esittelytekstissä tituleerataan viittomistoa, ehkä hieman harhaanjohtavasti, ”sanakirjaksi”. Sivujen valikot sen sijaan ovat todella silmää miellyttävät: sivusto onkin tarkastelluista ainut, jossa viittomat on jaoteltu aakkosellisen hakemiston lisäksi myös aihealueisiin ja josta löytyy myös helppokäyttöinen hakutoiminto. Mutta: vaikka esimerkiksi ”prikan” viittoma löytyykin haulla helposti, vasta Ammattiviittomiston viereen avuksi avaamani Wikisanakirja kertoo sen olevan puhekielinen nimitys ”aluslaatalle”. Kaikkien viittomia tarjoavien sivustojen ongelmallisuus syntyykin juuri termien määrittelystä: Yksikään viittomistosta ei nimittäin toimi, ainakaan tulkin näkökulmasta, yksinään, vaan vaatii usein rinnalleen suomenkielisen sanaston tai sanakirjan, joka antaa tietoa termin merkityssisällöstä ja ehkä rekisteristäkin. Myös viittomistojen mobiiliversiot olisivat tulkille erittäin tervetulleita. Toivottavasti viittomistoja myös päivitetään, sillä erityisalojen viittomien keruutyötä tarvitaan jatkuvasti. 11 Lähteet »» Ammattiviittomisto, 2011. Bovallius-ammattiopisto. www.bovallius.fi/web/ammattiopisto/viittomat (viitattu 23. 10. 2011) »» Suomen Kuurosokeat ry – IT-viittomat, 2008. www.ecredo.domain.client.kotisivut.com/ITviittomat (viitattu 23. 10. 2011) »» Terveydenhoitoalan viittomia, 2008. Kuurojen Liitto ry. www.viivi.fi/terveydenhoito/terveydenhoito.html (viitattu 23. 10. 2011) »» Wikisanakirja. fi.wiktionary.org/wiki (viitattu 23. 10. 2011) Muita viittomistoja »» Hartikainen, Sonja – Kaskenpää, Laura – Leppäkumpu, Miia 2009: Anttila ja kuusi prismaa, Viittomakielisten nuorten aikuisten tuntemia yritysnimiviittomia pääkaupunkiseudun alueen yrityksistä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. »» Kekkonen, Kati 2008: “Miten viitotaan vastalaukka?” Termityö ratsastusalan viittomista. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. »» Leppänen, Mika – Teirmaa, Jukka 2002: Perustyökalujen viittomia CD-rom – levyllä. Turku: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. »» Matematiikka : yli 190 viittomaa ja käsitettä!, 1999. Mikkeli : Mikael-koulu. ATKtallenne. »» Törnroos, Hanna – Ylkänen, Anu 2010: Autokouluviittomia : esimerkkejä autokoulussa käytettävistä viittomista suomalaisessa viittomakielessä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. »» Viittoen seksistä vauvoihin: ihmisen seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyviä viittomia, 2002. Helsinki: Viittomakielikeskus. »» Lasten viittomasanakirja. Kuurojen Liitto ry. www.viivi.fi/lastensanakirja_uusi »» Lasten viittomasanakirja II. Kuurojen Liitto ry. www.viivi.fi/lastenviittomasanakirja/lastenviittomasanakirja_web_content.html »» Ruoan valmistus –viittomia. Kuurojen Liitto ry. www.viivi.fi/ruoanvalmistusviittomia k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 11 5.12.2011 11.40 12 T e r m i n o l o g i at y ö Ruotsalaisen viittomakielen korpus melkein valmis Teksti ja kuvitus Titta Shemeikka V uonna 2009 aloitettiin Tukholman yliopiston kielitieteen laitoksella projekti ruotsalaisen viittomakielen korpuksen keräämiseksi. Projektia rahoittaa Ruotsin Pankin juhlavuosisäätiö. Korpusprojektin internetsivuilla kerrotaan, että virallinen korpus on julkaistu elokuussa 2011. Kuitenkin viittomakieliyksikön mukaan projekti on vielä käynnissä. ”Emme ole ehtineet päivittää sivuja viime kuukausina”, toteaa yksikön päätutkija Johanna Mesch. Mikä korpus? Korpus tarkoittaa kokoelmaa erilaisia kirjoitetun kielen tekstejä tai puhutun (viitotun) kielen nauhoitteita. Tällaisia ovat muun muassa artikkelit, termit ja kyselyvastaukset. Esimerkiksi suomen kielestä löytyy erilaisia korpuksia, kuten sananparsikorpus, vanhan kirjasuomen korpus ja aikakauslehtikorpus. Esimerkeistä kaksi ensimmäistä löytyvät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen aineistopalvelu Kainosta, ja niitä saa käyttää vapaasti. Sen sijaan aikakauslehtikorpusta, kuten monia muitakin korpuksia, saa käyttää luvanvaraisesti. Korpusta voidaan käyttää muun muassa tutkimusaineiston analysointiin, hypoteesin testaamiseen tai sanaston laadintaan. Korpus voi olla yksi-, kaksi- tai monikielinen. Sen on suositeltavaa olla mahdollisimman edustava muttei välttämättä tyhjentävä. Projektin vaiheet Ruotsalaisen viittomakielen korpusprojekti käynnistyi vuonna 2009. Projektiin videoi- tiin kymmeniä eritaustaisia 18–82 -vuotiaita viittomakielisiä eri puolilta Ruotsia. Henkilöistä yhdeksän opiskeli tai oli opiskellut integroidussa opetuksessa kuulevien luokassa. Korpukseen kerättiin niin viitto- makielisiä dialogeja, kerrontaa kuin vapaata tuottamistakin Kesäkuussa 2010 järjestettiin Tukholmassa Sign Language Corpora Network (SLCN) workshop, jossa projektin ensim- k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 12 5.12.2011 11.40 T e r m i n o l o g i at y ö mäiset translitteroidut versiot sekä englanninkielinen lyhennelmä annettiin kommentoitavaksi. Saman vuoden joulukuussa järjestettiin Berliinissä viimeisteltyjen korpusten esittelytilaisuus. Tuolloin korpusprojekti käsitti useita tunteja viittomakielistä videonauhoitetta sekä glossaukset ja käännökset viittomista ruotsin kielelle. Tämän vuoden syyskuussa esiteltiin posteritilaisuudessa Malmössä 21 tallennetta pääosin yliopistolla tapahtuvaan tutkimukseen ja opetukseen. Projektin loputtua tavoitteena olisi saada linkitettyä viittomakielen korpus- ja sanakirjatyö toisiinsa. Korpuksen avulla voisi liittää puoliksi vakiintuneita viittomia suoraan sanakirjaan tai lisätä esimerkkilauseita projektin glossatusta materiaalista. ”Korpus tulee saataville myös internetiin”, posterissa luvattiin. Tämänhetkinen tilanne vihjaa, ettei korpus ole vielä kaikkien saatavilla, muttei täysin kuivahtanutkaan. ”Korpusprojekti on edelleen käynnissä, ja sen lopputulos on melkein valmis julkaistavaksi”, yksikön tutkijat toteavat. Seuraava kirjallinen raportti projektista julkaistaneen vuoden 2012 tammikuussa. Lähteet »» Tukholman yliopiston kielitieteen laitoksen internetsivut. Viittomakielen yksikkö. Viittomakieleen liittyvät tutkimukset ja projektit. www.ling.su.se/forskning/forskningsprojekt/teckensprak/teckensprakskorpus (viitattu 2. 11. 2011) »» Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen opetussanasto. Termit n.o 74–104. Korpus. vanha.hum.utu.fi/centra/pedaterm/ sanasto2.html (viitattu 13. 11. 2011) »» Korpus-termi Wikipediassa. fi.wikipedia.org/wiki/Korpus (viitattu 10. 11. 2011) 13 Sanakirjatyö Ruotsissa Teksti Titta Shemeikka Svenskt Teckenspråkslexikon -sanakirjan materiaalia alettiin kerätä kymmenisen vuotta sitten. Painetun sanakirjan digitaalinen versio lisättiin internetiin vuonna 2001 nimellä Digital version av Svenskt Teckenspråkslexikon. Nimi lyhennettiin takaisin painetun sanakirjan muotoon vuonna 2008. Sanakirjaan on lisätty perusviittomiston rinnalle tehokkaasti erityisviittomistoja. Numeraali-, matematiikan ja lingvistiikan viittomien lisäksi Svenskt Teckenspråkslexikonista löytyvät kirkolliset viittomat ja terveydenhuollon sekä urheilun viittomistot. Löytyypä päivityslistauksesta bridgekin. Sittemmin verkkosanakirjaa on päivitetty ajanmukaiseksi. Svenskt Teckenspråkslexikon toimii myös iPhonella ja Androidälypuhelimilla! Lähteet: »» Mesch, Wallin, Nilsson & Björkstrandt. Teckenspråkskorpus och -lexicon. Poster preseterad på Dövas Dag i Malmö. (viitattu 14. 11. 2011) »» Tukholman yliopisto. Kielitieteen laitos. Viittomakieli. www.ling.su.se/teckensprak (viitattu 14. 11. 2011) Kielitoimisto suosittaa: Viittomakielentulkki kirjoitetaan yhteen teksti Maija Tjukanov K ielitoimiston nykyisen suosituksen mukaan ”viittomakielentulkki” ammattinimikkeenä on luontevinta kirjoittaa yhteen. Myös erikseen kirjoitettu muoto on silti yhä mahdollinen SVT on viimeksi 2. 5. 2005 pyynnöstä saannut Kielitoimistolta lausunnon, jonka mukaan ”viittomakielentulkki” on suomen kielen sanakirjojen perusteella syytä kirjoittaa sanaliitoksi (”viittomakielen tulkki”). Yhdyssanoiksi lausunnon mukaan luettiin ainoastaan ilmaukset, joiden alkuosa on perusmuodossa, kuten esimerkiksi ”konsekutiivitulkki”. Kielitoimiston kokouspöytäkirjassa (24. 10. 2011) kanta kirjoitusasuun on kuitenkin muuttunut vuoden 2005 lausuntoon nähden eli ”viittomakielentulkki” voidaan taivutetusta alkuosastaan huolimatta kirjoittaa nykyisin vaihtoehtoisesti joko erikseen tai yhteen. Ammattinimikkeenä se on kuitenkin luontevinta kirjoittaa yhdyssanamuotoisena. Yhdyssanamuoto ”viittomakielentulkki” on otettu mukaan myös Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 13 5.12.2011 11.40 14 T e r m i n o l o g i at y ö Kelan verkkosanasto vaikuttaa yleiseen kielenkäyttöön – meneillään tulkkausalan termien tärkeä valinta TEKSTI Minttu Laine T ulkkauksen termit lisätään osaksi Kelan julkaisemaa terminologista sanastoa. Sanasto vaikuttaa suoraan yleiseen kielenkäyttöön, sillä sitä käyttävät muun muassa lainvalmistelijat, tiedottajat, toimittajat ja kääntäjät. Ei ole siis aivan sama, mitkä tulkkauksen termit Kelan asiantuntijat valitsevat ja miten he määrittelevät ne. Sanaston uuden painoksen on suunniteltu ilmestyvän vuoden 2011 lopussa. Kelan tietoasiantuntija Carita Bjon vakuuttaa, että Kelassa terminologinen työ tehdään kansainvälisten standardien mukaan, mikä pätee myös tulkkauksen termien määrittelyyn. Monipolvisen prosessin vaiheita ovat muun muassa sanastus, käsiteanalyysi, määritelmien kirjoittaminen ja sopivien nimitysten valinta. Työtä tekevät terminologit, ja asiantuntijoita konsultoidaan työn eri vaiheissa. Tulkkauksen termityötä tekevät terminologi Sirpa Suhonen Sanastokeskus TSK:sta sekä suunnittelija Riikka Heikkinen ja pääsuunnittelija Tuula Levomäki Kelan terveysosastolta. Terveyssanastoa ylläpitävän sanastoryhmän puheenjohtajana toimii hallintosihteeri Pirjo Tikka. Kela ei tunnustaudu uusien termien luojaksi, koska terminologisessa työssä käytetään lähteinä ensisijaisesti säädöksiä. Tärkeimpiä lähteitä ovat laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta ja siihen liittyvä hallituksen esitys. Niiden lisäksi Terveyden termit Kela on tehnyt sosiaaliturvan käsitteistöä koskevaa terminologista työtä vuodesta 2007. Sen tuloksena viime vuonna verkossa julkaistu Kelan terminologinen sanasto sisältää 300 terveyteen liittyvää käsitettä suomen ja ruotsin kielellä. Yhtenäistyvä ja vakiintuva käsitteistö edistää asiantuntijoiden välistä viestintää ja tukee tiedon jäsentelyä ja hallintaa. hyödynnetään muun muassa Kelan ohjeita ja standardeja. Olemassa olevat lakitekstit rajoittavat kuitenkin termien muodostamista. ”Esimerkiksi ’handikappad’ on pyritty korvaamaan jollakin muulla termillä, koska vammaisjärjestöt pitävät termiä leimaavana. Mutta kun lakitekstissä käytetään termiä ’tolkningstjänst för handikappade’, on toisen termin vakiinnuttaminen on hankalaa,” selittää Carita Bjon. Yhtenä lähteenä tulkkauksen käsitteiden määrittelyssä lienee myös palveluntuottajien ohjeistukseen kuuluva sanasto. Sen huolellinen terminologinen tarkastelu toivottavasti tarkentaa määritelmiä ja termivalintoja. Pääsuunnittelija Tuula Levomäen mielestä on hyvä, että asioista keskustellaan, ja hän myöntää tarpeen tarkastella uudelleen tulkkauksen käsitteitä. ”Olemme huomanneet, että profiililomakkeissa käytetty termistö kaipaa täsmennystä,” hän toteaa. Lähteet »» Kela.fi/termit (viitattu 12. 11. 2011) »» Terminologinen työ Kelassa. Pdf-esite. Carita Bjon. (viitattu 13. 10. 2011) Kommentti TEKSTI Minttu Laine Tulkkeja on aina kiinnostanut osallistua asiakaskuntaa ja omaa työtä koskevan kielenkäytön kehittämiseen. Olemme tehneet tietoisia valintoja tehdäksemme eron muun muassa tulkinnan ja tulkkauksen sekä vikaisuuden ja vammaisuuden välillä, monesta muusta termistä puhumattakaan. Olisi korrektia, että asiantuntemuksemme huomioitaisiin instituutiossa, joka vaikutusvallallaan voi kääntää terminologisen ajan ratasta joko eteen- tai taaksepäin. Jos Kela tekee, mitä lupaa, voimme odottaa innolla ammattiterminologien ja tulkkausalan asiantuntijoiden yhteistyön tulosta Kelan terminologisessa sanastossa. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 14 5.12.2011 11.40 ed u n valvo n ta 15 Oletko muuttanut? Vaihtuiko sähköposti? Alkoiko äitiysloma? Valmistuitko? Monilta unohtuu pikkutietojen päivitys esimerkkiksi ammattiyhdistykselle. No, suurta haittaa ei synny, ajattelee moni ja päivitys unohtuu. Vai syntyykö harmia sittenkin? Teksti Terhi Kalliomäki, jäsenvastaava SVT ry kuva liisa halkosaari O piskelijan kannattaa ilmoittaa valmistumispäivänsä liitolle, jotta saa äänioikeuden kokouksessa. Viime kokouksessakin jouduimme eväämään yhden tulkin äänioikeuden, kun jäsentiedot eivät olleet ajantasalla. Samalla voit ilmoittaa uuden osoitteesi ja työnantajasi ja sähköpostisi, näin saat katkeamatta kaikki jäsenpostisi oikeaan osoitteeseen. Kun jäät äitiyslomalle, oletko muistanut päivittää jäsentietosi ja anoa jäsenmaksuvapautta? Entä kun äitiyslomasi loppuu? Äitiyslomalla tai hoitovapaalla ollessasi, kun saat vain KELAn päivärahaa, saat liitosta jäsenmaksuvapauden. Jos työnantajasi suorittaa kolmen ensimmäisen äitiyslomakuukauden palkan, niiltä kuukausilta maksat normaalin jäsenmaksun. Jäsenmaksu tilitetään myös työnantajalta saaduista lomakorvauksista. Jos arvelet olevasi nykyisessä järjestelmässä freelancer, voit käydä Akavan Erityisalojen sivuilta lukemassa freelanceriudesta. Ja jos toteat, ettet ole freelancer, voit samantien ilmoittamaa jäsenlajiksesi ”työssä” tai ”ammatinharjoittaja”. Näin pääset oikean kassan jäseneksi ja mahdollisen työttömyyden kohdatessa vältyt isommalta selvitystyöltä ja korvausten viivästymiseltä. Jos Kielisilta, Akavan Erityisalojen jäsenlehti Yhteenveto tai kalenteri ei saavuta sinua, käy tekemässä jäsentietojen päivitys. Kaikki päivityksiin tarvittavat sähköiset lomakkeet saat helposti seuraavan linkin takaa: www.akavanerityisalat.fi/fi/jasentietojen-paivitys.html. Kirjoita linkkiosoite vaikka kalenteriisi, niin löydät sen sieltä helposti! Jäsenasioita on tähän asti hoitanut jäsenvastaavaksi nimetty hallituksen jäsen. 2011 syyskokouksessa hallitus sai jäsenistöltä valtuudet palkata hallituksen ulkopuolinen osa-aikainen järjestösihteeri. Tähän pestiin valikoitui Hanna Törnroos, jolla on jo taloudenhoidon kokemusta ja koulutusta. Talousasioiden lisäksi Hanna alkaa nyt siis hoitaa jäsenpostituksia ja neuvontaa. Akavan Erityisaloilla on lisäksi useita jäsensihteereitä, joiden puoleen voit kääntyä. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 15 5.12.2011 11.40 asiakkaa n asialla 16 Mahdollisuuksia vaikuttaa Teksti Netta Keski-Levijoki kuvat julia carlier K ansainvälisyys, oikeuksien valvonta, tietoisuus, sosiaalinen media, vaikuttaminen ja verkostoituminen. Muun muassa näistä asioista kuurojen nuorten elämä koostuu nykypäivänä. Tänä päivänä olemme vahvempia kuin koskaan aiemmin, mutta meillä on myös yhä kovempia haasteita voitettavana. Saamme joka päivä miltei reaaliajassa uutisia eri puolilta maailmaa. Milloin saamme iloita, kuten esimerkiksi silloin kun Islannin viittomakieli tunnustettiin viralliseksi kieleksi tai silloin kun EUD:n hätätekstiviesti 112 -kampanja on sujunut hyvin. Joskus joudumme suremaan, kuten silloin kun saimme tietää Tanskan tilanteesta. Siellä lapsia opetetaan puhumaan niin, ettei saa käyttää edes huuliota apunaan. Viime aikoina on tuntunut siltä, että tapahtumat ovat yhä raaempia, kuurot eivät saa olla kuuroja, vaan heitä yritetään mukauttaa valtavirtaan kaikin keinoin. Opiskelin Tanskassa Castberggårdissa kansainvälisessä Frontrunners-koulutusohjelmassa syksystä 2010 kevääseen 2011. Meitä oli yhteensä kolmetoista osallistujaa kahdeksasta eri maasta. Ryhmämme oli kuudes, eli koulutusta on ollut nyt jo kuusi vuotta ja Frontrunners 7 on parhaillaan meneillään. Koulutukseemme kuului kolme osiota: kuurotietoisuus, kehitysyhteistyö ja johtajuus. Yksi ihminen voi vaikuttaa Vuoden aikana opiskelimme monenlaisia aiheita, esimerkiksi kuurotietoisuudessa opiskeltiin sellaisia aiheita kuten deafhood, deaf gain, kuurojen historia, kuurojen koulutus ja audismi. Kehitysyhteistyö-osiossa taas keskityimme valmistautumaan viiden viikon matkaamme Ghanaan. Monia vapaaehtoistyössä olleita kävi kertomassa meille miten omaksua toisen maan kulttuuri ja että emme mene auttamaan, mutta menemme tukemaan tai tekemään yhteistyötä. Olimme Ghanassa viisi viikkoa ja työskentelimme maan ainoassa kuurojen high schoolissa sekä sen lähistöllä olevassa peruskoulussa. Itse tekeminen on todellakin paras tapa oppia. Johtajuus-osiossa meille opetettiin muun muassa konfliktien ratkaisemista, SWOT-analyysin tekemistä, ryhmän johtamista ja yhteishengen luomista. Koulutuksen aikana aloin oivaltaa, että kyllä yksi ihminen voi muuttaa maailmaa. Siihen innoittajana toimi Lydia, joka työskenteli opettajana kuurojen high schoolissa. Lydia oli kuuro, ghanalainen ja nainen, silti hän oli saavuttanut paljon sellaista, mistä ghanalaiset kuurot tytöt eivät voi uneksiakaan. Hänellä on yliopistotutkinto, työpaikka ja aviomies. Lydialla oli hyvä työpaikka muualla, mutta hän vaihtoi työpaikan tähän high schooliin, sillä hän halusi, että kuurot tytöt pääsevät yhtä pitkälle tai pidemmälle kuin hän itse. Eli yksi ihminen voi valinnoillaan vaikuttaa paljon monien muiden ihmisten elämään. Frontrunnersista sain todella paljon voimaa ja innoitusta, sekä aloin innostua politiikasta. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, oikeuksien valvontaa unohtamatta. Olen viime aikoina nähnyt monta kertaa sanottavan, että meidän kuurojen pitää itse ajaa omia oikeuksiamme, joten politiikka on yksi tapa vaikuttaa asioihin. Me itse tiedämme parhaiten mitä haluamme ja tarvitsemme. Liityin vastikään myös EUDY:n johtokuntaan. EUDY on European Union Deaf k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 16 5.12.2011 11.40 asiakkaa n asialla 17 Youth, ja sen historiassa on ollut mukana useita suomalaisia kuuroja nuoria. Mielestäni on tärkeää, että me eurooppalaiset kuurot toimimme yhdessä ja yhdistämme voimamme. EUDY on vahvistunut viime vuosina paljon, ja sillä on nyt uusi strateginen suunnitelma vuosille 2011-2014. Suunnitelmassa on muun muassa laajentaa EUDY:n toimintaa leireistä kesäkouluun ja seminaariin. Lisäksi EUDY panostaa jatkossa tiedottamiseen. On mielenkiintoista nähdä mitä tuleman pitää, ja olen erittäin toiveikkaalla mielellä, sillä seitsemän motivoitunutta nuorta yhteistyössä paikallisten kuurojen nuorten liittojen kanssa pystyy kyllä saamaan paljon aikaan. EUDY:n lisäksi meillä on monia muitakin tahoja joiden kautta voimme toimia, kuten NTK, eli Suomen Kuurojen Liiton nuorisotoimikunta, DNUR, Pohjoismaisten kuurojen nuorten neuvosto ja WFDYS, maailman kuurojen liiton nuorten osasto. Suomessa olisi kyllä kuitenkin yksi osa-alue jota olisi syytä huomioida paremmin, nimittäin kansainvälisen viittomisen tulkkaus. Koska nuoret ovat yhä enemmän kansainvälisiä, niin Suomessakin on alkanut olla enemmän ja enemmän kansainvälisiä tapahtumia joissa on kuuroja eri puolilta maailmaa. Jotta Suomen ja suomalaisten Meillä on nyt useita työvälineitä, joiden avulla ajaa oikeuksiamme. Tärkein lienee YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, jonka mukaan kaikki vammaiset ovat yhdenvertaisia vammattomien kanssa. Lisäksi Suomessa meillä on Kuurojen Liiton kielipoliittinen ohjelma, hallituksen vammaispoliittinen ohjelma ja muita kuurojen taso kansainvälisesti katsottuna pysyisi korkeana, olisi tärkeää, että täällä olisi toimivaa kansainvälisen viittomisen tulkkausta. Nyt näitä tulkkauksia tekee vain kourallinen ihmisiä, ja on monia muita, jotka taitavat kansainvälistä viittomista, mutta joilla ei ole koulutusta. Jos löytyy tulkkeja jotka haluaisivat kehittää ammattitaitoaan kansainvälisen viittomisen suuntaan, sanoisin että se olisi erittäin hyvä sauma saada lisää töitä. Mutta tarvitsemme myös tahon, joka voi kouluttaa kansainvälisen viittomisen tulkkausta. materiaaleja. Meidän pitää lisätä kaikkien tahojen tietoisuutta siitä, miten voimme käyttää näitä materiaaleja hyödyksi ja siitä, mihin asioihin meidän tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota. Lisäksi olisi tärkeää, että saisimme yhteen kaikki samoja asioita ajavat. Tulkeilla on tärkeä rooli asioiden ajamisessa, sillä tulkit välittävät viestimme valtaväestölle. Sen takia on oleellisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin ammattitaitoisia ja korkeatasoisia tulkkeja, jotta viestimme välittyy oikein. Yhdessä olemme näkyvämpiä EUDY tekee myös yhteistyötä useiden tahojen kanssa, muun muassa efslin kanssa, joka on eurooppalainen viittomakielen tulkkien liitto. Mielestäni EUDY:n verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Löytämällä muut, joilla on samoja tavoitteita kuin meillä itsellämme, saamme enemmän resursseja ja yhdessä olemme näkyvämpiä. On hurjaa, miten kuurojen tilanteet eri puolilla Eurooppaa voivat vaihdella muun muassa tulkkitilanteessa. Esimerkiksi monet suomalaiset kuurot nuoret eivät tiedä olevansa varsin onnekkaita kun meillä on suhteellisen toimiva tulkkausjärjestelmä. Toki meillä on parantamisen varaa, mutta verrattuna esimerkiksi Belgian, tarkemmin Brysselin tilanteeseen, voisimme hurrata mahtavalle onnellemme. Brysselissä on vain kourallinen tulkkeja, tulkkikoulutusta ei ole ja kolme kuukautta aiemmin tehty tulkkitilaus ei siltikään takaa että saisi tulkin. Frontrunners 6. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 17 5.12.2011 11.40 aja n kohtaista svt: ss ä 18 Syyskokouksen satoa Helpotusta hallitukselle SVT ostaa vuonna 2012 jäsenrekisteri- ja taloudenhoitopalvelut Hanna Törnroosilta. Hanna on toiminut kuluneet kaksi vuotta SVT:n hallituksessa taloudenhoitajana. Tavoitteena on keventää hallitustyön kuormaa ja vapauttaa resursseja mm. edunvalvontatyöhön. Esillä edunvalvonnassa ovat erityisesti tuntityöntekijät, joiden asemaa selvittämään syyskokous perusti työryhmän. kuva hanna törnroos SVT:n hallitus 2012 Jatkavat varsinaiset jäsenet: Elsa Lindberg, Terhi Kalliomäki, Kati Kekkonen Uudet varsinaiset jäsenet: Satu Siltaloppi, Heidi Kenttälä, Anna Uttula Varajäsenet: Susanna Puurula, Liisa Halkosaari, Matu Alapuranen Puheenjohtajan tehtäviä tulee vuonna 2012 hoitamaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa 14. 1. valittava varapuheenjohtaja. Yhtä juhlaa Pääjuhlan lisäksi SVT juhlii 30-vuotista taivaltaan paikallisesti useaan otteeseen. Juhlavuoden historiikkijulkaisu toteutuu osana Kielisiltaa. Juhlavuoden toiminnan kulut ylittävät tuotot, mutta suunnitellusti – edellisten vuosien ylijäämää on yhä runsaasti käyttämättä, joten syyskokous hyväksyi alijäämäisen talousarvion. Syyskokouksen sihteeri Liisa Halkosaari ja puheenjohtaja Ari Savulahti kuuntelevat Heidi Kenttälän koostetta toimintasuunnitelmasta. kuva hanna törnroos I ♥ tulkki SVT:n vuoden 2012 teema on ”I love tulkki”. Haluamme kaikkien muistavan ammattimme tärkeyden ja oman työn arvokkuuden. Pidetään siis lippu korkealla ja muistetaan kehua itseämme ja toisiamme hyvin tehdystä työstä! Muistettavia päivämääriä Syyskokousyleisöä mietteliäänä. »» Kevätkokous 5. 5. 2012 Jyväskylä »» Syyskokous ja juhlavuoden päätapahtuma 6. – 7. 10. 2012 Helsinki k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 18 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 19 Tunteet kuljettavat Satakieliseminaarin kuulumisia Lapsen tunne-elämä ja sen kehittyminen nousi tärkeäksi puheenaiheeksi tämän vuoden Satakieli seminaarissa. Teksti Päivi Granö S atakieliseminaari järjestettiin 22. – 23. 9. perinteikkäässä tervaja nahkakaupungissa Kokkolassa. Satakieliohjelma toimii sisäkorvaistutetta tai kuulokojetta käyttävien vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten perheiden sekä näiden lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammatti-ihmisten tukena. Satakieliohjelma auttaa luomaan paremman yhteiskunnan kuulovammaisille lapsille. Seminaarissa nostettiin tänä vuonna esille tärkeitä toiveita ja teemoja, jotka ovat puhuttaneet kuulovammakentällä. Puhujina oli erikoislääkäreitä, psykologi, foniatri, tekniikan tohtori, musiikkiterapeutti, erityisluokanopettaja sekä sisäkorvaistutteen käyttäjiä. Kieltämisen ja rutiinien tärkeys Psykologi Keijo Tahkokallio korosti vanhempien systemaattista toimintaa, jotta lapsi ymmärtäisi heidän antamansa viestit paremmin. Lapset tarvitsevat kotipesän ja huolehtivat vanhemmat. Kieltämisen tärkeys nousi myös esille. Aikuisten on osattava sanoa ei, vaikka lapset eivät kieltämisestä pidäkään. Lasten mielipahaa ei pidä arkailla, ja syntyneeseen mielipahaan tulee suhtautua rohkeasti, sillä tätä kautta lapset oppi- vat kohtaamaan omat kivuliaat tunteensa. Rutiinit ovat lapsille tärkeitä tunteiden säätelyn kannalta. Samojen asioiden toistoa tulee jatkaa monen vuoden ajan. Lapsilta odotetaan kouluikään mennessä, että he osaavat odottaa omaa vuoroaan, noudattaa ohjeita, sietää pettymyksiä ja keskittyä pinnistelyä vaativiin tehtäviin. Lastenpsykiatrina ja foniatrina Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Päivi Lindholm valotti, miten tulee toimia, kun huoli lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista herää. Huoli lapsen tunne-elämästä, käyttäytymisestä tai ajatusmaailmasta voi herätä vanhemmilla, muilla omaisilla, läheisillä tai esimerkiksi päivähoidossa. Huolen herätessä muilla kuin vanhemmilla, asia tulee ottaa puheeksi vanhempien ja myös lapsen itsensä kanssa. Sen, joka asian huomaa tulee ottaa vastuu omasta roolista lapsen ja perheen tukena sekä tukea ja ohjata vanhempia ottamaan yhteyttä tarvittaviin muihin tahoihin. Lapsen ja perheen tukiverkoston yhteistyön tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Moniammatillisella työskentelyotteella saavutetaan perheen kanssa parhaat tulokset. Parasta olisi, jos mahdollisiin riskitekijöihin päästäisiin puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Riittävän lähellä, mutta sopivan kaukana Kuulovammaisen lapsen sosio-emotionaalisen kehityksen haasteista kertoi Erja Välisalo-Leinonen. Hän toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa psykologina. Välisalo-Leinonen mainitsi, että on tärkeää nähdä lapsen kokonaiskehitys. Oikea tieto lapsen taidoista, oppimisvalmiuksista ja niihin liittyvistä tukikeinoista antaa lapselle hyvän pohjan saada onnistumisen kokemuksia omien edellytystensä mukaisesti. Lapsen kielen kuntoutuksen tärkein aika on ennen kouluikää. Kuntouttaja on lapselle ja perheelle kanssakulkija, asiantuntija ja ammatillinen tukihenkilö. Kuntoutukseen kuuluu itsensä tarpeettomaksi tekevä rooli. On tärkeää huomata, milloin on hyvä ja sopiva aika päästää irti. Kuntouttajalle oman ammatillisen roolin löytäminen, itselle sopivan vuorovaikutuksen ylläpitäminen sekä oman persoonallisuuden huomioivan työskentelytavan kehittäminen ovat tärkeimpiä haasteita. Olla ammatillisessa roolissaan riittävän lähellä, mutta pysyä sopivan kaukana. Satakieliohjelman tunnekoulusta oli seminaarissa kertomassa perhekonsultti Ritva Parkas. Ohjelmassa on kokeiltu tunnekoulua vuodesta 2009 alkaen, vanhempien aloitteesta. Vanhemmat ovat kaivanneet apua lapsensa sosio-emotionaalisen käyttäytymisen tukemiseen. Lasten käyttäytymisen ongelmat johtivat usein toistuviin törmäystilanteisiin ympäristön kanssa. Tunnekoulun suunnittelun pohjana on käytetty tunnetaito-ohjelmia (Askeleet, Tunnemuksu, Löytöretki tunteisiin jne.) soveltaen niitä kuulovammaisille lapsille sopiviksi. Tavoitteena oli, että tunnekoulussa opitut taidot yleistyisivät lasten arkeen. Kokemukset tunnekoulusta ovat myönteisiä, vaikka tutkimustietoa tunnekoulun toiminnasta ei ole. Lasten on nähty edistyneen tunnesanojen käytössä ja tunneilmeiden tunnistamisessa. Lapset oppivat myös tunnistamaan omia tunteitaan, keskustelemaan niistä ja hallitsemaan omaa käytöstään riita- ja ongelmatilanteissa. Tunnekouluja haluttaisiin jatkossa perustaa eri puolille Suomea. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 19 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 20 Tulkkausalan järjestöjen yhteinen paneelitilaisuus teksti ja Kuvat Terhi Rissanen suomalaisten käännös- ja tulkkauspalvelutahojen keskeisiä toimijoita. Opiskelijat olivat valmistautuneet tutkimalla etukäteen asioimistulkkien, oikeustulkkien, puhevammaisten tulkkien, kirjoitustulkkien, kääntäjien ja kokous- ja kongressitulkkien koulutukseen, palveluntuotantoon ja asiakaskunnan demografiaan liittyviä aiheita. Selvitysten pohjalta oli laadittu kysymyksiä panelisteille. Paneelin aiheita oli kolme: tulkkauspalveluiden kehittäminen, yhteistyö eri käännös- ja tulkkausalojen välillä ja tulkkien työssä jaksaminen. Historiallinen paneelikeskustelu Rivi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia keskittymässä paneelin aiheisiin. V iittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelmassa (ylempi AMK) 2011–2013 aloitti uusi 18 opiskelijan ryhmä. Koulutusohjelman toteuttavat kaksi ammattikorkeakoulua, Diak ja HUMAK, yhdessä. Koulutusohjelma antaa tutkinnoksi Viittomakielentulkki (ylempi AMK). Koulutus toteutetaan osin etäopiskeluna, jolloin opiskelijat pääsevät osallistumaan internetin välityksellä luennoille. Esimerkiksi oppimistehtäviä ja opinnäytetyön ohjausta tehdään yhteisellä verkkokurssialustalla (Moodle) ja video- ja äänietäyhteyden välityksellä. Myös luentotallennus on osittain käytössä, jolloin luennolta estynyt opiskelija voi jälkikäteen kuunnella tallennetun luennon omalla ajallaan. Kaikkein parasta antia koulutuksessa ovat kuitenkin yhteiset kontaktijaksot, jolloin kentällä toimivat asiantuntijaopiskelijat kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan. YAMK -koulutuksen lähijaksolla 10. – 11. 10. 2011 järjestettiin Tulkkauspalvelujärjestelmät -opintojaksossa paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu kaikkien Oli historiallista ja merkittävää saada koolle saman pöydän ääreen käännös- ja tulkkausalan liittojen ja alan toimijoiden edustajia. Panelisteihin kuuluivat Kääntäjien ammattijärjestöstä Sini-Tuulia Lehtinen ja oikeustulkkauksen edustajana EULITA:n (European Legal Interpreters and Translators Association) hallituksen jäsen Kristiina Antinjuntti. Asioimistulkkeja edusti Mohsen Tavassoli Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksesta. Puhevammaistentulkkien edustajina olivat Pirkko Jääskeläinen CP-liitosta ja Mirjam Heiskala, molemmat työskentelevät Suomen puhevammaisten tulkit ry:n toimihenkilöinä. Lisäksi paneeliin kuuluivat Suomen kirjoitustulkit ry:n puheenjohtaja Eva Salmela ja Suomen viittomakielen tulkit ry:n puheenjohtaja Johanna Savulahti. Suomen kääntäjien k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 20 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 21 ja tulkkien liiton edustaja valitettavasti estyi tulemasta, mutta Kristiina Antinjuntti otti tyylikkäästi huomioon myös heidän näkökulmansa. Päällimmäinen kokemus paneelista oli se, että kaikki Suomen käännös- ja tulkkausalan toimijat tulevat mielellään yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja kehittämään alaa. Panelisteilta löytyy useita yhteisiä kehitysajatuksia ja intressejä, kuten tulkkien auktorisointiin ja laatuasioihin liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tulkkauspalveluiden kehittäminen Tulkkauspalveluiden kehittäminen herätti runsaasti keskustelua. Vuoden 2008 taantuma heikensi myös kääntäjien ja tulkkien työtilannetta, esimerkiksi yritysten käyttämien yritysvierailutulkkausten määrä väheni. Nykyisin oletetaan, että kaikki puhuvat Suomessa hyvää englantia, ja tavaksi on tullut antaa esimerkiksi esittelytehtäviä yrityksen kielitaitoisten työntekijöiden vastuulle. Tässä yhteydessä esitettiin puhuttujen kielten tulkeille kysymys siitä, miten yleistä on tulkata B-kieleltä C-kielelle. Vastauksena oli, että se on aika poikkeuksellista puhutuissa kielissä. Viittomakielialalla kuitenkin B-kieleltä C-kielelle tulkkausta tapahtuu, esimerkiksi englannin ja viittomakielen välillä. Lisäksi paneelissa keskusteltiin oikeustulkkauksesta ja etenkin sen laatuun liittyvästä valvontatarpeesta. Myös tulkkien auktorisointi herätti paljon mielipiteitä aktiivisessa kuulijajoukossa, ja paneelissa syntyikin keskustelua tulkkien ammattikunnan rekisteröinnistä ja auktorisoinnista. Tulkkauspalveluiden hankinta on monimutkainen järjestelmä, joten kilpailutus ja siihen osallistuminen vaatii paljon osaamista ja palvelujen kehittämistä. Koulutus on tässä avainasemassa, sillä tulkkauspalveluiden kehittämisen perusvalmiudet annetaan siellä. Osassa tulkkikoulutuksia pohjakoulutus on hyvin kirjavaa. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen jälkeinen tulkkausalalle omistautuminen olisi tärkeää, jotta tulkkauspalveluiden kehittämistä tapahtuisi. Esimerkiksi kielenhuoltoon liittyvät asiat jäävät usein tulkin oman aktiivisuuden varaan, etenkin lyhyissä koulutuksissa. Koulutuksessa tärkeää on muistaa myös maamme ruotsinkielisen palvelun tarjonnan takaaminen. Tutkintojen perusteita on tarkistettava ja uusittava varsin ripeään tahtiin. Diakoniaammattikorkeakoulu on juuri uudistanut viittomakielentulkin koulutusohjelman opetussuunnitelmaa. Opiskelijan on nyt mahdollista painottaa opintonsa puhevammaisille tulkkaukseen kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien. Puhevammaistentulkkien puolelta koulutuksen lisäämistä ja nostamista AMK-tasolle pidettiin hyvänä edistysaskeleena. Riskiksi todettiin se, että vaikka koulutus olisi kuinka pätevää, joillekin henkilöille saattaa ammatin eettisyys jäädä silti ongelmaksi. Yhteistyö eri käännös- ja tulkkausalojen välillä Etäyhteydet käytössä. Oikeustulkkien aloittamassa prosessissa todettiin kielitaidon testauksen ja tulkkirekisterien rakentamisen olevan kaikille yh- teinen päämäärä. Suomessa keskustellaan viittomakielilain tarpeellisuudesta, mihin liittyy myös ajatus viittomakielentulkkien auktorisoinnista. Kaiken kaikkiaan lainsäädäntö ja eri maiden väliset kielisopimukset, jotka tukisivat tulkkien rekisteröintiä ja auktorisointia ovat jo nyt varsin tukevia, esimerkkinä Pohjoismaiden ministerineuvoston kielisopimus. Suomessa on myös Yleiset kielitutkinnot -järjestelmä, jonka puitteissa viittomakielen ja Suomessa harvinaisempien puhuttujen kielten taitotasoasteikkoja voisi kehittää. Suomessa on myös auktorisoidun kääntäjän tutkintotoimikuntajärjestelmä, jota kehittämällä tulkkausalan tutkintoja voisi kehittää kohti auktorisointia ja tulkkirekisteriä. Tulkin työssä jaksaminen Palkkaus on tietenkin tärkeä asia, joka vaikuttaa alalla viihtymiseen ja jaksamiseen. Erityisesti esille nostettiin se huima ero, joka on kokous- ja konferenssitulkkien ja asioimistulkkien palkkauksen välillä. Onko palkkausero perusteltua, sillä asioimistulkilla täytyy olla todella syvälliset taidot kulttuurien siltaamisessa? Työnohjaukseen liittyen pohdittiin, miten paljon tulkki voi oikeasti purkaa työn tuomaa kuormitusta, kun hän on sitoutunut vaitioloon. Keskustelussa nousi vahvasti esille, että tulkit ymmärtävät toistensa paineita, vaikka olisivat eri alojen tulkkeja. Tämän vuoksi esimerkiksi työnohjaus eri alojen välillä voisi olla mahdollista. Se olisi tärkeää erityisesti aloilla, joiden asiakaskunnassa on pieniä ja liian helposti tunnistettavia alaryhmiä lain sallimien yleisten, nimettömien ja tunnistamattomien tilannekuvausten luottamukselliseen purkuun. Tällöin työnohjaus toisen alan tulkkien, esimerkiksi SKTL:n työnohjausten puitteissa voisi tarjota mahdollisuuden traumaattisten tilanteiden purkamiseen. Tulkkien työssä jaksaminen on suuri kysymys, jonka tutkimus todettiin tärkeäksi. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 21 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 22 EUMASLI:n opinnäytetyöseminaari Italiassa Asiakkaiden osallisuus laadun kehittämisessä ja tulkkien rooli tutkijoina puhuttivat kansainvälistä yleisöä Teksti Eeva Salmi kuva Elsa Lindberg H umakin Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) -koulutusohjeman opinnäytetyöseminaari järjestettiin 14.-15.9. Salernossa, Italiassa. Seminaari järjestettiin efslin konferenssia edeltävinä päivinä, joten myös sitä seuraamaan saapui tutkijoita, tulkkikouluttajia ja tulkkeja ympäri maailmaa. EUMASLI:n opiskelijoiden ja opettajien lisäksi paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Seminaari oli päätös kaksi ja puoli vuotta kestäneelle koulutusohjelmalle, jonka aikana opiskelijat osallistuivat lähijaksoille vuorotellen eri järjestäjämaissa. HUMAK järjesti koulutuksen yhteistyössä saksalaisen Hochschule Magdeburg-Stendalin ja skotlantilaisen Heriot-Watt Universityn kanssa. Seminaarissa esiteltävät opinnäytetyöt oli ryhmitelty teemoittain neljään kategoriaan: Developing the profession, Working together, Tackling language issues ja Dealing with challenges. Opinnäytetöiden aiheina oli muun muassa puheelle tulkkauksen kehittäminen yhteistyössä kuurojen asiakkaiden kanssa, tulkkien esiintymisjännitys, paritulkkaus, opiskelutulkkauksen vaikutus kuurojen henkilöiden tulevaisuusnäkymiin sekä suomalaisen tulkkauspalvelujärjestelmän uudistuksen vaikutukset tulkkien työhön (ks. luettelo töiden aiheista ohessa). Yhdistäviksi teemoiksi töille nousi asiakkaiden rooli tulkkauksen laadun parantamisessa ja toisaalta tulkkien asema tulkkauksen tutkimuksessa. Tällaisissa maisemissa opinnäytetöitä esiteltiin. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 22 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 23 Euroopassa on varsin tavallista, että tulkkauksen tutkijoina toimivat henkilöt, jotka itse eivät ole tulkkeja. EUMASLI-seminaarissa opiskelijat pohtivat rooliaan tutkijoina, ja useat heistä korostivatkin tulkkien omia kokemuksia tiedon lähteenä. Provosoivimman puheenvuoron käytti skotlantilainen Kyra Pollit, joka pyrki opinnäytetyönsä Toward a collective biography of spoken/ written – sign language translating? avulla herättämään keskustelua tulkkien osallistamisesta kääntämisen- ja tulkkauksen alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lisäksi hän ravisteli perinteisiä käsityksiä siitä, miten MA-tason opinnäytetyön tulokset tulisi esittää. Pollitin opinnäytteen lopputuotos on dadaistinen runo, jolla hän pyrkii kuvaamaan puhutulta kieleltä viitotulle kielelle tapahtuvan kääntämisen prosessin ongelmakohtia ja prosessin aiheuttamia tuntemuksia. Työn ytimessä oli ajatus siitä, että tutkijoiden tulee kuunnella tulkkeja ja heidän kokemuksiaan tarkoin ja että tutkimusta tulisi tehdä tulkkien ja asiakkaiden ehdoilla. Kuurojen asiakkaiden roolia tulkkauksen laadun kehittämisessä pohti esimerkiksi hollantilaisopiskelija Irma Sluis opinnäytetyössään An effort to make a cultural bridge in sign-to-voice interpreting. Sluis korosti tsitä, että tutkijoiden tulee olla ”on, for and with stakeholders” eli tutkimusta tulee tehdä asianosaisten parissa, heille ja heidän kanssaan (vrt. Turner & Harrington 2001). Tätä periaatetta noudattaen Sluis rakensi tutkimusasetelman, jonka tavoitteen oli saada kuurot asiakkaat mukaan puheelle tulkkauksen kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa Sluis käytti fokusryhmämetodia saadakseen selville kuurojen asiakkaiden näkemyksiä puheelle tulkkauksesta. Toisessa vaiheessa hän järjesti aiheesta workshopin, jossa tulkki tulkkasi puheelle kuuroa viittojaa. Puheelle tulkkaus kirjoitustulkattiin, ja kuuro tarkkailija seurasi sekä kirjoitustulkkausta että viittojaa ja pyrki näin saamaan kuvan puheelle tulkkauksen vastaavuudesta alkuperäiseen tuotokseen. Tällä tavoin tulkki sai suoraa palautetta puheelle tulkkauksestaan. Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) opinnäytetyöt EUMASLIn opinnäytetyöt ovat tulevat luettavaksi osoitteessa www.eumasli.eu. HUMAKin opiskelijoiden työt ovat luettavissa myös osoitteessa www.theseus.fi »» Ulla-Maija Aaltomaa: Positional metaphors in the news. A case study: Formal news text versus narrated text »» Patricia Brück: Austrian perspectives of team interpreting: The views of Deaf university students and their sign language interpreter »» Anja Hemmel: Sign language interpreting in Christian church services: Opinions and expectations of Deaf worshippers in Germany »» Mirkka Krook: From the municipalities to the state: A new stage in the development of the profession? A study of sign language interpreters’ views on the new booking system »» Kati Lakner: Interpreters at terminology work: Views to professional development, language policy and language management »» Britta Meinicke: Establishing working relationships in dialogue interpreting: An office based case study »» Kyra Pollitt: Towards a collective biography of spoken/written <–> sign language translating? »» Oliver Pouliot: Speech errors in bimodal/bilingual sign language interpreters Kuuro asiakas puolestaan sai tietoa puheelle tulkkauksen menetelmistä ja strategioista, joita tulkit käyttävät. Kati Laknerin työssä Interpreters at Terminology Work: Views to Professional Development, Language Policy and Language Managament yhdistyvät molemmat edellä mainitut teemat. Tulkkien termityötä »» Juliane Rode: Developing strategies for a professional organization of sign language interpreters: A study of recent challenges and options for the Professional Association of Sign Language Interpreters in the Free State of Bavaria, Germany »» Lieve Roodhooft: Difficulties and strategies applied in sign-to-voice interpreting from Flemish Sign Language (VGT) into Dutch: A case study of the performance of Flemish sign language interpreters »» Flora Savvalidou: Relationship between self-talk and identity processes in role performance anxiety as experienced by sign language Interpreters »» Irma Sluis: An effort to make a cultural bridge in sign-to-voice interpreting »» Tracey Tyer: A comparison of the impact of professional isolation in Sign Language Interpreters working in remote video interpreting settings and video interpreting call centres »» Daniela Unruh: Third language interpreting: A study of the effects of non-native English competence on the performance of German sign language interpreters »» Maya de Wit: The future impact on deaf persons of educational interpreting in a secondary level education tutkineessa opinnäytetyössään Lakner tuo esille tulkkien keskeisen roolin viittomakielten termityössä, mutta myös yhteistyön merkityksen viittomakielisten henkilöiden kanssa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti Vian termipankkia. Tuloksissa korostuu pankin kehittäminen siten, että viittomakielisiä olisi mukana toiminnan k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 23 5.12.2011 11.40 ko u l u t u s 24 kaikilla tasoilla eli materiaalituotannossa, sisällön kommentoinnissa sekä hallinnossa. Lakner osoitti, että termityössä konkretisoituu kehittävä työote, sillä siihen osallistuminen kehittää metalingvistisiä taitoja, mikä puolestaan helpottaa kielellisten haasteiden kohtaamista jokapäiväisessä työssä. Lakner ottaa työssään huomioon myös termipankkiin ja vastaavien viittomakokoelmiin kohdistuneen kritiikin (ks. esim. Rainò 2010), mutta katsoo, että termipankkia kehittämällä merkittävä osa ongelmista on vältettävissä. Kaiken kaikkiaan seminaari toi hienosti esille tulkkien monipuolista asiantuntijuutta, mikä on ainakin Suomessa ollut mielestäni jossain määrin kapea-alaisesti käsitetty. Asiantuntijuutta lähestytään monesti vain tulkin roolin kautta: ollaan ”tulkin roolissa” tai ”asiantuntijan roolissa”. Tulkki toimii myös tulkatessaan moniulotteisessa asiantuntijatyössä, mistä saadut kokemukset ja tieto-taito oli tulkkien opinnäytetöissä tuotu esille sekä tutkimuksellisesti viety eteenpäin. Tulkkien ylemmät tutkinnot (EUMASLI ja Viittomakielialan tulkkitoiminnan ylempi AMK) ovat jo ensimmäisten toteutustensa perusteella osoittaneet, että niiden merkitys alan kehittäjinä ja tiedon tuottajina on suuri. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on vahva työelämää kehittävä ja soveltava ote, mutta jatkossa on tietenkin toivottavaa, että tulkit hakeutuvat myös yliopistollisten jatkotutkintojen ja tutkimustoiminnan pariin. Lähteet: »» Rainó, P. 2010. Viittomakokoelmat ja lingvistinen feodalismi. Teoksessa Jantunen T. (toim.) Näkökulmia viittomaan ja viittomaistoon. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 139-155. »» Harrington, F.J & Turner, G.H. 2000. Interpreting Interpreting, Studies & Reflections on Sign Language Interpreting. Coleford: Douglas McLean. HUMAKin uusi verkkoartikkelisarja tekee näkyväksi viittomakielialan hiljaista tietoa Teksti Tuula Johansson H umanistisen ammattikorkeakoulun Viittomakielialan yksikkö julkaisi marraskuussa uuden verkkoartikkelisarjan. Tarkoitus on luoda printtimediaan verrattuna nopea ja helposti saavutettava julkaisukanava, jonka kautta voi jakaa tietoa, käydä ammatillista keskustelua ja siten kehittää alaa. Kirjoittajina toimivat HUMAKin lehtorit, opiskelijat, yhteistyökumppanit ja muut asiantuntijat. Sarjan keskeinen tavoite on saada alan hiljaista tietoa dokumentoitua, ja avata esimerkiksi koulutuksen käytänteitä alan toimijoiden keskusteltavaksi. Ensimmäinen artikkeli Tulkkauksen koulutus Suomessa on nyt luettavissa osoitteessa: bit.ly/tulkkaus-suomessa. HUMAKin yliopettajien Eeva Salmin ja Liisa Martikaisen artikkelissa kuvataan tulkkauksen koulutuksen ja tulkiksi pätevöitymisen tilannetta Suomessa. Seuraava verkkoartikkeli Laatu esiin Viassa – taitotasojen luomisesta henkilöstön arviointiin ja kehitykseen ilmestyy 16. 12. 2011. ”Artikkelissa esittelen vuonna 2007 aloitettua tulkkien taitotason arviointiin tähtäävää kehittämistyötä ja sen tuloksia”, kertoo Viittomakielialan Osuuskunta Vian Keski-Suomen alue-esimies, ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Pigga-Maiju Pakkala. Mielikuvan käyttö tulkkauksen apuvälineenä on HUMAKin lehtori Marjukka Nisulan artikkelin aiheena. ”Jos tulkki osaa tulkata visuaalisesti loogisesti, kieli on helpommin vastaanotettavissa”, Nisula toteaa. Nisulan artikkeli ilmestyy 10. 1. 2012. Myöhemmin keväällä ilmestyvät Outi Mäkelän artikkeli Mitä teen ja miksi? Tulkkien toimeksiantoihin liittyvä reflektointi työn kehittämisessä (15. 3. 2012) ja Zita KóborLaitisen Kääntämisen paikka tulkkauksen koulutuksessa (16. 5. 2012). Jatkossa julkaistaan 2 – 3 verkkoartikkelia vuodessa. Verkkoartikkelisarja osoitteessa www.humak.fi/tutkimus/julkaisut/sarja-fkatsauksia-ja-aineistoja. Kirjoittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Eeva Salmiin [email protected]. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 24 5.12.2011 11.40 t u lkkibi n go 25 k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 25 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 26 The European Legal Interpreters and Translators Association (EULITA) needs your support text Maya de Wit, efsli president photo www.flickr.com/photos/controlarms/5861481206 A s sign language interpreters we are not only trained to work in employment or educational settings, but we are also expected after our training to work in legal settings. This can be a challenging task since the requirements and expectations are quite different when you work for example for the court or the police. These challenges are not only true for sign language interpreters, but also for legal interpreters and translators. Across Europe the interpreters’ level of expertise, training and experience in legal settings vary greatly. In order to ensure that more attention is given to interpreters working in legal settings EULITA (www.eulita.eu) was established in November 2009. The EULITA board has spoken language interpreters and translators from different European countries working (partly) in legal settings. I have been co-opted to the EULITA board to represent sign language interpreters in Europe. Since no national association of sign language interpreters was yet a full member of EULITA, it was not possible to nominate a board member, so this was the only way that sign language interpreters could still be represented on the EULITA board. The EULITA board works on a voluntary basis and meets approximately every two months online through Skype. EULITA is a young organisation and the board members are asked to contribute with small tasks, which at this moment consume no more than one hour a week on average. The current aim is to have EULITA membership grow, support the development of trained interpreters in legal settings and to be involved in EU policy making in regard to the directive on the rights to an interpreter in criminal proceedings (www.eulita. eu/council-adopts-eu-directive-rightsinterpretation-and-translation-criminalproceedings). On February 2012 the EULITA AGM will be held in Prague, Czech Republic. The AGM follows the ‘International conference on Improving Professionalism of Legal Translators and Court Interpreters: New Technologies’ (www.conference.kstcr.cz/ en). At the EULITA AGM I will step down from the EULITA board. This means that if no sign language interpreter association is a full member at that time, no sign language interpreter can be nominated to represent sign language interpreters in Europe on the EULITA board. Therefore, it is crucial that national associations of sign language interpreters become full members of EULITA, so that our interests are represented as well. In addition to the developments with EULITA, the efsli spring school 2012 in Greece will also be on the topic of sign language interpreters in legal settings. There are many new developments and it would be very much appreciated if you or one of your colleagues supported the development of your profession in legal settings by volunteering your time to SVT or directly to the EULITA board. If you have any questions, please feel free to email me at [email protected]. SVT joined EULITA as an associate member in October 2011. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 26 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 27 Vastasin kutsuun Teksti Ulla-Maija Aaltomaa kuva Sign Linen arkisto R unsaan vuosikymmenen tauko yhdistystehtävistä on nyt osaltani ohi. Olen ilmoittautunut vapaaehtoiseksi EULITA-yhdyshenkilöksi. Maya de Wit kuvaa kirjoituksessaan EULITA:n toimintaa ja perustelee viittomakielen tulkkien osallistumista siihen. Yritän vastata kutsuun parhaani mukaan. Koska EULITA-yhdyshenkilö on SVT:n toiminnassa ihan uutta, pyydettiin minua hieman kertomaan itsestäni ja samalla ideoimaan millaisia tehtäviä voisin yhdyshenkilönä hoitaa. Kaksivuotisen tulkkikoulutuksen ja AMK-muunto-opiskeluiden jälkeen olen jatkanut opintoja EUMASLI-koulutusohjelmassa ja saanut ne juuri päätökseen. Koulutuksen aikana saamani kokemus ja yhteydet eurooppalaisiin tulkkikollegoihin ja työn muuhun kansainväliseen kenttään rohkaisivat minua tarttumaan pestiin, johon ei tuntunut ketään löytyvän. Tulkkina olen toiminut Oulun seudulla yli 20 vuoden ajan. Olen tehnyt jonkin verran opiskelutulkkausta, mutta enimmäkseen asioimisia laidasta laitaan, joten myös oikeus- ja poliisitulkkaukset ovat tulleet tutuiksi. Toivotaan, että EULITA-yhteistyö toisi uusia koulutusmahdollisuuksia myös meille suomalaisille viittomakielen tulkeille. Yhdyshenkilönä hoidan tiedonvälitystä EULITA:sta sähköpostilistan ja mahdollisesti Kielisillan kautta. Mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa osallistun edustustehtäviin yhteistyössä SVT:n hallituksen kanssa. Olen myös kiinnostunut tekemään yhteistyötä tulkkikoulutuksen kanssa poliisi- ja oikeustulkkausasioissa. Toimenkuvaa pitää muokata sitä mukaa kun tarvetta ilmenee, joten eiköhän tällä päästä alkuun. Jos olet kiinnostunut EULITA:n toiminnasta etkä vielä ole liittynyt SVT:n eulita@ tulkit.net-listalle, niin olet sydämellisesti tervetullut mukaan. Laita viestiä joko suoraan minulle [email protected] tai SVT:n kautta osoitteella [email protected]. Ollaan yhteyksissä! Efslin vuosikokous ja konferenssi 16. – 18. 9. 2011 Teksti Elsa Lindberg S uklaacornetteja aamiaisella, merinäköala lounaalla ja mielenkiintoisia keskusteluja illallisella. Tiivistä päätöksentekoa efslin toiminnasta, kiinnostavia luentoja ja kansainvälistä tiedonvaihtoa Tästä kaikesta pääsi nauttimaan efslin vuosikokouksessa ja konferenssissa Etelä-Italiassa Vietri Sul Maren kylässä syyskuussa. SVT:n edustajina yli 200 osallistujan tapahtumassa olivat hallituksen kansainvälisyysvastaava Kati Kekkonen ja varapuheenjohtaja Elsa Lindberg. Teemana ”Sight translation – sight interpreting – meeting at the crossmodes” Tänä vuonna konferenssissa nostettiin esiin kääntäminen viittomakielen tulkin työssä. Sight translation tarkoittaa kirjallisen tekstin kääntämistä suullisesti. Käytännössä se tarkoittaa meidän työssämme tulkkaustilannetta, jossa käännämme vaikkapa kyselykaavaketta viittomakielelle. Sight translation voidaan suomentaa termillä prima vista -käännös. Konferenssissa kuultiin kahden päivän aikana yhteensä 11 eri tavoin viittomakielen kääntämiseen liittyvää luentoa. Aiheina oli muun muassa runouden kääntäminen viittomakielelle, kuurot käännösalan amk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 27 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 28 AGM eli vuosikokous (annual general meeting) E Pohjoismaisten tulkkiyhdistysten edustajat vasemmalta oikealle: Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi. mattilaisina, käännetyn tekstin merkitykset viittomakielisille, käännöstyön aikana tapahtuvat prosessit, vaativan tason tulkkaukseen valmistautumisen tekniikat ja viittomakielelle kääntämisen koulutus. Luennoitsijoina oli sekä kuulevia että viittomakielisiä eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvalloista. Yksi mieleenpainuvimmista oli yhdysvaltaisten Brenda Nicodemuksen ja Laurie A. Swabeyn luento tutkimuksesta, miten tulkit valmistautuvat vaativan tason tekstin tulkkaamiseen. Koeasetelmassa oli vaativan tason tulkkausta suorittavilla tulkeille annettu 20 minuuttia aikaa valmistautua Barack Obaman virkaanastumispuheen tulkkaamiseen. Tutkimuksen mukaan kokeneillakaan tulkeilla ei ole rutinoituneita valmistautumistekniikoita. Luentojen lisäksi kääntämiseen pääsi pureutumaan posteriesittelyissä. Niissä Suomikin oli edustettuna. Diakin posteri esitteli tulkkikoulutuksessa toteutettua käännösprojektia. HUMAK esitteli EUMASLIkoulutuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kansainvälinen tyky-tapahtuma Konferenssin antia oli myös tutustuminen muiden maiden tulkkeihin. Koko viikonlopun ajan hotellissa ja konferenssissa vallitsi innostunut ja lämmin ilmapiiri, kun tulkit tapasivat uusia ja vanhoja kollegoitaan eri maista. On myös aina virkistävää päästä vertailemaan muiden maiden tulkkitilannetta omaan. SVT:n hallitustyössä kontaktien luominen on mukavaa ja tärkeää myös siksi, että yhä vain kasvava kansainvälinen sähköpostiliikenne saa kasvot. Tulkkina mieltä ilahduttaa aina se, että tapahtuma on järjestetty ja oheismateriaalit on tarkoitettu vain ja ainoastaan meitä varten. Tapahtuman arvoa eivät mitenkään laske upeat puitteet ja oheisohjelma, kuten risteily Amalfin rannikolla tai gaalaillallisen arpajaiset, joka todella innostaa ostamaan arpoja SAFin hyväksi. Efslin vuosikokous ja konferenssi on tapahtuma, joka kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa. Kansainvälisyys virkistää ja kehittää! fsli-viikonloppu alkaa vuosikokouksella. Vuosikokouksessa efslin full memberit saavat käyttää ääni- ja puheoikeutta. SVT:lla on kaksi ääntä. Muut saavat osallistua kokoukseen tarkkailijan roolissa. Kokouksessa efslin hallitus esittelee kuluneen vuoden toimintaa ja suunnitelmia seuraavalle kaudelle. Kokous muun muassa hyväksyy talousarvion. Lisäksi kokouksessa käsitellään tärkeitä ajankohtaisia aiheita. Tänä vuonna hyväksyttiin jäsenmaksujen korotukset ja kuulimme efslissä meneillään olevista projekteista. Tämä on tärkeää, sillä projektien toteuttamiseksi efsli tarvitsee tietoja jäsenmaiden toiminnasta. Muistakaahan tulkit vastata kyselyihin, joita efsli tai SVT efslin puolesta tekee! Näin olemme osaltamme varmistamassa efslin toiminnan ja projektien onnistumista ja kehittämässä tulkkausalaa eteenpäin. Kokouksessa keskustellaan myös tilanteesta jäsenmaissa etukäteen päätetyn aiheen pohjalta. Tänä vuonna jäsenmaat olivat vastanneet kyselyyn kansallisen yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta ja osallistumisesta tulkkikoulutuksen toteutukseen tai suunnitteluun. kuva kati kekkonen Äänestystä agm:ssä. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 28 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 29 Miten päästä mukaan efslin toimintaan? L iittymällä efslin jäseneksi saat sähköpostiisi efslin uutiskirjeen kolme kertaa vuodessa sekä kuukausittaisen efsli in brief -katsauksen. Lisäksi pääset efslin online-foorumille ja voit ostaa efslin julkaisuja puoleen hintaa. Tämä on helppo tapa virkistäytyä kansainvälisesti ihan vain kotisohvalta käsin. Jäsenyys maksaa suomalaiselle tulkille 40€/vuosi ja oikeuttaa lisäksi alennuksiin efslin tapahtumista ja tuotteista. Efslin jäseneksi pääset liittymään täällä: www.efsli.org/efsli/membership/joinefsli.php Jos kotisohvalla istuminen puuduttaa, kannattaa ehdottomasti lähteä efslin vuosikokoukseen ja konferenssiin. Seuraavan kerran tähän on mahdollisuus Wienissä 14. – 16. 9. 2012. Tällöin juhlitaan 20-vuotiasta efsliä. Konferenssia odotellessa voi pahinta kansainvälisyyden nälkää tyydyttää efsli schoolilla. Efsli school on nimitys efslin järjestämille koulutusviikonlopuille, joissa viittomakielen tulkit pääsevät opiskelemaan ja syventämään tietouttaan jostakin tulkkausalaan liittyvästä teemasta. Efsli school järjestetään yhteistyössä eri maiden kansallisten tulkkijärjestöjen kanssa. Seuraava järjestetään Kreikassa 4. – 6. 5. 2012 teemana ”Legal interpreting”. Matkakuumeen noustessa ja kukkaron keventyessä muista SVT:n tarjoama mahdollisuus hakea rahallista tukea oman ammattitaidon kehittämiseen. Vuonna 2012 avustuksia voi hakea 30. 3. ja toisen kerran 31. 8. 2012 mennessä. efsli-sanasto »» »» »» »» »» »» »» »» efsli = European Forum of Sign Language Interpreters. agm = annual general meeting eli vuosikokous. efsli board = efslin hallitus. full member = täysi jäsen. Tätä jäsenmuotoa voi hakea vain kansallinen viiittomakielen tulkkien yhdistys. association member = kannatusjäsen. Esimerkiksi tulkkaspalvelua tuottavat yritykset ja tulkkikoulutukset voivat liittyä kannatusjäseniksi. individual member = henkilöjäsen. Kuka tahansa tulkki voi liittyä efslin jäseneksi. Suomalaisille tulkeille jäsenmaksu on 40€/vuosi. efsli school = efslin ja jonkin kansallisen tulkkijärjestön yhteistyössä järjestämä koulutusviikonloppu viittomakielen tulkeille. SAF = Special Attendance Fund. Efslin perustama rahasto, joka tukee köyhien maiden (BKT alle 15 000€) edustajien osallistumista efslin vuosikokoukseen ja konferenssiin. efsli 2012 power and responsibility agm and conference in Vienna, Austria 14. – 16. 9. 2012 Ole valmiina! Ilmoittautuminen alkaa tammikuussa 2012 Kaverille kans! K aiken houkuttelevan kansainvälisyyshuuman lisäksi kannattaa vielä muistaa SAF eli Special Attendance Fund. Lahjoitus SAFiin on hyvä teko, joka auttaa huonommista oloista tulevia tulkkeja pääsemään mukaan efslin vuosikokoukseen ja konferenssiin. SVT lahjoittaa SAFiin ensi vuonna 5€ jokaisesta yhdistyksen olemassaolovuodesta eli yhteensä 150€. Hallitus haastaa jäsenet lahjoittamaan SAFiin vähintään 1€ per jäsenyysvuosi. Jos koet jäsenyytesi tärkeänä ja ajattelet, että kaikilla maailman tulkeilla tulisi olla oma tulkkiyhdistys, tuplaa lahjoituksesi! Tee SAF-lahjoitus täällä: www.efsli.org/shop/Other/efsliDonating.htm Lähteet www.efsli.org k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 29 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 30 WASLI conference in Durban Spirit of South Africa July 14 – 16, 2011 text Kati Kekkonen 165 participants from 48 countries attended the WASLI conference. The largest delegations came from the USA, South Africa, the UK, Japan and Australia. Thanks to all the generous sponsors, including international organisations such as the WFD, and national associations as well as individual donators, 23 sponsored participants were able to attend and start networking globally. photo kati kekkonen Opening Seremony The former WASLI President Liz Scott Gibson from Scotland opened the conference using a parable about the baobab tree: ”Wisdom is like the baobab tree: one person doesn´t have all the knowledge but working together we can become strong like the baobab tree.” It was only after the conference – during my unconscious flights back home from via Johannesburg and London – when I read my notes and the parable about baobab tree sank in. So, let me tell you what happened in South Africa. Even though interpreters and experts all over the world work under very different conditions, we have much to share. Some countries have good training programmes or curriculums, others have experts in legal interpreting, multimedia interpreting/ translating or interpreting in international settings. Some countries have established good practices for cooperation with deaf Relay interpreting. A lecture given in Spanish Sign Language was translated to International Sign via three phases. interpreters or national deaf associations. No matter which country you come from, each and everyone has something to share and something to learn. The comprehensive opening ceremony included a colourful 46-member Zulu Dance Group performance, which was a nice way to introduce us to the African culture, even though the conference was held in uncultural hotel environment. Bruno Druchen, the President of Deaf South Africa signed: ”VIVA Interpreters!” South Africa doesn´t have an interpreter association yet. Due to the lack of local cooperation organi- zations, organizing the WASLI conference in SA was a great challenge. Bruno’s contribution to this had been valuable. Bruno had a positive view of the future: with the help of DeafSA, interpreters are going to establish an association in the near future. For this purpose, financial support from the government will be sought for. WASLI received greetings from the WFD, presented by its former president Markku Jokinen. He emphasized the importance of collaboration between WFD and WASLI. It is important to show the developing countries how to cooperate with the k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 30 5.12.2011 11.40 ka n sai n v ä lisyys 31 A 15-minute break between lectures. Emilie from Denmark, Kati from Finland and Miriam from the Netherlands. interpreters by travelling in those countries with interpreters. WFD and WASLI also share a goal of implementing the CRPD (Convention on the Rights of Persons with Disabilities); being aware of its content, informing the government bodies of the CRPD so that they can take action. Keynote speaker of the conference was Mr. Colin Allen, who was elected President of the WFD during the WFD AGM. In his keynote, he guided us deeper into the theme of unity among interpreters and deaf people, nationally and internationally. Pics of the wide program The WASLI program consisted of 27 presentations on a range of topics including interpreting research, training, practices and future development. There was one presentation on interpreting in legal settings, given by Risa Shaw from the USA and Len Robertson and Deb Russell from Canada. This presentation got my attention due to discussions on SVT joining EULITA and future practices in legal interpreting in Finland. This research will be published soon, but we got an overview of what it is about. As a result of this research, best practices in legal interpreting were found when deaf and hearing interpreter were working together. Ad-hoc preparation material should be provided to interpreters by the police or the court through the interpreter agency; otherwise interpreters are nervous and confused, interpretation lacks reliability and it doesn´t necessarily meet the clients tone. Videotaping should also be done but the police do not allow it, which is a problem. To achieve proper interpretation in legal settings interpreters should be trained in translation techniques, team processes, legal discourse in general and the protocol in court (qualifying, videotaping...). For many delegates, WASLI venue is the only possibility to meet other interpreters, share experiences and to have access to information or training. Between the presentations, there were 5-minute country reports presented by representatives from all the countries taking part in the conference. These were definitely the culmination of the conference. A lot of first time experiences for most of us: the first time holding a microphone in front of such a large, international audience; the first time giving a presentation in one’s second or third language; the first time attending an international conference; the first time meeting and signing with deaf people from all over the world… Or, as a delegate from Zambia signed: ”the first time on an aeroplane - thank you!”. Those puzzled but happy faces, including mine, will never completely fade from my mind. Gala Dinner The marvellous Gala Dinner on the final evening was one of the highlights of the conference. After two and a half seminar days packed with information, it was refreshing to see the participants in national costumes or nice formal dresses still socializing and networking with each other. The dining room was full of smily faces not to forget some emotional tears when it was time to formally thank the organizing commitee consisting of volunteers from South Africa, WASLI board and interpreters. The new WASLI president, Deb Russell, gave special thanks to Zane Hema and Jack Callon. Without their months of hard work including several sleepless nights they had experienced, we wouldn’t have been able to come to South Africa. And those emotional tears I mentioned earlier were shed by Zane when showing his appreciation to all his friends and colleagues who he has had the privilege to get to know while working with the WASLI board. We all found it is easier to express our emotions by signing than by speaking after seeing Zane’s attempt to express his gratitude in spoken English. Eventually, he changed to international sign and let the tears flow. Pics of the country reports In Lesotho, a sign language dictionary has been published. In South Africa, the first interpreter training for deaf began in 2009. In Brazil, sign language has been recognised since 2002 and the interpreter profession since 2010. All the news and government meetings on television are interpreted in sign language. In England, the national Association of Sign Language Interpreters (ASLI) is organizes interpreter training for graduated interpreters. In Australia, sign language is not recognized in law yet. Spain will have interpreter training at University level in the near future. In India, Codas, Sodas (siblings) and Podas (parents) are mostly doing the interpreting for the deaf. In Malawi, interpreters do not receive any salary for their work since sign language interpreting is not considered a profession. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 31 5.12.2011 11.40 32 Lapselle paikka ymmärtää ja tulla ymmärretyksi Teksti ja kuvat Hanna Boateng K uuroille tarkoitettu Armon päiväkoti/koulu, jonka perustimme mieheni kanssa kolme vuotta sitten, sijaitsee Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Rahoitus toimintaan tulee pääasiassa Suomesta, yksityisten ihmisten lahjoituksina yhdistyksemme Armon päiväkodin ystävät ry:n kautta. Päiväkodin puolella lapsia on 23. Koulussa, jossa tällä hetkellä on vain toinen luokka, opiskelee kuusi lasta. Lasten ikä vaihtelee 5-17-vuoteen. Myös päiväkodin puolella opetus on koulumaista, erityisesti vanhemmille lapsille. Heidän on tärkeää oppia erityisesti ghanalaista viittomakieltä sekä englantia, ennen koulun puolelle siirtymistä. Tavoitteenamme on, että lapset voivat joka vuosi siirtyä koulussamme ylemmälle luokalle aina yläasteelle ja lukioon saakka. Köyhyyttä, kielteisiä asenteita ja kummeja Ghanassa on yleistä, että kuuro lapsi jää koulutuksen ulkopuolelle. Valtiolla on kuurojen kouluja, mutta ongelmana on, etteivät monetkaan vanhemmat lähetä lapsiaan niihin. Syinä ovat köyhyys ja kielteiset asenteet kuurouteen. Kuuron oppimiskykyyn ei uskota. Saatetaan myös uskoa, että myöhemmin lapsi alkaa “puhua”, kuten van- hemmat asian ilmaisevat. Valtion kouluissa ongelmana on myös pula viittomakieltä osaavista opettajista. Olemme löytäneet lapsia Armon päiväkoti/kouluun kiertelemällä lähikyliä ja asuinseutuja. Usein meidän on täytynyt tavata vanhemmat useaan otteeseen, ennen kuin he ovat myöntyneet lähettämään lapsensa kouluun. On myös tehtävä työtä, että lapsi pysyisi koulussa. Vain pieni muutos lapsen arjessa saattaa johtaa siihen, että hän jää pois koulusta. Esimerkiksi erään tytön kohdalla hänen isänsä sairastuminen aiheutti sen, ettei tämä enää päässyt saattamaan lastaan koulubussireitin varrelle. Kolme eri työntekijäämme kävi vetoamassa lapsen äitiin, että hän saattaisi lapsen, jottei tämän koulunkäynti päättyisi siihen. Lopulta äiti suostui. Osa vanhemmista on tuonut lapsensa kouluun itse. Suurimmalle osalle lapsia koulunkäynti ei olisi mahdollista ilman kummitoimintaa. Kun löydämme lapsen, jonka vanhemmilla ei ole varaa tai halua lähettää lastaan kouluun, etsimme hänelle Suomesta kummin tai kummiporukan maksamaan koulunkäyntiin liittyvät kulut. Kielettömät lapset Zebborah ja Eunice. Armon päiväkoti/kouluun tulevat lapset ovat kielettömiä. Poikkeuksena on yksi kuurojen vanhempien lapsi. Perheessään heidän ainoana kommunikointikeinonaan on yksinkertainen elekieli, jolla on mahdollista pantomiiminomaisesti viitata konkreettisiin arkisiin toimiin: veden hakuun, lattian lakaisuun tai pippurin jauhamiseen. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 32 5.12.2011 11.40 33 Lapset ovat siis perheessään ulkopuolella monista asioista. Heidän käsitevarastonsa rajoittuu konkreettisiin asioihin. He eivät tiedä omaa tai perheenjäsentensä nimiä, saati mistä keskustellaan. Toisinaan olen saanut tilaisuuden “esitellä” lapselle hänen perheenjäsenensä, kuten kerran 10-vuotiaalle tytölle hänen veljensä, tämän vieraillessa koulussamme. Näin tyttö sai tietää veljensä nimen. Olen huomannut, etta vielä viittomakieltä opittuaankin lapsilla kestää kauan omaksua esimerkiksi käsitteet sisko ja veli viittomien tyttö ja poika sijaan. Vielä vaikeampia ovat käsitteet serkku, täti tai setä. Osalla lapsista on koulunkäyntitaustaa kuulevien koulussa. Eräs lapsistamme on käynyt kuulevien kanssa koulua viidenteen luokkaan asti. Matematiikassa hän pärjäsi kohtalaisen hyvin. Muissa aineissa hän osasi kopioida kauniilla käsialalla taululta vihkoon, mutta ei ymmärtänyt kirjoittamastaan mitään. Opetusta ja yhteisössä elämistä Armon päiväkoti/koulussa ghanalaisen viittomakielen oppiminen perustuu niin oppitunteihin kuin viittomakielisessä yhteisössä elämiseenkin. Kaikki esikoulun opettajat ovat itse kuuroja. Lapset ovat kielen oppimisessaan hyvin yksilöllisiä. Toiset alkavat heti tuottaa itse viittomakieltä muita matkimalla, toiset tarkkailevat kauan ennen kuin alkavat itse viittoa. Osalla lapsista kommunikoinnin tarve on niin suuri, että he viittovat, vaikka eivät vielä juuri osaakaan. Monet viittovat myös itsekseen, kun muita ei ole näköpiirissä. Ilahduttavaa on ollut huomata, että pidemmällä olevat oppilaat oma-alotteisesti opettavat muita tuntien ulkopuolisena aikana. Opetuksessa ja muussa kommunikoinnissa on käytettävä paljon pantomiimia ja elekieltä viestin ymmärtämisen varmistamiseksi. Lapsen on usein helppoa ja nopeaa oppia konkreettisia asioita, joita voi näyttää, mutta haastavampaa on abstraktien käsitteiden omaksuminen. Mitä tarkoittaa esimerkiksi tilanne tai tehdä? Monet asiat kirkastuvat vastakohtien kautta. “Onko Viittomakielen tunti. oikein lyödä kaveria?” ”Ei, se on väärin.” On tärkeää tuoda opetukseen myös enemmän sävyjä: monet asiat eivät ole mustavalkoisia. Näitä sävyjä oppilaat alkavat yleensä omaksua vasta pidemmälle päästyään. Vaikeita ovat aluksi myös kysymyssanat. Missä tilanteessa viitotaan missä, kuka tai mitä. Jossain vaiheessa huomasin, että lapsille oli yleistynyt kuka-viittoma korvaamaan kaikki kysymyssanat. Käsitteen toistuminen yhä uudestaan eri tilanteissa auttaa lasta sisäistämään sen merkityksen. Haasteena on usein, ettei lapsella ole koulun aloittamisen jälkeen riittävää kommunikointimahdollisuutta perheenjäsentensä kanssa. Osa vanhemmista on lukutaidottomia, joten vaikka lapsi oppiikin kirjoittamaan englantia, hän ei voi kommunikoida kirjoittamalla vanhempiensa kanssa. Kun kyselin perheiltä, kuinka he kommunikoivat kuuron perheenjäsenensä kanssa, eräs äiti kertoi, että toisinaan hänen kirjoittamaan oppinut kuuro poikansa kirjoittaa asiansa maahan, josta hänen lukutaitoinen veljensä lukee sen äidille. Kerran sain tuskastuneen puhelinsoiton erään poikamme enolta: “Hän yrittää sanoa meille jotakin. Mitä se voi olla? Näyttää siltä kuin hän tarkoittaisi rahaa.” Kielen oppiminen rauhoittaa Monia väärinymmärryksiä myös sattuu lasten ja heidän perheenjäsentensä välillä, ja useasti selvittelemme niitä koulussa. Esimerkiksi vanhemmat pyysivät meitä selittämään lapselleen, että toivoisivat tämän pysyvän kotona sen sijaan, että hän menee tuttavaperheen luokse joka iltapäivä. Viittomakielen opetusta perheenjäsenille tarvittaisiin kipeästi. Tämä on yksi suunnitelmistamme rahoituksen järjestyessä. Armon päiväkoti/kouluun tullessaan lapsi saa kielen, jonka avulla hän voi oppia uusia asioita ja liittyä osaksi kuurojen yhteisöä. Koulu on niin tärkeä paikka, että lapset toivoisivat pääsevänsä sinne myös viikonloppuisin ja loma-aikoina. Erityisesti monet pienemmistä lapsista ovat tottuneet pitämään puoliaan nyrkein. Kielen oppiminen rauhoittaa lasta niin, että aggressiivinen käytös vähenee ja monen kohdalla loppuu kokonaan. On tärkeää, että lapsella on paikka, jossa hän ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Lisätietoja Armon päiväkoti/koulusta löytyy osoitteesta www.hofgrace.com k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 33 5.12.2011 11.41 yhtei n e n e u rooppamme 34 A Danish Sign Language Interpreter TEXT Johanne Smerlov photo kati kekkonen I have been asked what is it like to be an interpreter in Denmark. Well every year we write our reports to EFSLI and sometimes also to WASLI so the official version is available there. (5.5 Million Danes, 4000 Sign Language Users, 200 interpreters working fulltime, 3.5 years education). I have chosen to write a more personal version – just for the interpreters in Finland, and then you can tell me if it is so very different from your work. For the last 20 years I have been a Sign Language Interpreter in Copenhagen. 28 of us started in the class, and 18 graduated after two years of training, and after a few years we were down to seven working interpreters. Today, after 20 years, there are four of us interpreters left. For all these years I have worked for the same company “Center for the Deaf” (CFD). To be honest, there was no choice when I started, because there was only the one company with public funding to pay for interpretation for the Deaf and the deafblind back in 1991. Because our company was responsible for all the Sign Language interpretation in Denmark, I have had all kind of assignments every week from the very beginning. Maybe 50 % of it being education at several different schools every week, and the rest work related meetings, hospital, police, employment agencies, driving license. “I” delivered a baby, “I” trained horseback riding, “I” graduated an engineer, a lawyer, a plumber, a carpenter, a teacher, a… and “I” even learned to steer a crane 45 meter high … I have been in court, at the dentist, the psychiatrist, the undertaker, the bank, the theater, the…. In a sense I have been “just an employee” for the last 20 years, with a paycheck every month, a year of maternity leave, 6 weeks of holiday a year and other nice things. Everything was organized for me and I could focus on “just interpreting” which was hard enough in the beginning after only 2 years of training. I had colleagues I could talk to and a network around me. We worked more back then. Some days six, even eight hours I interpreted alone at the University, but rules were made to keep us healthy and we started working in pairs at some assignments, and focused on breaks every hour and a maximum of 4 interpreter hours per day. It helped but some of these rules have been eased up and they are not a “binding law”, just recommendations, which some agencies choose to follow now. It is a well known fact that we still have a lot of physical problems related to our work. Today there are other interpreter agencies, most of them run by Deaf, and there are a number of interpreters with their own private companies. (My guess is between 30-50 and most of them in the Copenhagen area). k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 34 5.12.2011 11.41 yhtei n e n e u rooppamme 35 There is a lack of interpreters in most parts of Denmark and the agencies are hiring, so it is a free choice to be independent. I hear that they earn well (the price per hour around 100 euro), but the paperwork is awful. The Deaf have the right for an interpreter in most situations, but it is paid for by each responsible sector; hospital, police, court, public schools and kindergarten for parents nights etc. And worst of it is that municipalities pay for everything related to a deaf persons work. The payment for every meeting has to be split between the deaf participants’ home municipalities. So if you have three deaf customers at the same meeting, you can send a bill for 20 minutes to three different municipalities for a one-hour meeting! Two of the largest paying authorities have put out tenders several times and we are sad to see that the focus is mainly to obtain the lowest possible price. They are the public agency of education and a new fund called “The National Interpreter Authority” (DNTM) for “any other needs”. If the payment for interpretation is centralized with them, we could perhaps be spared some of the administration, but on the other hand they will be very powerful and hard to bargain with. They just launched an app for phones for customers to sign for the job done. Easier technology yes, but for many years we did not need signatures at all. DNTM is the one demanding this in the first place. Of course, the way we are now split up in different agencies and independent interpreters makes it easier for customers and payers to shop around and to split us as interpreters and the agencies as competing Johanna and another representative from Denmark, Hanne, at the efsli 2011 AGM. sellers. That is the whole idea of privatization and competition. Did I mention that the price is higher now than before the privatization? Administration is expensive. We are lucky that all of us have the same education and a strong history of how we do things. We try to avoid being competitors on the individual level as interpreters even though in some ways we are. Competing as a business is different from competing on the job. If we work for different agencies or independent interpreters on the same assignment, we try to cooperate and help each other with information and materials. We are unfortunately split in two different trade unions and most of the independent interpreters are not organized. We have our interpreter organization (FTT) and that is the forum where we can all meet. But it is not a “fighting organization” – and exactly because we prefer for the organization to be for all the interpreters there is a balance and we rarely discuss working conditions, salaries, or employment versus independent business openly. An abundance of assignments make it easier to compete in a polite way at the moment, but within some years we will begin to feel the results of all the CI operations. Almost no children are considered Deaf today and they don’t learn Sign Language, so we worry for them and for the status of Danish Sign Language. I hope to stay in this business for ever. There are things I have not tried yet, educations I don’t have, and places I have not been. Being a Sign Language interpreter expands your horizon every day. I wish all the Sign Language Interpreters in Finland a Merry Christmas and a Happy New Year with many great assignments to learn from and to enjoy! Johanne Smerlov k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 35 5.12.2011 11.41 36 Joki virtasi, kynttilät valaisivat pimenevää iltaa Teksti Johanna Kastikainen kuvat päivi granö O ulun alueen tulkit kokoontuivat 13. 10. 2011 virkistysiltaan. Ohjelmassa oli iltapalaa ja kuulumisten vaihtoa sekä fysioterapeutin johdolla jutustelua ergonomiasta niin työ- kuin vapaa-ajalla. Arkipäivän hyödyllisten vinkkien ja ohjeiden lisäksi nautimme venyttelystä ja pareittain toteutetusta shiatsu‑hieronnasta. Mukana olleiden ajatuksia: ”Ihanan virkistävä ilta: hyvää seuraa ja ruokaa sekä hyödyllistä asiaa.” ”Kiva nähdä kollegoita eri firmoista.” ”Suoraan töistä pyörän päältä herkkupöydän ääreen.” ”Fysioterapeutti oli tosi ammattitaitoinen ja perillä meidän ammattialan työergonomiaongelmista.” ”Ihana, kaunis paikka.” ”Kivoja jumppavinkkejä, jotka ovat jo käytössä.” ”Parihieronta mahtava (”Marilla kivat olkapäät”).” ”mielessä odotus ystävien kohtaaminen toisen kuunteleminen minutkin huomattiin.” ”On tärkeää, että tällaisia iltoja järjestetään.” ”On tärkeää ideoida yhdessä, mitä me tällä alueella haluamme ja toivomme.” ”Nämä illat voimaannuttavat meitä tulkkeja.” k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 36 5.12.2011 11.41 37 Tulkit Keilaa! Kuvat Kati Kekkonen Teksti Maikki Hakkarainen Y hdeksän tulkkia kokoontui Kuortaneelle keilailu- ja liikuntaleirille 21. – 23. 10. 2011. Viikonlopun ohjelmassa oli keilailua, teoriaa ja yhdessäoloa liikunnan merkeissä. Leirin veti Keilailuliiton kurssi-ja valmennuskeskuksen Petri Römark, joka toimii myös kuurojen keilailumaajoukkuevalmentajana. Suosittelemme! Keskittyneitä ilmeitä radalla, Sanna, Annastiina, Eveliina, Piia ja Ninni. Suomen paras keilaava tulkki, Sanna. Tehokkaat venytykset olivat viikonlopun aikana tarpeen ja hymyt herkässä! Telinevoimistelu nosti kouluajoilta vahvoja muistoja, joita päästiin tehokkaasti nujertamaan. Puomilla Eveliina ja Ninni. k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 37 5.12.2011 11.41 l u e mi n u t 38 Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. TEKSTI Minttu Laine K ieltä tutkimassa on suomenkielinen, helppolukuinen opas kielen ja kielenkäytön tutkimuksesta perustutkintotasoisille opiskelijoille. Kielen rakenteen tutkimuksen sijasta siinä keskitytään kielen oppimisen, keskustelun ja vuorovaikutuksen sekä kielitaidon arvioinnin tutkimisen perusteisiin. Oppiva ja omaa työtään tarkasteleva ”tutkiva tulkki” voi helposti asettaa kysymyksiä teoksessa käsiteltävistä tutkimustavoista ja niiden soveltamisesta omaan työelämäämme. Mitkä keskusteluanalyyttiset keinot auttaisivat tarkastelemaan työskentelyäni työparini kanssa? Mitä kuvat voivat kertoa omasta kielenoppijan identiteetistäni? Mitä kielenkäytön muutokset kertovat ammattiin sosiaalistumista tulkkikoulutuksen aikana? Mitä SVT:n I ♥ tulkki -kampanja kertoo tästä ajasta ja siinä olevista virtauksista? Kukin artikkeli on jäsennelty käytännöllisesti ja värikuvitus elävöittää asiapitoista tekstiä. Tutkimuksen käsitteet on lihavoitu, joten ne erottuvat tekstistä helposti. Kirjasta tosin puuttuu termiluettelo sivunumeroviittauksineen. Artikkeleihin sisältyy hyödyllinen lähdeluettelo ja lukuvinkkilista. Paula Kalaja, Riikka Alanen ja Hannele Dufva (toim.) Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. Finn Lectura, 2011 Usher tuli taloon TEKSTI Minna Turunen U sher tuli taloon kertoo kuulonäkövammaisuutta aiheuttavasta Usher-syndroomasta. Kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa asiantuntijat kertovat oireyhtymästä tieteellisestä näkökulmasta: sen periytymisestä, kuntoutuksesta sekä Usherin vaikutuksesta opiskeluun ja työllistymiseen. Toisessa osassa on kuuden Usherin kanssa elävän nuoren tarinat. Kirja tarjoaa tietoa, josta on hyötyä kaikille Usher-asiakkaiden kanssa työsken- televille tulkeille. Se on kattava teoriapaketti, mutta siitä voi oppia paljon myös ushernuorten ajatusmaailmasta, asenteista ja taustoista. Elämäntarinat auttavat tulkkia ymmärtämään, miksi kukin asiakas suhtautuu Usheriin omalla tavallaan, kommunikoi eri menetelmillä ja tarvitsee erilaista kuntoutusta tai tukea. Kirjan alun teoriatieto tukee näitä tarinoita ja selkeyttää niitä. Kirja on helppolukuinen ja nuorten elämänläheiset kertomukset tekevät siitä entistä kiinnostavamman. Vaikka kirja on suurimmaksi osaksi kansantajuinen, jotkin tieteellisistä teksteistä kaipaisivat lisäselvityksiä. Esimerkiksi geenimutaatioita esittelevät taulukot eivät kerro genetiikkaa tuntemattomalle juuri mitään. Toisaalta esimerkiksi Usherin peittyvä eli resessiivinen periytyminen on esitetty varsin selkeästi tekstein ja havainnekuvin. Tuija Wetterstrand (toim.) Usher tuli taloon Suomen Kuurosokeat, 2011 k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisilta_0411.indd 38 5.12.2011 11.41 ilmoit u sta u l u 39 Yksivuotiaasta Leevistä tuli isoveli 7. 6. 2011, kun alle kolmen vartin pikaurakan jälkeen syntyi hänelle pikkuveli ”Jalo-Jalmari” (3 210 g ja 48,5 cm) 23. 7. 2011 ”Jallu” sai kasteessa loppuiän nimekseen Tiitus Veikko Kustaa Piri. Kaunis kiitos kaikille perhettämme muistaneille! Tiitus, Leevi, Laura Honkola & Marko Piri Kielisilta onnittelee mittavan tulkkiuran tehnyttä tuoretta eläkeläistä: Onnea Ulla Peltola, nauti ansaitusta omasta ajasta! SVT kiittää Keski-Suomen aktiiviyhdyshenkilöä Minttua ja toivottaa tsemppiä ja iloista mieltä [email protected] saappaat jakaville Sannalle ja Veeralle! k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1 kielisiltakansi_0411.indd 3 5.12.2011 13.42 Mua vähä ruukaa epäälyttämähän ihimiset näinä aikoona. Ne kattoo mua aiva niinku molisin jotaki syötävää. SVT toivottaa Kielisillan lukijoille rauhaisaa pimeää vuodenaikaa, herkullista joulua ja iloista mieltä! Lumi suvi sipronen kielisiltakansi_0411.indd 4 5.12.2011 13.42
© Copyright 2024